Sastamalan kaupungin KAAVOITUSOHJELMA ja kaavoituskatsaus vuodelta 2016

Transkriptio

1 Sastamalan kaupungin KAAVOITUSOHJELMA ja kaavoituskatsaus vuodelta

2 KAAVOITUSKATSAUKSEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaavaasiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen on, kysynnän sitä edellyttäessä, liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Tässä kaavoituskatsauksessa on lisäksi selvitetty kaavoituskäsitteitä, kerrottu kaavoituksen yhteyshenkilöt sekä kuinka kuntalainen voi vaikuttaa kaavoitukseen. Sastamalassa kaavoituskatsauksen yhteydessä on tehty kaavoitusohjelmaa tulevalle kaksivuotiskaudelle. Kaavoitusohjelmassa esitettyjen töiden lisäksi saattaa ohjelmakaudella tulla vireille muitakin kohteita. Yleiskaavoituksen, muun yleispiirteisen suunnittelun ja asemakaavoituksen painopistealueiden osalta ohjelmointia muutetaan valtuustokausittaiseksi, jolloin kaavoitusohjelman merkitys kaupungin strategisena asiakirjana korostuu. Selvimmin strategisuus tulee näkymään Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ajanmukaisuuden arviointina ja tarvittaessa päivittämisenä valtuustokausittain. Yleiskaavoituksen osalta käynnistettävät yleiskaavahankkeet lukitaan nelivuotisen ohjelmakauden ajaksi, mikä helpottaa työpanosten ja laadittavien selvitysten resursointia ja ajantasaisuutta, sekä lisää yleiskaavoituksen etenemisen johdonmukaisuutta ja ennakoitavuutta. Asemakaavoituksen osalta valtuustokausittainen ohjelmointi jäntevöittää johdonmukaisesti etenevää asemakaavojen ajantasaistamista. Tällöin kiireellisten hankeasemakaavojen ohella on mahdollista viedä eteenpäin ajantasaista asemakaavaa ylläpitävää ja yleiskaavoituksen pohjalta tapahtuvaa uusien alueiden peruskaavoitusta. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Kaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Sillä pyritään parantamaan alueidenkäytön suunnittelun mahdollisuuksia ohjata yhdyskuntakehitystä, toimintojen sijoitusta ja ympäristön käyttöä kestävää kehitystä edistävään, ympäristöhaittoja vähentävään ja luonnonvaroja säästävään suuntaan. Vuoden 2016 lakiuudistuksen keskeinen uudistus oli poikkeamislupaharkinnan siirtyminen kokonaisuudessaan kunnan päätösvaltaan. Valmisteilla olevassa lakipaketissa pyritään edelleen sujuvoittamaan kaavoituksen ja rakentamisen päätöksentekoprosesseja. Lakimuutos helpottaisi rakentamisen ohjaamista suoraan yleiskaavalla niin tiiviillä kyläalueilla kuin näitä ympäröivillä haja-asutusalueillakin. Uudistus myös lisäisi kunnan omaa vastuuta alueidenkäyttönsä kehittämisestä. Kaavoituksen ja lupaharkinnan sujuvoittaminen edellyttää henkilö- ja muiden resurssien riittävyyden turvaamista jatkossakin.

3 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Alueidenkäyttöä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), jotka koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. MRL:n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Tavoitteet ovat keskenään samanarvoisia, eikä niitä ole asetettu tärkeys- tai kiireellisyysjärjestykseen. Yleistavoitteet on tarkoitettu sovellettaviksi yleispiirteisiin kaavoihin. Alueidenkäyttöä koskevat erityistavoitteet koskevat sen sijaan kaikkia kaavamuotoja. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet asettavat MRL:ssä annettujen kaavan sisältövaatimusten ohella reunaehtoja kaavasuunnitteluun ja joiltakin osin myös lupavalmisteluun alueilla, joilla kaava ei ohjaa rakentamista. Kaavan hyväksymispäätöksen tekee maakuntakaavaa lukuun ottamatta kunta. Sastamalan kaupungin hallintosäännön mukaan yleiskaavat hyväksyy aina kaupunginvaltuusto. Vaikutuksiltaan tavanomaisten asemakaavojen osalta hyväksymispäätöksen tekee kaupunginhallitus, vähäisten osalta tekninen lautakunta ( alkaen ympäristölautakunta). Poikkeamispäätösten osalta ratkaisun tekee lupa-asian luonteesta riippuen kaupunginhallitus, rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Näiden lisäksi alueidenkäyttöä voidaan tarkastella vapaamuotoisemmin ja ohjaavuudeltaan väljemmin suunnitelmin, kuten rakennemallein ja yleissuunnitelmin, joilla ei ole oikeusvaikutuksia. Maakuntakaava keskittyy maakunnan kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin ja yleiskaava kunnan laaja-alaisiin maankäytön kysymyksiin. Maakuntakaavan laatii Pirkanmaan liitto. Kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. Ranta-alueilla yleiskaava laaditaan tavanomaisesti niin tarkaksi, että sen perusteella on mahdollista myöntää rakennuslupia. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti toimintojen sijoittamista sekä rakennusten ja lähiympäristön toteuttamista. Asemakaavassa määritellään kullekin alueelle käyttötarkoitus, rakennuspaikat, rakentamisen määrä, rakentamistapa, katuyhteydet, pysäköinti- ja oleskelualueet, jne. Rakennusluvat myönnetään asemakaavan perusteella. Asemakaavaa on laadittava sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve edellyttää. MRL velvoittaa kuntaa huolehtimaan myös asemakaavan ajanmukaisuudesta. Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, ei saa myöntää rakennuslupaa sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta oleellista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden.

4 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslaissa korostetaan kansalaisten mahdollisuuksia osallistua kaavoituksen valmisteluun. Suunnittelun tulee tapahtua mahdollisimman avoimesti ja vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisilla tarkoitetaan tässä maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Jokaisen kaavahankkeen alkuvaiheessa laaditaan hanketta kuvaava asiakirja, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Sen tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee sekä missä vaiheessa ja miten siihen voi vaikuttaa. OAS:ssa pyritään tunnistamaan myös ne vaikutukset, joita kaavatyön kuluessa on tarkoitus arvioida. OAS:aa voidaan tarpeen tullen tarkentaa kaavaprosessin aikana. OAS:n sisältöön voi vaikuttaa aina siihen asti, kun kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kuntalaiset voivat vaikuttaa kaavoitukseen myös tekemällä aloitteita ja osallistumalla julkiseen keskusteluun. Alueella toimivat yhdistykset voivat ilmoittautua kaavan aloitusvaiheessa osalliseksi. Jokaiseen kaavaan ja kaavamuutokseen voi vaikuttaa aloitusvaiheessa jättämällä mielipiteen kaavan nähtävillä ollessa tai kaavaa koskevassa yleisötilaisuudessa. Kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä osalliset voivat jättää kirjallisen muistutuksen kaavasta. Mielipiteet ja muistutukset säilytetään kaava-asiakirjojen joukossa koko kaavaprosessin ajan, ja kaavan laatija tekee palautteesta yhteenvedon sekä vastineet, joissa kerrotaan miten palaute huomioidaan kaavan jatkosuunnittelussa. Sastamalan kaupunki pyrkii lisäämään myös verkkoympäristössä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

5 MAAKUNTAKAAVOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaiskaavana, vaiheittain tai osa-alueittain. Pirkanmaalla maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Pirkanmaan liitto, joka on 22 kunnan omistama kuntayhtymä. Maakuntakaavan laatimista koskevan päätöksen tekee maakuntahallitus ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Helmikuussa 2016 voimaan tulleen MRL:n muutoksen jälkeen ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavaa, vaan se vahvistuu samalla tavalla kuin muutkin kaavat. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32 ). VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Pirkanmaalla on voimassa kolme vahvistettua maakuntakaavaa: Pirkanmaan 1. maakuntakaava vahvistettiin valtioneuvoston päätöksellä Se on MRL:n mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavassa keskitytään tie-, raide- ja lentoliikenteen alueiden ja verkostojen kehittämiseen. Maakuntakaavojen yhdistelmään voi tutustua osoitteessa: Kiikoisten alueella on edelleen voimassa Satakunnan maakuntakaava, jonka on vahvistanut ympäristöministeriö Myös se on MRL:n mukainen kokonaismaakuntakaava. Laadinnassa oleva Pirkanmaan maakuntakaava 2040 korvaa myös Kiikoisten alueella nyt voimassa olevan maakuntakaavan. Satakunnan alueelle myöhemmin laaditut vaihemaakuntakaavat eivät enää ulotu Kiikoisten alueelle. Satakunnan maakuntakaavaan voi tutustua osoitteessa:

6 Kuva 1. Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä. Kuva 2. Ote Satakunnan maakuntakaavasta.

7 VIREILLÄ OLEVA MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, Pirkanmaan maakuntakaava 2040, joka voimaan tullessaan korvaa nykyiset maakuntakaavat. Pirkanmaan maakuntakaava käsittelee kaikkia alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeitä osa-alueita, joita ovat mm. keskusta-alueet, palveluiden alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, asuin- ja työpaikka-alueet, liikenteen ja logistiikan verkostot ja alueet, teknisen huollon verkostot ja alueet, virkistys- ja suojelualueet, viheryhteydet sekä maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä keväällä Luonnoksesta saadun palautteen ja lisäselvitysten perusteella laadittu maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä loka-marraskuussa Ehdotus on nähtävillä Pirkanmaan liitossa, verkkosivulla sekä Pirkanmaan kunnissa. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotuksesta järjestetään esittelytilaisuuksia eri puolilla Pirkanmaata. Tätä varsinaista maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä oloa ennen on jo kerätty Pirkanmaan kuntien ja eri viranomaistoimijoiden lausunnot uudesta kaavaehdotuksesta. Kooste saaduista lausunnoista vastineineen on luettavissa edellä mainitussa internet-osoitteessa. Kuva 3. Ote lausuntokierroksella olleesta Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n ehdotuksesta.

8 YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on kunnan tai sen osan (osayleiskaava) yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaava näyttää, millaista kehitystä sen kattamalla alueella tavoitellaan. Yleiskaava ohjaa kunnan asemakaavoitusta. Sastamalan kaupungissa on tällä hetkellä voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat (OYK): Äetsän taajama-alueiden ja Kokemäenjokilaakson OYK (2002), Ellivuoren OYK* (2002), Häijää (2002), Karkun taajaman OYK* (2003), Kiikoisten taajama-alueen OYK* (2004), Äetsän eräiden järvien OYK:n muutos* (2008), Rautaveden länsirannan OYK* (2010), Houhajärven rantaoyk* (2013), Keskustaajaman rakenneoyk (2014) ja Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaoyk (2016). Näistä tähdellä* merkityt ovat rantarakentamista suoraan ohjaavia osayleiskaavoja. Uudet valmisteltavat yleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisina. Oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen lisäksi Sastamalassa on joukko oikeusvaikutuksettomia yleiskaavoja. Ne eivät ohjaa sitovasti muuta suunnittelua tai lupaharkintaa, mutta ilmaisevat kunnan tavoittelemaa kehitystä kohdealueellaan. Oikeusvaikutuksettomia osayleiskaavoja Sastamalassa ovat: Vammalan keskustaajaman OYK (1981), Suodenniemen keskustan OYK (1982) sekä sen muutos ja laajennus (1995), Putajan OYK (1986), Vammalan rantaoyk (1989) ja Uotsola- Häijää-Salmi OYK (2002). Sastamalan alueidenkäytön tavoiteltua kokonaiskehitystä tarkastellaan Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmalla, joka ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kaava, vaan yleispiirteinen koko kunnan strateginen karttamuotoinen tavoiteasiakirja. Se esittää kaupungin pääkeskuksen ja alakeskukset, kehitettävät taajama-alueet, asemakaavoituksen laajenemissuunnat, virkistyskäytön painopistealueet sekä joukko- ja palveluliikenteen kehittämistarpeet. Tämänhetkinen kaupunkirakennesuunnitelma tähtää vuoteen 2030, ja se on hyväksytty kaupunginvaltuustossa VUONNA 2016 VALMISTUNEET YLEISKAAVAT Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava Osayleiskaavan perusteella on mahdollisuus myöntää rakennusluvat kolmelle tuulivoimalalle. Osayleiskaavan laadinta kesti vajaat kaksi vuotta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan Hämeenlinnan hallinto-oikeus päätti hylätä kaavasta tehdyt valitukset.

9 VIREILLÄ OLEVAT YLEISKAAVAT Mouhijärvi-Häijää-Salmi osayleiskaavan muutos ja laajennus Osayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa uusien asumisen, palvelujen ja työpaikkojen alueiden sijoittuminen, liikenteelliset ratkaisut sekä Mouhijärven (yhdistettynä Uotsola ja Häijää) asema Sastamalan alakeskuksena. Yleiskaava ohjaa maanhankintaa ja asemakaavoitusta sekä suunnittelutarveharkintaa. Ranta-alueella kaavaa käytetään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Kaavoitus on käynnistynyt vuonna Kaavaehdotus oli nähtävillä lokakuussa Kaavaehdotuksesta saatiin useita muistutuksia ja lausuntoja. Ehdotuksen tarkistamista varten on täydennetty mm. arkeologista selvitystä ja tarkistettu rantarakentamista koskeva aineisto. Tarkistettu kaavaehdotus valmistuu talven 2016/2017 aikana. Kaavaehdotus laitetaan uudelleen v nähtäville, koska siihen tehdyt muutokset ovat merkittäviä. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Stormin kyläosayleiskaava Stormin kylän ympäristöön laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota on tarkoitus käyttää osalla alueesta suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 44 mukaisesti. Kyläosayleiskaavan tarkoituksena on ohjata rakentamista sekä turvata yhdyskuntarakenteen hallittu kasvu osoittamalla kehitettävät kyläalueet, maaseutuelinkeinojen alueet sekä virkistys- ja suojelualueet. Erillisinä tavoitteina ovat alueen rikastamotoiminnan ja muiden yhdyskunnan toimintojen yhteensovittaminen sekä mitoitusperiaatteiden määrittäminen rakennusoikeuden tasapuoliseen jakautumiseen. Kaavoitus on käynnistynyt vuonna Kaavaehdotus oli nähtävillä tammikuussa Ehdotuksesta saadun palautteen vuoksi arkeologista inventointia on täydennetty ja ehdotuksen tehty tarpeellisia muita tarkistuksia. Tavoitteena on saada kaava hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2016 aikana. Lisätiedot: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä KÄYNNISTETTÄVÄT YLEISKAAVAT Yleiskaavoituksen tarvetta on arvioitu haettujen poikkeamislupien ja rakentamispaineen perusteella niistä yleiskaavallista tarkastelua edellyttävistä hankkeista, jotka on tunnistettu edellisessä tai sitä aiemmissa kaavoitusohjelmissa. Viime vuosina merkittävä osa poikkeamislupahakemuksista ja rakentamispaineesta on kohdistunut Sastamalan keskusvesistön rannoille ja sen läheisyydessä oleville kyläalueille. Tästä syystä yleiskaavoituksen painopistettä esitetään siirrettäväksi näille alueille, joilla rakentamispaineen lisäksi on merkittävää tarvetta sovittaa uudisrakentamista arvokkaaseen maisemaan ja kulttuuriympäristöihin. Keskusvesistön rantaja kyläalueiden suosiota lisää hyvät liikenneyhteydet valtatie 12:lle ja mm. Tampereen kaupunkiseudulle.

10 Rautaveden ja Kuloveden itärannan osayleiskaava, vaiheet 1 ja 2 Kaava-alue sisältää kaikki Rautaveden ja Kuloveden ranta-alueet, jotka jäävät jo voimassa olevien oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen (Keskustaajama, Rautaveden länsiranta, Karkku, Ellivuori) ja laadinnassa olevan Stormin kyläosayleiskaavan ulkopuolelle. Lisäksi kaava-alueeseen otetaan mukaan kyläalueita, joilla rakentamista on tarpeen kaavallisesti ohjata ympäristön arvojen huomioon ottamiseksi. Kaavalla pyritään lisäämään kestävällä tavalla toteutuvaa maaseutuasumista. Kaava sisältää myös Lopenkulman alueen, jolla osayleiskaavan laadinta on jäänyt kesken sekä alueita, jotka on jouduttu jättämään ulkopuolelle Stormin kyläosayleiskaavasta. Kaavoitus käynnistetään v. 2017, ja se laaditaan suuren alueensa vuoksi kahdessa vaiheessa. Lisätiedot: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä Liekoveden ja Kokemäenjoen yläjuoksun osayleiskaava Kaava-alue sisältää Keskustaajaman rakenneosayleiskaavan alueelta Liekoveden ranta-alueet sekä Nokkakylän, Kaukolan ja Vinkkilän selvitysalueet, joilla rakenneosayleiskaavassa on katsottu olevan lisäselvitystarvetta. Kokemäenjokivarressa kaava-alue ulottuu vähintään entiseen kunnanrajaan ja enintään Kiikan taajamaan (Kiikkapäänkoskeen) asti. Kaava-alueelle, erityisesti Nokkakylän alueelle ja Liekoveden etelärannalle, on kohdistunut useita poikkeamislupahakemuksia. Lisäksi alueeseen kohdistuu mm. maiseman- ja luonnonsuojelullisia, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin liittyviä sekä virkistyskäytön selvitystarpeita ja yhteensovittamista muun maankäytön kanssa. Kaavoitus käynnistetään v tai 2018, kaavoituksen henkilöresursseista riippuen. Lisätiedot: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä YLEISKAAVAN LAADINTATARPEET Yleiskaavoituksen laadinnan tarvetta aiheuttaa Sastamalassa osaltaan suuri kaavoittamattomien ranta-alueiden määrä. Pirkanmaan ELY-keskuksen v tekemän selvityksen mukaan Sastamalassa kaavoittamatonta rantaviivaa oli yli yhteensä noin 550 km. Vain noin 35 % rantaviivasta on kaavoitettu asema- ja rantaasemakaavoin tai sellaisilla yleiskaavoilla, joilla rantarakentamista ohjataan suoraan. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada vähintään 2/3 rantaviivasta kaavoituksen piiriin. Tämän tavoitteen saavuttaminen merkitsee sitä, että ranta-alueiden osayleiskaavoituksen tulee olla jatkuvaa myös tulevina vuosina. Toinen merkittävä yleiskaavojen laadintatarve muodostuu oikeusvaikutuksettomien tai sisällöltään ja tavoitteiltaan vanhentuvien osayleiskaavojen uudistamisesta. Lisätarpeita aiheuttaa muuttuva maankäyttö, joka edellyttää lupaharkinnan tai yksityiskohtaisen kaavoituksen pohjaksi yleiskaavallista tarkastelua. Tällaista tarvetta saattaa aiheuttaa esim. tuulivoimarakentaminen, laaja-alainen turpeen- tai kiviaineksenotto, teollisuus- tai palvelurakentaminen tai bioenergiantuotanto. Pohjoisten vesistöjen osayleiskaava Kaavallisen tarkastelun tarve koskee kaikkia keskustaajaman pohjoispuolella olevia, ranta-asemakaavoittamattomia ranta-alueita. Erityisesti entisen Mouhijärven ja Suodenniemen alueilla on lukuisia suuria ja pieniä vesistöalueita, joille kohdistuu

11 hajanaisesti rakentamispaineita ja poikkeamislupahakemuksia. Alueen laajan koon vuoksi suunnittelu on tarpeen tehdä vaiheittain ja osissa, Sastamalan keskusvesistön rantaosayleiskaavoituksen valmistuttua. Kaavoituksen todennäköinen aikaisin aloittamisvuosi on MUU YLEISPIIRTEINEN SUUNNITTELU Kaavoitusohjelmaan otettiin uutena kokonaisuutena merkittävät keskusta-alueen yleissuunnitelmat ja selvitykset, joiden pohjalta voidaan tulevaisuudessa harkita ja arvioida tulevia kaavoitustarpeita. Yleissuunnitelmat vahvistavat kaupungin strategisia tavoitteita ja niistä ennen kaikkea vetovoiman vahvistamista sekä elinkeinotoiminnan edellytysten kehittämistä. Yleissuunnitelmien ja kehittämishankkeiden yhteydessä etsitään ratkaisuja myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liityntä- ja asiointipysäköinnin tarpeisiin. Yleissuunnitelmat ja selvitykset pyritään tekemään pääosin yhdyskuntasuunnittelun omana työnä. A Keskusta-alueen täydennysrakentamis- ja kehittämisselvitys Sykettä Sastamalan sydämeen hanke (SYKE) Kehittämisselvitys on aloitettu v syksyllä siirtämällä tehtyjä olemassa olevia selvityksiä paikkatietoon sekä laatimalla alustavia aineistoluetteloja, mitä kaikkea tietoa kehittämisselvitykseen välttämättä tarvitaan. Hyväksytyn hankesuunnitelman pohjalta on laadittu vuoden 2016 aikana lukuisia selvityksiä ja osallistettu asukkaita ja eri toimijoita. Hankkeella luodaan edellytyksiä elävän, viihtyisän, vetovoimaisen ja turvallisen keskustan kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa kaupungin vetovoimatekijöitä ja luoda niiden pohjalta uusia. Tavoitevaiheen palautetta kerätään vuoden 2017 helmikuun loppuun asti. Olemassa olevien ja vielä laadittavien selvitysten ja saatujen palautteiden pohjalta valitaan käyttökelpoiset ideat ja laaditaan toimenpideohjelma, joka ohjaa konkreettisten toimenpiteiden toteuttamista. Toimenpideohjelmaan kirjataan tarvittavat kaavamuutokset ja ne aikataulutetaan tuleviin kaavoitusohjelmiin. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa

12 B Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma Kehittämisen kohteena oleva alue keskustan itäpuolella on pituudeltaan noin 1,5 km. Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on n. 14 ha tilavaraus ohitustielle. Suunnitelmassa on tarkoitus selvittää kyseiselle alueelle toimivat liikenneratkaisut niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin osalta kytkettynä keskustan alueen kokonaisverkkoon. Lisäksi suunnitelman tarkoituksena on selvittää alueen tulevat maankäyttömahdollisuudet erityisesti keskustan palveluihin tukeutuvan tiiviin asuntorakentamisen osalta. Suunnittelussa varaudutaan edelleen Keskustan rakenneosayleiskaavan mukaisesti Kilpinokan sillan rakentamiseen, mutta alueen toteutumisedellytykset selvitetään myös siltaratkaisusta riippumattomasti. Tarvittaessa suunnittelualuetta laajennetaan Tervakallion ja Siikasuon alueille vesistön pohjoispuolella. Yleis- ja kehittämissuunnitelman pohjalta arvioidaan alueen tulevaisuuden kaavamuutostarpeet ja suunnitelma toimii asemakaavoituksen runkona. Kehittämissuunnitelman hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa Suunnitelman arvioidaan valmistuvan Lisätiedot: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä C Varikon alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma Kaavoitusohjelmassa nostettiin valtatien 12 eteläpuolella oleva Ritakallion alue yleiskaavallisesti tarkasteltavaksi kohteeksi, jolla on tarkoitus tutkia alueen edellytyksiä teollisuus- ja liiketoiminnan uudeksi laajentumisalueeksi. Vuoden 2016 aikana Sastamalan kaupungille tarjoutui kuitenkin mahdollisuus hankkia teollisuustoiminnan vahvistamiseksi entistä Vammalan varikon aluetta, joka liittyy Ritakallion aluetta tiiviimmin olemassa olevaan teollisuustoimintaan, ja jonka kunnallistekniset valmiudet ovat jo runkolinjojen osalta olemassa. Tämän vuoksi Varikon alueelle laaditaan yleissuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi ennen Ritakallion aluetta, jonka yleiskaavallinen tarkastelu siirtyy ohjelmakauden ulkopuolelle. Varikon alueen yleis- ja kehittämissuunnitelman laadinta voidaan käynnistää aikaisintaan v. 2017, kaavoituksen henkilöresursseista ja muun kaavoituksen kiireellisyydestä riippuen. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa D Salmin kyläsuunnitelma Laatimalla kyläsuunnitelma vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa pyritään löytämään oikeusvaikutteista osayleiskaavaa kevyempi maankäytön ohjausväline ohjeellisesti noudatettavaksi. Suunnitelman tarkoituksena on tutkia alueen rakentamismahdollisuuksia. Kyläsuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kaava, eikä sillä päätetä alueen rakennusoikeuden määrästä. Kyläsuunnitelma laaditaan Salmin vanhan kylätaajaman alueelle, joka on merkitty kyläalueeksi Mouhijärvi-Häijää-Salmin osayleiskaavassa. Alueiden suunnitteluun vaikuttavat mm. sijainti arvokkaassa maisemassa sekä kulttuurihistorialliset ja luontoarvot. Salmin ohella kyläsuunnittelun kohteeksi esitetty Vihattulan alue on tarkoitettu asemakaavalla suunniteltavaksi alueeksi, eikä siten sovellu kevyen kyläsuunnitel-

13 man kohdealueeksi. Rautaveden länsirannan osayleiskaavassa rakennuspaikan pinta-alavaatimus ennen yksityiskohtaisempaa kaavoitusta on 5000 m2. Yksittäisiä rakennushankkeita alueella voidaan ohjata suunnittelutarveratkaisuin, silloin kun rakentaminen ei vaikeuta tulevaa kaavoitusta. Salmin kyläsuunnitelman laadinta aloitetaan Stormin kyläosayleiskaavan valmistuttua ja sen toteutuksesta saatujen kokemusten perusteella aikaisintaan v.2018, kaavoituksen henkilöresursseista ja muun kaavoituksen kiireellisyydestä riippuen. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi, yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä E Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman ajantasaisuus Kaupunkirakennesuunnitelma on kaupunginvaltuuston hyväksymä strateginen karttamuotoinen esitys, jossa kuvataan kaupungin keskushierarkia, liikenteen pääverkosto sekä kehittämisalueet ja muut kartalla esitettävät keskeiset kehittämistavoitteet, kuten joukko- ja palveluliikenteen sekä virkistyskäytön kehittämistarpeet. Kaupunkirakennesuunnitelma tähtää noin 15 vuoden päähän. Jotta kehittämisen suuntaa voidaan ohjata johdonmukaisesti, kaupunkirakennesuunnitelman ajanmukaisuus arvioidaan valtuustokausittain, ja mahdolliset muutokset suunnitelmaan päättää sama valtuusto, joka on tehnyt ajanmukaisuuspäätöksen. Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä ASEMAKAAVOITUS Asemakaavan laadinta toteuttaa maakuntakaavassa ja oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa esitettyjä perusratkaisuja yksityiskohtaisella tasolla. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 54 ). Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Yhdyskuntasuunnittelu on laatinut selvityksen asemakaavojen ajanmukaisuudesta. kaupunginhallitus on hyväksynyt selvityksen Selvityksessä on esitetty ajanmukaisiksi katsotut kaavat sekä vanhentuneiksi arvioidut kaavat, jotka ovat jääneet suurelta osin toteutumattomiksi, eivät vastaa nykytilannetta tai tavoitteita, ovat yleiskaavan vastaisia tai ovat kaavamääräyksiltään tai muuten vanhentuneita. Kaupunginhallitus totesi selvityksessä ajanmukaisiksi esitetyt asemakaavat edelleen ajanmukaisiksi. Vanhentuneista asemakaavoista ei ole tehty päästöstä, vaan vanhentuneisuus harkitaan tapauskohtaisesti joko rakennuslupaprosessissa tai kaavamuutosta käynnistettäessä. Selvitys asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioimiseksi on luettavissa

14 VUONNA 2016 VALMISTUNEET ASEMAKAAVAT A005 As Oy Vammalan Villa Airilan asemakaavan muutos Kaavamuutoksella Keskustan korttelin 7 tontille 1 luotiin edellytykset asuinkerrostalon rakentamiselle ja rantareitin toteuttamiselle. A047 Muurainkujan korttelin 49 asemakaavan muutos Kaavamuutoksella muutettiin yleiseen rakentamiskäyttöön tarkoitettu tontti kahdeksi omakotitalon tontiksi Sileekallion alueella.

15 A050 Suodenniemen korttelien 100 ja 101 asemakaavan muutos Kaavamuutoksella muutettiin alueen kortteli- ja katujärjestelyjä, tarkoituksena parantaa alueen toteutettavuutta. A058 Sammonkatu 18 asemakaavan muutos Kaavamuutoksella luotiin edellytykset asuinkerrostalon rakentamiselle keskustaalueelle, aiemmin myönnetyn poikkeamisluvan pohjalta.

16 VIREILLÄ OLEVAT ASEMAKAAVAT A007 Asemanseudun asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on ajanmukaistaa kaava mm. rakennusten suojelutarpeen ja täydennysrakentamisen osalta. Asemanseutua kehitetään osana Vammalan keskusta-aluetta, raideliikenteen tulevat näkymät huomioiden. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuonna 2016, ja luonnoksen ideasta on jo toteutettu pysäköintialueen uudistaminen. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A017 Häijään keskustan asemakaava Kaavan tarkoituksena on tutkia Häijään vanhan keskusta-alueen edellytyksiä täydennysrakentamiseen ja yritystoiminnan edellytysten parantamiseen, sekä selvittää kyläkuvan kannalta merkittävät ominaispiirteet ja rakennukset, joiden säilyminen on tärkeää. Lisätavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen. Kaavaehdotus on nähtävillä syksyllä Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A029 Mouhijärven rinnakkaisväylän asemakaava ja akmuutos Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden liikenneyhteyden rakentaminen Mouhijärven ja Häijään välille. Uudella yhteydellä saadaan paikallista ja kevyttä liikennettä ohjattua erilleen ohikulkuliikenteestä. Asemakaavalla ohjataan pientalorakentamista Mouhijärven taajaman tuntumaan ja edistetään Mouhijärven ja Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Kaavaehdotus odottaa tiesuunnitelman vahvistamista. Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A035 Raivion asemakaavan muutos Tavoitteena on tarkistaa kaava ajanmukaiseksi ja säilyttää kaupunkikuvaa rikkaana ja ajallisesti moninaisena Raivion alueella. Kaavamuutoksessa esitetään rakennuskannan säilyttämistarpeet sekä tutkitaan mahdollisuudet keskustarakennetta täydentävään asuin- ja liikerakentamiseen Asemakadun varrelle. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä alkuvuonna 2016, jonka jälkeen on tehty pienellä alueella olevien pilaantuneiden maiden osalta riskinarviointia. Uusi kaavaehdotus asetetaan nähtäville syksyllä Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A044 Karkun teollisuusalueen asemakaava Kaavan tarkoituksena on tarjota uusia teollisuustontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta Karkun alueella ja kasvattaa Sastamalan teollisuustonttivarantoa. Suunnittelua varten on teetetty kalliontasaussuunnitelma, alustavat kustannusarviot, hulevesiselvitys sekä Sastamalantien alikulkuselvitys. Suunnittelussa huomioidaan mahdollisuus vaiheittaiseen toteuttamiseen. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä loppuvuodesta Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa

17 A048 Mouhijärven maisemakylien Wähätiisalan asemakaava Kaavan tarkoituksena on tarjota uusia pientalotontteja ympäröivässä maaseutumaisemassa sekä edistää Uotsolan ja Häijään rakenteellista yhdistämistä ja nauhamaista rakennetta. Samalle alueelle on tarkoitus laatia vaiheittain useampia maisemakylien asemakaavoja, joista Wähätiisalan asemakaava on ensimmäinen. Kaavaehdotus odottaa alueen osayleiskaavan hyväksymistä ja kaavan toteuttaminen edellyttää rinnakkaisväylän toteutumista. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä loppuvuodesta Lisätiedot: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa A051 Uotsolan koulun ja Pentintuvan alueen asemakaavan muutos Tavoitteena on asemakaavoittaa käyttötarkoitukseltaan sopivaa rakentamista, jossa otetaan huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristö ja keskeinen sijainti taajamatoimintojen alueella. Ainakin osittain alueelle on tarkoitus sijoittaa asumista. Kaavamuutos on kuulutettu vireille Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A052 Uotsolan asemakaavan laajennus Kaupungin omistukseen on hankittu kaksi kiinteistöä, jotka sijaitsevat Uotsolantien pohjoispuolella yhtenäiskoulua vastapäätä ja rajoittuvat asemakaavoitettuun alueeseen. Tavoitteena on asemakaavoittaa pientalotontteja sekä urheilu/virkistysaluetta hyvien palvelujen läheisyyteen Mouhijärvelle. Kaavamuutos on kuulutettu vireille Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela A054 Tyrvään pappilan ympäristön asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on maankäyttösopimuksen mukaisesti muuttaa pappilan osalta käyttötarkoitus ja rakennusoikeudet myönnetyn poikkeamisluvan mukaisiksi, selvittää mahdollisuudet seurakuntatalon laajennukseen ja parantaa alueella toimivan museon toimintaedellytyksiä. Samalla on mahdollisuus tarkastella koko korttelin 18 täydennysrakentamisen ja liikenteen järjestämisen tarpeita. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Lisätiedot: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä A055 Tuomiston kiertoliittymän alueen asemakaavan muutos Kaavan ensisijaisena tavoitteena on muuttaa asemakaava vastaamaan rakennetun kiertoliittymän ja muutetun katuverkon tilannetta. Lisätavoitteena on tutkia kiertoliittymään rajoittuvaa maankäyttöä yleiskaavan pohjalta. Kaavamuutos liittyy Vammalantien jatkamiseen Tampereentielle asti sekä Sylvään alueen yleissuunnitteluun. Kaava on kuulutettu vireille syksyllä Lisätiedot: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä A059 Vinkin teollisuusalueen korttelin 23 asemakaavan muutos Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa olemassa olevan teollisuustoiminnan laajentuminen viereiselle urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela

18 A061 Keikyän Pehulan korttelien 107 ja 109 osien asemakaavan muutos Kaavan tavoitteena on muodostaa Pehulan kortteliin 107 ikäihmisten palveluasumiselle tarkoitettu tontti siten, että se muodostaisi alueen nykyisen käytön ja rakennusten kanssa hyvän kokonaisuuden riittävällä rakennusoikeudella. Tarkoituksena on, että tontti luovutetaan tarjousten perusteella palveluseteliyrittäjälle. Kaavaluonnos on nähtävillä syksyllä Lisätiedot: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela KÄYNNISTETTÄVÄT ASEMAKAAVAT Lähiaikoina käynnistettävien asemakaavahankkeiden luettelossa esitetään ne asemakaavahankkeet, jotka ovat olleet tiedossa kaavoitusohjelmaa laadittaessa ja joiden laadinnalle on katsottu olevan selvä perusteltu tarve tai niiden laatimisesta on tehty maankäyttö- tai kaavoitussopimus. Kaavahankkeiden luettelo ei ole tyhjentävä, koska kaavoitusohjelmassa ennakoimattomien ja nopeasti etenevien rakennushankkeiden suunnittelutarve voi edellyttää kaavoitusohjelmassa jo käynnissä olevienkin kaavahankkeiden ohittamista työn kiireellisyydessä. Lisätiedot käynnistettävistä kaavahankkeista ja aloitteet asemakaavan laatimiseksi: maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela 1. Vammaksen yritysalueen (teollisuusalueen) asemakaava ja akmuutos Kaavan tavoitteena on kehittää ja laajentaa keskustaajamassa Sastamalantien varressa olevan teollisuus- ja työpaikka-alueen toiminnan edellytyksiä ja tarjota sijoittumisvaihtoehtoja uudelle yritystoiminnalle. Kaava laaditaan ensisijaisesti kaupungin omistamalle alueelle, mutta kaavaan voidaan liittää laajempikin aluekokonaisuus. 2. Karkun asemakaavamuutokset, osa 1 Voimassa olevat alueet vuonna 1965 laaditusta rakennuskaavasta on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Kaava ei vastaa nykytilannetta eikä nykyisiä tavoitteita ja on osin toteutumaton. Kaava on osin myös osayleiskaavan vastainen. Osalta Maakunnantien ja Riippiläntien varresta rakennuskaava on kumottu. Vanhentuneisuus koskee suurta osa Karkun asemakaavoitetusta alueesta. Tarkoituksena on ajantasaistaa kaava vaiheittain vastaamaan toteutunutta kiinteistöjakoa, liikennejärjestelyjä ja rakennetun ympäristön tilannetta. Samalla kumotaan toteutumattomaksi jääneitä osia rakennuskaavasta. Tavoitteena on tutkia alueen uusia asuinrakentamisen mahdollisuuksia sekä tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueen säilymistä rakennusinventointeihin perustuvin kaavamääräyksin. Kaavamuutosten laatimisjärjestys päätetään tarveselvitysten perusteella. Alueille on tehty luontotarkistuksia vuonna Tarve asemakaavan muuttamiseen tai kumoamiseen koskee erityisesti seuraavia alueita: A. Passinmäki: Passin-, Hyönän- ja Latauksentien ympäristö ja Asemantien koillispuolinen alue B. Suruttomantie: Suruttoman- ja Nimettömäntien ympäristö C. Tillonkallio: Tillonkallion-, Gallenin-, Raesuon-, Ruskepään- ja Vuorelantien ympäristö

19 3. Sastamalankadun varren asemakaavan muutos Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moninaisena. Tavoitteena on parantaa alueen asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta alentamalla tonttitehokkuutta ja tutkimalla alueen talotyypin muuttamista pientalovaltaisemmaksi. Rakennusinventoinnin perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan. Alueesta on irrotettu osa eri kaavahankkeeksi (Asemakatu 5-7:n asemakaavanmuutos). 4. Kiikoisten Tervahaudan asemakaava Tervahauta on tiiviisti rakennettu alue, jolla on melko hyvät palvelut. Kiikoisten kunta myi alueelta pieniä alle 2000 m 2 rakennuspaikkoja ja vastaavia kiinteistöjä on edelleen kaupungin omistuksessa. Tarkoituksena on laatia asemakaava, joka turvaa asukkaiden oikeudet, mahdollistaa loppujen kaupungin omistamien kiinteistöjen myymisen ja samalla tutkitaan alueen kehittämismahdollisuuksia. 5. Kiikoisten Vuolteentien ympäristön asemakaava Vuolteentien ympäristö on tiiviisti rakennettu alue Tervahaudan lounaispuolella. Kiikoisten kunta myi alueelta pinta-alaltaan pieniä rakennuspaikkoja. Alue käsittää omakoti- ja rivitaloja. Tarkoituksena on laatia asemakaava, joka turvaa asukkaiden oikeudet ja samalla tutkitaan alueen kehittämismahdollisuuksia. Asemakaava laaditaan Kiikoisten Tervahaudan asemakaavan valmistuttua. 6. Uittoniemenkadun ja Tervakallion asemakaavan muutos Alueelle on solmittu yhteistyösopimus vuorovaikutteisen kehittämissuunnitelman laatimisesta. Kehittämissuunnitelman pohjalta laaditaan alueen asemakaavamuutos. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia puukerrostaloasumisen edellytyksiä Rautaveden rantamaisemassa. ALUEET, JOILLA ON TARVE ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLE TAI UU- DELLE KAAVAHANKKEELLE 7. Mouhijärven Mätikköjärven rannan asemakaavan muutos Alueelle on tarve laatia tarkoituksenmukainen nykytilanteen ja kaupungin sekä sen asukkaiden tavoitteiden mukainen asemakaava asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa 2013 vanhentuneeksi todetulle kaava-alueelle. 8. Pehulan korttelin 109 asemakaavan muutos Asemakaavan muutos laaditaan Äetsän entisen kunnantalon, Äetsä-talon alueelle. Rakennus on siirtynyt Sastamalan kaupungilta yksityiseen omistuksen. Yleisten rakennusten korttelialueella Keikustien varrella olevan rakennuksen asemakaavaa muutetaan vastaamaan muuttunutta käyttötarkoitusta. 9. Keskustan pientaloalueen ja Puistokadun eteläpään asemakaavan muutos Suunnittelualueen kaava on todettu vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Tarkoituksena on tarkistaa asemakaava ajanmukaiseksi ja tukea rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden säilymistä. Rakennusinventointien perusteella tutkitaan rakennusten suojelua koskevien määräysten sisällyttämistä kaavaan.

20 10. Tyrvään korttelin 12 ja korttelien 11 ja 13 osien asemakaavan kumoaminen tai muuttaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Korttelien maaperä on pohjatutkimusten mukaan rakentamiseen heikosti soveltuvaa. Korttelien teollisuusaluevaranto on keskustan rakenneosayleiskaavaehdotuksessa siirretty Ritakallion teollisuus- ja liiketoiminta-alueelle. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota tai muuttaa. 10. Kiikan korttelien 736 ja 737 asemakaavan kumoaminen Korttelien asemakaava on toteutumattomana todettu MRL 60 mukaisesti vanhentuneeksi asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnissa Lisäksi asemakaava on sitä uudemman osayleiskaavan vastainen. Asemakaava on näiden kortteleiden osalta tarkoituksenmukaista kumota. ARVIO ASUMISEEN ASEMAKAAVOITETTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ Sastamalan kaupungilla on riittävä asemakaavoitettujen pientalotonttien varanto lähivuosiksi kaikkialla muualla paitsi Häijään alueella. Erityisesti Vammalan keskustan läheisyydessä kuitenkin pyritään jatkossakin siihen, että tarjolla olisi myös erillispientaloille uusia rakennuspaikkoja. Ranta-Kukkurin ja Huiskon alueen tarjolle tulevat pientalotontit vastaavat lähivuosien tarpeeseen, ellei tonttikysynnässä tapahdu merkittäviä muutoksia. Roismalassa Anolankallion alue toimii hyvänä tonttireservinä pitemmällä aikajänteellä. Yleiskaavassa yhdeksi keskeisimmistä laajentumisalueista on esitetty Narvantien ja valtatien 12 välissä oleva, keskustaajamaa täydentävä alue, joka kuitenkin on yksityisomistuksessa. Linkki tonttivarantokarttaan: ARVIO LIIKE- JA TYÖPAIKKATONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ Sastamalan kaupungilla on tarjolla monipuoliseen yrityskäyttöön soveltuvia vapaita tontteja mm. Hyrkin ja Vinkin alueilla keskustaajamassa, Häijäässä, Uotsolassa, Suodenniemellä ja Kiikoisissa. Kaavoitusohjelmassa olevat Vammaksen alue ja Karkun teollisuusalue vastaavat tulevasta teollisuustonttitarpeesta Linkki tonttivarantokarttaan: RAKENNUSKIELTOALUEET Tällä hetkellä ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä alueittaisia rakennuskieltoja. Rakennuskielto voidaan määrätä kaavoituksen ajaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa rakennusten purkaminen uhkaisi kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä tai rakentaminen nykyisen, tavoitteiltaan vanhentuneen kaavan mukaisesti, estäisi merkittävän rakennushankkeen tai -kokonaisuuden toteutumisen.

21 ALUEARKKITEHTITOIMINTA Sastamalan kaupungilla ja Punkalaitumen kunnalla on sopimus aluearkkitehtitoiminnasta, jolla Sastamala tuottaa Punkalaitumelle tarvittavat kaavoituspalvelut. Vs. aluearkkitehtina toimii tällä hetkellä kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa. MAANKÄYTTÖÄ PALVELEVAT SELVITYKSET Sastamalan kaupunki laatii ja laadituttaa runsaasti kaavoitusta ja muuta maankäyttöä palvelevia selvityksiä, jotka ovat edellytyksenä hankkeiden eteenpäin viemiselle. Seuraavassa on luetteloitu vuonna 2016 tehtyjä tai tekeillä olevia selvityksiä, joilla on yksittäistä kaavahanketta laajempaa merkitystä maankäytön järjestämiselle: Luontoselvitykset asemakaava-alueilla Luontoarvojen turvaamisesta asemakaava-alueilla tehtiin valtuustoaloite keväällä Tarkoituksena oli selvittää kaupungin omistamien, asemakaava-alueille sijoittuvien metsien luontoarvot. Tuolloin vastauksena aloitteeseen ohjelmoitiin luontoselvitykset vuosille Alueina olivat 1. Ojansuun, Marttilan, Varilan ja Sileekallion alue; 2. Karhun, Nuupalan ja Lousajan alue; sekä 3. Karkun Tillonkallion alue. Kaikilla näillä alueista luontoselvityksillä nähtiin olevan suuri merkitys suunnittelun ja maisematyölupien pohjaksi. Selvityksistä ensimmäisenä valmistui v Vammalan kaakkoisosan (Marttila, Ojansuu, Sileekallio, Sylvää, Varila) arvokkaiden luontokohteiden kartoitus. Selvitysalue ulottui Sylvään rannasta valtatielle 12. Tähän liittyvänä v tehtiin liitooravaselvitys Vammalan taajaman itälaidalla, jolla haluttiin selvittää yleiskaavassa asumisen laajentumisalueeksi esitetyn alueen luontoarvoja. Osa-alueiden 2 ja 3 (keskustaajaman pohjoispuoli ja Karkun Tillonkallio) osalta luontoselvitykset valmistuvat vuoden 2016 aikana. Kaikkien edellä mainittujen selvitysten asiantuntijana on toiminut luontokartoittaja Vesa Salonen, jolla on myös hyvä paikallistuntemus. Laadittuihin luontoselvityksiin on mahdollisuus tutustua kaupungintalolla yhdyskuntasuunnittelun tiloissa. Sastamalan keskustan liikennesuunnitelma Osana keskustan kehittämishanketta laaditaan v tehdyn Vammalan keskustaajaman liikennesuunnitelman päivitys. Siihen sisältyy mm. liikenneverkon nykytilan ja sen kehittämistarpeiden sekä toimivuuden selvittäminen, pääväylien liikennemäärien selvittäminen laskennoin sekä pysäköintipaikkojen nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen. Kehittämistarpeita arvioidaan vuoteen 2040 asti. Toimeksiantoon sisältyy myös yleissuunnitelman laatiminen uuden katuyhteyden rakentamiseksi välille Vammalantie-Tampereentie sekä kiertoliittymän toteuttaminen Tampereentien risteykseen. Liikennesuunnitelmaa laatii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ja sen on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Selvitys toimii hyvänä pohjana keskustahankkeen lisäksi Sylvään alueen yleissuunnittelulle sekä tuleville keskustan asemakaavan muutoksille.

22 YHTEYSTIEDOT Sastamalan kaupunki / yhdyskuntasuunnittelu PL23, Aarnontie 2 A Sastamala Maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela Yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä Kaavoitusarkkitehti Minna Kulojärvi (opintovapaalla) Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Kaavavalmistelija Merja Juntunen