Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä-Tillola Nastola, Orimattila, Iitti YLEISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä-Tillola Nastola, Orimattila, Iitti YLEISSUUNNITELMA Kansi_Uusikylä - Tillola.indd :17:09

2 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola Nastola, Orimattila, Iitti YLEISSUUNNITELMA Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvola 2010

3 Kannen kuvat: Vianova Systems Finland Oy Verkkojulkaisu pdf ( / /Ajankohtaista/Julkaisut) Domus Print Oy Tampere 2010 Pohjakartat: Affecto Finland Oy, lupa 4356, Maanmittauslaitos lupa nro 20/MML/09 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelinvaihde

4 TIIVISTELMÄ Suunnittelukohde Yleissuunnitelman kohteena oleva valtatien 12 tieosuus Uusikylä Tillola (28 km) sijoittuu Lahden ja Kouvolan välille. Tieosuus sijaitsee Nastolan ja Iitin kuntien alueilla sekä pieneltä osalta myös Orimattilan kaupungin alueella. Valtatien 12 Lahti Kouvola yhteysväli on osa yleiseurooppalaista TEN-tieverkkoa. Valtatie 12 on myös yksi tärkeimpiä itä-länsisuuntaisia pääyhteyksiä Suomessa. Se toimii merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä myös yhteytenä satamiin ja rajanylityspaikoille. Nykytila ja ongelmat Koko vilkasliikenteinen valtatien 12 Lahti Kouvola yhteysväli on niin sanottu moniongelmainen tieosuus, joka on standardiltaan epäyhtenäinen. Sen liikenneturvallisuustielanne on huono. Yhteysväli kuuluu onnettomuustiheydeltään valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Lisäksi tiejaksolla on liikenteen sujuvuusongelmia, jotka aiheutuvat mm. suuresta raskaan liikenteen määrästä sekä tien mutkaisuudesta ja kapeudesta. Valtatieosuuden Uusikylä Tillola keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL 2008) on , josta raskasta liikennettä on ajoneuvoa vuorokaudessa (15 17 %). Raskaan liikenteen osuus on huomattavasti yksiajorataisten valtateiden keskiarvoa suurempi ja sen osuus on myös kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Tiejaksolla tapahtuu vuosittain keskimäärin 5 henkilövahinko-onnettomuutta. Liikenteen sujuvuutta haittaavat valtatien kapeus ja mutkaisuus yhdessä raskaan liikenteen suuren määrän kanssa. Ohitusmahdollisuudet valtatiellä ovat vähäiset. Valtatieosuudella on myös pääosin valtatiestandardin (100 km/h) alittava nopeustaso (60 80 km/h). Tiejakson läntinen osuus (Uusikylä Jokue) sijoittuu pääosin maaseutumaiseen ympäristöön ja osittain samaan maastokäytävään Lahti Kouvola rautatien kanssa. Tiejakson itäpää sijoittuu Kausalan taajamarakenteeseen, jossa valtatiestä aiheutuvat liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat korostuvat. Kausalan taajamassa korostuvat myös valtatieliikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat (mm. melu, tärinä, päästöt, estevaikutus). Liikenteen meluhaitta asutukselle on suurimmillaan Iitin Kausalassa, jossa valtatie sijoittuu keskelle taajamarakennetta ja rautatie taajamarakenteen eteläreunaan, sekä Nastolan Uudenkylän alueella, jossa taajama-asutusta on valtatien ja rautatien välisellä alueella. Valtatien 12 melualueella valtioneuvoston ohjearvon (55 dba) ylittävällä meluvyöhykkeellä on arvioitu asuvan nykyisin 316 asukasta ja heistä noin 100 asuu yli 60 dba:n meluvyöhykkeellä. Nykyinen valtatie sijoittuu suurimmalta osaltaan pohjavesialueille, joista I luokan pohjavesialueet sijoittuvat välille Uusikylä Hiisiö ja Kausalan taajamaan koillispuolelle Tillolaan. Lisäksi Mankalan kohdalla on II luokan pohjavesialue. Valtatielle ei ole nykyisin toteutettu pohjavesisuojauksia. Suunnitelman lähtökohdat Valtatieosuutta koskien on aiemmin laadittu seuraavat yleissuunnitelmat Valtatien 12 rakentaminen moottoritieksi välillä Uusikylä Tillola, 1991 ja Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Jokue, Lisäksi valtatieosuutta koskien on laadittu tiesuunnitelma: Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Kymen läänin raja, Nämä edellä esitetyt suunnitelmat ja niitä koskevat päätökset ovat vanhentuneita. Nyt laadittavan yleissuunnitelman merkittävänä lähtökohtana on ollut Valtatien 12 yhteysvälin Lahti Kouvola kehittämisselvitys (2002) ja sitä täydentävä Selvitys yhteysvälihankkeen sisällöstä (2005), johon liittyen Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt vuonna 2006 esisuunnitelman hyväksymispäätöksen. Päätöksen mukaisessa valtatieosuuden Uusikylä Tillola tavoitetilan ratkaisussa Kausalasta länteen valtatien poikkileikkaus on ns. jatkuva keskikaiteellinen ohituskaistatie ja Kausalan itäpuolella poikkileikkaus on keskikaiteellinen nelikaistatie. Tieosuuden kaikki liittymät ovat tavoitetilanteessa eritasoliittymiä. Esiselvityksen mukainen valtatielinjaus sijoittuu välillä Uusikylä Jokue nykyisen valtatien eteläpuolelle ja välillä Jokue Tillola sen pohjoispuolelle Kausalan taajaman ohittaen. Yleissuunnitelman ympäristösuunnittelun ja ympäristön huomioonottamisen lähtökohtana ovat valtatieosuutta koskevat ympäristövaikutusten arvioinnit. Tieosuutta Uusikylä Jokue koskenut YVA-menettely päättyi vuonna 2005 ja tämän yleissuunnitelman yhteydessä laadittu tieosuutta Jokue Suvioja koskenut YVA-menettely päättyi vuonna YVA-lain mukaisiin menettelyihin liittyen Hämeen ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukset ovat antaneet lausuntonsa laadituista YVA-ohjelmista ja -selostuksista. Vuonna 2008 on laadittu kaksi ympäristöministeriössä vahvistettua oikeusvaikutteista maakuntakaavaa, jotka yhdessä kattavat koko suunnittelualueen. Päijät-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu ja Kymenlaaksoon maakuntakaava Maakuntakaavoissa valtatie 12 välillä Uusikylä Tillola on varauduttu kehittämään moottoriväylänä ja Kymenlaakson maakuntakaavaan sisältyy varaus Kausalan pohjoispuolelta ohittavasta valtatielinjauksesta. Iitin kunnassa on voimassa Iitin kunnanvaltuuston vuonna 1994 hyväksymä Kirkonkylän-Kausalan osayleiskaava, jonka tarkistaminen käynnistettiin vuonna Osayleiskaavaluonnokset on pidetty nähtävillä Iitin kunnassa ja Osayleiskaavassa ja sen korvaavassa kaavassa valtatien 12 lähtökohtana on ollut Kausalan pohjoispuolinen ohitustielinjaus. Suunnittelualue rajautuu lännessä Uudenkylän eritasoliittymään ja sen länsipuoliseen moottoriliikennetieosuuteen Joutjärvi Uusikylä, jota koskeva yleissuunnitelma valmistui keväällä Kohteen itäpuolisen tieosuudesta Tillola Keltti on laadittu tiesuunnitelma, jota koskien Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt kesäkuussa vuonna 2009 hyväksymispäätöksen, jonka mukaan kyseinen tieosuus parannetaan moottoriliikennetieksi. Edellä mainittujen lähtökohtien ja suunnittelutyön aikana tehtyjen selvitysten pohjalta suunnittelua ohjaava hankeryhmä valitsi Kausalan pohjoispuolelta ohittavan linjausvaihtoehdon yleissuunnitelmassa viimeisteltäväksi linjausvaihtoehdoksi. Tavoitteet Hankkeen tavoitteiden lähtökohtana ovat olleet liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenneviraston tieverkkoa ja tiestöä koskevat strategiat sekä liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle asetetut vaatimukset. Myös hanketta koskevissa aiemmissa suunnitelmissa ja selvityksissä esillä olleet tavoitteet on otettu huomioon. Hankkeen tavoitteena on saattaa valtatie vastaamaan tasoltaan pääteille asetettuja vaatimuksia parantamalla valtatien ja siihen liittyvien väylien liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Suunnittelutyön tavoitteena on ollut laatia maantielain mukainen yleissuunnitelma, jossa esitetään valtatielle ja siihen liittyvälle tiestölle hankkeen tavoitteiden edellyttämät parantamistoimenpiteet. Suunnittelussa otetaan huomioon ympäristövaikutusten arvioinneissa esiin tulleet näkökohdat sekä esitetään keinoja tiestä ja liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittojen lieventämiseksi ja riskien minimoimiseksi. Yleissuunnitelmalla on tarkoitus luoda pohja ja antaa ohjeistus suunnitteluprosessin seuraavana vaiheena tulevalle tiesuunnitelmalle.

5 Suunnitelman kuvaus Valtatien 12 osuus Uusikylä Tillola (28 km) parannetaan pääosin uuteen paikkaan. Valtatielinjaus sijoittuu välillä Uusikylä Jokue nykyisen valtatien eteläpuolelle ja Kausalan kohdalla sen pohjoispuolelle, jossa se muodostaa Kausalan ohitustien. Nykyinen valtatie jää uuden valtatien rinnakkaistieksi palvelemaan paikallista liikennettä. Valtatien yleissuunnitelma on liitetty lännessä tieosuuden Joutjävi Uusikylä yleissuunnitelman ratkaisuun, jossa Uudenkylän eritasoliittymän kohdalla on keskikaiteellinen kaksikaistainen poikkileikkaus. Idässä yleissuunnitelma on liitetty tieosuuden Tillolla Keltti tiesuunnitelman ratkaisuun, jossa valtatien poikkileikkaus on keskikaiteellinen nelikaistainen valtatie. Valtatie 12 parannetaan välillä Uusikylä Tillola keskikaiteelliseksi moottoriliikennetieksi, jolle on nykyisen Uudenkylän eritasoliittymän lisäksi suunniteltu neljä uutta eritasoliittymää (Hiisiö, Jokue, Kausala ja Tillola). Tieosuudelle Uusikylä Kausala on suunniteltu ohituskaistoja siten, että tielle muodostuu keskikaiteellisia kaksi-, kolmi- ja nelikaistaisia osuuksia. Valtatien itäinen osuus (Kausala Tillola) on suunniteltu nelikaistaiseksi. Valtatieosuudelle rakennetaan 19 uutta siltaa ja lisäksi yksi nykyinen silta levennetään. Uusista silloista neljä on eritasoliittymien risteyssiltoja, yksi rautatien ylikulkusilta ja yksi riista-alikulku. Valtatielle rakennetaan riistaaidat. Tievalaistusta rakennetaan Hiisiön eritasoliittymän kohdalle sekä osuudelle Jokue Tillola. Hankkeen meluhaittoja torjumaan rakennetaan meluesteitä. Hankkeelle toteutetaan yhteensä noin 4,2 kilometriä meluvallia ja noin 1,6 kilometriä melukaidetta. Valtatielle rakennetaan pohjavesisuojausta Nastolan Hangasmäen leikkauksen kohdalla noin 150 metrin matkalle sekä Tillolassa sijaitseville Räiskänsuon ja Pyöräkankaan alueelle yhteensä noin 3,2 kilometrin matkalle. Pohjanvahvistustoimenpiteitä tehdään yhteensä noin 7,5 kilometrin matkalle. Pohjanvahvistuskohteista merkittävin on Kausalan taajaman luoteispuolelle sijoittuva Veittostensuo 1,2 kilometriä pitkä pehmeikköalue ylitetään käyttäen tiepenkereen alla paalutettua pengerlaattaa. Muita merkittäviä pohjanvahvistuskohteita ovat hankkeen alkupäähän sijoittuvat Uudenkylän ja Kotteron peltoalueet (noin 2,5 km), joilla käytetään myös mm. paalulaattaa. Hankkeeseen sisältyen parannetaan myös mm. maantie 362 välillä Haravakylä Radansuu Kausalassa ja Kurrin maantie Hiisiössä. Molemmat maantiet parannetaan pääosin uuteen paikkaan. Lisäksi hanke sisältää uuden valtatien vaatimia yksityistiejärjestelyjä. Uusia kevyen liikenteen väyliä rakennetaan maantien 362 välille Haravakylä Radansuu ja eritasoliittymien linja-autopysäkkien yhteyteen. Hidas liikenne ja kevyt liikenne ohjataan valtatien rinnakkaiselle tiestölle. Rinnakkaistiet palvelevat myös vakiovuoroista linja-autoliikennettä sekä toimivat mm. suurten erikoiskuljetusten reitteinä. Liikenteen hallinnan kehittämiseksi liikenteen joukkotiedottamista tehostetaan tiejaksolle neljään kohtaan tien sivuun asennettavilla vaihtuvan varoitusmerkin ja tekstillisen kilven yhdistelmäopasteilla. Opasteilla voidaan varoittaa edessä olevasta vaarasta sekä antaa poikkeustilanteissa tilannetiedotusta ja toimintaohjeita. Tiejakson liikenteen ja kelin seurantaa täydennetään nykyisestä sijoittamalla seurantakamerat liikenteellisesti merkittävimpiin eritasoliittymiin ja liikenteen automaattiset seurantapisteet jokaiselle liittymävälille. Uusi valtatie sopeutetaan ympäristöönsä ottamalla huomioon nykyisen ympäristön maisematilaan, maankäyttöön ja kulttuuriperintöön liittyvät erityispiirteet. Merkittävimmät vaikutukset Valtatien 12 parantaminen keskikaiteelliseksi moottoriliikennetieksi nostaa tien laatutason tärkeiden pääteiden laatuvaatimusten ja liikenteen edellyttämälle tasolle sekä parantaa merkittävästi suunnittelualueen tieverkon liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ratkaisu tukee alueen liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämistavoitteita sekä turvaa elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Lisäksi ratkaisu vähentää merkittävästi meluhaittoja ja pohjavesiin kohdistuvaa pilaantumisriskiä.

6 Liikenteelliset vaikutukset: Liikenteen sujuvuus: Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu parantaa merkittävästi satamiin ja rajanylityspaikoille suuntautuvien kansainvälisten kuljetusten sujuvuutta. Samoin valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen liikenteen olosuhteet ja sujuvuus paranevat merkittävästi. Valtatieliikenteen sujuvuutta parantavat mm. merkittävästi paranevat ohittamismahdollisuudet ja valtatieliikenteen häiriöherkkyyden väheneminen. Valtatieosuudelle muodostuva yhtenäinen rinnakkaistie palvelee paikallista liikennettä ja toimii varareittinä sekä suurten erikoiskuljetusten reittinä. Henkilö- ja tavaraliikenteen matka-aikojen ennustettavuus paranee. Valtatien nopeustason nostaminen tasolle 100 km/h lyhentää matka-aikaa suunnittelualueen päätepisteiden välillä 5 6 minuuttia. Kausalan taajaman kohdalla ohitustie rauhoittaa liikennettä taajama-alueella merkittävästi. Liittyminen nykyiseen valtatiehen ja tien ylittäminen helpottuvat oleellisesti. Liikenneturvallisuus: Suunnittelualueen liikenneverkon liikenneturvallisuus paranee merkittävästi. Yleissuunnitelman mukaisella ratkaisulla valtatien henkilövahinko-onnettomuusmäärä vähenee kolmanneksella (33 %) ja liikenteessä kuolleiden määrä yli puolella (53 %) nykyiseen valtatiehen verrattuna (laskennallisesti vuoden 2010 tilanteessa). Rinnakkaistieksi jäävällä nykyisellä valtatiellä liikennemäärien väheneminen parantaa liikenteen turvallisuutta merkittävästi. Erityisesti Kausalassa muutos on huomattava. Kevyt liikenne: Kevyen liikenteen ohjaaminen pois valtatieltä rinnakkaistiestölle parantaa kevyen liikenteen olosuhteita ja liikenneturvallisuutta merkittävästi. Kausalan pohjoispuolelle Haravakylästä Radansuuhun johtavan uuden maantieyhteyden rinnalle toteutettava kevyen liikenteen väylä parantaa paikallisia kevyen liikenteen olosuhteita ja liikenneturvallisuutta. Hitaan liikenteen (traktorit yms) liikennöinnin kieltäminen valtatiellä parantaa valtatieliikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Myös hitaan liikenteen turvallisuus paranee, kun se jää vähäliikenteisemmälle tiestölle. Linja-autoliikenteen vakiovuoroliikenne jää valtatien rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle valtatielle lukuun ottamatta Tillolan eritasoliittymän itäpuolelle jäävää valtatieosuutta, jossa se käyttää valtatietä. Pikavuoroliikennettä varten uusien eritasoliittymien yhteyteen rakennetaan pysäkkijärjestelyt, joissa otetaan huomioon saattoliikenteen tarpeet. Ympäristövaikutukset: Valtatiestä aiheutuvat ympäristöön kohdistuvat haitat ja riskit vähenevät suunnitelman mukaisella ratkaisulla. Liikenteen haitat ja tien aiheuttama estevaikutus vähenevät eniten Kausalan taajamassa, kun nykyiselle valtatielle jää vain noin kolmannes tien nykyisestä liikennemäärästä. Raskaan liikenteen suhteellinen osuus taajamassa vähenee vielä huomattavasti tätäkin enemmän. Liikenteen ja sen aiheuttamien haittojen väheneminen lisäävät taajaman viihtyisyyttä. Melu ja tärinä: Suunnitellulla melusuojauksella tieliikennemelulle altistuvien määrä vähenee merkittävästi. Vuoden 2030 tilanteessa tiemelulle (yli 55 dba, päivämelutaso) altistuu 110 henkilöä, joka on vain noin kolmannes nykytilaan verrattuna (316 henkilöä). Tieliikennemelulle altistuvista yli 80 % asuu rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien varressa, pääasiassa Kausalassa, jossa liikennemäärien väheneminen kuitenkin parantaa melutilannetta merkittävästi nykyisestä. Kausalassa tiemelulle altistuvien määrä on yleissuunnitelman mukaisessa vuoden 2030 tilanteessa vain reilu kolmannes ja yli 60 dba melulle altistuvien määrä noin 10 % nykytilaan verrattuna. Toisaalta valtatien uusi sijainti altistaa melulle uusia alueita, joilla asutus on kuitenkin erittäin vähäistä. Liikenteestä aiheutuvat tärinähaitat ovat nykyisin keskittyneet Kausalassa valtatiehen rajoittuviin kiinteistöihin. Ohitustieratkaisun vuoksi liikenteen ja erityisesti raskaan liikenteen vähentyessä merkittävästi vähenevät myös kiinteistöihin kohdistuvat tärinähaitat. Pohjavedet: Uusi valtatie sijoittuu hankkeen länsiosalla (Uusikylä Hiisiö) ja Kausalan taajaman kohdalla lähes kokonaan nykyisen valtatien suojaamattomien pohjavesialueiden ulkopuolelle. Hankkeen länsiosalla Hangasmäkeen sekä Kausalan taajaman itäpuolella Tillolaan rakennettavilla pohjaveden suojauksilla estetään pohjavesien pilaantumista ja vähennetään niihin kohdistuvaa pilaantumisriskiä esimerkiksi onnettomuustapauksissa. Valtatien uusi sijainti ja tehtävät pohjavesisuojaukset vähentävät pohjavesien pilaantumisriskiä merkittävästi nykyiseen nähden.

7 Luonto: Suunnittelualueella ei sijaitse Natura suojelualueverkoston kohteita, luonnonsuojelualueita, valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita tai seutukaavan suojelualuevarauksia. Suunnitellulla ratkaisulla myös vaikutukset direktiiveillä suojeltuihin lajeihin ja niiden elinympäristöihin jäävät vähäisiksi. Suunnitelmassa on esitetty yksi riista-alikulku, johon eläimet ohjataan riista-aitojen avulla. Suunnitelmassa on esitetty myös yksi pelkästään pieneläimille tarkoitettu valtatien alitus. Maisema ja taajamakuva: Uusi valtatie muodostaa kokonaan uuden maisemaelementin pääosin metsäpeitteisessä maastossa eikä aiheuta kauaksi näkyviä muutoksia. Näkyvimmät muutokset sijoittuvat avoimille peltoalueille, jossa avoimen maisematilan luonne muuttuu. Rieskan alueella tielinja ylittää rautatien maisemallisessa solmukohdassa. Jokuessa tie sijoittuu maisemakuvallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen heikentäen maisemakuvaa ja asutuksen lähimaisemaa. Jokuen eritasoliittymä sijoittuu luontevasti kahden kallioisen mäen ja pellon leikkauspisteen muodostamaan maisemalliseen solmukohtaan. Tiepenger meluesteineen ja Iitintien ylittävä silta katkaisevat Jänispajun ja kirkonkylän- Radansuun maisema-alueiden välisen yhteyden sekä heikentävät asutuksen lähimaisemaa. Kausalan eritasoliittymä sijoittuu metsäiseen maastoon eikä sillä ole laajaa maisemakuvallista vaikutusta. Pukkikankaalla ja sen länsipuoleisella harjualueella tien aiheuttamat näkyvät muutokset rajoittuvat tien lähiympäristöön heikentäen maakunnallisesti arvokkaan harjualueen maisema-arvoa sekä Pukkikankaan harjulle sijoittuvan virkistys- ja ulkoilualueen lähimaisemaa. Kausalan taajamaa on vaikea hahmottaa ohikulkutieltä alueen metsäisyyden vuoksi, joten sisääntuloa on korostettava väyläarkkitehtuurin ja uusien rakennusten avulla. Kulttuuriperintö: Tielinjan läheisyydessä on muutamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, jotka sijoittuvat Hiisiön, Jokuen, Jänispajun sekä Pukkikankaan kohdille. Tielinjauksella ei todennäköisesti ole vaikutusta kohteiden säilymiseen. Tielinja kulkee Iitin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen eteläpuolitse katkaisten näkyvän yhteyden Jänispajun kulttuuriympäristöön. Eritasoliittymän rakentaminen lisää Kausalan pohjoispuoleisen alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana ja siten maankäyttöpaineita yleiskaavan pohjoisosassa sijaitsevan Kirkonkylän suunnassa, millä voi olla välillisiä haitallisia vaikutuksia maiseman arvojen säilymiseen. Kiinteistövaikutukset: Valtatien parantamisesta johtuen joudutaan lunastamaan kaksi asuinrakennusta sekä lunastamaan tai siirtämään yhteen tilakokonaisuuteen kuuluvia piharakennuksia. Lisäksi valtatien halkomaa metsä- ja peltomaata joudutaan lunastamaan. Metsä- ja peltomaan pirstoutumisesta aiheutuvien haittojen lieventämiseksi on yleissuunnitelmaan liittyen laadittu kiinteistövaikutusselvitys, jossa on tarkasteltu mm. tilusjärjestelymahdollisuuksia. Valtatien parantamisesta aiheutuvaa estevaikutusta on pyritty vähentämään yksityistiejärjestelyin ja valtatien alikulkujen avulla. Taloudelliset vaikutukset: Hankkeen kustannusarvio on 94,7 miljoonaa euroa, josta lunastus- ja korvauskustannusten osuus on 0,9 miljoonaa euroa. Hankkeen 30 vuodelle ( ) lasketut yhteiskuntataloudelliset säästöt ovat 150 miljoonaa euroa. Hankkeen hyötykustannussuhde H/K= 1,5. Jatkotoimenpiteet Yleissuunnitelman valmistuttua se pidetään 30 vuorokautta julkisesti nähtävillä Iitin ja Nastolan kunnissa sekä Orimattilan kaupungissa. Nähtävilläolon aikana kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus halutessaan tehdä yleissuunnitelmaa koskevia muistutuksia. Nähtävillä olon aikana lausunnonantajatahot antavat myös omat lausuntonsa yleissuunnitelmasta. Nähtävillä olon sekä lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen Kaakkois-Suomen ELY-keskus lähettää yleissuunnitelman maantielain mukaisesti hyväksyttäväksi. Yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen tekee Liikennevirasto tai liikenne- ja viestintäministeriö. Hyväksymispäätöksessä esitetään valtatien liikenteelliset ja tekniset periaateratkaisut perusteluineen. Yleissuunnitelman hyväksymispäätös on voimassa kahdeksan vuotta, jona aikana seuraava suunnitteluvaihe, tiesuunnitelma, tulee käynnistää. Tiesuunnitelman tulee perustua olennaisilta osiltaan yleissuunnitelman ja hyväksymispäätöksen ratkaisuihin. Seuraavana suunnitteluvaiheena tulevan tiesuunnitelman laatiminen käynnistetään vuoden 2011 alkupuolella. Tiesuunnitelman valmistuttua sitä koskeva hyväksymispäätös on mahdollista saada vuonna 2012, jonka jälkeen on mahdollista käynnistää myös rakentamista koskevat urakkamenettelyt. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa valtatien 12 yhteysväli Lahti Kouvola on sijoitettu vuoden 2011 jälkeen toteutettavien hankkeiden joukkoon. Suunnitelmallinen valmius hankkeen rakentamiseksi saavutetaan vuonna Valtatieosuus Uusikylä Tillola on perusteltua toteuttaa yhtenä kokonaisuutena, mutta se on myös mahdollista toteuttaa kahdessa vaiheessa: Uusikylä Jokue ja Jokue Tillola.

8 ALKUSANAT Valtatie 12 on yksi tärkeimpiä itä-länsisuuntaisia päätieyhteyksiä Suomessa toimien merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä myös yhteytenä satamiin ja rajanylityspaikoille. Valtatie 12 sisältyy lisäksi yleiseurooppalaiseen TEN-tieverkkoon. Yleissuunnitelman kohteena oleva tieosuus Uusikylä Tillola (28 km) sijoittuu Nastolan ja Kouvolan välille pääasiassa Iitin ja Nastolan kuntien alueille sekä osin myös Orimattilan kaupungin alueelle. Valtatieosuus ei täytä pääteille asetettuja tavoitteita. Valtatie on kapea ja mutkainen. Valtatien liikenneturvallisuustilanne on huono. Suuri liikennemäärä ja erityisesti raskaan liikenteen suuri osuus aiheuttavat ongelmia valtatieliikenteen sujuvuudessa. Lisäksi liikenne aiheuttaa mm. meluhaittoja erityisesti Kausalassa ja Uudenkylän alueella. Tiejakso rajautuu lännessä Uudenkylän eritasoliittymään ja sen länsipuoliseen moottoriliikennetieosuuteen Joutjärvi Uusikylä. Jakson itäpuolista tieosuutta Tillola Keltti koskien on laadittu tiesuunnitelma, joka hyväksymispäätöksen mukaan parannetaan moottoriliikennetieksi. Valtatieosuutta koskien on laadittu 1990-luvulla yleissuunnitelmia ja tiesuunnitelma, mutta ne ja niitä koskevat päätökset ovat vanhentuneita. Laadittavan yleissuunnitelman keskeisenä lähtökohtana on ollut Valtatien 12 yhteysvälin Lahti Kouvola kehittämisselvitys (2002) ja sitä täydentävä Selvitys yhteysvälihankkeen sisällöstä (2005 ), johon liittyen Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt vuonna 2006 esisuunnitelman hyväksymispäätöksen. Päätöksen mukaan valtatieosuuden Uusikylä Tillola tavoitetilan ratkaisussa valtatiellä käytetään keskikaiteellista poikkileikkausta ja sen kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Selvityksessä esitetty valtatielinjaus sijoittuu välillä Uusikylä Jokue nykyisen valtatien eteläpuolelle ja välillä Jokue Tillola sen pohjoispuolelle käsittäen Kausalan ohitustien. Ympäristösuunnittelun ja ympäristön huomioonottamisen lähtökohtana ovat olleet yleissuunnittelua edeltäneet selvitykset sekä valtatiejaksoon kohdistetut ympäristövaikutusten arvioinnit (Uusikylä Jokue 2005, Jokue Suvioja 2008). Hankkeen päävaihtoehdot on selvitetty ja vertailtu keskenään YVA-vaiheessa. Hankkeen tavoitteena on parantaa valtatien liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä vähentää valtatiestä aiheutuvia haittoja ja riskejä. Yleissuunnitelmassa on esitetty tarvittavat toimenpiteet ja kuvattu toimenpiteiden vaikutukset liikenteeseen, ympäristöön ja talouteen. Yleissuunnitelman maantielain mukaisen käsittelyn ja hyväksymispäätöksen jälkeen suunnittelu jatkuu tiesuunnitelman laadinnalla. Yleissuunnitelman tilaajana on toiminut Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Hämeen tiepiiri), jonka edustajana ja yleissuunnittelua ohjaavan hankeryhmän puheenjohtajana on toiminut Jouni Sivenius. Yleissuunnitelman laatimisessa pääkonsulttina on toiminut Destia Oy, jossa projektipäällikkönä ja hankeryhmän sihteerinä on toiminut Timo Jalkanen. Alikonsultteina yleissuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Siltanylund Oy, Tra con Oy ja Promethor Oy. Kouvolassa kesäkuussa 2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Alueen maankäytöllisen ja kaavoituksellisen lähtökohdan yleissuunnitelmalle antavat kaksi ympäristöministeriössä vahvistettua oikeusvaikutteista maakuntakaavaa (Päijät-Hämeen maakuntakaava ja Kymenlaakson maakuntakaava), jotka yhdessä kattavat koko suunnittelualueen. Maakuntakaavoissa valtatie 12 välillä Uusikylä Tillola on varauduttu kehittämään moottoriväylänä ja Kymenlaakson maakuntakaavaan sisältyy varaus Kausalan pohjoispuolelta ohittavasta valtatielinjauksesta. Iitin kunta on parhaillaan uusimassa vuodelta 1994 peräisin olevaa osayleiskaavaa, jota koskevat luonnokset ovat olleet nähtävillä lokakuussa 2009 ja huhti-toukokuussa Voimassa olevassa ja sen korvaavassa osayleiskaavaluonnoksessa valtatien 12 lähtökohtana Kausalan kohdalla on ollut pohjoispuolinen ohitustielinjaus.

9 PROSESSIKUVAUS Prosessikuvauksessa on esitetty yleissuunnitelmaprosessin keskeinen sisältö. Kuvaukseen on sisällytetty myös yleissuunnitelman kytkeytyminen aiempiin ja tuleviin suunnitteluvaiheisiin. Yleissuunnitelma maanteiden suunnittelujärjestelmässä (Lähde: Yleissuunnittelu, sisältö ja esittämistapa julkaisu 2007). Yleissuunnitteluprosessin yleiskuvaus Yleissuunnitelma on maanteiden suunnittelujärjestelmässä liikennejärjestelmä- ja alueiden käytön suunnittelun viimeinen vaihe. Vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa yleissuunnitelmaan kytketään usein myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Maantielain mukaista yleissuunnittelua ja suunnittelukäytäntöä ohjaa lainsäädäntö, josta yleissuunnitteluvaiheen kannalta keskeisimmät ovat: maantielaki (503/2005) ja asetus (924/2005) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja asetus (895/1999) laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) ja asetus (713/2006) luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja asetus (160/1997) hallintolaki (434/2003) hallintolainkäyttölaki (586/1996) vesilaki (264). Yleissuunnitelma on hankkeen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta ja tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkein suunnitteluvaihe. Yleissuunnitelmassa esitetään teiden toiminnalliset periaateratkaisut vaihtoehtoineen, niiden laatu ja niistä aiheutuvat vaikutukset. Yleissuunnittelutyö tehdään vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Yleissuunnitelmasta tehdään maantielain mukainen hyväksymispäätös. Yleissuunnitelman ja sen hyväksymispäätöksen mukaisen tiesuunnitelman laatiminen tulee aloittaa kahdeksan vuoden kuluessa siitä, kun yleissuunnitelma on hyväksytty. Tiesuunnitelman ratkaisujen tulee oleellisilta osiltaan perustua yleissuunnitelmaan ja sen hyväksymispäätökseen. Aiemmat suunnitteluvaiheet ja päätökset Valtatien 12 yhteysväliä Lahti Kouvola koskevia parantamissuunnitelmia on laadittu jo 1980-luvulta lähtien. Näitä ovat olleet mm.: Valtatie 12 välillä Jokue Tillolla pääsuuntaselvitys (1985) Valtatien 12 rakentaminen moottoritieksi välillä Uusikylä Tillola, pääsuuntaselvitys (1988) Valtatien 12 rakentaminen moottoritieksi välillä Uusikylä Jokue, yleissuunnitelma (1991), josta on liikenneministeriön hankepäätös (vanhentunut). Vuonna 2002 laadittiin koko yhteysväliä Lahti Kouvola koskeva kehittämisselvitys (Valtatie 12 Lahti Kouvola, yhteysvälin kehittämisselvitys), jossa tieosuutta on tarkasteltu kokonaisuutena ja sen parantamiselle on määritelty kehittämispolku. Yhteysvälin sisältöä ja kehittämisvaihtoehtoja on tarkasteltu lisäksi vuonna 2005 valmistuneessa selvityksessä Vt 12 Lahti Kouvola kehittäminen, Selvitys yhteysvälihankkeen sisällöstä, jota koskien Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt esisuunnitelman hyväksymispäätöksen Kehittämisselvityksessä esitetyillä toimenpiteillä on tavoitteena parantaa valtatien liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta sekä vähentää tiestä ja liikenteestä aiheutuvia häiriöitä. Kehittämisselvityken tavoitetilan 2030 ratkaisussa valtatieosuus toteutetaan keskikaiteellisena osittain 4-kaistaisena (2+2) ja osittain 3-kaistaisena (2+1) seuraavasti: Lahden Joutjärveltä Nastolaan keskikaiteellinen nelikaistatie (2+2) Nastolasta Uudenkylän eritasoliittymään keskikaiteellinen ohituskaistatie (2+1) Uudenkylän eritasoliittymästä Kausalaan keskikaiteellinen ohituskaistatie (2+1) Kausalasta Kouvolaan keskikaiteellinen nelikaistatie (2+2). Kehittämisselvityksen tavoitetilaratkaisussa kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä. Tavoitetilaan vaiheittain etenemisessä on mm. ollut esillä ratkaisu, jossa nelikaistaiset osuudet rakennettaisiin aluksi kolmikaistaisina ohituskaistateinä ja osa liittymistä toteutettaisiin ensin porrastettuina tasoliittyminä. Yleissuunnitelman suunnittelualuetta koskien on laadittu myös kaksi erillistä ympäristövaikutusten arviointia. Tieosuutta Uusikylä Jokue koskenut YVA-menettely päättyi vuonna Tieosuutta Jokue Suvioja koskenut YVA-menettely päättyi vuonna Hämeen ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukset ovat antaneet lausuntonsa laadituista YVA-ohjelmista ja -selostuksista. Vuonna 2008 on ympäristöministeriössä vahvistettu kaksi oikeusvaikutteista maakuntakaavaa, jotka yhdessä kattavat koko suunnittelualueen. Päijät-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu ja Kymenlaaksoon maakuntakaava Maakuntakaavoissa on varauduttu kehittämään valtatietä 12 moottoriväylänä. Kymenlaakson maakuntakaavaan sisältyy varaus Kausalan pohjoispuolelta ohittavasta valtatielinjauksesta. Iitin kunnassa on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1994 hyväksymä Kirkonkylän-Kausalan osayleiskaava. Osayleiskaavan tarkistaminen käynnistettiin vuonna 2008 ja kaavaa koskevat luonnokset on pidetty nähtävillä Iitin kunnassa ja Osayleiskaavassa ja sen korvaavassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa valtatien 12 lähtökohtana on ollut Kausalan pohjoispuolinen ohitustielinjaus. Osayleiskaavan tarkistusta ja valtatien 12 yleissuunnitelmaa on laadittu yhteistyössä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Uudenkylän eritasoliittymään ja sen länsipuoliseen moottoriliikennetieosuuteen Joutjärvi Uusikylä, jota koskeva yleissuunnitelma on valmistunut keväällä Kohteen itäpuolisen tieosuuden Tillola Keltti tiesuunnitelmasta Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt kesäkuussa vuonna 2009 hyväksymispäätöksen, jonka mukaan kyseinen tieosuus parannetaan keskikaiteellisena 2+2-kaistaisena moottoriliikennetienä.

10 Työtapa ja suunnitteluorganisaatio Hankkeen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi vuoden 2006 alussa tieosuutta Jokue Suvioja koskevan ympäristövaikutusten arvioinnilla (YVA). Tieosuutta koskeva Uusikylä Jokue YVA on laadittu jo aiemmin (2005). Yleissuunnitelman laatimisesta on vastannut Pirkanmaan ELY-keskus (entinen Hämeen tiepiiri), josta hankeryhmän puheenjohtajana on toiminut Jouni Sivenius ja ympäristöasiantuntijana Marketta Hyvärinen. Suunnittelua ohjaavaan hankeryhmään ovat kuuluneet lisäksi seuraavat tahot: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (entiset tiepiiri ja ympäristökeskus), Liikenneviraston rataosasto (entinen Ratahallintokeskus), Nastolan ja Iitin kunnat, Hämeen ELYkeskus (entinen ympäristökeskus), Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntaliitot, Kouvolan seudun kuntayhtymä sekä suunnittelukonsulttina toiminut Destia Oy. Hankeryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Jouni Sivenius Ramboll Finland Oy, pj. Marketta Hyvärinen Pirkanmaan ELY-keskus Vesa Koistinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Anita Eastwood Kaakkois-Suomen ELY-keskus Juha Laamanen Kaakkois-Suomen ELY-keskus ( saakka) Pentti Toivanen Iitin kunta Veikko Haimila Iitin kunta Risto Helander Nastolan kunta Hannu Koverola Kouvolan seudun kuntayhtymä Mirja Karila-Reponen Päijät-Hameen Liitto Ari Pietarinen Kymenlaakson Liitto Asta Asikainen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Riitta Turunen Hämeen ELY-keskus Timo Jalkanen Destia Oy, siht. Yleissuunnitelmaan laatimiseen ovat pääkonsultilta (Destia Oy) osallistuneet mm. seuraavat asiantuntijat: ins. Timo Jalkanen (projektipäällikkö), rkm Simo Saros (pääsuunnittelija), DI Jorma Immonen (geotekninen suunnittelu), maisema-arkkitehti Laura Soosalu (maisema- ja ympäristösuunnittelu) ja FM Raino Kukkonen (ympäristövaikutukset). Lisäksi suunnitteluun ovat osallistuneet alikonsultteina: DI Jari Oinas (Tra con Oy, liikenteenhallinta), ins. Risto Hätinen (Siltanylund Oy, siltasuunnittelu), FM Tero Virjonen (Promethor Oy, melu- ja tärinätarkastelut). Hankkeen liikenneturvallisuusauditoinnista on vastannut DI Christel Kautiala Destia Oy:stä. Tiedottaminen ja julkisuus Tiehallinnon Hämeen tiepiiri kuulutti maantielain (503/2005) 18 :n tarkoittaman yleissuunnitelman laatimisesta koskien valtatien 12 osuutta Uusikylä Suvioja. Kuulutus pidettiin maantielain 108 :n mukaisesti nähtävillä Nastolan ja Iitin kuntien sekä Orimattilan ja Kuusankosken kaupunkien ilmoitustauluilla. YLEISSUUNNITTELU JA VUOROVUOROVAIKUTUS Suunnittelutyön aikana yleissuunnitelma rajattiin kattamaan valtatieosuus Uusikylä Tillola. Yleissuunnitelman ulkopuolelle rajattu osuus (Tillola Suvioja) sisällytettiin samanaikaisesti laadittavana olleeseen valtatieosuutta Tillola Keltti koskeneeseen tiesuunnitelmaan. Rajauksen jälkeen suunnittelualue rajautuu idässä Iitin kunnan alueelle. AJOITUS YLEISSUUNNITELMA YVA Hankeryhmän Merkittävät vuorovaikutustapahtumat (Vt 12 Uusikylä-Tillola) (tieosuus Jokue-Suvioja) kokoukset Tammikuu 2006 Lähtokohdat YVA--ohjelman laatiminen HR 1 (2/06) Kuulutus YVA:n ja yleissuunnittelman laatimisesta (2/2006) Alustavat linjausvaihtoehdot HR 2 (4/06) HR 3 (6/06) Alustavat vaikutusarviot HR 4 (9/06) Sidosryhmätilaisuus (09/2006), yleisötilaisuus (09/2006) Tammikuu 2007 Tammikuu 2008 YVA-ohjelma nähtävillä HR 5 (10/06) Kuulutus YVA-ohjelman nähtävilläolosta ( ) Lausunto YVA-ohjelmasta ( ) Seminaari yhdyskuntavaikutuksista Kausalassa (1/2007) YVA- selostuksen laatiminen HR 6 (2/07) HR 7 (4/07) HR 8 (8/07) YVA-selostus nähtävillä Kuulutus YVA-selostuksen nähtävilläolosta (11/2007) ( ) Yleisötilaisuus (Kausalssa 12/2007) Lausunto YVA-selostuksesta HR 9 (4/08) ( ) Kesäkuu 2008 Viimeisteteltävän linjausvaihtoehdon valinta (06/2008) HR 10 (6/08) Tiedote viimeisteltävästä linjauksesta ja sen valintaperusteista (06/2008) Tammikuu 2009 Tammikuu 2010 Yleissuunnitelman viimeistely Yleisötilaisuudet (Uusikylä ja Kausala, 09/2008) HR 11 (12/08) Vaikutusarvioiden tarkentaminen Yleisötilaisuus (Kausala, 11/2009) Hankeryhmän kokousten lisäksi suunnittelutyön aikana on pidetty suunnittelukokouksia, joissa on käsitelty suunnitteluratkaisuihin sekä mm. suunnittelun ja kaavoituksen yhteensovittamiseen liittyviä asioita. Suunnittelukokouksiin ovat osallistuneet pääsääntöisesti Pirkanmaan ja Kaakkois- Suomen ELY-keskusten, alueen kuntien ja suunnittelukonsultin edustajia. Kesä 2010 Syksy 2010 Yleissuunnitelma valmis (06/2010) HR 12 (5/2010) Kuulutus yleissuunnitelman nähtävilläolosta (07-08/2010) JATKOTOIMET: Yleissuunnitelman nähtävilläolo, muistutukset ja lausunnot, hyväksymisesitys Yleissuunnitelman hyväksymispäätös 2011 Tiesuunnitelman laatiminen Rakentaminen Yleissuunnittelu ja YVA prosessikaavio.

11 Tieosuutta koskevat ympäristövaikutukset arvioitiin kahdella erillisellä YVAmenettelyllä, jotka olivat läntinen valtatieosuus Uusikylä Jokue (2005) ja itäinen osuus Jokue Suvioja (2008). Molempien YVA-prosessien aikana on sidosryhmille järjestetty useita työpaja- ja yleisötilaisuuksia sekä ryhmähaastatteluja. Kausalassa järjestettiin myös yhdyskuntarakennevaikutuksia käsitellyt seminaari. Molemmissa YVA-prosesseissa sekä YVA-ohjelmat että selostukset ovat olleet lain mukaisesti julkisesti nähtävillä. Niistä on myös saatu lausunnonantajatahojen lausunnot ja asianosaisten mielipiteitä. Tieosuutta Uusikylä Jokue koskenut YVA-prosessi päättyi vuonna 2005, jolloin Hämeen ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. Jokue Suvioja tieosuuden YVA-menettely päättyi vuonna 2008, jolloin Kaakkois-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta. Hankkeen yleissuunnitelman ja Jokue Suvioja tieosuuden YVA-prosessin aikana on pidetty neljä yleisötilaisuutta. Kaksi ensimmäistä yleisötilaisuutta ajoittuivat YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen valmistumisen yhteyteen. Niissä käsiteltiin mm. valtatien linjausvaihtoehtojen laatimis- ja valintaperusteita, suunnittelun lähtökohtia ja suunnitelman periaateratkaisuja sekä erityisesti ympäristövaikutuksiin liittyviä asioita. Kolmannessa yleisötilaisuudessa, joka järjestettiin YVA-prosessin päättymisen jälkeen, teemana oli erityisesti kiinteistöihin kohdistuvat vaikutukset ja tilusjärjestelymahdollisuudet. Neljäs yleisötilaisuus järjestettiin yleissuunnitelman viimeistelyvaiheessa ja siinä keskityttiin suunnitelmaluonnoksen ja suunnitelmasta aiheutuvien vaikutusten läpikäyntiin. Järjestetyissä tilaisuuksissa sekä asukkaiden ja muiden sidosryhmien yhteydenottojen yhteydessä on saatu runsaasti palautetta mm. paikallisista liikenne- ja ympäristöolosuhteista. Yleissuunnitelman aikana hankkeesta ylläpidettiin kaikille avoimia tieviranomaisen internet-sivustoa, jotka toimivat yleisenä tiedonsaantikanavana alueen asukkaille ja muille sidosryhmille. Hankeryhmätyöskentelyyn osallistuville ylläpidettiin lisäksi asiantuntijakäyttöön tarkoitettua extranet-sivustoa. Hankkeen yleissuunnitelman valmistuttua kesäkuussa 2010 se pidetään maantielain mukaisesti nähtävillä. Sen aikana saatujen lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen yleissuunnitelma lähetetään maantielain mukaisesti hyväksyttäväksi Liikennevirastoon, joka tekee yleissuunnitelmaa koskevan hyväksymispäätöksen. YHTEYSTIEDOT JA YLEISSUUNNITELMAAN LIITTYVÄ PALAUTE HANKKEVASTAAVA Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelinvaihde Yhteyshenkilö: Vesa Koistinen puh vesa.koistinen@ely-keskus. SUUNNITTELUKONSULTTI Destia Oy Päivärannantie 10 PL HELSINKI Yhteyshenkilö: Timo Jalkanen puh timo.jalkanen@destia. Hankkeen internet-sivut: /vt12lahti-kouvola Jatkotoimet Valtatien 12 suunnitteluprosessi jatkuu yleissuunnitelman jälkeen maantielain mukaisen tiesuunnitelman laadinnalla. Tiesuunnitelman hyväksymispäätöksen jälkeen on mahdollista käynnistää hankkeen rakentamiseen tähtäävä urakkamenettely. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa valtatien 12 yhteysväli Lahti-Kouvola on sijoitettu vuoden 2011 jälkeen toteutettavien hankkeiden joukkoon. Suunnitelmallinen valmius hankkeen rakentamiseksi saavutetaan vuonna 2013.

12 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma SISÄLTÖ 11 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 ALKUSANAT... 7 PROSESSIKUVAUS LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualue Hankkeen tieverkollinen asema Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Liittyminen muuhun suunnitteluun Tieverkko ja sen ominaisuudet Liikenne Liikennemäärät ja niiden kehitys Liikenne-ennusteet Liikenteen sujuvuus Liikenneturvallisuus Maankäyttö ja kaavoitus Nykyinen maankäyttö Maankäytön suunnitelmat Ympäristö Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Luonnonolot ja pohjavedet Maaperä- ja pohjaolosuhteet Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö Tavoitteet YHTEENVETO ONGELMISTA VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU Taustaa Vaihtoehdot ja niiden vertailu VAIKUTUKSET Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Ympäristövaikutukset Melu, tärinä ja päästöt Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset luontoon, kulttuuriperintöön ja maisemaan Taloudelliset vaikutukset Tieverkon hallinnolliset muutokset JATKOTOIMENPITEET Maantielain mukainen yleissuunnitelman käsittely Ehdotus yleissuunnitelman hyväksymisesitykseksi Ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Yhteysviranomaisten lausunnot YVA-selostuksista LIITE 1.1 valtatieosuutta Uusikylä Jokue koskeva lausunto (2005) LIITE 1.2 valtatieosuutta Jokue Suvioja koskeva lausunto (2008) Hankekortti, valtatieosuus Uusikylä Tillola Melutarkastelu, tavoiteverkko, vuosi 2030, melusuojaus toteutettu PIIRUSTUKSET 1 5 Yleiskartat (1:20000) 6 31 Suunnitelmakartat (1:4000) Pituusleikkaukset (1:4000/1:400) Ympäristösuunnitelman lähtökohdat (1:20000) Ympäristösuunnitelmakartat (1:4000) 4 YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS Hankkeen perustelut Ratkaisujen periaatteet ja mitoitus Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Kevyen liikenteen järjestelyt Levähdys- ja palvelualueet Joukkoliikenteen järjestelyt Erikoiskuljetukset Pohjanvahvistukset Pohjavesisuojaukset Sillat Tievalaistus Liikenteen hallinta Johto- ja laitesiirrot Meluntorjunta Ympäristön käsittelyn periaatteet Rakentamiskustannukset Kehittämispolku... 38

13 12 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelualue Valtatieosuus Uusikylä Tillola (28 km) sijaitsee Nastolan ja Iitin kuntien sekä pieneltä osin myös Orimattilan kaupungin alueella. Tieosuus alkaa Nastolan Uudenkylän eritasoliittymästä ja päättyy Iitin kunnan itärajan tuntumaan. Tieosuus rajautuu lännessä moottoriliikennetieosuuteen Joutjärvi Uusikylä ja idässä leveäpientareiseen valtatieosuuteen Tillola Keltti. Hankkeen sijainti päätieverkolla on esitetty kuvassa 1.1. Nykyinen valtatie sijoittuu Kausalan taajamaosuutta lukuun ottamatta taajaan asutun alueen ulkopuolelle, missä oleva asutus on kuitenkin sijoittunut pääasiassa valtatien varteen. Kausalassa valtatie sijoittuu taajamarakenteeseen. Suunnittelualueella sijaitsee myös Lahti-Luumäki rautatie, joka risteää valtatien kanssa Mankalan ja Jokuen välillä. Kuvassa 1.2 on esitetty hankkeen suunnittelualueen sijoittuminen ja sen suhde paikalliseen tieverkkoon. 1.2 Hankkeen tieverkollinen asema Valtatien 12 Lahti-Kouvola yhteysväli on osa yleiseurooppalaista TEN-tieverkkoa. Valtatie 12 on myös yksi tärkeimpiä itä-länsisuuntaisia pääyhteyksiä Suomessa. Se toimii merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä myös yhteytenä satamiin ja rajanylityspaikoille. Valtatie12 toimii suunnittelualueen runkoyhteytenä, johon alueen alempi tieverkko tukeutuu. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Valtatien 12 yhteysväliä Lahti-Kouvola koskevia parantamissuunnitelmia on laadittu 1980-luvulta lähtien. Näitä ovat olleet mm.: Valtatie 12 välillä Jokue Tillolla pääsuuntaselvitys (1985) Valtatien 12 rakentaminen moottoritieksi välillä Uusikylä Tillola, pääsuuntaselvitys (1988) Valtatien 12 rakentaminen moottoritieksi, yleissuunnitelma (1991). Vuonna 2002 laadittiin koko yhteysväliä Lahti Kouvola koskeva kehittämisselvitys (Valtatie 12 Lahti Kouvola, yhteysvälin kehittämisselvitys), jossa tieosuutta on tarkasteltu kokonaisuutena ja sen parantamiselle on määritelty kehittämispolku. Yhteysvälin sisältöä ja kehittämisvaihtoehtoja on tarkasteltu lisäksi vuonna 2005 valmistuneessa selvityksessä Vt 12 Lahti Kouvola kehittäminen, Selvitys yhteysvälihankkeen sisällöstä, josta Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt hyväksymispäätöksen Esitetyillä toimenpiteillä halutaan parantaa tien liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta sekä vähentää tiestä ja liikenteestä aiheutuvia häiriöitä. Tavoitetilan 2030 ratkaisussa valtatieosuus toteutetaan keskikaiteellisena osittain 4-kaistaisena (2+2) ja osittain 3-kaistaisena (2+1) seuraavasti: Lahden Joutjärveltä Nastolaan keskikaiteellinen nelikaistatie (2+2) Nastolasta Uudenkylän eritasoliittymään keskikaiteellinen ohituskaistatie (2+1) Uudenkylän eritasoliittymästä Kausalaan keskikaiteellinen ohituskaistatie (2+1) Kausalasta Kouvolaan keskikaiteellinen nelikaistatie (2+2). Tavoitetilan mukaisessa ratkaisussa kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä. Tavoitetilaan vaiheittain etenemisratkaisuina on ollut esillä mm. ratkaisu, jossa nelikaistaiset osuudet rakennettaisiin aluksi kolmikaistaisina ohituskaistateinä ja osa liittymistä toteutettaisiin ensin porrastettuina tasoliittyminä. Kouvolan seudun liikennemalli- ja ennuste on valmistunut vuonna Selvitys on alueen toimijoiden yhteiseen näkemykseen perustuva kuvaus liikennejärjestelmän kehittämisestä. Liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen sekä maankäytön vuorovaikutus on suunnitelmassa merkittävässä osassa. Valtatien 12 kehittäminen välillä Jokue Suvioja sijoittuu kyseisen selvityksen alueelle. Kuva 1.1 Hankkeen sijainti päätieverkolla. Kuva 1.2 Suunnittelualue.

14 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Liittyminen muuhun suunnitteluun Yleissuunnittelualue rajautuu lännessä Uudenkylän eritasoliittymään, jonka länsipuolisesta valtatieosuutta (Joutjärvi Uusikylä) koskien on laadittu yleissuunnitelmaa, jossa lähtökohtana on valtatien parantaminen nykyiselle linjaukselleen. Valtatien poikkileikkauksen lähtökohtana on välillä Joutjärvi Nastola keskikaiteellinen nelikaistatie ja välillä Nastola Uusikylä keskikaiteellinen jatkuva ohituskaistatie, jossa Uudenkylän eritasoliittymän kohdalla on keskikaiteellinen 1+1-kaistainen osuus. Itäpäässä, Tillolassa, yleissuunnittelualue rajautuu tieosuuteen Tillola Keltti. Kyseistä tieosuutta koskien on laadittu tiesuunnitelma, jossa valtatietä on esitetty levennettäväksi nykyisellä linjauksellaan keskikaiteelliseksi nelikaistatieksi. Tiesuunnitelmasta on saatu hyväksymispäätös kesällä 2009 ja tieosuuden rakennussuunnitelma on parhaillaan tekeillä. Ratahallintokeskus on laatinut vuonna 2006 Lahti Luumäki rataosuutta koskevan yleissuunnitelman ja on parhaillaan laatimassa rataosuuden Lahti Luumäki rakentamissuunnitelmaa. Ratasuunnitelman ratkaisu tulee ottaa valtatien 12 suunnittelussa huomioon valtatien ja radan risteämiskohdassa. Linja-autoliikenne Suunnittelualueella liikennöivä itä-länsisuuntainen linja-autoliikenne käyttää valtatietä 12. Kausalasta pohjoiseen suuntautuva linja-autoliikenne käyttää maantietä 362. Kaikki linja-autovuorot kulkevat Kausalan linja-autoaseman kautta. Nykyisin Kausalasta itään liikennöi arkipäivittäin ja länteen edestakaista linja-autovuoroa. Kausalan ja Iitin kirkonkylän välillä liikennöi 5 7 edestakaista linja-autovuoroa. Erikoiskuljetukset Suunniteltava valtatieosuus kuuluu suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV), jolla vapaan tilan tavoitemitta on 7 metriä sekä -sivu että korkeussuunnassa. Lisäksi vakiintuneen käytännön mukaan suurten SEKVreitille tulevilta uusilta silloilta edellytetään suunnittelukuormien EK1 ja LK1 mukaista kantavuutta. Nykyisin valtatieosuudella ei ole suurten erikoiskuljetusten liikennöintiä rajoittavia esteitä lukuun ottamatta tieosuuden alussa olevaa Uudenkylän eritasoliittymää. Lisäksi Kausalan kiertoliittymän kohdalla länteen suuntatuvat erikoiskuljetukset joudutaan ajamaan osittain saarekkeiden väärältä puolelta. 1.5 Tieverkko ja sen ominaisuudet Valtatie 12 ja siihen liittyvä tiestö Valtatie 12 muodostaa suunnittelualueen tieverkon runkoyhteyden, johon alueen muu tieverkko tukeutuu. Hankkeen alueella valtatiehen liittyy kaksi seututietä Kausalassa (maantiet 360 ja 362). Lisäksi valtatiehen liittyy 8 muuta maantietä (yhdystietä). Uudenkylän eritasoliittymän kohtaa lukuun ottamatta kaikki suunnittelualueen maantiet liittyvät valtatiehen tasoliittymien välityksellä. Valtatiellä on lisäksi runsaasti yksityisten teiden tasoliittymiä. Valtatie ei täytä kaikilta osin tärkeimmille valtateille ja suurille liikennemäärille asetettuja vaatimuksia. Puutteita esiintyy mm. tien leveydessä, kaarteisuudessa, liittymäratkaisussa ja nopeustasossa. Valtatieosuus on nykyisin kaksikaistainen sekaliikennetie, jolla on vain yksi Kausalan taajaman länsipuolelle sijoittuva keskikaiteellinen ohituskaista. Vain noin neljännes (8 km) valtatiestä täyttää nopeusrajoituksen tavoitetason (100 km/h). Nämä osuudet sijoittuvat välille Mankala Jokue ja Tillolan itäpuolelle. Noin puolella valtatieosuudesta (13 km) valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h. Lisäksi valtatiellä on 60 m/h nopeusrajoitusta Arolassa ja Kausalassa yhteensä noin 7 kilometrin matkalla. Valtatiellä 12 on nykyisin erillistä kevyen liikenteen väylä Kausalan taajaman kohdalla ja sen itäpuolella Jokueen saakka. Muilla valtatien osuuksilla kevyt liikenne käyttää valtatien pientareita. Nykyisin valtatiellä on tievalaistusta Uudenkylän eritasoliittymän alueella, Arolassa ja välillä Jokue Tillola sekä pistemäisesti valtatiehen liittyvien maanteiden liittymäalueilla. Kuva 1.3 Suunnittelualueen tieverkko ja valtatien ominaisuudet.

15 14 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Vaarallisten aineiden kuljetukset (VAK) Lahti Kouvola yhteysvälillä on runsaasti vaarallisten aineiden kuljetuksia. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysten mukaan vaarallisia aineita kuljetetaan kyseisellä tieosuudella yhteensä tonnia viikossa. Merkittävimmän osan tieosuuden vaarallisten aineiden kuljetuksista muodostavat: palavat nesteet (luokka 3), määrä tn/vk syövyttävät nesteet (luokka 8), määrä tn/vk sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet (luokka 5.1) tn/vk Muita vaarallisia aineita kuljetetaan yhteensä tonnia viikossa. Nykyisellä valtatiellä erityinen VAK-onnettomuusriskikohde on Kausalan taajaman kohta, jossa valtatiellä on useita vilkkaasti liikennöityjä tasoliittymiä pohjavesialuella. Liikenteen hallinta Nykyisellään valtatien 12 liikenteen hallinta käsittää liikenne- ja kelitilanteesta sekä poikkeustilanteista tiedottamisen joukkotiedotuksena, kuten muillakin pääteillä. Liikenneviraston tieliikennekeskus (entinen Tiehallinnon liikennekeskus) tiedottaa internetin ja radion välityksellä tieverkon liikennöitävyys- ja turvallisuusriskeistä. Nykyisellä valtatiellä on kaksi liikenteen ajantasaiseen seurantaan soveltuvaa seurantapistettä (LAM) sekä Liikenneviraston (entisen Tiehallinnon) Digitraf c -palvelun matka-ajanseurantapisteet. Seurantapisteet sijaitsevat nykyisellä tiellä, Hiisiön sekä Tillolan liittymien itäpuolilla. Hiisiön seurantapisteen yhteydessä on myös tiesääasema. Lisäksi nykyisellä tiellä on liikenteen ja kelin seurantaa varten yksi kamera Hiisiön liittymän länsipuolella. Mittauspisteiden keräämät tiedot ajonopeuksista, liikennemääristä ja matka-ajoista ovat palvelutuottajien käytettävissä Digitraf c -sujuvuustietopalvelun kautta. Kuva 1.4 Liikennemäärät ja raskaan liikenteen osuudet nykyisellä tiestöllä v Liikenteen kehitys LAM Iitti (Mankala) Liikenteen kehitys LAM Tillola 1.6 Liikenne Liikennemäärät ja niiden kehitys Suunnittelujakso on vilkasliikenteinen valtatie, jonka keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL 2008) on ajoneuvoa/vuorokausi. Liikennemäärä on suurimmillaan Kausalan taajaman kohdalla ja sen itäpuolella. Raskaan liikenteen osuus kokonaisliikenteestä on % eli noin raskasta ajoneuvoa/vrk. KVL Kevyet Raskaat Yhteensä KVL Kevyet Raskaat Yhteensä Liikenteen kehitys Mankalassa ja Tillolassa olevien liikenteen automaattisen mittauspisteiden (LAM) kohdilla on esitetty kuvassa Kuva 1.5 Valtatien 12 keskivuorokausiliikenteen (KVL) kehitys vuosina Mankalan ja Tillolan kohdilla (LAM-pisteet).

16 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 15 Liikenteen koostumus ajoneuvotyypeittäin vuonna 2008 Tillolan LAM-pisteen kohdalla on esitetty taulukossa 1.1. Taulukko 1.1 Liikenteen määrä ja koostumus ajoneuvotyypeittäin 2008 (LAM Tillola). Ajoneuvotyyppi Ajoneuvoa/vrk osuus % Henkilö- ja pakettiautot ,6 % Linja-autot 60 0,7 % Kuorma-autot ilman perävaunua 295 3,7 % Kuorma-autot puoliperävaunulla 243 3,0 % Kuorma-autot täysperävaunulla 645 8,0 % Kevyet ajoneuvot yhteensä ,6 % Raskaat ajoneuvot yhteensä ,4 % Kaikki yhteensä ,0 % Raskaan liikenteen osuus 15,4 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä on huomattavasti suurempi kuin valtateillä keskimäärin. Raskaasta liikenteestä noin puolet on täysperävaunullista rekkaliikennettä. Myös raskaan liikenteen kasvu valtatiellä 12 on ollut 2000-luvulla suurempaa kuin yksiajorataisilla valtateillä keskimäärin. Valtatie 12 kuuluu raskaan liikenteen määriä tarkasteltaessa vilkkaimpiin valtatieosuuksiin Suomessa. Kuvassa 1.6 valtatien 12 raskaan liikenteen määrän kehitystä on verrattu muiden Kaakkois-Suomen yksiajorataisten valtateiden ja koko maan valtateiden keskimääräiseen raskaan liikenteen kasvuun. Kuvissa 1.7 ja 1.8 on esitetty liikenteen kausi- ja viikonpäivävaihtelut Mankalan ja Tillolaln LAM-pisteiden kohdilla vuonna Valtatien 12 liikenteen kausivaihtelusta voidaan havaita, että liikennemäärä on suurimmillaan heinäkuussa ollen jopa 20 % keskimääräisistä suurempi ja pienimmillään alkuvuodesta, jolloin se on ollut jopa 40 % alle keskimääräisen tason. Raskaan liikenteen osalta kausivaihtelu on ollut hieman tasaisempaa. Kausivaihtelukerroin W/KVL 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Kuva Liikenteen kausivaihtelu LAM Iitti (Mankala) Liikenteen kausivaihtelu vuonna 2008 (Tillola ja Mankala). 28 Viikko Kaikki ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Viikonpäivistä perjantai on selvästi vilkasliikenteisin ja lauantai vähäliikenteisin. Arkipäivinä heinäkuun (vk 28) ja lokakuun (vk 41) liikennemäärillä ei ole merkittävää eroa. Viikonlopulla liikenne on heinäkuussa loma-kaudesta johtuen vilkkaampaan kuin lokakuussa. Kausivaihtelukerroin W/KVL 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Liikenteen kausivaihtelu LAM Tillola Viikko Kaikki ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Valtateiden raskaan liikenteen liikennemääriä yksiajorataisilla pääteillä vuodesta 1995 Liikenteen viikonpäivävaihtelu LAM Iitti (Mankala) Liikenteen viikonpäivävaihtelu LAM Tillola Keskivuorokausiliikenne (KVLRAS) VT5, TOIVOLA VT6, LUUMÄKI VT7, SILTAKYLÄ VT12, IITTI VT13, SUOMENNIEMI VT15, URONLAMPI VT26, ANJALANKOSKI Viikonpäivävaihtelukerroin Q/W 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Viikko 28 Viikko 41 ma ti ke to pe la su Viikonpäivävaihtelukerroin Q/W 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Viikko 28 Viikko 41 ma ti ke to pe la su Kuva 1.6 Raskaan liikenteen määrien kehitys yksiajorataisilla valtateillä Kaakkois-Suomessa ja koko maassa keskimäärin. Kuva 1.8 Liikenteen viikonpäivävaihtelu vuonna 2008 (viikot 28 ja 41, Tillola ja Mankala).

17 16 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Liikenne-ennusteet Suunnitelman liikenne-ennuste on tehty ns. kasvukerroinmenetelmällä. Liikenne-ennusteen perusteena on käytetty Tiehallinnon valtakunnallista tieliikenne-ennustetta ja tieliikenteen kuntakohtaista liikenne-ennustetta sekä Kaakkois-Suomen tiepiirissä laadittujen raskaan liikenteen selvitysten ennusteita. Lisäksi ennusteen laadinnassa on otettu huomioon Kouvolan seudun liikennemallin mukaiset liikenne-ennusteet. Laaditussa liikenne-ennusteessa määritettiin liikenteen kasvukertoimet vuoden 2008 liikennemääriin nähden. Taulukossa 1.2 on esitetty liikenteen kasvukertoimet vuoteen 2040 saakka. Taulukko 1.2 Liikenne-ennuste (kasvukertoimet vuoteen 2008 nähden). Vuosi Kasvukerroin (v. 2008) 1,04 1,21 1,32 1,38 Valtatien liikennemäärän suunnittelualueella on arvioitu kasvavan aikavälillä yhteensä 38 %. Valtatien 12 ennustettu liikennemäärä on suurimmillaan Kausalan itäpuolella, jossa vuoden 2040 vuorokausiliikenne-ennuste on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Samalla tieosuudella raskaan liikenteen ennuste on noin 1970 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaiset liikennemäärät nykyisellä valtatiellä 12 on esitetty kuvassa Liikenne-ennusteessa ei ole huomioitu meneillään olevan globaalin talouskriisin vaikutuksia liikennemääriin, koska vaikutuksen kesto on arvioitu suhteellisen lyhyeksi 30 vuoden tarkastelujaksoon verrattuna ja lisäksi taantuman jälkeisen liikennemäärien kasvun odotetaan tasoittavan tilanteen lähelle ennustettua kasvu-uraa Liikenteen sujuvuus Liikenteen sujuvuutta on arvioitu IVAR-ohjelmistolla (versio 2.3.0), joka on tieviranomaisen suosittelema menetelmä tieliikenteen sujuvuuden (palvelutason) tarkasteluun. Tarkastelussa liikenteen sujuvuustasoa on kuvattu kuusiportaisen (A F) palvelutasoluokituksen avulla. Kuvassa 1.12 palvelutasolukitusta on havainnollistettu piirroksen avulla. Kuvassa 1.13 on esitetty valtatien nykyisen (2008) liikennesuoritteen (tiellä ajetut kilometrit) jakautumana prosenttiosuuksina eri palvelutasoluokkiin neljässä eri kohdassa. Tarkastelluista kohdista Kausalassa valtatien 12 palvelutaso on huonoimmillaan. Siellä yhteensä 13 % liikennesuoritteesta tapahtuu liikenteen sujuvuuden kannalta tyydyttävää (C) tasoa huonommissa olosuhteissa ja tilanteen arvioidaan huononevan merkittävästi jo vuoteen 2020 mennessä Liikennemäärä (KVL) Uusikylä-Mankala Mankala-Sitikkala Sitikkala-Jokue Jokue-Kausala Kausala-Tillola Vuosi Kuva 1.9 Liikennemäärän (KVL) ennustettu kehittyminen vuosina Liikennemäärä (KVLRAS) Uusikylä-Mankala Mankala-Sitikkala Sitikkala-Jokue Jokue-Kausala Kausala-Tillola Vuosi 2026 Kuva 1.10 Raskaan liikenteen määrän (KVLras) ennustettu kehittyminen vuosina Kuva 1.11 Liikennemääräennusteet (2020,2040) nykyverkolla.

18 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 17 Liikennesuoritteen osuus palvelutasoluokassa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Arola Jokue Kausala Tillola Kuva 1.13 Valtatien 12 palvelutaso vuonna Palvelutaso F Palvelutaso E Palvelutaso D Palvelutaso A-C Taulukko 1.3 Onnettomuustyyppi Valtatien liikenneonnettomuusmäärät onnettomuustyypin ja vakavuusasteen mukaan vuosina Kaikki onn. Henkilövah. onn. Kuol. joht. Loukkaantuneet Kuolleet Yksittäisonnettomuudet Kääntymis-, risteämisja peräänajo-onn Ohitus- ja kohtaamisonnettomuudet Eläinonnettomuudet Kevyen liikenteen onnettomuudet Muut onnettomuudet Yhteensä Kuva 1.12 Liikenteen palvelutasoluokitus ,2 92,5 Onnettomuutta/vuosi (keskimäärin) 26,8 3,8 0,4 4,4 0,4 Valtatien palvelutason heikkenemisen seurauksena nopeustaso alenee ja tähän liittyen matka-ajat pitenevät. Myös liikenteen jonoutuminen ja ohittamisen vaikeutuminen ovat seurauksena palvelutason alenemisesta. Erityisesti Kausalan kohdalla valtatien ruuhkautuminen vaikeuttaa paikallisen liikenteen liittymistä valtatielle. Kuvassa 1.14 on esitetty kevyen ja raskaan ajoneuvoliikenteen nopeustasoja vuonna 2008 valtatien eri kohdissa. Valtatien sujuvuutta haittaa myös muun muassa hitaiden maatalousajoneuvojen liikkuminen valtatiellä Liikenneturvallisuus Valtatien 12 tieosuuden Uusikylä Tillola liikenneturvallisuustilanne on huono. Valtatieosuudella on tapahtunut vuosina (5 vuotta) yhteensä 134 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista 19 on ollut henkilövahinko-onnettomuuksia. Onnettomuuksissa on loukkaantunut 22 ja kuollut 2 henkilöä. Nopeus (km(h) ,7 54,9 76,6 59,4 Kuva 1.14 Valtatien 12 kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen ajonopeudet vuonna ,3 Arola Jokue Kausala Tillola 77,8 Kevyet ajoneuvot Raskaat ajoneuvot Henkilövahinko-onnettomuuksien tapahtumapaikat on esitetty kuvassa Pääosa vuosina tapahtuneista henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista on tapahtunut valtatieosuudella Mankala Tillola. Taulukko 1.4 Valtatien 12 osuuden Uusikylä Tillola henkilövahinko-onnettomuustiheys ja -aste verrattuna valtateiden keskimääräiseen arvoon. Onnettomuustiheys (onn/100 km/v) Valtatie 12 Uusikylä Tillola Valtatiet keskimäärin vuonna 2008 Henkilövahinko-onnettomuudet 14,2 13,8 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 1,4 1,0 Onnettomuusaste (onn/100 milj. ajonkm) Valtatie 12 Uusikylä Tillola Valtatiet keskimäärin vuonna 2008 Henkilövahinko-onnettomuudet 5,6 6,6 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 0,6 0,5 Lähes 40 % (53 kpl) onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia (mm. tieltä suistumisia) ja noin viidennes (26 kpl) on ollut kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksia. Lisäksi tieosuudella on tapahtunut 29 eläinonnettomuutta, 18 ohitus- ja kohtaamisonnettomuutta sekä 1 kevyen liikenteen ja 7 muuta onnettomuutta. Henkilövahinko-onnettomuuksista yli puolet (10) on ollut yksittäisonnettomuuksia noin neljännes (5) ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia. Kuva 1.15 Valtatien 12 henkilövahinko-onnettomuudet vuosina Valtatieosuuden henkilövahinkotiheys (onnettomuutta/100 km) ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tiheys on suurempi kuin valtateillä keskimäärin. Vastaavat onnettomuusasteet (onnettomuutta/100 miljoonaa ajoneuvokilometriä) alittavat hieman valtateiden keskimääräisen tason. Valtatien liikenneturvallisuuteen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hitaan liikenteen sijoittuminen valtatielle sekä kevyen liikenteen liikkuminen valtatien reunassa.

19 18 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.7 Maankäyttö ja kaavoitus Nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijoittuu Päijät-Hämeen ja Pohjois-Kymenlaakson alueelle. Valtatie yhdistää Nastolan ja Iitin (Kausalan) kuntakeskukset ja luo näiltä yhteydet edelleen viereisiin maakuntakeskuksiin, Lahteen ( asukasta) ja Kouvolaan ( asukasta). Suunnittelualue ulottuu myös pieneltä osin Orimattilan kaupungin alueelle (Hiisiön lounaispuolinen peltoalue). Valtatieosuuden vaikutusalueella (Lahti, Nastola, Iitti, Kouvola ja lähialueen pienet kunnat) asuu yhteensä lähes asukasta. Nastolan kunnan väkiluku on noin (2009) ja työpaikkojen määrä noin Nastolan työpaikkarakenne on painottunut teollisuuteen (noin 50 %). Yhteiskunnan palveluiden työpaikkojen osuus on noin 20 % ja kaupan työpaikkojen osuus noin 10 %. Iitin kunnan asukasluku on noin 7100 (2009) ja työpaikkojen määrä noin Työpaikoista noin puolet on palvelusektorilla, kolmannes jalostussektorilla ja noin 10 % maa- ja metsätaloudessa. Nastolan Uudenkylän alueen ja muun Nastolan alueen asutus ja toiminnot sijoittuvat kokonaan nykyisen valtatien ja maantien 312 pohjoispuolelle. Nastolan ja Kausalan välinen alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, missä maatilakeskusten lisäksi on varsin vähän haja-asutusta. Suurimmat yhtenäiset peltoalueet sijaitsevat Uudenkylän eteläpuolella, Arolassa, Jokuessa ja Kausalan taajaman pohjoispuolella. Iitin keskustaajamassa, Kausalassa, nykyinen valtatie jakaa taajaman asutuksen ja toiminnot valtatien molemmin puolin. Kausala on rakentunut pääasiassa pitkin Salpausselkää. Taajaman kaupallinen ja palvelukeskusta sijaitsee nykyisen valtatien 12 ja rautatien välisellä alueella. Työpaikka- ja teollisuusalueet sijaitsevat eri puolilla taajamaa. Nykyisen valtatien pohjoispuolella on laaja virkistys- ja ulkoilualue. Kausalan pohjoispuolella sijaitsevat Radansuun asutus- ja matkailupalvelualue sekä Iitin kirkonkylä. Kausalan itäpuolella valtatie sijoittuu taas lähes asumattomalle alueelle, jossa on mm. maaainesten ottopaikkoja. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa valtatie 12 muodostaa uuden moottoritien, joka sijoittuu pääosin maaseutumaiselle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Uudenkylän ja Kotteron välisellä jaksolla tien maastokäytävä rajoittuu etelässä laajaan suojavyöhykkeeseen, jolla liikkumista rajoitetaan räjähdysvaaran ja turvallisuussyiden takia. Maakunnan eteläosasta suuntautuu ohjeellinen kehitettävä ulkoilureitti Uudenkylän eritasoliittymän kautta Salpausselällä sijaitsevalle itä-länsisuuntaiselle ulkoilureittiyhteydelle. Salpausselällä nykyisen valtatien linjauksella on tärkeä vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, joka ulottuu Arolan eteläpuoleisella peltoalueella uuden moottoritielinjauksen eteläpuolelle. Uudenkylän liittymän ympäristö on osoitettu palvelujen alueeksi. Kymenlaakson maakuntakaavassa valtatie 12 muodostaa uuden moottoritai moottoriliikennetien, joka risteää seututieksi jäävää nykyistä valtatietä Iitin Jokuessa. Kausalan kohdalla moottoriväylävaraus sijoittuu Kausalan taajaman pohjoispuolelle yhtyen nykyiseen valtatiehen Tillolassa. Maakuntakaavassa on varattu uudet eritasoliittymät Hiisiöön, Jokueen, Kausalan kohdalle sekä Tillolaan. Kausalan eritasoliittymän kautta on varattu myös uusi etelä-pohjoissuuntainen seututieyhteys. Maakuntakaavassa Kausala muodostaa kaupallisen ja hallinnollisen asumispainotteisen keskuksen, johon itäpuolella liittyy työpaikka-alue. Kausalan liittymän tuntumaan on osoitettu palvelujen alue. Kausalan kohdalla nykyinen ja uusi valtatie sijaitsevat pohjavesialueella. Uusi valtatielinjaus rajoittuu arvokkaaseen harjualueeseen ja rajoittuu eteläpuolella maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maakuntakaavan ulkopuolella noudatetaan ympäristöministeriön vuonna 2001 vahvistamaa Kymenlaakson kokonaisseutukaavaa. Yleiskaavoitus Nastolassa suunnittelualuetta koskee valtuuston vuonna 1991 hyväksymä nauhataajaman osayleiskaava. Osayleiskaava on ohjeellinen. Nastolan kunnassa on vireillä Uusikylä -osayleiskaava, jonka tarkoitus laatia vuosina Iitin kunnassa suunnittelualuetta koskien on nykyisin voimassa Iitin kunnan valtuuston vuonna 1994 hyväksymä Kausala-Kirkonkylä osayleiskaava, joka on ohjeellinen. Valtatien 12 yleissuunnittelun kanssa osittain rinnakkain on ollut käynnissä Kausalan Kirkonkylän osayleiskaavaan uusiminen. Tulevasta oikeusvaikutteisesta osayleiskaavasta laaditut luonnokset (I ja II) ovat olleet julkisesti nähtävillä ja Osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty liikenneasemapalveluita Kausalan eritasoliittymään ja lisäksi siinä on esitetty varaus suurelle moottoriradalle, joka sijoittuu hankkeen itäpäähän valtatien pohjoispuolelle. Osayleiskaavaluonnos ( ) on esitetty kuvassa Maankäytön suunnitelmat Maakuntakaavoitus Suunnittelualue sijoittuu kahden maakuntaliiton alueelle. Aluetta koskien on laadittu kaksi ympäristöministeriössä vahvistettua oikeusvaikutteista maakuntakaavaa: Päijät-Hämeen maakuntakaava (vahvistettu ), joka käsittää yleissuunnitelmaan liittyen valtatien 12 tieosuuden Nastolan Uudenkylän eritasoliittymästä Iitin kunnan rajalle Kymenlaakson maakuntakaava (vahvistettu kuntakeskusten osalta ja muilta osin ), joka käsittää yleissuunnitelmaan liittyen valtatien 12 tieosuuden Iitin kunnan länsirajalta Tillolaan. Molemmissa maakuntakaavoissa valtatien uusi linjausvaraus on Tiehallinnon valtatien 12 Lahti Kouvola kehittämiseen liittyneen esisuunnitelman hyväksymispäätöksen ( ) mukainen. Kuva 1.16 Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Kuva 1.17 Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta.

20 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 19 Kuva 1.18 Kausala-Kirkonkylä osayleiskaava v

21 20 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kuva 1.19 Kausalan-Kirkonkylän osayleiskaavaluonnos II ( ).

22 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 21 Asemakaavoitus Nastolan kunnan puolella suunnittelualueen läheisyydessä voimassa olevat asemakaavat rajautuvat nykyisen rinnakkaistieksi jäävän valtatien pohjoispuolelle ja näin ollen valtatien 12 yleissuunnitelman suunnittelualueen ulkopuolelle. Nastolan kunnalla on parhaillaan suunnitteilla Uudenkylässä Uudenkyläntien ja Asematien välisen alueen asemakaavan muutos, joka tulee ulottumaan etelässä Uudenkylän eritasoliittymään. Iitin kunnassa valtatien 12 suunnittelualuetta koskettavat voimassa olevat asemakaavat sijoittuvat Kausalan taajamaan ja Radansuuhun. Suunniteltu valtatien 12 linjaus ulottuu Tillolassa asemakaavan liikennealueelle (LT). Valtatie 12 parantamiseen liittyvä uusi maantieyhteys (mt 362) Haravakylästä ja Radansuuhun sijoittuu molemmissa päissä asemakaava-alueelle, missä se on suunniteltu sijoitettavaksi asemakaavan liikennealueelle. 1.8 Ympäristö Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Elinympäristö asukkaiden kokemana Nastolan Uudenkylän alue ei varsinaisesti sijaitse suunnittelualueella, mutta muodostaa suunnittelualueen länsiosassa tärkeän palvelukeskuksen. Uudenkylän alueelta alkaa virkistysreittejä valtatien suunnassa itään Mankalaan saakka. Iitin Kausalan taajama muodostaa suunnittelualueen merkittävimmän asutus- ja palvelukeskittymän. Kunnan väestökehitys tulee painottumaan yhä voimakkaammin keskustaajamaan. Pääosa yksityisistä ja julkisista palveluista on keskittynyt taajaman keskustaan. Asutuksen painopiste on selvästi nykyisen valtatien eteläpuolella. Koulut, terveydenhoito ja päiväkodit ovat keskittyneet Kausalan taajama-alueelle ja sen tuntumaan. Radan eteläpuoleiset alueet liittyvät Kausalan taajamaan, joskin rata muodostaa esteen liikkumiselle. Iitin kirkonkylän ja siihen liittyvä Kausalan koko pohjoispuoleinen maisemaalue on merkittävä paikallisidentiteettiä luova tekijä. Kirkonkylästä ollaan ylpeitä ja se koetaan Iitin kulttuuriseksi keskukseksi. Iitissä on runsaasti loma-asutusta, joka on keskittynyt järvien rannoille. Kunnan keskeiset päivittäistä ulkoilua palvelevat alueet sijaitsevat nykyisen valtatien pohjoispuolella Myllytöyryn alueella sekä Urajärventien itäpuoleisella laajalla ulkoiluun käytettävällä alueella. Nykyinen valtatie koetaan lisääntyneen liikenteen vuoksi turvattomuutta aiheuttavaksi erityisesti suuren raskaan liikenteen määrän vuoksi. Vilkas tie myös jakaa taajamaa sekä aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Osa valtatien varren asukkaista altistuu erittäin voimakkaalle melulle. Valtatien mutkaisuus ja mäkisyys sekä suuri raskaan liikenteen määrä aiheuttavat erityisesti yöaikana ongelmia raskaan liikenteen melupiikkeinä. Asukkaat ovat huolissaan myös pohjavesien ja ilman laadusta. Ilmanlaadun ohjearvot eivät tien lähialueen asutuksen alueella kuitenkaan ylity. Hiirettelänsalmi Säyhtee Pönnölänmäki Sitikkala Leininselkä Leininkulma Nuoramensaari Orikymi Radansuu Niskaportti Kukkosuo Kuusankoski Maunuksela Sipilänmäki Kanerva Kirviä Uusikylä Mustakallio Risala Arola Haarankylä Kottero Kurri Hiisiö Mankala Haapasuo Rieska Jokue Haravakylä Iitti Aholanpelto Teilimäki Kausala Holstila Kaivomäki Kansanmäki Myllytöyry Niinimäki Pentinmäki Tillola Toittilansuo Nirvisniitty Liehu Karhusaari Metriä Rekola Sikopiiri Aineisto Suomen ympäristökeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos 2009, MML/VIR/MYY/287/09 Savisuo Sampola Metsämäki Kujansuu Konttila Parolanlääni Suurisuo Merkinnät Inginmaa Napanrinne Asemakaavoitettu alue Yleissuunnitelman tielinja Kuva 1.20 Asemakaavoitetut alueet valtatie 12 osuudella Uusikylä-Tillola.

23 22 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelualueen Nastolan ja Orimattilan puoleiset kylät ovat pääosin maanviljelyskyliä. Arolan kylä on harvaan asuttua aluetta. Alueen asukkaista osa on maanviljelijöitä, mutta suurin osa käy työssä muualla. Arolan asuinympäristön merkittävin viihtyvyystekijä on luonnonläheisyys. Arolan kylästä käydään sekä työssä, asioilla että harrastuksissa pääasiassa Nastolan ja Lahden suunnalla. Iitin Mankalan alue suuntautuu Kausalaan sekä Kouvolaan ja Lahteen. Iitin Hiisiön kylä on entisen lankarullatehtaan ympärille muodostunut suojelukohteena oleva viihtyisä talokeskittymä. Kylä suuntautuu Kausalaan, Kouvolaan tai Nastolaan. Iitin Jokuen kylä on melko harvaan asuttu ja muodostuu maatiloista pihapiireineen ja peltoineen. Alueen asukkaiden merkittävimmät harrastukset liittyvät luonnossa liikkumiseen ja kalastukseen. Asiointi tapahtuu pääosin Kausalassa, suurempia hankintoja varten lähdetään Lahteen ja Kouvolaan. Melu Vilkasliikenteinen valtatie muodostaa suunnittelualueella merkittävän jatkuvan melulähteen. Alueella on lisäksi rautatie, joka on melulähteenä luonteeltaan epäjatkuva. Valtatien ja rautatien yhteismelua on käsitelty aiemmin laadituissa ympäristövaikutusten arvioinneissa. Yleissuunnitelmassa on keskitytty tarkastelemaan valtatien melua, jossa mitoittavana melutasona on käytetty päivämelutasoa (klo 7:00 22:00). Valtatien varrella valtioneuvoston ohjearvon ylittävällä tiemelualueella (55 dba) sijaitsee nykyisin 156 asuinrakennusta, joissa asuu yhteensä 316 asukasta. Yli 60 dba:n meluvyökykkeelle sijoittuu 49 asuinrakennusta, joissa asuu yhteensä 98 asukasta. Asuinrakennusten sijoittuminen eri meluvyöhykkeille on esitetty kunnittain taulukossa 1.5 Taulukko 1.5 Suunnittelualueella tieliikennemelun enimmäisohjearvon (55 dba) ylittävällä alueella sijaitsevien asuinrakennusten määrät. Tarkastelujakso Nykyverkko (2008) Nastola Iitti Asuinrakennukset (kpl) dba dba > 65 dba Yhteensä Loma-asuntojen osalta valtioneuvoston melun enimmäisohjearvo on 45 dba. Sen ylittävälle melualueelle sijoittuu 9 Iitin kunnassa sijaitsevaa lomaasuntoa, jotka sijoittuvat kuitenkin alle 55 dba:n melualueelle. Tärinä Valtatie sijaitsee maaperällä, jossa olosuhteet tieliikenteen aiheuttaman tärinän etenemiselle epäsuotuisat. Aivan valtatien välittömässä läheisyydessä olevissa rakennuksissa raskaan liikenteen aiheuttama tärinä saatetaan havaita lattian tai ikkunoiden värinänä Luonnonolot ja pohjavedet Arvokkaat luontokohteet ja alueet Suunnittelualueella ei sijaitse Natura suojelualueverkoston kohteita, luonnonsuojelualueita, valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita tai maakuntakaavojen suojelualuevarauksia. Salpausselän ja sen lähialueelle tyypilliset maaperä-, vesi- ja ilmasto-olosuhteet muodostavat keskeiset suunnittelualueen luontotyyppeihin vaikuttavat tekijät. Kahden laajan vyöhykkeen reunavaikutus näkyy suunnittelualueella luonnon ja eliöstön rikkautena. Harju-, suo- ja lähdealueiden lajit tuovat omat erityislajistonsa. Salpausselkä helppokulkuisena kulkureittinä näkyy myös alueen kasvillisuudesta, josta löytyy runsaasti myöhäis- ja uustulokkaita sekä venäläisperäisiä lajeja. Uhanalaisten ja huomionarvoisten lajien määrä on merkittävä. Pönnölänmäki Leininselkä Leininkulma Nuoramensaari Orikymi Radansuu Kukkosuo Maunuksela Tammela Kanerva Kirviä Sipilänmäki Mustakallio Risala Uusikylä Arola Haarankylä Kottero Kurri Hiisiö Mankala Haapasuo Rieska Jokue Haravakylä Iitti Aholanpelto Teilimäki Kausala Holstila Kaivomäki Kansanmäki Myllytöyry Niinimäki Pentinmäki Tillola Toittilansuo Nirvisniitty Liehu Karhusaari Sampola Konttila Parolanlääni Merkinnät Suurisuo Inginmaa Metsämäki Liito-oravahavainto Metsälakikohde Rekola Sikopiiri Metriä Kuivanto Korvenpää Aineisto Anttila Suomen ympäristökeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos 2009, MML/VIR/MYY/287/09 Savisuo Leirinmäki Mäyrämäki Kujansuu Huomionarvoinen luontokohde Liito-oravan elinympäristö Rajamaa Kuukso Hirvien kesäalue Luonnon ydinalue Yleissuunnitelman tielinja Hevossuo Kuva 1.21 Arvokkaat luontokohteet ja lajien esiintyminen.

24 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 23 Luontodirektiivin liitteen II ja IV (a) lajit Alueelta on tavattu luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeja, joiden hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeista suunnittelualueella esiintyy liitooravaa (Pteromys volans) ja täplälampikorentoa (Leucorrhinia pectoralis). Liito-oravan elinympäristöjä tai liito-oravahavaintoja on suunniteltavan tielinjan läheisyydessä mm. Iitin Kurrissa, Jokuen Veittostensuolla sekä Iitin Luhdanmäellä. Lisäksi liitteen IV lajeista esiintyy Luhtalammella mm. vesisiippaa ja viitasammakkoa. Muut suojeltavat eliölajit Suunniteltavan tielinjauksen läheisyydestä on tavattu myös lintudirektiivin liitteen I lajeja. Luhtalammen alueella mm. kurkea ja laulujoutsenta ja Veittostensuon ojittamattomalla osalla liroa. Harmaapäätikkaa (Picus canus) on tavattu Iitin Kurrissa. Suunnittelualueelta tavattiin myös muita uhanalaisia lajeja sekä yksi erityisesti suojeltavan kasvilajin esiintymä. Eläintien kulkureitit Suunnittelualueella on useita hirvien talvi- ja kesälaitumia sekä tiealueen poikki kulkevia riistareittejä. Mankalan eteläpuolella laajalla metsäalueella on talvilaidunalue. Sieltä hirvieläinten reitit suuntautuvat pohjoiseen valtatien 12 ylitse Valkjärven ja Kymijokivarren järvialueille. Veittostensuon-Luhtalammen alueella on ympärivuotinen hirvitihentymä ja lisäksi kesäalueita ympäristössä. Toinen merkittävä talvilaidunalue on Tillolan itäpuolella Mustalammen ja Syvienhautojenkankaan sekä Kivistenmäen välillä rajautuen valtatiehen. Eteläpuolella on Suurisuon alueella myös ympärivuotinen alue. Pohjavesialueet Suunnittelualueella sijaitsee viisi veden hankinnan kannalta tärkeää (I luokan) pohjavesialuetta. Pääosin Nastolan kunnan alueella sijaitsee Nastonharju-Uudenkylän ( B) pohjavesialue, Iitin kunnan alueella sijaitsevat Hiisiön ( ), Kausalan ( ), Tillolan ( ) ja Arolan ) pohjavesialueet. Taulukko 1.6 Alueen nimi Pohjavesialueet. Kokonaispintaala (km 2 ) Muodostumisalueen pinta-ala (km 2 ) Kokonaisantoisuus (m 3 /d) Nastonharju- Uusikylä 11, Hiisiö 0,3 0,1 50 Kausala 1,3 0,7 450 Tillola 6,2 4, Arola 2,7 0,8 650 Nastonharju-Uudenkylän pohjavesialueella uusi tielinjaus leikkaa Hangasmäessä lyhyellä matkalla karkearakeisia ja vettä johtavia kerroksia yleissuunnitelman paaluvälillä Peltopehmeiköllä noin paalulla 6900 on tielinjan pohjoispuolella nykyinen Alimmaisen vedenottamo, jonka suojaamiseksi edellä mainitulla leikkausosuudelle tehdään pohjavesisuojaukset. Vedenottamon vesi muodostuu paria kilometriä pohjoisempana Salpausselällä, josta virtaussuunta on vedenottamolle päin. Kloridipitoisuus oli lievästi kohonnut muodostumisalueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta otetussa näytteessä (20 mg/l ) ja valtatien eteläpuolella sijaitsevissa kaivoissa, mutta vedenottamon veden laadussa ei ole tiedossa poikkeamia. Pönnölänmäki Sitikkala Leininselkä Leininkulma Nuoramensaari Orikymi Radansuu Kukkosuo Kuusankoski Maunuksela Sipilänmäki Tammela Mustakallio Kanerva Kirviä Uusikylä Risala Arola Haarankylä Kottero Kurri Hiisiö Mankala Haapasuo Rieska Jokue Haravakylä Iitti Aholanpelto Teilimäki Kausala Holstila Kaivomäki Kansanmäki Myllytöyry Niinimäki Pentinmäki Tillola Toittilansuo Nirvisniitty Rekola Sikopiiri Liehu Karhusaari Metriä Aineisto Kuivanto Suomen ympäristökeskus 2009Korvenpää Pohjakartta Maanmittauslaitos 2009, MML/VIR/MYY/287/09 Savisuo Leirinmäki Mäyrämäki Sampola Metsämäki Kujansuu Konttila Parolanlääni Merkinnät Rajamaa Suurisuo Vedenottamot Arvokas harjualue Inginmaa Arvokas moreenimuodostuma Valuma-alueen raja Pohjavesialueet I luokan pohjavesialue II luokan pohjavesialue Yleissuunnitelman tielinja Kuva 1.22 Pohjavesialueet sekä arvokkaat pintavedet ja maaperän erityiskohteet.

25 24 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunniteltu tielinjaus ei kulje Hiisiön pohjavesialueella. Pienialainen pohjavesialue sijaitsee lähimmillään reilun 200 metrin päässä tielinjauksen pohjoispuolella. Pohjavesialueella on Kaukaan vedenottamo. Veden laatua on seurattu säännöllisesti, eikä siinä ole havaittu ongelmia. Ainoastaan veden ph (6,1) on ollut talousveden tavoitetasoa alhaisempi. Kausalan pohjavesialue jää myös uuden tielinjauksen ulkopuolelle, lähimmillään lähes 500 metrin päähän linjauksen eteläpuolelle. Pohjavesialueen vedenottamot on lakkautettu. Suunniteltu tielinjaus leikkaa Arolahden pohjavesialueen lounaiskulmaa noin 500 metrin matkalla. Arolahden pohjavesialueella on Arolahden ottamo. Ottamo tuottaa valtaosan Kausalassa käytettävästä verkostovedestä sekä Kirkonkylän ja Radansuun alueiden käyttöveden kokonaisuudessaan. Kauempana tiestä sijaitsevan Arolahden vedenottamolla havaitut kloridipitoisuudet ovat olleet lähellä luonnollista tausta-arvoa. Tosin havaintoputkien pitoisuudet ovat vaihdelleet epäsäännöllisesti niin, että kyseisten putkien antamia tuloksia ei voida pitää luotettavina. Suunniteltu tielinjaus kulkee noin neljän kilometrin matkalla Tillolan pohjavesialueella ja siitä noin kolmen kilometrin matkan varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Myllytöyryn vedenottamo sijaitsee alle sadan metrin päässä linjauksen eteläpuolella. Myllytöyryn ottamo tuottaa osan keskustaajaman vesijohtoverkoston vedestä. Vedenottamon maksimikloridipitoisuus vuosina on vähitellen kohonnut ja pääsääntöisesti ylittänyt talousvedelle asetetun suosituksen mukaisen arvon. Tillolan pohjavesialueen muodostumisalueen pohjoispuolella sijaitsee Pukkisuon pohjavedenottamo, joka tullaan ottamaan käyttöön. Pintavedet Parannettava tieosuus sijoittuu Salpausselän reunamuodostuman alueelle, joka toimii alueella päävedenjakajana. Salpausselkävyöhykkeen pohjoispuoleiset alueet Kausalan taajaman ympäristössä kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen (14). Suunnittelujakson Salpausselän eteläpuoleiset alueet Kausalasta länteen sijoittuvat Koskenkylänjoen vesistöalueelle (16), ja Kausalasta itään Taasianjoen vesistöalueelle (15). Jokuen kohdalla suunnittelualue rajoittuu pohjoisessa Kymijoen Kirkkojärveen sekä Kausalan kohdalla Urajärveen. Salpausselkävyöhykkeestä purkautuu pohjavettä lähteinä, joista monet alueen ojista saavat alkunsa. Lähteisyys ja tiivis maaperä ovat monin paikoin muodostaneet soita, joista suurin osa on ojitettu. Suunnittelujakson alueelle sijoittuvista suoalueista laajimpia ovat Mankalan kaakkoispuolelle sijoittuva Haapasuo sekä Kausalan itäpuolelle sijoittuva Veittostensuo. Lisäksi Kausalan Myllytöyryn pohjoispuolelle sijoittuvat ojitetut Liuhdonsuo ja Räiskänsuo. Suunnittelualueen pienvesiuomat ovat pääasiassa muodostuneet ihmisen toiminnan tuloksena eikä luonnontilaisen kaltaisia pienvesiä juuri ole. Suunnittelualueen ylittää lukuisia pieniä ojia ja uomia, joita ovat mm. Hiisiössä sijaitseva länteen luonnonmukaisessa uomassa virtaavan Hiisiöisoja ja Veittostensuon itäreunalla oleva Impivaaranoja, jonka vedet laskevat sen pohjoispuoliseen Luhtalampeen ja edelleen Kirkkojärven Leininselälle. Luhtalampi on umpeenkasvava vesiallas, jonka rehevöitymiseen ja mataloitumiseen on vaikuttanut pitkään tapahtunut Kausalan taajaman puhdistettujen jätevesien johtaminen lammen kautta Kirkkojärveen. Lammen vedenpinta noudattaa Kirkkojärven vedenpinnan korkeusvaihtelua. Lampi on linnustollisesti merkittävä kohde sekä uhanalaisen isovesiäisen (Hydrochara caraboides) esiintymisaluetta. Kausalan taajaman pohjoispuolisella suunnittelualueella sijaitsee myös Viistonsillanoja, Jänisoja ja Rantaniitynoja. Tillolan itäpuolisen Salpausselän reunamuodostuman pohjoispuolella on kalliokohoumien ja ojitettujen soiden ympäröimä Mustalampi, joka ei ole suorassa yhteydessä valtatiehen Maaperä- ja pohjaolosuhteet Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen länsipää on Salpausselkään kuuluvan harjumuodostelman eteläpuolista jääkauden aikaista rannikkoaluetta. Suunnittelualueen länsiosan peltoalueet koostuvat hienojakoisista ja kokoonpuristuvista maalajeista. Mankalan ja Kausalan välillä muodostuma peittyy hienojakoisten maalajikerrostumien alle. Jokuessa suunnittelualue sijoittuu Salpausselän katkeamiskohtaan ja lähellä Tillolaa Salpausselän pohjoispuolelle. Tillolan itäpuolella suunnittelujakso sijoittuu Salpausselälle ja siihen liittyvälle harjujaksolle. Kausalan itäpuoleinen Pyöräkangas on luokiteltu suojelun ja moninaiskäytön kannalta maakunnallisesti merkittäväksi harjualueeksi. Alueen pohjoisosassa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Pukkikankaan moreenimuodostuma. Kausalan itäpuolella Tillolassa on ollut laajamittaista hiekan ja soran ottotoimintaa. Alueen maaperä muodostuu kalliota verhoavan ohuen moreenikerroksen peittämistä, lakiosistaan paljaskallioisista korkeista mäistä sekä mäkisten moreenialueiden väliin ja niitä rikkoviin juonteisiin muodostuneista laaksoista, joihin on kerrostunut paksuja, hienorakeisia maa-aineskerroksia. Maaperä on paikoin hyvin jyrkkäpiirteistä, mäet kallioisia ja alavat alueet syviä pehmeiköitä. Mäkisillä alueilla painanteet ja juonteet ovat soistuneet maaperän huonon vedenläpäisevyyden vuoksi. Alueen laajin, kokoonpuristuvia maakerroksia sisältävä pehmeikkö on Kotteron peltoaukea. Peltopehmeiköllä hienorakeiset, pehmeät savi- ja silttikerrokset ovat metrin paksuiset. Kausalan luoteispuolella sijaitsee suunnittelualueen huomattavin suo, Veittostensuo, jolle uusi valtatielinjaus sijoittuu noin 1200 metrin matkalla. Noin 200 hehtaarin laajuisella Veittostensuolla maaperä muodostuu noin 3 5 metriä paksusta turvekerroksesta, jonka alla on metrin paksuinen pehmeä savikerros. Suunnittelualueen kallioperä jakautuu kahteen erityyppiseen osaan Kymijoen vesistöön kuuluvan Leininselän länsirannan tasolta lounais-luoteissuuntaisesti. Rajan itäpuolella kallioperä on rapakivigraniittia ja länsipuolella Uudenkylän alueelle saakka graniittia. Uudenkylän länsipuolella kallioperä muuttuu kiillegneissiksi. Maa-ainesten ottoalueet Nastolan kunnassa alimmaisen vedenottamon länsi-luoteispuolella Hangasmäen eteläreunalla sijaitsee Elomaan maa-ainesalue. Iitin Pyöräkankaalla ja Miehonkankaalla on harjoitettu laajamittaista maaaineksen ottotoimintaa etenkin nykyisen valtatien pohjoispuolella, missä jyrkät rintaukset Salpausselän korkeimman kohdan tuntumassa ulottuvat paikoin hyvin lähellekin valtatietä. Alueella on ollut aiemmin voimassa useita maa-aineslupia, joiden voimassaolo on päättynyt. Maa-aineslupien myöntäminen on lopetettu pohjavesivarojen turvaamiseksi. Pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella pilaantuneen maaperän riskikohteita (PIM-kohteita) ovat Tillolassa nykyisen tien tuntumassa sijaitsevat kaksi ampumarataa sekä valtatien eteläpuoleinen maankaatopaikka. Tillolassa sijaitsevan Iitin riistanhoitoyhdistyksen ampumarata sijoittuu suunnitellun valtatielinja läheisyyteen, joten kohde tulee kunnostaa ennen valtatien rakentamisen aloittamista. Veittostensuon eteläosassa sijaitsee Iitin kunnan entinen kaatopaikka. Suunnitellun valtatien rakentaminen tai tierakenteet Veittostensuolla eivät aiheuta muutoksia suljetun kaatopaikan maaperän vesioloihin eivätkä siten aiheuta riskiä kaatopaikan maaperässä olevien haitta-aineiden leviämiseen. PIMA-kohteet tulee tiesuunnitelmavaiheessa merkitä suunnitelmakartoille Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö Maisema Suunnittelualue sijoittuu Eteläisen ja Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajalla sijaitsevan ensimmäisen Salpausselän tuntumaan. Nykyinen valtatie 12 seurailee edelleen reunamuodostumaa. Mäntyvaltainen harjumaasto erottuu omaleimaisena kokonaisuutena muusta sitä ympäröivästä maisemasta. Maiseman toiminnallisia ja visuaalisia solmukohtia ovat selänteiden ja laaksojen sekä harjujen, vesistöjen, tieverkon ja radan leikkauskohdat. Uudenkylän kohdalla tielinja sijoittuu taajamarakenteen eteläpuolelle Salpausselän tuntumaan pienelle viljelyaukealle jatkuen siitä metsäselännettä pitkin kohti Kotteroa. Kotteron Hangasmäki ja Kurrin Pahkamäki ja Metsämäki reunustavat avaraa peltolaaksoa, josta avautuu pitkiä näkymiä kaakkoon ja luoteeseen. Rieskan pohjois-eteläsuuntaisessa selänteen reunus-

26 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 25 tamassa laaksomuodostumassa virtaa mutkittelevassa uomassa puro, joka erottuu muista alueen vesiuomista. Uoma on syntynyt vapaan jokitoiminnan tuloksena veden virratessa hienon sedimentin täyttämässä laaksossa. Hiisiön ja Jokuen välillä tielinja sijoittuu laajalle metsäiselle selännealueelle, jossa ei ole merkittäviä maisemallisia erityispiirteitä. Jokuen peltoalue keskellä sijaitsevine metsäsaarekkeineen muodostaa maisematilaltaan hienon kokonaisuuden. Nykyiseltä peltoalueen pohjoisreunaa kiertävältä valtatieltä avautuu näkymiä eri puolelle viljelymaisemaa. Kausalan taajaman kohdalla suunniteltu valtatie sijoittuu taajamarakenteen pohjoispuolelle. Tillolassa ennen suunnitellun valtatielinjauksen yhtymistä nykyiseen valtatiehen on taajamakuvan kannalta häiritseviä ja maisemakuvaa turmelevia soranottoalueita. Kausalan ohitustien pohjoispuolella sijaitsee Iitin kirkonkylän ja Radansuun valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kulttuuriympäristö. Kausalan ja kirkonkylän välisellä alueella luonteenomaisia ovat Kymijoen ja Urajärven vesistömaisemat sekä niihin liittyvät viljelyalueet, joista osa on muutettu golfkentäksi. Kausalan taajaman ympärillä maisematyyppi on pienipiirteisempää maanviljelysmaisemaa. Savikkopeltoja rajaavat moreenikumpareet. Jänispajun alue on miljööltään viehättävä. Luhdanmäki muodostaa selkeän maisematilaa rajaavan sekä kaukomaisemassa näkyvän maastonmuodon. Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva Pukkikangas on osa laajaa, ympäristöstään erottuvaa Pyöräkankaan reunamuodostumaa. Pukkikankaan alue erottuu maastossa selvänä kokonaisuutena, vaikka alue on metsäpeitteinen. Maisemallisesti omaleimaisia pienipiirteisiä miljöitä muodostavat Salpausselän eteläreunalla sijaitsevat rakennusryhmät ja perinteisten teiden varteen nauhamaisesti sijoittuneet kylät. Taajamakuva Tieympäristö taajama-alueiden ulkopuolella on pääosin metsäistä selänneja harjumaastoa. Tieltä avautuvat näkymät ja ympäristön luonne vaihtelevat tiejakson eri osuuksilla. Taajamakuvan kannalta tärkein ja tunnetuin elementti on Salpausselkä, joka leimaa suurta osaa tiejaksoa. Jokuessa nykyisen valtatien varrella sijaitsee vilkas liikenneasema (Matkakeidas), jonka kohdalla avautuu kaunis näkymä mäkien reunustamalle viljelyaukealle, suunniteltu tielinja risteää nykyistä viljelyaukean itäreunassa. Kausalaan saavutaan lännestä Veittostensuon tasaisen metsäalueen ja tavanomaisen peltomaiseman kautta. Nykyinen valtatie halkaisee Kausalan taajaman, kun taas taajaman pohjoispuolelle suunnitellulle ohitustielle taajama ei näy lainkaan, sillä se sijoittuu metsämaastoon. Suunnitellun Kausalan eritasoliittymän länsipuolella on näkymiltään kauniita maisemia ja kulttuuriperinnön kannalta arvokkaita alueita. Jänispajun miljöön ja Jänisojan alueella tienvartta reunustavat hoidetut pihapiirit ja arvokkaat rakennukset. Taajaman itäpäässä sijaitsee Myllytöyryn teollisuus- ja yritysalue, jota suunniteltu Tillolan eritasoliittymä sivuaa. Tillolassa on taajamakuvan kannalta häiritseviä ja maisemakuvaa turmelevia soranottoalueita ja kaksi ampumarataa. Kulttuuriperintö Salpausselän tuntumassa erityisesti muodostuman lämpimät etelärinteet ovat tarjonneet pienilmastoltaan suotuisan asuinpaikan ja myöhemmin mm. puutarhaviljelyyn sopivan ympäristön. Näistä on vähitellen muodostunut laajempia kulttuurivyöhykkeitä. Arvokkaiden kulttuuriympäristö- ja suojelukohteiden sijainnit on esitetty kuvassa Esihistoriallisen ja historiallisen ajan kohteet Suunnittelualueen tuntumassa sijaitsee lukuisia kiinteitä muinaisjäännöskohteita. Kohteet ovat mm. rautakautisia kalmistoja ja kivikautisia asuinpaikkoja. Kohteet sijoittuvat pääosin vesistöjen tuntumaan, rannoille, tai niitä reunustaville kallioisille kumpareille. Valitulla tielinjalla kohteita on mm. Hiisiön kylässä, Veittostensuon länsipuolella ja Salpausselän liepeillä. YVA:n jälkeen lokakuussa 2008 Museovirasto (FM Johanna Seppä) on suorittanut suunniteltua valtatielinjausta koskevan muinaisjäännösinventoinnin. Inventoinnissa Nastolan puolelta kohteita ei löydetty. Iitin kunnan puolelta uuden valtatielinjauksen läheltä löytyi seuraavat Kurrin- Hiisiön alueen esihistorialliset ja historialliset kohteet: Iitti-Hiisiöinen, , koordinaatit p= , i= , Z=90 m mpy Kohde on koekaivausten perusteella tyypiltään työ- ja valmistuspaikkoihin kuuluva kaskiröykkiö, joka on halkaisijaltaan ollut 2 2,5m. Se sijaitsee maapohjalla ryteikköisessä metsämaastossa Hiisiöisten ja Liisalan rajalla. Kohde kuuluu rauhoitusluokkaan 3, eli se on kokonaan tutkittu. Tielinja kulkee kohteen eteläpuolitse, eikä sillä ole vaikutusta tien rakentamiseen. Iitti-Lehtola, , koordinaatit p= , i= , Z=100 m mpy Kohde on uusi, vuoden 2008 inventoinnissa löytynyt historiallinen kivirakenne, ryssänuuni. Kohde on halkaisijaltaan noin 4 metriä. Se sijaitsee Kuninkaantien itäpuolelle olevalla pitkulaisella ja kapealla mäenharjanteella. Itse uuni on pienellä sammalen peittämällä aukiolla kosteikon luoteisrannalla. Historiallisen ajan inventoinnissa on arvioitu venäläisten sotilaiden rakentaneen sen 1700-luvulla. Rauhoitusluokkaan 2 sijoitettu uuni sijaitsee aivan tielinjan vieressä ja saattaa näin ollen vaatia jatkotutkimuksia. Iitti-Pahkamäki, , koordinaatit p= , i= , z=75 85 m mpy Kohde on uusi, v inventoinnissa löytynyt ajoittamaton kiviröykkiö, jonka rauhoitusluokka on 2. Mitattuja kohteita on 7 ja alue on pinta-alaltaan n. 90x140m. Kohteet sijaitsevat Pahkamäellä Veittostensuon länsipuolella. Uusi tielinjaus kulkee alempana pellolla Pahkamäen kaakkoispuolella n. 130m päässä kiveyksistä. Kiveysten lukumäärä ja alueen kokonaislaajuus on tuntematon, kyseessä saattavat olla jonkinlaiset viljelysrauniot. Monet röykkiöistä on kasattu maakiven ympärille. Iitti-Kymenrannantie, , koordinaatit p= , i= , z=85 m mpy Kohde on uusi, v inventoinnissa löytynyt ajoittamaton kiviröykkiö, jonka rauhoitusluokka on 2. Kohde on halkaisijaltaan 3,5 metriä ja se sijaitsee Veittostensuon itäpuolella olevan mäen pohjoispäässä, Kymenrannantien länsipuolelle. Kiviröykkiön lisätutkimukset voivat olla tarpeellisia. Kohde on todennäköisesti historiallisen ajan kiveys. Iitti-Kipakkamäki, (ei muinaisjäännösrekisterissä), koordinaatit p= , i= Kohde sijaitsee Salpausselällä jyrkästi Paskosuohon laskevassa rinteessä. Se koostuu maakuopista ja lohkotuista kivistä, alueella on laajaa maaaineksen ottoa. Kohde liittynee nykyaikaiseen ihmistoimintaan eikä näin vaikuta tien rakentamiseen. Iitti-Kivisenaronkalliot, , koordinaatit p= , i= Kohde on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, joka sijaitsee Salpausselän harjun pohjoisrinteellä nykyisen valtatien pohjoispuolella. Alue on havumetsää. Rauhoitusluokkaan 2 kuuluvien maahan kaivettujen taistelu- ja yhdyshautojen kokonaispituus on 600 metriä. Kohde on huomioitava valtatien tiesuunnitelmassa. Kulttuuriympäristöt Suunnittelualueen länsipäässä Uudenkylän kulttuurimaisema-alue sijoittuu Salpausselän pohjoispuolelle. Suunnitellun Hiisiön eritasoliittymän koillispuolella sijaitsee Hiisiön kylä, joka on kehittynyt 1900-luvun alussa paikalle siirretyn rullatehtaan ympärille. Kylä sijaitsee loivapiirteisellä kumpareella selänteiden reunustamien peltojen keskellä. Teollisuuslaitokset olivat toiminnassa vuoteen 1952, mutta vain muutama rakennus on jäljellä. Kylän rakennukset, tiestö ja ympäristö muodostavat hyvän esimerkin 1900-luvun alkupuolen teollisuuden muokkaamasta ympäristöstä. Yksittäisten rakennusten merkitys kylämiljöön luojana on suuri. Rakennuksista merkittävimmät ovat Kaukaan rullatehtaan säilyneiden osien ohella tehtaan isännöitsijän rakennushistoriallisesti arvokas entinen vinkkelinmuotoinen asuinrakennus, kuutiomainen ristipäätyinen asuinrakennus sekä puhdaslinjainen vuosisadan alun talo, jossa on toiminut kylän kauppa. Iitin Kirkonkylän Lyöttilän valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen eteläosa päättyy suunnittelualueeseen. Kylän rakenne ja vanha rakennuskanta on säilynyt varsin hyvin. Säilymistä on edesauttanut kunnan palvelujen keskittymien Kausalaan. Maisema-aluetta täydentää sen eteläpuolella sijaitseva Jänispajun ympäristökokonaisuus, joka koostuu 1867 rakennetusta empiretyylisestä päärakennuksesta ja sitä ympäröivistä jalopuuistutuksista.

27 26 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kausalan taajama (entinen Kausansaari) kehittyi Riihimäen Pietarin radan varressa muodoltaan nauhamaiseksi majatalokyläksi. Kylän kasvu taajaväkiseksi yhdyskunnaksi ajoittuu 1920-luvun loppupuolelle. Taajaman keskustassa on useita historialliselta, rakennustaiteelliselta tai maisemalliselta arvoltaan merkittäviä rakennuksia, mm. v luvulla rakennettu asemakokonaisuus, jota on laajennettu 1873, 1900 ja 1921, sekä luvulla rakennettu Ravilinnan alue raviratoineen. Muita arvokkaita rakennuskohteita Kausalan taajamassa ovat mm. rautatieaseman yhteydessä sijaitseva 1900-luvun puolivälin kaupparakennus, funktionalismia edustava Kausalan koulu, kauppakadun klassistiset liike- ja asuinrakennukset, yksittäiset vuosisadan alun työläisrakennukset ja pientalot pihapiireineen. Kausalan eteläpuolella sijaitseva Niinimäen kulttuurimaisema-alue, Iso-Parolan pappila, Yrjölä ja Tillolan edustava kyläkoulu jäävät kauaksi valitusta tielinjasta. 1.9 Tavoitteet Hankkeen tavoitteenasettelussa on otettu huomioon valtatien 12 liikenneverkollinen asema sekä alueen paikalliset lähtökohdat. Hankkeen yleistavoitteet on ryhmitelty valtakunnallisiin sekä seudullisiin ja paikallisiin tavoitteisiin. Valtatietä 12 koskevat valtakunnalliset yleistavoitteet: kehitetään valtatieosuudesta laatutasoltaan yleiseurooppalaisen TENtieverkon sekä valtakunnallisesti tärkeän päätien laatutason täyttävä valtatieyhteys vähennetään liikennekuolemia ja henkilövahinko-onnettomuuksia merkittävästi pääteille asetettujen tavoitteiden mukaisesti parannetaan tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet pyritään yhteiskuntataloudellisesti optimaaliseen kokonaisratkaisuun. Pönnölänmäki Sitikkala Leininselkä Leininkulma Nuoramensaari Orikymi Radansuu Kukkosuo Kuusankoski Maunuksela Tammela Kanerva Kirviä Sipilänmäki Mustakallio Risala Uusikylä Arola Haarankylä Kottero Kurri Hiisiö Mankala Haapasuo Rieska Jokue Haravakylä Iitti Aholanpelto Teilimäki Kausala Holstila Kaivomäki Kansanmäki Myllytöyry Niinimäki Pentinmäki Tillola Toittilansuo Nirvisniitty Liehu Karhusaari Sampola Konttila Parolanlääni Merkinnät Muinaisjäännös Suurisuo Inginmaa Napanrinne Metsämäki Muinaisjäännösalue Rekola Sikopiiri Kuivanto Korvenpää Anttila Metriä Aineisto Museovirasto 2009, Suomen ympäristökeskus 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos 2009, MML/VIR/MYY/287/09 Konnu Savisuo Kujansuu Mäyrämäki Leirinmäki Sääskjärvi Perheniemi Erottaja Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Kirveskorpi Rajamaa Yleissuunnitelman tielinja Kuukso Hevossuo Kukonoja Kuva 1.23 Arvokkaat kulttuuriympäristö- ja suojelukohteet.

28 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 27 Valtatietä koskevat seudulliset ja paikalliset yleistavoitteet: turvataan alueen kuntien välisten työ- ja asiointimatkojen sujuvuus luodaan uusia ja parannetaan olemassa olevia toimintaedellytyksiä seudun elinkeinoelämän kehittymiselle vähennetään merkittävästi liikenteestä aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisriskiä Salpausselän harjualueella kehitetään tieverkkoa ja valtatien liittymäratkaisuja siten, että ne parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saavutettavuutta ja tukevat Kausalan yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista kehittymistä parannetaan paikallisen auto- ja kevyen liikenteen turvallisuutta erityisesti Kausalan taajamassa suurten erikoiskuljetusten ja linja-autoliikenteen liikennöinti turvataan järjestämällä niille toimivat liikenneyhteydet minimoidaan valtatien aiheuttamat ympäristöhaitat (melu, tärinä, päästöt ja estevaikutus) sekä haitat maankäytölle turvataan elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus ottamalla huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet varmistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja turvalliset yhteydet pysäkeille. Suunnittelutyössä määritellään tutkittavien linjausvaihtoehtojen ratkaisut tavoitteiden saavuttamiseksi sekä haittavaikutusten torjumiseksi ja lieventämiseksi. Lisäksi suunnittelussa tarkastellaan sitä, millä tavoin asetetut tavoitteet toteutuvat. Yllämainituista yleistavoitteista on johdettu seuraavat hanketta koskevat yksityiskohtaisemmat tavoitteet: Suunnitelmaratkaisuille asetettavat tavoitteet Parannetaan valtatieosuus tärkeimpien valtateiden ja liikennemäärien edellyttämälle tasolle niin, että se täyttää liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle asetettavat vaatimukset. Parantamisessa otetaan huomioon aiempien suunnitelmavaiheiden, ympäristövaikutusten arviointien (YVA:n) ja maankäytön suunnitelmien asettamat reunaehdot sekä muut ohjeistus. Valtatien 12 parantamisen lähtökohtana on ollut parantaa tieosuus Uusikylä Kausala jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi ja tieosuus Kausala Tillola keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi valtatieksi. Valtatielle on tarkoitus järjestää jatkuva rinnakkaistie. Kaikki valtatien liittymät on tarkoitus toteuttaa eritasoliittyminä. Pohjavesiin kohdistuvaa pilaantumisriskiä on tarkoitus vähentää riittävillä pohjavesisuojauksilla. Liikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa vähennetään riittävällä meluntorjunnalla. Eläinten kulkureitit valtatien poikkisuunnassa turvataan. Liikenteen palvelutasotavoite Valtatieosuuden nopeustasotavoite on 100 km/h. Valtatien palvelutaso paranee merkittävästi ja säilyy tarkastelujakson loppuun saakka (v. 2040) vähintään nykyisellä tasolla. Liikenneturvallisuustavoite Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee merkittävästi eikä ylitä nykyistä määrää ennen tarkastelujakson päättymistä (v. 2040). Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtuu suhteellisesti vähemmän kuin nykyisin ja henkilövahinko-onnettomuuksien vakavuusasteet ovat nykyistä tasoa lievempiä. Eläinonnettomuuksien määrä vähenee merkittävästi. Eri liikennemuotoja koskevia tavoitteita Kevyen liikenteen ja hitaan liikenteen turvallisuutta on tarkoitus parantaa ohjaamalla ne pois valtatieltä, alemmalle tieverkolle. Lisäksi kevyen liikenteen yhteyksiä on tarkoitus parantaa paikallisesti. Suurten erikoiskuljetusten liikennöinti turvataan järjestämällä niille valtatien 12 suunnassa toimivat liikenneyhteydet välillä Uusikylä Tillola. Linja-autoliikenteen liikennöinti turvataan säilyttämällä vakiovuorojen reitit lähes nykyisellään rinnakkaistieksi jäävällä nykyisellä valtatiellä sekä järjestämällä pikavuoroille sekä muulle nouto- ja saattoliikenteelle pysäkkejä eritasoliittymien yhteyteen. Maankäyttöä ja ympäristöä koskevia tavoitteita Meluntorjuntaratkaisut mitoitetaan siten, että valtatieliikenteen aiheuttama melu ei ylitä valtioneuvoston asettamia tieliikennemelun enimmäisohjearvoja (asuinrakennukset 55 dba ja loma-asunnot 45 dba). Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla toteutetaan pohjavesisuojaukset. Otetaan huomioon suojeltavien lajien elinympäristöt sekä järjestetään eläinten kulkuyhteydet valtatien poikki. Pyritään turvaamaan muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyminen. Pyritään turvaamaan arvokkaat kulttuurikohteet sekä sovitetaan tie ja meluntorjuntarakenteet maisemaan luontevalla tavalla. Suunnittelussa otetaan huomioon tien lähialueen ihmisten viihtyisyys ja liikkumistarpeet. Hankkeen talous Kohdistetaan ja mitoitetaan tarvittavat toimenpiteet kustannustehokkaasti ja pyritään yhteiskuntataloudellisesti kannattavaan kokonaisratkaisuun.

29 28 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YHTEENVETO ONGELMISTA 2 YHTEENVETO ONGELMISTA Valtatien 12 osuus Uusikylä Tillola ei täytä päätielle asetettuja laatuvaatimuksia. Valtatieosuus on niin sanottu moniongelmainen tie, jonka eri syistä johtuvat yksittäiset ongelmat ja niistä aiheutuvat vaikutukset vaikuttavat toinen toisiinsa. Moniongelmaisuuden ytimen muodostavat valtatien puutteelliset ominaisuudet, joita ovat muun muassa tien kapeus, mutkaisuus, tasoliittymät, alhaiset nopeusrajoitukset. Näiden yhteisvaikutuksesta valtatieosuuden liikenneturvallisuustilanne on muodostunut huonoksi ja liikenteen sujuvuudessa esiintyy ongelmia. Valtatieosuudella on viiden vuoden aikana ( ) tapahtunut 19 henkilövahinkoon johtanutta liikenneonnettomuutta, joissa on loukkaantunut kaikkiaan 22 henkilöä ja kuollut 2 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksista 10 on ollut yksittäisonnettomuuksia (mm. tieltä suistumisia) ja 5 on ollut ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia. Näihin edellä mainittuihin onnettomuuksiin merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ovat tien kapeus sekä tien mutkaisuudesta johtuvat näkemäpuutteet. Valtatien näkemäpuutteet ja ohituskelpoisten tieosuuksiin puute aiheuttavat myös jononmuodostusta ja liikenteen sujuvuusongelmia. Suuresta liikennemäärästä ja erityisesti suuresta raskaan liikenteen osuudesta johtuen jonoja muodostuu helposti ja kun ohituskelpoisia osuuksia on harvassa, niin se johtaa usein ylinopeuksiin ja vaarallisiin ohituksiin. Valtatiellä liikennöivä hidas liikenne aiheuttaa ongelmia liikenteen sujuvuudelle. Valtatiellä ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä kuin Kausalan taajamassa ja hieman sen länsipuolella. Muualla kevyt liikenne käyttää valtatien pientareita tai muuta alempaa tieverkostoa. Erityisesti valtatien kapeilla pientareilla liikkuvan kevyen liikenteen asema on turvaton. Valtatiellä ei ole nykyisin riista-aitoja lukuun ottamatta Mankalan ohituskaistan kohtaa. Tarkastelujaksolla on viiden vuoden jakson aikana tapahtunut 7 eläinonnettomuutta, jotka eivät ole kuitenkaan johtaneet ole johtaneet henkilövahinkoihin. Toisaalta riista-eläimien liikkuminen valtatiellä aiheuttaa usein henkilövahingon tai kuoleman riskin mm. väistämistilanteissa, jolloin auto voi suistua tieltä tai ajautua vastaantulijan kaistalle. Nykyisin liikenteestä aiheutuu runsaasti ympäristöön kohdistuvia haittoja. Haitat kohdistuvat pahimmin Kausalan taajamaan, jossa liikenteestä johtuva melu, tärinä ja päästöt haittaavat taajama-asutusta. Kausalassa valtatien taajamaa jakava estevaikutus koetaan myös suureksi. Esimerkiksi valtatielle liittyminen ja sen ylittäminen tasossa on ajoittain hankalaa. Nykyinen valtatien liikenne muodostaa myös pohjavesiin kohdistuvan riskin erityisesti Kausala Tillola alueen I-luokan pohjavesialueella, jonka kohdalla valtatiellä ei ole pohjavesisuojausta. Kuva 2.2 Runsas rekkaliikenne synnyttää jonoja. Kuva 2.3 Valtatiellä on vaarallisia tasoliittymiä. Kuva 2.1 Raskas ja hidas liikenne haittaa muuta liikennettä ja ohittamista. Kuva 2.4 Kevyt liikenne liikkuu valtatien kapeilla pientareilla.

30 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU 29 3 VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU 3.1 Taustaa Vaihtoehtojen muodostamisen lähtökohtana ovat olleet hankkeelle asetetut tavoitteet, joiden avulla tähdätään olevien ja tulevien liikenteellisten ja ympäristöön kohdistuvien ongelmien poistamiseen tai niiden aiheuttamien haittojen lieventämiseen. Keskeisinä tavoitteina ovat olleet valtatieliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen. Tavoitteena on ollut myös valtatieliikenteestä johtuvien haittojen (mm. melu) ja riskien (mm. pohjavesien pilaantuminen) sekä tien estevaikutuksen vähentäminen. Kuva 3.1 Vt 12 Uusikylä Jokue YVA:ssa tutkitut valtatien linjausvaihtoehdot. Suunnitteluratkaisujen lähtökohtana ovat olleet valtatietä koskevat aiemmat suunnitelmat ja selvitykset sekä valtatietä koskevat ympäristövaikutusten arvioinnit, joiden yhteydessä on tutkittu runsaasti valtatien pääsuuntavaihtoehtoja. 3.2 Vaihtoehdot ja niiden vertailu Valtatien linjaus Suunnittelualueella on tutkittu runsaasti erilaisia valtatien pääsuuntia mm. seuraavien selvitysten ja suunnitelmien yhteydessä:. valtatien 12 rakentaminen moottoritieksi välillä Uusikylä Tillola, pääsuuntaselvitys 1988 ja yleissuunnitelma vuonna 1991 vt 12 Lahti Kouvola yhteysväliselvitys vuonna 2002 ja siihen liittynyt jatkoselvitys vuonna 2005 valtatienosuutta Uusikylä Jokue koskenut ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuonna 2005 valtatienosuutta Jokue Suvioja koskenut ympäristövaikutusten arviointi (YVA) vuonna 2008 Tiehallinnon keskushallinto teki vuonna 2006 esisuunnitelman hyväksymispäätöksen yhteysvälin Lahti Kouvola sisältöselvityksestä, jossa valtatie esitettiin parannettavaksi välillä Uusikylä Jokue nykyisen valtatien eteläpuolelle ja Kausalan kohdalla nykyisen valtatien ja taajamarakenteen pohjoispuolelle. Vuonna 2008 valmistuneessa YVA:ssa (Jokue Suvioja) tutkittiin kuitenkin Kausalan kohdalla sekä Kausalan pohjoinen että eteläinen ohitustievaihtoehto sekä niihin liittyneitä alavaihtoehtoja. Koko valtatiejakson kannalta merkittävin kysymys liittyikin juuri Kausalan taajaman ohittamiseen. YVA-menettelyn jälkeen kesällä 2008 yleissuunnitelmatyön hankeryhmä valitsi yleissuunnitelmassa viimeisteltäväksi linjausvaihtoehdoksi Kausalan pohjoispuolisen ohitustievaihtoehdon, jota pidettiin kokonaistaloudellisesti parempana kuin eteläistä ohitustievaihtoehtoa. Perusteena valinnalle olivat mm.: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen YVA:sta antaman lausunnon perusteella molemmat päälinjausvaihtoehdot (pohjoinen ja eteläinen) ovat toteuttamiskelpoisia liikenteellisesti vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa toisiinsa nähden Kymenlaakson maakuntakaavassa (vahvistettu ) lähtökohtana on Kausalan pohjoispuolinen ohitustielinjaus Iitin kunnan Kausala-kirkonkylä-alueen osayleiskaavassa (1994) ja sen käynnissä olevassa tarkistuksessa on lähtökohtana ollut Kausalan pohjoispuolinen ohitustie myös Iitin kunnan muun maankäytön suunnittelun lähtökohtana on ollut Kausalan pohjoispuolinen ohitustielinjaus. Kuva 3.2 Vt 12 Jokue Suvioja YVA:ssa tutkitut linjausvaihtoehdot (valittu: VE 1C).

31 30 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU Valtatien poikkileikkaus Valtatien poikkileikkauksen mitoituksessa lähtökohtana on ollut valtatien liikenteellisen kapasiteetin lisääminen liikennemäärien edellyttämälle tasolle. Valtatien poikkileikkaustyypin osalta tutkittiin vain keskikaiteellisia poikkileikkauksia, joiden on todettu vähentävän tehokkaasti ohitus- ja kohtaamisonnettomuuksia. Keskikaiteen on todettu vähentävän erityisesti kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Valtatien keskikaiteellisten poikkileikkausvaihtoehtojen tarkastelussa lähtökohtana olivat 2+2-kaistainen, 2+1-kaistainen ja 1+1-kaistaistainen poikkileikkaus. Kuva 3.3 Valtatien keskikaiteellinen 2-kaistainen peruspoikkileikkaus. Valtatieosuudella Kausala Tillola liikennemääräennuste (2040) on ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehittämisselvityksessä osuudelle esitettiin keskikaiteellinen 2+2-kaistainen poikkileikkaus. Ratkaisu on liikennemääriin nähden riittävä ja perusteltu. Ratkaisu on myös yhtenäinen tieosuuden Tillola Keltti hyväksytyn tiesuunnitelman poikkileikkausratkaisun kanssa. Eritasoliittymät ja niiden tiejärjestelyt Uudenkylän eritasoliittymä E1 Tiejakson alussa oleva Uudenkylän eritasoliittymä säilyy nykyisellään. Ainoastaan sen ramppien liittymis- ja erkanemiskohdat sovitetaan uuteen valtatien poikkileikkaukseen. Itään johtavan silmukkarampin liittymiskohdan osalta oli työn aikana esillä vaihtoehto, jossa rampin kiihdytyskaistan jatke olisi aloittanut ohituskaistaosuuden. Tätä poikkeuksellista ratkaisua ei kuitenkaan pidetty perusteltuna, joten ramppi päätettiin liittää 1+1-kaistaiseen valtatiepoikkileikkaukseen ja ohituskaista aloitetaan idempänä normaalisti. Hiisiön eritasoliittymä E2 Jokuen eritasoliittymä E3 Jokuen eritasoliittymän osalta tutkittiin kaksi vaihtoehtoista valtatien pohjoispuolista ramppijärjestelyä. Vaihtoehdot on esitetty kuvassa 3.7. Vaihtoehdossa 1 länteen johtava ramppi oli suunniteltu silmukkaramppina, joka mahdollistaa Kausalan taajaman suunnasta tulevan liittymän päävirran liittymisen valtatiehen ilman, että sen tarvitsee kääntyä vasemmalle. Kuva 3.4 Valtatien keskikaiteellinen 3-kaistainen (2+1) peruspoikkileikkaus. Yleissuunnitelman alkuvaiheessa YVA:n aikana Hiisiön kohdalla tutkittiin kolme eritasoliittymäratkaisuvaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan lähinnä eritasoliittymään liittyvän maantien järjestelyjen osalta. Vaihtoehtoja esiteltiin yleisötilaisuuksissa ja niihin liittyen käytiin myös maanomistajien kanssa keskusteluja ja maastokäyntejä. Vaihtoehdot on esitetty kuvassa 3.6. Kuva 3.5 Valtatien keskikaiteellinen 4-kaistainen (2+2) peruspoikkileikkaus. Nykyisen Hiisiöntien (mt 14515) leventäminen ja linjauksen parantaminen tiiviisti rakennetun Hiisiön kylän kohdalla todettiin mahdottomaksi, mikäli nykyinen rakennuskanta halutaan säilyttää, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi maantien linjaaminen uuteen paikkaan. Kuva 3.6 Hiisiön eritasoliittymän sijainti ja tiejärjestelyvaihtoehdot. VE 1 Valtatieosuuden Uusikylä Kausala liikennemääräennuste vuodelle 2040 on ajoneuvoa vuorokaudessa. Kehittämisselvityksessä osuuden ratkaisuksi esitettiin keskikaiteellinen jatkuva ohituskaistatie (1+2), jossa ohituskaistan puoli vuorottelee. Ratkaisu on liikennemääriin nähden riittävä ja perusteltu. Yleissuunnitelmassa vertailtiin kuitenkin tieosuuden Uusikylä Tillola osalta ohituskaistojen erilaisia sijoitteluvaihtoehtoja lähinnä kustannustehokkuuden kannalta. Vertailun pohjalta päädyttiin ratkaisuun, jossa kyseiselle tieosuudelle esitetään vaihtelevaa poikkileikkausratkaisua, joka sisältää keskikaiteellisia 1+1-, 1+2- ja 2+2-kaistaisia osuuksia niin. Ratkaisussa ohituskaistaosuuksien määrä ja tien liikenteellinen kapasiteetti vastaavat jatkuvan ohituskaistatien mukaista ratkaisua, mutta sen avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä jatkuvaan ohituskaistatieratkaisuun verrattuna. Säästöjä voidaan saavuttaa, kun mm. suurten maa- ja kallioleikkausten sekä korkeiden penkereiden kohdilla ja joidenkin siltojen kohdilla voidaan käyttää 1+1-kaistaista poikkileikkausta. Siltojen kohdalla säästö on merkittävä, kun tulevaisuuden varautuminen 2+2-kaistaiseen valtatiehen ei aiheuta ylimääräisiä varautumiskustannuksia. 2+1-kaistaisilla osuuksilla silloissa varaudutaan 2+2-kaistaiseen poikkileikkaukseen, mutta 1+1-kaistaisilla osuuksilla silta voidaan toteuttaa 1+1-kaistaisena. Tutkituista vaihtoehdoista itäisimmässä uutta maantietä joudutaan rakentamaan enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, joten se muodostui myös kustannuksiltaan kalleimmaksi. Myös etäisyys Hiisiön kylälle muodostui siinä muita vaihtoehtoja pidemmäksi. Keskimmäisessä vaihtoehdossa parannettavan maantien pituus on hieman lyhyempi kuin itäisessä vaihtoehdossa, mutta se ylittää Hiisiön kylän itäpuolella olevan pienen pohjavesialueen, joten siitä päätettiin luopua. Läntisimmässä vaihtoehdossa uutta maantietä on rakennettava vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa, joten se on kustannuksiltaan muita vaihtoehtoja edullisempi. Myös yhteys Hiisiön kylältä uudelle maantielle on lyhyempi kuin muilla vaihtoehdoilla ja ratkaisussa liittymä rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle valtatielle säilyy nykyisellään. Kustannusten ja toimivuuden perusteella yleissuunnitelmassa päätettiin esittää läntisimmän vaihtoehdon mukainen ratkaisu. Kuva 3.7 Jokuen eritasoliittymävaihtoehdot. VE 2

32 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VERTAILU 31 Silmukkaramppi ja sen kiertävä idän suunnasta erkaneva ramppi ulottuvat kuitenkin osittain eritasoliittymän pohjoispuolisen Pahkamäen rinteessä olevan muinaisjäännöskohteen päälle. Vaihtoehdossa 2 pohjoispuoliset rampit suunniteltiin suorina ramppeina, jolloin vaikutuksen Pahkamäen muinaisjäännösalueeseen saatiin vähäisemmäksi. Ramppien ja eritasoliittymän kautta kulkevan maantien liittymään sijoitettiin kiertoliittymä, jonka avulla päävirran vasemmalle kääntyminen saadaan sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Yleissuunnitelmassa päädyttiin esittämään vaihtoehdon 2 mukaista ratkaisua, jonka vaikutukset historialliseen kohteeseen jäävät vähäisemmäksi. Kausalan eritasoliittymä E4 Kausalan eritasoliittymän osalta lähtökohtana oli liittymätyyppi, jossa idästä erkaneva ramppi on silmukkaramppi ja muut rampit ovat suoria. Käynnissä olevassa osayleiskaavatyössä nousi esille myös erilaisia vaihtoehtoisia ramppijärjestelyjä, mutta niiden todettiin olevan liikenteellisesti lähtökohtana ollutta ratkaisua huonompia ja lisäksi ne olisivat aiheuttaneet myös mm. enemmän muutoksia liittymäalueen ylittävään korkeajännitelinjaan. Yleissuunnitelmassa päädyttiin esittämään lähtökohtana ollutta eritasoliittymätyyppiä, jossa Kausalan taajaman ja idän välinen päävirta voidaan pitää oikealle kääntyvänä. Tillolan eritasoliittymä E5 Tillolan kohdalla eritasoliittymätyyppi valittiin liikenteellisin perustein. Siinä Kausalan itäsuunnan välinen päävirta haluttiin pitää oikealle kääntyvänä, kuten Kausalan eritasoliittymässä. Rinnakkaistie Uuteen paikkaan siirtyvän valtatien rinnakkaistieksi jää nykyinen valtatie, joka liitetään länsipäästään maantiehen 312 ja itäpäässä valtatien eteläpuolelle suunniteltuun rinnakkaistiehen. Näin ollen rinnakkaistien osalta ei ollut tarvetta tutkia vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kevyen liikenteen väylät Kausalan taajaman pohjoispuolella tutkittiin kevyen liikenteen yhteyden järjestelyä Haravakylän ja Radansuun välillä. Vaihtoehtoina oli sijoittaa kevyen liikenteen yhteys yksityistieksi jäävän nykyisen maantien 362 varteen taikka Kausalan eritasoliittymän kautta pohjoiseen johtavan maantien 362 uuden linjauksen varteen. Yleissuunnitelmassa päädyttiin esittämään ratkaisua, jossa uusi pääosin erillinen kevyen liikenteen väylä sijoitetaan uuden maantien 362 varteen, jolloin saadaan luonteva kevyen liikenteen yhteys Iitin kirkonkylän suuntaan. Liikenteen hallinta Parannetun valtatien geometria ja eritasoliittymätyypit ovat sellaiset, että ennustetuilla liikennemäärillä ei valtatiellä eikä sille liittyvän tai siltä erkanevan liikenteen osalta ole odotettavissa sujuvuusongelmia. Häiriötilanteita kuten onnettomuustilanteita lukuun ottamatta parannetulla tiellä ei ole odotettavissa tarvetta ohjata liikennettä rinnakkaistielle. Eritasoliittymien ramppiliittymissä ei ole myöskään tarvetta valo-ohjaukseen. Suunnitelmassa on tarkasteltu toimivuuden ja laajuuden suhteen kolmea erilaista liikenteenhallinnan ratkaisuvaihtoehtoa, jotka ovat: perusratkaisu laajennettu perusratkaisu korkean laatutason ratkaisu. Tarkastelumalli perustuu siihen, että tien rakentamisen yhteydessä toteutettua perusratkaisun laatutasoa voidaan myöhemmin vaiheittain kehittää korkeaan laatutasoon. Liikenteen hallinnan kehittämispolku on esitetty kuvassa 3.8. Kuva 3.8 PERUSRATKAISU Viranomaispalvelujen edellyttämä seuranta ja suojaputket koko tiejaksolle LAAJENNETTU PERUSRATKAISU Perusratkaisu + tiedotusopasteet Liikenteen hallinnan kehittämispolku. Liikenteenhallinnan perusratkaisu KORKEAN LAATUTASON RATKAISU Liikenne ja keliseuranta, suojaputket ja kaivot, vaihtuvat nopeusrajoitukset, varoitukset, tiedotusopasteet Perusratkaisu sisältää viranomaispalvelujen edellyttämän tieolojen seurannan sekä suojaputkitukset ja kaapelikaivot korkean laatutason laitteille ja teleoperaattoreiden kaapeleille. Kelin seuranta tapahtuu kahdella tiesääasemalla. Nykyisellä valtatiellä oleva tiesääasema jää entiselle paikalleen. Uudelle tielinjalle sijoitetaan uusi tiesääasema kelin kannalta edustavaan kohtaan. Uudelle tielle toteutetaan kaksi liikenteen automaattista seurantapistettä (LAM). Toinen Hiisiön ja Jokuen eritasoliittymien välille ja toinen Tillolan eritasoliittymän itäpuolelle. Kelin ja liikenteen seurantaa varten uudelle tielle sijoitetaan yhteensä kolme seurantakameraa; Uudenkylän, Jokuen ja Kausalan eritasoliittymiin. Perusratkaisu sisältää kauko-ohjattavat keskikaistapuomit kunnossapitoa varten mahdollisesti toteutettaviin kulkuaukkoihin. Tienvarsilaitteet liitetään Liikenneviraston tietoverkkoon laitekohtaisilla liitynnöillä. Perusratkaisussa tiejakson liikenteen hallinta tapahtuu radion ja intenetin välityksellä tapahtuvalla joukkotiedotuksella sekä kiinteällä liikenteen ohjauksella. Häiriötilanteissa liikennettä ohjaavat kohteeseen siirtyvät eri toimijoiden (poliisi, pelastusviranomaiset, urakoitsijat) yksiköt hyödyntäen siirrettäviä tai käsin paikan päällä vaihdettavia liikenteenohjauslaitteita. Ohjaustoimenpiteiden käynnistäminen esim. nopeusrajoituksen alentaminen vie huomattavasti enemmän aikaa kuin korkean laatutason ratkaisussa. Perusratkaisun rakentamiskustannukset ovat noin 0,9 miljoonaa euroa. Laajennettu perusratkaisu Laajennetussa perusratkaisussa on perusratkaisuun verrattuna tiheämpi pisteseuranta. Laajennetussa perusratkaisussa liikenteen seurantapisteitä on jokaisella liittymävälillä yhteensä 4 koko tiejaksolla, kun niitä perusratkaisussa on kaksi. Laajennettu perusratkaisu sisältää neljä vaihtuvan varoitusmerkin ja lisäkilven yhdistelmäopastetta ns. tiedotusopastetta. Opasteilla kerrotaan tienkäyttäjille tiejaksolla olevista vaaraa mahdollisesti aiheuttavista poikkeustilanteista. Opasteita ohjataan Liikenneviraston tieliikennekeskuksesta. Poikkeustilanteessa tiejaksolle saapuvalle liikenteelle saadaan tilannetieto nopeammin kuin perusratkaisussa. Laajennetun perusratkaisun rakentamiskustannukset ovat noin 1,1 miljoonaa euroa. Korkean laatutason ratkaisu Korkean laatutason ratkaisu sisältää perusratkaisun lisäksi vallitsevan kelija liikennetilanteen mukaan automaattisesti vaihtuvat nopeusrajoitukset ja varoitukset. Vaihtuvia varoitusmerkin ja lisäkilven yhdistelmäopasteita on yhteensä kuusi; kolme opastetta kummassakin ajosuunnassa. Kelin ja liikenteen seuranta on kattavampi kuin perusratkaisussa. Vaihtuvien nopeusrajoitusten ohjausta varten uudella tiellä on yksi tiesääasema sekä neljä liikenteen seurantapistettä (LAM), yksi jokaisella eritasoliittymävälillä. Korkean laatutason ratkaisussa liikenteenhallinta on pääosin automaattista ja enemmän ennakoivaa kuin perusratkaisuissa. Normaalista poikkeavaan tilanteeseen voidaan reagoida tarkemmin ja huomattavasti nopeammin kuin perusratkaisussa. Huonoissa keli- ja liikenneoloissa nopeusrajoituksia alennetaan ja vaihtuvilla opasteilla liikennettä varoitetaan tiejaksolla vaaraa mahdollisesti aiheuttavista tilanteista. Liikenteen keskinopeus alenee, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Ratkaisu aiheuttaa Liikennekeskuksessa perusratkaisuja enemmän kuormitusta (merkkien ohjaus poikkeustilanteissa ja järjestelmän toiminnan seuranta) mutta vapauttaa poikkeustilanteissa paikan päälle menevien pelastusviranomaisten ja poliisin yksiköiden resursseja liikenteen ohjauksesta varsinaiseen pelastustehtävään tai tilanteen edellyttämiin muihin tehtäviin. Korkean laatutason rakentamiskustannukset ovat noin 2,3 miljoonaa euroa.

33 32 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS 4 YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS 4.1 Hankkeen perustelut Valtatie 12 on tärkeimpiä itä-länsisuuntaisia pääyhteyksiä Suomessa toimien merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen satamiin ja rajanylityspaikoille. Valtatien 12 Lahti Kouvola yhteysväli on myös osa yleiseurooppalaista TEN-tieverkkoa. Koko yhteysväli Lahti Kouvola on laatutasoltaan epäyhtenäinen. Suunniteltavan jakson länsipuolelle jäävä tieosuus (Joutjärvi Uusikylä) on leveäkaistainen moottoriliikennetie. Suunnitteluosuuden länsiosalla (Uusikylä Jokue) valtatie on kaksikaistainen, kapea ja mutkainen. Tien nopeustaso on km/h lukuunottamatta Hiisiö Jokue osuutta, jossa se on 100 km/h. Itäinen osuus (Jokue Tillola) on myös kaksikaistainen ja koostuu Kausalan taajaman lähestymisjaksoista ja taajamaosuudesta, joilla nopeusrajoitukset ovat km/h lukuun ottamatta lyhyttä Tillolan itäpuolista osuutta, jossa nopeusrajoitus on 100 km/h. Suunniteltavan valtatieosuuden ominaisuudet eivät täytä tärkeimmille pääteille asetettuja vaatimuksia. Puutteita esiintyy mm. tien leveydessä, kaarteisuudessa, liittymäratkaisuissa ja nopeustasossa. Valtatien liittymät ovat tasoliittymiä lukuun ottamatta tiejakson alussa olevaa Uudenkylän eritasoliittymää. Valtatieliikenne aiheuttaa myös haittoja tienvarren asutukselle. Valtatien merkittävin ongelma on sen heikko liikenneturvallisuustilanne. Yhteysväli Lahti Kouvola kuuluu onnettomuustiheydeltään valtateiden vaarallisimpaan viidennekseen. Kaksikaistainen, vilkasliikenteinen ja suuntaukseltaan huono valtatieosuus, jolla on vielä runsaasti raskasta liikennettä, ei tarjoa juurikaan ohittamiseen sopivia osuuksia ja niilläkin ohittaminen on turvatonta. Tästä johtuen valtatien liikenteen välityskyky on jo nykyisin heikohko. Myös valtatien sijoittuminen Kausalan taajamaan, jossa on 60 km/h nopeusrajoitus ja paljon tasoliittymiä, aiheuttaa ongelmia liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle. Kausalan kohtaa luukuun ottamatta valtatieosuudella ei ole kevyen liikenteen väyliä, mistä johtuen kevyt liikenne joutuu käyttämään osittain valtatien pientareita. Tieosuudella ei ole riista-aitoja, mikä aiheuttaa hirvionnettomuusriskin sekä välillisesti eläinten väistämistilanteissa myös riskin muihin vakaviin henkilövahinko-onnettomuuksiin. Valtatien ympäristöhaitat (mm. melu) korostuvat erityisesti Kausalassa, jonka läpi valtatie kulkee. Tiejakson voidaan siis sanoa olevan moniongelmainen. Sen parantamisella voidaan saavuttaa yhteiskuntataloudellisia säästöjä muun muassa liikenteen sujuvuuden, nopeustason ja turvallisuuden paranemisen kautta. Lisäksi hankkeen toteuttamisella voidaan vähentää valtatiestä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. 4.2 Ratkaisujen periaatteet ja mitoitus Valtatieosuutta koskevat tie- ja liittymäratkaisut sekä muut tekniset ratkaisut on esitetty yleissuunnitelmassa yleispiirteisinä ja ratkaisut tulevat tarkentumaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tässä luvussa on esitetty sanallinen ja osin kuvien avulla havainnollistettu esitys ratkaisujen periaatteista ja niiden alustavasta mitoituksesta. Ratkaisuja koskevat tarkemmat kuvaukset on esitetty lisäksi yleissuunnitelman piirustuksissa (suunnitelmakartat ja pituusleikkaukset). Kuva 4.1 Yleissuunnitelmaratkaisun periaatekartta.

34 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS 33 Kuva 4.2 Valtatien 12 keskikaiteellinen 1+1-kaistainen poikkileikkaus. Kuva 4.3 Valtatien 12 keskikaiteellinen 1+2-kaistainen poikkileikkaus. Kuva 4.4 Valtatien 12 keskikaiteellinen 2+2-kaistainen poikkileikkaus Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Valtatie Yleissuunnitelman mukaisesta noin 28 kilometriä pitkästä valtatieosuudesta noin 26 kilometriä sijoittuu uuteen paikkaan. Ainoastaan tieosuuden alkuja loppupäiden osalta valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen. Läntisellä osuudella Uusikylä Jokue valtatie sijoittuu nykyisen valtatien eteläpuolelle ja osuudella Jokue Tillola nykyisen valtatien ja Kausalan taajaman pohjoispuolelle. Nykyinen valtatie jää suunnitellun valtatien rinnakkaistieksi ja se muuttuu seututietasoiseksi maantieksi. Valtatie välillä Uusikylä Kausala on suunniteltu keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, jossa ohituskaistoja on sijoiteltu siten, että tieosuudelle muodostuu 1+1-, 1+2- ja 2+2-kaistaisia osuuksia. Osuudella olevien ohituskaistojen tarkat sijainnit on esitetty suunnitelmakartoilla ja pituusleikkauksissa. Valtatieosuus Kausala Tillola on suunniteltu kokonaan keskikaiteelliseksi 2+2-kaistaistaiseksi tieksi. Valtatien kaistajärjestelyt, poikkileikkausmitat ja tien suoja-alueet on esitetty kuvissa Suunnitellun valtatieosuuden nopeusrajoitus on koko osuudella 100 km/h ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä. Hitaan liikenteen (mm. maataloustyökoneet) sekä kevyen liikenteen kulkeminen valtatiellä kielletään ja ne ohjataan käyttämään rinnakkaistiestöä ja muuta alempaa liikenneverkkoa.

35 34 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS Eritasoliittymät Valtatien eritasoliittymien rampit ovat hallinnollisesti valtatien osia. Rampeilla valtatien nopeustaso lasketaan valtatien nopeustasosta 100 km/h tasolle km/h. Alla olevassa kuvassa on esitetty yksisuuntaisten ramppien poikkileikkausmitat. Parannettava valtatie käsittää viisi eritasoliittymää: suunnittelualueen alussa on nykyinen Uudenkylän eritasoliittymä (E1), jonka itäsuunnan rampit sopeutetaan suunnitelman mukaiseen ratkaisuun. Muutoin eritasoliittymä säilyy ennallaan Iitin kunnan länsirajan tuntumaan, Hiisiön ja Kurrin kylien väliin, sijoittuvan uuden Hiisiön eritasoliittymän (E2) kohdalla leikkaukseen sijoittuva valtatie on 1+1-kaistainen. Eritasoliittymän rampit ovat suoria lukuunottamatta lännen suunnasta erkanevaa ramppia (R1), joka on asutukselle ja liito-orava-alueelle kohdistuvien haittojen minimoimiseksi suunniteltu silmukkarampiksi. Eritasoliittymän kohdalla valtatien ylittää uuteen paikkaan parannettu maantie M2, joka yhdistää Kurrin ja Hiisiön kylät sekä liittää ne pohjoisessa rinnakkaistieksi jäävään nykyiseen valtatiehen Jokuen eritasoliittymä (E3) sijoittuu Kausalan taajaman länsipuolelle, nykyisen ja suunnitellun valtatien risteämiskohtaan. Jokuen eritasoliittymä on Kausalasta länteen suuntautuvan liikenteen pääliittymä, jossa on muodoltaan rombinen (4 suoraa ramppia). Eritasoliittymän kohdalla maantie M3 ylittää valtatien. Maantien M3 ja eritasoliittymän pohjoisten ramppien muodostama liittymä on suunniteltu kiertoliittymäksi Kausalan eritasoliittymä (E4) sijoittuu Kausalan taajaman pohjoispuolelle. Eritasoliittymän kohdalla valtatiellä on 2+2-kaistainen poikkileikkaus. Eritasoliittymän rampit ovat suoria lukuunottamatta idän suunnasta erkanevaa ramppia, joka on suunniteltu liikenteellisen toimivuuden parantamiseksi silmukkaramppina. Eritasoliittymän ylittää uusi Kausalan ja Radansuun välinen maantie M5. Sen ja pohjoispuolisten ramppien muodostaman liittymän toimivuus on varmistettu sijoittamalla siihen kiertoliittymä Tillolan eritasoliittymä (E5) sijoittuu Kausalan itäisen teollisuusalueen tuntumaan. Eritasoliittymän kohdalla valtatiellä on 2+2-kaistainen poikkileikkaus. Eritasoliittymä palvelee parhaiten varsinkin Kausalan itäosien asutusta ja teollisuutta. Eritasoliittymä on tyypiltään samanlainen kuin eritasoliittymä E4. Eritasoliittymän kohdalla maantie M6 ylittää valtatien. Sen ja pohjoispuolisten ramppien muodostaman liittymän toimivuus on varmistettu sijoittamalla siihen kiertoliittymä. Maantiet Rinnakkaistie Uuteen paikkaan suunnitellun valtatien 12 rinnakkaistie muodostuu seututieksi muuttuvasta nykyisestä valtatiestä, jonka maantie M1 liittää Nastolan Uudenkylän kohdalla maantiehen 312 ja Kausalan taajaman itäpuolella puolestaan maantie M7 liittää sen tieosuuden Tillola Keltti tiesuunnitelmassa esitettyyn rinnakkaistiehen. Jokuen eritasoliittymän kohdalla rinnakkaistie risteää valtatien kanssa ja siirtyy noin kilometrin matkalla uudelle linjaukselle (M3), johon myös M4 liittyy. Kausalan länsipuolelle rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle valtatielle rakennetun keskikaiteellisen ohituskaistaosuuden muuttaminen taajaman lähestymisjakson luonteelle paremmin sopivaksi kevyemmäksi ratkaisuksi tulee ratkaista tiesuunnitelmavaiheessa. Rinnakkaistieksi muuttuvan nykyisen valtatien nopeustaso säilyy nykyisellään (50 80 km/h). Maanteiden M2, M5 ja M6 kuvaukset on esitetty eritasoliittymien E2, E4 ja E5 käsittelyn yhteydessä. Uusien maanteiden poikkileikkaus- ja suoja-aluemitat on esitetty kuvassa 4.6. Yksityistiet Suunnittelualueella oleva nykyinen yksityistiestö säilyy pääosin ennallaan. Uudesta valtatiestä ja siihen liittyvistä muista tiejärjestelyistä johtuvat yksityisteiden järjestelytarpeet on esitetty suunnitelmakartoilla. Merkittävä teiden hallinnollinen muutos tapahtuu Kausalan kohdalla, jossa uusi Kausalasta pohjoiseen johtava maantie M5 korvaa nykyisen maantien 362 osuudella Haravakylä Radansuu ja Tillola Radansuu maantien Uudella maantiellä korvatut tieosuudet muuttuvat yksityisteiksi. Yksityistiejärjestelyt tarkennetaan tiesuunnitteluvaiheessa. Yksityisteillä käytettävä poikkileikkaus on esitetty kuvassa Kevyen liikenteen järjestelyt Yleissuunnitelmassa on esitetty uusia kevyen liikenteen väyliä seuraavasti: noin 600 metrin matkalle maantien M3 varteen Jokuen eritasoliittymän yhteydessä noin 3800 metriä uuden maantien M5 varteen (Haravakylä Radansuu) noin 400 metriä maantien M6 varteen Tillolan eritasoliittymän kohdalla lisäksi lyhyempiä kevyen liikenteen väyliä on suunniteltu mm. yksityisteihin Y37 ja Y38 sekä ulkoilureitteihin liittyen Uudet kevyen liikenteen väylät ovat erillisiä kevyen liikenteen väyliä, mutta siltojen kohdalla ne on kustannussyistä suunniteltu reunakivellä korotettuina väylinä Levähdys- ja palvelualueet Valtatieosuudelle Uusikylä Tillola ei ole suunniteltu suoraan valtatiehen liittyviä levähdys- tai palvelualueita. Lähimmät levähdysalueet suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat lännessä Nastolan länsipuolella ja idässä aivan suunnittelualueen itäpuolella Miehonkankaalla. Lisäksi lähellä valtatietä 12 Nastolassa on liikenneasema, joka toimii myös tienkäyttäjien levähdysalueena. Kausalan osayleiskaavaluonnoksessa Kausalan eritasoliittymän yhteyteen on sijoitettu liikenneasemapalveluja Joukkoliikenteen järjestelyt Valtatien 12 suuntainen linja-autojen liikennöinti säilyy lähes nykyisillä reiteillään ja kaikki linja-autot kulkevat Kausalan Matkahuollon kautta. Kausalan ja länsisuunnan välinen linja-autoliikenne liikennöi rinnakkaistieksi jäävää nykyistä valtatietä pitkin. Tieosuudella on mahdollista säilyttää nykyinen pysäkkitarjonta tai kehittää sitä tulevien tarpeiden mukaan. Kuva 4.5 Eritasoliittymien ramppien poikkileikkaus. Kuva 4.6 Maanteiden poikkileikkaukset. Kuva 4.7 Yksityisteiden poikkileikkaukset.

36 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS 35 Kausalan ja itäsuunnan väliset linja-autovuorot ajetaan Kausalan ja Tillolan eritasoliittymän välillä nykyistä valtatietä. Tillolan itäpuolella liikennöinti siirtyy parannettavalle valtatielle. Nykyisellä valtatiellä säilyy lähtökohtaisesti nykyinen linja-autopysäkkitarjonta ja parannettavalle valtatieosuudelle on suunniteltu linja-autopysäkit vain Tillolan eritasoliittymään. Valtatien 12 eritasoliittymiin on lisäksi suunniteltu pikavuoroja sekä mm. saattoliikennettä varten linja-autopysäkkejä. Kausalasta pohjoiseen välille Haravakylä Radansuu rakennetaan uusi maantieyhteys (mt 362) nykyisen maantie muuttuessa yksityistieksi. Normaalimittaisten linja-autojen liikennöinti Kausalan ja Radansuun välillä on mahdollista sekä uutta että nykyistä maatietä 362 pitkin. Nykyisellä maantiellä 362 yli 3,6 metriä korkeiden ajoneuvojen kulun estää valtatien alikulkusilta Erikoiskuljetukset Yleissuunnitelman ratkaisut on laadittu niin, että ne eivät estä valtatien 12 suuntaista suurten erikoiskuljetusten (7x7 m) liikennöintiä. Ylikorkeat kuljetukset voivat liikennöidä valtatiellä 12 seuraavasti: Tillolan eritasoliittymän (E5) itäpuolella, kun idästä tuleville ylikorkeille kuljetuksille järjestetään mahdollisuus kulkea Tillolan eritasoliittymän rampin R2 kautta vastavirtaan valtatien ylittävälle maantielle M6. osuudella Uusikylä Jokue liikennöinti on mahdollista lännen suuntaan käyttäen Hiisiön eritasoliittymän ramppeja hyväksi. Tarvittaessa myös länteen suuntautuville kuljetuksille on mahdollista muodostaa yhteys vastapuolen ramppien kautta osuudella Jokue Kausala sillat estävät ylikorkeiden kuljetusten liikennöinnin. Ylikorkeat kuljetukset voivat käyttää rinnakkaistietä välillä Tillola Uusikylä. Ylileveät kuljetukset (leveys > 7 m) voivat liikennöidä valtateillä Kausalan eritasoliittymän (E4) itäpuolisella tieosuudella. Kausalan eritasoliittymän länsipuolisella valtatieosuudella on leveyttä rajoittavia esteitä, joten siellä ylileveät kuljetukset käyttävät rinnakkaistietä Pohjanvahvistukset Yleissuunnitelmassa on esitetty alustavat pohjanvahvistustoimenpiteet. Periaateratkaisuna on ollut, että alle 5 metrin syvyisillä, toimenpiteitä edellyttävillä, pehmeiköillä pohjanvahvistustoimenpiteenä käytetään yleensä massanvaihtoa ja syvillä pehmeiköillä korkeiden penkereiden alla käytetään paalulaattaa. Matalammilla penkereillä ja lujilla pehmeiköillä varsinaiset pohjanvahvistustoimenpiteet voidaan välttää käyttämällä vaiheittain pengerrystä ja painuma-aikaa. Valtatie osuuden merkittävin pohjanvahvistuskohde on laaja ja syvä Veittostensuo, jossa valtatien pohjanvahvistusmenetelmäksi on valittu paalulaatta. Pohjanvahvistusten sijainnit on esitetty yleissuunnitelman pituusleikkauksissa. Jatkosuunnittelussa pohjanvahvistustoimenpiteitä on tarkennettava perustuen yksityiskohtaisiin pohjatutkimuksiin Pohjavesisuojaukset Uuteen paikkaan parannettava valtatie 12 leikkaa Hangasmäessä lyhyellä matkalla karkearakeisia ja vettä johtavia kerroksia yleissuunnitelman paaluvälillä noin Peltopehmeiköllä noin paalulla 6900 on tielinjan pohjoispuolella nykyinen vedenottamo, jonka suojaamiseksi edellä mainitulle leikkausosuudelle tehdään pohjavesisuojaukset. Vedet johdetaan suojausalueelta peltopehmeikölle ja edelleen laskuojaa pitkin tien eteläpuolelle, poispäin vedenottamolta. Tillolassa Räiskänsuon ja Pyöräkankaan alueelle valtatielle 12 tehdään pohjavesisuojaukset alkaen Liuhdonsuon itäreunalta (noin paalu 22600) itään päin ampumaradan kohdalle (noin paalu 25800). Jatkosuunnittelussa tehtävien tarkempien tutkimusten perusteella selvitetään, voidaanko suojaus lopettaa lännempänä. Suojauksilla talteen otetut vedet johdetaan suojausalueen länsipäässä Liuhdonsuolle ja siitä edelleen Seitso-ojaa pitkin Kirkkojärveen. Itäpäässä vedet johdetaan tien tasauksen alimpaan kohtaan Pyöräkankaan maa-aineksen ottoalueelle. Jatkosuunnittelussa selvitetään lisäksi, voidaanko vedet johtaa esim. valtatien pohjoispuolelle Mustalamminsuolla vai pumpataanko ne valtatien suuntaan länteen, jossa ne johdetaan tien sadevesiviemäriin ja sitä pitkin kohti Liuhdonsuota. Tillolan eritasoliittymässä pohjavesisuojaus rakennetaan myös rampeille sekä maantielle M6. Pohjaveden suojausrakenteessa voidaan tiivistemateriaalina käyttää joko bentoniittimattoa tai bentoniittimaata, joiden päälle asennetaan muovikalvo. Tiivisteen päälle rakennetaan kuivatus- ja suojakerros paksuudeltaan noin 0,5 metriä. Tiiviste limitetään tien pientareilla ajoradan vesitiiviin päällysteen alle noin puoli metriä ja ulotetaan sivuojan taakse tien ulkoluiskaan. Suojattavan alueen leveys on tien poikkisuunnassa 9 12 metriä tien molemmin puolin. Korkeilla penkereillä voidaan luiskasuojaukset välttää rakentamalla sekä ajoneuvojen suistumiset että tiesuolan luiskiin leviämisen estävä kaide ajoradan pientareille. Ajoradan kuivatus toteutetaan sadevesiviemäröinnillä. Suojattavalta alueelta tiealueen valumavedet tulee johtaa hallitusti alueen ulkopuolelle niin, että ne eivät pääse imeytymään pohjaveteen. Vedet johdetaan purkukohtiinsa sadevesiviemäreissä tai suojatuissa avo-ojissa Sillat Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu käsittää 20 siltaa, joista 19 on uusia siltoja ja yksi on nykyinen levennettävä silta (S1 Kähärän risteyssilta). Hankkeen alussa on lisäksi Uudenkylän eritasoliittymän risteyssilta, mutta sille ei tarvitse tehdä toimenpiteitä. Ajoneuvo liikenteelle tarkoitetuissa silloissa vapaakorkeus on vähintään 4,6 metriä paitsi Saunamäen risteyssillassa, jossa se on 3,6 metriä. Siltojen nimet, tyypit ja tekniset mitat on esitetty taulukossa 4.1. Uusien siltojen määrät siltatyypeittäin ovat seuraavia: jännitetyt teräsbetoniset jatkuvat laattasillat 6 kpl (S5, S8, S10, S12, S14, S17) teräsbetoniset laattasillat 3 kpl (S4, S7, S18) teräsbetoniset laattakehäsillat, 7 kpl (S2, S3, S6, S9, S13, S15, S16) teräsholvisillat 2 kpl (S19, S20) teräksinen putkisilta 1 kpl (S11). Muutostöitä vaativa valtatien alittava silta S1 levennetään kiilamaisesti 3 4 metriä eteläreunaltaan. Uusista valtatien ylittäviä siltoja ovat neljä eritasoliittymien risteyssiltaa (S5, S10, S14 ja S17) ja Luhtalammen risteyssilta (S12). Valtatien alittavia uusia risteyssiltoja on kaikkiaan 10 (S2, S3, S4, S6, S7, S9, S13, S15, S16, S18). Valtatien alittavia siltoja ovat myös hankkeen suurin silta Pentinkivien ylikulkusilta (S8) ja Impivaaranojan silta (S11). Maantiellä M5 ja M6 on lisäksi ulkoilureittien käyttöön tarkoitetut teräsholvisillat (S19 ja S20). Hankkeen seitsemästä merkittävimmästä sillasta (S4, S5, S8, S10, S12, S14 ja S17) on laadittu alustavat pääpiirustukset, jotka on esitetty yleissuunnitelman oheisaineistona olevassa teknisessä kansiossa. Valtatien alittava Haapasuon risteyssilta (S7) on mitoitettu toimimaan riistaalikulkuna. Sen aukkomitoitus (leveys 18 m ja korkeus 4,8 m) on suunniteltu normaalia suuremmaksi, jolla pyritään luomaan edellytykset hirvien liikkumiselle sen ali. Riistan kulkureitteinä toimii hyvin myös Pentinkivien ylikulkusillan (S8) yhteyteen jäävä noin 40 metriä leveä ja 15 metriä korkea vapaa kulkuaukko radan varressa (paaluväli ). Myös muut tieosuuden alittavat risteyssillat mahdollistavat eläinten liikkumisen tien ali. Lisäksi pieneläinten kulkuyhteyksien parantamiseksi on paalulla sijaitsevan ojarummun viereen suunniteltu rinnakkainen pieneläinputki. Tieosuuden itäpuolelle suunniteltuun Konjärven eritasoliittymän siltaan on lisäksi suunnitteilla erillinen riista-aukko.

37 36 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS Taulukko 4.1 Siltaluettelo. Sillan numero ja nimit Siltatyyppi Jännemitta / vapaaaukko [m] Hyötyleveys [m] Kaaviokuva Toimenpide / huomautukset S1 Kähärän RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 11,00 15,15-14,65 Nykyisen sillan leventäminen kiilamaisesti 3-4 m S2 Karhulan RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 5,00 16,25 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien S3 Yrjäkän RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 5,00 16,25 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien S4 Kotteron RS Teräsbetoninen jatkuva laattasilta 11,25+15,00+11,25 12,50 Uusi silta, mt alittaa valtatien S5 Hiisiön RS Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 18,00+31,50+18,00 8,50 Uusi silta, uusi mt ylittää valtatien S6 Hiisiöisen RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 7,00 19,50 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien S7 Haapasuon RS Teräsbetoninen ulokelaattasilta 2,5+18+2,5 13,00 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien, riista-alikulku h=4,8 S8 Pentinkivien YKS Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 28,50+40,50+40,50+28,50 13,00 Uusi silta rautatien yli S9 Nauhamaan RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 6,00 19,50 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien S10 Jokuen RS Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 15,75+26,00+15,75 17,50 Uusi silta, M3 ylittää valtatien S11 Impivaaranojan silta Teräksinen putkisilta 3,00 14,00 Uusi silta, Impivaaranoja alittaa vt:n S12 Luhtalammen RS Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 15,30+25,60+15,30 7,00 Uusi silta, yksityistie ylittää valtatien S13 Saunamäen RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 7,00 22,10-21,80 Uusi silta, y-tie alittaa vt:n, h=3,6 S14 Kausalan RS Jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta 19,30+32,80+19,30 12,25 Uusi silta, uusi mt 360 ylittää vt:n S15 Harjukorven RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 6,00 23,00 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien S16 Myllytöyryn RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 5,00 19,50 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien S17 Tillolan RS Jännitetty betoninen jatkuva ulokepalkkisilta 2,50+18,00+30,50+18,00+2,50 12,25 Uusi silta, M6 ylittää valtatien S18 Niinimäen RS Teräsbetoninen laattakehäsilta 6,00 19,50 Uusi silta, yksityistie alittaa valtatien S19 Kaidassuon alikulkukäytävä Teräsholvisilta 3,50 12,50 Uusi silta, ulkoilureitti alittaa M5:n S20 Tillolan alikulkukäytävä Teräsholvisilta 3,50 12,50 Uusi silta, ulkoilureitti alittaa M6:n Tievalaistus Valtatien 12 nykyinen Uudenkylän eritasoliittymän kohdalla oleva tievalaistus uusitaan osittain. Uuteen paikkaan parannettavalle valtatielle 12 rakennetaan tievalaistusta Hiisön eritasoliittymän kohdalle sekä yhtenäisesti valtatieosuudelle Jokue Tillola. Myös kaikki eritasoliittymien rampit valaistaan. Tievalaistus rakennetaan myös uudelle Iitintielle (mt 362). Nykyisen ja esitetyn tievalaistuksen sijainnit on esitetty kartalla kuvassa Liikenteen hallinta Tiejakson liikenteenhallinnan ratkaisuksi esitetään laajennettua perusratkaisua. Se käsittää viranomaispalvelujen edellyttämän liikenne- ja keliseurannan, liikenteen varoittamisen tien varteen sijoitettavilla vaihtuvan varoitusmerkin ja lisäkilven yhdistelmäopasteilla sekä suojaputkitukset ja kaivot korkean laatutason ratkaisun laitteita ja teleoperaattoreiden kaapeleita varten. Vaihtuvat varoitusmerkin ja tekstillisen kilven yhdistelmäopasteet ns. tiedotusopasteet sijoitetaan itään suuntautuvalle liikenteelle Uudenkylän eritasoliittymän itäpuolelle ja Jokuen liittymän länsipuolelle ja länteen suuntautuvalle liikenteelle Tillolan eritasoliittymän itäpuolelle ja Jokuen liittymän länsipuolelle. Vaihtuvia opasteita ohjataan automaattisesti kelitiedon perusteella tai Liikennekeskuksen päivystäjän kauko-ohjaamana. Vaihtuvien merkkien ja opasteiden ohjausta varten on uudella tiellä yksi tiesääasema. Alustavasti paikaksi on ajateltu Jokuen ja Kausalan eritasoliittymien väliä. Liikenteen seurantapisteitä sijoitetaan uudelle tielle neljä ja rinnakkaistieksi jäävälle nykyiselle valtatielle yksi. Seurantakameroita sijoitetaan neljään uuteen eritasoliittymään sekä yksi rinnakkaistielle. Ratkaisu mahdollistaa tehokkaan tiedottamisen huonoista keli- ja liikenneoloista. Liikennekeskuksen päivystäjän saadessa tiedon häiriötilanteesta, hän varoittaa tilanteesta vaihtuvilla opasteilla ja radion välityksellä annettavilla liikennetiedotteilla. Poikkeustilanteiden varareittinä toimii rinnakkaistieksi jäävä nykyinen valtatie. Poikkeustilanteissa paikalla olevat poliisi- ja pelastusviranomaiset ohjaavat liikenteen kiertotielle. Kiertotieopastusta voidaan tukea vaihtuvan varoitusmerkin ja lisäkilven yhdistelmäopasteilla. Liikenteenhallinnan rakentamiskustannukset ovat noin 1,13 miljoonaa euroa ja ylläpitokustannukset noin 0,13 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli eritasoliittymien kohdalle rakennetaan kulkuaukot kunnossapitoa varten, ne varustetaan kaukokäyttöisillä puomeilla. Tämä edellyttää kuitenkin, että puomin kohdalla keskikaistan leveys on vähintään 3 4 metriä. Kuva 4.8 Tievalaistus suunnittelualueella.

38 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS Johto- ja laitesiirrot Merkittävin yleissuunnitelman edellyttämä johtosiirto-/muutostarve kohdistuu Fingrid Oyj:n omistaman Koria Heinola 2x110 kv johtoon, jonka osalta joudutaan tekemään muutostöitä Jokuen ja Kausalan eritasoliittymien kohdalla. Muutostöiden alustavat kustannusarviot sisältyvät hankkeen kustannusarvioon. Muutosten tarkempi suunnittelu tulee tehdä tiesuunnitelmavaiheessa, jolloin myös pyydetään niitä koskevat lausunnot ja kustannusarviot Fingrid Oyj:ltä. Yleissuunnitelman kustannusarviossa on varauduttu myös muihin todennäköisiin laite- ja johtosiirtoihin, joiden kohteet ja määrät tarkentuvat tiesuunnitteluvaiheessa Meluntorjunta Hankkeen osalta on aiemmin laadittu melutarkasteluja ympäristövaikutusten arviointien yhteydessä vuosina 2005 ja Yleissuunnitelmassa melutarkastelua ja meluntorjuntasuunnitelmaa on tarkennettu. Yleissuunnitelmassa meluntorjunta on pyritty tekemään pääsääntöisesti meluvallein. Tien ollessa korkealla penkereellä tai jos meluvallin vaatimaa tilaa ei ollut käytettävissä, niin meluntorjunnassa on käytetty melukaidetta. Hankkeelle on suunniteltu meluvallia yhteensä noin 4,2 kilometriä ja melukaidetta noin 1,6 kilometriä. Ehdotettujen meluesteiden tyypit, sijainnit ja korkeudet on esitetty taulukossa 4.2 sekä yleissuunnitelman piirustuksissa (yleiskartat ja suunnitelmakartat). Meluesteiden tarkempi suunnittelu ja vaihtoehtoisten suojausratkaisujen vertailu tehdään tiesuunnitteluvaiheessa, jolloin tulee olla yhteydessä myös suojattavien kiinteistöjen omistajiin. Meluvyöhykekartat tieliikennemelusuojatun tilanteen (v päivämelu) osalta on esitetty yleissuunnitelmaraportin liitteessä 3. Taulukko 4.2 Ehdotetut meluesteet. HANKKEEN MELUESTEET TEITTÄIN Alkupaalu Loppupaalu Puoli Estetyyppi Korkeus tsv+ [m] Pituus [m] VALTATIE oik. valli 3, vas. valli 2, oik. valli 4, oik. kaide 1, oik. valli 3, oik. kaide 1, oik. valli 4, vas. valli 3, oik. valli 3, vas. kaide 1, oik. valli 5, vas. valli 2, vas. valli 2, oik. kaide 1, vas. valli 2, vas. valli 3,0 355 Valtatien meluesteet yhteensä NYKYINEN RINNAKKAISTIE Uudenkylän kohdalla vas. aita 2,4 60 MAANTIE M3 (nykynen vt 12) oik. kaide 1, vas. valli 3,0 85 MAANTIE M5 (uusi 362) itä valli 2, länsi valli 3,5 155 Muiden teiden meluesteet yht. 585 KOKO HANKE YHTEENSÄ Meluvallit yhteensä Melukaiteet tsv + 1,1 m yhteensä Melukaiteet tsv + 1,4 m yhteensä 220 YHTEENSÄ Ympäristön käsittelyn periaatteet Ympäristön käsittely perustuu tien jaksotteluun maisematilaltaan, maankäytöltään ja kulttuuriperinnöltään erityyppisiin kokonaisuuksiin. Taajamarakenteen reuna-alue, Uusikylä uusi tielinja liittyy nykyiseen, Uudenkylän eritasoliittymäjärjestelyjen pienet muutokset sovitetaan maastoon ja maisemaan nurmettamalla tieluiskat sekä täydentämällä nykyisiä istutuksia avoimilla osuuksilla säilytetään näkymä taajamaan ja metsäsaarekkeisiin. Metsäpeitteinen selännejakso Uudenkylän ja Hangasmäen välillä tieluiskat ja meluvallit sovitetaan maastoon, viimeistellään nurmetuksin ja tarvittaessa metsitetään ympäröivän metsätyypin mukaisesti. Maisemajakso, selänteiden välinen laakso Kotterossa alue on maisemallinen solmukohta, laakson, selänteiden ja tielinjan leikkauspiste. Laaksoa reunustaa maisemallisesti hieno Hangasmäki. Tiejakso sijoittuu I lk pohjavesialueelle. tie viimeistellään pelto-osuuksilla nurmetuksin ja pitkät näkymät säilytetään avoimina Hangasmäen kohdalla tieympäristö viimeistellään tarvittaessa reunavyöhykettä eheyttävällä metsityksellä pohjavesialueen erityispiirteet huomioon ottaen. Metsäselänne, jolla osin erityisiä ympäristöarvoja Hiisiön eritasoliittymän ja Jokuen välillä tiejaksolla on tehty liito-oravahavaintoja ja alueella on myös muita huomionarvoisia luontokohteita. Tiejaksolla Hiisiön eritasoliittymän itäpuolella on muutamia muinaisjäännöksiä tieluiskat sovitetaan maastoon, viimeistellään nurmetuksin ja tarvittaessa metsitetään ympäröivän metsätyypin mukaisesti luontokohteiden säilyminen otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa ja rakentamisen aikana Rieskan kohdalla olevan laakson ylittävältä sillalta säilytetään näköyhteys laaksoon. Maisemajakso, Jokue Jokuen avoin peltomaisema metsäsaarekkeineen selänteen ja Veittostensuon välissä. Jokuen eritasoliittymä sijoittuu maisemalliseen solmukohtaan Pahkamäen ja Tapolanmäen väliin. Eritasoliittymän koillispuolella on muinaisjäännöskohde. eritasoliittymä muotoillaan ja viimeistellään siten, että se täydentää mäkien välisen alueen. Pellon puolella se käsitellään osin avoimena niin, että näkymät viljelymaisemaan säilyvät peltoalueilla tien luiskat muotoillaan loivapiirteisiksi ja nurmetetaan meluvallien luiskat nurmetetaan.

39 38 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma YLEISSUUNNITELMAN KUVAUS Metsäjakso, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, Veittostensuo tiejakso on tasaista, tiheäkasvuista metsämaastoa. tieluiskat viimeistellään nurmetuksin, metsän reunat siistitään tieympäristön erityiset ympäristöarvot, liito-oravat, luontokohteet ja metsälakikohteet otetaan huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Maisemajakso, Haravakylä tiejakso on pääosin avointa peltomaisemaa, jota hallitsee voimalinja. Tie sivuaa luonnonarvoiltaan merkittävän Luhdanmäen eteläkärkeä. Luhdanmäellä on liito-oravien elinympäristöä, huomionarvoisia luontokohteita ja metsälakikohteita. Luhdanmäen itäpuolella tie ylittää kapean laakson, jonka pohjoispuolelle jää Radansuun valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Laakson ja tien leikkauspiste muodostaa maisemallisen ja toiminnallisen solmukohdan. pelto-osuuksilla tien luiskat muotoillaan loivapiirteisiksi ja viimeistellään nurmetuksin. Luhdanmäen kärki viimeistellään maastonmuotoilun ja täydennysistutusten avulla luontoarvot huomioon ottaen meluvallien luiskat nurmetetaan. Metsäjakso, Myllytöyryn pohjoispuoli tiejakso Kausalan eritasoliittymän ja Tillolan eritasoliittymän välillä. Eritasoliittymät sijoittuvat metsäiseen ympäristöön. Kausalan eritasoliittymässä korostetaan taajaman sisääntuloa väyläarkkitehtuurin elementtien ja istutusten avulla. metsäisellä osuudella tieluiskat sovitetaan maastoon, viimeistellään nurmetuksin ja tarvittaessa metsitetään ympäröivän metsätyypin mukaisesti Tillolan eritasoliittymässä korostetaan taajaman sisääntuloa väyläarkkitehtuurin elementtien ja istutusten avulla Meluvallien luiskat nurmetetaan. Harjujakso Tillolan itäpuoli tiejakso sijoittuu harjumaisemaan, osittain pohjavesialueelle. Harju on luokiteltu arvokkaaksi. Ampumaradan läheisyydessä on muinaisjäännöskohteita ja alueita molemmin puolin uutta valtatielinjausta tieluiskat sovitetaan maastoon, viimeistellään nurmetuksin ja tarvittaessa metsitetään ympäröivän metsätyypin mukaisesti siten, että harjumaiseman arvo säilyy muinaisjäännökset huomioidaan jatkosuunnittelussa. Ympäristösuunnittelun lähtökohdat on esitetty yleissuunnitelman piirustuksissa ja ympäristösuunnitelmakartat piirustuksissa Rakentamiskustannukset Hankkeen rakentamiskustannukset on arvioitu Rapal Oy:n kehittämällä infra-rakentamisen kustannushallintamenetelmällä (IK-menetelmä). Laskenta on tehty InrfraRYL-nimikkeistön ja hinnaston mukaisena hankeosalaskentana, jonka yksikköhinnat perustuvat toteutuneista kohteista kerättyihin lähialueen keskimääräisiin rakennuskustannuksiin. Lisäksi kustannusten arvioinnissa on hyödynnetty käynnissä olevien suunnitelmien ja urakoiden alustavaa kustannustietoutta. Osittain kustannusarvio on pohjautunut myös väylien alustaviin suoritteisiin. Hankkeen kustannusarvio on 94,7 miljoonaa euroa, josta lunastus- ja korvauskustannusten osuus on 0,9 miljoonaan euroa. Kustannusarvio on laadittu maanrakennuskustannusindeksin (MAKU2005=100) tasossa 119,5 ja yhteiskustannusten määränä on käytetty 12 %:ia. Rakennuskustannusten erittely kohteittain on esitetty taulukossa 4.3. Hankkeen kustannusarvio tarkentuu jatkosuunnittelun aikana suunnittelutarkkuuden parantuessa. Yleissuunnitteluvaiheessa kustannusarvioon liittyy vielä monia epävarmuustekijöitä. Epävarmuutta liittyy muun muassa tien ja siltojen perustamis- ja rakenneratkaisuihin sekä kiviainesten kuljetusmatkoihin ja ostohintoihin. Lisäksi yleinen talous- ja työllisyystilanne vaikuttavat materiaalien ja rakentamistyön hintatasoon. Myös öljyn hinnalla on vaikutusta rakentamiskustannuksiin. Taulukko 4.3 Hankkeen kustannusarvio. KOHDE M Päätie (vt 12) 39,5 Eritasoliittymien rampit 3,8 Muut maantiet 6,8 Kadut 0,1 Kevyen liikenteen väylät 1,3 Yksityistiet 2 Sillat 11,4 Meluesteet 2,2 Pohjanvahvistukset 17,1 Pohjavesisuojaukset 2,4 Ympäristönhoito 1,3 Laite- ja johtosiirrot 0,4 Liikenteen hallinta 1,1 Riista-aidat 2,5 Tievalaistus 1,8 Rakentamiskustannukset yhteensä 93,8 Lunastus- ja korvauskustannukset 0,9 YHTEENSÄ 94,7 4.4 Kehittämispolku Valtatiejakson parantamistarpeen perusteella hanke esitetään toteutettavaksi yhtenä kokonaisuutena. Mikäli koko hankkeen rahoitus kerralla ei järjesty, niin hanke on mahdollista jakaa kahteen vaiheeseen. Mahdollisen vaiheistamisen jakopisteenä on Jokue, jossa uuden ja nykyisen valtatien liittymä toteutetaan väliaikaisesti tasoliittymänä. Mahdollisen vaiheistamisen toteutusjärjestykseen ei yleissuunnitelmassa otettu kantaa. Osuuden Uusikylä Jokue (16,9 km) alustava kustannusarvio on 53,9 miljoonaa euroa ja osuuden Jokue Tillola (10,9 km) kustannusarvio on 40,8 miljoonaa euroa. Osuuksille jaetussa kustannusarviossa Jokuen eritasoliittymän kustannukset on jaettu osuuksille puoliksi.

40 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET 39 5 VAIKUTUKSET 5.1 Liikenteelliset vaikutukset Asetetut tavoitteet Hankkeelle asetettiin seuraavia yleistavoitteita: valtatieosuutta kehitetään liikenteen edellyttämälle laatutasolle eri liikennemuotojen liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden suhteen tieverkkoa ja valtatien liittymäratkaisuja kehitetään siten, että ne parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja palvelujen saavutettavuutta sekä tukevat alueen maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista kehittymistä. Valtatielle asetettiin seuraavia tie- ja liikenneteknisiä tavoitteita: koko valtatieosuuden nopeustason nostaminen tasolle 100 km/h liikennemuotojen erottaminen niin, että kevyt liikenne ja hidas ajoneuvoliikenne ohjataan alemmalle tieverkolle kevyen liikenteen yhteyksiä ja olosuhteita parannetaan liikenteen palvelutaso paranee merkittävästi ja valtatien palvelutaso on vielä vuonna 2040 vähintään sen nykyisellä tasolla henkilövahinko-onnettomuuksien ja liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määriä vähennetään merkittävästi niin, että ne jäävät alle valtateiden keskiarvon ja säilyvät alle nykyisen tason ainakin vuoteen 2040 saakka linja-autoliikenteen palvelutaso ja kehittämismahdollisuudet säilytetään hyvinä valtatien 12 suuntainen suurten erikoiskuljetusten liikennöinti suunnittelualueella turvataan nostetaan liikenteen hallinnan tasoa ja varaudutaan sen kehittämiseen Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet toteutuvat yleissuunnitelman mukaisella ratkaisulla seuraavasti: hankkeen yleistavoitteet valtatien laatutason suhteen voidaan yleissuunnitelman mukaisella ratkaisulla saavuttaa ja tieratkaisu on myös alueen maankäyttöä ja sen kehittämistä hyvin palveleva valtatien nopeustaso saadaan nostettua tavoitetasolle liikenteen sujuvuutta, eri liikennemuotojen erottelua ja turvallisuutta koskevat tavoitteet täyttyvät linja-autoliikennettä ja erikoiskuljetuksia koskevat tavoitteet täyttyvät liikenteen hallinnan tasoa ja jatkokehittämistä koskevat tavoitteet täyttyvät. Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen liikenteelliset yleistavoitteet sekä valtatien tie- ja liikennetekniset tavoitteet toteutuvat yleissuunnitelman mukaisella ratkaisulla erittäin hyvin. Liikenneverkko ja liikennemäärät Uuteen maastokäytävään sijoittuva valtatie korvaa alueen tieverkon runkoyhteytenä nykyisen valtatien, joka jää uuden tien rinnakkaistieksi. Rinnakkaistien täydentävät koko valtatieosuuden matkalla jatkuvaksi länsipäässä nykyinen rinnakkaistie ja itäpäässä valtatieosuuden Tillolla Keltti tiesuunnitelman mukainen rinnakkaistie. Hankkeen liikenneverkolliset muutokset ovat paikallisia. Merkittävin muutos paikallisissa ajoyhteyksissä liittyy siihen, että kun suoria tasoliittymiä valtatielle ei enää ole, niin ajomatkat valtatielle hieman pitenevät. Toisaalta valtatien rinnalla nykyinen tieverkko jää palvelemaan liikennettä lähes ennallaan. Matkojen pidentymistä kompensoi osaltaan valtatien nopeustason noususta johtuva matka-aikojen lyheneminen. Kuva 5.1 Tavoiteverkon liikenne-ennuste vuosille 2020 ja Uusi valtatiellä täydentyvä tieverkko rauhoittaa rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien liikennettä merkittävästi, kun pääosan liikenteestä siirtyy uudelle valtatielle. Rinnakkaistiellä vähenevät liikennemäärät koetaan ennen kaikkea liikenteen haittojen vähenemisenä sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantumisena. Erityisesti Kausalan taajamassa liikennemäärien vähenemisellä on myönteinen vaikutus. Uudelle valtatielle on arvioitu siirtyvän vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällöin Kausalan taajamassa nykyiselle valtatielle jää vuoden 2020 tilanteessa ja vuoden 2040 tilanteessa ajoneuvoa vuorokaudessa eli liikennemäärä nykyisellä valtatiellä Kausalassa on siis vielä vuoden 2040 tilanteessakin alle puolet sen nykyisestä liikennemäärästä. Rinnakkaistien muilla osuuksilla liikennemäärät jäävät vähäisiksi.

41 40 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET Liikenteen sujuvuus ja matka-ajat Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu parantaa merkittävästi valtakunnallisen, seudullisen ja paikallisen liikenteen sujuvuutta. Suunnitelman mukainen ratkaisu lyhentää matka-aikoja ja vähentää liikenteen ruuhkautumista uudella valtatiellä. Kausalan kohdalla paikallisen liikenteen sujuvuus paranee valtakunnallisen liikenteen siirtyessä uudelle tielle. Liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista kuvataan kuusiportaisella palvelutasoluokituksella (A F). Liikenne on sujuvaa palvelutasoluokissa A C. Nykyverkolla suurimmat sujuvuusongelmat ovat Kausalassa, jossa noin 85 % liikennesuoritteesta tapahtuu sujuvissa liikenneolosuhteissa. Ilman toimenpiteitä tilanne heikkenee jonkin verran vuoteen 2030 mennessä. Tavoiteverkolla liikenteen palvelutaso päätiellä on sujuvaa vielä 2030 tilanteessa. Tavoiteverkolla liikenne on sujuvaa myös ruuhka-aikoina. Nopeusrajoitusten noustessa ja liikenteen sujuvuuden parantuessa valtatieosuuden Uusikylä Tillola matka-aika lyhenee noin 5 6 minuuttia ajoneuvomatkaa kohden. Aikasäästön suuruusluokka on vuorokauden aikana yhteensä noin 800 tuntia eli kuukaudessa noin tuntia ja vuodessa noin tuntia. Hanke synnyttää 30 vuoden tarkastelujakson aikana noin 95 miljoonan euron yhteiskuntataloudelliset aikakustannussäästöt. Yhtenäinen rinnakkaistie palvelee paikallista liikennettä ja toimii häiriötilanteissa valtatien varareittinä. Matka-aikojen ennustettavuus paranee häiriötilanteiden hallinnan kehittyessä. Kausalan taajaman kohdalla liittyminen nykyiseen valtatiehen helpottuu merkittävästi. Liikennesuoritteen osuus palvelutasoluokassa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Liikenteen palvelutaso Kausalassa 2010 ja Nykyverkko Nykyverkko 2030 Vuosi Tavoiteverkko 2010 Tavoiteverkko 2030 F E D A-C Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus paranee suunnitelman vaikutuksesta. Erityisesti liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrää pienenee huomattavasti. Nykyverkolla valtatiellä on arvioitu tapahtuvan vuonna 2010 keskimäärin 5,2 henkilövahinko-onnettomuutta joissa kuolee 0,51 henkilöä. Liikenneturvallisuus heikkenee liikennemäärän kasvaessa liikenne-ennusteen mukaisesti. Vuonna 2030 nykyverkolla on arvioitu tapahtuvan keskimäärin 6,6 onnettomuutta joissa kuolee 0,63 henkilöä. Tavoiteverkolla liikenneturvallisuus paranee merkittävästi. Henkilövahinkoonnettomuuksien määrä on noin 20 % ja kuolleiden määrä noin 40 % pienempi kuin nykyverkolla. Vuonna 2030 valtatiellä ja sen rinnakkaistieksi jäävällä nykyisellä tiellä on arvioitu tapahtuvan 5,4 henkilövahinko-onnettomuutta joissa kuolee 0,37 henkilöä. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä tavoiteverkolla on vuonna 2030 noin nykyisellä tasolla, mutta liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on nykytasoa pienempi. Tarkasteltaessa pelkästään valtatietä, niin voidaan todeta, että uuden valtatien henkilövahinko-onnettomuuksien määrä ja liikennekuolemien vuoden 2040 tilanteessa jää alle nykyisen valtatien nykytason. Taulukko 5.1. Henkilövahinko-onnettomuuksien arvioitu määrä nyky- ja tavoiteverkolla Nykyverkko Päätie 5,2 6,0 6,6 6,9 Tavoiteverkko Uusi päätie 3,5 4,0 4,4 4,6 Rinnakkaistie 0,8 0,9 1,0 1,0 Yhteensä 4,3 4,9 5,4 5,6 Liikennekuolemia/vuosi 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Liikennekuolemat nykyverkolla ja tavoiteverkolla Vuosi Nykyverkko Tavoiteverkko Raskasliikenne, suuret erikoiskuljetukset ja vaarallisten aineiden kuljetukset Valtatien 12 muuttaminen keskikaiteelliseksi ja tasoliittymien poistuminen parantavat raskaan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Myös hitaan liikenteen ja siirtyminen rinnakkaistiestölle parantaa raskaan liikenteen olosuhteita. Yleissuunnitelman mukaisessa ratkaisussa suuret erikoiskuljetukset voivat liikennöidä koko valtatieosuudella käyttäen rinnakkaistietä (nykyinen valtatie). Leveät kuljetukset (max 7 m) voivat liikennöidä myös uudella valtatiellä Kausalan eritasoliittymän itäpuolisella osuudella. Valtatien parantamisen myötä parantuva liikenneturvallisuus vähentää vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuusriskiä merkittävästi. Vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuusriskiä ja onnettomuuksien seurauksia vähentää myös kuljetusten siirtyminen pois Kausalan taajamasta, kauemmaksi tiiviistä asutuksesta. Uudella valtatiellä tärkeimmille pohjavesialueille toteutetaan pohjavesisuojaukset, mikä parantaa tilannetta nykyiseen suojaamattomaan tilanteeseen nähden. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat jonkin verran suunnitteluratkaisujen myötä. Nykyiselle tieverkolle jäävän kevyen liikenteen asema paranee, kun pääosan ajoneuvoliikenteestä siirtyy uudelle valtatielle. Merkittävin uusi kevyen liikenteen yhteys on uuteen paikkaan siirtyvän maantien 362 varteen välille Haravakylä Radansuu rakennettava erillinen kevyen liikenteen väylä. Muut uudet kevyen liikenteen väylät liittyvät lähinnä eritasoliittymien pysäkkien kevyen liikenteen yhteyksiin. Joukkoliikenne Vakiovuoroinen linja-autoliikenne sijoittuu nykyiselle reitistölleen jääden uudelle valtatielle vain Tillolan eritasoliittymän itäpuolisella osuudella. Tämä mahdollistaa pysäkkien sijoittamisen lähelle asutusta ja työpaikkoja. Rinnakkaistie antaa myös valtatietä paremmat edellytykset pysäkkitarjonnan jatkokehittämiselle. Eritasoliittymiin on järjestetty linja-autopysäkkejä pikavuoroliikennettä ja saattoliikennettä varten. Liikenteen hallinta Valitun liikenteen hallinnan ratkaisun keskeiset positiiviset vaikutukset ovat: kelin ongelmatilanteista ja liikenteen poikkeustilanteista tiedottaminen tien varrella vähentää huonojen liikenneolojen onnettomuusriskiä onnettomuuksiin voidaan reagoida (vaihtuvat varoitukset) nykyistä nopeammin. Tämä tukee muiden toimijoiden (pelastusviranomaiset, poliisi) toimintaa sekä lieventää onnettomuuksien seurauksia ja yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. Ratkaisu aiheuttaa tehtäviä Liikennekeskukselle, mikä on otettava huomioon heidän resursseissa. Kuva 5.2 Liikenteen palvelutaso valtatiellä nykyverkolla ja tavoiteverkon mukaisella ohikulkutiellä Kausalan kohdalla 2010 ja Kuva 5.3 Liikennekuolemien kehitys nykyverkolla (päätie) ja tavoiteverkolla (päätie ja rinnakkaistie) Kuolleiden määrä on tavoiteverkolla koko aikajakson pienempi kuin nykyverkolla 2010.

42 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeelle asetettiin seuraavat elinkeinoelämää, alueiden käyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet: maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskeviin suunnitelmiin sisältyvien tavoitteiden mukaisen rakenteen tukeminen Asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: tukee seudullista kokonaiskehitystä, suunnittelualueen kehittymistä sekä tukee Nastolan ja Kausalan asemaa seuturakenteessa tukee paikallisten yritysalueiden liikenteellisiä tarpeita sekä Kausalan alueen kaavojen mukaista maankäyttöä ja sen kehittämistä. Yleissuunnitelman mukainen valtatie vastaa oikeusvaikutteisen maakuntakaavan mukaista linjausta. liikenteen haitat vähenevät. Uudet haitat kohdistuvat yksittäisiin asuinkiinteistöihin sekä maa- ja metsätalouteen. Hankkeen elinkeinoelämää, alueiden käyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet toteutuvat hyvin. Vaikutukset kaavoihin Suunnittelualuetta koskien on laadittu kaksi ympäristöministeriössä vahvistettua kaksi oikeusvaikutteista maakuntakaavaa, jotka ovat Päijät-Hämeen maakuntakaava (vahvistettu ) ja Kymenlaakson maakuntakaava (vahvistettu kuntakeskusten osalta ja muilta osin ). Yleissuunnitelman mukainen ratkaisu on maakuntakaavojen mukainen. Nastolassa on kunnanvaltuuston vuonna 1991 hyväksymä nauhataajaman ohjeellinen osayleiskaava. Nastolan kunnassa on lisäksi vireillä Uusikylä -osayleiskaava, jonka tarkoitus laatia vuosina Iitissä on kunnanvaltuuston vuonna 1994 hyväksymä Kausala Kirkonkylä ohjeellinen osayleiskaava. Iitissä on ollut laadittavana rinnan valtatien 12 yleissuunnitelman kanssa Kausalan Kirkonkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota koskien on laadittu kaksi luonnosta, jotka ovat olleet julkisesti nähtävillä ja Valtatien 12 yleissuunnitelman mukainen ratkaisu on oikeusvaikutteisten maakuntakaavojen ja yleiskaavojen sekä vireillä olevien yleiskaavojen mukainen. Yleissuunnitelman mukaiset uudet väylät sijoittuvat asemakaavoitetulla alueella liikennealueelle. Vaikutukset maankäyttöön ja aluekehitykseen Vaikutukset seudulliseen liikkumiseen Valtatien 12 parantaminen mahdollistaa entistä sujuvammat yhteydet valtakunnalliselle henkilö- ja tavaraliikenteelle sekä paikalliselle elinkeinotoiminnalle. Lisäksi hyvät liikenneyhteydet luovat edellytyksiä uuden kehityskykyisen teollisuus- ja palvelutoiminnan sijoittumiselle tien vaikutuspiiriin. Luotettavat ja sujuvat liikenneyhteydet parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Suunnittelualueen väestön saamat hyödyt parantuvasta valtatieyhteydestä liittyvät lähinnä matka-aikasäästöihin seudullisilla työ- ja asiointimatkoilla. Työssäkäynti- ja asiointimatkat Kouvolan suuntaan nopeutuvat ja tulevat turvallisemmiksi. Lisäksi myös matka-ajan vaihtelevuus pienenee. Saavutettavuuden parantuminen lisää Kausalan houkuttelevuutta asuinpaikkana sekä ylläpitää tai parantaa samalla työvoiman saatavuutta paikalliselle yritystoiminnalle. Uuden valtatien rakentaminen parantaa siten erityisesti Kausalan taajaman sisäisiä liikenneoloja ja liikkumismahdollisuuksia taajaman eri osien välillä. Estevaikutuksen vähentyminen lisää turvallisuutta ja luo mahdollisuuden tehostaa kuntakeskuksen maankäyttöä. Haittojen vähentyminen lisää myös asumisviihtyvyyttä ja taajaman houkuttelevuutta asuinalueena sekä hyödyttää taajamarakenteen kehittämistä. Vaikutukset elinkeinoihin, palveluihin ja kauppaan Kausalan ja Jokuen eritasoliittymät muodostavat liittymäalueiden läheisyyteen uudet kaupallisesti vetovoimaiset alueet. Tillolan eritasoliittymä taas palvelee hyvin alueella olevaa teollisuutta ja muuta yritystoimintaa. Uusi valtatielinjaus heikentää Kausalassa nykyisen valtatien liikkujille suunnattujen palveluiden asiakaspohjaa. Toisaalta uusilla liikennejärjestelyillä on osaltaan myös asiakaspohjaa lisäävä vaikutus, kun nykyiset liittymisongelmat valtatielle poistuvat ja turvallisuustaso paranee. Kausalan kohdalla olevien eritasoliittymien lähialueen tuleva maankäyttö ratkaistaan Kausala-kirkonkylä yleiskaavan yhteydessä yhdessä alueen muiden maankäyttö-, yhdyskuntarakenne ja palvelujen sijoittamisasioiden kanssa. Vaikutukset virkistyskäyttöalueisiin ja reitteihin Liikenteen vähentyminen nykyisellä valtatiellä Kausalan kohdalla parantaa kevyen liikenteen olosuhteita sekä pääsyä valtatien pohjoispuolisille virkistys- ja ulkoilualueille. Uuden valtatien tuomaa estevaikutusta ulkoilualueella on vähennetty järjestämällä tiestölle alikulkukäytäviä. Tillolassa sijaitsevat kuntoradat altistuvat nykyistä voimakkaammalle melulle, mikä heikentää jossain määrin niiden käyttöarvoa. Uuden maantieyhteyden Haravakylä Radansuu (M5) kevyen liikenteen väylä ja nykyinen maantie 362 muodostavat Kausalan pohjoispuolelle uuden toimivan ulkoilureitin, jolta on yhteys myös muuhun alueen ulkoilureittiverkostoon. Kiinteistövaikutukset Hankkeen kiinteistövaikutusten selvittämiseksi yleissuunnitelman aikana laadittiin Kaakkois-Suomen maanmittaustoimiston toimesta erillinen kiinteistövaikutusten tarveselvitys (KIVA-selvitys). Selvityksen yhteydessä pidettiin maanomistajatilaisuudet sekä Nastolassa että Iitissä. Tilaisuuksissa käydyt maanomistajakeskustelut on otettu huomioon tilusjärjestelyehdotuksissa. Uusi valtatie on nykyisen valtatien kohdalla vain lyhyen matkaa osuuden molemmissa päissä. Muilta osin linjaus sijoittuu uuteen maastokäytävään. Nykyiselle linjaukselleen ja tasaukselleen parannettavilla valtatieosuuksilla (paaluväli ja ) vaikutukset jäävät vähäisiksi. Näillä osuuksilla: valtatien tiealue levenee vain hieman tienvarsikiinteistöjen alueelle suorat tasoliittymät valtatielle hankkeen itäpäässä poistetaan ja niiden liikenne johdetaan rinnakkaistiestölle Uudelle linjaukselle parannettavan osuuden (plv , 26 km) vaikutuksia ovat: uuteen paikkaan rakennettava valtatie ja sen vaatima tiealue ulottuu paikoin tienvarsikiinteistöjen alueelle nykyiset ajoyhteydet suunnittelualueella sijaitsevista asuinkiinteistöistä nykyiselle valtatielle säilyvät pääosin ennallaan, mutta liittyminen valtatielle uusien eritasoliittymien kautta pidentää matkoja joissain tapauksissa uusi valtatielinjaus jakaa alueen pelto- ja metsätiloja aiheuttaen joissakin tapauksissa kiertomatkaa noin paalulla 1900 tilakokonaisuuteen liittyviä rakennuksia jää asuinkiinteistön suhteen eri puolelle tietä (eteläpuolelle). Ko. rakennukset puretaan tai siirretään tien pohjoispuolelle suunnittelualueella joudutaan lunastamaan yksi asuinkiinteistö, joka sijaitsee valtatien eteläpuolella noin paalulla 2610 uudesta tiestä kiinteistöjärjestykselle aiheutuvat pirstoutumishaitat saadaan monissa tilanteissa korjattua tilusvaihdoilla ja alueiden liittämisillä viereisiin kiinteistöjen. Myös kulkuyhteystarpeita saadaan vähennettyä tilusjärjestelyin. Kiinteistövaikutusten lieventämiskeinoja tarkastellaan myös seuraavana suunnitteluvaiheena tulevan tiesuunnitelman yhteydessä laadittavassa tilusjärjestelysuunnitelmassa.

43 42 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET 5.3 Ympäristövaikutukset Tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeelle asetettiin seuraavia elinoloja ja liikkumista koskevia tavoitteita: asutukseen ja muihin herkkiin kohteisiin kohdistuvan melun ja muiden terveyshaittojen vähentäminen asuin- ja elinympäristön olosuhteisiin kohdistuvien haittojen vähentäminen ja arvostettavien olosuhteiden säilyttäminen estevaikutuksen vähentäminen ja eri liikennemuotojen aseman tasaarvoinen parantaminen Asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: uuden valtatien ansiosta meluhaitat vähenevät selvästi. Tien ja radan yhteisen meluntorjunnan ansiosta meluhaitta radan ympäristössä vähenee kokonaisuudessaan nykytasoa alhaisemmaksi pakokaasuista ei aiheudu terveydellistä haittaa asutukseen ja ympäristöön kohdistuvat kuljetusonnettomuusriskit vähenevät nykyisestä elinolot ja viihtyisyys Kausalan taajamassa paranevat uusi tielinjaus parantaa taajaman sisäisiä liikkumismahdollisuuksia Kausalassa mahdollisuudet kylien sisäiseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden kehittymiseen paranevat valtatieliikenteen erottaminen omalle väylälleen parantaa nykyiselle tielle ja uudelle rinnakkaistielle jäävän kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta linja-autojen vakiovuorojen käyttömahdollisuus Kausalassa säilyy ennallaan. Hankkeelle asetetut elinoloja ja liikkumista koskevat tavoitteet toteutuvat hyvin Melu, tärinä ja päästöt Melu Uusi valtatie vähentää liikenteen aiheuttamia meluhaittoja merkittävästi, kun se sijoittuu lähes koko osuudellaan uuteen paikkaan ja kauemmaksi olevasta asutuksesta. Erityisen merkittävää melutilanteen kannalta on valtatien siirtyminen pois Kausalan taajamasta. Myös muualla rinnakkaistieksi jäävällä nykyisellä valtatiellä liikennemäärien ja erityisesti raskaan liikenteen väheneminen parantaa melutilannetta merkittävästi nykyisestä. Uusi tie muodostaa kuitenkin uuden melulähteen Kausalan pohjoispuolelle, missä sillä on jatkossa vaikutuksia mm. maankäytön suunnitteluun. Uuden valtatien varrella oleva asutus saadaan pääasiassa suojattua valtioneuvoston ohjearvojen tasolle. Rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien varressa, eniten Kausalassa, melun ohjearvot ylittyvät jossain määrin, mutta kokonaisuutena tilanne paranee merkittävästi nykyiseen nähden. Valtioneuvoston tieliikennemelun ohjearvon ylittävälle vyöhykkeelle sijoittuu suunnittelualueella nykyisin (v. 2008) 156 asuinrakennusta ja 9 loma-asuntoa. Yleissuunnitelmassa esitetyllä ratkaisulla ja melusuojauksella kyseiselle meluvyöhykkeelle jää vuoden 2030 tilanteessa 49 asunrakennusta ja 4 lomarakennusta. Ohjearvon ylittävälle liikennemelualueelle sijoittuvien asuinrakennusten määrät nykyisin sekä ennustetilanteessa 2030 nykyverkolla ja yleissuunnitelman mukaisella tavoiteverkolla on esitetty taulukossa 5.2. Taulukko 5.2 Tarkastelujakso Nykyverkko (2008) Nastola Iitti Nykyverkko (2030), ei meluntorjuntaa Nastola Iitti Tavoiteverkko (2030), ei meluntorjuntaa Nastola Iitti Tavoiteverkko (2030), meluntorjunnalla Nastola Iitti Tiemelualueella olevien asuinrakennusten määrät nyky- ja tavoiteverkolla eri tilanteissa. Asuinrakennukset (kpl) dba dba > 65 dba Yhteensä Ohjearvon ylittävälle melulle altistuvien asukkaiden määrä on nykyisin 316 ja ilman valtatien parantamista määrä kasvaisi 434 asukkaaseen. Yleissuunnitelman mukaisessa tavoiteverkon vuoden 2030 tilanteen meluestein suojatussa ratkaisussa ohjearvon ylittävälle melulle on arvioitu altistuvan 110 asukasta, joista lähes kaikki asuvat joko rinnakkaistieksi jäävän nykyisen valtatien ja muun alemman verkon teiden varressa. Uuden valtatien melualueelle jää suunnitellulla melusuojauksella tulkinnasta riippuen vain 3 9 asukasta ja näidenkin osalta tilannetta saattaa olla mahdollista parantaa tarkemman suunnittelun yhteydessä. Ohjearvon ylittävälle liikennemelulle altistuvien asukkaiden määrät nykyisin sekä ennustetilanteessa 2030 nykyverkolla ja yleissuunnitelman mukaisella tavoiteverkolla on esitetty taulukossa 5.3. Taulukko 5.3 Tarkastelujakso Nykyverkko (2008) Nastola Iitti Nykyverkko (2030), ei meluntorjuntaa Nastola Iitti Tavoiteverkko (2030), ei meluntorjuntaa Nastola Iitti Tavoiteverkko (2030), meluntorjunnalla Nastola Iitti Tiemelulle altistuvien asukkaiden määrät nyky- ja tavoiteverkolla eri tilanteissa. Asuinrakennukset (kpl) dba dba > 65 dba Yhteensä Tieliikennemelun leviämistä esittävät meluvyöhykekartat on esitetty yleissuunnitelman liitteessä 3. Tärinä Valtatie ja sen mukana valtaosa raskaasta liikenteestä siirtyy uuden valtatien mukana kauemmaksi asutuksesta, joten jo nykyisinkin vähäiset valtatieliikenteen aiheuttamat tärinähaitat vähenevät entisestään. Tien rakentamisen aikana louhinta ja raskaat maansiirtokoneet aiheuttavat tärinävaikutuksia, mutta toisaalta asutus uuden valtatien välittömässä läheisyydessä on vähäistä. Päästöt ja pitoisuudet Vuoden 2040 tilanteessa liikenteestä aiheutuvien päästöjen määrät suunnittelualueella ovat selvästi alhaisemmat kuin nykyisin, vaikka liikennemäärä kasvaa voimakkaasti. Päästöjen määrää vähentää lähinnä ajoneuvotekniikan oletettu kehitys. Pienhiukkaspäästöjen vähentyminen on muita päästöjä vähäisempi. Ainoastaan kasvihuoneilmiötä kiihdyttävän hiilidioksidin (CO 2 ) päästömäärä kasvaa.

44 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET 43 Taulukko 5.4 Liikenteen päästöt (typen oksidit NO x, hiilivedyt HC, hiilimonoksidi CO, pienhiukkaset ja hiilidioksidi CO 2 ) välillä Uusikylä Tillola (valtatie ja rinnakkaistie). Päästölaji Nykyverkko 2010 Nykyverkko 2040 Tavoiteverkko 2040 NO x 1000 kg/v ,6 19,8 HC 1000/kg/v 32,7 9,3 8,4 CO 1000 kg/v 185,1 70,5 101,4 pienhiukkaset 1000 kg/v 3,3 2,3 2,4 CO 2 milj. kg/v 26,3 31,1 28,0 Kokonaispäästöjen vähenemisen lisäksi merkittävä myönteinen vaikutus on päästölähteen eli liikenteen siirtymisellä kauemmaksi Kausalan taajamasta Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Merkittävimmät vaikutukset ihmisten elinoloissa ja viihtyvyydessä tapahtuvat Kausalan taajamassa liikenteen siirtyessä taajaman pohjoispuoliselle ohitustielle. Siellä asukkaiden kokemat haitat (mm. melu) vähenevät ja muutos koetaan siellä viihtyisyyden parantumisena. Toisaalta uuden tielinjauksen lähistöllä asuville tie tuo nykyisin rauhalliseen maalaismaiseen elinympäristöön häiriö- ja estevaikutustekijän, joka muuttaa taajaman pohjoispuolen alueen imagoa ja vähentää asumisviihtyisyyttä. Kausalan eritasoliittymä ja siitä Radansuuhun johtava uusi tie parantavat kunnan keskustaajaman pohjoispuolisen alueen yhteyksiä sekä voivat sen seurauksena lisätä tunnetta alueen keskeisestä asemasta Kirkonkylän ja Kausalan välillä. Ohikulkutie ja siihen liittyvät tiejärjestelyt voidaan toisaalta kokea paikallisidentiteetin kannalta keskeisen ydinalueen maisemaan tunkeutuvana ja sen rikkovana tekijänä, joka heikentää monia kunnan identiteetin kannalta merkittäviä asioita ja maisemallisia kohteita, jollaisiksi monet asukkaat mieltävät mm. ulkoilualueet, mahdollisuuden kokea luonnon rauhaa sekä maalaismaisen elinympäristön. Virkistys- ja ulkoilualueiden laadun heikkeneminen voi vaikuttaa niiden käytön määrään ja sitä kautta kuntalaisten hyvinvointiin. Suunnittelualueen muilla osilla nykyisen valtatien varrella asuvien osalta liikenteen haitat vähenevät, kun liikenne siirtyy pääosin uudelle valtatielle, mutta myös näillä osuuksilla liikenteen haitat leviävät alueille, joilla niitä ei ennen ole koettu. Näillä alueilla uuden tielinjan on myös arvioitu vaikeuttavan metsästysharrastusta jossain määrin Vaikutukset luontoon, kulttuuriperintöön ja maisemaan Ympäristöselvitykset Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu kahden erillisen YVA-menettelyn yhteydessä vuosina 2005 (osuus Uusikylä Jokue) ja 2007 (osuus Jokue Tillola), joita koskevat yhteysviranomaisten lausunnot on esitetty yleissuunnitelman liitteessä 1. YVA-menettelyjen jälkeen yleissuunnitelman aikana on tehty seuraavat selvitykset (esitetty yleissuunnitelman teknisessä kansiossa): Iitin Kurrin liito-oravainventointi 2009 (kevät 2009/ Luontoselvitys Kokansiipi/ Petri Parkko) Museoviraston muinaisjäännösinventointi (10/2008/FM Johanna Seppä) Valtatien ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on selostettu tarkemmin yleissuunnitelmassa viimeistellyn valtatielinjauksen osalta. Vaikutukset maaperään Valtatielinjalla ei sijaitse geologisia erityiskohteita eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia geologisiin muodostumiin. Pukki- ja Pyöräkankaan harjualuetta koskevat vaikutukset on esitetty maisema- ja pohjavesivaikutusten yhteydessä. Tielinjalta poistetaan pintamaata ja siellä tehdään massanvaihtoja. Näistä saatavat humuspitoiset maa-ainekset ja turve pyritään sijoittamaan esimerkiksi maisemanhoidollisiin täyttöihin ja verhoiluihin. Niitä ei kuitenkaan saa sijoittaa pohjavesialueille. Massanvaihtojen heikot ja hienorakeiset kaivumaat pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle niiden syntypaikkaa. Valtatien rakentamisen yhteydessä käsitellään alustavan arvion mukaan mm. seuraavia maamassamääriä: pintamaanpoistoa m 2 kerrosmateriaaleja m 3 maapenkereitä m 3 maaleikkauksia m 3 kallioleikkauksia m 3 Varsinkin valtatielinjan alkupäässä on useita kalliomäkiä ja suuria leikkauksia, jolloin tienrakennusmateriaaleista suuri osa saadaan tielinjalta. Yleissuunnitelmassa esitetty tien korkeusasema on varsinkin alkupäässä määräytynyt varsin alas mm. melun leviämisen ja pehmeikköjen vaatimusten vuoksi. Tiensuunnitteluvaiheessa massatasapainoa tulee tarkentaa tienkorkeusaseman avulla kohteissa, joissa siitä ei aiheudu muuta haittaa. Vaikutukset pohjavesiin Nykyinen valtatie sijoittuu suurelta osin pohjavesialueille, joiden kohdilla valtatien luiskiin ei ole tehty pohjaveden suojausrakenteita, mikä aiheuttaa merkittävän pohjavesien pilaantumisriskin. Uuden valtatien ja pääosan sen liikenteestä siirtyessä uuteen paikkaan sekä uudelle valtatielle suunnitellut pohjavesisuojaukset vähentävät merkittävästi pohjavesiin kohdistuvaa pilaantumisriskiä. Uudelle valtatielle on suunniteltu pohjavesisuojaukset noin 150 metrin matkalle Nastolan Hangasmäen eteläpäässä sekä noin kolmen kilometrin matkalle Tillolan Räiskänsuon ja Pyöräkankaan alueella. Näiden alueiden kuivatusvedet johdetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Suojattavilta pohjavesialueilta tiealueen valumavedet johdetaan hallitusti alueen ulkopuolelle sadevesiviemäreissä tai suojatuissa avo-ojissa niin, että ne eivät pääse imeytymään pohjaveteen. Tillolan ja Arolan pohjavesialueilla uusi valtatie vähentää laskennallista pohjaveden muodostumista noin 2 3 %, millä ei ole merkittävää suoraa vaikutusta pohjavesivarojen määrään. Pukkikankaan kohdalla valtatien korkeusasema suunnitellaan siten, että tielinjalla tehtävät leikkaukset eivät ulotu pohjavesikerrokseen eikä tien rakentaminen aiheuta harjualueella pohjaveden purkaantumista. Valtatien rakentaminen voi välillisesti vaikuttaa sekä pohjavesiriskeihin että antoisuuteen mikäli Tillolan eritasoliittymä johtaa maankäytön kehittymiseen nykyisin pääosin ulkoilu- ja metsätalouskäytössä oleville pohjavesialueen osille. Tillolan eritasoliittymäalueen maankäyttöä ei laadittavana olevan osayleiskaavaluonnoksen mukaan ole kuitenkaan tarkoitus laajentaa. Kotteron peltopehmeikön osalta tulee jatkosuunnittelussa selvittää muun muassa saven alapuolisten vettä johtavien kerrosten rakenne ja pohjavesipaine. Räiskänsuon turpeen poisto ja massanvaihdon täytön toteutus tulee suunnitella siten, ettei suon pohjan olosuhteita muuteta pohjaveden kannalta epäsuotuisiksi. Suojauksilla estetään pohjavesien suolaantuminen ja mahdollisissa onnettomuustilanteissa pilaantuminen. Vaikutukset pintavesiin Uusi valtatie sijoittuu Hiisiön itäpuolella pienialaisten soiden muodostamalle vedenjakaja-alueelle. Tien kuivatusjärjestelyt vaikuttavat paikallisesti vesien virtaussuuntiin, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta soiden vesitalouteen tai alapuolisiin vesistöihin. Rakennusaikana on kuitenkin kiinnitettävä huomiota hienojakoisten ja runsaasti humusta sisältävien maamassojen kaivuun ja käsittelyyn, jotta vältetään vedenlaadulliset haitat alapuolisissa vesistöissä. Uudella valtatiellä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Luhtalammen vedenlaatuun tai veden korkeuteen eikä Veittostensuon vesiolosuhteisiin. Rakennusaikana voi esiintyä Luhtalampeen laskevien vesien paikallista ja väliaikaista samentumista. Tiejakson toteuttamisella ei ole vaikutusta Kirkkojärven ja Urajärven vesitasapainoon tai vedenlaatuun.

45 44 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET Pohjavesialueille tehtävät luiskasuojaukset ja vesien johtaminen pohjavesialueen ulkopuolelle voivat muuttaa Kausalan taajaman pohjoispuolella pintavesien virtauksia. Kuivatusvesien johtaminen aiheuttaa yleensä kloridipitoisuuksien kasvua purkukohdan läheisyydessä, koska pintavesiä kerätään suojauksen vuoksi pitkältä matkalta. Alimmaisen vedenottamon kohdalle tehtävän pohjavesisuojauksen kuivatusvedet johdetaan valtatien eteläpuolelle peltoalueelle. Tillolan pohjavesialueelle tehtävän pohjavesisuojauksen vedet on suunniteltu johdettavan Liuhdonsuolle ja edelleen Seitso-ojaan. Kuivatusvesien aiheuttamat muutokset kohdistuvat suoperäisten alueiden sekä peltoalueiden ojiin eivätkä ole vaikutuksiltaan merkittäviä. Valtatien rakentamisen yhteydessä tehtävät massanvaihdot eivät ole kuivatettuja rakenteita eivätkä siis muuta alueen pintavesitilannetta. Räiskänsuolla tulee jatkosuunnittelussa tarkastella tiepenkereen vaikutus suon vesiolosuhteisiin. Koska tie halkaisee suon, niin massanvaihtotäyttöjen osalta tulee harkita esimerkiksi vettä johtavien suoto-ojien käyttöä. Tällöin tien vaikutusta suon vesiolosuhteisiin saadaan vähennettyä. Vaikutukset luontoon Uusi valtatie muodostaa noin 26 kilometriä pitkän kokonaan uuden maastokäytävän, jossa tie peittää alleen kasvillisuutta ja elinympäristöjä sekä vaikuttaa tien vierialueen luonnonoloihin. Valtatien rakentamisella ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta suojeltuihin lajeihin tai elinympäristöihin. Vaikutukset suunnittelualueen liito-orava-alueisiin Hiisiön eritasoliittymän länsipuolella suunniteltu valtatie sivuaa sen eteläpuolelle jäävää Metsämäen liito-oravareviiriä. Valtatie ei kuitenkaan estä Metsämäen reviirin ja sen kaakkoispuolelle sijoittuvan Saunapellon liitooravareviirin välistä yhteyttä. Vuoden 2009 inventoinnissa valtatien pohjoispuoliselta alueelta ei ilmennyt uusia liito-oravahavaintoja. Jokuen eritasoliittymän eteläpuolella sijaitseva Veittostensuon liito-oravareviiri jää uuden valtatien ja eritasoliittymän tiejärjestelyiden kaakkoispuolelle eikä estä liito-oravareviirin yhteyttä Veittostensuolle eikä lähimetsään. Kausalan Haravakylän pohjoispuolelle Luhdanmäkeen sijoittuva liito-orava reviiri jää uuden valtatielinjan pohjoispuolelle. Yhteydet reviiriltä Luhdanmäen pohjoisosiin ja Luhtalammen liito-oravareviirille säilyvät. Myös yhteys viereiselle Samelin liito-oravareviirille säilyy ennallaan. Kausalan taajaman koillispuolelle sijoittuva Arolahden tienristeyksen ja Arolahden liito-oravareviirit jäävät reilusti uuden valtatielinjauksen pohjoispuolelle. Tillolan eritasoliittymän koillisneljännekseen sijoittuva Paskosuon liito-oravaesiintymä sijoittuu lähelle eritasoliittymää, mutta sen yhteydet metsiin ja ruokailualueille säilyvät. Muut vaikutukset luontoon Uusi valtatie pirstoo Veittostensuon ojittamattomana säilyneen keskiosan, mikä voi heikentää lintudirektiivin liitteen I lajin liron pesintäolosuhteita sekä voi muuttaa paikallisesti suon vesiolosuhteita ja kasvillisuutta. Veittostensuo ja sen pohjoispuoliset ranta-alueet ovat myös hirvieläinten lisääntymisaluetta ja ympärivuotista oleskelualuetta, joihin uusi valtatie vaikuttaa heikentävästi. Uusi valtatielinjaus ohittaa lajistoltaan erittäin merkittävän (liitteen IV lajit liito-orava, vesisiippa, viitasammakko, täplälampikorento sekä muita uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja sekä runsas ja monipuolinen linnusto) Luhtalammen luontoalueen. Alue jää noin 150 metrin päähän tielinjan pohjoispuolelle. Tiellä ei ole vaikutusta Luhtalammen veden vaihtuvuuteen tai laatuun eikä veden pinnan korkeuteen. Linnusto ei todennäköisesti häiriinny merkittävästi liikennemelusta. Valtatien uusi linjaus ei siten heikennä Luhtalammen ja sen lähiympäristön luonnonoloja. Eläinten kulkuyhteydet on huomioitu mm. yhden varsinaisen riista-alikulun järjestämisellä (noin paalu 12300). Myös erityisesti suuren Pentinkivien ylikulkusillan alle jäävä laaja ja korkea vapaa-aukko mahdollistavat hirvien ja muiden eläinten kulun valtatien ali. Lisäksi tieosuudelle Tillola Keltti on suunniteltu riista-alikulku. Varsinkin pieneläimet voivat käyttää myös muita valtatien alikulkuja. Pieneläimille on järjestetty myös valtatien alittava rumpu noin paalun 9410 kohdalle. Valtatie on varustettu molemminpuolisella riista-aidalla, joka estää eläinten pääsyn valtatielle ja ohjaa ne alikulkuihin. Vaikutukset maisemaan Uusi valtatie muodostaa suunnittelujaksolla uuden maisemaelementin, jonka merkittävimmät maisemalliset muutokset kohdistuvat avoimiin maisematiloihin, peltoaukeille ja reunavyöhykkeille sekä asutuksen läheisyyteen. Metsäisillä alueilla maisemalliset muutokset rajoittuvat tien lähialueelle. Uudenkylän kohdalla tie ja siihen liittyvät meluntorjuntarakenteet muuttavat nykyistä maisematilaa katkaisten näkymiä ja luontaisen yhteyden Salpausselän reunavyöhykkeen asutuksen ja Kirviän peltoaukean välillä. Vaikutusta voimistaa uuden tielinjan pohjoispuolella sijaitseva nykyinen valtatie. Merkittävimmin haitta kohdistuu Kirviän peltoaukean reunoilla sijaitsevan asutuksen lähimaisemaan. Uudenkylän eritasoliittymä sijoittuu luontevasti metsäiseen maastoon selänteen reunavyöhykkeellä. Uudenkylän ja Kotteron sekä Hiisiön ja Tillolan välillä tie sijaitsee selänteellä suhteellisen tasaisessa metsäpeitteisessä maastossa, jossa tie ei aiheuta kauaksi näkyviä muutoksia. Tie katkaisee jyrkkäreunaisen Kotteron Hangasmäen ja Kurrin välisen maisematilaltaan huomattavan kaakkoluodesuuntaisen peltolaakson. Tien tasauksella voidaan lieventää jonkin verran maisemallista haittaa. Itse tieltä avautuu hienoja näkymiä avoimeen viljelymaisemaan. Rieskan alueella tielinja ylittää rautatien maisemallisessa solmukohdassa. Tielinja sijaitsee luontevasti maisematilan päätteenä eikä aiheuta merkittävää haittaa Mäkelän taloon liittyvän pienmaisemaalueen arvolle. Jokuessa tie sijoittuu maisemakuvaltaan kauniin selänteen ja mäkien reunustaman viljelymaiseman keskelle ja halkaisee samalla kallioisen metsäsaarekkeen. Alue on Iitin maisemakuvan kannalta arvokas ja mieleenpainuva kokonaisuus, jonka uusi tielinja ja siihen liittyvät meluesteet rikkovat. Uusi tielinja heikentää erityisesti asutuksen lähimaiseman arvoa metsäsaarekkeiden läheisyydessä. Jokuen eritasoliittymä sijoittuu luontevasti kahden kallioisen mäen ja pellon leikkauspisteen muodostamaan maisemalliseen solmukohtaan. Luhdanmäen kohdalla tielinja sivuaa mäen eteläkärkeä. Luhdan peltoaukealla ei ole erityistä maisemallista arvoa, joten sen osalta maisemallinen haitta jää melko vähäiseksi. Tiepenger ja siihen liittyvät melueste- ja siltarakenteet sekä osin myös Kausalan eritasoliittymän rampit katkaisevat Jänispajun ja Kirkonkylän-Radansuun maisema-alueiden välisen yhteyden sekä heikentävät asutuksen lähimaisemaa. Myös pitopalvelu Kurjenmiekan ympäristöön kohdistuu merkittävää maisemahaittaa. Kausalan eritasoliittymän ja Tillolan välillä tie sijoittuu metsäiseen suo- ja harjumaastoon. Tien vaikutus lähimaisemaan jää melko vähäiseksi. Pukkikankaalla ja sen länsipuoleisella harjualueella tie ja eritasoliittymä sijaitsevat paikoin korkealla penkereellä ja paikoin maaleikkauksessa. Näkyvät muutokset rajoittuvat tien lähiympäristöön. Tie heikentää valtakunnallisesti arvokkaan reunamuodostuman maisema-arvoa sekä Pukkikankaan harjulle sijoittuvan virkistys- ja ulkoilualueen lähimaisemaa ulkoilijan kannalta. Liikenteen melu poikkeaa luonnon äänimaisemasta. Taajamakuva Nykyisen valtatien ympäristö Uuden tien rakentamisella ei ole lainkaan tai on vähäinen vaikutus nykyisen valtatien lähiympäristön taajamakuvaan. Merkittävimmät muutokset nykyisen valtatien ympäristössä tapahtuvat Jokuessa, jossa nykyisen ja uuden valtatien leikkauspisteeseen muodostuu eritasoliittymä sekä Tillolan ja Mustalamminsuon välillä, jossa tiet kulkevat rinnatusten. Kausalassa nykyisen valtatien vähenevä liikenne mahdollistaa ympäristön kehittämisen taajamamaisemmaksi. Sovittamista kuitenkin rajoittaa tien tasaus, joka on paikoin ympäröivää asutusta selvästi ylempänä harjun päällä. Uuden tielinjan ympäristö Uusi valtatie sijoittuu kokonaisuudessaan taajamarakenteen ulkopuolelle metsäiseen maisemaan, peltoaukeille ja asutuksen läheisyyteen. Tie ja siihen liittyvät meluntorjuntarakenteet muuttavat ympäristön visuaalista ilmettä. Kausalan kohdalla uudelta valtatieltä tai Kausalan eritasoliittymästä on vaikea hahmottaa taajamaa alueen metsäisyyden vuoksi, joten sisääntuloa on korostettava väyläarkkitehtuurin ja mahdollisten huoltamo- tms. rakennusten avulla. Luonteva maisemallinen lähestyminen taajamaan jää puuttumaan ja valtatien ohikulkumaisuus korostuu.

46 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET 45 Uusi sisääntulo taajamaan Kausalan eritasoliittymästä muuttuu poikkisuuntaiseksi taajamarakenteen nykyiseen pääsuuntaan nähden. Kausalan taajaman liittyminen sen pohjoispuoleiseen Kirkonkylän- Radansuun alueeseen muuttuu nykyisestä uuden Iitintien (mt 362) myötä. Uusi Iitintie Jänispajun ja Radansuun välillä sijoittuu metsämaisemaan, missä autolla liikkujalle ei muodostu luontevaa yhteyttä kulttuurimaisemaan. Uudelta valtatielinjalta ei ole näköyhteyttä vesistöön tai arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kulttuuriperintö Esihistoriallisen ja historiallisen ajan kohteet Suunnitellun valtatien rakentaminen vaikuttaa seuraavasti sen läheisyydessä sijaitseviin esihistoriallisiin ja historiallisen ajan kohteisiin: Iitti-Hiisiöisen kaskiröykkiö on tutkittu ja kuuluu rauhoitusluokkaan 3. Tien rakentamisella ei ole vaikutusta kohteeseen Iitti-Lehtolan kivirakenne ryssänuunit sijoittuu tielinjan välittömään läheisyyteen ja vaatii tarkempaa selvitystä ja suunnittelussa huomioon ottamista. Rauhoitusluokka 2 Iitti-Pahkamäen ajoittamattoman kiviröykkiön laajuus on tuntematon. Kohde sijaitsee noin 130 m etäisyydellä tielinjasta. Rauhoitusluokka 2. Iitti-Kymenrannantien ajoittamaton kiviröykkiö sijaitsee hyvin lähellä suunniteltua tielinjaa ja vaatii tarkempaa selvitystä ja suunnittelussa huomioon ottamista. Rauhoitusluokka 2. Iitti-Kipakkamäen louhos on todennäköisesti nykyaikaisen maa-aineksen oton tulosta eikä siten vaikuta tien rakentamiseen Iitti-Kivisenaronkallion juoksuhaudat ovat jääneet osin jo nykyisen valtatien alle. Kohde tulee ottaa jatkosuunnittelussa tarkemmin huomioon, merkitä se maastoon ja välttää tarpeettoman haitan aiheuttamista kohteelle. Kulttuuriympäristöt Suunniteltu valtatie sijoittuu Iitin valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen eteläpuolelle katkaisten näkyvän yhteyden Jänispajun kulttuuriympäristöön ja sitä ympäröivään maatalousmaisemaan. Muutos ei kohdistu suoraan Jänispajun rakennuksiin eikä miljööseen, mutta heikentää siihen kuuluvan maiseman arvoa. Kausalan pohjoispuolisen alueen houkuttelevuus asuinpaikkana todennäköisesti lisääntyy ja maankäyttöpaineet kirkonkylän ympäristössä voivat välillisesti haitata alueen kulttuuriperinnön arvojen säilymistä. Vaikutukset yksittäisiin rakennusperinnön kannalta arvokkaisiin kohteisiin esimerkiksi Hiisiössä ja Kausalassa jäävät vähäisiksi tai niitä ei ole. Kohteet eivät sijaitse uuden tielinjan läheisyydessä. 5.4 Taloudelliset vaikutukset Tavoitteet ja niiden toteutuminen Hankkeelle asetettiin seuraavia taloutta koskevia tavoitteita: toimenpiteet kohdistetaan ja mitoitetaan kustannustehokkaasti hankkeesta pyritään saamaan yhteiskuntataloudellisesti kannattava Asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: suunnittelun aikaisessa vaihtoehtotarkastelussa painotettiin toimenpiteen laatutason ohella myös toimenpiteiden kustannuksia hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava (H/K=1,5). Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeelle asetetut taloutta koskevat tavoitteet toteutuvat hyvin. Hankkeen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on laskettu 30 vuoden ajanjaksolle ( ). Kannattavuuslaskennassa hankkeen kustannukset ja hyödyt on diskontattu nykytasoon (01/2010, maanrakennuskustannusindeksi MAKU2005=119,5). Laskenta-ajan korkokantana on käytetty 5 %:ia. Hankkeen kannattavuuslaskelmassa on investointikustannusten lisäksi otettu huomioon vuosittaiset ajokustannukset (ajoneuvo-, aika- ja onnettomuuskustannukset), ympäristökustannukset (melu, päästöt) ja kunnossapitokustannukset. Hankkeen rakentamisajaksi on oletettu kaksi vuotta ja laskennalliseksi käyttöiäksi 40 vuotta. Sen perustella on laskettu hankkeen jäännösarvo 30 vuoden kuluttua. Suurimmat hyödyt saavutetaan säästöinä aika- ja onnettomuuskustannuksissa sekä raskaan liikenteen ajoneuvokustannuksissa. Päästö ja melukustannuksissa sekä investoinnin jäännösarvosta saadaan myös laskennallista hyötyä. Vastaavasti hanke aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia teiden kunnossapitoon. Hankkeen kannattavuutta on kuvattu kahdella taloudellisella tunnusluvulla: hyöty-kustannussuhteella (H/K) ja ensimmäisen vuoden tuottoasteella. Hyöty-kustannussuhde kuvaa nykyarvoisten nettohyötyjen suhdetta nykyarvoisiin investointikustannuksiin. Hanke on kannattava, jos H/K on suurempi kuin 1,0. Ensimmäisen vuoden tuottoaste kuvaa hyötyjen toteutumistasoa (%) hankkeen ensimmäisenä käyttövuonna. Hankkeen taloudelliset tunnusluvut ovat: H/K= 1,51 1. vuoden tuottoaste = 7,7. Liikennetaloudellisten tunnuslukujen perusteelle hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Saavutetut hyödyt ovat lähes puolitoistakertaiset kustannuksiin nähden ja hankkeen 30 vuodelle lasketuista hyödyistä toteutuu jo ensimmäisenä käyttövuonna 7,7 %. Taulukko 5.5 Hankkeen nykyarvoiset hyödyt ja kustannukset. HANKKEEN HYÖDYT JA KUSTANNUKSET / 30 VUOTTA (milj. euroa) Kustannuslaji Nykyverkko Tavoite-verkko Hyöty Ajoneuvokustannukset (kevyet ajoneuvot) Ajoneuvokustannukset (raskas liikenne) Aikakustannukset (kevyet ajoneuvot) Aikakustannukset (raskas liikenne) Onnettomuuskustannukset Päästökustannukset Melukustannukset Kunnossapitokustannukset YHTEENSÄ Jäännösarvo 5 HYÖDYT YHTEENSÄ 150 INVESTOINTI KUSTANNUKSET Nykyverkko Tavoiteverkko Kustannus Rakentamiskustannukset Rakentamisen aikaiset korot KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Hankkeen kannattavuuteen liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi hankeen liikennetaloutta koskien on laadittu herkkyystarkastelu hankkeen kustannusarvion ja liikenteenkasvun suhteen. Näiden tekijöiden muutokset vaikuttaisivat hyöty-kustannussuhteeseen seuraavasti: kustannusarvio ylittyy 10 %:lla: H/K= 1,37 kustannusarvio alittuu 10 %:lla: H/K= 1,68 liikenteen kasvukerroin v mennessä + 10 %: H/K = 1,58 liikenteen kasvukerroin v mennessä - 10 %: H/K = 1,44 Jos hankkeen kustannusarvio ja liikenteen kasvu vaihtelevat samanaikaisesti edellä mainituilla vaihteluväleillä, niin hankkeen hyötykustannussuhteen ääriarvoiksi saadaan 1,31 ja 1,75. Hanke on siis kannattava, vaikka kannattavuuden näkökulmasta huonoin skenaario tapahtuisi.

47 46 Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä Tillola, yleissuunnitelma VAIKUTUKSET 5.5 Tieverkon hallinnolliset muutokset Valtatien parantaminen aiheuttaa muutoksia suunnittelualueen tieverkon hallinnollisessa ja toiminnallisessa luokituksessa. Alueen nykyisen tie- ja katuverkon sekä uuden tilanteen hallinnollisen ja toiminnallisen luokituksen ehdotukset on esitetty kuvassa 5.4. Luokitukset täsmentyvät tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Uusiksi valtatien 12 osiksi tulevat: uudelle linjaukselle sijoittuva valtatien 12 osuus ) eritasoliittymän E2 rampit R1, R2, R3 ja R4 eritasoliittymän E3 rampit R1, R2, R3 ja R4 eritasoliittymän E4 rampit R1, R2, R3 ja R4 eritasoliittymän E5 rampit R1, R2, R3 ja R4 Valtatien koko osuudelle muodostuva rinnakkaistie on toiminnalliselta luokaltaan seututie. Se koostuu pääosin nykyisestä valtatiestä. Uudenkylän kohdalla rinnakkaistien osaksi ja seututieksi muuttuu myös nykyisin yhdystienä ja katuna toimivia väylän osia. Hankkeen itäpäässä rinnakkaistien muodostaa tieosuuden Tillola Keltti tiesuunnitelmassa yksityistiestä seututieksi muutettu väylä. Kausalan pohjoispuolella maantie 362 (seututie) muuttuu uuteen paikkaan välillä Haravakylä Radansuu. Nykyinen maantie 362 tällä kohtaa muuttuu yksityistieksi. Tähän muutokseen liittyen myös maantie 3621 Tillolan eritasoliittymän pohjoispuolisilta osiltaan muuttuu yksityistieksi. Jokuen itäpuolelle sijoittuva maantie 14509, joka toimii nykyisin valtatien rinnalla mm. varareittinä, muuttuu yksityistieksi, koska nykyisestä valtatie tulee jatkossa toimimaan uuden valtatien rinnakkaistienä ja varareittinä. Hiisiön kylän kohdalla maantie siirtyy uuteen paikkaan. Tältä syrjään jääviltä osilta maantie muuttuu yksityistieksi. Kuva 5.4 Tieverkon hallinnollinen ja toiminnallinen luokitus sekä niitä koskevat muutostarpeet. Muiden nykyisten ja parannettavien maanteiden ja katujen hallinnolliset luokat säilyvät ennallaan.