Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista."

Transkriptio

1 Saija Mäki-Komsi Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista.

2 SAATESANAT Opettaminen ja oppimisen muodot muuttuvat, muuttuuko oppimis- ja opettamiskulttuuri heijastuksia opetuksen kehittämisprojekti OpinNetista raportti on osa opetushallituksen Tampereen yliopistolta tilaamaa tutkimusta. OpinNet on Opetushallituksen koordinoima projekti, joka on osa Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaa. OpinNetissa kehitetään ammattitutkintoja ja aikuiskoulutusta verkossa. Projektissa työskennellään näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen joustavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi, joten tieto- ja viestintäteknologian sekä tietoverkkojen hyödyntämisellä on projektissa tärkeä merkitys. Tampereen yliopisto toteutti opetushallituksen tilaamana projektiin liittyvän tutkimuksen vuosina Kädessäsi oleva raportti on lyhyt interventio oppilaitosten vallitsevaan oppimis- ja opetuskulttuuriin ja sen ilmentymiin. Tässä tutkimuksessa kohderyhmä muodostui OpinNet projektissa mukana olevista eri alojen opettajista. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin opettajille suunnatulla kyselyllä ja sen tulosten pohjalta huolellisesti valituilla haastatteluilla. Haastatteluun valittiin henkilöitä, jotka kyselyssä ilmaisivat halukkuuteensa osallistua haastatteluun ja edustivat uusiin oppimisympäristöihin liittyvissä näkemyksissään mahdollisimman selkeästi eri ääripäitä. Haastattelu oli tutkimuksen ensisijainen aineiston keruun menetelmä. Tutkimuksen, joka tässä raportissa esitellään, toteutti allekirjoittanut professori Eero Ropon ohjauksessa. Tutkimus hyväksyttiin Tampereen yliopiston aikuiskasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon tutkielmaksi keväällä Kiitän tutkimukseen osallistuneita aktiivisia OpinNet projektin opettajia, opetushallitusta ja ohjaajaani sekä tarkastajia panoksesta tutkimuksen toteutuksessa. Tampereella 11. huhtikuuta 1999 Saija Mäki-Komsi 2

3 ESIPUHE Raportti pyrkii omalta osaltaan kuvaamaan laajempia, oppilaitoksiin kohdistuvia kehittämisvaatimuksia. On tärkeää ymmärtää tutkimusraportti osana laajempien kehittämisvaatimusten kuvauksia, joiden avulla keskustelua voidaan selkiyttää ja jäsentää sekä kehittämisen vaiheita analysoida. Yksittäisiä kehittämisen virstanpylväitä on usein vaikea juurruttaa käytäntöön, ellei niitä tueta kokonaisvaltaisilla strategisilla ratkaisuilla ja laajoilla, eri henkilöstöryhmät kattavilla toimenpiteillä. On olemassa suunnaton määrä esimerkkejä opetuksen ja oppimisen 'hyvistä käytännöistä' ja 'onnistuneista kokeiluista', joiden seurauksena kaikki on kuitenkin pitkällä tähtäyksellä pysynyt ennallaan. Tämän raportin tavoitteena on pureutua vallitseviin oppimis- ja opetuskulttuuriin ilmentymiin ja pyrkiä löytämään siitä elementtejä, jotka edesauttavat uuden, tietoyhteiskuntaistamista tukevan oppimis- ja opetuskulttuurin syntymistä. Raportin tavoitteena on auttaa oppilaitosten opettamisen ja oppimisen kehittämiseksi ponnistelevia opettajia hahmottamaan prosessien taustalla vaikuttavia tekijöitä ja perusedellytyksiä, joiden huomioimisella voidaan nopeammin saavuttaa kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Tutkimuksen taustavaikuttajina pohditaan vallitsevaa tietoyhteiskuntaistamiskehitystä, mahdollisuuksia oppimisen ja opetuksen uusille (virtuaalisille) ympäristöille sekä organisaatiokulttuureissa ilmeneviä murroksia. Kaikki edellä mainitut ovat mukana vaikuttamassa oppilaitosten kehittämisen ja kehittymisen intensiteettiin ja suuntaan. Tutkimuksessa tieto- ja viestintäteknologia sekä tietoverkot nähtiin innovaatioina, jotka oppilaitoksiin tuotuina aiheuttavat aina muutoksia kulttuurissa, toiminnoissa ja ajattelussa. Innovaatioiden leviämisprosessissa keskeinen merkitys on paitsi innovaation ominaisuuksilla myös ympäristöllä ja sen vaikutuksilla sekä niillä yksittäisillä henkilöillä ja ryhmillä, jotka vaikuttavat omaksumisprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen tulosten mukaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto aiheuttaa muutoksia ainakin opettajan toiminnassa, organisaation rooleissa, teknologian merkityksessä sekä opetusmenetelmissä. Tutkimuksen tulosten mukaan uusi oppimis- ja opetuskulttuuri on ennenkaikkea nähtävissä organisaation oppimis- ja opetuskulttuurin henkisinä muutoksina. Tutkimuksen tulokset esitetään teeseinä, jotka on nimetty asenteiksi, pelisäännöiksi, valmiuksiksi, infrastruktuuriksi ja resursseiksi. Teesit ovat tekijöitä, jotka edesauttavat uuden oppimis- ja opetuskulttuurin syntymistä ja leviämistä sekä tuottavat siihen syvällisiä laadullisia muutoksia. Teknologian laaja levinneisyys lähes kaikille elämän eri osa-alueille, toimintojen verkottuminen, joustavuuden ja valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen sekä erilaisten teknologioiden integroituminen ovat osa nykypäivää myös opetuksen ja oppimisen alueella. Castells (1996) esittääkin informaatioteknologiaa uudeksi olemisen ja elämisen paradigmaksi. Sinko ja Lehtinen (1998) kysyvät, voidaanko tieto- ja viestintäteknologiaa jo pitää normatiivis-historiallisena tekijänä, joka säätelee yksilön elämänkulkua ja sen vaiheita? Myös tiedon käsitys alkaa muokkautua tieto- ja viestintäteknologian levinneisyyden ja uudenlaisen mediakulttuurin myötä. Tietoyhteiskuntaan varustauduttaessa pohditaan myös tarvittavien valmiuksien määrää, laatua ja laajuutta. Eräänä ajankohtaisena teemana käydäänkin keskustelua kapeasta ja laajasta tietoyhteiskuntatulkinnasta ja niiden edellyttämistä tietoyhteiskunnan hallintaan liittyvistä henkilökohtaisista valmiuksista ja kyvyista. Uusien oppimisen ja opetuksen ympäristöjen alueella tietoyhteiskuntaistamisprosessit tuovat muutosvaatimuksia. Opetuksen tulisi olla joustavaa, 3

4 yksilölliset valinnat mahdollistavaa ja oppijan yksilölliset oppimisen prosessit tehokkaasti liikkeelle sysäävää. Oppimisen tulisi rakentaa oppijalle merkityksellisiä kokonaisuuksia ja edesauttaa itseohjautuvan oppimisen valmiuksien kehittymistä. Opetuksen tulisi muuttua myös ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja sen tulisi tarjota oppijalle itselleen oppimisen arviointiin liittyviä välineitä. Käytännössä asia ei kuitenkaan etene näin yksiselitteisesti. Oppilaitosten verkottamisohjelman (verkkoyhteyksien rakentaminen ja laitekannan hankinta ja parantaminen) toteutuminen, opettajien täydennyskoulutuksen eteneminen sekä uusien opetusmateriaalien ja menetelmien kehittäminen eivät useinkaan toteudu tavoitteiden mukaan. Myös 90 luvun 'virtuaali' alkuinen oppimisympäristö (virtuaaliluokka, -koulu, -yliopisto) ei useinkaan täytä virtuaalitodellisuuden tai ympäristön kriteereitä. Organisaatioiden vallitsevissa työkäytänteissä ja kulttuurissa muutokset tapahtuvat hitaasti. Tieto- ja viestintateknologian sekä tietoverkkojen käyttämisessä vaadittavat taidot ja valmiudet sinänsä ovat suhteellisen nopeasti omaksuttavissa. Jotta uusien taitojen ja valmiuksien omaksuminen muuttuisi osaksi arkitoimintoja ja synnyttäisi tietoyhteiskuntaa sekä uutta oppimis- ja opetuskulttuuria edesauttavaa, uudistavaa (transformative) oppimista, tulisi organisaation tukea henkilöstön kehittymispyrkimyksiä jakamalla valtaa ja vastuuta alemmas ja useammille. Vallitsevan kulttuurin muutosprosessit vaativat joissakin tapauksissa jopa sukupolvienkin vaihtumisen. Uusi, tietoyhteiskuntaistamisprosesseja tukeva oppimis- ja opetuskulttuuri eroaa selvästi vallitsevasta, so. perinteisestä oppimis- ja opetuskulttuurista. Uuden oppimis- ja opetuskulttuurin voidaan joissain tapauksissa sanoa olevan yksi oppilaitoksen tulevaisuuden menestystekijä. Kaiken kaikkiaan lienee selvää, että teknologian kehittyessä olisi tärkeää, että pedagogiset ja andragogiset mallit pysyisivat kehityksessä mukana tai mieluusti eturintamassa ja vähän edelläkin. Organisaatioiden tulisi ottaa haaste vakavasti. Yhteiskunnan teknistyessä yhä enemmän, tulisi tulevaisuudessa tarvittavien informaation käsittelyn, kommunikaation käsittelyn sekä ajattelun ja arvioinnin taitojen rinnalle nostaa yhtä tärkeäksi ihmisten valmiudet ja näkemykset tehdä yhä enemmän arvovalintoihin sidoksissa olevia päätelmiä ja ratkaisuja. Oppimisessa on aina myös kysymys merkitysten ymmärtämisestä ja muuttumisesta, kulttuurin omaksumisesta ja kulttuuriin kasvamisesta. Oppiminen on vuorovaikutustoimintaa, jossa sen osapuolet konstruoivat omaa elämismaailmaansa ja valmiuksiaan sosiaalisessa kontekstissa. Avoimet oppimis- ja toimintaympäristöt ja niiden tieto- ja viestintäteknologia muuttavat olennaisesti oppijan oppimisen kontekstia ja vaikuttavat oppijan identiteetin muotoutumisen prosesseihin. Tämän raportin tulosten mukaan uusi oppimis- ja opetuskulttuuri ilmenee siis ennen kaikkea organisaatioiden ja vallitsevan oppimis-ja opetuskulttuurin henkisinä muutoksina. Tällaiset muutokset muuttavat organisaation ilmapiiriä ja kulttuuria oleellisesti erilaiseksi. Erilainen oppimis- ja opetuskulttuurin on osaltaan myös edistämässä syvällisiä arvoihin ja arvojärjestelmiin sidoksissa olevia laadullisia muutoksia. Tutkimuksen tulosten mukaan tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto näyttää aiheuttavan muutoksia opettajan toiminnassa, organisaation rooleissa, teknologian merkityksessä sekä opetusmenetelmissä. Tulosten mukaan uusi oppimis- ja opetuskulttuuri on nähtävissä muutoksina asenteissa, pelisäännöissä, valmiuksissa, infrastruktuurissa ja resursseissa. Se, minkälaisena oppija kokee itsensä kulloisessakin toimintaympäristössä, vaikuttaa ratkaisevasti myös oppijan identiteetin rakentumiseen ja tajunnan muotoutumiseen. 4

5 Raportin ensimmäisessä luvussa käsitellään tietoyhteiskuntaistamiseen, uusiin oppimisympäristöihin ja organisaatiokulttuuriin liittyviä ilmiöitä. Toisessa luvussa kuvataan tutkimuksen tavoitteita ja menetelmiä sekä kuvataan aineiston hankintaan liittyviä yksityiskohtia. Kolmannessa ja neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen tulokset ja niistä jalostetut teesit. Teesit kuvaavat tekijöitä, jotka oppilaitosten tulisi huomioida uusia oppimisympäristöjä kehittäessään ja pyrkiessään kohti uutta oppimis- ja opetuskulttuuria. Viidennessä luvussa esitetään tämän tutkimuksen synnyttämiä teemoja jatkotutkimuksiksi. Keskeisimmiksi noussevat organisaatoiden kehittämisen lähtökohtien analysointi, uusien oppimisympäristöjen kokonaisvaltainen, pedagoginen kehittäminen sekä vertaileva tutkimus erilaisista todellisuus-, ihmis- ja tietokäsityksistä. Eittämättä yhtä hedelmällistä olisi mm. erilaisten todellisuus-, ihmisja tietokäsitysten sekä tietoyhteiskuntakehityksen kriittinen tarkastelu. 5

6 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Matkalla tietoyhteiskuntaan? Oppimisen uudet ympäristöt Organisaatiokulttuurien murrokset Tutkielman aihealueista TUTKIELMAN TOTEUTTAMINEN Tutkielman viitekehys Tutkimusongelmat ja tutkielman tavoitteet Tutkielman metodologiasta ja metodeista Strukturoitu kysely Teemahaastattelu Projektiivinen tehtävä Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden määrittelystä LUOKKAHUONEOPETUKSESTA MONIMUOTO-OPETUKSEEN Etä- ja monimuoto-opetus vakiintuneena opetuksen järjestämisen muotona Muuttuvat roolit Käsitys oppimisesta ja opetuksesta Opettaja oppimisen kätilönä Oppija oppimisen ytimessä Organisaation merkitys uudistusten onnistumisessa Oppimisen ohjaus Uuteen opetus- ja oppimiskulttuurin siirtymisestä Stressaantunut opettaja vai innostava ohjaaja Perinteet ja visiot törmäyskurssilla Vapauttaako teknologia ja mihin? Toteutuvatko aktivoivat opetusmenetelmät? AVOIMISTA OPPIMISJÄRJESTELMISTÄ TÄSMÄKOULUTUKSEEN Oppimisen avoimuus ja päämäärät Minärakenne ja suhtautuminen opetuksen kehittämispyrkimyksiin Avoin oppimisjärjestelmä -oppimisen supermarket vai hyvin laadittuja pedagogisia kokonaisuuksia? Uuden oppimis- ja opetuskulttuurin ilmentymiä Teesi 1. Kehittämismyönteinen asenne Teesi 2. Eksplisiittiset pelisäännöt Teesi 3. Oikeanlaiset valmiudet Teesi 4. Infrastruktuurin mitoitus Teesi 5. Resurssien mitoitus Oppimateriaalin kehittämisen tarpeista DISKUSSIO Matkalla tutkimukseen Suosituksia jatkotutkimuksiksi LÄHTEET

7 7. LIITTEET

8 1. JOHDANTO 1.1. Matkalla tietoyhteiskuntaan? The space of flows and timeless time are the material foundations of a new culture, that transcends and includes the diversity of historically transmitted systems of representation: the culture of real virtuality where make-believe is belief in the making. Manuel Castells 1996, 375. Yhteiskunnassa ja sen rakenteissa on käynnissä rajuja muutosprosesseja, joista käydään yhteiskunnan eri alueilla laajaa keskustelua. Tällä hetkellä puhutaan tietoyhteiskunnasta, osaamisyhteiskunnasta, tietämys- tai viisausyhteiskunnasta tai jopa elämänlaadun yhteiskunnasta. Kaikissa käsitteissä on yhteistä kuitenkin se, että ne edellyttävät ja aiheuttavat uudenlaisia toiminnan ja ajattelun tapoja. Yleisten tulevaisuusvisioiden mukaan uudenlaiset toiminnan tavat noussevat perinteisten rakennelmien rinnalle tai niitä osittain korvaamaan. Sekä työelämässä että koulutuksessa esimerkiksi perinteiset hierarkkiset organisaatiot tulevat osittain korvautumaan avoimilla, oppivilla ja nopeasti reagoimaan kykenevillä verkostoorganisaatioilla. Teknologian käyttönoton ja verkostoitumisen seurauksena on alettu puhua avoimen opiskelun organisaatioista, uusista oppimisympäristöistä, mediaa hyödyntävistä oppimis- ja toimintaympäristöistä, joustavista, modernia tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävistä toimintaympäristöistä ja jopa oppivista postmoderneista organisaatioista. (mm. Tella 1995,1997 ja Lehtinen 1997) Castells (1996) on laajassa trilogiassaan esittänyt informaatioteknologiaa uudeksi olemisen ja elämisen paradigmaksi. Castellsin mukaan historian kehityskulkua seuraamalla on löydettävissä tiettyjä elementtejä, jotka puoltavat uuden paradigman olemassaoloa. Informaation käyttö raaka-aineena, teknologian laaja levinneisyys kaikille elämän osa-alueille, toimintojen verkottuminen, joustavuuden ja valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen sekä erilaisten teknologioiden integroituminen ovat esimerkkejä tietoyhteiskuntaa rakentavista elementeistä. Elämme vaiheessa jolloin varsinkin yritysmaailmassa verkottuminen on voimakkaasti ja maailmanlaajuisesti vakiinnuttanut asemansa. Talouselämään liittyvä maailmanlaajuinen kilpailu on vakiintumassa kolmen suuren eli Pohjois-Amerikan, läntisen Euroopan ja Aasian alueiden (Japani ja sen lähialueet) taisteluksi. Teknologinen kehitys edesauttaa kommunikaation laajentumista ja joustavoitumista yli maantieteellisten, fyysisten tai sosiaalisten rajoitusten. Vallitseva ilmapiiri on tietyssä määrin otollista maaperää uuden paradigman syntymiselle. Castellsin mukaan uudet teknologiset innovaatiot kehittyvät teknologian ja sovellusten hyötykäytöllä. Yhä enemmän siis käyttäjien henkilökohtaisen kokeilun ja kokemusten kautta, joka lähentää teknologioiden käyttäjiä ja tuottajia toisiinsa. Kaaoksesta löytyy järjestys ja uudelle paradigmalle on löytymässä sitä luonnehtiva kulttuurinen koodi. Kulttuurista koodia luonnehtivat keskeisimmin useiden kulttuurien ja alakulttuurien olemassaolo sekä arvojen ja arvostelmien pluralisoituminen. Kulttuuri muuntuu ohikiitäväksi, saavuttamattomaksi ja samalla kokijoilleen ainutkertaiseksi. It is a culture, indeed, but a culture of the ephemeral, a culture of each strategic decision, a patchwork of experiences and interests, rather than a charter of rights and obligations. (Castells 1996, 199). 8

9 1970-luvulta lähtien on Suomessakin käyty laajaa keskustelua tietoyhteiskuntakehityksestä ja varsinkin sen vaikutuksista työtehtäväsisältöjen ja työn ammattitaitovaatimuksiin. Keskeisinä suuntauksina on nähty toisaalta töiden rikastuminen ja ammattitaitovaatimusten yleinen kohoaminen sekä toisaalta yleinen töiden sisällöllinen köyhtyminen ja ammattitaitovaatimusten aleneminen. (Kasvio 1994). 90-luvulle tultaessa on kuitenkin päädytty yhä laajemmin siihen, että työtehtävissä ja ammattitaitovaatimuksissa tapahtuu polarisoitumista siten, että yhtäältä lisääntyvät eräät korkeatasoista ammatillista osaamista edellyttävät tehtävät ja toisaalta erilaiset pelkästään kapea-alaista tehtäväkohtaista osaamista edellyttävät rutiiniluontoiset tehtävät. Castellsin mukaan (1994) mitään systemaattista yhteyttä ei kuitenkaan voida löytää uuden teknologian leviämisen ja työllisyysasteen välisestä tilanteesta. Suuntauksena on, että yhtäältä uusia työpaikkoja syntyy ja toisaalta vanhoja häviää. Tietoyhteiskunnassa tieto on tärkeä voimavara. Tietoyhteiskuntateorioihin liittyvä keskustelu alkoi 70-luvun alussa, jolloin Masuda esitti mallinsa japanilaisen informaatioyhteiskunnan rakentamisesta. Suunnitelma oli melko teknologiapainotteinen eikä siihen sisältynyt kovin moniulotteista tavoiteltavan yhteiskuntarakenteen analyysia. Viimeaikainen tietoyhteiskuntaan liittyvän keskustelun aalto sijoittuu luvun keskivaiheille, jolloin mm. läntiset teollisuusmaat omaksuivat tietoyhteiskunta - idean strategiaksi lamasta selviytymiseksi. Vaikka tietoyhteiskunnan perusta muodostuukin tieto käsitteen pohjalle, ovat vähintään yhtä keskeisessä asemassa ihmisten väliset yhteydet ja kommunikaatio. Tiedon monista perityistä merkityksistä on hyvä olla selvillä varsinkin nyt, kun tarve peruskäsitteiden uudelleen määrittelyille on ajankohtainen. Jo antiikin filosofiassa erotettiin tieto ja luulo toisistaan. Ihmisellä voi olla luuloa, jolla ei ole mitään tekemistä toden kanssa. Toisaalta ihminen voi sattumalta luulla myös todenmukaisia asioita. Klassisen tiedon määrittelyn mukaan tieto on hyvin perusteltu, todenmukainen uskomus. Tietoyhteiskuntafoorumin perusteet -ryhmän raportin mukaan (http: tietokoneiden myötä on nähty tiedon -käsitteiden muodostavan seuraavan hierarkian: - viisaus (kokemukseen ja arvioihin perustuvaa tietoa) - tietämys (tulkittua ja ymmärrettyä tietoa) - informaatio (yhdistettyjä tietoalkioita ja tietorakenteita) - data (yksinkertaisia tietoalkioita) Käsityksestä käy ilmi, että tieto sinänsä ei ole ratkaisevaa, vaan se, että ihmiset osaavat käyttää tietoa hyväkseen. Tietoyhteiskunta on siten tiedon ja osaamisen yhteiskunta, jossa on käytettävissä tehokkaita välineitä tiedon käsittelyyn ja välittämiseen. Yhteiskunnan kehittyessä tietoyhteiskunnaksi tapahtuu siinä aina myös syvällisiä muutoksia kulttuurissa ja arvoissa. (Mannermaa 1996, Sinko - Lehtinen, 1998) Mannermaa (1996) esittää teoksessaan, että arvoja koskevissa arvioissa on korostunut kaksi eri näkemystä. Toisaalta on korostettu suomalaisen arvoperustan vakautta ja sitä, että arvoperustassa ei luultavimmin tule tapahtumaan suuriakaan muutoksia. Kuitenkin tätä voimakkaampi ja useammin esille tuotu näkemys on uskomus suomalaistenkin arvomaailman pirstaloitumisesta. Mannermaan mukaan tällöin on asetettu kyseenalaiseksi se, onko mitään järkeä ylipäätään enää puhua 9

10 "suomalaisesta yhteiskunnasta" kokonaisuutena, vaan onko tarkoituksenmukaisempaa tarkastella erilaisia arvoja heijastelevia osakuntia. (Mannermaa 1996, 29) Mannermaa (1996) esittää tulevaisuusbarometrin asiantuntijapaneelin arvion, jonka mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa vuonna 2017 ovat merkittävimpiä arvoja henkistä hyvinvointia korostavat arvot, ekologiset arvot, kansainvälisyyttä korostavat sekä sivistyksen merkitystä korostavat arvot. Niistä nykyhetkeen verrattuna eniten merkitystään lisäävät ekologiset, ympäristön merkitystä korostavat arvot. Muita merkitystään lisääviä arvoja ovat mm. yhteisölliset arvot ja tavoitteet, uskonnolliset ja hengelliset arvot sekä pyrkimys hyvään yhteiskuntasopuun. Sen sijaan taloudellisen kasvun, yleensä aineellista hyvinvointia korostavat arvot sekä luottamus markkinatalouteen kansakunnan aineellisen hyvinvoinnin aikaansaajana menettävät oleellisesti merkitystään tulevaisuudessa. (Mannermaa 1996, 29 30) Kehittyminen informaatioyhteiskunnasta tietämys- ja viisausyhteiskunnaksi tapahtuu vaiheittain. Opetusministeriö on tiedonstrategioissaan painottanut yhteiskunnan kehittämistä elämänlaadun tietoyhteiskunnaksi. Elämänlaadun tietoyhteiskunta ei ole tietotekniikkayhteiskunta sanan rajoittuneimmassa merkityksessä. Uusi tieto- ja viestintäteknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Opetusministeriön mukaan tietoyhteiskunnan kehittämisen lähtökohdissa tulee korostaa mieluummin oppivaa yhteiskuntaa ja ymmärrysyhteiskuntaa kuin tietoyhteiskuntaa sinänsä. Ymmärrysyhteiskunnassa oleellista on kyky käyttää, soveltaa, kritisoida ja valita sekä jalostaa ja tuotteistaa tietoa. Pyrkimyksenä on myös kannustaa yksilöitä tekemään eettisesti kestäviä valintoja ja ottamaan vastuuta omaa lähipiiriä laajemmin. Vaikka uusi teknologia tuo mukanaan paljon hyvää ja lisää mahdollisuuksia, on siihen liittyvät sosiaaliset ja psykologiset haitat kuitenkin vähintään tiedostettava. Opetusministeriön tiedonstrategian mukaan on ajoissa tartuttava mm. yhteiskunnan mahdolliseen polarisaatiokehitykseen ja estettävä jako tietoköyhiin ja tietorikkaisiin alueisiin ja ihmisiin. Lisäksi on pyrittävä varmistamaan, että kehitys etenee eettisesti oikeaan suuntaan ja edesauttaa kestävää kehitystä. Tietotekniikan olemassaolo ja kehittyminen sekä informaation lisääntyminen eivät sinänsä muuta yhteiskuntaa tietoyhteiskunnaksi. Käyttöliittymien toteutuksien takana olevat järjestelmät vaativat yhä hienojakoisempaa ohjelmointia, jolle käyttäjät asettavat paljon vaatimuksia. Teknologisesti Suomea pidetään edelleen yhtenä edistyneimmistä tietoyhteiskunnista. Nevalaisen mukaan (1997, 46) useimmat tilastot kuitenkin kertovat Suomen olevan vain reipasta keskitasoa muiden OECDmaiden joukossa. Kärjessä olemme pääsääntöisesti kahdella mittarilla; internet yhteyksien määrä / asukas ja matkapuhelimien määrä / asukas. Nevalaisen mukaan (mt.) monet asennetutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet suomalaisten olevan poikkeuksellisen halukkaita ottamaan uusia laitteita käyttöön ilman riittävää (tai minkäänlaista) tavoite- ja arvokeskustelua tai opetuksen yhteydessä ilman varmuutta siitä, että teknologia on riittävällä kehitysasteella myös pedagogisesti Oppimisen uudet ympäristöt... sanotaan nyt suhteessa teknologiaan... et heillä (juuri peruskoulunsa päättäneillä) useimmilla on valmiuksia jo kun he tulee tänne ja... ja tällä tavalla... et välttämättä se ei niinku näy siinä suhtautumisessa muuten siihen opiskeluun tai johonkin, et olis jollakin 10

11 tavalla itseohjautuvampi... päinvastoin voi olla niin, että just koulun penkiltä tullu on hyvin epäitsenäinen ja olettaa enemmän saavansa sitä opetusta kun joku tommonen keski-ikänen, joka hyvin nopeesti sitte hoksaakin mistä tässä on kysymys ja on tottunu työelämässä toimimaan itsenäisesti ja ku vaan niinku tajuaa että okei täähän toimii samalla tavalla... (OpinNet -projektin Sirkka) Tietoyhteiskuntaistamiskehityksen mukanaantuoma tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös opetuksen ja oppimisen alueilla. Tällöin on tärkeää pohtia opetuksen ja oppimisen keskeisiä kysymyksiä: mitä ja miten opiskellaan, kuka opettaa ja koska, kuka oppii sekä mitä ja miten? Kysymykset ovat erityisen tärkeitä silloin, kun perinteisiä opetuksen muotoja ja sisältöjä syystä tai toisesta muunnetaan ja mukaan kytketään tieto- ja viestintäteknologiaa. Alan keskustelujen mukaan osa opetuksesta hoidetaan jo nyt ja tulevaisuudessa yhä laajemmin erilaisten virtuaaliprofessuurien ja -lehtoraattien kautta. Tällä hetkellä mm. Suomen yliopistot tarjoavat avointa yliopisto-opetusta ja opintoneuvontaa virtuaalisesti (kts. Suuntauksena on, että perusasteen kouluja ja oppilaitoksia kehitetään fyysisen koulun ja virtuaalikoulun yhdistelmäksi, joka sekä itse pitää yllä että hyödyntää erilaisia tietopankkeja ja tietoverkoissa olevia asiantuntijafoorumeita. Tieto- ja informaatioteknologia tekee tuloaan paitsi nuoriso- ja aikuiskoulutukseen myös varhaiskasvatuksen alueille (Sinko - Lehtinen, 1998). Tieto- ja informaatioteknologia on osaltaan muokkaamassa oppimis- ja opetuskulttuuria. Kulttuurin muuntuminen on kuitenkin hidas prosessi, johon usein vaaditaan jopa sukupolvienkin vaihtuminen (kts. mm. Kasvio 1994). Uuden oppimis- ja opetuskulttuurin leviäminen ja vakiintuminen toimintakäytänteiksi on osa tietoyhteiskuntakehitystä. Jotta siirtymä uuteen kulttuuriin toteutuisi, edellyttää se toimintatapojen ja asenteiden muuttumista koko koulujärjestelmässä ja sen piirissä toimivilla yksilöillä. Alan keskusteluissa usein kuitenkin todetaan, että tämän hetkinen peruskoulu ei välttämättä riittävästi valmenna nuoria ja siis potentiaalisia aikuisopiskelijoita tietoyhteiskuntaan asenteellisesti tai tarjoa heille välineitä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen tiedon haussa ja tiedon konstruoinnissa. Opiskelijan mediaan sekä tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien uusien valmiuksien ja toimintamallien kehittyminen näyttäisikin usein olevan enemmän kiinni opettajasta kuin koulusta tai sen opetussuunnitelmista. Jos opettaja itse hallitsee uudet mediat ja toimimisen uusissa oppimisympäristöissä, on tällaisella opetuksella todennäköisesti suuri merkitys oppijoiden mediatajun ja -tietoisuuden kehittymiselle sekä uusien toimintakäytänteiden omaksumiselle. Perinteisen lähiopetuksen väheneminen aikuisoppilaitoksissa kautta linjan johtuu osittain uudentyyppisten opetusmenetelmien käyttöönotosta. Uudentyyppisten menetelmien käyttöönottoon vaikuttavat kehittyneet näkemykset oppimisesta ja opetuksesta mutta myös yhä useammin erilaiset säästötoimenpiteet. Näin ollen, ja huomioiden aikuisoppilaitoksiin tulevan oppimisvalmiuksiltaan hyvinkin heterogeenisen opiskelijajoukon, olisi ensiarvoisen tärkeää päästä tilanteeseen, jossa opetusta ja oppimisympäristöjä voitaisiin kehittää ilman pakkoa ja voitaisiin konkreettisesti jäljittää niitä keskeisiä ilmentymiä, jotka luonnehtivat uudenlaista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävää opetus- ja oppimiskulttuuria. Ammatillisessa koulutuksessa painopiste on siirtymässä luokassa tapahtuvasta kontaktiopetuksesta työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen ja omaehtoiseen opiske- 11

12 luun. Oppisopimuskoulutuksesta pyritään tekemään yksi tasavertainen ammattiin opiskelemisen väylä. Tavoitteena on, että vuosituhannen vaihteessa 20 prosenttia toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta on oppisopimuskoulutusta. Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen yksikön hallitusneuvos Timo Lankinen arvioikin (1997), että vuosituhannen vaihteeseen mennessä tarvitaan noin puolen vuoden työelämän harjoittelupaikkaa oppisopimusopiskelijoille ja muille ammatilliseen tutkintoon tähtääville. Yhteiskunta on kaikkineen vaiheessa, jossa toiminnan sisällöt, muodot ja tulkinnat uudistuvat. Tieto- ja viestintäteknologian voimakas olemassaolo oppimistilanteissa vaikuttaa yksilöiden toimintaan ja ajatteluun. Kun tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa oppijoiden pääsemisen yhä monipuolisemmille tiedonlähteille, asettaa se myös uudenlaisia vaatimuksia. Tiedon lähteiden laajentuminen ulottuu paitsi sisältöön myös esitystapaan ja sen muotoon. Niinpä oppimisessa painottuukin sisällöllisten eli tiedollisten ja taidollisten elementtien lisäksi kulttuurinen ja esteettinen näkökulma, joka konkreettisesti laajentaa oppimisen ja tiedon muodostuksen kokonaisvaltaiseksi fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja historiallisen yhdistäväksi prosessiksi. Oppimisen ja tiedonmuodostuksen prosesseissa ihminen pyrkii muodostamaan kaikkia aistikanaviaan hyödyntäen sisäisen mallin siitä todellisuudesta, jossa kulloinkin elää ja vaikuttaa. Mallin rekonstruktioprosessissa yksilö peilaa omia merkitysrakennelmiaan kokemaansa sosiaaliseen todellisuuteen ja siinä vallitseviin vuorovaikutussuhteisiin. Uusi oppimisympäristö hyödyntää teknologiaa ja mediaa, jonka avulla myös kokemusmaailmamme laajenee. Uusilla oppimisympäristöillä tarkoitetaan Hyötyläinen & Hyötyläisen mukaan (1997) ympäristöjä, jotka hyödyntävät teknologiaa eivätkä ole vielä vakiintuneet käytäntöön, vaan sisältävät vielä kokeiltavana olevia ominaisuuksia. Uusia oppimisympäristöjä kehitetään tuottamaan tietoa tietoyhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin. Virtuaaliset oppimisympäristöt ovat uusia oppimisympäristöjä. Virtuaalisten ympäristöjen ideana on laajentaa kaksiulotteisuus kolmiulotteisuudeksi, jolloin toimija ei enää pelkästään havainnoi ja toimi vierestä vaan kokee olevansa tapahtuman sisällä. Virtuaalisten ympäristöjen yhteydessä onkin puhuttu mahdollisuudesta siirtyä itse tiedon sisään tai tiedon keskelle havaitsemaan ja havainnoimaan. Hyötyläinen kuitenkin toteaa, että tämän vuosikymmenen virtuaali-alkuiset oppimisympäristöt (virtuaaliluokka, -koulu, -yliopisto) eivät täytä virtuaalitodellisuuden tai -ympäristön kriteereitä (Hyötyläinen 1997, 483). Kehitys painottuu edelleenkin liiaksi teknologian kehittämiseen sen sijaan, että pyrittäisiin luomaan uusi pedagoginen viitekehys oppimiselle ja opetukselle uusissa oppimisympäristöissä. Uusi oppimisympäristö on käsitteenä monitahoinen ja monimerkityksellinen. Uusien oppimisympäristöjen kehittämisellä pyritään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin ja lisäämään oppijoiden mahdollisuuksia osallistua opintoihin ilman aika- ja paikkarajoitteita yksilöllisten oppimisen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. Uusia oppimisympäristöjä kehittämällä pyritään edesauttamaan jatkuvaa oppimista ja elinikäisen oppimisen ideaa. Elinikäisen oppimisen ajatuksen toteutuminen edellyttää oppijoilta uudenlaisia valmiuksia ja oppimisen liittämistä luonnolliseksi osaksi yksilön elämismaailmaa. Oppimisen käsittäminen vuorovaikutustoiminnaksi, jossa sen osapuolet konstruoivat omaa elämismaailmaansa ja valmiuksiaan sosiaalisessa kontekstissa siirtää tieto- ja viestintäteknologian painopisteen tiedonkäsittelystä ja välineellisestä tarkastelusta vuorovaikutuksen auttamiseen ja tukemiseen. Tieto- ja viestintäteknologian ymmärtäminen tajuntaa, elämismaailmaa ja valmiuksia muok- 12

13 kaavana elementtinä vaikuttaa oleellisesti oppimis- ja ihmiskäsitykseen sekä käsitykseen tiedonmuodostuksesta ja kommunikaatiosta. Tällöin koko opetusoppimistapahtuma voi saada uusia ulottuvuuksia ja uusia merkityksiä. Se, onko uusiin oppimisympäristöihin integroidun tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen suurimmaksi osaksi välineellistä tiedonhankintaa ja -käsittelyä vai voimmeko jo puhua teknologiasta yhtenä maailmankuvaa ja merkityksiä muokkaavana elementtinä, jää nähtäväksi. Lehtovaaran mukaan (1994) oppimisessa on kysymys merkitysten ymmärtämisestä ja muuttumisesta, kulttuurin omaksumisesta ja kulttuuriin kasvamisesta. Koska kulttuuri välittyy inhimillisen kanavan eli tajunnan kautta, emme voi olla huomioimatta myös oppimis- ja opetuskulttuurissa tapahtuvia muutoksia. Ihminen todellistuu tajunnallisena, kehollisena ja elämäntilanteisiin kietoutuneena holistisena olentona myös toimiessaan oppijana ja liikkuessaan uusien oppimisympäristöjen parissa. Oppimisessa on kysymys uusien ymmärtämisyhteyksien aktivoitumisesta, mielen rekonstruktiosta. Kasvatustieteellinen tutkimus on perinteisesti huomioinut avoimiin oppimis- ja toimintaympäristöihin liittyvän teknologian ja median välinetasolla. Vähemmälle huomiolle sen sijaan on jäänyt median merkitys tajuntaa, mieltä ja maailmankuvaa muokkaavana elementtinä. Tämän lisäksi mm. Varis (1995) on painottanut median taustalla olevien yhteiskunnallisten, taloudellisten ja poliittisten rakenteiden arvioinnin tärkeyttä. Media on olemassa myös oppimisessa ja siis mukana muokkaamassa oppijan elämismaailmaa. Median avulla kokemusmaailma laajenee. Mediakasvatus on tällä hetkellä se kasvatuksen osa-alue, jossa on ehkä eniten kannettu huolta em. näkemyksestä. Tellan (1997) mukaan mediakasvatuksen painopistealueet ja kiinnostuksen kohteet tällä hetkellä ovat virtuaalipedagogiikka, moderni informaatioteknologia sekä avoin etäopiskelu (ODL). (Varis 1995, 32-33, Tella 1997) 1.3. Organisaatiokulttuurien murrokset Organisaatioiden vallitsevissa työkäytänteissä ja kulttuurissa muutokset tapahtuvat hitaasti. Kasvio (1994) on esittänyt Paul Adlerin mallin teolliseen alaan liittyvästä uusien teknologioiden käyttöönotosta ja sen edellyttämästä kulttuurisesta ja organisatorisesta muutoksesta. Vaikka malli liittyykin teollisen alan työn ja toimintojen muuntumiseen, soveltunee malli laajemmaltikin. Adlerin mukaan uudet teknologiset järjestelmät ovat sinänsä suhteellisen nopeasti omaksuttavissa, mutta niiden mahdollistamat hyödyt realisoituvat täysimääräisesti vasta sitten, kun myös itse toimintatavat ja kulttuuri ovat muuttuneet vastaamaan uuden (tuotanto)mallin niille asettamia vaatimuksia. Tämä muutosprosessi vaatii yleensä aikaa. 13

14 Jarnila (1998) on tutkinut väitöskirjassaan menestyvän ammatillisen oppilaitoksen profiilia. Tutkimustulosten mukaan tulevaisuuden menestystekijöiden perusteella voidaan jäljittää neljänlaisia oppilaitosprofiileja. Tutkimuksen mukaan menestyviä oppilaitoksia ovat joustavat, yksilöllisiä koulutuspalveluja tuottavat oppilaitokset, aktiiviset, oppijakeskeiset oppilaitokset, verkostoituneet, toimialakohtaiset tuotekehitysoppilaitokset sekä tiukan tuloskeskeiset oppilaitokset. Joustava, yksilöllisiä koulutuspalveluja tuottava oppilaitos edellyttää matalaa hallinnon organisointia ja nopeata reagointikykyä. Koko henkilöstön kehitykseen, palkkaukseen ja työtehtävien organisointiin tulee kiinnittää huomiota. Ollakseen joustava ja tuottaakseen yksilöllisiä koulutuspalveluja oppilaitoksen tulee olla edustamillaan aloilla aina valmis järjestämään nopeasti koulutusta myös ilta-, viikonloppu- tai lomaaikaan. Aktiivinen oppijakeskinen oppilaitos edellyttää tavanomaista suurempaa henkilöstö- ja määrärahapanostusta opetuksen tarjonnan laajentamiseen, erikoistumiseen, oppimisen ohjauksen järjestämiseen sekä koulutuksen markkinointiin. (Jarnila 1998) Verkostoituneen, tutkintoalakohtaisen oppilaitoksen toiminta perustuu hyviin ja toimiviin yhteistyöverkostoihin sekä yhteistyöhön työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Jotta oppilaitoksella olisi toimiva ja tasapainoinen verkosto, tulee oppilaitoksella olla itsellään jotain tarjottavaa. Verkostoitumiseen olennaisesti kuitenkin kuuluu se, että verkoston tarjoamien palvelujen ja tietojen tai taitojen vaihto on useammin monenvälistä kuin kahdenkeskistä. Eli se, mitä yhteistyöllä saadaan, voi tullakin muualta kuin siltä, jolle oma anti kohdentuu. Tiukan tuloskeskeisen oppilaitoksen toimintaa seurataan ja arvoidaan systemaattisesti. Kohteena tulee olla panokset ja prosessit, jotta tuloksellisuutta ehkäisevät tekijät voidaan tunnistaa ja poistaa tai ainakin minimoida. (Jarnila 1998, Lehtinen 1997) 1.4. Tutkielman aihealueista Sinko ja Lehtinen (1998) ovat löytäneet kaksi erityyppistä lähestymistapaa tietoyhteiskunnan osaamisvaatimuksiin. Kapean tietoyhteiskuntatulkinnan mukaan huomiota kiinnitetään erityisesti kansalaisten kykyyn ja valmiuksiin käyttää teknisiä välineitä, tietokoneita, tietoverkkoja ja moniviestimiä, jotka ovat tietoyhteiskunnan konkreettisesti näkyvin osa. Monissa arvioissa onkin päädytty kuvaamaan ensisijaisesti laite- ja verkkoinvestointien toteutumista kasvatuksen kentällä sekä kasvatusalan 14

15 henkilöstön tietoteknisten valmiuksien edistämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Laajan tietoyhteiskuntatulkinnan mukaan huomion kohteena ovat tietoyhteiskuntakehityksen mukanaan tuomat syvälliset laadulliset muutokset ihmisen elämisen ehdoissa. Tietoyhteiskunnan nopeaan rakentumiseen, digitaalisen ja globaalin talouden syntyyn sekä medioiden kehittymiseen liittyy työn ja osaamisen kulttuurin syvällisiä muutoksia. (Sinko & Lehtinen 1998, 7). Singon ja Lehtisen mukaan (mt.) osaamisen haasteet voidaankin yleisten tulevaisuusvisioiden ja tämän hetken muutostrendien pohjalta tiivistää seuraaviin: 1) ongelmien ja muutosten hallinta on nousemassa yhä keskeisemmäksi selviytymisen strategiaksi, 2) asiantuntijuus osittuu ja se ilmenee tiimien ja verkostojen yhteisöllisenä osaamisena, sosiaalisesti jakautuneena älyn käyttönä 3) toiminnan tietoverkkoistuminen ja informaatiolähteiden globalisoituminen edellyttävät uudenlaisia informaation käsittelyn ja kommunikaation taitoja sekä niitä ohjaavia ajattelun, arvioinnin ja toiminnan valmiuksia 4) kommunikaation ja vuorovaikutuksen tapojen laajenemisen aiheuttamat muutokset yhteistoiminnan, tiedonkäsittelyn, kommunikaation ja ymmärryksen muodostumiselle 5) tietoyhteiskuntakehityksen mukanaantuomat eettiset kysymykset (Sinko & Lehtinen 1998, 8-9). Edelliset osaamiseen liittyvät haasteet asettavat vaatimuksia myös oppimisen kehittämiseen. Oppimisessa vanhat ja rutiiniluontoiset ratkaisut eivät välttämättä enää riitä uusissa tilanteissa. Keskeistä mm. asiantuntijuuden kehittymiselle onkin siirtyminen aiemmin opittujen ratkaisumallien soveltamiseen pohjaavasta rutiiniasiantuntijuudesta adaptiiviseen ongelmanratkaisuun, joka tähtää uudenlaisten ratkaisu- ja toimintamallien löytämiseen ja toteuttamiseen Aidosti uudenlaisia ratkaisumalleja ja ajattelua vaativa toiminta on kuitenkin usein osoittautunut vaikeaksi. (mt.) Uudet oppimisympäristöt ja niissä hyödynnettävä tieto- ja viestintäteknologia on osaltaan edesauttamassa oppimisen kehittämistä tietoyhteiskuntaa ja sen vaatimuksia paremmin vastaavaksi. Tieto- ja viestintäteknologia on Sinko ja Lehtisen (mt.) mukaan edistämässä koulun ja oppilaitosten raja-aitojen murtamisessa. Informaatioteknologia ja verkostoituminen tutustuttavat oppijat koulun ja lähiympäristön ulkopuolisiin asiantuntijuuden kulttuureihin. Teknologia laajentaa myös yleisesti oppijoiden osallistumisen mahdollisuuksia. Kehittämisen painopistettä tulisi kuitenkin voimakkaasti suunnata teknologialähtöisestä kehittämisestä myös kohti oppimisympäristöjen moraalisia, inhimillisiä ja kulttuurisia seikkoja painottavaan kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologia on tullut yhteiskuntaan ja oppilaitoksiin sekä opetuksen ja oppimisen alueille jäädäkseen. Yksilön elämänkulkua määrittävät paitsi hänen oma subjektiivinen elämänhistoriansa ja sen vaiheet myös ns. normatiiviset, historialliset tekijät. Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologiaa voitaneen pitää yhtenä saman sukupolven elämänkulkua säätelevänä normatiivis-historiallisena tekijänä (kts. myös Sinko ja Lehtinen 1998, 84). Teknologiaa hyödyntävä opetus ja oppiminen pyrkii edustamaan uutta oppimis- ja opetuskulttuuria. On kuitenkin selvää, että perinteisen luokkahuoneopetuksen malli ei toimi teknologiavälitteisessä, avoimessa oppimisessa. Myöskään kehittyneempiä pedagogisia ratkaisuja ei ole pystytty eri syistä täysin soveltamaan em. ympäristöis- 15

16 sä liikuttaessa. Kauppi (Kauppi 1995,117) esittääkin Reinhardtin näkemyksen kehittyneiden pedagogisten mallien vaatimuksista teknologialle seuraavasti: VANHA MALLI UUSI MALLI VAATIMUKSET TEKNOLOGIALLE Luokkahuoneopetus Tutkiva opiskelu Tietokoneet verkossa -kytkentä verkostoihin Passiivinen vastaanottaminen Tekemällä oppiminen Taitoja kehittävät työkalut ja simulaatiot Yksilöllinen työskentely Ryhmässä oppiminen Yhteistoiminnalliset työkalut ja sähköposti Opettaja tiedonvälittäjänä Opettaja ohjaajana Opiskelun kytkeytyminen asiantuntijaverkostoihin Pysyvä oppisisältö Muuttuva oppisisältö Verkostojen ja julkaisutyökalujen hyödyntäminen Homogeenisuus Erilaisuus Erilaisten mahdollisuuksien (työkalujen ja menetelmien) hyödyntäminen Vaatimukset teknologian opetus- ja hyötykäytölle ovat siis monentasoisia. Sinko ja Lehtisen (1998) mukaan yleissivistävien koulujen verkottamisohjelma (verkkoyhteyksien rakentaminen ja laitekannan hankinta ja parantaminen) ei toteudu vuoden 1998 loppuun mennessä opetushallituksen tavoitteiden mukaisesti. Peruskoulujen lähtötilanne on ollut luultuakin huonompi. Ala-asteista suurin osa on ollut kokonaan vailla koneita. Yläasteiden ja lukioiden laitekanta on pääosin vanhentunutta, koska lama-aikaan laitehankinnat ja verkottaminen laiminlyötiin lähes täysin. Vuoden 1998 aikana saataneen % yläasteista ja lukioista verkkoon, mutta laitetilanteeseen jää vielä runsaasti parannettavaa. Lukioiden osalta Suomen tilanne ei ole edes EU-maiden keskitasoa. Iso-Britanniassa on toisen asteen oppilaitoksissa 9 oppilasta konetta kohden ja tavoite on kuusi oppilasta. Suomessa yläasteella on 15 oppilasta konetta kohden ja tavoite on kahdeksan. Lukiossa oppilaita on 12 konetta kohden ja tavoite olisi pudottaa määrä 6:een oppilaaseen / kone. (Sinko - Lehtinen 1998, 30). Opettajien tietotekniikan täydennyskoulutus on jätetty kokonaan tai lähes kokonaan kuntien huoleksi teknisten perustaitojen osalta. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan pedagogisten taitojen kehittämiseksi laadittiin koko Suomea koskeva 5 ov:n täydennyskoulutusohjelma, jossa tavoitteena oli kouluttaa 10 % opettajista. Opetushallituksen mukaan tästä tavoitteesta on kuitenkin saavutettu vasta noin % vuoden 1998 loppuun mennessä. Iso-Britanniassa tavoitteena on kouluttaa kaikki opettajat vastaavanlaisella koulutuksella. (Sinko - Lehtinen 1998) Opetusmateriaalien ja -menetelmien kehittäminen näyttää etenevän hitaasti. Tehtyjä laite- ja verkkoinvestointeja on vaikea hyödyntää täysitehoisesti, jos materiaalit ja menetelmät eivät sovellu uusiin toimintaympäristöihin. Toisaalta taas uusien menetelmien ja materiaalien kehittäminen on hidasta, koska opettajilta puuttuu riittävä valmius kehittämistyön täytäntöönpanoon ja toisaalta tekninen kehitys ei aina tue hyvää opetuksen pedagogiikkaa ja didaktiikkaa. Sekä Kauppi (1995) että Hakkarainen (1996) korostavat uuden ajattelun tarvetta. Heidän mukaansa usein unohdetaan, että tietoverkkojen ja teknologian mielekäs opetuskäyttö edellyttää olennaisia muutoksia itse oppilaitoksen ja opetushenkilökunnan sekä opiskelijoiden toiminnassa. Muutokset liittyvät paitsi konkreettisiin tiedonkäsittelytaitojen kehittymiseen myös mitä suuremmassa määrin asenteisiin ja sitä kautta vallitsevan oppimis- ja opetuskulttuurin kehittymiseen. (Hakkarainen 1996, Kauppi 1995). 16

17 Oppimisen tulisi olla aina myös osa organisaation toimintaa, joka muuttaa organisaation kulttuuria, arvoja, toiminnan tapoja sekä vaikuttaa strategisiin valintoihin ja ratkaisuihin. Organisaation henkinen ilmapiiri, kulttuuri ja arvot vaikuttavat puolestaan toiminnan tapoihin ja muotoihin ja luovat uusia käytäntöjä opetukseen ja oppimiseen. Prosessimainen liike aiheuttaa oppimis- ja opetuskulttuurin uusiutumista ja muodostaa näin olennaisesti perinteisestä eroavaa uutta oppimis- ja opetuskulttuuria. 17

18 2. TUTKIELMAN TOTEUTTAMINEN Tutkielma on osa opetushallituksen koordinoimaa OpinNet -projektia, joka liittyy loppuvuodesta 1995 käynnistettyyn Suomi tietoyhteiskunnaksi - koulutus tiedon valtatielle -ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on oppilaitosten opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittäminen uutta tietoyhteiskuntakonseptia vastaamaan. Aikuiskoulutuksen alueelle perustettiin OpinNet -hanke, jossa tavoitteena on kehittää ammattitutkintoja ja aikuiskoulutusta verkossa. Projekti kestää vuoteen 2000 asti ja siihen voidaan ottaa mukaan sekä uusia oppilaitoksia että tutkintoja ja tutkintoon johtavia koulutuksia. OpinNet -projektin tavoitteena on uutta teknologiaa hyödyntämällä luoda aikuisopiskelijoille mahdollisimman joustavat ajasta ja paikasta riippumattomat osallistumismahdollisuudet ammattitutkintoihin valmentavaan koulutukseen. Tavoitteena on myös, että osallistujien on mahdollista toteuttaa opiskeluaan yksilöllisten koulutustarpeiden mukaisesti. Lisäksi OpinNet pyrkii kehittämään aikuisten oppimisympäristöjä ja käytännön koulutustoimintaa sellaiseksi, että opiskelijat omaksuvat tietoyhteiskunnan edellyttämät taidot osana normaalia aikuisten ammattitutkintoihin tähtäävää koulutusta. Aikuisten ammattitutkintojärjestelmä on uusi, joustava tapa osoittaa ammattitaito näyttökokeissa ja suorittaa ammatillinen tutkinto. Järjestelmää kutsutaan myös näyttötutkintojärjestelmäksi tai työelämän tutkintojärjestelmäksi. Ammattitutkinnoista ja OpinNet projektista saa lisätietoa osoitteesta Tutkielmassani kiinnostuksen kohteena on, millaisena näyttäytyvät uudet oppimis- ja toimintaympäristöt, joissa hyödynnetään tieto- ja vientintäteknologiaa sekä tietoverkkoja. Tavoitteena oli selvittää ilmentääkö projektissa kehitettävä avoin oppimisympäristö elementteineen uutta oppimis- ja opetuskulttuuria ja jos ilmentää, niin miten. Lisäksi tavoitteena on selvittää millä edellytyksin siirtymä perinteisestä luokkahuoneopetuksesta uusiin oppimisympäristöihin toteutuu, jos toteutuu Tutkielman viitekehys Opetushallitus tilasi OpinNet-projektiin liittyen Tampereen yliopistolta tutkimuksen, johon oma tutkielmani liittyy. Tutkielmassani kiinnostuksen kohteena ovat opetus- ja oppimiskulttuuri ja sen ilmentymät. Oppimis- ja opetuskulttuuria muuttaa mm. nopeasti kehittyvän tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto. Tieto- ja viestintäteknologialla tarkoitetaan tässä kaikkea sitä teknologiaa, laitteita ja tietoverkkoja, joilla voidaan edesauttaa ja ylläpitää inhimillistä vuorovaikutusta ilman aika- ja paikkasidonnaisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologia on suhteellisen pysyväisluontoinen ilmiö niin koulutuksessa kuin koko yhteiskunnassa ja sen kehittymisessä. Merkittävää siis onkin, miten yksilöt ja organisaatiot omaksuvat tieto- ja viestintäteknologian sekä mitä seuraamuksia teknologian käyttöönottamisesta mahdollisesti koituu. Aihetta on päädytty teoreettisesti seuraamaan innovaatioiden diffuusion näkökulmasta. Diffuusiotutkimus on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään. Tutkimusharrastus on ollut vilkasta ja eri tieteenaloilla julkaistuja innovaation leviämistutkimuksia oli rekis- 18

19 teröity 70-luvun puoliväliin mennessä jo lähes kolmetuhatta (Rogers & Shoemaker 1976). Tutkimusten lukumäärän perusteella tärkeimmät tieteenalat, joilla leviämistutkimuksia tehdään ovat maantiede, sosiologia, taloustieteet, kasvatustiede ja lääketiede. Ilmeisesti pisimpään diffuusiotutkimusta on harrastettu kulttuuriantropologian ja etnologian aloilla, joilta löytyvät myös vanhimmat suomalaiset leviämistutkimukset. (Löytönen 1985). Diffuusiotutkimuksen piiriin kuuluvat paitsi innovaatioiden leviämiseen liittyvät säännönmukaisuudet myös innovaatioiden leviämisen alueelliset seurausvaikutukset. Seurausvaikutusten tutkiminen on osittain kehittynyt omaksi diffuusiotutkimuksen osa-alueekseen, jota kutsutaan aikamaantieteelliseksi tutkimukseksi tai aika-tilatutkimukseksi. Löytösen (1985) mukaan, oman työn kannalta tärkeiden diffuusiotutkimusten löytäminen ei ole aina helppoa. Tämä johtuu pääasiassa diffuusiotutkimuksen monitieteellisyydestä. Monitieteisyydestä on kuitenkin aina myös hyötyäkin. Esimerkiksi samojen tai samankaltaisten innovaatioiden tutkiminen useasta eri näkökulmasta ja tieteenalasta käsin synnyttää laajempaa ymmärrystä tutkittavaan ilmiöön ja synnyttää tätä kautta myös uusia kysymyksiä. (Löytönen 1985) Löytösen bibliografian (1985) mukaan 80-luvulla toimi kaksi kansainvälisesti merkittävää tutkimuskeskusta, jotka ovat keskittyneet juuri diffuusiotutkimukseen. Näistä toinen on lähinnä tiedotusoppiin suuntautunut laitos, joka toimii Everett M. Rogersin johdolla Stanfordin yliopistossa, ja toinen on maantieteeseen keskittynyt laitos, joka toimii Lawrence A. Brownin johdolla Ohion valtionyliopistossa. (Löytönen 1985). Koska uusien oppimisympäristöjen oppimiseen ja opetukseen liittyvä teoria voidaan johdatella pääpiirteissään joko oppimisen tai viestinnän teorioista käsin, noudattelee tutkielmassani esitelty diffuusiotutkimus Everett M. Rogersin linjauksia. Myös Kolehmainen (1997) ja Harisalo (1984) ovat rajanneet omat diffuusiotutkimuksensa Rogersin mallien mukaan. Kolehmainen on tarkastellut Suomessa käynnistynyttä ammattikorkeakoulureformia ja siihen liittyvää uusien innovaatioiden omaksumista ja leviämistä. Harisalo puolestaan on tarkastellut kunnissa käyttöönotettuja uusia ideoita ja vaihtoehtoja sekä niiden omaksumis- ja leviämisprosesseja. (Kolehmainen 1997, Harisalo 1984). Diffuusioprosessin keskeiset elementit ovat innovaatio, sosiaalinen systeemi, aika, sekä kommunikaatio. Tämän tutkielman tarkastelukulmana diffuusioprosessi nähdään makrotasolla, jolloin kiinnostuksen kohteena ovat diffuusioon vaikuttavat tekijät sekä omaksumisprosessi. Omaksumisprosessissa yksilö ja organisaatio etenee innovaatiosta tietämättömyyden tasolta sen lopulliseen hyväksymiseen ja käyttöönottoon. Innovaatio on idea, käytäntö tai tuote, joka on yksilölle tai ympäristölle uusi (Rogers & Shoemaker 1971, Robertson 1971). Innovaation taso muodostuu sen mukaisesti, millaisia asenteita, näkökulmia tai toimintoja yksilöt osoittavat innovaatiota kohtaan. Robertson (1971) puhuukin ns. jatkuvista, dynaamisista ja epäjatkuvista innovaatioista. Jatkuvat innovaatiot muuttavat kaikkein vähiten vakiintuneita kulutus- ja toimintatottumuksia. Ne ovat tuotteita, ideoita tai käytäntöjä, jotka sisältävät yleensä tuotemuuntelua, mutta eivät uusien tuotteiden luomista. Esimerkkejä jatkuvista innovaatioista ovat mm. fluorihammastahnat tai mentholsavukkeet. Dynaamisia innovaatioita ovat tuotteet, ideat tai käytännöt, jotka sisältävät usein uusien tuotteiden luomista tai vähintään tuotemuuntelua. Esimerkkejä dynaamisista innovaatioista ovat mm. sähköhammasharja tai sähköinen hiuskiharrin. Epäjatkuvat innovaatiot kuvaavat tuotteita, ideoita tai käytäntöjä, jotka synnyttävät kokonaan uutta käyttäy- 19

20 tymistä tai aikaisemmin tuntemattomia tuotteita. Esimerkkejä epäjatkuvista innovaatioista ovat mm. tietokone ja televisio. (Robertson 1971, 7). Uusien oppimisympäristöjen tieto- ja viestintäteknologia sekä toiminnan uudet muodot (verkostoituminen) voitaneen lukea epäjatkuvien innovaatioiden piiriin. (Rogers & Shoemaker 1971, Robertson 1971) Innovaation ominaisuudet määrittävät sen, miten sosiaalisen systeemin jäsenet omaksuvat innovaation. Innovaation ominaisuuksia ovat suhteellinen etu (ts. saavutetaanko innovaatiolla sellaisia etuja, joita ei muutoin voitaisi saavuttaa), yhteensopivuus (koetaanko innovaatio sopusointuisena aikaisempiin toimintoihin / kokemuksiin, arvoihin ja vallitseviin tarpeisiin nähden), monimutkaisuus (koetaanko innovaation käyttö helpoksi vai monimutkaiseksi), koeteltavuus (onko innovaation kokeileminen ja koeteltavuus mahdollista) sekä tarkkailtavuus (missä määrin innovaation tulokset tai käyttöönoton seuraamukset ovat havainnoitavissa). (Rogers & Shoemaker 1971, 22-23) Innovaation omaksumiseen vaikuttavat Rogers & Shoemakerin (1971)mukaan innovaation ominaisuudet, omaksuvaan organisaatioon liittyvät tekijät, päätöksentekijän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä ympäristötekijät. Innovaatioihin liitetyt ominaisuudet on lueteltu edellä. Organisaatioon tai sosiaaliseen systeemiin liittyvät tekijät voivat olla sekä ulkoisia että sisäisiä. Ulkoisia, innovaation omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. organisaation koko ja taloudelliset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat mm. organisaation rakenne ja -kulttuuri, organisaation tietotaito sekä vallitsevat käytännöt. Sosiaalisen systeemin rakenteet, normit ja hierarkia joko ehkäisevät tai edistävät innovaation omaksumista. Rogersin mukaan modernin normiston omaava sosiaalinen systeemi on muutosorientoituneempi kuin perinteisen hierarkian ja normiston mukainen systeemi (Rogers & Shoemaker 1971, 33). Innovaatioiden diffuusiossa kommunikaatiolla on keskeinen merkitys. Ihmisten välillä on aina kommunikaatiota ja tietojen vaihtoa. Mitä suurempi on innovaation piirissä olevien henkilöiden määrä, sitä suurempi on henkilökohtaisten kontaktien aiheuttama paine innovaation omaksumiseksi, edellyttäen, että kokemukset ovat olleet positiivisia. Innovaatioiden diffuusio etenee tiettyjen sosiaalisten ryhmien tai roolien kautta. Rogers & Shoemaker (1971, ) on jaotellut ryhmät seuraavasti: innovaattorit, aikaiset omaksujat, aikainen enemmistö, myöhäinen enemmistö sekä vitkastelijat. Innovaattorit ovat uskalikkoja, jotka haluavat kokeilla kaikkea uutta. He ovat riskinottajia ja promoottoreita, joilla on riittävästi tietoa, taitoa ja mahdollisuuksia uusien tuotteiden käyttöönottoon. He uskaltavat ottaa riskejä ja myös tunnustaa epäonnistumisensa omaksuttuaan epäonnistuneen innovaation. Diffuusioprosessin kannalta innovaattorit ovat tärkeitä, sillä heillä on avainasema uusien ideoiden tulolle sosiaaliseen systeemiin. Aikaiset omaksujat (early adopters) ovat keskeisessä asemassa sosiaalisessa systeemissä. Heidän päätöksiään arvostetaan ja he toimivat tiennäyttäjinä muille. Jos innovaattoria luonnehditaan käsitteellä kosmopoliitti, voidaan aikaista omaksujaa luonnehtia käsitteellä paikkakuntalainen, täkäläinen (cosmopolites vs. localites). Aikainen enemmistö omaksuu innovaatiot juuri ennen kuin ne muuttuvat osaksi arkipäivää ja vakiinnuttavat asemansa. Aikaisen enemmistön innovaatioiden omaksuminen on positiivista, mutta suhteellisen hidasta. He eivät koskaan etene uudistusten eturintamassa. Heidän mottonsa onkin: be not the last to lay the old aside, nor the first by which the new is tried (Rogers & Shoemaker 1971, 184). Myöhäinen enemmistö omaksuu ja sitoutuu uudistuksiin viimevaiheessa, usein ehkä sosiaalisen painostuksen tai taloudellisten pakotteiden säätelemänä. Tämän 20

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen 18.3.2010 Jyrki Koskinen Sisältö Mitkä tiedot, taidot ja osaamisen muodot korostuvat tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa?

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI

10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI 10.1. SOSIAALITYÖN PEDASHOP I - VERKKO-OPETUKSEN JA SULAUTUVAN OPETUKSEN KOKEILUJA: SOSIAALIOIKEUDEN OPPIMATERIAALI OPPIMATERIAALI: TAVOITTEET JA PEDAGOGINEN VIITEKEHYS Lähtökohtana: sosiaalityön juridiset

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot