Samalta viivalta 9. Samalta viivalta 9. Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Samalta viivalta 9. Samalta viivalta 9. Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.)"

Transkriptio

1 S Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) amalta viivalta 9 on kasvatusalan VAKAVA-valintako- deksasta kasvatusalaan liittyvästä artikkelista. Artikkelit on valinnut eri yliopistojen kasvatustieteen asiantuntijoista koottu työryhmä. Kasvatusalan tutkimuskenttä on moni-ilmeinen, mikä johtuu jo pelkästään siihen liittyvien tutkimuskohteiden monimutkaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Siitä syystä tämäkin artikkelikokoelma koostuu varsin erityyppisistä osista, mutta tietynlaisena kantavana teemana on hyvinvointi ja kehittämiseen suuntautuminen. Artikkelien aihepiirit käsittelevät ryhmädynamiikkaa, ystävyyssuhteita, oppimista, lasten hyvinvointia, kasvatusjärjestelmien kehittämistä ja katsomuksellisten oppiaineiden asemaa suomalaisessa koulussa. Samalta viivalta 9 keen aineisto vuodelle Aineisto koostuu kah- Toivomme, että tällä artikkelikokoelmalla on käyttöä myös muissa yhteyksissä kevään 2015 valintakokeen lisäksi. Tulevissa opinnoissa tai erilaisissa ammattitehtävissä voi kukin meistä päätyä tilanteeseen, jossa artikkelien sisällöille on käyttöä. ISBN Kansi: Marja Kastikainen Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) K38.4 ISBN Samalta viivalta 9 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2015

2 Samalta viivalta 9

3 Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) Samalta viivalta 9 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2015 PS-kustannus

4 Kustantaja: PS-kustannus Yhteystiedot: PL 303 Aatoksenkatu 8 E Jyväskylä Jyväskylä Asiakaspalvelu: puh Tuottaja: Kansi ja taitto: Toimituskunta: Pekka Santalahti Marja Kastikainen Rauno Huttunen, Turun yliopisto Merja Ikonen-Varila, Helsingin yliopisto Minna Mäkihonko, Itä-Suomen yliopisto Merja Paksuniemi, Lapin yliopisto Jouni Peltonen, Oulun yliopisto Tanja Steiner, Helsingin yliopisto Jorma Vainionpää, Tampereen yliopisto Tanja Vehkakoski, Jyväskylän yliopisto Tekijät ja PS-kustannus PS-kustannus 2015 ISBN Painopaikka: Bookwell Oy, Juva

5 Sisällys Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon...7 Emilia Solares ja Karmela Liebkind Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen...13 Tuija Pohjola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi & Noona Kiuru Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla...39 Johanna Korkeamäki, Ilka Haarni ja Ullamaija Seppälä Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana...71 Jaana Poikolainen Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita Eeva-Leena Onnismaa, Maiju Paananen ja Lasse Lipponen Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä Rauno Huttunen Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa Jyri Komulainen Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu Sami Pihlström Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta Kirjoittajat Sanasto

6

7 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon Aluksi Käsissäsi on kasvatusalan valintayhteistyöverkoston eli VAKAVAn valintakoemateriaali vuodelle Tämä on sinulle merkittävä dokumentti, ja se saattaa vaikuttaa elämääsi hyvinkin pitkään. Vaikka et tulisi valituksi mihinkään hakemaasi kohteeseen, uskomme tämän materiaalin läpikäymisen olevan sivistävää ja hyödyllistä muissa elämänvaiheissasi. Suomessa on ollut pitkään sellainen perinne, että kasvatusalalle hakijoita on huomattavasti suurempi määrä kuin mitä heitä voidaan kouluttaa. Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista ja jopa tietynlainen ylpeydenaihe koko suomalaiselle kasvatusjärjestelmälle, joka on eri mittarein todettu erinomaiseksi tai vähintään hyväksi. Tämä saattaa selittyä ainakin osin nimenomaan alan koulutukseen hakeutuvien motivaatiolla ja kyvykkyydellä. Syy-yhteyttä ei ole tutkimuksellisesti osoitettu, mutta tätä aineistoa lukiessanne voitte ainakin jossain määrin tukeutua sen tyyppiseen ajatukseen. Kun lukee tieteellistä tekstiä ja erityisesti kasvatustieteellistä tekstiä, lukijalla on oletusarvoisesti oltava niin sanotusti varmistin päällä (osin Väinö Linnaa mukailtuna): lue tarkkaan, lue pirun tarkkaan, tähdennä osaamisesi tärkeimpiin asioihin ja osaa ne. Kun VAKAVA-järjestelmässä kaikille on mahdollistettu ajallisesti sama lukuaika, sen käyttö tehokkaasti ja taloudellisesti on ensiarvoisen tärkeää. 7

8 Samalta viivalta 9 VAKAVA-aineiston artikkelit ovat perinteisesti pyrkineet kuvaamaan kasvatuksen alaa mahdollisimman monipuolisesti tai ainakin jonkin näkökulman kautta. Käsillä olevassa aineistossa on monta läpikäyvää ja ajankohtaista teemaa, joista yksi keskeinen on hyvinvointi. Vakiintuneen tieteellisen käytännön mukaisesti artikkeleissa viitataan lukuisiin teoksiin, mutta hakijan edellytetään tuntevan vain artikkeleissa mainitut asiat, ei viitatuissa alkuperäisteoksissa esiteltyjä asioita. Myöskään tästä johdantoartikkelista ei tule kysymyksiä VAKAVA-kokeeseen. Tämän teoksen artikkelit Rauno Huttusen artikkelia lukuun ottamatta on julkaistu aiemmin muissa teoksissa. Jos haluat esimerkiksi tulevien opintojesi yhteydessä viitata johonkin näistä artikkeleista, pitää viittaus tehdä alkuperäisteokseen, ei tähän artikkelikokoelmaan. Artikkelien bibliografiset tiedot on merkitty tämän johdanto-osan loppuun. Artikkeleista Aineiston aloittaa Emilia Solaresin ja Karmela Liebkindin artikkeli Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen, jossa tarkastellaan lukuisten tutkimusten avulla erityisesti erilaisten etnisten ryhmien välisiä asenteita ja niihin vaikuttamista eri interventiomenetelmien avulla. Kirjoittajien mukaan ryhmienvälisten suhteiden tutkimus edistää parhaimmillaan koko yhteiskunnan hyvinvointia ja on näin perustellusti yleistynyt sosiaalipsykologian tutkimuskentällä. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen myös sosiaalipsykologian lähitieteen, kasvatustieteen kannalta. Psykologinen näkökulma on aineiston toisessakin artikkelissa. Tuija Pohjolan, Marja-Kristiina Lerkkasen, Anna-Maija Poikkeuksen, Jari-Erik Nurmen ja Noona Kiurun artikkelissa Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla esitellään 8

9 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon lähinnä kasvatuspsykologian alueelle sijoittuva määrällinen pitkittäistutkimus. Tutkimuskysymys on se, miten ystävien lukutaidot vaikuttavat lasten omaan lukutaitoon ja sen kehitykseen kahden alakoulun kouluvuoden aikana. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että ainakin tietyissä tilanteissa lasten ystävien lukutaito on positiivisesti yhteydessä heidän omaan lukutaitoonsa. Oppimiseen liittyy myös aineiston kolmas artikkeli Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana, jossa Johanna Korkeamäki, Ilka Haarni ja Ullamaija Seppälä tutkivat syitä aikuisten oppimisvaikeuksien diagnosointiin hakeutumiselle, diagnoosille annettuja merkityksiä sekä diagnoosin sosiaalista käyttöä. Tutkimuksen tulosten mukaan diagnoosin kykyä selittää elämänkokemuksia ja tarjota resursseja sekä diagnoosin antamaa mahdollisuutta säädellä tietoa omasta vaikeudesta pidettiin tärkeinä ja näin ollen myös henkilökohtaista hyvinvointia luovina asioina. Aikuisten oppimisvaikeuksien diagnostiikan tulisikin tutkijoiden mukaan pohtia myös diagnooseihin liittyviä sosiaalisia prosesseja, eettisiä kysymyksiä ja diagnoosin merkitystä yksilölle pelkän lääketieteellisen nimikkeen lisäksi. Lasten ja nuorten pahoinvointi on ilmiö, josta kirjoitetaan säännöllisesti mediassa. Vastapainona tälle keskustelulle Jaana Poikolainen tuo artikkelissaan Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita esille tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten elämään ja heidän kokemaansa hyvinvointiin myönteisesti. Poikolainen kritisoi perinteisen lasten hyvinvointia koskevan tutkimuksen olevan liian aikuislähtöistä ja yksipuolisesti huolia korostavaa. Tällaisen tutkimuksen rinnalle hän peräänkuuluttaa lapsilähtöistä laadullista hyvinvointitutkimusta. Esimerkkinä lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimuksesta artikkelissa esitellään Lasten Ikihyvä -kehittämis- ja tutkimushanke, jossa lapset keskustelivat eri tavoin tutkijoiden kanssa hyvinvointiinsa liittyvistä asioista sekä osallistuivat hyvinvointia koskevan verkkokyselylomakkeen laatimiseen. Tutkimushankkeen tulokset tuottivat opettajille ja muille 9

10 Samalta viivalta 9 lasten kanssa työskenteleville arvokasta tietoa siitä, millaisia lapsille merkityksellisiä ja heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kannattaa vuorovaikutuksessa vahvistaa. Pienten lasten hyvinvoinnille tärkeä tekijä on varhaiskasvatus, jota käsittelee aineiston viides artikkeli Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä. Artikkelin kirjoittajat Eeva-Leena Onnismaa, Maiju Paananen ja Lasse Lipponen tarkastelevat suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää ensin historiallisesta ja yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta ja sen jälkeen tutkivat, miten nämä kehityskulut näyttäytyvät vuonna 2013 käynnistyneessä varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamistyössä. Varhaiskasvatusta pidetään yleisesti sijoituksena lasten ja yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja sen rooli lasten oikeuksien ylläpitäjänä ja koulutuksellisen tasaarvon edistäjänä on kansainvälisessä keskustelussa vahvasti esillä. Suomessa on korostettu institutionaalisen varhaiskasvatusjärjestelmän merkitystä vanhempien työssäkäynnin mahdollistavan päivähoidon tarjoajana. Varhaiskasvatusjärjestelmän muuttamiseen liittyvä uusin keskustelu tuo esille monia erilaisia näkökulmia varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja toiminnan tavoitteisiin riippuen siitä, kenen tai keiden näkökulmasta toimintaa tarkastellaan. Aineiston kolme viimeistä artikkelia muodostavat kokonaisuuden, jonka teemana on yli sadan vuoden ajan ajoittain käyty ja jälleen ajankohtainen keskustelu koulujen uskonnonopetuksesta. Aluksi Rauno Huttunen esittelee artikkelissaan Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa uskonnonopetuksen järjestämistä koskevat säädökset sekä tarkastelee lyhyesti aiheesta käytyä keskustelua 1800-luvun lopulta tähän päivään. Keskustelun keskeinen kysymys on, onko oman uskonnon opettaminen koulussa oikea ratkaisu vai olisiko siitä syytä luopua. Tästä aiheesta väittelevät Jyri Komulaisen ja Sami Pihlströmin artikkelit. Artikkelissaan Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu Komulainen puolustaa nykyistä uskonnonopetuksen mallia muun muassa sillä, että koska ei ole olemassa neutraalia tai yleistä näkökulmaa uskontoihin, us- 10

11 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon kontoa on syytä opettaa traditiolähtöisesti ja siten, että opetuksessa on tilaa myös kokemuksellisuudelle. Uskonnot voivat Komulaisen mukaan tarjota kriittisen tarkistuspisteen vallitseville arvoille ja edistävät näin kasvamista kriittiseksi kansalaiseksi. Toista mieltä on Pihlström, joka artikkelissaan Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta kannattaa oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksen sijaan kaikille oppilaille yhteistä katsomusainetta, joka antaisi mahdollisuuksia uskovien ja uskonnottomien aitoon kohtaamiseen ja heidän edustamiensa näkökulmien vastavuoroiseen tunnustamiseen. Pihlström toteaa oman uskonnon opettamisen aiheuttavan siiloutumista eli syntyy siiloja, joista yhdessä ovat luterilaiset, toisessa ortodoksit, kolmannessa muslimit, neljännessä elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvat uskonnottomat ja niin edelleen. Vieraiden uskontojen tunteminen on nykyisessä uskonnonopetuksessa yksi oppimistavoite, mutta Pihlströmin mukaan niin kauan, kun oma ja vieras leikataan erilleen, on tuota tavoitetta vaikea saavuttaa. VAKAVA-verkosto kiittää kaikkien artikkelien kirjoittajia ja aikaisempia julkaisijoita mahdollisuudesta käyttää näitä tekstejä osana VAKAVA-aineistoa. Artikkelien bibliografiset tiedot Huttunen, R Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa. Teoksessa T. Steiner, J. Vainionpää & R. Huttunen (toim.) Samalta viivalta 9. Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto Jyväskylä: PS-kustannus, Komulainen, J Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu. Niin & näin 1/2013, Korkeamäki, J., Haarni, I. & Seppälä U Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 47, Onnismaa, E.-L., Paananen, M. & Lipponen, L Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä. Kasvatus & Aika 8 (2), Pihlström, S Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta. Niin & näin 1/2013,

12 Samalta viivalta 9 Pohjola, T., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Nurmi, J.-E. & Kiuru, N Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla. NMIbulletin 24 (3), Poikolainen, J Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita. Nuorisotutkimus 32 (2), Solares, E. & Liebkind, K Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psykologia 47 (05 06),

13 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Emilia Solares ja Karmela Liebkind Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyessä ja maahanmuuttajien määrän lisääntyessä on tärkeää tukea hyvien ryhmienvälisten suhteiden kehittymistä. Myönteisen kontaktin eri kulttuuriryhmistä tulevien ihmisten välillä on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ryhmienvälisiä ennakkoluuloja. Kontaktin ei tarvitse olla edes välttämättä henkilökohtaista, kasvokkaista kanssakäymistä, vaan ennakkoluulot voivat vähentyä myös välillisen kontaktin avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi suomalainen nuori on tietoinen suomalaisen kaverinsa ystävyyssuhteesta vaikkapa venäläisen nuoren kanssa. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä ryhmienvälinen ennakkoluuloisuus on, minkälaisia edellytyksiä hyvä ryhmienvälinen kontakti vaatii ja millaisten mekanismien kautta kielteiset asenteet voivat muuttua myönteisemmiksi. Lisäksi artikkelissa esitellään kouluissa käytetty ryhmäsuhteiden parantamiseen tarkoitettu interventio, jossa välillisen kontaktin teoriaa sovelletaan käytäntöön. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Psykologia-lehdessä 47 (05 06),

14 Samalta viivalta 9 Johdanto Vielä runsas vuosikymmen sitten Suomessa oli Suomen Akatemian tekemän selvityksen mukaan (Rasismi ja etniset suhteet, 1999) tutkittu etnisiä suhteita melko vähän. Yhtenä syynä tähän voi olla, että Suomen maahanmuuttohistoria on melko lyhyt. Vuonna 1973 Suomi otti vastaan 200 chileläistä pakolaista, ja vuonna 1979 ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset saapuivat maahamme (Liebkind, 1994). Vielä vuonna 1990 Suomessa asui vain noin vieraskielistä (Tilastokeskus, 2012). Tämän jälkeen muuttoliike entisen Neuvostoliiton alueelta vilkastui inkerinsuomalaisten ja muiden paluumuutto-oikeuden saaneiden myötä (Liebkind, Mannila ym., 2004). Ryhmienvälisiin suhteisiin liittyvää tutkimusta on kuitenkin tehty Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa 1980-luvulta lähtien (esim. Liebkind, 1982), ja tutkimus on tiiviisti seurannut niin alan kansainvälistä tutkimusta kuin suomalaisen yhteiskunnan muutoksia. Ensin tutkimus keskittyi toisaalta vietnamilaisiin pakolaisiin (esim. Liebkind, 1996), toisaalta inkerinsuomalaisiin paluumuuttajiin (esim. Jasinskaja-Lahti & Liebkind, 1999). Vuonna 2011 vieraskielisten määrä oli noussut jo noin :een (Tilastokeskus, 2012) ja ryhmienvälisten suhteiden tutkimus oli laajentunut käsittelemään aiheeseen liittyviä teemoja monesta näkökulmasta. Ryhmäsuhteiden sosiaalipsykologinen tutkimus on kiinnostunut muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ryhmäsuhteisiin, millaisia prosesseja liittyy identiteetin muutoksiin maahanmuuton seurauksena ja mitä edellytyksiä tarvitaan hyvien ryhmienvälisten suhteiden muodostumiselle. Suomalaiset sosiaalipsykologit ovat tutkineet muun muassa etnistä, kansallista ja kulttuuri-identiteettiä (esim. Finell & Liebkind, 2010; Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Solheim, 2009; Jasinskaja-Lahti, Mähönen & Liebkind, 2011a), akkulturaatiota (esim. Jasinskaja-Lahti, Horenczyk & Kinunen, 2011; Phinney, Berry, Vedder & Liebkind, 14

