Arviointikertomus 2013 / Valtuuston pyytämät selvitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointikertomus 2013 / Valtuuston pyytämät selvitykset"

Transkriptio

1 1 (11) Jämsän kaupunki Kaupunginhallitus Talous- ja suunnittelupäällikkö Selvitysten yhteenveto Erkki Kainulainen Arviointikertomus 2013 / Valtuuston pyytämät selvitykset Kaupunginvaltuusto on käsitellyt ( 23) tarkastuslautakunnan arviointikertomusta vuodelta 2013 ja päättänyt tarkastuslautakunnan esityksen mukaisesti "pyytää kaupunginhallitukselta ja edelleen lautakunnilta ja johtokunnilta asianmukaiset selvitykset ja korjaustoimenpiteet tarkastuslautakunnan esittämistä huomioista ja selvityspyynnöistä siten, että ne voidaan käsitellä valtuustossa viimeistään syyskuun 2014 loppuun mennessä ja tarvittaessa huomioida vuosille tehtävässä taloussuunnitelmassa". Tarkastuslautakunnan esittämiä huomioita ja selvityspyyntöjä on käsitelty pykäläasiana vain sosiaali- ja terveyslautakunnassa (91 ). Sosiaali- ja terveyslautakunnalta ja viranhaltijoilta saaduista selvityksistä ja lausunnoista on laadittu tämä yhteenveto. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät näkökohdat ja kannanotot sekä yhteenvedossa esitetyt selvitykset toimenpiteineen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa. TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT JA SELVITYSPYYNNÖT Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 on laadittu toimialojen kuulemisen ja arviointikäyntien, seurantaraporttien, tilinpäätösasiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella. Arviointikertomuksessa on nostettu esiin havaintoja, joihin kaupunginvaltuuston, toimielimien ja johdon on kiinnitettävä jatkossa huomiota sekä selvityspyyntöjä, jotka tarkastuslautakunta esittää valtuustolle edelleen toimeenpantaviksi. Tarkastuslautakunnan arviointityötä varten on oltava olemassa täsmälliset valtuuston päätökset ja näiden seurantatiedot. Arvioinnin kannalta keskeisiä asiakirjoja ovat talousarvio ja toimintasuunnitelma taloudellisine ja toiminnallisine tavoitteineen sekä niitä vastaavat tilinpäätös ja toimintakertomus. Tarkastuslautakunta on tehnyt seuraavat havainnot ja kannanotot sekä selvityspyynnöt: 1. Havainto: Kaupungin strategisten prosessien tulokset ovat jääneet jälkeen vuotuisesta tavoitteiden, mittareiden, tunnuslukujen ja toimenpiteiden asettamisesta. Pitkän jänteen arviointi on hankalaa. Kannanotto: Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet ja mittarit on asetettava kaupungissa ja kuntakonsernissa siten, että niiden avulla voidaan ohjata toimintaa asetettuihin tavoitteisiin. Selvityspyyntö: Miten kaupunki aikoo kehittää strategiaprosessien toimivuutta ja jalkautusta luontevammaksi osaksi vuotuisia johtamisen vaiheita? kaupunginjohtaja Ilkka Salminen, vt. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen, talousjohtaja Ari Luostarinen, talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen Jämsän kaupungilla on kolme keskeistä strategiaa: Jämsän parempi tulevaisuus (voimaantulo ), palvelustrategia (voimaantulo ) ja Jämsän rakennemalli (voimaantulo ). Jämsän parempi tulevaisuus Jämsän parempi tulevaisuus -strategia on tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään laaja ja laadittu toisenlaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Strategian laadinnan jälkeen talouden taantuma ja erilaiset muut tekijät ovat muuttaneet voimakkaasti Jämsän kaupungin toimintaympäristöä: väestön väheneminen ja elinkeinoelämän rakennemuutos ovat jatkuneet, valtionhallinto on supistanut toimintaansa Jämsässä ja talouden taantuma on vaikuttanut työpaikkojen kokonaislukumäärään alentavasti.

2 Prosessin jalkauttaminen aloitettiin aikanaan perustamalla kymmenen työryhmää, joiden tehtäväksi annettiin strategian toimeenpano, mittareiden asettaminen ja tulosten mittaaminen. Työryhmissä oli runsaasti elinkeinoelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden edustajia ja suurelta osin työryhmien vetovastuu oli annettu elinkeinojen kehittämisyhtiölle. Toimeenpano ei ole täysin onnistunut, sillä perustetuilta työryhmiltä puuttui elävä sidos päätöksentekoon ja taloussuunnitteluprosessiin, työryhmien toiminnassa ja aktiivisuudessa oli suuria eroja, ja vuosittainen raportointi kaupunginhallitukselle jäi ohueksi. Edelleen toimeenpano jäi heikoksi, koska strategian toimeenpano ja siitä viestimistä ei koettu ja otettu osaksi esimiestyötä. Jämsän parempi tulevaisuus strategian ydinlinjauksia päivitetään osana Pertec Consulting Oy:ltä tilattua konsultointia. Strategian varsinainen päivitystyö on tarkoitus tehdä 2015 kesään mennessä. Palvelustrategia 2 (11) Palvelustrategian laatiminen käynnistyi 2011 jatkotyönä Jämsän parempi tulevaisuus strategialle. Kaupungin palveluntuotantoa ja palveluverkkoa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa strategisella tasolla kokonaisuutena. Palvelustrategian laadintaprosessi oli itsessään haasteellinen, sillä se oli uudenlainen tapa ajatella kunnan tuottamia palveluita kokonaisuutena. Toimintaympäristön nopeat muutokset ja kuntatalouden haasteet ovat vaikuttaneet mahdollisuuksiin toimeenpanna palvelustrategiaa. Palvelustrategian toteutus poliittisissa sektoritoimielimissä on parantunut, kokonaisuuden hallinnassa ja toimeenpanon nopeudessa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa. Taloussuunnittelun strategioita on viety eteenpäin vahvasti kaupunginhallitus vetoisesti. Toimeenpanoa seurataan toimiala- ja tulosaluekohtaisesti toimialoilla. Koko kaupungin tasolla taloussuunnitelma ja talousarvio sisältävät seurannan mittariston. Palvelustrategiaa päivitetään osana Pertec Consulting Oy:ltä tilattua konsultointia. Tulevan palvelustrategian toimeenpanoa vahvistaa sen sitominen osaksi esimiestyötä, jota vahvistetaan mm. koulutuksilla ja ohjeistuksilla. Jämsän rakennemalli Jämsän rakennemalli on maankäytön strateginen suunnitelma, joka on laadittu tukemaan kaavoitusta ja maankäyttöä. Rakennemalli ottaa myös kantaa kunnan taajamien erikoistumiseen ja palvelutarjontaan. Kunta voi omilla toimenpiteillään kaavoituksella, maapolitiikalla, lupakäytännöillä ja investoinneilla edesauttaa rakennemallin toteutumista. Rakennemallin toimeenpanossa taloudellisilla tekijöillä ja ennen kaikkea elinkeinoelämän omilla kehittämistoimenpiteillä on suuri merkitys strategian toteutumisen kannalta. Rakennemallin toteutumiseen vaikuttaa erityisen paljon maailmantalouden tilanne, sillä talouden taantuman aikaan kehittäminen hidastuu väistämättä. Jämsän kaupunki on kuitenkin tehnyt pitkäjänteistä kehittämistyötä rakennemallin mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, mutta maailmantalouden tilanteen vuoksi useat hankkeet odottavat edelleen toteutumistaan. Miten kaupunki aikoo kehittää strategiaprosessien toimivuutta ja jalkautusta luontevammaksi osaksi vuotuista johtamista? Strategioiden pitää olla täsmällisemmin määriteltyjä ja niistä pitää pystyä johtamaan selkeä tavoitehierarkia, joka on looginen ja tukee myös vakaata talouden kehitystä. Vastikään Jämsän kaupungissa toteutettu esimieskysely vahvistaa käsitystä. Skaalalla 1 6 (1 = väittämä ei kuvaa nykytilaa lainkaan, 6 = väittämä kuvaa nykytilaa erittäin hyvin) heikoimmat tulokset saatiin juuri strategiseen ajatteluun liittyen. Väittämän (n=104) strateginen ajattelu ei toteudu kaikilla tasoilla keskiarvoksi saatiin 2,25 ja väittämän kaupungilla ole selkeää ja ymmärrettyä visiota tai strategiaa 2,65. Strategian laadintaan, sisältöön, jalkauttamiseen sekä toimeenpanoon liittyvistä ongelmista ja epäonnistumisista on otettava opiksi. Nyt käynnissä olevissa strategiaprosesseissa strategian toimeenpanoon kiinnitetään erityistä huomiota ja strategiatyö sidotaan osaksi johtamista ja esimiestyötä. Tulosten mit-

3 taaminen on osa vuotuista talousprosessia. Tähän kokonaisuuteen vaikuttavat erilaiset palvelutoimenpiteet ja -määrät kukin omalla tavallaan. 3 (11) Hallituksen esityksessä uudeksi kuntalaiksi (esitys voimaan tulosta ), on esitetty säädöstä (39 ) valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta, jonka mukaisesti kunnan toimintaa ja taloutta johdetaan. Jämsän kaupungin strategioiden kehittämisessä, toimeenpanossa ja strategisessa johtamisessa on jo tässä vaiheessa huomioitava mahdollinen kuntalain uudistus. Ehdotus Jämsän kaupungin toimintatavaksi 1. Jämsän kaupungin strategiat kootaan uuden kuntalain mukaiseksi yhtenäiseksi asiakirjaksi, jonka toimeenpanoasiakirjana toimii taloussuunnitelma. 2. Operatiivisen johdon (toimialajohtajat, tulosaluejohtajat, lähiesimiehet) roolia strategian tulkitsemisessa ja toteuttamisessa organisaation eri tasoilla vahvistetaan. 3. Toimeenpanoa ja tuloksia seurataan osana strategisen suunnittelun vuosikelloa, joka sidotaan taloussuunnittelun aikatauluun. 4. Strategiset tavoitteet asetetaan toimintaympäristön mukaisesti ja niitä tarkastellaan valtuustokausittain. 5. Strategian toimeenpanolle asetetaan selkeät, yksinkertaiset ja yksiselitteiset mittarit, joilla on selkeä kytkös johtamiseen ja päätöksentekoon. Strategian toteutumista ja mittaustuloksia tarkastellaan vuosittain valtuustotasolla tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus seuraa toimialakohtaisten strategisten tavoitteiden toteutumista osana talouden neljännesvuosiraportointia. 6. Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnissa otetaan kantaa päätettävien asioiden strategiakytkentään. Ehdotus päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöönotosta on esitetty tarkastuslautakunnan selvityspyynnön kohdassa kaksi. 2. Havainto: Päätösten valmistelusta ja seurannasta saadaan erilaisia tietoja ja näkemyksiä riippuen siitä, kuka tai mikä toimiala asioista tai säästöistä kertoo. Vaikutusten arviointia varten on mm Kuntaliitto laatinut suosituksen ja oppaan. Kaupungissa on jo kokemusta yritysvaikutusten ennakkoarvioinnin menetelmän käytöstä. Kannanotto: Valtuuston, hallituksen ja lautakuntien päättäjien tulee voida ennakkoon arvioida päätösehdotuksen ja mahdollisten päätösvaihtoehtojen vaikutuksia toimintaan ja talouteen monesta näkökulmasta, kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä. Selvityspyyntö: Miten ja minkälaisien asioiden päätöksien valmistelussa ja seurannassa kaupunki aikoo parantaa vaikutusarvioinnin ja jälkiseurannan menettelyjen hyödyntämistä? henkilöstöjohtaja Auli Korhonen Yleistä Päätöksenteon ennakkoarviointi tuo esille erilaisten päätösten ja toimintavaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Se lisää luottamushenkilöiden arvopohjaista päätöksentekoa ja tukee päätöksentekoa tiedolla ja tulevaisuuden näkökulmilla. Ennakkoarviointi tuo esille erilaisia päätösvaihtoehtoja, helpottaa tavoitteiden asettamista ja edesauttaa tavoitteiden toteutumisen arviointia. Lisäksi se tuo näkyville vaikutusten keskinäistä ristiriitaisuutta ja auttaa havaitsemaan vaikutusten ketjuuntumista ja verkottumista. Kuntaliiton suositus (2011) tähdentää eri vaikutusten samanaikaista tarkastelun tarvetta niin, että huomioidaan toisiinsa liittyvät ja eri aikoina tapahtuvat vaikutukset, esimerkiksi talousvaikutusten ja terveysvaikutusten samanaikainen arviointi. Vaikutustyyppeinä voidaan eritellä esimerkiksi kuntalaisvaikutukset, henkilöstö- ja organisaatiovaikutukset, ympäristövaikutukset ja taloudelliset vaikutukset. Kunnat.net-sivuilla on esimerkkiaineistoa ennakoivasta arvioinnista. Tilanne Jämsässä Jämsässä on ollut käytössä yritysvaikutusten arviointi noin kahden vuoden ajan. Kaupunginhallitus on päättänyt ( 252), että yritysvaikutusten ennakkoarviointi otetaan käyttöön Jämsän kaupungin

4 4 (11) päätösmenettelyssä kaikilla toimialoilla. Asiasta on laadittu ohjeet ja lomake liitettäväksi päätösmateriaaliin. Kaupunginhallituksen antamaa ohjetta on noudatettu, sillä toimialat ovat ottaneet ao. arvioinnin käyttöön merkittävimpien päätösten yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on oma-aloitteisesti pilotoitu päätösvaihtoehtojen ennakkoarviointia päätettäessä vanhusten asumispalveluyksikön Seppolan palvelutalon tuotannon järjestämisestä vuonna Arviointimalli on paikallinen sovellus Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käytössä olevasta mallista. Kaupunkiin kannattaisi nyt kehittää yksi yhteinen ohjeistus ja arviointimalli/arviointitapa, jossa arvioinnin kohteena olisivat Kuntaliiton suosittelemat vaikutustyypit ja sen lisäksi jo käytössä oleva yritysvaikutusten arviointi. Kuntaliiton suositus ja opas Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi budjettivuoden, valtuustokauden tai valtuustokauden ylittävällä aikajänteellä. Päätösesityksissä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto, jossa on kuvattu, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Vähimmäisvaatimus on, että tehdyn päätösesityksen vaikutukset arvioidaan, jos vaihtoehtoisia päätösesityksiä ei ole mahdollista tehdä. Kunnan on linjattava, mitkä päätökset tarvitsevat ennakkoarviointia. Kaikista päätöksistä ei ole tarpeen tehdä ennakkoarviointia ja aina ei ole tarkoituksenmukaista tehdä vaikutusten arviointia kaikkien näkökulmien osalta. Ei esim. oikaisuvaatimuksista, tiedoksi saatettavista asioista, viran-, toimenhaltijoiden nimeämisissä eikä lautakunnan toimialaan kuuluvissa erityisasioissa esim. yksilöasiat yms. rutiinipäätöksistä kannattaa keskittyä arvioimaan vain niitä päätöksiä ja tavoitteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia. Kunta voi tehdä listan siitä, millaiset asiat on tarpeen tehdä ennakkoarvioinnin kohteeksi. Arvioinnit voidaan jakaa niiden toteuttamistavan mukaan ennakkoarviointiin, toimeenpanon aikaiseen arviointiin ja jälkeenpäin tapahtuvaan arviointiin. Ehdotus Jämsän kaupungin toimintatavaksi Jämsän kaupungissa otetaan käyttöön yksi yhteinen päätösten vaikutusten ennakkoarviointimalli (ohjeellinen malli liitteenä). Valmistelussa ja päätöksenteossa vaikutusten arviointi suoritetaan hyväksyttyjen strategioiden ja strategisten tavoitteiden kautta. 1. Ennakkoarviointi tulee tehdä, mikäli - päätöksellä on välittömiä tai pitkän aikavälin vaikutuksia tietylle ihmisryhmälle (vanhukset, lapset) tai alueelle tai henkilöstöön; - jos päätöksellä on merkittäviä vaikutuksia laajan väestönosan hyvinvointiin, elinoloihin ja terveyteen; - jos päätös on strategisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävä, esimerkiksi merkittävät taloudelliset hankkeet; - kyseessä on merkittävä muutos palveluissa tai kyseessä on uusi palveluiden järjestämistapa; - yritysvaikutusten arvioinnista on olemassa jo omat menettelytapansa; - jos lautakunta tekee selvityksen tai suunnitelman jostakin merkittävästä asiasta. 2. Esittelijän tehtävänä on päättää ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta Ennen päätöksentekoa esittelijä vertailee eri päätösvaihtoehtoja ja punnitsee eri vaikutuksia toisiinsa ja kirjoittaa tuloksen perustelutekstiin ottamalla kantaa eri vaihtoehtoihin. esittelijä puoltaa esityksessään vain yhtä vaihtoehtoa, mutta samalla hän joutuu perustelemaan sen, miksi jokin muu vaihtoehto ei tule kyseeseen. 3. Päätösvaihtoehdot Arviointi alkaa nollavaihtoehdosta. Vähin vaatimus vaihtoehtojen laadinnassa on se, että kuvataan nk. nollavaihtoehto eli tilanne, joka on nykyinen toimintamalli tai käytäntö. Mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään?

