Arviointikertomus 2013 / Valtuuston pyytämät selvitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointikertomus 2013 / Valtuuston pyytämät selvitykset"

Transkriptio

1 1 (11) Jämsän kaupunki Kaupunginhallitus Talous- ja suunnittelupäällikkö Selvitysten yhteenveto Erkki Kainulainen Arviointikertomus 2013 / Valtuuston pyytämät selvitykset Kaupunginvaltuusto on käsitellyt ( 23) tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2013 ja päättänyt tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti "pyytää kaupunginhallitukselta ja edelleen lautakunnilta ja johtokunnilta asianmukaiset selvitykset ja korjaustoimenpiteet tarkastuslautakunnan esittämistä huomioista ja selvityspyynnöistä siten, että ne voidaan käsitellä valtuustossa viimeistään syyskuun 2014 loppuun mennessä ja tarvittaessa huomioida vuosille tehtävässä taloussuunnitelmassa". Tarkastuslautakunnan esittämiä huomioita ja selvityspyyntöjä on käsitelty pykäläasiana vain sosiaali- ja terveyslautakunnassa (91 ). Sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja viranhaltijoilta saaduista selvityksistä ja lausunnoista on laadittu tämä yhteenveto. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät näkökohdat ja kannanotot sekä yhteenvedossa esitetyt selvitykset toimenpiteineen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa. TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT JA SELVITYSPYYNNÖT Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 on laadittu toimialojen kuulemisen ja arviointikäyntien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella. Arviointikertomuksessa on nostettu esiin havaintoja, joihin kaupunginvaltuuston, toimielimien ja johdon on kiinnitettävä jatkossa huomiota sekä selvityspyyntöjä, jotka tarkastuslautakunta esittää valtuustolle edelleen toimeenpantaviksi. Tarkastuslautakunnan arviointityötä varten on oltava olemassa täsmälliset valtuuston päätökset ja näiden seurantatiedot. Arvioinnin kannalta keskeisiä asiakirjoja ovat talousarvio ja toimintasuunnitelma taloudellisine ja toiminnallisine tavoitteineen sekä niitä vastaavat tilinpäätös ja toimintakertomus. Tarkastuslautakunta on tehnyt seuraavat havainnot ja kannanotot sekä selvityspyynnöt: 1. Havainto: Kaupungin strategisten prosessien tulokset ovat jääneet jälkeen vuotuisesta tavoitteiden, mittareiden, tunnuslukujen ja toimenpiteiden asettamisesta. Pitkän jänteen arviointi on hankalaa. Kannanotto: Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet ja mittarit on asetettava kaupungissa ja kuntakonsernissa siten, että niiden avulla voidaan ohjata toimintaa asetettuihin tavoitteisiin. Selvityspyyntö: Miten kaupunki aikoo kehittää strategiaprosessien toimivuutta ja jalkautusta luontevammaksi osaksi vuotuisia johtamisen vaiheita? kaupunginjohtaja Ilkka Salminen, vt. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen, talousjohtaja Ari Luostarinen, talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen Jämsän kaupungilla on kolme keskeistä strategiaa: Jämsän parempi tulevaisuus (voimaantulo ), palvelustrategia (voimaantulo ) ja Jämsän rakennemalli (voimaantulo ). Jämsän parempi tulevaisuus Jämsän parempi tulevaisuus -strategia on tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään laaja ja laadittu toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Strategian laadinnan jälkeen talouden taantuma ja erilaiset muut tekijät ovat muuttaneet voimakkaasti Jämsän kaupungin toimintaympäristöä: väestön väheneminen ja elinkeinoelämän rakennemuutos ovat jatkuneet, valtionhallinto on supistanut toimintaansa Jämsässä ja talouden taantuma on vaikuttanut työpaikkojen kokonaislukumäärään alentavasti.

2 Prosessin jalkauttaminen aloitettiin aikanaan perustamalla kymmenen työryhmää, joiden tehtäväksi annettiin strategian toimeenpano, mittareiden asettaminen ja tulosten mittaaminen. Työryhmissä oli runsaasti elinkeinoelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden edustajia ja suurelta osin työryhmien vetovastuu oli annettu elinkeinojen kehittämisyhtiölle. Toimeenpano ei ole täysin onnistunut, sillä perustetuilta työryhmiltä puuttui elävä sidos päätöksentekoon ja taloussuunnitteluprosessiin, työryhmien toiminnassa ja aktiivisuudessa oli suuria eroja, ja vuosittainen raportointi kaupunginhallitukselle jäi ohueksi. Edelleen toimeenpano jäi heikoksi, koska strategian toimeenpano ja siitä viestimistä ei koettu ja otettu osaksi esimiestyötä. Jämsän parempi tulevaisuus strategian ydinlinjauksia päivitetään osana Pertec Consulting Oy:ltä tilattua konsultointia. Strategian varsinainen päivitystyö on tarkoitus tehdä 2015 kesään mennessä. Palvelustrategia 2 (11) Palvelustrategian laatiminen käynnistyi 2011 jatkotyönä Jämsän parempi tulevaisuus strategialle. Kaupungin palveluntuotantoa ja palveluverkkoa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa strategisella tasolla kokonaisuutena. Palvelustrategian laadintaprosessi oli itsessään haasteellinen, sillä se oli uudenlainen tapa ajatella kunnan tuottamia palveluita kokonaisuutena. Toimintaympäristön nopeat muutokset ja kuntatalouden haasteet ovat vaikuttaneet mahdollisuuksiin toimeenpanna palvelustrategiaa. Palvelustrategian toteutus poliittisissa sektoritoimielimissä on parantunut, kokonaisuuden hallinnassa ja toimeenpanon nopeudessa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Taloussuunnittelun strategioita on viety eteenpäin vahvasti kaupunginhallitus vetoisesti. Toimeenpanoa seurataan toimiala- ja tulosaluekohtaisesti toimialoilla. Koko kaupungin tasolla taloussuunnitelma ja talousarvio sisältävät seurannan mittariston. Palvelustrategiaa päivitetään osana Pertec Consulting Oy:ltä tilattua konsultointia. Tulevan palvelustrategian toimeenpanoa vahvistaa sen sitominen osaksi esimiestyötä, jota vahvistetaan mm. koulutuksilla ja ohjeistuksilla. Jämsän rakennemalli Jämsän rakennemalli on maankäytön strateginen suunnitelma, joka on laadittu tukemaan kaavoitusta ja maankäyttöä. Rakennemalli ottaa myös kantaa kunnan taajamien erikoistumiseen ja palvelutarjontaan. Kunta voi omilla toimenpiteillään kaavoituksella, maapolitiikalla, lupakäytännöillä ja investoinneilla edesauttaa rakennemallin toteutumista. Rakennemallin toimeenpanossa taloudellisilla tekijöillä ja ennen kaikkea elinkeinoelämän omilla kehittämistoimenpiteillä on suuri merkitys strategian toteutumisen kannalta. Rakennemallin toteutumiseen vaikuttaa erityisen paljon maailmantalouden tilanne, sillä talouden taantuman aikaan kehittäminen hidastuu väistämättä. Jämsän kaupunki on kuitenkin tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä rakennemallin mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, mutta maailmantalouden tilanteen vuoksi useat hankkeet odottavat edelleen toteutumistaan. Miten kaupunki aikoo kehittää strategiaprosessien toimivuutta ja jalkautusta luontevammaksi osaksi vuotuista johtamista? Strategioiden pitää olla täsmällisemmin määriteltyjä ja niistä pitää pystyä johtamaan selkeä tavoitehierarkia, joka on looginen ja tukee myös vakaata talouden kehitystä. Vastikään Jämsän kaupungissa toteutettu esimieskysely vahvistaa käsitystä. Skaalalla 1 6 (1 = väittämä ei kuvaa nykytilaa lainkaan, 6 = väittämä kuvaa nykytilaa erittäin hyvin) heikoimmat tulokset saatiin juuri strategiseen ajatteluun liittyen. Väittämän (n=104) strateginen ajattelu ei toteudu kaikilla tasoilla keskiarvoksi saatiin 2,25 ja väittämän kaupungilla ole selkeää ja ymmärrettyä visiota tai strategiaa 2,65. Strategian laadintaan, sisältöön, jalkauttamiseen sekä toimeenpanoon liittyvistä ongelmista ja epäonnistumisista on otettava opiksi. Nyt käynnissä olevissa strategiaprosesseissa strategian toimeenpanoon kiinnitetään erityistä huomiota ja strategiatyö sidotaan osaksi johtamista ja esimiestyötä. Tulosten mit-

3 taaminen on osa vuotuista talousprosessia. Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat erilaiset palvelutoimenpiteet ja -määrät kukin omalla tavallaan. 3 (11) Hallituksen esityksessä uudeksi kuntalaiksi (esitys voimaan tulosta ), on esitetty säädöstä (39 ) valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta, jonka mukaisesti kunnan toimintaa ja taloutta johdetaan. Jämsän kaupungin strategioiden kehittämisessä, toimeenpanossa ja strategisessa johtamisessa on jo tässä vaiheessa huomioitava mahdollinen kuntalain uudistus. Ehdotus Jämsän kaupungin toimintatavaksi 1. Jämsän kaupungin strategiat kootaan uuden kuntalain mukaiseksi yhtenäiseksi asiakirjaksi, jonka toimeenpanoasiakirjana toimii taloussuunnitelma. 2. Operatiivisen johdon (toimialajohtajat, tulosaluejohtajat, lähiesimiehet) roolia strategian tulkitsemisessa ja toteuttamisessa organisaation eri tasoilla vahvistetaan. 3. Toimeenpanoa ja tuloksia seurataan osana strategisen suunnittelun vuosikelloa, joka sidotaan taloussuunnittelun aikatauluun. 4. Strategiset tavoitteet asetetaan toimintaympäristön mukaisesti ja niitä tarkastellaan valtuustokausittain. 5. Strategian toimeenpanolle asetetaan selkeät, yksinkertaiset ja yksiselitteiset mittarit, joilla on selkeä kytkös johtamiseen ja päätöksentekoon. Strategian toteutumista ja mittaustuloksia tarkastellaan vuosittain valtuustotasolla tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus seuraa toimialakohtaisten strategisten tavoitteiden toteutumista osana talouden neljännesvuosiraportointia. 6. Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa otetaan kantaa päätettävien asioiden strategiakytkentään. Ehdotus päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöönotosta on esitetty tarkastuslautakunnan selvityspyynnön kohdassa kaksi. 2. Havainto: Päätösten valmistelusta ja seurannasta saadaan erilaisia tietoja ja näkemyksiä riippuen siitä, kuka tai mikä toimiala asioista tai säästöistä kertoo. Vaikutusten arviointia varten on mm Kuntaliitto laatinut suosituksen ja oppaan. Kaupungissa on jo kokemusta yritysvaikutusten ennakkoarvioinnin menetelmän käytöstä. Kannanotto: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien päättäjien tulee voida ennakkoon arvioida päätösehdotuksen ja mahdollisten päätösvaihtoehtojen vaikutuksia toimintaan ja talouteen monesta näkökulmasta, kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä. Selvityspyyntö: Miten ja minkälaisien asioiden päätöksien valmistelussa ja seurannassa kaupunki aikoo parantaa vaikutusarvioinnin ja jälkiseurannan menettelyjen hyödyntämistä? henkilöstöjohtaja Auli Korhonen Yleistä Päätöksenteon ennakkoarviointi tuo esille erilaisten päätösten ja toimintavaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Se lisää luottamushenkilöiden arvopohjaista päätöksentekoa ja tukee päätöksentekoa tiedolla ja tulevaisuuden näkökulmilla. Ennakkoarviointi tuo esille erilaisia päätösvaihtoehtoja, helpottaa tavoitteiden asettamista ja edesauttaa tavoitteiden toteutumisen arviointia. Lisäksi se tuo näkyville vaikutusten keskinäistä ristiriitaisuutta ja auttaa havaitsemaan vaikutusten ketjuuntumista ja verkottumista. Kuntaliiton suositus (2011) tähdentää eri vaikutusten samanaikaista tarkastelun tarvetta niin, että huomioidaan toisiinsa liittyvät ja eri aikoina tapahtuvat vaikutukset, esimerkiksi talousvaikutusten ja terveysvaikutusten samanaikainen arviointi. Vaikutustyyppeinä voidaan eritellä esimerkiksi kuntalaisvaikutukset, henkilöstö- ja organisaatiovaikutukset, ympäristövaikutukset ja taloudelliset vaikutukset. Kunnat.net-sivuilla on esimerkkiaineistoa ennakoivasta arvioinnista. Tilanne Jämsässä Jämsässä on ollut käytössä yritysvaikutusten arviointi noin kahden vuoden ajan. Kaupunginhallitus on päättänyt ( 252), että yritysvaikutusten ennakkoarviointi otetaan käyttöön Jämsän kaupungin

4 4 (11) päätösmenettelyssä kaikilla toimialoilla. Asiasta on laadittu ohjeet ja lomake liitettäväksi päätösmateriaaliin. Kaupunginhallituksen antamaa ohjetta on noudatettu, sillä toimialat ovat ottaneet ao. arvioinnin käyttöön merkittävimpien päätösten yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on oma-aloitteisesti pilotoitu päätösvaihtoehtojen ennakkoarviointia päätettäessä vanhusten asumispalveluyksikön Seppolan palvelutalon tuotannon järjestämisestä vuonna Arviointimalli on paikallinen sovellus Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käytössä olevasta mallista. Kaupunkiin kannattaisi nyt kehittää yksi yhteinen ohjeistus ja arviointimalli/arviointitapa, jossa arvioinnin kohteena olisivat Kuntaliiton suosittelemat vaikutustyypit ja sen lisäksi jo käytössä oleva yritysvaikutusten arviointi. Kuntaliiton suositus ja opas Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi budjettivuoden, valtuustokauden tai valtuustokauden ylittävällä aikajänteellä. Päätösesityksissä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto, jossa on kuvattu, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Vähimmäisvaatimus on, että tehdyn päätösesityksen vaikutukset arvioidaan, jos vaihtoehtoisia päätösesityksiä ei ole mahdollista tehdä. Kunnan on linjattava, mitkä päätökset tarvitsevat ennakkoarviointia. Kaikista päätöksistä ei ole tarpeen tehdä ennakkoarviointia ja aina ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vaikutusten arviointia kaikkien näkökulmien osalta. Ei esim. oikaisuvaatimuksista, tiedoksi saatettavista asioista, viran-, toimenhaltijoiden nimeämisissä eikä lautakunnan toimialaan kuuluvissa erityisasioissa esim. yksilöasiat yms. rutiinipäätöksistä kannattaa keskittyä arvioimaan vain niitä päätöksiä ja tavoitteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Kunta voi tehdä listan siitä, millaiset asiat on tarpeen tehdä ennakkoarvioinnin kohteeksi. Arvioinnit voidaan jakaa niiden toteuttamistavan mukaan ennakkoarviointiin, toimeenpanon aikaiseen arviointiin ja jälkeenpäin tapahtuvaan arviointiin. Ehdotus Jämsän kaupungin toimintatavaksi Jämsän kaupungissa otetaan käyttöön yksi yhteinen päätösten vaikutusten ennakkoarviointimalli (ohjeellinen malli liitteenä). Valmistelussa ja päätöksenteossa vaikutusten arviointi suoritetaan hyväksyttyjen strategioiden ja strategisten tavoitteiden kautta. 1. Ennakkoarviointi tulee tehdä, mikäli - päätöksellä on välittömiä tai pitkän aikavälin vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle (vanhukset, lapset) tai alueelle tai henkilöstöön; - jos päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia laajan väestönosan hyvinvointiin, elinoloihin ja terveyteen; - jos päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä, esimerkiksi merkittävät taloudelliset hankkeet; - kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai kyseessä on uusi palveluiden järjestämistapa; - yritysvaikutusten arvioinnista on olemassa jo omat menettelytapansa; - jos lautakunta tekee selvityksen tai suunnitelman jostakin merkittävästä asiasta. 2. Esittelijän tehtävänä on päättää ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta Ennen päätöksentekoa esittelijä vertailee eri päätösvaihtoehtoja ja punnitsee eri vaikutuksia toisiinsa ja kirjoittaa tuloksen perustelutekstiin ottamalla kantaa eri vaihtoehtoihin. esittelijä puoltaa esityksessään vain yhtä vaihtoehtoa, mutta samalla hän joutuu perustelemaan sen, miksi jokin muu vaihtoehto ei tule kyseeseen. 3. Päätösvaihtoehdot Arviointi alkaa nollavaihtoehdosta. Vähin vaatimus vaihtoehtojen laadinnassa on se, että kuvataan nk. nollavaihtoehto eli tilanne, joka on nykyinen toimintamalli tai käytäntö. Mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään?

5 5 (11) Vaihtoehtoiset päätösesitykset voivat muodostua myös maksimivaihtoehdosta (millainen päätösesitys olisi parhaimmillaan, jos esimerkiksi talouden rajoituksia ei tarvitsisi ottaa huomioon) tai kompromissivaihtoehdoista (millainen vaihtoehto olisi realistisin nykyisessä tilanteessa). Vaikutuksia tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikajänteen vaikutuksista on mahdollista tuottaa määrällistä tietoa esimerkiksi kustannussäästöistä tai kustannuspanostuksista. Pidemmän aikajänteen vaikutusten ennakoinnissa on usein tyytyminen karkeisiin ja laadullisiin kehityssuuntakuvauksiin, jossa numeerisia laskelmia ei pystytä osoittamaan. 4. Päätösten seuranta Tehtyjen päätösten vaikutuksia seurataan kunnassa valitun menetelmän mukaisesti. Jämsän kaupungissa ennakoitujen vaikutusten toteutumista sekä syntyneitä ennakoimattomia vaikutuksia voitaisiin arvioida esimerkiksi tilinpäätöksessä, toimintakertomuksessa, hyvinvointikertomuksessa, henkilöstökertomuksessa sekä tarkastuskertomuksessa. 5. Ennakkoarvioinnin toteuttamisen valmistelu Kaupunginhallituksen tulee päättää erikseen vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöönoton sisällöistä, tarkemmasta ohjeistuksesta, laajuudesta ja ajankohdasta. Niin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoidenkin koulutus ja perehdytys budjetoidaan etukäteen talousarvioon. 3. Havainto: Taloussuunnitelman toteutuminen täyttää niukasti tasapainoisen talouden rajan. Vuoden 2013 ylijäämäisyys johtuu osin verotuksen jaksotuksen muutoksesta ja investointien siirrosta. Talouden tasapainottamisen toimenpiteissä ei kaikilta osin ole huomioitu kunnan kokonaistaloutta mukaan lukien liikelaitokset. Kannanotto: Kunnan on noudatettava kuntalaissa mainittua talouden tasapainottamisen vaatimusta. Satunnaisten seikkojen aiheuttaman ylijäämän tähden on edelleen tarpeen kiinnittää erityistä huomiota talouden tasapainoisuuteen. On syytä jatkaa talouden tasapainon varmistavia toimenpiteitä. Selvityspyyntö: Miten talouden johtamista ja arviointia tullaan kehittämään vakiintuneen tasapainon saavuttamiseksi? talousjohtaja Ari Luostarinen Kaupungin strategiassa nostetaan talouden asemaa mahdollistavaksi päätekijäksi. Kokonaistalouden ennustettavuutta lisätään nopeuttamalla seurantaprosessia. Taloushallinnon roolia talousprosessien ohjaamisessa nostetaan ja eri talous- ja yhteistyöprosessit käydään lävitse. Työ on jatkuvaa, mutta pääosa toimintaprosesseista on tarkoitus käydä vuoden 2015 aikana lävitse. Työ on jo aloitettu johtamisen projektien yhteydessä. Esimiesten tietotaitoa lisätään mm. tietoiskuin ja yhteispalaverein. Toimialojen talousvastaavien palavereita lisätään ja osa niistä teemoitetaan. Lisäksi järjestetään eksakteja neuvontapalavereja kohdennetusti, kun tarvetta niihin ilmenee. Toimintatason vastuuta raportoida havaituista puutteista toiminnassa ja taloudenpidossa korostetaan. Taloussihteerit toimialoilla ovat yhdyshenkilöitä entistä enemmän talouspalveluiden ja toimialojen välillä. 4. Havainto: Konserniyhtiöiden ohjaus tapahtuu ilman kaupunginhallituksen ja -valtuuston etukäteistä käsittelyä. Kaupunginhallituksen ja omistajaohjauksen tavoitteet ja toimenpiteet ovat epäyhtenäiset. Havaintoa tukevat poliittisten elinten ja konserniyhteisöjen johdon näkemykset. Kannanotto: Konserniohjauksen prosessin ja tavoitteiden asettamisen on oltava selkeää. Selvityspyyntö: Miten kaupunki kehittää ja ottaa käyttöön uusia konserniohjauksen menettelytapoja?

6 6 (11) talousjohtaja Ari Luostarinen Konsernikeskusteluissa käydään läpi kunkin yhtiön tilanne tarkasti. Muistio merkittävistä asioista on saatettu kaupunginhallituksen tietoon. Kaupunginhallitukselle on mahdollistettu etukäteen ottaa kantaa oleellisiin kutakin yhtiötä koskeviin asioihin ja keskusteluissa esille nostettaviin omistajan ohjaustoimenpiteisiin. Esille nostettavat asiat voivat koskea kaikkia yhtiöitä tai jotakin yhtiötä koskevaan asiaan. Yhtenäistä mittaristoa ei yhtiöiden toiminnan luonteen erilaisuuden vuoksi ole voitu rakentaa. Menneinä vuosina on yhtiöiden määrän ja toiminnan oikean tason saavuttaminen ollut ensisijainen tavoite, joka on kirjattu kuntien yhdistymissopimukseen. Omistajapoliittiset päälinjaukset, joita on noudatettu, löytyvät pääosin jo em. asiakirjasta. Päämäärää kohti on edetty pienin askelin. Eräillä yhtiöillä on edelleen suuria taloudellisia vaikeuksia ja taloudelliset tavoitteet on ollut pakko ilmoittaa sanallisesti, koska tavoitteen toteutuminen on ollut enemmän kiinni ulkopuolisista tekijöistä kuin yhtiöstä itsestään (esim. ARA, valtiokonttori). Mittaristoa yhtiöille kehitetään toiminnan luonteen mukaisesti, joitakin eksakteja mittareita otetaan käyttöön jo taloussuunnitelmassa Yhtiöiden mittareiden on kuitenkin oltava hyvin ylätasolla, koska toiminnalliset päätökset yhtiöissä tekee yhtiön omat toimielimet ja yhtiöiden säädöspohja on osakeyhtiölaissa sekä vero- ja kirjanpitosäädöksissä. 5. Havainto: Useissa kuulemisissa toimialojen ja yhteisöjen johto odotti kaupungilta yhteisiä sisäisen valvonnan käytänteitä, joita kukin alue voisi tarkoitukseensa sopien täydentää. Kannanotto: Sisäisen valvonnan onnistumisen edellytykset on varmistettava. Selvityspyyntö: Miten kaupunki kehittää ja ottaa käyttöön uusia sisäisen valvonnan menettelytapoja ja johtamisprosesseja? talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntalain muutoksen mukaisesti Jämsän kaupungille ja kaupunkikonsernille sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on valmisteilla ja se korvaa aikanaan kaupunginvaltuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen. Yleisohjeella on tarkoitus ohjeistaa tarkemmin sisäisen valvonnan tavoitteista ja menettelytavoista käytännön tasolla. Sisäinen valvonta on koko organisaation läpikäyvä prosessi, jolla tavoitellaan toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta, raportoinnin riittävyyttä ja luotettavuutta sekä omaisuuden ja resurssien turvaamista, mutta myös lakien, ohjeiden ja päätösten mukaista toimintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytyksiä ja ne ovat samalla osa johtamista, toiminnan ohjausta ja palvelujen laadun varmistamista. Kuitenkaan sisäinen valvonta ei kuulu kaupunkikonsernissa pelkästään johdon ja esimiesten tehtäviin. Jokainen työntekijä vastaa omissa käytännön tehtävissään sisäisestä valvonnasta ja myös riskien tunnistamisesta ja arvioinnista. Jokainen työntekijä on velvollinen raportoimaan lähiesimiehelleen välittömästi havaitsemistaan riskeistä, virheellisistä menettelyistä, työturvallisuuden vaarantumisesta ja läheltä piti - tilanteista. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kuin itsestään osana työntekijän päivittäisiä tehtäviä ja toimintaprosesseja. Jämsän kaupungissa on tällä hetkellä käynnissä kaksi erillistä projektia, joilla kehitetään toimintaprosesseja ja toiminnan ohjausta sekä varmistetaan palvelujen laadun toteutumista. Samalla toteutetaan myös sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle asetettuja tavoitteita. Lisäksi on valmisteilla Uudistuva esimiestyö -hanke, jossa keskitytään tiedolla johtamisen ja esimiesten osaamisen kehittämiseen. Työsuojelurahaston rahoittamassa Toimistopalvelut tuloksellisemmin yli hallintorajojen -projektissa selvitetään toimistopalvelujen optimaalista ja kustannustehokasta järjestämistapaa kolmen eri selvitysryhmän toimesta (myyntilaskutus, asianhallinta ja kokousjärjestelyt, neuvontapalvelut). Hankkeessa konsultoijana toimii MCompetence Oy.

7 7 (11) Palvelustrategian ja johtamisjärjestelmän uusiminen -hankkeessa tavoitteena on uudistaa palvelustrategiaa ja kaupungin johtamisjärjestelmää sekä selvittää samalla kaupungin optimaalinen henkilöstömäärä. Konsultiksi ja selvitystyön tekijäksi on valittu Pertec Consulting Oy. Näissä edellä mainituissa projekteissa viedään organisaatioon ja esimiestasolle uusia johtamismenetelmiä ja -prosesseja. Toisaalta projekteissa käydään läpi tuotantoprosesseja ja tarkastellaan niiden sujuvuutta ja tehokkuutta. Samalla voidaan tarkastella prosesseissa sisäisen valvonnan toteuttamista ja riskienhallintaa eri näkökulmista ja ottaa käyttöön yhteisiä menettelytapoja ja käytänteitä, jotka edesauttavat sisäisen valvonnan tavoitteiden toteutumista. 6. Havainto: Sosiaali- ja terveystoimen alueella on talouden hallinta parantunut, mutta kuitenkin erikoissairaanhoidossa sekä sosiaali- ja perhepalveluissa on merkittävät kulujen ylitykset. Lisäksi toimialan sisällä toimialueiden vastuiden selkeyteen ja vaikuttavuuteen sekä ajantasaiseen ja selkeään raportointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kannanotto: Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Selvityspyyntö: Miten talousarvion laadinnan ja sisäisen valvonnan luotettavuutta sosiaali- ja terveystoimessa parannetaan jatkossa? sosiaali- ja terveyslautakunta (91 ) Valmistelu: Sosiaali- ja perhepalvelut, Sosiaalityö ja perhepalvelut ja vammaispalvelut tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Teoriassa on täysin perusteltua ja kannatettavaa, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Valitettavasti se on Jämsän kaupungissa käytännössä mahdotonta nykyisellä budjettitekniikalla. Näin siksi, että meillä on Jämsän ja Jämsänkosken kuntaliitoksen jälkeen vuosi toisensa jälkeen alibudjetoitu sosiaalityö- ja perhepalvelut tulosalueen määrärahat. Käytännössä tämä on tapahtunut siten, että ensin määrärahat on budjetoitu soten talousarvioon realistisesti. Sen jälkeen on alkanut ns. talousarvion karsintakierrokset (raamiin asettaminen), jonka seurauksena on vuosi toisensa jälkeen jouduttu alibudjetoimaan. Tästä esimerkkinä ovat vuodet 2012, 2013 ja 2014 (jaettu tarkastuslautakunnalle ennakkomateriaalina, PowerPoint-esitys tarkastuslautakunnan kokouksessa ). Kyseisinä vuosina talousarvioon on varattu noin euroa vähemmän rahaa kuin edellisen vuonna on käytetty. Toivottavasti tämä ei enää toistu v talousarvion laadinnassa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on tulosalueillani tapahtunut myös merkittäviä määrärahojen käytön alituksia: Vammaispalvelujen tulosalueen nettomenot alittuivat eurolla. Vastaavaa alitusta ei ns. uuden Jämsän historian aikana ole tapahtunut. Tätä ei jostain syystä ole mainittu arviointikertomuksessa, vaikka tästä tarkastuslautakunnan kokouksessa kerroin ja asia on erikseen mainittu kokouksessa näyttämässäni PowerPoint-esityksessä. Myös toimeentulotuen nettomenot alittuivat ensimmäisen kerran uuden Jämsän aikana (alitus perustoimeentulotuessa brutto, täydentävässä toimeentulotuessa netto). Kuluvan vuoden talousarvioon sosiaali- ja terveyslautakunta tekee esityksensä lisämäärärahoista Sosiaalityö- ja perhepalvelut -tulosalueella ylityksiä on tulossa lastensuojelun avohuollon tukitoimiin ( ) ja jälkihuoltoon ( ) sekä päihde- ja mt-kuntoutujien asumispalvelujen ostoon ( ). Suomessa jo kolmatta vuotta vallitseva talouden taantuma heijastuu perheiden toimeentuloon ja arkeen monella tavalla. Mikäli talous ei pikku hiljaa känny kasvu-uralle, ei liene kovin realistista odottaa sosiaalityön ja perhepalvelujen kysynnän vähenevän lähiaikoina. Sosiaaliset ongelmat ovat luonteeltaan jatkuvia. Suurin osa kuntien tuottamista palveluista on ns. lakisääteisiä palveluja. Vuositasolla merkittävien sosiaalipalvelujen kustannusten ennustaminen on mahdollista siten, että tiedossa on asiakassidonnaisten määrärahojen käytön minimitaso (esim. lastensuojelussa sijoitettujen lasten määrä eri yksiköihin). Kun näitä määrärahoja karsitaan ns. raamibudjetoinnin nimissä, on seurauksen vääjäämätön määrärahojen ylitys. Vaihtoehtona palvelujen antamiselle/budjetin ylittämiselle on lasten heitteillejättö ja lastensuojelulain noudattamatta jättäminen. Tätäkö ns. raamibudjetoinnilla haetaan? Alibudjetoinnin välttäminen on mahdollista. Sosiaali- ja terveystoimessa osataan ennakoida tulevan talousarviovuoden määrärahatarve melko tarkasti nykyisen palvelutarvearvion ja asiakaspohjan perusteella.

8 8 (11) Lisäksi on huomioitava se tosiasia, että joidenkin palvelujen piiriin saattaa vuoden varrella tulla uusia asiakkaita. Kun lähtökohtaisesti palvelujen kysynnän muutoksista ei mitään optioita ole tulevan vuoden talousarvioon ollut tapana budjetoida, voi palvelujen kysynnän muutoksesta aiheutua vuoden varrella tarve lisämäärärahalle. Toki on myös mahdollista, että palvelutarve vuoden aikana poistuu ja sitä kautta määrärahoja säästyy. Lakisääteiset palvelut on joka tapauksessa annettava ja tietyt palvelut kuntalaisille on turvattu lailla ns. subjektiivisina oikeuksina. Kyseiset palvelut on annettava riippumatta siitä, onko talousarviossa määrärahaa vai ei. Nykyinen talousarvion seuranta ns. kvartaalijaksoissa on mielestäni hyvä ja kannatettava. Ongelma ei mielestäni ole liittynyt sisäiseen valvontaan, vaikkakin tulosyksikköjohtajien ja muiden esimiesten roolia omien budjettiensa seurannassa on edelleen syytä kehittää ja parantaa. Henkilökohtaisesti olen asian tiedostanut ja käymme tulosyksikköjohtajien kuukausipalavereissa talouden toteumat läpi säännöllisesti. Näin jokainen tulosyksikköjohtaja on tietoinen koko tulosalueen tilanteesta sekä myös kaikkien tulosyksiköiden tilanteesta. Poikkeamat käydään yhdessä läpi. Ongelmaksi olen kokenut sen, että talousarvion toteumat eivät ole täsmänneet kirjanpidon kanssa eli osa menoista kirjautuu vasta jälkikäteen ja valitettavasti kovin myöhään. Esimiesjakeluun tulleet talousarvion toteumat eivät siis olekaan pitäneet paikkaansa, kun merkittävä osa menoista on vielä kirjaamatta. Tämä on tuonut talousarvion toteutumisen arviointiin epävarmuuden ilmapiirin ja luotettavaa koko vuoden ennustetta on mahdoton laatia tältä pohjalta. Kuluvan vuoden aikana tähän toivon mukaan on tulossa parannusta. Valmistelu: erikoissairaanhoidon kustannusten seuraaminen, talouspäällikkö Raija Partanen Erikoissairaanhoidon kustannusten seuraaminen tapahtuu kaksitasoisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen toteutumaa seurataan kuukausittain kunnittain, Jämsä ja Kuhmoinen erikseen sekä tilaus yhteensä. Tällä seurannalla nähdään sairaanhoitopiirien käyttö, myös Keski-Suomen keskussairaalan kustannukset. Seuranta on valmis edelliseltä kuukaudelta seuraavan kuukauden noin 20. päivä. Tässä aineistossa ei kuitenkaan koskaan ole välttämättä mukana kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta muiden sairaaloiden kuten Helsingin yliopistollisen sairaalan ja muiden yliopistollisten sairaaloiden käyttö. Tämä raportti näyttää todellisen rahan käytön. Tilauksen toteutumaa seurataan tilausneuvotteluissa noin puolen vuoden kohdalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntina Jämsä ja Kuhmoinen maksavat erikoissairaanhoidon kustannukset 12 erässä. Neljä kertaa vuodessa kirjataan Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen keskussairaalan todellinen käyttö erikoisaloittain talousarvioseurantaan ja raportoimme tämän lautakunnalle. Kalliiden hoitojen tasausmaksu (50 euroa/asukas) kirjaantuu nykykäytännössä jo talousarviovuoden aikana ei siis vasta tilinpäätösvaiheessa kuten aikaisempina vuosina. Kalliiden hoitojen tasauksen nettovaikutus tulee maksuun tilinpäätösvaiheessa. Ensihoitokeskuksesta ei v maksettu ennakoita vaan se tuli maksuun vasta tilinpäätösvaiheessa ( euroa). Ensihoidon kustannukset kirjaantuivat vuonna 2013 perusterveydenhoitoon. Jokilaakson sairaalan osalta kustannusseuranta erikoisaloittain on kuukausittain. Talousarvio laaditaan tilauksen mukaisena ja muut kunnan kustannettavat meno- ja tulolajit arvioidaan. Tilauksen toteutumaa seurataan erikseen, koska tilauskausi on eri kuin kunnan budjettikausi. Tilauksen toteutumaa seurataan ohjausryhmässä. Myynnin toteutumaa muille kunnille seurataan kuukausittain. Saatavia seurataan kuukausittain. Valmistelu: erikoissairaanhoidon kustannuksista/kustannusten hallinnasta, hallintoylilääkäri Heimo Lajunen Erikoissairaanhoidon lähetekäytänteitä käydään säännöllisesti läpi yhteistyössä lähetteiden laatijoiden (omat lääkärit ja JLT:n lääkärit). Heitä on informoitu sillä ajatuksella, että ymmärrettäisiin säästää siinä, missä se turvallisesti on tehtävissä. Tilausarviossa haluttiin myös tilata vähänlaisesti ja näin tehdä tilaa yhteisyrityksemme Jokilaakson sairaalan mahdollisesti lisääntyvälle toiminnalle. Etenkin erikoissairaanhoidossa kustannusten hallinta on erityisen vaikeaa, koska pitäisi pystyä estämään yksittäisten potilaiden hakeutuminen hoitoon. Heillä taas on hakeutumiseensa lakisääteinen mahdollisuus. Ainoita mahdollisuuksia on vaikuttaa paikkakunnallamme toimiviin kollegoihin. Tätä me teemme.

9 9 (11) Toisaalta: mitä nuorempia ja kokemattomampia he ovat, sitä turvallisemmalta tuntuu epäselvissä tapauksissa lähetteen tekeminen eteenpäin. Jos ei lähetä, voi joutua siitä tilille, jopa syytetyksi tai ainakin saa usein potilaan antipatian ja sanomiset. Erikoissairaanhoitoa tekevät tahot taas selkeästi kilpailevat potilaista ja ottavat siten avosylin vastaan. Jos potilaita ei olisi riittävästi, jouduttaisiin siellä ikäviin sopeuttamisiin tai nostamaan vähempinä annettujen palvelujen yksikköhintoja. Sairaanhoitopiirin valtuustokin on tyytyväisempi, jos tuottavuus on hyvä, sairaala ahkera ja tulos plussalla. Tulevina vuosina voimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntana sairaanhoitopiirin ennusteisiinkin tukeutuen paremmin ja varmemmin ennustaa tulevan käyttötarpeen. Silloin tulee etukäteen myöntää reaalinen ja tarvittava taso ja tilata tuo ennusteen määrä. Erikoissairaanhoidossa syntyy jatkuvasti uusia mahdollisuuksia hoitoihin. Näitä potilaat haluavat ja hakeutuvat hoitoon sinne, missä niitä annetaan. Kustannukset nousevat. 7. Havainto: Sosiaali- ja terveystoimen alueilla on olemassa suuri määrä kansallisia mittareita, mutta niiden käyttökelpoisuus johtamisen apuna on vaihtelevaa. Toimialalla pohditaan tarkoitukseen sopivien mittareiden valitsemista erikseen mm toimialan sisäistä, valtuuston ja kaupunginhallituksen työskentelyä varten. Kannanotto: Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on asetettava siten, että ne vastaavat kunkin toimielimen hyvää johtamista ja siihen liittyvää arviointia. Selvityspyyntö: Miten sosiaali- ja terveystoimi aikoo kehittää toimintansa laadullista johtamista? hyvinvointiasiantuntija Riitta Hjelt Tarkastuslautakunta on tehnyt tärkeän huomion laadullisen johtamisen ja laadun mittaamisen tärkeydestä sosiaali- ja terveystoimialalla. Määrällisiä mittareita, kuten käyntejä ja hoitopäiviä sekä hoitoon pääsyn määräaikoja on helppo seurata samoin henkilöstömitoituksen riittävyyttä, koulutusta ja potilasvaaratapahtumia. Sitä vastoin hoidon ja palvelun tuloksellisuuden sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten mittaaminen on hyvin haasteellista. Vielä haasteellisempaa on mitata hoidon kustannusvaikuttavuutta eli sitä miten palveluun laitettu raha tuottaa kuntalaisille lisää terveyttä ja hyvinvointia. Tähän meidän kuitenkin tulisi pyrkiä, jotta vähäiset varat kohdentuisivat oikein. Hoidon ja palvelun laatua on kehitetty vuosia. Terveydenhuollon kuntayhtymään on perustettu laaturyhmä jo vuonna 1995 ja myös sosiaalipuolella on vuosia kiinnitetty huomiota palvelun laatuun. Henkilöstöä ja esimiehiä on koulutettu mm. hoitoprosesseihin ja prosessien kuvaamiseen, mittaamiseen, sisäiseen auditointiin ja asiakaspalautteen keräämiseen. Sosiaali- ja terveystoimessa hoidon ja palvelun laatuun on pyritty vaikuttamaan kuvaamalla hoitoprosesseja. Pelkistetyt hoitoprosessit eivät aina palvele erilaisten asiakkaiden moninaisien ongelmien hoidossa vaan henkilöstö joutuu pitkälle turvautumaan omaan ammattitaitoonsa. Terveydenhuoltolain mukainen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta valmistuu syksyn 2014 aikana. Suunnitelma sisältää laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden mittareita. Mittarit pohjautuvat soten palvelustrategiaan ja valtakunnalliseen terveydenhuollon laatuoppaaseen (http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/terveydenhuollon_laatuopas.pdf). Valitettavasti valtakunnan tason terveydenhuollon laatuosaajat eivät ole oppaaseen löytäneet meille mitään uusia käyttökelpoisia helppoja mittareita, vaan opas kertaa meillä jo käytössä olevia menetelmiä. Mielestäni tämä osoittaa, että olemme laadun mittaamisessa vähintäänkin keskitasolla valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveystoimen johtokin haluaisi mieluusti käyttöönsä käyttökelpoisempia mittareita laadun ja kustannusvaikuttavuuden seurannasta, jos sellaisia olisi. Tiedossamme on muutamia elämänlaadun mittareita esim. 15 D, mutta näiden käyttöönotto vaatisi mittauksen tekemiseen ison työpanoksen, joka sitten olisi pois varsinaisesta asiakastyöstä ja kuntalaisten saamasta hyödystä ja on katsottu että sellainen mittaaminen ei ole järkevää ainakaan laajassa mittakaavassa. Syksyllä 2013 soten esimiehet kokoontuivat koulutuspäivään, jonka työpajassa kirjattiin yksiköiden laatumittareita koko toimialan mittareiden pohjalta. Osa yksiköistä sai mittarit silloin valmiiksi, osalla ne ovat edelleen kesken. Laatusuunnitelman valmistuttua syksyllä on suunnitelman jalkautuksessa haasteellisinta se, että esimiehiä ja henkilöstöä on vähennetty samalla kun palvelutarve monin osin on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksikön toiminnan kehittämiseen mukaan lukien laadun kehittäminen on

10 10 (11) aiempaa vähemmän aikaa. Ison osan kehittämiseen käytössä olevasta ajasta vievät valtakunnalliset lakisääteiset uudistukset kuten esim. kansallisen potilastiedon arkiston käyttöönotto ja erilaisiin kyselyihin ja selvityksiin vastaaminen. Potilastietojärjestelmä Effican seurantaosio on hyvin vanhalla ohjelmointitavalla tehty. Perusraportit saa helpolla, mutta pohjien muokkaaminen on haastavaa. Tälle vuodelle on varattu rahaa uudemman Effica- Raportoinnin hankkimiseen. Uusi ohjelmapalikka mahdollistaa aiempaa helpomman raportoinnin. Tällöin mahdollistuu säännöllinen käyntien seuranta ja esim. neljännesvuosivertailu ilman erillistä raporttiajoa, vaan ohjelmassa on mahdollista ajastaa tietyt raportit tulemaan sähköpostiin määräajoin. Esimiehet ja toimialan johto saa näin aiempaa helpommin määrällistä tietoa käynneistä ja hoitojaksoista ja pystyy helpommin reagoimaan toiminnan määrälliseen kehittymiseen. Käyntimäärien seuranta ei kuitenkaan tuo vastausta pyydettyyn kysymykseen hoidon ja palvelun laadun johtamisesta. Tilastoista saa käyntien lisäksi käyntisyyt, mutta ei tietoa, siitä onko annettu hoito auttanut asiakkaan vaivaan vai ei. Tavoitteenamme ei ole juoksuttaa asiakasta useita kertoja hoidossa vaan mahdollisimman vähillä käyntimäärillä saada asia hoidettua. Tämä on myös asiakkaan kannalta tärkeä osa laadukasta palvelua. Tarkastuslautakunnan kannanotot vuoden 2013 aikana Tarkastuslautakunnassa käytyjen keskustelujen lisäksi lautakunta pyysi vuoden kuluessa kaupunginhallitusta kiinnittämään huomioita muutamaan havaitsemaansa asiaan. Kaupunginhallitus on näiden pohjalta ryhtynyt tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta tulee alla mainittavien asioiden osalta seuraamaan tilannetta. 8. Havainto: Tarkastuslautakunta pyysi kaupunginhallitusta kiinnittämään huomiota siihen, että uusien riskien hallinnan säännöksien toteuttaminen vaatii monipuolisia, ammattitaitoisia ja merkittäviä ohjeistuksia. Kaupunginhallitus on merkinnyt tämän tiedoksi ja velvoittanut ajantasaisen ohjeistuksen laadintaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Näiden perusteiden pohjalta tullaan laatimaan yleisohje, jossa on tarkemmat menettelytavat toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi. Selvityspyyntö: Miten riskien kartoituksen ja hallinnan menetelmien muutoksien käyttöönotot ovat edistyneet? talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen Valtuuston tulee kuntalain 13 :n mukaisesti päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain muutos edellytti, että hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jämsän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Keväällä valtuusto muutti hallintosääntöä viranhaltijaorganisaation muutosten takia ja ne koskivat lähinnä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden esittelyä, poistuneille/poistuville virkanimikkeille delegoidun ratkaisuvallan siirtämistä ja kaupunginjohtajan sijaisena toimimista hänen ollessaan estyneenä. Hallintosäännön tarkistuksessa ei kuitenkaan otettu aiempaa enemmän kantaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelyihin. Hallintosääntöä kaikkinensa oli tarkoitus käydä läpi tarkemmin vielä tänä vuonna, mutta sen kokonaisuudistusta ei vielä ole aloitettu. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa noudatetaan tällä hetkellä kaupunginvaltuuston kevättalvella hyväksymiä perusteita sekä lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymää sisäisen valvonnan ohjetta. Uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on valmisteilla ja tarkoitus saattaa se kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä. Yleisohjeessa kuvataan aikaisempaa tarkemmin riskienhallinnan tavoitteita, perusteita ja järjestämistä sekä riskinhallintasuunnitelmien laatiminen. Ongelmana riskienhallinnan ohjeistuksessa on liika teoreettisuus, kun toimintayksiköissä on tarve saada käyttöön konkreettisia toimintaohjeita ja -menetelmiä. Riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja riskien hallintakeinoista on yleisohjeen liitteeksi tarkoitus laittaa ohjeellinen malli. Riskien arviointi ja hallinta on tällä hetkellä keskittynyt pitkälti kaupungin kiinteän ja irtaimen omaisuuden vakuutusten kattavuuteen. Omaisuutta ja henkilöstöä koskevat vakuutukset tarkistetaan kyllä vuosittain ja

11 11 (11) samalla käydään läpi ja analysoidaan mahdolliset vahingot, mutta strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toiminnan riskeihin ja vahinkoriskeihin liittyen toteutetaan vuoden 2014 aikana koko kaupungin organisaatiossa työn vaarojen arviointi ja siihen liittyvien riskien arviointi. Esimiehille suunnatut koulutukset ajoittuivat kevääseen Koulutuksessa käytiin läpi itse arvioinnin toteuttamista, mutta syvennyttiin myös työturvallisuuden joihinkin teemoihin kuten esimerkiksi asiakasväkivallan hallintaan. Jokainen esimies vastaa arvioinnin toteutuksesta yksikössään. Arvioinnin menetelmänä on RiskiArvi ja riskien arviointiin on käytössä oma erillinen ohjelmansa (verkkoversio). 9. Havainto: Tarkastuslautakunta pyysi kaupunginhallitusta kiinnittämään huomiota tietohallinnon vastuualueen vakaviin riskeihin. Kaupunginhallitus on päättänyt valmistella lopullista päätöstä varten määrärahaesityksen. Selvityspyyntö: Miten kaupunginhallituksen päättämät tietohallinnon riskejä koskevat toimeenpanot ovat edistyneet? vt. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiotaan erityisesti kahteen tietohallinnon vastuualuetta koskeviin riskiin: palvelintilat ja henkilöstöriskit. Tietohallinnon riskejä on käsitelty tarkastuslautakunnan kehotuksen perusteella kaupunginhallituksessa ja Palvelintilat Palvelintiloihin liittyvien riskien osalta tietohallinto on valmistellut määrärahaesityksen lisätalousarvioon 2014 ja sitä on käsitelty 2.6 kaupunginhallituksessa ja edelleen se on hyväksytty valtuustossa Palvelintilojen muutostyöt toteutetaan syksyn aikana. Henkilöstöriskit Henkilömitoituksen ongelmat johtuvat henkilöstön määrän vähenemisestä, useista päällekkäisistä laajoista lain edellyttämistä kehityshankkeista ja hankkeiden yhteistyökumppaneiden toimintaan liittyvistä ongelmista. Haasteet eivät ole olleet yksinomaan sisäsyntyisiä. Ulkoa tuleviin paineisiin on pyritty vaikuttamaan aktiivisesti neuvottelemalla ja reklamoimalla ongelmista. Tietohallinnon työkuormaan on haettu ratkaisua useita kertoja kaupungin johtoryhmässä. Henkilöstöriskeihin liittyvää ongelmaa ratkotaan mm. seuraavilla keinoilla: 1) Tietohallinnon henkilöresurssia on sitoutunut liiaksi projektihallintaan, joka ei edellytä tietohallinnon erityisosaamista vaan on normaalia kokousten kutsu ja sihteerikäytäntöä. Toimialojen omiin projekteihin nimetään jatkossa projektivastaavat, jotka vastaavat projektinhallinnasta. Tietohallinnon henkilöt ovat mukana projekteissa asiantuntijoina. Projektien vetovastuu / projektihallinnan henkilöresurssitarve tulee huomioida toimialojen talousarvion laadinnan yhteydessä. 2) Turhia helpdesk-tukipyyntöjen karsitaan. Toimialoille nimetään omasta henkilöstöstä lähitukihenkilöitä, joiden tehtävä on lähituen avulla karsia turhia helpdesk-pyyntöjä (esim. virtajohto ei ole seinässä, asian selvittäminen kuuluu ohjelman pääkäyttäjälle, ohjeita ei lueta jne). 3) Henkilöstön atk-perustaitojen parantaminen. Tietohallinto järjestää tarvittaessa atk-perustaitojen parantamiseen liittyvää koulutusta. Esimiesten velvollisuutena on määrätä henkilöt koulutukseen, mikäli atk-taidoissa on niin selkeitä puutteita, että ne haittaavat työn normaalia suorittamista. 4) Tietohallinnon työkuormaa pyritään pienentämään myös erilaisin tehtäväjärjestelyin, joiden tavoitteena on mahdollistaa tietohallinnon henkilöstön keskittyminen asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Henkilöstöriskien ratkaisemiseen ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Vakinaisen henkilökunnan palkkaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, kun kaupungin organisaatio on muutoksessa ja lausunnoilla olevan sote-järjestämislain tulevat vaikutukset kuntien toimintaan ovat epäselviä. Henkilöstöriskien minimoimiseksi Jämsän kaupungin tilintarkastusyhteisö BDO Audiator on toteuttamassa selvitystä, jonka tavoitteena on arvioida tietohallinnon resurssien mitoitus toimintakenttään nähden ja arvioida miten toiminta kannattaa jatkossa organisoida.

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Hyväksytty: kunnanhallitus OHJEET VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN. 1. Johdanto

Hyväksytty: kunnanhallitus OHJEET VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN. 1. Johdanto Hyväksytty: kunnanhallitus 25.3.2013 152 OHJEET VAIKUTUSTEN ENNAKKOARVIOINNIN TEKEMISEEN 1. Johdanto Kuntaliiton hallitus on 8.6.2011 pitämässään kokouksessa hyväksynyt kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöille,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Suomen arviointiyhdistyksen yhteinen seminaari 4.5.2012

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Suomen arviointiyhdistyksen yhteinen seminaari 4.5.2012 Arviointia, arviointitukimusta ja arviointitietoa - arviointimekanismit kunnassa - Kuntaliiton Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa suositus ja opas Itä-Suomen yliopiston Sosiaali-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8649/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 8649/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 72 Asianro 8649/00.01.04/2013 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen tarkastaja Tapani Laitinen Talous- ja strategiapalvelu Kuntalakiin v. 2012

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen

Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset alkaen Kaupunginhallitus 506 07.12.2016 Kaupunginvaltuusto 116 12.12.2016 Perusturvan toimialan siirrosta johtuvat hallintosääntömuutokset 1.1.2017 alkaen 40/01/010/2015 KH 506 Selostus: Savonlinnan kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunkikonsernin

Espoon kaupunkikonsernin Kirje 0 (4) Espoon kaupunkikonsernin 6.8.2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo 1.1.2014 Päätöspäivä: 18.11.2013 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Valtuusto 18.11.2013 1 (4) 1. Lainsäädäntö

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI Arviointiperiaatteet 2013 2016 1(5) Tarkastuslautakunta 20.6.2016 ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI 2013 2016 Periaatteet on tarkistettu tarkastuslautakunnan kokouksessa 20.6.2016. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIPERIAATTEET

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Ote: Kuntayhtymähallitus Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon

SISÄLLYSLUETTELO. Ote: Kuntayhtymähallitus Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon LIITE 1 Tarkastuslautakunta 8.11.2016 56 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Kuntayhtymähallitus 13.10.2016 103 Hallituksen vastaus tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2015 esitettyyn yhteenvetoon 103 Hallituksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Omistajaohjaus kuntakonsernissa

Omistajaohjaus kuntakonsernissa Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi. Kuntamarkkinat Sähköinen hyvinvointikertomus Salme Sundquist, kehityspäällikkö

Vaikutusten ennakkoarviointi. Kuntamarkkinat Sähköinen hyvinvointikertomus Salme Sundquist, kehityspäällikkö Vaikutusten ennakkoarviointi Kuntamarkkinat Sähköinen hyvinvointikertomus15.9.2011 Salme Sundquist, kehityspäällikkö Kuntaliiton hallitus päätti 8.6.2011 kokouksessaan Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET JOENSUUN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsitelty: Sisäisen tarkastuksen toimikunta 22.10.2015 Kaupunginhallituksen käsittely 2.11.2015 421 Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon

Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Kaupunginhallitus 297 26.11.2012 Kaupunginvaltuusto 77 03.12.2012 Toimenpiteet syyskuun 2012 ennusteen johdosta / Perusturvakuntayhtymä Karviaisen lisämääräraha vuoden 2012 talousarvioon Karviaisessa on

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi Johtosääntö 1 Voimaantulo 1.1.2017 Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus 2 2 Toimivallan siirtäminen 2 3 Suhde muihin säädöksiin

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan yleisohje

Sisäisen valvonnan yleisohje Sisäisen valvonnan yleisohje 1 (7) Sisäisen valvonnan yleisohje Tämä ohje korvaa sisäisen valvonnan ohjeet, jotka kaupunginhallitus on hyväksynyt vuonna 2003 KH 27.6.2016 Sisäisen valvonnan yleisohje 2

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoon liittyen annetaan seuraavat tarkentavat ohjeet:

Vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanoon liittyen annetaan seuraavat tarkentavat ohjeet: NOUSIAISTEN KUNTA 10.1.2017 Kunnanhallitus Lautakunnille VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion 12.12.2015 83. Kunnan taloudenpitoa ohjaavien

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki,

Ylityksiä on perusteltu seuraavasti: Sosiaali- ja terveyslautakunnan lisämäärärahaesitys TA Valmistelija: taloussuunnittelija Janne Katajamäki, Kaupunginhallitus 69 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 14 07.03.2016 Määrärahaylityksen myöntäminen vuodelle 2015 62/02.02.00.03/2015 Kaupunginhallitus 29.02.2016 69 Valmistelija: henkílöstö- ja talouspäällikkö.

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika: 5.9.2016 klo 13.00 15.30 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus

Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus Sisäisen valvonnan järjestäminen Oulun kaupungissa Kaupunginvaltuutettujen perehdyttämiskoulutus 13.12.2012 Rauni Väänänen-Sainio, tarkastuspäällikkö sisäinen tarkastus TARKASTUS- TARKASTUS- TOIMIKUNTA

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Kunnanhallitus antaa vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanosta seuraavat ohjeet ja määräykset:

Kunnanhallitus antaa vuoden 2017 talousarvion täytäntöönpanosta seuraavat ohjeet ja määräykset: NOUSIAISTEN KUNTA 2.2.2017 Kunnanhallitus Lautakunnille VUODEN 2017 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2017 talousarvion 12.12.2015 83. Kunnan taloudenpitoa ohjaavien

Lisätiedot

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Hallituksen itsearvointikysely 2016 Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon

Lisätiedot

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat:

Valtuuston kokouksessa käsitellyt asiat: HALLITUS 81 17.06.2015 VALTUUSTON KOKOUKSEN 17.6.2015 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21/00/02/00/01/2013 HALL 81 Valtuuston kokouksessa 17.6.2015 käsitellyt asiat: 1 Kokouksen avaaminen 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan arviointikehikko

Sisäisen valvonnan arviointikehikko Sisäisen valvonnan arviointikehikko 9.2.2015 Sisäinen valvonta Miksi ja mitä on tehty? Kuntalain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan säännökset uudistuivat 1.1.2014 alkaen. Kuntalain uudistuneet säännökset

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 8.12.2008 Voimaan 1.1.2009 Valtuusto 10.12.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 9.12.2013 Voimaan 1.1.2014 3 Kaupunginhallituksen tehtävät ja Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Juuan Kunta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hyväksytty kunnanvaltuustossa. Sisällys

Juuan Kunta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Hyväksytty kunnanvaltuustossa. Sisällys Juuan Kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty kunnanvaltuustossa Sisällys Johdanto 1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Åbo stad Sammanträdets datum Ärende nr 1 5045-2014 (045) Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Sammandrag: Turun

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot