Hämeen liiton julkaisu KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

Transkriptio

1 Hämeen liiton julkaisu 2016 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

2 Hyväksytty maakuntavaltuustossa Vahvistettu ympäristöministeriössä ja Korkein hallinto-oikeus

3 MERKINNÄT, MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET RAKENTAMISRAJOITUS Maakuntakaavan MRL 33 :n mukaan rakentamisrajoitus koskee virkistys- ja suojelualueita sekä teknisen huollon ja liikenteen alueita ja verkostoja. Vaihemaakuntakaavassa rakentamisrajoitus laajennetaan koskemaan myös melualueita (me) ja puolustusvoimien suojavyöhykkeitä (sv). Rakentamisrajoitusta on täsmennetty rakentamismääräyksessä. Suunnittelumääräyksiin tai -suosituksiin ei liity rakentamisrajoitusta. MAAKUNTAKAAVA-ALUE Alue- ja yhdyskuntarakenne, asumisen kehittäminen Kehittämissuositus: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee kehittää tasapainoisesti taajama-asutuksen ja maaseutuasutuksen alueina ja vyöhykkeinä korostaen asumisen laatua ja monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tiiviistä kaupunkiasumisesta väljään maaseutuasutukseen. Asumisen sijoituksessa tulee korostaa joukkoliikennettä tukevia, yhdyskuntataloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja. Työssäkäynnin kestäviin ratkaisuihin ja hyvään palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palvelujen sijoittamisessa tulee korostaa kaupunki- ja kuntakeskusten sekä maaseudun kyläkeskusten kehittämistä, vetovoimaisten kävelykeskustojen toteutusta, vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoituksen ohjaamista ja palvelualueiden monipuolista kehittämistä. Vesiensuojelun sekä vesi- ja jätehuollon seudullisilla ratkaisuilla tulee osaltaan turvata ympäristön terveellisyys. Rakentamisessa tulee hyödyntää maakunnan maisemarakennetta. Vanha olemassa oleva rakennettu ympäristö ja uudisrakentaminen tulee sovittaa yhteen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Alue- ja yhdyskuntarakenne, elinkeinojen kehittäminen Kehittämissuositus: Elinkeinoalueita tulee kehittää asumisen ja liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisillä ja hyvin saavutettavilla alueilla maakunnan edullista logistista sijaintia hyödyntäen. Elinkeinoalueiden ympäristön laatuun ja toiminnalliseen profilointiin, julkisten ja yksityisten palveluiden, monipuolisten työpaikka- ja palvelualueiden, teollisuus- ja varastoalueiden sekä ympäristövaikutuksia omaavien alueiden sijoittumiseen, tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesi- ja jätehuollon sekä energiahuollon seudullisilla ratkaisuilla tulee turvata elinkeinotoimintojen toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Liikenneverkon kehittämisellä tulee turvata elinkeinotoimintojen logistinen kilpailukyky. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulee turvata säilyttämällä alueita yhtenäisinä. Alue- ja yhdyskuntarakenne, vapaa-ajanja matkailun kehittäminen Kehittämissuositus: Maakunnan vapaa-ajan alueita ja -reittejä tulee kehittää kokonaisuutena ja verkostomaisesti tarkoituksena tukea maakuntaa vetovoimaisena asuinmaakuntana ja houkuttelevana matkailumaakuntana. Kehittämisessä tulee lähteä vapaa-ajan aluekokonaisuuksista, joissa yhdistyy yleisen virkistyksen ja matkailun palvelualueiden tarpeet. Kansallispuistojen ja muun suojelualueverkon sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja niihin tukeutuvien nähtävyyksien verkko tulee kytkeä osaksi vapaa-ajan toimintojen verkkoa. Luonnon- tai kulttuuriympäristöltään arvokkailla alueilla tulee vapaa-ajan ja matkailun toimintaedellytykset turvata hoidon keinoin. Helsingin metropolialue Helsingin metropolialuevyöhyke on valtakunnallisesti tärkeä kehittämisalue, joka käsittää Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat. Kanta-Hämeessä alue käsittää kaikki kolme kaupunkiseutua sekä 3-moottoritien, 2-tien, tien ja 54-kantatien muodostamat etelä-pohjoissuuntaiset ja itä-länsisuuntaiset kehittämiskäytävät. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu lisäksi kaksi kehitettävää liikennekäytävää: Valtatie 3:n ja pääradan muodostama etelä-pohjoissuuntainen HHT-vyöhyke ja valtatie 2:n suuntainen vyöhyke. Kehittämissuositus: Kehittämisvyöhykkeittä tulee kehittää laajana yhteistyönä, ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sijoitusalueena, rautatieverkkoon sekä moottori- ja valtatieverkkoon tukeutuen. Liikennejärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon joukkoliikenteen tarpeet keskusasemien, matkakeskusten ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen palvelutason kehittämiseksi. Alueen kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä vahvuuksia tulee hyödyntää asumisessa ja matkailussa koko maakunnassa. III KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

4 Kehitettävät liikennekäytävät HHT ja HFP Liikennekäytävillä on osoitettu valtakunnallisen ja maakunnallisen kehittämisen kannalta tärkeimmät kehityskäytävät. Näistä päärataan ja kolmostiehen tukeutuva liikennekäytävä muodostaa maakunnan pääväylän ja Helsinki-Forssa-Pori (HFP-yhteys) maakunnan toisen liikenteen kehityskäytävän. Asutustaajamien, seutukeskusten palveluvyöhykkeiden ja liikenneverkon kehittäminen on näiden liikennekäytävien varrella kytketty toisiinsa. Tällä kytkennällä pyritään ohjaamaan pääosa uudisrakentamisesta kehitettävän joukkoliikenteen toiminta-alueelle. Asumisen keskittäminen radanvarsien pysäkkipaikoille ja maantieliikenteen joukkokuljetuksen vaihtopaikoille on osa Kanta-Hämeen pyrkimystä luoda hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta, jossa radanvarsille luotavat junapysäkkeihin tai muihin julkisiin kulkuneuvoihin tukeutuvat asumismuodot tarjoaisivat kohteittain vähintään 5000 ihmisen asuinpaikkoja, jolloin esim. paikallisjunien käyttö olisi kannattavaa ja yhdyskuntarakenteen keskitetyistä järjestelmistä saatava hyöty olisi kohtuullisen suuri. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- vyöhyke (HHT) on valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskäytävä ja ylimaakunnallinen kehittämisalue, joka Kanta-Hämeessä käsittää Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien sekä Hattulan, Lopen, Hausjärven ja Janakkalan kuntien alueet. Vyöhyke rakentuu taajamien muodostamasta nauharakenteesta. Valtatie 3:n ja pääradan ympäristön kehittämissuositus (HHT): Vyöhykettä tulee kehittää laajana yhteistyönä ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sijoittumista suosivasti päärataan ja 3-moottoritiehen tukeutuen. Liikennejärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon joukkoliikenteen tarpeet keskusasemien, matkakeskusten ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen palvelutason kehittämiseksi. Kaupunki- ja kuntakeskuksia sekä asemanseutuja tulee kehittää korkean palvelutason alueina. Harvialan ja Monnin alueilla tulee pitkällä tähtäimellä varautua taajama-alueiden kehittämistarpeisiin. Vyöhykkeen kulttuurija luonnonympäristöön liittyviä vahvuuksia tulee hyödyntää asumisessa ja matkailussa. Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon pääradan välityskyvyn lisääminen neliraiteiseksi ja sekä huomioitava mahdollisuus toteuttaa valtatie 3:n moottoritie 3+3 kaistaisena. Valtatie 2:n ympäristön kehittämissuositus (HFP): Liikennekäytävää tulee kehittää laajassa yhteistyössä ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan kanssa. Liikennekäytävän kehittämisessä varaudutaan täydentämään liikennejärjestelmää raideyhteydellä. Osana liikennekäytävän kehittämistä varaudutaan valtakunnallisen logistiikka- ja lentotoiminnan aluekokonaisuuden toteuttamiseen Humppilassa. SEUTUKUNNAT Maakunnan kolme kaupunkiseutua, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudut, muodostavat kukin yhtenäisen seutukunnan ja seutuyhteistyöalueen. Maakuntakaavassa osoitetaan seutujen yhdyskuntarakenne seudullisena maankäyttörakenteena, jossa asumisen, elinkeinotoimintojen, palveluiden, teknisen huollon, liikenteen, viherympäristön ja kulttuuriympäristön rakenteet on osoitettu maankäytön suunnitelmana. Hämeenlinnan seudun muodostavat Hämeenlinnan kaupunki sekä Janakkalan ja Hattulan kunnat. Riihimäen- Hyvinkään seudun muodostavat Kanta-Hämeessä Riihimäki, Loppi, ja Hausjärvi sekä Uudenmaan maakunnassa Hyvinkää, jonka maankäyttöratkaisut ovat Uudenmaan maakuntakaavassa. Forssan seudun muodostavat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Kehittämissuositus: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tulee kehittää tasapainoisesti ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen perustuen, tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tulee tukea HHT-vyöhykkeen nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikennekäytävänä. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduilla tulee tukea olemassa olevien radanvarsitaajamien kehitystä ja varautua pitkällä aikavälillä Harvialan ja Monnin alueiden kehittämiseen. Forssan kaupunkisedun kehittämisratkaisuilla tulee tukea kaupunkiseudun nauharakennetta. Kehittämisratkaisuilla tulee tukea liikennejärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä. Asumisalueiden ja elinkeinoalueiden kehittämisessä tulee pyrkiä seudullisesti edullisiin ja kilpailukykyisiin ratkaisuihin. Kaupunkiseutujen viherrakenteessa tulee pyrkiä koko seutua palveleviin ratkaisuihin tukeutumalla luonnon- ja kulttuuriympäristön suomiin mahdollisuuksiin. IV

5 MAAKUNTAKAAVAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET rastruktuurin ja jo tehtyjen pitkäaikaisinvestointien vahvistamiseen elinkeinotoimintaa tukevalla tavalla. Kaupunkikehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen asumisen kehittämisen alueita, jotka tarjoavat sijainniltaan ja ympäristöltään mahdollisuudet korkeatasoisen ja ekologisesti laadukkaan asumisen kehittämiselle. Maakuntakaavassa näitä ovat raideliikenteeseen tukeutuvat Monnin ja Harvialan alueet sekä Hämeenlinnan Kantolanniemi ja Katumajärven pohjoispuoli. Suunnittelumääräys: Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämistarpeet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet. Kehittämissuositus: Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella. Liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealue Kehittämisperiaatemerkintä osoittaa aluetta, jossa on kehittyvään maankäyttöön liittyen erityinen tarve toteuttaa liittymä- ja tiejärjestelyjä sekä liikenteen palvelualueiden kehittämistä. Suunnittelumääräys: Liittymä- ja tiejärjestelyt on tarkoitettu toteutettaviksi alueelle laadittavaan maakuntakaavaa yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikenteen järjestelysuunnitelmaan perustuen. Liittymä- ja tiejärjestelyt tulee toteuttaa siten, että turvataan valtatieverkon toimivuus. Yhdyskuntarakenteen kasvusuuntanuoli (alempi nuoli; asumisen kasvusuuntanuoli, ylempi; elinkeinoalueen kasvusuuntanuoli ) Maaseudun kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kehittämisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joilla pyritään edistämään maaseutuasumisen palvelutason vaatimia kehittämistoimia. Suunnittelumääräys: Kehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesi-, ja jätehuollon kestävään järjestämiseen sekä asutuksen kylämäisen tai maaseutumaisen luonteen säilymiseen. Kehittämissuositus: Maaseudun kehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella. Elinkeinojen kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan elinkeinojen kehittämisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joilla pyritään edistämään elinkeinoelämän integroitumista alueen muuhun maankäyttöön, ja jolla pyritään edistämään uusien elinkeinomuotojen kehittymistä sekä linkittymistä ensisijaisesti paikalliseen jo olemassa olevaan elinkeinorakenteeseen liittyen. Suunnittelumääräys: Kohdealueen alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota paikan resurssien ja siellä elinkeinoelämää tukevien olemassa olevien rakenteiden, inf- Nuolimerkinnällä osoitetaan pitkän ajanjakson suotuisa laajenemissuunta. Vastanuolen käyttö osoittaa kasvurajasuosituksen. Suunnittelusuositus: Taajamarakenteen laajentamisen vaihtoehtona on tutkittava ensisijaisesti nykyisen rakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen mahdollisuudet. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve Nuolimerkinnöin osoitetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelun ja toteutuksen ensisijainen lähtökohta tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen kaupunkirakennetta täydentävällä ja eheyttävällä rakentamisella. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on varmistuttava joukkoliikenteen saavutettavuuden, kevyen liikenteen yhtenäisen verkoston sekä esteettömyyden osalta kaupunkitasoinen miljöö. Kehittämisvyöhykkeen sisällä tulee kiinnittää huomio kaupunkikesantojen ja väistyneiden toimintojen alueiden muokkaamiseen kaupunkimaiseksi miljööksi kuten puistoiksi, katutiloiksi tai rakennuspaikoiksi. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tyyliltään ja mittakaavaltaan erilaisten alueosien identiteetin tunnistamiseen ja arvottamiseen. Alueosi- V KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

6 en väliin jäävien jäsentymättömien kohtien välittävän roolin esille tuominen ja jäsentäminen on rakennus- ja kaupunkitaiteen (Arkkitehtuurin) keinoin toteutettava kaupunkimiljöö tasoisesti. Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan ekologisia käytäviä. Suunnittelumääräys: Ekologisten käytävien toteuttamismahdollisuus on säilytettävä osoitetun yhteystarpeen toteuttamisen turvaamiseksi. Yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve osoittaa tieverkon kehittämisen tarpeen päätepisteiden välillä. Merkintä osoittaa maankäyttöön liittyessään myös tien likimääräistä ohjeellista sijaintia. Suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Merven liittymäjärjestelyjen ja yhteystarpeen toteuttamisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää pohjavesien suojeluun. Ratayhteystarve Merkinnällä osoitetaan rautatieliikenteen yhteystarve. Suunnittelumääräys: Uuden ratalinjan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. MAAKUNTAKAAVAN OSA-ALUEET: me Melualue Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joilla melua aiheuttavan toiminnan meluhaittojen vähentämiseksi on tarpeen ohjata tai rajoittaa alueiden käyttöä. Puolustusvoimien Hätilän melualue kuvaa sekä ampuma- ja harjoitusalueen melua. Melualue (55 db A eq ). Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Määräys ei koske olemassa olevaa rakennuskantaa tai maa- ja metsätalouden harjoittamista koskevaa rakentamista. me-a Melualue Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq(07-22) saattaa ylittää 55dB, mutta ei yli 65dB LAImax. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunniteltaessa rakentamista alueelle on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. sv Suojavyöhyke Suojavyöhykemerkinnällä (sv) osoitetaan maantietukikohdan suojavyöhyke (lentoliikenteen Forssa-Humppila tiellä sijaitseva 3km pitkä 500m leveä maantietukikohta) ja merkinnöillä sv-a ja sv-b alueita, joilla on Puolustusvoimien varaston sijoituksesta johtuva vaara. Merkintöihin liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus siten kuin jäljempänä ilmenee. Vaihemaakuntakaava sisältää myös maantietukikohdan lentoestealueiden suojavyöhykkeet sv-c ja sv-d. Suunnittelumääräys (sv): Forssa-Humppila maantietukikohdan suojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa uutta asumista eikä esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustushallinnolle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys (sv-a ja sv-b): Osa-alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Muun rakentamisen ollessa kyseessä, on puolustushallinnolle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue a): alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, lastentarhaa tai muuta vastaavaa laitosta, alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa. VI

7 Aluekohtainen suunnittelumääräys (suoja-alue b): alueen rakennusluvista ja muusta maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue c): lentoestealueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 10m korkeita lentoesteitä. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue d): lentoestealueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 30m korkeita lentoesteitä. ELINKEINOTOIMINNAN ALUEET TP Työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. T Teollisuus ja varastoalue Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Osa-aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY, Valtioneuvosto ). Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. MAAKUNTAKAAVA-ALUEET JA -KOHTEET Taajama-aluemerkinnät: A, Ar, AT, C, P, RM, TP, T, TT, VL: Taajama-alueille sijoittuu yksittäisiä ja pienialaisia arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joita ei ole osoitettu erikseen pikku-s -aluevarausmerkinnällä. Näille alueille sijoittuvat rakennetun kulttuuriympäristön arvot on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. Riihimäki-Hämeenlinna rataosuudella rataan ulottuvien alueiden suunnittelussa on otettava huomioon radan välityskyvyn lisääminen neliraiteiseksi. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus tai varastotoimintojen alueita. TT Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueet. Suunnittelumääräys: Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen ja ympäristön suojaamiseen. KESKUSTATOIMINNOT JA KAUPPA Kaupan säätelyn yleismääräykset: Tilaa vaativalla kaupalla tarkoitetaan näissä määräyksissä rautakauppaa, autokauppaa, puutarhakauppaa tai muuta vastaavaa paljon tilaa vaativaa vähittäiskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan alue- tai kohdekohtaisesti toiminnaltaan yhtenäisiä liiketoimintakokonaisuuksia. Alue ja kohdekohtaiset mitoitusarvot (kerrosalat ja lukumäärät) kuvaavat kokonaismitoitusta sisältäen sekä jo olemassa olevan, että uudisrakentamisen. Jokioisten keskusta-alueita, Ckm ja Ckms, sitoo edellisestä poiketen yhteinen k-m 2 :n kokonaismitoitus ja kahden yksikön maksimimäärä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lukumäärä on yksi, ellei alue- tai kohdekohtaisissa määräyksissä toisin mainita. VII KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

8 C Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakenteen kaupunkimaisuus on varmistettava tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta kestävin periaattein. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Cs Keskustatoimintojen alue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden sijoittuminen tulee määritellä asemakaavassa. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakenteen kaupunkimai-suus on varmistettava tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta kestävin periaattein, jossa erityinen huomio on osoitettava arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Ckm Alakeskusalue Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan seututasoisten keskusten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään kestävin periaattein. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen keskustakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja näiden kokoluokat määräytyvät seuraavasti: Parolassa ja Turengissa (Janakkalan kuntakeskusta) seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Lammilla, Lopella, Oitissa (Hausjärven kuntakeskusta) ja Tervakoskella seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). VIII

9 Jokioisilla seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille seuraavasti; Keskustaajama-alueiden Ckm ja Ckms muodostaman kokonaisuuden yhteismitoitus ei voi ylittää kerrosneliömetriä eikä kahta erillistä yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Humppilassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina. ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Ckms Alakeskusalue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan seututasoisten keskusten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään kestävin periaattein ja erityinen huomio on osoitettava arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen keskustakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja näiden kokoluokat määräytyvät seuraavasti: Tammelassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi kappaletta. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Jokioisilla seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille seuraavasti; Keskustaajama-alueiden Ckm ja Ckms muodostaman kokonaisuuden yhteismitoitus ei voi ylittää kerrosneliömetriä eikä kahta erillistä yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) ca ca Alakeskus, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan kaupunkien alakeskusten ja kunnan palveluvarustukseltaan merkittävien osakeskusten sijainti. Suunnittelumääräys: Kohdealueelle ei voi sijoittaa Hämeenlinnan Iittalan ja Jukolan taajamia lukuun ottamatta seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Hämeenlinnan Jukolassa vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueeelle, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisena ja enintään yhteen yksikköön. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). at at Kyläkeskus, kohdemerkintä Kyläalueen kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta kehitettävien kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. (Kyläkeskus ei ole MRL:n tarkoittama keskustatoimintojen alue, jonne voitaisiin sijoittaa seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä). C-v km Seutukeskuksen palveluvyöhyke, osa-aluerajausmerkintä Seutukeskuksen palveluvyöhyke- osa-aluerajausmerkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteys- IX KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

10 väyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Vyöhykemerkintä kattaa soveltuvin osin sen sisään jäävät aluemerkinnät. Vyöhykkeelle voidaan sijoittaa asemakaavoitukseen perustuen myös keskusta-alueiden ulkopuolisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys (C-v km): C-v km -vyöhykkeellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on km 2 lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa kauppaa, jonka alaraja on km 2. Tilaa vaativalla kaupalla tarkoitetaan rautakauppaa, autokauppaa, puutarhakauppaa tai muuta vastaavaa paljon tilaa vaativaa vähittäiskauppaa. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, niiden palvelutason jatkokehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Vyöhykkeellä oleviin keskusta-alueiden ulkopuolisiin seudullisesti merkittäviin paljon tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät tarvittaessa kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Suositukset: Joukkoliikenteen pysäkeille osoitetaan yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköt tulisi sijoittaa vyöhykkeellä sijaitsevien maakuntakaavan mukaisien työpaikka-alueiden sisälle tai niiden välittömään yhteyteen. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa (C-v km)- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yli k-m 2 päivittäistavarakaupan yksiköt tulisi sijoittaa taajamarakenteeseen. KMe Erikoistavarakaupan suuryksikkö tai paljon tilaa vaativan kaupan alue Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia alueita. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittävä erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelumääräys: Alueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. KMe- alueiden mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Hämeenlinnan Kirstulassa k-m 2 :ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa autokaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Hämeenlinnan Harvialantien kohdealueella k-m 2 :ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa rautakaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Erikoistavarakaupan osuus yksikön kerrosalasta voi olla korkeintaan 10 %. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Riihimäen portin kohdealueella k-m 2 :ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa liikennepalveluja ja logistiikkaa, paljon tilaa vaativaa sekä erikoistavarakauppaa harjoittavan suuryksikön tarpeisiin. Erikoistavarakaupan osuus yksikön kerrosalasta voi olla korkeintaan 20 %. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa C-v km- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. km km Vähittäiskaupan suuryksikkö, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskus- X

11 tatoimintojen ulkopuolisia kohdealueita. Kohdealueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Kohdealueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu -ja yhdyskuntarakennetta. Kohdealueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. Kohdemerkintöjen km mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Tuulosessa k-m 2 :ä eikä vastaavasti Hätilässä (Idänpää) k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Tuulosessa päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan ei tulisi ylittää 10 %:a yksikön kokonaiskerrosalasta. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa (C-v km)- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. km e kme Erikoistavarakaupan- tai paljon tilaa vaativan vähittäistavarakaupan suuryksikkö, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan- tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia kohdealueita. Kohdealueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittäviä erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Kohdealueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Kohdealueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. Kohdemerkintöjen kme mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Riihimäen Merkos-I kohdealueella k-m 2 :ä, Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Ypäjän Forssantien liittymän / Ypäjän keskustan alueella 5000 k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Forssan Sortohaan ja Pilvenmäen alueilla k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään kaksi yksikköä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Lopen Kt 54 Loppi -kohdealueella k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttösuunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa C-v km vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. XI KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

12 TEEMAKARTTA: KESKUSTATOIMINNOT JA KAUPPA XII

13 ASUMISEN ALUEET ASUMINEN Yleissuunnittelumääräys (A, As, Ar, AT, at, ATs): Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on otettava lähtökohdaksi taajaman rakenteellinen eheyttäminen, energiatalous ja ilmastonmuutoksen torjunta, liikuntarajoitteisen väestön erityistarpeet, tietoverkkojen ja etätyön yleistymisen aiheuttamat lisätilatarpeet sekä viherrakenteen, vapaiden rantojen ja rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. A Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Merkintä sisältää asumiseen, keskustatoimintoihin, palveluihin ja pienialaisia tuotantotoimintoihin liittyviä rakentamisalueita, liikenneväyliä, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. As Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan rakennettuja asuinalueita, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen (2006) liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys(As): Alueen suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Ar Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue Merkinnällä osoitetaan rakennettavia tai tiivistettäviä alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Suunnittelumääräys (Ar): Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Ars Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan rakennettavia tai tiivistettäviä alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen ja jolla sijaitsee arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunnittelumääräys (Ars): Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. AT Kyläalue tai kylämäisen asutuksen alue Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maankäytön kannalta kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle. Samalla pyritään säilyttämään maaseudun peruspalveluiden edellytyksiä. at at Kyläkeskus, kohdemerkintä Kyläalueen kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta kehitettävien kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, XIII KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

14 jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. (Kyläkeskus ei ole MRL:n tarkoittama keskustatoimintojen alue, jonne voitaisiin sijoittaa seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä). ATs Kyläalue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle ja jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät rakennetun kulttuuriympäristön arvot on esitetty maakuntakaavaselostuksen (2006) liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee säilyttää kyläalueen ja kyläasutuksen luonne ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Suunnittelusuositus: Muun kuin maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen tulisi kyläalueella olla väljää kyläalueen keskuksesta jalankulkuetäisyydelle sijoittuvaa pientalorakentamista. Rakennusten sijoittamisessa tulisi noudattaa hyvää peltomaata suojaavaa perinteistä sijoitustapaa. Kyläalueelle tulisi laatia maankäytön ohjaamiseksi yleiskaava tai asemakaava. RM Matkailupalvelujen alue Merkintää käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Lopen Kaartjärven RM-alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kiinteä muinaisjäännös Kohdemerkinnällä osoitetaan tunnettujen muinaismuistolain nojalla rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten sijainti. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon, että aluetta on arkeologisten, maisemallisten, kulttuurihistoriallisten tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Rakentamismääräys: Rakentaminen on sallittua, mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta alueen muinaisjäännösten suojelua tai heikentämättä alueen arkeologisia, kulttuurihistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Suojelumääräys: Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen tai vahingoittaminen on muinaismuistolain mukaan kielletty. Muinaisjäännöksen läheisyydessä suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon maisemanhoidolliset ja kulttuurihistoriallisen ympäristön suojeluun liittyvät näkökohdat. Ennen kuin rakentamalla tai maanpintaa kaivamalla tai täyttämällä muutetaan vallitsevia olosuhteita, on Museovirastolle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ja alueen tutkimiseen. VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysaluemerkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan, yhdyskunta- ja taajamarakenteen, luontomatkailun ja viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. VR Retkeilyalue Retkeilyaluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan, retkeilyn ja luontomatkailun sekä viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. XIV

15 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN ALUEET Merkittävästi parannettava tieyhteys Merkittävästi parannettavina tieyhteyksinä osoitetaan nykyisellä paikallaan raskasta parannusta vaativia teitä. Merkintä on punainen viiva, joka liittyy olemassa olevan tien mustaan viivaan. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Merkittävästi parannettavan tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Ympäröivää maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisestä huomiota kiinnittää maankäytön liittymiseen parannettavaan väylään. Valtatien 10 liikenteenvälityskyvyn lisäämisen vaihtoehdot ja toteutusedellytykset Hämeenlinnan seudulla tulee selvittää yhteistyössä Hämeen liiton, seudun kuntien ja liikenneviranomaisten kanssa. /r Valtakunnallisesti merkittävä runkotie Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävä runkotie. Suunnittelumääräys: Muulla maankäytöllä ei saa haitata runkotien palvelutasoa. Merkittävästi parannettava päärata Merkittävästi parannettava ratayhteys osoitetaan punaisella yhtenäisellä viivalla, joka liittyy olemassa olevan radan mustaan ratamerkintään. Rata-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Pääradan suunnittelussa tulee varautua neljään raiteeseen. Kehitettävä kevytliikenneyhteys Merkinnällä osoitetaan kehitettäviä seudullisia kevyen liikenteen väyliä, jotka voidaan toteuttaa erillisinä kevyen liikenteen väylinä, levennetyillä piennarratkaisuilla tai yhdystieverkon osana. Merkinnällä osoitetaan myös kevytliikennettä palvelevat merkittävät kehitettävät silta- ja alikulkuratkaisut. Kehittämissuositus: Kevytliikenneväyliä suunniteltaessa tulisi käyttää hyväksi mahdollisuuksien mukaan vanhoja tielinjoja ja tarpeen mukaan myös levennettyjä pientareita. Vilkasliikenteisten väylien risteämät tulisi ensisijaisesti toteuttaa eritasoina. Ulkoilureitti se-3 Selvitysalue, Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt Merkinnällä osoitetaan Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyjen selvitysalueen rajaus. Kehittämissuositus: Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Harvialan alueelle Hämeenlinnan ja Janakkalan rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Ulkoilureittimerkinnällä osoitetaan ohjeellisen ulkoilureitin linja, joka osoittaa reitin yhteystarpeen. Reitin tarkka sijainti toteutumattomien reittiosuuksien osalta tarkentuu toteutuksen yhteydessä. Reitin merkinnällä osoitetaan pääasiassa kesäkäyttöön tarkoitettuja reittiyhteyksiä. Reitteihin liittyy myös toteutettuja talvikäyttöisiä osuuksia sekä toteutettuja hevosvaellusosuuksia. Suunnittelumääräys: Reitin sijainti määräytyy toteuttamisen yhteydessä. Ulkoilureitin toteutus koskee reitin vaatimaa reittipohjaa. la Taajamaväylä Merkinnällä osoitetaan seudullisia tieyhteyksiä, joita kehitetään liikenneympäristöltään kaupunkimaisena väylänä osana seudun yhdyskuntarakennetta. Kehittämissuositus: Kantatietä 57 Rahkoila Ojoinen ja seututieyhteyttä Hämeenlinna Turenki kehitetään kaupunkimaisena taajamaväylänä osana joukkoliikenteen laatukäytävää. la Taajamajuna-asema Merkinnällä osoitetaan kehitettävät taajamajuna-asemat. Kehittämissuositus: Taajamajuna-asemia kehitetään osana kokonaisliikennejärjestelmää. Asemilla tulee kiinnittää erityistä huomiota liikennepalveluiden kehittämiseen, liityntäja vaihtoliikenteen sujuvuuteen ja pysäköinnin tilantarpeeseen. XV KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

16 ENERGIAHUOLLON JA ENERGIANSIIRTOVERKOSTON ALUEET kehitettävän voimajohtolinjan välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna johtohankkeen toteuttamista. Tuulivoima-alueet tv Tuulivoimaloiden alue Osa-aluemerkinnällä on osoitettu alue, jolle on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen ja linnustoon sekä Jokioisten varalaskupaikan aiheuttamat rajoitukset. se-1 Selvitysalue Osa-aluemerkinnällä on osoitettu mm. mahdollisen tuulivoimapuiston likimääräinen alue. Suunnittelumääräys: Alueelle suunniteltavissa toiminnoissa ja niiden sijoituksessa on otettava huomioon mm. mahdollinen tuulivoiman rakentaminen. Merkittävästi kehitettävä ohjeellinen voimajohtolinja, 400 kv Merkittävästi kehitettävänä voimajohtolinjana osoitetaan ne rakennetut voimajohtolinjat, joita varaudutaan täydentämään uudella 400 kv:n voimajohtolinjalla. Samassa linjakadussa voi 400 kv:n voimajohtojen lisäksi olla myös 110 kv linjoja. Kehitettävä voimajohtolinja osoitetaan mustan yhtenäisen viivan alle merkityllä punaisella katkoviivalla. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Uudet sähkölinjat tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa olemassa olevien linjojen yhteyteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Useita virtapiirejä tulee pyrkiä sijoittamaan samoihin pylväisiin. Rakentamismääräys: Rakennettaessa ohjeellisten johtoreittien välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna johtohankkeen toteuttamista. Voimajohtolinja, 400 kv Voimajohtolinjamerkinnällä osoitetaan kantaverkkoihin kuuluvat 400 kv voimajohtolinjat. Samassa linjakadussa voi olla myös 220 kv ja 110 kv linjoja. Rakentamiskieltoalue on valtioneuvoston antaman lunastuspäätöksen mukainen. 400 kv ja 220 kv linjojen osalta rakentaminen on kiellettyä johtoaukealle ja molemmilla puolilla johtoaukeaa olevilla 10 metrin reunavyöhykkeillä. 110 kv voimajohdoilla rakentamiskieltoalue on linjakohtainen ulottuen korkeintaan johtoalueen ulkoreunaan. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkittävästi kehitettävä voimajohtolinja, 400 kv Johto-osuuksilla, joissa voimajohtolinjan sijoittaminen on selvitetty yva-lain mukaisessa prosessissa, kehitettävä voimajohtolinja osoitetaan yhtenäisellä punaisella viivalla. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakennettaessa merkittävästi Uusi voimajohtolinja, 400 kv Johto-osuudella, joissa voimajohtolinjan sijoittaminen on selvitetty yva-lain mukaisessa prosessissa, kehitettävä voimajohtolinja osoitetaan yhtenäisellä punaisella viivalla. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakennettaessa uuden voimajohtolinjan välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna johtohankkeen toteuttamista. Ohjeellinen uusi korkeapaineinen maakaasulinja Suunnitellut, sijainniltaan ohjeelliset linjat on osoitettu maakuntakaavassa punaisella katkoviivalla. Linja-alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakennettaessa ohjeellisten maakaasulinjojen välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna maakaasulinjan toteuttamista. XVI

17 YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUEET EJ Jätteenkäsittelyalue Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan Forssan eteläpuolelle sijoittuva jätteenkäsittelyalue. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueelle saa sijoittaa tai rakentaa jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelumääräys: Jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristönsuojeluun. Päävesijohtolinja, Pääviemärilinja Linjamerkinnällä osoitetaan joko erikseen tai yhdessä päävesijohto tai pääviemärilinjat. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakentaminen ei ole sallittua 20 metriä lähemmäksi johtoa ilman johdonpitäjän lupaa. Ohjeellinen uusi päävesijohto- ja viemärilinja Uusi linja on osoitettu punaisella katkoviivalla. Merkintä osoittaa yhteystarvetta ja sijainti on ohjeellinen. MUUT VARAUKSET MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU-merkinnällä osoitetaan sellaisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat ulkoilun kannalta tärkeitä vyöhykkeitä ja joille on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Maakuntakaava ei aiheuta rajoituksia alueiden metsänhoidolle. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei edellytetä lausuntomenettelyä. Suunnittelumääräys: Alueen rakentaminen tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästi heikennetä alueen maisema- ja muita ympäristöarvoja eikä ulkoilureittien ja muiden ulkoilutoimintoja varten tarpeellisten alueiden järjestämismahdollisuuksia. Alueen ulkoilutoiminnat tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei haitata alueen metsätalouskäyttöä. MYg Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maaaineslain tarkoittama kaunis maisema Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harju-, kallio- tai moreenimuodostuma. Alueet sisältävät osan valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohteista. Alueiden suojelun perustana on maa-aineslaki ja MRL 30. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueilla on hajarakennusoikeus. Alueilla ei ole maakuntakaavassa metsänhoidollisia rajoituksia. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei edellytetä lausuntomenettelyä. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon, että aluetta on geologisten ympäristöarvojen vuoksi erityisesti suojeltava. Rakentamismääräys: Rakennusten sijoituksessa tulee ottaa huomioon alueen geologiset ja maisemalliset arvot. Suojelumääräys: Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen arvokkaan harju-, kallio- tai moreenimuodostuman geologiseen suojeluun. Alueella suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon ympäristönhoidolliset näkökohdat. Ennen rakentamista tai vallitsevia maaperäolosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kehittämissuositus: Torronsuon kansallispuistoalueeseen rajoittuvia MYg -alueita ei maakuntakaavalla ole tarkoitus osoittaa toteutettavaksi kansallispuistona. XVII KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

18 Ps Palvelujen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan julkisten palvelujen ja hallinnon alueita, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys(Ps): Alueen suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvot. XVIII

19 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 MAAKUNTAKAAVA OSA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUA Suunnittelujärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 5 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristön nykytila ja kehityspiirteet Hämeen tulevaisuustyö Hämeen vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia Rakennemallien käsittely Maakuntakaavan mitoitus Tavoitteet 16 SUUNNITTELUVAIHEET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maakuntakaavan valmistelun aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Luonnosvaiheen palaute Ehdotusvaiheen palaute Hyväksymisvaihe Vahvistamisvaihe 20 SELVITYKSET Yhteenvetoluettelo maakuntakaavan taustaselvityksistä 21 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ, MERKINNÄT JA VAIKUTUKSET Johdanto Rakentamisrajoitus Maakuntakaava-alue Seutukunnat Maakuntakaavan kehittämisen kohdealueet Maakuntakaavan osa-alueet: Maakuntakaava-alueet ja kohteet Elinkeinotoiminnan alueet Keskustatoiminnot ja kauppa Asumisen alueet Liikennejärjestelmän alueet Energiahuollon ja energiansiirtoverkoston alueet Yhdyskuntateknisen huollon alueet Muut varaukset 58 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISTEN MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN 59 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 63 MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVASSA 63 ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ 63 LIITTEET 64 1) Hämeen mahdollisia tuulivoima-alueita 2) Rakennettu kulttuuriympäristö- ja maisema-alueet 3) RKY- alueet 4) Vaihekaavan selvitysalueet 5) Aluevarausluettelo 6) Yhteenveto maakuntakaavan vaikutuksista 7) Kaupan suuryksikkötulkinta alueittain

20

21 TIIVISTELMÄ Nykyinen vahvistettu maakuntakaava on valmisteltu pääosin 2000-luvun alun tilanteen mukaisesti. Erityisesti taajamien maankäyttö on viime vuosina muuttunut ja alueellisesti laajentunut eikä maakuntakaava vastaa enää riittävästi kuntien ja Hämeen toimijoiden kehittämisen tarpeisiin. Myös muun muassa lentokenttäkysymys, energiansiirtoverkostot, tuulivoima ja eräät väylähankkeet tarvitsevat maakuntatasoista käsittelyä ja -ratkaisuja. Tämä vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Luonnonvaroihin, kulttuuriympäristöön ja esimerkiksi luonnonsuojeluun liittyvät kysymykset ovat kaavan sisältöön vaikuttavia tekijöitä mutta niiden aluevarauksia ei vaihemaakuntakaavassa käsitellä. Kaavassa ei siis käsitellä kaikkia maankäytön kysymyksiä. Nykyinen maakuntakaava jää voimaan niiltä osin kuin alueita ei muuteta tai kumota 1. vaihemaakuntakaavassa. Tässä kaavaselostuksessa kuvataan 1. vaihemaakuntakaavan lähtökohdat ja tavoitteet sekä maankäytöllisten ratkaisujen perusteet ja vaikutukset. Kaavaselostus täydentyy valmistelun aikana. MAAKUNTAKAAVA OSA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUA 2.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen kehittämisasiakirjaan, maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelma esittää vision maakunnan alueesta noin 30 vuoden aikatähtäimellä. Suunnitelma määrittelee yleispiirteisellä tasolla tavoitteet ja toimenpiteet halutun visiotilan saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Suunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi. Häme 2035 maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa marraskuussa Maakuntaohjelma on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukaisen visiotilan toteuttamisen edellyttämistä hankkeista ja hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi, ja sitä tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Maakuntavaltuusto hyväksyi vuosia koskeva maakuntaohjelman toukokuussa Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakunta-valtuusto. Kaavan vahvistaa ympäristöministeriö, minkä jälkeen se saa lainvoiman. Kanta- Hämeen maakuntakaava vahvistui , jolloin se astui voimaan. Maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana 3 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

22 Kuva 1. Suomen kaavoitusjärjestelmän yleiskuvaus. 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet määrittelevät maakuntakaavan valtakunnalliset lähtökohdat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvoston hyväksymät tavoitteet voivat koskea aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- ja energiaverkon kannalta maakuntaa laajempia kysymyksiä, kansalliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön merkittävästi vaikuttavia kysymyksiä tahi ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen liittyviä valtakunnallisia kysymyksiä. Valtakunnalliset tavoitteet ovat periaatteellisia yleistavoitteita tai erityistavoitteita, jotka ovat kaavoitusta koskevia velvoitteita tai reunaehtoja ja ne täsmentyvät kaavoitusprosessin kautta. Valtioneuvosto hyväksyi tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2008 ( Niiden mukaisia yleistavoitteita ovat muun muassa: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Maakuntakaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan Keskeiset tarkistukset koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alueidenkäytön energiaratkaisuja sekä Helsingin seudun erityiskysymyksiä. Tarkistettujen tavoitteiden mukaan alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa on hillittävä aikaisempaa vahvemmin ilmastonmuutosta. Sään ääri-ilmiöihin ja muihin ilmaston- 4

23 muutoksen vaikutuksiin on varauduttava ennalta. Tulvavaaraalueille ei uusien tavoitteiden mukaan tule rakentaa. Tavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheyttä. Asunnot, työpaikat ja palvelut on sijoitettava siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä on parannettava. Kaavoituksessa tulee pyrkiä alueidenkäyttöratkaisuihin, joilla säästetään energiaa ja lisätään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Tavoitteet edellyttävät osoittamaan maakuntakaavoissa tuulivoimaloille parhaiten soveltuvat alueet koko maassa. Helsingin seudulla on tehostettava toimia asuntotuotannon riittävyyden varmistamiseksi ja rakentamista on suunnattava joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Juna- ja metroliikenteen laajentamiselle on luotava alueidenkäytössä edellytykset. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitytään erityisesti asumisen ja elinkeinojen alueisiin sekä logistiikkaan. Niihin liittyen valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan muun muassa seuraavia periaatteita: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueiden käytössä luodaan edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja sopeutumiselle. Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena, jossa erityinen paino asetetaan joukko- ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Alueidenkäytön suunnittelulla huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Kaupunkiseuduilla varmistetaan palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytössä edistetään matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvataan edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä otetaan huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. 2.3 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan erilaisia oikeusvaikutuksia, jotka kohdistuvat kuntakaavoitukseen sekä viranomaistoimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 ). Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa kuntakaavan muuttamistarpeeseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 32.1 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32.2 ). Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia, jotka harjoittavat alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua tai toteuttamista. Velvoitteen on katsottu koskevan myös valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1185/2002) tarkoitettuja valtion liikelaitoksia, niiden hoitaessa viranomaistehtäviä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 32.2 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan: Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 33.1 :n mukaan maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen kohdealueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen. Jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Rakentamisrajoituksen aluetta voidaan kaavassa erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. 5 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

24 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN NYKYTILA JA KEHITYSPIIRTEET Pitkän aikajänteen suunnitelmia laadittaessa katse täytyy kohdistaa samanaikaisesti kahdelle eri etäisyydelle: lähelle näköpiiriin ja kauaksi horisonttiin. Häme on kolmen vahvan, profiililtaan erilaisen kaupunkiseudun, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen muodostama maakunta. Toiminnallisesti ja rakenteellisesti Häme on osa Helsingin laajaa metropolialuetta. Hämeen kehitys on ollut vahvaa koko 2000-luvun ajan. Monilla mittareilla maakunta kuuluu maan kärkijoukkoon. Asukasluku on kasvanut, yritystoiminta ja työllisyys kehittynyt suotuisasti ja rakennustoiminta ollut vilkasta. Seutujen välillä on tosin eroja. Taloudellinen taantuma on painanut elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ahtaalle myös Hämeessä. Maakunta on kuitenkin selvinnyt monia muita paremmin monipuolisen elinkeinorakenteen, julkisen talouden pehmentävän vaikutuksen ja pääkaupunkiseudun vetovoiman ansiosta. Keskeinen sijainti, yhtenäisyys, kilpailukyky ja osaaminen voivat tehdä Hämeestä tulevaisuudessakin vahvan maakunnan, jossa ihmiset haluavat ja voivat tehdä työtä, asua ja viettää vapaa-aikaansa. Omia vahvuuksiaan hyödyntämällä Häme menestyy sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. 3.2 HÄMEEN TULEVAISUUSTYÖ Maakuntasuunnitelmaa varten hahmoteltiin Hämeen maakunnalle vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia ja niihin johtavia strategisia polkuja. Tulevaisuustyötä verstaineen veti Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus professori Sirkka Heinosen johdolla. Työssä käsiteltiin tulevaisuusajattelun integrointia maakunnalliseen päätöksentekoon sekä megatrendejä ja heikkoja signaaleja ja niiden vaikutusta Hämeeseen. Tulevaisuuskuvien vaikutusta maakuntakaavan ratkaisuihin on vaikea arvioida. Tässä yhteydessä ne tuodaan esille mahdollisina tekijöinä, jotka tulevaisuudessa saattavat osaltaan vaikuttaa Hämeen alueelliseen ja rakenteelliseen kehittymiseen. Megatrendit Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja. Megatrendi on jonkin ilmiön yleisesti tunnistettu ja selkeän historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on lisäksi nähtävissä kehityssuunta. Erilaisia megatrendilistauksia on olemassa useita, mutta ainakin seuraavia neljää megatrendiä on tärkeää analysoida Hämeen tulevaisuuden kannalta: Ilmastonmuutos Väestönmuutos Globalisaatio Teknologian kehittyminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen on tärkein maailmanlaajuinen haaste. Ilmastonmuutoksen etenemisen vaikutukset alkavat näkyä yhä selvemmin. Pohjois-Euroopan sademäärät saattavat kasvaa huomattavasti ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Tulvien lisääntyminen aiheuttaa mm. entistä voimakkaampia ravinnehuuhtoumia maakunnan vesistöihin ja heikentää siten järvien ja jokien veden laatua. Toisaalta keskilämpötilan nousu voi pidentää kasvukautta, mikä parantaa maatalouden mahdollisuuksia. Uusien hyötykasvien viljely on mahdollista, mutta samalla uudet kasvi- ja tuholaislajit leviävät Suomeen. Profiloituuko Häme vähähiilimaakuntana ja vähäpäästöisenä maakuntana? Väestönmuutos on toinen keskeinen megatrendi. Väestön ikääntyminen on kehittyneiden teollisuusmaiden ilmiö. Kehitysmaissa puolestaan väestönmäärän kasvu on megatrendi, joka tulee heijastumaan myös kehittyvien maiden tilanteeseen. Väestön määrän kasvu kehittyvissä maissa yhdistettynä ilmastonmuutokseen voi aiheuttaa uusia kansainvaelluksia, kun ruoasta, energiasta ja puhtaasta vedestä syntyy pulaa. Väestön vanheneminen ja työvoiman tarjonnan pienentyminen ovat ainakin vuoteen 2030 asti merkittävimpiä suomalaista yhteiskuntaa mullistavia tekijöitä. Millainen on Hämeen rooli hoivamaakuntana? Globalisaatio eli maapalloistuminen on megatrendi monella tasolla. Usein keskitytään globalisaation rooliin kaupan ja talouden kysymyksenä. Globalisaatio etenee myös muilla tasoilla, joita ovat mm. teknologia, politiikka, ympäristö, uskonnot, kulttuuri ja media. Globalisaatio sinällään sisältää sekä hyötyjä että haittoja. Häme menestyy globaalissa maailmassa parhaiten toimimalla paikallisesti ja vaikuttamalla maailmanlaajuisesti hyödyntäen globalisaation mahdollisuuksia verkottuen seudullisesti ja kansainvälisesti. Kuinka laaja on hämäläisten kotiseutu ja toimintasäde asumisessa, yritystoiminnassa, liikkumisessa ja suunnitteluyhteistyössä? 6

25 Teknologian nopea kehittyminen on yhteiskunnan kaikille sektoreille tunkeutuva megatrendi. Kaikki mahdollinen digitalisoidaan. Tämä tarkoittaa uudenlaisia virtuaaliyhteisöjä ja vuorovaikutusta, jossa käyttäjät tuottavat, jakavat ja kommentoivat sisältöjä. Esiin nousee sosiaalisen median hyödyntäminen Hämeen kehittämisessä. Uudenlainen liiketoimintalogiikka tulee siirtymään kaikkeen bisnekseen. Kykeneekö Häme hyödyntämään digimaailmaa? Heikot signaalit Heikko signaali on yksittäinen ilmiö, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Hämeen kannalta mielenkiintoisia heikkoja signaaleja voisivat olla: Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen, joka pohjautuu toisaalta ilmastonmuutoksen hillintävaatimukseen ja toisaalta talouden taantumiseen ja kotitalouksien säästämistavoitteisiin. Käytännössä kulutusta voidaan siirtää immateriaalisiin kohteisiin tai esimerkiksi vapaa-ajan vietossa lähilomailuun. Slow life eli hitauden vallankumous on saanut alkunsa pikaruokaloiden vastareaktiona käynnistyneestä slow food -liikkeestä. Kiireen yhteiskunnassa hallitsee nopeuden kultti ja tehokkuus on ylimmäinen arvo. Hidas elämä antaa aikaa ja tilaa rentoutumiselle ja luovuudelle, minkä tuloksena hyvinvointi ja elämän laatu kohoaa. Osaako Häme hyödyntää hitauden valttinaan? 7 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

26 3.3 HÄMEEN VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUSKUVIA Skenaariot ja tulevaisuuskuvat on tarkoitettu havainnollistamaan mahdollisia vaihtoehtoisia kehityskulkuja, jotta niiden toteutumisen todennäköisyyksiä ja toivottavuutta voidaan arvioida. Todellisuudessa mikään skenaario tai tulevaisuuskuva ei mitä todennäköisimmin toteudu sellaisenaan, vaan Hämeen toivottu tulevaisuus muodostuu useiden eri tulevaisuuskuvien yhdistelmistä. Hajallaan hallitusti hoivaava Häme Tässä tulevaisuuskuvassa maakunnan yhdyskuntarakenne jatkaa hiljalleen hajautumista. Eheyttävät hankkeet ja ponnistelut tiiviin rakenteen puolesta eivät ole toteutuneet. Toisaalta rakenteen on sallittu hajautuvan, eli ns. hajauttavan kaavoituksen käsite on toteutunut. Alati laajenevat kaavoitetut pientalovoittoiset alueet taajamien reunoilla yleistyvät. Kanta-Hämeen muuttovoitto kasvaa ikääntyvän väestönosan muodossa ja varakas vanheneva väestönosa hakeutuu nimenomaan pientalovaltaisille haja-asutusalueille asumaan. Vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden lisäksi myös hoivattaviksi palveluyhteisöihin tulleita varten on hallitun hajautetusti rakennettu hiljaisuutta, luonnonkauneutta ja turvallisuutta henkiviä asuinyhteisöjä. Vanhenevan väestön hoivatarve on samalla kasvanut sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Hoivapalveluja toteutetaan myös yksityisen palvelurakenteen turvin, mikä on luonut uusia työpaikkoja. Elinkeinorakenteen muutos suuntautuu kohti terveys- ja hyvinvointipalveluja sekä luonto- ja elämysmatkailua. Hajautuneen yhdyskuntarakenteen kompensoimiseksi energiajärjestelmiä on saneerattu uusiutuviin energialähteisiin pohjaaviksi. Hyvinvoinnin käsitteeseen luetaan kuuluvaksi ympäristön hyvinvointi. Kuva 2. Hajallaan hallitusti hoivaava Häme 8

27 Erityisesti hyödynnettyjä tai huomioon otettuja megatrendejä maakunnan kehittämisessä tässä tulevaisuuskuvassa ovat väestön vanheneminen ja elämystalous. Heikkojen signaalien ilmaisemista orastavista ilmiöistä saa vauhtia etenkin slow life eli hitauden vallankumous. Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa Tässä tulevaisuuskuvassa Häme hyötyy verkostoitumisesta niin Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuin globaalinkin toimintaympäristön kanssa. Häme hyödyntää asemaansa Helsingin ulkokehällä, tiukasti kiinni taloudellisten toimintamahdollisuuksien helmassa. Metropolialueen ulkokehä muodostaa verkostorakenteen, jossa silmukkakokona on noin yhden tunnin matka Helsingistä. Verkon solmukohdiksi ovat valikoituneet muun muassa Kotka, Kouvola, Lahti, Hämeenlinna, Forssa ja Salo. Täsmällistä maantieteellistä sijaintia tärkeämmäksi on noussut matka-aika Helsingistä. Häme on tehnyt itsensä hyödylliseksi verkostoajattelussa, joka kattaa sekä rakenteellisen että toiminnallisen yhteistyön verkostoon kuuluvien paikkakuntien välillä. Kuva 3 Hyödyllinen Häme Helsingin helmassa Maakuntatason ajattelun sijaan paikkakunnat profiloituvat kumppanuuksien solmukohtina kokonaisuuden muodostamassa verkostossa. Esimerkiksi Häme Open Campus (HOC) hyötyy näkyvyydestä verkostossa ja houkuttelee monipuolisesti opiskelijoita. HOC palvelee myös kansainvälisiä opetustarpeita. Maakunnan kaupungeista Hämeenlinna ja Forssa vahvistuvat suhteellisesti eniten ja Forssan osalta vetureina toimivat sekä seudulla valittu vihreä strategia (ekoteknologialla nousuun) että onnistuneet, ekotehokkaat rata- ja väyläinvestoinnit. Erityisesti teknologian kehittyminen, globalisaatio ja ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttavat tässä tulevaisuuskuvassa. Downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen saattaa nousta heikoista signaaleista. 9 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

28 Hiilitön Häme HHT:n hengessä Hämeen tavoite nousta vähäpäästöiseksi ja vähähiiliseksi mallimaakunnaksi on toteutunut. Tämä raju ratavaihtoehto merkitsee todellisen, päärataan perustuvan nauhakaupungin muodostumista Helsinki-Hämeenlinna-Tampere akselille. Lähes kaikki kasvu kohdistuu tälle vyöhykkeelle. Yritykset ovat lähteneet valumaan Helsingistä asukkaiden perässä pohjoiseen. Siirtymistä pääkaupunkiseudulta pois on vauhdittanut kustannusten nousu. Erityisesti Riihimäen seudun vetovoima on kasvanut. Nuoria työikäisiä ja lapsiperheitä muuttaa paikkakunnalle samoin kuin palvelujen läheisyyttä arvostavia eläkeläisiä. Yritysten yhteiskuntavastuun käsitteeseen on liitetty työntekijöiden työmatkaliikkuminen. Näin radan varrella sijaitsevien yritysten on odotettu huolehtivan siitä, että raideliikenne on suositeltavin työmatkaliikkumisen muoto ja muille tarjotaan aktiivisesti etätyömahdollisuutta. Pendelöinti vahvistuu entisestään sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla. Pääradan välityskykyä on kehitetty ja sen kapasiteetti on kasvanut erityisesti lähiliikenteessä. Kuntakeskuksista kulkee toimiva syöttöliikenne rautatieasemille. Ilmastomuutoksen hillintä on erityisesti hyödynnetty tai huomioon otettu megatrendi tässä tulevaisuuskuvassa. Heikoista signaaleista saa jalansijaa etenkin downshifting eli kulutuksen vapaaehtoinen vähentäminen. Kuva 4 Hiilitön Häme HHT:n hengessä 10

29 Kuva 5: Kahamyllyn lähtötilanne 3.4 RAKENNEMALLIEN KÄSITTELY METKA- projekti Metka-hankkeessa ( ) tarkasteltiin viiden maakunnan (Itä- Uusimaa, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa) muodostaman laajemman metropolialueen rakenteen kehitystä ja sen vaikutuksia ekologiseen, sosiokulttuuriseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Alueen kehitystä mallinnettiin ja havainnollistettiin laajaan tietopohjaan perustuen. Keskeinen lähtöaineisto maakuntakaavojen lisäksi oli YKR- aineisto. Kehityssuuntien kuvaamisessa käytettiin Strafica Oy:n kehittämää laskentamallia (Metka-mylly), joka sijoitti asukas- ja työpaikkamäärien kasvun eri tavoin painotetun liikenneverkon mukaan. Metka- hankkeessa käytettiin 1km ruutukokoa. Maakunnan Metka Asumisen Häme- hankkeen yhteydessä Hämeen liitto ja Strafica Oy päättivät toteuttaa Maakunnan Metka- työn, jossa Metka-myllyn laskenta sovitetaan maakunnan mittakaavaan (Kahamylly). Ruutukoko pienennettiin 250m:iin ja laskentaalueeksi otettiin vain Kanta-Hämeen maakunta, toki siten, että maakunnan ulkopuoliset vetovoimatekijät tuotiin emä- Metkasta. Metka-myllyllä aluerakennetta mallinnettaessa tulee ensin kuvata nykyinen aluerakenne ja alueiden liikenteellinen sijainti. 250m ruutuihin laskettiin ruudun asukas- ja työpaikkamäärät, työpaikkatiedot olivat vuoden 2005 ja asukastiedot vuodelta Kuvat 6 ja 7: Kuvassa 6 on kuvattu, miten kauas ilman rajoitteita Hämeenlinnan rautatieasemalta saavutettavuus yltää hajautuvassa mallissa. Kuvassa 7 on taasen saman mallin koko maakunnan rajoittamaton saavutettavuuspinta. Vihreä väri kuvaa asukkaiden ja sininen työpaikkojen määrää ruudussa. Mallinnuksen toisessa vaiheessa arvioidaan uuden aluerakenteen sijainti nykyisen suhteen sijoittumiskäyrän avulla: Mitä lähempänä ruutu on alueen suurimpia keskuksia, sitä enemmän sinne sijoittuu uutta maankäyttöä. Jos halutaan tiivis ja keskittyvä rakenne, käytetään jyrkkää käyrää. Loivaa käyrää käytettäessä aluerakenne hajautuu. Ensin kuvataan kunkin alueen uusi aluerakenne ilman nykyrakenteen rajoittavaa vaikutusta. Kolmannessa vaiheessa kuvataan rajoitteiden vaikutus uuden aluerakenteen muodostumiseen. Nykyinen aluerakenne otetaan huomioon siten, että kasvua rajoitetaan enemmän sellaisissa ruuduissa joissa on jo nykyisin asukkaita ja työpaikkoja. Maakuntakaavan maa- ja metsätalousalueille, virkistys-, suojelu- ja eritysalueille ei uutta asutusta päästetä juuri lainkaan ja kasvupaine siirretään sellaisiin läheisiin asumisen alueisiin, missä kasvu on vielä mahdollista. Näin on saatu uusi aluerakenne, jonka vaikutuksia voidaan arvioida. 11 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

30 Myllykuvia Hajautuvassa, nykymeno jatkuu- mallissa väestön annettiin levitä melko laajalle ja tasaisesti kaavan A- ja C- alueille. Keskustojen vetovoima vaikuttaa, mutta liikkumisvaraa on laajalti. Mallissa hiilitön asemien vetovoimaa on kasvatettu huomattavasti ja pääradan varteen on lisätty asemat Harvialaan ja Monnin. HFP- rata on huomioitu lisäämällä asemat Forssaan sekä Humppilaan. Pienempien keskusten vetovoimaa Kuva 8: Saavutettavuuden vaikutus uuden aluerakenteen muodostumisessa Väestön määrä ruudussa vuonna 2035 Kahamyllyn mukaan "Hajallaan Hallitusti Hoivaava Häme" Väestön määrä 250m ruudussa yli 100 henkilöä 2, Kilometriä c MML 2011 Hämeen liitto/pm/2012 Kuva 9: Väestön määrä vuonna 2035 Kahamyllyn mukaan.(malli:hajautuva) 12

31 Väestön määrä vuonna 2035 Kahamyllyn mukaan "Hiilitön Häme Höyryveturin Hengessä" Väestön määrä 250m ruudussa yli 100 henkilöä 2, Kilometriä c MML 2011 Hämeen liitto/pm/2012 Kuva 10: Väestön määrä vuonna 2035 Kahamyllyn mukaan (malli:hiilitön). on lisätty merkitsemällä näihin bussipysäkkien verkosto ja ottamalla ne laskennassa mukaan ikään kuin osana rataverkkoa. Asemat ja pysäkit on arvotettu keskenään suhteutettujen odotusaikojen mukaan (mitä pienempi odotusaika, sitä vetovoimaisempi kohde). Mallissa hyödyllinen keskustojen vetovoima on pidetty suurena, mutta kuitenkin jonkin verran vähäisempänä kuin hiilittömässä vaihtoehdossa. Pienempien keskusten vetovoimaa vähennettiin jättämällä ne pois rataverkosta, ne olivat siis saavutettavissa normaalia tieverkkoa pitkin. Väestön ja työpaikkojen määrät kaikissa vaihtoehdoissa olivat maakuntasuunnitelman suunnitteiden mukaiset, eli asukasta ja työpaikkoja KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

32 Väestön määrä vuonna 2035 Kahamyllyn mukaan "Hyödyllinen Häme Helsingin Helmassa" Väestön määrä 250m ruudussa yli 100 henkilöä 2, Kilometriä c MML 2011 Hämeen liitto/pm/2012 Kuva 11: Väestön määrä vuonna 2035 Kahamyllyn mukaan (malli:hyödyllinen). 3.5 MAAKUNTAKAAVAN MITOITUS KUVA 12 Asuntotuotanto Kanta-Hämeessä Arvio kehityksestä maakuntakaavassa 1222 asuntoa/vuosi

33 Rakennus- ja asuntokannan kehitys Asuntorakentamisella on tässä tärkeä rooli, koska sillä luodaan edellytyksiä sekä laadulliselle että määrälliselle maakunnan kehittämiselle ja kasvulle. Asuntorakentaminen on myös taajamien mitoituksessa ratkaiseva tekijä. Tuotantorakentaminen on tärkeä seikka taajamia kehitettäessä, mutta sen arviointi on asuntorakentamista vaikeampaa. Tuotantorakentamisen mitoituksella ei ole elinkeinoalueiden varaamisessa keskeistä merkitystä. Tärkeämpää on näiden sijainti sekä erityyppisten tonttien saatavuus. Maakunnan asuntotuotannon volyymi on 90-luvun alun huipun on pudonnut 90-luvulla noin 500 asuntoon. Vuosikymmenen loppua kohti rakentaminen on noussut 900 asunnon tasolle luvun alussa 3 vuotta rakentamisen volyymi laski luvun puolessa välissä nousi selkeästi 90-luvun keskimääräiseen tasoon verrattuna lähes kaksinkertaiseksi. Taajamien mitoitukseen vaikuttaa olennaisesti myös kuntakohtainen taajama-aste. Koko maakunnan taajama-aste on 87%. Hämeenlinnan seudulla se on 88% ja Riihimäen seudulla 88%. Forssan seudulla taajama-aste on 75%. Asuntoalueiden aluevaraustarpeen vaikuttavat monet tekijät. Maakuntakaavatasolla aluevarausten tulee olla joustavia ja ne pitävät sisällään myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Toisaalta maakuntakaavassa ei määritellä rakentamistapaa ja rakentamisen tehokkuutta, mikä tuo lopulliselle toteutukselle myös erilaisia kaavallisia ja maankäytöllisiä ratkaisuja. Näihin liittyvät asuntokortteleiden tiiveys ja viherverkkoratkaisut. Toisaalta myös taajama-aste, taajama- ja maaseuturakentamisen suhde, tuo kunnittain erilaisia ratkaisuja mitoituksessa. Vaihemaakuntakaavan mitoituksen lähtökohtana on tilastokeskuksen väestöennuste Väestötavoite on vuonna Vuosittain väestötavoite merkitsee 0,99% vuosikasvua. Rakentamistarpeen sijoittamismahdollisuuksia arvioitiin vuoteen 2025 saakka vuonna 2006 vahvistetussa maakuntakaavassa. Tuolloin arvioitiin, että maakuntakaavan taajamaalueille sopisi runsaat 20 % enemmän rakentamista verrattuna arvioituun rakentamistarpeeseen. Kaupunkien osalta em. luku jäi kuitenkin alle 5 %:iin. Rakentamisen määrää ja aluetarvetta vuoteen 2035 on maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen arvioitu seutujen kehittämissuunnitelmissa ja maankäytön rakennemalleissa. Vaihemaakuntakaavan mitoituksen pohjana on maakuntakaavan mitoitus, jota on ajantasaistettu ja täydennetty. Vaihemaakuntakaavassa asumiseen tarvittavien alueiden mitoitustavoite on väestötavoitteen ja muun asumisen kehittymisen, mm. väljyyden kasvuun liittyvään rakentamistarpeen, perusteella arvioitu rakennusoikeutena olevan 4,8 miljoonaa kerrosneliömetriä. Se perustuu väestöennusteeseen, tiedettyyn yleiseen asumisväljyyden kasvuun, rakennuskannan poistumaan sekä maakuntakaavan mitoitusreservin eli vara-alueiden synnyttämään rakentamistarpeeseen. Tästä 67 % on väljyyden kasvun ja poistuman aiheuttamaa, 23 % väestön kasvun synnyttämää ja 10 % mitoitusreserviä. Väljyyden kasvuna on käytetty 10 kerrosneliömetriä jokaista asukasta kohti ja poistumana puolta prosenttia vuodessa nykyisestä asuntokannasta. Maakuntakaavan mitoitustavoitteella uusien asuntojen laskennallinen rakentamistarve olisi 1222 asuntoa vuodessa, josta 158 sijoittuisi maaseudulle. Asuntojen määrällä mitattuna asuntotuotannosta taajamiin sijoittuisi koko maakunnassa 86 %. Mitoitusreservin vaikutus on runsas sata asuntoa vuodessa. Maakuntakaavan asumisen mitoituksessa on arvioitu myös maaseutuasutuksen osuus suhteessa odotettavissa olevaan rakentamistarpeeseen. Se on keskimäärin 23 % kokonaistarpeesta. Arvio vaihtelee seutukunnittain. Forssan seudulla luku on korkein, lähes 25 %, kun taas HHT-vyöhykkeellä alle 12 %. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisut sisältävät vaihtoehtoisia toteuttamisalueita ja tarvittavaa muutakin maankäytöllistä joustoa, mikä tarkoituksenmukaisen maakunnallisen alue- ja yhdyskuntarakenteen arvioinnin suhteen on perusteltua. Maankäytöllinen tarkastelu osoittaa, että maakunnan kaikissa kaupungeissa maankäytöllinen joustovara on pienempi kuin muissa kunnissa. Muun maankäytön osalta maankäytön mitoitus perustuu kunkin toimialan tulevaisuuden tarpeiden arvioon. Maankäyttöratkaisut on tehty näiden tarpeiden pohjalta. Näitä on käsitelty kunkin toimialan kohdalla. Elinkeinoalueiden lokalisointi ja mitoitus perustuu ensisijaisesti sijaintitekijöiden arvioon. Maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan maankäyttöratkaisuilla on tarkoitus turvata hyvien elinkeinoalueiden käyttöön saanti, minkä vuoksi alueita on näköpiirissä olevaan tarpeeseen nähden runsaasti. Liikenteen osalta mitoitukselliset tarpeet ovat sidoksissa valtakunnallisiin tarpeisiin ja jokaisella tiellä on erilainen liikenteellinen tarve, joka määräytyy yhteysvälin aluerakenteellisista ja elinkeinollisista tarpeista. Maakuntakaava sisältää MRL 4 3. mom. mukaan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa esitetään MRL 25 4 mom. mukaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka 15 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

34 useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaavassa alueiden varaustarve ja mitoitus lähtee pääsääntöisesti maakunnallisista tarpeista. Valtakunnalliset tarpeet on kaavan valmistelussa otettu huomioon. Aluetarpeita maakuntakaavassa arvioidaan pääsääntöisesti seudullisista lähtökohdista. Näin myös yhteen sovitetaan seudulliset maankäytön intressit ja kehittämisen tarpeet. Kuva 13. Maakuntakaavan mitoitus Maakuntakaavan ja sitä täydentävän 1. vaihemaakuntakaavan taajamarakenteisiin liittyvät maankäytölliset ratkaisut ovat yhdyskuntarakennetta kuvaavia ja seudun tarpeista lähteviä. Ne on sopeutettu kuntien yleiskaavoihin ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Uuden yhdyskuntarakenteen osalta ja nykyisen rakenteen täydentämisen osalta varsinaiset maankäyttöratkaisut tehdään kuntien yleiskaavoissa ja asemakaavoissa, joilla kuntatasolla ratkaistaan maankäytön lokalisointi. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisujen tarkoitus on MRL 25 periaatteiden mukaisesti tuoda vain seudullisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia yhdyskuntarakenteellisia periaatteita ja näkökulmia kuntakaavoitukseen. Vaihemaakuntakaava on laadittu yleispiirteisenä ja sen tulkinta tehdään vahvistetun 1: mittakaavaisen kaavakartan ja siihen liittyvien asiakirjojen perusteella. 3.6 TAVOITTEET Maakuntakaavan uudistamisen tavoitteena on luoda edellytykset kehittää maakuntaa kohti maakuntasuunnitelmassa Häme 2035 asetettua visiota: Häme on vuonna 2035 uusiutumiskykyinen ja kestävällä tavalla kilpailukykyinen toimintaympäristö. Tämä perustuu alueemme luontaisiin vahvuuksiin, hyvään saavutettavuuteen ja tasapainoiseen alue- ja elinkeinorakenteeseen. Maakuntakaavalla tuetaan maakunnan tasapainoista väestön kasvua, aluerakenteen kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Tähän pyritään hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita, edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää käyttöä. Maakuntakaavan ohjevuosi on Maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen mitoituksen perustana on Häme 2035 maakuntasuunnitelman väestö- ja työpaikkasuunnite, jonka mukaan maakunnan väestö kasvaisi nykyisestä noin :sta runsaaseen asukkaaseen vuoden 2035 tilanteessa. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Tavoitteena on ympäristövaikutuksiltaan edullinen 16

35 yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. Lähtökohtana on kestävä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutus. Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Liikennejärjestelmien kokonaisvaltaisella kehittämisellä tuetaan joustavia työmarkkinoita maakunnassa ja vahvistetaan Kanta-Hämeen asemaa osana laajaa metropolialuetta. Vaihemaakuntakaavan strategiset tavoitteet: Elinkeinoelämän toimintaedellytysten lisääminen Alueidenkäytöllä ja -suunnittelulla edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia ensisijaisesti olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää hyödyntäen. Sijoitussuunnittelussa turvataan puolustusvoimien aluetarpeet. Erityisinä elinkeinoelämän teemoina nyt valmisteltavassa vaihemaakuntakaavassa ovat logistiikka ja kaupan palvelurakenne. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Yhdyskuntien sisäistä rakennetta suunnitellaan ja pyritään eheyttämään siten, että rakenne vähentää osaltaan henkilöauton käyttötarvetta tukien joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja, että palvelut ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Siellä, missä ei kyetä turvaamaan riittävää joukkoliikenteen palvelutasoa kiinnitetään erityistä huomiota matka- ja kuljetusketjujen toimivuuteen. Tunnistetaan ilmastonmuutoksen vaikutukset alueidenkäyttöön ja otetaan ne huomioon suunnittelussa. Toimiva alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavan valmistelussa tehdään ja vertaillaan vaihtoehtoisia alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen malleja ja kehityspolkuja. Malleja voidaan kuvata seuraavasti: nykyisen kehityssuunnan jatkuminen Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen-Hyvinkään seutujen voimistuminen aluerakenteessa kehityskäytävät: Helsinki Forssa Pori ja Helsinki Riihimäki - Hämeenlinna Tampere Asumisen edellytysten vahvistaminen Maakuntakaavoituksella edistetään korkealaatuisten hämäläisten asuinalueiden muodostumista. Hämäläisessä asumisessa korostuvat yksilöllisyys ja ekologisuus osana kestävää yhdyskuntarakennetta. Liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan aluesuunnittelun kautta. Maakuntakaavassa raideliikenteen vahvistaminen on yksi avaintekijöistä koko liikennejärjestelmän toimivuuden kehittämisessä. Forssan seudulla lähi- ja keskipitkän ajanjakson tavoitteena on vt 2:n suuntaisen liikennekäytävän kaikinpuolinen kehittäminen. Maakuntakaavan aikajakson puitteissa liikennekäytävää varaudutaan täydentämään myös raideyhteydellä. Maakunnan vetovoimaisuuden lisääminen Maakunnan vetovoimaisuus perustuu alueen vahvuuksiin kuten erinomaiseen sijaintiin, vahvaan kulttuuriperintöön ja hyvään asuinympäristöön, houkuttelevaan luontomatkailuun, erinomaisiin liikuntamahdollisuuksiin sekä uusiutumiskykyiseen elinkeinoelämään. Niitä pyritään edelleen vahvistamaan maakuntakaavoituksen keinoin., Energiansiirtoverkoston toteutumisedellytysten turvaaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Maakuntakaavan vaikuttavuuden ja ohjaavuuden lisääminen Maakuntakaavan valmistelu pyritään tekemään laajassa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että maakuntakaava luo maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti strategisen ja pitkäjänteisen suunnan Kanta-Hämeen alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittymiselle. Maakuntakaavan tavoiteasettelussa, perusteissa ja ratkaisuissa sekä esitystavassa pyritään selkeyteen, jotta maakuntakaava valmistuessaan kykenisi tukemaan ja ohjaamaan yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ja muuta alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua ja toimintojen sijoitusta. 17 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

36 SUUNNITTELUVAIHEET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 4.1 MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUN AIKATAULU Aikataulullisesti tavoitteena on, että nykyinen maakuntavaltuusto voisi käsitellä uudistetun maakuntakaavan toimiajallaan. Ensimmäisen vaihemaakuntakaavan edellyttämät selvitykset valmisteltiin siten, että vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos voitiin laittaa nähtäville keväällä Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen vaihtoehdot, ns. ra-kennemallit olivat käsittelyssä maakuntavaltuuston seminaarissa syksyllä Aloitusvaihe syksy 2009 kevät 2010 maakuntavaltuuston päätös maakuntakaavan uudistamisesta ensimmäinen viranomaisneuvottelu maakuntahallituksen päätös ( ) osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja lausunnoille asettamisesta, palautteen käsittely ja täsmennykset osallistumis- ja arviointisuun-nitelmaan kaavan edellyttämien selvitysten valmistelua ja neuvotteluja osallisten kanssa Tavoitteiden täsmentämistä ja taustaselvitysten määrittelyä, kevät 2010 syksy 2010 Valmisteluvaihe kevät 2010 kevät 2011 kaavaluonnoksen valmistelua, vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointia, vertailua ja vaikutusten arviointia kaavan tavoitteiden, valmisteluaineiston, rakennemallien ja kaavaluonnoksen käsittely maa-kuntahallituksessa ja maakuntavaltuuston seminaarissa syksyllä 2010 tarvittavat neuvottelut ja yhteistyö eri tahojen kanssa maakuntahallitus käsitteli kaavaluonnoksen ja päätti asettaa sen nähtäville ja lausunnoille keväällä 2011 ( ) kaavaluonnos nähtävillä ja kuntakohtaiset esittelytilaisuudet Ehdotusvaihe (kevät 2011 syksy 2011) työneuvottelut palautteen johdosta ympäristöministeriön ja kuntien kanssa maakuntahallitus käsitteli palautteen ja vastaukset saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin kaavaluonnos työstettiin kaavaehdotukseksi, maakuntahallitus käsitteli maakuntakaavaehdo-tuksen ja päätti asettaa sen nähtäville maakuntakaavaehdotus nähtävillä ja kirjallisten muistutusten ja lausuntojen vastanotto Hyväksymisvaihe (kevät 2012) muistutusten ja lausuntojen sekä vastineiden käsittely: maakuntahallitus toinen viranomaisneuvottelu maakuntahallitus käsittelee ja hyväksyy maakuntakaavaehdotuksesta saadun palautteen ja tekee esityksen maakuntavaltuustolle kaavan hyväksymisestä maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan hyväksymisestä Vahvistusvaihe maakuntahallitus saattaa maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi maakuntavaltuuston päätöksestä voi valittaa kirjallisesti ympäristöministeriöön ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan kuultuaan muita ministeriöitä sekä käsiteltyään kaavaa vastaan tehdyt mahdolliset valitukset ympäristöministeriön maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä on mahdollista tehdä jatkova-litus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 4.2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä kaavassa on tarkoitus käsitellä, millaisia vaihtoehtoja tutkitaan ja miten sen vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi siinä kerrotaan, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täydentyy ja täsmentyy kaavaprosessin aikana. Maakuntavaltuusto käsitteli 18

37 seminaarissaan syyskuussa 2010 kaavan tavoitteita. Ne on otettu huomioon asiakirjan päivityksessä. Ajantasainen versio on nähtävillä liiton kotisivuilla osoitteessa: fi. Maakuntahallitus hyväksyi tarkennetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman Alueiden käytön suunnittelun periaatteita ovat avoimuus ja vuorovaikutteisuus sekä edellytysten luominen sille, että kaikilla niillä, joita asiat koskevat, on mahdollisuus osallistua kaavaan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja ilmoittaa mielipiteensä asiasta. Osallisilla on keskeinen rooli kaavaprosessissa. He tuovat kaavoittajien tietoon, mitkä asiat ovat asukkaille ja alueella toimijoille tärkeitä. 4.3 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Hämeen liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan kuuluttaa Kanta-Hämeen maakunnan 1. vaihemaakuntakaavan (asuminen, elinkeinot ja logistiikka) vireille tulosta sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ajalle Ohjelmaluonnos on ollut nähtävillä ja kommentoitavana Hämeen liiton jäsenkunnissa, liiton virastossa ja Hämeen liiton www-sivuilla. Nähtävillä olosta kuulutettiin Helsingin Sanomissa, Hämeen Sanomissa, Forssan lehdessä ja Aamupostissa. Lausuntoja pyydettiin 66 taholta. Lausuntoja saatiin 34 kpl ja 5 kpl yksittäisten henkilöiden mielipiteitä. Kansalaisten mielipiteistä neljä ilmoittaa vastustavansa Humppilaan suunniteltua lentokenttää. Yhdessä mielipiteessä esitetään Humppilan kirkonkylässä sijaitsevan teollisuus- ja varastoalueen pienentämistä. Suurimmalla osalla lausunnon antajista ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta erityistä lausuttavaa tai huomautettavaa. Strategiset tavoitteet nähdään pääsääntöisesti oikean suuntaisina. Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta korostaa puolustusvoimien alueiden edellyttämien suojaetäisyyksien ja melualueiden huomioon ottamista. Hämeen ELY-keskus katsoi lausunnossaan, että esitetyt selvitykset ovat riittäviä 1. vaihemaakuntakaavan tarpeisiin. Ely-keskus korostaa lisäksi strategisten tavoitteiden täsmentämistä, alue- ja yhdyskuntarakenteen mallien ja vaihtoehtojen vertailua sekä riittävän ajan varaamista siihen. Vaihtoehtojen arvioinnissa Ely-keskus korostaa niiden vaikutusten esille tuomista, joiden arviointiin tulisi erityisesti panostaa. Riihimäen kaupunki toteaa mm., että rakennemallien roolia maakuntakaavan valmistelussa tulisi täsmentää. Hämeenlinnan kaupunki esittää lausunnossaan, että Hämeenlinnan Painokankaalle nykyisessä maakuntakaavassa osoitettu lentokentän aluevaraus poistetaan. Hämeenlinna nostaa esille lisäksi kaupan sijoittumisen ohjausta koskevan lainsäädännön muuttumisen. Kauppakamarit ja Hämeen yrittäjät korostavat lausunnoissaan vuorovaikutusta ja ilmaisevat valmiutensa toimia aktiivisena yhteistyökumppanina kaavan laadintaprosessissa. 4.4 LUONNOSVAIHEEN PALAUTE Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan luonnos oli lausunnoilla ja nähtävillä Mielipiteitä luonnoksesta saatiin runsaat 130 kpl ja lausuntoja 52 kpl. Valtaosa, 84 kpl mielipiteistä koski Humppilaan suunniteltua lentokenttä- ja logistiikka-aluetta. Tuulivoiman aluevaraukset sekä puolustusvoimien suoja- ja meluvyöhykkeet nousivat myös esille useissa kansalaisten palautteissa. Yksittäisiä mielipiteitä kohdistui asuin- ja työpaikka-alueiden laajennuksille. Lausunnoissa nousivat erityisesti esille kaupan ratkaisut, lentotoiminnan vaikutukset mahdollisiin tuulivoima-alueisiin ja pääteiden liittymämerkinnät. Kuntien lausunnoissa tuotiin esille täsmennyksiä asuin- ja työpaikka-alueisiin. Maakuntahallitus käsitteli palautteen, vastineet ja toimenpiteet saatujen lausuntojen ja mielipiteiden johdosta Palautteen perusteella Lammin ja Hausjärven tuulivoimapuistoja koskevat selvitysalueet siirrettiin käsiteltäviksi maakuntakaavoituksen seuravassa vaiheessa. Lentokenttäaluevaraus sisältyy kaavaehdotukseen, aluetta koskien lisättiin suunnittelusuositus, jonka mukaan aluevarauksen tarpeellisuus tulee arvioida uudelleen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua 1. vaihemaakuntakaavan lainvoimaiseksi tulosta, ellei alue ole pääosin toteutunut maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla. Kaupan mitoitusta ja merkintöjä tarkistettiin kuntien ja ympäristöministeriön kanssa käytyjen työneuvottelujen perustalta. Liikenteen aluevarauksiin ja merkintöihin on tehty muun muassa seuraavat muutokset: vt 2 ja vt 10 Hämeenlinnasta itään merkitään runkoväyläksi, kehitettävä liittymä merkintä muutetaan liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealuetta kuvaavaksi merkinnäksi. Riihimäen ns läntisen sisääntulotien taajamaväylä poistetaan vaihemaakuntakaavasta, Forssassa kumotaan Yhtiökadun jatketta koskeva yhteystarve-merkintä. Asuntovaltaisia ja työpaikkatoimintojen alueita on tarkistettu kuntien lausuntoihin perustuen. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on lisätty vaihemaakuntakaavaan valtioneuvoston päätöksen mukaisina. Kiinteät muinaisjäännökset on ajantasaistettu. 19 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

38 4.5 EHDOTUSVAIHEEN PALAUTE Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotus oli nähtävillä Muistutuksia kaavaehdotuksesta jätettiin yhteensä 127 kpl. Niistä valtaosa, 72 kpl kohdistui Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alueeseen. Toinen merkittävä muistutusten kohde oli Kankaistenjärven itäpuolelle osoitettu pienlentokentän selvitysalue. Useita muistutuksia jätettiin myös Forssan eteläpuolelle sijoittuvasta Kiimassuon tuulivoimaloiden alueesta. Riihimäen seudulla Arolammin, Kalmun ja Monnin asumisen ja työpaikkatoimintojen -alueista jätettiin myös muutamia muistutuksia. Lisäksi oli yksittäisiä eri alueisiin kohdistuvia muistutuksia. Lausuntoja kaavaehdotuksesta saatiin 48 kpl. Kaavaehdotus ja siitä saatu palaute käytiin lävitse kuntien kanssa yhteisessä neuvottelussa Lausuntojen ja neuvottelun perusteella voidaan todeta, että kaavaehdotus vastaa pitkälti myös kuntien näkemyksiä.muistutusten ja lausuntojen sekä niiden johdosta käytyjen kaavaneuvottelujen pohjalta kaavakarttaan tehtiin valtuustokäsittelyä varten seuraavat muutokset: Lisätään Jokioisten varalaskupaikan lentoesterajoituspintojen suojavyöhykkeet (oli nähtävillä ehdotuksessa erillisellä kartalla, perustuu puolustusvoimien lausuntoon) Ar 804, Loppi, pienennetään aluevarausta, laajenemisen suuntaa kuvaava nuoli jää, asiasta sovittu kuntaneuvottelussa TP 812 +U-merkintä, Loppi kt 54 eteläpuolella, kyseessä paikallinen, ei seudullinen kohde, poistetaan Elinkeinojen kehittämisen kohdealue, Hausjärvi, siirretään hieman itäänpäin, jotta ei mene päällekkäin maaseudun kehittämisen kohdealueen kanssa Pienlentokentän se-2 osa-alue, Hämeenlinnan Kankaistenjärven itäpuoli, soveltuu huonosti pienlentokentän paikaksi, useita muistutuksia, jossa esitetään poistamista, lausunnoissa ei puolleta, poistetaan Ar 726, Hämeenlinnan Hauho, asuntoaluetta ei laajenneta harjun kupeesen, kunnan sisäinen kohde, poistetaan, asiasta sovittu kuntaneuvottelussa Ar 854, Hattula, merkitään Ar/s, (museoviraston lausunto) Hattulan Merven yhteystarve-merkintä, merkitään vain vt3 T-alue 4.6 HYVÄKSYMISVAIHE Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan ja päätti lähettää sen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kokouksessaan VAHVISTAMISVAIHE Ympäristöministeriö vahvisti Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan Kaavasta oli jätetty ministeriöön yhteensä 15 valitusta, joista 14 hylättiin. Vahvistamatta jätettiin seuraavat alueet/kohteet: -- Humppilan lentokenttä ja logistiikka-alue, -- Valtatie 2 runkotiemerkintää ei vahvistettu -- Kaupan aluevaraukset: Ministeriö jätti vahvistamatta viisi vähittäiskaupan kohdetta tai aluetta sekä seutukeskuksen palveluvyöhyke-merkinnän: -- Erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköt: Janakkalan Rastinkangas (uusi), Riihimäellä Merkos-L (uusi), Forssan Autokeidas (nykyinen), Humppilan lasitehtaan alue (nykyinen), Riihimäellä vähittäiskaupan suuryksikkö (nykyinen, ns. CityMarket-alue vt 3:n ja mt 130:n välissä). -- Kirstulan alue Hämeenlinnassa vahvistui mutta erikoistavarakauppaa koskeva 30%:n enimmäismäärää koskeva suunnittelumääräys kumottiin. -- Hämeenlinnan Tiiriön keskustatoimintojen merkintä C. Hämeen liitto ja Forssan seudun kunnat valittivat ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä KHO:een. Valituksessa vaadittiin Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alueen vahvistamista, lisäksi vaadittiin seutukeskuksen palveluvyöhykemerkinnän ja Forssan kaupungin valituksessa vt 2:n runkotiemerkinnän vahvistamista. KHO ratkaisi kaavasta tehdyt valitukset KHO:n ratkaisun mukaan seutukeskuksen palveluvyöhykemerkinnän vahvistamatta jättäminen ei ollut oikeudellisesti perusteltua. KHO palautti asian niiltä osin ympäristöministeriön käsiteltäväksi. Ympäristöministeriö käsitteli kaavan uudelleen ja vahvisti sen

39 SELVITYKSET 5.1 YHTEENVETOLUETTELO MAAKUNTAKAAVAN TAUSTASELVITYKSISTÄ Kaavan valmistelun keskeisen ja ajantasainen tietopohjan muodostavat valmistuneet selvitykset ja tiedostot. Valmistuneita tietoaineistoja ovat muun muassa: Vahvistettu maakuntakaava Maakuntakaavan toteutumisen seuranta-aineisto Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2009 Häme 2035 maakuntasuunnitelma Kaupunkiseutujen ja kuntien maakäytön kehityskuvat ja rakennemallit -- Janakkalan rakennemalli -- Hyvinkään - Riihimäen seudun maankäytön kehityskuva -- Hämeenlinnan rakennemalli -- Forssan seudun strateginen rakennemalli kuntien yleiskaavat YKR- aineisto Ruudun takaa -maakunnan yhdyskuntarakenteen kehittymisen seurantaraportti Hämeen liiton julkaisuja II:195 Ajantasaiset, liikenteen ja infrastruktuurin suunnitelmaasiakirjat HHT- akselin pienlentokenttäselvitys Hämeen liiton julkaisuja II:185 Kanta-Hämeen hiljaiset alueet selvitys 2007 Valtakunnallisesti alueidenkäyttötavoitteet ja rakennettu kulttuuriympäristö, valtioneuvoston päätös Muinaisjäännösrekisteri Arkeologisen kulttuuriperinnön täydentävät selvitykset Hämeessä- hanke, inventointiraportit Kanta-Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheiden visualisointi. Hämeen liiton julkaisu V: Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset. Hämeen liiton julkaisu V: Pääradan aluetarveselvitys, laadittu yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa, selvitys valmistui vuoden 2010 maaliskuussa. Pääradan tärinä- ja meluselvitys Metka (Metropolialueen kestävä aluerakenne) -selvitys Hämeen tulevaisuuskuvia: Hahmotuksia Hämeen maakunnan tulevaisuuden kehitysvaihtoehdoista. Sirkka Heinonen, Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuskeskus Maakunnan kestävä yhdyskuntarakenne ja sen kehittämisen vaihtoehdot, (Hämeen rakennemallit) Maakunnan asumisen suuntaviivat ja kehittämisen periaatteet, (Asumisen Häme) Forssan kaupunkiseudun ratayhteydet, selvitys laadittu yhdessä Satakunnan ja Uudenmaan liittojen kanssa , lisäksi tarkentava selvitys Forssan seudulla osana Velog Vetovoimaa logistiikalla hanketta Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, valmistui kesäkuussa 2010 Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvitys 2010 Kiimassuon tuulivoimapuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kiimassuon tuulivoimapuiston YVA Tervakoski-Turenki- vesihuoltolinjan yleiskartta Riihimäen uusien asuinalueiden kasvusuuntavertailu sekä muuta Kalmun alueen yleiskaavoitukseen liittyvää aineistoa Riihimäen Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet Sunny Car Center, alueellinen liikenneselvitys Vt3 Merven eritasoliittymän esiselvitys, työraportti Vt3 Merven eritasoliittymän esiselvitys, kalvosarja Hämeenlinnan Harvialan liikenteellinen toimivuus (2011) VT10 kehittäminen Hämeenlinnan kohdalla lähtökohtia 2011 Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma (2011) Helsinki Forssa Pori- liikennekäytävä 21 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

40 Forssan seudun logistiikka- ja lentoliikennealueen toteutussuunnitelma ja vaikutusten arviointi, jossa arvioidaan lentokentän liikennevaikutukset, meluvaikutukset sekä maisema- luonto- ym. vaikutukset. (Elinkeinotoimintojen ja liikenteen perustelukohdissa on esitetty yksityiskohtainen luettelo selvityksistä). Aluetta koskien on tehty mm. seuraavat selvitykset: Etelä-Suomen lentokenttä Forssan seudulle helmikuu 2008, SITO Humppilaan rakennettavan lentokentän liiketoimintasuunnitelma FCG Planeko Oy Helsinki-Forssa-Pori -radan esiselvitys Kohateam Oy HAMK Rautatieselvitys Loppuraportti Pöyry Finland Oy HAMK Maantieselvitys Loppuraportti kesäkuu 2010 Pöyry Finland Oy Meluselvitys syyskuu 2010 Helimäki Akustikot Humppilan ekologistiikka-alueen luontoselvitys syyskuu 2010 Taigabird Oy HAMK Logistiikka-alueen hulevesiselvitys syyskuu 2010 Pöyry Finland Oy Taajamakuva ja maisema syyskuu 2010 DPI-U2 Arkkitehdit Vihreä logistiikka ja sen kehittäminen Forssan seudulla Simo Kotoaro raportti DieselPark ajokoulutuskeskuksen suunnittelu K1EKS A-insinöörit Vt 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys, Destia 2011 Vt 2 ja 9 risteysalueen osayleiskaavan liikenteellinen tarkastelu, Airix Ympäristö 2008 Forssan seudun logistiikkahankkeiden vertailu Suomen tulevaan logistiikkastrategiaan Lisätietoja Forssan seudun lentoliikennealueesta www. hea.fi Sähköverkkoa koskevia selvityksiä: Forssa-Lieto kv YVA Hyvinkää-Hikiä 400 kv YVA Hikiä-Forssa kv YVA Kantaverkko maakuntakaavassa Voimajohtojen poikkileikkauksia Voimajohtojen uusimisesta Fingridin ja Ekokemin johtoreittien yhteensovittaminen Loviisa-Hikia 110kV YVA 22

41 MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖ, MERKINNÄT JA VAIKUTUKSET 6.1 JOHDANTO Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maa-kuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittavaa asemakaavaa kutsutaan ranta-asemakaavaksi. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat ohjata myös suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Maakuntakaava kuvaa suunniteltua maankäyttöä sekä strategisia tavoitteita maakunnan kehittämiseksi. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain, jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Viranomaisten tehtävänä on myös edistää maakuntakaavan ratkaisujen toteutumista. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut, muun muassa kaavan tulkinnan ja toteuttamisen kannalta tarpeelliset tiedot.. Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan erilaisia oikeusvaikutuksia, jotka kohdistuvat kuntakaavoitukseen sekä viranomaistoimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 32.1 ). Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa kuntakaavan muuttamistarpeeseen. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on ns. osakaava, jossa käsitellään vain tiettyjä maankäyttömuotoja kuten asumiseen, työpaikka- ja elinkeinotoimintoihin ja kauppaan sekä liikenneratkaisuihin liittyviä aluevarauksia ja ratkaisuja. Nykyinen, vuonna 2006 vahvitettu kokonaismaakuntakaava jää voimaan niiiltä osin kuin sitä ei kumota tai muuteta tässä 1. vaihemaakuntakaavassa. Kaava-aineisto sisältää vahvistuvan kaavakartan merkintöineen ja määräyksineen, kaavaselostuksen teemakarttoineen, maakuntakaavojen yhdistelmäkartan sekä kartan, jossa esitetään vahvistetusta maakuntakaavasta kumottavat alueet ja kohteet. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä maakuntakaavan laatiminen sijoittuu valtakunnallisen ja kunnallisen tason väliin. Tämä maakuntakaavaa koskeva erityisasema korostaa maakuntakaavan roolia ensisijaisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja yksityiskohtaisempien kaavojen yhteen sovittajana. Maakuntakaavan merkinnät, määräykset ja suositukset kohdistuvat täten ensisijaisesti maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttötavoitteiden määrittelyyn ja näiden mukaisten ratkaisujen huomioon ottamiseen ja välittämiseen muuhun suunnitteluun paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Esitystarkkuus maakuntakaavatasolla on yleispiirteinen, eikä kaavakarttaa ole laadittu maakuntakaavan strateginen luonne huomioiden periaatetasoa tarkemmaksi. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan esitystarkkuus pohjautuu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 9 :n mukaiseen tarkoituksenmukaisuuteen sekä Ympäristöministeriön esittämään pääsääntöön yhden karttalehden käytöstä yhdistettynä suositeltuun mittakaavaväliin 1: : Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava esitetään mittakaavassa 1: Nykyisin digitaalinen tiedonkäsittely ja -jakelu johtavat tilanteisiin, jossa maakuntakaavojen tarkkuus herättää helposti kysymyksiä. Tulkintoja merkintöjen osalta tehtäessä on oleellista tunnistaa tavoite, johon merkintä perustuu sekä ne maakuntakaavan laadinnan keskeiset periaatteet, jotka ilmenevät maakuntakaavaselostuksesta. Merkintöjen täsmentymistä tai mahdollista hyväksyttävää eroavaisuutta ei yllämainituista syistä voi täsmentää mittakaavaa suurentamalla. Maakuntakaavan suunnittelullinen kokonaisuus on laadittu tulkittavaksi paljaalla silmällä mittakaavassa 1: eikä sen tarkempi tulkinta ole pääsuunnittelutehtävä huomioiden tarkoituksenmukaista. 23 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

42 6.2 RAKENTAMISRAJOITUS Maakuntakaavan MRL 33 :n mukaan rakentamisrajoitus koskee virkistys- ja suojelualueita sekä teknisen huollon ja liikenteen alueita ja verkostoja. Vaihemaakuntakaavassa rakentamisrajoitus laajennetaan koskemaan myös melualueita (me) ja puolustusvoimien suojavyöhykkeitä (sv). Rakentamisrajoitusta on täsmennetty rakentamismääräyksessä. Suunnittelumääräyksiin tai -suosituksiin ei liity rakentamisrajoitusta. 6.3 MAAKUNTAKAAVA-ALUE Alue- ja yhdyskuntarakenne, asumisen kehittäminen Kehittämissuositus: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakennetta tulee kehittää tasapainoisesti taajama-asutuksen ja maaseutuasutuksen alueina ja vyöhykkeinä korostaen asumisen laatua ja monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tiiviistä kaupunkiasumisesta väljään maaseutuasutukseen. Asumisen sijoituksessa tulee korostaa joukkoliikennettä tukevia, yhdyskuntataloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja. Työssäkäynnin kestäviin ratkaisuihin ja hyvään palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palvelujen sijoittamisessa tulee korostaa kaupunki- ja kuntakeskusten sekä maaseudun kyläkeskusten kehittämistä, vetovoimaisten kävelykeskustojen toteutusta, vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoituksen ohjaamista ja palvelualueiden monipuolista kehittämistä. Vesiensuojelun sekä vesi- ja jätehuollon seudullisilla ratkaisuilla tulee osaltaan turvata ympäristön terveellisyys. Rakentamisessa tulee hyödyntää maakunnan maisemarakennetta. Vanha olemassa oleva rakennettu ympäristö ja uudisrakentaminen tulee sovittaa yhteen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Alue- ja yhdyskuntarakenne, elinkeinojen kehittäminen Kehittämissuositus: Elinkeinoalueita tulee kehittää asumisen ja liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisillä ja hyvin saavutettavilla alueilla maakunnan edullista logistista sijaintia hyödyntäen. Elinkeinoalueiden ympäristön laatuun ja toiminnalliseen profilointiin, julkisten ja yksityisten palveluiden, monipuolisten työpaikka- ja palvelualueiden, teollisuus- ja varastoalueiden sekä ympäristövaikutuksia omaavien alueiden sijoittumiseen, tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesi- ja jätehuollon sekä energiahuollon seudullisilla ratkaisuilla tulee turvata elinkeinotoimintojen toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Liikenneverkon kehittämisellä tulee turvata elinkeinotoimintojen logistinen kilpailukyky. Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset tulee turvata säilyttämällä alueita yhtenäisinä. Alue- ja yhdyskuntarakenne, vapaa-ajanja matkailun kehittäminen Kehittämissuositus: Maakunnan vapaa-ajan alueita ja -reittejä tulee kehittää kokonaisuutena ja verkostomaisesti tarkoituksena tukea maakuntaa vetovoimaisena asuinmaakuntana ja houkuttelevana matkailumaakuntana. Kehittämisessä tulee lähteä vapaa-ajan aluekokonaisuuksista, joissa yhdistyy yleisen virkistyksen ja matkailun palvelualueiden tarpeet. Kansallispuistojen ja muun suojelualueverkon sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja niihin tukeutuvien nähtävyyksien verkko tulee kytkeä osaksi vapaa-ajan toimintojen verkkoa. Luonnon- tai kulttuuriympäristöltään arvokkailla alueilla tulee vapaa-ajan ja matkailun toimintaedellytykset turvata hoidon keinoin. Helsingin metropolialue Helsingin metropolialuevyöhyke on valtakunnallisesti tärkeä kehittämisalue, joka käsittää Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat. Kanta-Hämeessä alue käsittää kaikki kolme kaupunkiseutua sekä 3-moottoritien, 2-tien, tien ja 54-kantatien muodostamat etelä-pohjoissuuntaiset ja itä-länsisuuntaiset kehittämiskäytävät. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on osoitettu lisäksi kaksi kehitettävää liikennekäytävää: Valtatie 3:n ja pääradan muodostama etelä-pohjoissuuntainen HHT-vyöhyke ja valtatie 2:n suuntainen vyöhyke. Kehittämissuositus: Kehittämisvyöhykkeittä tulee kehittää laajana yhteistyönä, ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sijoitusalueena, rautatieverkkoon sekä moottori- ja valtatieverkkoon tukeutuen. Liikennejärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon joukkoliikenteen tarpeet keskusasemien, matkakeskusten ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen palvelutason kehittämiseksi. Alueen kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä vahvuuksia tulee hyödyntää asumisessa ja matkailussa koko maakunnassa. Kehitettävät liikennekäytävät HHT ja HFP Liikennekäytävillä on osoitettu valtakunnallisen ja maakunnallisen kehittämisen kannalta tärkeimmät kehityskäytävät. Näistä päärataan ja kolmostiehen tukeutuva liikennekäytävä muodostaa maakunnan pääväylän ja Helsinki-Forssa-Pori (HFP-yhteys) maakunnan toisen liikenteen kehityskäytävän. 24

43 Asutustaajamien, seutukeskusten palveluvyöhykkeiden ja liikenneverkon kehittäminen on näiden liikennekäytävien varrella kytketty toisiinsa. Tällä kytkennällä pyritään ohjaamaan pääosa uudisrakentamisesta kehitettävän joukkoliikenteen toiminta-alueelle. Asumisen keskittäminen radanvarsien pysäkkipaikoille ja maantieliikenteen joukkokuljetuksen vaihtopaikoille on osa Kanta-Hämeen pyrkimystä luoda hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta, jossa radanvarsille luotavat junapysäkkeihin tai muihin julkisiin kulkuneuvoihin tukeutuvat asumismuodot tarjoaisivat kohteittain vähintään 5000 ihmisen asuinpaikkoja, jolloin esim. paikallisjunien käyttö olisi kannattavaa ja yhdyskuntarakenteen keskitetyistä järjestelmistä saatava hyöty olisi kohtuullisen suuri. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- vyöhyke (HHT) on valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskäytävä ja ylimaakunnallinen kehittämisalue, joka Kanta-Hämeessä käsittää Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupunkien sekä Hattulan, Lopen, Hausjärven ja Janakkalan kuntien alueet. Vyöhyke rakentuu taajamien muodostamasta nauharakenteesta. Valtatie 3:n ja pääradan ympäristön kehittämissuositus (HHT): Vyöhykettä tulee kehittää laajana yhteistyönä ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sijoittumista suosivasti päärataan ja 3-moottoritiehen tukeutuen. Liikennejärjestelmiä tulee kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon joukkoliikenteen tarpeet keskusasemien, matkakeskusten ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen palvelutason kehittämiseksi. Kaupunki- ja kuntakeskuksia sekä asemanseutuja tulee kehittää korkean palvelutason alueina. Harvialan ja Monnin alueilla tulee pitkällä tähtäimellä varautua taajama-alueiden kehittämistarpeisiin. Vyöhykkeen kulttuurija luonnonympäristöön liittyviä vahvuuksia tulee hyödyntää asumisessa ja matkailussa. Alueiden suunnittelussa on otettava huomioon pääradan välityskyvyn lisääminen neliraiteiseksi ja sekä huomioitava mahdollisuus toteuttaa valtatie 3:n moottoritie 3+3 kaistaisena. Valtatie 2:n ympäristön kehittämissuositus (HFP): Liikennekäytävää tulee kehittää laajassa yhteistyössä ympäristöltään vetovoimaisen asumisen ja logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan kanssa. Liikennekäytävän kehittämisessä varaudutaan täydentämään liikennejärjestelmää raideyhteydellä. Osana liikennekäytävän kehittämistä varaudutaan valtakunnallisen logistiikka- ja lentotoiminnan aluekokonaisuuden toteuttamiseen Humppilassa. 6.4 SEUTUKUNNAT Maakunnan kolme kaupunkiseutua, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seudut, muodostavat kukin yhtenäisen seutukunnan ja seutuyhteistyöalueen. Maakuntakaavassa osoitetaan seutujen yhdyskuntarakenne seudullisena maankäyttörakenteena, jossa asumisen, elinkeinotoimintojen, palveluiden, teknisen huollon, liikenteen, viherympäristön ja kulttuuriympäristön rakenteet on osoitettu maankäytön suunnitelmana. Hämeenlinnan seudun muodostavat Hämeenlinnan kaupunki sekä Janakkalan ja Hattulan kunnat. Riihimäen- Hyvinkään seudun muodostavat Kanta-Hämeessä Riihimäki, Loppi, ja Hausjärvi sekä Uudenmaan maakunnassa Hyvinkää, jonka maankäyttöratkaisut ovat Uudenmaan maakuntakaavassa. Forssan seudun muodostavat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä. Kehittämissuositus: Kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tulee kehittää tasapainoisesti ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen perustuen, tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tulee tukea HHT-vyöhykkeen nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikennekäytävänä. Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkiseuduilla tulee tukea olemassa olevien radanvarsitaajamien kehitystä ja varautua pitkällä aikavälillä Harvialan ja Monnin alueiden kehittämiseen. Forssan kaupunkisedun kehittämisratkaisuilla tulee tukea kaupunkiseudun nauharakennetta. Kehittämisratkaisuilla tulee tukea liikennejärjestelmien kokonaisvaltaista kehittämistä. Asumisalueiden ja elinkeinoalueiden kehittämisessä tulee pyrkiä seudullisesti edullisiin ja kilpailukykyisiin ratkaisuihin. Kaupunkiseutujen viherrakenteessa tulee pyrkiä koko seutua palveleviin ratkaisuihin tukeutumalla luonnon- ja kulttuuriympäristön suomiin mahdollisuuksiin. 6.5 MAAKUNTAKAAVAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUEET Kaupunkikehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen asumisen kehittämisen alueita, jotka tarjoavat sijainniltaan ja ympäristöltään mahdollisuudet korkeatasoisen ja ekologisesti laadukkaan asumisen kehittämiselle. Maakuntakaavassa näitä ovat raideliikenteeseen tukeutuvat Monnin ja Harvialan alueet sekä Hämeenlinnan Kantolanniemi ja Katumajärven pohjoispuoli. 25 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

44 Suunnittelumääräys: Kaupunkikehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämistarpeet ja turvata raideliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet. Kehittämissuositus: Kaupunkikehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella. yksityiskohtaisempaan maankäytön ja liikenteen järjestelysuunnitelmaan perustuen. Liittymä- ja tiejärjestelyt tulee toteuttaa siten, että turvataan valtatieverkon toimivuus. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaava sisältää kaksi liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealuetta: Forssan ns. Autokeitaan ja Hattulan Merven alueet. Alueet ovat seudullisesti merkittäviä kehittyviä työpaikka-alueita, joiden kiinnittyminen valtakunnalliseen tieverkkoon edellyttää liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuvia liittymä- ja tiejärjestelyjä. Maaseudun kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kehittämisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joilla pyritään edistämään maaseutuasumisen palvelutason vaatimia kehittämistoimia. Suunnittelumääräys: Kehittämisen kohdealueen alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesi-, ja jätehuollon kestävään järjestämiseen sekä asutuksen kylämäisen tai maaseutumaisen luonteen säilymiseen. Kehittämissuositus: Maaseudun kehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella. Elinkeinojen kehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan elinkeinojen kehittämisen kannalta edullisia vyöhykkeitä, joilla pyritään edistämään elinkeinoelämän integroitumista alueen muuhun maankäyttöön, ja jolla pyritään edistämään uusien elinkeinomuotojen kehittymistä sekä linkittymistä ensisijaisesti paikalliseen jo olemassa olevaan elinkeinorakenteeseen liittyen. Suunnittelumääräys: Kohdealueen alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota paikan resurssien ja siellä elinkeinoelämää tukevien olemassa olevien rakenteiden, infrastruktuurin ja jo tehtyjen pitkäaikaisinvestointien vahvistamiseen elinkeinotoimintaa tukevalla tavalla. Liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealue Kehittämisperiaatemerkintä osoittaa aluetta, jossa on kehittyvään maankäyttöön liittyen erityinen tarve toteuttaa liittymä- ja tiejärjestelyjä sekä liikenteen palvelualueiden kehittämistä. Suunnittelumääräys: Liittymä- ja tiejärjestelyt on tarkoitettu toteutettaviksi alueelle laadittavaan maakuntakaavaa Yhdyskuntarakenteen kasvusuuntanuoli (alempi nuoli; asumisen kasvusuuntanuoli, ylempi; elinkeinoalueen kasvusuuntanuoli ) Nuolimerkinnällä osoitetaan pitkän ajanjakson suotuisa laajenemissuunta. Vastanuolen käyttö osoittaa kasvurajasuosituksen. Suunnittelusuositus: Taajamarakenteen laajentamisen vaihtoehtona on tutkittava ensisijaisesti nykyisen rakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen mahdollisuudet. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Uusi merkki, jota voidaan käyttää selventämään alueiden kasvun vaiheistusta, kasvusuuntaa ja tarvittaessa myös kasvun rajoja. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve Nuolimerkinnöin osoitetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistarpeita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelun ja toteutuksen ensisijainen lähtökohta tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen kaupunkirakennetta täydentävällä ja eheyttävällä rakentamisella. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on varmistuttava joukkoliikenteen saavutettavuuden, kevyen liikenteen yhtenäisen verkoston sekä esteettömyyden osalta kaupunkitasoinen miljöö. Kehittämisvyöhykkeen sisällä tulee kiinnittää huomio kaupunkikesantojen ja väistyneiden toimintojen alueiden muokkaamiseen kaupunkimaiseksi miljööksi kuten puistoiksi, katutiloiksi tai rakennuspaikoiksi. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tyyliltään ja mittakaavaltaan erilaisten alueo- 26

45 sien identiteetin tunnistamiseen ja arvottamiseen. Alueosien väliin jäävien jäsentymättömien kohtien välittävän roolin esille tuominen ja jäsentäminen on rakennus- ja kaupunkitaiteen (Arkkitehtuurin) keinoin toteutettava kaupunkimiljöö tasoisesti. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Uusi merkki, jolla voidaan osoittaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopistealueita päämaankäyttöluokkaa osoittavista aluerajoista poiketen. Ohjausvaikutus ja toteutus Olemassa olevia asuinalueita tiivistetään ja täydennetään eheän, kestävän ja edullisen yhdyskuntarakenteen sekä maakuntasuunnitelman mukaisen väestötavoitteen tavoittamiseksi. Asuinalueiden luonne vaihtelee tyypeittäin ja paikkakunnittain melko paljon, eivätkä alueet ole maakunnallisesti yhteismitallisia. Alueiden kaavallinen ohjausvaikutus on silti alueittain tuntuvaa. Kaupunkirakenteen vakiintuneita asuinalueita tiivistetään ja täydennetään eheän, kestävän ja edullisen yhdyskuntarakenteen tavoittamiseksi. Uudet asuntovaltaiset asuinalueet sijoitetaan ensisijaisesti olemassa olevan rakenteen sisään täydentämään olemassa olevaa rakennetta tai tukemaan seutukeskusten palveluvyöhykkeitä, joissa asumistoiminnot kytkeytyvät eritasoisia palveluita tarjoaviin keskustoihin joukkoliikenteen laatukäytävien avulla. Kylien muodostuminen pohjautuu vaihtelevasti joko uuteen tai vanhaan rakenteeseen. Maa- ja metsätaloutta, matkailua ja kesäasumista tukevien palveluiden säilyttäminen on kriittistä tasapainoisen maakuntarakenteen ja elinkeinojen kannalta. Kyläalueita voidaan käyttää kuntakaavoituksessa tehokkaasti epäsuotuisan hajarakentamisen estämisessä maakuntakaavaan osoitettujen kylien avulla. Näin väljempää asumismuotoa hakevat voidaan ohjata elinvoimaisille kyläalueille, jossa he lisäävät kylien mahdollisuuksia kehittää keskitettyjä energia ja jäteratkaisuja esimerkiksi osuuskuntapohjaisesti. Merkintöjä on tarvittaessa täydennetty nuolimerkinnöin, jolla alueiden kasvusuuntien ohjausta ja rakentumisen vaiheistusta on voitu tarkentaa toteutusta silmällä pitäen. Arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisun vaikutukset ovat ekologis-sosiaalis-ekonomisia ja vaikutukset koskevat laaja-alaisesti kaikkia osallisia. Asuinalueiden ekologisuus, turvallisuus ja viihtyisyys lisääntyvät ja koko seudun ja maakunnan vetovoima asuin- ja matkailumaakuntana kasvaa. Viheryhteystarve Merkinnällä osoitetaan ekologisia käytäviä. Suunnittelumääräys: Ekologisten käytävien toteuttamismahdollisuus on säilytettävä osoitetun yhteystarpeen toteuttamisen turvaamiseksi. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Asutustaajamien välissä risteilevät ulkoilualueiden, peltojen ja metsäkaistaleiden muodostamat verkostot toimivat ekologisina käytävinä. Ne mahdollistavat esimerkiksi pienpetojen ja hirvieläinten liikkumisen reviirialueillaan ilman että nämä törmäävät ylitettäviin teihin tai tiiviisti rakennettuihin alueisiin mahdollistaen luonnonmukaisen laiduntamisliikkeen. Kehitettävillä viherkäytävillä pyritään estämään luonnonmukaisen lajiston köyhtymistä alueilla, joissa riski umpeen rakentamisesta tai muusta rajaavasta maankäytöstä on ilmeinen. Yhteystarve Tieliikenteen yhteystarve osoittaa tieverkon kehittämisen tarpeen päätepisteiden välillä. Merkintä osoittaa maankäyttöön liittyessään myös tien likimääräistä ohjeellista sijaintia. Suunnittelumääräys: Uuden tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Merven liittymäjärjestelyjen ja yhteystarpeen toteuttamisessa erityistä huomiota tulee kiinnittää pohjavesien suojeluun. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Uusina yhteystarpeina maakuntakaavassa osoitetaan Humppilan logistiikka- ja lentokenttäalueen edellyttämät liikenneyhteydet valtateille 9 ja 2, Forssan Kiimassuon alueen yhteyksien kehittäminen, Eteläisten kyläalueen ns. ohitustien tarve, Tervakosken yhteyksien kehittäminen Ryttylän asemanseudulle ja Riihimäen itäisten asuinalueiden yhteystarve maantielle Elinkeinoalueiden ja Merven liittymäjärjestelyjen kehittämiseksi 1. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yhteystarve vt 3:lta Merven kehittyvälle työpaikka-alueeelle. Yhteystarve perustuu vuonna 2011 laadittuun selvitykseen. Merven teollisuusalueen strateginen painoarvo kytkeytyy pitkälti siellä toimivan ja kasvavan teollisuuden toimintoihin ja olemassa olevan pistoraiteen potentiaaliin. Alueen merkitys voi näistä syistä nousta huomattavasti nykyistä suuremmaksi, jolloin paine myös liikenteellisten uusien ratkaisujen tekemiseen kasvaa. Merven teollisuusalueelle on kehitty- 27 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

46 mässä maakunnallisesti merkittävä puutavaran logistiikkaan keskittyvä elinkeinoalue, joka liittää puutavaran maantiekuljetukset raideliikenteeseen. Ratayhteystarve Merkinnällä osoitetaan rautatieliikenteen yhteystarve. Suunnittelumääräys: Uuden ratalinjan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunniteltaessa rakentamista alueelle on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kaavaratkaisun kuvaus Vaihemaakuntakaava sisältää Turku-Toijala radan oikaisun Ypäjänkylän pohjoispuolella. Kaavaratkaisun perustelut Nykyisen Turku-Toijala ratalinjan varustaminen toisella raiteella nykyisellä paikalla on Ypäjänkylän arvokas ympäristö huomioon ottaen teknisesti ja ympäristöllisesti vaikea toteuttaa. Ratayhteystarve sisältyy Forssan seudun strategiseen rakennemallitarkasteluun sekä Ypäjänkylän osayleiskaavan luonnokseen. 6.6 MAAKUNTAKAAVAN OSA-ALUEET: me Melualue Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joilla melua aiheuttavan toiminnan meluhaittojen vähentämiseksi on tarpeen ohjata tai rajoittaa alueiden käyttöä. Puolustusvoimien Hätilän melualue kuvaa sekä ampuma- ja harjoitusalueen melua. Melualue (55 db Aeq). Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Määräys ei koske olemassa olevaa rakennuskantaa tai maa- ja metsätalouden harjoittamista koskevaa rakentamista. me-a Melualue Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq(07-22) saattaa ylittää 55dB, mutta ei yli 65dB LAImax. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. sv Suojavyöhyke Suojavyöhykemerkinnällä (sv) osoitetaan maantietukikohdan suojavyöhyke (lentoliikenteen Forssa-Humppila tiellä sijaitseva 3km pitkä 500m leveä maantietukikohta) ja merkinnöillä sv-a ja sv-b alueita, joilla on Puolustusvoimien varaston sijoituksesta johtuva vaara. Merkintöihin liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus siten kuin jäljempänä ilmenee. Vaihemaakuntakaava sisältää myös maantietukikohdan lentoestealueiden suojavyöhykkeet sv-c ja sv-d. Suunnittelumääräys (sv): Forssa-Humppila maantietukikohdan suojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa uutta asumista eikä esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustushallinnolle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys (sv-a ja sv-b): Osa-alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Muun rakentamisen ollessa kyseessä, on puolustushallinnolle varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue a): alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, lastentarhaa tai muuta vastaavaa laitosta, alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa. Aluekohtainen suunnittelumääräys (suoja-alue b): alueen rakennusluvista ja muista maankäyttösuunnitelmista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue c): lentoestealueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 10m korkeita lentoesteitä. Aluekohtainen rakentamismääräys (suoja-alue d): lentoestealueelle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 30m korkeita lentoesteitä. 28

47 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Kaavaratkaisulla halutaan varmistaa maantietukikohdan toimintaedellytykset määrittelemällä sellaiset rakennushankkeet, jotka voivat estää tukikohdan toiminnan. Toisaalta kaavaratkaisulla haetaan selkeyttä muun maankäytön rajoituksiin suhteessa maantietukikohtaan. Arvioidut vaikutukset: Kaavaratkaisu selkeyttää lentoestealueeseen liittyviä tulkintoja maankäytön, rakentamisen sekä kuntakaavoituksen osalta maantietukikohdan vaikutusalueella. Merkintä helpottaa erityisesti viranomaisten työtä ja selkiyttää lentotukikohdan vaikutuksien merkitystä maanomistajien sekä eri toimijoiden osalta. Merkinnällä voidaan turvata maantietukikohdan ja ympäröivän maankäytön yhteensovittaminen kestävällä tavalla. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Osa-aluemerkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY, Valtioneuvosto ). Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Valtioneuvosto päätti , että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt korvaa Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vastaavan vuoden 1993 inventoinnin. Tarkistuksen tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasainen ja tarkemmin kohdentuva inventointi, joka perustuu valtakunnalliseen näkökulmaan. Lisäksi on pyritty huomioimaan alueellisesti ja ajallisesti rakennusperinnön monimuotoisuus ja Suomen historian keskeiset teemat. Kulttuuriympäristöt ovat yksittäisiä rakennuksia laajempia alueita, ja ne ulottuvat joskus yli kuntarajojen. Kulttuuriympäristöt huomioidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti eritoten maakuntakaavoituksessa. Päätös on tullut voimaan Hämeen härkätie on esitetty Kanta-Hämeen voimassa olevassa maakuntakaavassa, eikä sitä siitä syystä esitetä 1. vaihemaakuntakaavassa. 6.7 MAAKUNTAKAAVA-ALUEET JA KOHTEET Taajama-aluemerkinnät: A, Ar, AT, C, P, RM, TP, T, TT, VL: Taajama-alueille sijoittuu yksittäisiä ja pienialaisia arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, joita ei ole osoitettu erikseen pikku-s -aluevarausmerkinnällä. Näille alueille sijoittuvat rakennetun kulttuuriympäristön arvot on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. Riihimäki-Hämeenlinna rataosuudella rataan ulottuvien alueiden suunnittelussa on otettava huomioon radan välityskyvyn lisääminen neliraiteiseksi. 6.8 ELINKEINOTOIMINNAN ALUEET Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä edistetään hyödyntämällä maakunnan hyvää sijaintia ja saavutettavuutta osana nopeasti kehittyvää Etelä-Suomea ja Itämeren aluetta. Maakuntakaavoituksessa varaudutaan työnteon, asumisen ja vapaa-ajan yhdistelmien tuomiin uusiin mahdollisuuksiin hyödyntämällä suurten kaupunkiseutujen hyvää tavoitettavuutta, teknologian kehittymistä sekä työnteon vapautumista ajan ja paikan sidoksista. Erityyppisiin tarpeisiin soveltuvia elinkeinotoimintojen alueita osoitetaan taajamien yhteyteen sekä hyvien liikenneyhteyksien varsille, olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tukien. Luodaan maankäytöllisiä edellytyksiä seudulliselle elinkeinoyhteistyölle varaamalla alueita eri tyyppisiin toimintoihin, mm. hyvin suuria tiloja tarvitseville ja ympäristöhäiriöitä aiheuttaville toiminnoille. Erityistä huomiota kiinnitetään erilaisten toimintojen tarpeisiin ja vaikutuksiin suhteessa sijaintiin, ympäristöön ja mitoitukseen. Liikenteen ja teknisen huollon ratkaisuilla edistetään yritysten toimintaedellytyksiä. Elinkeinoalueita on profiloitu työpaikka- ja palvelutyyppisiin, puhtaasti teollisuus- ja varastotoimintaa palveleviin sekä ympäristövaikutuksiltaan huomattaviin alueisiin. TPtyyppisten alueiden sijainti alue- ja yhdyskuntarakenteessa on keskeinen ja ne ovat samalla osa palvelurakenneverkkoa. 29 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

48 TP Työpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia. TP/lt Työpaikkatoimintojen ja logistiikan alue Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikka-alueet, joissa voi olla, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta, logistiikkaa ja varastointia. T Teollisuus ja varastoalue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä teollisuus tai varastotoimintojen alueita. TT Ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueet. Suunnittelumääräys: Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseen ja ympäristön suojaamiseen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset täydentävät ja ajantasaistavat maakuntakaavan elinkeinotoimintojen aluevarauksia. Merkittävin uusi aluekokonaisuus on Humppilan työpaikka- ja logistiikka-alue, jota varaudutaan täydentämään myös lentokentällä. Liikenteellisesti alue tukeutuu valtateihin 2 ja 9 sekä Turku-Toijala ratayhteyteen sekä tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavaan Helsinki Forssa Pori raideyhteyteen. Vaihemaakuntakaavan aluerajaus perustuu alueelle laadittuihin yksityiskohtaisiin suunnitelmiin ja vaikutusten arviointeihin. Riihimäen seudulla merkittävimmät täydennykset sijoittuvat kt 54:n yhteyteen ja Riihimäen eteläpuolelle Monnin pohjoispuolelle radan varteen. Hämeenlinnan Iittalassa työpaikka-alue laajenee moottoritien ja radan välisellä alueella. Hattulan Parolan pohjoispuolelle moottoritien varteen sijoittuu myös uusi teollisuusalue. Alueen toteutuminen edellyttää uusia liittymäjärjestelyjä moottoriteille. Erityyppisiin tarpeisiin soveltuvia elinkeinotoimintojen alueita osoittamalla luodaan myös maankäytöllisiä edellytyksiä seudulliselle elinkeinoyhteistyölle. Erityistä huomiota kiinnitetään erilaisten toimintojen tarpeisiin ja vaikutuksiin suhteessa sijaintiin, ympäristöön ja mitoitukseen. Liikenteen ja teknisen huollon ratkaisuilla edistetään yritysten toiminta-edellytyksiä. Elinkeinoalueiden sijoittaminen perustuu taajamarakenteen kokonaistarkasteluun. Maakuntakaavoituksessa on varauduttu suhteellisen laajoihin aluevarauksiin tavoitteena turvata tuotantotoimintojen kannalta parhaita alueita pitkällä tähtäimellä. Valtakunnallisen liikenneverkon sijainnilla on keskeinen merkitys. Ohjausvaikutus ja toteutus Maakuntakaavamerkinnöillä, maakuntakaavamääräyksillä ja kehittämissuosituksilla ohjataan kaavoitusta, rakentamista ja maankäytön suunnittelua. Elinkeinoalueiden toteuttaminen tapahtuu pääsääntöisesti yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen kautta. Maakuntakaava on ohjeena alemman asteiselle kaavoitukselle. Maakuntakaavaratkaisuilla ohjataan elinkeinoalueiden toteutusta ja edistetään alueiden profilointia. Maakuntakaavoitus ohjaa ympäristövaikutuksiltaan merkittävien toimintojen sijoittamista. Arvioidut vaikutukset Elinkeinoalueilla on myönteinen vaikutus ihmisten elinympäristöön tarjoamalla palveluita ja työpaikkoja. Melua ja ympäristöriskejä omaavilla alueilla on negatiivisia vaikutuksia. Erityisesti vanhan teollisuuden alueilla asutuksen ja teollisuuden läheinen sijainti voi olla haitta asuinympäristössä. Elinkeinoalueiden eriytyminen ja palveluiden sijoittuminen hajalleen aiheuttaa ylimääräistä liikennettä, jolla on haitallisia ympäristövaikutuksia. Toisaalta logistisesti hyvä sijainti tuo toisaalla elinkeinotoiminnalle etuja, jotka voivat ovat taloudellisia ja ympäristöllisiä. Elinkeinoalueiden vaikutukset elinkeinoelämän kehittämiselle ovat huomattavat. Elin-keinoalueiden sijoituksella ja profiloinnilla luodaan elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia ja parannetaan maakunnan elinkeinopoliittista kilpailukykyä. Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella voidaan estää elinkeinoalueiden haitalliset vaikutukset luonnolle ja ympäristölle sekä sopeuttaa alueet kaupunki- ja maisemakuvaan. 30

49 6.9 KESKUSTATOIMINNOT JA KAUPPA Kaupan säätelyn yleismääräykset: Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja Kanta- Hämeen seutukeskusten palveluvyöhykkeellä (C-v km) on k-m 2 ja vyöhykkeen ulkopuolella k-m 2, lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa kauppaa, jonka alaraja vyöhykkeen sisäpuolella on km 2. Tilaa vaativalla kaupalla tarkoitetaan näissä määräyksissä rautakauppaa, autokauppaa, puutarhakauppaa tai muuta vastaavaa paljon tilaa vaativaa vähittäiskauppaa. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan alue- tai kohdekohtaisesti toiminnaltaan yhtenäisiä liiketoimintakokonaisuuksia. Alue ja kohdekohtaiset mitoitusarvot (kerrosalat ja lukumäärät) kuvaavat kokonaismitoitusta sisältäen sekä jo olemassa olevan, että uudisrakentamisen. Jokioisten keskusta-alueita, Ckm ja Ckms, sitoo edellisestä poiketen yhteinen k-m 2 :n kokonaismitoitus ja kahden yksikön maksimimäärä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lukumää- rä on yksi, ellei alue- tai kohdekohtaisissa määräyksissä toisin mainita. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan kauppaa koskeva ratkaisu pohjautuu tarpeeseen luoda toimiva vähittäiskaupan suuryksiköiden maakunnallinen säätely- ja valvontajärjestelmä. Järjestelmän toteutus tapahtuu osoittamalla maakuntakaavan määräyksissä yksilöiden seudullisesti merkittävien vähittäiskauppojen koko, laatu, sijainti ja lukumäärä. Järjestelmä täydentyy maakuntakaavaa soveltavana ohjaustyönä, joka suoritetaan viranomaisyhteistyönä eri viranomaisten kanssa. Kaavaratkaisun lähtökohta on ollut luoda koko maakunnan kattava perusperiaatteiltaan yhtenäinen ja selkeä ohjausjärjestelmä, jossa poikkeuksia yleissääntöihin on mahdollisimman vähän. Monisyisyytensä johdosta kaupan sisäinen problematiikka ja tiukka kytkentä logistiikkaan, kuntien väliseen elinkeinopolitiikkaan sekä ostovoiman siirtymiin sisältää kuitenkin seikkoja, joihin perusmalli ei yksin sovellu. Keskeisimmät yhden ylikäyvän mallin esteet liittyvät jo olemassa oleviin kaupan suuryksikköihin sekä vanhan maakuntakaavan merkintäteknisiin ratkaisuihin. Viimeksi mainitusta hyvänä esimerkkinä on Jokioisten keskusta. Jokioisten keskusta-alueen käsittely poikkeaa lähinnä näennäisesti muista keskustaalueista. Tämä näennäisyys johtuu keskus-ta-alueen rakenteesta. Jokioisilla keskustaajaman keskusta-alue muodostuu kaavateknisesti kahdesta päämaankäyttö-luokaltaan samansisältöisestä alueesta Ckm ja Ckms. Yhtenäisen ja tasapuolisen keskusta-alueiden käsittelyn johdosta näitä alueita sitoo muista poiketen yhteinen k-m 2 :n kokonaismitoitus ja kahden yksikön maksimimäärä. Ratkaisulla voidaan tehokkaasti hoitaa sekä paikallinen suojelutarve että yhtenäinen kaupan mitoitus. Kaupan mitoitus on laadittu yhden mallin periaatteella koskien koko Kanta-Hämettä. Tähän on päädyty mm. siksi, ettei seutukuntakohtainen erilliskäsittely ole kaavateknisesti mielekäs. Toisaalta, vaikka maakunnan aluerakenteessa on kaavaa laadittaessa selkeitä rakenteellisia eroja, kuten mm. suhde pääkaupunkiseutuun. Tämän eron on arvioitu kuitenkin tasaantuvan kaavan tavoitevuoteen 2035 mennessä mm. Forssan seudun kehittyessä maakuntakaavan mukaisesti. Tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne ja kaupan mitoituksen riittävä tarkkuus: Keskustahakuisen erikoiskaupan osalta on ollut ensiarvoisen tärkeää, että maakuntakaavan mitoitus tukee kaupan ohjausta keskustoihin (sama koskee soveltuvin osin myös muita kaupan muotoja). Kaupan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n ja kansallisen (kilpailu)lainsäädännön mukaiset näkökohdat mm. monopoliaseman välttämiseksi, mikä heijastuu kaavaratkaisun kokonaismitoituksessa sekä yksikköjen lukumäärissä. Mitoituksen laatimisessa on huomioitu pelkkien lukuarvojen sijasta kolme muuta tärkeää osatekijää, jotka vaikuttavat tarkoituksenmukaisen yhdyskuntarakenteen muodostumiseen. Ensimmäinen on elinkeinovapaus (perustuslaki 18, olemassa olevien tilanne), toinen on vallitseva kilpailulainsäädäntö (Suomi ja EU-taso) ja kolmas tulkinnanvaraisuus jo olemassa olevissa rajatapauksissa. Näistä syistä johtuen maakuntakaavan mitoitukseen on otettu mukaan seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa koskevat alaraja-arvot (2000 k-m 2, 5000 k-m 2 ja k-m 2 ) ja yksikkömäärien lukuarvot (1-2kpl). Lisäksi mitoitukseen on liitetty kaupan laatua rajoittavia määreitä (erikoistavarakauppa ja TIVA= paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa). Tällä kaavaratkaisulla on varmistuttu siitä, että lain tarkoittama riittävä mitoitustarkkuus toteutuu. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja-arvot Kanta-Hämeessä pohjautuvat pienimpien kuntakeskusten erityistarpeisiin. Näissä keskuksissa on tarve keskittää korkeatasoisia päivittäis- ja erikoistavaraa koskevia kaupallisia palveluita keskusta-alueille siten, että monopoliasemaa ei muodostu ja toisaalta siten, että keskusta olisi (mm. mitoitussyistä) houkuttelevin kauppapaikka. Esimerkiksi Humppilan kaltaisessa tapauksessa tämä mitoitustarve on toteutettu siten, että keskusta-alueelle on osoitettu kaksi k-m 2 kokoista yksikköä eli yhteensä k-m 2, joissa on mahdollista harjoittaa päivittäistavarakauppaa. Näin keskustaalueen houkuttelevuutta on nostettu esimerkiksi suhteessa seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen, jossa alaraja on 31 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

50 5 000 k-m 2 ja jossa päivittäistavarakauppaa voi harjoittaa vain k-m 2 saakka. Keskusta-alueille osoitettu rakennusoikeus voi tästä johtuen olla todellista ostovoimaa suurempi, mutta ratkaisua laadittaessa on lähdetty siitä, ettei se muodosta varsinaista ongelmaa koska keskusta-alueen kaupallinen potentiaali tosiasiallisesti ratkeaa markkinaehtoisesti ja näihin keskustatyyppeihin osoitetut neliömäärät eivät riitä etävaikutukseltaan merkittäviin vääristymiin muiden keskustojen kanssa. Alarajojen kokoluokkaa 5000 ja perusteltaessa oleellinen syy on tulkintavara. Esimerkiksi Monnin kaltaisissa kehittyvissä ca-merkinnällä kuvatuissa keskustoissa kauppa voi tosiasiallisesti kasvaa ei-suuryksikköinä eli erillisten liikkeiden muodostamana kokonaisuutena teoriassa helpostikin suuryksiköksi tulkittavaksi kokonaisuudeksi, vaikka maakuntakaavan kohdemerkintä sen muuten selkeästi kieltäisi. Tilanne syntyy näiden raideliikenteeseen tukeutuvien ja asutusta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti keskitettävien taajamien osalta varkain. Tästä syystä ala-raja -arvojen arvioidut luvut (cv km -vyöhykkeellä 5000 k-m 2 / TIVA k-m 2 ja sen ulkopuolella k-m 2 ) antavat näitä tapauksia varten riittävän kaavaa koskevan tulkinnallisen jouston ja toisaalta tiukan määrittelyn, johon edellä kuvattu lisärakentaminen on alempiasteisiin kaavoihin nojaten rajoitettava. Tästä syystä paikallisesti merkittävät (seutukeskuksen palveluvyöhykkeellä alle 5001 k-m 2 ja alle k-m 2 TIVA yksiköt) voidaan toteuttaa tai kehittää asemakaavaan perustuen, ilman että näitä yksiköitä myöskään luettaisiin kokonaismitoituksen piiriin. Maakuntakaavaa koskeva riittävä tarkastelutarkkuus on näin mahdollista toteuttaa myös niissä tulkinnanvaraisissa tapauksissa, joissa yksikkörajaus on erityisen haastava ja joissa seudullinen merkittävyys on kokonaisuutta tarkastellen lähinnä paikallinen. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt syövät keskustojen erikoistavarakaupan elinvoimaa riippumatta siitä sijaitsevatko ne keskusta-alueilla suuryksikössä vai eivät. Keskustojen ulkopuolisten suuryksiköiden uudet avaukset eivät sisällä Ypäjää ja Merkos-L:ää lukuunottamatta muuta kuin TIVA-kauppaa. Muut alueet ovat tulleet merkityiksi maakuntakaavaan asemakaavaan perustuvina olemassa olevina alueina. Suuryksiköiden yksikkörajaus keskustoissa: Eräiden tiiviiden keskustojen, kuten Janakkalan Turengin osalta on ollut tarpeen tarkastella keskustatoimintojen alueelle suunnitteilla olevia suuryksiköitä suhteellisessa muuhun keskusta-alueella olevaan kauppaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskusta-alueen sisällä olevan suuryksikön rajaus on tehty verrattain tiiviillä keskusta-alueella siten, että suuryksikköön ei ole luettu viereisten korttelialueiden kaupallisia toimintoja, riippumatta siitä, että näiden välillä vallitsee jonkin tasoinen kaupallinen tai fyysinen yhteys. Samanlaisen yhteyden ilmeneminen keskusta-alueiden ulkopuolella on vastaavasti tulkittu yhdeksi yksiköksi. Keskustoissa (Ckm) paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä voidaan toteuttaa ja kehittää asemakaavaan perustuen ilman, että niitä luetaan seudullisesti merkittävien kaupan suuryksilöiden lukumäärään. Tällä selostuksen kuvauksella selkeytetään mitoituksen tulkintaa erityisesti niissä tapauksissa, joissa alueella on jo erityyppistä kaupallista palvelua. Tulkintojen taustaksi on laadittu keskusta-aluekohtainen kaupan suuryksikköjen sijoittumisen tarkastelu. Kuva 14: Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan kauppaa koskevan ratkaisun typistetty kaaviokuva. 32

51 C Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakenteen kaupunkimaisuus on varmistettava tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta kestävin periaattein. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Keskustojen suunnittelun ensisijainen tehtävänä on pyrkiä ohjaamaan asuminen ja palvelut siten, että kokonaisuus on toimiva, taloudellinen, tehokas ja kestävä. Kestävyydellä tarkoitetaan sosio-ekonomis-kulttuurista tasapainoa, jossa varsinainen kestävyys muodostuu osatekijöiden huomioimisesta kaavojen suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitovaiheissa. Kanta-Hämeen maakunnan sisällä tapahtuneet muutokset kuntajaossa ja tämän vaikutukset keskustoihin on tarkistettu 1. vaihemaakuntakaavatyön yhteydessä. Tähän työhön liittyen keskustojen luonnetta, kokoa ja keskinäistä hierarkiaa on tarkistettu. Tarkistuksella on sovitettu yhteen vallitseva nykytilanne sekä eritasoisten myönteisen yhdyskuntarakennetta muokkaavien kehityspolkujen mahdollistaminen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistäminen konkretisoituu keskustatoimintoja sisältävissä alueissa ja kohteissa laaja-alaisesti. Näissä eri toimintojen voimakas yhdistyminen ja sekoittuminen edellyttävät maankäyttö ja rakennuslain 28 :n mukaisen maakuntakaavan sisältövaatimusten kokonaisvaltaista huomioimista sekä kattavaa vaikutusten arviointia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koon kasvu ja sijoittuminen perinteisten keskustojen liepeille ja 2000-luvuilla muuttivat nopeasti yhdyskuntarakenteen tasapainoa. Suurten kauppakeskusten sijoittumismahdollisuuksien puute ydinkeskusta-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä oli ensisijaisesti Hämeenlinnan kaltaisen historiallisen ruutukaavakaupungin ongelmia, mutta mm. paljon tilaa vaativan kaupan osalta ongelmia muodostui myös Forssassa, Humppilassa, Riihimäellä ja Tuuloksessa. Keskusten luokittelu on määritelty: väestöpohjan, etäisyystekijän, olevien palvelujen, kunnan työpaikkajakauman, jalostus- ja palvelutyöpaikkojen sijoittumisen ja keskinäisen suhteen, vapaa-ajan asuntojen, julkisen liikenteen palvelutason sekä keskusten liikenteellisen sijainnin perusteella. Keskusten luettelo - keskusrooli, kaavamerkintä (kaupungit alleviivattu) Forssa - Seudullinen kaupunkikeskus, keskusta-aluemerkintä (C) Eteläinen Syrjäntaka - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Hattula - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Hauho - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Hikiä - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Humppila - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Hämeenlinna - Maakuntakeskus, keskusta-aluemerkintä (C) Iittala-Kalvola - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Janakkala-Turenki - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Jokioinen - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Jukola - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ca) Lammi - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Loppi - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Läyliäinen - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Monni - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Oitti - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Pohjoinen Syrjäntaka - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Renko - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Riihimäki - Seudullinen kaupunkikeskus, keskusta-aluemerkintä (C) Ryttylä - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) Tammela - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Tervakoski - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Ypäjä - Seudullinen alakeskus, kohdemerkintä (Ca) (yllä olevista Monni on uusi merkintä) 33 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

52 Kyläkeskusten luettelo (ei muutoksia edelliseen vahvistettuun maakuntakaavaan): Ahoinen Pirttikoski Hietoinen Sairiala Iso-Evo Sairiala Jutila Sappee Kaloinen Topeno Kataloinen Venäjä Letku Vojakkala Liesjärvi (Vistinkoski) Vuohiniemi Lieso Vähikkälä Pilpala palvelee koko maakuntaa korkeatasoisina erikoispalvelukeskuksina. Maakuntakaavassa tieverkon luokitus ja tehdyt tarkistukset tukevat osaltaan keskusrakenteen säilymistä ja kehittymistä. Pääradan varressa olevien pysäkkien vahvistaminen ja Forssan seudun liittäminen osaksi Helsingin metropolialuetta on varmistettu seutukeskusten palveluvyöhykkeiden (C-v km) ja kehitettävän liikennekäytävän avulla. Maakuntakaavamerkinnöillä ja maakuntakaavamääräyksillä ohjataan yhdyskuntarakenteen suotuisaa kehitystä suuntaamalla asumisen, kaupan ja logistiikan painopiste pääosin olemassa olevan rakenteen yhteyteen. Osaamiskeskukset (ei muutoksia edelliseen vahvistettuun maakuntakaavaan): -- Jokioinen (Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskus MTT) -- Riihimäki -- Hämeenlinna (Visamäki) Keskusten C(=C+Cs), Ckm(=Ckm+Ckms) ja Ca vaikutusalueet limittyvät toisiinsa muodostaen suotuisia alueita palveluyhteistyölle. Nämä alueet on maakuntakaavassa merkitty uudella seutukeskuksen palveluvyöhykemerkinnällä (C-v km). Seutukeskusten palveluvyöhykkeet muodostavat pohjan joukkoliikenteen laatukäytäville. Palveluvyöhykkeen merkitsemisellä ohjataan alempiasteista kaavoitusta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen merkityllä alueella siten, että edellytykset asumiselle ilman henkilöautoa lisääntyvät myös kaupunkien ulkopuolella. Suurempien, aluemerkinnällä osoitettujen, keskusten (C ja Ckm) palveluvarustus on monipuolinen ja niiden vaikutusalue on suuri. Näihin tullaan hakemaan sellaisia harvoin tarvittavia erikoispalveluja, joita lähempänä sijaitsevat pienemmät keskukset, kuten kyläkeskukset (at), eivät pysty tarjoamaan. Suuremmissa keskuksissa on edellytykset keskustahakuiseen erikoiskauppaan sekä asumismuotoon, joka on henkilöautoriippumaton ja kehitettävissä kaikki väestöryhmät huomioiden liikuntaesteetömäksi. Maaseutuvaltaisilla alueilla palveluverkko on harventunut, eikä näillä alueilla ole ollut merkittävää tarvetta kyläkeskustojen uudelleenjärjestelyyn maakuntakaavatasolla. Kyläkeskusten ja osaamiskeskusten osalta 1. vaihemaakuntakaavaan ei ole tehty muutoksia aiemmin vahvistettuun maakuntakaavaan. Kanta-Hämeen yhdyskuntarakenne on keskusten suhteen monipuolinen. Maakuntakeskus Hämeenlinna on keskellä maakuntaa, joka yhdessä Forssan ja Riihimäen tavoin Cs Keskustatoimintojen alue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävien keskusten keskustahakuisten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden sijoittuminen tulee määritellä asemakaavassa. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakenteen kaupunkimai-suus on varmistettava tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta kestävin periaattein, jossa erityinen huomio on osoitettava arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. 34

53 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Keskustatoimintojen alue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä (Cs) -määräyksen kuvaus täydentää sitä, mitä vastaavasta kaavaratkaisusta on sanottu jo aiemmin Keskustatoimintojen alue (C) -kohdan kuvauksessa ja perusteluissa. Alueen erityisluonne on osoitettu rasterikuvauksena, jossa arvokas rakennettu kulttuuriympäristö on osoitettu viivoitus-rasterilla keskusta-aluetta kuvaavan punaisen aluemerkinnän (C) päällä. Laajennettujen keskusta-alueiden yhteyteen on liitetty aiemmassa maankäyttöluokassa oleva merkintä arvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Ckm Alakeskusalue Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan seututasoisten keskusten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään kestävin periaattein. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen keskustakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja näiden kokoluokat määräytyvät seuraavasti: Parolassa ja Turengissa (Janakkalan kuntakeskusta) seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja) Lammilla, Lopella, Oitissa (Hausjärven kuntakeskusta) ja Tervakoskella seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Jokioisilla seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille seuraavasti; Alakeskusalueet Ckm ja Ckms muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa yhden yksikön koko on enintään kerrosneliömetriä ja yksikköjä voi sijoittua enuntään kaksi. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Humppilassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina. ja enintään kaksi yksikköä. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Alakeskusalue (Ckm) -määräyksen kuvaus täydentää sitä, mitä vastaavasta kaavaratkaisusta on sanottu jo aiemmin Keskustatoimintojen alue (C) -kohdan kuvauksessa ja perusteluissa. Kaavaratkaisussa (Ckm) -merkinnällä on päivitetty edellisen maakuntakaavan mukaista keskustahierarkiaa mm. kuntarajojen muututtua. Edelleen vähittäiskaupan ohjaustarpeen lisäännyttyä entiset (C tai ca) -kohdemerkinnät on korvattu Hattulan, Humppilan, Hausjärven Oitin, Janakkalan Turengin, Jokioisten, Hämeenlinnan Lammin, Lopen ja Janakkalan Tervakosken osalta uudella aluemerkinnällä. Alakeskusaluemerkintää käyttäen on voitu osoittaa maakuntakaavan esitystarkkuus huomioiden ne alueet, joilla tai joiden läheisyydessä vähittäiskaupan seudulliset suuryksiköt voisivat toimia aiheuttamatta haittaa muulle maankäytön suunnittelulle. Ckm keskusten luettelo - keskusrooli, kaavamerkintä Hattula - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Hausjärvi Oitti, Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Humppila - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Janakkala-Turenki - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Jokioinen - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Lammi - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Loppi - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Tervakoski - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckm) Alakeskusalue (Ckm) -määräyksen kuvaus täydentää sitä, mitä vastaavasta kaavaratkaisusta on sanottu jo aiemmin Keskustatoimintojen alue (C) -kohdan sekä alakeskusalue (Ckm) -kohdan kuvauksessa ja perusteluissa. Humppilan Ckm-alakeskusalueelle on osoitettu KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

54 k-m 2 :n mitoitus vaikka alakeskus sijaitsee seutukeskuksen palveluvyöhykkeellä.tämä on perusteltua mitoituksellisesta syystä, koska yksikköjä voi sijoittua Ckm-alueelle enintään kaksi. Tämä ratkaisu ohjaa päivittäistavarakaupan tehokkaasti keskustatoimintojen alueelle. Vastaavasti Lasitehtaan alueella, seutukeskuksen palveluvyöhykkeellä, on olemassa olevan kaupan laatu ja laajuus huomioiden syntynyt erityinen tarve osoittaa oma mitoitus. Tämän mitoituksen lähtökohtana on toteutunut tilaa vaativa ja erikoistavarakauppa lasitehtaan alueella. Ckms Alakeskusalue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Merkinnällä osoitetaan palveluvarustukseltaan seututasoisten keskusten asumis-, palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueella on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Alueelle voidaan sijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Merkinnän mukaisella alueella yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja täydennetään kestävin periaattein ja erityinen huomio on osoitettava arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Alueen kehittäminen, maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja hankkeiden toteutuksen ajoittamiseen. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen keskustakuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt ja näiden kokoluokat määräytyvät seuraavasti: Tammelassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään kaksi kappaletta. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Jokioisilla seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen alueille seuraavasti; Alakeskusalueet Ckm ja Ckms muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa yhden yksikön koko on enintään kerrosneliömetriä ja yksikköjä voi sijoittua enuntään kaksi. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Alakeskusalue (Ckms) -määräyksen kuvaus täydentää sitä, mitä vastaavasta kaavaratkaisusta on sanottu jo aiemmin Keskustatoimintojen alue (C ja Cs) -kohtien sekä alakeskusalue (Ckm) -kohdan kuvauksessa ja perusteluissa. Ckm keskusten luettelo - keskusrooli, kaavamerkintä: Tammela - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckms) Jokioinen - Seudullinen alakeskus, aluemerkintä (Ckms) ca ca Alakeskus, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan kaupunkien alakeskusten ja kunnan palveluvarustukseltaan merkittävien osakeskusten sijainti. Suunnittelumääräys: Kohdealueelle ei voi sijoittaa Hämeenlinnan Iittalan ja Jukolan taajamia lukuun ottamatta seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Hämeenlinnan Jukolassa vähittäiskaupan suuryksikkö voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueelle, kuitenkin yksittäin enintään kerrosneliömetrin kokoisena ja enintään yhteen yksikköön. (Kerrosneliöillä tarkoitetaan myymälän tai myymäläkeskittymän edellyttämiä tiloja). Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Alakeskusalue (ca) -määräyksen kuvaus täydentää sitä, mitä vastaavasta kaavaratkaisusta on sanottu jo aiemmin Keskustatoimintojen alue (C) -kohdan kuvauksessa ja perusteluissa. Paikallinen erikoisluonne huomioiden on Hämeenlinnan Ittalan alakeskuksessa päädytty muista alakeskuksista poikkeavaan kaupan mitoitukseen. Iittalan alakeskuksessa sijaitseva lasituotteiden valmistus edustaa Suomen teollisen 36

55 historian kannalta merkittävän design- ja tuotantokeskuksen. Keskuksen rooli kansallisessa ja kansainvälisessä design- viitekehyksessä nostaa Iittalan yli muiden vastaavaa kokoluokkaa olevien alakeskusten yläpuolelle kauppakysymyksessä. Iittalassa harjoitettavan kaupan erikoislaatu huomioiden on perusteltua osoittaa alakeskukseen normaalia suurempi yksikkökohtainen mitoitusarvo. Asiaan vaikuttavia yksittäisiä tekijöitä ovat mm. designesineiden esillepanoon liittyvä tilaa vaativa placeeraus ja myyntiartikkelien yleinen särkymisalttius. Lisäksi tavara on lähes yksinomaan design- pohjaista käyttö- ja lahjatavaraa, jonka mittava myymälän varastoa koskeva kausivaihtelu asettaa Iittalaan poikkeuksellisen mitoituslähtökohdan. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan Iittalan lasitavarakauppa ja siihen mahdollisesti liittyvä muu kaupan rakentaminen yhtenä suuryksikkönä, jolla voidaan saavuttaa rakennus- ja kaavateknisesti (mm. pienempi lämpövaippa ja liittymäjärjestelyt) kestävin ratkaisu. Jukolassa on haluttu osoittaa seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen nähden suurempi kaupan rakennusoikeus, jotta kaavan ohjausvaikutus toimii halutulla tavalla. Kaavaratkaisussa Monnin kylä on merkitty uudella alakeskus- kohdemerkinnällä (ca). Monnin kylän merkitys Riihimäen ja Hyvinkään välissä sekä Helsingin metropolialueen vaikutuspiirissä oletetaan kasvattavan Monnin aluetta muita vastaavia kyläalueita nopeammin. Lisäperustelun kylän kasvuolettamaan tuo merkinnän sijainti suhteessa Monnin taajamajuna-asemaan. at at Kyläkeskus, kohdemerkintä Kyläalueen kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta kehitettävien kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. (Kyläkeskus ei ole MRL:n tarkoittama keskustatoimintojen alue, jonne voitaisiin sijoittaa seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä). Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaavaratkaisu sisältää 19 (at) merkinnällä osoitettua kyläkeskusta. Kyläkeskukset kuuluvat osana keskustojen hierarkkista rakennetta kokonaisuuteen, jossa kaupan ohjaus on välttämätöntä, joten yllä oleva aluekuvaus sisältää erillisen maininnan kaupan ohjauksesta. Kyläkeskusten luettelossa ei ole muutoksia edelliseen vahvistettuun maakuntakaavaan. Luettelo ennallaan säilyvistä kyläkeskuksista: Ahoinen Hietoinen Iso-Evo Jutila Kaloinen Kataloinen Letku Liesjärvi (Vistinkoski) Lieso Pilpala Pirttikoski Pohjoinen Sairiala Sappee Topeno Venäjä Vojakkala Vuohiniemi Vähikkälä C-v km Seutukeskuksen palveluvyöhyke, osa-aluerajausmerkintä Seutukeskuksen palveluvyöhyke- osa-aluerajausmerkinnällä osoitetaan keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Vyöhykemerkintä kattaa soveltuvin osin sen sisään jäävät aluemerkinnät. Vyöhykkeelle voidaan sijoittaa asemakaavoitukseen perustuen myös keskusta-alueiden ulkopuolisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys (C-v km): C-v km -vyöhykkeellä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on km 2 lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaa kauppaa, jonka alaraja on km 2. Tilaa vaativalla kaupalla tarkoitetaan rautakauppaa, autokauppaa, puutarhakauppaa tai muuta vastaavaa paljon tilaa vaativaa vähittäiskauppaa. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, niiden palvelutason jatkokehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Vyöhykkeellä oleviin keskusta-alueiden ulkopuolisiin seudullisesti merkittäviin paljon tilaa vievän vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät tarvittaessa kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Suositukset: Joukkoliikenteen pysäkeille osoitetaan yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiköt tulisi sijoittaa vyöhykkeellä sijaitsevien maakuntakaavan mukaisien työpaikka-alueiden sisälle tai niiden välittömään yhteyteen. 37 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

56 Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa (C-v km)- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Yli k-m 2 päivittäistavarakaupan yksiköt tulisi sijoittaa taajamarakenteeseen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Seutukeskuksen palveluvyöhykkeellä asuminen tukeutuu pääosin joukkoliikenteeseen, joka hoidetaan keskustojen välisten joukkoliikenteen laatukäytävien avulla. Vyöhykkeelle voidaan suunnitella kuntakaavoituksessa maakuntakaavan estämättä uusia pistekyliä esimerkiksi linja-autopysäkkien toimintaa vahvistavalla tavalla. Ideana on, että vyöhykkeellä on mahdollista asua ilman henkilöautoa, mutta silti kylämäisessä ympäristössä. Uudet seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, jotka eivät mahdu (esim. suojelullisiin perusteisiin nojaten) keskusta-alueille tulisi jatkossa osoittaa maakuntakaavassa ensisijaisesti muille keskusta-alueille ja vasta toissijaisesti seutukeskusten palveluvyöhykkeille. Kaupan sijoittumista ohjaavien kaavoitusperiaatteiden mukaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia ohjataan maakunta-, yleis- ja asemakaavoilla seuraavasti: Maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia ja paikallisten suuryksiköiden sijaintia ohjataan yleis- ja asemakaavoilla. Vyöhykkeen osalta kaavaratkaisussa on päädytty yleisestä kaavoitusperiaatteesta poikkeavaan ratkaisuun. Vyöhykkeellä on turvattu seudullisesti merkittävien paljon tilaa vievien vähittäiskaupan sijoittumismahdollisuudet suurten kaupunkien läheisyydessä osoittamalla ne joukkoliikenne vyöhykkeellä vahvistettujen työpaikka-alueiden yhteyteen. Vyöhykkeen toissijaisuus keskustoihin nähden on ratkaistu keskusta-alueita matalammalla rakennusoikeudella (kerrosneliömetrimäärä ja lukumäärä) sekä tulkitsemalla että päivittäistavarakauppaa C-v km -vyöhykkeellä voidaan sallia yksikkökohtaisesti maksimissaan 2000 k-m 2 :ä. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan näissä tapauksissa elintarvikkeiden myyntiä. KMe Erikoistavarakaupan suuryksikkö tai paljon tilaa vaativan kaupan alue Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia alueita. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittävä erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelumääräys: Alueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. KMe-alueiden mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Hämeenlinnan Kirstulassa k-m 2 :ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa autokaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Hämeenlinnan Harvialantien kohdealueella k-m 2 :ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa rautakaupan tai muiden vastaavien suuryksiköiden tarpeisiin. Erikoistavarakaupan osuus yksikön kerrosalasta voi olla korkeintaan 10%. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Riihimäen portin kohdealueella k-m 2 :ä. Tämän alueen päämaankäyttö tulee osoittaa liikennepalveluja ja logistiikkaa, paljon tilaa vaativaa sekä erikoistavarakauppaa harjoittavan suuryksikön tarpeisiin. Erikoistavarakaupan osuus yksikön kerrosalasta voi olla korkeintaan 20%. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeytyvät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaa-miseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa C-v km vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. 38

57 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Olemassa olevia seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia alueita ei voimassa olevassa maakuntakaavassa ole. Hämeenlinnan kohdealueista Kirstula on räätälöity autokaupan ja Harvialantie rautakaupan tarpeisiin. Näillä alueilla on tarve osoittaa toiminnot aluevarauksin, jotta alueille sijoittuvat toiminnot muodostuvat kilpailullisesti, investoinnillisesti sekä aluevarauksellisesti mielekkäiksi kokonaisuuksiksi mahdollistaen raskaat tavarakuljetukset raiteilla. Edellä mainituissa kauppapaikoissa on hyvät edellytykset lisätä jo olemassa olevaan rautatieyhteyden käyttöastetta sekä tavara että henkilökuljetuksissa. Harvialantien alue täydentää jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, jossa kaupallinen toiminta kytkeytyy jo nyt pääosin rakennustoimialaan. Kirstulan autokauppakeskittymän sijoitus pohjautuu MT3:n ja pääradan muodostaman välialueen tarjoamaan ideaaliseen yhdistelmään, jossa logistiset ja kaupalliset näkökohdat puoltavat ylimaakunnallisesti merkittävän autokauppakeskittymän sijoittamista. Autokauppakeskittymän liityntäyhteydet MT3:lle ovat keskittymän toimivuudelle tärkeitä ja uuden liittymän tarve alueen pohjoispuolelle on ilmeinen. Autokauppakeskittymän markkina-alue kattaa koko Etelä-Suomen ja sen sijoittaminen keskustatoimintojen alueelle ei tilaa vaativien ominaisuuksiensa johdosta ole mahdollista. Eräs tarve uuden aluerajauksella osoitetun alueen tekemiseen maakuntakaavassa pohjautuu Riihimäen kaupungin tarpeesta rajata vähittäiskaupan levittymistä kolmostien risteysalueille hallitsemattomasti. Ohjaustarve keskittyy Riihimäen portin ABC:n liikennemyymälän sekä Merkoksen (Merkos-P)- alueille. Maakuntakaavaratkaisu on näiltä osin jo aiemmin syntyneen tilanteen haltuunottoa. Molemmilla alueilla riskit yhdyskuntarakenteen vinoumiin on esitetyllä kaavaratkaisulla estetty rajaamalla päivittäistavarakauppojen kokoluokat paikallisesti merkittäviksi. km km Vähittäiskaupan suuryksikkö, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia kohdealueita. Kohdealueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Kohdealueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu -ja yhdyskuntarakennetta. Kohdealueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. Kohdemerkintöjen km mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Tuulosessa k-m 2 :ä eikä vastaavasti Hätilässä (Idänpää) k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeyty- vät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaa-miseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttö-suunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Tuulosessa päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan ei tulisi ylittää 10 %:a yksikön kokonaiskerrosalasta. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa (C-v km)- vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Kaavaratkaisu pohjautuu lähinnä olemassa olevien kauppakeskusten toteamiseen. Molemmat suuryksiköt on osoitettu voimassa olevassa maakuntakaavassa ja rakentuneet aiemman lainsäädännön pohjalta.. Idänpään vähittäiskaupan suuryksikkö muunnetaan kaavaratkaisussa seudullisesti merkittäviksi vähittäiskaupan suuryksikkökohteeksi. Idänpään yksikkö sijaitsee tiiviisti asutun asuinalueen yhteydessä, jossa päivittäistavarakaupan tarve on merkittävä, eikä merkintä aiheuta kaavoituksellista haittaa. Tuulosen jo olemassa oleva kauppakeskus muutetaan niin ikään seudullisesti merkittäviksi vähittäiskaupan suuryksikkökohteeksi olemassa olevana liikerakennuksena, jonka nykyinen kokoluokka on k-m 2 :ä. 39 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

58 km e kme Erikoistavarakaupan- tai paljon tilaa vaativan vähittäistavarakaupan suuryksikkö, kohdemerkintä Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan- tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjen käytössä olevia, kuntakaavoituksella suunniteltuja sekä sijoittamiseen soveltuvia keskustatoimintojen ulkopuolisia kohdealueita. Kohdealueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa myös seudullisesti merkittäviä erikoistavarakaupan tai paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikköjä. Suunnittelumääräys: Kohdealueen maankäytön ja rakentamisen mitoitus, sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, että alueet muodostavat kestävän ja toiminnallisesti yhtenäisen kokonaisuuden osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Kohdealueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin, saavutettavuuteen sekä maisemallisiin näkökohtiin. Kohdemerkintöjen kme mitoituksen suurimmat mahdolliset kerrosalat ilmenevät kauppaa koskevasta teemakartasta alueittain sekä näistä suunnittelumääräyksistä seuraavasti; Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Riihimäen Merkos-I kohdealueella k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Ypäjän Forssantien liittymän / Ypäjän keskustan alueella 5000 k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Forssan Sortohaan ja Pilvenmäen alueilla k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään kaksi yksikköä. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön yksikkökoko ei saa ylittää Lopen Kt 54 Loppi -kohdealueella k-m 2 :ä. Kohdealue voi sisältää enintään yhden yksikön. Vähittäiskaupan suuryksiköihin on osoitettava toimivat joukkoliikenneyhteydet, jotka kytkeyty- vät kevyen liikenteen väylien avulla suuryksikköön. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaa-miseen sekä niiden palvelutason jatkokehittämiseen. Suunnitteluohje: Joukkoliikenteen pysäkeille tulisi osoittaa yksityiskohtaisemmissa maankäyttösuunnitelmissa valaistu kevyen liikenteen väylä sekä liityntäpysäköintimahdollisuus. Kunnan laatiessa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa C-v km vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Olemassa olevat Forssan Sortohaan, Forssan Pilvenmäen, ja Lopen Launosen kohdealueet säilyvät kaavaratkaisussa sijainniltaan ennallaan ja niihin osoitettu mitoitus heijastaa alueiden nykyrakenteen ja potentiaalin summaa. Uusi km-e -kohdemerkintä kaavaratkaisussa on Ypäjän Forssantien liittymän / Ypäjän keskustan kohdealue. Ypäjän merkitys ylivaltakunnallisesti merkittävänä hevoskasvatus- ja hevoskilpailukeskuksena luo poikkeukselliset puitteet erikoistavarakaupan kehittämiselle paikkakunnalla. Ypäjän Hevosopisto ja samalla alueella ja osin samoissa tiloissa toimivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hevostutkimusyksikkö, Osaamiskeskus Hippolis, Suomen hevosurheilumuseo, Ypäjän Hevossairaala ja oriasema edustavat valtakunnantasolla erikoisalansa huippua. Finnderby tapahtuma, joka järjestettiin Ypäjällä 38. kerran vuonna 2011, kerää paikkakunnalle n alan kävijää per tapahtuma. Ulkomaiset kävijät tulevat pääsääntöisesti Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Venäjältä ja Virosta tuoden merkittävän ostovoiman paikkakunnalle valtakunnanrajojen ulkopuolelta. Nykyisin paikkakunnalla käytävä hevosiin liittyvä erikoistavarakauppa joudutaan toteuttamaan pääosin tilapäisrakentein tapahtumien yhteydessä, eikä paikkakunnan varsinaista potentiaalia esim. verkkokaupan varastomyymälänä ylivaltakunnallisesti ole pystytty hyödyntämään. Edellä mainituista johtuen Ypäjälle on hevosiin liittyvän erikoistavarakaupan ja osin paljon tilaa vaativan kaupan perusteella (hevosvaunut, -trailerit yms.) osoitettu kaavaratkaisussa suuryksikkövaraus. Soveltuvia sijaintipaikkoja preferenssijärjestyksessä ovat keskustan (ca) ja Ypäjän Forssantien liittymän alueet. Ypäjällä muuta vähittäiskauppaa koskee maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksikköraja 2000 k-m 2. Lopen Kt 54 Loppi -kohdealueella sijaitsevat liikkeet (mm.säästökarit) on sisällytetty kaavaan olemassa olevana kohteena. Ohjausvaikutus ja toteutus Keskustojen ja kaupan niputtaminen toisiaan täydentäviksi elementeiksi on kaavan keskeinen idea. Ratkaisu pohjautuu mm. Aalto yliopiston autoriippuvainen yhdyskunta ja sen 40

59 vaihtoehdot julkaisusta (2010) ja Hämeen liiton konsulttitoimisto FCG Finnish Consulting Group Oy:ltä tilaamasta Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys - raportista (2010) saatuihin taustatietoihin. Ratkaisun tukena ovat toimineet lisäksi jo toteutuneiden kauppakeskusalueiden- ja kuntaliitosratkaisujen viitekehys sekä vuonna 2010 valmistunut Forssan seudun kaupan rakenneselvitys. Edelleen seudulliset rakennemallit sekä Mylly - työskentely ovat osaltaan muokanneet lopullista kaavaratkaisua. Maankäytön intressit ja kehittämisen tarpeet ovat pääosin pohjois-etelä suuntaisia, jossa Helsingin, Tampereen sekä jossain määrin myös Porin ja Turun vaikutukset ovat selkeästi näkyvissä. Kaikissa maakuntakaavan pohjaksi laadituissa rakennemalleissa nousevat esille kaupunkiseutujen nauhamaiset kehittämisen vyöhykkeet. Ne nousivat esille myös maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2009), jossa määritettiin kehitettävät seudullisen liikenteen vyöhykkeet. Niiden vaikutusta ja suhdetta kaupan rakenteeseen arvioitiin myös Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksessä (FCG,loppuraportti ). Edellä kuvatut tarkastelut ja vaikutusarvioinnit ovat luoneet pohjan seutukeskusten palveluvyöhykkeeseen tukeutuvalle kaavaratkaisulle. Hauhon Tuuloksen ja Lammin keskustat sijoittuvat yli 25 km päähän seutukeskuksesta. Näiden muodostama lähinnä paikallisuuteen, valtatie 12:een sekä Tuulosessa jo aiemmin tehtyyn suuryksikköön pohjautuva kaupallinen perusratkaisu on seutukeskuksen palveluvyöhykkeestä riippumaton toiminnallinen kokonaisuus. Läyliäisten, Rengon, Ryttylän ja Ypäjän keskustojen ostovoima ja joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet ovat pudottaneet ne pois seutukeskuksen palveluvyöhykkeeltä, jolloin näihin tai kyläkeskuksiin ei ole osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä lainkaan. Tämä ratkaisu luo aidot toimintaedellytykset lähikaupalle näissä taajamissa sekä kyläkeskuksissa. Kaavaratkaisu ei pohjaudu yksinomaan suoraan johonkin tiettyyn rakennemalliin tai mallien vertailuun (FCG, Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, loppuraportti ). Ratkaisussa on otettu huomioon ostovoiman siirtymät ja myös keskuskaupunkeja pienempien keskustojen kehittymismahdollisuudet. Kaupunkiseutujen kaupunkirakenteen kehitys on ollut ristiriitaista. Aikamme ympäristöongelmat, palvelurakenteen muutokset, väestön ikääntyminen, seuduittain erottuvat työssäkäyntialueet, yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitys, kaupan ohjaustarve jne. muodostavat maankäytön suunnittelulle haasteita ja synnyttävät ohjaustarpeita. Kuntaliitosten (vrt. HML) myötä syntynyt tarve keskusta-alueiden uudelleen luokitteluun on kaavaratkaisun eräs tärkeimmistä tavoitteista. Seutukeskusten ympärillä olevien alueiden ja pienempien keskustojen mahdollisuuksia tukeutua erikoispalveluissa seutukeskukseen on vahvistettu uudenlaisella vyöhykeajattelulla. Toisaalta seutukeskuksia pienempien kuntien resurssiohjausta on kyetty vyöhykeajattelulla suuntaamaan rajatulle alueelle, jolloin näin tiivistyvä aluerakenne synnyttää synergiaetuja myös pienemmin resurssein ja on omiaan pitämään vähittäiskaupan paikallisesti elinvoimaisena. Ylikunnallisten joukkoliikennekäytävien myötä, niukkenevassakin taloustilanteessa pienet kunnat kykenevät erikoistumaan ja tarjoamaan omia palveluita seutukeskuksen asukkaille, jolloin ostovoimasiirtymät tasaantuvat. Vyöhykeajattelu ohjaa kuntien asuntopolitiikan muodostumista tavalla jossa maa- ja maankäyttöpolitiikka kytkeytyvät paremmin toisiinsa ja tulevat paremmin käyttöön myös pienemmissä kunnissa. Keskustahierarkian kaavamääräykset korostavat verkostoajattelua, jossa kaavamääräykset on linkitetty toisiinsa, jolloin lukija tutustuu huomaamattaan myös muihin verkoston osiin. Esimerkki; Keskustatoimintojen alue, jolla arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä Cs -määräyksen ohjausvaikutukset ja toteutus täydentää sitä, mitä vastaavasta kaavaratkaisusta on sanottu jo aiemmin Keskustatoimintojen alue (C) -kohdan ohjausvaikutukset ja toteutus -kohdassa. Keskustamerkintöjen (C, Cs, Ckm ja Ckms) alueella yhdyskuntarakenteen kaupunkimaisuus ja kestävä kehitys varmistetaan tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Keskustamerkintöjen (Cs, Ckms) osalta kiinnitetään lisäksi erityisesti huomiota rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin ja niiden säilymiseen. Keskustojen aluevarausten ja kohdemerkintöjen merkitys korostuu seudullisesti merkittävien kaupan suuryksikköjen ohjauksessa, jossa niillä on selkeä numeerinen ohjausvaikutus. Keskustojen muodostama keskustahierarkkinen verkosto luo selkeän ja ajantasaisen kuvan ylikunnallisten yhteispalveluiden jatkokehittämismahdollisuuksista. Seutukeskusten palveluvyöhykkeiden ohjausvaikutus keskittyy joukkoliikenteen ja asumisen ohjaukseen. Palveluvyöhykkeelle luodaan joukkoliikenteen laatukäytäviä, joita tuetaan hajarakentamisen ohjauksella palveluvyöhykkeille muodostettaviin uusiin taajamiin. Arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisun vaikutukset ovat ekologis-sosiaalis-ekonomisia ja vaikutukset koskevat laaja-alaisesti kaikkia osallisia. Hajautuvan yhdyskuntarakenteen ja heikentyvien keskustapalveluiden kehitys saadaan pysäytettyä. Keskusta- 41 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

60 alueiden luontainen rooli kaupan ja palveluiden keskuksena vahvistuu ja keskustassa asumisesta tulee houkuttelevampaa. Elinvoimaisemmat keskustat luovat hyvän pohjan sosiaalisille kontakteille, elinkeinojen harjoittajille sekä tarjoavat palveluntarjoajille lukuisia synergiaetuja. Keskustahakuisesti rakentuva yhdyskuntarakenne tuottaa säästöjä infrastruktuurin rakentamisessa sekä mahdollistaa tehokkaiden joukkokuljetusjärjestelmien luomisen ja käytön. Kompaktit keskustat ovat ympäristöystävällisiä, koska niissä on mahdollista toteuttaa ja ylläpitää monia keskitettyjä yhdyskuntateknisiä ratkaisuja. Keskustatoimintojen alueiden tarkistukset ja kaupan aiempaa tarkempi ohjaus maakunta-kaavassa vaikuttaa yksityiskohtaisemman maankäytön suunnitteluun. Yhteisöllisesti keskusta-alueiden identiteetit selkiytyvät ja mahdollisuudet erikoistua ja erottua keskustakilpailussa paranevat roolien selkiytyessä. Keskusta-alueiden merkityksen lisääntyessä näiden tarjoamien palveluiden laatutaso nousee. Keskustojen turvallisuus ja viihtyisyys lisääntyvät ja koko seudun ja maakunnan vetovoima asuin- ja matkailumaakuntana kasvaa. 42

61 TEEMAKARTTA - Keskustatoiminnot ja kauppa 43 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

62 HUOM: Vahvistuspäätöksessä ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Humppilan Lasitehtaan alueen, Forssan Autokeitaan, Riihimäen Merkos-P:n ja Merkos-L:n sekä Janakkalan Rastinkankaan alueet. 44

63 Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaavan vaikutus keskustoihin ja niiden kehittymiseen Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan kaupparatkaisu pohjautuu Kaupan suuryksikkötulkintaan (liite 7). Tulkinta sisältää yksiköiden rajaukset, kuntakaavoituksen olemassa olevat valmiudet sekä toteutuneet kohteet. Kuva liitteestä 7: Kaupan suuryksikkötulkinta Keskustojen vahvuus ja vetovoima on riippuvainen kaupan ja palveluiden sijoittumisesta. Kaupan kokonaisratkaisulla ja keskustojen uudelleen järjestelyllä vahvistetaan kaupan keskustahakuisuutta ohjaamalla tätä korkeamman rakennusoikeuden ja uusien yhdyskuntarakenteen ytimeen sijoitettujen keskusta-alueiden(c) avulla. Yhdyskuntarakenteen sisällä laajennetut keskusta-alueet tarjoavat uusia mahdollisuuksia suurempien kauppojen ja - palvelukeskusten sijoittumiselle reuna-alueita kilpailukykyisemmillä paikoilla. Suuryksiköt sitoutuvat näin osaksi olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eivätkä muodosta irrallisia saarekkeita. Yhdyskuntarakenteen täydentämisellä ja tiivistämisellä tuetaan olemassa olevien ratkaisujen kehittymistä rakenteen sisällä ja reuna-alueilla. Edellä mainitut porkkanat luovat edellytykset keskustojen aiempaa vireämmälle kehittymiselle ja edesauttavat ekologisempien liikuntamuotojen käyttöönottoa. Seurannaisvaikutuksena keskusta-alueiden maankäytöstä vapautuu mm. henkilöautojen paikoitustiloja, jotka voidaan ottaa muuhun käyttöön. Henkilöautoilun vähetessä keskustojen ilmanlaatu paranee pölyn ja pakokaasujen vähetessä. Polkupyöräilyn ja kävelyn sekä joukkoliikenteen käytön lisääntyessä säästetään energiaa, luonnonvaroja ja lisätään liikkumisturvallisuutta keskusta-alueilla. Ihmisten fyysisen liikunnan lisääntyessä vaikutukset ovat kansanterveydellisiä sekä lisäävät halua panostaa kollektiivisesti yhdyskyntarakenteen viihtyisyyteen. Kompakti kontakti kaupunki lisää sosiaalisen kanssakäymisen mahdol- 45 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

64 lisuuksia ja on näin omiaan lisäämään kansalaisten kokemaa turvallisuutta. Kaavaratkaisun vaikutus keskustojen väliseen kilpailuun on tasaava. Tämä johtuu verkottumismahdollisuuksien kasvusta niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kaupan mitoitus on laadittu pääosin nykytilanne toteavasti. Kasvu on suunnattu yhdyskuntarakenteen keskuksiin tai silloin, kun kaupan laadusta johtuen tämä ei ole mahdollista, ennen pitkään sen sisään jääville alueille ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaavan kaupan kokonaisratkaisun ja keskustojen uudelleenjärjestelyn vaikutus kulttuuriympäristöihin Kulttuuriympäristön synty ja kehitys on ajassa tapahtuva jatkuva inhimillisen toiminnan prosessi. Olemassa olevien historiallisten kulttuuriarvojen ja uusien (meidän/tulevien polvien) ajassa syntyvien kulttuuriarvojen yhteensovitus on keskeinen osa maakuntakaavoitustyötä. Kaupan ja keskustojen kokonaisratkaisulla muutetaan vääjäämättä vallitsevaa kulttuuriympäristöä. Maakuntakaavoituksen tavoitteena on kestävän vuorovaikutuksen periaatteen noudattaminen kulttuuriympäristössä. Käytännössä tällä tarkoitetaan pyrkimystä suojella arvokkaat inventoidut kohteet ja luoda edellytykset uuden kulttuuriperinnön synnyttämiselle. Tavoitteena on sekä kaupan että keskustatoimintojen alueiden osalta kestävän kulttuuriympäristön vaaliminen, missä kulttuuriympäristön elinvoimaisuus, diversiteetti ja suojelutavoitteet toteutuvat korkeatasoisesti. Käytännössä Kanta-Hämeen kulttuuriympäristöä koskevassa inventointitöissä on keskitytty pääasiallisesti historiallisen ympäristön rakenteisiin. Kulttuurihistoriallinen prosessi tuottaa kuitenkin tosiasiassa jatkuvasti tilanteita, jossa vanhan säilyttämisen, ei säilyttämisen ja uuden luomisen mahdollisuuksien välillä tehdään ratkaisuja, joiden kautta fyysinen ympäristö muotoutuu. Muuttuvien yhteiskunnallisten tarpeiden ja tapahtumien johdosta kulttuuriympäristö ei koskaan saavuta staattista olotilaa eikä se ole esim. keskustojen kaltaisten toiminnallisten kokonaisuuksien kannalta edes toivottavaa. Arvokohteiksi inventoitujen ympäristöjen osatekijät ovat viimekädessä kussakin ajassa tapahtuvien arvotusten subjektiivisten ilmaisujen ja korvaamattomuuteen liittyvän antikvaarisen arvon summa. Tästä johtuen kaupan suuryksikköratkaisut on suhteutettu maakuntakaavatasoiseen suunnittelutyöhön kulttuuriympäristöjen osalta lähinnä aluevarausten välisten suhdearvioinnin ja suojelutavoitteiden pohjalta. Maakuntakaavatyössä on huomioitu kaupan sijoittumisvaihtoehtoja punnittaessa mm. arkeologisesti arvokkaiksi tunnettujen alueiden suojelutarve sekä suhde lähi ja kaukomaisemiin. Kaupan suuryksikköjen sijoittuminen ensisijaisesti keskusta-alueille tai keskustan tuntumassa sijaitseville pitkään asutuille seuduille asettaa arkeologisten jatkotutkimusten osalta haasteita, joiden jatkotyöstäminen toteutuu detaljikaavoitustasolla. Keskusta-alueiden arvokas rakennettu kulttuuriympäristö esim. Hämeenlinnassa sijaitsevien empire-kortteleiden ja kansallisen kaupunkipuiston osalta asettavat selkeitä rajoitteita mm. kauppaa koskevalle detaljikaavoitukselle. Kaupan suuryksiköiden toteuttaminen tiiviin kaupunkirakenteen sisään on haasteellinen rakennussuunnittelutehtävä ja saattaa sisältää suojelutarpeita, joiden yksittäinen määrittely ei ole kuitenkaan mahdollista maakuntakaavan tasolla. Nämä yksittäistapaukset ratkaistaan detaljikaavoitusvaiheessa. Kaavaratkaisussa on lähdetty siitä, että esim. Turun Hansa-korttelin kaltainen kauppa galleria (korttelirakenteen ulkoinen ilme säilytetty) tyyppinen ratkaisu voisi olla toteutettavissa kaikissa Kanta-Hämeen kaupunkien ydinkeskustoissa siten, että ne sisältäisivät tarvittaessa vähittäiskaupan suuryksikön ja että tästä huolimatta suojelutavoitteet eivät syrjäydy. Kaupan kokonaisratkaisussa ristiriitojen syntyminen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kanssa on pyritty estämään välttämällä näiden alueiden osoittamista kaupan tarpeisiin, lukuun ottamatta keskustatoimintojen alueita, joissa tällaisten kauppojen tulisi ensisijaisesti sijaita. Näin ollen potentiaaliset ongelmat keskittyvät keskusta-alueiden sisään ja keskustojen läheisten reunaalueiden liepeille, jossa on esim. RKY -merkintä. Tulkinta kaupan vaikutuksista RKY-alueisiin Forssan, Hattulan Parolan, Hämeenlinnan, Jokioisten, Janakkalan Tervakosken, Tammelan keskustatoimintojen alueiden sekä Ypäjän Hevosopiston alueella vaatii erityishuomiota detaljikaavoituksen toteuttamisessa. Näillä keskustatoimintojen alueilla kaupan suuryksikköjen sijoittumisen suhde valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin edellyttää tapauskohtaista harkintaa toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi. Forssan Finlaysonin alueen ratkaisu on hyvä esimerkki siitä, kuinka tällainen yhteensovittaminen on voitu toteuttaa onnistuneesti. Keskustojen uudelleenjärjestely Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa on pitkälti hallintotekninen tarkistus, jolla vastataan kuntarakenteen muutokseen ja varaudutaan mahdollisiin tuleviin muutoksiin kaavateknisistä syistä (tulevat kokonaismaakuntakaavat). Käytännössä tästä johtuen kunta -sanan ja sen johdannaisten käyttö on poistettu määräyksistä, alue ja kohdemerkinnöistä. Tällä ei kuitenkaan ole varsinaisia maankäytöllisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöihin, vaikka se sinänsä edustaakin reaalista ilmentymää yhteis- 46

65 kunnallisen hallintokulttuurin muutoksesta meidän aikanamme. Hallintokulttuurin muutos on keskuksissa ja niiden dynamiikassa reaalinen ja vaikuttaa ei fyysiseen kulttuuriympäristöön. Vanha kunnallishallinnollinen keskusverkko on muuttunut lähivuosina vain Hämeenlinnassa, mutta koska tämä muutos on maakuntakaavoitusprosessista irrallinen ja lähivuosina mahdollisesti edelleen muuntuva, ei sen osalta suoriteta tässä yhteydessä syvällisempää arviointia. Tämän muutoksen merkit ovat kuitenkin jo näkyvissä mm. Rengon entisen kunnantalon läheisyydessä, missä keskustan elinvoiman heikkeneminen näkyy mm. kaupallisten palveluiden heikkenemisenä ja keskustan päivittäisen vilinän hiljentymisenä. Tämän tapaisella ongelmalla ei ole välittömiä seurauksia kulttuuriympäristöarvoihin, mutta sen seurausvaikutukset ilmenevät pitkällä aikavälillä, jolloin vaara siitä, että vaikutukset kohdistuvat myös näihin kasvaa merkittävästi. Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutus laajoihin maisema-alueisiin voi olla haasteellista. Suuret taivaankantta valaisevat valonheittimet sekä mainospylonit tai valosaaste voivat aiheuttaa muutoksia kaukomaisemassa. Näiden vaikutusten arviointi on kytköksissä suunnitelmiin, joissa näitä kulttuuriympäristöön mahdollisesti vaikuttavia osatekijöitä on mukana. Nämä ongelmat ratkaistaan yleiskaava ja asemakaava tasoilla ASUMISEN ALUEET ASUMINEN Yleissuunnittelumääräys (A, As, Ar, AT, at, ATs): Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on otettava lähtökohdaksi taajaman rakenteellinen eheyttäminen, energiatalous ja ilmastonmuutoksen torjunta, liikuntarajoitteisen väestön erityistarpeet, tietoverkkojen ja etätyön yleistymisen aiheuttamat lisätilatarpeet sekä viherrakenteen, vapaiden rantojen ja rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. A Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Merkintä sisältää asumiseen, keskustatoimintoihin, palveluihin ja pienialaisia tuotantotoimintoihin liittyviä rakentamisalueita, liikenneväyliä, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Näitä lähinnä olemassa olevan kaupunkirakenteen vakiintuneita asuinalueita tiivistetään ja täydennetään eheän, kestävän ja edullisen yhdyskuntarakenteen tavoittamiseksi. Alueet sijoittuvat Hämeenlinnan kaupungin länsilaidalle, Riihimäen itäpuolelle sekä Launosiin, Renkoon ja Läyliäisiin. As Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan rakennettuja asuinalueita, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen (2006) liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys(As): Alueen suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Kaavaratkaisuun kuuluu vain yksi uusi (As)- merkinnällä osoitettu alue. Tämä alue on Tanhuanpään taajama, jossa asukastiheys on muuttanut entisen kyläalueen taajamaksi. Kaavamerkintämuutos on lähinnä tilastotekninen muutos. Ar Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue Merkinnällä osoitetaan rakennettavia tai tiivistettäviä alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen. Suunnittelumääräys (Ar): Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. 47 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

66 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaavaratkaisu sisältää 40 (Ar)- merkinnällä osoitettua aluetta maakunnan eri osissa. Alueiden luonne vaihtelee paikkakunnittain eivätkä alueet ole siksi maakunnallisesti yhteismitallisia. Alueiden muodostuminen on silti kaikkialla maakunnassa täydentävää. Merkintää on tarvittaessa täsmennetty vaiheistusta ja kasvusuuntaa osoittavan nuolimerkinnän avulla. Olemassa olevia asuinalueita tiivistetään ja täydennetään eheän, kestävän ja edullisen yhdyskuntarakenteen sekä maakuntasuunnitelman mukaisen väestötavoitteen tavoittamiseksi. Uudet asuntovaltaiset asuinalueet sijoitetaan ensisijaisesti olemassa olevan rakenteen sisään täydentämään olemassa olevaa rakennetta tai tukemaan seutukeskusten palveluvyöhykkeitä, joissa asumistoiminnot kytkeytyvät eritasoisia palveluita tarjoaviin keskustoihin joukkoliikenteen laatukäytävien avulla. Ars Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan rakennettavia tai tiivistettäviä alueita, joiden kerrosalasta pääosa on tarkoitettu asumiseen ja jolla sijaitsee arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Suunnittelumääräys (Ars): Alueen kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen sovittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut (2006) liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. AT Kyläalue tai kylämäisen asutuksen alue Merkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maankäytön kannalta kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle. Samalla pyritään säilyttämään maaseudun peruspalveluiden edellytyksiä. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaavaratkaisu sisältää 11 uutta (AT) merkinnällä osoitettua kyläaluetta tai kylämäisen asutuksen aluetta maakunnan eri osissa. Alueiden luonne vaihtelee paikkakunnittain eivätkä alueet ole siksi maakunnallisesti yhteismitallisia. Alueiden muodostuminen pohjautuu vaihtelevasti joko uuteen tai vanhaan rakenteeseen. Alueet tarjoavat hyviä kylämäisen asumisen vaihtoehtoja suhteellisen hyvien kulkuyhteyksien läheltä. Kyläalueilla asuminen perustuu tästä huolimatta jatkossakin yksityisautoiluun, joten näiden kyläalueiden edut rakentuvat pitkälti maaseutu- ja kyläasumisen arvopohjalle tarjoten maakunnalle hyvän kirjon eri asumismuotoja. Kyläalueiden suosiminen hajarakentamisen torjunnassa on järkevää, sillä useimmat maatalouden työpaikat sijaitsevat vanhojen kylärakenteiden palveluetäisyydellä. Maa- ja metsätaloutta, matkailua ja kesäasumista tukevien palveluiden säilyttäminen on kriittistä tasapainoisen maakuntarakenteen ja elinkeinojen kannalta. Kyläalueita voidaan käyttää myös kuntakaavoituksessa tehokkaasti epäsuotuisan hajarakentamisen estämisessä. Näin väljempää asumismuotoa hakevat voidaan ohjata elinvoimaisille kyläalueille, jossa he lisäävät kylien mahdollisuuksia kehittää keskitettyjä energia ja jäteratkaisuja esimerkiksi osuuskuntapohjaisesti. Merkintää on tarvittaessa täsmennetty vaiheistusta ja kasvusuuntaa osoittavan nuolimerkinnän avulla. Uusi merkintä. Kaavamerkintä on tullut tarpeelliseksi valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) aluerajauksen tarkistamiseen liittyen; Osa toistaiseksi toteutumattomista, mutta samanaikaisesti voimassa olevan vahvistetun maakuntakaavan Ar alueista on nykyisin RKY-aluetta. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen Luettelo uusista kyläalueista: Tuulonen Iittala Iittala Nihattula Koivistonsuo Joentaka Hämeenlinna Hämeenlinna Hämeenlinna Hattula Humppila Loppi 48

67 Kuivajärven pohjoisranta Valtamo Perämäki Varsanoja Ypäjänkylä Tammela Tammela Tammela Ypäjä Ypäjä Luettelo ennallaan säilyvistä kyläalueista: Matku Forssa Pekola Lehijärven ranta Eteläisten kyläkeskus Monnin alue Kurkanmäki Venäjän kylä Rastilan alue Leppäkoski Harviala Latovainio Kankainen Sankolan kylä Kormun kylä Jokiniemen alue Nummenkylä Hietainmäki Similän kulma Sairiala at Hattula Hattula Hauho Hausjärvi Humppila Humppila Janakkala Janakkala Janakkala Jokioinen Kalvola Lammi Loppi Loppi Renko Renko Tammela Tuulos at Kyläkeskus, kohdemerkintä Kyläalueen kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen kannalta kehitettävien kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. (Kyläkeskus ei ole MRL:n tarkoittama keskustatoimintojen alue, jonne voitaisiin sijoittaa seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä). Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaavaratkaisu sisältää 19 (at) merkinnällä osoitettua kyläkeskusta. Kyläkeskukset kuuluvat osana keskustojen hierarkkisen rakenteen kokonaisuuteen, jossa kaupan ohjaus on välttämätöntä, joten yllä oleva aluekuvaus sisältää erillisen maininnan kaupan ohjauksesta. Kyläkeskus-merkinnällä pyritään tukemaan ja ohjaamaan maaseudun asutuksen ja palvelujen myönteistä kehittymistä. Kyläkeskukset ovat merkittäviä aluerakenteen kannalta ja niissä rakenteen tiiveyden takia on mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle. Alueille suositellaan yleis- tai asemakaavan laatimista. Kyläkeskusten luettelossa ei ole muutoksia edelliseen vahvistettuun maakuntakaavaan. Luettelo ennallaan säilyvistä kyläkeskuksista: Ahoinen Hietoinen Iso-Evo Jutila Kaloinen Kataloinen Letku Liesjärvi (Vistinkoski) Lieso Pilpala Pirttikoski Pohjoinen Sairiala Sappee Topeno Venäjä Vojakkala Vuohiniemi Vähikkälä ATs Kyläalue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan kehitettäviä kyläalueita tai kylämäisen asutuksen alueita, joilla rakenteen tiiveys luo pohjaa palvelujen kehittämiselle ja jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät rakennetun kulttuuriympäristön arvot on esitetty maakuntakaavaselostuksen (2006) liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee säilyttää kyläalueen ja kyläasutuksen luonne ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Suunnittelusuositus: Muun kuin maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen tulisi kyläalueella olla väljää kyläalueen keskuksesta jalankulkuetäisyydelle sijoittuvaa pientalorakentamista. Rakennusten sijoittamisessa tulisi noudattaa hyvää peltomaata suojaavaa perinteistä sijoitustapaa. Kyläalueelle tulisi laatia maankäytön ohjaamiseksi yleiskaava tai asemakaava. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaavaratkaisu sisältää 2 uutta (ATs) merkinnällä osoitettua kyläaluetta. Näistä Hämeenlinnan Iittalan alue on laajennusalue, jossa kaksi vanhaa (ATs) merkinnällä osoitettua kyläaluetta yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Joki- 49 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

68 oisten alue on täydennyskohde, jossa on tehty rakennetun kulttuuriympäristön tarkistuksia. Luettelo ennallaan säilyvistä Ats- kyläalueista: Koijärvi FORSSA Tanhuanpää HATTULA Rahkoila HATTULA Monittulan kylän kulttuurimaisema HATTULA Nihattula HATTULA Sattula HATTULA Lepaa HATTULA Alvettulan kyläalue HAUHO Eteläisten kyläkeskus HAUHO Alvettulan kylä ja kulttuurimaisema HAUHO Turkhauta HAUSJÄRVI Kirkonkylä HAUSJÄRVI Tarinmaa JANAKKALA Leppäkosken asemanseutu JANAKKALA Lintulanmäki JOKIOINEN Vaulammi JOKIOINEN Minkiön as JOKIOINEN Sittalan kylä KALVOLA Nummenmäki KALVOLA Taljalan kylä KALVOLA Sankolan kyläasutus LAMMI Vanhan kirkon kylä LOPPI Uusikylä RENKO Kuittilankylä RENKO Porras TAMMELA Torron kylä TAMMELA Riihivalkaman kyläasutus TAMMELA Teuron kylä TAMMELA Kaukjärven kylä TAMMELA Pohjosten kylä TUULOS Levä YPÄJÄ Ypäjänkylä YPÄJÄ Varsanoja YPÄJÄ Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Merkinnät täydentävät voimassa olevaa maakuntakaavaa sen vahvistamisen jälkeen syntyneiden RM alueiden osalta. Uusia alueita on kaikkiaan 3 ja ne sijaitsevat kaikki Hausjärven Oitin taajaman tuntumassa. Määräystekstissä ei ole muutoksia. Kiinteä muinaisjäännös Kohdemerkinnällä osoitetaan tunnettujen muinaismuistolain nojalla rauhoitettujen kiinteiden muinaisjäännösten sijainti. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon, että aluetta on arkeologisten, maisemallisten, kulttuurihistoriallisten tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Rakentamismääräys: Rakentaminen on sallittua, mikäli se voidaan tehdä vaarantamatta alueen muinaisjäännösten suojelua tai heikentämättä alueen arkeologisia, kulttuurihistoriallisia tai maisemallisia arvoja. Suojelumääräys: Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen tai vahingoittaminen on muinaismuistolain mukaan kielletty. Muinaisjäännöksen läheisyydessä suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon maisemanhoidolliset ja kulttuurihistoriallisen ympäristön suojeluun liittyvät näkökohdat. Ennen kuin rakentamalla tai maanpintaa kaivamalla tai täyttämällä muutetaan vallitsevia olosuhteita, on Museovirastolle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ja alueen tutkimiseen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Tunnetut kiinteät muinaisjäännökset on sisällytetty kaavaratkaisuun kohdemerkinnällä, joka kuvautuu mustarajaisena sinikenttäisenä neliönä. Kaavaratkaisussa Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaiset kohteet on sijoitettu sijaintitietotasoisina kaavakartalle. Muinaismuistojen osoittaminen kaavakartalla pohjautuu muinaisjäännösrekisterin tietoihin RM Matkailupalvelujen alue Merkintää käytetään osoittamaan seudullisesti merkittäviä matkailupalvelujen alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Lopen Kaartjärven RM-alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. VL Lähivirkistysalue Lähivirkistysaluemerkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan, yhdyskunta- ja taajamarakenteen, luontomatkailun ja viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. 50

69 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaavasta poistuu Hattulasta Vanajan selän rannalta virkistysalue: Ison hiekan alue, joka on varattu ranta-asemakaavassa rakentamisalueeksi. Alue on pitkään ollut rakennuspaikkana ja järjestöjen käytössä. Tästä syystä sen muuttaminen ranta-asemakaavassa rakennuspaikaksi oli perusteltua. Ranta-asemakaavan käsittelyn yhteydessä siinä varattiin kompensoiva alue lähempää Ruskeenkärkeä. Kyseinen uusi alue on myös hiekkapohjaista rantaa. Samalla kun vanha virkistysalue poistuu, osoitetaan ranta-asemakaavassa varattu uusi virkistysalue 1. vaihemaakuntakaavassa. VR Retkeilyalue Retkeilyaluemerkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä vapaa-ajan, retkeilyn ja luontomatkailun sekä viherväylien kannalta tärkeitä alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus LIIKENNEJÄRJESTELMÄN ALUEET Merkittävästi parannettava tieyhteys Merkittävästi parannettavina tieyhteyksinä osoitetaan nykyisellä paikallaan raskasta parannusta vaativia teitä. Merkintä on punainen viiva, joka liittyy olemassa olevan tien mustaan viivaan. Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Merkittävästi parannettavan tien suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen ympäristövaikutuksiin. Ympäröivää maankäyttöä suunniteltaessa tulee erityisestä huomiota kiinnittää maankäytön liittymiseen parannettavaan väylään. Valtatien 10 liikenteenvälityskyvyn lisäämisen vaihtoehdot ja toteutusedellytykset Hämeenlinnan seudulla tulee selvittää yhteistyössä Hämeen liiton, seudun kuntien ja liikenneviranomaisten kanssa. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Valtatie 10 on koko pituudelta Ypäjältä Hämeenlinnan kautta Lahden suuntaan 1. vaihemaakuntakaavassa merkitty merkittävästi parannettavana tieyhteytenä, samoin vt 12. Valtatien 10 liikennemäärät ovat kasvussa. Hämeenlinnan rooli etelä-pohjoissuuntaisen ja Länsi-Suomesta itään suuntautuvan valtakunnallisen aluerakenteen solmukohdassa on vahvistumassa ja samalla se on vahvistamassa Hämeenlinnan seudun roolia Etelä-Suomessa. Itä-länsisuuntaisen liikenteen kasvaessa valtateiden 10 ja 12 välityskyky ja liikenneturvallisuus heikkenevät. Välityskykyä ja liikenneturvallisuutta parannetaan tieyhteydelle valmistuneiden tie- ja kehittämissuunnitelmien mukaisesti muun muassa rakentamalla keskikaideratkaisuja ja parantamalla liittymäjärjestelyjä. /r Valtakunnallisesti merkittävä runkotie Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävä runkotie. Suunnittelumääräys: Muulla maankäytöllä ei saa haitata runkotien palvelutasoa. Kaavaratkaisun perustelut Valtatiet 3 ja 10/12 on esitetty valtakunnallista merkitystä omaavina runkoteinä. Määrittely kertoo merkittävästä valtakunnallisesta intressistä ja mahdollisesta järeästäkin toimenpidetarpeesta, jonka kanssa ristiriitaisista toimista tulee pidättyä. Runkotiet yhdistävät valtakunnan suurimmat kaupunkiseudut toisiinsa. Runkotiellä on yhtenäinen ja korkea palvelutaso sekä tien liikenneturvallisuustaso on korkea. Liittymät ovat pääosin eritasoisia. Runkoteiden kehittämisratkaisuissa päätieliikenne priorisoidaan vahvasti ja paikallisista liikkumistarpeista huolehditaan erityisjärjestelyin. Paikallinen liityntä minimoidaan rinnakkaistiejärjestelyjä kehittämällä. Kaavamerkintä ohjaa alemmanasteista kaavoitusta ja muita toimenpiteitä siten, että maankäyttö ei vaaranna teiden liikenteellistä palvelutehtävää ja vaikutukset maankäyttöön voidaan tarkemmin selvittää se-3 Selvitysalue, Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyt Merkinnällä osoitetaan Katumajärven ympäristön liikennejärjestelyjen selvitysalueen rajaus. Kehittämissuositus: Selvitysalueelle tulisi laatia seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Harvialan alueelle Hämeenlinnan ja Janakkalan rajavyöhykkeelle tulisi laatia edellä mainittujen kuntien yhteinen osayleiskaavatasoinen maankäytön ja liikenteen kehittämissuunnitelma. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Valtatie 10 välityskyvyn parantamiseksi Hämeenlinnassa tarvitaan varautumista myös vaihtoehtoisiin toteutusvaihtoehtoihin. Valtatien 10 kasvavan liikenteen ohjaaminen tarvittavine liikenne- ja tiejärjestelyineen Hämeenlinnan keskustan lävitse tai ohittaen merkitsee suunnittelutarvetta. Kaupunkiseu- 51 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

70 dun kuntien, Hämeen liiton ja liikennehallinnon yhteistyönä tulisi laatia kaupunkiseudulle liikennejärjestelmäsuunnitelma. Taajamaväylä Merkinnällä osoitetaan seudullisia tieyhteyksiä, joita kehitetään liikenneympäristöltään kaupunkimaisena väylänä osana seudun yhdyskuntarakennetta. Kehittämissuositus: Kantatietä 57 Rahkoila Ojoinen ja seututieyhteyttä Hämeenlinna Turenki kehitetään kaupunkimaisena taajamaväylänä osana joukkoliikenteen laatukäytävää. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Vaihemaakuntakaavassa on taajamaväylinä osoitettu osa kantatietä 57 Rahkoilasta Hämeenlinnan Ojoisille /Tiiriöön ja seututie Hämeenlinnasta Turenkiin. Merkittävästi parannettava päärata Merkittävästi parannettava ratayhteys osoitetaan punaisella yhtenäisellä viivalla, joka liittyy olemassa olevan radan mustaan ratamerkintään. Rata-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Pääradan suunnittelussa tulee varautua neljään raiteeseen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan pääradan Riihimäki Hämeenlinna- osuus merkittävästi parannettavana ratayhteytenä. Merkintä perustuu vuonna 2010 valmistuneeseen ratayhteyden lisäraiteiden tilantarve-selvitykseen. Kehitettävä kevytliikenneyhteys Merkinnällä osoitetaan kehitettäviä seudullisia kevyen liikenteen väyliä, jotka voidaan toteuttaa erillisinä kevyen liikenteen väylinä, levennetyillä piennarratkaisuilla tai yhdystieverkon osana. Merkinnällä osoitetaan myös kevytliikennettä palvelevat merkittävät kehitettävät silta- ja alikulkuratkaisut. Kehittämissuositus: Kevytliikenneväyliä suunniteltaessa tulisi käyttää hyväksi mahdollisuuksien mukaan vanhoja tielinjoja ja tarpeen mukaan myös levennettyjä pientareita. Vilkasliikenteisten väylien risteämät tulisi ensisijaisesti toteuttaa eritasoina. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Kaavaratkaisussa on Tammelan Pyhäjärven länsipäässä tien 2826 yhteyteen liitetty kevyen liikenteen reitti, joka palvelee sekä Forssan että Tammelan työpaikka- ja virkistysliikennettä Torronsuon pohjoispuolella ja Tammelan Pyhäjärven länsipäässä. Tammelassa HAMK:n Mustialan oppilaitoksen kohdalle on merkitty kehitettävä kevytliikenneyhteys 10- tien alitse. Ulkoilureitti Ulkoilureittimerkinnällä osoitetaan ohjeellisen ulkoilureitin linja, joka osoittaa reitin yhteystarpeen. Reitin tarkka sijainti toteutumattomien reittiosuuksien osalta tarkentuu toteutuksen yhteydessä. Reitin merkinnällä osoitetaan pääasiassa kesäkäyttöön tarkoitettuja reittiyhteyksiä. Reitteihin liittyy myös toteutettuja talvikäyttöisiä osuuksia sekä toteutettuja hevosvaellusosuuksia. Suunnittelumääräys: Reitin sijainti määräytyy toteuttamisen yhteydessä. Ulkoilureitin toteutus koskee reitin vaatimaa reittipohjaa. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Reitistöihin on tehty pieniä muutoksia Tammelan Torronsuon Itä ja pohjoispuolelle. Tarkistuksilla on selkiytetty nykyisiä reittejä. Torronsuon kansallispuistoon valmistui 2008 hoito- ja käyttösuunnitelma (HKS), jossa on osoitettu kansallispuiston sisäiset ulkoilureittiyhteydet. Suon pituussuunnassa itä-länsisuunnassa on varattu reittiyhteys kansallispuiston eteläreunaan. Nykyisessä maakuntakaavassa on osoitettu itä-länsisuuntaiset reitit suon pohjoispuolella ja eteläpuolella yksityisten mailla. Nämä on HKS:n valmistuttua perusteltua poistaa maakuntakaavasta ja varata kansallispuistossa kulkeva korvaava varaus uutena 1. vaihemaakuntakaavaan. la la Taajamajuna-asema Merkinnällä osoitetaan kehitettävät taajamajuna-asemat. Kehittämissuositus: Taajamajuna-asemia kehitetään osana kokonaisliikennejärjestelmää. Asemilla tulee kiinnittää erityistä huomiota liikennepalveluiden kehittämiseen, liityntäja vaihtoliikenteen sujuvuuteen ja pysäköinnin tilantarpeeseen. 52

71 Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Vaihemaakuntakaava sisältää kehitettävät taajamajuna-asemat Harvialassa ja Hausjärven Monnissa. Arvioidut vaikutukset Maakunnallisilla liikenneratkaisuilla on vaikutuksia valtakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin liikennejärjestelmiin. Ne ohjaavat muuta maankäytön suunnittelua ja vaikuttavat taajamien rakentamiseen ja kasvusuuntiin. Maakuntakaavan liikenneratkaisut on suunniteltu kiinteänä osana muuta alueiden käyttöä. Liikenneväylillä ohjataan kasvua toivottuihin suuntiin välttämällä aluerakenteen tarpeetonta hajoamista. Nopeat liikenneyhteydet mahdollistavat asumisen ja työpaikkojen siirtymisen kauemmaksi keskuksista. Nykyisten liikenneväylien parantaminen tukee ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestäviä ratkaisuja verrattuna uusien väylien ja maankäyttöyksiköiden rakentamiseen. Raideliikenne turvaa nopeat ja toimintavarmat yhteydet matkaetäisyyksien kasvaessa tiheimmin asutuilla alueilla. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen parantaa joukkoliikenteen kannattavuutta. Joukkoliikenteen kehittäminen vähentää ruuhkia ja tukee kevyen liikenteen kehittämistä. Haja-asutusalueilla on yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä todennäköisesti kannattamatonta. Uusien väylien rakentaminen supistaa maa- ja metsätalousalueita. Liikenneväylät aiheuttavat aina luontoalueiden pirstomista. Ekologisten yhteyksien heikentyminen vähentää luonnon monimuotoisuutta. Liikenneväylien estevaikutuksia voidaan vähentää eläimille rakennetuilla silloilla ja tunneleilla. Valtatien 10 parantaminen Siiristä Katumalle ja edelleen moottoritielle merkitsisi käytännössä kaksiajorataista valtatietä, jolle tulisi toteuttaa täysimittainen melusuojaus. Kyseinen tieratkaisu tulisi nykyistä huomattavasti enemmän jakamaan itäisen puolen asutusta mm. Ruununmyllyssä ja Katisissa. Liikenneyhteydet parantavat keskusten ja niiden ulkopuolisten työpaikka-alueiden saavutettavuutta ja lisäävät elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Raideliikenteen kehittäminen lisää radanvarsivyöhykkeiden vetovoimaa asunto- ja työpaikka-alueina. Liikenneväylät lisäävät taajamien ja maaseudun vuorovaikutusta ja maaseutuelinkeinojen markkinointiedellytyksiä. Joukkoliikenteen kehittäminen tukee keskustatoimintojen säilymistä ja kannattavuutta. Kevyen liikenteen kehittäminen parantaa palvelujen saatavuutta keskusta-alueilla ENERGIAHUOLLON JA ENERGIANSIIRTOVERKOSTON ALUEET Tuulivoima-alueet Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa ei tuulivoimaa ole käsitelty kokonaisvaltaisesti. Tuulivoima tullaan käsittelemään kokonaisvaltaisesti Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan yhteydessä vuosina Tuulivoima-alueita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon ilmailulain mukainen lentoestelupamenettely. tv Tuulivoimaloiden alue Osa-aluemerkinnällä on osoitettu alue, jolle on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, asutukseen ja linnustoon sekä Jokioisten varalaskupaikan aiheuttamat rajoitukset. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Uusi merkintä, jolla osoitetaan Forssan keskustan eteläpuolelle sijoittuva alue. Alueen rajaus perustuu alueella käynnissä olevaan kuntien yhteiseen tuulivoimaosayleiskaavoitukseen sekä vuonna 2011 laadittuun YVA- ohjelmaan. se-1 Selvitysalue Osa-aluemerkinnällä on osoitettu mm. mahdollisen tuulivoimapuiston likimääräinen alue. Suunnittelumääräys: Alueelle suunniteltavissa toiminnoissa ja niiden sijoituksessa on otettava huomioon mm. mahdollinen tuulivoiman rakentaminen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Uusi merkintä, jolla osoitetaan Humppilan pohjoisosaan sijoittuva potentiaalinen tuulivoima-alue. Merkintä perustuu Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaesiselvitykseen. Tämän alueen mahdollinen soveltuvuus tuulivoimatuotantoon tulee tutkia tarkemmin. (Potentiaalisten tuulivoimarakentamiseen soveltuvien paikkojen kartta ks. liite: Hämeen mahdollisia tuulivoimaalueita ) 53 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

72 Voimajohtolinja, 400 kv Voimajohtolinjamerkinnällä osoitetaan kantaverkkoihin kuuluvat 400 kv voimajohtolinjat. Samassa linjakadussa voi olla myös 220 kv ja 110 kv linjoja. Rakentamiskieltoalue on valtioneuvoston antaman lunastuspäätöksen mukainen. 400 kv ja 220 kv linjojen osalta rakentaminen on kiellettyä johtoaukealle ja molemmilla puolilla johtoaukeaa olevilla 10 metrin reunavyöhykkeillä. 110 kv voimajohdoilla rakentamiskieltoalue on linjakohtainen ulottuen korkeintaan johtoalueen ulkoreunaan. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Uusi voimajohtolinja, 400 kv Johto-osuudella, joissa voimajohtolinjan sijoittaminen on selvitetty yva-lain mukaisessa prosessissa, kehitettävä voimajohtolinja osoitetaan yhtenäisellä punaisella viivalla. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakennettaessa uuden voimajohtolinjan välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna johtohankkeen toteuttamista. Merkittävästi kehitettävä voimajohtolinja, 400 kv Johto-osuuksilla, joissa voimajohtolinjan sijoittaminen on selvitetty yva-lain mukaisessa prosessissa, kehitettävä voimajohtolinja osoitetaan yhtenäisellä punaisella viivalla. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakennettaessa merkittävästi kehitettävän voimajohtolinjan välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna johtohankkeen toteuttamista. Merkittävästi kehitettävä ohjeellinen voimajohtolinja, 400 kv Merkittävästi kehitettävänä voimajohtolinjana osoitetaan ne rakennetut voimajohtolinjat, joita varaudutaan täydentämään uudella 400 kv:n voimajohtolinjalla. Samassa linjakadussa voi 400 kv:n voimajohtojen lisäksi olla myös 110 kv linjoja. Kehitettävä voimajohtolinja osoitetaan mustan yhtenäisen viivan alle merkityllä punaisella katkoviivalla. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Uudet sähkölinjat tulee mahdollisuuksien mukaan sijoittaa olemassa olevien linjojen yhteyteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Useita virtapiirejä tulee pyrkiä sijoittamaan samoihin pylväisiin. Rakentamismääräys: Rakennettaessa ohjeellisten johtoreittien välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna johtohankkeen toteuttamista. Ohjeellinen uusi korkeapaineinen maakaasulinja Suunnitellut, sijainniltaan ohjeelliset linjat on osoitettu maakuntakaavassa punaisella katkoviivalla. Linja-alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakennettaessa ohjeellisten maakaasulinjojen välittömään läheisyyteen, lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna maakaasulinjan toteuttamista. Vaihemaakuntakaavaan sisältyy Hämeenlinnasta Tampereelle rakennettavan uuden maakaasuputken linjauksen tarkistus. Maakuntakaavassa (2006) linjaus oli sijoitettu Äimäjärven länsipuolitse kulkevaan uuteen maastokäytävään. Uusi putki rakennetaan kuitenkin pääosin nykyisen rinnalle ja tämä on merkitty vaihemaakuntakaavaan uutena yhteytenä. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Vaihemaakuntakaavassa varataan ja täsmennetään alueita valtakunnallisesti ja seudullisesti merkittäville voimajohdoille. Kaavan valmistelussa on otettu huomioon sekä uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Pitkän aikavälin valtakunnalliset kehittämistarpeet vaikuttavat Hämeessä erityisesti 400 kv:n linjauksiin. Vaihemaakuntakaavassa on merkitty merkittävästi parannettavina voimajohtoyhteyksinä 400 kv:n uusittavat yhteydet: Loviisa Hikiä Forssa, Forssa Lieto ja Forssa Olkiluoto. Yhteydet sisältyvät jo nykyiseen maakuntakaavan katkoviivamerkinnöin. YVA-selvitysten valmistumisesta johtuen vaihemaakuntakaavassa Loviisa Hikiä Forssa ja Forssa Lieto- johtolinjat on merkitty ehyellä punaviivalla, jolloin myös sijainti täsmentyy. Riihimäellä vaihemaakuntakaava sisältää 54

73 400 kv.n ja Ekokemin 110 kv:n voimajohdolle uuden yvaselvityksessä tutkitun reitin. Vaihemaakuntakaavaan sisältyy Hämeenlinnasta Tampereelle rakennettavan uuden maakaasuputken linjauksen tarkistus. Maakuntakaavassa (2006) linjaus oli sijoitettu Äimäjärven länsipuolitse kulkevaan uuteen maastokäytävään. Uusi putki rakennetaan kuitenkin pääosin nykyisen rinnalle ja tämä on merkitty vaihemaakuntakaavaan uutena yhteytenä. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Ohjausvaikutus ja toteutus Maakuntakaavamerkinnöillä, maakuntakaavamääräyksillä ja kehittämissuosituksilla ohjataan kaavoitusta, rakentamista ja maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavan määräykset ja suositukset ohjaavat muuta maankäyttöä. Maakuntakaavan voimajohtolinjojen ja maakaasuputkilinjan alueilla sekä ENja en- alueilla on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Uudet voimajohtolinjat on osoitettu ohjeellisina, mikäli sijaintia ei ole selvitetty YVA-lain mukaisessa menettelyssä. Varaus osoittaa tuolloin likimääräisen sijainnin, joka täsmentyy maakuntakaavaa tarkemmassa suunnittelussa. Linjojen suunnittelussa maisemassa jo olevia aukkoja tulisi pyrkiä käyttämään hyväksi. Maisemallisesti arvokkaita ja ehyitä metsäalueita sekä asuntoalueiksi suunniteltuja alueita, puistoja tai luonnonominaisuuksiltaan muita arvokkaita alueita tulee johtojen sijoitussuunnittelussa välttää. Aluevarauksen leveys riippuu johtojen lukumäärästä ja pylvästyypeistä. Tarkempi leveys on tutkittava tapauskohtaisesti yksityiskohtaista kaavoitusta ja toteutusta varten. Tyypillinen puuttoman johtoaukean leveys 110 kv:n johdoilla on 26 metriä ja 400 kv:n johdoilla metriä. Puuston korkeutta ja rakentamista on rajoitettu johtoalueella. Johtoalueen leveys on 110 kv:n johdoilla normaalisti 46 metriä ja 400 kv:n johdoilla metriä. 400 kv ja 220 kv:n linjojen osalta rakentaminen on kiellettyä johtoaukealle ja molemmilla puolilla johtoaukeaa olevilla 10 metrin reunavyöhykkeellä. 110 kv:n linjojen osalta rakentamiskieltoalue on linjakohtainen ulottuen korkeintaan johtoalueen ulkoreunaan. Johtokadun leveys ja rakentamiskieltoalue vahvistetaan johdon lunastustoimenpiteen yhteydessä. Leveys riippuu maasto-olosuhteista sekä mm. käytettävästä pylväsprofiilista. Uudet 400 kv:n linjat sijoittuvat pääosin olemassa oleviin johtokäytäviin ja johtoalueisiin. Tällöin muutos on pääosin maisemallinen. Uusien katkoviivalla merkittyjen linjojen vaikutus rakentamiseen ja maankäyttöön on arvioitava tapauskohtaisesti mahdollisten rakennuslupien yhteydessä. Katkoviiva osoittaa linjan pääsuunnan maakuntakaavan yleispiirteisellä tarkkuudella ja linjan tarkka sijainti määritellään toteuttamisvaiheessa. Rakennettaessa ohjeellisten johtoreittien välittömään läheisyyteen lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto hankevastaavalta siitä, että rakentaminen ei vaaranna johtohankkeen toteuttamista. Maakaasuputkilinjan ohjeellinen putkireitti on käytävä, johon perustuen putken rakennuttaja toteuttaa yksityiskohtaisen linjan suunnittelun. Kaasuverkon sijoitussuunnittelussa putki pyritään linjaaman pelloille, joiden viljely voi rakentamisen jälkeen jatkua entiseen tapaan. Metsässä putki vaatii lopullisesti runkolinjalla 10 metrin ja paikallishaaroilla 5 metrin väylän, jonka käyttöoikeuden rakennuttaja lunastaa. Suojaetäisyys maakaasuputkesta rakennuksiin on 5 20 metriä maakaasuputken halkaisijasta ja rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen. Rakentamishankkeesta on pyydettävä maakaasuputken omistajan lausunto, mikäli rakentamishanke sijaitsee lähempänä kuin 50 metriä maakaasuputkesta. Uuden, suunnitellun korkeapaineisen maakaasulinjan kyseessä ollessa rakentamishankkeesta on pyydettävä maakaasuputken rakennuttajan lausunto, mikäli rakentamishanke sijaitsee lähempänä kuin 50 metriä maakaasuputkesta. Putkilinja-alueen lisäksi tarvitaan venttiiliasemien, paineenvähennysasemien, radiolinkkiasemien ja anodimaadoituskenttien vaatimat alueet. Energiahuollon aluevarausten toteuttajina ovat pääasiassa energian siirrosta tai tuotannosta vastaavat yhtiöt. Toteutusvaiheessa yli 15 kilometriä pitkät 400 kv:n sähkölinjat edellyttävät YVA-lain mukaista menettelyä. Myös 110 kv:n linjojen osalta toteutusvaiheessa tarvitaan maakuntakaavaa yksityiskohtaisempia ympäristötarkasteluja. Arvioidut vaikutukset Energiansiirtoyhteyksien rakentamisella on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Lisäksi merkittäviä ovat rakennusaikaiset vaikutukset. Rakennusaikaiset toiminnot aiheuttavat muun muassa lisääntyvää melua, liikennettä ja pölyä. Näihin voidaan vaikuttaa erityisesti työn aikaisilla järjestelyillä eikä niihin juurikaan vaikuteta maakuntakaavan kautta. Energiansiirtoyhteyksien rakentaminen kuluttaa rakennusaikana uusiutumattomia luonnonvaroja; polttoaineita ja kiviaineksia. Energiansiirtolinjat aiheuttavat ympärilleen sähkö-- ja magneettikenttiä, jotka kuitenkin vaimenevat melko nopeasti voimajohdosta etäännyttäessä. Linjojen vaikutusta elinympäristön terveellisyyteen voidaan pitää vähäisenä. 55 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

74 Uudet, isot sähköjohdot sijoittuvat pääosin olemassa olevien linjojen yhteyteen, jolloin niiden alue-rakenteellinen tai maisemallinen vaikutus ei ole niin suuri kuin täysin uuteen johtokatuun rakennetulla linjalla. Voidaan myös olettaa ihmisten tottuneen olemassa olevaan pylväsrakennelmaan maisemassa ja toimintaympäristössä. Energiansiirtoyhteyksien vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon eivät ole merkittäviä. Vaikutukset kohdentuvat lähinnä rakennusaikaan. Merkittävimmät vaikutukset ilmaan ja ilmastoon ovat toteutettavilla energiantuotannon ratkaisuilla. Maakuntakaavalla ei suoranaisesti oteta niihin kantaa. Kaavassa on varauduttu jätteen energiakäyttöön. Jätteen energiakäyttö tullee muuttamaan paikallisen energiantuotannon polttoainejakautumaa, vaikutukset kohdentuvat merkittävimmin kaukolämmön tuotantoon. Jätteen energiakäytön vaikutuksia arvioidaan jätehuolto-osassa. Maakunnassa pyritään edistämään kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Toteutuessaan tavoitteella on myönteisiä vaikutuksia muun muassa luonnonvaroihin, aluetalouteen ja ilmastoon. Maakuntakaavalla vaikutetaan tavoitteeseen välillisesti muun muassa aluelämpötoimintaa tukevalla aluerakenteen ratkaisuilla. Sähkönsiirtoyhteyksien suunnittelussa on otettu huomioon alueen luonto- ja ympäristötekijät, suojelualueet ja niistä aiheutuvat toiminnan reunaehdot. Tätä kautta myös mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin on voitu vähentää ja linjat sijoittaa ympäristön ja luonnon kannalta mahdollisimman tasapainoisesti. Maakuntakaavan energiansiirtoratkaisuilla tuetaan ja varmistetaan maakunnan energian saannin varmuutta ja toimivuutta. 400 kv:n linjojen aluevarauksilla varaudutaan valtakunnallisesti keskeisten siirtoyhteyksien ja lisääntyvän valtakunnallisen energiantuotannon toteuttamiseen. Seudullisella sähkönsiirtoverkoston vahvistamisella varmennetaan sähkön jakelua ja sitä kautta sillä on positiivinen vaikutus alueen yhdyskuntien toimivuuteen ja elinkeinoelämän myönteisiin toimintaedellytyksiin. Erityisesti 400 kv:n - mutta myös 110 kv:n johtokaturakenteilla on merkittävää vaikutusta maisemaan ja kaupunkikuvaan. Linja-alueet myös rajaavat paikoin voimakkaasti maisemaa. Paikoin voimansiirtolinjat halkovat myös peltovaltaisia kulttuurimaisema-alueita, joilla massiiviset pylväs-rakenteet voivat olla merkittävä ympäristöhaitta. Tähän voidaan vaikuttaa erityisesti toteutusvaiheen suunnittelulla. Maakuntakaavaan sisältyy uuden 400 kv:n sähkönsiirtoyhteyden rakentaminen Hikiältä Forssaan vanhan 1920-luvulla rakennetun 2 x 110 kv.n linjan käytävään. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas linja. Uuden rakentamisella on vaikutusta sekä maisemaan, rakennettuun ympäristöön että kulttuuriperintöön YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUEET EJ Jätteenkäsittelyalue Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan Forssan eteläpuolelle sijoittuva jätteenkäsittelyalue. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueelle saa sijoittaa tai rakentaa jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelumääräys: Jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on erityistä huomiota kiinnitettävä ympäristönsuojeluun. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Forssan Kiimassuon alue on jo nykyisin jätteenkäsittelyn alueena eli toiminnot eivät vaihemaakuntakaavan perusteella olennaisesti muutu. Alueella toimii jo nykyisin useita ympäristöalan yrityksiä. Toiminnot täydentyvät edelleen kehittyvillä ympäristöteknologian ratkaisuilla ja niihin tukeutuvilla yritystoiminnoilla. Jätteenkäsittelyalueen maankäyttö ympäristöineen perustuu alueelle laadittavana olevaan osayleiskaavaan. Jätteenkäsittelyaluetta on vaihemaakuntakaavassa laajennettu etelään Tammelan kunnan puolelle. Vaihemaakuntakaava sisältää vaihtoehtoisia laajenemissuuntia. Niiden toteutumisen järjestys ratkaistaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa Ohjausvaikutus ja toteutus Maakuntakaavamerkinnöillä, maakuntakaavamääräyksillä ja kehittämissuosituksilla ohjataan kaavoitusta, rakentamista ja maankäytön suunnittelua. Maakuntakaava ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 32 ) mukaisesti muuta yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Viranomaisten on Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tätä kautta maakuntakaava myös ohjaa jätehuollon kehittymistä maakuntakaavan jätehuoltoa koskevien tavoitteiden suuntaan. Rakentamisen ohjaamiseksi maakuntakaa- 56

75 van jätteenkäsittelyalueilla on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Jätteenkäsittelyalueiden toteuttajina ovat pääasiassa alueelliset jätehuoltoyhtiöt. Jätteiden energia-käytön toteutuminen tuo toteuttajiksi myös energiayhtiöt. Jätteenkäsittelyalueiden toteutusta, yllä-pitoa ja jälkihoitoa ohjaa Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista, jossa on määritetty vähimmäistasot rakentamisen tekniselle toteutustavalle, ylläpidolle ja jälkihoidolle. Yksityiskohtaiset, kutakin aluetta koskevat velvoitteet määritetään ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristöluvassa. Arvioidut vaikutukset Jätteenkäsittelyalueen ympäristövaikutukset liittyvät tyypillisesti kielteisinä koettuihin vaikutuksiin. Niistä keskeisimpiä ovat pöly, melu ja hajupäästöt sekä jätekuljetusten aiheuttama liikenne. Maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaara on tekijä, johon jätteenkäsittelyalueen hoidossa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota. Termisestä käsittelystä aiheutuu savukaasupäästöjä. Syntyvät päästöt ja niiden määrä riippuvat jätteenkäsittelyalueella sijaitsevista toiminnoista ja niiden hallinnasta. Jätteenkäsittelyalueen toiminta edellyttää ympäristölupaa, jonka perustaksi tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään alueella olevien ja sinne sijoitettavien toimintojen vaikutukset, tarvittavat toimenpiteet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja määritetään seurantaohjelma. Forssan Kiimassuon jätteenkäsittelyalueen ympäristövaikutukset on arvioitu vuonna 2002 toteutetussa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Hämeen ympäristökeskus on antanut lausuntonsa arviointiselostuksesta Lausunnon mukaan arviointiselostus on riittävä ja arviointimenettely täyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaiset vaatimukset. Arviointiselostuksessa tarkasteltiin alueen laajenemiseen, biojätteen, pilaantuneen maan ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käsittelyyn liittyneitä vaihtoehtoja. Yva-menettelyyn sisältyneet laajenemisvaihtoehdot sisältyivät jo maakuntakaavaan. Alueelle jo sijoittuneen biologisen käsittelyn kehittämiseksi ja uusien tekniikoiden käyttöön saattamiseksi syksyllä 2010 on käynnistynyt asiaa koskeva YVA-menettely. Päävesijohtolinja, Pääviemärilinja Linjamerkinnällä osoitetaan joko erikseen tai yhdessä päävesijohto tai pääviemärilinjat. Linja-alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Rakentaminen ei ole sallittua 20 metriä lähemmäksi johtoa ilman johdonpitäjän lupaa. Ohjeellinen uusi päävesijohto- ja viemärilinja Uusi linja on osoitettu punaisella katkoviivalla. Merkintä osoittaa yhteystarvetta ja sijainti on ohjeellinen. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Vaihemaakuntakaavan ratkaisuilla pyritään vedenhankinnan varmuuden parantamiseen, jätevesien korkeatasoiseen käsittelyyn ja teknis-taloudellisesti parhaaseen kokonaisratkaisuun, jolla myös tuetaan kehittyvää maankäyttöä. Vaihemaakuntakaava sisältää seudullisen vesihuoltolinjan Akaa Iittala - Parola. Ratkaisu mahdollistaa Iittalan nykyisen jätevedenpuhdistamon purkamisen. Yhteysjohdolla parannetaan myös Iittalan vedenhankinnan varmuutta mahdollisissa häiriötilanteissa. Forssan seudulla toteutetaan vesihuoltoa seudullisesti. Humppilan jätevedet johdetaan Jokioisille ja Ypäjän jätevedet Loimaalle. Vedenhankinnan turvaamiseksi otetaan käyttöön Tammelan Lopen suunnan pohjavesivaroja rakentamalla tekopohjavesilaitos Tammelan Portaaseen. Pohjavedenottamo sisältyy jo nykyiseen maakuntakaavaan. Johtoyhteyden ohjeellinen sijainti on vaihemaakuntakaavassa siirretty Pyhäjärven eteläpuolelle. Uusi ohjeellinen sijainti perustuu alueelle valmistuneeseen suunnitelmaan. Ohjausvaikutus ja toteutus Maakuntakaavamerkinnöillä, maakuntakaavamääräyksillä ja kehittämissuosituksilla ohjataan kaavoitusta, rakentamista ja maankäytön suunnittelua. Vesihuollon aluevarausten toteuttajina ovat kunnat ja vesihuoltoyhtiöt. Maakuntakaavan ohjausvaikutus kohdistuu maankäytön ohjauksen lisäksi ensisijaisesti kuntien välisen vesihuoltoyhteistyön kehittämiseen. Uudet kuntien väliset siirto-yhteydet on osoitettu värillisellä katkoviivalla. Merkintä kuvaa ensisijassa yhteystarvetta ja putkilinjan yksityiskohtainen sijainti ratkaistaan toteutusvaiheessa tai esimerkiksi osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. 57 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

76 Arvioidut vaikutukset Kaavaratkaisun ensisijainen vaikutus on vedenhankinnan varmuuden parantuminen. Vesihuollon aluevarauksilla myös tuetaan tarkoituksenmukaisen aluerakenteen kehittymistä ja maaseudun peruspalveluita. Siirtolinjojen rakentamisella on rakentamisaikaisia, osin häiriöitä - kuten melua, pölyä ja liikennettä - aiheuttavia vaikutuksia lähiympäristöön. Ennen siirtolinjojen rakentamista suunnitellun linjan ympäristöolosuhteet tulee selvittää MUUT VARAUKSET MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU-merkinnällä osoitetaan sellaisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, jotka ovat ulkoilun kannalta tärkeitä vyöhykkeitä ja joille on tarkoitus sijoittaa ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi polkuja tai ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Maakuntakaava ei aiheuta rajoituksia alueiden metsänhoidolle. Metsälain mukaisissa toimenpiteissä ei edellytetä lausuntomenettelyä. Suunnittelumääräys: Alueen rakentaminen tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei merkittävästi heikennetä alueen maisema- ja muita ympäristöarvoja eikä ulkoilureittien ja muiden ulkoilutoimintoja varten tarpeellisten alueiden järjestämismahdollisuuksia. Alueen ulkoilutoiminnat tulee suunnitella ja sijoittaa siten, ettei haitata alueen metsätalouskäyttöä. mukaisissa toimenpiteissä ei edellytetä lausuntomenettelyä. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon, että aluetta on geologisten ympäristöarvojen vuoksi erityisesti suojeltava. Rakentamismääräys: Rakennusten sijoituksessa tulee ottaa huomioon alueen geologiset ja maisemalliset arvot. Suojelumääräys: Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen arvokkaan harju-, kallio- tai moreenimuodostuman geologiseen suojeluun. Alueella suoritettavissa toimenpiteissä on otettava huomioon ympäristönhoidolliset näkökohdat. Ennen rakentamista tai vallitsevia maaperäolosuhteita muuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä on ympäristöviranomaisille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kehittämissuositus: Torronsuon kansallispuistoalueeseen rajoittuvia MYg -alueita ei maakuntakaavalla ole tarkoitus osoittaa toteutettavaksi kansallispuistona. Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut Maakuntakaavasta poistuu Lopelta lentokenttävarauksen selvitysalue Keihäsjärveltä. Varauksen selvittämiselle ei ole perusteita koska se on katsottu valtakunnalliselta sijoitukseltaan huonoksi sijoituspaikaksi Malmia tai Helsinki-Vantaata korvaavalle tai täydentävälle lentokentälle. Alue sijoittuu ns. Palokankaan alueelle, joka on valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma. Nykyisessä maakuntakaavassa alue on varattu Myg- alueena. Kyseinen selvitysaluevaraus on tehnyt aukon kyseiseen muodostumakokonaisuuteen. Selvitysalue varataan Myg- alueena täydentämään nykyisen maakuntakaavana aluetta. Alue on valtion omistuksessa. MYg Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maaaineslain tarkoittama kaunis maisema Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä geologian ja maisemansuojelun alueita, joiden perustana on arvokas harju-, kallio- tai moreenimuodostuma. Alueet sisältävät osan valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohteista. Alueiden suojelun perustana on maa-aineslaki ja MRL 30. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueilla on hajarakennusoikeus. Alueilla ei ole maakuntakaavassa metsänhoidollisia rajoituksia. Metsälain Ps Palvelujen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään Merkinnällä osoitetaan julkisten palvelujen ja hallinnon alueita, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Alueen sisältämät arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on esitetty maakuntakaavaselostuksen liitteen kartassa, Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt ja karttaan liittyvässä kohdeluettelossa ja niihin kohdistuu maakuntakaavassa suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys(Ps): Alueen suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvot. 58

77 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISTEN MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN 7.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaihemaakuntakaavassa on keskitytty erityisesti asumisen ja elinkeinojen alueisiin sekä logistiikkaan. Niihin liittyen valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostetaan muun muassa seuraavia periaatteita: Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueiden käytössä luodaan edellytyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiselle ja sopeutumiselle. Tavoitteen toteutuminen maakuntakaavassa: Kuntakeskusten hierarkia ja näiden keskinäinen verkottuminen on toteutettu uudistamalla keskustaluokittelu sekä luomalla seutukeskuksille palveluvyöhykkeet. Uudella keskusluokittelulla on vastattu paitsi tarpeeseen todeta Hämeenlinnan seudulla tapahtuneiden kuntaliitosten aiheuttamat muutokset keskustahierarkiassa, myös strategiseen haasteeseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Liikennejärjestelmää suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuutena, jossa erityinen paino asetetaan joukko- ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Tavoitteen toteutuminen maakuntakaavassa: Maakuntakaavan liikenteen aluevaraukset perustuvat Kanta-Hämeeseen vuonna 2009 valmistuneeseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja edelleen sen päivitykseen Liikennejärjestelmäsuunnitelma on maakunnallinen kokonaisuus, jonka laadinnassa joukko- ja kevyenliikenteen toimintaedellytykset ja kehittäminen olivat erityisesti esillä. Maakuntakaava sisältää muun muassa seudulliset kevyen liikenteen yhteystarpeet ja joukkoliikenteen laatukäytävät. Alueidenkäytön suunnittelulla huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Tavoitteen toteutuminen maakuntakaavassa: Maakuntakaavan ohjevuosi on Maankäytön aluevarausten taustalla on maakuntasuunnitelmassa määritetyt väestö- ja työpaikkasuunnitteet. Maakuntakaavan maankäyttöratkaisut sisältävät vaihtoehtoisia toteuttamisalueita ja tarvittavaa muutakin maankäytöllistä joustoa, mikä tarkoituksenmukaisen maakunnallisen alue- ja yhdyskuntarakenteen arvioinnin suhteen on perusteltua. Maankäytöllinen tarkastelu osoittaa, että maakunnan kaikissa kaupungeissa maankäytöllinen joustovara on pienempi kuin muissa kunnissa. Muun maankäytön osalta maankäytön mitoitus perustuu kunkin toimialan tulevaisuuden tarpeiden arvioon. Maankäyttöratkaisut on tehty näiden tarpeiden pohjalta. Elinkeinoalueiden lokalisointi ja mitoitus perustuu ensisijaisesti sijaintitekijöiden arvioon. Maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan maankäyttöratkaisuilla turvataan hyvien elinkeinoalueiden käyttöön saanti, minkä vuoksi alueita on näköpiirissä olevaan tarpeeseen nähden runsaasti. Kaupunkiseuduilla varmistetaan palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Tavoitteen toteutuminen maakuntakaavassa: Yksittäisten keskusten luonnetta ja kytkeytymistä keskustojen muodostamaan verkostoon on selkeytetty yksinkertaisella perusluokittelulla. Keskukset on jaettu kahteen luokkaan sen perusteella ovatko ne liitettävissä keskipitkällä aikavälillä julkisten kulkuvälineiden ja näihin kytkeytyvien laatukäytävien sekä näitä edelleen vahvistavin maankäytön keinoin seutukeskuksen palveluihin. Näille seutukeskuksen erikoispalveluihin tukeutuville keskuksille on yhteistä yhteiset asiointi-, palvelu- ja työssäkäyntialueet sekä näitä yhdistävät jo pitkälti olemassa olevien väylien muodostamat vyöhykeet. Maankäytön painopiste on suunnattu näille seutukeskuksen palveluvyöhykkeille. Näin vyöhyke tarjoaa edellytykset ilmastonmuutoksen hillinnälle ja siihen sopeutumiselle parantamalla mm. energiatehokkuutta yhdyskuntarakenteessa, vähentämällä yksityisautoilua sekä keskittämällä asutusta. Tiivistyvän ja täydentyvän rakentamisen ja palvelutuotannon sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten paranemisen myötä maakuntakaava edistää valtakun- 59 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

78 nallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista myös detaljikaavoissa. Pienkeskusten kuten kyläkeskusten ja seutukeskuksen palveluvyöhykkeen ulkopuolisten alakeskusten rooli lähialueen keskuksena korostuu. Nämä ala- ja kyläkeskukset tarjoavat aidon vaihtoehdon suurempien keskusten tarjoamille asumis- ja elinkeinomahdollisuuksille. Ylempään keskustaverkkoon erikoispalveluissa tukeutuvat pienkeskukset voimaantuvat ensisijaisesti paikallisuuteen ja erikoistumiseen pohjautuvin keinoin. Kylien ja alakeskusten keskinäinen verkosto hahmottuu maakuntakaavatasoisessa yleispiirteisessä maankäyttösuunnitelmassa pitkälti maisema-alueiden ja muiden paikallisuuteen liittyvien kulttuuriominaisuuksien muodostamana yhtenäisalueena. Toiminnallisesti esim. erikoispalveluiden osalta ne kykenevät harvoin tyydyttämään toisiaan, vaan näissä tapauksissa ne tukeutuvat lähimpien seutukeskusten palveluvyöhykkeiden palveluihin, riippuen siitä, sijoittuvatko ne kaupallisten erikoispalveluiden tai kunnallisten peruspalveluiden osalta mihinkin seutukeskuksen palveluvyöhykkeen vaikutuspiiriin. (Esim. Janakkalan Tervakoski, jossa kunnalliset peruspalvelut hoituvat Hämeenlinnan seutukunnan palveluvyöhykkeellä, kun vastaavasti kaupalliset erikoispalvelut haetaan Riihimäen seutukunnan palveluvyöhykkeeltä. Vastaava esimerkki on Monni, jossa kaupalliset erikoispalvelut ulottuvat selkeästi jopa toisen maakunnan, Uudenmaan puolelle Hyvinkäälle. Pienkeskukset tarjoavat maakunnan keskustatarjontaan paitsi erikoistumismahdollisuuksia, myös kuntakaavoitukselle selkeät fokuspisteet, joihin hajarakentaminen maaseutualueilla tulisi pääosin keskittää. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittelulla on tuettu kuntien tasapainoista kehittymistä mm. estämällä epärealististen hankkeiden toteutumista alueille, jossa asiakasvirrat ja ostovoima eivät riitä. Pääsääntöisesti suuryksiköt on ohjattu keskustatoimintojen alueille. Näin on varmistuttu siitä, ettei suuryksiköiden maankäyttö haittaa keskustojen kaupallisia palveluita ja kehittämistä ja että nämä palvelut on esteettömästi saavutettavissa joko kevyen liikenteen tai joukkoliikenteen avulla. Niiltä osin kuin tämä kaupan laatu tai esim. olemassaolevan arvokkaan rakennuskannan tai kulttuuriympäristön suojelemisen vuoksi on ollut mahdotonta, on yksiköt sijoitettu toissijaisesti seutukeskuksen palveluvyöhykkeelle. Tämä sijoittelu mahdollistaa palveluiden saavutettavuuden joukkoliikenteellä myös silloin kun se ei sijaitse varsinaisella keskustatoimintojen alueella. Edelleen kaavoituksella on edistetty sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Kaupan mitoitus on laadittu Finnish Consulting Group:in laatiman selvityksen pohjalta. Alueidenkäytössä edistetään matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvataan edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Tavoitteen toteutuminen maakuntakaavassa: Kanta- Häme muodostuu kolmesta toimivasta seutukunnasta, joiden yhdyskuntarakenne on varsin eheä ja joukkoliikennettä tukeva. Maakuntakaavassa niille on osoitettu palveluvyöhykkeet. Seutukeskusten palveluvyöhykkeet perustuvat siihen, että vyöhykkeillä yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että se tukee joukkoliikenteen toiminnallista ja taloudellista toimivuutta. Matka- ja kuljetusketjuja tukevina varauksina maakuntakaava sisältää muun muassa pää- ja taajamarautatieasemat, joukkoliikenteen vaihtopaikat ja logistiikkakeskittymät. 7.2 Maankäyttö- ja rakennuslain 28 mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Maakunnan asumisen kasvualueet keskittyvät olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen sekä sen sisälle, nykyistä rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Aluevaraukset perustuvat maakuntasuunnitelman mukaisiin väestösuunnitteisiin. Maakuntakaavan taajamatoimintojen aluevaraukset ovat joustavia ja sisältävät vaihtoehtoja. Yhdyskuntarakennetta kehitetään raideverkkoon perustuen, myös Forssan seudulla varaudutaan raideyhteyteen. Seutukeskuksen palveluvyöhykkeillä asuminen, työpaikat ja palvelut sijoittuvat siten, että vyöhykkeen sisällä julkinen liikenne on toimiva ja varteenotettava liikkumisen vaihtoehto ja alueiden saavutettavuus on hyvä. Maakunnassa on kattava ja hyvin saavutettava virkistysalue- ja reitistöverkosto. Maaseudulla asutus keskittyy vanhoihin kyliin sekä hyvien kulkuyhteyksien varteen muodostuviin uusiin taloryhmiin. Yhdyskuntarakenteen kehityssuuntia on tutkittu sekä seutukunnittaisten, maakunnallisten sekä METKAn rakennemallitöiden yhteydessä. 60

79 2) alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön Hämeen yhdyskuntarakennetta kehitettäessä painotetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Raideyhteyksiä kehitetään lisäämällä pääradan kapasiteettia ja asutusta keskitetään olemassa olevien sekä uusien raideliikenteen pysähdyspaikkojen (Monni ja Harviala) yhteyteen. Forssan seudulla varaudutaan hyvin pitkällä tähtäimellä raideyhteyteen Helsingin, Forssan ja Porin välillä. Missä ratayhteys ei ole mahdollinen, tukeudutaan linja-autoliikenteeseen. Tässä kaavassa ei käsitellä juurikaan luonnonvaroja, vaan vahvistettuun maakuntakaavaan sisältyy kokonaisvaltainen pohjavesivarojen, luonnonsuojeluarvojen, luonnon monimuotoisuuden, maa-ainesten oton ja rakennetun ympäristön yhteensovitus, joka on otettu huomioon kaavaa laadittaessa. Tuulivoimaa 1. vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä kokonaisvaltaisesti. Tuulivoiman tuotantoalueena esitetään Forssan eteläpuolinen alue, jossa kuntien yhteinen tuulivoimayleiskaava on valmisteilla. Tuulivoima-alueen YVA-selostus on valmistunut. 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin Maakuntakaavassa painotetaan raideliikenteen toimintaedellytyksiä. Siihen liittyen maakuntakaavassa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen strategisen rungon muodostavat raideliikenteeseen tukeutuva kehitysvyöhyke: Helsinki Hämeenlinnan Tampere ja Helsinki Forssa Pori liikennekäytävä, jossa tulevaisuudessa varaudutaan myös raideyhteyteen. Tieverkon kehittämistoimet perustuvat liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tehtyyn maakunnan kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, jossa on otettu huomioon mm. joukkoliikenne, ilmastonmuutos ja logistiikka. Yksittäiset liikenteen maankäyttövaraukset, kuten liittymäjärjestelyt on osoitettu seudullisiin ja maakunnallisiin elinkeinotoimintojen alueisiin liittyen. Liikenneverkon kehittämisen lähtökohtana on ns. neliporrasajattelu, jossa maankäyttö ja liikenne liittyvät kiinteästi toisiinsa. Ensisijaista siinä on liikenteen kysyntään ja kuljetustarpeeseen vaikuttaminen ja olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin tehokas ja kestävä käyttö. Maakuntakaavan jätehuollon aluevaraukset nojautuvat nykyisten käsittelyalueiden kehittämiseen ympäristön kanssa sopusoinnussa ja jätteiden hyötykäyttöä tukevasti. Vesihuollon aluevarauksilla tuetaan yhdyskuntien vesihuollon varmuutta ja turvallisuutta myös poikkeusoloissa. Vesihuoltoverkostot tukevat maakunnan yhdyskuntarakenteen kestävää kehittymistä. Vahvistettuun maakuntakaavaan sisältyy kokonaisvaltainen pohjavesivarojen, luonnonsuojeluarvojen ja maa-ainesten oton yhteensovitus. Kaavaratkaisu turvaa maa-ainesten saannin ympäristön kannalta kestävästi ja taloudellisesti. 1. vaihemaakuntakaavassa ei vesi- ja maa-ainesvaroja pääsääntöisesti käsitellä mutta kaavan aluevaraukset on yhteen sovitettu kokonaismaakuntakaavassa tehdyn maa-ainesvarojen kokonaisratkaisun kanssa. 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi vahvistettuun sekä ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan sisältyy mm. väylien, aluevarausten, mitoituksen ja suojelumerkintöjen muodossa elinkeinoelämää tukevia pyrkimyksiä. Niillä taataan vastaavat logistiset, alueelliset, työvoima-/yritystarjonta, jatkuvuus yms. edellytykset Kanta-Hämeessä. Näiltä osin vaihemaakuntakaava jatkaa vahvistetun maakuntakaavan mukaista elinkeinojen kehittämistä pääosin vanhoin periaattein. Vaihemaakuntakaavaan on lisätty erityinen elinkeinojen kehittämisen kohdealue merkintä. Ratkaisulla edistetään elinkeinoelämän integroitumista alueen maankäyttöön. Yksityiskohtaisesti edistetään uusien elinkeinomuotojen, esim. maaseudun rinnakkaiselinkeinojen, kehittymistä sekä linkittymistä paikalliseen jo olemassa olevaan alue- ja elinkeinorakenteeseen. Ratkaisulla oletetaan lisättävän merkittävästi rakennemuutoksessa olevien paikkasidonnaisten toimialojen mahdollisuuksia sulavaan muutokseen aiheuttamatta negatiivisia muutoksia lähialueella. Näin muutoksen hyödyt voidaan integroida tiiviimmin lähialueelle ja syntyvät rakenteet toteutuvat todennäköisemmin myös maisema-arvoihin paremmin sopeutuviksi. Julkista liikennettä, kauppaa ja keskustarakennetta on käsitelty uudella keskustojen ja vyöhykkeiden elinvoimaa tehostavalla tavalla. Pyrkimys on ollut turvata keskustojen houkuttelevuus ja saavutettavuus. Tämä on toteutettu mm. rajaamalla tai laajentamalla joitain keskusta-alueita sekä kytkemällä elinkeinojen, asumisen ja palveluiden kehittämisalueet selkeämmin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Alueiden saavutettavuus turvataan pääosin joukkokuljetusvälinein jonka toimintakyky on varmistettu pääväylien varsien täydennysrakentamisella. Määräyksiin ja suosituksiin on lisätty myös laadullisia kriteerejä keskusta-alueiden houkuttelevuuden varmistamiseksi. Kanta-Hämeen maakunnan erikoispiirteenä voidaan pitää metropolialueen erityistarpeita virkistys- ja lomanvietto- 61 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

80 paikkana. Tämä luo merkittävää painetta osoittaa kestävästi tarvittavia maa-alueita edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Ottaen huomioon Kanta-Hämeen ja etenkin Hämeenlinnan historiallinen merkitys sekä Lounais-Hämeen laajat luontoarvot on matkailuelinkeinon merkitys huomioitu merkittävänä tulonlähteenä. Tästä johtuen matkailun kannalta merkittävien alueiden ja suojelupyrkimysten merkitys on kaavaratkaisussa tietoisesti huomioitu mm. Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston, Vanajaveden, Aulangon, Evon, luonnonpuistojen yms. alueiden läheisyydessä. Tuulivoima-alueiden osoittaminen maakuntakaavassa vastaa haasteeseen tuottaa energiaa ekologisemmin, ja edesauttaa valtioiden välisten päästönormien tavoittamista vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimaloiden alueet edesauttavat elinkeinorakenteen kilpailukykyä ekotietoisemmilla markkinoilla ja luovat uusia työpaikkoja Kanta-Hämeeseen. Forssan eteläpuolisen Kiimassuon ympäristöhuoltoa ja kierrätystä palveleva aluekokonaisuus vahvistuu alueen toiminnan ja pinta-alan laajetessa. 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen Maisema-alueet ja luonnonarvot on käsitelty kattavasti voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavassa on noudatettu voimassa olevan maakuntakaavan suojelutavoitteita ja vahvistettu niitä mm. tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta keskustoissa ja väylästöjen varsilla. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinteät muinaisjäännöskohteet on vaihemaakuntakaavassa päivitetty. 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Vahvistetussa kokonaismaakuntakaavassa on käsitelty maakunnan virkistykseen soveltuvat alueet ja ulkoilureitit kokonaisvaltaisesti. 1. vaihemaakuntakaavassa ei pääsääntöisesti virkistysasioita käsitellä, mutta vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on sovitettu yhteen kokonaiskaavan ratkaisun kanssa. Virkistysaluevarauksia ei ole pirstottu ja viheryhteyksien säilyminen on pyritty turvaamaan viheryhteystarvemerkinnöillä. 62

81 MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Maakuntakaavan toteuttaminen tapahtuu pääsääntöisesti maakuntakaavaa yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai suunnittelun kautta. Maakuntakaavan oikeusvaikutuksista muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 32 :ssä. Asunto- ja työpaikkaalueiden kaavallisesta ja kunnallisteknisestä toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti kunnat, Työpaikka-alueiden ja kaupan aluevarausten toimintojen toteuttamisessa elinkeinoelämä on ensisijainen toimija. Liikenneväylien toteuttaja on valtio. Eräiden liikennejärjestelyjen osalla tulee kyseeseen myös valtion, kuntien ja elinkeinoelämän toteuttamiseen tähtäävät kumppanuussopimukset. Voimansiirtoyhteyksien toteuttamisesta vastaavat energiayhtiöt. Tuulivoiman tuotantoalueen toteutuksesta vastaa ao. tuulivoiman tuotantoyritys. Maakuntakaavan toteutumista seurataan mm. kaavalausuntojen ja maakuntakaavan toteutukseen tähtäävien suunnitelmien etenemisen seurannan kautta. Aluevarausten toteutumisen seurannassa hyödynnetään paikkatietoaineistoja. Hämeen liitto laatii vähintään kerran valtuustokaudessa yhteenvetoraportin maakuntakaavojen toteutumisesta. MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVASSA Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa muutetaan ja kumotaan osia vuonna 2006 vahvistetusta maakuntakaavasta. Niiltä osin kuin aluevarauksia ei muuteta tai kumota ne jäävät edelleen voimaan. Kaava-aineistoon sisältyy maakuntakaavojen yhdistelmä, josta kokonaisuus ilmenee. Muutokset vahvistettuun maakuntakaavaan ja siitä poistettavat alueet ilmenevät erillisestä liitteestä. ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kanta-Hämeessä on korkeatasoisia esimerkkejä sekä valtakunnallisesti, maakunnallisesti että paikallisesti merkittävistä arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Nämä ovat alueellisesti, ajallisesti ja teemallisesti monipuolisia vaihdellen yksittäisistä kohteista laajoihin kylä- ja kaupunkiympäristöihin sekä maisemakokonaisuuksiin. Valtioneuvosto on päättänyt , että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY 1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi käsittää uuden aluerajauksen, joka on sisällytetty 1. vaihemaakuntakaavan pääkartalle sekä sisällöllisesti huomioitu vaihe-kaavaa koskevissa ratkaisussa. RKY-aluerajaus on lisäksi esitetty erillisellä teemakartalla yhdessä muiden rakennettua kulttuuriympäristöä koskevien suojelumerkintöjen kanssa. Rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvä 1. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi on esitetty kaavaratkaisun kokonaisvaikutusten arvioinnin yhteydessä (ks. Hämeen härkätie on esitetty Kanta-Hämeen voimassa olevassa maakuntakaavassa, eikä sitä siitä syystä esitetä 1. vaihemaakuntakaavassa. 63 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka

82 LIITTEET 64

83 KANTA-HÄMEEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Asuminen, elinkeinot ja logistiikka 65