Varhaiskasvatuksen oppimis- ja opetussuunnitelma. Seutulan päivähoidon toimintayksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaiskasvatuksen oppimis- ja opetussuunnitelma. Seutulan päivähoidon toimintayksikkö"

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen oppimis- ja opetussuunnitelma Seutulan päivähoidon toimintayksikkö

2 2 Sisällys: 1 Lähtökohdat Arvot Lapsi ja oppimiskäsitys Toimintayksikkö 4 2. Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristö Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Fyysinen ympäristö 6 3. Menetelmät Leikki Yhdessä oppiminen Työkasvatus 9 4. Sisällöt Ympäristö ja luonto Kieli ja vuorovaikutus Luova ilmaisu Liikunta Matematiikka Etiikka ja katsomus Erityiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Yhteistyö Arviointi Esiopetussuunnitelma Toiminta-ajatus Esiopetuksen kasvatus ja oppimistavoitteet Oppimisympäristön kuvaus Oppimismenetelmät ja työtavat Yhteistyö Esiopetuksen sisältöalueet Leikki Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Luonto ja ympäristökasvatus Etiikka ja katsomus Liikunta, terveys ja fyysinen kehitys Taide ja kulttuuri Erityistä tukea tarvitseva lapsi Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Arviointi Päivähoito liikkuu Vantaalla Liikunta esiopetuksessa 25

3 3 1 Lähtökohdat Seutulan päivähoidon toimintayksikön oppimis- ja opetussuunnitelma pohjautuu Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen oppimis- ja opetussuunnitelman yhteiseen osaan ja valtakunnalliseen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Sivistystoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan suunnitelmassa lähtökohtana ovat Vantaan kaupungin arvot. Suunnitelmaa ohjaa Vantaan tasapainoisen strategian mukaiset tavoitteet. Ikävuodet ennen kouluikää ovat ratkaisevat lapsen myöhemmälle kehitykselle. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. 1.1 Arvot Vantaan kaupungin arvot ovat: oikeudenmukaisuus, luovuus, avoimuus ja tuloksellisuus. Seutulan päivähoidossa oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että jokaisella lapsella olisi tasavertaisesti mahdollisuus kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Luovuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsen käsitystä itsestään vahvistetaan leikin, liikkumisen ja muun itseilmaisun kautta. Avoimuus tarkoittaa toisaalta sitä, että lasta rohkaistaan avoimesti ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Päivähoidon ja kodin välillä avoimuus merkitsee luottamuksellisen ilmapiirin luomista ja ylläpitämistä. 1.2 Lapsi- ja oppimiskäsitys Lapsi on halukas oppimaan: hän kyselee ja ottaa selvää asioista. Aikuinen auttaa lasta oppimaan ja löytämään ratkaisuja. Aikuisen tehtävänä on havainnoida lapsen oppimista ja tarjota sopivia virikkeitä ja rauhallisia oppimistilanteita. Aikuisen tehtävänä on myös opastaa lasta suhtautumaan tietoon kriittisesti.

4 4 Myönteiset kokemukset luovat pohjan lapsen oppimiselle. Kun lapsi kokee, että hänet hyväksytään omana itsenään, hän uskaltaa kokeilla ja onnistua. Aikuinen tarjoaa lapselle mahdollisuuden harjoitella uusia taitoja. Aikuinen kannustaa ja rohkaisee lasta. 1.3 Toimintayksikkö Seutulan kylä on maaseutumainen, mutta silti osa kasvavaa pääkaupunkiseutua. Tämä kaksinaisuus on Seutulan päivähoitoyksikön alueella vahvempi kuin muualla Vantaalla. Seutulan päiväkoti sijaitsee Katrinebergin vanhan kartanon puiston ja pellon reunalla. Päiväkoti on perustettu vuonna Päiväkodissa toimii kolme kokopäiväryhmää ja esiopetusryhmä. Päiväkotirakennus on kaksikerroksinen 70-luvun rivitalo, joka on peruskorjattu vuonna Sisääntulokerroksessa ovat ryhmätilat ja keittiö, alakerrassa monipuoliset toimintatilat lapsille ja aikuisille (pikkukeittiö, askartelu- ja puutyöhuone, hiekkaleikki, kirjasto / videohuone, esiopetustila, henkilökunnan työtiloja, leikkitiloja, takkahuone ja sauna). Tilat ovat viihtyisät ja valoisat ja mahdollistavat rauhallisen työskentelyn. Päiväkodin piha on rinteessä suurten tammien varjossa. Pihalla ja läheisellä pellolla on mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin. Katrintuvan ryhmäperhepäiväkodin tilat ovat Katriinan sairaalakiinteistön eteläisen siiven päädyssä. Katrintuvassa on kaksi isoa toimintatilaa ja kaksi pienryhmätilaa. Perhepäivähoitoa tarjoavat kodit ovat kaikki pientaloissa eri puolilla kylää. Perhepäivähoitajat lapsineen kokoontuvat viikoittain vanhan kansakoulun tiloissa. 2 Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristö Päiväkodin, ryhmäperhepäiväkodin ja perhepäivähoitokotien varhaiskasvatusympäristöön kuuluvat rakennukset, lähiympäristö sekä

