Samalta viivalta 9. Samalta viivalta 9. Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.)
|
|
- Raili Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) amalta viivalta 9 on kasvatusalan VAKAVA-valintako- deksasta kasvatusalaan liittyvästä artikkelista. Artikkelit on valinnut eri yliopistojen kasvatustieteen asiantuntijoista koottu työryhmä. Kasvatusalan tutkimuskenttä on moni-ilmeinen, mikä johtuu jo pelkästään siihen liittyvien tutkimuskohteiden monimutkaisuudesta ja kerroksellisuudesta. Siitä syystä tämäkin artikkelikokoelma koostuu varsin erityyppisistä osista, mutta tietynlaisena kantavana teemana on hyvinvointi ja kehittämiseen suuntautuminen. Artikkelien aihepiirit käsittelevät ryhmädynamiikkaa, ystävyyssuhteita, oppimista, lasten hyvinvointia, kasvatusjärjestelmien kehittämistä ja katsomuksellisten oppiaineiden asemaa suomalaisessa koulussa. Samalta viivalta 9 keen aineisto vuodelle Aineisto koostuu kah- Toivomme, että tällä artikkelikokoelmalla on käyttöä myös muissa yhteyksissä kevään 2015 valintakokeen lisäksi. Tulevissa opinnoissa tai erilaisissa ammattitehtävissä voi kukin meistä päätyä tilanteeseen, jossa artikkelien sisällöille on käyttöä. ISBN Kansi: Marja Kastikainen Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) K ISBN Samalta viivalta 9 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2015
2 Samalta viivalta 9
3 Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.) Samalta viivalta 9 Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2015 PS-kustannus
4 Kustantaja: PS-kustannus Yhteystiedot: PL 303 Aatoksenkatu 8 E Jyväskylä Jyväskylä Asiakaspalvelu: puh asiakaspalvelu@ps-kustannus.fi Tuottaja: Kansi ja taitto: Toimituskunta: Pekka Santalahti Marja Kastikainen Rauno Huttunen, Turun yliopisto Merja Ikonen-Varila, Helsingin yliopisto Minna Mäkihonko, Itä-Suomen yliopisto Merja Paksuniemi, Lapin yliopisto Jouni Peltonen, Oulun yliopisto Tanja Steiner, Helsingin yliopisto Jorma Vainionpää, Tampereen yliopisto Tanja Vehkakoski, Jyväskylän yliopisto Tekijät ja PS-kustannus PS-kustannus 2015 ISBN Painopaikka: Bookwell Oy, Juva
5 Sisällys Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon...7 Emilia Solares ja Karmela Liebkind Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen...13 Tuija Pohjola, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi & Noona Kiuru Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla...39 Johanna Korkeamäki, Ilka Haarni ja Ullamaija Seppälä Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana...71 Jaana Poikolainen Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita Eeva-Leena Onnismaa, Maiju Paananen ja Lasse Lipponen Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä Rauno Huttunen Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa Jyri Komulainen Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu Sami Pihlström Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta Kirjoittajat Sanasto
6
7 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon Aluksi Käsissäsi on kasvatusalan valintayhteistyöverkoston eli VAKAVAn valintakoemateriaali vuodelle Tämä on sinulle merkittävä dokumentti, ja se saattaa vaikuttaa elämääsi hyvinkin pitkään. Vaikka et tulisi valituksi mihinkään hakemaasi kohteeseen, uskomme tämän materiaalin läpikäymisen olevan sivistävää ja hyödyllistä muissa elämänvaiheissasi. Suomessa on ollut pitkään sellainen perinne, että kasvatusalalle hakijoita on huomattavasti suurempi määrä kuin mitä heitä voidaan kouluttaa. Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista ja jopa tietynlainen ylpeydenaihe koko suomalaiselle kasvatusjärjestelmälle, joka on eri mittarein todettu erinomaiseksi tai vähintään hyväksi. Tämä saattaa selittyä ainakin osin nimenomaan alan koulutukseen hakeutuvien motivaatiolla ja kyvykkyydellä. Syy-yhteyttä ei ole tutkimuksellisesti osoitettu, mutta tätä aineistoa lukiessanne voitte ainakin jossain määrin tukeutua sen tyyppiseen ajatukseen. Kun lukee tieteellistä tekstiä ja erityisesti kasvatustieteellistä tekstiä, lukijalla on oletusarvoisesti oltava niin sanotusti varmistin päällä (osin Väinö Linnaa mukailtuna): lue tarkkaan, lue pirun tarkkaan, tähdennä osaamisesi tärkeimpiin asioihin ja osaa ne. Kun VAKAVA-järjestelmässä kaikille on mahdollistettu ajallisesti sama lukuaika, sen käyttö tehokkaasti ja taloudellisesti on ensiarvoisen tärkeää. 7
8 Samalta viivalta 9 VAKAVA-aineiston artikkelit ovat perinteisesti pyrkineet kuvaamaan kasvatuksen alaa mahdollisimman monipuolisesti tai ainakin jonkin näkökulman kautta. Käsillä olevassa aineistossa on monta läpikäyvää ja ajankohtaista teemaa, joista yksi keskeinen on hyvinvointi. Vakiintuneen tieteellisen käytännön mukaisesti artikkeleissa viitataan lukuisiin teoksiin, mutta hakijan edellytetään tuntevan vain artikkeleissa mainitut asiat, ei viitatuissa alkuperäisteoksissa esiteltyjä asioita. Myöskään tästä johdantoartikkelista ei tule kysymyksiä VAKAVA-kokeeseen. Tämän teoksen artikkelit Rauno Huttusen artikkelia lukuun ottamatta on julkaistu aiemmin muissa teoksissa. Jos haluat esimerkiksi tulevien opintojesi yhteydessä viitata johonkin näistä artikkeleista, pitää viittaus tehdä alkuperäisteokseen, ei tähän artikkelikokoelmaan. Artikkelien bibliografiset tiedot on merkitty tämän johdanto-osan loppuun. Artikkeleista Aineiston aloittaa Emilia Solaresin ja Karmela Liebkindin artikkeli Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen, jossa tarkastellaan lukuisten tutkimusten avulla erityisesti erilaisten etnisten ryhmien välisiä asenteita ja niihin vaikuttamista eri interventiomenetelmien avulla. Kirjoittajien mukaan ryhmienvälisten suhteiden tutkimus edistää parhaimmillaan koko yhteiskunnan hyvinvointia ja on näin perustellusti yleistynyt sosiaalipsykologian tutkimuskentällä. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen myös sosiaalipsykologian lähitieteen, kasvatustieteen kannalta. Psykologinen näkökulma on aineiston toisessakin artikkelissa. Tuija Pohjolan, Marja-Kristiina Lerkkasen, Anna-Maija Poikkeuksen, Jari-Erik Nurmen ja Noona Kiurun artikkelissa Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla esitellään 8
9 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon lähinnä kasvatuspsykologian alueelle sijoittuva määrällinen pitkittäistutkimus. Tutkimuskysymys on se, miten ystävien lukutaidot vaikuttavat lasten omaan lukutaitoon ja sen kehitykseen kahden alakoulun kouluvuoden aikana. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että ainakin tietyissä tilanteissa lasten ystävien lukutaito on positiivisesti yhteydessä heidän omaan lukutaitoonsa. Oppimiseen liittyy myös aineiston kolmas artikkeli Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana, jossa Johanna Korkeamäki, Ilka Haarni ja Ullamaija Seppälä tutkivat syitä aikuisten oppimisvaikeuksien diagnosointiin hakeutumiselle, diagnoosille annettuja merkityksiä sekä diagnoosin sosiaalista käyttöä. Tutkimuksen tulosten mukaan diagnoosin kykyä selittää elämänkokemuksia ja tarjota resursseja sekä diagnoosin antamaa mahdollisuutta säädellä tietoa omasta vaikeudesta pidettiin tärkeinä ja näin ollen myös henkilökohtaista hyvinvointia luovina asioina. Aikuisten oppimisvaikeuksien diagnostiikan tulisikin tutkijoiden mukaan pohtia myös diagnooseihin liittyviä sosiaalisia prosesseja, eettisiä kysymyksiä ja diagnoosin merkitystä yksilölle pelkän lääketieteellisen nimikkeen lisäksi. Lasten ja nuorten pahoinvointi on ilmiö, josta kirjoitetaan säännöllisesti mediassa. Vastapainona tälle keskustelulle Jaana Poikolainen tuo artikkelissaan Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita esille tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten elämään ja heidän kokemaansa hyvinvointiin myönteisesti. Poikolainen kritisoi perinteisen lasten hyvinvointia koskevan tutkimuksen olevan liian aikuislähtöistä ja yksipuolisesti huolia korostavaa. Tällaisen tutkimuksen rinnalle hän peräänkuuluttaa lapsilähtöistä laadullista hyvinvointitutkimusta. Esimerkkinä lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimuksesta artikkelissa esitellään Lasten Ikihyvä -kehittämis- ja tutkimushanke, jossa lapset keskustelivat eri tavoin tutkijoiden kanssa hyvinvointiinsa liittyvistä asioista sekä osallistuivat hyvinvointia koskevan verkkokyselylomakkeen laatimiseen. Tutkimushankkeen tulokset tuottivat opettajille ja muille 9
10 Samalta viivalta 9 lasten kanssa työskenteleville arvokasta tietoa siitä, millaisia lapsille merkityksellisiä ja heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kannattaa vuorovaikutuksessa vahvistaa. Pienten lasten hyvinvoinnille tärkeä tekijä on varhaiskasvatus, jota käsittelee aineiston viides artikkeli Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä. Artikkelin kirjoittajat Eeva-Leena Onnismaa, Maiju Paananen ja Lasse Lipponen tarkastelevat suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää ensin historiallisesta ja yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta ja sen jälkeen tutkivat, miten nämä kehityskulut näyttäytyvät vuonna 2013 käynnistyneessä varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamistyössä. Varhaiskasvatusta pidetään yleisesti sijoituksena lasten ja yhteiskunnan tulevaisuuteen, ja sen rooli lasten oikeuksien ylläpitäjänä ja koulutuksellisen tasaarvon edistäjänä on kansainvälisessä keskustelussa vahvasti esillä. Suomessa on korostettu institutionaalisen varhaiskasvatusjärjestelmän merkitystä vanhempien työssäkäynnin mahdollistavan päivähoidon tarjoajana. Varhaiskasvatusjärjestelmän muuttamiseen liittyvä uusin keskustelu tuo esille monia erilaisia näkökulmia varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja toiminnan tavoitteisiin riippuen siitä, kenen tai keiden näkökulmasta toimintaa tarkastellaan. Aineiston kolme viimeistä artikkelia muodostavat kokonaisuuden, jonka teemana on yli sadan vuoden ajan ajoittain käyty ja jälleen ajankohtainen keskustelu koulujen uskonnonopetuksesta. Aluksi Rauno Huttunen esittelee artikkelissaan Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa uskonnonopetuksen järjestämistä koskevat säädökset sekä tarkastelee lyhyesti aiheesta käytyä keskustelua 1800-luvun lopulta tähän päivään. Keskustelun keskeinen kysymys on, onko oman uskonnon opettaminen koulussa oikea ratkaisu vai olisiko siitä syytä luopua. Tästä aiheesta väittelevät Jyri Komulaisen ja Sami Pihlströmin artikkelit. Artikkelissaan Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu Komulainen puolustaa nykyistä uskonnonopetuksen mallia muun muassa sillä, että koska ei ole olemassa neutraalia tai yleistä näkökulmaa uskontoihin, us- 10
11 Johdanto vuoden 2015 VAKAVA-kokeen aineistoon kontoa on syytä opettaa traditiolähtöisesti ja siten, että opetuksessa on tilaa myös kokemuksellisuudelle. Uskonnot voivat Komulaisen mukaan tarjota kriittisen tarkistuspisteen vallitseville arvoille ja edistävät näin kasvamista kriittiseksi kansalaiseksi. Toista mieltä on Pihlström, joka artikkelissaan Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta kannattaa oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksen sijaan kaikille oppilaille yhteistä katsomusainetta, joka antaisi mahdollisuuksia uskovien ja uskonnottomien aitoon kohtaamiseen ja heidän edustamiensa näkökulmien vastavuoroiseen tunnustamiseen. Pihlström toteaa oman uskonnon opettamisen aiheuttavan siiloutumista eli syntyy siiloja, joista yhdessä ovat luterilaiset, toisessa ortodoksit, kolmannessa muslimit, neljännessä elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvat uskonnottomat ja niin edelleen. Vieraiden uskontojen tunteminen on nykyisessä uskonnonopetuksessa yksi oppimistavoite, mutta Pihlströmin mukaan niin kauan, kun oma ja vieras leikataan erilleen, on tuota tavoitetta vaikea saavuttaa. VAKAVA-verkosto kiittää kaikkien artikkelien kirjoittajia ja aikaisempia julkaisijoita mahdollisuudesta käyttää näitä tekstejä osana VAKAVA-aineistoa. Artikkelien bibliografiset tiedot Huttunen, R Uskonto ja elämänkatsomustieto Suomen kouluissa. Teoksessa T. Steiner, J. Vainionpää & R. Huttunen (toim.) Samalta viivalta 9. Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto Jyväskylä: PS-kustannus, Komulainen, J Oman uskonnon opetus on postliberaali ratkaisu. Niin & näin 1/2013, Korkeamäki, J., Haarni, I. & Seppälä U Aikuisten oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuushäiriöiden diagnosointi sosiaalisena toimintana. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 47, Onnismaa, E.-L., Paananen, M. & Lipponen, L Varhaiskasvatusjärjestelmän polkuriippuvuuksien jäljillä. Kasvatus & Aika 8 (2), Pihlström, S Siiloutumisesta toiseuden kohtaamiseen: irti oman uskonnon opetuksesta. Niin & näin 1/2013,
12 Samalta viivalta 9 Pohjola, T., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M., Nurmi, J.-E. & Kiuru, N Ystävien vaikutus lasten lukutaitoon kolmannella ja neljännellä luokalla. NMIbulletin 24 (3), Poikolainen, J Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita. Nuorisotutkimus 32 (2), Solares, E. & Liebkind, K Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psykologia 47 (05 06),
13 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Emilia Solares ja Karmela Liebkind Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyessä ja maahanmuuttajien määrän lisääntyessä on tärkeää tukea hyvien ryhmienvälisten suhteiden kehittymistä. Myönteisen kontaktin eri kulttuuriryhmistä tulevien ihmisten välillä on todettu olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ryhmienvälisiä ennakkoluuloja. Kontaktin ei tarvitse olla edes välttämättä henkilökohtaista, kasvokkaista kanssakäymistä, vaan ennakkoluulot voivat vähentyä myös välillisen kontaktin avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi suomalainen nuori on tietoinen suomalaisen kaverinsa ystävyyssuhteesta vaikkapa venäläisen nuoren kanssa. Tässä artikkelissa kerrotaan, mitä ryhmienvälinen ennakkoluuloisuus on, minkälaisia edellytyksiä hyvä ryhmienvälinen kontakti vaatii ja millaisten mekanismien kautta kielteiset asenteet voivat muuttua myönteisemmiksi. Lisäksi artikkelissa esitellään kouluissa käytetty ryhmäsuhteiden parantamiseen tarkoitettu interventio, jossa välillisen kontaktin teoriaa sovelletaan käytäntöön. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Psykologia-lehdessä 47 (05 06),
14 Samalta viivalta 9 Johdanto Vielä runsas vuosikymmen sitten Suomessa oli Suomen Akatemian tekemän selvityksen mukaan (Rasismi ja etniset suhteet, 1999) tutkittu etnisiä suhteita melko vähän. Yhtenä syynä tähän voi olla, että Suomen maahanmuuttohistoria on melko lyhyt. Vuonna 1973 Suomi otti vastaan 200 chileläistä pakolaista, ja vuonna 1979 ensimmäiset vietnamilaiset pakolaiset saapuivat maahamme (Liebkind, 1994). Vielä vuonna 1990 Suomessa asui vain noin vieraskielistä (Tilastokeskus, 2012). Tämän jälkeen muuttoliike entisen Neuvostoliiton alueelta vilkastui inkerinsuomalaisten ja muiden paluumuutto-oikeuden saaneiden myötä (Liebkind, Mannila ym., 2004). Ryhmienvälisiin suhteisiin liittyvää tutkimusta on kuitenkin tehty Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa 1980-luvulta lähtien (esim. Liebkind, 1982), ja tutkimus on tiiviisti seurannut niin alan kansainvälistä tutkimusta kuin suomalaisen yhteiskunnan muutoksia. Ensin tutkimus keskittyi toisaalta vietnamilaisiin pakolaisiin (esim. Liebkind, 1996), toisaalta inkerinsuomalaisiin paluumuuttajiin (esim. Jasinskaja-Lahti & Liebkind, 1999). Vuonna 2011 vieraskielisten määrä oli noussut jo noin :een (Tilastokeskus, 2012) ja ryhmienvälisten suhteiden tutkimus oli laajentunut käsittelemään aiheeseen liittyviä teemoja monesta näkökulmasta. Ryhmäsuhteiden sosiaalipsykologinen tutkimus on kiinnostunut muun muassa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat ryhmäsuhteisiin, millaisia prosesseja liittyy identiteetin muutoksiin maahanmuuton seurauksena ja mitä edellytyksiä tarvitaan hyvien ryhmienvälisten suhteiden muodostumiselle. Suomalaiset sosiaalipsykologit ovat tutkineet muun muassa etnistä, kansallista ja kulttuuri-identiteettiä (esim. Finell & Liebkind, 2010; Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Solheim, 2009; Jasinskaja-Lahti, Mähönen & Liebkind, 2011a), akkulturaatiota (esim. Jasinskaja-Lahti, Horenczyk & Kinunen, 2011; Phinney, Berry, Vedder & Liebkind, 14
15 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen 2006), ryhmienvälisiä asenteita ja ennakkoluuloja (esim. Jasinskaja-Lahti, Mähönen & Liebkind, 2011b; Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000) sekä syrjintäkokemuksia (Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Perhoniemi, 2006). Maahanmuuttajien määrän lisääntyessä hyvien ryhmienvälisten suhteiden kehittyminen eri etnisten ryhmien välille on aina vain tärkeämpää, ja siksi myös siihen liittyvä tutkimus on entistä ajankohtaisempaa. Yhteiskunnallinen asenneilmapiiri heijastaa valtaväestön yleistä suhtautumista toisista kulttuuriryhmistä tulevia ihmisiä kohtaan ja on osaltaan vaikuttamassa siihen, kuinka helposti muualta tulevien on mahdollista kokea olevansa osa uutta yhteiskuntaa. Suomalaisten suhtautumista maahanmuuttajiin on seurattu pitkäjänteisesti vuosien aikana toteutetuissa asennetutkimuksissa (Jaakkola, 2009). Niissä on nähtävissä suomalaisten myönteinen asennoituminen maahanmuuttajiin 1980-luvulla, asenteiden muuttuminen kielteisemmiksi 1990-luvun laman aikoihin ja taas myönteisempään suuntaan 2000-luvun alkupuolella. Jaakkolan (2009) tutkimusten jälkeen Suomessa ei kuitenkaan ole tehty laajaa, koko väestön tasolle yleistettävää ryhmienvälisiä suhteita koskevaa asennetutkimusta, vaikka alan muu tutkimus onkin lisääntynyt. Maahanmuuttajista ja maahanmuutosta on keskusteltu vilkkaasti mediassa muutamien viime vuosien aikana. Merkkejä asenteiden muuttumisesta kielteisempään suuntaan on nähtävissä esimerkiksi vuoden 2010 aikana toteutetuissa sanomalehtigallupeissa (Elonen, ; Rantanen, ). Helsingin Sanomien gallupin mukaan vuonna 2007 yli puolet suomalaisista oli valmis ottamaan lisää maahanmuuttajia Suomeen, kun taas vuonna 2010 tätä mieltä oli enää 36 prosenttia. Vaikka asenteiden huonontuminen näyttää joidenkin tietojen perusteella osin jo pysähtyneen (Haavisto, 2012, s. 2), suhtautuminen maahanmuuttajiin on edelleen pikemmin torjuvaa kuin vastaanottavaista (Haavisto, 2012, s. 1), ja alun perin internetissä levinnyt kärkäs niin kutsuttu maa- 15
16 Samalta viivalta 9 hanmuuttokriittinen puhetapa on tutkimusten mukaan tullut salonkikelpoisemmaksi muissakin yhteyksissä (Maasilta, 2012, s. 50). Hyvät ryhmienväliset suhteet ovat kaikkien yhteiskunnan jäsenten etu ja tukevat tasapainoista yhteiskuntakehitystä. Suomalaisen yhteiskunnan haasteena on taata kaikille etnisille ryhmille tasa-arvoiset mahdollisuudet sosiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Sosiaalipsykologinen tutkimus on osaltaan selvittämässä ryhmienvälisten suhteiden dynamiikkaa ja tuo tietoa, jota voidaan hyödyntää myönteisten ryhmäsuhteiden tukemisessa. Tässä artikkelissa sosiaalipsykologista ryhmienvälisiä suhteita koskevaa tutkimusta esitellään ensisijaisesti ryhmienvälisten asenteiden sekä ryhmienvälisen kontaktin näkökulmasta. Ensin määritellään keskeisiä käsitteitä ja esitellään lyhyesti ryhmienväliseen ennakkoluuloisuuteen ja asenteisiin liittyvää tutkimusta Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian oppiaineessa. Tämän jälkeen nostetaan esille ryhmienvälisen sosiaalipsykologian ehkä keskeisin teoria, kontaktihypoteesi (Allport, 1954), ja siitä johdettu välillisen kontaktin teoria (Wright, Aron, McLaughlin-Volpe & Ropp, 1997). Artikkelissa kuvataan sitä, miten kontakti voi muuttaa ryhmäsuhteita myönteisemmiksi, ja kontaktin vaikutusta asenteisiin tarkastellaan erikseen enemmistön ja vähemmistön osalta. Artikkelissa esitellään myös välillisen kontaktin teorian käytännön sovellutus kuvaamalla teorian perustalle suunniteltua interventiomenetelmää. 16
17 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen Ryhmienväliset asenteet ja ennakkoluuloisuus Sosiaalipsykologisesta näkökulmasta tarkasteltuna asenne itsessään ei ole hyvä tai paha, vaan se määritellään yksinkertaisesti myönteiseksi tai kielteiseksi suhtautumistaipumukseksi jotain sosiaalisesti merkityksellistä kohdetta kohtaan (Eagly & Chaiken, 1993, s. 1; Ajzen, 2005, s. 3). Määritelmää voidaan tarkentaa niin sanotun kolmikomponenttimallin avulla. Sen mukaan asenne sisältää kolme ulottuvuutta, jotka koostuvat kognitioista, emootioista ja käyttäytymisestä. Kognitiivinen ulottuvuus viittaa asenteen kohteeseen liittyviin uskomuksiin. Emotionaalinen ulottuvuus kuvaa tunteita, jotka assosioituvat asenteen kohteeseen, ja käyttäytyminen viittaa kohteeseen yhteydessä olevaan käyttäytymiseen tai käyttäytymisaikomuksiin. (Ajzen, 2005, s. 3 5; Haddock & Huskinson, 2004, s. 36.) Ennakkoluuloisuuden käsite liittyy kiinteästi asenteen käsitteeseen (Kessler & Mummendey, 2008, s. 292). Gordon Allportin (1954) perinteisen ennakkoluulon määritelmän mukaan ennakkoluuloisuus on antipatiaa, joka perustuu väärään ja joustamattomaan yleistykseen ulkoryhmästä. Allportin (1954) määritelmää on kritisoitu, sillä ennakkoluulon sisältö saattaa heijastaa todenmukaisia havaintoja ulkoryhmästä ja esiintyä tilannesidonnaisesti (Eagly & Diekman, 2005, s.25 26; Judd & Park, 2005, s ). Nykyään ennakkoluuloisuus voidaan määritellä yksinkertaisesti yleiseksi, kielteiseksi arvioksi ulkoryhmästä (Stangor & Leary, 2006). Brown (2010, s. 7) laajentaa määritelmää asenteen kolmikomponenttimallia mukaillen ja toteaa ennakkoluulon olevan mikä tahansa asenne, emootio tai käyttäytyminen ryhmän jäsentä kohtaan, joka suorasti tai epäsuorasti heijastaa kielteisyyttä tai antipatiaa kyseessä olevaa ryhmää kohtaan. Toiset tutkijat taas korostavat määritelmissään erityisesti ennakkoluuloisuuden kielteistä emotionaalista ulottuvuutta, joka ilmenee ryhmienvälisten suhteiden kontekstissa (Kessler & Mummendey, 2008, s. 292; Yzerbyt & Kuppens, 2009). 17
18 Samalta viivalta 9 Ennakkoluuloisuuden taustalla vaikuttaa muun muassa ihmisen luontainen taipumus luokitella asioita ja ihmisiä eri ryhmiin ja tulkita maailmaa ennakko-oletusten perusteella. Tutkimuksissa on havaittu, että pelkkä koehenkilöiden jakaminen sisä- ja ulkoryhmäkategorioihin saa ihmiset suosimaan omaa sisäryhmäänsä ja tilanteesta riippuen myös syrjimään ulkoryhmää. (Brown, 2010, s ) Ennakkoluuloisten asenteiden ilmaisutavat ovat kuitenkin muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Vaikka kyselytutkimuksia seuraamalla näyttäisi siltä, että ryhmienväliset kielteiset asenteet ovat vähentyneet, näin ei välttämättä ole tapahtunut, sillä niiden ilmaiseminen on saanut uusia muotoja. (Brown, 2010, s. 216.) Avoimen ennakkoluuloisuuden tai syrjinnän tilalle ovat tulleet uudet ennakkoluuloisuuden muodot, joita voidaan kuvata muun muassa symbolisen tai välttävän rasismin tai epäsuoran ennakkoluuloisuuden käsitteillä (Brown, 2010, s. 188). Ulkoryhmää itseään voidaan syyttää sen huonosta asemasta yhteiskunnassa, tai oman sisäryhmän ja ulkoryhmän välisiä eroja voidaan liioitella (Fiske, 2002, s ). Epäsuora ennakkoluuloisuus voi ilmetä myös esimerkiksi kyseisen etnisen ryhmän välttämisenä tai tälle ryhmälle annettavien etujen vastustamisena (Stephan & Stephan, 2001, s ). Keskeistä tällaisessa ennakkoluuloisuuden osoittamisessa on se, että ennakkoluuloinen käyttäytyminen riippuu tilanteen normatiivisesta kontekstista, joka joko ehkäisee tai mahdollistaa syrjivän käyttäytymisen (Brown,2010, s. 188). Epäsuoraa ennakkoluuloisuutta tutkittaessa on myös havaittu, että ihminen ei välttämättä edes tiedosta omaa ennakkoluuloisuuttaan, vaan se saattaa ilmetä tiedostamattomalla, implisiittisten asenteiden tasolla. Päinvastoin kuin eksplisiittiset asenteet, joita yksilö voi kontrolloidusti ilmaista tai olla ilmaisematta, implisiittiset asenteet ilmenevät käyttäytymisessä automaattisesti ja spontaanisti, eikä niitä voi kontrolloida (Dovidio, 2001). Vaikka ennakkoluuloisuus ei ilmenisi avoimen vihamielisenä käyttäytymisenä, epäsuoralla tai implisiittisellä ennakkoluuloisuu- 18
19 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen della saattaa kuitenkin olla konkreettisia seurauksia, jotka voivat näyttäytyä esimerkiksi työpaikan saannin hankaluutena tai arjen vuorovaikutuksen vaikeuksina opiskelu- tai työpaikalla. Suomen ensimmäisessä kenttäkokeellisessa rekrytointisyrjintätutkimuksessa vertailtiin suomalaisten ja venäläisten kohdalla sitä, miten etninen alkuperä vaikutti työpaikan saantiin (Larja ym., 2012).Tutkimuksessa yhtä pätevät suomalaiset ja venäläiset valetyönhakijat hakivat 1 200:aa avointa työpaikkaa. Tulokset osoittivat, että päästäkseen haastatteluun työnhakijat, joilla on venäläinen nimi, joutuvat lähettämään kaksi kertaa enemmän työhakemuksia verrattuna työnhakijoihin, joilla on suomalainen nimi. Niin kutsutussa uhritutkimuksessa puolestaan on selvitetty, minkälaisia vaikutuksia syrjinnällä on ollut maahanmuuttajien hyvinvointiin (Jasinskaja-Lahti ym., 2006) ja heidän identifioitumiseensa uuteen kotimaahan (Jasinskaja-Lahti ym., 2009). Tutkimuksen kohteena ovat olleet muun muassa venäläiset, inkerinsuomalaiset, virolaiset ja somalit. Ennakkoluuloisuudella ja syrjinnällä on havaittu olevan yhteys esimerkiksi syrjinnän kohteen stressi- ja masennusoireiden lisääntymiseen ja yleisen terveydentilan heikentymiseen (Jasinskaja-Lahti ym., 2006; Liebkind & Jasinskaja-Lahti, 2000). Ennakkoluuloisuus ja syrjintä vaikuttavat kielteisesti ryhmienvälisiin suhteisiin myös koko yhteiskunnan tasolla. Jasinskaja-Lahti, Liebkind ja Solheim (2009) havaitsivat tutkimuksessaan, että koettu syrjintä ehkäisi maahanmuuttajien samastumista suomalaisiin ja huononsi sen myötä heidän asenteitaan valtaväestöä kohtaan. Ryhmienväliseen ennakkoluuloisuuteen ja asenteisiin liittyvää tutkimusta on tehty sekä suomalaisten että maahanmuuttajataustaisten parissa. Nuorten osalta on tutkittu heidän eksplisiittisiä ja implisiittisiä asenteitaan sekä normatiivisen kontekstin vaikutusta asenteisiin (Jasinskaja-Lahti ym., 2011b). Lisäksi on tutkittu muun muassa eri ammattiryhmien asenteita maahanmuuttajia kohtaan (Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000), selvitetty ryhmä- 19
20 Samalta viivalta 9 statuksen ja ryhmäkoon yhteyttä ryhmienvälisiin asenteisiin tutkimalla Suomessa ja Ruotsissa asuvia suomalaisia, suomenruotsalaisia, ruotsalaisia ja ruotsinsuomalaisia (Liebkind, Nyström, Honkanummi & Lange, 2004) sekä tutkittu suomalaisten merkitystenantoja omalle kansalliselle identiteetilleen ja sen yhteyttä ennakkoluuloisuuteen (Finell & Liebkind, 2010). Kontaktin vaikutus ennakkoluuloisuuteen Eräs ryhmienvälisen sosiaalipsykologian tutkituimmista teemoista ennakkoluuloisuuden ja asenteiden tutkimuksissa on ollut ryhmienvälisen kontaktin yhteys asenteisiin (esim. Jasinskaja-Lahti ym., 2011b; Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000; Liebkind ym., 2004). Myönteisen kontaktin on havaittu olevan yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ennakkoluuloisuutta ja parantaa ryhmienvälisiä suhteita (Dovidio, Gaertner & Kawakami, 2003; Pettigrew & Tropp, 2006). Millainen kontakti tahansa ei kuitenkaan välttämättä johda myönteisiin asenteisiin; esimerkiksi syrjintää kokeneiden asenteet ovat kielteisempiä syrjinyttä ryhmää kohtaan (Jasinskaja-Lahti ym., 2009). Gordon Allport (1954, s. 281) muotoili 1950-luvulla niin sanotun kontaktihypoteesin, jonka mukaan kontaktitilanteen tulee sisältää neljä välttämätöntä ehtoa, joiden toteutuessa ryhmienväliset asenteet paranevat. Kontaktitilanteessa ryhmien jäsenten välillä tulee olla tasa-arvoinen status, kanssakäymiseen tulee liittyä yhteiset tavoitteet ja yhteistyötä, ja ympäröivän yhteisön tai yhteiskunnan tulee antaa kontaktille myönteistä, normatiivista tukea. Myöhempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että Allportin (1954) nimeämät kontaktin ehdot eivät ole täysin välttämättömiä asennemuutokselle (Pettigrew & Tropp, 2006). Esimerkiksi suomalaisessa eri ammattiryhmien asenteita tutkineessa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka kontakti ulkoryhmään oli syntynyt pakollisessa asiakastilanteessa eikä kontaktin osa- 20
21 Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen puolten välillä ollut tasa-arvoista suhdetta, vastaajan asenne maahanmuuttajia kohtaan oli myönteisempi, mikäli hän oli tutustunut ulkoryhmän jäseneen hyvin (Liebkind, Haaramo & Jasinskaja-Lahti, 2000). Kuitenkin ennakkoluulot vähenevät tehokkaammin kontaktitilanteissa, joissa kontaktiehdot täyttyvät. Pettigrew ja Tropp (2006) totesivat laajaan meta-analyysiinsa perustuen, että yhteiskunnan tai yhteisön antama myönteinen tuki näyttäisi olevan tärkein kontaktitilanteessa vaikuttava yksittäinen tekijä, joka edistää myönteistä asennemuutosta. Alkuperäisten ehtojen lisäksi Pettigrew (1998) on painottanut niin kutsutun ystävyyspotentiaalin (friendship potential) merkitystä kontaktitilanteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kontaktitilanteessa tulisi olla mahdollisuus henkilökohtaisten ystävyyssuhteiden solmimiseen eri ryhmien jäsenten välillä. Kontaktin läheisyysasteen vaikuttavuutta tutkittaessa on havaittu, että läheinen ryhmienvälinen ystävyyssuhde on vahvemmin yhteydessä myönteisiin ryhmienvälisiin asenteisiin kuin esimerkiksi ryhmienvälinen naapuri- tai työyhteisökontakti (Pettigrew, 1997). Näin ollen asenteiden kannalta on merkitystä ei ainoastaan kontaktin määrällä vaan myös sen laadulla. Jotta yksilöiden välillä tapahtuvasta ryhmienvälisestä kontaktista ja sen avulla saavutetusta asennemuutoksesta olisi laajemmin hyötyä, asennemuutoksen tulisi yleistyä kaikkiin ulkoryhmän jäseniin. Parhaiten tämä tapahtuu siten, että ryhmienvälisessä kontaktissa ryhmäjäsenyyskategoriat ovat jonkin verran korostuneina (salient), ja ryhmien jäsenet näkevät toisensa tyypillisinä ulkoryhmän edustajina. (Brown & Hewstone, 2005, s. 266; Brown, Vivian & Hewstone, 1999; Dovidio ym., 2003.) Suurin osa kontaktihypoteesitutkimuksesta on toteutettu poikkileikkaustutkimuksilla, joissa kontaktin ja asenteiden välistä yhteyttä tarkastellaan korrelatiivisesti. Nykyään ollaan kuitenkin kiinnostuneita myös siitä, johtaako myönteinen kontakti myönteisempiin asenteisiin vai hakeutuvatko myönteisesti toisen ryhmän jäseniin suhtautuvat ihmiset ryhmienvälisiin kontaktitilanteisiin? 21
Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa
Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa Tuloksia Viisaat valinnat hankkeen interventiotutkimuksesta Viivi Mäkinen, VTM, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto Tutkimuksen lähtökohdat
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotKuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.
Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,
LisätiedotMonikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen
Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2
Lisätiedot- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on?
Etninen syrjintä työhönottotilanteissa - ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset Karmela Liebkind 22.4. 2016 Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Työnhakijan arviointi työn kannalta epäoleellisten ja
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotTekijät: Karmela Liebkind, Viivi Mäkinen, Tuuli Anna Renvik, Inga Jasinskaja-Lahti
Ystävyystarinoiden kuvat: Karoliina: istock/stephenkirsh Aleksi: istock/studerga Ville: istock/amazingmikael Sanna: istock/fotografixx Andrei: istock/lilly3 Zahra: istock/valeriebarry Tietopaketti: Kuvien
LisätiedotVALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS
Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN
LisätiedotLaatu ja tasa-arvo esiopetuksessa
Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotPSYKOLOGINEN PÄÄOMA. ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, Ilona Rauhala psykologiaa ilonarauhala.
PSYKOLOGINEN PÄÄOMA ja miten sitä johdetaan. Ammattikeittiöosaajat ry, 11.10.2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Ilona Rauhala Oy. Kaikki
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotMiten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja
Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotKOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA
FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotMUUTOS ON MAHDOLLISUUS
MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Miten autan itseäni onnistumaan muutosten keskellä Varkaus, syksy 2016 Ilona Rauhala psykologiaa johtajille @IlonaRauhala ilonarauhala.fi Materiaalin Copyright 2016 Palomacorento
LisätiedotMonikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta
KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:
LisätiedotSähköiset oppimateriaalit osana opetusta
Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotKutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotPalvelutuotannon vastuiden uusjako ja järjestöjen palvelutoiminnan mahdollisuudet
Palvelutuotannon vastuiden uusjako ja järjestöjen palvelutoiminnan mahdollisuudet Tiina Laitinen, tutkija Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Tiina.Laitinen(at)ulapland.fi Tausta Palvelutuotannon haasteet
LisätiedotMitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta
Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,
LisätiedotRuokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotKUKA OLEN (JA EN OLE) & MITEN OPIN KIROILEMAAN PORTUGALIKSI
KIELTENOPETTAJASTA KIELI-INNOSTAJAKSI? VAIHTOEHTOJA OPETTAJAKESKEISYYDELLE SANNA RYYNÄNEN, FT, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ISTUMINEN ON HEIKOIN OPPIMISASENTO -EPÄKONFERENSSI TAMPERE 03.05.2013 IHAN LYHYT JOHDANTO
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotHelka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana
Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus
Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus Eloisa Yhdenvertaisuus -gallupin raportti Juho Rahkonen/Taloustutkimus Oy 28.10.2015 1 Mielipidekyselyn toteutus Henkilökohtainen käyntihaastattelu
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotTukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014
Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien
LisätiedotValtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma
Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotJari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto
Jari-Erik Nurmi Jyväskylän yliopisto Oppilas on kiinnostunut oppimisesta Oppilas on kiinnostunut opetettavista asioista Oppilas panostaa oppimiseen luokkahuoneessa (ja kotona) Oppilas uskoo olevansa kykenevä
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotOpettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka
Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset. Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta
Maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset Irene Pelander, Heidi Potinoja, Pauliina Ranta Suomalainen monikulttuurisuus Yhteiskunnassa elää rinnakkain monia, kulttuuriltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä.
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotArvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi
Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki
LisätiedotVenäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka
Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
Lisätiedot