Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot"

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kangasalan kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Toimistosihteeri Marjatta Vaskelainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Raija Harju Sosiaali- ja terveysjohtaja Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Valtuusto 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 005 Alajärvi Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Hämeenlinna Ii 0

4 140 Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu 0

5 250 Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokkola Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lemi Lemland Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa 0

6 423 Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luoto Luumäki Luvia Maalahti Maaninka Lohja Maarianhamina Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Masku Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Mänttä-Vilppula Naantali Nivala Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu 0

7 309 Outokumpu Padasjoki Paimio Oulu Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi 0

8 698 Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Saltvik Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonlinna Savukoski Seinäjoki Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sund Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio 0

9 853 Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vårdö Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen?

10 Avoimet vastaukset: - Säännös on kuitenkin siinä mielessä ongelmallinen, että se ei rajoita juurikaan palvelujen keskittämistä, koska edellytykset palvelujen keskittämiselle on määritelty hyvin väljästi. Tämä on puolestaan ristiriidassa siihen, että lakiehdotuksen lähtökohtana ja tavoitteena on turvata kuntalaisten oikeus lähipalveluihin. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden käsitteet ovat epämääräiset ja tulkinnanvaraiset ja edellyttävät tarkempaa sääntelyä :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?

11 Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - Lakiehdotus poistaa yhden keskeisimmistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen resursseista kunnassa. Samalla se katkaisee kuntien eri palvelut yhdistävän elinkaarimallin. Ehdotus yhdistää erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa, mutta synnyttää suuren erillisyyden esimerkiksi varhaiskasvatuksen, opetuksen, työllisyyspalvelujen ja sotepalvelujen välille. Luomalla yhtenäisyyttä yhtäällä luodaan monin verroin suurempi erillisyys toisaalla, jossa asiakasmäärät ja sitä kautta vaikuttavuus on suurempi kuin nyt ehdotetulla ratkaisutavalla. Lain tarkoituksessa määritelty integraatio murtaa palveluketjut muun kunnallisen peruspalvelutuotannon ja sotepalvelujen välillä. Siksi lain tarkoitukseen tulee kirjata toimenpiteet, joilla integraatio voidaan turvata kaikkien kunnallisten peruspalvelujen välillä. SOTE-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien asiantuntijatyöpanoksen käyttö kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyössä tulee tarkemmin määrittää. Kunnilla säilyy ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen isoihin järjestämis- ja tuotantoyksiköihin vie terveyden edistämisen keskeiset työkalut pois kunnasta :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Järjestämisvastuun käsite on epäselvä. Hallinnollisten tehtävien jako sote-alueen ja tuottajien välillä vaatii täsmentämistä. Erittäin ongelmallinen on myös säännös siitä, että järjestämisvastuuseen sisältyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvan julkisen vallan käyttö. Sosiaalitoimessa tehdään valtava määrä yksilöhuollon päätöksiä, jotka koskevan henkilön etua tai oikeutta, ja jotka sisältävät julkisen vallan käyttöä.

12 Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluu paljon julkisen vallan käyttöä myös esimerkiksi lastensuojelussa, eikä kaikkia julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voi käytännössä irrottaa muista tehtävistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen kuuluva julkisen vallan käyttö tulee antaa tuottajalle. Julkisen vallan käytön antaminen sote-alueelle siirtäisi valtavan määrän hallinnollisia tehtäviä sote-alueelle ja edellyttäisi mittavia henkilöstöresursseja. Se aiheuttaisi toiminnan tehottomuutta ja johtaisi päätöksenteon hidastumiseen. Järjestämisvastuun käsitteistä erityisesti kohta 4. tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista päättäminen vaatii täsmentämistä :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: - Sotealue käyttää järjestämispäätöstä laatiessaan käytännössä lainsäädäntötasoista valtaa. Määrittely on perustuslain ja kunnallisen itsehallinnon vastainen eikä noudata EU:n kuntien itsehallintoa noudattavia laintasoisia määräyksiä. Säännös merkitsee, että järjestämispäätöksessä päätetään muun muassa tuottamisvastuussa olevista kunnista ja kuntayhtymistä sekä niiden tehtävistä. Perustuslain 121 :n mukaan kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kangasalan kunnan käsityksen mukaan ehdotettu sääntely ei täytä perustuslain mukaista vaatimusta lailla säätämisestä. On myös kyseenalaista onko sääntely Suomea sitovan Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan määräysten mukaista, koska ne edellyttävät, että paikallisten viranomaisten perustuvanlaatuiset toimivaltuudet ja tehtävät säädetään perustuslaissa tai muissa laissa. Sote-alue laatii joka neljäs vuosi tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella järjestämispäätöksen. Muiden kuntien kuin tuotantovastuussa olevien kanssa ei pykälän mukaan tarvitse neuvotella, vaikka kaikki kunnat rahoittavat toiminnan. Kuntien todellinen vaikutusmahdollisuus puuttuu, kun tuotanto keskittyy isoihin tuotantokuntayhtymiin ja laki ei velvoita kuntien kanssa käytäviin neuvotteluihin. Menettelytapa on perustuslain 121 :n vastainen.

13 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:

14 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: 1. Asiakaslähtöisen integraation toteutumisen keinot. 2. Lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. 3. Valtakunnallisten tavoitteiden ja kehittämisohjelmien toteuttaminen. 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, vastuut ja yhteistyö. 5. Palvelujen laatu- ja palvelutaso sekä yhtenäiset käytännöt. 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen. 7. Tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät. 8. Ympärivuorokautisesta päivystyksestä vastaavat kunnat ja kuntayhtymät. 9. Sote-alueen omalla tuotantovastuulla olevat tukipalvelut sekä muut sote-alueen tuotantoon otetut palvelut. 10. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille. 11. Palveluhankintojen sekä palvelusetelin käytön keskeiset periaatteet ja laajuus. 12. Palvelurakennetta koskevat tehtävät. 13. Kohtien 1 12 seuranta ja arviointi.

15 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:

16 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. 1. Kunta- ja kuntayhtymärajat ylittävän yhteistyön varmistaminen. 2. Valtakunnallisten strategisten linjausten toimeenpano ja kehittämistoiminnan suunnittelu. 3. Tutkimustoiminnan suunnittelu, yhteensovittaminen ja yhteistyön varmistaminen. 4. Työvoimatarpeen ennakointi ja koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen. 5. Henkilöstön tehtävärakenteen ja työnjaon sekä suunnittelun yhteensovittaminen. 6. Tiedonhallinnan sekä asiakas- ja potilastietojen yhteensovittaminen ja kokonaisarkkitehtuurin määrittely. 7. Hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen kerääminen ja hyödyntäminen. 19. Muita huomioita luvusta 2. - KOHTA15. -Alakonta 6. Väestön kielellisten oikeuksien toteutuminen. ON MÄÄRITELTY JO 7 Järjestämisvastuuseen liittyvät tukipalvelut liian laveasti määritelty. Järjestämispäätöksessä ei voida sopia kunnille annettavista tehtävistä, kun niitä voidaan perustuslain mukaan antaa vain lailla. Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen sote-alueelta tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille pitää määritellä tarkemmin, nyt asia jää täysin järjestämispäätöksen varaan. Pitää saada palautusmekanismi! KOHTA 18. Kohdat 4 ja 5 kuuluvat selkeästi tuotantovastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien tehtäviin.

17 :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: - Järjestämislaissa on liian tarkkaan säännelty tuotantorakenteista. Sote-palvelujen järjestämisvastuun keskittämisellä viidelle sote-alueelle pysytään turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio. Tuotantorakenteiden muodostamisessa ei laissa pidä edellyttää sote-palvelujen täydellistä horisontaalista ja vertikaalista integraatiota. Pirkanmaan alueella pykälä mahdollistaa vain koko maakunnan kokoisen tuotantoyksikön, koska muuten kaikkea sote-palveluiden tuotantoa ei saada integroiduksi. Tällöin vaarana on nykyisten hyvien, kustannustehokkaiden hoitokäytäntöjen ja integraatiomallien hajoaminen ja asiakas/potilaslähtöisyyden väheneminen. Integraatio tulee olla mahdollista toteuttaa siten, että perustason sotepalveluiden kokonaisuuteen integroitaisiin erikoistason keskeisten erikoisalojen avopalvelut. Vaativaa erikoissairaanhoitoa tulee tarkastella omana kokonaisuutena ja mahdollistaa tältä osin erilaiset yhteistoiminnan tuottamisvastuussa olevien tahojen kanssa. (ks lain perustelu sivu 68). Lakiehdotusta tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa järkevien, asukkaiden palvelutarpeiden pohjalta lähtevien toiminnallisten kokonaisuuksien muodostamisen Pirkanmaalle. Sote-alueen tekemässä järjestämispäätöksessä tulisi sallia toimivien, yhdistettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien kuntien jatkaa tuottajina, jos niillä on riittävä oma henkilöstö, tilat ja laiteet sekä sopimuksin varmistettuna erikoissairaanhoidon saatavuus kuntalaisilleen. Esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudun kehyskunnat pystyvät tuottamaan lähes 90 %:lle kuntalaisistaan hyvin integroidut palvelut, koska myös merkittävä osa peruserikoissairaanhoidosta hankitaan palvelusetelillä tai ostopalvelusopimuksilla. Säännös merkitsee käytännössä sitä, että mikäli kunta ei saa tuottamisvastuuta, kun järjestämispäätös tehdään ensimmäisen kerran, niin se ei voi saada sitä myöhemminkään, koska sillä ei olisi enää tuottamisvastuun edellyttämää omaa henkilöstöä ja muita voimavaroja. Esityksessä ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota henkilöstön siirtymiseen tuottajaorganisaatioiden palvelukseen :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen?

18 Avoimet vastaukset: - Säännöksen perusteella jää epäselväksi mitä siinä tarkoitetaan tukipalveluilla. Kangasalan kunnan käsityksen mukaan tukipalveluita voivat olla tietohallintoon liittyvien palveluiden lisäksi muun muassa kirjanpidon ja palkkahallinnon palvelut, siivouspalvelut, ateriapalvelut ja kiinteistönhuollon palvelut. On erittäin ongelmallista, jos vasta järjestämispäätöksessä määritellään mitkä tukipalvelut sote-alue ottaa omaan tuottamisvastuuseen ja mitä tukipalvelut tuottaa joku muu taho. Ratkaisulla on myös erittäin suuria vaikutuksia kuntien henkilöstön kannalta, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelee runsaasti henkilöstöä. Mikäli sote-alue ottaa tuottamisvastuuseen tukipalveluita, henkilöstö jää kuntiin, vaikka tehtävät siirtyvät toisaalle. Jääkö henkilöstön vähennystarve kuntien toteutettavaksi? Esityksessä ei oteta huomioon myöskään sitä, siirtyykö tukipalveluhenkilöstö peruskunnasta tuottajaorganisaation palvelukseen. Tukipalveluiden järjestäminen määritellään järjestämispäätöksessä ja myös sote-alueen on mahdollista ottaa järjestettäväkseen tarvittaessa osa tukipalveluista. Kuntien kannalta tieto tukipalvelujen järjestämismallista tulee vasta järjestämispäätöksen hyväksymisen yhteydessä, eli käytännössä toimintojen järjestelyjen kannalta liian myöhään. 22. Muita huomioita luvusta 3. vastauksia :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset:

19 :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset: 25. Muita huomioita luvusta 4. - Ehdotettu sääntely merkitsisi, että sote-alueen kuntayhtymän järjestettäväksi siirtyisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja samalla kuntien budjetista keskimäärin noin puolet siirtyisi kuntayhtymän päätösvaltaan kuten esityksessä todetaan. Kangasalan kunnan käsityksen mukaan ehdotetussa sääntelyssä ei toteudu perustuslain 121 :n tarkoittamalla tavalla kunnan ja kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen kansanvaltaisuusperiaatteen mukaisesti. Jatkovalmistelussa tulee huolehtia siitä, ettei sote-alueiden hallintoa ja johtoa muodosteta pelkästään yliopistollisten sairaaloiden nykyisen organisaation pohjalle, jolloin lain keskeinen tavoite peruspalvelujen vahvistamisesta ei välttämättä toteudu. Erityisesti sosiaalitoimen palvelut, joita valmistelutyössä on käsitelty erittäin vähän, jäävät tällöin helposti syrjään :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena?

20 Avoimet vastaukset: - Pykälä lisää merkittävästi valtion ohjausvaltaa ja kaventaa kuntien ja kuntayhtymien perustuslain 121 :n mukaista itsehallintoon kuuluvaa päätösvaltaa. On kyseenalista, onko ehdotettu ohjausmenettely perustuslain mukainen erityisesti kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Valtakunnallista yhdenmukaisuutta tarvitaan erityisesti raportointiin ja tilastointiin :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset: - Tulossopimuksessa tulisi olla kannustimet kustannustehokkaaseen ja vaikuttavaan toimintaan kaikille toimijatahoille; kunnille (hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä), tuotantovastuussa olevilla kunnille/kuntayhtymille sekä sote-alueelle. Kuntien tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus myös tulossopimuksen sisältöön tulee turvata. 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset:

21 29. Muita huomioita luvusta 5. vastauksia :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta? Avoimet vastaukset: - Lain tarkoituksena on vaikuttava ja kustannustehokas palvelurakenne. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla nykyinen sotepalvelujen rakenne on kustannustehokas. Kangasalan kunnan näkökulmasta ei ole esitetty valmistelun yhteydessä riittävää näyttöä siitä, että suuremmat tuotantoyksiköt alentavat kustannuksia. Suurten kaupunkien sotekustannukset ovat keskisuuria kuntia korkeammat. Lakiehdotus ei vastaa kestävyysvajeeseen. Mikäli uudistus nostaa sotekustannukset suurten kaupunkien tasolle, aiheuttaa se arviolta 2-3 tuloveroprosentin suuruisen korotuspaineen kokonaisveroasteeseen. Lain tarkoitus ja siinä esitetyt ratkaisumallit kustannustehokkuuteen ovat aiemman näytön perusteella ristiriitaiset. Ensimmäisen luvun neljännessä pykälässä käsitellään sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja. Pykälään tulee kytkeä valtion rahoitusvastuun periaate ja edellyttää, että antaessaan uusia tehtäviä valtio turvaa rahoituksen rahoitusperiaatetta koskevien EU-lainsäädännön velvoitteet. Lakiehdotuksen perusteluista puuttuu kokonaan taloudelliset laskelmat uuden sote-mallin vaikutuksista. Kapitaatiomallia ei voida esitetyllä tavalla hyväksyä ratkaisun pohjaksi. Esitetty malli johtaa kuntien keskinäisen aseman merkittävään muutokseen, jossa kalliisti toimivat kunnat voittavat ja tehokkaasti toimivat kunnat häviävät.kapitaatiomallia tulee muuttaa siten, että jos jonkin kunnan alueelle tapahtuvan sotepalvelutuotannon kustannukset ovat kapitaatioperiaatteella perittyä summaa per asukas alhaisemmat, palautetaan jäljelle jäänyt summa asukasta kohden kunnalle takaisin. Kapitaatioperiaatteeseen on kytkettävä sellainen taloudellinen kannuste, että se motivoi jokaista kuntaa tekemään ennaltaehkäisevää työtä kokonaiskustannuksia madaltavalla tavalla. Lisäksi kapitaatiomaksun lähtökohdaksi on otettava sellaisten kuntien kustannustaso jossa jo nyt tuotetaan sotepalveluja valtakunnallisesti kilpailukykyisellä hinnalla. Mikäli kunta tuottaa palveluja näin määräytynyttä kapitaatiohintaa kalliimmin, on sellaisen tuottajan maksettava nämä kustannukset puuttuvilta osin omalla verorahoituksellaan. Kuntien kustannusten jako ei saa perustua vain valtionosuusperusteisiin, vaan kuntien tulee saada sopia tuotantoalueilla heille sopivat kannusteet ja mahdolliset kannustavat palautusmekanismit.

22 :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: - Tuottamisvastuussa oleva kunnan tai kuntayhtymän sote-alueelta saama rahoitus pitää määritellä laissa selkeästi. Rahoituksen määräytymisessä pitää olla kannusti-met kustannusten hallintaan ja tuotannon kehittämiseen kaikille toimijatahoille :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia?

23 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: 35. Muita huomioita luvusta 6. - Palveluja tuottavien kuntien ja kuntayhtymien rahoitus on laissa jätetty avoimeksi. Lakiin tulee selkeästi kirjata kuntien ja valtion keskinäiset roolit kuntien rahoitusvastuulla olevien tehtävien osalta. Tällaisenaan rahoitusjärjestelmää koskevat säännökset eivät kannusta toiminnan tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tehokkaan palvelujärjestelmän rakentamiseen.

24 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. - Päällekkäisyys valvontatehtävissä poistettava. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) Avoimet vastaukset: 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?

25 Avoimet vastaukset: - Säännösten perusteella jää epäselväksi esimerkiksi se, siirtyvätkö esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvissä tukitehtävissä toimivat henkilöt tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen. Kunnissa on tukipalvelujen järjestäminen organisoitu eri tavoin siten, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tukitehtäviä hoitava henkilöstö voi olla osa sosiaali- ja terveystoimea tai erillistä tukipalveluyksikköä. Siten kunnilla voi olla hyvin erilaisia käsityksiä siitä ketkä henkilöt toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja siirtyisivät säännösten perusteella tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: - Ehdotettu sääntely johtaa mitä todennäköisimmin useiden omaisuuskuntayhtymien muodostumiseen, mikä lisää hallinnollisten organisaatioiden määrää. Mikäli kunnan omistukseen jää sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilat ja muu omaisuus, mutta sillä ei ole tuottamisvastuuta, eikä tuottamisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä halua tai sillä ei ole tarvetta esimerkiksi palvelujen keskittämisen vuoksi vuokrata kiinteistöjä tai muuta omaisuutta, omistuksista voi muodostua kunnalle merkittävä taloudellinen rasite. Vastaavasti syntyvien omaisuuskuntayhtymien omistuksista voi muodostua jäsenkunnille merkittäviä rasitteita, jos esimerkiksi kiinteistö tai laitteet ovat käyttämättöminä :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

26 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: - Muutostukea tarvitaan sekä sote-alueen rakentamiseen, mutta myös tuotantokuntayhtymien muodostamiseen. Myös henkilöstön tarvitsema tuki tulee muutoksessa huomioida. Sote-henkilöstö on niin suuren muutoksen alaisena, että kokonaisuuden valmistelussa tulee huomioida myös se, miten tarvittaessa tuetaan henkilöstön jaksamisesta muutoksessa. 44. Muita huomioita voimaanpanolaista. - Aikataulu on liian tiukka, erityisesti tuotantovastuussa olevien organisaatioiden muodostamiseen kaikkine muutosprosesseineen ja henkilöstösiirtoineen. Lain toi-meenpanon kiireinen aikataulu luo suuren riskin uudistuksen toteuttamiselle. Kyse on niin merkittävästi uudistuksesta, että sen toimeenpanolle pitää varata riittävästi aikaa. Käytännössä henkilöstön siirtymisen järjestämiseen, yt-neuvottelujen käymiseen ja henkilöstön siirtoprosessin toteuttamiseen jää aikaa vain kaksi kuukautta. Tämä ai-kataulu on ehdottomasti liian tiukka näin suuren muutoksen toteuttamiselle. Esityksellä on erittäin suuret henkilöstövaikutukset kunnan kokonaisuus huomioon ottaen. Muutos vaikuttaa sote-henkilöstön lisäksi myös tukipalveluhenkilöstöön, toimisto- ja hallintohenkilöstöön sekä esimiestasoon. Siitä huolimatta esityksen henkilöstövaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Arviointi ei sisälly myöskään terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimaan ennakkoarviointiin.

27 Jos tukipalvelutehtävät siirtyvät pois peruskunnasta tuotanto-organisaatiolle, on mahdollista, että kunnan tukija hallintohenkilöstön työt vähenevät siten, että henkilöstömäärää on tarpeen vähentää. Sote-henkilöstölle ei ehdotetun lain mukaan tule palvelussuhdeturvaa. Myös ns. paraslain mukainen palvelussuhdeturva loppuu vuonna Palvelussuhdeturva rajoittaa kuntien työnantajatoimivaltaa ja neuvotteluasemaa. On mahdollista, että sotepalvelut organisaatiostaan pois luovuttavalla kunnalla on voimassa kuntajakolain mukainen viiden vuoden palvelussuhdeturva. Tämä rajoit-taa kunnan toimenpiteitä siinä tilanteessa, että muutoksen johdosta kunnassa on henkilöstön vähentämistarve. Lisäksi on mahdollista, että kuntaorganisaatiossa on henkilöstöä, jolla on kuntajakolain mukainen palvelussuhdeturva sekä henkilöstöä, jolla ei ole palvelussuhdeturvaa. Tuottamisvastuussa olevia kuntia ja kuntayhtymiä muodostettaessa sosiaali- ja ter-veydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät sen tuottamisvas-tuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa henkilö on ollut ennen siirron toteutumista. Käytännössä on epäselvää, mitä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevalla henkilöstöllä (tukipalvelut, mitä luetaan soten hallintoon, esim. myös ko. henkilöstön palkanlaskentaa keskushallinnossa hoitavat henkilöt, soten talousasioita keskushallinnossa hoitavat henkilöt jne). Henkilöstön työnantajan vaihtuminen tuo mukanaan velvoitteen harmonisoida henkilöstön palvelussuhteen ehdot sekä palkkauksen. Palkkauksen harmonisointi tuo huomattavia lisäkustannuksia. Kangasalan kunta esittää, että hallituksen esitykseen laaditaan poikkeussäännös, joka mahdollistaa palkkarakenteen kehittämisen ja harmonisonnin pitkällä aikavälillä. Ehdotus johtaa äärimmillään siihen, että henkilöstön työantaja voi vaihtua osassa tilanteita 4 vuoden välein. Tämä aiheuttaa huomattavan määrän hallinnollista työtä ja kustannuksia. Jatkuvat kiireellä tehdyt muutokset voivat heijastua muutenkin paineen alla työskentelevän henkilöstön hyvinvointiin. Lain 10 :n perusteella jää epäselväksi mitä ovat ne sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät velvoitteet, jotka siirtyvät tuottamisvastuussa olevalle kunnalle tai kuntayh-tymälle. Ovatko esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloja koskevat vuokrasopimukset tai tukipalveluihin liittyvät sopimukset siirtyviä velvoitteita? 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset:

28 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Esityksen henkilöstövaikutuksiin tulee ehdottomasti kiinnittää riittävästi huomioita esityksen valmistelussa. Myös esityksen taloudelliset vaikutukset ovat Kangasalan kunnan näkemyksen mukaan aivan liian ohuesti arvioituja. Uhkana on myös se, että järjestelyn kautta kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kohoavat selvästi ilman että kunnalla on käytännön päätösvaltaa asiassa. 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa Sote-järjestämislain tulee mahdollistaa usean tuottamisvastuualueen muodostami-nen Pirkanmaalle. Vaativa erikoissairaanhoito tulee voida toteuttaa siten, että erilaiset yhteistoiminnan muodot tuottamisvastuussa olevien tahojen välillä ovat mahdollisia. Palveluiden järjestäjän eli sote-alueen tulee vastata sote-palveluiden kokonaisintegraatiosta. 2. Tuotantorakenteiden muuttaminen lakiluonnoksen edellyttämässä aikataulussa on epärealistinen. Aikataulua tulee pidentää. 3. Lakiluonnoksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan kapitaatioperiaatteella. Sote-alueet rahoittavat palvelujen tuottamisen. Mallia tulee selkeyttää siten, että malli sisältää selkeät keinot kustannusten hallintaan ja kannusteet tuotannon kehittämiseen. Sosiaalipalvelujen osuus kunnan sote-palveluista on suuri ja kasvaa jatkossa erityisesti vanhuspalveluissa väestön ikääntymisen vuoksi. Järjestämislain valmistelussa ei ole riittävästi tarkasteltu ja analysoitu sotepalvelujen integraatiota sosiaalipalvelujen näkökulmasta. Asia vaatii lisäselvittelyä. Sote-järjestämislaki tulee kaventamaan merkittävällä tavalla kunnan asukkaiden it-sehallintoa ja oikeutta verotuloihinsa. Esitysluonnoksessa katsotaan, että sosiaali- ja terveysalueen ja alueen kuntien välisessä työnjakoon ja yhteistoimintasuhteeseen ei sovelleta julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä ja viitataan uuden hankintadirektiivin 12 artiklan 3 kohdan (pitänee olla 12 artiklan 4 kohdan) mukaiseen yhteistyömalliin. Kangasalan kunnan käsityksen mukaan on kuitenkin tulkinnanvaraista onko sosiaali- ja terveydenhuollon alueen ja alueen kuntien välisessä järjestelyssä kyse uudessa hankintadirektiivissä tarkoitetusta palvelujen tuottamisesta yhteistoiminnassa eikä direktiivin soveltamisesta ole vielä oikeuskäytäntöä. Olisi erittäin ongelmallista, mikäli järjestely todettaisiin myöhemmin hankintalainsäädännön vastaisesti, mikä johtaisi siihen, että laissa omaksuttu ratkaisu tuottamisvastuusta kunnallisena toimintana romuttuisi. Asiaa on selvitettävä jatkovalmistelussa tarkemmin. Hallituksen esitysluonnoksen vaikutusarviointi on puutteellinen eikä se eikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vaikutusten ennakkoarviointi sisällä esimerkiksi henkilöstövaikutusten arviointia eikä myöskään vaikutuksien arviointia kuntien asukkaiden sekä asiakkaiden ja potilaiden näkökulmasta. Kyse on niin merkittävästä uudistuksesta, että vaikutusten arviointi on tehtävä perusteellisesti ja huolellisesti, eikä esitystä tule antaa nyt lausunnolla olevan lakiluonnoksen pohjalta, jollei voida vakuuttua, että sillä saavutetaan sille asetetut tavoitteet. THL:n vaikutusten ennakkoarvioinnista ilmenee, että lailla ei itsessään saavuteta tavoitteita, vaan tavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen lain toimeenpanosta. Tämän vuoksi uudistuksen toteuttamiseen liittyvät riskit pitää arvioida tarkasti.

29

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE

- Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, SOSIAALIPALVELUJEN VASTUUALUE 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Teija

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet http://192.49.229.35/tp2012k2/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Etusivu - PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 - Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta Akaa 270.00 334.80 Alajärvi 345.00 427.80 Alavieska 120.00 148.80 Alavus 375.00 465.00 Asikkala 270.00 334.80 Askola 105.00 130.20 Aura 75.00 93.00 Brändö 90.00 111.60 Eckerö 60.00 74.40 Enonkoski 75.00

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta

Kiinteistörajat / kiinteistörekisterikartta Fastighetsgränser / fastighetsregisterkarta 1 (7) 020 Akaa 270,00 334,80 005 Alajärvi 345,00 427,80 009 Alavieska 120,00 148,80 010 Alavus 375,00 465,00 016 Asikkala 270,00 334,80 018 Askola 105,00 130,20 019 Aura 75,00 93,00 035 Brändö 90,00 111,60

Lisätiedot

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2013 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011

Dnro 803/31/2011. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Dnro 803/31/2011 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010

Dnro 1158/31/2010. LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Dnro 1158/31/2010 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011 Annettu Helsingissä 29. päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on verotusmenettelystä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun

Lisätiedot

Kunnat 2012 Maakunnat 2012

Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2012 kotikunta Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä 1129/33/2010 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Kuntatalouden tunnusluvut Jämsä Kuhmoinen selvitysalue 25.11.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTIETOJA ELY-KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 Tyött. Työv.- Muissa Av.

TYÖTTÖMYYSTIETOJA ELY-KESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN KESKIMÄÄRIN VUONNA 2016 Tyött. Työv.- Muissa Av. Työ- ja elinkeinoministeriö/strategia ja ohjaus Sivu 1 24.1.2017 UUDENMAAN ELY-KESKUS 018 ASKOLA 2563 8,9 228 120 108 30 91 10 90 23 5 0 3 11 0 35 35 049 ESPOO 138605 10,5 14555 7847 6708 1448 5070 3205

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Timo Virtanen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Virtanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Porin selvitysalue Anni Antila

Porin selvitysalue Anni Antila Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue 24.11.2014 Anni Antila Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi

Lisätiedot

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01

81 Hartola ,50 9,20-12, ,03 0,17 0,17 0,17 0,17 82 Hattula ,00 7,70-12, ,02 0,01 0,01 VM/KAO Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin - vuoden 2016 tasolla (arviolaskelma) - kunnan taloutta ja sen muutosta tarkastellaan ns. tasapainotilalla,

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Anni Antila

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Anni Antila Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue 24.11.2014 Anni Antila Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa sekä Päijät-Hämeen kunnissa 2013

Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa sekä Päijät-Hämeen kunnissa 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 04.03.2015 Tulonsaajien keskitulot ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa sekä Päijät-Hämeen kunnissa 2013 Keskitulolla tarkoitetaan valtionveronalaisia

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden tunnusluvut Jyväskylän selvitysalue 8.11.213 Heikki Miettinen Asiakaspalvelujen ostot valtiolta sisältyvät kohtaan Muut (mm, avustukset, vuokrat), koska sen osuus on kaikissa kunnissa < 1

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden tunnusluvut. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden tunnusluvut Jyväskylän selvitysalue 26.9..213 Heikki Miettinen Asiakaspalvelujen ostot valtiolta sisältyvät kohtaan Muut (mm, avustukset, vuokrat), koska sen osuus on kaikissa kunnissa

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste

Viestintävirasto LIITE /9510/ (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste 1776/9510/2010 1 (7) Yleispalveluyrityksen nimeäminen puhelinpalvelujen tarjontaan ja valinnan peruste Kunta tai kunnan osa Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Artjärvi Asikkala Askola Aura Nimetty yleispalveluyritys

Lisätiedot

Yksityisen sektorin osuus kuntien verorahoituksesta vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan (vuoden 2014 kuntajaolla)

Yksityisen sektorin osuus kuntien verorahoituksesta vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan (vuoden 2014 kuntajaolla) Yksityisen sektorin osuus kuntien verorahoituksesta vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan (vuoden 2014 kuntajaolla) Kunta Yksityinen sektori yhteensä (%) Koko maa 45,6 Mannet-Suomi 45,6 minimi 18,1 maksimi

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Auran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mika Joki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Porin selvitysalue Heikki Miettinen

Porin selvitysalue Heikki Miettinen Merikarvia Siikainen Kuntatalouden tunnusluvut Pori Pomarkku Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalue 21.3.2014 Heikki Miettinen Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ulvila 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mikko Polvenlahti 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Ei vastauksia. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kari Paldanius 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 8.10.2014 12:24:59 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Siikajoki Raahe Pyhäjoki Kuntatalouden tunnusluvut Raahen selvitysalue 2.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen

Lisätiedot

Porin selvitysalue Heikki Miettinen

Porin selvitysalue Heikki Miettinen Merikarvia Siikainen Kuntatalouden tunnusluvut Pori Pomarkku Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalue 10.4.2014 Heikki Miettinen Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila

Lisätiedot

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 246,00 005 Alajärvi 400,00 492,00 009 Alavieska 100,00 123,00 010 Alavus 300,00 369,00 016 Asikkala 300,00 369,00 018 Askola 100,00 123,00 019 Aura 100,00 123,00 035 Brändö 200,00 246,00

Lisätiedot