15 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen 2006), ryhmienvälisiä asenteita ja ennakkoluuloja (esim. Jasinskaja-Lahti, Mähönen & Liebkind, 2011b; Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000) sekä syrjintäkokemuksia (Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Perhoniemi, 2006). Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä hyvien ryhmienvälisten suhteiden kehittyminen eri etnisten ryhmien välille on aina vain tärkeämpää, ja siksi myös siihen liittyvä tutkimus on entistä ajankohtaisempaa. Yhteiskunnallinen asenneilmapiiri heijastaa valtaväestön yleistä suhtautumista toisista kulttuuriryhmistä tulevia ihmisiä kohtaan ja on osaltaan vaikuttamassa siihen, kuinka helposti muualta tulevien on mahdollista kokea olevansa osa uutta yhteiskuntaa. Suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin on seurattu pitkäjänteisesti vuosien aikana toteutetuissa asennetutkimuksissa (Jaakkola, 2009). Niissä on nähtävissä suomalaisten myönteinen asennoituminen maahanmuuttajiin 1980-luvulla, asenteiden muuttuminen kielteisemmiksi 1990-luvun laman aikoihin ja taas myönteisempään suuntaan 2000-luvun alkupuolella. Jaakkolan (2009) tutkimusten jälkeen Suomessa ei kuitenkaan ole tehty laajaa, koko väestön tasolle yleistettävää ryhmienvälisiä suhteita koskevaa asennetutkimusta, vaikka alan muu tutkimus onkin lisääntynyt. Maahanmuuttajista ja maahanmuutosta on keskusteltu vilkkaasti mediassa muutamien viime vuosien aikana. Merkkejä asenteiden muuttumisesta kielteisempään suuntaan on nähtävissä esimerkiksi vuoden 2010 aikana toteutetuissa sanomalehtigallupeissa (Elonen, ; Rantanen, ). Helsingin Sanomien gallupin mukaan vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen, kun taas vuonna 2010 tätä mieltä oli enää 36 prosenttia. Vaikka asenteiden huonontuminen näyttää joidenkin tietojen perusteella osin jo pysähtyneen (Haavisto, 2012, s. 2), suhtautuminen maahanmuuttajiin on edelleen pikemmin torjuvaa kuin vastaanottavaista (Haavisto, 2012, s. 1), ja alun perin internetissä levinnyt kärkäs niin kutsuttu maa- 15

16 Samalta viivalta 9 hanmuuttokriittinen puhetapa on tutkimusten mukaan tullut salonkikelpoisemmaksi muissakin yhteyksissä (Maasilta, 2012, s. 50). Hyvät ryhmienväliset suhteet ovat kaikkien yhteiskunnan jäsenten etu ja tukevat tasapainoista yhteiskuntakehitystä. Suomalaisen yhteiskunnan haasteena on taata kaikille etnisille ryhmille tasa-arvoiset mahdollisuudet sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Sosiaalipsykologinen tutkimus on osaltaan selvittämässä ryhmienvälisten suhteiden dynamiikkaa ja tuo tietoa, jota voidaan hyödyntää myönteisten ryhmäsuhteiden tukemisessa. Tässä artikkelissa sosiaalipsykologista ryhmienvälisiä suhteita koskevaa tutkimusta esitellään ensisijaisesti ryhmienvälisten asenteiden sekä ryhmienvälisen kontaktin näkökulmasta. Ensin määritellään keskeisiä käsitteitä ja esitellään lyhyesti ryhmienväliseen ennakkoluuloisuuteen ja asenteisiin liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa. Tämän jälkeen nostetaan esille ryhmienvälisen sosiaalipsykologian ehkä keskeisin teoria, kontaktihypoteesi (Allport, 1954), ja siitä johdettu välillisen kontaktin teoria (Wright, Aron, McLaughlin-Volpe & Ropp, 1997). Artikkelissa kuvataan sitä, miten kontakti voi muuttaa ryhmäsuhteita myönteisemmiksi, ja kontaktin vaikutusta asenteisiin tarkastellaan erikseen enemmistön ja vähemmistön osalta. Artikkelissa esitellään myös välillisen kontaktin teorian käytännön sovellutus kuvaamalla teorian perustalle suunniteltua interventiomenetelmää. 16

17 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Ryhmienväliset asenteet ja ennakkoluuloisuus Sosiaalipsykologisesta näkökulmasta tarkasteltuna asenne itsessään ei ole hyvä tai paha, vaan se määritellään yksinkertaisesti myönteiseksi tai kielteiseksi suhtautumistaipumukseksi jotain sosiaalisesti merkityksellistä kohdetta kohtaan (Eagly & Chaiken, 1993, s. 1; Ajzen, 2005, s. 3). Määritelmää voidaan tarkentaa niin sanotun kolmikomponenttimallin avulla. Sen mukaan asenne sisältää kolme ulottuvuutta, jotka koostuvat kognitioista, emootioista ja käyttäytymisestä. Kognitiivinen ulottuvuus viittaa asenteen kohteeseen liittyviin uskomuksiin. Emotionaalinen ulottuvuus kuvaa tunteita, jotka assosioituvat asenteen kohteeseen, ja käyttäytyminen viittaa kohteeseen yhteydessä olevaan käyttäytymiseen tai käyttäytymisaikomuksiin. (Ajzen, 2005, s. 3 5; Haddock & Huskinson, 2004, s. 36.) Ennakkoluuloisuuden käsite liittyy kiinteästi asenteen käsitteeseen (Kessler & Mummendey, 2008, s. 292). Gordon Allportin (1954) perinteisen ennakkoluulon määritelmän mukaan ennakkoluuloisuus on antipatiaa, joka perustuu väärään ja joustamattomaan yleistykseen ulkoryhmästä. Allportin (1954) määritelmää on kritisoitu, sillä ennakkoluulon sisältö saattaa heijastaa todenmukaisia havaintoja ulkoryhmästä ja esiintyä tilannesidonnaisesti (Eagly & Diekman, 2005, s.25 26; Judd & Park, 2005, s ). Nykyään ennakkoluuloisuus voidaan määritellä yksinkertaisesti yleiseksi, kielteiseksi arvioksi ulkoryhmästä (Stangor & Leary, 2006). Brown (2010, s. 7) laajentaa määritelmää asenteen kolmikomponenttimallia mukaillen ja toteaa ennakkoluulon olevan mikä tahansa asenne, emootio tai käyttäytyminen ryhmän jäsentä kohtaan, joka suorasti tai epäsuorasti heijastaa kielteisyyttä tai antipatiaa kyseessä olevaa ryhmää kohtaan. Toiset tutkijat taas korostavat määritelmissään erityisesti ennakkoluuloisuuden kielteistä emotionaalista ulottuvuutta, joka ilmenee ryhmienvälisten suhteiden kontekstissa (Kessler & Mummendey, 2008, s. 292; Yzerbyt & Kuppens, 2009). 17

18 Samalta viivalta 9 Ennakkoluuloisuuden taustalla vaikuttaa muun muassa ihmisen luontainen taipumus luokitella asioita ja ihmisiä eri ryhmiin ja tulkita maailmaa ennakko-oletusten perusteella. Tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä koehenkilöiden jakaminen sisä- ja ulkoryhmäkategorioihin saa ihmiset suosimaan omaa sisäryhmäänsä ja tilanteesta riippuen myös syrjimään ulkoryhmää. (Brown, 2010, s ) Ennakkoluuloisten asenteiden ilmaisutavat ovat kuitenkin muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Vaikka kyselytutkimuksia seuraamalla näyttäisi siltä, että ryhmienväliset kielteiset asenteet ovat vähentyneet, näin ei välttämättä ole tapahtunut, sillä niiden ilmaiseminen on saanut uusia muotoja. (Brown, 2010, s. 216.) Avoimen ennakkoluuloisuuden tai syrjinnän tilalle ovat tulleet uudet ennakkoluuloisuuden muodot, joita voidaan kuvata muun muassa symbolisen tai välttävän rasismin tai epäsuoran ennakkoluuloisuuden käsitteillä (Brown, 2010, s. 188). Ulkoryhmää itseään voidaan syyttää sen huonosta asemasta yhteiskunnassa, tai oman sisäryhmän ja ulkoryhmän välisiä eroja voidaan liioitella (Fiske, 2002, s ). Epäsuora ennakkoluuloisuus voi ilmetä myös esimerkiksi kyseisen etnisen ryhmän välttämisenä tai tälle ryhmälle annettavien etujen vastustamisena (Stephan & Stephan, 2001, s ). Keskeistä tällaisessa ennakkoluuloisuuden osoittamisessa on se, että ennakkoluuloinen käyttäytyminen riippuu tilanteen normatiivisesta kontekstista, joka joko ehkäisee tai mahdollistaa syrjivän käyttäytymisen (Brown,2010, s. 188). Epäsuoraa ennakkoluuloisuutta tutkittaessa on myös havaittu, että ihminen ei välttämättä edes tiedosta omaa ennakkoluuloisuuttaan, vaan se saattaa ilmetä tiedostamattomalla, implisiittisten asenteiden tasolla. Päinvastoin kuin eksplisiittiset asenteet, joita yksilö voi kontrolloidusti ilmaista tai olla ilmaisematta, implisiittiset asenteet ilmenevät käyttäytymisessä automaattisesti ja spontaanisti, eikä niitä voi kontrolloida (Dovidio, 2001). Vaikka ennakkoluuloisuus ei ilmenisi avoimen vihamielisenä käyttäytymisenä, epäsuoralla tai implisiittisellä ennakkoluuloisuu- 18

19 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen della saattaa kuitenkin olla konkreettisia seurauksia, jotka voivat näyttäytyä esimerkiksi työpaikan saannin hankaluutena tai arjen vuorovaikutuksen vaikeuksina opiskelu- tai työpaikalla. Suomen ensimmäisessä kenttäkokeellisessa rekrytointisyrjintätutkimuksessa vertailtiin suomalaisten ja venäläisten kohdalla sitä, miten etninen alkuperä vaikutti työpaikan saantiin (Larja ym., 2012).Tutkimuksessa yhtä pätevät suomalaiset ja venäläiset valetyönhakijat hakivat 1 200:aa avointa työpaikkaa. Tulokset osoittivat, että päästäkseen haastatteluun työnhakijat, joilla on venäläinen nimi, joutuvat lähettämään kaksi kertaa enemmän työhakemuksia verrattuna työnhakijoihin, joilla on suomalainen nimi. Niin kutsutussa uhritutkimuksessa puolestaan on selvitetty, minkälaisia vaikutuksia syrjinnällä on ollut maahanmuuttajien hyvinvointiin (Jasinskaja-Lahti ym., 2006) ja heidän identifioitumiseensa uuteen kotimaahan (Jasinskaja-Lahti ym., 2009). Tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa venäläiset, inkerinsuomalaiset, virolaiset ja somalit. Ennakkoluuloisuudella ja syrjinnällä on havaittu olevan yhteys esimerkiksi syrjinnän kohteen stressi- ja masennusoireiden lisääntymiseen ja yleisen terveydentilan heikentymiseen (Jasinskaja-Lahti ym., 2006; Liebkind & Jasinskaja-Lahti, 2000). Ennakkoluuloisuus ja syrjintä vaikuttavat kielteisesti ryhmienvälisiin suhteisiin myös koko yhteiskunnan tasolla. Jasinskaja-Lahti, Liebkind ja Solheim (2009) havaitsivat tutkimuksessaan, että koettu syrjintä ehkäisi maahanmuuttajien samastumista suomalaisiin ja huononsi sen myötä heidän asenteitaan valtaväestöä kohtaan. Ryhmienväliseen ennakkoluuloisuuteen ja asenteisiin liittyvää tutkimusta on tehty sekä suomalaisten että maahanmuuttajataustaisten parissa. Nuorten osalta on tutkittu heidän eksplisiittisiä ja implisiittisiä asenteitaan sekä normatiivisen kontekstin vaikutusta asenteisiin (Jasinskaja-Lahti ym., 2011b). Lisäksi on tutkittu muun muassa eri ammattiryhmien asenteita maahanmuuttajia kohtaan (Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000), selvitetty ryhmä- 19

20 Samalta viivalta 9 statuksen ja ryhmäkoon yhteyttä ryhmienvälisiin asenteisiin tutkimalla Suomessa ja Ruotsissa asuvia suomalaisia, suomenruotsalaisia, ruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia (Liebkind, Nyström, Honkanummi & Lange, 2004) sekä tutkittu suomalaisten merkitystenantoja omalle kansalliselle identiteetilleen ja sen yhteyttä ennakkoluuloisuuteen (Finell & Liebkind, 2010). Kontaktin vaikutus ennakkoluuloisuuteen Eräs ryhmienvälisen sosiaalipsykologian tutkituimmista teemoista ennakkoluuloisuuden ja asenteiden tutkimuksissa on ollut ryhmienvälisen kontaktin yhteys asenteisiin (esim. Jasinskaja-Lahti ym., 2011b; Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000; Liebkind ym., 2004). Myönteisen kontaktin on havaittu olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ennakkoluuloisuutta ja parantaa ryhmienvälisiä suhteita (Dovidio, Gaertner & Kawakami, 2003; Pettigrew & Tropp, 2006). Millainen kontakti tahansa ei kuitenkaan välttämättä johda myönteisiin asenteisiin; esimerkiksi syrjintää kokeneiden asenteet ovat kielteisempiä syrjinyttä ryhmää kohtaan (Jasinskaja-Lahti ym., 2009). Gordon Allport (1954, s. 281) muotoili 1950-luvulla niin sanotun kontaktihypoteesin, jonka mukaan kontaktitilanteen tulee sisältää neljä välttämätöntä ehtoa, joiden toteutuessa ryhmienväliset asenteet paranevat. Kontaktitilanteessa ryhmien jäsenten välillä tulee olla tasa-arvoinen status, kanssakäymiseen tulee liittyä yhteiset tavoitteet ja yhteistyötä, ja ympäröivän yhteisön tai yhteiskunnan tulee antaa kontaktille myönteistä, normatiivista tukea. Myöhempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että Allportin (1954) nimeämät kontaktin ehdot eivät ole täysin välttämättömiä asennemuutokselle (Pettigrew & Tropp, 2006). Esimerkiksi suomalaisessa eri ammattiryhmien asenteita tutkineessa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka kontakti ulkoryhmään oli syntynyt pakollisessa asiakastilanteessa eikä kontaktin osa- 20

21 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen puolten välillä ollut tasa-arvoista suhdetta, vastaajan asenne maahanmuuttajia kohtaan oli myönteisempi, mikäli hän oli tutustunut ulkoryhmän jäseneen hyvin (Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000). Kuitenkin ennakkoluulot vähenevät tehokkaammin kontaktitilanteissa, joissa kontaktiehdot täyttyvät. Pettigrew ja Tropp (2006) totesivat laajaan meta-analyysiinsa perustuen, että yhteiskunnan tai yhteisön antama myönteinen tuki näyttäisi olevan tärkein kontaktitilanteessa vaikuttava yksittäinen tekijä, joka edistää myönteistä asennemuutosta. Alkuperäisten ehtojen lisäksi Pettigrew (1998) on painottanut niin kutsutun ystävyyspotentiaalin (friendship potential) merkitystä kontaktitilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kontaktitilanteessa tulisi olla mahdollisuus henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden solmimiseen eri ryhmien jäsenten välillä. Kontaktin läheisyysasteen vaikuttavuutta tutkittaessa on havaittu, että läheinen ryhmienvälinen ystävyyssuhde on vahvemmin yhteydessä myönteisiin ryhmienvälisiin asenteisiin kuin esimerkiksi ryhmienvälinen naapuri- tai työyhteisökontakti (Pettigrew, 1997). Näin ollen asenteiden kannalta on merkitystä ei ainoastaan kontaktin määrällä vaan myös sen laadulla. Jotta yksilöiden välillä tapahtuvasta ryhmienvälisestä kontaktista ja sen avulla saavutetusta asennemuutoksesta olisi laajemmin hyötyä, asennemuutoksen tulisi yleistyä kaikkiin ulkoryhmän jäseniin. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että ryhmienvälisessä kontaktissa ryhmäjäsenyyskategoriat ovat jonkin verran korostuneina (salient), ja ryhmien jäsenet näkevät toisensa tyypillisinä ulkoryhmän edustajina. (Brown & Hewstone, 2005, s. 266; Brown, Vivian & Hewstone, 1999; Dovidio ym., 2003.) Suurin osa kontaktihypoteesitutkimuksesta on toteutettu poikkileikkaustutkimuksilla, joissa kontaktin ja asenteiden välistä yhteyttä tarkastellaan korrelatiivisesti. Nykyään ollaan kuitenkin kiinnostuneita myös siitä, johtaako myönteinen kontakti myönteisempiin asenteisiin vai hakeutuvatko myönteisesti toisen ryhmän jäseniin suhtautuvat ihmiset ryhmienvälisiin kontaktitilanteisiin? 21

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on?

- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Etninen syrjintä työhönottotilanteissa - ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset Karmela Liebkind 22.4. 2016 Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Työnhakijan arviointi työn kannalta epäoleellisten ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala. PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta

Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Suomalainen monikulttuurisuus Yhteiskunnassa elää rinnakkain monia, kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ

Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Jussi Onnismaa HY Palmenia i Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään 26.10.2010, Futurex

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman

WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA. Jani Roman WEBINAARI SYSTEEMISESTÄ KONSTELLAATIOSTA Jani Roman YLI 20 VUOTTA TUTKIMUSTA Oivallus, joka muutti työurani 1995: Todellinen muutos on suhtautumisen muutos. MIKSI Systeeminen ymmärrys aikaansaa pieniä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon

Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Tuuli Asunmaa ja Jorma Vainionpää Johdanto vuoden 2012 VAKAVA-kokeen aineistoon Aluksi Edessäsi on valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA Hanna Vilkka Teoreettinen viitekehys ja käsitteet tutkimuksen työvälineenä: - kontekstualisoivat teoreettisesti ja käsitteellisesti tutkimusta - rajaavat tutkimusongelmaa,

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta

Etninen segregaatio. Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Etninen segregaatio Lyhyt katsaus tutkimustietoon Suomesta Timo Kauppinen 12.9.2016 On karttatietoa sekä tietoa segregaation tasoista, jonkin verran tietoa ajallisesta kehityksestä Jonkinlaista tietoa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2. Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Tutkimusperustaisuus käytännön opetuksessa? Tapaus Sosiaalityön käytäntö 2 Taru Kekoni Ma. Yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Lähtökohta esitykselle: Opetusjakson tutkimusperustaisuus on selkeä ja

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opettajan pedagoginen ajattelu Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot