Lausunto valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välisestä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto valtion ja Turun kaupunkiseudun kuntien välisestä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksesta / /2014 Kaupunginhallitus Hallintojohtaja Riitta Luotio: Valmisteilla oleva uusi Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maan käy tön, asumisen ja liikenteen sopimus perustuu pää minis te ri Sipilän hallituksen ohjelmaan , jonka mukaisesti hallitus sol mii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asun to tuotan toa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kau pun ki seu tujen kanssa. Laadittava sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion vä lisel le maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimukselle Turun seudulla MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuon na 2012 hyväksytty rakennemalli 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuo si na hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitusohjelmat liit teenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja ra ken ne mal li alu een liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sopimus on Turun seudun kuntien välinen, kuntien ja valtion välinen sekä val tio-osa puol ten välinen sopijaosapuolten maankäytön, asumisen ja lii kenteen yhteisen tahtotilan ja kehityssuuntien kuvaus. Sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, val ta kun nal lis ten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energia ta voit tei den toteutumista Turun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työ paikko ja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja jouk ko lii ken nevyö hyk keil le asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimen pi tei den avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan siten, että se mahdollistaa kestä vän liikkumisen edistämisen ja hyödyntää olemassa olevia ja tulevia hyviä jouk ko lii ken ne vyö hyk kei tä. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukko lii ken tees sä lisätään. Kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta lisätään ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syntymistä käyt täjil le henkilö- ja tavaraliikenteessä.

2 Vastaavasti sopimuksella edistetään seudun kuntien yhteisesti hyväksyttyjen stra te gioi den, suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista sekä tuetaan pää töksen te koa. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa toiminnallisen kaupunkiseudun ja kas vu vyö hyk keen kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja toimivuutta. So pi muksel la parannetaan uusiutuvan elinkeinorakenteen kehittymisedellytyksiä, palve lui den ja työpaikkojen saavutettavuutta, elinympäristön viihtyisyyttä ja so si aa lis ta kestävyyttä mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen tähtäävillä toi men pi teil lä. Liikennejärjestelmää kehitetään saavutettavuus, matkaketjujen toimivuus, ta lou del li suus ja turvallisuus huomioiden. Kestävää liikkumista vah vis te taan parantamalla jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita sekä kehit tä mäl lä ja hyödyntämällä älyliikenteen keinoja ja liikkumisen di gi taa li sia palveluita. Naantalin kaupungilta odotetaan kommentteja valmisteilla olevaan so pi musluon nok seen mennessä. Sopimusneuvottelut val tio-osa puo len kanssa saattavat tuoda merkittäviä muutoksia sopimusluonnoksen teks teihin, joten sopimus tuodaan vielä erikseen hyväksyttäväksi. Liitteenä on päivätty MAL-sopimusluonnos. LIITE B1, KH Tekninen johtaja Kimmo Suonpää, yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi ja maankäyttöpäällikkö Eli se Lehikoinen: Turun seudulla tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla: I II III Vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia. Edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti mer kit tävien hankkeiden toteutusta. Edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma - Turku - Hel sinki - Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta. Asetettuihin tavoitteet pyritään saavuttamaan seuraavilla MAL-so pi muk sessa kuvatuilla toimenpiteillä: 1 Etelä-Suomen kasvukäytävä (Pohjoinen kasvuvyöhyke) a TEN-T-ydinverkkokäytävän kehittäminen b Yritysalueiden kehittäminen 2 Matkailua edistetään alueen vahvuuksiin, saaristoon ja kult tuu ri ympä ris töön, tukeutuen

3 a b Kunnat sitoutuvat kehittämään matkailua palvelevaa maankäyttöä Parannetaan ainutlaatuisen saariston saavutettavuutta 3 Keskukset ja täydennysrakentaminen a Keskustoja kehitetään ja täydennetään b Maankäyttöä tukevia väyliä kehitetään 4 Kehittyvät asemanseudut a Seudullinen Matkakeskus - yhteisterminaali ja viihtyisä pal ve lu keskus b Kupittaan asema - joukkoliikenteen solmukohta 5 Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne a Raitiotien suunnittelu etenee b Maankäyttöä tehostetaan joukkoliikenteen vyöhykkeillä 6 Monipuolinen asuntotuotanto a Asuntotuotantoa toteutetaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ja Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman mu kai ses ti b Tukimuotojen ja maapoliittisten toimien kohdentaminen Turun kaupun ki seu dun kohteisiin c Asuinympäristön ja -rakentamisen laadun sekä monimuotoisuuden ke hit tä mi nen d YM:n toimenpiteet täydennysrakentamisen edistämiseksi 7 Palvelujen saavutettavuus a Maankäytön ja palveluverkon tasapainoinen kehittäminen lä hi pal velui den turvaamiseksi b Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen c Joukkoliikenne palveluna (MaaS) d Matkaketjujen toimivuus 8 Liikenneturvallisuuden parantaminen Sopijaosapuolet toteuttavat Turun seudun (rakennemallialueen) lii ken ne järjes tel mä suun ni tel man tavoitteiden mukaisia pieniä, vaikuttavia ja kus tannus te hok kai ta liikenneverkon kehittämistoimia MAL-hankeohjelman ra hoituk sel la. Valtio ja kunnat osallistuvat toteuttamiseen yhtä suurella rahoitusosuudella. Ra hoi tus on 10 milj. (valtio 5 milj. ja kunnat 5 milj. ) sopimuskaudella ja se kohdennetaan toimenpiteisiin, jotka edistävät erityisesti jouk ko lii kenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta. KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon MAL-so pi mus luon nok ses ta :

4 Sopimusluonnoksessa todetaan mm. (Keskukset ja täy den nysra ken ta mi nen), että keskustojen kehittämistä jatketaan ra kenne mal lis sa kuvattuihin keskustojen ominaispiirteisiin ja vahvuuk siin tukeutuen. Sopimuksessa tulisi mainita myös, että raken ne mal lin ydinkaupunkialueen rajaus päivitetään. Kohdassa, jossa kuvataan sitä, että kunnat sitoutuvat te hos tamaan maankäyttöä joukkoliikenteen vyöhykkeillä ja vah vis tamaan joukkoliikennekaupunkia, tulisi raitioteihin ja run ko bussi lin joi hin tukeutuvien alueiden ja maakuntakaavan kau pun kike hit tä mi sen kohdealueen lisäksi mainita rakennemallin ydinkau pun ki alu eet. Naantalin kaupunki esitti E18-tien ke hit tä mis sel vityk ses tä antamassaan lausunnossa, että Vanton ja Kaanaan erita so liit ty mien välistä tieosuutta parannettaisiin mah dol li simman nopealla aikataululla. Kehittämisselvityksessä to det tiin kyseisen tieosuuden parantamisen olevan koko kehätien (E18/kt40) kustannustehokkain toimenpide kevyiden ja ras kaiden ajoneuvojen matka-aikojen sekä liikenneturvallisuuden pa ra ne mi sen suhteen. Huomionarvoista on, että hankkeen hyöty kus tan nus suh de arvioitiin parhaimmaksi verrattuna noin 30 muu hun suunnitelmassa esitettyyn parantamiskohteeseen. Naantalin Satamatien ja Kaanaan eritasoliittymän välisen tiesuun ni tel man laatiminen tulee ottaa mukaan uuteen MAL-sopi muk seen ja käynnistää omana hankkeenaan. MAL-so pi musluon nok sen perusteella käynnissä olevassa yleis suun ni tel mas sa huomioidaan kehitteillä oleva Blue Industry Park (BIP) -yri tysalu een ja telakan tarpeet kuntakaavoineen ja ka tu suun ni tel mineen. E-18 yleissuunnitelman laajuuden ja suunnittelun vaiheen vuoksi on perusteltua ottaa E18 Naantalin Satamatien ja Kaanaan eritasoliittymän välinen satamaa, suurteollisuutta ja saaristoliikennettä palveleva tieosuus nopeasti suun ni tel ta vak si ja toteutettavaksi omana hankkeenaan. Tätä toi min ta mal lia tukee E18 kehittämissuunnitelmassa todettu korkea kus tan nuste hok kuus sekä tieosuuden nykyiset suuret puutteet tie osuu den välityskyvyssä ja turvallisuudessa. Tieosuus ei si säl lä ympäristön kannalta herkkiä alueita ja on toteutettavissa ta vanomai sin rakennustoimenpitein kohtuullisilla kus tan nuk sil la. Hankkeen kiirehtimistä puoltaa myös se, että Naantalissa on meneillään Manner-Naantalin osayleiskaavan laatiminen ja oli si hyödyllistä edetä liikennesuunnittelussa ja maankäytön suun nit te lus sa samanaikaisesti. Lähitulevaisuudessa tällä tieosuudella teollisuuden aiheuttama lii ken ne, erityisesti raskas liikenne on kasvamassa mer kit tä-

5 KOKOUSKÄSITTELY: väs ti. Koko kaupunkiseutua palveleva mo ni polt to aine voi malai tos käynnistää toimintansa Naantalin Luolan teol li suus alueel la vuonna Laitos tavoittelee korkeaa bio polt to ai neiden osuutta lämmön ja sähkön tuotannossa. Laitoksen käyttöön ot to johtaa Vanton eritasoliittymän kautta E18 Turun kehä tiel le liittyvän raskaan liikenteen lisääntymiseen al ku vaihees sa noin 10 %:lla, ja tulevaisuudessa laitokselle suun tau tuva raskaan liikenteen määrä voi lähes kaksinkertaistua. On otet ta va huomioon myös se, että satamaliikenne ei ole vä henty mäs sä ja pikemminkin on mahdollisuuksia lisätä liikenteen mää rää, kun Suomen talous alkaa jälleen kasvaa. Naantalin kaupunki ja ELY-keskus tienpitäjänä ovat yh teishank kei na rakentaneet kevyen liikenteen väylän osuuksia, jotka palvelevat osana saariston pientä rengastietä. Kaupunki pitää tärkeänä kevyen liikenteen kehittämissuunnitelman laa timis ta koko rengastielle. Suunnitelma mahdollistaa jatkossakin väy län vaiheittaisen toteuttamisen varmistaen sen, että lop putu los on kokonaisuutena mahdollisimman hyvin toimiva. Runkobussilinjaston kehittäminen on tärkein joukkoliikenteen lä hi tu le vai suu den parantamistoimenpide. Superbussilinjaston kehittäminen parantaa nopealla aikavälillä jouk ko lii ken teen laatutasoa. Suunnittelussa ja toteuttamisessa pi täi si keskittyä matka-aikojen lyhentymistä tukeviin toi menpi tei siin etenkin nykyisillä korkeimman käyttöasteen linjoilla, ku ten välillä Naantali - Turku - Lieto/Kaarina. Kaupunginjohtaja tarkensi kokouksessa ehdotustaan seu raavas ti: Kaupunginjohtaja oikeutetaan täydentämään annettavaa lausun toa kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun pohjalta. Turun läntinen teollisuus- ja yrityskäytävä on ke hit tymäs sä Naan ta lin sataman ja uuden Blue Industry Parkin (BIP) välille. Käy tä vä sijaitsee TEN-ydin verk ko käy tävän varrella. Teol li suus- ja yrityskäytävän liikenteen ja muun kehittämisen tar pei ta tulee käsitellä suun ni tel massa yhtenäisenä kokonaisuutena. Saariston pienen rengastien kevyenliikenteen väylä tu lee toteuttaa niiltä osin, kuin suunnitelmat ovat jo val mii na.

6 KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan tarkennettu ehdotus hyväksyttiin.