N o (124) Tässä numerossa

Transkriptio

1 N o (124) Tässä numerossa Pääkirjoitus s.2 Joulujuhla s.3 Vaeltajan päiväkirja Lisää tapaamisia eläkeläisille, Ympäristödiplomi, Kansioita ja tarralähetteitä s.4 5 s.6 7 Tunnistuskilpailu s.8 Nimet kuvien takana, Viestittäkää hyvät ihmiset, Tietoa eläkekertymistä s.9 Työn touhussa s Vierailulla seurakuntakodissa s.13 Sielunhoito, Ekokassilaulu s.14 Aamuhartaudet, Ekovinkki s.15 Tuomiokirkosta taivaalle s Tervetuloa piikkiöläiset s.20 Kiitos, Ota henkilökuntaetu käyttöösi s.21 Jouluradio, Palautetta työyhteisöpäivästä s.22 Kirkko ja me aikataulu 2009 s.23

2 Kiireetöntä joulua! Haluaisin toivottaa juuri Sinulle kiireetöntä joulunaikaa. Varsinkin kun olen itse ollut viime aikoina liian kiireinen ja kirjoitan tätä vähän kallella kypärin. Raahasin illalla väsyneenä ruokakasseja kotiin ja tulipa sitten kerrottua talon nuorille miehille, mitä mieltä olen siitä, ettei kukaan ole vienyt roskista tai hakenut postia. Että minunko nekin täytyy hoitaa ennen ruuanlaittoa? Äänensävyni saattoi olla hieman ärtynyt ja saattaa olla, että ovi pamahti äänekkäästi perässäni, kun suuntasin roskikselle. Saattaa olla, että lasitkin hiukan helisivät. Ja kun ruoka hetken päästä kypsyi liedellä ja alkoi kaduttaa ja pyysin anteeksi, vanhempi poika sanoi: On aivan ymmärrettävää, että olet väsynyt. Lämpimät sanat sulattivat harmini ja saivat unohtamaan kiireet. On ne sentään aika mukavia heppuja, nuo meidän pojankossit. Yhdessä me seurakuntien ja seurakuntayhtymän työväki teemme joulua muille, jotta heille tulisi se oikea joulu. Se, josta saamme laulaa, että on lapsi syntynyt maailmaan. Siinä sitten juoksemme tukka soikeana tilaisuudesta toiseen, kunnes kaadumme uupuneina päivän päätteeksi sänkyyn. Haluan kiireestä huolimatta tai juuri siksi toivottaa Sinulle kiireetöntä joulua vaikka olisit jouluna töissäkin. Yritä ottaa hetki itsellesi. Tee jotakin, jota teet kaikkein mieluiten. Halaa ystävää, lasta, koiraa tai puolisoa. Tee pienestäkin hetkestä oma lepohetki, ota kirja ja suklaalevy sohvaan, vedä filtti korviin ja nukahda hetkeksi. Mene saunaan ihan yksin. Kuuntele hiljaisuutta tai laula hiljaa joululaulu. Se jota rakastat eniten. Vaikka virsi 15: Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus. Voimalla, väkivallalla et tahdo hallita. Kiitos, että juuri Sinä, hyvä työtoveri, teet joulun mahdolliseksi kirkoissa, seurakuntataloilla, kaupungilla, hautausmailla, leirikeskuksissa, täällä toimitalolla. On aika kiittää tehdystä työstä. Teet hyvin tärkeää työtä: kiitos siitä! Paula Heino tiedotuspäällikkö

3 JOULUJUHLA eläkeläisille ja heidän perheilleen Seurakuntayhtymän eläkeläiset ovat sydämellisesti tervetulleita Katariinan pappilaan, Pyhän Katariina kirkkoaukio 7, viettämään perinteistä joulujuhlaansa maanantaina klo 12 Ilmoittautumiset: seurakuntasihteeri Annariina Soinille puh viimeistään maanantaina Muistathan ilmoittaa myös erityisruokavaliosi. Katariinanseurakunta v Henkilökunnan Nuutinpäiväjuhla perjantaina klo 19 VPK:n talolla

4 Hyvännä siis HYVINVOINTISEMINAARI Lapissa Valokuva: Hannu Vartiainen Vaeltajan päiväkirjamerkintöjä: Ensimmäinen päivä: Nopean toiminnan joukot liikkeellä! Lähtö Turusta 20.05, vaihto Tampereella Turkulainen retkikunta seisoo junan käytävällä Vaihto onnistui! Matka jatkuu kohti Rovaniemeä. Toinen päivä: Silloin tulee hoppu, kun värit on loppu. Muonion Olli vastassa Rovaniemen asemalla Matka jatkuu linja autolla. Hyvää ruokaa, upeita maisemia, kaunis Marian kappeli ja Reidar Särestöniemen vaikuttavat maalaukset Monipuolinen päivä. Vuontispirtti valmiina vastaanottamaan vaeltajat. Vuontisjärven vesi on jääkylmää, mutta sinne on pakko pulahtaa. Kolmas päivä: Se on moro, sano poro. Runosuoni ja syke sykkii! Ensin Montellin majalle, sieltä Saivokeron kautta takaisin Vuontispirtille. Reitin varrelle syntyi pieni kappeli.. ja Martti tapasi Saanan, kvaak. Tunturi Lapin pappi Vilho Vähäsarja päätti sunnuntaipäivän sanoin ja kuvin. Neljäs päivä: Kuimmone pysähdykse taktiikka? Kuimmont välipaitaa? Taivaskero (807m) valloitettu!! Sieltä lähti v Helsingin olympia tuli kohti stadionia. Retkikuntamme tuli alas ilman tulia, keskittyen polviin ja nilkkoihin. Viides päivä: Kosteikko edessä, sanoi peikko vedessä. Retkikuntamme jakaantui kahtia, toiset jäivät pirtille ja tekivät sieltä käsin vaelluksia, mm. Pippokeron suolle, toiset lähtivät yöretkelle Hannukuruun mukaan lähti myös pikkuinen peikko. Päivän luusaalis oli hyvä. Niksikirjaan tuli vinkki, miten tehdä kahvisuodatin eräoloissa, luontoa säästäen! Kuva: Kaija Väha Vahe

5 Kuudes päivä: Outtakka tuolla! Outtakka siellä! ja täällä, siis missä?!? Retkikunta Hannukurusta saapuu Lumikeron kautta pirtille. Ihan meni sanattomaksi (ai kuka meni?) mahtavien maisemien edessä. Alas tuntureilta pääsee kierienkin, poron pipanoita väistäen. Kuukkelien kanssa jaettu viimeiset retkieväät. Seitsemäs päivä: Eteenpäin, älkää hellittäkö, eläköön pohkeelliset! (ote Yrjö Kokon kirjasta Pessi ja Illusia) Alatoopi polvet saa, kun kiipeää Saanalle (1029m)! Olipa arktinen kaffe ja pullatauko, mutta oli se sen väärtti! Saanaltakin löytyi herrasmiehiä. Matka jatkuu Kilpisjärveltä Norjaan, Skibotteniin. Jotkut pulahtivat hiljaa, huomaamatta Jäämereen kyllä virkisti! Suomalaiset liikkuu linja autolla, norjalaiset suksilla rullien päällä. vaeltajan vaellella. Tänne täytyy päästä uudelleen! Vuontisjärvi on jäässä. Viimeinen uinti avannossa. Vaan kodan lämpöön vie vaeltajan tie. Lättyjä, nam! Kiitos paistajille ja ripeälle tarjoilijalle. Mukava päätös mukavalle viikolle. Valokuva: Raija Ervasti Yhdeksäs päivä: Reput, rinkat autoon nosta, älä enää mitään osta. Saumat alkaa ratketa ja mielet on haikeita. Paluumatka alkaa. Kenelle mahtuu vielä tuliaisia reppuun? Ehtoollinen Pyhän Laurin kauniissa kappelissa, näyttely Meän elämää luontokeskus Kellokkaassa, hyvää ruokaa, kahvia ja pullaa. Juna Rovaniemeltä Turkuun lähtee näkemiin Lappi ja lappalaiset! Lämpimän (kuuman!) yön jälkeen Nopean toiminnan joukot käytävällä valmiina jo varttia vaille ennen saapumisaikaa! Hyvä me! Kiitos Heikki, kiitos Leo, kiitos koko porukalle! Iloa ja valoa kaikille, halataan kun tavataan! kirjoitti Kaija Vähä Vahe Kuva: Kaija KaijKuva: Vähä Vahe Kaija Väha Vahea Väha Kahdeksas päivä: Jäähyväiset keroille, kuruille ja tuntureille. Rihmakuru, Nammalakuru, Röyrinkuru. Aurinko paistaa, maasto on vaihtelevaa, maisemat upeita, eväät herkulliset, välipaitoja sopivasti, hyvä on Kuva: Hannu Vartiainen

6 Lisää tapaamisia eläkeläisille Vuosi on taas kohta vaihtumassa, mutta sitä ennen on edessä vielä adventin aika, kuusijuhlien aika ja sitten se ihan oikea kotijoulu. Muutaman vuoden on seurakunnat järjestänyt meille eläkeläisilleen oman joulujuhlan. Sen on riemastuttava ja hieno asia. Yhdessä olemisen ilo entisten työtovereiden kanssa on piristävä piikki pitkän pimeän keskellä. Lämmin kiitos järjestäjille. Toivoisinpa, enkä yksin minä, että näitä tapaamisia olisi muutaman kerran vuodessa. Iltaruskon SYKKEESSÄ voisimme muistella menneitä, laulaa yhdessä meille tuttuja rakkaita lauluja, miettiä ehkä; oisko meistä vielä johonkin isoon yhteiseen koitokseen jne. Takaan, ettei ohjelmasta olisi puutetta. Seurakunnilla, jos kellään on aikamoienn voimavara eläkeläisissään, harvoin käytetty, harmi. Ja se taloudellinen puoli; ei muutama sekapulla ja kahvikupillinen taitaisi suuremmasti heilauttaa seurakuntien taloutta, esimerkiksi neljä kertaa vuodessa toteutettuna. Aivan mahtavaa olis myös, jos teatteri iltoja suunniteltaessa meidät eläkeläiset huomioitaisiin lippujen hinnoissa. Tulisi tuö taiteellinenkin puoli elämässä ja tämän päivän asioihin sisälle pääseminen vähän helpommaksi. Eikä se, jos meillä joillakin muisti vähän pätkii tai toisilla jalat ei enää pelaa niin vikkelästi kuin ennen, ole mikään este yhteisiin tapaamisiin, päinvastoin. Ja näin henkilökohtaisesti: oletko huomannut miten kuusi, joulun puu on mielenkiintoinen monella eri tavalla. Kuusi kasvaa varsijakoisesti ja säännöllisesti ja on kauneimmillaan, kun sen oksisto on taspainoinen. Ja niinpä ne oksat, jotka nyt ovat ylimpinä, tuoreimpina, kerran vuosien kulutta kasvavat alimmaisiksi ja ylös tulee uutta kasvustoa. Kuusen jokainen oksa päättyy ristiin. Tunnetko vielä kuusen tuoksun ja muistatko ajan, jolloin kuusenjalka oli ristin muotoinen? Siunattua adventtiaikaa ja oikeata joulun iloa teille kaikille! Lämpöisin terveisin Raila Nikkonen Ympäristödiplomia esitetty Turulle puutteista huolimatta Syyskuun lopulla seurakuntayhtymässä elettiin pari jännittävää päivää. Talossa tehtiin ympäristöauditointia. Tuomiokapitulin nimeämät auditoijat tutustuivat seurakuntayhtymän ympäristöasioihin vieraillen muun muassa johtoryhmän kokouksessa, Turun hautausmaalla, Heinänokan leirikeskuksessa ja ruotsalaisessa seurakunnassa. * * * * * Auditoijat päätyivät suosittelemaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ympäristödiplomin uusimista. Ympäristödiplomitoimikunnassa hurrattiin! Ja niin voidaan hurrata myös koko seurakuntayhtymässä. Mutta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä minimikriteereissä on havaittu puutteita, totesivat auditoijat ja tuomiokapituli. Hankintaohjeet ovat vasta valmisteilla ja toimitalon jätteiden lajittelussa ja keräyksessä on vielä isoja puutteita. Itse asiassa hankintaohjeiden ja toimitalon jätteiden lajittelun puute olisivat voineet kaataa koko diplomihaun, mutta auditoijat olivat tällä kertaa

7 suopeita ja jättivät jyrähtämättä, sanoo ympäristöasiantuntija Marja Liisa Leinonen. Toimitalon lajittelu vuoden vaihteessa Auditoijat luottivat siihen, että hankintaohjeet ja toimitalon lajittelu tulevat kuntoon vielä tämän vuoden aikana. Hankintaohjeiden arvioidaan kuitenkin valmistuvan vasta maaliskuussa. Toimitalon jätteiden lajittelu on kompastellut näkemyseroihin. Toimitaloa, Nuortentaloa, Eerikinkatu 1:ä ja verovirastoa varten on tehty jätehuoltosuunnitelmat, joiden mukaan mahdollisin paikka lajittelusäiliöille on ulkoalue Nuortentalon edessä. Nuortentalossa toimivat ovat kuitenkin pelänneet pihan puolesta. Toimitalon lajittelun järjestäminen on haastavaa, koska korttelissa ei oikein olisi missään tilaa lajittelusäiliöille. Niinpä ollaan päätymässä siihen että ne sijoitetaan Nuortentalon pihan nurkkaan. Lajit telusäiliöt tullaan naamioimaan pensasaidalla ja lipputanko siirretään keskemmälle pihaa, selvittää kiinteistöjohtaja Seppo Kosola. Toimitalon lajittelun pitäisi olla valmis vuodenvaihteen tienoilla. Muissa kiinteistöissä lajittelun vaatimien ulkosäiliöiden pitäisi nyt olla kunnossa ja vahtimestareilla tarvittavat ohjeistukset. Vahtimestarit hankkivat sisätiloihin lajitteluastiat sekä seuraavat lajittelun ja tyhjennysten toimivuutta. Ruotsalainen seurakunta sai kiitosta Auditoinnissa kehotettiin muun muassa lisäämään ympäristökoulutusta. Reilun kaupan tuotteiden ja luomun käyttöä kannattaisi enemmän tuoda esille ja kasvispainotteista ruokavaliota voitaisiin kehittää. Vuosikertomuksissa pitäisi nykyistä paremmin selvittää ympäristötavoitteiden saavuttaminen. Hautausmaille auditoijat ehdottivat tarkempaa lajittelua ja sähköautoja, ja toimitalon sisäpihalle lisää pyöräparkkeja. Auditoijat kehottivat myös laittamaan harkintaan Houtskarin perintömetsän suojelun. Kiitosta auditoinnissa saatiin esimerkiksi Löytäjän metsäpolusta, ympäristösivuista verkossa sekä energian ja veden kulutuksen seurannasta. Auditoijat olivat myös vaikuttuneita siitä, miten ruotsalaisessa seurakunnassa ja Aureliassa ympäristöasioita lajittelua, siivousta, ympäristökasvatusta, liikkumista, reilua kauppaa huomioidaan. Diplomikelpoisuus arvioidaan kaikille seurakuntayhtymille ja seurakunnille yhteisin minimikriteerein sekä vapaavalintaisin pistein. Vapaavalintaisia pisteitä meille kertyi 167 eli reilusti yli vähimmäismäärän. Arkkihiippakunnan tuomiokapituli on nyt esittänyt kirkkohallitukselle ympäristödiplomin myöntämistä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle. Kirkkohallituksen täysistunto päättää asiasta todennäköisesti joulukuun puolivälin kokouksessaan. (MV) Kansioita ja tarralähetteitä Jos tarvitset seminaari tms. materiaalia varten seurakuntayhtymän logolla varustettuja kauniin punaisia pahvikansioita, niistä on pyydetty tarjous Kaarinan Tasopainosta. Siellä teetetään myös yhtymän käyntikortit. Kansiomalli on nähtävillä graafisessa ohjeessamme. Graafisessa ohjeessamme on myös lähetemalli, jota voi teettää ilman tarrataustaa meidän omassa monistamossamme ja tarrapohjaisena esimerkiksi Kaarinan Tasopainossa tai tietenkin missä tahansa haluamassaan painotalossa. Sekä kansiota että käyntikorttia voi helposti teettää myös seurakuntien logoilla, koska niihin tarvitsee vaihtaa vain logo. Kysy lisää tiedotuksesta, puh /Paula Heino

8 Tunnistatko, kuka on kuvassa? Oheisissa kuvissa esiintyy kolme seurakuntayhtymän eri seurakunnissa ja yksiköissä töissä olevaa henkilöä. Kuvissa he ovat hiukan nuorempia kuin nyt. Tunnistatko, ketkä ovat kyseessä? Lähetä vastaukset sähköpostilla Pirjo Seppälälle, tai soita, puh joulukuun loppuun mennessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan hieno valokuvaalbumi. Kuka on tämä koirista pitävä koulutyttö, joka työskentelee tärkeässä välitystehtävässä? Tämä totinen koulutyttö on maarialaisille tuttu sielunpaimen. Kuka on tämä uusia aluevaltauksia tehnyt henrikkiläinen?

9 Nimet kuvien takana Edellisellä kerralla kuvissa esiintyivät: Tämä rusettipäinen tyttö on Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Päivi Mäntylä. Hymyilevä rippikoululainen on vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaaja Anja Räty diakonikeskuksesta. Nuori koulupoika on kappalainen Sakari Törmä Maarian seurakunnasta Arvonnassa valokuvakansion voitti sielunhoitotyön toimistoihteeri Auli Hynönen Rinne. Viestittäkää, hyvät ihmiset! Luin Naakasta viestintästrategian luonnosta. Hienoa! Mutta, mutta. Miksi teitä, seurakuntien työntekijöitä ei näy Turun Sanomissa? Lehti, jota kaupunkimme asukkaista suurin osa lukee päivittäin, on nykyään hyvin avoin kirkollisille asioille, uutisille ja keskustelulle. Muutama vuosikymmen sitten ei ollut niin. Olkaa aktiivisia sinne päin. Jos pidätte puheen tai luennon jostakin teemasta, kirjoittakaa siitä lehteen ns alio, siis toisen sivun artikkeli. Teissä on monenlaisia asiantuntijoita. Jos tiedätte kiinnostavan asian, joka voisi olla uutinen, lähettäkää vihje uutistoimitukseen. Kun järjestätte seurakunnan tilaisuuksia, miettikää, kannattaisiko lähettää viiden lauseen puffi Ajassa sivulle. Kirkko on täynnä kulttuuria. Kiinnostavasti kirjoitettu juttu voi mahtua kulttuurisivuille tai sunnuntaisivuille, vaikka siellä näyttää joskus olevan asiaa hyvin paljon. Sitten vielä: ei pidä hävetä mielipidesivulle kirjoittamista. Sitä sivua luetaan! Kun kirkosta kirjoitetaan aivan mielettömiä väitteitä, teidän tehtävänne on esittää kirkon kanta! Mielipidesivulla on myös silloin tällöin Kirkon kulmalta palsta. Ottakaa haltuun. Sisko Raitis Näistä osoitteista saat tietoa eläkekertymistä: sielu sielunhoitotyön toimistosihteerinhoitotyön toimistosihteerisielunhoitotyön toimistosihteerisielunhoitotyön toimistosihteeri Yksityinen palvelu: Valtion palvelu: (Valtionkonttori) Kunnan palvelu: (Kuntien Eläkevakuutus) Kirkon palvelu: (Kirkkohallitus, siirtyy portaittain Kuntien eläkevakuutuksen hoidettavaksi)

10 Työura hautausmaiden helmassa Hanna Mari Laisilalla, 29, on nuoresta iästään huolimatta jo pitkä kokemus yhtymän hautausmaiden hoitamisesta. Ensimmäinen pesti alkoi kesätyöntekijänä 10 vuotta sitten. Sen jälkeen Laisilan kaikki kesät, yhtä lukuunottamatta, ovat kuluneet samoissa hommissa. Elokuussa 2008 hän aloitti työnjohtajana Katariinan hautausmaalla. Laisilan perheen muodostavat aviomiehen lisäksi 2 vuotias tytär sekä kissa. Mitä työhösi kuuluu? Työssäni vastaan hautausmaan ja hautojen hoidosta, hautauksista ja työnjohdosta. Vuodenvaihteen jälkeen toimin myös Piikkiössä työnjohtajana. Antoisinta työssäni on saada hommat toimimaan niin, että työntekijät ja hautausmaalla käyvät omaiset olisivat tyytyväisiä. Mikä työssäsi haastavinta? Haastavinta on muistaa asioita. Neljän kuukauden aikana ei ole vielä ehtinyt kaikkea oppia ja asioiden hahmottamiseen menee enemmän aikaa. Helpotkin kysymykset saattavat pistää sormen vielä suuhun. Mikä asia on työn alla juuri nyt? Koko työni on työn alla. Paljon on uutta opittavaa ja lisää tulee Piikkiön seurakunnan myötä. Mikä on tärkein työvälineesi? Yllättävän paljon tulee tietokonetta käytettyä, ilman puhelinta harva enää nykyään pärjää. Stressinhallinta on myös hyvä väline, kun on epävarma onko hommat hanskassa. Tähän auttaa myös hyvät työntekijät! Mikä on viimeksi ilahduttanut työssäsi? Kaikenlainen palaute ilahduttaa. Myös negatiivisen palautteen osaan ottaa positiivisena. Mitä harrastat vapaa aikanasi? Illat hujahtavat arkea pyörittäessä. Pidemmät vapaat kuluu mökillä Sauvossa lapsen kanssa touhuten ja pihatöitä tehden. Tulevaisuuden työtavoitteesi? Toivottavasti vuoden päästä voin jo sanoa homman olevan hanskassa! Työn touhussa Jos kuvailisit itseäsi mikä auto, eläin, kasvi ja kirkko olisit? auto: Moneen tarpeeseen muuntautuva tila auto. Ei välttämättä kaikkein uusin ja hienoin mutta käytännöllisin. eläin: Kotikissa. Rauhallinen nautiskelija, löytyy myös luonnetta. kasvi: Voikukka. Se ei aina katkea edes ruohonleikkurin alla. kirkko: Martinkirkko. Se on selkeä ja kaunis, ei liian monimutkainen ja koukeroinen. Elämäkin on helpompaa, kun pitää sen sopivan yksinkertaisena. Mitä jouluusi kuuluu? Jouluun kuuluu ehdottomasti perhe, joululaulut, ruoka, piparkakut, kuusi, lasten lahjat, tontut, kynttilät... Itselleni tulee joulumieli jopa kiireestä ja ruuhkasta. Pitää vain osata unohtaa se kiire ja melu, ja muistaa rauhoittua itse joulun viettoon. Johanna Kemppainen

11 Sydän sykkii sieluille ja musiikille Työn touhussa Katariinanseurakunnassa kappalaisena työskentelevä Riku Laukkanen kokee pappina olevansa ihmistyöläinen ja puheammattilainen, jota työn monialaisuus jaksaa aina ilahduttaa. Eteläamerikkalaisia sävyjä työhönsä hän saa matkustelemalla arkkihiippakunnan Salvador toimikunnan puheenjohtajana. Vapaa ajan täyttää touhuaminen perheen kanssa. Työpaineita Laukkanen purkaa myös keikkailemalla kahden bändin kanssa. Mitä työhösi kuuluu? Ihmisten kuuntelemista, puheiden pitoa, laulamista, paljon vaihtuvia tilanteita. Olen erikoistunut saarnaan, jossa haluan jatkuvasti kehittyä. Kutkuttava haasteeni on nostaa Raamatun sanoma tuoreena ja yllättävänä keskelle tämän päivän elämää. Mikä on työssäsi antoisinta? Sen monipuolisuus ja vaihtelevuus. Tosi hienoksi, antoisaksi ja yllättäväksikin työn tekevät kaikki ihmiset, joita päivittäin tapaa. Haastavinta? Omaksi vastuualueekseni on tänä syksynä tullut seurakunnan tiedotus ja viestintä. Kaikki tiedotukseen liittyvä on haastavaa siksi, että se on meidän aikamme informaatioyhteiskunnassa äärimmäisen tärkeää. Millaista projektia/asiaa työstät tällä hetkellä? Olen mukana City nettiyhteisössä osallistumassa keskusteluun yhtenä rakkauden ammattilaisista. Toinen uusi ja tärkeä haaste on kouluttautuminen Turun seudun kuolinviestinviejäksi, paikallisen poliisin avuksi. Mikä on tärkein työvälineesi? Tietokone ja oman kotityöhuoneeni käsikirjasto, Raamattu sekä muu työtä tukeva kirjallisuus. Mikä on sinua viimeksi ilahduttanut työssäsi? Jatkuvasti ilahduttaa työkavereiden myönteinen asenne ja sitoutuneisuus. Miten irrottaudut työstäsi vapaa ajallasi? Kuukausi sitten syntyi perheeseemme uusi tytär. Kolmen pienen tyttären ansiosta riittää kotona kuhinaa ja säpinää. Suurinta irrottelevaa vapaa ajan tyydytystä saan kuitenkin soittoharrastuksesta, Viis papeista bändissä. Silloin tällöin ehdin soittaa myös Blåslaget puhallinorkesterissa. Mikään ei ole armollisempaa ja terapeuttisempaa kuin amatööriorkesterissa soitto, paitsi ehkä uistelukalastus. Jos kuvailisit itseäsi mikä auto, eläin ja kasvi olisit? Riku Laukkanen (oik.) jakamassa ehtoollista viime keväänä El Salvadorissa. Auto: Parikymmentä vuotta vanha Toyota maasturi. Pikkuisen lommoilla ja ruosteessa, mutta sitkeästi se menee eteenpäin kelillä kuin kelillä Eläin: Leijona. Se näyttää rauhalliselta varjossa Akaasiapuun alla, mutta tarpeen vaatiessa se ärähtää ja liikkuu nopeastikin, etenkin jos täytyy puolustaa pentuja ja muita suojattomia. Kasvi: Palmu. Se kasvaa aika hitaasti, mutta sille kehittyy vahva runko ja kauas näkyvä latvaoksasto. Miten vietät joulusi? Turun jouluun kuuluu ehdottomasti mennä perheen kanssa Vanhalle suurtorille joulurauhan julistukseen, sen jälkeen Irma tädin luokse glögille. Papin perhe saa jouluaamuna jäädä nukkumaan, kun menen itse Katariinankirkkoon alttarille hoilaamaan. Johanna Kemppainen

12 Perhetyön sihteeri ahkeroi lasten hyväksi Sirkka Selin, 60, aloitti lastenohjaajana 1970 Pansion seurakuntatalon päiväkerhosta. Kierreltyään eri seurakunnissa, viimeiset kaksikymmentä vuotta ovat vierähtäneet Henrikissä. Vuonna 2001 Selin sai mahdollisuuden laajentaa lastenohjaajan työnkuvaansa osa aikaiseksi perhetyön sihteeriksi, jonka tehtävät ja annin hän on kokenut miellyttäviksi. Lapset ja perheet ovat aina olleet lähellä Selinin sydäntä. Omia pilttejä hänelle on siunaantunut kahden pojan verran. Mitä työhösi kuuluu? Perhekerhoja, päivähoidon hartaushetkiä ja mentorointia. Erilaisten perhetapahtumien, leirien ja retkien suunnittelua. Koulutuksia, kokouksia ja mainontaa. Mikä on työssäsi antoisinta? Saan kohdata päivittäin paljon lapsia sekä aikuisia. Lasten aitous ja ilo pienistäkin asioista on minulle aina ihmetyksen aihe ja olenkin oppinut heiltä paljon. Työn monipuolisuus ja mukavat työtoverit. Mikä on työssäsi haastavinta? Suunnitella pitkäjänteisesti ja katsoa, että kaikki asiat hoituvat ajallaan. Muistaa tiedottaa kaikille tahoille ja olla ajan hermolla eli tuntosarvet joka suuntaan. Millaista projektia/asiaa työstät tällä hetkellä? Ensimmäisen vauvan perheille tarkoitettu vertaistukiryhmä, Vauvakahvila, on aloittanut toimintansa tänä syksynä Henrikissä. Tuntuu, että tälle toiminnalle on paljon tarvetta. Päiväkotimentorointi on myös hyvällä alulla. Mikä on tärkein työvälineesi? Paksu muovikansio, jonka väliin olen koonnut kaiken päivän mittaan tarvittavan materiaalin sekä rukous ja oma persoona! Mikä on sinua viimeksi hämmästyttänyt/ilahduttanut työssäsi? Hämmästytti: viimeksi käydessäni päiväkodissa lasten syvälliset kysymykset ja pohdinnat. Ilahdutti: yhteisen perhetapahtuman toteuttaminen mukavien työtovereiden kanssa. Työn touhussa Miten irrottaudut työstäsi vapaa ajalla? Laitan villasukat jalkaan ja käperryn sohvan nurkkaan lueskelemaan ja nautin hiljaisuudesta. Lenkkeilen ja sauvakävelen. Kivan naisporukan kanssa harrastetaan kulttuuria ja kädentaitoja. Jos kuvailisit itseäsi, mikä auto, eläin, kasvi ja kirkko olisit? Auto: Bussi. Saan liikuntaa, kun kiireessä juoksen bussipysäkiltä toiselle. Aamulla töihin mennessä voi omassa rauhassa miettiä päivän ohjelmaa, mutta tuttujakin voi nähdä. Eläin: Muurahainen. Joskus tuntuu, että vaikka kuinka ahkeroisi niin päivän aikana ei ehdi kaikkea suunniteltua. Pienistä asioista koostuu kuitenkin kokonaisuus! Kasvi: Koivu. Se on pihapuuni ja elää vuodenaikojen mukaan. Se tuo myös mieleen lapsuuden kesät maalla ja mukavia muistoja Kirkko: Henrikinkirkko. Lämminhenkinen, lasten ja aikuisten yhteinen! Mitä jouluusi kuuluu? Vietän joulua kotona läheisteni kanssa. Yritän jättää kiireen ja hössötyksen pois ja antaa vain joulun tulla tunnelmineen. Tärkeä osa jouluani ovat hautausmaalla käynti, joulupuuro manteleineen ja joulusauna. Johanna Kemppainen

13 Aureliassa ympäristö on ykkönen Vierailulla seurakuntakodissa Yhtymän uusin seurakuntatalo, Åbo svenskanin pääpaikka, Aurelia, on alusta saakka ollut kiitelty kokoontumis ja harrastuspaikka. Vahtimestari Kaisa Liljan arvion mukaan vuonna 2005 valmistuneessa talossa vierailee viikoittain kolmisensataa kävijää, jonka päälle tulevat vielä yksityistilaisuudet. Toimintamme on laajaa eikä sidottu vain ruotsin kieleen. Meillä käy paljon myös suomenkielisiä, Lilja kertoo viitaten mm. työikäisten sinkkujen Kulttuurikahvilaan. Aurelian tilat ovat modernit, mutta eivät kolkot. Väriä seurakuntaelämään tuovat 1. kerroksen valkea, 2. kerroksen punainen ja ylimmän kerroksen vihreä sävytys. Yksityiskohdat arkkitehtuurissa viehättävät, mistä esimerkkinä lasisia väliseiniä koristavat raamatunlauseet. Aurelian alimmasta kerroksesta löytyvät kirkko ja seurakuntasali, joissa kokoontuvat mm. vanhusten kerhot sekä pidetään kaikkiaan kahdeksan eri kuoron harjoituksia lapsista eläkeläisiin. Koska ruotsalainen seurakunta toimii koko yhtymän alueella, pidetään sunnuntaijumalanpalveluksia eri kirkoissa. Kerran kuussa sanan äärelle hiljennytään Aurelian kotikirkkoon. Joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina järjestetään kirkkosalissa myös kansainvälisen seurakunnan messu. Toinen kerros on pääosin pyhitetty lasten ja nuorten touhuille. Tiloissa kokoontuvat niin perhe ja iltapäiväkerhot kuin raamatunlukuryhmätkin. Nuorten Café Aderton houkuttelee pehmeine sohvineen viettämään aikaa pelien ja tietokoneen pariin höyryävän kupposen äärelle. Kerran kuussa nuoret kokoaa alimman kerroksen kirkkosaliin jokin teemaan liittyvä messu, viimeksi metallimusiikin rytmein. Erikoisuutemme on bändikämppä, jota kaikki nuoret voivat maksutta varata harjoituksiinsa. Se on todella ahkerassa käytössä, Lilja tietää. Ylimmästä kerroksesta löytyvät työntekijöiden toimistotilat. Arvostava työympäristö kannustaa Vahtimestari kiittelee tilojen käytännöllisyyttä ja toimintojen selkeää jakamista eri kerroksiin, mikä helpottaa töiden organisointia. Muun muassa siivouksesta ja ovien avaamisesta vastaava Lilja noudattaa työssään kodinperintönä saamaansa ohjetta. Tilojen täytyy olla siistit, mutta asutun näköiset. Ympäristöasiat huomioidaan eri toiminnoissa nuorten suunnittelemasta kierrätyslaatikostosta energiasäästölamppujen käyttöön. Nykyaikaisuus ja ympäristöystävällisyys kulkevat Aurelian käytävillä käsi kädessä. Lähes koko taloa ohjataan tietokoneella, mikä säästää turhaa energian kulutusta esimerkiksi liiketunnistimien avulla toimivien valojen ansiosta, Lilja kertoo. Vahtimestarin työssä ekologisuus konkretisoituu mm. itse kehitetyssä Orderbookista, jonne Lilja on tarkasti listannut kaikki Aureliassa käytettävät ympäristöystävälliset siivousaineet ja tarvikkeet. Ympäristödiplomitoimikunta muisti vahtimestaria syksyllä tunnustuksellaan ekologisen tehokkuuden huomioimisesta. Lisäksi ruotsalainen seurakunta on yhtymän tuorein reilun kaupan seurakunta. Viime syksystä Aureliassa työskennellyt Lilja viihtyy vahtimestarina. Koska talo on uusi, työtavat eivät ole luutuneita, jolloin omaan työhönsä voi todella vaikuttaa. Täällä voi aistia toisten kunnioittamisen ja mukavan yhteishengen, Lilja kuvailee. Johanna Kemppainen

14 Sielunhoidon opinto ja keskustelusarja kevätkaudella 2009 Koulutustilaisuudet tapahtuvat Tuomiokirkkoseurakunnan yläsalissa, Eerikinkatu 3, 2 krs. Pyydetään käyttämään sisäänkäyntiä kulman takana, Aninkaistenkadun puolella! Tilaisuudet on tarkoitettu kaikille aiheista kiinnostuneille seurakuntien ja srk yhtymän työntekijöille. Joka kerta on kysymyksille ja keskustelulle varattu aikaa. Välillä juodaan kahvia / teetä. Siirrä pian kiinnostavat aiheet ja kerrat kalenteriisi! Olet tervetullut! Ke 4.2. klo Biologi, ympäristöasiantuntija Marja Liisa Leinonen Vastuumme luomakunnasta MITEN SIIRRYMME TEORIASTA KÄYTNTÖÖN? KE 4.3. klo Sairaalapastori Pekka Leppänen Erilaisia sielunhoidon tapoja ja suuntauksia MILLAINEN SIELUNHOITAJA OLEN? Ke 1.4. klo Professori emeritus Jouko Martikainen MIHIN KIRKKOMME ON MENOSSA? Alustus, keskustelu ja kahvi on tällä kertaa poikkeuksellisesti Pulkkion kappeli, Liedossa. (Rajoitettu osanottajamäärä, muista ennakkoilmoittautuminen!) To 7.5. (huom. viikonpäivä!) klo Kuurojen diakoniatyöntekijä Kristiina Wallenius: Kuurojen hengellisyys MITEN SEURAKUNNASSA KOHTAAMME KUURON? Huom! Ennakkoilmoittautuminen: auli.hynonen rinne@evl.fi tai Tiedustelut: Heikki Palmu, p EEKOKASSILAULU EKOKASSILAULU Ekokassilaulu 1. Ekokassi tämä tässä moneen apu elämässä. Ekokassi Siihen ostot tämä kaikki tässäpakkaat moneen muovikassin apu elämässä. nurkkaan nakkaat. Siihen Koko kansalle ostot kaikki tää näyttö. pakkaat muovikassin Olkoon ilo kassin nurkkaan käyttö. nakkaat. Ekokassi! Ekokassi! Koko kansalle tää näyttö. Olkoon 2. Olkoon ilo pakkaus kassin käyttö. vähänlaista Ekokassi! muovipussi Ekokassi! turhamaista. Ympäristömerkki etsi, joutsen tai muu kuva katso. 2. Koko kansalle tää näyttö. Olkoon ilo kassin käyttö. Olkoon Ekokassi! pakkaus Ekokassi! vähänlaista muovipussi turhamaista. Ympäristömerkki etsi, joutsen tai muu kuva katso. 3. Kasvisruoka, lähiruoka luomuruoka, reilu ruoka. Nämä kaikki kassiin laita. Muuta vältä, ole saita. Koko kansalle tää näyttö. Olkoon ilo kassin käyttö. Ekokassi! Ekokassi! Kassi! Sävel: Olli Pekka Laakkonen Sanat: Minna Vesanto Ekokassi! Ekokassi! Kassi! Ekokassi idean äiti on talouspäällikkö Irma Hokka, joka palkittiin työyhteisöpäivässä viherkasvilla.

15 Seurakuntien ja yhtymän yhteinen aamuhartaus Vakiintunut perinne yhteisistä aamuhartauksista kerran kuussa jatkuu; paikkana on Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasali Eerikinkatu kolmessa ja aika on kello Eerikinkatu 3:ssa ja 1:ssä työskentelevien lisäksi ovat kaikki täälläpäin liikkuvat lämpimästi tervetulleita. Tiettyä hartauskaavaa ei ole, vaan kukin seurakunta ja työmuoto / toimipiste vastaa tilaisuuden kulusta. Raamattua ja virsikirjaa suositellaan, mutta hartauden voi rakentaa toisin kin, mielellään musiikin kanssa. Vuorossa olevalla on mahdollisuus aluksi lyhyesti tuoda terveiset omalta työmaaltaan ja sen ajankohtaisista asioista. Hartautta seuraa lyhyt infoosio, kirkollisia ilmoituksia (kolmannesta kerroksesta) ynnä kirkkokahvit, jotka talo tarjoaa. Vuoden 2009 hartaudet: 30.1 Tuomiokirkkoseurakunta Sinkkutyö Tiedotus Yhteinen lähetystyö Paattisten seurakunta (Lauletaan suvivirsi) Oppilaitostyö/ Kasvis Maahanmuuttajatyö/DK Martinseurakunta Hallintovirasto (Lauletaan Hoosianna) ke Keskusrekisteri (Lauletaan Enkeli taivaan) Olet tervetullut! Aamuhartaudet 2008 pe klo 8 Retriittityö aaton aattona ti klo 8 Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa. Hartauden jälkeen jouluinen kirkkokahvi. Hartauden hoitaa työnohjaus. EKOVINKKI Siivoa puhtaammin aamuhartaus joulun alla Muistatko vielä ajan, jolloin siivoukseen tarvittiin imuria, moppia, vettä ja pesuaineita? Ensin huristeltiin imurilla ja sitten kuurattiin märällä rätillä Aamuhartaus ja mopilla. Siivoukseen saatiin Tuomiokrikko kulumaan puolisen kilowattituntia sähköä, 10 litraa vettä ja puoli desiä pesuainetta. Jos vastasit siivosin juuri tuolla tavalla viime viikonloppuna, niin voit tehdä suuren ympäristöparannuksen. Siirry käyttämään mikrokuituliinoja! Mikrokuituliinoilla voi minimoida energian, veden ja kemikaalien käytön siivouksessa. Kuiva mikrokuituliina tai moppi pyyhkii pölyt hyllyiltä ja lattialta. Kostea mikrokuituliina taas imee itseensä jopa kuivan rasvan ja muut tahrat. Välineet ovat kevyitä ja jälki hyvää. Siivoukseen ei tarvita ollenkaan sähköä. Vettä tarvitsee vain muutaman suihkauksen ja kemikaalejakin lähinnä poikkeustilanteissa. Mikrokuituisina siivousvälineinä löytyy ainakin liinoja, moppeja ja ikkunanpesusettejä. Mikäli haluat olla varma, että ostamasi mikrokuitu tuotteet ovat sekä ympäristöystävällisiä että laadukkaita, osta Joutsenmerkittyjä. Entäs sitten mattojen puhdistus? Nehän kannattaa joka tapauksessa tampata pihalla. Kestävän kehityksen keskus Valonian Ekovinkin laati Antti Lehmuskoski, SFS Ympäristömerkintä (MV)

16 Tuomiokirkosta taivaalle Ensimmäisenä adventtisunnuntaina tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun tuomiokirkosta radioitiin ensimmäisen kerran jumalanpalvelus. Radioinnin hoiti Turunmaan Radioyhdistys, jolla oli Samppalinnan mäellä radiolähetysasema. Näin Turku liittyi lopulta niiden paikkakuntien joukkoon, joissa ihmisillä oli mahdollisuus osallistua oman kirkon jumalanpalvelukseen radion välityksellä. Radioharrastus alkoi levitä Suomessa suunnilleen samoihin aikoihin, kuin muuallakin Euroopassa vuosina Vuoden 1930 vaiheilla radioissa tapahtui kaksi mullistusta. Sähköverkosta käyttövoimansa saavat radiot alkoivat korvata paristoradiota ja kovaääninen laitettiin radiolaatikon sisälle. Suomessa paristokäyttöisiä pöytäradioita valmistettiin kuitenkin sähköistämättömiä seutuja varten 1950 luvulle saakka. Oy Sähkö Ab oli varhaisimpia turkulaisia radiokauppoja ja radioiden valmistajia. Aluksi Turku oli maamme radioharrastuksen kärkipaikkakuntia. Täällä vaikutti Leo Lindell, jota pidetään Suomen ensimmäisenä radioamatöörinä. Hän toimi innokkaasti Nuoren Voiman Liitossa ja järjesti Turussa liiton talvipäivillä tammikuussa 1922 maamme ensimmäisen julkisen radionäyttelyn. Näytteillä oli harrastajien itse tekemiä radiolaitteita. Näillä päivillä järjestettiin myös maamme ensimmäinen radiokonsertti eli lähetettiin pienellä radiolähettimellä musiikkia, jota voitiin kuunnella radiovastaanottimella jonkin matkan päässä kokouspaikalla. Lindell siirtyi v joksikin aikaa Helsinkiin puolustusvoimien radiojoukkojen laboratorion johtajaksi ja Turussa virinnyt nuorten harrastus hiipui vetäjän puutteessa. Turkuun ei syntynyt edes paikallista radioyhdistystä niin kuin 1920 luvun puoliväliin mennessä kymmenille muille paikkakunnille Suomessa. Yleisradiotoiminnan alkajana Suomessa voidaan pitää Tampereen Radiota, joka joulukuusta 1923 alkaen lähetti säännöllisesti kaikille tarkoitettuja musiikki ja puheohjelmia. Vähän myöhemmin Helsingissä aloittivat Radiola asema ja Puolustusvoimien asema yleisradiolähetykset. Paikallisten radioyhdistysten yleisradioasemia oli pian kymmenkunta eri puolilla maata. Kaikki eivät pidä näiden toimintaa varsinaisena yleisradiotoimintana, sillä ne rahoittivat toimintansa lahjoituksin, keräyksin, arpajaisin jne. Suomen Yleisradio Oy aloitti toimintansa syksyllä Se oli tuolloin ohjelmantuottajayhtiö niin kuin nykyinenkin Yleisradio. Ohjelmat lähetettiin aluksi Helsingissä olevan puolustusministeriön valvoman aseman kautta. Sopimuksen mukaan myös Tampereella, Lahdessa ja Porissa olevat radioyhdistysten asemat välittivät Suomen Yleisradion ohjelmaa. Parhaiten näistä asemista Turkuun kuului Helsingin asema, jonka kuuntelua kuitenkin sotkivat monenlaiset häiriöt. Niitä aiheuttivat mm. sähkökäyttöinen raitiovaunuliikenne. Ensimmäinen lähetys Tampereelta 1926 Suomen Yleisradion ohjelmiin kuuluivat alusta asti jumalanpalvelusten radioinnit joka sunnuntai. Ensimmäinen näistä lähetettiin Tampereen tuomiokirkosta Radioinnin hoiti Tampereen Radioyhdistys. Vähän myöhemmin vakiintui käytäntö, jonka mukaan jumalanpalvelukset radioitiin Helsingin Johanneksen kirkosta, suomenkielinen klo 10 ja ruotsinkielinen klo 13. Paikalliset radioyhdistykset lähettivät kuitenkin usein jumalanpalveluksia oman alueensa kirkosta, johon oli rakennettu yhteys radiointia varten. Jumalanpalvelusten radiointi herätti aluksi kahdenlaisia mielipiteitä. Monet iloitsivat mahdollisuudesta kuulla jumalapal

17 vaati Turussa hyvän ja kalliin radion. Eduskunta myönsi v valtion ylläpitämän suuren radioaseman rakentamiseen kahdeksan miljoonaa markkaa. Rahat otettiin siitä Amerikan lainasta, joka myönnettiin nuoren valtion perusrakenteiden luomiseen. Lainan suomalaiset maksoivat 1930 luvun pulavuosien aikana viimeistä senttiä myöten takaisin ainoana samanlaisen lainan saaneista maista. Telefunken radioita oli Suomessa myynnissä ainakin jo v Halvin Telefunken malli 1920 luvun lopulla oli Arcolette 3, jota mainostettiin laajalti helppokäyttöisenä radiona. Radio on pieni kolmiputkinen paikallisvastaanottaja. Toimiakseen radio tarvitsi putkien hehkuakun ja anodipariston sekä kuulokkeet tai kovaäänisen. Myös ulkoantenni ja maajohto tarvittiin. velus radiosta luvulta on säilynyt paljon valokuvia, joissa kymmenet ihmiset ovat kokoontuneet kylän ainoan radion ympärille kuuntelemaan jumalanpalvelusta. Joihinkin kyläkirkkoihin ja rukoushuoneisiin hankittiin radio, jonka välittämää jumalanpalvelusta sinne kokoonnuttiin kuuntelemaan. Seurakunnan pappi kun saattoi käydä näissä toimittamassa jumalanpalveluksen vain kerran kuussa tai harvemminkin. Yleisradion toimeenpanemassa ensimmäisessä kuuntelijoille suunnatussa kyselyssä eniten toivottiin jumalanpalvelusten radiointia. Epäsuosituimmaksi ohjelmaksi tässä kyselyssä jäivät jazz konsertit. Kyselyn toteutusta ja pieneksi jäänyttä vastaajajoukkoa suhteessa kuunteluluvan lunastaneiden määrään kylläkin kritikoitiin lehdistössä. Jumalanpalvelusten radioinnin yli 80 vuotta jatkunut perinne kuitenkin puhuu kyselyn oikean tuloksen puolesta. Toista linjaa jumalanpalvelusten radiointiin edusti nimimerkki P.S. turkulaisessa Herättäjä lehdessä v Melko pitkä pohdinta päättyy kirjoituksen lopussa tiivistelmään: Kaiken kaikkiaan, radiojumalanpalvelukset ovat hätävara, niillä on merkityksensä sellaisille, jotka syystä tai toisesta eivät voi kirkkoon tulla. Mutta tästä hätävarasta ei saa tulla vakinaista korviketta, joka vieroittaa ihmiset kirkon jumalanpalveluksista. Kirjoitus sai laajempaakin julkisuutta, kun radioharrastajien lehti Langaton julkaisi sen kokonaisuudessaan numerossa 1/1928. Suomen Yleisradion ohjelmien kuuntelu Helsingin melko vaatimattoman aseman kautta Pian selvisi, että uusi lähetysasema rakennetaan Lahteen. Tämä merkitsi, että sitä ei voitaisi Turussa saakka kuunnella halvoilla kidekoneilla. Tämä onnistuisi vain, jos Turkuun saataisiin paikallinen radioasema, jonka kautta Lahden ohjelma välitettäisiin Turkuun ja sen lähiympäristöön. Radioasemakysymyksessä Turussa oli kuitenkin melkoisia erimielisyyksiä. Vaikutusvaltainen kauppakamari ajoi voimakkaasti Vähässä Heikkilässä olevan laivaston radioaseman saamista myös siviilikäyttöön, lähinnä kaupan ja merenkulun tarpeisiin. Muutamat liikemiehet suunnittelivat yksityisen radioaseman perustamista. Turussa oli vihdoinkin vuonna 1926 saatu perustetuksi radioyhdistys, jonka nimi aluksi oli Turunmaan radioyhdistys r.y., myöhemmin Turun Radioyhdistys r.y. Se onnistui lopulta vuoden 1927 kevättalvella saamaan kaupungilta avustuksen ja lainan, joiden turvin Turun oman radioaseman suunnittelu

18 18 ja rakentaminen voitiin aloittaa. Suurimman osan tarvittavasta rahoituksesta yhdistys joutui hankkimaan omatoimisesti. Tukijoita ja lahjoittajia riitti kuitenkin niin, että Samppalinnan mäelle noussut asema pääsi aloittamaan lähetykset syksyllä Alun kokeilujakson jälkeen asema välitti pääasiassa Suomen Yleisradion ohjelmaa, joka siirrettiin Helsingistä Turkuun puhelinlinjoja pitkin. Linjat olivat aika huonot ja silloin tällöin radiolähetykseen sekaantui pätkiä yksityisistä puheluista. Itse tuotetun paikallisen ohjelman määrä alkoi kasvaa vuoden 1928 aikana. Osa Turussa tuotetusta ohjelmasta välitettiin Yleisradion kautta myös muille asemille. Kaupunkilaiset tietysti toivoivat, että oman radioaseman kautta saataisiin kuulla jumalanpalveluksia omasta tuomiokirkosta. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä tuomiokirkossa jatkuivat vielä restaurointi ja korjaustyöt, jotka olivat olleet käynnissä jo useamman vuoden ajan. Vasta lokakuulla 1928 oli mahdollista aloittaa jumalanpalvelusten radiointia varten tarpeelliset työt tuomiokirkossa. Turun Puhelinyhdistys veti kirkosta oman puhelinlinjan Samppalinnan mäellä olevalle radioasemalle. Turunmaan Radioyhdistys asensi kirkkoon neljä mikrofonia ja niistä johdot urkuparvelle sijoitettuun jakokeskukseen. Sieltä kukin mikrofoni tarpeen mukaan yhdistettiin radioasemalle menevään linjaan. Mikrofoneista yksi oli kellotornissa. Sen kautta välitettiin juhlallinen kellojen soitto. Alttarilla 18 oli mikrofoni ja tietysti myös saarnatuolissa. Neljäs mikrofoni oli urkuparvella ja sen kautta oli tarkoitus välittää jumalanpalveluksen musiikki. Laitteita päästiin kokeilemaan vasta marras joulukuun vaihteessa. Kirkon akustiikka osoittautui radioinnin kannalta ongelmalliseksi, mutta siitä huolimatta päätettiin rohkeasti radioida 1. adventtisunnuntain jumalanpalvelus jo seuraavana päivänä Radiointi alkoi kellojen soitolla klo Itse jumalanpalvelus alkoi klo 12. Samana päivänä radioitiin myös ruotsinkielinen jumalanpalvelus klo 7 i.p. niin kuin tuohon aikaan ilmaistiin. Seuraavan päivän Turun Sanomissa arvioitiin radioinnin onnistumista. Kiitosta tuli ensiksi siitä, että vihdoinkin oli saatu radiossa kuulla jumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta. Alussa ollut kellojen soitto oli kuulunut selkeästi ja juhlavan kauniisti. Myös saarnan kuuluvuus oli ollut erinomainen. Urkujen soitto, virsien veisuu ja liturgia sen sijaan kuuluivat huonosti kirkon kaikuisuuden vuoksi. Lopuksi muistettiin kertoa lukijoille, että kaikki on vielä kokeiluasteella ja parannuksia nyt huonosti kuuluneisiin kohtiin voidaan ehkä saada. Erinäisiä korjailuja ja kokeita tehtiinkin niin, että säännölliset jumalanpalvelusten radioinnit tuomiokirkosta alkoivat vasta vuoden 1929 puolella. Turussa oli 1930 noin asukasta. Koko maassa oli radionkuuntelulupia tuolloin noin Tuomiokirkon jumalanpalvelusten radioinnin alkuvuosina ehkä muutama tuhat ihmistä saattoi kuunnella näitä omasta radiostaan. Radio alkoi yleistyä vasta lamakauden jälkeen 1930 luvun puolivälissä. Radioiden lukumäärän kasvu Turun Radio oli 1920 luvun viimeisinä vuosina yksi näkyvimmistä turkulaisista radioliikkeistä. Sillä oli myös oma radiotehdas. Liike ajautui konkurssiin 1930 luvun pulavuosina. Sen valmistamia Turun Radio tai TR merkkisiä radioita on säilynyt valitettavan vähän. Jos tiedät tällaisen, kerro kirjoittajalle!

19 kodeissa seuraavina viitenä vuotena olikin melkoinen. Silloin myös syntyi kotimainen radioteollisuus sanan varsinaisessa mielessä. Turkulainen Asa Radio Oy kohosi vuoteen 1939 mennessä maan suurimmaksi radiotehtaaksi ja valmisti vuodessa lähes radiota. Radioyhdistys hoiti paikallisten jumalanpalvelusten radioinnin tuomiokirkosta vuoteen 1934 saakka. Omia jumalanpalveluksia radioitiin kolmisenkymmentä kertaa vuodessa sekä suomeksi että ruotsiksi. Muulloin radiojumalanpalvelus tuli Helsingistä. Erityisiä kohokohtia olivat Turun kaupungin 700 vuotisjuhliin liittyvät radioinnit kesällä 1929 ja arkkipiispa Lauri Ingmanin virkaan vihkiminen syksyllä Jumalanpalvelusten radioinnit tuomiokirkosta keskeytyivät v. Radioiden kovaääniset olivat aluksi torvikovaäänisiä, jotka olivat saman näköisiä kuin vanhoissa gramofoneissa olevat torvet luvun lopulla kauppoihin ilmestyi kovaäänisiä, joissa äänen synnytti sähkömagneetin liikuttama pahvikartio. Nämä kovaääniset voitiin kätkeä siroon koteloon. 1934, kun uusi raitiovaunujen sähkön tasasuuntausasema rakennettiin Vähä Hämeenkadulle. Radiointi tuli sen aiheuttamien voimakkaiden häiriöiden takia mahdottomaksi. Tämän ongelman poistaminen jäi Yleisradion huoleksi, jolle Turun radioasema siirtyi v alussa uuden radiolain voimaan tullessa. Vanha radioasema palveli Yleisradion käytössä vielä muutaman vuoden siihen saakka kunnes Turun uusi radioasema valmistui Vasaramäkeen. Turun Radioyhdistyksen saaman kuuntelijapostin joukossa on paljon kiittäviä mainintoja tuomiokirkosta radioiduista jumalanpalveluksista. Turun Radioyhdistys tekikin suuriarvoisen työn rakentaessaan tuon ajan vaatimuksia vastaavan radiointiyhteyden tuomiokirkkoon ja pitäessään sitä yllä. Jokainen radiointi vaati myös, että yhdistyksestä oli joku paikalla sekä kirkossa että radioasemalla hoitamassa lähes joka toinen sunnuntai suorana lähetettyjä radiointeja. Yhdistys sai Yleisradiolta sopimuksen mukaisen korvauksen siitä, että se Turussa ja sen ympäristössä hoiti yleisradiotoimintaan kuuluvia tehtäviä. Yhdistys joutui kuitenkin sen lisäksi melkoisesti panostamaan omaehtoiseen varainhankintaan ja talkoohenkeen. Mistään arkistosta en ole löytänyt mitään siihen viittaavaa, että seurakunta olisi jotenkin taloudellisesti osallistunut tuomiokirkon jumalanpalvelusten radiointeihin noina radiotoiminnan pioneerivuosina. Asa 3 B on kolmiputkinen radio vuosilta Kolmiputkisista radioista tuli suosittuja sen jälkeen, kun Lahden suuri radioasema valmistui v Ne olivat kohtuuhintaisia ja niihin voi liittää erillisen kovaäänisen kuulokkeiden tilalle. Kuvassa olevan perusosan lisäksi toimivaan radioon tarvittiin putkien hekuvirta akku ja anodiparisto, jotka usein kätkettiin pöydän alle. Myös antenni ja maajohto tarvittiin sekä tietysti kuulokkeet tai kovaääninen. Asa 3 B maksoi varusteiden laadusta riippuen mk Kauko Viitanen Kirjoitus perustuu Stig Landénin v laatimaan Turunmaan Radioyhdistys ry:n historia sekä paikallisissa sanomalehdissä vuosina julkaistuihin uutisiin ja selostuksiin.

20 Tervetuloa piikkiöläiset! Vuodenvaihde tuo iloisen muutoksen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään: saamme seurakuntayhtymään kymmenennen seurakunnan. Piikkiön seurakunnan työntekijät ja piikkiöläiset: tervetuloa! Seurakuntayhtymän palvelukseen siirtyvät kirkkoherran, kappalaisen ja seurakuntapastorin lisäksi talouspäällikkö, kanttori, kaksi lastenohjaajaa, kaksi toimistotyöntekijää, diakoniatyöntekijä, nuorisotyöntekijä, kaksi seurakuntamestaria ja suntioharjoittelija. Kirkkoherrana toimii Tapio Määttä. Järjestelyissä ollaan muuten jo pitkällä, mutta työntekijöiden sijoittaminen on vielä hiukan kesken, kertoo hallintojohtaja Hannu Kallio. Seurakunta hyvässä kunnossa Piikkiön seurakunta ja rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Rakennuksiin ei Piikkiössä tarvitse heti investoida. Kaunis Piikkiön kirkko on 1700 luvun puolivälistä. Kirkolla on yhteys Kuusistoon: iso osa rakennuskivistä haettiin Kuusiston linnan raunioista. Vanha hautausmaa on kirkon ympärillä ja uusi, vuonna 2006 käyttöön vihitty Koroisten hautausmaa on niin ikään hyvässä kunnossa. Harvaluodossa sijaitsee kesäkoti ja sen uusi rantasauna. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosolan mukaan seurakunnan uuden varastorakennuksen lämmitysratkaisu on ekologinen maalämpö. Pappilan pihan kunnostustöitä on tarkoitus tehdä ensi vuonna. Vanha pappilarakennus on jo aiemmin kunnostettu. Piikkiön seurakunnan kirkkoherranviraston palvelut siirtyvät tänne Turkuun Eerikinkadulle. Veroprosentti alenee Piikkiön seurakunnan jäsenille liittyminen seurakuntayhtymään tuo taloudellista etua, sillä Piikkiön 1,5:n veroprosentti vaihtuu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhden prosenttiyksikön kirkollisveroon. Piikkiössä on 6100 evankelis luterilaisen kirkon jäsentä. Hautausmaksuihin tulee piikkiöläisten osalta pieniä muutoksia. Piikkiöläisten haudan lunastushinta alenee tuntuvasti yhtymään liityttäessä. Sen sijaan haudan avaus ja peittomaksua ei ole peritty piikkiöläisiltä lainkaan; nyt käsillä olevan esityksen mukaan sellainen peritään vuoden alusta lukien. Tuhkausmaksu sen sijaan alenee. Kaarinan ja Piikkiön kuntien yhdistyminen vuoden 2009 alussa toi tarpeen myös seurakuntamuodon muutokselle. Liittyminen oli jännittävä näytelmä, joka huipentui elokuussa kirkkohallituksen päätökseen. Liitoksesta oli kahta erilaista näkemystä. Piikkiön seurakunta, Turun ja Kaarinan yhteinen kirkkovaltuusto ja selvitysmies Kauko Viitanen kannattivat Piikkiön seurakunnan säilymistä omana, itsenäisenä seurakuntana. Kaarinan seurakunta ja tuomiokapituli puolestaan kannattivat Piikkiön seurakunnan sulauttamista Kaarinan seurakuntaan. PH

21 21 Lämmin kiitos muistamisesta! Kiitos monista yhteisistä vuosista ja kiitos muistamisesta lähdettyäni vanhuuseläkkeelle. Laila Loukonen Lahjoitukset 2788 euroa ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta Pietarin Pyhän Marian kirkon urkuihin. Martti Hirvonen Ota henkilökuntaetu käyttöösi! kuva Tervehdys! Kaipaatko hengähdystaukoa, pohdiskelua, uudistumista? Uskalla uuteen ja lähde mukaan hiljaisuuden retriittiin! Retriitille on luonteenomaista väljyys ja vapaaehtoisuus ja siellä kristikunnan yhteiset aarteet ovat tarjolla tyrkyttämättä. Koulutustoimikunta on päättänyt, että seurakunnan työntekijöillä on ensi vuonna mahdollisuus osallistua työajalla, työnantajan kustannuksella yhteen Turun ja Kaarinan seurakuntien järjestämään työpaikkaretriittiin Rymättylän Tammilehdossa. Kutsu kuuluu siis kaikille ammattinimikkeeseen katsomatta! Kevätkaudella näiden retriittien ajankohdat ja ohjaajat ovat: (ma n. klo 18 ke n. klo 15) Espoolainen rovasti, retriitinohjaaja ja työnohjaaja Raili Heikinheimo ja retriittipappi, sielunhoitotyön teologi Päivi Vuorilehto (ke n. klo 18 pe n. klo 15) Kirjailija Tytti Issakainen ja lääninrovasti, retriitinohjaaja Jukka Järvensivu. Työntekijän tulee ensin sopia esimiehensä kanssa osallistumisesta ja ilmoittautua sitten Auli Hynonen Rinteelle p tai auli.hynonen Molempiin retriitteihin otetaan 16 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoa retriiteistä ja Tammilehdon retriittikeskuksesta löydät seurakuntayhtymän nettisivuilta kohdasta toimintaa / retriitit. Lisätietoja myös Päivi Vuorilehto p

22 22 Tio enkla regler för det dagliga livet 1) Tala inte om dej själv, andra gör det bättre. 2) Vill du ha en önskan uppfylld så höj inte rösten, ett bedjan de tonfall är svärare att motstå. 3) Belasta inte dina vänner med dina bekymmer, ty de har mer än nog av sina egna. 4) Väg noga dina ord ty andra gör det. 5) Kom ihåg att mycket av vad du vill göra idag, gör du bättre om fem år. 6) Använd inte kikaren för att finna lyckan, den finns närmare än du tror. 7) Ordna inte utförsäljning på dig själv, det är bara sekunda varor som realiseras. 8) Hetsa inte ty du hinner i alla fall bara med en bråkdel av vad du tänkt. 9) Tänk efter och nio av tio måste kan vara. 10) Endast genom att leva rätt idag kan du skapa en lycklig morgondag. Lapsen silmin Pihalla päiväkerhon jälkeen Suomen lippu liehui lipputangossa. Äiti kysyi: tiedätkö miksi tänään liputetaan. Jeesus Kiven vuoksi. (oli Aleksis Kiven päivä). Jos tiedät hauskoja lasten juttuja, niin lähetä teksti osoitteella: pirjo.seppala@evl.fi Julkaisemme niitä seuraavissa Kirkon Naakoissa. Palautetta työyhteisöpäivästä Kerro mielipiteesi työyhteisöpäivästä ja ideoita seuraavaan yhteiseen tapaamiseen. Lomake löytyy NaakkaNetistä Henkilöstökoulutusta ensimmäisen sivun alaosasta: Koulutuspalaute.