MONIKIELISET MONIKULTTUURISET VALMIUDET MAAKUNNASSAMME

Transkriptio

1 Kolumnit on julkaistu Kymen Sanomissa vuonna Toukokuu (kolumni julkaistu myös Kouvolan Sanomissa) Tiina Moberg toimitusjohtaja Kymen Yrittäjät MONIKIELISET MONIKULTTUURISET VALMIUDET MAAKUNNASSAMME Kymenlaakson kaduilla kuulee yhä useammin eri kielien ja puherytmien sorinaa. Kansainvälistyminen ei ole sitten joskus tuolla jossain vaan tällä hetkellä täällä näin. Kymenlaakso on tänään osa suurta kansainvälistä tilaa ja toimintaa. Yritykset, joilla on vienti- tai tuontitoimintaa ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, elävät konkreettisesti globaalissa verkostossa. Toiminta eri kielillä ja kirjaimilla on luonnollista. Näissä yrityksissä pidetään itsestään selvänä, että tuotteita, palveluita ja henkilöstön valmiuksia kehitettäessä katsotaan sekä omien seinien että rajojen ulkopuolelle. Eri selvitysten mukaan vain pieni osa yrityksistämme on kasvuhakuisia. Tuon kasvun odotetaan kuitenkin löytyvän erityisesti kansainvälistymisestä. Eri verkostojen ja yhteistyöhankkeiden kautta kansainvälistymismahdollisuudet tulevat entistä helpommin myös pienten ja nuorten yritysten ulottuville. Nämä mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen edellyttävät panostamista valmiuksien kehittämiseen. Kansainvälisten valmiuksien kehittäminen ei liity vain kielitaidon kohentamiseen. Kansainväliset verkostot voivat helposti muodostua niin laajoiksikin, ettei yksi kieli riitä, vaan asiakkaan ja valmistajan välillä voi tulla tarvetta useammille sanakirjoille. Yhteinen vieras kieli on kuitenkin yleensä löydettävissä, mutta ymmärryksen puute voi viedä hyvän suhteen hakoteille heti ensihetkistä. Menestyksessä onkin kyse eri kulttuurien ja niiden taustojen ymmärtämisestä. Eri maissa ja eri kulttuureissa on arvoja ja piirteitä, joiden tietäminen ja tunteminen ovat avaintekijöitä yhteistyön kehittymiselle. On tärkeää osata huomioida kumppanille tärkeitä asioita, oli kyse myytävästä tavarasta, tapaamisen ruokalistasta, neuvottelukäytännöistä tai tarjottavista toimitilaratkaisuista. Kukaan ei varmasti menetä mitään eikä aseta itseään huonompaan neuvotteluasemaan, jos pystyy joillakin, usein varsin pienillä järjestelyillä muovaamaan tilanteen tai tuotteen vastapuolelle helpommin sopivaksi. On oivallettava eri kulttuurien tarjoamat erot mahdollisuuksina eikä miellettävä niitä esteinä. Kulttuurituntemusta ja kielitaitoa voi kartuttaa erilaisilla kursseilla. Toivottavasti kuitenkin edes osa kursseihin varatuista rahoista voitaisiin myös pienissä yrityksissä käyttää järjestettyihin tai omatoimisiin opintomatkoihin, joilla olisi mahdollisuus perehtyä eri kulttuureihin ja toimintatapoihin ja tutustua oman alan tuote- ja palveluvalikoimiin ja sen pohjalta hakea oikeita markkinoita. Hyvin suunniteltu ja toteutettu matka yritys- ja messukäynteineen sekä kauppakierroksineen on yritykselle hyvä sijoitus, jolla voidaan pienessä ajassa sekä oivaltaa uusia mahdollisuuksia että havaita tapoja esteiden kiertämiseen.

2 Yhteistyökumppaneita kansainvälisten valmiuksien kehittämiseen Kymenlaaksossa on runsaasti. Eri palveluyksiköiden, koulutusorganisaatioiden ja hankkeiden tarjoamat palvelut ovat tänä päivänä hyvin monipuoliset. Toivottavasti niistä myös tiedotettaisiin tehokkaasti kymenlaaksolaisille yrityksille. Kasvuhakua ja -halua on kymenlaaksolaisissa yrityksissä, kansainvälisille valmiuksille ja niiden kehittämiselle on kysyntää tietoa palvelutarjonnasta ja eri toimijoista tarvitaan. Maakunnan monikulttuurinen ja monikielinen osaaminen olisi hyvä näkyä maakunnan yritysten menestyksenä! Kesäkuu (kolumni julkaistu myös Kouvolan Sanomissa) Agronomi Juhani Puuskari HALLITUSKAUTTA JÄLJELLÄ YLI 1400 PÄIVÄÄ Pääministeri Matti Vanhasen toisella hallituksella, jos hallitus toimii koko eduskuntakauden, on mahdollista saavuttaa1490 päivän ikä. Hallituskautta on jäljellä vielä yli 1400 päivää. Suomen talouden kehityksestä ennen vaaleja tehtiin tutkimuslaitosten kanssa ennusteita seuraavalle eduskuntakaudelle. Tulo- ja menokehitystä ennustettiin seuraavalle neljälle vuodelle. Suomessa nousukausi todettiin jatkuvan. Valtion tulot ennusteessa olivat kuluja suuremmat. Positiivista erotusta poliitikot alkoivat kutsua vaalikauden jakovaraksi. Ennen vaaleja eri puolueiden edustajaehdokkaat ottivat ilolla vastaan ennusteiden mukaisen runsauden sarven. Vaalilupauksissa jaettiin yhteiskuntapoliittista pelivaraa. Oli tilanne, jossa niukkuus ei ollut jaossa, vaan äänestäjien kanssa pidettiin vaalipeijaisia, vaikka karhu oli silloin ja on edelleen kaatamatta. Erilaisin vaalilupauksin laskennallista pelinvaraa alettiin syödä ennen kuin sitä oli ehditty tuottaa. Keskeisimpinä saajaryhminä lupauksille olivat vaikkapa veronmaksajat, yrittäjät, eläkeläiset, lapsiperheet, sairaanhoitajat ja auton ostajat. Suomen kansantalouden bruttokansantulon tulee kasvaa ennusteiden mukaisesti ja valtion menotalouden pysyä annetuissa raameissa. Poutapilvien sijaan taivaalle on nousemassa myös tummempia pilviä, kuten kasvava inflaatio, joka syö kansainvälistä kilpailukykyä. Työttömyyden alentaminen ja koulutetun, ammattitaitoisen työvoiman saanti yrityksille vaatii myös ponnisteluja. Pk-yritykset ovat kasvattaneet viime vuosina osuuttaan niin kansantuotekakun muodostajana kuin myös työllistäjänä. Ennusteet toteutuvat ainoastaan silloin, jos yritysten positiivinen talouskehitys jatkuu lähivuosina. Kevään yrittäjäbarometrin mukaan, viiden vuoden kuluessa, noin yrittäjää (22 %) ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Eräänä ongelmana on, että mistä yrittäjille löytyvät jatkajat? Yhä koulutetummat suomalaiset rakastavat yhä turvatumpaa toimeentuloa. Monetkaan heistä eivät vaihda itselle yrittäjän pitempää työviikkoa tai halua kantaa yrittäjäriskiä. Mitä korkeamman yhteiskunnan maksaman koulutuksen henkilö on saanut, niin sitä vähemmän hänellä on haluja maksaa omasta työpaikasta eli yrityksestä.

3 Suomen suurteollisuus on siirtänyt toimintoja pois maasta lähemmäs kuluttajaa. Suurten suomalaisten yritysten tuotantolaitosten siirrot ovat tapahtuneet kansainvälisen kilpailun pohjalta. Näiden yritysten päätöksiin ei ole paljonkaan mahdollisuuksia vaikuttaa. Sitä vastoin maamme pkyritysten toimintamahdollisuuksien kehittämiseen tulee pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallituksen keskittyä. Vanhasen kakkoshallituksen hallitusohjelmassa on useitakin yrittäjyyden edistämiseen liittyviä asioita. Varsinaisen yrittäjyysilmapiirin kehittämisen lisäksi toimivat yritykset kaipaavat konkreettisia, pk-yritysten toimintaa edistäviä tekoja. Omistajanvaihdokset koettelevat joka viidettä yritystä vaalikautena. Työllistäville yrityksille ammattitaitoisen työvoiman saanti on yrityksen kehitystä hidastava tekijä. Konkreettisesta toimesta viimeaikaisena esimerkkinä voidaan mainita työministeri Tarja Cronbergin ilmoitus, jossa työhallinto toteuttaa puheenjohtaja Eero Lehden ehdotuksen, työttömien työnhakijoiden tietojen laittamisesta työnantajien nähtäville internettiin. Osaltaan tämä edistää kohtaamaan työnantajan ja vapailla työmarkkinoilla olevan henkilön kohtaamista. Pk-yrityksien toimintaa edistävät toimet on oltava etusijalla. Yrityksien tulokset määrittävät mikä on vaalikauden jakovara, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Heinäkuu (kolumni julkaistu myös Kouvolan Sanomissa) Agronomi Juhani Puuskari KANSA HALUAA VAHVOJA JOHTAJIA Aivan samoin kuin lapset ja nuoret arvostavat kotona rajoja asettavia ja turvallisuutta antavia vanhempia, niin kansalaiset haluavat vahvoja johtajia, jotka päättävät verraten itsenäisesti heitä koskevista asioista. Onko nykyisissä kansanvaltaisissa yhteisöissä mahdollista nousta vahvaksi johtajaksi? Suomessa poliittisiin asemiin kohonneet johtavat poliitikot syrjäytyvät verraten nopeasti. Pyrkyryyttä löytyy, mutta todelliset valtiomiestaidot eivät näy kehittyvän. Suomen presidentti Kekkonen ja Jugoslavian presidentti Tito olivat vielä1980-luvulla vahvoja oman maansa johtajia. Yhteistä heille molemmille oli, että he olivat syntyisin vaatimattomista oloista ja sieltä nousseet pitkäaikaisiksi presidenteiksi. Presidentti Tito oli peräti neljätoistalapsisen perheen seitsemänneksi vanhin lapsi. Molemmilla presidenteillä oli vahvat siteet kansaan. On hämmästyttävää miten vaatimattomissa loma-asuntojen työhuoneissa presidentit tekivät päätöksiä. Presidentti Titon päätökset tehtiin Bledissä, nykyisessä Sloveniassa ja presidentti Kekkonen puolestaan kirjoitteli omia myllykirjeitään Tamminiemestä käsin. Suurissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä vahvat johtajat ovat usein yhtiön omistajia ja istuvat yhtiön hallituksissa. Menestyksekkäistä toimitusjohtajista mainittakoon Nokian Jorma Ollila, joka osaamisellaan ja tulevaisuudenkuvillaan kehittää edelleen hallituksesta käsin niin Nokiaa kuin myös Shelliä. Suuryritysten ohella pienet ja keskikokoiset yritykset ovat maamme talouden selkäranka. Pkyritykset ovat niitä yrityksiä, joista jokaisella vuosikymmenellä kasvaa merkittävä määrä osaavien

4 yrittäjien osaamisen ansiosta suuryrityksiä. Suomelle on tärkeää nykyisessä rakenteellisessa murroksessa luoda taloudellisia edellytyksiä pienten yritysten kasvulle. Menestyksekkäistä, suuryritykseksi kasvaneista yrityksistä löytyy esimerkkejä niin Pohjois-Kymenlaaksosta kuin myös Etelä-Kymenlaaksosta. Helsingin Sanomissa taloussivun koko aukeamalla esiteltiin Reino Uusitalon Pyroll-konsernin paperin jatkojalostusta. Yritysrypäs Pyroll Group, jonka liikevaihto on n. 80 milj. euroa, työllistää 500 henkeä. Lisäksi Uusitalolla on vahvaa omistusta Pyroll Groupista erillään olevissa yhtiössä, jotka työllistävät yli 150 henkeä ja keräävät liikevaihtoa yli 30 milj. euroa. Toimipisteitä yrityksillä on yhteensä noin 20 paikkakunnalla. Pyroll-konsernin hallituksen puheenjohtaja Reino Uusitalon taidot johtajana ovat kehittyneet yrityksen kasvaessa. Pyrollkonsernissa, niin kuin muissakin yrittäjävoimin kasvaneissa yrityksissä yrittäjät ovat luoneet yrityksessä matalan hierarkian, jossa työntekijät ovat sitoutuneet yritykseen ja jossa kaikki ovat kuin yhtä perhettä. Viime eduskuntavaalien jälkeen vaalipiirimme kansanedustajat ovat käynnistäneet eduskuntakautensa. Pääministeri Matti Vanhasen kakkoshallituksessa puolustusministerinä on Jyri Häkämies. Kiitosta Jyri Häkämiehelle on annettava alkukauden medianäkyvyydestä. Toivotaan, että puolustusministerikausi vakiinnuttaa Jyrille paikan maan hallituksessa. Uskomme, että puolustusministeri ja vaalipiirimme kansanedustajat näkevät maan talouden kehittämisen kannalta tärkeäksi kehittää pk-yritystoimintaa. Kymenlaakson kannalta on tärkeää, että maakuntamme edustajien arvostus eduskunnassa kasvaa ja heistä kasvaa päättäjiä, johtajia, jotka ovat äänestäjien asialla. Lokakuu Mathias Eriksson, yrittäjä Mainostoimisto 4F Oy Kotkan Yrittäjät ry:n hallituksen jäsen Kotkan Komeat ry:n hallituksen jäsen KOMEA SUORITUS! Ainainen valitus loppuu nyt! Me mainosalan toimijat olemme ymmärtäneet, että alan kehitystä tulee ajaa eteenpäin yhdessä ja komeasti. Tavoitteenamme on kehittää osaamista, kilpailua sekä kilpailuttamista seudulla, jotta tekijät kehittyisivät ja pystyisivät antamaan palveluidemme käyttäjille parempaa palvelua ja osaamista. Kun ala kehittyy, kaikki ovat voittajia, alan tekijät voivat paremmin, ja asiakasyritykset saavat tilaamilleen töille ammattitaitoisempaa ja kehittyneempää palvelua sekä parempaa lisäarvoa. Paikalliset pk-yritykset tarvitsevat seudulle tasokkaita mainos- ja markkinointialan palveluja kehityksensä tueksi. Me arkipäivän tasolla verisestikin kilpailevat seudun mainosfirmat ajamme nyt alan kehitystä yhdessä ja ylpeänä eteenpäin. Tärkeänä osana kehitystä on saada palveluiden ostajat ymmärtämään, että hintojen kilpailuttamisen sijaan tulisi keskittyä ideoiden ja osaamisen kilpailuttamiseen, sekä kannustamaan ideointiin vaikkapa pienillä korvauksilla. Tällöin on mielekästä olla mukana

5 kilpailutuksissa, ja tilaaja saa varmasti motivoituneempia ideoita, joihin on voitu oikeasti paneutua. Samalla pienemmätkin luovat tahot pystyvät tarjoamaan osaamistaan. Yhtenä dilemmana alalla voidaan pitää juuri ideoiden vaatimista kilpailutuksissa, jotka kuitenkin lopulta ostetaan hinnan perusteella. Karrikoiden tilanne on, kuin kiertelisi eri ravintoloissa syömässä ruoka-annoksia. Kun lautanen on viimeisessä paikassa tyhjä, maksaakin vain ensimmäisen ravintolan laskun, koska se oli muutaman sentin halvempi, vaikka viimeisen ravintolan annos oli tuplasti suurempi ja herkullisempi. Mainos- ja markkinointialalle on tärkeää olla seudulla vahva ja paikallinen, jotta se pääsee tukemaan paikallisten yritysten kehittymistä ja toimintaa parhaansa mukaan, sekä parhaimmillaan kasvamaan asiakkaidensa mukana menestykseen. Lisäksi tällöin arvokkaat verotulot jäävät kotiseudulle. Seudun mainonnan, markkinoinnin ja media-alan yrityksillä on mahdollisuus kasvaa huomattaviksi työllistäjiksi ja tulonlähteiksi seudulle. Edellyttäen tietenkin, että alan taso on riittävän korkea, jotta osaamista voidaan myydä ulos kansallisesti ja jopa kansainvälisesti. Edellytyksiä alalle ruokkii tällä hetkellä mielenkiintoinen ja luovuutta ruokkiva seutu sekä seudulla vallitseva suhteellisen kevyt yleinen kulurakenne. Hyvä tuote/palvelu on siemen, ja rohkea sekä ennakkoluuloton markkinointi kuin lannoitetta, jolla siemen saadaan kasvamaan parhaaseen satoonsa. Aasinsiltana aiheeseen: hyvänä näyteikkunana alan osaamisesta suosittelen tutustumista Kuukauden Komea -kilpailuun, joka järjestetään seudun mainos- ja markkinointialan toimijoiden toimesta joka kuukausi osoitteessa Muillakin aloilla on mahdollisuus ottaa mallia ja ruveta komeaksi koko alan edestä menestys ei tule kuin toimimalla rohkeasti. Me seudulla olemme paljon taitavampia, kuin itse rohkenemme kehua.