5 5 toiminnallisesti eri tilanteisiin liittyvät psyykkiset ja sosiaaliset ympäristöt sekä erilaiset materiaalit ja välineet. Lapsen aktiivisuus, oppiminen ja oman toiminnan arviointi muuntuu ja kehittyy lapsen kehityksen eteenpäin viemiseksi. 2.1 Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Seutulan päivähoidon oppimisympäristö on ilmapiiriltään myönteinen, rohkaiseva ja turvallinen. Tällaisessa ympäristössä lapsi kokee, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan. Lapselle annetaan mahdollisuus ilmaista kaikenlaiset tunteensa. Lapsi voi turvallisesti harjoitella pettymysten sietämistä ja omien tunteidensa hallintaa. Kun lapsi kokee olonsa turvalliseksi, hän voi rohkeasti kokeilla ja oppia uusia asioita. Hyvä perushoito Seutulan päivähoidossa on olennainen osa turvallisuutta. Aikuisen läheisyys ja syli ovat erityisen tärkeitä pienten lasten hoidossa. Pieni lapsi ottaa kaikilla aisteillaan vastaan aikuisilta tulevaa palautetta. Kehuminen, kannustaminen ja ystävälliset sanat vahvistavat lapsen itsetuntoa ja auttavat häntä luomaan myönteisen minäkuvan. Perushoito täyttää alle kolmevuotiaan päivästä suurimman osan ja on myös isommalle lapselle hyvinvoinnin kokemus päivittäin. Hyvässä oppimisympäristössä lapsi voi kokea, että hän osaa ja onnistuu. Lapselle annetaan sopivan haastavia tehtäviä; sellaisia, jotka ovat pientä ponnistelua vaativia, mutta lapselle mahdollisia. Lapsen kanssa yhdessä arvioidaan onnistumista ja kannustetaan yrittämään. Päivähoidossa lapsi on aina ryhmän jäsen. Hyvään oppimisympäristöön kuuluu myös se, että sosiaalisten taitojen oppimiseen kiinnitetään huomiota. Lapset oppivat asioita ollessaan vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tällöin on tärkeää, että lapsi opettelee toimimaan ryhmässä ja kokee tulevansa ryhmässä hyväksytyksi. Ryhmässä lapset oppivat myös näkemään, että kaikki eivät ole samanlaisia. Aikuisen tehtävänä on auttaa lapsia hyväksymään

6 6 erilaisuus. Aikuinen etsii myös jokaisen lapsen vahvuudet ja auttaa häntä kehittymään omasta lähtökohdastaan. Kiusaaminen ei ole sallittua. Mikäli lapset kiusaavat toisiaan, siihen puututaan heti. Anteeksipyytämistä ja anteeksiantamista opetellaan. Opetellaan noudattamaan yhteisiä sääntöjä ja ohjeita. Hyvät tavat, keskustelutaito, vuorotellen puhuminen, oman mielipiteen sanominen, silmiin katsominen ovat pieniä, mutta tärkeitä asioita. Aikuisen oma käytös on mallina lapsille. Lisäksi aikuinen voi antaa lapsille toimintamalleja myös sanallisesti vuorovaikutustilanteissa tai esim. leikin ja draaman avulla. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee kiireetön tunnelma. Asioita ehditään kysellä ja pohtia ja suunnitella. Kiireettömään ja rauhalliseen tunnelmaan pääsemiseksi aikuisten on tiedettävä oma paikkansa ja tehtävänsä. Asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen tuo myös rauhaa päivähoidon arkeen. Lasten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi edellyttää päivähoidossa työskentelevien aikuisten keskinäisten suhteiden huoltoa. Tätä palvelevat säännölliset tiimipalaverit, edustuksellinen tiimi, viikko- ja kuukausikokoukset, työnohjaus, tulos- ja kehityskeskustelut ja vuosittainen kehittämispäivä. 2.2 Fyysinen ympäristö Tilat ovat valoisat ja kodinomaiset. Kauniissa ja siistissä ympäristössä sekä lapset että aikuiset viihtyvät. Koko henkilökunta on mukana viihtyisän ympäristön luomisessa. Tilat ovat selkeät ja rauhalliset. Lelut ja piirrokset ja maalaukset tuovat väriä ja eloa, muita koristeita käytetään säästellen. Melua yritetään välttää; jaetaan lapsia pienempiin ryhmiin, opetellaan puhumaan hiljaisella äänellä ja vältetään radion tai television taustamelua. Kun ympäristö on rauhallinen, voidaan aisteja herätellä keskittymällä kuuntelemaan, katselemaan ja tuntemaan.

7 7 Yhteisiä tiloja käytetään vuorotellen ja aktiivisesti. Päiväkodista, Katrintuvasta ja perhepäivähoidosta voidaan vierailla toistemme luona. Päiväkodissa portaiden alla, lastenhuoneessa ja takkahuoneessa lapset leikkivät mielellään pienissä ryhmissä. Askarteluhuoneessa on mahdollista työskennellä rauhassa, jättää työ välillä kuivumaan ja jatkaa myöhemmin. Aikuiset arvioivat jatkuvasti lasten toimintaympäristöä ja pyrkivät kehittämään sitä lasten kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Tietyt materiaalit ja välineet ovat aina lasten saatavilla, mutta niihin pyritään myös tuomaan vaihtelua. Rakentelusarja vaihdetaan toiseen, kun se ei enää tunnu kiinnostavalta. Kirjoja, pelejä ja leluja vaihdellaan ryhmästä toiseen. Kasvattajien vastuulla on havainnoida lasta ja lapsiryhmää ja muokata ja kehittää ympäristöä lasten kehitystasoa, tarpeita ja kiinnostusta vastaavaksi. Lasten omaehtoinen toiminta kattaa suuren osan päivästä. Kun lapset tietävät, mistä löytävät tarvitsemansa tarvikkeet ja osaavat ottaa ne, he voivat toimia itsenäisesti ja kokevat näin paikan omakseen. Lelut, pelit, kirjat ja erilaiset piirustus- ja maalaustarvikkeet ovat lasten ulottuvilla. Itsenäisesti toimiessaan lapset oppivat myös suunnittelemaan toimintaansa. Yhdessä aikuisen kanssa lapsi miettii, mitä haluaisi tehdä ja kenen kanssa. Lapset oppivat kantamaan vastuuta järjestyksestä, kun heidän tulee laittaa tavarat takaisin paikoilleen. Lasten töiden esillepanoon kiinnitetään huomiota. Töitä kerätään myös lapsen omaan kansioon. Luonto tarjoaa rikkaan oppimisen ja elämysten mahdollisuuden. Päivähoito kuuluu Seutulan kyläyhteisöön. Lapset näkevät peltotöitä, voivat osallistua kylän tapahtumiin ja käyvät Seutulan kappelissa joulukirkossa. Lapsi tutustuu vähitellen kouluun, urheilukenttään ja saattaa käydä ensimmäistä kertaa elämässään kirjastoautossa, hevostilalla tai kauppapuutarhassa. Perhepäivähoitolapset vierailevat toisen hoitajan kodissa. Bussilla pääsemme retkelle Helsinkiin, Myyrmäkeen tai Tikkurilaan.

8 8 3 Menetelmät 3.1 Leikki Leikki on lapselle luontainen tapa toimia. Se on kehityksen ja oppimisen perusta. Leikissä lapsi opettelee käsittelemään erilaisia tunteita, esim. ilo, suru ja pelko. Vuorovaikutustaidot kehittyvät, mielikuvitus pääsee valloilleen ja lapsi opettelee tekemään valintoja ja ratkaisemaan ongelmia. Päivähoidossa leikki on keskeinen toimintatapa. Pyrimme järjestämään riittävästi aikaa, tiloja ja välineitä hallittuun vapaaseen leikkiin ja leikin monipuoliseen kehittymiseen. Lapsilla on mahdollisuus leikkiä yksin, pienissä tai suuremmissa ryhmissä. Aikuinen ohjaa ja havainnoi ryhmän lasten leikkejä. Näin saatua tietoa lapsen kehityksestä ja kiinnostuksen kohteista hyödynnetään suunnittelussa ja toiminnassa. 3.2 Yhdessä oppiminen Lapsi on aktiivinen ja utelias toimija. Oppiminen perustuu kokemuksiin ja vuorovaikutuksellisuuteen. Opetus perustuu lapsen esittämien kysymysten ja hänen arkikokemustensa pohjalle. Aikuinen havainnoi lasta ja lapsiryhmää ja poimii lasten leikeistä ja kysymyksistä niitä asioita, jotka lapsia kiinnostavat. Sitten asioista lähdetään yhdessä ottamaan selvää. Tutkitaan kirjoja, maalataan, muovaillaan, keskustellaan, rakennetaan tai vaikka maistellaan riippuen tutkittavasta aiheesta. Aikuinen suunnittelee näin toimintaa lasten kiinnostusten pohjalta, tekee jatkuvasti havaintoja ja vie projektia eteenpäin. Lapsi oppii asioita vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa ja myös muita seuraamalla. Kaikki lapset eivät opi asioita samalla tavalla eikä samassa tahdissa. Pienen lapsen kasvattaja ei ole ensisijaisesti opettaja vaan havainnoija, oppimistilanteiden tarjoaja ja kannustaja. Aikuinen pyrkii kuuntelemaan lasta aktiivisesti ja olemaan lapsen tukena, kun lapsi harjoittelee taitojaan.

9 9 3.3 Työkasvatus Työkasvatus antaa lapselle oikeuden työn kautta saatavaan itsetuntoon ja vastuullisuuteen perheessä ja yhteiskunnassa. Lähtökohtana on iloisesti yhdessä tekeminen ja tuloksesta nauttiminen. Näin esimerkiksi silloin, kun vanhempainillassa on tarjolla lasten tekemiä leivonnaisia. Lapsi ohjataan oppimaan kodin töitä, esimerkiksi leipomista, pöytien kattamista, haravoimista ja joskus esim. pieniä toimistotehtäviä. Töitä tehdessä lapsille välitetään myös kuva tasa-arvoisesta roolijaosta tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten välillä. Pienet työtehtävät saavat lapsen tuntemaan hoitopaikan omakseen. Lapsi kokee itsensä tärkeäksi saadessaan tehdä oikeita töitä. Lapsi oppii myös kantamaan vastuuta ympäristöstään ja sen viihtyvyydestä. Lapset osaavat tehdä monenlaisia, vaativiakin asioita. Ilman harjoittelua näitä taitoja ei voi oppia. Aikuiselta vaaditaan usein asioiden uudelleen arviointia, kun lapsille annetaan mahdollisuus harjoitella töiden tekemistä. Pienikin voi kantaa posliinilautasta. Joskus tulee sirpaleita, mutta ei se haittaa. 4 Sisällöt Lapsi ei koe maailmaa pieninä paloina, sisältöinä. Mitä pienempi lapsi, sitä kokonaisvaltaisemmin hän hahmottaa ja tutkii ympäröivää todellisuutta. Vasta myöhemmin asioita luokitellaan erilaisiin lokeroihin. Sisältöalueet ovat aikuisen työväline.

10 Ympäristö ja luonto Lapsen mielenkiinnon herättämistä luontoa kohtaan ja ymmärrystä sen suojelemiseen halutaan päivähoidossa korostaa. Tutustutaan lähialueen metsään ja peltoihin. Opetetaan lapselle kierrätystä keräämällä paperia ja laittamalla tähteet biojäteastiaan. Lasten kiinnostusta luontoon lisää kokemusten vaihto elämänpiiriin kuuluvista ympäristö-asioista kuten linnuista, kasveista, maaseudusta, kaupungista, taivaankappaleista, elämästä ja kuolemasta. 4.2 Kieli ja vuorovaikutus Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan virikkeellisen kasvuympäristön. Kieli on ajattelun tukena. Pienimmät lapset ilmaisevat toiveitaan elein, ilmein ja liikkein. Aikuinen eläytyy lapsen puheeseen ja rohkaisee vuorovaikutukseen. Arkirutiinit opettavat lapselle kieltä. Lapsi oppii jäljittelemällä, kyselemällä ja vähitellen luokittelee asioita käsittein. Samoin lorut, riimit, leikit, sadut, tarinat ovat päivittäisiä kirjallisuuden apuvälineitä. Aikuinen ohjaa lapsen havaintoja, kuuntelee, kuvailee, kertoo ja puhuu. 4.3 Luova ilmaisu Luovalla ilmaisulla pyritään tukemaan hienomotoriikkaa, keskittymistä, pitkäjänteisyyttä ja iloitsemaan tekemisestä ja onnistumisesta. Lasten kanssa tehdään näytelmiä, myös aikuiset esittävät joskus lapsille sadun tai esim. johonkin ongelmaan liittyvän tarinan,

11 11 Erilaista musiikkia kuunnellaan, lauluja ja laululeikkejä opetellaan. Musiikkiliikunta ja tanssi ovat mieleistä ja viihdyttävää. Rytmi, laulu ja musiikin kuuntelu synnyttää elämyksellisiä ja iloisia kokemuksia. Tekemistä on monenlaista; sisällä ja ulkona, pöydän ääressä ja lattialla. Muovailuvaha, savi, hiekka, paperi, vesivärit, sormivärit, lyijy- ja värikynät, tussit, vesi, jauhot, veitset, rakentelupalikat, pallot, saippuakuplat, tikut ja kivet, kuvat ja valokuvat, vesisiveltimet, lanka, neula, sakset, vasara, saha, lumi ja jää ovat välineitä luomiseen. 4.4 Liikunta Liikuntakasvatuksen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen motoriset taidot. Lapsen liikkumisen määrää ja laatua havainnoidaan. Lasta kannustetaan. Seurataan lapsen kehittymistä toimintavuoden aikana yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen motorisia taitoja seurataan ja kehitetään. Lapsen ryömiminen, konttaaminen, käveleminen, seisominen, epätasaisessa maastossa käveleminen, kiipeäminen, pallon potkiminen ja heittäminen, vetäminen, työntäminen, juokseminen, tasajalkahyppely, liikehtiminen rytmin tai musiikin tahdissa, yhdellä jalalla seisominen, mallin mukaan liikkuminen, hiihto, luistimilla seisominen, luistelu, polkupyörällä ajo, ylöspäin, eteenpäin ja taaksepäin hyppääminen. Miten lapsi suhtautuu muihin lapsiin ja osaako hän liikkua yhdessä toisten kanssa. Lapselle annetaan aikaa harjoitella taitoja ja häntä kannustetaan monipuoliseen, reippaaseen ja hauskaan liikkumiseen

12 Matematiikka - vertailu (yhtä monta enemmän vähemmän, yhtä suuri suurempi pienempi jne.) - lukukäsite, luvut, numeromerkit - luokittelu, sarjoittaminen - arkielämän matematiikkaa (päivämäärät, oma ikä, lasten lukumäärä jne.) - mittaaminen konkreettinen materiaali, pelit, kokeilut, pohdinnat, arkielämän kokemukset 4.6 Etiikka ja katsomus Elämänkatsomuksellinen opetus lähtee kodin kasvatusnäkemyksestä Arjen tilanteissa käydään lapsen kanssa läpi sitä mikä on oikein ja mikä väärin. Keskustellaan oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta, toisen kunnioittamisesta ja vapaudesta. Lapsi saa tuntea olonsa turvalliseksi. Hän tuntee, että hänestä välitetään. 5 Erityiskasvatus Päivähoidossa pyritään havaitsemaan lapsen kehityksen viivästymiset tai poikkeamat. Tärkeää on tarjota haastavat kehittymismahdollisuudet myös lahjakkaalle lapselle. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntouttamisessa lapsen perhe on avainasemassa. Seutulan päivähoito on läheisessä yhteistyössä alueen kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Konsultoivana apuna toimii myös kuntoutustyöryhmä, joka arvioi lapsen tilanteen ja ohjaa tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

13 13 Erityislapselle tehdään yhdessä vanhempien ja erityistyöntekijöiden kanssa lapsikohtainen suunnitelma (LAKSU), jota arvioidaan jatkuvasti. Tarvittaessa ryhmiin palkataan henkilökohtaisia tai ryhmäkohtaisia avustajia. 6 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset Seutulan päivähoidossa on muutamia lapsia suomalaisen kulttuurin ulkopuolelta. Tärkeänä pidetään suvaitsevaisuuden ilmapiiriä ja ystävyyttä erilaisten ihmisten kanssa. Seutulan päivähoidossa otetaan huomioon eri kielija kulttuuritaustaisten lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyvät kysymykset yhdessä asiantuntijoiden kanssa. 7 Yhteistyö Vanhemmat ja lapsen perhe ovat tärkein yhteistyötahomme. Jokaisen lapsen vanhempien kanssa tehdään päivähoito- ja varhaiskasvatussopimus. Päivittäiset tuomis- ja hakutilanteet ovat tärkeä hetki lasten kuulumisten välittämiseen. Vanhemmille järjestetään vanhempainilta kerran vuodessa sekä perheille erilaisia juhlia ja muita vapaamuotoisia tilaisuuksia. Kiertävä erityislastentarhanopettaja on päivähoitoyksikön läheisin erityistyöntekijä. KELTO vierailee ryhmissä, antaa tukea ja neuvoja tiimien työntekijöille, Hän tekee yhteistyötä myös perheen kanssa sekä toimii yhdistävänä linkkinä esimerkiksi kuntoutustiimiin. Lisäksi päivähoidossa ollaan läheisessä yhteistyössä mm. puheterapeuttien, perheneuvolan ja lasten neuvolan kanssa. Seutulan koululle pääsemme jumppaamaan ja viettämään juhlia. Koulun kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti esiopetusikäisten lasten kanssa.

14 14 Vantaankosken seurakunta järjestää joulukirkon Seutulan kappelissa ja joskus perhepäivähoidolle retken Holman leirikeskukseen. Osallistumme joihinkin muihin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin kuten pääsiäisvaellukseen. 8 Arviointi Lapset arvioivat yhdessä aikuisen kanssa omaa oppimistaan. Lapset antavat myös palautetta toiminnasta; mikä oli kivaa ja miksi, mikä ei ollut kivaa, mitä olisi mukava tehdä. Vanhemmille tehdään ajoittain asiakastyytyväisyyskysely, jossa vanhemmat pääsevät arvioimaan lapsen päivähoitoa. Vanhemmilta saamme palautetta myös päivittäin ja hoito- ja kasvatussopimusta tehdessä. Tiimit arvioivat omaa työtään viikoittain tiimipalavereissa. Vuosittain tehdään työsuunnitelmat, joita arvioidaan jatkuvasti ja kauden päätteeksi. Oppimis- ja opetussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Kasvatushenkilöstöä osallistuu vuosittain alueen varhaiskasvatuksen kehittämisen työryhmiin, Katiskaan ja Parveen. Kerran vuodessa on yksikkömme kehittämispäivä. Kaikki työntekijät osallistuvat vuosittain 3 5 koulutukseen. 9 Esiopetussuunnitelma Esiopetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä Seutulan koulun alkuopetuksen ja esiopetuksen työntekijöiden kanssa. Se tarkentaa 6-vuotiaiden osuutta oppimis- ja opetussuunnitelmassa.

15 Toiminta-ajatus Repullinen onnistumisen elämyksiä, luottamusta omiin taitoihin ja yhteisiä hetkiä toisten lasten kanssa on hyvä eväspaketti tulevalle koulutielle. Esiopetuksessa tavoitteenamme ja toiminta-ajatuksenamme on tarjota lapsille onnistumisen ja elämyksien kautta luottamusta omiin taitoihin. Yhdessä muiden lasten kanssa esiopetusikäinen laajentaa omaa maailmankuvaansa. Uusien asioiden harjoitteleminen ja opetteleminen tapahtuu leikinomaisesti useinkin sadun kuuntelun ja siihen eläytymisen kautta Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Esiopetuksen tarkoituksena on parantaa lapsen oppimisedellytyksiä ja näin mahdollistaa paremmat edellytykset koulun aloittamiselle. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja harjoittelee kuuntelu- ja keskustelutaitojaan. Tavoitteenamme on vahvistaa esiopetusvuonna lapsen myönteistä minäkäsitystä, vahvistaa hänen luottamustaan omiin kykyihinsä. Vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa esioppilaan oppimistaitoja edistetään: harjoitellaan työnjakoa, lapsen itseohjautuvuutta ja ongelman ratkaisutaitoja. Lapsi tulee tietoiseksi omasta oppimisestaan ja omasta merkityksestään oppimisprosessissaan. Tehtävien kautta lapsi harjoittelee ottamaan vastuuta itsestään ja huomioimaan muita ryhmän jäseniä. Päiväkotimme esioppilaat aloittavat koulunsa Seutulan koulussa. Opetussuunnitelmamme on tehty yhdessä Seutulan koulun esiopettajan kanssa. Tavoitteenamme on tarjota mahdollisimman yhteneväistä esiopetusta molemmissa taloissa. Osaltaan tämän tavoitteen toteutumisen mahdollistaa yhdessä sovittu ja käytetty opetusmateriaali. Päiväkodin esioppilaat vierailevat kevätlukukauden aikana viikoittain koulun aamunavauksissa. Tällöin tavataan koulun esioppilaita, tulevia luokkakavereita, ja tutustutaan koulun tiloihin

16 Oppimisympäristön kuvaus Esiopetusta on 20 tuntia viikossa. Päiväkodissamme opetus tapahtuu aamupäivällä kello: välisenä aikana. Esiopetusryhmässä olevat kokopäivähoitoa tarvitsevat lapset jatkavat päiväänsä päiväkodin vuotiaiden kanssa. Esiopetustoiminta noudattaa koulujen loma-aikoja. Päiväkodissamme on esiopetuksen käytössä erillinen esiopetustila.. Päiväkodin muut leikkitilat ovat myös esioppilaiden käytössä miltei päivittäin. Seutulan koulun jumppasalia voimme käyttää säännöllisesti. Piha-alueemme mahdollistaa monimuotoisen ulkoilun, leikin, luonnontarkkailun ja vuodenaikojen havainnoin. Varsinkin syksyisin ja keväisin teemme retkiä lähimetsään Oppimismenetelmät ja työtavat Esiopetuksessa työskentelyn pohjana on leikinomaisuus, lapsen kehitystasosta lähtevä toiminta, joka edistää lapsen kielellistä kehitystä ja valmiuksia oppia uusia asioita. Lapset työskentelevät yksin, yhdessä, pareittain ja pienryhmissä. Lapset toimivat aikuisen ohjaamissa ja itsenäisissä tuokioissa. Sadun maailman kautta lapset tutustuvat aakkosiin ja numeroihin sekä oppivat myötäelämisen taitoja. Silmät sulkemalla annamme mielikuvitukselle siivet ja olemme mukana jännittävissä seikkailuissa. Erilaisia tuokioita ovat leikki sisällä ja ulkona, tutkiminen, arjen toiminnot, apulaisten tehtävät, retket, toiminnallinen oppiminen, ongelmaratkaisutilanteet ja liikuntatuokiot. Päivittäiset vuorovaikutustilanteet ryhmässä ja lasten kesken ovat myös kasvattavia kokemuksia lapsille. Lasten vanhempien kanssa teemme syksyllä lapselle päivähoito- ja varhaiskasvatussopimuksen, jossa sovimme esiopetusta koskevista asioista. Tällöin selviää myös vanhempien asettamat odotukset ja toivomukset esiopetusvuodelle. Kevätlukukaudella kokoonnumme näissä merkeissä toistamiseen ja katsastamme miten vuosi on edennyt. Vanhempien halutessa lapsi voi olla läsnä tässä tilaisuudessa.

17 Yhteistyö Päiväkodin ja koulun esiopetusryhmien opettajat tekevät yhteistyötä keskenään suunnitellen ja toteuttaen yhteisiä projekteja ja juhlia. Päiväkodissa tehdään myös yhteistyötä 3-5 -vuotiaiden lasten kasvatuksesta vastaavan henkilöstön kanssa. Yhdessä suunnitellaan erilaisia tuokioita joihin osallistuvat päiväkodin kaikenikäiset lapset. Yhteistyötä tehdään vanhempien kanssa keskustellen tavattaessa, puhelimen välityksellä ja kirjallisilla tiedotteilla. Vanhemmille jaettavasta viikkosuunnitelmasta he voivat seurata ja olla tietoisia päivittäisistä tapahtumista ja retkistä. Teemme yhteistyötä päivähoidon kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa ja hän voi myös olla yhteydessä suoraan vanhempiin, tilanteiden mukaan. Yhteistyökumppaneita ovat myös tarvittaessa alueemme puheterapeutti, toimintaterapeutti sekä neuvolan terveydenhoitaja. Päiväkodin esiopetuksella ja Seutulan koululla on yhteinen esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain työsuunnitelmien yhteydessä.. Suunnitelma kattaa vuoden yhteistyötapahtumat kuukausittain. Päiväkodin esioppilaiden vanhemmat voivat, koulun kutsuessa, osallistua koululla järjestettäviin vanhempainiltoihin. Päiväkodin ja koulun esiopettajat tapaavat säännöllisesti ja suunnittelevat esiopetuksen toteuttamista sekä yhteisiä tapahtumia. Tämä esiopetuksen opetussuunnitelma on tehty yhteistyössä koulun ja päiväkodin kanssa. 9.3 Esiopetuksen sisältöalueet Leikki Leikki on lapselle luontainen ja mielekäs tapa käydä mielessään läpi jo tapahtuneita tilanteita ja kokemuksia. Se on myös hedelmällinen tapa oppia uusia asioita. Leikki voi olla lapsen luonnollisena toimintana itseohjautuvaa. Opettajan suunnittelemana ja järjestämänä, oppimista edistävää toimintaa. Leikki on väline erilaisten kokemusten tuomien tunteiden käsittelyssä. Leikit kertovat lasten tavasta ajatella ja kokea asioita. Leikkiessään lapsi harjoittaa

18 18 sosiaalisia taitojaan, itseilmaisuaan ja ongelmaratkaisua. Hän kokee onnistumisen kokemuksia jotka vahvistavat itsetuntoa ja ovat näin tärkeitä ja merkityksellisiä. Käytetyimpiä leikin muotoja ovat esimerkiksi luovat leikit, rakentelu, teatteri, didaktiset pelit ja leikit, laululeikit, perinneleikit, ulko- ja sisäliikuntaleikit, sääntöleikit Kieli ja vuorovaikutus Lapsen kielellistä kehitystä tuetaan ja seurataan tarjoamalla kehitystasoa ja kiinnostusta vastaavaa toimintaa. Lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun ja erilaisiin aistiharjoituksiin. Ryhmän jäsenenä lapsi opettelee kuuntelemaan toisia lapsia ja aikuisia. Lapsi osallistuu itse keskusteluun ja harjoittelee odottamaan omaa puheenvuoroaan. Lasta kannustetaan kertomaan oma mielipiteensä ja ilmaisemaan itseään rohkeasti. Sopivaan kielenkäyttöön kiinnitetään huomiota. Kirjoittamis- ja lukemisvalmiuksia kehitetään leikkien, pelien ja lapsen omien oivallusten avulla. Kirjoittamis- ja lukemisvalmiuksien kehittäminen: - kiinnostuksen herääminen kuultuun kieleen - satujen, runojen, lorujen, riimien ja arvoitusten kuunteleminen ja keksiminen - hahmotusharjoitukset - muistin kehittäminen - käden ja silmän yhteistyön harjoittaminen - sanavaraston kartuttaminen - kirjainten tunnistaminen ja tekeminen - lukusuunta - taputtamalla tavuttaminen - alkuäänteen tunnistaminen

19 Matematiikka Matemaattisia käsitteitä liittyy lasten jokapäiväiseen elämään. Matemaattisen ajattelun peruslähtökohdat esiopetuksessa ovat toiminnallisuus ja konkreettisuus. Lasta ohjataan ja autetaan leikkien, itse tekemisen, kokeilemisen ja erilaisten pelien avulla kiinnittämään huomiota, oivaltamaan ja ymmärtämään: lukumäärä 0-12, vertailu, luokittelu, ajan käsitteet, mittoja ja muotoja Luonto- ja ympäristökasvatus Luonto ympäröi Seutulan päiväkodin ja kuuluu lasten jokapäiväiseen elämään. Luonnon ja vuodenaikojen seuraaminen on päivittäistä. Lapsi on utelias elinympäristönsä tutkija, joka kiinnostuu eri luonnonilmiöistä. Hän havainnoi myös rakennettua ympäristöä. Omakohtaisten kokemuksien kautta lapsi oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan luontoa ja sen lainalaisuuksia. Ympäristökasvatuksen virikkeitä ammennetaan lähiympäristöstä metsistä, pelloista, lähellä virtaavasta Vantaanjoesta. (luonnonmateriaalien käyttö, retket, kierrätys, luonnon havainnointi, kulttuuri ja erilaiset ihmiset) Etiikka ja katsomus Eettisen ja katsomuskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista persoonallista kasvua ja myönteistä minäkuvan kehittymistä. Tavoitteena on myös turvallisuuden tunteen herättäminen ja kokeminen yhteisissä tuokioissa.evankelisluterilainen uskontokasvatus seuraa kirkkovuoden tapahtumia. Lisäksi käsitellään lasten arjesta kumpuavia ajatuksia ja askarruttavia kysymyksiä Opetuksen osa-alueita ovat: - lasten elämään liittyvät asiat ja tilanteet

20 20 - kirkkovuoden tapahtumat, pyhien valmisteluaskareet ja yhdessä viettäminen - vierailut kirkossa, jouluna ja pääsiäisenä - yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa, lastenkirkko päiväkodissa kerran kuukaudessa - aamunavaukset Seutulan koululla kerran viikossa Lapsen ja perheen tunnustaessa muuta kuin evankelisluterilaista uskontoa järjestetään lapselle huoltajan elämänkatsomusta vastaavaa kasvatusta. Lapsen eettistä kasvatusta pyritään tukemaan kannustamalla lasta pohtimaan omien tekojensa syitä ja seurauksia. Ristiriita- ja konfliktitilanteissa mietitään erilaisia vaihtoehtoja näiden tilanteiden. selvittämiseksi. Opettajan tulee olla lapselle myös tukena lapsen kohdatessa odottamattomia tai mielipahaa aiheuttavia tilanteita. Omalla käyttäytymisellään opettaja toimii lapsille esimerkkinä ja esikuvana lasten arvomaailman kehittymiselle. Kannustamme valitsemaan eettisesti oikeita ratkaisuja ja tuntemaan ylpeyttä omasta osaamisestaan. Lapsia rohkaistaan esittämään omia ajatuksia ja kuuntelemaan muita. Eettisen kasvatuksen osa- alueita ovat muun muassa: - oman itsensä hyväksyminen - toisten hyväksyminen - reilu peli/oikeudenmukaisuus - anteeksi pyytäminen ja antaminen Liikunta, terveys ja fyysinen kehitys Yhdessä leikkimällä ja liikkumalla tuetaan lapsen luontaista halua ja tarvetta liikkua. Motoristen taitojen ja oman kehon hahmottamisen harjoitteleminen sekä liikunnan ilo luovat liikunnan harjoittamisen perustan. Liikkumalla, leikkimällä ja itse kokemalla lapsi sisäistää asioita. Hän käyttää hyväkseen mielikuvitusta ja luovuuttaan saaden onnistumisen elämyksiä. Liikunta tarjoaa myös oivallisen

21 21 mahdollisuuden harjoitella sääntöjen noudattamista ja yhteistyötä toisten lasten kanssa.( Jumppahetket koululla, talviliikunta, sääntöleikit ja pelit, pihaleikit ) Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja häntä ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Päiväkodissa lapsella on mahdollisuus päivälepoon. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä hygieniastaan. Tuetaan lapsen terveellisiä ruokatottumuksia ja ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Rauhallisen ruokailuhetken aikana harjoitellaan kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta toisia kohtaan. Päiväkodissa lapsella on mahdollisuus lepoon päiväunien aikaan Taide ja kulttuuri Musiikkihetket tuovat lapselle elämyksiä musiikin maailmasta. Laulut ja laululeikit liittyvät aihepiiriltään käsiteltäviin teemoihin ja projekteihin sekä äidinkielen osa-alueisiin. Lasta rohkaistaan osallistumaan ja eläytymään sekä musiikin kuunteluun että esittämiseen Kuvaamataito, käsityö ja askartelu ovat itseilmaisun keinoja. Lasta rohkaistaan käyttämään mielikuvitustaan ja iloitsemaan aikaansaannoksistaan. Lasta tuetaan arvostamaan omia ja toisten tekemiä töitä. Tuokioiden aikana harjoitellaan perustekniikoiden alkeita. Tutustutaan erilaisiin materiaaleihin, välineisiin ja työskentelytapoihin. Aihevalinnoissa huomioidaan integrointi muuhun työskentelyyn: teemat, juhlat ja päiväkodin yhteiset tapahtumat.

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA HARJULAN PÄIVÄKOTI 2010-2011 SISÄLLYS 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA-AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 PSYYKKINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.2 FYYSINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.3 SOSIAALINEN

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELMERIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Toimiva kasvattajayhteisö 4. Varhaiskasvatusympäristö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Suomusjärven päiväkoti on pieni yksikkö maaseudun rauhassa, jossa lapsi saa olla lapsi. Pienessä yksikössä muodostuu helposti läheinen ja lämmin vuorovaikutus

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Näsipuiston päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kasvua keskellä kaupunkia Päiväkotimme sijaitsee keskustan tuntumassa Hämeenpuiston pohjoispäässä. Keskeinen sijaintimme suo mahdollisuuden

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalkun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Meidän päiväkoti Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päiväkotimme sijaitsee Pitkäniemenkadulla Kalkun sydämessä. Pääset

Lisätiedot

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma

Melukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI

JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI JOUPIN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Joupin ryhmis sijaitsee Joupin viihtyisällä asuntoalueella hyvien ulkoilumahdollisuuksien läheisyydessä. Ulkoilemme paljon läheisillä leikkikentillä sekä teemme metsäretkiä Kultavuoressa.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016

LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 LEPSÄMÄN PÄIVÄKOTI ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 1. YKSIKKÖ 2. TOIMINTA AIKA 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 4. TOIMINNAN PAINOPISTEET 5. TOIMINNAN

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten?

Esioppilaan oma sivu PIIRRÄ OMA KUVASI. Karstulan kunta/lapsen esiopetussuunnitelma. Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä leikkejä leikit mieluiten? Esioppilaan oma sivu NIMESI: Mitä leikkejä leikit mieluiten? PIIRRÄ OMA KUVASI Mikä saa sinut iloiseksi? Missä asioissa olet hyvä/taitava? Mitä haluaisit oppia eskarissa? Keskustelun teemat Vanhempien

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma

Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Posion esiopetuksen opetussuunnitelma Hyväksytty 8.5.2001 Voimaantulo 1.8.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esiopetuksen järjestämisen toiminta-ajatus 2. Esiopetuksen toimintaympäristö 3. Esiopetuksen painotukset

Lisätiedot

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma

Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Marttilan kunnan varhaiskasvatussuunnitelma Sosiaalilautakunta 16.2.2012 13/ liite no 4 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Kasvatus ja opetusmenetelmät 4. Yhteistyö 5. Erityinen tuki

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Huikkaan päiväkoti sijaitsee Tampereen kaupungin itäisellä alueella hyvien bussiyhteyksien varrella (bussit 6, 29, 27). Päiväkoti sijaitsee kerrostalon alimmaisessa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 1. YKSIKKÖ Mäkituvan päiväkoti Toreenintie 4 01900 NURMIJÄRVI 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetuksessa noudatetaan koulun toiminta-aikoja. Esiopetusta

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sorilan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Sorilan päiväkoti aloitti toimintansa vuonna 1990 Aitolahden kaupungin osassa kauniin maaseudun keskellä. Lapsiryhmiä on kolme, joista esiopetusryhmä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA. Kettukallion päiväkoti ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA 2014-2015 JANAKKALAN KUNTA Kettukallion päiväkoti Työsuunnitelma 2014 2015 hyväksytty:. 2014 Marianna Kokko Päiväkodin johtaja Jere Lindroos Johtokunnan puheenjohtaja Työsuunnitelman

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 REKULAN PÄIVÄKOTI

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 REKULAN PÄIVÄKOTI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 REKULAN PÄIVÄKOTI SISÄLLYS 1 TILASTOT... 2 1.1 Rekulan päiväkodin lapsiryhmät... 3 1.2 Opettajien opetustunnit/henkilöstöntyömäärä... 4 1.3 Lapsiryhmien koko... 5

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 1 Syrjälän päiväkoti Päiväkotimme on valmistunut 1987 ja sijaitsee Syrjälän koulun yhteydessä Klaukkalan eteläisellä päivähoitoalueella. Talossamme

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU

KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU KESKUSPUISTON PÄIVÄKODIN VASU 2013-2014 2 Sisällysluettelo: 1. Päiväkodin kuvaus, toiminta-ajatus, tavoitteet ja arvot 2. Päiväkodissa pidämme tärkeänä 3. Leikkiminen 4. Vuorovaikutus 5. Kasvatuskumppanuus

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA LINNAINMAAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS Esiopetuksemme tavoitteena on tutustuttaa lapsi koulumaailmaan vähitellen. Siksi esiopetusta annetaan

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Toivojentien ja Kylänpään päiväkotien. Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2014-2015

Toivojentien ja Kylänpään päiväkotien. Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2014-2015 Toivojentien ja Kylänpään päiväkotien Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2014-2015 1 Sisältö 1. YKSIKKÖ... 2 2.TOIMINTA-AIKA... 3 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 3 4. TOIMINNAN TAVOITTEET JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Metsästäjän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Metsästäjän päiväkoti on aloittanut toimintansa vuonna 1990. Päiväkodissamme on kolme ryhmää. Kasvatushenkilökuntaan kuuluu kolme lastentarhanopettajaa

Lisätiedot

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset

ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014. Tiina Eränummi, Soraset ISOSUON PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2014 Tiina Eränummi, Soraset YKSIKKÖ Isosuon päiväkoti Nurmijärvellä Klaukkalassa. Muruset : alle 3-vuotiaiden ryhmä Soraset : 3-6-vuotiaiden ryhmä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökunta ja päiväkodin lapsiryhmät YKSIKÖN KUVAUS Atalan päiväkoti sijaitsee itä-tampereella, Atalan liikekeskuksen ja Halimasjärven luonnonpuiston läheisyydessä.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PEURASAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO 1. PÄIVÄKODIN KUVAUS - oppimisympäristö - menestystekijät 2. PEURASAAREN PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 2.1. Toiminta-ajatus: lapsen kasvun,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA

ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA 2013 2014 Pikkuniitun vuoropäiväkoti Työsuunnitelma hyväksytty..20 Päiväkodin johtaja Johtokunnan puheenjohtaja Päiväkoti / Koulu Pikkuniitun vuoropäiväkoti

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot