Kansainvälinen näkökulma senioriasumisen liiketoimintaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansainvälinen näkökulma senioriasumisen liiketoimintaan"

Transkriptio

1 Kansainvälinen näkökulma senioriasumisen liiketoimintaan Uusien asumis ja palvelumallien kehittäminen Johanna Nummelin VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikka LUOTTAMUKSELLINEN

2 Alkusanat Senioriasuminen ja siihen liittyvät palvelut, niin kuin seniorit itse, ovat yhä kansainvälisempiä. Laajat tutkimushankkeet tuovat kansainväliset tutkimustulokset sekä kokemukset myös Suomen kiinteistö ja rakennusklusterin sovellettaviksi. Fyysinen ympäristö ja sen toimivuuden toteuttaminen on meillä Suomessa ollut yleisesti paremmin hallinnassa kuin sosiaalinen ja henkinen ympäristö sekä niiden vaatimukset fyysiselle ympäristölle. Seniorit matkustavat aikaisempia sukupolvia enemmän, ja jopa viettävät osan vuodesta lämpimämmissä olosuhteissa, osin terveydellisten seikkojen vuoksi. Kattaviin ja helposti saataviin palveluihin tottuneet suomalaiset toivovat saavansa näitä samoja palveluita myös ulkomailla, usein myös omalla äidinkielellään. Palvelut kansainvälistyvät, tai oikeastaan palveluntarjoajat kansainvälistyvät. Varsinaiset monikansalliset palvelumarkkinat senioriasumisen tiimoilta ovat kuitenkin vasta syntymässä. Meillä suomalaisilla ja yrityksillämme onkin nyt oiva tilaisuus olla alan edelläkävijöitä koko maailmassa. Euroopan väestö vanhenee muita maanosia nopeammin, koska syntyvyys on samaan aikaan laskenut huomattavasti. Euroopan mittakaavassa Italian väestöstä huomattava osuus on tällä hetkellä yli 65 vuotiaita. Tämän raportin ensimmäisessä osassa käydään läpi Italian senioriasumisen kenttää sekä esitetään muutama konkreettinen esimerkki senioriasumisen järjestämisestä. Toisessa osassa tutkitaan laajemmin senioriasumisen markkinoita eri näkökulmista. Tulevaisuuden senioriasuminen tutkimushankkeessa haetaan uusia sekä eri elämäntilanteisiin sekä tapoihin soveltuvia toimintamalleja senioriasumiseen. Hankkeessa yhdistyy tekninen, sosiaalinen ja henkinen näkökulma uudenlaisten kokonaisratkaisujen löytämiseksi. Kansainvälisiä kokemuksia haetaan useasta eri maasta, mutta tässä raportissa on keskitytty pääasiassa Eurooppaan Italian kokemusten perusteella. Vietin kuusi kuukautta vierailevana tutkijana Roomassa Instituto per le Technologie della Construzionessa (ITC), joka on yksi Italian kansallisen tutkimuslaitoksen, CNR:n instituuteista. 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Senioriasuminen Italiassa Yleistä Italiasta Senioriväestö Italiassa Senioriasumisen nykytila Italiassa Palvelut Italiassa Palveluiden kysyntä ja tarjonta Palveluntarjoajat Esimerkkejä Senioriasuminen muualla Euroopassa Yleistä senioriasumisesta Euroopassa Esteettömyys Palvelut ja palveluntarjoajat Teknologia Rahoitusmallit Yhteenveto Lähdeluettelo Liite A: Kalvomateriaalia VTT:n ulkomaan osuudesta Liite B: Kalvosarja Pohdintoja liiketoimintamalleista

4 1. Johdanto Väestön ikääntymisestä on puhuttu jo vuosia ja uusia ratkaisuja erityisesti asumiseen liittyen kehitteillä eri tahoilla. Ongelmana on ollut ratkaisujen erillisyys ja kokonaiskuvan sekä siitä vastaavan tahon puuttuminen. Sosiaalinen ja henkinen näkökulma eivät ole tulleet esille teknisiä ratkaisuja kehitettäessä, mutta esimerkiksi sosiaali ja terveydenhoidon välillä on korkea raja aita. Julkisen sektorin valta asema ei ole aina antanut yksityisille yrittäjille tilaa ja mahdollisuuksia kasvaa. Tämä on vaikuttanut myös ihmisten mieliin, niin että palveluiden tarjoajana nähdäänkin vain julkinen sektori ja yleishyödylliset yhteisöt. Edellä mainitut seikat on johdettu kotimaan kokemuksista, mutta samanlaisia piirteitä on havaittavissa myös muissa maissa. Painotukset vain ovat vähän erilaisia. Verrattuna laitosasumiseen itsenäisen asumisen tukeminen on yhteiskunnan kannalta edullista sekä vanhuksen itsensä kannalta usein toivottavaa. Omassa asunnossa asuminen ei aina ole mahdollista ja erilaisia tuetun asumisen muotoja kaivataankin monessa maassa. Julkisen sektorin kuormaa voidaan hyvin keventää yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaa aktivoimalla ja yhteistyötä kehittämällä. Tämä tuo todellisia vaihtoehtoja järjestää palveluntarjonta tyydyttämään yksilöiden erilaisia tarpeita. Perinteisesti ihmiset syntyivät ja kuolivat omissa kodeissaan perheiden huolehtiessa omista jäsenistä ja heidän tarpeistaan. Suomessa vaivaistalot olivat köyhiä ja yksinäisiä sekä omaistensa ja muun lähiympäristönsä hylkäämiä henkilöitä varten. Sairaudet, vammat ja vanhuus olivat syitä, joiden vuoksi kunnan ylläpitämiin vaivaistaloihin jouduttiin. Vaivaistalojen maine leimasi yhteiskunnan järjestämää vanhustenhoitoa aivan viime vuosituhannen loppupuolelle asti. Muuttoaallot 1900 luvulla muuttivat yhteiskuntarakennetta sekä hajottivat perheet eri paikkakunnille. Nousi tarve uusille ratkaisuille, jotka eivät enää leimaisi asukkaitaan. Vanhainkodit tarjoavat palveluitaan jo itsenäiseen asumiseen kykenemättömille vanhuksille. Uudenlaisia ratkaisuja kaivataankin jossain määrin itsenäisesti pärjäävien vanhusten asumista helpottamaan. Ratkaisuna vanhenevan väestön asumisen ongelmiin ovat tulleet mm. palvelutalot, joissa palvelut voidaan tarjota yhdessä paikassa. Asukkaat 4

5 toimivat itsenäisesti ja maksavat palveluistaan itse. Palvelutalojen omien asukkaiden lisäksi syömään, kylpemään ja harrastamaan pääsee myös ympäristössä asuvia vanhuksia. Palvelutalojen rakentamista on tuettu aikaisemmin runsaasti ja nyt meillä Suomessa onkin yli palveluasuntoa. Pitkäaikaista hoitoa tarvitsevan, vaikka jossain määrin itsenäiseen asumiseen kykenevän onkin tällä hetkellä edullisempaa asua laitos kuin avohoidossa (esim. palveluasuminen), koska ensin mainitussa on maksuperusteena asiakkaan oma maksukyky eikä niinkään palveluiden tuottamisesta aiheutuva kustannus. (Nissinen ja Santalo, 2001) Voimakas palveluasuntokehitys taas on johtanut siihen, että kotiin annettavat palvelut eivät ole lisääntyneet tavoitteiden mukaisesti. Käytännön senioriasumisen asumis ja palvelumalleissa kotona asuvat vanhukset on pääsääntöisesti unohdettu. Mm. Nordic Social Statistical Committee (NSSC) on selvittänyt asiaa Pohjoismaissa ja Tanskassa noin joka neljäs yli 65 vuotias saa kotiin apua, Ruotsissa ja Norjassa joka seitsemäs, mutta Suomessa joka neljästoista (Yrttiaho, 2002). Asuntokantamme ei aina vastaa tarpeisiin, joita kotona tuettu asuminen vaatisi. Talot ovat hissittömiä ja esteettömyydestä voidaan puhua vain aivan viime vuosina rakennettujen asuntojen kohdalla. Varsinkin kun korjaamisen kustannukset on sälytetty asunnon omistajan niskoille, yllä mainittu laitoshoitovaihtoehto on tullut taloudellisesti edullisemmaksi sekä vaivattomammaksi järjestää. Harvalla meistä yksityisistä asunnonomistajista on osaamista ja halua hoitaa remontin aiheuttamia tehtäviä. Erilaiset yhteiskuntarakenteet ja julkisen sektorin rooli niissä on tuottanut monia erilaisia ratkaisuja, joilla vanhusväestön asumisen ongelmia ratkotaan muualla. Ihmisten varallisuustaso on varsinkin länsimaissa saavuttanut aivan erilaisen tason kuin mitä se on ollut muutamia kymmeniä vuosia sitten. Toisaalta eläkkeelle jäätyään monella on vielä terveellisiä vuosia elettävänään, vapaa aikaa ja varallisuutta toteuttaa toteutumatta jääneitä unelmiaan. Markkinoinnissa nämä terveet ja kohtuullisen varakkaat seniorit on sivuutettu lähes kokonaan. Tällä hetkellä eläkejärjestelmä monessa maassa on kehittynyt perustuen työssäoloaikaan. Rakenteellinen työttömyys on kuitenkin uudenlainen tekijä, joka vaikuttaa tulevaisuuden senioreiden sekä vanhusten varallisuustasoon. Senioriasumisen rahoitukseen 5

6 ja palveluiden tarjontaan liittyviä kysymyksiä tullaan ratkaisemaan laajasti yhteiskunnan eri osa alueilla. Ratkaisut senioriasumiseen löytyvät senioreiden ja esimerkiksi työllisyyden, sosiaali ja terveydenhoidon sekä yrittäjyyden rajapinnoilta. Uusien asumisen ja rahoittamisen mallien tulee olla vaikutuksiltaan kestävällä pohjalla. 6

7 2. Senioriasuminen Italiassa 2.1 Yleistä Italiasta Italiassa on 57,3 miljoonaa asukasta, joista yli 65 vuotiaita on 18,7 prosenttia eli 10,7 miljoonaa. Vastaavat luvut Suomessa ovat 15 prosenttia ja 0,8 miljoonaa. Pinta alaltaan Italia on hieman Suomea pienempi ( m 2 vs m 2 ) ja väestö on keskittynyt suuriin kaupunkeihin sekä maan pohjoisosaan. Pääkaupunki Rooma on asukasluvultaan maan suurin kaupunki, sitä seuraavat Milano, Torino, Napoli ja Palermo. Italian senioritilannetta kärjistää lisäksi se, että maan syntyvyysluvut ovat Euroopan alhaisimpia. Ilman maahanmuuttoa asukasluku vähenisi jo yhden prosentin vuosivauhtia. Näin tiheästi asutussa maassa hallinto on jakautunut 20:een hallinnollisesti suhteellisen itsenäiseen maakuntaan. Maakunnilla on mm. oikeus säätää lakeja. Poliittinen kehitys tällä hetkellä on johtamassa verovarojen keräämistä ja käyttämistä enemmän maakuntatasolla pois valtiontasolta. Italiahan on perinteisestikin koostunut kymmenistä pienistä kuningaskunnista, jotka vasta 1861 yhdistettiin yhtenäiseksi valtioksi kuningas Vittorio Emmanuel II johdolla. Seuraava kuva 1 esittää Italian eri maakuntia. Kuva 1 Italian 20 maakuntaa 7

8 2.2 Senioriväestö Italiassa Yli 65 vuotiaiden määrän suhde koko väestöön on ja tulee olemaan Italiassa Euroopan korkeimpia. Erotuksena esimerkiksi Suomeen on se, että suuret ikäluokat ovat syntyneet vasta 60 luvulla (kuva 2). Työtä arvostetaan Italiassa paljon ja myös sen kautta saadut edut ovat hyviä. Eläkkeelle jäädään suhteellisen aikaisessa vaiheessa ja eläkkeet ovat korkeita suhteessa ansiotyöstä saatuun palkkaan. Palkkataso Italiassa on muutoin alhaisempi kuin Suomessa. Erilaiset yhdistykset ajavat eläkeläisten asioita voimakkaasti, esim. SPI Sindicato Pensionati Italiani. Tämän hetkinen tilanne tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa, koska Italiassa on selkeästi paineita eläkeiän nostamiselle sekä eläkkeiden pienentämiselle. Miehet Naiset Kuva Senioriväestö Italiassa, miehet ja naiset ikäryhmittäin (Council of Europe, Demographic Year Book 2003, Toisaalta työelämästä jossain vaiheessa pudonneet vanhukset ja etenkin naiset ovat hyvin heikossa asemassa juuri työn kautta saatujen eläke etujen puuttuessa. Köyhyys onkin eräs keskeisimmistä senioreita koskettavista ongelmista. Lapsilla ja muilla sukulaisilla on vahva rooli vanhusväestön elättäjinä. Italialaisten naisten määrä työelämässä on 8

9 vähäinen verrattuna Pohjoismaihin. Tosin lukumäärä lisääntyy koko ajan. Syntyvyyden vähentyessä yhä useampi vanhus on tulevaisuudessa yksin. Palvelutalojen, tuetun asumisen sekä teknologioiden kysyntä lisääntyy, mutta ennemmin kunnallisten sosiaali ja terveyspalveluiden kautta kuin yksityiseltä sektorilta suoraan kuluttajille. Seuraavassa taulukossa 1 on tuloksia eräästä kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin 995:n yli 60 vuotiaan italialaisen suhdetta vanhenemiseen sekä erilaisiin pelkoihin. Esiin nousseet tekijät vaikuttavat hyvin yleisiltä ja voidaan olettaa, että samat asiat ovat merkittävimpien listalla täällä meillä Suomessakin. Merkillepantavaa ehkä on, että sukulaisuussuhteiden merkitys on tärkeässä asemassa, ja jo pelkästään suhteen huononemista pidetään merkittävänä pelon aiheena. Taulukko 1 Kyselytutkimuksen tuloksia senioriväestön (yli 60 vuotiaiden) peloista ja näkemyksistä (%) (*) (Barletta, 2001) Mikä seuraavista tapahtumista saa haastatellun henkilön tuntemaan itsensä vanhaksi? Mitä henkilö pelkää eniten? (**) Itsenäisen toimintakyvyn menettäminen 62,7 Vakavaa sairautta 75,6 Puolison kuolema 36,7 Läheisen henkilön menettämistä 63,6 Eläkkeelle jääminen 16,1 Yksinäisyyttä 42,3 Ystävän tai tuttavan kuolema 11,7 Joutumista rikoksen uhriksi 35,7 Henkilön täyttäessä 70 vuotta 11,1 Kuolemaa 34,2 Isovanhemmaksi tuleminen 7,6 Taloudellisen tilanteen heikkenemistä 32,9 Suhteen huononemista sukulaisiinsa 8,0 * Vastaaja on voinut valita monta kohtaa, joten lukujen yhteenlaskettu summa ei ole 100 % **Vastaaja on sanonut pelkäävänsä paljon tai jonkin verran Vuonna 2002 syntyneiden italialaisten miesten odotettavissa oleva elinikä oli 76,8 (suomalaisten miesten 74,9) vuotta ja naisten 82,9 vuotta, suomalaisten naisten vastaavasti 81,5 vuotta (EUROSTAT, 2004). Muistin menettäminen joko osittain tai kokonaan on eräs yleisimmistä vanhusväestön kotona asumisen estävistä tekijöistä. Hoitopaikkoja on vähän, joten useimmiten hoidettavat ovat kotonaan iäkkään puolisonsa hoidettavana (Grumbach et al., 2002). 9

10 Sosiaalimenoista, jotka ovat eurooppalaisittain katsottuna pienet, käytetään Italiassa kuitenkin keskimääräistä suurempi osa eläkkeisiin. Italialaiset eläkeläiset ovat suhteellisen nuoria ja hyvinvoivia. Eläkkeelle on jääty usein jopa 50 vuotiaina. Eläkeläiset ovat olleet kuitenkin huomattava voimavara kolmannelle sektorille, ja koska eläkkeet kuitenkin ovat määrällisesti pieniä, moni on pysynyt myös työelämässä. (Grumbach et al., 2002) 2.3 Senioriasumisen nykytila Italiassa Italialaisista vanhuksista noin 98 prosenttia asuu itsenäisesti ja vain kaksi prosenttia erilaisissa instituutioissa. Perheen rooli käytännön avun järjestämisessä on tärkeä. Eri sukupolvet asuvat usein lähekkäin tai jopa samassa taloudessa. Italiassa ei ole koettu voimakkaita muuttoaaltoja niin kuin meillä Suomessa ja lapsuudesta asti jatkuneet ystävyyssuhteet ovat yleisiä. Nuoretkaan eivät ole halukkaita muuttamaan pois, tosin osasyynä tähän on asuntojen korkeat hinnat verrattuna tulotasoon sekä vuokra asuntojen vähyys. Myös työttömyysluvut ovat pysytelleet Italiassa suhteellisen korkealla tasolla eikä Italian taloudellinen kasvu ole toivottavalla tasolla. Omistusasuminen on Italiassa hyvin yleistä (yli 70 prosenttia asuntokannasta). Rakennuskanta on hyvin vaihtelevaa ja suurin huippu rakennusalalla on ollut 60 luvulla (kts. taulukko 2). Olemassa olevasta rakennuskannasta ei ole olemassa kovin paljon julkista tilastotietoa ja maakunnasta riippuen olemassa olevankin tiedon taso vaihtelee. Yleisesti ottaen italialaiset eivät halua asua samanlaisissa taloissa tai asunnoissa kuin muut, joten jokainen asunto on myös erilainen. Suurimmat samankaltaisuudet lienee sosiaalisen asuntotuotannon kautta vapaille markkinoille tulleissa taloissa. 10

11 Taulukko 2 Italian asuntokanta vuoteen 1991 asti rakentamisvuoden mukaan (Della Puppa, 2001) ASUNTOKANTA < / 1946/ 1961/ 1972/ 1982/ KAIKKI % Asunnot, jotka sijaitsevat maaseudulla ,8 Rakennuksissa, joissa 1 2 asuntoa ,1 Rakennuksissa, joissa 3 8 asuntoa ,8 Rakennuksissa, joissa 9 30 asuntoa ,2 Rakennuksissa, joissa yli 30 asuntoa ,1 Kaikki asunnot ,0 % kaikista asunnoista 19,0 10,5 16,4 24,3 19,7 10,1 100,0 Asunnot, joissa asukkaita % kaikista asunnoista 17,3 10,3 17,6 25,9 19,1 9,8 100,0 Rakennuskannan puutteita ja esteitä itsenäiselle asumiselle ovat portaat sekä kapeat ja ahtaat tilat. Julkiset rakennukset ovat usein historiallisia rakennuksia ja niihin tehtävien korjausten kohdalla törmätään usein paikalliseen museovirastoon, jolloin muutosten tekeminen on hankalaa. Asuinkerrostalon asuntojen omistajien vastuulla on enemmän asuntoon kuuluvia rakennusosia kuin Suomessa, esimerkiksi ikkunat. Toisaalta esimerkiksi hissien rakentaminen kerrostaloihin on hallinnollisesti helpompaa ja siksi useassa vanhassa talossa onkin hissi. Kerrostalot ovat usein viisi tai useampikerroksisia ja asuntoja on kerrosta kohden 4 5. Eräs syy, miksi seniori ikäiset joissain tapauksissa haluavat muuttaa palvelutalo tyyppiseen ratkaisuun, on halu muuttaa huolettomampaan asumisvaihtoehtoon. Perheellä tarkoitetaan lasten ja lastenlasten lisäksi myös muuta lähisukua: enoja, setiä, tätejä, serkkuja. Perheen sisällä toimii sosiaalinen huoltoverkosto, jossa hoidetaan niin vanhukset kuin lapsetkin. Suuri osa italialaisista vanhuksista asuu yksin omassa kodissaan, ja siinä tapauksessa jos ketään sukulaista ei ole lähettyvillä hoitamassa, vanhus itse tai omaiset palkkaavat hoitajan. Ainoastaan silloin kun vanhuksella ei ole lapsia tai rahaa, kyseeseen tulevat muut vaihtoehdot (joita ei ole paljon). Kunta tarjoaa muutaman kerran viikossa kotikäyntejä, jonka lisäksi maakunnissa on vaihteleva määrä erilaisia hoitolaitoksia. Seuraava kuva 3 esittää karkeasti itsenäisen asumisen ja laitoshoidon 11

12 välistä kenttää, mutta kuten sanottu lukumääräisesti kohteita ei ole paljon suhteessa väkilukuun. ALLOGGIO PRIVATO Yksityinen asuminen AUTOSUFFICIENZA Omatoimisuuden aste CO RESIDENZA Yhteisöasuminen ALLOGGIO PROTETTO Tukiasuminen CENTRO SERVIZI Palvelukeskukset CASA DI SOGGIORNO Asuminen tuetuin palveluin CENTRO DIURNO Päiväkeskukset RSA Vanhainkoti PRESTAZIONI SOCIO SANITARIE Sosiaali ja terveyspalvelut Kuva 3 Itsenäinen asuminen sekä sosiaali ja terveyspalvelut Italiassa (Malfer ja Zotta, 2004) Italialaiset nuoret asuvat pitkään kotona, naimisiin menoon asti, jolloin he ovat usein jo 30 vuotiaita. Sittenkään ei muuteta kovin kauaksi. Arvioiden mukaan yksi kolmasosa italialaisista asuu lähempänä kuin yksi kilometri vanhemmistaan. Siinä tapauksessa, että asutaan kauempana sukulaisista, laitoshoito ei useinkaan tule kysymykseen. Perhe järjestää vanhuksen hoidon jollain muulla tavoin. Perheen läheisyys merkitsee yhtä elämän laadun tekijöistä. Leskeksi tultaessa naiset jäävät usein asumaan yksin, mutta miehet muuttavat lastensa luokse. (Grumbach et al., 2002) Senioreilla on ja he käyttävät paljon vaikutusvaltaa jälkeläistensä kulutukseen (vaatteet, lomailu, ruoka, liikkuminen, terveydenhuolto). Seniorit hoitavat myös paljon lastensa perheiden asioita kuten kaupassa käyntiä, lastenhoitoa jne. Julkiset kotipalvelut ovat käytössä vain osassa maata. (Grumbach et al., 2002) 12

13 2.4 Palvelut Italiassa Palveluiden kysyntä ja tarjonta Kun seniorilla alkaa olla ongelmia selvitä itsenäisesti päivittäisistä toimista, eivätkä sukulaiset tai ystävät voi jostain syystä auttaa, ratkaisuna on usein henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen. Avustaja, badante, on läsnä 24 tuntia vuorokaudessa, hoitaen myös erilaisia kodinhoitoon liittyviä tehtäviä asuntoa, ruokaa ja pientä korvausta vastaan. Nämä avustajat eivät useinkaan kuulu normaalin työvoiman piiriin työstä saatavine etuineen, vaan he ovat usein maahanmuuttajia esimerkiksi Itä Euroopan maista. Useimmiten näillä henkilöillä ei ole alan koulutusta, mutta joukossa saattaa olla yliopistotutkinnon suorittaneita lääkäreitäkin. Italian hallitus onkin huomannut näiden henkilöiden tarpeellisuuden vanhuskysymyksen ratkaisussa ja joitakin toimia työn laillistamiseksi on tehty. Tällä hetkellä yksityisten ihmisten kysyntä palveluiden saamiseksi on vähäistä. Tilanne ei kuitenkaan juuri eroa muissa maissa. Hetki, jolloin henkilön pitää tunnustaa itselleen, että ei enää selviä itse kaikista päivittäisistä toimista, on myös henkisesti iso muutos. Tarvittaessa apua on helpoin pyytää joltain läheiseltä henkilöltä, perheenjäseneltä tai ystävältä. Julkiset, kunnan kautta saatavat palvelut on tarkoitettu Italiassa lähinnä vain varattomille. Perhesuhteet ja muut sosiaaliset verkostot ovat Italiassa hyvin kiinteitä ja usein suku asuu lähellä sekä ystävät ovat tuttuja lapsuudesta asti. Itsenäiseen elämiseen pystyville senioreille ei juuri palveluita ole tarjolla. Jos esimerkiksi kodin hoitamiseen halutaan saada apua, palkataan avuksi henkilö, jolle saatetaan palkan osittaisena korvauksena tarjota myös asuminen ja ruokailu. Myös toisenlaisia vaihtoehtoja on jonkin verran olemassa: ns. retirement houses, joissa jokaisella asukkaalla on oma huone, mutta ruokailu tapahtuu yhteistiloissa. Eräät cooperativet (kts. seuraava kappale) tarjoavat myös tuettua asumista palvelutalo omaisessa ympäristössä. Näissä tosin yhteistilat ovat ennemminkin "olohuoneita", joissa voi tavata ihmisiä ja viettää vapaa aikaa. Nämä palvelutalot eivät kuitenkaan ole kovin yleisiä ja niiden tarjoamat palvelut vaihtelevat suuresti. 13

14 Cooperative ovat italialainen erikoisuus ja ne ovat lähinnä osuuskuntatyyppisiä toimijoita, jotka toimivat vapaiden markkinoiden sekä julkisten palveluiden välimaastossa. Hyvin yleisiä ovat asuntotuotantoon ja asumisen palveluihin erikoistuneet cooperativet. Ihmiset pystyvät liittymään cooperatiiveihin täyttäessään erinäisiä kriteereitä. Jonotuslistalla oleville tarjotaan järjestyksessä asuntoa sekä avustetaan mahdollisissa rahoitukseen liittyvissä järjestelyissä. Cooperativen hallinnoimien asuntojen välillä voi asuntoa vaihtaa kätevästi ja siirtyä esimerkiksi erityiseen senioritaloon. Italian maakunnilla on suhteellisen itsenäinen asema sosiaali ja terveydenhuollon palveluita järjestettäessä. Terveydenhoidon perusyksiköitä ovat Le Aziende Sanitarie Locali (ASL), joita on noin 200 kappaletta. Kukin niistä vastaa noin henkilön terveyspalveluiden tarpeeseen. Palveluita tarjotaan joko julkisten tai akkreditoitujen yksityisten palveluntarjoajien kautta; sairaalat akuuttien ja pitkäaikaissairaiden hoitoon, laboratoriot, hoitokodit ja yleislääkärit. Terveyspalvelut rahoitetaan osin sosiaalivakuutusmaksujen ja osin verotuksen kautta. Italiassa käytetään suoria etuisuuksia enemmän kuin muissa Euroopan maissa, mutta julkiset palvelut ovat vähemmän kehittyneitä. (Grumbach et al., 2002) Taloudelliset ja sosiaaliset erot Italian eri maakuntien välillä, pohjois etelä suunnassa, ovat huomattavia. Myös alueiden suhteellinen itsenäisyys on johtanut siihen, että hallintokäytännöt ovat erilaiset, eikä etelässä kansallisen tason määräyksiä aina pystytä toteuttamaan. Nykyinen rahoitusjärjestelmä tukee voimakkaasti päiväsairaala toimintaa. Aikaisemmin akuuttipotilaille varatut vuodesijat olivat usein kroonikkopotilaiden käytössä, jotka olisi pystytty hoitamaan myös kotona.. Päiväsairaalatoiminta edesauttaa tilannetta, jossa akuuteille sairastapauksille varatut paikat todella ovat näiden potilaiden käytössä. (Grumbach et al., 2002) Sosiaalipalveluiden järjestäminen on ollut kuntien vastuulla. Sosiaali ja terveyspalveluiden erillisyys on tunnistettu ongelmakohdaksi monessa kunnassa ja erilaisia kehityshankkeita onkin vireillä. Itsenäisen asumisen tukeminen on myös keskeisessä asemassa laitostumisen ehkäisemisessä sekä vanhusten että vammaisten kohdalla. Yleislääkärit (general practicioners, GPs), jotka Italiassa toimivat enemmän perhelääkäreinä, ovat tärkeä osa terveydenhuollon järjestelmää. GP:t toimivat itsenäisinä ammatinharjoittajina 14

15 tai useamman lääkärin vastaanotolla. GP:llä on suuri päätösvalta siinä, minkälaiseen hoitoon kukin potilas ohjataan. Yksityiset palveluntarjoajat (esim. akkreditoidut yksityissairaalat) tuottavat noin puolet terveydenhuollon palveluista (myös kolmas sektori sisältyy tähän). Italiassa ollaan yhä enemmän menossa siihen suuntaan, että yksityinen sektori tuottaa palvelut ja julkinen sektori toimii vain niiden ohjaajana. (Grumbach et al., 2002) Erityisesti sosiaalipalveluiden puolella yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamat palvelut ovat kysytyimpiä. Ne tuottavat 85 prosenttia sosiaalipalveluista, joista 64 prosenttia on julkisin varoin rahoitettuja. Kolmas sektori tuottaa suurimman osan näistä palveluista. Täytyy muistaa, että Italiassa perheen ja pimeän työvoiman rooli sosiaalipalveluiden tuottajina on keskeinen. (Grumbach et al., 2002) Voittoa tavoittelematon sektori muodostuu vapaaehtoisista sekä osuuskuntatyyppisistä cooperatiiveistä. Vapaaehtoisjärjestöjä on noin ja niiden varoista 80 prosenttia tulee yksityisistä lähteistä. Kolmasosa näistä järjestöistä on uskonnollisperustaisia. 60 prosenttia cooperatiiveistä ja noin 45 prosenttia vapaaehtoisjärjestöistä toimii sosiaalisen palveluntuotannon alalla. Italialaisen tutkimuksen mukaan tärkeimmät palvelut, joita vapaaehtoisjärjestöt tarjoavat ovat kuunteleminen, viihdyttäminen, opettaminen ja konkreettinen apu. Pääasiallinen kohderyhmä palveluille ovat vanhukset (30 prosenttia). Vapaaehtoisista työntekijöistä puolet on naisia ja puolet miehiä, 20 prosenttia on eläkeläisiä. (Grumbach et al., 2002) Palveluntarjoajat Italiassa, toisin kuin Suomessa, yksityinen sektori tuottaa noin 85 prosenttia kaikista sosiaalipalvelusta. Pääasiallisesti palveluita kuitenkin tuottaa ns. kolmas sektori eikä niinkään yksityiset voittoa tavoittelevat yritykset. Julkinen sektori rahoittaa sosiaalipalveluista noin 64 prosenttia. Kolmannen sektorin yhteisöt ovat uskonnollisia tai muita yleishyödyllisiä tai tiettyyn tarkoitukseen perustettuja yhteisöjä kuten säätiöitä. Yli vapaaehtoisjärjestön rinnalla toimii erilaisia osuuskuntatyyppisiä palveluyrityksiä (cooperatiivejä). Niitä on noin kappaletta, joista 60 prosenttia toimii yleisem 15

16 min sosiaali ja terveyspalveluiden sekä vanhuspalveluiden parissa. (Grumbach et al., 2002) Kotipalvelut on jaettu Italiassa sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin, joista jälkimmäisiä tarjoaa National Health Service (N.H.S.). Sairaanhoitohenkilökunnan sekä esimerkiksi kuntoutusterapeutin vierailut kuuluvat tähän kategoriaan. Nämä palvelut ovat ilmaisia, kun taas sosiaalipalveluista (avustaminen peseytymisessä, ruuan laitto jne.) henkilö maksaa tulotasonsa mukaan. Kunnat ovat sosiaalipalveluiden pääasiallinen tarjoaja, mutta tällä sektorilla toimii myös paljon muita järjestöjä. Sosiaali ja terveyspalveluiden yhdistäminen organisatorisesti on ollut iso haaste Italiassa. Udinen alueella Koillis Italiassa, jossa senioriväestön (yli 65 vuotiaat) osuus väestöstä on 21 prosenttia, on kehitetty malli, jossa pyritään yhdistämään nämä kaksi erilaista palvelurakennetta. Palveluiden erillisyys aiheuttaa sekaannusta ja päällekkäisyyksiä sekä asiakkaiden että palveluntarjoajien puolella. Udinen alue koostuu itse Udine nimisestä kaupungista, jossa on asukasta, sekä kahdeksasta kaupunkia ympäröivästä kunnasta, joissa on yhteensä asukasta. Tällä hetkellä 38,5 prosenttia yli 65 vuotiaista on tarvinnut jonkinasteista sairaalahoitoa, ja alueella onkin tavoitteena pitää ihmiset mahdollisimman pitkään kotona. Viimeisimpien vuosien aikana Udinen alueella on otettu käyttöön mm. seuraavanlaisia sosiaali ja terveyspalveluita (Casini et al., 2000): kotiapu henkilöiden päivittäisistä tarpeista huolehtiminen (esim. auttaminen henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa, ruuan valmistus, siivous jne.) yleislääkärin vierailut (esimerkiksi säännöllinen terveydentilan monitorointi) koulutetun sairaanhoitajan vierailut (esimerkiksi erilaisten hoitotoimenpiteiden suorittaminen tai kuntoutus) yhdistetyt palvelut (henkilön tarpeiden mukaan tehdyn hoitosuunnitelman mukaiset vierailut) 16

17 Erityisesti viimeisenä mainitut palvelut ovat olleet laajamittaisen kehitystyön kohteena, koska sen tapaisen palvelun voidaan olettaa siirtävän vanhuksen laitoshoitoon joutumista, ehkäisevän henkilön itsemääräämisoikeuden menettämistä, vähentävän sairaalahoidon tarvetta sekä mahdollistavan aikaisen paluun sairaalasta kotiin ja suosivan kokonaisuudessa henkilön kotona asumista. Sosiaali ja terveyspalveluiden yhdistämisen nähdään myös helpottavan palvelupyyntöihin vastaamisessa, yhteistyössä sairaalan ja kotipalveluhenkilökunnan välillä, palveluiden suunnittelussa, sosiaali ja terveyshenkilöstön kouluttamisessa ja palveluiden verkottamisessa sekä tiedottamisessa. Uuden mallin mukaiset palvelut on jaettu neljän erityyppisen palveluprofiilin mukaan (Casini et al., 2000): 1. Aikaistettu kotiuttaminen, joka tarkoittaa lyhytaikaista hoitoa sairaalasta kotiin tulon jälkeen. 2. Joustava hoitomalli, maksimissaan viitenä päivänä viikossa yksinkertaiset terveyteen liittyvät palvelut yhdistettynä kotipalveluihin. 3. Pitkäaikainen hoito terveydenhoitopalveluja tarvitseville, joka sisältää tehostetut terveys ja sosiaalipalvelut vakavista sekä kroonisista taudeista kärsivien henkilöiden hoitoon. 4. Pitkäaikainen hoito pääasiassa sosiaalipalveluita tarvitseville, jolloin terveydellisten palveluiden tarve on vähäinen, mutta intensiiviset sosiaalipalvelut ehkäisevät henkilön laitoshoitoon joutumisen tarvetta. Henkilöiden palveluntarve on arvioitu monitavoitteisen CTMSP tekniikan avulla (Classification per types en mieleu de soins et services prolongés, Italiaan sovellettu versio). CTMSP tekniikan tavoitteena on yhdistää henkilöiden biologiset, psykologiset sekä sosiaaliset tarpeet ottaen huomioon myös omaisten sekä yhteiskunnan näkemykset. Tekniikka on kuitenkin huomattavan tarkka ja sen läpivieminen on työlästä, joten esimerkiksi Udinen alueella tekniikkaa sovelletaan vain kaikkein monimutkaisimmissa tapauksissa. Palvelun tarjoaja voidaan valita myös yksityiseltä sektorilta. Eräs tekijä 17

18 projektin aloittamisen taustalla oli myös se, että alun perin akuuttien potilaiden hoitamiseen tarkoitettuja sairaalapaikkoja käytettiin kroonisia tauteja poteville potilaille. Erilaiset puhelintekniikan avulla toteutetut palvelut ovat vähitellen yleistymässä, mutta tällä hetkellä puhutaan lähinnä vain sosiaali ja terveyspalveluiden perustarpeiden täyttämisestä. Siihenkään eivät julkiset varat aina riitä. Italian pohjoisimmissa maakunnissa tilanne on joiltain osin parempi ja käytettävissä olevia varoja on jonkin verran enemmän. Uusien ratkaisujen löytyminen itsenäisen asumisen ja laitosmaisen asumisen välille on Italiassa, niin kuin meillä Suomessakin, suuri haaste. 2.5 Esimerkkejä Tässä kappaleessa esitetään muutama italialainen kohde ja senioreihin erikoistunut ratkaisu, joihin tutkija tutustui ulkomaanvaihtojakson aikana. Kohteet on esitetty hyvin lyhyesti, mutta niissä on yritetty päästä hyvin yksityiskohtaisiin tekijöihin käsiksi, jotka antavat selkeämpää kuvaa Italian tilanteesta verrattuna Suomen tilanteeseen. La Casa Agevole on esittelyhuoneisto, joka on rakennettu esittelemään esteettömän rakentamisen periaatteiden käytännön toteuttamista. Arkkitehti Fabrizio Vescovo on kehittänyt ja suunnitellut yleiset periaatteet asuntojen suunnitteluun esteettömyyden näkökulmista osoittaen, että esteettömän asunnon ei välttämättä tarvitse olla pintaalaltaan kovin suuri. Asunnoista voi lisäksi muodostaa erilaisia taloja maastonmuodot huomioon ottaen. Asunnossa ei esimerkiksi ole ollenkaan varsinaisia käytäviä. Neliöitä on vain 60, mutta asunto sisältää silti kaksi makuuhuonetta, olohuoneen, keittonurkkauksen, ruokailutilan ja kaksi kylpyhuonetta. Toinen kylpyhuone on hyvin pieni, vain puolitoista neliömetriä. Asunnossa on pyritty välttämään sairaalanomaisuutta esimerkiksi käyttämällä värejä, sekä materiaalina puuta tukikahvoissa ja kaiteissa. Huonekalut ovat normaaleja kaupasta saatavia (ei ehkä päde Suomessa), joten kustannustasoltaan asunto on myös edullinen. Ovet ovat liuku tai paljeovia. Esteettömyys ei tarkoita suurta tilantarvetta vaan järkevää 18

19 tilan käyttöä. Toiminnallisuusajattelu syntyi määrämittoihin perustuvan suunnittelun riittämättömyydestä käytännön ongelmien ratkaisuun. Alzheimer Garden eli oikeastaan aistien puutarha, jossa Alzheimerin tautia sairastaville henkilöille on pyritty rakentamaan heidän aistejaan stimuloiva ympäristö, on alun perin lähtöisin ruotsalaisesta kehitystyöstä. Väestön elämän pidentyessä erilaiset muistiin ja muistamattomuuteen liittyvät ongelmat lisääntyvät. Muistin ongelmien johdosta henkilö saattaa muuttua esimerkiksi pelokkaaksi tai aggressiiviseksi. Asuinympäristöllä (väreillä, muodoilla, erilaisilla elementeillä) voidaan helpottaa ihmisten oloa ja näin myös hoitohenkilökunnan taakkaa. Alzheimer Garden puutarhan polut ovat kaarevan muotoisia, jotta siellä voi kävellä puutarhan ympäri tarvittaessa niin pitkän matkan kuin haluaa. Veden solina rauhoittaa ja antaa virikkeitä kuuloaistille, näköaistia tukevat mm. kirkkaanväriset kukat ja makuaistia yrttikasvit. Tuntoaistia stimuloivat astiat, joissa on esimerkiksi kiviä tai haketta, jota voi tunnustella. Puisella sillalla kävely tuntuu erilaiselta jalkojen alla ja puutarhakalusteet ovat painavia, jotta niitä ei voi siirrellä ja siten esimerkiksi loukata itseään. Bagnacavallossa Bolognasta hieman länteen sijaitsee aivan kaupungin keskustassa "Giardino dei Semplici", vanhuksille remontoitu keskiaikainen kortteli, jossa on 27 asuntoa. 22 asuntoa on tarkoitettu vanhuksille ja viisi vanhainkodin työntekijöille. Asukkaat ovat päivittäistä apua tarvitsevia, yli 65 vuotiaita vanhuksia. Asuntojen koko vaihtelee neliömetrin välillä ja niiden lisäksi vanhainkoti tarjoaa palveluita kulloisenkin tarpeen mukaan. Asunnot ovat pääasiassa isoja yksiöitä, jotka on varustettu tilavalla kylpyhuoneella sekä keittomahdollisuudella. Ikkunat avautuvat automaattisesti ja asunnoissa on turvapuhelimet ovensuussa sekä hälyttimet mm. tulen ja kaasun varalta. Asunnoissa on mahdollista saada apua esimerkiksi siivouksessa ja peseytymisessä. 19

20 Vanhainkodissa on myös yhteistiloja, jotka palvelevat asukkaiden lisäksi myös ulkopuolelta tulevia. Centro Polifunzionale on Bolognassa sijaitseva keskus vanhuksille. Se sisältää kolmenlaista toimintaa: päiväkeskus, turva asuntoja itsenäiseen asumiseen sekä Alzheimerosaston. Asunnoissa on turvapuhelimet sekä tilavat kylpyhuoneet. Yleisissä tiloissa, erityisesti Alzheimer osastolla, on käytetty selkeitä värejä erottamaan eri toimintoja sekä huoneen eri rakenteita (ovi, seinä, jne.) toisistaan. Keskellä osastoa on iso soikion muotoinen alue, jonka ympäri pääsee kävelemään, koska vaeltelu on hyvin tyypillistä Alzheimer potilaille. Cooperative Ansalonin vuonna 2004 valmistunut palvelutalo Bolognassa koostuu itsenäiseen asumiseen tarkoitetuista pienistä noin 45 neliön suuruisista asunnoista. Useimmat asukkaista ovat suhteellisen hyväkuntoisia, mutta asuvat yksin. Palvelutalo koostuu itse asiassa kahdesta kerrostalosta sekä kahdesta niiden välissä olevasta rivitalosta. Rakennuttajana on ollut osuuskuntatyyppinen yhteisö (cooperative) ja asukkaat omistavat itse asuntonsa. Asukkaat rahoittavat asumisen itse säästöillään ja eläkkeillään ja ovat todennäköisesti vaihtaneet entisen saman cooperativen hallinnoiman "normaalin" asunnon uuteen senioriasuntoon. Tässä asunnossa heillä on tarkoitus pystyä elämään mahdollisimman pitkään. Asunnot poikkeavat normaalista asuntokannasta hieman väljemmällä mitoituksellaan sekä ylimääräisillä tukikahvoillaan. Lisäksi keittiöstä löytyi savu ja kaasuvaroittimet ja kylpyhuoneessa on kylpyammeen sijasta suihku. Palveluina asuinkompleksi tarjosi yhteisruokailua sekä avunsaannin turvapuhelimen kautta 24 tuntia vuorokaudessa. Alakerrasta löytyi asukkaiden itsensä ylläpitämä kahvila/baari, kirjasto, jumppasali sekä kappeli. Senioritalo sijaitsee normaalissa italialaisessa kerrostaloympäristössä, jossa palvelut ovat lähellä 20

21 läheisten asuintalojen katukerroksissa. Centro per l'autonomia on tarjonnut vuodesta 1996 tukea sairaalasta kotiutettaville henkilöille esimerkiksi vaikean onnettomuuden jälkeen, jolloin elämä pitää rakentaa uudestaan niin fyysisestä kuin henkisestä näkökulmasta katsottuna. Keskuksen toiminta on vähitellen vakiintumassa ja uutena asiakasryhmänä esiin on noussut myös sairaalasta kotiin palaavat vanhukset. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä vielä tue tällaisten keskusten toimintaa, joten Italiassa onkin vain muutama näitä keskuksia, esimerkiksi Umbriasta löytyy vastaava. Uutta toiminnassa on se, että henkilöä autetaan monialaisen tiimin voimin. Tiimiin kuuluu toimintaterapeutti, psykologi sekä arkkitehti, jotka toimivat yhdessä henkilöä hoitavan lääkärin kanssa. Usein palvelu löydetäänkin juuri lääkärin kautta ja keskukseen tullaan yksittäisen ongelman takia. Ongelman ratkaisuksi on löydettävissä useampi vaihtoehto, joista kullekin henkilölle tulee löytää sopivin. Aina ongelman ratkaisussa ei auta pelkästään uusi pyörätuoli vaan tulisi löytää kokonaisvaltaisempi vaihtoehto. Henkilöä autetaan sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja ympäristöönsä, mutta myös ympäristöä pyritään muuttamaan henkilön tarpeiden mukaan. Jotta saadaan onnistunut lopputulos, asiaa pitää katsoa molemmista suunnista. Keskimääräinen "rehibilitation course" vaihtelee 6 12 viikkoon ja siihen kuuluu mm. henkilön asunnon katsastaminen, tapaamiset eri terapeuttien kanssa, sopivien apuvälineiden valitseminen ja opastaminen uusien apuvälineiden käytössä (myös asiakkaan avustajalle). Keskuksen asiantuntijaryhmä kokoontuu "checking pointeissa" keskustelemaan sopivimmista ratkaisuista. Näihin tilaisuuksiin voidaan kutsua myös ulkopuolisia esim. henkilöä hoitava lääkäri tai fysioterapeutti. RoboCare on monialaisen tutkimusryhmän tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on kehittää henkilöä päivittäisissä toimissa auttava robotti. Projektiin liittyen on tehty myös kysely, jossa pyrittiin selvittämään erilaisten sosio ekonomisten tekijöiden vaikutusta siihen, miten tekniikkaan ylipäätänsä suhtaudutaan. Robotteihin esimerkiksi vanhusväestön auttajana liittyy kuitenkin hyvin perustavanlaatuinen ongelma, jota ei ole juuri osattu ottaa huomioon. Esimerkiksi vanhuksen luona vieraileva kotityöntekijä piristää myös vanhuksen sosiaalista elämää samalla, kun hän auttaa esimerkiksi ruuanlaitossa tai 21

22 siivouksessa. Robotin haluttiinkin usein olevan ihmisen kaltainen. Lisäksi robottia, joka suoriutuu hyvin monenlaisista tehtävistä, on hyvin vaikea suunnitella. Farmacap on yhdessä Rooman kaupungin kanssa kokeilemassa suomalaiseen tekniikkaan perustuvaa Vivago ranneketta. Farmacap on kunnallinen, alun perin vain apteekkitoimintaan keskittynyt yhtiö. Nyt toimintaa ollaan laajentamassa ja Vivago ranneke on osa yhtiössä kehitettyä palvelualustaa. Palvelun keskuksena toimii puhelinkeskus, joissa asiakkaiden kuntoa tarkkaillaan rannekkeen avulla sekä välitetään heille tarvittaessa apua. Ranneke voidaan ohjata tekemään hälytys palvelukeskuksessa, omaisten puhelimessa tai lääkärillä. Tällä hetkellä toimita on vasta kokeiluasteella, joten ranneke ja tarvittavan laitteiston asennus on vanhukselle ilmaista. Vanhus maksaa palvelusta yhden kolmasosan ja kunta loput, jolloin palvelu on saatu vanhukselle hyvin edulliseksi. 22

23 3. Senioriasuminen muualla Euroopassa 3.1 Yleistä senioriasumisesta Euroopassa Vanhojen EU:n jäsenmaiden joukossa 83 prosenttia yli 65 vuotiaista asuu joko yksin tai kumppanin kanssa. Muut asuvat esimerkiksi sukulaisten luona tai laitoksissa. Osuus vaihtelee suuresti maittain Irlannin 69 prosentista Tanskan ja Ruotsin 95 prosenttiin. Uusien jäsenmaiden tiedetään hieman muuttavat tilannetta, mutta muutoksen suunta on vielä hieman epäselvä. Esimerkiksi eliniän odote ja huoltosuhde vanhusten osalta vaihtelevat. (Whitten and Kailis, 1999; EUROSTAT, 2004) Asuntotyypit ja rakennuskanta eroaa jäsenmaittain. Italiassa melkein 70 prosenttia yli 65 vuotiaista asuu kerrostaloissa. Irlannissa taas lähes kaikki yli 65 vuotiaat asuvat pientaloissa. Vanhemmat ikäpolvet omistavat useimmin asuntonsa kuin nuoremmat sukupolvet sekä asuvat useimmin yksin. (Whitten and Kailis, 1999) Seuraavassa kuvassa 4 on ennuste seniori ja vanhusväestön asuintilanteesta Euroopassa vuonna % Yksin Parisuhteessa Yhteistaloudessa Muu Kuva 4 Ennuste EU:n jäsenmaiden senioreiden asumistilanteesta iän ja perhesuhteiden mukaan vuonna 2010 (%) (Eurostat Demographic Statistics) 23

24 Senioritaloudet EU:ssa kuluttivat ennen EU:n laajenemista keskimäärin 15 prosenttia vähemmän kuin nuoremmat kuluttajaryhmät. Suomessa tämä ero on ollut vielä suurempi. Tämän lisäksi yhden hengen taloudet kuluttavat keskimäärin 10 prosenttia vähemmän kuin useamman henkilön taloudet. Yksinelävät miehet kuluttavat hieman yksineläviä naisia enemmän, mutta 80 prosenttia yksinelävistä on naisia. Omistusasunnossa asuvien kulutustaso on keskimäärin 25 prosenttia korkeampi kuin vuokralla asuvien. Seniorit tosin käyttävät tuloistaan asumiseen enemmän rahaa kuin nuoremmat ikäluokat. Ruokaan kuluu rahaa toiseksi eniten. (Bierings, 2000) Taulukko 3 Asuntokannan kehitys hallintatyypeittäin eri Euroopan maissa vuosina (Lähde: Muu % Vuokraasuminen % Omistusasuminen % Muu % Vuokraasuminen % Omistusasuminen % Vuokraasuminen % 2000 Omistusasuminen % Alankomaat Belgia Espanja Irlanti Iso Britannia Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Saksa (itä) Saksa (länsi) nd nd nd Suomi Sveitsi nd 59 nd Tanska Muu % Omistusasumisen suhde koko asumiseen vaihtelee maittain suuresti. Pääasiassa kuitenkin maissa, joissa omistusasumisen suhde on suuri, seniorit omistavat vielä useammin asuntonsa suhteessa koko väestöön (taulukko 3). Seuraavassa taulukossa 4 on muutama esimerkki Euroopasta vuodelta 2000 senioreiden omistusasuntokannasta suhteessa koko asuntokantaan. Kaupunkien osalta Saksassa ja Alankomaissa seniorit omistavat keskimäärin harvemmin asuntonsa kuin väestö yleensä (vrt. taulukot 3 ja 4). Italiassa ja Suomessa asia on päinvastoin. Maaseudun osalta erot kuitenkin tasoittuvat ja seniorit pääasiassa omistavat omat asuntonsa. 24

25 Taulukko 4 Senioreiden omistamat asunnot neljässä eurooppalaisessa maassa (% koko asuntokannasta) (Marcellini et al., 2001) Kaupungit Maaseutu Maa vuotiaat Yli 75 vuotiaat vuotiaat Yli 75 vuotiaat Saksa Suomi Italia Alankomaat Edellisessä taulukossa mainittujen maiden osalta on tutkittu myös eroja siinä kuinka näissä maissa seniorit kokevat turvattomuutta. Turvallisuuden tunne on eräs tärkeimmistä seikoista, joka vaikuttaa siihen, miten seniorikansalaiset viihtyvät omissa kodeissaan. Seuraavassa kuvassa 5 on kyselytutkimuksen tulos, joka näyttää miten seniorit kokevat turvattomuuden tunnetta edellä mainituissa maissa päivisin sekä öisin. Päivisin Öisin Alankomaat 5 % Alankomaat 16 % Italia 22 % Italia 39 % Suomi 3 % Suomi 6 % Saksa 7 % Saksa 25 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Kuva 5 Turvattomuuden tunne asuinalueilla päivisin sekä öisin (% kyselyyn vastanneista) Täytyy muistaa, että turvattomuuden tunnetta aiheuttavat niin rikollisuus kuin loukkaantumisen pelko, esimerkiksi kaatuminen. Liikenne aiheuttaa italialaisessa senioriväestössä kauhua, kun taas meillä Suomessa pelätään suhteessa enemmän liukkaita teitä. 25

26 3.2 Esteettömyys Esteetön ja miellyttävä rakennettu ympäristö on yksi keskeisimmistä teemoista kiinteistö ja rakennusalalla Euroopassa. Universal Design on käsite, jonka avulla pyritään edistämään yleistä elämänlaatua huolimatta siitä onko henkilöllä erityisiä tarpeita ympäristönsä suhteen, kuten vanhuksilla, vammaisilla, lapsilla jne. Decision Support for a Universal Building Design POLIS EU rahoitteinen projekti pyrkii kehittämään erilaisia työkaluja Universal Designin toteuttamiselle, kuten esimerkiksi esteettömyyttä mittaavan Building Accessibility Metrics BAM metodologian. International Council for Research and Innovation in Building and Construction (CIB) työryhmä W084 Building comfortable Environments for All ryhmä on kerännyt tietoa esteettömyydestä seuraavissa maissa: Brasilia, Tanska, Suomi, Kreikka, Italia, Japani, Uusi Seelanti, Norja, Romania, Ruotsi, Englanti ja Yhdysvallat. Yhteenveto toi esille monia samankaltaisuuksia, mutta myös eroavaisuuksia, jotka molemmat toimivat erinomaisena alustana tulevaisuuden tutkimukselle. Terminologia sekä sen yleisyys liittyen esteettömyyteen vaihtelee maittain. Erityisesti kehittyvissä maissa asia on vieras. Esteettömyydellä tai paremminkin saavutettavuudella käsitetään asioita myös taloudelliselta kannalta. Eri maissa myös kulttuurilliset seikat vaikuttavat esteettömyyden toteuttamiseen. Esimerkiksi Pohjoismaissa vanhukset ovat halukkaampia luopumaan kylpyammeesta ja korvaamaan sen suihkulla kuin esimerkiksi Isossa Britanniassa. Nämä piirteet ovat yleisiä koko väestön keskuudessa, ei vain vanhemman väestön kohdalla. Lakien ja säädösten määrä sekä velvoittavuus vaihtelevat maailmanlaajuisesti. Imrie ja Hall (2001) ovat tarkastelleet asiaa kirjassaan Inclusive Design: Designing and Developing Accessible Environments. Kirjassa on jaettu maat kolmelle tasolle esteettömyyttä koskevien määräysten perusteella (taulukko 5). Ensimmäisellä tasolla ovat maat, joissa lainsäädännössä määriteltyjen periaatteiden toteutumista vahvistetaan rangaistusmenettelyllä. Toisella tasolla ovat maat, joissa määräyksiä koskien esteettömyyttä on yleensä olemassa. Viimeisellä tasolla ovat maat, joissa ei ole lainkaan esteettömyyttä koskevaa lainsäädäntöä tai olemassa olevien määräysten toteuttaminen on täysin vapaaehtoista. 26

27 Useimmissa maissa esteettömyyteen liittyviä säädöksiä näyttää olevan, mutta säädösten velvoittavuudessa sekä rangaistuksissa on suuria vaihteluita. Säädösten sisältö vaihtelee ja esimerkiksi julkisia rakennuksia koskevat määräykset ovat usein voimakkaampia. Säädösten kohteena on lähinnä fyysinen ympäristö. Taulukko 5 Esteettömyyttä koskevien määräysten taso eri maissa, esimerkkejä (Imrie ja Hall, 2001) TASOT Ei määräyksiä/vapaaehtoisia ohjeita On olemassa säädöksiä tai rakentamismääräyksiä Määräysten toteuttamisen laiminlyönti johtaa rangaistukseen MAAT Filippiinit, Malesia, Indonesia, Hongkong Iso Britannia, Ruotsi Uusi Seelanti, Yhdysvallat Perheiden koko ja tyyppi muuttuvat, mutta rakennuskanta pysyy suhteellisen muuttumattomana. Nuorten suhde vanhuksiin tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kun esteetön rakennettu ympäristö tuo enemmän joustavuutta ja mahdollisuuksia paikalla vanhenemiseen. Toisaalta muuttaminen paikasta toiseen on entistä helpompaa ja ihmisillä saattaa olla useita koteja, joissa eletään eri vuodenaikoina. Noussut tulotaso on johtanut ihmiset käyttämään rahaa yhä enemmän matkailuun. On syntynyt uusi matkailuteollisuuden haara esteetön matkustaminen, jossa matkakohde on valittu sen mukaan, kuinka helppo siellä on liikkua esimerkiksi kävelytuen kanssa. Säädösten ja määräysten olemassaolo ei kuitenkaan välttämättä takaa sitä, että niitä todella noudatetaan käytännön tasolla. Uudisrakentamisessa määräysten noudattaminen sekä toteutumisen tarkastaminen on helpompaa. Suuri ongelma tuleekin olemaan olemassa oleva rakennuskanta. Asian tekee lisäksi hankalaksi se, että ihmiset asuvat monessa maassa pääasiassa omistusasunnoissa. Laajamittaisten korjausten tekeminen ei ole kovin helppoa. Tässäkin on maakohtaisia eroja, esimerkkinä hissin asennus asuintaloon. Laajamittaisten korjausten, kuten putkiremonttien yhteydessä, myös esteettömyyteen liittyvät korjaukset olisi helppo toteuttaa. Päätöksenteko onkin monesti vaikein osa, kun kyseessä on yksityiselle ihmiselle taloudellisesti isot asiat. Elämänlaadun nousua on 27

28 vaikea muuttaa rahaksi ja verrata sitä esimerkiksi hissin asentamisen aiheuttamaan suureen kustannukseen. Asuntojen koot myös vaihtelevat. Uusi tapoja toteuttaa esteettömyyttä tarvitaankin kohteisiin, joissa tilaa on rajallisesti. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi teknologian avulla. Korjausrakentamisessa on ainakin kahdenlaisia ongelmia. Ensinnäkin rakenteelliset seikat, joita voidaan osittain korvata tekniikan keinoin. Vaikeampi asia muuttaa on asukas ja hänen ennakkoluulonsa esimerkiksi apuvälineitä kohtaan. Vallalla on myös käsitys, että esteettömyys maksaa aina enemmän kuin perinteiset ratkaisut. Kun tarkastellaan ihmisen perustarpeita (nukkuminen, syöminen, henkilökohtainen hygienia), niin ne ovat eri kulttuureissa samat. Perustarpeet ovat myös samat huolimatta henkilön fyysisistä tai henkisistä kyvyistä. Perustarpeiden tyydyttäminen tulisi olla itsestään selvää rakennetussa ympäristössämme. Fyysisten esteiden lisäksi esteettömyydestä puhuttaessa tulisi miettiä myös sosiaalisia ja henkisiä seikkoja. Esteetön rakennettu ympäristö ei ole vain hissillisiä rakennuksia ja ramppeja, teknologiaa tai palveluita vaan kunkin ihmisen henkilökohtaiset tarpeet pystytään tyydyttämään vain näitä ja monia muita asioita yhdistelemällä. Esteettömyys on myös eri tahojen kyky saada tietoa ja ymmärtää asian tärkeys koko yhteiskunnalle. 3.3 Palvelut ja palveluntarjoajat Koulutuksen, terveydenhoidon sekä erilaisten hoivapalveluiden rahoitus ja tuotanto ovat keskeisessä roolissa kehittyneissä maissa. Useissa maissa näiden palveluiden osuus on noin prosenttia BKT:sta, mutta esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa julkinen sektori myös pääasiassa vastaa palveluiden tuottamisesta. Tässä on tärkeää huomata ero julkisen sektorin tarjonnan tai rahoituksen sekä tuotannon välillä. (Suoniemi et al., 2003) Palvelut voidaan rahoittaa joko yleisen verotuksen kautta, korvamerkittynä verona tai maksuna sekä vapaaehtoisena maksuna (Olsbo Rusanen ja Väänänen Sainio, 2003). Tasasuuruinen kulutuskiintiö, tarveharkinta, tulosidonnainen tai ja maksuseteleihin perustuva järjestelmä ovat esimerkkejä siitä, miten julkinen sektori säätelee tarjottavien palveluiden määrää (Suoniemi et al., 2003). 28

29 Palveluntarjontaa kuluttaja voi täydentää yksityisten palveluntarjoajien tarjoamien palveluiden avulla (Suoniemi et al., 2003). Joissain maissa palveluntarjonta toteutetaan kokonaan yksityisten palveluntarjoajien kautta, vaikka rahoitus ja toteuttaminen olisivatkin julkisen sektorin käsissä. Toisaalta taas esimerkiksi anglosaksisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Isossa Britanniassa yksityiset henkilöt rahoittavat palvelut itse esimerkiksi vakuutusjärjestelmän kautta. Suomessa palveluita tuotetaan ja tarjotaan pääasiassa kuntien toimesta (voivat joko tuottaa itse, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai hankkimalla palvelut markkinoilta). Tällä hetkellä kunnat tuottavat suurimman osan eli noin 80 prosenttia palveluista itse eikä kilpailua juuri ole. Palveluiden tuottamiseen on tulossa luonnollinen muutos, kun kolmasosa kuntien työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä ja yksityisen palvelutuotannon odotetaan kasvavan. (Olsbo Rusanen ja Väänänen Sainio, 2003) Julkisen palveluntarjonnan täydentäminen yksityisellä tarjonnalla on yleistä monessa maassa (Suoniemi et al., 2003). Kun julkinen sektori hankkii palvelut markkinoilta ostopalveluina, se johtaa palveluiden kilpailuttamiseen. Kilpailutuksessa on omat hankaluutensa, eikä järjestelmän soveltaminen ainakaan Suomessa ole ollut tyydyttävää eri osapuolten kannalta. Eräs esimerkki ongelmista on laadun valvonta, kun jo yksiselitteisen kriteeristön muodostaminen on tuottanut ongelmia. EU maista esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Iso Britannia, Ranska, Belgia ja Alankomaat ovat kokeilleet palvelusetelin käyttöä julkisten palveluiden täydentämisessä. Palveluseteli tarkoittaa julkisten palveluiden tarjoamista ja julkisen rahoituksen käyttämistä kuluttajan valinnan mukaisesti. Hajautettu järjestelmä käyttää yksityisiä markkinoita markkinamekanismein. (Piekkola, 2004) Palvelusetelimallin toimivuuteen vaikuttaa se, kuinka paljon asiakkaalla on todellisia vaihtoehtoja valita palveluntarjoaja kunnan ja yksityisten palveluntarjoajien väliltä. Asiakkaalla itsellään ei välttämättä myöskään ole voimia tai halua vertailla eri palveluntarjoajia. Näissä tilanteissa palvelusetelin käyttö ei ole aina järkevää. Yhteistyö kotipalveluiden ja kotisairaanhoidon välillä tulisi olla saumatonta. Jos palveluntarjoajat ovat eri organisaatioista, voi tämän toteuttaminen olla vaikeaa. (Olsbo Rusanen ja Väänänen 29

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia

Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen. Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia Julkisten palvelujen tuotannon yksityistäminen Kansalaisnäkemyksiä Palkansaajajärjestö Pardia 21.11.2016 Suhtautuminen julkisten palvelujen tuotannon yksityistämiseen Suomen hallitus on toteuttamassa monia

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Hoiva Turva (KukkaTolppa)

Hoiva Turva (KukkaTolppa) Vanhustyö 2016 Hoiva Turva (KukkaTolppa) Ikäihmisten itsenäinen selviytyminen arjessa Seniortek Oy Lauri Munukka www.seniortek.fi Seniortek Oy on riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys toiminut

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 476/10.03.02/2015 143 Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja hoito- ja hoivapalveluiden tulosyksikön

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS

ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Vanhus- ja vammaispalvelut ASUNNON MUUTOSTYÖHAKEMUS Saapunut..20 Nimi Osoite Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kotikunta Ammatti (myös entinen) Siviilisääty Naimaton Avio-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5.

Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä. Sirkka Karhula Selvityshenkilö 23.5. Toimintakyky ja arjen sujuvuus- palvelukokonaisuus Kotona eläen hyvinvoivana ja toimintakykyisenä Sirkka Karhula Selvityshenkilö Toimintakyky ja arjensujuvuuspalvelukokonaisuuden asiakkaat Vanhukset Vammaiset

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa? Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot