Samalta viivalta 9. Samalta viivalta 9. Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Samalta viivalta 9. Samalta viivalta 9. Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.)"

Transkriptio

1 S Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) amalta viivalta 9 on kasvatusalan VAKAVA-valintako- deksasta kasvatusalaan liittyvästä artikkelista. Artikkelit on valinnut eri yliopistojen kasvatustieteen asiantuntijoista koottu työryhmä. Kasvatusalan tutkimuskenttä on moni-ilmeinen, mikä johtuu jo pelkästään siihen liittyvien tutkimuskohteiden monimutkaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Siitä syystä tämäkin artikkelikokoelma koostuu varsin erityyppisistä osista, mutta tietynlaisena kantavana teemana on hyvinvointi ja kehittämiseen suuntautuminen. Artikkelien aihepiirit käsittelevät ryhmädynamiikkaa, ystävyyssuhteita, oppimista, lasten hyvinvointia, kasvatusjärjestelmien kehittämistä ja katsomuksellisten oppiaineiden asemaa suomalaisessa koulussa. Samalta viivalta 9 keen aineisto vuodelle Aineisto koostuu kah- Toivomme, että tällä artikkelikokoelmalla on käyttöä myös muissa yhteyksissä kevään 2015 valintakokeen lisäksi. Tulevissa opinnoissa tai erilaisissa ammattitehtävissä voi kukin meistä päätyä tilanteeseen, jossa artikkelien sisällöille on käyttöä. ISBN Kansi: Marja Kastikainen Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) K38.4 ISBN Samalta viivalta 9 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2015

2 Samalta viivalta 9

3 Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) Samalta viivalta 9 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2015 PS-kustannus

4 Kustantaja: PS-kustannus Yhteystiedot: PL 303 Aatoksenkatu 8 E Jyväskylä Jyväskylä Asiakaspalvelu: puh Tuottaja: Kansi ja taitto: Toimituskunta: Pekka Santalahti Marja Kastikainen Rauno Huttunen, Turun yliopisto Merja Ikonen-Varila, Helsingin yliopisto Minna Mäkihonko, Itä-Suomen yliopisto Merja Paksuniemi, Lapin yliopisto Jouni Peltonen, Oulun yliopisto Tanja Steiner, Helsingin yliopisto Jorma Vainionpää, Tampereen yliopisto Tanja Vehkakoski, Jyväskylän yliopisto Tekijät ja PS-kustannus PS-kustannus 2015 ISBN Painopaikka: Bookwell Oy, Juva

5 Sisällys Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon...7 Emilia Solares ja Karmela Liebkind Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen...13 Tuija Pohjola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi & Noona Kiuru Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla...39 Johanna Korkeamäki, Ilka Haarni ja Ullamaija Seppälä Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana...71 Jaana Poikolainen Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita Eeva-Leena Onnismaa, Maiju Paananen ja Lasse Lipponen Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä Rauno Huttunen Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa Jyri Komulainen Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu Sami Pihlström Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta Kirjoittajat Sanasto

6

7 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon Aluksi Käsissäsi on kasvatusalan valintayhteistyöverkoston eli VAKAVAn valintakoemateriaali vuodelle Tämä on sinulle merkittävä dokumentti, ja se saattaa vaikuttaa elämääsi hyvinkin pitkään. Vaikka et tulisi valituksi mihinkään hakemaasi kohteeseen, uskomme tämän materiaalin läpikäymisen olevan sivistävää ja hyödyllistä muissa elämänvaiheissasi. Suomessa on ollut pitkään sellainen perinne, että kasvatusalalle hakijoita on huomattavasti suurempi määrä kuin mitä heitä voidaan kouluttaa. Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista ja jopa tietynlainen ylpeydenaihe koko suomalaiselle kasvatusjärjestelmälle, joka on eri mittarein todettu erinomaiseksi tai vähintään hyväksi. Tämä saattaa selittyä ainakin osin nimenomaan alan koulutukseen hakeutuvien motivaatiolla ja kyvykkyydellä. Syy-yhteyttä ei ole tutkimuksellisesti osoitettu, mutta tätä aineistoa lukiessanne voitte ainakin jossain määrin tukeutua sen tyyppiseen ajatukseen. Kun lukee tieteellistä tekstiä ja erityisesti kasvatustieteellistä tekstiä, lukijalla on oletusarvoisesti oltava niin sanotusti varmistin päällä (osin Väinö Linnaa mukailtuna): lue tarkkaan, lue pirun tarkkaan, tähdennä osaamisesi tärkeimpiin asioihin ja osaa ne. Kun VAKAVA-järjestelmässä kaikille on mahdollistettu ajallisesti sama lukuaika, sen käyttö tehokkaasti ja taloudellisesti on ensiarvoisen tärkeää. 7

8 Samalta viivalta 9 VAKAVA-aineiston artikkelit ovat perinteisesti pyrkineet kuvaamaan kasvatuksen alaa mahdollisimman monipuolisesti tai ainakin jonkin näkökulman kautta. Käsillä olevassa aineistossa on monta läpikäyvää ja ajankohtaista teemaa, joista yksi keskeinen on hyvinvointi. Vakiintuneen tieteellisen käytännön mukaisesti artikkeleissa viitataan lukuisiin teoksiin, mutta hakijan edellytetään tuntevan vain artikkeleissa mainitut asiat, ei viitatuissa alkuperäisteoksissa esiteltyjä asioita. Myöskään tästä johdantoartikkelista ei tule kysymyksiä VAKAVA-kokeeseen. Tämän teoksen artikkelit Rauno Huttusen artikkelia lukuun ottamatta on julkaistu aiemmin muissa teoksissa. Jos haluat esimerkiksi tulevien opintojesi yhteydessä viitata johonkin näistä artikkeleista, pitää viittaus tehdä alkuperäisteokseen, ei tähän artikkelikokoelmaan. Artikkelien bibliografiset tiedot on merkitty tämän johdanto-osan loppuun. Artikkeleista Aineiston aloittaa Emilia Solaresin ja Karmela Liebkindin artikkeli Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen, jossa tarkastellaan lukuisten tutkimusten avulla erityisesti erilaisten etnisten ryhmien välisiä asenteita ja niihin vaikuttamista eri interventiomenetelmien avulla. Kirjoittajien mukaan ryhmienvälisten suhteiden tutkimus edistää parhaimmillaan koko yhteiskunnan hyvinvointia ja on näin perustellusti yleistynyt sosiaalipsykologian tutkimuskentällä. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen myös sosiaalipsykologian lähitieteen, kasvatustieteen kannalta. Psykologinen näkökulma on aineiston toisessakin artikkelissa. Tuija Pohjolan, Marja-Kristiina Lerkkasen, Anna-Maija Poikkeuksen, Jari-Erik Nurmen ja Noona Kiurun artikkelissa Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla esitellään 8

9 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon lähinnä kasvatuspsykologian alueelle sijoittuva määrällinen pitkittäistutkimus. Tutkimuskysymys on se, miten ystävien lukutaidot vaikuttavat lasten omaan lukutaitoon ja sen kehitykseen kahden alakoulun kouluvuoden aikana. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että ainakin tietyissä tilanteissa lasten ystävien lukutaito on positiivisesti yhteydessä heidän omaan lukutaitoonsa. Oppimiseen liittyy myös aineiston kolmas artikkeli Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana, jossa Johanna Korkeamäki, Ilka Haarni ja Ullamaija Seppälä tutkivat syitä aikuisten oppimisvaikeuksien diagnosointiin hakeutumiselle, diagnoosille annettuja merkityksiä sekä diagnoosin sosiaalista käyttöä. Tutkimuksen tulosten mukaan diagnoosin kykyä selittää elämänkokemuksia ja tarjota resursseja sekä diagnoosin antamaa mahdollisuutta säädellä tietoa omasta vaikeudesta pidettiin tärkeinä ja näin ollen myös henkilökohtaista hyvinvointia luovina asioina. Aikuisten oppimisvaikeuksien diagnostiikan tulisikin tutkijoiden mukaan pohtia myös diagnooseihin liittyviä sosiaalisia prosesseja, eettisiä kysymyksiä ja diagnoosin merkitystä yksilölle pelkän lääketieteellisen nimikkeen lisäksi. Lasten ja nuorten pahoinvointi on ilmiö, josta kirjoitetaan säännöllisesti mediassa. Vastapainona tälle keskustelulle Jaana Poikolainen tuo artikkelissaan Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita esille tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten elämään ja heidän kokemaansa hyvinvointiin myönteisesti. Poikolainen kritisoi perinteisen lasten hyvinvointia koskevan tutkimuksen olevan liian aikuislähtöistä ja yksipuolisesti huolia korostavaa. Tällaisen tutkimuksen rinnalle hän peräänkuuluttaa lapsilähtöistä laadullista hyvinvointitutkimusta. Esimerkkinä lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimuksesta artikkelissa esitellään Lasten Ikihyvä -kehittämis- ja tutkimushanke, jossa lapset keskustelivat eri tavoin tutkijoiden kanssa hyvinvointiinsa liittyvistä asioista sekä osallistuivat hyvinvointia koskevan verkkokyselylomakkeen laatimiseen. Tutkimushankkeen tulokset tuottivat opettajille ja muille 9

10 Samalta viivalta 9 lasten kanssa työskenteleville arvokasta tietoa siitä, millaisia lapsille merkityksellisiä ja heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kannattaa vuorovaikutuksessa vahvistaa. Pienten lasten hyvinvoinnille tärkeä tekijä on varhaiskasvatus, jota käsittelee aineiston viides artikkeli Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä. Artikkelin kirjoittajat Eeva-Leena Onnismaa, Maiju Paananen ja Lasse Lipponen tarkastelevat suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää ensin historiallisesta ja yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta ja sen jälkeen tutkivat, miten nämä kehityskulut näyttäytyvät vuonna 2013 käynnistyneessä varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamistyössä. Varhaiskasvatusta pidetään yleisesti sijoituksena lasten ja yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja sen rooli lasten oikeuksien ylläpitäjänä ja koulutuksellisen tasaarvon edistäjänä on kansainvälisessä keskustelussa vahvasti esillä. Suomessa on korostettu institutionaalisen varhaiskasvatusjärjestelmän merkitystä vanhempien työssäkäynnin mahdollistavan päivähoidon tarjoajana. Varhaiskasvatusjärjestelmän muuttamiseen liittyvä uusin keskustelu tuo esille monia erilaisia näkökulmia varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja toiminnan tavoitteisiin riippuen siitä, kenen tai keiden näkökulmasta toimintaa tarkastellaan. Aineiston kolme viimeistä artikkelia muodostavat kokonaisuuden, jonka teemana on yli sadan vuoden ajan ajoittain käyty ja jälleen ajankohtainen keskustelu koulujen uskonnonopetuksesta. Aluksi Rauno Huttunen esittelee artikkelissaan Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa uskonnonopetuksen järjestämistä koskevat säädökset sekä tarkastelee lyhyesti aiheesta käytyä keskustelua 1800-luvun lopulta tähän päivään. Keskustelun keskeinen kysymys on, onko oman uskonnon opettaminen koulussa oikea ratkaisu vai olisiko siitä syytä luopua. Tästä aiheesta väittelevät Jyri Komulaisen ja Sami Pihlströmin artikkelit. Artikkelissaan Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu Komulainen puolustaa nykyistä uskonnonopetuksen mallia muun muassa sillä, että koska ei ole olemassa neutraalia tai yleistä näkökulmaa uskontoihin, us- 10

11 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon kontoa on syytä opettaa traditiolähtöisesti ja siten, että opetuksessa on tilaa myös kokemuksellisuudelle. Uskonnot voivat Komulaisen mukaan tarjota kriittisen tarkistuspisteen vallitseville arvoille ja edistävät näin kasvamista kriittiseksi kansalaiseksi. Toista mieltä on Pihlström, joka artikkelissaan Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta kannattaa oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksen sijaan kaikille oppilaille yhteistä katsomusainetta, joka antaisi mahdollisuuksia uskovien ja uskonnottomien aitoon kohtaamiseen ja heidän edustamiensa näkökulmien vastavuoroiseen tunnustamiseen. Pihlström toteaa oman uskonnon opettamisen aiheuttavan siiloutumista eli syntyy siiloja, joista yhdessä ovat luterilaiset, toisessa ortodoksit, kolmannessa muslimit, neljännessä elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvat uskonnottomat ja niin edelleen. Vieraiden uskontojen tunteminen on nykyisessä uskonnonopetuksessa yksi oppimistavoite, mutta Pihlströmin mukaan niin kauan, kun oma ja vieras leikataan erilleen, on tuota tavoitetta vaikea saavuttaa. VAKAVA-verkosto kiittää kaikkien artikkelien kirjoittajia ja aikaisempia julkaisijoita mahdollisuudesta käyttää näitä tekstejä osana VAKAVA-aineistoa. Artikkelien bibliografiset tiedot Huttunen, R Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa. Teoksessa T. Steiner, J. Vainionpää & R. Huttunen (toim.) Samalta viivalta 9. Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto Jyväskylä: PS-kustannus, Komulainen, J Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu. Niin & näin 1/2013, Korkeamäki, J., Haarni, I. & Seppälä U Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 47, Onnismaa, E.-L., Paananen, M. & Lipponen, L Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä. Kasvatus & Aika 8 (2), Pihlström, S Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta. Niin & näin 1/2013,

12 Samalta viivalta 9 Pohjola, T., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Nurmi, J.-E. & Kiuru, N Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla. NMIbulletin 24 (3), Poikolainen, J Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita. Nuorisotutkimus 32 (2), Solares, E. & Liebkind, K Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psykologia 47 (05 06),

13 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Emilia Solares ja Karmela Liebkind Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyessä ja maahanmuuttajien määrän lisääntyessä on tärkeää tukea hyvien ryhmienvälisten suhteiden kehittymistä. Myönteisen kontaktin eri kulttuuriryhmistä tulevien ihmisten välillä on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ryhmienvälisiä ennakkoluuloja. Kontaktin ei tarvitse olla edes välttämättä henkilökohtaista, kasvokkaista kanssakäymistä, vaan ennakkoluulot voivat vähentyä myös välillisen kontaktin avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi suomalainen nuori on tietoinen suomalaisen kaverinsa ystävyyssuhteesta vaikkapa venäläisen nuoren kanssa. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä ryhmienvälinen ennakkoluuloisuus on, minkälaisia edellytyksiä hyvä ryhmienvälinen kontakti vaatii ja millaisten mekanismien kautta kielteiset asenteet voivat muuttua myönteisemmiksi. Lisäksi artikkelissa esitellään kouluissa käytetty ryhmäsuhteiden parantamiseen tarkoitettu interventio, jossa välillisen kontaktin teoriaa sovelletaan käytäntöön. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Psykologia-lehdessä 47 (05 06),

14 Samalta viivalta 9 Johdanto Vielä runsas vuosikymmen sitten Suomessa oli Suomen Akatemian tekemän selvityksen mukaan (Rasismi ja etniset suhteet, 1999) tutkittu etnisiä suhteita melko vähän. Yhtenä syynä tähän voi olla, että Suomen maahanmuuttohistoria on melko lyhyt. Vuonna 1973 Suomi otti vastaan 200 chileläistä pakolaista, ja vuonna 1979 ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset saapuivat maahamme (Liebkind, 1994). Vielä vuonna 1990 Suomessa asui vain noin vieraskielistä (Tilastokeskus, 2012). Tämän jälkeen muuttoliike entisen Neuvostoliiton alueelta vilkastui inkerinsuomalaisten ja muiden paluumuutto-oikeuden saaneiden myötä (Liebkind, Mannila ym., 2004). Ryhmienvälisiin suhteisiin liittyvää tutkimusta on kuitenkin tehty Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa 1980-luvulta lähtien (esim. Liebkind, 1982), ja tutkimus on tiiviisti seurannut niin alan kansainvälistä tutkimusta kuin suomalaisen yhteiskunnan muutoksia. Ensin tutkimus keskittyi toisaalta vietnamilaisiin pakolaisiin (esim. Liebkind, 1996), toisaalta inkerinsuomalaisiin paluumuuttajiin (esim. Jasinskaja-Lahti & Liebkind, 1999). Vuonna 2011 vieraskielisten määrä oli noussut jo noin :een (Tilastokeskus, 2012) ja ryhmienvälisten suhteiden tutkimus oli laajentunut käsittelemään aiheeseen liittyviä teemoja monesta näkökulmasta. Ryhmäsuhteiden sosiaalipsykologinen tutkimus on kiinnostunut muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ryhmäsuhteisiin, millaisia prosesseja liittyy identiteetin muutoksiin maahanmuuton seurauksena ja mitä edellytyksiä tarvitaan hyvien ryhmienvälisten suhteiden muodostumiselle. Suomalaiset sosiaalipsykologit ovat tutkineet muun muassa etnistä, kansallista ja kulttuuri-identiteettiä (esim. Finell & Liebkind, 2010; Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Solheim, 2009; Jasinskaja-Lahti, Mähönen & Liebkind, 2011a), akkulturaatiota (esim. Jasinskaja-Lahti, Horenczyk & Kinunen, 2011; Phinney, Berry, Vedder & Liebkind, 14

15 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen 2006), ryhmienvälisiä asenteita ja ennakkoluuloja (esim. Jasinskaja-Lahti, Mähönen & Liebkind, 2011b; Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000) sekä syrjintäkokemuksia (Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Perhoniemi, 2006). Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä hyvien ryhmienvälisten suhteiden kehittyminen eri etnisten ryhmien välille on aina vain tärkeämpää, ja siksi myös siihen liittyvä tutkimus on entistä ajankohtaisempaa. Yhteiskunnallinen asenneilmapiiri heijastaa valtaväestön yleistä suhtautumista toisista kulttuuriryhmistä tulevia ihmisiä kohtaan ja on osaltaan vaikuttamassa siihen, kuinka helposti muualta tulevien on mahdollista kokea olevansa osa uutta yhteiskuntaa. Suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin on seurattu pitkäjänteisesti vuosien aikana toteutetuissa asennetutkimuksissa (Jaakkola, 2009). Niissä on nähtävissä suomalaisten myönteinen asennoituminen maahanmuuttajiin 1980-luvulla, asenteiden muuttuminen kielteisemmiksi 1990-luvun laman aikoihin ja taas myönteisempään suuntaan 2000-luvun alkupuolella. Jaakkolan (2009) tutkimusten jälkeen Suomessa ei kuitenkaan ole tehty laajaa, koko väestön tasolle yleistettävää ryhmienvälisiä suhteita koskevaa asennetutkimusta, vaikka alan muu tutkimus onkin lisääntynyt. Maahanmuuttajista ja maahanmuutosta on keskusteltu vilkkaasti mediassa muutamien viime vuosien aikana. Merkkejä asenteiden muuttumisesta kielteisempään suuntaan on nähtävissä esimerkiksi vuoden 2010 aikana toteutetuissa sanomalehtigallupeissa (Elonen, ; Rantanen, ). Helsingin Sanomien gallupin mukaan vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen, kun taas vuonna 2010 tätä mieltä oli enää 36 prosenttia. Vaikka asenteiden huonontuminen näyttää joidenkin tietojen perusteella osin jo pysähtyneen (Haavisto, 2012, s. 2), suhtautuminen maahanmuuttajiin on edelleen pikemmin torjuvaa kuin vastaanottavaista (Haavisto, 2012, s. 1), ja alun perin internetissä levinnyt kärkäs niin kutsuttu maa- 15

16 Samalta viivalta 9 hanmuuttokriittinen puhetapa on tutkimusten mukaan tullut salonkikelpoisemmaksi muissakin yhteyksissä (Maasilta, 2012, s. 50). Hyvät ryhmienväliset suhteet ovat kaikkien yhteiskunnan jäsenten etu ja tukevat tasapainoista yhteiskuntakehitystä. Suomalaisen yhteiskunnan haasteena on taata kaikille etnisille ryhmille tasa-arvoiset mahdollisuudet sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Sosiaalipsykologinen tutkimus on osaltaan selvittämässä ryhmienvälisten suhteiden dynamiikkaa ja tuo tietoa, jota voidaan hyödyntää myönteisten ryhmäsuhteiden tukemisessa. Tässä artikkelissa sosiaalipsykologista ryhmienvälisiä suhteita koskevaa tutkimusta esitellään ensisijaisesti ryhmienvälisten asenteiden sekä ryhmienvälisen kontaktin näkökulmasta. Ensin määritellään keskeisiä käsitteitä ja esitellään lyhyesti ryhmienväliseen ennakkoluuloisuuteen ja asenteisiin liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa. Tämän jälkeen nostetaan esille ryhmienvälisen sosiaalipsykologian ehkä keskeisin teoria, kontaktihypoteesi (Allport, 1954), ja siitä johdettu välillisen kontaktin teoria (Wright, Aron, McLaughlin-Volpe & Ropp, 1997). Artikkelissa kuvataan sitä, miten kontakti voi muuttaa ryhmäsuhteita myönteisemmiksi, ja kontaktin vaikutusta asenteisiin tarkastellaan erikseen enemmistön ja vähemmistön osalta. Artikkelissa esitellään myös välillisen kontaktin teorian käytännön sovellutus kuvaamalla teorian perustalle suunniteltua interventiomenetelmää. 16

17 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Ryhmienväliset asenteet ja ennakkoluuloisuus Sosiaalipsykologisesta näkökulmasta tarkasteltuna asenne itsessään ei ole hyvä tai paha, vaan se määritellään yksinkertaisesti myönteiseksi tai kielteiseksi suhtautumistaipumukseksi jotain sosiaalisesti merkityksellistä kohdetta kohtaan (Eagly & Chaiken, 1993, s. 1; Ajzen, 2005, s. 3). Määritelmää voidaan tarkentaa niin sanotun kolmikomponenttimallin avulla. Sen mukaan asenne sisältää kolme ulottuvuutta, jotka koostuvat kognitioista, emootioista ja käyttäytymisestä. Kognitiivinen ulottuvuus viittaa asenteen kohteeseen liittyviin uskomuksiin. Emotionaalinen ulottuvuus kuvaa tunteita, jotka assosioituvat asenteen kohteeseen, ja käyttäytyminen viittaa kohteeseen yhteydessä olevaan käyttäytymiseen tai käyttäytymisaikomuksiin. (Ajzen, 2005, s. 3 5; Haddock & Huskinson, 2004, s. 36.) Ennakkoluuloisuuden käsite liittyy kiinteästi asenteen käsitteeseen (Kessler & Mummendey, 2008, s. 292). Gordon Allportin (1954) perinteisen ennakkoluulon määritelmän mukaan ennakkoluuloisuus on antipatiaa, joka perustuu väärään ja joustamattomaan yleistykseen ulkoryhmästä. Allportin (1954) määritelmää on kritisoitu, sillä ennakkoluulon sisältö saattaa heijastaa todenmukaisia havaintoja ulkoryhmästä ja esiintyä tilannesidonnaisesti (Eagly & Diekman, 2005, s.25 26; Judd & Park, 2005, s ). Nykyään ennakkoluuloisuus voidaan määritellä yksinkertaisesti yleiseksi, kielteiseksi arvioksi ulkoryhmästä (Stangor & Leary, 2006). Brown (2010, s. 7) laajentaa määritelmää asenteen kolmikomponenttimallia mukaillen ja toteaa ennakkoluulon olevan mikä tahansa asenne, emootio tai käyttäytyminen ryhmän jäsentä kohtaan, joka suorasti tai epäsuorasti heijastaa kielteisyyttä tai antipatiaa kyseessä olevaa ryhmää kohtaan. Toiset tutkijat taas korostavat määritelmissään erityisesti ennakkoluuloisuuden kielteistä emotionaalista ulottuvuutta, joka ilmenee ryhmienvälisten suhteiden kontekstissa (Kessler & Mummendey, 2008, s. 292; Yzerbyt & Kuppens, 2009). 17

18 Samalta viivalta 9 Ennakkoluuloisuuden taustalla vaikuttaa muun muassa ihmisen luontainen taipumus luokitella asioita ja ihmisiä eri ryhmiin ja tulkita maailmaa ennakko-oletusten perusteella. Tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä koehenkilöiden jakaminen sisä- ja ulkoryhmäkategorioihin saa ihmiset suosimaan omaa sisäryhmäänsä ja tilanteesta riippuen myös syrjimään ulkoryhmää. (Brown, 2010, s ) Ennakkoluuloisten asenteiden ilmaisutavat ovat kuitenkin muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Vaikka kyselytutkimuksia seuraamalla näyttäisi siltä, että ryhmienväliset kielteiset asenteet ovat vähentyneet, näin ei välttämättä ole tapahtunut, sillä niiden ilmaiseminen on saanut uusia muotoja. (Brown, 2010, s. 216.) Avoimen ennakkoluuloisuuden tai syrjinnän tilalle ovat tulleet uudet ennakkoluuloisuuden muodot, joita voidaan kuvata muun muassa symbolisen tai välttävän rasismin tai epäsuoran ennakkoluuloisuuden käsitteillä (Brown, 2010, s. 188). Ulkoryhmää itseään voidaan syyttää sen huonosta asemasta yhteiskunnassa, tai oman sisäryhmän ja ulkoryhmän välisiä eroja voidaan liioitella (Fiske, 2002, s ). Epäsuora ennakkoluuloisuus voi ilmetä myös esimerkiksi kyseisen etnisen ryhmän välttämisenä tai tälle ryhmälle annettavien etujen vastustamisena (Stephan & Stephan, 2001, s ). Keskeistä tällaisessa ennakkoluuloisuuden osoittamisessa on se, että ennakkoluuloinen käyttäytyminen riippuu tilanteen normatiivisesta kontekstista, joka joko ehkäisee tai mahdollistaa syrjivän käyttäytymisen (Brown,2010, s. 188). Epäsuoraa ennakkoluuloisuutta tutkittaessa on myös havaittu, että ihminen ei välttämättä edes tiedosta omaa ennakkoluuloisuuttaan, vaan se saattaa ilmetä tiedostamattomalla, implisiittisten asenteiden tasolla. Päinvastoin kuin eksplisiittiset asenteet, joita yksilö voi kontrolloidusti ilmaista tai olla ilmaisematta, implisiittiset asenteet ilmenevät käyttäytymisessä automaattisesti ja spontaanisti, eikä niitä voi kontrolloida (Dovidio, 2001). Vaikka ennakkoluuloisuus ei ilmenisi avoimen vihamielisenä käyttäytymisenä, epäsuoralla tai implisiittisellä ennakkoluuloisuu- 18

19 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen della saattaa kuitenkin olla konkreettisia seurauksia, jotka voivat näyttäytyä esimerkiksi työpaikan saannin hankaluutena tai arjen vuorovaikutuksen vaikeuksina opiskelu- tai työpaikalla. Suomen ensimmäisessä kenttäkokeellisessa rekrytointisyrjintätutkimuksessa vertailtiin suomalaisten ja venäläisten kohdalla sitä, miten etninen alkuperä vaikutti työpaikan saantiin (Larja ym., 2012).Tutkimuksessa yhtä pätevät suomalaiset ja venäläiset valetyönhakijat hakivat 1 200:aa avointa työpaikkaa. Tulokset osoittivat, että päästäkseen haastatteluun työnhakijat, joilla on venäläinen nimi, joutuvat lähettämään kaksi kertaa enemmän työhakemuksia verrattuna työnhakijoihin, joilla on suomalainen nimi. Niin kutsutussa uhritutkimuksessa puolestaan on selvitetty, minkälaisia vaikutuksia syrjinnällä on ollut maahanmuuttajien hyvinvointiin (Jasinskaja-Lahti ym., 2006) ja heidän identifioitumiseensa uuteen kotimaahan (Jasinskaja-Lahti ym., 2009). Tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa venäläiset, inkerinsuomalaiset, virolaiset ja somalit. Ennakkoluuloisuudella ja syrjinnällä on havaittu olevan yhteys esimerkiksi syrjinnän kohteen stressi- ja masennusoireiden lisääntymiseen ja yleisen terveydentilan heikentymiseen (Jasinskaja-Lahti ym., 2006; Liebkind & Jasinskaja-Lahti, 2000). Ennakkoluuloisuus ja syrjintä vaikuttavat kielteisesti ryhmienvälisiin suhteisiin myös koko yhteiskunnan tasolla. Jasinskaja-Lahti, Liebkind ja Solheim (2009) havaitsivat tutkimuksessaan, että koettu syrjintä ehkäisi maahanmuuttajien samastumista suomalaisiin ja huononsi sen myötä heidän asenteitaan valtaväestöä kohtaan. Ryhmienväliseen ennakkoluuloisuuteen ja asenteisiin liittyvää tutkimusta on tehty sekä suomalaisten että maahanmuuttajataustaisten parissa. Nuorten osalta on tutkittu heidän eksplisiittisiä ja implisiittisiä asenteitaan sekä normatiivisen kontekstin vaikutusta asenteisiin (Jasinskaja-Lahti ym., 2011b). Lisäksi on tutkittu muun muassa eri ammattiryhmien asenteita maahanmuuttajia kohtaan (Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000), selvitetty ryhmä- 19

20 Samalta viivalta 9 statuksen ja ryhmäkoon yhteyttä ryhmienvälisiin asenteisiin tutkimalla Suomessa ja Ruotsissa asuvia suomalaisia, suomenruotsalaisia, ruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia (Liebkind, Nyström, Honkanummi & Lange, 2004) sekä tutkittu suomalaisten merkitystenantoja omalle kansalliselle identiteetilleen ja sen yhteyttä ennakkoluuloisuuteen (Finell & Liebkind, 2010). Kontaktin vaikutus ennakkoluuloisuuteen Eräs ryhmienvälisen sosiaalipsykologian tutkituimmista teemoista ennakkoluuloisuuden ja asenteiden tutkimuksissa on ollut ryhmienvälisen kontaktin yhteys asenteisiin (esim. Jasinskaja-Lahti ym., 2011b; Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000; Liebkind ym., 2004). Myönteisen kontaktin on havaittu olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ennakkoluuloisuutta ja parantaa ryhmienvälisiä suhteita (Dovidio, Gaertner & Kawakami, 2003; Pettigrew & Tropp, 2006). Millainen kontakti tahansa ei kuitenkaan välttämättä johda myönteisiin asenteisiin; esimerkiksi syrjintää kokeneiden asenteet ovat kielteisempiä syrjinyttä ryhmää kohtaan (Jasinskaja-Lahti ym., 2009). Gordon Allport (1954, s. 281) muotoili 1950-luvulla niin sanotun kontaktihypoteesin, jonka mukaan kontaktitilanteen tulee sisältää neljä välttämätöntä ehtoa, joiden toteutuessa ryhmienväliset asenteet paranevat. Kontaktitilanteessa ryhmien jäsenten välillä tulee olla tasa-arvoinen status, kanssakäymiseen tulee liittyä yhteiset tavoitteet ja yhteistyötä, ja ympäröivän yhteisön tai yhteiskunnan tulee antaa kontaktille myönteistä, normatiivista tukea. Myöhempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että Allportin (1954) nimeämät kontaktin ehdot eivät ole täysin välttämättömiä asennemuutokselle (Pettigrew & Tropp, 2006). Esimerkiksi suomalaisessa eri ammattiryhmien asenteita tutkineessa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka kontakti ulkoryhmään oli syntynyt pakollisessa asiakastilanteessa eikä kontaktin osa- 20

21 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen puolten välillä ollut tasa-arvoista suhdetta, vastaajan asenne maahanmuuttajia kohtaan oli myönteisempi, mikäli hän oli tutustunut ulkoryhmän jäseneen hyvin (Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000). Kuitenkin ennakkoluulot vähenevät tehokkaammin kontaktitilanteissa, joissa kontaktiehdot täyttyvät. Pettigrew ja Tropp (2006) totesivat laajaan meta-analyysiinsa perustuen, että yhteiskunnan tai yhteisön antama myönteinen tuki näyttäisi olevan tärkein kontaktitilanteessa vaikuttava yksittäinen tekijä, joka edistää myönteistä asennemuutosta. Alkuperäisten ehtojen lisäksi Pettigrew (1998) on painottanut niin kutsutun ystävyyspotentiaalin (friendship potential) merkitystä kontaktitilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kontaktitilanteessa tulisi olla mahdollisuus henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden solmimiseen eri ryhmien jäsenten välillä. Kontaktin läheisyysasteen vaikuttavuutta tutkittaessa on havaittu, että läheinen ryhmienvälinen ystävyyssuhde on vahvemmin yhteydessä myönteisiin ryhmienvälisiin asenteisiin kuin esimerkiksi ryhmienvälinen naapuri- tai työyhteisökontakti (Pettigrew, 1997). Näin ollen asenteiden kannalta on merkitystä ei ainoastaan kontaktin määrällä vaan myös sen laadulla. Jotta yksilöiden välillä tapahtuvasta ryhmienvälisestä kontaktista ja sen avulla saavutetusta asennemuutoksesta olisi laajemmin hyötyä, asennemuutoksen tulisi yleistyä kaikkiin ulkoryhmän jäseniin. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että ryhmienvälisessä kontaktissa ryhmäjäsenyyskategoriat ovat jonkin verran korostuneina (salient), ja ryhmien jäsenet näkevät toisensa tyypillisinä ulkoryhmän edustajina. (Brown & Hewstone, 2005, s. 266; Brown, Vivian & Hewstone, 1999; Dovidio ym., 2003.) Suurin osa kontaktihypoteesitutkimuksesta on toteutettu poikkileikkaustutkimuksilla, joissa kontaktin ja asenteiden välistä yhteyttä tarkastellaan korrelatiivisesti. Nykyään ollaan kuitenkin kiinnostuneita myös siitä, johtaako myönteinen kontakti myönteisempiin asenteisiin vai hakeutuvatko myönteisesti toisen ryhmän jäseniin suhtautuvat ihmiset ryhmienvälisiin kontaktitilanteisiin? 21

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)

KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto

Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva

Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Asenteissako avain turvalliseen liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen? Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva Esimerkkinä Liikenneturvallisuuteen myönteisesti suhtautuva ihminen, joka ajaa päivittäin

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon

Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Tuuli Asunmaa ja Jorma Vainionpää Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Aluksi Edessäsi on valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu Dia 1 Tarinat matematiikan opetuksessa merkityksiä ja maisemia matemaattiselle ajattelulle Dia 2 Olipa kerran pieni kyläkoulu koulu Dia 3 Koulun opettaja Laskehan kaikki luvut yhdestä sataan yhteen Dia

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Ilmoittautuminen opintoihin alkaa 16.8.

Ilmoittautuminen opintoihin alkaa 16.8. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto - monipuolista yliopisto-opetusta Avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopisto-opintoja noin sadassa oppiaineessa. Monesta oppiaineesta voi opiskella perusopintojen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot