Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista."

Transkriptio

1 Saija Mäki-Komsi Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista.

2 SAATESANAT Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista raportti on osa opetushallituksen Tampereen yliopistolta tilaamaa tutkimusta. OpinNet on Opetushallituksen koordinoima projekti, joka on osa Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaa. OpinNetissa kehitetään ammattitutkintoja ja aikuiskoulutusta verkossa. Projektissa työskennellään näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen joustavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi, joten tieto- ja viestintäteknologian sekä tietoverkkojen hyödyntämisellä on projektissa tärkeä merkitys. Tampereen yliopisto toteutti opetushallituksen tilaamana projektiin liittyvän tutkimuksen vuosina Kädessäsi oleva raportti on lyhyt interventio oppilaitosten vallitsevaan oppimis- ja opetuskulttuuriin ja sen ilmentymiin. Tässä tutkimuksessa kohderyhmä muodostui OpinNet projektissa mukana olevista eri alojen opettajista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin opettajille suunnatulla kyselyllä ja sen tulosten pohjalta huolellisesti valituilla haastatteluilla. Haastatteluun valittiin henkilöitä, jotka kyselyssä ilmaisivat halukkuuteensa osallistua haastatteluun ja edustivat uusiin oppimisympäristöihin liittyvissä näkemyksissään mahdollisimman selkeästi eri ääripäitä. Haastattelu oli tutkimuksen ensisijainen aineiston keruun menetelmä. Tutkimuksen, joka tässä raportissa esitellään, toteutti allekirjoittanut professori Eero Ropon ohjauksessa. Tutkimus hyväksyttiin Tampereen yliopiston aikuiskasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon tutkielmaksi keväällä Kiitän tutkimukseen osallistuneita aktiivisia OpinNet projektin opettajia, opetushallitusta ja ohjaajaani sekä tarkastajia panoksesta tutkimuksen toteutuksessa. Tampereella 11. huhtikuuta 1999 Saija Mäki-Komsi 2

3 ESIPUHE Raportti pyrkii omalta osaltaan kuvaamaan laajempia, oppilaitoksiin kohdistuvia kehittämisvaatimuksia. On tärkeää ymmärtää tutkimusraportti osana laajempien kehittämisvaatimusten kuvauksia, joiden avulla keskustelua voidaan selkiyttää ja jäsentää sekä kehittämisen vaiheita analysoida. Yksittäisiä kehittämisen virstanpylväitä on usein vaikea juurruttaa käytäntöön, ellei niitä tueta kokonaisvaltaisilla strategisilla ratkaisuilla ja laajoilla, eri henkilöstöryhmät kattavilla toimenpiteillä. On olemassa suunnaton määrä esimerkkejä opetuksen ja oppimisen 'hyvistä käytännöistä' ja 'onnistuneista kokeiluista', joiden seurauksena kaikki on kuitenkin pitkällä tähtäyksellä pysynyt ennallaan. Tämän raportin tavoitteena on pureutua vallitseviin oppimis- ja opetuskulttuuriin ilmentymiin ja pyrkiä löytämään siitä elementtejä, jotka edesauttavat uuden, tietoyhteiskuntaistamista tukevan oppimis- ja opetuskulttuurin syntymistä. Raportin tavoitteena on auttaa oppilaitosten opettamisen ja oppimisen kehittämiseksi ponnistelevia opettajia hahmottamaan prosessien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja perusedellytyksiä, joiden huomioimisella voidaan nopeammin saavuttaa kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Tutkimuksen taustavaikuttajina pohditaan vallitsevaa tietoyhteiskuntaistamiskehitystä, mahdollisuuksia oppimisen ja opetuksen uusille (virtuaalisille) ympäristöille sekä organisaatiokulttuureissa ilmeneviä murroksia. Kaikki edellä mainitut ovat mukana vaikuttamassa oppilaitosten kehittämisen ja kehittymisen intensiteettiin ja suuntaan. Tutkimuksessa tieto- ja viestintäteknologia sekä tietoverkot nähtiin innovaatioina, jotka oppilaitoksiin tuotuina aiheuttavat aina muutoksia kulttuurissa, toiminnoissa ja ajattelussa. Innovaatioiden leviämisprosessissa keskeinen merkitys on paitsi innovaation ominaisuuksilla myös ympäristöllä ja sen vaikutuksilla sekä niillä yksittäisillä henkilöillä ja ryhmillä, jotka vaikuttavat omaksumisprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen tulosten mukaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto aiheuttaa muutoksia ainakin opettajan toiminnassa, organisaation rooleissa, teknologian merkityksessä sekä opetusmenetelmissä. Tutkimuksen tulosten mukaan uusi oppimis- ja opetuskulttuuri on ennenkaikkea nähtävissä organisaation oppimis- ja opetuskulttuurin henkisinä muutoksina. Tutkimuksen tulokset esitetään teeseinä, jotka on nimetty asenteiksi, pelisäännöiksi, valmiuksiksi, infrastruktuuriksi ja resursseiksi. Teesit ovat tekijöitä, jotka edesauttavat uuden oppimis- ja opetuskulttuurin syntymistä ja leviämistä sekä tuottavat siihen syvällisiä laadullisia muutoksia. Teknologian laaja levinneisyys lähes kaikille elämän eri osa-alueille, toimintojen verkottuminen, joustavuuden ja valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen sekä erilaisten teknologioiden integroituminen ovat osa nykypäivää myös opetuksen ja oppimisen alueella. Castells (1996) esittääkin informaatioteknologiaa uudeksi olemisen ja elämisen paradigmaksi. Sinko ja Lehtinen (1998) kysyvät, voidaanko tieto- ja viestintäteknologiaa jo pitää normatiivis-historiallisena tekijänä, joka säätelee yksilön elämänkulkua ja sen vaiheita? Myös tiedon käsitys alkaa muokkautua tieto- ja viestintäteknologian levinneisyyden ja uudenlaisen mediakulttuurin myötä. Tietoyhteiskuntaan varustauduttaessa pohditaan myös tarvittavien valmiuksien määrää, laatua ja laajuutta. Eräänä ajankohtaisena teemana käydäänkin keskustelua kapeasta ja laajasta tietoyhteiskuntatulkinnasta ja niiden edellyttämistä tietoyhteiskunnan hallintaan liittyvistä henkilökohtaisista valmiuksista ja kyvyista. Uusien oppimisen ja opetuksen ympäristöjen alueella tietoyhteiskuntaistamisprosessit tuovat muutosvaatimuksia. Opetuksen tulisi olla joustavaa, 3

4 yksilölliset valinnat mahdollistavaa ja oppijan yksilölliset oppimisen prosessit tehokkaasti liikkeelle sysäävää. Oppimisen tulisi rakentaa oppijalle merkityksellisiä kokonaisuuksia ja edesauttaa itseohjautuvan oppimisen valmiuksien kehittymistä. Opetuksen tulisi muuttua myös ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja sen tulisi tarjota oppijalle itselleen oppimisen arviointiin liittyviä välineitä. Käytännössä asia ei kuitenkaan etene näin yksiselitteisesti. Oppilaitosten verkottamisohjelman (verkkoyhteyksien rakentaminen ja laitekannan hankinta ja parantaminen) toteutuminen, opettajien täydennyskoulutuksen eteneminen sekä uusien opetusmateriaalien ja menetelmien kehittäminen eivät useinkaan toteudu tavoitteiden mukaan. Myös 90 luvun 'virtuaali' alkuinen oppimisympäristö (virtuaaliluokka, -koulu, -yliopisto) ei useinkaan täytä virtuaalitodellisuuden tai ympäristön kriteereitä. Organisaatioiden vallitsevissa työkäytänteissä ja kulttuurissa muutokset tapahtuvat hitaasti. Tieto- ja viestintateknologian sekä tietoverkkojen käyttämisessä vaadittavat taidot ja valmiudet sinänsä ovat suhteellisen nopeasti omaksuttavissa. Jotta uusien taitojen ja valmiuksien omaksuminen muuttuisi osaksi arkitoimintoja ja synnyttäisi tietoyhteiskuntaa sekä uutta oppimis- ja opetuskulttuuria edesauttavaa, uudistavaa (transformative) oppimista, tulisi organisaation tukea henkilöstön kehittymispyrkimyksiä jakamalla valtaa ja vastuuta alemmas ja useammille. Vallitsevan kulttuurin muutosprosessit vaativat joissakin tapauksissa jopa sukupolvienkin vaihtumisen. Uusi, tietoyhteiskuntaistamisprosesseja tukeva oppimis- ja opetuskulttuuri eroaa selvästi vallitsevasta, so. perinteisestä oppimis- ja opetuskulttuurista. Uuden oppimis- ja opetuskulttuurin voidaan joissain tapauksissa sanoa olevan yksi oppilaitoksen tulevaisuuden menestystekijä. Kaiken kaikkiaan lienee selvää, että teknologian kehittyessä olisi tärkeää, että pedagogiset ja andragogiset mallit pysyisivat kehityksessä mukana tai mieluusti eturintamassa ja vähän edelläkin. Organisaatioiden tulisi ottaa haaste vakavasti. Yhteiskunnan teknistyessä yhä enemmän, tulisi tulevaisuudessa tarvittavien informaation käsittelyn, kommunikaation käsittelyn sekä ajattelun ja arvioinnin taitojen rinnalle nostaa yhtä tärkeäksi ihmisten valmiudet ja näkemykset tehdä yhä enemmän arvovalintoihin sidoksissa olevia päätelmiä ja ratkaisuja. Oppimisessa on aina myös kysymys merkitysten ymmärtämisestä ja muuttumisesta, kulttuurin omaksumisesta ja kulttuuriin kasvamisesta. Oppiminen on vuorovaikutustoimintaa, jossa sen osapuolet konstruoivat omaa elämismaailmaansa ja valmiuksiaan sosiaalisessa kontekstissa. Avoimet oppimis- ja toimintaympäristöt ja niiden tieto- ja viestintäteknologia muuttavat olennaisesti oppijan oppimisen kontekstia ja vaikuttavat oppijan identiteetin muotoutumisen prosesseihin. Tämän raportin tulosten mukaan uusi oppimis- ja opetuskulttuuri ilmenee siis ennen kaikkea organisaatioiden ja vallitsevan oppimis-ja opetuskulttuurin henkisinä muutoksina. Tällaiset muutokset muuttavat organisaation ilmapiiriä ja kulttuuria oleellisesti erilaiseksi. Erilainen oppimis- ja opetuskulttuurin on osaltaan myös edistämässä syvällisiä arvoihin ja arvojärjestelmiin sidoksissa olevia laadullisia muutoksia. Tutkimuksen tulosten mukaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto näyttää aiheuttavan muutoksia opettajan toiminnassa, organisaation rooleissa, teknologian merkityksessä sekä opetusmenetelmissä. Tulosten mukaan uusi oppimis- ja opetuskulttuuri on nähtävissä muutoksina asenteissa, pelisäännöissä, valmiuksissa, infrastruktuurissa ja resursseissa. Se, minkälaisena oppija kokee itsensä kulloisessakin toimintaympäristössä, vaikuttaa ratkaisevasti myös oppijan identiteetin rakentumiseen ja tajunnan muotoutumiseen. 4

5 Raportin ensimmäisessä luvussa käsitellään tietoyhteiskuntaistamiseen, uusiin oppimisympäristöihin ja organisaatiokulttuuriin liittyviä ilmiöitä. Toisessa luvussa kuvataan tutkimuksen tavoitteita ja menetelmiä sekä kuvataan aineiston hankintaan liittyviä yksityiskohtia. Kolmannessa ja neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen tulokset ja niistä jalostetut teesit. Teesit kuvaavat tekijöitä, jotka oppilaitosten tulisi huomioida uusia oppimisympäristöjä kehittäessään ja pyrkiessään kohti uutta oppimis- ja opetuskulttuuria. Viidennessä luvussa esitetään tämän tutkimuksen synnyttämiä teemoja jatkotutkimuksiksi. Keskeisimmiksi noussevat organisaatoiden kehittämisen lähtökohtien analysointi, uusien oppimisympäristöjen kokonaisvaltainen, pedagoginen kehittäminen sekä vertaileva tutkimus erilaisista todellisuus-, ihmis- ja tietokäsityksistä. Eittämättä yhtä hedelmällistä olisi mm. erilaisten todellisuus-, ihmisja tietokäsitysten sekä tietoyhteiskuntakehityksen kriittinen tarkastelu. 5

6 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Matkalla tietoyhteiskuntaan? Oppimisen uudet ympäristöt Organisaatiokulttuurien murrokset Tutkielman aihealueista TUTKIELMAN TOTEUTTAMINEN Tutkielman viitekehys Tutkimusongelmat ja tutkielman tavoitteet Tutkielman metodologiasta ja metodeista Strukturoitu kysely Teemahaastattelu Projektiivinen tehtävä Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden määrittelystä LUOKKAHUONEOPETUKSESTA MONIMUOTO-OPETUKSEEN Etä- ja monimuoto-opetus vakiintuneena opetuksen järjestämisen muotona Muuttuvat roolit Käsitys oppimisesta ja opetuksesta Opettaja oppimisen kätilönä Oppija oppimisen ytimessä Organisaation merkitys uudistusten onnistumisessa Oppimisen ohjaus Uuteen opetus- ja oppimiskulttuurin siirtymisestä Stressaantunut opettaja vai innostava ohjaaja Perinteet ja visiot törmäyskurssilla Vapauttaako teknologia ja mihin? Toteutuvatko aktivoivat opetusmenetelmät? AVOIMISTA OPPIMISJÄRJESTELMISTÄ TÄSMÄKOULUTUKSEEN Oppimisen avoimuus ja päämäärät Minärakenne ja suhtautuminen opetuksen kehittämispyrkimyksiin Avoin oppimisjärjestelmä -oppimisen supermarket vai hyvin laadittuja pedagogisia kokonaisuuksia? Uuden oppimis- ja opetuskulttuurin ilmentymiä Teesi 1. Kehittämismyönteinen asenne Teesi 2. Eksplisiittiset pelisäännöt Teesi 3. Oikeanlaiset valmiudet Teesi 4. Infrastruktuurin mitoitus Teesi 5. Resurssien mitoitus Oppimateriaalin kehittämisen tarpeista DISKUSSIO Matkalla tutkimukseen Suosituksia jatkotutkimuksiksi LÄHTEET

7 7. LIITTEET

8 1. JOHDANTO 1.1. Matkalla tietoyhteiskuntaan? The space of flows and timeless time are the material foundations of a new culture, that transcends and includes the diversity of historically transmitted systems of representation: the culture of real virtuality where make-believe is belief in the making. Manuel Castells 1996, 375. Yhteiskunnassa ja sen rakenteissa on käynnissä rajuja muutosprosesseja, joista käydään yhteiskunnan eri alueilla laajaa keskustelua. Tällä hetkellä puhutaan tietoyhteiskunnasta, osaamisyhteiskunnasta, tietämys- tai viisausyhteiskunnasta tai jopa elämänlaadun yhteiskunnasta. Kaikissa käsitteissä on yhteistä kuitenkin se, että ne edellyttävät ja aiheuttavat uudenlaisia toiminnan ja ajattelun tapoja. Yleisten tulevaisuusvisioiden mukaan uudenlaiset toiminnan tavat noussevat perinteisten rakennelmien rinnalle tai niitä osittain korvaamaan. Sekä työelämässä että koulutuksessa esimerkiksi perinteiset hierarkkiset organisaatiot tulevat osittain korvautumaan avoimilla, oppivilla ja nopeasti reagoimaan kykenevillä verkostoorganisaatioilla. Teknologian käyttönoton ja verkostoitumisen seurauksena on alettu puhua avoimen opiskelun organisaatioista, uusista oppimisympäristöistä, mediaa hyödyntävistä oppimis- ja toimintaympäristöistä, joustavista, modernia tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävistä toimintaympäristöistä ja jopa oppivista postmoderneista organisaatioista. (mm. Tella 1995,1997 ja Lehtinen 1997) Castells (1996) on laajassa trilogiassaan esittänyt informaatioteknologiaa uudeksi olemisen ja elämisen paradigmaksi. Castellsin mukaan historian kehityskulkua seuraamalla on löydettävissä tiettyjä elementtejä, jotka puoltavat uuden paradigman olemassaoloa. Informaation käyttö raaka-aineena, teknologian laaja levinneisyys kaikille elämän osa-alueille, toimintojen verkottuminen, joustavuuden ja valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen sekä erilaisten teknologioiden integroituminen ovat esimerkkejä tietoyhteiskuntaa rakentavista elementeistä. Elämme vaiheessa jolloin varsinkin yritysmaailmassa verkottuminen on voimakkaasti ja maailmanlaajuisesti vakiinnuttanut asemansa. Talouselämään liittyvä maailmanlaajuinen kilpailu on vakiintumassa kolmen suuren eli Pohjois-Amerikan, läntisen Euroopan ja Aasian alueiden (Japani ja sen lähialueet) taisteluksi. Teknologinen kehitys edesauttaa kommunikaation laajentumista ja joustavoitumista yli maantieteellisten, fyysisten tai sosiaalisten rajoitusten. Vallitseva ilmapiiri on tietyssä määrin otollista maaperää uuden paradigman syntymiselle. Castellsin mukaan uudet teknologiset innovaatiot kehittyvät teknologian ja sovellusten hyötykäytöllä. Yhä enemmän siis käyttäjien henkilökohtaisen kokeilun ja kokemusten kautta, joka lähentää teknologioiden käyttäjiä ja tuottajia toisiinsa. Kaaoksesta löytyy järjestys ja uudelle paradigmalle on löytymässä sitä luonnehtiva kulttuurinen koodi. Kulttuurista koodia luonnehtivat keskeisimmin useiden kulttuurien ja alakulttuurien olemassaolo sekä arvojen ja arvostelmien pluralisoituminen. Kulttuuri muuntuu ohikiitäväksi, saavuttamattomaksi ja samalla kokijoilleen ainutkertaiseksi. It is a culture, indeed, but a culture of the ephemeral, a culture of each strategic decision, a patchwork of experiences and interests, rather than a charter of rights and obligations. (Castells 1996, 199). 8

9 1970-luvulta lähtien on Suomessakin käyty laajaa keskustelua tietoyhteiskuntakehityksestä ja varsinkin sen vaikutuksista työtehtäväsisältöjen ja työn ammattitaitovaatimuksiin. Keskeisinä suuntauksina on nähty toisaalta töiden rikastuminen ja ammattitaitovaatimusten yleinen kohoaminen sekä toisaalta yleinen töiden sisällöllinen köyhtyminen ja ammattitaitovaatimusten aleneminen. (Kasvio 1994). 90-luvulle tultaessa on kuitenkin päädytty yhä laajemmin siihen, että työtehtävissä ja ammattitaitovaatimuksissa tapahtuu polarisoitumista siten, että yhtäältä lisääntyvät eräät korkeatasoista ammatillista osaamista edellyttävät tehtävät ja toisaalta erilaiset pelkästään kapea-alaista tehtäväkohtaista osaamista edellyttävät rutiiniluontoiset tehtävät. Castellsin mukaan (1994) mitään systemaattista yhteyttä ei kuitenkaan voida löytää uuden teknologian leviämisen ja työllisyysasteen välisestä tilanteesta. Suuntauksena on, että yhtäältä uusia työpaikkoja syntyy ja toisaalta vanhoja häviää. Tietoyhteiskunnassa tieto on tärkeä voimavara. Tietoyhteiskuntateorioihin liittyvä keskustelu alkoi 70-luvun alussa, jolloin Masuda esitti mallinsa japanilaisen informaatioyhteiskunnan rakentamisesta. Suunnitelma oli melko teknologiapainotteinen eikä siihen sisältynyt kovin moniulotteista tavoiteltavan yhteiskuntarakenteen analyysia. Viimeaikainen tietoyhteiskuntaan liittyvän keskustelun aalto sijoittuu luvun keskivaiheille, jolloin mm. läntiset teollisuusmaat omaksuivat tietoyhteiskunta - idean strategiaksi lamasta selviytymiseksi. Vaikka tietoyhteiskunnan perusta muodostuukin tieto käsitteen pohjalle, ovat vähintään yhtä keskeisessä asemassa ihmisten väliset yhteydet ja kommunikaatio. Tiedon monista perityistä merkityksistä on hyvä olla selvillä varsinkin nyt, kun tarve peruskäsitteiden uudelleen määrittelyille on ajankohtainen. Jo antiikin filosofiassa erotettiin tieto ja luulo toisistaan. Ihmisellä voi olla luuloa, jolla ei ole mitään tekemistä toden kanssa. Toisaalta ihminen voi sattumalta luulla myös todenmukaisia asioita. Klassisen tiedon määrittelyn mukaan tieto on hyvin perusteltu, todenmukainen uskomus. Tietoyhteiskuntafoorumin perusteet -ryhmän raportin mukaan (http: tietokoneiden myötä on nähty tiedon -käsitteiden muodostavan seuraavan hierarkian: - viisaus (kokemukseen ja arvioihin perustuvaa tietoa) - tietämys (tulkittua ja ymmärrettyä tietoa) - informaatio (yhdistettyjä tietoalkioita ja tietorakenteita) - data (yksinkertaisia tietoalkioita) Käsityksestä käy ilmi, että tieto sinänsä ei ole ratkaisevaa, vaan se, että ihmiset osaavat käyttää tietoa hyväkseen. Tietoyhteiskunta on siten tiedon ja osaamisen yhteiskunta, jossa on käytettävissä tehokkaita välineitä tiedon käsittelyyn ja välittämiseen. Yhteiskunnan kehittyessä tietoyhteiskunnaksi tapahtuu siinä aina myös syvällisiä muutoksia kulttuurissa ja arvoissa. (Mannermaa 1996, Sinko - Lehtinen, 1998) Mannermaa (1996) esittää teoksessaan, että arvoja koskevissa arvioissa on korostunut kaksi eri näkemystä. Toisaalta on korostettu suomalaisen arvoperustan vakautta ja sitä, että arvoperustassa ei luultavimmin tule tapahtumaan suuriakaan muutoksia. Kuitenkin tätä voimakkaampi ja useammin esille tuotu näkemys on uskomus suomalaistenkin arvomaailman pirstaloitumisesta. Mannermaan mukaan tällöin on asetettu kyseenalaiseksi se, onko mitään järkeä ylipäätään enää puhua 9

10 "suomalaisesta yhteiskunnasta" kokonaisuutena, vaan onko tarkoituksenmukaisempaa tarkastella erilaisia arvoja heijastelevia osakuntia. (Mannermaa 1996, 29) Mannermaa (1996) esittää tulevaisuusbarometrin asiantuntijapaneelin arvion, jonka mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2017 ovat merkittävimpiä arvoja henkistä hyvinvointia korostavat arvot, ekologiset arvot, kansainvälisyyttä korostavat sekä sivistyksen merkitystä korostavat arvot. Niistä nykyhetkeen verrattuna eniten merkitystään lisäävät ekologiset, ympäristön merkitystä korostavat arvot. Muita merkitystään lisääviä arvoja ovat mm. yhteisölliset arvot ja tavoitteet, uskonnolliset ja hengelliset arvot sekä pyrkimys hyvään yhteiskuntasopuun. Sen sijaan taloudellisen kasvun, yleensä aineellista hyvinvointia korostavat arvot sekä luottamus markkinatalouteen kansakunnan aineellisen hyvinvoinnin aikaansaajana menettävät oleellisesti merkitystään tulevaisuudessa. (Mannermaa 1996, 29 30) Kehittyminen informaatioyhteiskunnasta tietämys- ja viisausyhteiskunnaksi tapahtuu vaiheittain. Opetusministeriö on tiedonstrategioissaan painottanut yhteiskunnan kehittämistä elämänlaadun tietoyhteiskunnaksi. Elämänlaadun tietoyhteiskunta ei ole tietotekniikkayhteiskunta sanan rajoittuneimmassa merkityksessä. Uusi tieto- ja viestintäteknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Opetusministeriön mukaan tietoyhteiskunnan kehittämisen lähtökohdissa tulee korostaa mieluummin oppivaa yhteiskuntaa ja ymmärrysyhteiskuntaa kuin tietoyhteiskuntaa sinänsä. Ymmärrysyhteiskunnassa oleellista on kyky käyttää, soveltaa, kritisoida ja valita sekä jalostaa ja tuotteistaa tietoa. Pyrkimyksenä on myös kannustaa yksilöitä tekemään eettisesti kestäviä valintoja ja ottamaan vastuuta omaa lähipiiriä laajemmin. Vaikka uusi teknologia tuo mukanaan paljon hyvää ja lisää mahdollisuuksia, on siihen liittyvät sosiaaliset ja psykologiset haitat kuitenkin vähintään tiedostettava. Opetusministeriön tiedonstrategian mukaan on ajoissa tartuttava mm. yhteiskunnan mahdolliseen polarisaatiokehitykseen ja estettävä jako tietoköyhiin ja tietorikkaisiin alueisiin ja ihmisiin. Lisäksi on pyrittävä varmistamaan, että kehitys etenee eettisesti oikeaan suuntaan ja edesauttaa kestävää kehitystä. Tietotekniikan olemassaolo ja kehittyminen sekä informaation lisääntyminen eivät sinänsä muuta yhteiskuntaa tietoyhteiskunnaksi. Käyttöliittymien toteutuksien takana olevat järjestelmät vaativat yhä hienojakoisempaa ohjelmointia, jolle käyttäjät asettavat paljon vaatimuksia. Teknologisesti Suomea pidetään edelleen yhtenä edistyneimmistä tietoyhteiskunnista. Nevalaisen mukaan (1997, 46) useimmat tilastot kuitenkin kertovat Suomen olevan vain reipasta keskitasoa muiden OECDmaiden joukossa. Kärjessä olemme pääsääntöisesti kahdella mittarilla; internet yhteyksien määrä / asukas ja matkapuhelimien määrä / asukas. Nevalaisen mukaan (mt.) monet asennetutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet suomalaisten olevan poikkeuksellisen halukkaita ottamaan uusia laitteita käyttöön ilman riittävää (tai minkäänlaista) tavoite- ja arvokeskustelua tai opetuksen yhteydessä ilman varmuutta siitä, että teknologia on riittävällä kehitysasteella myös pedagogisesti Oppimisen uudet ympäristöt... sanotaan nyt suhteessa teknologiaan... et heillä (juuri peruskoulunsa päättäneillä) useimmilla on valmiuksia jo kun he tulee tänne ja... ja tällä tavalla... et välttämättä se ei niinku näy siinä suhtautumisessa muuten siihen opiskeluun tai johonkin, et olis jollakin 10

11 tavalla itseohjautuvampi... päinvastoin voi olla niin, että just koulun penkiltä tullu on hyvin epäitsenäinen ja olettaa enemmän saavansa sitä opetusta kun joku tommonen keski-ikänen, joka hyvin nopeesti sitte hoksaakin mistä tässä on kysymys ja on tottunu työelämässä toimimaan itsenäisesti ja ku vaan niinku tajuaa että okei täähän toimii samalla tavalla... (OpinNet -projektin Sirkka) Tietoyhteiskuntaistamiskehityksen mukanaantuoma tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös opetuksen ja oppimisen alueilla. Tällöin on tärkeää pohtia opetuksen ja oppimisen keskeisiä kysymyksiä: mitä ja miten opiskellaan, kuka opettaa ja koska, kuka oppii sekä mitä ja miten? Kysymykset ovat erityisen tärkeitä silloin, kun perinteisiä opetuksen muotoja ja sisältöjä syystä tai toisesta muunnetaan ja mukaan kytketään tieto- ja viestintäteknologiaa. Alan keskustelujen mukaan osa opetuksesta hoidetaan jo nyt ja tulevaisuudessa yhä laajemmin erilaisten virtuaaliprofessuurien ja -lehtoraattien kautta. Tällä hetkellä mm. Suomen yliopistot tarjoavat avointa yliopisto-opetusta ja opintoneuvontaa virtuaalisesti (kts. Suuntauksena on, että perusasteen kouluja ja oppilaitoksia kehitetään fyysisen koulun ja virtuaalikoulun yhdistelmäksi, joka sekä itse pitää yllä että hyödyntää erilaisia tietopankkeja ja tietoverkoissa olevia asiantuntijafoorumeita. Tieto- ja informaatioteknologia tekee tuloaan paitsi nuoriso- ja aikuiskoulutukseen myös varhaiskasvatuksen alueille (Sinko - Lehtinen, 1998). Tieto- ja informaatioteknologia on osaltaan muokkaamassa oppimis- ja opetuskulttuuria. Kulttuurin muuntuminen on kuitenkin hidas prosessi, johon usein vaaditaan jopa sukupolvienkin vaihtuminen (kts. mm. Kasvio 1994). Uuden oppimis- ja opetuskulttuurin leviäminen ja vakiintuminen toimintakäytänteiksi on osa tietoyhteiskuntakehitystä. Jotta siirtymä uuteen kulttuuriin toteutuisi, edellyttää se toimintatapojen ja asenteiden muuttumista koko koulujärjestelmässä ja sen piirissä toimivilla yksilöillä. Alan keskusteluissa usein kuitenkin todetaan, että tämän hetkinen peruskoulu ei välttämättä riittävästi valmenna nuoria ja siis potentiaalisia aikuisopiskelijoita tietoyhteiskuntaan asenteellisesti tai tarjoa heille välineitä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen tiedon haussa ja tiedon konstruoinnissa. Opiskelijan mediaan sekä tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien uusien valmiuksien ja toimintamallien kehittyminen näyttäisikin usein olevan enemmän kiinni opettajasta kuin koulusta tai sen opetussuunnitelmista. Jos opettaja itse hallitsee uudet mediat ja toimimisen uusissa oppimisympäristöissä, on tällaisella opetuksella todennäköisesti suuri merkitys oppijoiden mediatajun ja -tietoisuuden kehittymiselle sekä uusien toimintakäytänteiden omaksumiselle. Perinteisen lähiopetuksen väheneminen aikuisoppilaitoksissa kautta linjan johtuu osittain uudentyyppisten opetusmenetelmien käyttöönotosta. Uudentyyppisten menetelmien käyttöönottoon vaikuttavat kehittyneet näkemykset oppimisesta ja opetuksesta mutta myös yhä useammin erilaiset säästötoimenpiteet. Näin ollen, ja huomioiden aikuisoppilaitoksiin tulevan oppimisvalmiuksiltaan hyvinkin heterogeenisen opiskelijajoukon, olisi ensiarvoisen tärkeää päästä tilanteeseen, jossa opetusta ja oppimisympäristöjä voitaisiin kehittää ilman pakkoa ja voitaisiin konkreettisesti jäljittää niitä keskeisiä ilmentymiä, jotka luonnehtivat uudenlaista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää opetus- ja oppimiskulttuuria. Ammatillisessa koulutuksessa painopiste on siirtymässä luokassa tapahtuvasta kontaktiopetuksesta työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja omaehtoiseen opiske- 11

12 luun. Oppisopimuskoulutuksesta pyritään tekemään yksi tasavertainen ammattiin opiskelemisen väylä. Tavoitteena on, että vuosituhannen vaihteessa 20 prosenttia toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta on oppisopimuskoulutusta. Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen yksikön hallitusneuvos Timo Lankinen arvioikin (1997), että vuosituhannen vaihteeseen mennessä tarvitaan noin puolen vuoden työelämän harjoittelupaikkaa oppisopimusopiskelijoille ja muille ammatilliseen tutkintoon tähtääville. Yhteiskunta on kaikkineen vaiheessa, jossa toiminnan sisällöt, muodot ja tulkinnat uudistuvat. Tieto- ja viestintäteknologian voimakas olemassaolo oppimistilanteissa vaikuttaa yksilöiden toimintaan ja ajatteluun. Kun tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa oppijoiden pääsemisen yhä monipuolisemmille tiedonlähteille, asettaa se myös uudenlaisia vaatimuksia. Tiedon lähteiden laajentuminen ulottuu paitsi sisältöön myös esitystapaan ja sen muotoon. Niinpä oppimisessa painottuukin sisällöllisten eli tiedollisten ja taidollisten elementtien lisäksi kulttuurinen ja esteettinen näkökulma, joka konkreettisesti laajentaa oppimisen ja tiedon muodostuksen kokonaisvaltaiseksi fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja historiallisen yhdistäväksi prosessiksi. Oppimisen ja tiedonmuodostuksen prosesseissa ihminen pyrkii muodostamaan kaikkia aistikanaviaan hyödyntäen sisäisen mallin siitä todellisuudesta, jossa kulloinkin elää ja vaikuttaa. Mallin rekonstruktioprosessissa yksilö peilaa omia merkitysrakennelmiaan kokemaansa sosiaaliseen todellisuuteen ja siinä vallitseviin vuorovaikutussuhteisiin. Uusi oppimisympäristö hyödyntää teknologiaa ja mediaa, jonka avulla myös kokemusmaailmamme laajenee. Uusilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan Hyötyläinen & Hyötyläisen mukaan (1997) ympäristöjä, jotka hyödyntävät teknologiaa eivätkä ole vielä vakiintuneet käytäntöön, vaan sisältävät vielä kokeiltavana olevia ominaisuuksia. Uusia oppimisympäristöjä kehitetään tuottamaan tietoa tietoyhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat uusia oppimisympäristöjä. Virtuaalisten ympäristöjen ideana on laajentaa kaksiulotteisuus kolmiulotteisuudeksi, jolloin toimija ei enää pelkästään havainnoi ja toimi vierestä vaan kokee olevansa tapahtuman sisällä. Virtuaalisten ympäristöjen yhteydessä onkin puhuttu mahdollisuudesta siirtyä itse tiedon sisään tai tiedon keskelle havaitsemaan ja havainnoimaan. Hyötyläinen kuitenkin toteaa, että tämän vuosikymmenen virtuaali-alkuiset oppimisympäristöt (virtuaaliluokka, -koulu, -yliopisto) eivät täytä virtuaalitodellisuuden tai -ympäristön kriteereitä (Hyötyläinen 1997, 483). Kehitys painottuu edelleenkin liiaksi teknologian kehittämiseen sen sijaan, että pyrittäisiin luomaan uusi pedagoginen viitekehys oppimiselle ja opetukselle uusissa oppimisympäristöissä. Uusi oppimisympäristö on käsitteenä monitahoinen ja monimerkityksellinen. Uusien oppimisympäristöjen kehittämisellä pyritään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin ja lisäämään oppijoiden mahdollisuuksia osallistua opintoihin ilman aika- ja paikkarajoitteita yksilöllisten oppimisen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. Uusia oppimisympäristöjä kehittämällä pyritään edesauttamaan jatkuvaa oppimista ja elinikäisen oppimisen ideaa. Elinikäisen oppimisen ajatuksen toteutuminen edellyttää oppijoilta uudenlaisia valmiuksia ja oppimisen liittämistä luonnolliseksi osaksi yksilön elämismaailmaa. Oppimisen käsittäminen vuorovaikutustoiminnaksi, jossa sen osapuolet konstruoivat omaa elämismaailmaansa ja valmiuksiaan sosiaalisessa kontekstissa siirtää tieto- ja viestintäteknologian painopisteen tiedonkäsittelystä ja välineellisestä tarkastelusta vuorovaikutuksen auttamiseen ja tukemiseen. Tieto- ja viestintäteknologian ymmärtäminen tajuntaa, elämismaailmaa ja valmiuksia muok- 12

13 kaavana elementtinä vaikuttaa oleellisesti oppimis- ja ihmiskäsitykseen sekä käsitykseen tiedonmuodostuksesta ja kommunikaatiosta. Tällöin koko opetusoppimistapahtuma voi saada uusia ulottuvuuksia ja uusia merkityksiä. Se, onko uusiin oppimisympäristöihin integroidun tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen suurimmaksi osaksi välineellistä tiedonhankintaa ja -käsittelyä vai voimmeko jo puhua teknologiasta yhtenä maailmankuvaa ja merkityksiä muokkaavana elementtinä, jää nähtäväksi. Lehtovaaran mukaan (1994) oppimisessa on kysymys merkitysten ymmärtämisestä ja muuttumisesta, kulttuurin omaksumisesta ja kulttuuriin kasvamisesta. Koska kulttuuri välittyy inhimillisen kanavan eli tajunnan kautta, emme voi olla huomioimatta myös oppimis- ja opetuskulttuurissa tapahtuvia muutoksia. Ihminen todellistuu tajunnallisena, kehollisena ja elämäntilanteisiin kietoutuneena holistisena olentona myös toimiessaan oppijana ja liikkuessaan uusien oppimisympäristöjen parissa. Oppimisessa on kysymys uusien ymmärtämisyhteyksien aktivoitumisesta, mielen rekonstruktiosta. Kasvatustieteellinen tutkimus on perinteisesti huomioinut avoimiin oppimis- ja toimintaympäristöihin liittyvän teknologian ja median välinetasolla. Vähemmälle huomiolle sen sijaan on jäänyt median merkitys tajuntaa, mieltä ja maailmankuvaa muokkaavana elementtinä. Tämän lisäksi mm. Varis (1995) on painottanut median taustalla olevien yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten rakenteiden arvioinnin tärkeyttä. Media on olemassa myös oppimisessa ja siis mukana muokkaamassa oppijan elämismaailmaa. Median avulla kokemusmaailma laajenee. Mediakasvatus on tällä hetkellä se kasvatuksen osa-alue, jossa on ehkä eniten kannettu huolta em. näkemyksestä. Tellan (1997) mukaan mediakasvatuksen painopistealueet ja kiinnostuksen kohteet tällä hetkellä ovat virtuaalipedagogiikka, moderni informaatioteknologia sekä avoin etäopiskelu (ODL). (Varis 1995, 32-33, Tella 1997) 1.3. Organisaatiokulttuurien murrokset Organisaatioiden vallitsevissa työkäytänteissä ja kulttuurissa muutokset tapahtuvat hitaasti. Kasvio (1994) on esittänyt Paul Adlerin mallin teolliseen alaan liittyvästä uusien teknologioiden käyttöönotosta ja sen edellyttämästä kulttuurisesta ja organisatorisesta muutoksesta. Vaikka malli liittyykin teollisen alan työn ja toimintojen muuntumiseen, soveltunee malli laajemmaltikin. Adlerin mukaan uudet teknologiset järjestelmät ovat sinänsä suhteellisen nopeasti omaksuttavissa, mutta niiden mahdollistamat hyödyt realisoituvat täysimääräisesti vasta sitten, kun myös itse toimintatavat ja kulttuuri ovat muuttuneet vastaamaan uuden (tuotanto)mallin niille asettamia vaatimuksia. Tämä muutosprosessi vaatii yleensä aikaa. 13

14 Jarnila (1998) on tutkinut väitöskirjassaan menestyvän ammatillisen oppilaitoksen profiilia. Tutkimustulosten mukaan tulevaisuuden menestystekijöiden perusteella voidaan jäljittää neljänlaisia oppilaitosprofiileja. Tutkimuksen mukaan menestyviä oppilaitoksia ovat joustavat, yksilöllisiä koulutuspalveluja tuottavat oppilaitokset, aktiiviset, oppijakeskeiset oppilaitokset, verkostoituneet, toimialakohtaiset tuotekehitysoppilaitokset sekä tiukan tuloskeskeiset oppilaitokset. Joustava, yksilöllisiä koulutuspalveluja tuottava oppilaitos edellyttää matalaa hallinnon organisointia ja nopeata reagointikykyä. Koko henkilöstön kehitykseen, palkkaukseen ja työtehtävien organisointiin tulee kiinnittää huomiota. Ollakseen joustava ja tuottaakseen yksilöllisiä koulutuspalveluja oppilaitoksen tulee olla edustamillaan aloilla aina valmis järjestämään nopeasti koulutusta myös ilta-, viikonloppu- tai lomaaikaan. Aktiivinen oppijakeskinen oppilaitos edellyttää tavanomaista suurempaa henkilöstö- ja määrärahapanostusta opetuksen tarjonnan laajentamiseen, erikoistumiseen, oppimisen ohjauksen järjestämiseen sekä koulutuksen markkinointiin. (Jarnila 1998) Verkostoituneen, tutkintoalakohtaisen oppilaitoksen toiminta perustuu hyviin ja toimiviin yhteistyöverkostoihin sekä yhteistyöhön työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Jotta oppilaitoksella olisi toimiva ja tasapainoinen verkosto, tulee oppilaitoksella olla itsellään jotain tarjottavaa. Verkostoitumiseen olennaisesti kuitenkin kuuluu se, että verkoston tarjoamien palvelujen ja tietojen tai taitojen vaihto on useammin monenvälistä kuin kahdenkeskistä. Eli se, mitä yhteistyöllä saadaan, voi tullakin muualta kuin siltä, jolle oma anti kohdentuu. Tiukan tuloskeskeisen oppilaitoksen toimintaa seurataan ja arvoidaan systemaattisesti. Kohteena tulee olla panokset ja prosessit, jotta tuloksellisuutta ehkäisevät tekijät voidaan tunnistaa ja poistaa tai ainakin minimoida. (Jarnila 1998, Lehtinen 1997) 1.4. Tutkielman aihealueista Sinko ja Lehtinen (1998) ovat löytäneet kaksi erityyppistä lähestymistapaa tietoyhteiskunnan osaamisvaatimuksiin. Kapean tietoyhteiskuntatulkinnan mukaan huomiota kiinnitetään erityisesti kansalaisten kykyyn ja valmiuksiin käyttää teknisiä välineitä, tietokoneita, tietoverkkoja ja moniviestimiä, jotka ovat tietoyhteiskunnan konkreettisesti näkyvin osa. Monissa arvioissa onkin päädytty kuvaamaan ensisijaisesti laite- ja verkkoinvestointien toteutumista kasvatuksen kentällä sekä kasvatusalan 14

15 henkilöstön tietoteknisten valmiuksien edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Laajan tietoyhteiskuntatulkinnan mukaan huomion kohteena ovat tietoyhteiskuntakehityksen mukanaan tuomat syvälliset laadulliset muutokset ihmisen elämisen ehdoissa. Tietoyhteiskunnan nopeaan rakentumiseen, digitaalisen ja globaalin talouden syntyyn sekä medioiden kehittymiseen liittyy työn ja osaamisen kulttuurin syvällisiä muutoksia. (Sinko & Lehtinen 1998, 7). Singon ja Lehtisen mukaan (mt.) osaamisen haasteet voidaankin yleisten tulevaisuusvisioiden ja tämän hetken muutostrendien pohjalta tiivistää seuraaviin: 1) ongelmien ja muutosten hallinta on nousemassa yhä keskeisemmäksi selviytymisen strategiaksi, 2) asiantuntijuus osittuu ja se ilmenee tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena, sosiaalisesti jakautuneena älyn käyttönä 3) toiminnan tietoverkkoistuminen ja informaatiolähteiden globalisoituminen edellyttävät uudenlaisia informaation käsittelyn ja kommunikaation taitoja sekä niitä ohjaavia ajattelun, arvioinnin ja toiminnan valmiuksia 4) kommunikaation ja vuorovaikutuksen tapojen laajenemisen aiheuttamat muutokset yhteistoiminnan, tiedonkäsittelyn, kommunikaation ja ymmärryksen muodostumiselle 5) tietoyhteiskuntakehityksen mukanaantuomat eettiset kysymykset (Sinko & Lehtinen 1998, 8-9). Edelliset osaamiseen liittyvät haasteet asettavat vaatimuksia myös oppimisen kehittämiseen. Oppimisessa vanhat ja rutiiniluontoiset ratkaisut eivät välttämättä enää riitä uusissa tilanteissa. Keskeistä mm. asiantuntijuuden kehittymiselle onkin siirtyminen aiemmin opittujen ratkaisumallien soveltamiseen pohjaavasta rutiiniasiantuntijuudesta adaptiiviseen ongelmanratkaisuun, joka tähtää uudenlaisten ratkaisu- ja toimintamallien löytämiseen ja toteuttamiseen Aidosti uudenlaisia ratkaisumalleja ja ajattelua vaativa toiminta on kuitenkin usein osoittautunut vaikeaksi. (mt.) Uudet oppimisympäristöt ja niissä hyödynnettävä tieto- ja viestintäteknologia on osaltaan edesauttamassa oppimisen kehittämistä tietoyhteiskuntaa ja sen vaatimuksia paremmin vastaavaksi. Tieto- ja viestintäteknologia on Sinko ja Lehtisen (mt.) mukaan edistämässä koulun ja oppilaitosten raja-aitojen murtamisessa. Informaatioteknologia ja verkostoituminen tutustuttavat oppijat koulun ja lähiympäristön ulkopuolisiin asiantuntijuuden kulttuureihin. Teknologia laajentaa myös yleisesti oppijoiden osallistumisen mahdollisuuksia. Kehittämisen painopistettä tulisi kuitenkin voimakkaasti suunnata teknologialähtöisestä kehittämisestä myös kohti oppimisympäristöjen moraalisia, inhimillisiä ja kulttuurisia seikkoja painottavaan kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologia on tullut yhteiskuntaan ja oppilaitoksiin sekä opetuksen ja oppimisen alueille jäädäkseen. Yksilön elämänkulkua määrittävät paitsi hänen oma subjektiivinen elämänhistoriansa ja sen vaiheet myös ns. normatiiviset, historialliset tekijät. Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologiaa voitaneen pitää yhtenä saman sukupolven elämänkulkua säätelevänä normatiivis-historiallisena tekijänä (kts. myös Sinko ja Lehtinen 1998, 84). Teknologiaa hyödyntävä opetus ja oppiminen pyrkii edustamaan uutta oppimis- ja opetuskulttuuria. On kuitenkin selvää, että perinteisen luokkahuoneopetuksen malli ei toimi teknologiavälitteisessä, avoimessa oppimisessa. Myöskään kehittyneempiä pedagogisia ratkaisuja ei ole pystytty eri syistä täysin soveltamaan em. ympäristöis- 15

16 sä liikuttaessa. Kauppi (Kauppi 1995,117) esittääkin Reinhardtin näkemyksen kehittyneiden pedagogisten mallien vaatimuksista teknologialle seuraavasti: VANHA MALLI UUSI MALLI VAATIMUKSET TEKNOLOGIALLE Luokkahuoneopetus Tutkiva opiskelu Tietokoneet verkossa -kytkentä verkostoihin Passiivinen vastaanottaminen Tekemällä oppiminen Taitoja kehittävät työkalut ja simulaatiot Yksilöllinen työskentely Ryhmässä oppiminen Yhteistoiminnalliset työkalut ja sähköposti Opettaja tiedonvälittäjänä Opettaja ohjaajana Opiskelun kytkeytyminen asiantuntijaverkostoihin Pysyvä oppisisältö Muuttuva oppisisältö Verkostojen ja julkaisutyökalujen hyödyntäminen Homogeenisuus Erilaisuus Erilaisten mahdollisuuksien (työkalujen ja menetelmien) hyödyntäminen Vaatimukset teknologian opetus- ja hyötykäytölle ovat siis monentasoisia. Sinko ja Lehtisen (1998) mukaan yleissivistävien koulujen verkottamisohjelma (verkkoyhteyksien rakentaminen ja laitekannan hankinta ja parantaminen) ei toteudu vuoden 1998 loppuun mennessä opetushallituksen tavoitteiden mukaisesti. Peruskoulujen lähtötilanne on ollut luultuakin huonompi. Ala-asteista suurin osa on ollut kokonaan vailla koneita. Yläasteiden ja lukioiden laitekanta on pääosin vanhentunutta, koska lama-aikaan laitehankinnat ja verkottaminen laiminlyötiin lähes täysin. Vuoden 1998 aikana saataneen % yläasteista ja lukioista verkkoon, mutta laitetilanteeseen jää vielä runsaasti parannettavaa. Lukioiden osalta Suomen tilanne ei ole edes EU-maiden keskitasoa. Iso-Britanniassa on toisen asteen oppilaitoksissa 9 oppilasta konetta kohden ja tavoite on kuusi oppilasta. Suomessa yläasteella on 15 oppilasta konetta kohden ja tavoite on kahdeksan. Lukiossa oppilaita on 12 konetta kohden ja tavoite olisi pudottaa määrä 6:een oppilaaseen / kone. (Sinko - Lehtinen 1998, 30). Opettajien tietotekniikan täydennyskoulutus on jätetty kokonaan tai lähes kokonaan kuntien huoleksi teknisten perustaitojen osalta. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan pedagogisten taitojen kehittämiseksi laadittiin koko Suomea koskeva 5 ov:n täydennyskoulutusohjelma, jossa tavoitteena oli kouluttaa 10 % opettajista. Opetushallituksen mukaan tästä tavoitteesta on kuitenkin saavutettu vasta noin % vuoden 1998 loppuun mennessä. Iso-Britanniassa tavoitteena on kouluttaa kaikki opettajat vastaavanlaisella koulutuksella. (Sinko - Lehtinen 1998) Opetusmateriaalien ja -menetelmien kehittäminen näyttää etenevän hitaasti. Tehtyjä laite- ja verkkoinvestointeja on vaikea hyödyntää täysitehoisesti, jos materiaalit ja menetelmät eivät sovellu uusiin toimintaympäristöihin. Toisaalta taas uusien menetelmien ja materiaalien kehittäminen on hidasta, koska opettajilta puuttuu riittävä valmius kehittämistyön täytäntöönpanoon ja toisaalta tekninen kehitys ei aina tue hyvää opetuksen pedagogiikkaa ja didaktiikkaa. Sekä Kauppi (1995) että Hakkarainen (1996) korostavat uuden ajattelun tarvetta. Heidän mukaansa usein unohdetaan, että tietoverkkojen ja teknologian mielekäs opetuskäyttö edellyttää olennaisia muutoksia itse oppilaitoksen ja opetushenkilökunnan sekä opiskelijoiden toiminnassa. Muutokset liittyvät paitsi konkreettisiin tiedonkäsittelytaitojen kehittymiseen myös mitä suuremmassa määrin asenteisiin ja sitä kautta vallitsevan oppimis- ja opetuskulttuurin kehittymiseen. (Hakkarainen 1996, Kauppi 1995). 16

17 Oppimisen tulisi olla aina myös osa organisaation toimintaa, joka muuttaa organisaation kulttuuria, arvoja, toiminnan tapoja sekä vaikuttaa strategisiin valintoihin ja ratkaisuihin. Organisaation henkinen ilmapiiri, kulttuuri ja arvot vaikuttavat puolestaan toiminnan tapoihin ja muotoihin ja luovat uusia käytäntöjä opetukseen ja oppimiseen. Prosessimainen liike aiheuttaa oppimis- ja opetuskulttuurin uusiutumista ja muodostaa näin olennaisesti perinteisestä eroavaa uutta oppimis- ja opetuskulttuuria. 17

18 2. TUTKIELMAN TOTEUTTAMINEN Tutkielma on osa opetushallituksen koordinoimaa OpinNet -projektia, joka liittyy loppuvuodesta 1995 käynnistettyyn Suomi tietoyhteiskunnaksi - koulutus tiedon valtatielle -ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on oppilaitosten opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittäminen uutta tietoyhteiskuntakonseptia vastaamaan. Aikuiskoulutuksen alueelle perustettiin OpinNet -hanke, jossa tavoitteena on kehittää ammattitutkintoja ja aikuiskoulutusta verkossa. Projekti kestää vuoteen 2000 asti ja siihen voidaan ottaa mukaan sekä uusia oppilaitoksia että tutkintoja ja tutkintoon johtavia koulutuksia. OpinNet -projektin tavoitteena on uutta teknologiaa hyödyntämällä luoda aikuisopiskelijoille mahdollisimman joustavat ajasta ja paikasta riippumattomat osallistumismahdollisuudet ammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen. Tavoitteena on myös, että osallistujien on mahdollista toteuttaa opiskeluaan yksilöllisten koulutustarpeiden mukaisesti. Lisäksi OpinNet pyrkii kehittämään aikuisten oppimisympäristöjä ja käytännön koulutustoimintaa sellaiseksi, että opiskelijat omaksuvat tietoyhteiskunnan edellyttämät taidot osana normaalia aikuisten ammattitutkintoihin tähtäävää koulutusta. Aikuisten ammattitutkintojärjestelmä on uusi, joustava tapa osoittaa ammattitaito näyttökokeissa ja suorittaa ammatillinen tutkinto. Järjestelmää kutsutaan myös näyttötutkintojärjestelmäksi tai työelämän tutkintojärjestelmäksi. Ammattitutkinnoista ja OpinNet projektista saa lisätietoa osoitteesta Tutkielmassani kiinnostuksen kohteena on, millaisena näyttäytyvät uudet oppimis- ja toimintaympäristöt, joissa hyödynnetään tieto- ja vientintäteknologiaa sekä tietoverkkoja. Tavoitteena oli selvittää ilmentääkö projektissa kehitettävä avoin oppimisympäristö elementteineen uutta oppimis- ja opetuskulttuuria ja jos ilmentää, niin miten. Lisäksi tavoitteena on selvittää millä edellytyksin siirtymä perinteisestä luokkahuoneopetuksesta uusiin oppimisympäristöihin toteutuu, jos toteutuu Tutkielman viitekehys Opetushallitus tilasi OpinNet-projektiin liittyen Tampereen yliopistolta tutkimuksen, johon oma tutkielmani liittyy. Tutkielmassani kiinnostuksen kohteena ovat opetus- ja oppimiskulttuuri ja sen ilmentymät. Oppimis- ja opetuskulttuuria muuttaa mm. nopeasti kehittyvän tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto. Tieto- ja viestintäteknologialla tarkoitetaan tässä kaikkea sitä teknologiaa, laitteita ja tietoverkkoja, joilla voidaan edesauttaa ja ylläpitää inhimillistä vuorovaikutusta ilman aika- ja paikkasidonnaisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologia on suhteellisen pysyväisluontoinen ilmiö niin koulutuksessa kuin koko yhteiskunnassa ja sen kehittymisessä. Merkittävää siis onkin, miten yksilöt ja organisaatiot omaksuvat tieto- ja viestintäteknologian sekä mitä seuraamuksia teknologian käyttöönottamisesta mahdollisesti koituu. Aihetta on päädytty teoreettisesti seuraamaan innovaatioiden diffuusion näkökulmasta. Diffuusiotutkimus on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Tutkimusharrastus on ollut vilkasta ja eri tieteenaloilla julkaistuja innovaation leviämistutkimuksia oli rekis- 18

19 teröity 70-luvun puoliväliin mennessä jo lähes kolmetuhatta (Rogers & Shoemaker 1976). Tutkimusten lukumäärän perusteella tärkeimmät tieteenalat, joilla leviämistutkimuksia tehdään ovat maantiede, sosiologia, taloustieteet, kasvatustiede ja lääketiede. Ilmeisesti pisimpään diffuusiotutkimusta on harrastettu kulttuuriantropologian ja etnologian aloilla, joilta löytyvät myös vanhimmat suomalaiset leviämistutkimukset. (Löytönen 1985). Diffuusiotutkimuksen piiriin kuuluvat paitsi innovaatioiden leviämiseen liittyvät säännönmukaisuudet myös innovaatioiden leviämisen alueelliset seurausvaikutukset. Seurausvaikutusten tutkiminen on osittain kehittynyt omaksi diffuusiotutkimuksen osa-alueekseen, jota kutsutaan aikamaantieteelliseksi tutkimukseksi tai aika-tilatutkimukseksi. Löytösen (1985) mukaan, oman työn kannalta tärkeiden diffuusiotutkimusten löytäminen ei ole aina helppoa. Tämä johtuu pääasiassa diffuusiotutkimuksen monitieteellisyydestä. Monitieteisyydestä on kuitenkin aina myös hyötyäkin. Esimerkiksi samojen tai samankaltaisten innovaatioiden tutkiminen useasta eri näkökulmasta ja tieteenalasta käsin synnyttää laajempaa ymmärrystä tutkittavaan ilmiöön ja synnyttää tätä kautta myös uusia kysymyksiä. (Löytönen 1985) Löytösen bibliografian (1985) mukaan 80-luvulla toimi kaksi kansainvälisesti merkittävää tutkimuskeskusta, jotka ovat keskittyneet juuri diffuusiotutkimukseen. Näistä toinen on lähinnä tiedotusoppiin suuntautunut laitos, joka toimii Everett M. Rogersin johdolla Stanfordin yliopistossa, ja toinen on maantieteeseen keskittynyt laitos, joka toimii Lawrence A. Brownin johdolla Ohion valtionyliopistossa. (Löytönen 1985). Koska uusien oppimisympäristöjen oppimiseen ja opetukseen liittyvä teoria voidaan johdatella pääpiirteissään joko oppimisen tai viestinnän teorioista käsin, noudattelee tutkielmassani esitelty diffuusiotutkimus Everett M. Rogersin linjauksia. Myös Kolehmainen (1997) ja Harisalo (1984) ovat rajanneet omat diffuusiotutkimuksensa Rogersin mallien mukaan. Kolehmainen on tarkastellut Suomessa käynnistynyttä ammattikorkeakoulureformia ja siihen liittyvää uusien innovaatioiden omaksumista ja leviämistä. Harisalo puolestaan on tarkastellut kunnissa käyttöönotettuja uusia ideoita ja vaihtoehtoja sekä niiden omaksumis- ja leviämisprosesseja. (Kolehmainen 1997, Harisalo 1984). Diffuusioprosessin keskeiset elementit ovat innovaatio, sosiaalinen systeemi, aika, sekä kommunikaatio. Tämän tutkielman tarkastelukulmana diffuusioprosessi nähdään makrotasolla, jolloin kiinnostuksen kohteena ovat diffuusioon vaikuttavat tekijät sekä omaksumisprosessi. Omaksumisprosessissa yksilö ja organisaatio etenee innovaatiosta tietämättömyyden tasolta sen lopulliseen hyväksymiseen ja käyttöönottoon. Innovaatio on idea, käytäntö tai tuote, joka on yksilölle tai ympäristölle uusi (Rogers & Shoemaker 1971, Robertson 1971). Innovaation taso muodostuu sen mukaisesti, millaisia asenteita, näkökulmia tai toimintoja yksilöt osoittavat innovaatiota kohtaan. Robertson (1971) puhuukin ns. jatkuvista, dynaamisista ja epäjatkuvista innovaatioista. Jatkuvat innovaatiot muuttavat kaikkein vähiten vakiintuneita kulutus- ja toimintatottumuksia. Ne ovat tuotteita, ideoita tai käytäntöjä, jotka sisältävät yleensä tuotemuuntelua, mutta eivät uusien tuotteiden luomista. Esimerkkejä jatkuvista innovaatioista ovat mm. fluorihammastahnat tai mentholsavukkeet. Dynaamisia innovaatioita ovat tuotteet, ideat tai käytännöt, jotka sisältävät usein uusien tuotteiden luomista tai vähintään tuotemuuntelua. Esimerkkejä dynaamisista innovaatioista ovat mm. sähköhammasharja tai sähköinen hiuskiharrin. Epäjatkuvat innovaatiot kuvaavat tuotteita, ideoita tai käytäntöjä, jotka synnyttävät kokonaan uutta käyttäy- 19

20 tymistä tai aikaisemmin tuntemattomia tuotteita. Esimerkkejä epäjatkuvista innovaatioista ovat mm. tietokone ja televisio. (Robertson 1971, 7). Uusien oppimisympäristöjen tieto- ja viestintäteknologia sekä toiminnan uudet muodot (verkostoituminen) voitaneen lukea epäjatkuvien innovaatioiden piiriin. (Rogers & Shoemaker 1971, Robertson 1971) Innovaation ominaisuudet määrittävät sen, miten sosiaalisen systeemin jäsenet omaksuvat innovaation. Innovaation ominaisuuksia ovat suhteellinen etu (ts. saavutetaanko innovaatiolla sellaisia etuja, joita ei muutoin voitaisi saavuttaa), yhteensopivuus (koetaanko innovaatio sopusointuisena aikaisempiin toimintoihin / kokemuksiin, arvoihin ja vallitseviin tarpeisiin nähden), monimutkaisuus (koetaanko innovaation käyttö helpoksi vai monimutkaiseksi), koeteltavuus (onko innovaation kokeileminen ja koeteltavuus mahdollista) sekä tarkkailtavuus (missä määrin innovaation tulokset tai käyttöönoton seuraamukset ovat havainnoitavissa). (Rogers & Shoemaker 1971, 22-23) Innovaation omaksumiseen vaikuttavat Rogers & Shoemakerin (1971)mukaan innovaation ominaisuudet, omaksuvaan organisaatioon liittyvät tekijät, päätöksentekijän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä ympäristötekijät. Innovaatioihin liitetyt ominaisuudet on lueteltu edellä. Organisaatioon tai sosiaaliseen systeemiin liittyvät tekijät voivat olla sekä ulkoisia että sisäisiä. Ulkoisia, innovaation omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. organisaation koko ja taloudelliset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat mm. organisaation rakenne ja -kulttuuri, organisaation tietotaito sekä vallitsevat käytännöt. Sosiaalisen systeemin rakenteet, normit ja hierarkia joko ehkäisevät tai edistävät innovaation omaksumista. Rogersin mukaan modernin normiston omaava sosiaalinen systeemi on muutosorientoituneempi kuin perinteisen hierarkian ja normiston mukainen systeemi (Rogers & Shoemaker 1971, 33). Innovaatioiden diffuusiossa kommunikaatiolla on keskeinen merkitys. Ihmisten välillä on aina kommunikaatiota ja tietojen vaihtoa. Mitä suurempi on innovaation piirissä olevien henkilöiden määrä, sitä suurempi on henkilökohtaisten kontaktien aiheuttama paine innovaation omaksumiseksi, edellyttäen, että kokemukset ovat olleet positiivisia. Innovaatioiden diffuusio etenee tiettyjen sosiaalisten ryhmien tai roolien kautta. Rogers & Shoemaker (1971, ) on jaotellut ryhmät seuraavasti: innovaattorit, aikaiset omaksujat, aikainen enemmistö, myöhäinen enemmistö sekä vitkastelijat. Innovaattorit ovat uskalikkoja, jotka haluavat kokeilla kaikkea uutta. He ovat riskinottajia ja promoottoreita, joilla on riittävästi tietoa, taitoa ja mahdollisuuksia uusien tuotteiden käyttöönottoon. He uskaltavat ottaa riskejä ja myös tunnustaa epäonnistumisensa omaksuttuaan epäonnistuneen innovaation. Diffuusioprosessin kannalta innovaattorit ovat tärkeitä, sillä heillä on avainasema uusien ideoiden tulolle sosiaaliseen systeemiin. Aikaiset omaksujat (early adopters) ovat keskeisessä asemassa sosiaalisessa systeemissä. Heidän päätöksiään arvostetaan ja he toimivat tiennäyttäjinä muille. Jos innovaattoria luonnehditaan käsitteellä kosmopoliitti, voidaan aikaista omaksujaa luonnehtia käsitteellä paikkakuntalainen, täkäläinen (cosmopolites vs. localites). Aikainen enemmistö omaksuu innovaatiot juuri ennen kuin ne muuttuvat osaksi arkipäivää ja vakiinnuttavat asemansa. Aikaisen enemmistön innovaatioiden omaksuminen on positiivista, mutta suhteellisen hidasta. He eivät koskaan etene uudistusten eturintamassa. Heidän mottonsa onkin: be not the last to lay the old aside, nor the first by which the new is tried (Rogers & Shoemaker 1971, 184). Myöhäinen enemmistö omaksuu ja sitoutuu uudistuksiin viimevaiheessa, usein ehkä sosiaalisen painostuksen tai taloudellisten pakotteiden säätelemänä. Tämän 20

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia

Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Aikuiskasvatus ja elinikäisen oppimisen ideologia Yhteiskunnalliset ja maailmanlaajuiset muutokset, kuten globalisaatio ja tietoyhteiskuntaan siirtyminen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella Aktiiviset oppimistilat kampuksella Jussi Okkonen, projektipäällikkö Arto Hippula, yhteyspäällikkö Roope Raisamo, professori SIS/ TAUCHI Tampereen yliopisto Tausta Oppimisen ja tutkintojen tavoitteet asetetaan

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot