VERTAILUTIETOJA VERROKKIKUNNISTA VUODELTA 2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERTAILUTIETOJA VERROKKIKUNNISTA VUODELTA 2003"

Transkriptio

1 JohdonVertti VERTAILUTIETOJA VERROKKIKUNNISTA VUODELTA Järvenpään kaupunki/talous- ja tietohallinto Hannele Näätänen

2 SISÄLTÖ Yhteenveto 1 Väestö 4 Työssäkäynti 6 Talous 7 Henkilöstö 11 Toimialakohtaiset tiedot 14 Hallinto- ja tukipalvelut 15 Sivistystoimi 16 Opetustoimi 16 Vapaa-aikapalvelut 18 Sosiaali- ja terveystoimi 21 Lasten päivähoito 21 Koti- ja vanhuspalvelut 23 Terveydenhuolto 24 Toimeentulotuki ja sosiaalityö 28 Tekninen toimi 30 Yhdyskuntasuunnittelu 30 Liikenneväylät 30 Puistot ja yleiset alueet 31 Toimitilat 32 Vesihuolto 34 Liitetaulut 35

3 YHTEENVETO Järvenpään strategisen verrokkikuntaryhmän muodostavat Hyvinkää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. Näiden kuntien tietoja on seurattu vuodesta 1999 asti JohdonVertti järjestelmän avulla. Mäntsälän tiedot ovat pääasiassa vuodesta lähtien JohdonVertti -järjestelmässä. Verrokkikunnat ovat asukasluvultaan suunnilleen saman kokoisia kuntia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin seudun työssäkäyntialueeseen. Tämä raportti on valtaosiltaan tuotettu JohdonVertin tiedoista, joiden oikeellisuudesta vastaavat kunnat itse. Kuvioiden selkeyttämiseksi on graafisissa esityksissä pitäydytty pääosin esittämään vain kolme viimeisintä tilastovuotta. Liitetauluissa esitetään viimeisimmän tilastovuoden eli yleensä vuoden keskeiset tunnusluvut. Järvenpää profiloituu vertailutiedoissa väestön osalta hyvin koulutettujen ja suhteellisen hyvin toimeen tulevien asukkaiden kaupunkina. Väestön taloudellinen huoltosuhde on maan parhaita. Muuttovoitto on Järvenpäässä viime vuosina ollut maltillista ja väestön ikärakenne on säilynyt hyvänä. Nopeita palvelutarpeen kasvupaineita sen paremmin vanhusten kuin lastenkaan kasvun osalta ei ole näkyvissä. Järvenpään työpaikkaomavaraisuusaste on valtakunnallisesti heikko, mutta tyypillinen Keski- Uudenmaan kunnissa. Työpaikat ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta kattavat vain niukasti työvoiman kasvusta johtuvan työpaikkatarpeen. Työttömyys on Järvenpäässä jonkin verran verrokkialueen keskimääräistä heikompi. Samoin pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on keskimääräistä suurempi, mutta vuonna osuus ei enää kasvanut. Kaupungin talous on tulopohjan osalta poikkeuksellisen suuressa määrin kuntalaisten tuloverojen varassa. Niin yhteisöverot kuin omaisuuden myyntitulotkin ovat Järvenpäässä olleet muita kuntia heikommat. Tuloveroprosentti onkin Järvenpäässä jouduttu nostamaan alueen kuntien keskimääräistä veroprosenttia korkeammaksi. Toimintamenojen kasvua hillitsemällä on taloutta sopeutettu näkyvissä olevaan yleiseenkin kuntatalouden heikkenemiseen. Vuosi oli tuloverojen tilitysten osalta huippuvuosi, jonka jälkeen tilitysten taso on laskenut taas lähemmäs verojen maksuunpanotasoa. Rahoitusasemaa parannettiin alhaisella investointitasolla vuoteen saakka, jolloin aloitettiin lukion rakentaminen. JohdonVertissä tarkastellaan keskeisiä tehtäväalueittaisia tuloja, menoja ja toiminnallisia tunnuslukuja Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston mukaisilla määrittelyillä. Tällöin tehtäväalueiden sisältö on kunnittain mahdollisimman vertailukelpoinen, mutta sisältö ei välttämättä täysin vastaa Järvenpään omassa talousseurannassa vastaavan tehtävän sisältöä. Suurimmat sisällölliset poikkeamat ovat kulttuuritoimen ja toimitilapalvelujen määrittelyssä. JohdonVertissä ei seurata erikseen lainkaan mm. asuntopalveluiden, kansalaisopistojen, ympäristötoimen eikä useimpien ns. tukipalveluiden tunnuslukuja. 1

4 Kulut, toimintakulut ilm an tilakust. kokonaiskulut Neljän suurimman tehtäväalueen - erikoissairaanhoidon, lasten päivähoidon, perusopetuksen ja perusterveydenhuollon - kulut muodostavat yhteensä noin 60 % kaikista Vertissä eritellyistä tehtäväkohtaisista kuluista ja pelkkä terveydenhuolto yhteensä noin 29 % em. kuluista. Järvenpään sijoittumisesta kuntavertailussa on laadittu seuraava kuvio, jossa toimintakuluja tai toiminnan tulosta tarkastellaan suhteutettuna asukasmäärään, asiakasmäärään tai toiminnan volyymiä kuvaavaan suoritteeseen. Vapaa-ajan toiminnoissa, liikenneväylissä, pelastustoimessa ja perusterveydenhuollossa tarkastellaan toiminnan tulosta, muissa tehtävissä toimintakuluja. Henkilöstökulut on suhteutettu henkilöstömäärään, ruokapalvelujen kulut ateriamäärään, perusopetuksen kulut oppilasiin, lukion kulut opiskelijoihin, päivähoidon kulut läsnäolopäiviin, vanhuspalvelut 65 vuotta täyttäneiden määrään, toimeentulotuki asiakasruokakuntiin, liikenneväylät liikennöimisalueen pinta-alaan, toimitilat huoneistoalaan ja vesihuolto myytyyn vesimäärään. Muut kulut ja tulokset on suhteutettu asukasmäärään. Järvenpään kulut on sijoitettu asteikolle sen mukaan, mikä on niiden suhde verrokkikuntien alimpaan ja ylimpään vastaavaan arvoon. Mäntsälän luvut ovat vertailussa vain vuonna. Mäntsälä laskee alarajaa liikuntatoimessa, nuorisotoimessa, kirjastossa, päivähoidossa ja sosiaalityössä. Vastaavasti se nostaa ylärajaa perusterveydenhuollossa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tarkastelussa ovat mukana kaikki viisi seurantavuotta. Jos Järvenpään sijoitukselle lasketaan keskiarvot asteikolla 0-100, keskiarvot ovat vuosittain seuraavat: eli Järvenpään kustannustaso on kaikissa tarkastelluissa palveluissa keskimäärin ollut hiukan verrokkikuntaryhmän mittariarvojen vaihteluvälin keskiarvon alapuolella. Käytetyn menetelmän 2

5 tulos poikkeaa jonkin verran normaalista keskiarvovertailusta, mutta tuo paremmin esille Järvenpään sijoituksen suhteessa kuntajoukon parahimpiin ja huonoimpiin käytänteisiin (ns. best practices vertailu). Toimintakulut / Tulos 1999-: Järvenpään sijoittuminen kuntaryhmässä Jpää 1999 Jpää 2000 Jpää Jpää Jpää Kuviosta voidaan havaita, että Järvenpään kustannustaso on aina ollut keskimääräistä korkeampi kulttuuritoimessa, toimeentulotuessa ja sosiaalityössä. Kulttuuritoimi sisältää JohdonVertissä myös musiikkiopiston ja Järvenpää-talon toiminnan. Vuonna myös nuorisotoimi, päivähoito ja puistot ovat nousseet selkeästi keskitason yläpuolelle. Nuorisotoimen kuluja nostaa iltapäivähoito. Puistotoimen kuluja on tässä verrattu asukaslukuun eikä pinta-alaan. Perusopetus, liikuntatoimi, yhdyskuntasuunnittelu ja toimitilat ovat tässä vertailussa kuntien alimmalla tasolla. Liikuntatoimen osalta on huomattava, että Järvenpäässä palveluvarustus perustuu mittaviin liikuntatiloihin, eikä niinkään toiminnallisiin panostuksiin tai suoriin avustuksiin. Myös elinkeinotoimi, ruokapalvelut, kirjasto, erikoissairaanhoito ja pelastustoimi on hoidettu keskimääräistä edullisemmin. Toimintakulut yhteensä ja henkilöstökulut sijoittuvat kuviossa kaikkina vuosina suunnilleen vaihteluvälin keskimmäiseen kolmannekseen. Pelkkä kulutarkastelu ei kerro vaihteluista palvelujen laadussa, vaikuttavuudessa, saatavuudessa ym. Joskus korkean kustannustason selittävänä tekijänä on korkea laatutaso ja/tai runsas tarjonta. Joskus kustannustasoa selittää kunnan maantieteellinen tai väestörakenne. Joskus on kysymys satunnaisista tai suhdannevaihteluista. Toisaalta korkeiden kustannusten selittävänä tekijänä voivat olla myös huonot käytänteet. JohdonVertti vertailu nostaa esiin muista kunnista poikkeavat mittariarvot, ja poikkeamien syihin on paneuduttava tarvittaessa erillisillä selvityksillä. 3

6 VÄESTÖ Väestömuutokset Vuoden lopussa verrokkikunnissa oli yhteensä asukasta. Väestö kasvoi asukkaalla (1,6 %). Järvenpään väestökasvu oli 512 asukasta (1,4 %). Vuonna 2004 Järvenpään väestön ennakoidaan kasvavan noin 280 asukkaalla (0,8 %). Verrokkikunnista Nurmijärvi, Tuusula ja Kirkkonummi ovat viiden viimeisen vuoden aikana kasvaneet selvästi muita nopeammin. Nurmijärven kasvu oli vuonna 3,25 %. NURM IJARVI JARVENPAA HYVINKAA yht Väestön ikärakenne on kaikissa verrokkikunnissa suunnilleen samanlainen. Kuvassa kunnat on asetettu järjestykseen työikäisen väestön suhteellisen osuuden mukaan. Tällöin Kerava ja Järvenpää ovat väestörakenteeltaan edullisimmat tulopohjaa ja kunnallisia palvelutarpeita ajatellen. Koko maassa työikäisten osuus väestöstä oli 66,8 % Lähivuosina Järvenpään ikärakenteessa ennakoidaan lasten osuuden hieman vähenevän ja vanhusten hieman kasvavan. Työikäisten määrä pysynee ennallaan. KIRKKONUM M I Väestö ikäryhmittäin ,34 70,07 68,35 67,66 67,42 67,20 67,03 65,94 64,77 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-6 V 7-14 V V 65+ V. Alle kouluikäisten muutos Alle kouluikäisten lasten määrä on kehyskunta-alueella kolmen viimeisen vuoden aikana pysynyt muuttumattomana, mutta Nurmijärvellä, Kirkkonummella, Tuusulassa, Vihdissä ja Mäntsälässä määrä on kasvanut, muissa kunnissa vähentynyt. Järvenpäässä väheneminen on ollut kaikkein suurinta. Tulevina vuosina pienten lasten määrän odotetaan jälleen kasvavan myös Järvenpäässä

7 Peruskouluikäisten muutos Suurimman kasvun kunnissa Nurmijärvellä, Tuusulassa ja Kirkkonummella ovat myös kouluikäisten lasten määrät kasvaneet eniten. Järvenpäässä peruskoululaisten määrä poikkeuksellisesti väheni vuonna. Järvenpäässä ennustetaan peruskoulun alaasteikäisten määrän vähenevän vuosikymmenen loppupuolelle saakka, samalla kun yläasteikäisten määrä nousee. Seuraavalla vuosikymmenellä ala-asteen oppilaiden odotetaan lisääntyvän, kun taas yläasteen oppilaat vähentyvät vuosikymmenen vaihteessa. Verrokkikunta-alueella on lähes vuotta täyttänyttä. Vuosittain määrä lisääntyy noin :lla eli 3,5 %. Järvenpäässä ikääntyneiden määrä kasvoi vuonna poikkeuksellisen paljon eli 69:llä. Vanhusten määrän kasvun odotetaan Järvenpäässä olevan kuitenkin maltillista tulevina vuosina. KIRKKONUMM I vuotta täyttäneiden muutos Koulutusaste, 15 v. täyttäneet Korkea-asteen koulutuksen suorittaneita oli eniten Kirkkonummella ja Järvenpäässä vuonna. Kirkkonummella oli korkeakoulututkinnon suorittaneita kolmanneksi eniten koko maassa, kun Järvenpään sijaluku oli 12. Myös koulutustasomittaimen arvo oli Järvenpäässä verrokkikuntaryhmän toiseksi korkein Kirkkonummen jälkeen. Järvenpäässä 20 vuotta täyttäneiden keskimääräinen koulutusaika peruskoulun suorittamisen jälkeen oli 3,2 vuotta ja Kirkkonummella 3,5 vuotta. KIRKKONUMM I 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % perusaste keskiaste korkea-aste Koulutustasot nousevat kaikissa kunnissa vuosittain. 5

8 TYÖSSÄKÄYNTI Työssäkäyntitilastosta on saatavissa ennakkotiedot vuodelta. Lopulliset tiedot saattavat joskus poiketa ennakkotiedoista merkittävästikin. Viiden viimeisen tilastovuoden aikana alueen työpaikat ovat lisääntyneet :lla. Ennakkotieto vuodelta osoittaa vain 374 työpaikan kasvua (0,4 %). Työpaikkoja koko alueella oli tuolloin yhteensä Vihti, Lohja ja Nurmijärvi menettivät työpaikkoja kuten edellisenäkin vuonna. Myös Keravan työpaikat ovat vähentyneet. Eniten uusia työpaikkoja vuonna saivat Tuusula, Kirkkonummi ja Mäntsälä. Verrokkikunta-alueen työllinen työvoima kasvoi vuonna 0,9 %. Verrokkikuntien keskimääräinen työpaikkaomavaraisuusaste laski 68,7 %:sta 68,4 %:iin. Koko alueen vastaava tunnusluku oli 69,5 %. Vain Tuusulassa, Kirkkonummella ja Hyvinkäällä työpaikkaomavaraisuus nousi ennakkotietojen mukaan. Järvenpään työpaikkaomavaraisuus säilyi samana. Lohja ja Hyvinkää ovat edelleen omaa luokkaansa työpaikkatarjonnan suhteen. Kuvan vaaka-asteikko on katkaistu vuosimuutosten selventämiseksi. Työpaikkamuutokset HYVINKAA JARVENPAA NURMIJARVI * HYVINKAA JARVENPAA NURMIJARVI Työpaikkaomavaraisuusaste % * ,0 55,0 60,0 65,0 70,0 75,0 80,0 85,0 90,0 Huom! Katkaistu asteikko. Työttömyysaste % Työttömyysaste oli verrokkikunnissa keskimäärin 6,6 % vuonna, kun se edellisenä vuonna oli 6,8 %. Työttömyys vaihteli kehyskunnissa Keravan 5,1 %:sta Hyvinkään 9,0 %:iin. Lohjan, Vihdin, Tuusulan ja Keravan työttömyysasteet huononivat edelliseen vuoteen verrattuna. KIRKKONUM M I 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 6

9 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli keskimäärin 23,4 % vuonna. Osuus laski kaikissa muissa kunnissa paitsi Lohjalla, Mäntsälässä, Tuusulassa ja Vihdissä. Järvenpäässä pitkäaikaistyöttömien osuus oli 24,7 %. Pitkäaikaistyöttömät % kaikista työttömistä Taloudellinen huoltosuhde lasketaan eiaktiiviväestön lukumäärän suhteena työllisten määrään eli suhdeluku on sitä parempi mitä pienempi se on. Verrokkikunnissa huoltosuhde vaihteli Keravan 0,91:stä Mäntsälän ja Hyvinkään 1,16:een vuonna. Järvenpään huoltosuhde on parantunut edellisvuodesta, mutta useiden kuntien suhdeluku on huonontunut. Keravan huoltosuhde oli edelleen kaikista Suomen kunnista toiseksi paras (paras oli Jomala) ja Järvenpään kymmenenneksi paras. Kaikkien kuntien keskimääräinen huoltosuhde oli 1,55, joten kaikki verrokkikunnat sijoittuivat reippaasti maan keskiarvon paremmalle puolelle. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 JARVENPAA NURMIJARVI HYVINKAA Huoltosuhde * ,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 TALOUS Tuloveroprosentti oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 18,11 (aritmeettinen keskiarvo). Vuonna veroprosenttiaan nostivat Tuusula ja Vihti. Keravalla oli verrokkikuntien alin veroprosentti 17,50 %. Korkein oli Mäntsälässä ja Vihdissä 18,75 %. Vuonna 2004 yksikään verrokkikunnista ei nostanut veroprosenttia. Valtionveronalaiset tulot olivat verrokkikunnissa vuonna keskimäärin euroa tulonsaajaa kohti. Järvenpäässä vastaava luku oli euroa. Tulot kasvoivat verrokkikunta-alueella keskimäärin 4,9 % ja Järvenpäässä 4,0 %. Veronalainen tulo / tulonsaaja

10 Yhteisöverot / asukas Yhteisöveron tuotto oli vuonna verrokkikuntien alueella keskimäärin 111 /asukas, kun se vuonna 2000 oli 297 /asukas eli neljässä vuodessa veron tuotto on supistunut noin kolmannekseen. Järvenpää sai yhteisöveroa 85 euroa asukasta kohti vuonna. Valtakunnallisessa vertailussa kaikkien verrokkikuntien yhteisöverotulot ovat vaatimattomia. Keskimäärin 4 % verorahoituksesta oli yhteisöveron tuottoa vuonna, Järvenpäässä 3 %. HYVINKAA NURMIJARVI JARVENPAA Valtionosuuksien vaikutus verorahoituksessa oli merkittävin Mäntsälässä (29 %). Kirkkonummella valtionosuudet muodostivat vain 8 % verorahoituksesta, Järvenpäässä 11 %. Kiinteistöveroa kerättiin keskimäärin 101 /asukas, Järvenpäässä 106 /asukas. Kunnallisveron tuotto oli verrokkikunnissa keskimäärin /asukas, mutta veroprosentit vaihtelevat. Järvenpäässä tulovero tuotti asukasta kohti 18,25 %:n verokannalla vuonna. KIRKKONUMM I Verorahoitus / asukas Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionos. Toimintakate oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin euroa asukasta kohti, Järvenpäässä euroa. Nettokäyttömenot kasvoivat kunnissa keskimäärin 4,5 %, samoin Järvenpäässä 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuuden myyntivoitot, jotka sisältyvät toimintakatteeseen, ovat Järvenpäässä, Lohjalla ja Mäntsälässä olleet huomattavasti verrokkikuntien keskiarvoa pienemmät. Keskiarvo oli vuonna 88 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 47 euroa. HYVINKAA NURM IJARVI JARVENPAA Käyttöomaisuuden myyntivoitot /asukas

11 Ulkoiset toimintakulut olivat verrokkikunnissa vuonna keskimäärin /asukas. Pienimmillä kuluilla selvisi Vihti /asukas ja eniten joutui panostamaan Hyvinkää /asukas. Järvenpäässä toimintakulut olivat /asukas eli suunnilleen keskimääräisellä tasolla. Järvenpäässä asukaskohtaiset toimintakulut kasvoivat 4,2 % vuonna, kun edellisenä vuonna kasvu oli 5,6 %. Koko verrokkikunta-alueella toimintakulujen keskimääräinen kasvu vuonna oli 5,0 %. Vuosikateprosentit laskivat vuonna kaikissa kunnissa, kun edellisenä vuonna niitä nostivat tilitysjärjestelmästä johtuvat poikkeuksellisen hyvät verotulot. Tasapainoisen talouden yli 100 %:n tunnuslukuun ylsivät kaikki muut paitsi Vihti ja Kirkkonummi. KIRKKONUMM I JARVENPAA NURM IJARVI HYVINKAA Toimintakulujen /as. kasvu % 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 Vuosikate % poistoista Investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna verrokkikunnissa keskimäärin 52 %, Järvenpäässä 33 %. Vain Lohja pystyi kattamaan investoinnit tulorahoituksella vuonna, kun edellisenä vuonna keskimääräinenkin tulorahoitusprosentti oli 114 %. KIRKKONUMM I Investointien tulorahoitus % 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 9

12 Investointitaso vaihtelee kuntien välillä ja kunnissa vuosittain melkoisesti. Vuonna taso oli 517 euroa asukasta kohti. Edellisenä vuonna taso nousi 15 % ja vuonna 20 %. Uusi lukio nostaa investointimäärän vuosina - Järvenpäässä verrokkikuntien keskimääräiselle tasolle, kun se aiempina vuosina oli sitä alempi. Käyttöomaisuusinvestoinnit / asukas Verrokkikuntien keskimääräinen lainakanta nousi vuonna noin 826 euroon asukasta kohti. Koko maassa keskimääräinen lainakanta oli 999 euroa ja Uudellamaalla euroa asukasta kohti. Kaikki verrokkikunnat ottivat lisää lainaa, myös Lohja, jonka tulorahoitus riitti investointeihin. Lainakanta lasketaan vuoden viimeisen päivän tilanteessa, jolloin kassalainojen vaikutus saattaa antaa virheellisen kuvan kunnan rahoitustilanteesta. HYVINKAA JARVENPAA NURM IJARVI Lainat / asukas Yhteenvetona kuntien taloustilanteesta kolmena viimeisenä vuonna esitetään kunnat taulukoituina kahden keskeisen tunnusluvun vuosikate-% ja lainakanta mukaan. Hyvästä tulokehityksestä johtuen melkein kaikki kunnat paransivat sijoitustaan vuonna varsinkin tulorahoituksen riittävyyden suhteen. Vuonna Tuusula ja Lohja säilyttivät hyvän rahoitusasemansa, mutta Nurmijärven, Vihdin ja Kirkkonummen asema huononi. Järvenpään vuosikateprosentti laski, mutta oli kuitenkin yli 100 %. Vuosikate % poistoista Tulorahoituksen riittävyys ja lainat / asukas alle Nurmijärvi 01 Kerava 02 Kerava 03 Mäntsälä 03 Nurmijärvi 03 Kerava 01 Lohja 01 Hyvinkää 02 Järvenpää 02 Mäntsälä 02 Nurmijärvi 02 Vihti 02 Hyvinkää 03 Järvenpää 03 Kirkkonum 02 Lohja 02 Lohja 03 Hyvinkää Vihti 03 Mäntsälä 01 Järvenpää 01 alle 50 Vihti 01 Kirkkonum 03 Lainat /asukas Kirkkonum 01 Tuusula 02 Tuusula 01 Tuusula 03 10

13 HENKILÖSTÖ Henkilöstö / 1000 asukasta Toimintojen organisointitapa vaikuttaa kuntien henkilöstömääriin. Keskimäärin verrokkikunnissa oli vuonna työntekijöitä 57,3 henkilöä 1000 asukasta kohti, Järvenpäässä oli 56,8. Asukaslukuun suhteutettu henkilöstö kasvoi muissa kunnissa paitsi Keravalla ja Tuusulassa. Kirkkonummen terveyskeskuskuntayhtymän henkilöstö on siirtynyt kunnan henkilöstöksi. 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 Henkilöstön palvelussuhderakenne Määräaikaisia suhteessa koko henkilöstöön oli eniten Lohjalla (27,5 %) ja vähiten Keravalla (15,8 %). Verrokkikuntien keskiarvo oli 22,0 % ja Järvenpäässä määräaikaisten osuus oli 25,2 %. KIRKKONUMM I 83,3 81,6 79,4 79,2 78,2 15,8 17,9 20,3 20,2 21,3 75,7 24,1 74,0 25,2 72,1 25,5 71,9 27,5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Vakinaisen henkilöstön ikärakennetta kuvaavassa kuviossa kunnat on järjestetty 50 vuotta täyttäneiden osuuden mukaan, joita keskimäärin oli 36,5 %, Järvenpäässä 37,7 %. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne ,4 30,1 27,4 25,3 13,3 22,8 32,9 27,2 13,5 20,8 33,6 28,4 8,6 22,0 32,2 33,1 7,3 20,2 35,1 32,9 2,9 3,7 3,7 4,1 4,5 5,5 23,7 33,1 33,1 4,6 10,4 20,9 29,8 34,2 4,8 5,3 20,1 34,2 35,3 5,0 6,4 17,7 30,5 40,8 4,6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % alle 30 v v v v. 60+ v. 11

14 Johto- ja hallintohenkilöiden osuus % Kuusi kuntaa on antanut tiedot johto- ja hallintotehtävissä työskentelevien osuudesta. Keskimäärin osuus oli 11,5 % ja Järvenpäässä osuus oli 12,3 %. Järvenpäässä osuus on kasvanut selkeästi vuonna. KIRKKONUMM I 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Tehty työaika htv / asukasta, 100,00 90,00 80,00 70,00 JARVENPAA 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Yleishall Perusop Lukio Liikunta Nuoriso Kulttuuri Kirjasto Pv-hoito Vanhusp Perusterv Tekninen yht Yhdysk.suunn Puistot Pelastusl Toimitilat Vesihuolto Kolmen kunnan työpanosvertailusta nähdään, että asukaslukuun suhteutettuna Järvenpäässä tehdään muita enemmän henkilötyövuosia päivähoidossa ja puistotehtävissä. Yleishallinnossa, vanhuspalveluissa, perusterveydenhuollossa ja yhdyskuntasuunnittelussa Järvenpäässä on vähiten työpanosta asukasta kohti. Sairauspoissaolot ovat Järvenpäässä, kuten useissa muissakin kunnissa, kasvussa. Vuonna sairauspoissaolot olivat lähes 6 % kokonaistyöajasta. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Järvenpää: sairauspoissaolot % kokonaistyöajasta (ilman opetushenkilöstöä) 4,5 4,9 4,9 5,4 5,8 0,

15 Henkilöstökulut / henkilö Toimintojen organisointitapa vaikuttaa myös henkilöstökulujen vertailuun. Keskimääräiset henkilöstökulut verrokkikunnissa olivat /henkilö vuonna, kasvu edelliseen vuoteen 3,2 %. Järvenpäässä henkilöstökulut olivat /henkilö ja kasvu 2,6 %. Suurimmat henkilöstökulut olivat Tuusulassa ( /henkilö), jossa myös kasvu oli suurin (8,0 %). Myös Kirkkonummella ja Nurmijärvellä kasvuprosentti oli yli 6 %

16 TOIMIALAKOHTAISET TIEDOT JohdonVertin tehtäväluokitus noudattaa Tilastokeskuksen taloustilaston tehtäväluokitusta. Tehtäväluokkien kuluihin luetaan palvelun tuottamiseksi tarvittavien tukipalveluiden (palkanlaskenta, henkilöstö- ja taloushallinto, tietotekniikka) kustannukset. Useimmissa kunnissa nämä kustannukset on kohdennettu vyöryttämällä. Toimintatuotot sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakulut sisältää sekä ulkoiset että sisäiset erät lukuun ottamatta toimitilavuokria ja siivouskustannuksia. Toimintakulujen määrittelystä johtuu, että ostopalveluina järjestetty toiminta näyttää tämän tunnusluvun valossa kalliimmalta kuin oma toiminta, koska tuolloin toimitilakustannuksia ei voida erotella muista kustannuksista. Tilakustannukset sisältää sekä käyttökulut että pääomakustannukset. Käyttökulut muodostuvat tiloihin kohdistuvista tehtävistä, mukaan lukien siivous. Pääomakustannuksiin sisältyvien poistojen ja sisäisten korkojen laskenta vaihtelee kunnittain. Poistot sisältää muut kuin tehtäväalueen käytössä olevista tiloista aiheutuneet käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot. Kokonaiskulut sisältää toimintakulut, toimitilakustannukset ja poistot. Pääomakustannuslaskennan epäyhtenäiset käytännöt eri kunnissa vaikuttavat jonkin verran tämän tunnusluvun eroihin varsinkin niissä toiminnoissa, joissa tilakustannusten osuus on suuri. Investoinneista ilmoitetaan hankintahinta vähennettynä valtionosuuksilla. Tehtäväalueen investointeina ilmoitetaan kaikki sen käyttöön tarkoitetut investoinnit, myös toimitiloihin kohdistuvat. Kaikki toimitilainvestoinnit ilmoitetaan lisäksi tehtäväluokassa Toimitilat. Ostopalvelut sisältää kuntalaisille tarkoitettujen lopputuotepalveluiden ostot ulkoisilta palvelujen tuottajilta. Verorahoitusosuus on verotuloilla tai muilla rahoitustuotoilla rahoitettava osuus toimintakuluista eli (toimintakulut toimintatuotot) / toimintakulut. Toimintakate = toimintatuotot toimintakulut ilman toimitilakustannuksia. Tulos = toimintatuotot toimintakulut toimitilakustannukset poistot. Henkilötyövuosi (htv) = (kokonaistyöaika poissaolot + lisä- ja ylityöt)/365, kun työaikatiedot on ilmoitettu päivinä. Mittariin sisällytetään sekä vakinaiset että määräaikaiset työntekijät ja työllistetyt. Opetushenkilöstön työpanosta ei ilmoiteta henkilötyövuosina. 14

17 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT Yleishallinto sisältää kunnan ylintä päätäntäja toimeenpanovaltaa käyttävien hallintoviranomaisten sekä niiden neuvoa antavien ja suunnitteluelinten tehtävät, niiden oheispalvelut, vaalit, yleinen taloushallinto, verojen perintä, tarkastustoimi, edunvalvonta ja keskitetty henkilöstöhallinto. Se ei sisällä keskitettyjä atk-palveluita, EU-palveluita eikä johdon projekteja. Järvenpäässä yleishallinnon toimintakulut ovat olleet kehyskuntien keskimääräisellä tasolla. Yleishallinto: toimintakulut / asukas Elinkeinotoimi: toimintakulut / asukas Elinkeinotoimeen sisältyvät elinkeinoelämän edistämiseen liittyvä hallinto, tutkimus, suunnittelu ja ohjaus sekä elinkeinojen tukeminen, matkailun edistäminen ja niihin liittyvät messut ja kehittämisprojektit. Maatalouslomituspalvelu ei sisälly elinkeinotoimeen. Panostukset elinkeinotoimeen vaihtelevat suuresti kuntien välillä ja vuosittain. Lohjan kulut olivat vuonna yhdeksänkertaiset Keravan kuluihin verrattuna. Järvenpään toimintakulut olivat suunnilleen verrokkikuntien keskiarvon mukaiset. Keskitetyn ruokahuollon toimintakulut on suhteutettu tuotettuihin ateriamääriin. Näin saatu aterian hinta vaihteli 2,50 eurosta 1,59 euroon. Järvenpäässä ateriahinta oli 1,84 euroa ja verrokkikuntien keskiarvo 1,94 euroa. Kuntien välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä kustannuksia ruokahuollolle lasketaan esim. päivähoidossa. Kaikkiaan päiväkotihoidon laajuus nostaa keskimääräisiä ateriakohtaisia kustannuksia. 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Ruokapalvelut: toimintakulut / ateria 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Yhtä henkilötyövuotta kohti Järvenpäässä tehtiin ateriaa vuonna, kun Lohjalla tehtiin ateriaa. Työpanostiedot ilmoittaneiden kuntien keskiarvo oli ateriaa. Ruokapalvelut: ateriat kpl / tehty työaika htv

18 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimi: tulos / asukas Sivistystoimen tulos oli keskimäärin verrokkikunnissa -902 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä tulos oli 836 euroa vuonna. Järvenpäässä perusopetuksen osuus tuloksessa on keskimäärin 73 % ja lukio-opetuksen osuus 10 %. OPETUSTOIMI NURMIJARVI JARVENPAA HYVINKAA Perusopetukseen sisältyvät myös laaja-alainen ja luokkamuotoinen erityisopetus, sairaala- ja vammaisopetus. Esiopetuksen kustannukset on sisällytetty sille sektorille, jossa esiopetus hoidetaan. Kouluavustajat sisältyvät perusopetuksen kustannuksiin, mutta koulukuraattorit ja psykologit eivät. Perusopetuksen toimintakulut oppilasta kohti olivat vuonna pienimmät Järvenpäässä. Kuntarakenne vaikuttaa perusopetuksen menoihin siten, että tiiviisti asutuissa kunnissa on perusteltua odottaa pienempiä yksikkökustannuksia kuin harvempaan asutuissa kunnissa. Järvenpäässä on alueen suurimmat peruskouluyksiköt, keskimäärin 315 oppilasta koulua kohti, kun verrokkikuntien keskiarvo on 222 oppilasta. Lohjalla ja Kirkkonummella saattaa kaksikielinen perusopetus nostaa kustannuksia. Perusopetuksen kokonaistuntiresurssiin sisältyvät luokkatunnit, pedagogisiin palveluihin käytetyt tunnit, osa-aikaisen erityisopetuksen tunnit, kerhotunnit ja tukiopetustunnit, ei esiopetuksen tunteja. Järvenpäässä tuntiresurssi oppilasta kohti oli 61,3 h ja verrokkikunnissa keskimäärin 63,3 h. Järvenpään tuntiresurssi oppilasta kohden on hieman noussut kolmen vuoden aikana Perusopetus: toimintakulut / oppilas Perusopetus: kokonaistunnit / oppilas 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Verrokkikuntien peruskouluissa on jo usean vuoden ajan ollut keskimäärin 15 oppilasta päätoimista opettajaa kohti. Järvenpäässä on noin 16 oppilasta opettajaa kohti. 16

19 Lukio: toimintakulut / opiskelija Lukio-opetukseen luetaan kunnan päiväja aikuislukioiden ja lukioiden aikuislinjojen opetus. Aikuislukio-opetus laskee kunnan keskimääräisiä ja suoritekohtaisia kustannuksia. *) *) *) Verrokkikuntien lukiokustannusten keskiarvo vuonna oli euroa ja Järvenpäässä euroa opiskelijaa kohti. Vain päivälukiota ylläpitävistä kunnista Järvenpään kulut olivat alimmat. Järvenpäässä ja Mäntsälässä on vain yksi lukio, muissa kunnissa useampia. *) *) myös aikuislukio Lukio: kursseja / opiskelija Lukion kurssimääriin luetaan lukion käyttämä kokonaisresurssi kalenterivuoden aikana yhteensä. Itsenäisiä suorituksia ei lasketa kursseiksi. Järvenpään lukiossa oli 1,47 kurssia ja verrokkikunnissa keskimäärin 1,39 kurssia opiskelijaa kohti. Iltalukiot vaikuttavat myös tämän tunnusluvun arvoon laskevasti. *) *) *) *) 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 *) myös aikuislukio Lukio: opiskelijoita / opettaja Lukio-opiskelijoita päätoimista opettajaa kohti oli verrokkikunnissa keskimäärin 18,2 ja Järvenpäässä 18,5 vuonna. Opettajien määrä lasketaan kahden laskentapäivän (kevät ja syksy) painotettuna vuosikeskiarvona. Tunnusluku ei kuvaa työpanosta vaan henkilöstömäärää. Järvenpäässä oli osaaikaisia opettajia 7. Vain päivälukiota ylläpitävistä kunnista Järvenpään tunnusluku on suurin. *) *) *) *) 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 *) myös aikuislukio 17

20 VAPAA-AIKAPALVELUT Liikuntatoimessa vertaillaan toiminnan tulosta, koska liikuntalaitosten kuluja pystytään merkittävässä määrin kattamaan toiminnan tuotoilla. Liikuntatoimi: tulos / asukas Järvenpäässä liikuntatoiminnan tulos oli verrokkikunnista kolmanneksi paras, vaikka tilakustannukset olivat toiseksi suurimmat. Järvenpään panostukset liikuntatoimintaan näkyvät nimenomaan liikuntatilojen tarjonnassa. Muuhun liikuntatoiminnan tukemiseen Järvenpää panosti suhteellisen vähän verovarjoa. Toimintakulut asukasta kohti olivat suurimmat Hyvinkäällä, joka on panostanut sekä tiloihin että kaupungin järjestämään liikuntatoimintaan. Toiseksi eniten toimintakuluja oli Kirkkonummella, joka on panostanut muita enemmän järjestöjen toiminnan tukemiseen. Liikuntajärjestöille jaetut avustukset vaihtelivat Kirkkonummen 10,4 eurosta Järvenpään 1,8 euroon asukasta kohti, keskiarvo oli 3,4 euroa. -70,0-60,0-50,0-40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 Liikuntatoimi: tilakustannukset / asukas 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Nuorisotoimen osalta vertaillaan toiminnan tulosta, koska esim. Kerava kattaa tuotoilla merkittävän osan nuorisotoimen kuluista. Järvenpään nettokulut olivat hieman verrokkikuntien keskimääräistä suuremmat. Erot kuntien välillä ovat huomattavat. Ainakin Järvenpäässä nuorisotoimen kustannuksiin sisältyy koululaisten iltapäivätoiminta, joka vuonna oli toiminnassa molempina lukukausina, ja jonka osuus nuorisotoimen kustannuksista on ollut merkittävä. Nuorisotoimi: tulos / asukas -30,0-25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 Nuorisojärjestöjen avustukset vaihtelivat Kirkkonummen 1,9 eurosta Keravan 0,3 euroon asukasta kohti. Järvenpäässä avustuksia jaettiin 1,0 euro asukasta kohti. 18

21 Kulttuuritoimeen sisältyvät yleinen kulttuuritoimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiopisto ja muut omat laitokset sekä järjestöjen avustukset. Kulttuurilaitosten avustukset eivät sisälly toiminta- eivätkä kokonaiskuluihin, vaan ne esitetään erikseen. Järvenpään kulttuuritoimen tuloksessa yleisen kulttuuritoimen osuus on 30 %, Järvenpää-talon osuus 30 % ja musiikkiopiston osuus 40 %. Hyvinkäällä kulttuuritoimen kustannuksia nostaa Hyvinkää-sali ja Järvenpäässä Järvenpää-talo. Lohjalla on orkesteri-, teatteri- ja museotoimintaa. Tilakustannuksissa Järvenpää-talon vaikutus näkyy selvästi muita korkeampina kustannuksina. Nurmijärvellä ei ole kulttuuritoimintaan tarkoitettuja tiloja lainkaan. Kulttuuritoimi: tulos / asukas (yl.kultt.toimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiop. ja muut laitokset kuten Järvenpää-talo) -70,00-60,00-50,00-40,00-30,00-20,00-10,00 0,00 Kulttuuritoimi: tilakustannukset / asukas (yl.kultt.toimi, orkesterit, teatterit, museot, musiikkiop. ja muut laitokset kuten Järvenpää-talo) 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Kerava ja Tuusula avustavat kulttuurilaitoksia selvästi muita enemmän. Hyvinkää taas jakaa muita enemmän avustuksia kulttuurijärjestöille. Kulttuuritoimi: avustukset / asukas, 1,3 2,5 2,8 1,0 2,2 3,6 3,5 2,2 2,5 8,7 9,8 1,8 1,5 14,9 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 kulttuurijärjestöt kulttuurilaitokset 19

22 Verrokkikunnissa kirjastojen toimintakulut olivat vuonna keskimäärin 34 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 32 euroa/asukas. Erillisiä kirjastoyksiköitä oli Lohjalla 7, Tuusulassa 6, Kirkkonummella ja Nurmijärvellä 4, Hyvinkäällä ja Vihdissä 3, Järvenpäässä 2 sekä Keravalla ja Mäntsälässä 1. Kirjastoyksikkö on palvelupaikka, jolla on oma huoneisto, henkilökunta ja säännöllinen aukioloaika. Luvussa ovat mukana myös kirjastoautot. Kirjasto: toimintakulut / asukas (ilman tilakustannuksia) 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 30,00 35,00 40,00 Kirjasto: aineistomenot / asukas Aineistomenojen keskiarvo oli vuonna verrokkikunnissa 5,9 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 5,5 euroa. Kirkeskirjastoista Kerava ja Tuusula ovat kolmen vuoden aikana kasvattaneet aineistomenojaan siten, että Tuusulassa taso on nyt sama kuin Järvenpäässä. Keravan aineistomenot olivat edelleen muita alemmat. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 Kirjasto: lainaukset kpl / asukas Lainauksia oli verrokkikunnissa vuonna keskimäärin 18,8 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 21,4 kpl. Kirjastokäyntejä oli verrokkikunnissa keskimäärin 11,9 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 11,6 kpl. Tehtyä henkilötyövuotta kohti Järvenpäässä lainattiin kirjaa, kun verrokkikuntien keskiarvo oli kirjaa tai muuta aineistoa. Järvenpään luku oli alueen tehokkain. Lainausautomatiikan käyttöönotto vaikuttaa mittarin arvoihin kaikissa kunnissa. 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 20

23 SOSIAALI- JA TERVEYS- TOIMI Sosiaali- ja terveystoimen tulos oli Järvenpäässä hieman verrokkikuntien keskiarvoa heikompi. Kuntien keskiarvo oli euroa ja Järvenpään tulos euroa asukasta kohti vuona. Tuusulassa tulos heikkeni 12,6 %, Järvenpäässä 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveystoimi: tulos / asukas NURM IJARVI JARVENPAA HYVINKAA LASTEN PÄIVÄHOITO Lasten päivähoidon rakennetta kuvataan erityyppisten päivähoitopaikkojen suhteellisilla osuuksilla. Kuviossa kunnat on asetettu järjestykseen päiväkotihoidon ja ostopalvelun yhteenlasketun osuuden mukaan. Ostopalveluissa on sekä päiväkotiettä perhepäivähoitoa. Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Keravalla yli 60 % hoidosta tapahtuu päiväkodeissa ja ostopalveluna, Mäntsälässä runsas 30 %. Kotihoidontuen osuus lisääntyi Järvenpäässä 1,0 %-yksikköä ja kunnallisten perhepäivähoitopaikkojen osuus väheni 1,0 %-yksikköä vuonna edellisvuoteen verrattuna Lasten päivähoidon rakenne % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pv-kotihoito Ostopalvelut Perhepv-hoito Kotihoidon tuki Päivähoidon toimintakulut ikäryhmää kohti olivat Järvenpäässä 644 euroa (12,3 %) verrokkikuntien keskiarvoa suuremmat vuonna. Järvenpäässä päivähoidon tarjonta on painottunut kalleimpiin hoitomuotoihin, mikä nostaa keskimääräistä yksikköhintaa. Lasten päivähoito: toimintakulut / 0-6 v

24 Lasten päivähoito: toimintatuotot / 0-6 v. Lasten päivähoidon tuotot ikäryhmää kohti osoittavat Tuusulan keräävän muita selkeästi enemmän tuloja, vaikka Tuusulan lapsista melko suuri osuus hoidetaan kotona. Asia kaipaa tarkempaa selvitystä Päivähoidon toimintakulut läsnäolopäivää kohti olivat Järvenpäässä 4,3 euroa (14,9 %) verrokkikuntien keskiarvoa suuremmat. Tällöin myös kotihoidontuet on muutettu läsnäolopäiviksi. Päivähoidon kustannuseroihin vaikuttavat erityisesti päivähoidon tuottamismuodot, mutta myös kaikkein pienimpien lasten osuus hoidettavista, erityistä tukea ja hoitoa tarvitsevien lasten määrä ja ympärivuorokautisen hoidon määrä. Lasten pv-hoito: toimintakulut / läsnäolopäivä 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lasten päivähoito: läsnäolopäivät / tehty työaika Läsnäolopäiviä tehtyjä henkilötyövuosia kohti oli Järvenpäässä kaikkein eniten. Tällöin läsnäolopäiviin luetaan pelkästään kunnallisen päiväkoti- ja perhepäivähoidon läsnäolopäivät. Useissa kunnissa tunnusluvun arvo eli työn tehokkuus on laskenut

25 KOTI- JA VANHUSPALVELUT JohdonVertin tehtäväalue koti- ja vanhuspalvelut sisältää vanhusten laitospalvelut, kotipalvelut sekä muut vanhusten palvelut, kuten omaishoidon tuki, asumispalvelut, vanhusten palvelukeskukset jne. Järvenpäässä vanhusten menot on kirjattu omalla kirjanpitokoodillaan vasta vuonna, edelliset vuodet ovat arvioita. Eläkeikäisten ikäryhmään suhteutettuna Järvenpään koti- ja vanhuspalveluiden toimintakulut ovat suunnilleen verrokkikuntien keskiarvon suuruiset. Koti- ja vanhuspalvelut: toimintakulut / 65+ v. NURM IJÄRVI Huom! Järvenpään kustannuslaskentaa tarkennettu. Vanhuspalvelut % yli 74-vuotiaista Erilaisten vanhuspalvelujen piirissä omaishoidon tukea lukuun ottamatta on Järvenpäässä 35 % 75 vuotta täyttäneistä. Verrokkikuntien keskiarvo on 37 %. Kotihoidon piirissä järvenpääläisvanhuksia oli 24 % (verrokkikuntien keskiarvo 23 %), laitospaikoilla 5 % (keskiarvo 8 %) ja asumispalvelupaikoilla 5 % (keskiarvo 6 %). Kotihoitoa on eniten tarjolla Keravalla, laitoshoitoa Nurmijärvellä ja asumispalvelua Vihdissä. 0,00 10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 Kotihoidon piirissä Laitospaikat Asumispalvelupaikat Koti- ja vanhuspalvelut: 65+ v. / tehty työaika Henkilöresursseja suhteessa eläkeikäisiin oli Järvenpään vanhuspalveluissa kaikkein vähiten. Nurmijärvellä eläkeikäisiä oli puolet vähemmän tehtyä työaikaa kohti, vaikka vanhuspalveluiden piirissä oli suhteellisesti suurin osa vanhuksista. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 23

26 TERVEYDENHUOLTO Perusterveydenhuolto: tulos / asukas Perusterveydenhuollon tulos oli Järvenpäässä 377 euroa asukasta kohti, kun se verrokkikunnissa keskimäärin oli 372 euroa. Alijäämän kasvu oli vuonna keskimäärin 7,3 % ja Järvenpäässä 6,8 % Järvenpäässä on harjoitettu tietoista kustannusten siirtoa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Toimintakulujen jakaumaa esittävän kuvion mukaan vuosina - erikoissairaanhoidon osuus on pienentynyt ja perusterveydenhuollon suurentunut. 100 % 80 % 60 % 40 % Järvenpää: terveydenhuollon toimintakulurakenne % 65,3 63,7 65,0 63,8 61,8 60,2 erikois-sh perusterv. 20 % 34,7 36,3 35,0 36,2 38,2 39,8 0 % Perusterveydenhuolto: käynnit / asukas Perusterveydenhuollon käynteihin luetaan muut käynnit, paitsi ei laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja suunterveydenhuollon käyntejä. Käyntejä oli keskimäärin 5,2 kpl asukasta kohti, Järvenpäässä 4,7 käyntiä. Niissä kunnissa joissa yksityisiä terveydenhuoltopalveluja on helposti saatavissa, on luultavasti jonkin verran vähemmän kunnallisia käyntejä. Käyntimäärät ovat laskeneet useimmissa kunnissa. Käyntiä kohti käytetty aika on kasvanut. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 24

27 Perusterveydenhuolto: hoitopäivät / asukas Terveyskeskusten vuodeosastojen hoitopäiviä oli verrokkikunnissa keskimäärin 0,99 päivää asukasta kohti, Järvenpäässä 0,95 päivää. Järvenpäässä vuodeosaston asukaslukuun suhteutetut hoitopäivät ovat vähentyneet noin 10 % vuosittain. 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 Perusterveydenhuolto: henkilöstö / as. Verrokkikuntien perusterveydenhuollossa oli lääkäreitä keskimäärin 6,6, hammaslääkäreitä 3,9 ja muuta hoitohenkilökuntaa 49, asukasta kohti vuonna. Järvenpäässä kaikkia henkilöstöryhmiä oli alle keskiarvojen. Lääkärien määrä kasvoi Järvenpäässä kahdella ja hoitohenkilöstön määrä kasvoi kolmella, mutta hammaslääkäreitä oli vuoden lopussa työssä kaksi vähemmän kuin vuotta aiemmin. 6,0 3,2 47,2 6,2 2,4 48,0 5,9 4,2 47,4 6,2 5,3 46,2 7,4 3,5 47,9 6,9 4,1 48,3 6,7 4,2 50,3 6,3 3,4 53,1 7,6 5,0 52,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 Erikoissairaanhoidon toimintakulut olivat verrokkikunnissa keskimäärin 664 euroa asukasta kohti (kasvu 3,4 %), Järvenpäässä 633 euroa (kasvu 1,95 %). Lääkärit Hammaslääkärit Hoitohenkilöstö Erikoissairaanhoito: toimintakulut / asukas

28 Erikoissairaanhoidossa somaattisen hoidon suoritteet ilmoitetaan hoitojaksoina ja psykiatrisen hoidon suoritteet hoitopäivinä. Hoitojaksoa kohti erikoissairaanhoidon toimintakulut olivat verrokkikunnissa keskimäärin euroa (kasvu 6,7 %), Järvenpäässä euroa (kasvu14,3 %). Erikoissairaanhoito: toimintakulut / hoitojakso Erikoissairaanhoito: hoitojakson keskipituus pv Keravalaisten ja mäntsäläläisten hoitojaksot ovat olleet keskimäärin pidemmät kuin muissa kunnissa. Järvenpääläisten hoitojakson keskipituus oli vuonna 2,6 päivää, verrokkikuntien keskiarvo 2,5 päivää. Erot kuntien välillä ja eri vuosina ovat suuret. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Erikoissairaanhoito: hoitojaksot / asukas Järvenpään hoitojaksojen määrä asukasta kohti vastaa verrokkikuntien keskiarvoa. Kahtena viimeisenä vuonna hoitojaksojen määrä on alueella ollut keskimäärin 0,16 jaksoa asukasta kohti, Järvenpäässä vuonna 0,145. Tuusulaa lukuun ottamatta kaikissa verrokkikunnissa suhteellinen määrä laski vuonna. JARVENPAA NURMIJARVI HYVINKAA 0,000 0,050 0,100 0,150 0,200 0,250 26

29 Psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivät olivat verrokkikunnissa keskimäärin 0,39 pv asukasta kohti, Järvenpäässä 0,38 pv. Hoitopäivien määrä nousi Järvenpäässä päivällä eli 31,5 % edellisestä vuodesta. Myös tämän tunnusluvun arvo on muita korkeampi Mäntsälässä ja Keravalla. Erikoissairaanhoito: hoitopäivät / asukas 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 Erikoissairaanhoito: poliklinikkakäynnit / asukas Poliklinikkakäyntejä oli verrokkikunnissa keskimäärin 1,28 asukasta kohti, Järvenpäässä 1,24 käyntiä. Käyntien taso on Järvenpäässä pysynyt suunnilleen samana kolmen viimeisen vuoden ajan. 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1,80 Terveydenhuolto yht.: toimintakulut /asukas Terveydenhuollon yhteenlasketut menot vuonna olivat verrokkikunnissa keskimäärin euroa asukasta kohti ja Järvenpäässä euroa. Erikoissairaanhoidon kustannusosuus oli verrokkikunnissa keskimäärin 62,1 % ja Järvenpäässä 60,2 %. Pienin erikoissairaanhoidon osuus oli Tuusulassa 58,2 % ja suurin Lohjalla 65,9 % perusterv.huolto erikoissair.hoito 27

30 TOIMEENTULOTUKI JA SOSIAALITYÖ Toimeentulotuki: toimintakate / asukas Toimeentulotuen nettomenot olivat suurimmat Järvenpäässä 108 euroa asukasta kohti (vähennystä ed. vuoteen 7,7 %). Verrokkikuntien keskiarvo oli 76 euroa (vähennystä 1,3 %). Järvenpään asukaskohtaiset nettomenot olivat kaksinkertaiset Mäntsälän nettomenoihin verrattuna. KIRKKONUMM I Toimeentulotuki: toimintakulut / asiakasruokakunta Asiakasruokakuntaa kohti lasketut toimeentulotukimenot olivat edelleen suurimmat Järvenpäässä euroa (vähennystä ed. vuoteen 0,3 %) kun keskimäärin verrokkikunnissa jaettiin toimeentulotukea euroa ruokakuntaa kohti (kasvu 0,1 %). Ruokakuntakohtaiset menot laskivat myös Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Keravalla. NURM IJÄRVI Toimeentulotuki: asiakasruokakunnat % kaikista ruokakunnista Asiakasruokakuntia oli suhteellisesti eniten Keravalla (14,6 %), toiseksi eniten Kirkkonummella (14,1 %) ja kolmanneksi Järvenpäässä (13,1 %), verrokkikunnissa keskimäärin 11,2 %. Toimeentuloruokakuntien osuus oli laskenut sekä Järvenpäässä että verrokkikunnissa keskimäärin. 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 28

31 Sosiaalityöhön luetaan varsinaisten sosiaalityöntekijöiden palkkausmenot, lasten ja nuorten sijaishoito, kasvatus- ja perheneuvolat, tukihenkilötoiminta, lastensuojelu, lasten ja nuorten asumispalvelut ja päihdehuolto. Järvenpään sosiaalitoimen kulut olivat verrokkikuntien keskimääräisiä kuluja (149 euroa) suuremmat eli 166 euroa asukasta kohti. Verrokkikuntien keskimääräiset asukaskohtaiset kulut nousivat edellisvuodesta 16,4 %, Järvenpäässä 11,4 %. Sosiaalityö: toimintakulut / asukas Sosiaalityöntekijöitä 1000 toimeentulotuen asiakasruokakuntaa kohti Asukasta kohti Järvenpäässä oli sosiaalityöntekijöitä 4,0, kun verrokkikuntien keskiarvo oli 3,8 vuonna. Toimeentulotukiasiakkaisiin suhteutettuna Järvenpäässä oli 7,3 työntekijää, kun verrokkikunnissa vastaava suhdeluku oli keskimäärin 8,5. 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 Toimeentulotukimenot 1000 / sosiaalityöntekijä Järvenpäässä yksi sosiaalityöntekijä vastasi noin euron toimeentulotukien jakamisesta, kun verrokkikuntien keskiarvo oli euroa. Käytännössä myös sosiaalityön sihteerit jakavat Järvenpäässä toimeentulotukia

32 TEKNINEN TOIMI Teknisen toimen toimintakuluvertailussa ns. läpilaskutustyöt saattavat jonkin verran vääristää kunnan panostuksista saatavaa kuvaa. Tulosta verrattaessa taas sisäisten vuokrien laskutusperusteiden erot vääristävät saatuja tunnuslukuja. Tekniseen toimeen luetaan myös siivouspalvelut, mutta ei liikuntatointa. Verrokkikuntien keskimääräiset toimintakulut olivat 539 euroa asukasta kohti, Järvenpäässä 584 euroa vuonna. YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU Tekninen toimi: toimintakulut / asuaks NURMIJARVI JARVENPAA HYVINKAA Yhdyskuntasuunnittelu: toimintakate / asukas Yhdyskuntasuunnittelu sisältää alueiden käytön suunnittelun sekä seutu-, yleis- ja asemakaavoituksen. Tehtävään eivät sisälly maanmyyntitulot. Järvenpään yhdyskuntasuunnittelun kulut olivat bruttomääräisesti kuntaryhmän alimmat. Myös nettokulut olivat hieman keskimääräistä pienemmät. Asukaskohtaiset menot eivät ole juuri kasvaneet kolmen vuoden aikana LIIKENNEVÄYLÄT Liikenneväylien ylläpitoon käytetyt nettomenot suhteutetaan liikennöimisalueen pinta-alaan. Järvenpään menot olivat hieman keskimääräistä alemmat. Asukasta kohti laskettuna Järvenpään nettomenot olivat keskimääräistä suuremmat. Liikenneväylät: toimintakate / m 2-1,80-1,60-1,40-1,20-1,00-0,80-0,60-0,40-0,20 0,00 30

33 Liikenneväylät: investoinnit / asukas Liikenneväyläinvestoinnit on suhteutettu asukaslukuun. Kolmen vuoden aikana Keravalla ja Järvenpäässä on investoitu eniten, mikä on merkittävää kuntien pinta-ala huomioon ottaen Työpanosta kohti Järvenpäässä oli liikennöintialuetta hieman keskimääräistä enemmän. Järvenpäässä työpanokseen kirjautuvat myös investoinneista rahoitettaviin kadunrakennustöihin liittyvät henkilötyövuodet, muiden kuntien kirjauskäytännöstä ei ole tietoa. PUISTOT JA YLEISET ALUEET Järvenpäässä on verrokkikuntajoukosta toiseksi eniten puistopinta-alaa. Rakennettuja ja hoidettuja puistoja oli Tuusulassa 97 ha ja Järvenpäässä 92 ha, kun verrokkikunnissa oli keskimäärin vain 42 ha. Puistopinta-alaa kohti Järvenpään toimintakulut olivat kaikkein pienimmät. Liikenneväylät: pinta-ala m 2 / tehty työaika htv Puistot: toimintakulut / ha JARVENPAA NURMIJARVI KIRKKONUMM I HYVINKAA

34 Puistot: toimintakate / asukas Kun puistotoimen toimintakatetta verrataan asukaslukuun, Järvenpään nettomenot ovat toiseksi suurimmat. -25,00-20,00-15,00-10,00-5,00 0,00 Järvenpäässä puistoihin on kolmen viimeisen vuoden aikana investoitu tasaisesti noin 5-7 euroa asukasta kohti. Joissakin muissa kunnissa vuosittaiset vaihtelut ovat suuremmat. Järvenpään investointitaso on verrokkikuntien keskiluokkaa. Puistot: investoinnit / asukas 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00 16,00 TOIMITILAT Toimitiloihin luetaan kuuluvaksi kiinteistöjen ja rakennusten suunnittelu, rakentaminen, rakennuttaminen, peruskorjaus, kunnossapito, hoito ja siivous. Mukana ovat kaikki kunnan omat ja vuokratut toimitilat riippumatta siitä, kuka niistä kunnassa vastaa. Toimitiloihin ei lueta asuinrakennuksia. Hallinnassa olevat toimitilat htm 2 / asukas Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Lohjalla oli muita kuntia enemmän toimitiloja. Näillä kunnilla on mm. mittavia kulttuuri- ja liikuntatiloja. Uuden lukion valmistuminen ja Seutulantien toimitilojen käyttöönotto lisäsivät toimitilamäärää Järvenpäässä vuonna. 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 32

35 Toimitilat: toimintakulut / htm 2 Huoneistoneliömetriä kohti Järvenpään toimintakulut ovat kaikkein pienimmät. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 Järvenpäässä lukion rakentaminen nostaa vuosien - investointilukuja. Nopeimmin kasvavissa kunnissa investointitasot ovat korkeita. Toimitilat: investoinnit / asukas Korvausinvestoinnit on erikseen suhteutettu toimitilojen pinta-alaan. Järvenpäässä korvausinvestointien suhteellinen taso on ollut kaikkein pienin eli noin 60 % verrokkikuntien keskimääräisestä tasosta. Toimitilat: korvausinvestoinnit / htm 2 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 33

36 VESIHUOLTO Vesimaksu oli kaikkein korkein Kirkkonummella 1,18 euroa vesikuutiota kohti ja alin Keravalla ja Nurmijärvellä 0,77 euroa. Jätevesimaksu oli korkein Nurmijärvellä 1,63 euroa kuutiota kohti ja alin Kirkkonummella 1,11 euroa. Järvenpään vesimaksu on 0,07 euroa keskimääräistä alempi, jätevesimaksu vastaa verrokkikuntien keskiarvoa. Vesihuolto: taksat / m 3 0,77 1,34 0,97 1,17 0,82 1,35 0,90 1,30 0,88 1,40 1,18 1,11 0,80 1,50 0,77 1,63 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 Vesimaksu Jätevesimaksu Vesihuoltolaitosten tulokset vaihtelivat Lohjan 0,74 euroa ja Tuusulan 0,01 euroa välillä laskutettua vesikuutiota kohti. Verrokkikuntien keskiarvo oli 0,44 euroa ja Järvenpään tulos 0,50 euroa. Vesihuolto: tulos / m 3 NURM IJÄRVI -0,10 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 Vesihuolto: investoinnit / asukas Vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat Järvenpäässä olleet hieman matalammalla tasolla kuin verrokkikunnissa keskimäärin. Verkostojen pituudet vaikuttavat investointitasoon. Järvenpäässä sekä vesiettä jätevesiverkoston pituus on keskimääräistä lyhyempi, mutta sadevesiviemäriverkoston pituus on keskimääräistä pitempi asukasta kohti. NURM IJÄRVI 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 34

37 LIITETAULUT 35

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela

Porvoon palvelurakenteen kustannus. HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Porvoon palvelurakenteen kustannus HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan tehdä johtopäätöksiä

Lisätiedot

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija

Porvoon palvelurakenteet. Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Porvoon palvelurakenteet Lyhennelmä esityksestä Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, erityisasiantuntija Toimeksianto Tarkastella Porvoon kaupungin toimintoja yleisten tilastojen perusteella, jotta voidaan

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Nettokustannusten vertailu 22.1.2009 PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU. Kouvola

Nettokustannusten vertailu 22.1.2009 PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU. Kouvola PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU PALVELUJEN NETTOKUSTANNUSTEN VERTAILU LÄHTÖTIEDOT Väestötiedot 31.12 27 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 27 (Tilastokeskus) (tehtäväluokitukset http://tilastokeskus.fi/keruu/kutall/lisaohjeita6.pdf

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla.

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla. 1(8) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun muuttujat tilastovuodesta/tilikaudesta 2015 alkaen (tiedonkeruu keväällä 2016). Käyttötaloustiedot Käyttötaloustiedot kerätään kolmessa kokonaisuudessa;

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014

Kuntien taloustietoja 2014. Lähde:Tilastokeskus 2015, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 2014 Kuntien taloustietoja 214 Lähde:Tilastokeskus 215, Kuntien raportoimat talous- ja toimintatiedot, Kuntien tunnusluvut 214 7 Verotulot 214 /asukas 6 Kemi 3851 /as. Koko maa 387 /as. Kemi sai vuonna 214

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Nettokustannukset asukasta kohti /asukas pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Huom! Kuntien tehtävät vaihtelevat, esim. ammatillinen koulutus on joskus

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016

Tilinp. Ed.budj Budj. Muutos TS2 tuh. TS3 tuh. 2012 2013 2014 % 2015 2016 YPÄJÄN KUNTA Sivu 1 001000 Vaalit 3001 Myyntituotot 3130 Muut suoritteiden myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3001 Myyntituotot 3 800 100,0 4 4 3 800 100,0 4 4 4003 Maksetut palkat ja palkkiot -3 500 100,0-4

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista vuosina 2000- mrd. euroa: 2000 2011 muutos-%: 11-12 12-13 00-13 keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 13,40 14,16 14,67 5,7 3,6 7,1 - Aineet,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta

LAPINLAHDEN KUNTA. Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015. Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015. Kunnanvaltuusto. Kunnanhallitus. Sivistys- lautakunta Khall 8.12.2014 209 liite 5 Valtuusto 16.12.2014 58 liite 5 LAPINLAHDEN KUNTA Luottamushenkilöorganisaatio 1.1.2015 Viranhaltijaorganisaatio 1.1.2015 Luottamushallinnon organisaatio Kunnanvaltuusto Tarkastus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

10 VAALIT Selite KS 2015 LKES 2016 KJES 2016 TA 2016 KS 2016 SISÄINEN TULOSLASKELMA

10 VAALIT Selite KS 2015 LKES 2016 KJES 2016 TA 2016 KS 2016 SISÄINEN TULOSLASKELMA Kankaanpään kaupunki TA 2016 Käyttösuunnitelma 1 (12) TALOUSARVIO 2016 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA (KS 2016) 10 VAALIT -18 000-18 000 Palkat ja palkkiot 13 289 Eläkekulut 1 992 Muut henkilösivukulut

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti 1(6) 29.9.2014 KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti Tuottavuus ja taloudellisuus Palvelujen laatu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Pudasjärvi Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja: Case Pudasjärvi Talousmodulin havaintoja Pudasjärveltä 1. Väestö- ja työpaikkakehitys

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot