VERTAILUTIETOJA VERROKKIKUNNISTA VUODELTA 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERTAILUTIETOJA VERROKKIKUNNISTA VUODELTA 2003"

Transkriptio

1 JohdonVertti VERTAILUTIETOJA VERROKKIKUNNISTA VUODELTA Järvenpään kaupunki/talous- ja tietohallinto Hannele Näätänen

2 SISÄLTÖ Yhteenveto 1 Väestö 4 Työssäkäynti 6 Talous 7 Henkilöstö 11 Toimialakohtaiset tiedot 14 Hallinto- ja tukipalvelut 15 Sivistystoimi 16 Opetustoimi 16 Vapaa-aikapalvelut 18 Sosiaali- ja terveystoimi 21 Lasten päivähoito 21 Koti- ja vanhuspalvelut 23 Terveydenhuolto 24 Toimeentulotuki ja sosiaalityö 28 Tekninen toimi 30 Yhdyskuntasuunnittelu 30 Liikenneväylät 30 Puistot ja yleiset alueet 31 Toimitilat 32 Vesihuolto 34 Liitetaulut 35

3 YHTEENVETO Järvenpään strategisen verrokkikuntaryhmän muodostavat Hyvinkää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Näiden kuntien tietoja on seurattu vuodesta 1999 asti JohdonVertti järjestelmän avulla. Mäntsälän tiedot ovat pääasiassa vuodesta lähtien JohdonVertti -järjestelmässä. Verrokkikunnat ovat asukasluvultaan suunnilleen saman kokoisia kuntia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin seudun työssäkäyntialueeseen. Tämä raportti on valtaosiltaan tuotettu JohdonVertin tiedoista, joiden oikeellisuudesta vastaavat kunnat itse. Kuvioiden selkeyttämiseksi on graafisissa esityksissä pitäydytty pääosin esittämään vain kolme viimeisintä tilastovuotta. Liitetauluissa esitetään viimeisimmän tilastovuoden eli yleensä vuoden keskeiset tunnusluvut. Järvenpää profiloituu vertailutiedoissa väestön osalta hyvin koulutettujen ja suhteellisen hyvin toimeen tulevien asukkaiden kaupunkina. Väestön taloudellinen huoltosuhde on maan parhaita. Muuttovoitto on Järvenpäässä viime vuosina ollut maltillista ja väestön ikärakenne on säilynyt hyvänä. Nopeita palvelutarpeen kasvupaineita sen paremmin vanhusten kuin lastenkaan kasvun osalta ei ole näkyvissä. Järvenpään työpaikkaomavaraisuusaste on valtakunnallisesti heikko, mutta tyypillinen Keski- Uudenmaan kunnissa. Työpaikat ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta kattavat vain niukasti työvoiman kasvusta johtuvan työpaikkatarpeen. Työttömyys on Järvenpäässä jonkin verran verrokkialueen keskimääräistä heikompi. Samoin pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on keskimääräistä suurempi, mutta vuonna osuus ei enää kasvanut. Kaupungin talous on tulopohjan osalta poikkeuksellisen suuressa määrin kuntalaisten tuloverojen varassa. Niin yhteisöverot kuin omaisuuden myyntitulotkin ovat Järvenpäässä olleet muita kuntia heikommat. Tuloveroprosentti onkin Järvenpäässä jouduttu nostamaan alueen kuntien keskimääräistä veroprosenttia korkeammaksi. Toimintamenojen kasvua hillitsemällä on taloutta sopeutettu näkyvissä olevaan yleiseenkin kuntatalouden heikkenemiseen. Vuosi oli tuloverojen tilitysten osalta huippuvuosi, jonka jälkeen tilitysten taso on laskenut taas lähemmäs verojen maksuunpanotasoa. Rahoitusasemaa parannettiin alhaisella investointitasolla vuoteen saakka, jolloin aloitettiin lukion rakentaminen. JohdonVertissä tarkastellaan keskeisiä tehtäväalueittaisia tuloja, menoja ja toiminnallisia tunnuslukuja Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston mukaisilla määrittelyillä. Tällöin tehtäväalueiden sisältö on kunnittain mahdollisimman vertailukelpoinen, mutta sisältö ei välttämättä täysin vastaa Järvenpään omassa talousseurannassa vastaavan tehtävän sisältöä. Suurimmat sisällölliset poikkeamat ovat kulttuuritoimen ja toimitilapalvelujen määrittelyssä. JohdonVertissä ei seurata erikseen lainkaan mm. asuntopalveluiden, kansalaisopistojen, ympäristötoimen eikä useimpien ns. tukipalveluiden tunnuslukuja. 1

4 Kulut, toimintakulut ilm an tilakust. kokonaiskulut Neljän suurimman tehtäväalueen - erikoissairaanhoidon, lasten päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon - kulut muodostavat yhteensä noin 60 % kaikista Vertissä eritellyistä tehtäväkohtaisista kuluista ja pelkkä terveydenhuolto yhteensä noin 29 % em. kuluista. Järvenpään sijoittumisesta kuntavertailussa on laadittu seuraava kuvio, jossa toimintakuluja tai toiminnan tulosta tarkastellaan suhteutettuna asukasmäärään, asiakasmäärään tai toiminnan volyymiä kuvaavaan suoritteeseen. Vapaa-ajan toiminnoissa, liikenneväylissä, pelastustoimessa ja perusterveydenhuollossa tarkastellaan toiminnan tulosta, muissa tehtävissä toimintakuluja. Henkilöstökulut on suhteutettu henkilöstömäärään, ruokapalvelujen kulut ateriamäärään, perusopetuksen kulut oppilasiin, lukion kulut opiskelijoihin, päivähoidon kulut läsnäolopäiviin, vanhuspalvelut 65 vuotta täyttäneiden määrään, toimeentulotuki asiakasruokakuntiin, liikenneväylät liikennöimisalueen pinta-alaan, toimitilat huoneistoalaan ja vesihuolto myytyyn vesimäärään. Muut kulut ja tulokset on suhteutettu asukasmäärään. Järvenpään kulut on sijoitettu asteikolle sen mukaan, mikä on niiden suhde verrokkikuntien alimpaan ja ylimpään vastaavaan arvoon. Mäntsälän luvut ovat vertailussa vain vuonna. Mäntsälä laskee alarajaa liikuntatoimessa, nuorisotoimessa, kirjastossa, päivähoidossa ja sosiaalityössä. Vastaavasti se nostaa ylärajaa perusterveydenhuollossa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tarkastelussa ovat mukana kaikki viisi seurantavuotta. Jos Järvenpään sijoitukselle lasketaan keskiarvot asteikolla 0-100, keskiarvot ovat vuosittain seuraavat: eli Järvenpään kustannustaso on kaikissa tarkastelluissa palveluissa keskimäärin ollut hiukan verrokkikuntaryhmän mittariarvojen vaihteluvälin keskiarvon alapuolella. Käytetyn menetelmän 2

5 tulos poikkeaa jonkin verran normaalista keskiarvovertailusta, mutta tuo paremmin esille Järvenpään sijoituksen suhteessa kuntajoukon parahimpiin ja huonoimpiin käytänteisiin (ns. best practices vertailu). Toimintakulut / Tulos 1999-: Järvenpään sijoittuminen kuntaryhmässä Jpää 1999 Jpää 2000 Jpää Jpää Jpää Kuviosta voidaan havaita, että Järvenpään kustannustaso on aina ollut keskimääräistä korkeampi kulttuuritoimessa, toimeentulotuessa ja sosiaalityössä. Kulttuuritoimi sisältää JohdonVertissä myös musiikkiopiston ja Järvenpää-talon toiminnan. Vuonna myös nuorisotoimi, päivähoito ja puistot ovat nousseet selkeästi keskitason yläpuolelle. Nuorisotoimen kuluja nostaa iltapäivähoito. Puistotoimen kuluja on tässä verrattu asukaslukuun eikä pinta-alaan. Perusopetus, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu ja toimitilat ovat tässä vertailussa kuntien alimmalla tasolla. Liikuntatoimen osalta on huomattava, että Järvenpäässä palveluvarustus perustuu mittaviin liikuntatiloihin, eikä niinkään toiminnallisiin panostuksiin tai suoriin avustuksiin. Myös elinkeinotoimi, ruokapalvelut, kirjasto, erikoissairaanhoito ja pelastustoimi on hoidettu keskimääräistä edullisemmin. Toimintakulut yhteensä ja henkilöstökulut sijoittuvat kuviossa kaikkina vuosina suunnilleen vaihteluvälin keskimmäiseen kolmannekseen. Pelkkä kulutarkastelu ei kerro vaihteluista palvelujen laadussa, vaikuttavuudessa, saatavuudessa ym. Joskus korkean kustannustason selittävänä tekijänä on korkea laatutaso ja/tai runsas tarjonta. Joskus kustannustasoa selittää kunnan maantieteellinen tai väestörakenne. Joskus on kysymys satunnaisista tai suhdannevaihteluista. Toisaalta korkeiden kustannusten selittävänä tekijänä voivat olla myös huonot käytänteet. JohdonVertti vertailu nostaa esiin muista kunnista poikkeavat mittariarvot, ja poikkeamien syihin on paneuduttava tarvittaessa erillisillä selvityksillä. 3

6 VÄESTÖ Väestömuutokset Vuoden lopussa verrokkikunnissa oli yhteensä asukasta. Väestö kasvoi asukkaalla (1,6 %). Järvenpään väestökasvu oli 512 asukasta (1,4 %). Vuonna 2004 Järvenpään väestön ennakoidaan kasvavan noin 280 asukkaalla (0,8 %). Verrokkikunnista Nurmijärvi, Tuusula ja Kirkkonummi ovat viiden viimeisen vuoden aikana kasvaneet selvästi muita nopeammin. Nurmijärven kasvu oli vuonna 3,25 %. NURM IJARVI JARVENPAA HYVINKAA yht Väestön ikärakenne on kaikissa verrokkikunnissa suunnilleen samanlainen. Kuvassa kunnat on asetettu järjestykseen työikäisen väestön suhteellisen osuuden mukaan. Tällöin Kerava ja Järvenpää ovat väestörakenteeltaan edullisimmat tulopohjaa ja kunnallisia palvelutarpeita ajatellen. Koko maassa työikäisten osuus väestöstä oli 66,8 % Lähivuosina Järvenpään ikärakenteessa ennakoidaan lasten osuuden hieman vähenevän ja vanhusten hieman kasvavan. Työikäisten määrä pysynee ennallaan. KIRKKONUM M I Väestö ikäryhmittäin ,34 70,07 68,35 67,66 67,42 67,20 67,03 65,94 64,77 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-6 V 7-14 V V 65+ V. Alle kouluikäisten muutos Alle kouluikäisten lasten määrä on kehyskunta-alueella kolmen viimeisen vuoden aikana pysynyt muuttumattomana, mutta Nurmijärvellä, Kirkkonummella, Tuusulassa, Vihdissä ja Mäntsälässä määrä on kasvanut, muissa kunnissa vähentynyt. Järvenpäässä väheneminen on ollut kaikkein suurinta. Tulevina vuosina pienten lasten määrän odotetaan jälleen kasvavan myös Järvenpäässä

7 Peruskouluikäisten muutos Suurimman kasvun kunnissa Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Kirkkonummella ovat myös kouluikäisten lasten määrät kasvaneet eniten. Järvenpäässä peruskoululaisten määrä poikkeuksellisesti väheni vuonna. Järvenpäässä ennustetaan peruskoulun alaasteikäisten määrän vähenevän vuosikymmenen loppupuolelle saakka, samalla kun yläasteikäisten määrä nousee. Seuraavalla vuosikymmenellä ala-asteen oppilaiden odotetaan lisääntyvän, kun taas yläasteen oppilaat vähentyvät vuosikymmenen vaihteessa. Verrokkikunta-alueella on lähes vuotta täyttänyttä. Vuosittain määrä lisääntyy noin :lla eli 3,5 %. Järvenpäässä ikääntyneiden määrä kasvoi vuonna poikkeuksellisen paljon eli 69:llä. Vanhusten määrän kasvun odotetaan Järvenpäässä olevan kuitenkin maltillista tulevina vuosina. KIRKKONUMM I vuotta täyttäneiden muutos Koulutusaste, 15 v. täyttäneet Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita oli eniten Kirkkonummella ja Järvenpäässä vuonna. Kirkkonummella oli korkeakoulututkinnon suorittaneita kolmanneksi eniten koko maassa, kun Järvenpään sijaluku oli 12. Myös koulutustasomittaimen arvo oli Järvenpäässä verrokkikuntaryhmän toiseksi korkein Kirkkonummen jälkeen. Järvenpäässä 20 vuotta täyttäneiden keskimääräinen koulutusaika peruskoulun suorittamisen jälkeen oli 3,2 vuotta ja Kirkkonummella 3,5 vuotta. KIRKKONUMM I 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % perusaste keskiaste korkea-aste Koulutustasot nousevat kaikissa kunnissa vuosittain. 5

8 TYÖSSÄKÄYNTI Työssäkäyntitilastosta on saatavissa ennakkotiedot vuodelta. Lopulliset tiedot saattavat joskus poiketa ennakkotiedoista merkittävästikin. Viiden viimeisen tilastovuoden aikana alueen työpaikat ovat lisääntyneet :lla. Ennakkotieto vuodelta osoittaa vain 374 työpaikan kasvua (0,4 %). Työpaikkoja koko alueella oli tuolloin yhteensä Vihti, Lohja ja Nurmijärvi menettivät työpaikkoja kuten edellisenäkin vuonna. Myös Keravan työpaikat ovat vähentyneet. Eniten uusia työpaikkoja vuonna saivat Tuusula, Kirkkonummi ja Mäntsälä. Verrokkikunta-alueen työllinen työvoima kasvoi vuonna 0,9 %. Verrokkikuntien keskimääräinen työpaikkaomavaraisuusaste laski 68,7 %:sta 68,4 %:iin. Koko alueen vastaava tunnusluku oli 69,5 %. Vain Tuusulassa, Kirkkonummella ja Hyvinkäällä työpaikkaomavaraisuus nousi ennakkotietojen mukaan. Järvenpään työpaikkaomavaraisuus säilyi samana. Lohja ja Hyvinkää ovat edelleen omaa luokkaansa työpaikkatarjonnan suhteen. Kuvan vaaka-asteikko on katkaistu vuosimuutosten selventämiseksi. Työpaikkamuutokset HYVINKAA JARVENPAA NURMIJARVI * HYVINKAA JARVENPAA NURMIJARVI Työpaikkaomavaraisuusaste % * ,0 55,0 60,0 65,0 70,0 75,0 80,0 85,0 90,0 Huom! Katkaistu asteikko. Työttömyysaste % Työttömyysaste oli verrokkikunnissa keskimäärin 6,6 % vuonna, kun se edellisenä vuonna oli 6,8 %. Työttömyys vaihteli kehyskunnissa Keravan 5,1 %:sta Hyvinkään 9,0 %:iin. Lohjan, Vihdin, Tuusulan ja Keravan työttömyysasteet huononivat edelliseen vuoteen verrattuna. KIRKKONUM M I 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 6

9 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli keskimäärin 23,4 % vuonna. Osuus laski kaikissa muissa kunnissa paitsi Lohjalla, Mäntsälässä, Tuusulassa ja Vihdissä. Järvenpäässä pitkäaikaistyöttömien osuus oli 24,7 %. Pitkäaikaistyöttömät % kaikista työttömistä Taloudellinen huoltosuhde lasketaan eiaktiiviväestön lukumäärän suhteena työllisten määrään eli suhdeluku on sitä parempi mitä pienempi se on. Verrokkikunnissa huoltosuhde vaihteli Keravan 0,91:stä Mäntsälän ja Hyvinkään 1,16:een vuonna. Järvenpään huoltosuhde on parantunut edellisvuodesta, mutta useiden kuntien suhdeluku on huonontunut. Keravan huoltosuhde oli edelleen kaikista Suomen kunnista toiseksi paras (paras oli Jomala) ja Järvenpään kymmenenneksi paras. Kaikkien kuntien keskimääräinen huoltosuhde oli 1,55, joten kaikki verrokkikunnat sijoittuivat reippaasti maan keskiarvon paremmalle puolelle. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 JARVENPAA NURMIJARVI HYVINKAA Huoltosuhde * ,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 TALOUS Tuloveroprosentti oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 18,11 (aritmeettinen keskiarvo). Vuonna veroprosenttiaan nostivat Tuusula ja Vihti. Keravalla oli verrokkikuntien alin veroprosentti 17,50 %. Korkein oli Mäntsälässä ja Vihdissä 18,75 %. Vuonna 2004 yksikään verrokkikunnista ei nostanut veroprosenttia. Valtionveronalaiset tulot olivat verrokkikunnissa vuonna keskimäärin euroa tulonsaajaa kohti. Järvenpäässä vastaava luku oli euroa. Tulot kasvoivat verrokkikunta-alueella keskimäärin 4,9 % ja Järvenpäässä 4,0 %. Veronalainen tulo / tulonsaaja

10 Yhteisöverot / asukas Yhteisöveron tuotto oli vuonna verrokkikuntien alueella keskimäärin 111 /asukas, kun se vuonna 2000 oli 297 /asukas eli neljässä vuodessa veron tuotto on supistunut noin kolmannekseen. Järvenpää sai yhteisöveroa 85 euroa asukasta kohti vuonna. Valtakunnallisessa vertailussa kaikkien verrokkikuntien yhteisöverotulot ovat vaatimattomia. Keskimäärin 4 % verorahoituksesta oli yhteisöveron tuottoa vuonna, Järvenpäässä 3 %. HYVINKAA NURMIJARVI JARVENPAA Valtionosuuksien vaikutus verorahoituksessa oli merkittävin Mäntsälässä (29 %). Kirkkonummella valtionosuudet muodostivat vain 8 % verorahoituksesta, Järvenpäässä 11 %. Kiinteistöveroa kerättiin keskimäärin 101 /asukas, Järvenpäässä 106 /asukas. Kunnallisveron tuotto oli verrokkikunnissa keskimäärin /asukas, mutta veroprosentit vaihtelevat. Järvenpäässä tulovero tuotti asukasta kohti 18,25 %:n verokannalla vuonna. KIRKKONUMM I Verorahoitus / asukas Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionos. Toimintakate oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin euroa asukasta kohti, Järvenpäässä euroa. Nettokäyttömenot kasvoivat kunnissa keskimäärin 4,5 %, samoin Järvenpäässä 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka sisältyvät toimintakatteeseen, ovat Järvenpäässä, Lohjalla ja Mäntsälässä olleet huomattavasti verrokkikuntien keskiarvoa pienemmät. Keskiarvo oli vuonna 88 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 47 euroa. HYVINKAA NURM IJARVI JARVENPAA Käyttöomaisuuden myyntivoitot /asukas

11 Ulkoiset toimintakulut olivat verrokkikunnissa vuonna keskimäärin /asukas. Pienimmillä kuluilla selvisi Vihti /asukas ja eniten joutui panostamaan Hyvinkää /asukas. Järvenpäässä toimintakulut olivat /asukas eli suunnilleen keskimääräisellä tasolla. Järvenpäässä asukaskohtaiset toimintakulut kasvoivat 4,2 % vuonna, kun edellisenä vuonna kasvu oli 5,6 %. Koko verrokkikunta-alueella toimintakulujen keskimääräinen kasvu vuonna oli 5,0 %. Vuosikateprosentit laskivat vuonna kaikissa kunnissa, kun edellisenä vuonna niitä nostivat tilitysjärjestelmästä johtuvat poikkeuksellisen hyvät verotulot. Tasapainoisen talouden yli 100 %:n tunnuslukuun ylsivät kaikki muut paitsi Vihti ja Kirkkonummi. KIRKKONUMM I JARVENPAA NURM IJARVI HYVINKAA Toimintakulujen /as. kasvu % 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 Vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna verrokkikunnissa keskimäärin 52 %, Järvenpäässä 33 %. Vain Lohja pystyi kattamaan investoinnit tulorahoituksella vuonna, kun edellisenä vuonna keskimääräinenkin tulorahoitusprosentti oli 114 %. KIRKKONUMM I Investointien tulorahoitus % 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 9

12 Investointitaso vaihtelee kuntien välillä ja kunnissa vuosittain melkoisesti. Vuonna taso oli 517 euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna taso nousi 15 % ja vuonna 20 %. Uusi lukio nostaa investointimäärän vuosina - Järvenpäässä verrokkikuntien keskimääräiselle tasolle, kun se aiempina vuosina oli sitä alempi. Käyttöomaisuusinvestoinnit / asukas Verrokkikuntien keskimääräinen lainakanta nousi vuonna noin 826 euroon asukasta kohti. Koko maassa keskimääräinen lainakanta oli 999 euroa ja Uudellamaalla euroa asukasta kohti. Kaikki verrokkikunnat ottivat lisää lainaa, myös Lohja, jonka tulorahoitus riitti investointeihin. Lainakanta lasketaan vuoden viimeisen päivän tilanteessa, jolloin kassalainojen vaikutus saattaa antaa virheellisen kuvan kunnan rahoitustilanteesta. HYVINKAA JARVENPAA NURM IJARVI Lainat / asukas Yhteenvetona kuntien taloustilanteesta kolmena viimeisenä vuonna esitetään kunnat taulukoituina kahden keskeisen tunnusluvun vuosikate-% ja lainakanta mukaan. Hyvästä tulokehityksestä johtuen melkein kaikki kunnat paransivat sijoitustaan vuonna varsinkin tulorahoituksen riittävyyden suhteen. Vuonna Tuusula ja Lohja säilyttivät hyvän rahoitusasemansa, mutta Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen asema huononi. Järvenpään vuosikateprosentti laski, mutta oli kuitenkin yli 100 %. Vuosikate % poistoista Tulorahoituksen riittävyys ja lainat / asukas alle Nurmijärvi 01 Kerava 02 Kerava 03 Mäntsälä 03 Nurmijärvi 03 Kerava 01 Lohja 01 Hyvinkää 02 Järvenpää 02 Mäntsälä 02 Nurmijärvi 02 Vihti 02 Hyvinkää 03 Järvenpää 03 Kirkkonum 02 Lohja 02 Lohja 03 Hyvinkää Vihti 03 Mäntsälä 01 Järvenpää 01 alle 50 Vihti 01 Kirkkonum 03 Lainat /asukas Kirkkonum 01 Tuusula 02 Tuusula 01 Tuusula 03 10

13 HENKILÖSTÖ Henkilöstö / 1000 asukasta Toimintojen organisointitapa vaikuttaa kuntien henkilöstömääriin. Keskimäärin verrokkikunnissa oli vuonna työntekijöitä 57,3 henkilöä 1000 asukasta kohti, Järvenpäässä oli 56,8. Asukaslukuun suhteutettu henkilöstö kasvoi muissa kunnissa paitsi Keravalla ja Tuusulassa. Kirkkonummen terveyskeskuskuntayhtymän henkilöstö on siirtynyt kunnan henkilöstöksi. 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 Henkilöstön palvelussuhderakenne Määräaikaisia suhteessa koko henkilöstöön oli eniten Lohjalla (27,5 %) ja vähiten Keravalla (15,8 %). Verrokkikuntien keskiarvo oli 22,0 % ja Järvenpäässä määräaikaisten osuus oli 25,2 %. KIRKKONUMM I 83,3 81,6 79,4 79,2 78,2 15,8 17,9 20,3 20,2 21,3 75,7 24,1 74,0 25,2 72,1 25,5 71,9 27,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Vakinaisen henkilöstön ikärakennetta kuvaavassa kuviossa kunnat on järjestetty 50 vuotta täyttäneiden osuuden mukaan, joita keskimäärin oli 36,5 %, Järvenpäässä 37,7 %. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ,4 30,1 27,4 25,3 13,3 22,8 32,9 27,2 13,5 20,8 33,6 28,4 8,6 22,0 32,2 33,1 7,3 20,2 35,1 32,9 2,9 3,7 3,7 4,1 4,5 5,5 23,7 33,1 33,1 4,6 10,4 20,9 29,8 34,2 4,8 5,3 20,1 34,2 35,3 5,0 6,4 17,7 30,5 40,8 4,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle 30 v v v v. 60+ v. 11

14 Johto- ja hallintohenkilöiden osuus % Kuusi kuntaa on antanut tiedot johto- ja hallintotehtävissä työskentelevien osuudesta. Keskimäärin osuus oli 11,5 % ja Järvenpäässä osuus oli 12,3 %. Järvenpäässä osuus on kasvanut selkeästi vuonna. KIRKKONUMM I 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Tehty työaika htv / asukasta, 100,00 90,00 80,00 70,00 JARVENPAA 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Yleishall Perusop Lukio Liikunta Nuoriso Kulttuuri Kirjasto Pv-hoito Vanhusp Perusterv Tekninen yht Yhdysk.suunn Puistot Pelastusl Toimitilat Vesihuolto Kolmen kunnan työpanosvertailusta nähdään, että asukaslukuun suhteutettuna Järvenpäässä tehdään muita enemmän henkilötyövuosia päivähoidossa ja puistotehtävissä. Yleishallinnossa, vanhuspalveluissa, perusterveydenhuollossa ja yhdyskuntasuunnittelussa Järvenpäässä on vähiten työpanosta asukasta kohti. Sairauspoissaolot ovat Järvenpäässä, kuten useissa muissakin kunnissa, kasvussa. Vuonna sairauspoissaolot olivat lähes 6 % kokonaistyöajasta. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Järvenpää: sairauspoissaolot % kokonaistyöajasta (ilman opetushenkilöstöä) 4,5 4,9 4,9 5,4 5,8 0,

15 Henkilöstökulut / henkilö Toimintojen organisointitapa vaikuttaa myös henkilöstökulujen vertailuun. Keskimääräiset henkilöstökulut verrokkikunnissa olivat /henkilö vuonna, kasvu edelliseen vuoteen 3,2 %. Järvenpäässä henkilöstökulut olivat /henkilö ja kasvu 2,6 %. Suurimmat henkilöstökulut olivat Tuusulassa ( /henkilö), jossa myös kasvu oli suurin (8,0 %). Myös Kirkkonummella ja Nurmijärvellä kasvuprosentti oli yli 6 %

16 TOIMIALAKOHTAISET TIEDOT JohdonVertin tehtäväluokitus noudattaa Tilastokeskuksen taloustilaston tehtäväluokitusta. Tehtäväluokkien kuluihin luetaan palvelun tuottamiseksi tarvittavien tukipalveluiden (palkanlaskenta, henkilöstö- ja taloushallinto, tietotekniikka) kustannukset. Useimmissa kunnissa nämä kustannukset on kohdennettu vyöryttämällä. Toimintatuotot sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakulut sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät lukuun ottamatta toimitilavuokria ja siivouskustannuksia. Toimintakulujen määrittelystä johtuu, että ostopalveluina järjestetty toiminta näyttää tämän tunnusluvun valossa kalliimmalta kuin oma toiminta, koska tuolloin toimitilakustannuksia ei voida erotella muista kustannuksista. Tilakustannukset sisältää sekä käyttökulut että pääomakustannukset. Käyttökulut muodostuvat tiloihin kohdistuvista tehtävistä, mukaan lukien siivous. Pääomakustannuksiin sisältyvien poistojen ja sisäisten korkojen laskenta vaihtelee kunnittain. Poistot sisältää muut kuin tehtäväalueen käytössä olevista tiloista aiheutuneet käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot. Kokonaiskulut sisältää toimintakulut, toimitilakustannukset ja poistot. Pääomakustannuslaskennan epäyhtenäiset käytännöt eri kunnissa vaikuttavat jonkin verran tämän tunnusluvun eroihin varsinkin niissä toiminnoissa, joissa tilakustannusten osuus on suuri. Investoinneista ilmoitetaan hankintahinta vähennettynä valtionosuuksilla. Tehtäväalueen investointeina ilmoitetaan kaikki sen käyttöön tarkoitetut investoinnit, myös toimitiloihin kohdistuvat. Kaikki toimitilainvestoinnit ilmoitetaan lisäksi tehtäväluokassa Toimitilat. Ostopalvelut sisältää kuntalaisille tarkoitettujen lopputuotepalveluiden ostot ulkoisilta palvelujen tuottajilta. Verorahoitusosuus on verotuloilla tai muilla rahoitustuotoilla rahoitettava osuus toimintakuluista eli (toimintakulut toimintatuotot) / toimintakulut. Toimintakate = toimintatuotot toimintakulut ilman toimitilakustannuksia. Tulos = toimintatuotot toimintakulut toimitilakustannukset poistot. Henkilötyövuosi (htv) = (kokonaistyöaika poissaolot + lisä- ja ylityöt)/365, kun työaikatiedot on ilmoitettu päivinä. Mittariin sisällytetään sekä vakinaiset että määräaikaiset työntekijät ja työllistetyt. Opetushenkilöstön työpanosta ei ilmoiteta henkilötyövuosina. 14

17 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Yleishallinto sisältää kunnan ylintä päätäntäja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten sekä niiden neuvoa antavien ja suunnitteluelinten tehtävät, niiden oheispalvelut, vaalit, yleinen taloushallinto, verojen perintä, tarkastustoimi, edunvalvonta ja keskitetty henkilöstöhallinto. Se ei sisällä keskitettyjä atk-palveluita, EU-palveluita eikä johdon projekteja. Järvenpäässä yleishallinnon toimintakulut ovat olleet kehyskuntien keskimääräisellä tasolla. Yleishallinto: toimintakulut / asukas Elinkeinotoimi: toimintakulut / asukas Elinkeinotoimeen sisältyvät elinkeinoelämän edistämiseen liittyvä hallinto, tutkimus, suunnittelu ja ohjaus sekä elinkeinojen tukeminen, matkailun edistäminen ja niihin liittyvät messut ja kehittämisprojektit. Maatalouslomituspalvelu ei sisälly elinkeinotoimeen. Panostukset elinkeinotoimeen vaihtelevat suuresti kuntien välillä ja vuosittain. Lohjan kulut olivat vuonna yhdeksänkertaiset Keravan kuluihin verrattuna. Järvenpään toimintakulut olivat suunnilleen verrokkikuntien keskiarvon mukaiset. Keskitetyn ruokahuollon toimintakulut on suhteutettu tuotettuihin ateriamääriin. Näin saatu aterian hinta vaihteli 2,50 eurosta 1,59 euroon. Järvenpäässä ateriahinta oli 1,84 euroa ja verrokkikuntien keskiarvo 1,94 euroa. Kuntien välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä kustannuksia ruokahuollolle lasketaan esim. päivähoidossa. Kaikkiaan päiväkotihoidon laajuus nostaa keskimääräisiä ateriakohtaisia kustannuksia. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Ruokapalvelut: toimintakulut / ateria 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Yhtä henkilötyövuotta kohti Järvenpäässä tehtiin ateriaa vuonna, kun Lohjalla tehtiin ateriaa. Työpanostiedot ilmoittaneiden kuntien keskiarvo oli ateriaa. Ruokapalvelut: ateriat kpl / tehty työaika htv

18 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimi: tulos / asukas Sivistystoimen tulos oli keskimäärin verrokkikunnissa -902 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä tulos oli 836 euroa vuonna. Järvenpäässä perusopetuksen osuus tuloksessa on keskimäärin 73 % ja lukio-opetuksen osuus 10 %. OPETUSTOIMI NURMIJARVI JARVENPAA HYVINKAA Perusopetukseen sisältyvät myös laaja-alainen ja luokkamuotoinen erityisopetus, sairaala- ja vammaisopetus. Esiopetuksen kustannukset on sisällytetty sille sektorille, jossa esiopetus hoidetaan. Kouluavustajat sisältyvät perusopetuksen kustannuksiin, mutta koulukuraattorit ja psykologit eivät. Perusopetuksen toimintakulut oppilasta kohti olivat vuonna pienimmät Järvenpäässä. Kuntarakenne vaikuttaa perusopetuksen menoihin siten, että tiiviisti asutuissa kunnissa on perusteltua odottaa pienempiä yksikkökustannuksia kuin harvempaan asutuissa kunnissa. Järvenpäässä on alueen suurimmat peruskouluyksiköt, keskimäärin 315 oppilasta koulua kohti, kun verrokkikuntien keskiarvo on 222 oppilasta. Lohjalla ja Kirkkonummella saattaa kaksikielinen perusopetus nostaa kustannuksia. Perusopetuksen kokonaistuntiresurssiin sisältyvät luokkatunnit, pedagogisiin palveluihin käytetyt tunnit, osa-aikaisen erityisopetuksen tunnit, kerhotunnit ja tukiopetustunnit, ei esiopetuksen tunteja. Järvenpäässä tuntiresurssi oppilasta kohti oli 61,3 h ja verrokkikunnissa keskimäärin 63,3 h. Järvenpään tuntiresurssi oppilasta kohden on hieman noussut kolmen vuoden aikana Perusopetus: toimintakulut / oppilas Perusopetus: kokonaistunnit / oppilas 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Verrokkikuntien peruskouluissa on jo usean vuoden ajan ollut keskimäärin 15 oppilasta päätoimista opettajaa kohti. Järvenpäässä on noin 16 oppilasta opettajaa kohti. 16

19 Lukio: toimintakulut / opiskelija Lukio-opetukseen luetaan kunnan päiväja aikuislukioiden ja lukioiden aikuislinjojen opetus. Aikuislukio-opetus laskee kunnan keskimääräisiä ja suoritekohtaisia kustannuksia. *) *) *) Verrokkikuntien lukiokustannusten keskiarvo vuonna oli euroa ja Järvenpäässä euroa opiskelijaa kohti. Vain päivälukiota ylläpitävistä kunnista Järvenpään kulut olivat alimmat. Järvenpäässä ja Mäntsälässä on vain yksi lukio, muissa kunnissa useampia. *) *) myös aikuislukio Lukio: kursseja / opiskelija Lukion kurssimääriin luetaan lukion käyttämä kokonaisresurssi kalenterivuoden aikana yhteensä. Itsenäisiä suorituksia ei lasketa kursseiksi. Järvenpään lukiossa oli 1,47 kurssia ja verrokkikunnissa keskimäärin 1,39 kurssia opiskelijaa kohti. Iltalukiot vaikuttavat myös tämän tunnusluvun arvoon laskevasti. *) *) *) *) 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 *) myös aikuislukio Lukio: opiskelijoita / opettaja Lukio-opiskelijoita päätoimista opettajaa kohti oli verrokkikunnissa keskimäärin 18,2 ja Järvenpäässä 18,5 vuonna. Opettajien määrä lasketaan kahden laskentapäivän (kevät ja syksy) painotettuna vuosikeskiarvona. Tunnusluku ei kuvaa työpanosta vaan henkilöstömäärää. Järvenpäässä oli osaaikaisia opettajia 7. Vain päivälukiota ylläpitävistä kunnista Järvenpään tunnusluku on suurin. *) *) *) *) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 *) myös aikuislukio 17

20 VAPAA-AIKAPALVELUT Liikuntatoimessa vertaillaan toiminnan tulosta, koska liikuntalaitosten kuluja pystytään merkittävässä määrin kattamaan toiminnan tuotoilla. Liikuntatoimi: tulos / asukas Järvenpäässä liikuntatoiminnan tulos oli verrokkikunnista kolmanneksi paras, vaikka tilakustannukset olivat toiseksi suurimmat. Järvenpään panostukset liikuntatoimintaan näkyvät nimenomaan liikuntatilojen tarjonnassa. Muuhun liikuntatoiminnan tukemiseen Järvenpää panosti suhteellisen vähän verovarjoa. Toimintakulut asukasta kohti olivat suurimmat Hyvinkäällä, joka on panostanut sekä tiloihin että kaupungin järjestämään liikuntatoimintaan. Toiseksi eniten toimintakuluja oli Kirkkonummella, joka on panostanut muita enemmän järjestöjen toiminnan tukemiseen. Liikuntajärjestöille jaetut avustukset vaihtelivat Kirkkonummen 10,4 eurosta Järvenpään 1,8 euroon asukasta kohti, keskiarvo oli 3,4 euroa. -70,0-60,0-50,0-40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 Liikuntatoimi: tilakustannukset / asukas 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Nuorisotoimen osalta vertaillaan toiminnan tulosta, koska esim. Kerava kattaa tuotoilla merkittävän osan nuorisotoimen kuluista. Järvenpään nettokulut olivat hieman verrokkikuntien keskimääräistä suuremmat. Erot kuntien välillä ovat huomattavat. Ainakin Järvenpäässä nuorisotoimen kustannuksiin sisältyy koululaisten iltapäivätoiminta, joka vuonna oli toiminnassa molempina lukukausina, ja jonka osuus nuorisotoimen kustannuksista on ollut merkittävä. Nuorisotoimi: tulos / asukas -30,0-25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 Nuorisojärjestöjen avustukset vaihtelivat Kirkkonummen 1,9 eurosta Keravan 0,3 euroon asukasta kohti. Järvenpäässä avustuksia jaettiin 1,0 euro asukasta kohti. 18

21 Kulttuuritoimeen sisältyvät yleinen kulttuuritoimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiopisto ja muut omat laitokset sekä järjestöjen avustukset. Kulttuurilaitosten avustukset eivät sisälly toiminta- eivätkä kokonaiskuluihin, vaan ne esitetään erikseen. Järvenpään kulttuuritoimen tuloksessa yleisen kulttuuritoimen osuus on 30 %, Järvenpää-talon osuus 30 % ja musiikkiopiston osuus 40 %. Hyvinkäällä kulttuuritoimen kustannuksia nostaa Hyvinkää-sali ja Järvenpäässä Järvenpää-talo. Lohjalla on orkesteri-, teatteri- ja museotoimintaa. Tilakustannuksissa Järvenpää-talon vaikutus näkyy selvästi muita korkeampina kustannuksina. Nurmijärvellä ei ole kulttuuritoimintaan tarkoitettuja tiloja lainkaan. Kulttuuritoimi: tulos / asukas (yl.kultt.toimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiop. ja muut laitokset kuten Järvenpää-talo) -70,00-60,00-50,00-40,00-30,00-20,00-10,00 0,00 Kulttuuritoimi: tilakustannukset / asukas (yl.kultt.toimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiop. ja muut laitokset kuten Järvenpää-talo) 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Kerava ja Tuusula avustavat kulttuurilaitoksia selvästi muita enemmän. Hyvinkää taas jakaa muita enemmän avustuksia kulttuurijärjestöille. Kulttuuritoimi: avustukset / asukas, 1,3 2,5 2,8 1,0 2,2 3,6 3,5 2,2 2,5 8,7 9,8 1,8 1,5 14,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 kulttuurijärjestöt kulttuurilaitokset 19

22 Verrokkikunnissa kirjastojen toimintakulut olivat vuonna keskimäärin 34 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 32 euroa/asukas. Erillisiä kirjastoyksiköitä oli Lohjalla 7, Tuusulassa 6, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä 4, Hyvinkäällä ja Vihdissä 3, Järvenpäässä 2 sekä Keravalla ja Mäntsälässä 1. Kirjastoyksikkö on palvelupaikka, jolla on oma huoneisto, henkilökunta ja säännöllinen aukioloaika. Luvussa ovat mukana myös kirjastoautot. Kirjasto: toimintakulut / asukas (ilman tilakustannuksia) 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 Kirjasto: aineistomenot / asukas Aineistomenojen keskiarvo oli vuonna verrokkikunnissa 5,9 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 5,5 euroa. Kirkeskirjastoista Kerava ja Tuusula ovat kolmen vuoden aikana kasvattaneet aineistomenojaan siten, että Tuusulassa taso on nyt sama kuin Järvenpäässä. Keravan aineistomenot olivat edelleen muita alemmat. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 Kirjasto: lainaukset kpl / asukas Lainauksia oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 18,8 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 21,4 kpl. Kirjastokäyntejä oli verrokkikunnissa keskimäärin 11,9 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 11,6 kpl. Tehtyä henkilötyövuotta kohti Järvenpäässä lainattiin kirjaa, kun verrokkikuntien keskiarvo oli kirjaa tai muuta aineistoa. Järvenpään luku oli alueen tehokkain. Lainausautomatiikan käyttöönotto vaikuttaa mittarin arvoihin kaikissa kunnissa. 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 20

23 SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI Sosiaali- ja terveystoimen tulos oli Järvenpäässä hieman verrokkikuntien keskiarvoa heikompi. Kuntien keskiarvo oli euroa ja Järvenpään tulos euroa asukasta kohti vuona. Tuusulassa tulos heikkeni 12,6 %, Järvenpäässä 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveystoimi: tulos / asukas NURM IJARVI JARVENPAA HYVINKAA LASTEN PÄIVÄHOITO Lasten päivähoidon rakennetta kuvataan erityyppisten päivähoitopaikkojen suhteellisilla osuuksilla. Kuviossa kunnat on asetettu järjestykseen päiväkotihoidon ja ostopalvelun yhteenlasketun osuuden mukaan. Ostopalveluissa on sekä päiväkotiettä perhepäivähoitoa. Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla yli 60 % hoidosta tapahtuu päiväkodeissa ja ostopalveluna, Mäntsälässä runsas 30 %. Kotihoidontuen osuus lisääntyi Järvenpäässä 1,0 %-yksikköä ja kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen osuus väheni 1,0 %-yksikköä vuonna edellisvuoteen verrattuna Lasten päivähoidon rakenne % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pv-kotihoito Ostopalvelut Perhepv-hoito Kotihoidon tuki Päivähoidon toimintakulut ikäryhmää kohti olivat Järvenpäässä 644 euroa (12,3 %) verrokkikuntien keskiarvoa suuremmat vuonna. Järvenpäässä päivähoidon tarjonta on painottunut kalleimpiin hoitomuotoihin, mikä nostaa keskimääräistä yksikköhintaa. Lasten päivähoito: toimintakulut / 0-6 v

24 Lasten päivähoito: toimintatuotot / 0-6 v. Lasten päivähoidon tuotot ikäryhmää kohti osoittavat Tuusulan keräävän muita selkeästi enemmän tuloja, vaikka Tuusulan lapsista melko suuri osuus hoidetaan kotona. Asia kaipaa tarkempaa selvitystä Päivähoidon toimintakulut läsnäolopäivää kohti olivat Järvenpäässä 4,3 euroa (14,9 %) verrokkikuntien keskiarvoa suuremmat. Tällöin myös kotihoidontuet on muutettu läsnäolopäiviksi. Päivähoidon kustannuseroihin vaikuttavat erityisesti päivähoidon tuottamismuodot, mutta myös kaikkein pienimpien lasten osuus hoidettavista, erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten määrä ja ympärivuorokautisen hoidon määrä. Lasten pv-hoito: toimintakulut / läsnäolopäivä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lasten päivähoito: läsnäolopäivät / tehty työaika Läsnäolopäiviä tehtyjä henkilötyövuosia kohti oli Järvenpäässä kaikkein eniten. Tällöin läsnäolopäiviin luetaan pelkästään kunnallisen päiväkoti- ja perhepäivähoidon läsnäolopäivät. Useissa kunnissa tunnusluvun arvo eli työn tehokkuus on laskenut

25 KOTI- JA VANHUSPALVELUT JohdonVertin tehtäväalue koti- ja vanhuspalvelut sisältää vanhusten laitospalvelut, kotipalvelut sekä muut vanhusten palvelut, kuten omaishoidon tuki, asumispalvelut, vanhusten palvelukeskukset jne. Järvenpäässä vanhusten menot on kirjattu omalla kirjanpitokoodillaan vasta vuonna, edelliset vuodet ovat arvioita. Eläkeikäisten ikäryhmään suhteutettuna Järvenpään koti- ja vanhuspalveluiden toimintakulut ovat suunnilleen verrokkikuntien keskiarvon suuruiset. Koti- ja vanhuspalvelut: toimintakulut / 65+ v. NURM IJÄRVI Huom! Järvenpään kustannuslaskentaa tarkennettu. Vanhuspalvelut % yli 74-vuotiaista Erilaisten vanhuspalvelujen piirissä omaishoidon tukea lukuun ottamatta on Järvenpäässä 35 % 75 vuotta täyttäneistä. Verrokkikuntien keskiarvo on 37 %. Kotihoidon piirissä järvenpääläisvanhuksia oli 24 % (verrokkikuntien keskiarvo 23 %), laitospaikoilla 5 % (keskiarvo 8 %) ja asumispalvelupaikoilla 5 % (keskiarvo 6 %). Kotihoitoa on eniten tarjolla Keravalla, laitoshoitoa Nurmijärvellä ja asumispalvelua Vihdissä. 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 Kotihoidon piirissä Laitospaikat Asumispalvelupaikat Koti- ja vanhuspalvelut: 65+ v. / tehty työaika Henkilöresursseja suhteessa eläkeikäisiin oli Järvenpään vanhuspalveluissa kaikkein vähiten. Nurmijärvellä eläkeikäisiä oli puolet vähemmän tehtyä työaikaa kohti, vaikka vanhuspalveluiden piirissä oli suhteellisesti suurin osa vanhuksista. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 23

26 TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto: tulos / asukas Perusterveydenhuollon tulos oli Järvenpäässä 377 euroa asukasta kohti, kun se verrokkikunnissa keskimäärin oli 372 euroa. Alijäämän kasvu oli vuonna keskimäärin 7,3 % ja Järvenpäässä 6,8 % Järvenpäässä on harjoitettu tietoista kustannusten siirtoa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Toimintakulujen jakaumaa esittävän kuvion mukaan vuosina - erikoissairaanhoidon osuus on pienentynyt ja perusterveydenhuollon suurentunut. 100 % 80 % 60 % 40 % Järvenpää: terveydenhuollon toimintakulurakenne % 65,3 63,7 65,0 63,8 61,8 60,2 erikois-sh perusterv. 20 % 34,7 36,3 35,0 36,2 38,2 39,8 0 % Perusterveydenhuolto: käynnit / asukas Perusterveydenhuollon käynteihin luetaan muut käynnit, paitsi ei laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja suunterveydenhuollon käyntejä. Käyntejä oli keskimäärin 5,2 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 4,7 käyntiä. Niissä kunnissa joissa yksityisiä terveydenhuoltopalveluja on helposti saatavissa, on luultavasti jonkin verran vähemmän kunnallisia käyntejä. Käyntimäärät ovat laskeneet useimmissa kunnissa. Käyntiä kohti käytetty aika on kasvanut. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 24

27 Perusterveydenhuolto: hoitopäivät / asukas Terveyskeskusten vuodeosastojen hoitopäiviä oli verrokkikunnissa keskimäärin 0,99 päivää asukasta kohti, Järvenpäässä 0,95 päivää. Järvenpäässä vuodeosaston asukaslukuun suhteutetut hoitopäivät ovat vähentyneet noin 10 % vuosittain. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 Perusterveydenhuolto: henkilöstö / as. Verrokkikuntien perusterveydenhuollossa oli lääkäreitä keskimäärin 6,6, hammaslääkäreitä 3,9 ja muuta hoitohenkilökuntaa 49, asukasta kohti vuonna. Järvenpäässä kaikkia henkilöstöryhmiä oli alle keskiarvojen. Lääkärien määrä kasvoi Järvenpäässä kahdella ja hoitohenkilöstön määrä kasvoi kolmella, mutta hammaslääkäreitä oli vuoden lopussa työssä kaksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. 6,0 3,2 47,2 6,2 2,4 48,0 5,9 4,2 47,4 6,2 5,3 46,2 7,4 3,5 47,9 6,9 4,1 48,3 6,7 4,2 50,3 6,3 3,4 53,1 7,6 5,0 52,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Erikoissairaanhoidon toimintakulut olivat verrokkikunnissa keskimäärin 664 euroa asukasta kohti (kasvu 3,4 %), Järvenpäässä 633 euroa (kasvu 1,95 %). Lääkärit Hammaslääkärit Hoitohenkilöstö Erikoissairaanhoito: toimintakulut / asukas

28 Erikoissairaanhoidossa somaattisen hoidon suoritteet ilmoitetaan hoitojaksoina ja psykiatrisen hoidon suoritteet hoitopäivinä. Hoitojaksoa kohti erikoissairaanhoidon toimintakulut olivat verrokkikunnissa keskimäärin euroa (kasvu 6,7 %), Järvenpäässä euroa (kasvu14,3 %). Erikoissairaanhoito: toimintakulut / hoitojakso Erikoissairaanhoito: hoitojakson keskipituus pv Keravalaisten ja mäntsäläläisten hoitojaksot ovat olleet keskimäärin pidemmät kuin muissa kunnissa. Järvenpääläisten hoitojakson keskipituus oli vuonna 2,6 päivää, verrokkikuntien keskiarvo 2,5 päivää. Erot kuntien välillä ja eri vuosina ovat suuret. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Erikoissairaanhoito: hoitojaksot / asukas Järvenpään hoitojaksojen määrä asukasta kohti vastaa verrokkikuntien keskiarvoa. Kahtena viimeisenä vuonna hoitojaksojen määrä on alueella ollut keskimäärin 0,16 jaksoa asukasta kohti, Järvenpäässä vuonna 0,145. Tuusulaa lukuun ottamatta kaikissa verrokkikunnissa suhteellinen määrä laski vuonna. JARVENPAA NURMIJARVI HYVINKAA 0,000 0,050 0,100 0,150 0,200 0,250 26

29 Psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivät olivat verrokkikunnissa keskimäärin 0,39 pv asukasta kohti, Järvenpäässä 0,38 pv. Hoitopäivien määrä nousi Järvenpäässä päivällä eli 31,5 % edellisestä vuodesta. Myös tämän tunnusluvun arvo on muita korkeampi Mäntsälässä ja Keravalla. Erikoissairaanhoito: hoitopäivät / asukas 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 Erikoissairaanhoito: poliklinikkakäynnit / asukas Poliklinikkakäyntejä oli verrokkikunnissa keskimäärin 1,28 asukasta kohti, Järvenpäässä 1,24 käyntiä. Käyntien taso on Järvenpäässä pysynyt suunnilleen samana kolmen viimeisen vuoden ajan. 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 Terveydenhuolto yht.: toimintakulut /asukas Terveydenhuollon yhteenlasketut menot vuonna olivat verrokkikunnissa keskimäärin euroa asukasta kohti ja Järvenpäässä euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusosuus oli verrokkikunnissa keskimäärin 62,1 % ja Järvenpäässä 60,2 %. Pienin erikoissairaanhoidon osuus oli Tuusulassa 58,2 % ja suurin Lohjalla 65,9 % perusterv.huolto erikoissair.hoito 27

30 TOIMEENTULOTUKI JA SOSIAALITYÖ Toimeentulotuki: toimintakate / asukas Toimeentulotuen nettomenot olivat suurimmat Järvenpäässä 108 euroa asukasta kohti (vähennystä ed. vuoteen 7,7 %). Verrokkikuntien keskiarvo oli 76 euroa (vähennystä 1,3 %). Järvenpään asukaskohtaiset nettomenot olivat kaksinkertaiset Mäntsälän nettomenoihin verrattuna. KIRKKONUMM I Toimeentulotuki: toimintakulut / asiakasruokakunta Asiakasruokakuntaa kohti lasketut toimeentulotukimenot olivat edelleen suurimmat Järvenpäässä euroa (vähennystä ed. vuoteen 0,3 %) kun keskimäärin verrokkikunnissa jaettiin toimeentulotukea euroa ruokakuntaa kohti (kasvu 0,1 %). Ruokakuntakohtaiset menot laskivat myös Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Keravalla. NURM IJÄRVI Toimeentulotuki: asiakasruokakunnat % kaikista ruokakunnista Asiakasruokakuntia oli suhteellisesti eniten Keravalla (14,6 %), toiseksi eniten Kirkkonummella (14,1 %) ja kolmanneksi Järvenpäässä (13,1 %), verrokkikunnissa keskimäärin 11,2 %. Toimeentuloruokakuntien osuus oli laskenut sekä Järvenpäässä että verrokkikunnissa keskimäärin. 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 28

31 Sosiaalityöhön luetaan varsinaisten sosiaalityöntekijöiden palkkausmenot, lasten ja nuorten sijaishoito, kasvatus- ja perheneuvolat, tukihenkilötoiminta, lastensuojelu, lasten ja nuorten asumispalvelut ja päihdehuolto. Järvenpään sosiaalitoimen kulut olivat verrokkikuntien keskimääräisiä kuluja (149 euroa) suuremmat eli 166 euroa asukasta kohti. Verrokkikuntien keskimääräiset asukaskohtaiset kulut nousivat edellisvuodesta 16,4 %, Järvenpäässä 11,4 %. Sosiaalityö: toimintakulut / asukas Sosiaalityöntekijöitä 1000 toimeentulotuen asiakasruokakuntaa kohti Asukasta kohti Järvenpäässä oli sosiaalityöntekijöitä 4,0, kun verrokkikuntien keskiarvo oli 3,8 vuonna. Toimeentulotukiasiakkaisiin suhteutettuna Järvenpäässä oli 7,3 työntekijää, kun verrokkikunnissa vastaava suhdeluku oli keskimäärin 8,5. 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 Toimeentulotukimenot 1000 / sosiaalityöntekijä Järvenpäässä yksi sosiaalityöntekijä vastasi noin euron toimeentulotukien jakamisesta, kun verrokkikuntien keskiarvo oli euroa. Käytännössä myös sosiaalityön sihteerit jakavat Järvenpäässä toimeentulotukia

32 TEKNINEN TOIMI Teknisen toimen toimintakuluvertailussa ns. läpilaskutustyöt saattavat jonkin verran vääristää kunnan panostuksista saatavaa kuvaa. Tulosta verrattaessa taas sisäisten vuokrien laskutusperusteiden erot vääristävät saatuja tunnuslukuja. Tekniseen toimeen luetaan myös siivouspalvelut, mutta ei liikuntatointa. Verrokkikuntien keskimääräiset toimintakulut olivat 539 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 584 euroa vuonna. YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU Tekninen toimi: toimintakulut / asuaks NURMIJARVI JARVENPAA HYVINKAA Yhdyskuntasuunnittelu: toimintakate / asukas Yhdyskuntasuunnittelu sisältää alueiden käytön suunnittelun sekä seutu-, yleis- ja asemakaavoituksen. Tehtävään eivät sisälly maanmyyntitulot. Järvenpään yhdyskuntasuunnittelun kulut olivat bruttomääräisesti kuntaryhmän alimmat. Myös nettokulut olivat hieman keskimääräistä pienemmät. Asukaskohtaiset menot eivät ole juuri kasvaneet kolmen vuoden aikana LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylien ylläpitoon käytetyt nettomenot suhteutetaan liikennöimisalueen pinta-alaan. Järvenpään menot olivat hieman keskimääräistä alemmat. Asukasta kohti laskettuna Järvenpään nettomenot olivat keskimääräistä suuremmat. Liikenneväylät: toimintakate / m 2-1,80-1,60-1,40-1,20-1,00-0,80-0,60-0,40-0,20 0,00 30

33 Liikenneväylät: investoinnit / asukas Liikenneväyläinvestoinnit on suhteutettu asukaslukuun. Kolmen vuoden aikana Keravalla ja Järvenpäässä on investoitu eniten, mikä on merkittävää kuntien pinta-ala huomioon ottaen Työpanosta kohti Järvenpäässä oli liikennöintialuetta hieman keskimääräistä enemmän. Järvenpäässä työpanokseen kirjautuvat myös investoinneista rahoitettaviin kadunrakennustöihin liittyvät henkilötyövuodet, muiden kuntien kirjauskäytännöstä ei ole tietoa. PUISTOT JA YLEISET ALUEET Järvenpäässä on verrokkikuntajoukosta toiseksi eniten puistopinta-alaa. Rakennettuja ja hoidettuja puistoja oli Tuusulassa 97 ha ja Järvenpäässä 92 ha, kun verrokkikunnissa oli keskimäärin vain 42 ha. Puistopinta-alaa kohti Järvenpään toimintakulut olivat kaikkein pienimmät. Liikenneväylät: pinta-ala m 2 / tehty työaika htv Puistot: toimintakulut / ha JARVENPAA NURMIJARVI KIRKKONUMM I HYVINKAA

34 Puistot: toimintakate / asukas Kun puistotoimen toimintakatetta verrataan asukaslukuun, Järvenpään nettomenot ovat toiseksi suurimmat. -25,00-20,00-15,00-10,00-5,00 0,00 Järvenpäässä puistoihin on kolmen viimeisen vuoden aikana investoitu tasaisesti noin 5-7 euroa asukasta kohti. Joissakin muissa kunnissa vuosittaiset vaihtelut ovat suuremmat. Järvenpään investointitaso on verrokkikuntien keskiluokkaa. Puistot: investoinnit / asukas 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 TOIMITILAT Toimitiloihin luetaan kuuluvaksi kiinteistöjen ja rakennusten suunnittelu, rakentaminen, rakennuttaminen, peruskorjaus, kunnossapito, hoito ja siivous. Mukana ovat kaikki kunnan omat ja vuokratut toimitilat riippumatta siitä, kuka niistä kunnassa vastaa. Toimitiloihin ei lueta asuinrakennuksia. Hallinnassa olevat toimitilat htm 2 / asukas Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Lohjalla oli muita kuntia enemmän toimitiloja. Näillä kunnilla on mm. mittavia kulttuuri- ja liikuntatiloja. Uuden lukion valmistuminen ja Seutulantien toimitilojen käyttöönotto lisäsivät toimitilamäärää Järvenpäässä vuonna. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 32

35 Toimitilat: toimintakulut / htm 2 Huoneistoneliömetriä kohti Järvenpään toimintakulut ovat kaikkein pienimmät. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Järvenpäässä lukion rakentaminen nostaa vuosien - investointilukuja. Nopeimmin kasvavissa kunnissa investointitasot ovat korkeita. Toimitilat: investoinnit / asukas Korvausinvestoinnit on erikseen suhteutettu toimitilojen pinta-alaan. Järvenpäässä korvausinvestointien suhteellinen taso on ollut kaikkein pienin eli noin 60 % verrokkikuntien keskimääräisestä tasosta. Toimitilat: korvausinvestoinnit / htm 2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 33

36 VESIHUOLTO Vesimaksu oli kaikkein korkein Kirkkonummella 1,18 euroa vesikuutiota kohti ja alin Keravalla ja Nurmijärvellä 0,77 euroa. Jätevesimaksu oli korkein Nurmijärvellä 1,63 euroa kuutiota kohti ja alin Kirkkonummella 1,11 euroa. Järvenpään vesimaksu on 0,07 euroa keskimääräistä alempi, jätevesimaksu vastaa verrokkikuntien keskiarvoa. Vesihuolto: taksat / m 3 0,77 1,34 0,97 1,17 0,82 1,35 0,90 1,30 0,88 1,40 1,18 1,11 0,80 1,50 0,77 1,63 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 Vesimaksu Jätevesimaksu Vesihuoltolaitosten tulokset vaihtelivat Lohjan 0,74 euroa ja Tuusulan 0,01 euroa välillä laskutettua vesikuutiota kohti. Verrokkikuntien keskiarvo oli 0,44 euroa ja Järvenpään tulos 0,50 euroa. Vesihuolto: tulos / m 3 NURM IJÄRVI -0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 Vesihuolto: investoinnit / asukas Vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat Järvenpäässä olleet hieman matalammalla tasolla kuin verrokkikunnissa keskimäärin. Verkostojen pituudet vaikuttavat investointitasoon. Järvenpäässä sekä vesiettä jätevesiverkoston pituus on keskimääräistä lyhyempi, mutta sadevesiviemäriverkoston pituus on keskimääräistä pitempi asukasta kohti. NURM IJÄRVI 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 34

37 LIITETAULUT 35

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 6 Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 5 4 3 2 1 Nettokäyttökustannukset yhteensä pl. liiketoiminta, /as. Hankasalmi 3 266 3 474 3 727 3 948 4 157 4 38 4 558 4 818 4 973 5 495 5 675 Joutsa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as.

Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 7 Nettokäyttökustannukset (pl. liiketoiminta), /as. 6 5 4 3 2 1 Hankasalmi 51-1 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Nettokäyttökustannukset yhteensä pl. liiketoiminta, /as. Hankasalmi 3 727 3 948 4 157

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Kuntien tunnusluvut 2013 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue http://pxweb2.stat.fi/dialog/varval.asp?ma=080_ktt14_2013_fi&ti=kuntien+tunnusluvut+2013&path=../database/kuntien_talous_ja_toiminta/kunnat/ktt14/&lang=3&multilang=fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014 Kuntien taloustietoja 214 Lähde:Tilastokeskus 215, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 214 7 Verotulot 214 /asukas 6 Kemi 3851 /as. Koko maa 387 /as. Kemi sai vuonna 214

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Varhaiskasvatusta lukujen valossa. Jarkko Lahtinen Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatusta lukujen valossa Erityisasiantuntija Kuntaliitto Varhaiskasvatuksen hallinto kunnissa 2016: 2014: 2012:» opetustoimi 228 kunnassa (89 %), sosiaalitoimi 10 (4 %) ja muu tapa 18 (7 %)» opetustoimi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio

Someron kaupungin organisaatio Someron kaupungin organisaatio 2017 Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Perusturva Sosiaalityö Vanhuspalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Someron kaupungin organisaatio. Vuosi alkaen

Someron kaupungin organisaatio. Vuosi alkaen Someron kaupungin organisaatio Vuosi 2014 1.11.2014 alkaen Organisaatio Kaupunginjohtaja Sami Suikkanen Hallinto- ja talous Keskustoimisto Maataloustoimi Elinkeinotoimi Hanna Saarni Sij. Anne Liimatainen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.

Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8. Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hattula Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Tulos / Mittari / arviointikriteeri Seuranta 31.10. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Hämeenlinna Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio Viranhaltijaorganisaatio kvalt LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2013 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2013 kvalt 18.12.2012 1 Lapinlahden kunta Organisaatiokaaviot, värisymbolit Osasto Tulosalue Tulosalue Tulosyksikkö

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen

Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi. Janakkala Heikki Miettinen Asukkaat ja palvelutarpeiden ennakointi 24.1.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

10 VAALIT Selite KS 2015 LKES 2016 KJES 2016 TA 2016 KS 2016 SISÄINEN TULOSLASKELMA

10 VAALIT Selite KS 2015 LKES 2016 KJES 2016 TA 2016 KS 2016 SISÄINEN TULOSLASKELMA Kankaanpään kaupunki TA 2016 Käyttösuunnitelma 1 (12) TALOUSARVIO 2016 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA (KS 2016) 10 VAALIT -18 000-18 000 Palkat ja palkkiot 13 289 Eläkekulut 1 992 Muut henkilösivukulut

Lisätiedot