Kysely ammatillisille urheiluoppilaitoksille

Transkriptio

1 Kysely ammatillisille urheiluoppilaitoksille Jari lainen Suomen Olympiakomitea Tulosten yhteenveto: Jari Lämsä, KIHU

2 Kyselyn tarkoitus Tuottaa tietoa koulutuksen järjestäjien käytännoistä, resursseista sekä mielipiteistä urheiluoppilaitostoiminnasta Vastaajia 12 oppilaitosta HUOM! Tuloksissa esitetään yksittäisten oppilaitosten vastauksia, jotta koulutuksen järjestäjät voivat vertailla tuloksia ja kommunikoida keskenään mahdollisimman hyvin. Jos tuloksia halutaan esittää ulkopuolisille, tulee tulokset tiivistää koko ryhmää koskeviksi.

3 VASTAAJAT & KÄYTETYT LYHENTEET 1. Valtakunnallinen valmennus ja koulutuskeskus PAJULAHTI 2. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ROVANIEMI 3. Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEINÄJOKI 4. en seudun ammattiopisto Tredu TAMPERE 5. Koulutuskeskus SALPAUS 6. Hyria koulutus, Hyvinkää HYVINKÄÄ 7. Turun kaupunki / Turun ammatti instituutti TURKU 8. Jyväskylän Koulutukuntayhtymä / n Ammattiopisto JÄMSÄ 9. n seudun ammattiopisto OULU 10. n Ammattiopisto STADI 11. n ammatti- ja aikuisopisto SAVO 12. Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto ETELÄ-KYMENLAAKSO

4 OPPILAITOS URHEILUOPPILAITOSTOIMINTA URHEILUOPPILAITOSTOIMINAN HENKILÖMÄÄRÄ (koordinaatio, valmennus, op. ohjaus) htv OPPILAITOKSEN RESURSSI (HTV) URHEILIJAKOULUTUKSEEN Seinäjoki 16 koordinaattori 25% työajalla, opot tukien toimintaa (palkkausta ei eriteltynä) 7 1, Hyvinkää 8-28 n. 3 htv ,0 6 en tiedä 10 n. 1 htv (valmennuskoordinaattori 0,5) Etelä-Kymenlaakso 3 0,5 htv Yhteensä / K.A. 127 / 10,6 hlöä n htv:tä (HUOM! Puuttuvat vastaukset)

5 Taloudelliset resurssit OPPILAITOS Urheilijakoulutuksen budjetti 2013, Koulutuksenjärjestäjän omarahoitusosuus, Erityisen tehtävän resurssi, Seinäjoki Hyvinkää * ??? Etelä-Kymenlaakso Yhteensä K.A *Lisäksi muita tuloja (valmennusmaksut urheilijoilta)

6 Muuta taloudesta OPPILAITOS Seinäjoki Hyvinkää Mahdollisia muita lisätietoja taloudesta tai urheilijakoulutuksen asemasta oppilaitoksessanne tilojen käyttökustannukset ovat oppilaitosten yhteistyöverkostossa jaettu niin, että Rovaniemen kaupunki ja Lapin urheiluopisto vastaavat aiheutuvista kustannuksista. Laskennallinen kustannus noin / vuosi Urheilijakoulutuksen asema kasvussa ja vahvistunut statuksen saamisen jälkeen, mutta kehitystyö vasta alussa. Vuodelle 2014 on omarahoitusosuutta nostettu huomattavasti johtuen lisääntyvästä resursoinnista (esim. päätoiminen urheilukoordinaattori, joka aloitti lukuvuoden alussa). Uak:nkin sisäinen viestintä ja taloussuunnittelu on Tredussa ollut kovissa haasteissa johtuen käynnissä olevasta yhdistymisprosessista (PIRKO+TAO=Tredu), sekä taloustilanteista koko yhteiskunnassamme ja ammatillisessa koulutuksessa erityisesti. Uak:n asema oppilaitoksessamme on kuitenkin yhdistymisprosessissa vahvistunut mitä voidaan pitää todella positiivisena saavutuksena. Urheilijankoulutuksen asema koulutuskeskus Salpauksessa tuntuu oleva vakaa, mutta taloudellisia vaikeuksia saattaa ilmaantua lähivuosina. Hyrian urheiluvalmennukseen osallistuu myös Hyvinkään kaupungin lukioiden opiskelijoita. Turun ammatti instituutti on kiinteä osa Turun Seudun Urheiluakatemiaa. Erityisen tehtävien saaneiden oppilaitosten ja urheiluakatemian resurssit yhdistämällä urheilutoiminnan kokonaisresurssi on n Rahoitus kohdentuu kaikille urheiluakatemian urheilijoille, joista 48 urheilijaa opiskelee Turun ammatti instituutissa. Urheiluvalmennuksessa on käytössä urheilijoiden valmennusmaksu, joka on / v. Urheiluvalmennuksella on hyvä ja turvattu asema n ammattiopistossa. Urheilijakoulutusta arvostetaan oppilaitoksessa erittäin paljon satsaamalla tukitoimiin, mutta yhteistyön kehittäminen urheiluakatemian kanssa vaatii vielä lisätoimia. Aamupalan mahdollistaminen urheilijaopiskelijoille kaatui tasa-arvo kysymykseen. Meillä on omaa urheiluvalmennusta tarjolla vain moottoriurheilussa. Painijat, judokat ja beach-volley pealaaja osallistuvat lajiliiton valmennusryhmän harjoituksiin. Muut urheilijat ovat seuratoiminnan varassa. OPS:issa lueteltuja teoriakoulutustunteja ei ole resurssoitu ja niitä ei sen vuoksi pidetä.

7 Valmennusajat OPPILAITOS Kuinka monta tuntia urheilijalla on mahdollista käyttää valmentautumiseen klo 8-16 välisenä aikana(tuntia/vk) Ohjattujen valmennustuntien määrä painopistelajeissa klo 8-16 välisenä aikana? (tuntia/vk) Oppilaitoksen järjestämän valmennuksen määrä koulupäivän ulkopuolella painopistelejaissa( tuntia/vk) Seinäjoki Hyvinkää n 90h / vko?? Etelä-Kymenlaakso 5 4 -

8 Muut palvelut OPPILAITOS Seinäjoki Mitä muuta urheiluvalmennusta tukevaa opetusta tai palveluita teillä on tarjolla? Psykologin palvelut, palautumispalvelut, kummihierojat, valmennuskursseja Psyykkinen valmennus, ravitsemusvalmennus, fysioterapia, testaus, terveydenhuoltopalvelut Etelä-pohjanmaan urheiluakatemian kautta: testaus, lihashuolto, fysioterapia, luennot, liikuntapappi Hyvinkää - Etelä-Kymenlaakson Kaikki en urheiluakatemian palvelut Urheiluakatemian ja -lukion kanssa yhdessä järjestettävät ravitsemusvalmennuskurssi ja kehonhallintavalmennus. VOK1-kurssi (2013). Urheiluakatemian asiantuntijapalvelut, koulutustilaisuudet, urheilijoiden opintojenohjaus, Luennot, lääkärintarkastus uusille urheilijoille, psyykkinen-, ravinto-, sponsorointivalmennus, hierontapalvelut, ilmainen asuntolapaikka, treenipäiväkirja (sähköinen) Erikoisluennot, psykologin palvelut, lääkärintarkastukset, Lihastasapainokartoitukset, Fysioterapiapalvelut. Ajoneuojen huoltoa moottoriurheilussa Urheilijan kokkikurssi, ADT-luento, verkkokurssit: Urheilijan psyykkinen valmennus, urheilijan ravitsemus. Aloittaville urheilijoille ilmainen urheilijan terveystarkastus. Lisäksi akatemian kautta tulevat tukipalvelut (fysioterapia, lääkäripalvelut, hieronta yms.) Urheiluakatemia järjestää opiskelijoille valmentajakoulutusta ja loukkaantuneille urheilijoille kuntoutusta.

9 Lisätietoja valmennuksen toteuttamisesta Seinäjoki Hyvinkää Etelä-Kymenlaakso Painopistelajit judo, paini, yleisurheilu, tennis tekevät yhteustyötä akatemian urheilukoulun ja paikallisten seurojen kanssa. Lisäksi Nastolan lukiossa käyvät 5 nuorta urheilijaa asuvat ja valmentautuvat meillä. Lisäksi lukujärjestysten teossa yhteistyö Pajulahden opon ja Nastolan lukion opintosihteerin kanssa niin että viikoittain on mahdollista harjoitella 3-4 x kouluajalla. Ammatillisen koulutuksen urheilijat harjoittelevat yhdessä urheilulukiolaisten kanssa ja kaikki kuuluvat automaattisesti Lapin urheiluakatemiaan. Valmentajien palkkauksessa ja harjoittelun koordinoinnissa tehdään yhteistyötä lajiliittojen ja paikallisten seurojen kanssa. Toimimme yhteistyössä Eteläpohjanmaa urheiluakatemian kanssa. ostamme valmennus ja tukipalvelut heiltä. Tiivis yhteistyö Sammon keskuslukion urheilulinjan ja en urheiluakatemian kanssa. Seurayhteistyö on vaihtelevaaa: osittain tiivistä, osittain olematonta, lajista ja seurasta riippuen. Aktiivisinta yhteistyö on jääkiekossa, lentopallossa ja salibandyssa. Lisäksi on yksittäisiä aktiivisia seuravalmentajia esim. yleisurheilussa ja kilpa-aerobicissa. Urheiluakatemia ja urheilulukio ovat tärkeimmät yhteistyökumppanit joiden kanssa toiminta on saumatonta. Seuroista jääkiekko pystyy tarjoamaan valmennusapua aamuharjoituksiin, meidän palkkaamien jääkiekkovalmentajien lisäksi. Seurojen kanssa teemme yhteistyötä. Seurat ovat pikku hiljaa heränneet mukaan siihen, että oman seuran nuorilla on mahdollisuus yhdistää urheilua ja opiskelua omallakin paikkakunnalla. Turun Seudun Urheiluakatemia koordinoi koko toimintaa. Turun ammatti instituutti on kiinteä osa urheiluakatemiakokonaisuutta. Teemme yhteistyötä paikallisen lukion kanssa (ei urheilulukio), paikallisten seurojen kanssa yhteisiä treenejä ja olemme tehneet sopimuksia paikallisten urheilupalveluja tottavien yrityksien kanssa. Urheiluakatemian kanssa yhteistyö on asiantuntiapalveluiden käyttöä. Kuulumme urheiluakatemiaan, jota koordinoidaan Kastellin Urheilulukiosta käsin. Teemme valmennusyhteistyötä lajiliittojen, urheiluakatemian ja seurojen kanssa. Toteutamme valmennuksen yhdessä lukion kanssa. Olemme palkanneet yhdessä 20 valmentajaa, joiden kustannukset puolitetaan oppilaitosten kesken. Tällä hetkellä akatemia tekee sopimukset seuroje/valmentajien kanssa, ja me maksamme ne. Suurin osa sopimuksista on ostopalvelusopimuksia seurojen kanssa. Tällöin sama valmentaja valmentaa nuorta sekä aamulla että illalla. Etelä-Kymenlaakson urheiluakatemia toteuttaa alueellamme aamuharjoittelun. Toimimme kiinteässä yhteistyössä urheiluakatemian kanssa, mm valmennuksen, harjoittelun ja opintojen edistymisen seurannassa.

10 Johto ja yhteistyö; Kolmen väitteet summa + yhteistyö urheilulukion kanssa (jos on paikkakunnalla) k.a. 12,2 pist Johto+yhteistyö (max 15 p.) yhteistyö urheilulukio (max 5 p.)

11 Oppilaitoksen johto ja talous VÄITTÄMÄ1: Oppilaitoksen johto on sitoutunut urheilijakoulutuksen toteuttamiseen Seinäjoki E-Kymenlaakso 50 % 8 % 1 = Täysin eri mieltä = Täysin samaa mieltä 42 % (1 = Täysin eri mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä) Hyvinkää

12 Oppilaitoksen johto ja talous Väittämä2: Oppilaitoksen johto ymmärtää urheilijakoulutuksen tavoitteet E-Kymenlaakso 25% 50% 8% 17% Hyvinkää Seinäjoki 1 = Täysin eri mieltä = Täysin samaa mieltä

13 Oppilaitoksen johto ja talous VÄITTÄMÄ3. Yhteistyö urheiluakatemian kanssa toimii erinomaisesti E-Kymenlaakso 8% Hyvinkää 33% 17% 1 = Täysin eri mieltä = Täysin samaa mieltä 42% Seinäjoki

14 Oppilaitoksen johto ja talous VÄITTÄMÄ4. Yhteistyö urheilulukion kanssa toimii erinomaisesti(vastaa vain jos alueella on urheilulukio) 13% 1 = Täysin eri mieltä % 5 = Täysin samaa mieltä 38%

15 Urheilijakoulutuksen asemointi Urheilijakoulutus on kirjattu koulutuksenjärjestäjän strategiaan Kyllä 83 % (10/12), Ei 8,5 %, en tiedä 8,5 % Onko Urheiluoppilaitosten seurantaryhmän laatima laatutason ohjeistus käyty läpi oppilaitoksenne rehtorin kanssa? Kyllä 50 % (Hyvinkää,,, E-Kymenlaakso,, )

16 Opiskelun ja urheilun yhdistäminen Urheilun ja opiskelun päällekkäisyys Harjoitukset eivät ole päällekkäin muun opiskelun kanssa Harjoittelu on osittain päällekkäin opiskelun kanssa Harjoittelu on lähes aina päällekkäin opintojen kanssa 17% 17% Hyvinkää Seinäjoki 67% E-Kymenlaakso 0% 20% 40% 60% 80% 100%

17 Opiskelun ja urheilun yhdistäminen Urheilun ja opiskelun yhdistäminen, jos niillä ajallista päällekkäisyyttä Urheilijaopiskelija on aina ensisijaisesti harjoituksissa, jos opinnot sujuvat sovitusti. Opettajia on ohjeistettu tästä selvästi. Urheilijaopiskelija päättää itse onko hän harjoituksissa vai opiskelemassa 25% Seinäjoki 75% Hyvinkää E-Kymenlaakso Urheilijaopiskelija on lähtökohtaisesti opiskelemassa, jos päällekkäisyyttä 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

18 Opiskelun ja urheilun yhdistäminen Voiko urheilija osallistua/toteuttaa valmentautumista työharjoittelun aikana Kyllä Vaihtelevasti 33% 58% Seinäjoki Etelä-Kymenlaakso Ei 8% Hyvinkää 0% 20% 40% 60% 80% 100%

19 Opiskelun ja urheilun yhdistäminen Onko oppilaitoksessanne urheilijoita oppisopimuskoulutuksessa? Kyllä 17% Ei 75% Ei, mutta on ollut aiemmin. 8% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

20 Seinäjoki Kuinka olette pystyneet yhdistämään työharjoittelun ja urheilijakoulutuksen? KOordinaattori / opo yhdessä urheilijoiden kanssa ollut sopimassa työpaikoista niin että harjoittelu onnistuu 2 x / päivä Erittäin paljon kiinni opiskelualasta. Liikunta-alalla on onnistunut parhaiten ja samoin parhaiden urheilijoiden osalta. TO-jakson suunnittelu keskusteluja käyty työnantajan ja urheilijan kanssa. Sovittu pelisäännöt ja työaikojen poikkeamat. Suunnitelmissa ohjeitus TO-paikan hakua varten urheilijalle. Aloittaessaan työssäoppimisjakson urheilija neuvottelee työnantajan kanssa harjoituksiin pääsystä seuraavilla argumenteilla: 1. Opiskelijalla on urheilija -status ja sen suomat joustot lähiopetusjaksoilla. 2. Työnantaja päättää mikä on työajalla suoritetun reenaamisen määrä top-jaksolla. Tarvittaessa opettajat ja urheilukoordinaattori antavat lisäinfoa ja tukea. Käytännössä urheilumahdollisuus top -jaksoilla vaihtelee 0-100%. Urheilijat ovat pystyneet yhdistämään tämän vaihtelevasti, pääsääntöisesti hyvin eli pääsevät työharjoittelupaikoista aamuharjoituksiin. Toisaalta tässä näkee myös urheilijan motivaatiotason tähän toimintaan jos ei saa hommattua sellaista työharjoittelupaikkaa josta voisi irtaantua aamuharjoituksiin. Urheilijalla on joillakin aloilla mahdollisuus itse hankkia työharjoittelupaikka. Tällöin urheilija itse pyrkii löytämään harjoittelupaikan joka mahdollistaa joustavan työajan. Urheilija on itse vastuussa poikkeavien aikataulujen sopimisessa työnantajan kanssa. Aina tämä ei kuitenkaan toimi moitteettomasti. Jos työaikaa siirretään siten, että aamuharjoittelu mahdollistuu, usen korvattava aika tulee tehdä. Jos työaikaa korvataan iltapäivällä vaikuttaa se seurahorjoitteluun negatiivisesti. Motivoituneet urheilijat ovat usen asiassa kuitenkin onnistuneet hyvin. Osallistuminen harjoituksiin työaikana riippuu työharjoittelupaikasta, mutta pääsääntöisesti n alueella työharjoittelunsa suorittavat urheilijat pääsevät aamuharjoituksiin. Oppilaitoksen johto on sitotunut siihen, että työharjoittelun aikana opiskelijan tulee päästä aamuharjoituksiin. Opiskelija ilmoittaa työnantajalle jo ennen harjoittelua, että on urheilijaopiskelija ja sopii työnanatajan kanssa asiasta. Tarvittaessa koordinaattori on yhteydessä työnantajaan ja selvittää työharjoittelun/urheilun yhdistämismahdollisuudet. Moottoriurheilussa automyynnissä ja korikorjaajana. Riippuu alasta ja urheilijasta. Urheilijoita on ohjeistettu jo to-paikkaa etsiessä kertomaan olevansa urheilijoita ja siitä että voivat käydä aamutreeneissä 6h/vko. Yleisesti ottaen to-jaksojen ja urheilun yhteensovittaminen on onnistunut hyvin, ja treenaus on onnistunut. Osa urheilijoista ei halua treenata to-jakson aikana, osalle sen mahdollistaminen on ollut vaikeaa (lähihoitajien jotkut to-jaksot, tai sijainniltaan kaukana olevat paikat). Etelä-Kymenlaakso Opiskelijat pystyvät harvoin työssäoppimisjaksojen aikana osallistumaan aamuharjoituksiin.

21 Olemme hyödyntäneet uutta OPSohjeistusta Hyvinkää Kyllä 25 % Emme ole 25 % Kyllä, joiltakin osin 50 % Seinäjoki,,,,, Kotka-Hamina

22 Miten näkemyksenne mukaan uuden haun perusteet tulevat toimimaan käytännössä. Seinäjoki Hyvinkää Huonosti. Esim Vammaisurheilijoidemme sisäänpääsy vaikeutuu. Pyörätuolilla liikkuvat eivät ole parhaimmillaan meidän liikuntatesteissä Ei tule vaikuttamaan mitenkään muuttaen nykyistä Emme ehtineet kokeilla vanhaa mallia, joten kaikki on uutta. Huonosti. Hyvillä keskiarvoilla hakevat urheilijat, hyvät ja huonommatkin, pääsevät haluamilleen opintoaloille. Huonommilla keskiarvoilla hakevista urheilijoista (ja heitä on paljon - ehkäpä suurin osa!) onnekkaimmat pääsevät haluamalleen opintoalalle, monet pääsevät alalle, jolle heillä ei ole motivaatiota ja huono-onniset eivät pääse lainkaan opiskelemaan. Tässä kohtaa ratkaisee paljon myös hakutoiveiden järjestys, jota olisi tärkeätä saada ohjeistettua ennen hakua. Summa summarum, urheilijaopiskelijoiden määrä tulee laskemaan, urheilullinen taso laskemaan ja opiskelumotivaatio laskemaan. Jokin sentään tulee nousemaankin: opiskeluongelmien määrä. Pahimmassa tapauksessa valtakuntaan alkaa syntymään syrjäytyneiden nuorten urheilijoiden joukko, joka ei opiskele missään. En osaa tarkemmin sanoa vielä muuta kuin että jotain ongelmia yhteishaussa on koska urheiluvalmennukseen haki 4 nyt syksyn yhteishaussa, mutta heistä kukaan ei kuitenkaan ollut varsinainen urheilija joka hakisi tosissaan urheiluvalmennukseen. vaikuttaa erittäin haastavalta. Urheiluansioiden merkitys valinnassa erittäin pieni. Pelkona on, että osa urheilijoista joita varten järjestelmä on, eivät tule valituksi. Toisaalta mahdollisuus päästä järjestelmään ilman riittävää urheilullista tasoa on suuri. Uusien urheilijoiden valinta vaikeutuu Joitain kysymyksiä ilmassa hakuun liittyen, esim. opiskelijan hakiessa useampaan oppilaitokseen/yksikköön urheilijana meneekö sähköinen urheilijalomake automaattisesti kaikkiin yksiköihin ja tuleeko valmntalomake toimittaa erikseen kaikkiin haettuihin yksiköihin? Mikäli opiskelijan / urheilijan, joka saanut hakuvaiheessa kolme urheilijapistetta, motivaatio urheiluun vähenee tai loppuu, miten oppilaitoksen tulisi toimia? Voidaanko sulkea pois toiminnan piiristä vaikka annettu tädet urheilijapisteet? Voiko ulkopuolinen toimia esim. Lajiliittopisteet olla määrittelemässä valitaanko opiskelijaa oppilaitokseen? Urheilijoiden määrä vähenee. - huonolla/kohtalaisella todistuksella hakevat hyvät urheilijat eivät tule pääsemään koulutukseen - jos he pääsevät, he eivät pääse haluamilleen aloille --> meillä tulee olemaan huonosti motivoituneita urheilevia opiskelijoita --> valmennuskoordinaattorin työnkuva muuttuu, painopiste siirtyy opiskelijahuoltotyöhön osallistumiseen Etelä-Kymenlaakso Hakujärjestelmä selkeytyy, mutta oppilaitoskohtainen vaikutus valintaan vähenee oleellisesti.

23 Kuinka nykyinen hakujärjestelmä olisi vaikuttanut nyt sisällä olevien urheilijoiden valintaan, jos uusia valinnan perusteita olisi sovellettu heihin. Seinäjoki - Hyvinkää Vammaisurheilun MM kisa mitalistit Aleksi Kirjonnen ja Henri Manni eivät olisi päässeet sisälle ja joka vuosi 1-2 urheilijaa otettu sisään joustavalla haulla. Perusteluina esim painopistelajiin kuuluminen. Ei olisi vaikuttanut Huonoimmilla keskiarvoilla varustetut - hyvätkin - urheilijat olisivat jääneet rannalle. Itse asiassa ilmeisesti esim. lähes kaikki liiketalousalan urheilijat olisivat jääneet valitsematta! Sitten olisi ollut ratkaisevaa hakutoiveiden järjestys. Hyvällä onnella urheilija olisi päässyt sisään alalle, johon hän ei ole motivoitunut ja hiukan huonommalla ei minnekään. Näistä seikoista johtuen ei olisi saatu muodostettua ns. sporttimerkonomiryhmiä (pelkästään urheilijoista muodostuvat luokat) liiketalouteemme. Muilla opintoaloillamme tilanne olisi ollut samansuuntainen: vähemmän urheilijoita sisään ja useita urheilijoita opintoaloilla, joihin he eivät ole motivoituneita. En osaa sanoa Osa lahjakkaimmista urheilijoista olisi jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Koulutukseen olisi päässyt urheilijoita joiden urheilullinen taso oli heikko. Noin 40% olisi jäänyt valitsematta valmennukseen tulevilla kriteereillä Ei mitenkään, koska olemme käyttänneet aiemmin yhteishakua myös urheilijoilla. Yli puolet olisi saattanut jäädä oven taakse. Varsinkin painopistelajeissa koulun oma valintavapaus pitäisi olla suurempi. iso osa heistä ei olisi päässyt opiskelemaan (selvittelen Jari parhaillaan, miten iso osa.. Palaan tähän vielä!) Etelä-Kymenlaakso

24 Urheiluoppilaitoshaku - Uusi valintajärjestelmä vaikuttaa toimivalta ja oikeudenmukaiselta 17% 8% 25% 50% 1 = Täysin eri mieltä = Täysin samaa mieltä

25 Urheiluoppilaitoshaku - Urheilijoiden joustava haku oli toimiva ja oikeudenmukainen 25% 17% 1 = Täysin eri mieltä = Täysin samaa mieltä 58%

26 Urheiluoppilaitoshaku - Pitäisi kehittää joku muu kuin aikaisempi joustava haku tai nykyinen hakujärjestelmä. 8% 8% 33% 25% 1 = Täysin eri mieltä = Täysin samaa mieltä 25%

27 Millainen olisi mielestänne paras mahdollinen hakujärjestelmä ammatilliseen urheilijakoulutukseen? Seinäjoki Hyvinkää JOustava haku. Oppilaitos voisi pääsykokeiden perusteella tehdä valinnat otetaanko sisään vai ei Nykyinen toimii hyvin Sellainen missä urheiluun panostanutta nuorta ei rangastaisi valinnastaan, vaan annettaisiin tukea niin koulun kuin huippu-urheilun suorittamiseen. Erinomaisuus kaikessa ei taida olla mahdollista. Voimakkaasti urheilulliseen potentiaalisuuteen painottuva. Lisäksi varsinkin suuren ja monia opintoaloja kattavan ammatillisen oppilaitoksen hakuprosessin pitäisi mahdollistaa voimakas ohjaus ja neuvonta. Yhteenvetona: huononkin keskiarvon omaavan urheilijan pitää päästä opiskelemaan urheiluoppilaitokseen häntä itseään motivoivalle opintoalalle. Menettely, joka huomioi urheilullisen kyvykkyyden voimakkaasti ja lisäksi huomio aikaisemman koulumenestyksen siten, että valitulla alalla opinnoissa on mahdollisuus suoriutua ja valmistua. Oppilaitoksen ja alueen toimijoiden mahdollisuus vaikuttaa valintoihin. Vanhassa järjestelmässä oli hyvää se, että pystyimme paremmin vaikuttamaan tulevin urheilija valintoihin Pisteytystä (0-3) tulisi tarkastella, tulisi myös pystyä poistamaan urheilijalistoilta opiskelijat joiden urheilu-ura / motivaatio on vähentynyt tai Koulun käynti/opiskelu ontuu. Urheilijoille annetaan suurempi pistemäärä, koska he ovat riskiryhmä jäädä ilman ammattia urheilu-uransa jälkeen. Mielestäni paras vaihtoehto olisi lisätä harkinnanvaraiseen hakuun yhdeksi perusteeksi urheilijoiden ammatillinen koulutus. Tämä ei automaattisesti tarkottaisi ohituskaistaa suosituimmille aloille, vaan oppilaitos voisi itse päättää mikä urheilijan hakutoive täyttyisi. Toinen vaihtoehto olisi lisätä urheilijan saamia lisäpisteitä, nykyinen 3 pistettä on aivan liian vähän. Etelä-Kymenlaakso Kerätään nyt ensin kokemuksia pidemmällä aikavälillä tästä uudesta hakujärjestelmästä.

28 Urheilijoiden arviointi Kaikki pyytävät lajiliitolta arvion urheilullisesta tasosta Arviointi: Yhteistyössä sekä akatemian & urlun kanssa:, Yhteistyössä akatemian kanssa, seinäjoki,,, Etelä-Kymenlaakso Ei yhteistyötä:,, hyvinkää Omat tukevat testit / pääsykokeet Kyllä: 9 kpl Ei: Seinäjoki, Hyvinkää, Etelä-Kymenlaakso

29 Millaisia omia testejä järjestätte? Seinäjoki Hyvinkää Pääsykokokeet missä urheiljat yhdessä tavisten kanssa Yleiset fyysiset testit, lajitestit ja haastattelut Haastattelu kaikille potentiaalisille hakijoille Lajitestejä, yleisliikunnallinen testi ja haastatteluja. Ominaisuus ja lajitestejä Fyysinen- ja lajitesti, sekä haastattelu Haastattelu ja jatkossa Fysiikkatesti Soveltuvuustestit alalle. Turvallisuusalalla poliisin lausunto. haastattelu+yleistaitotesti Etelä-Kymenlaakso Haastattelu

30 Mikä olisi mielestänne paras tapa arvioida urheilijoiden soveltuvuus urheilijakoulutukseen? Seinäjoki Hyvinkää Etelä-Kymenlaakso Pääsykokeet. Esimerkki emme valitse urheiljaa sisään jos hän menestyy erinomaisen huonosti pääsykokeissa vertailtaessa tavallisiin opiskeljoihin. Nykyinen toimii hyvin Valmentajien kommentit, koulu menestys, perusasteen opon kommentit, urheilumenestys Asiantuntijoiden kesken kehittää valintaa suuntaan, joka pystyisi mittaamaan urheilijan potentiaalisuutta tulevana huippu-urheilijana - ei siis pelkästään jo koetun menestyksen perusteella. Ja urheilioppilaitokseen pääsyn kynnyksenä pitäisi olla yksinkertaisesti minimisopivuus ko. alan opintoihin. Ei siis valintaa paremmuusjärjestyksessä opiskelumenestyksen perusteella vaan selviytymiskynnys opinnoista ja kynnyksen ylittävien kesken valinta urheilullisen potentiaalisuuden suhteen paremmuusjärjestyksessä. Lajiliittopisteet eivät näytä toimivan vieläkään oikeudenmukaisesti kaikissa lajeissa. Lajitestit ja yleisliikunnalliset testit ovat hyvät ja haastattelun kautta pitäisi löytää oikeat ja motivoituneet urheilijanalut järjestelmään mukaan. Lajiliiton arvio, oppilaitoksen oma arviointi mahdollisuus, testit, kouluarvosanat Urheilitulokset ja oman koulun järjestämä testi. On lajeja joissa urheilija voi osallistua kilpailuihin vasta esim. 16 vuotiaana, silloin lajiliitto ei pysty arvioimaan urheilijaa. Lajiliiton pisteytykselle annettu liikaa painoarvoa, koska pisteytys ei ole linjassa kaikkien lajen osalta. Haastattelut, fysiikkatestit ja valmentajien lausunnot isompaan rooliin. Haastattelu, lajiliiton arvio, seuravalmentajan arvio, koulun arvio. Lajiliittopisteytys on mielestäni toiminut hyvänä pohjana valinnalle. Sen lisäksi olemme keskustelleet valinnoista paikallisen valmentajan kanssa. Haastattelu ja testit joidenkin lajien kohdalla (tai urheilijoiden, jos edellisenä vuotena on ollut esim. loukkaantunut).

31 Mitkä ovat vahvuutenne urheiluoppilaitoksena? Seinäjoki Hyvinkää Huippu - olosuhteet Huippuvalmentajat Tahto tehdä hyvää Rakenne: Lapin urheiluopiston hallinnoima verkostomalli, jossa oppilaitokset, lajiliitot ja seurat sitoutuneina toimijoina Olemme uusi tekijä, joten mahdollisuutemme kehittää jotain uutta ei kaadu olemassa oleviin rakenteisiin. Pitkät perinteet, suuri opintovalikko, keskeinen sijainti, kaupungin korkeatasoiset urheilufasiliteetit, hyvät yhteistyökumppanit, yhdistymisprosessissa syntynyt resurssinlisäys, ammattitaitoinen (siis ammattimainen!) valmentajakunta, kaupungin urheilumyönteinen strategia... Oppilaitoksen johdon positiivinen suhtautuminen toimintaan (resurssointi), hyvä sijainti ja hyvä yhteistyö urheiluakatemian ja -lukion kanssa. Laaja lajien kirjo sekä hyvä ja aktiivinen valmennusporukka. Yhteistyö alueen urheiluakatemian kanssa. Resursseja yhdistämällä tulos on kaikkein etujen mukaista. Usean toimijan malli luo "positiivista painetta" pyrkiä jatkuvasti parempaan ja laadukkaampaan toimintaan. Arviointia käydään laajalla toimijajoukolla. Urheiluvalmennus toimii sisäoppilaitosmallisena oman asuntolan ja kompaktin kokonsa puolesta. Painopistelajeissa, joissa on valmennettavia, olosuhteet ja harjoituspaikat ovat Suomen parhaat. Sitoutuneet valmentjat Iso oppilaitos, jossa johdon tuki takana. Tarkka seuranta ja hyvät tukipalvelut opiskelijoille. Ammattitaitoinen valmennus. Oma valmennus moottoriurheilussa. Yksi vahvuutemme on pitkät perinteet urheiluoppilaitoksena. Oppilaitoksen johto on hyvin sitoutunut toimintaan ja saan melko vapaat kädet suunnitella ja toteuttaa toimintaa. Vaikka iso oppilaitos tuo omat haasteet toimintaa, mahdollistaa se myös hyvin joustoja urheilijoiden opintoihin ja myös paljon alavaihtoehtoja koulutuspaikkaa harkitsevalle. Paikkakunnalla on menestyviä urheiluseuroja - ja joukkueita, harjoituspaikat ovat lähellä ja monipuoliset. Vahvuutena pidän myös intoa kehittää toimintaa jatkuvasti ja pohtia uusia toimintatapoja. Urheilijoiden ohjaukseen olemme panostaneet viime vuosina (Wilman kehitys, yhteistyöryhmänohjaajien kanssa, vanhempainillat). Ja yksi ehkäpä tärkein vahvuus on yhteistyössä lukion, seurojen ja akatemian kanssa. Se on koko toiminnan perusta! Etelä-Kymenlaakso Tiivis yhteistyö urheiluakatemian kanssa. Halu kehittää toimintaa.

32 Miltä urheilijakoulutuksen tulevaisuus näyttää oppilaitoksessanne? Seinäjoki Hyvinkää Etelä-Kymenlaakso Hyvältä. Tulemme olemaan johtavia urheilijoiden koulutuksen järjestäjiä ammattillisessa koulutuksessa Kehittyy koko ajan Koko ajan mennään eteen päin ja uusia ajatuksia syntyy päivittäin. Erittäin hyvältä nyt tänään! Meillä päättyi juuri YT-neuvottelut ja tässä vaiheessa ei oltu keskusteltu urheilijakoulutuksen toiminnan lopettamisesta tai leikkaamisesta millään tavoin. Täten ajatellen uskon että tulevaisuus näyttää kohtalaisen hyvältä, ainoastaan oppilaitoksen taloustilanne saattaa tähän tuoda jotain heikennyksiä. Oppilaitoksessa selvitellään eri mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä alueen muiden oppilaitosten kanssa sekä tehostaa urheiluseurayhteistyötä. Hyvältä. Kaupungin ja oppilaitoksen tuki on erityisen hyvää. Tulevaisuuden pelkona on uuden valintajärjestelmän toimimattomuus. Ainakin tällä hetkellä näyttää hyvältä. Viime vuosina menty eteenpäin isoin harppauksin ja tulevaisuus näyttää hyvältä, johdolta tullut koko enemmän tukea toimintaan ja yhteistyö johdon kanssa toimii. Sekavalta. Eri osastoissa ei ole urheiluvalmennusta laisinkaan. Johto on huonosti sitoutunut/tietoinen urheiluvalmennuksen erikoisasemasta, sen tehtävistä ja velvollisuuksista. Liian pienet resurssit (4 vko tuntia) Suomen suurimman ammattiopiston koordinointiin. Tuleva opiskelijamateriaali mietityttää; saammeko tarpeeksi lahjakkaita urheilijoita oppilaitokseemme. Olemme suunnittelemassa ensi syksyyn SporttiStartti ryhmää, johon voisimme ohjata urheilijoita. Se olisi puolen vuoden mittainen koulutus, joka sisältäisi myös "Urheilijaksi kasvaminen"- opintokokonaisuuden (urheilijan kokkikurssi, valmennuksen perusteita, psyykkinen valmennus, urheiluravitsemus). Sen jälkeen urheilijat voisivat valita kahdesta-kolmesta tutkinnosta mieleisen, jota he lähtisivät opiskelemaan näyttötutkintoperusteisena opintoina. Muuten tulevaisuus vaikuttaa hyvälle, meillä on hyvä urheilijan polku oppilaitoksessa, joka tuottaa hyviä urheilijoita ja alan rautaisia ammattilaisia! :)