5 5 (11) Vaihtoehtoiset päätösesitykset voivat muodostua myös maksimivaihtoehdosta (millainen päätösesitys olisi parhaimmillaan, jos esimerkiksi talouden rajoituksia ei tarvitsisi ottaa huomioon) tai kompromissivaihtoehdoista (millainen vaihtoehto olisi realistisin nykyisessä tilanteessa). Vaikutuksia tarkastellaan lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikajänteen vaikutuksista on mahdollista tuottaa määrällistä tietoa esimerkiksi kustannussäästöistä tai kustannuspanostuksista. Pidemmän aikajänteen vaikutusten ennakoinnissa on usein tyytyminen karkeisiin ja laadullisiin kehityssuuntakuvauksiin, jossa numeerisia laskelmia ei pystytä osoittamaan. 4. Päätösten seuranta Tehtyjen päätösten vaikutuksia seurataan kunnassa valitun menetelmän mukaisesti. Jämsän kaupungissa ennakoitujen vaikutusten toteutumista sekä syntyneitä ennakoimattomia vaikutuksia voitaisiin arvioida esimerkiksi tilinpäätöksessä, toimintakertomuksessa, hyvinvointikertomuksessa, henkilöstökertomuksessa sekä tarkastuskertomuksessa. 5. Ennakkoarvioinnin toteuttamisen valmistelu Kaupunginhallituksen tulee päättää erikseen vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöönoton sisällöistä, tarkemmasta ohjeistuksesta, laajuudesta ja ajankohdasta. Niin luottamushenkilöiden kuin viranhaltijoidenkin koulutus ja perehdytys budjetoidaan etukäteen talousarvioon. 3. Havainto: Taloussuunnitelman toteutuminen täyttää niukasti tasapainoisen talouden rajan. Vuoden 2013 ylijäämäisyys johtuu osin verotuksen jaksotuksen muutoksesta ja investointien siirrosta. Talouden tasapainottamisen toimenpiteissä ei kaikilta osin ole huomioitu kunnan kokonaistaloutta mukaan lukien liikelaitokset. Kannanotto: Kunnan on noudatettava kuntalaissa mainittua talouden tasapainottamisen vaatimusta. Satunnaisten seikkojen aiheuttaman ylijäämän tähden on edelleen tarpeen kiinnittää erityistä huomiota talouden tasapainoisuuteen. On syytä jatkaa talouden tasapainon varmistavia toimenpiteitä. Selvityspyyntö: Miten talouden johtamista ja arviointia tullaan kehittämään vakiintuneen tasapainon saavuttamiseksi? talousjohtaja Ari Luostarinen Kaupungin strategiassa nostetaan talouden asemaa mahdollistavaksi päätekijäksi. Kokonaistalouden ennustettavuutta lisätään nopeuttamalla seurantaprosessia. Taloushallinnon roolia talousprosessien ohjaamisessa nostetaan ja eri talous- ja yhteistyöprosessit käydään lävitse. Työ on jatkuvaa, mutta pääosa toimintaprosesseista on tarkoitus käydä vuoden 2015 aikana lävitse. Työ on jo aloitettu johtamisen projektien yhteydessä. Esimiesten tietotaitoa lisätään mm. tietoiskuin ja yhteispalaverein. Toimialojen talousvastaavien palavereita lisätään ja osa niistä teemoitetaan. Lisäksi järjestetään eksakteja neuvontapalavereja kohdennetusti, kun tarvetta niihin ilmenee. Toimintatason vastuuta raportoida havaituista puutteista toiminnassa ja taloudenpidossa korostetaan. Taloussihteerit toimialoilla ovat yhdyshenkilöitä entistä enemmän talouspalveluiden ja toimialojen välillä. 4. Havainto: Konserniyhtiöiden ohjaus tapahtuu ilman kaupunginhallituksen ja -valtuuston etukäteistä käsittelyä. Kaupunginhallituksen ja omistajaohjauksen tavoitteet ja toimenpiteet ovat epäyhtenäiset. Havaintoa tukevat poliittisten elinten ja konserniyhteisöjen johdon näkemykset. Kannanotto: Konserniohjauksen prosessin ja tavoitteiden asettamisen on oltava selkeää. Selvityspyyntö: Miten kaupunki kehittää ja ottaa käyttöön uusia konserniohjauksen menettelytapoja?

6 6 (11) talousjohtaja Ari Luostarinen Konsernikeskusteluissa käydään läpi kunkin yhtiön tilanne tarkasti. Muistio merkittävistä asioista on saatettu kaupunginhallituksen tietoon. Kaupunginhallitukselle on mahdollistettu etukäteen ottaa kantaa oleellisiin kutakin yhtiötä koskeviin asioihin ja keskusteluissa esille nostettaviin omistajan ohjaustoimenpiteisiin. Esille nostettavat asiat voivat koskea kaikkia yhtiöitä tai jotakin yhtiötä koskevaan asiaan. Yhtenäistä mittaristoa ei yhtiöiden toiminnan luonteen erilaisuuden vuoksi ole voitu rakentaa. Menneinä vuosina on yhtiöiden määrän ja toiminnan oikean tason saavuttaminen ollut ensisijainen tavoite, joka on kirjattu kuntien yhdistymissopimukseen. Omistajapoliittiset päälinjaukset, joita on noudatettu, löytyvät pääosin jo em. asiakirjasta. Päämäärää kohti on edetty pienin askelin. Eräillä yhtiöillä on edelleen suuria taloudellisia vaikeuksia ja taloudelliset tavoitteet on ollut pakko ilmoittaa sanallisesti, koska tavoitteen toteutuminen on ollut enemmän kiinni ulkopuolisista tekijöistä kuin yhtiöstä itsestään (esim. ARA, valtiokonttori). Mittaristoa yhtiöille kehitetään toiminnan luonteen mukaisesti, joitakin eksakteja mittareita otetaan käyttöön jo taloussuunnitelmassa Yhtiöiden mittareiden on kuitenkin oltava hyvin ylätasolla, koska toiminnalliset päätökset yhtiöissä tekee yhtiön omat toimielimet ja yhtiöiden säädöspohja on osakeyhtiölaissa sekä vero- ja kirjanpitosäädöksissä. 5. Havainto: Useissa kuulemisissa toimialojen ja yhteisöjen johto odotti kaupungilta yhteisiä sisäisen valvonnan käytänteitä, joita kukin alue voisi tarkoitukseensa sopien täydentää. Kannanotto: Sisäisen valvonnan onnistumisen edellytykset on varmistettava. Selvityspyyntö: Miten kaupunki kehittää ja ottaa käyttöön uusia sisäisen valvonnan menettelytapoja ja johtamisprosesseja? talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntalain muutoksen mukaisesti Jämsän kaupungille ja kaupunkikonsernille sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on valmisteilla ja se korvaa aikanaan kaupunginvaltuuston hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen. Yleisohjeella on tarkoitus ohjeistaa tarkemmin sisäisen valvonnan tavoitteista ja menettelytavoista käytännön tasolla. Sisäinen valvonta on koko organisaation läpikäyvä prosessi, jolla tavoitellaan toimintojen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta, raportoinnin riittävyyttä ja luotettavuutta sekä omaisuuden ja resurssien turvaamista, mutta myös lakien, ohjeiden ja päätösten mukaista toimintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytyksiä ja ne ovat samalla osa johtamista, toiminnan ohjausta ja palvelujen laadun varmistamista. Kuitenkaan sisäinen valvonta ei kuulu kaupunkikonsernissa pelkästään johdon ja esimiesten tehtäviin. Jokainen työntekijä vastaa omissa käytännön tehtävissään sisäisestä valvonnasta ja myös riskien tunnistamisesta ja arvioinnista. Jokainen työntekijä on velvollinen raportoimaan lähiesimiehelleen välittömästi havaitsemistaan riskeistä, virheellisistä menettelyistä, työturvallisuuden vaarantumisesta ja läheltä piti - tilanteista. Sisäisen valvonnan tulee toteutua kuin itsestään osana työntekijän päivittäisiä tehtäviä ja toimintaprosesseja. Jämsän kaupungissa on tällä hetkellä käynnissä kaksi erillistä projektia, joilla kehitetään toimintaprosesseja ja toiminnan ohjausta sekä varmistetaan palvelujen laadun toteutumista. Samalla toteutetaan myös sisäiselle valvonnalle ja riskienhallinnalle asetettuja tavoitteita. Lisäksi on valmisteilla Uudistuva esimiestyö -hanke, jossa keskitytään tiedolla johtamisen ja esimiesten osaamisen kehittämiseen. Työsuojelurahaston rahoittamassa Toimistopalvelut tuloksellisemmin yli hallintorajojen -projektissa selvitetään toimistopalvelujen optimaalista ja kustannustehokasta järjestämistapaa kolmen eri selvitysryhmän toimesta (myyntilaskutus, asianhallinta ja kokousjärjestelyt, neuvontapalvelut). Hankkeessa konsultoijana toimii MCompetence Oy.

7 7 (11) Palvelustrategian ja johtamisjärjestelmän uusiminen -hankkeessa tavoitteena on uudistaa palvelustrategiaa ja kaupungin johtamisjärjestelmää sekä selvittää samalla kaupungin optimaalinen henkilöstömäärä. Konsultiksi ja selvitystyön tekijäksi on valittu Pertec Consulting Oy. Näissä edellä mainituissa projekteissa viedään organisaatioon ja esimiestasolle uusia johtamismenetelmiä ja -prosesseja. Toisaalta projekteissa käydään läpi tuotantoprosesseja ja tarkastellaan niiden sujuvuutta ja tehokkuutta. Samalla voidaan tarkastella prosesseissa sisäisen valvonnan toteuttamista ja riskienhallintaa eri näkökulmista ja ottaa käyttöön yhteisiä menettelytapoja ja käytänteitä, jotka edesauttavat sisäisen valvonnan tavoitteiden toteutumista. 6. Havainto: Sosiaali- ja terveystoimen alueella on talouden hallinta parantunut, mutta kuitenkin erikoissairaanhoidossa sekä sosiaali- ja perhepalveluissa on merkittävät kulujen ylitykset. Lisäksi toimialan sisällä toimialueiden vastuiden selkeyteen ja vaikuttavuuteen sekä ajantasaiseen ja selkeään raportointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Kannanotto: Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Selvityspyyntö: Miten talousarvion laadinnan ja sisäisen valvonnan luotettavuutta sosiaali- ja terveystoimessa parannetaan jatkossa? sosiaali- ja terveyslautakunta (91 ) Valmistelu: Sosiaali- ja perhepalvelut, Sosiaalityö ja perhepalvelut ja vammaispalvelut tulosaluejohtaja Heikki Oksanen Teoriassa on täysin perusteltua ja kannatettavaa, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Valitettavasti se on Jämsän kaupungissa käytännössä mahdotonta nykyisellä budjettitekniikalla. Näin siksi, että meillä on Jämsän ja Jämsänkosken kuntaliitoksen jälkeen vuosi toisensa jälkeen alibudjetoitu sosiaalityö- ja perhepalvelut tulosalueen määrärahat. Käytännössä tämä on tapahtunut siten, että ensin määrärahat on budjetoitu soten talousarvioon realistisesti. Sen jälkeen on alkanut ns. talousarvion karsintakierrokset (raamiin asettaminen), jonka seurauksena on vuosi toisensa jälkeen jouduttu alibudjetoimaan. Tästä esimerkkinä ovat vuodet 2012, 2013 ja 2014 (jaettu tarkastuslautakunnalle ennakkomateriaalina, PowerPoint-esitys tarkastuslautakunnan kokouksessa ). Kyseisinä vuosina talousarvioon on varattu noin euroa vähemmän rahaa kuin edellisen vuonna on käytetty. Toivottavasti tämä ei enää toistu v talousarvion laadinnassa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on tulosalueillani tapahtunut myös merkittäviä määrärahojen käytön alituksia: Vammaispalvelujen tulosalueen nettomenot alittuivat eurolla. Vastaavaa alitusta ei ns. uuden Jämsän historian aikana ole tapahtunut. Tätä ei jostain syystä ole mainittu arviointikertomuksessa, vaikka tästä tarkastuslautakunnan kokouksessa kerroin ja asia on erikseen mainittu kokouksessa näyttämässäni PowerPoint-esityksessä. Myös toimeentulotuen nettomenot alittuivat ensimmäisen kerran uuden Jämsän aikana (alitus perustoimeentulotuessa brutto, täydentävässä toimeentulotuessa netto). Kuluvan vuoden talousarvioon sosiaali- ja terveyslautakunta tekee esityksensä lisämäärärahoista Sosiaalityö- ja perhepalvelut -tulosalueella ylityksiä on tulossa lastensuojelun avohuollon tukitoimiin ( ) ja jälkihuoltoon ( ) sekä päihde- ja mt-kuntoutujien asumispalvelujen ostoon ( ). Suomessa jo kolmatta vuotta vallitseva talouden taantuma heijastuu perheiden toimeentuloon ja arkeen monella tavalla. Mikäli talous ei pikku hiljaa känny kasvu-uralle, ei liene kovin realistista odottaa sosiaalityön ja perhepalvelujen kysynnän vähenevän lähiaikoina. Sosiaaliset ongelmat ovat luonteeltaan jatkuvia. Suurin osa kuntien tuottamista palveluista on ns. lakisääteisiä palveluja. Vuositasolla merkittävien sosiaalipalvelujen kustannusten ennustaminen on mahdollista siten, että tiedossa on asiakassidonnaisten määrärahojen käytön minimitaso (esim. lastensuojelussa sijoitettujen lasten määrä eri yksiköihin). Kun näitä määrärahoja karsitaan ns. raamibudjetoinnin nimissä, on seurauksen vääjäämätön määrärahojen ylitys. Vaihtoehtona palvelujen antamiselle/budjetin ylittämiselle on lasten heitteillejättö ja lastensuojelulain noudattamatta jättäminen. Tätäkö ns. raamibudjetoinnilla haetaan? Alibudjetoinnin välttäminen on mahdollista. Sosiaali- ja terveystoimessa osataan ennakoida tulevan talousarviovuoden määrärahatarve melko tarkasti nykyisen palvelutarvearvion ja asiakaspohjan perusteella.

8 8 (11) Lisäksi on huomioitava se tosiasia, että joidenkin palvelujen piiriin saattaa vuoden varrella tulla uusia asiakkaita. Kun lähtökohtaisesti palvelujen kysynnän muutoksista ei mitään optioita ole tulevan vuoden talousarvioon ollut tapana budjetoida, voi palvelujen kysynnän muutoksesta aiheutua vuoden varrella tarve lisämäärärahalle. Toki on myös mahdollista, että palvelutarve vuoden aikana poistuu ja sitä kautta määrärahoja säästyy. Lakisääteiset palvelut on joka tapauksessa annettava ja tietyt palvelut kuntalaisille on turvattu lailla ns. subjektiivisina oikeuksina. Kyseiset palvelut on annettava riippumatta siitä, onko talousarviossa määrärahaa vai ei. Nykyinen talousarvion seuranta ns. kvartaalijaksoissa on mielestäni hyvä ja kannatettava. Ongelma ei mielestäni ole liittynyt sisäiseen valvontaan, vaikkakin tulosyksikköjohtajien ja muiden esimiesten roolia omien budjettiensa seurannassa on edelleen syytä kehittää ja parantaa. Henkilökohtaisesti olen asian tiedostanut ja käymme tulosyksikköjohtajien kuukausipalavereissa talouden toteumat läpi säännöllisesti. Näin jokainen tulosyksikköjohtaja on tietoinen koko tulosalueen tilanteesta sekä myös kaikkien tulosyksiköiden tilanteesta. Poikkeamat käydään yhdessä läpi. Ongelmaksi olen kokenut sen, että talousarvion toteumat eivät ole täsmänneet kirjanpidon kanssa eli osa menoista kirjautuu vasta jälkikäteen ja valitettavasti kovin myöhään. Esimiesjakeluun tulleet talousarvion toteumat eivät siis olekaan pitäneet paikkaansa, kun merkittävä osa menoista on vielä kirjaamatta. Tämä on tuonut talousarvion toteutumisen arviointiin epävarmuuden ilmapiirin ja luotettavaa koko vuoden ennustetta on mahdoton laatia tältä pohjalta. Kuluvan vuoden aikana tähän toivon mukaan on tulossa parannusta. Valmistelu: erikoissairaanhoidon kustannusten seuraaminen, talouspäällikkö Raija Partanen Erikoissairaanhoidon kustannusten seuraaminen tapahtuu kaksitasoisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen toteutumaa seurataan kuukausittain kunnittain, Jämsä ja Kuhmoinen erikseen sekä tilaus yhteensä. Tällä seurannalla nähdään sairaanhoitopiirien käyttö, myös Keski-Suomen keskussairaalan kustannukset. Seuranta on valmis edelliseltä kuukaudelta seuraavan kuukauden noin 20. päivä. Tässä aineistossa ei kuitenkaan koskaan ole välttämättä mukana kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta muiden sairaaloiden kuten Helsingin yliopistollisen sairaalan ja muiden yliopistollisten sairaaloiden käyttö. Tämä raportti näyttää todellisen rahan käytön. Tilauksen toteutumaa seurataan tilausneuvotteluissa noin puolen vuoden kohdalla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntina Jämsä ja Kuhmoinen maksavat erikoissairaanhoidon kustannukset 12 erässä. Neljä kertaa vuodessa kirjataan Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Keski-Suomen keskussairaalan todellinen käyttö erikoisaloittain talousarvioseurantaan ja raportoimme tämän lautakunnalle. Kalliiden hoitojen tasausmaksu (50 euroa/asukas) kirjaantuu nykykäytännössä jo talousarviovuoden aikana ei siis vasta tilinpäätösvaiheessa kuten aikaisempina vuosina. Kalliiden hoitojen tasauksen nettovaikutus tulee maksuun tilinpäätösvaiheessa. Ensihoitokeskuksesta ei v maksettu ennakoita vaan se tuli maksuun vasta tilinpäätösvaiheessa ( euroa). Ensihoidon kustannukset kirjaantuivat vuonna 2013 perusterveydenhoitoon. Jokilaakson sairaalan osalta kustannusseuranta erikoisaloittain on kuukausittain. Talousarvio laaditaan tilauksen mukaisena ja muut kunnan kustannettavat meno- ja tulolajit arvioidaan. Tilauksen toteutumaa seurataan erikseen, koska tilauskausi on eri kuin kunnan budjettikausi. Tilauksen toteutumaa seurataan ohjausryhmässä. Myynnin toteutumaa muille kunnille seurataan kuukausittain. Saatavia seurataan kuukausittain. Valmistelu: erikoissairaanhoidon kustannuksista/kustannusten hallinnasta, hallintoylilääkäri Heimo Lajunen Erikoissairaanhoidon lähetekäytänteitä käydään säännöllisesti läpi yhteistyössä lähetteiden laatijoiden (omat lääkärit ja JLT:n lääkärit). Heitä on informoitu sillä ajatuksella, että ymmärrettäisiin säästää siinä, missä se turvallisesti on tehtävissä. Tilausarviossa haluttiin myös tilata vähänlaisesti ja näin tehdä tilaa yhteisyrityksemme Jokilaakson sairaalan mahdollisesti lisääntyvälle toiminnalle. Etenkin erikoissairaanhoidossa kustannusten hallinta on erityisen vaikeaa, koska pitäisi pystyä estämään yksittäisten potilaiden hakeutuminen hoitoon. Heillä taas on hakeutumiseensa lakisääteinen mahdollisuus. Ainoita mahdollisuuksia on vaikuttaa paikkakunnallamme toimiviin kollegoihin. Tätä me teemme.

9 9 (11) Toisaalta: mitä nuorempia ja kokemattomampia he ovat, sitä turvallisemmalta tuntuu epäselvissä tapauksissa lähetteen tekeminen eteenpäin. Jos ei lähetä, voi joutua siitä tilille, jopa syytetyksi tai ainakin saa usein potilaan antipatian ja sanomiset. Erikoissairaanhoitoa tekevät tahot taas selkeästi kilpailevat potilaista ja ottavat siten avosylin vastaan. Jos potilaita ei olisi riittävästi, jouduttaisiin siellä ikäviin sopeuttamisiin tai nostamaan vähempinä annettujen palvelujen yksikköhintoja. Sairaanhoitopiirin valtuustokin on tyytyväisempi, jos tuottavuus on hyvä, sairaala ahkera ja tulos plussalla. Tulevina vuosina voimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntana sairaanhoitopiirin ennusteisiinkin tukeutuen paremmin ja varmemmin ennustaa tulevan käyttötarpeen. Silloin tulee etukäteen myöntää reaalinen ja tarvittava taso ja tilata tuo ennusteen määrä. Erikoissairaanhoidossa syntyy jatkuvasti uusia mahdollisuuksia hoitoihin. Näitä potilaat haluavat ja hakeutuvat hoitoon sinne, missä niitä annetaan. Kustannukset nousevat. 7. Havainto: Sosiaali- ja terveystoimen alueilla on olemassa suuri määrä kansallisia mittareita, mutta niiden käyttökelpoisuus johtamisen apuna on vaihtelevaa. Toimialalla pohditaan tarkoitukseen sopivien mittareiden valitsemista erikseen mm toimialan sisäistä, valtuuston ja kaupunginhallituksen työskentelyä varten. Kannanotto: Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on asetettava siten, että ne vastaavat kunkin toimielimen hyvää johtamista ja siihen liittyvää arviointia. Selvityspyyntö: Miten sosiaali- ja terveystoimi aikoo kehittää toimintansa laadullista johtamista? hyvinvointiasiantuntija Riitta Hjelt Tarkastuslautakunta on tehnyt tärkeän huomion laadullisen johtamisen ja laadun mittaamisen tärkeydestä sosiaali- ja terveystoimialalla. Määrällisiä mittareita, kuten käyntejä ja hoitopäiviä sekä hoitoon pääsyn määräaikoja on helppo seurata samoin henkilöstömitoituksen riittävyyttä, koulutusta ja potilasvaaratapahtumia. Sitä vastoin hoidon ja palvelun tuloksellisuuden sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten mittaaminen on hyvin haasteellista. Vielä haasteellisempaa on mitata hoidon kustannusvaikuttavuutta eli sitä miten palveluun laitettu raha tuottaa kuntalaisille lisää terveyttä ja hyvinvointia. Tähän meidän kuitenkin tulisi pyrkiä, jotta vähäiset varat kohdentuisivat oikein. Hoidon ja palvelun laatua on kehitetty vuosia. Terveydenhuollon kuntayhtymään on perustettu laaturyhmä jo vuonna 1995 ja myös sosiaalipuolella on vuosia kiinnitetty huomiota palvelun laatuun. Henkilöstöä ja esimiehiä on koulutettu mm. hoitoprosesseihin ja prosessien kuvaamiseen, mittaamiseen, sisäiseen auditointiin ja asiakaspalautteen keräämiseen. Sosiaali- ja terveystoimessa hoidon ja palvelun laatuun on pyritty vaikuttamaan kuvaamalla hoitoprosesseja. Pelkistetyt hoitoprosessit eivät aina palvele erilaisten asiakkaiden moninaisien ongelmien hoidossa vaan henkilöstö joutuu pitkälle turvautumaan omaan ammattitaitoonsa. Terveydenhuoltolain mukainen suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuudesta valmistuu syksyn 2014 aikana. Suunnitelma sisältää laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden mittareita. Mittarit pohjautuvat soten palvelustrategiaan ja valtakunnalliseen terveydenhuollon laatuoppaaseen (http://shop.kunnat.net/download.php?filename=uploads/terveydenhuollon_laatuopas.pdf). Valitettavasti valtakunnan tason terveydenhuollon laatuosaajat eivät ole oppaaseen löytäneet meille mitään uusia käyttökelpoisia helppoja mittareita, vaan opas kertaa meillä jo käytössä olevia menetelmiä. Mielestäni tämä osoittaa, että olemme laadun mittaamisessa vähintäänkin keskitasolla valtakunnallisesti. Sosiaali- ja terveystoimen johtokin haluaisi mieluusti käyttöönsä käyttökelpoisempia mittareita laadun ja kustannusvaikuttavuuden seurannasta, jos sellaisia olisi. Tiedossamme on muutamia elämänlaadun mittareita esim. 15 D, mutta näiden käyttöönotto vaatisi mittauksen tekemiseen ison työpanoksen, joka sitten olisi pois varsinaisesta asiakastyöstä ja kuntalaisten saamasta hyödystä ja on katsottu että sellainen mittaaminen ei ole järkevää ainakaan laajassa mittakaavassa. Syksyllä 2013 soten esimiehet kokoontuivat koulutuspäivään, jonka työpajassa kirjattiin yksiköiden laatumittareita koko toimialan mittareiden pohjalta. Osa yksiköistä sai mittarit silloin valmiiksi, osalla ne ovat edelleen kesken. Laatusuunnitelman valmistuttua syksyllä on suunnitelman jalkautuksessa haasteellisinta se, että esimiehiä ja henkilöstöä on vähennetty samalla kun palvelutarve monin osin on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksikön toiminnan kehittämiseen mukaan lukien laadun kehittäminen on

10 10 (11) aiempaa vähemmän aikaa. Ison osan kehittämiseen käytössä olevasta ajasta vievät valtakunnalliset lakisääteiset uudistukset kuten esim. kansallisen potilastiedon arkiston käyttöönotto ja erilaisiin kyselyihin ja selvityksiin vastaaminen. Potilastietojärjestelmä Effican seurantaosio on hyvin vanhalla ohjelmointitavalla tehty. Perusraportit saa helpolla, mutta pohjien muokkaaminen on haastavaa. Tälle vuodelle on varattu rahaa uudemman Effica- Raportoinnin hankkimiseen. Uusi ohjelmapalikka mahdollistaa aiempaa helpomman raportoinnin. Tällöin mahdollistuu säännöllinen käyntien seuranta ja esim. neljännesvuosivertailu ilman erillistä raporttiajoa, vaan ohjelmassa on mahdollista ajastaa tietyt raportit tulemaan sähköpostiin määräajoin. Esimiehet ja toimialan johto saa näin aiempaa helpommin määrällistä tietoa käynneistä ja hoitojaksoista ja pystyy helpommin reagoimaan toiminnan määrälliseen kehittymiseen. Käyntimäärien seuranta ei kuitenkaan tuo vastausta pyydettyyn kysymykseen hoidon ja palvelun laadun johtamisesta. Tilastoista saa käyntien lisäksi käyntisyyt, mutta ei tietoa, siitä onko annettu hoito auttanut asiakkaan vaivaan vai ei. Tavoitteenamme ei ole juoksuttaa asiakasta useita kertoja hoidossa vaan mahdollisimman vähillä käyntimäärillä saada asia hoidettua. Tämä on myös asiakkaan kannalta tärkeä osa laadukasta palvelua. Tarkastuslautakunnan kannanotot vuoden 2013 aikana Tarkastuslautakunnassa käytyjen keskustelujen lisäksi lautakunta pyysi vuoden kuluessa kaupunginhallitusta kiinnittämään huomioita muutamaan havaitsemaansa asiaan. Kaupunginhallitus on näiden pohjalta ryhtynyt tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta tulee alla mainittavien asioiden osalta seuraamaan tilannetta. 8. Havainto: Tarkastuslautakunta pyysi kaupunginhallitusta kiinnittämään huomiota siihen, että uusien riskien hallinnan säännöksien toteuttaminen vaatii monipuolisia, ammattitaitoisia ja merkittäviä ohjeistuksia. Kaupunginhallitus on merkinnyt tämän tiedoksi ja velvoittanut ajantasaisen ohjeistuksen laadintaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Näiden perusteiden pohjalta tullaan laatimaan yleisohje, jossa on tarkemmat menettelytavat toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi. Selvityspyyntö: Miten riskien kartoituksen ja hallinnan menetelmien muutoksien käyttöönotot ovat edistyneet? talous- ja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulainen Valtuuston tulee kuntalain 13 :n mukaisesti päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kuntalain muutos edellytti, että hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jämsän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Keväällä valtuusto muutti hallintosääntöä viranhaltijaorganisaation muutosten takia ja ne koskivat lähinnä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden esittelyä, poistuneille/poistuville virkanimikkeille delegoidun ratkaisuvallan siirtämistä ja kaupunginjohtajan sijaisena toimimista hänen ollessaan estyneenä. Hallintosäännön tarkistuksessa ei kuitenkaan otettu aiempaa enemmän kantaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelyihin. Hallintosääntöä kaikkinensa oli tarkoitus käydä läpi tarkemmin vielä tänä vuonna, mutta sen kokonaisuudistusta ei vielä ole aloitettu. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa noudatetaan tällä hetkellä kaupunginvaltuuston kevättalvella hyväksymiä perusteita sekä lisäksi kaupunginvaltuuston hyväksymää sisäisen valvonnan ohjetta. Uusi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on valmisteilla ja tarkoitus saattaa se kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä. Yleisohjeessa kuvataan aikaisempaa tarkemmin riskienhallinnan tavoitteita, perusteita ja järjestämistä sekä riskinhallintasuunnitelmien laatiminen. Ongelmana riskienhallinnan ohjeistuksessa on liika teoreettisuus, kun toimintayksiköissä on tarve saada käyttöön konkreettisia toimintaohjeita ja -menetelmiä. Riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja riskien hallintakeinoista on yleisohjeen liitteeksi tarkoitus laittaa ohjeellinen malli. Riskien arviointi ja hallinta on tällä hetkellä keskittynyt pitkälti kaupungin kiinteän ja irtaimen omaisuuden vakuutusten kattavuuteen. Omaisuutta ja henkilöstöä koskevat vakuutukset tarkistetaan kyllä vuosittain ja

11 11 (11) samalla käydään läpi ja analysoidaan mahdolliset vahingot, mutta strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toiminnan riskeihin ja vahinkoriskeihin liittyen toteutetaan vuoden 2014 aikana koko kaupungin organisaatiossa työn vaarojen arviointi ja siihen liittyvien riskien arviointi. Esimiehille suunnatut koulutukset ajoittuivat kevääseen Koulutuksessa käytiin läpi itse arvioinnin toteuttamista, mutta syvennyttiin myös työturvallisuuden joihinkin teemoihin kuten esimerkiksi asiakasväkivallan hallintaan. Jokainen esimies vastaa arvioinnin toteutuksesta yksikössään. Arvioinnin menetelmänä on RiskiArvi ja riskien arviointiin on käytössä oma erillinen ohjelmansa (verkkoversio). 9. Havainto: Tarkastuslautakunta pyysi kaupunginhallitusta kiinnittämään huomiota tietohallinnon vastuualueen vakaviin riskeihin. Kaupunginhallitus on päättänyt valmistella lopullista päätöstä varten määrärahaesityksen. Selvityspyyntö: Miten kaupunginhallituksen päättämät tietohallinnon riskejä koskevat toimeenpanot ovat edistyneet? vt. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiotaan erityisesti kahteen tietohallinnon vastuualuetta koskeviin riskiin: palvelintilat ja henkilöstöriskit. Tietohallinnon riskejä on käsitelty tarkastuslautakunnan kehotuksen perusteella kaupunginhallituksessa ja Palvelintilat Palvelintiloihin liittyvien riskien osalta tietohallinto on valmistellut määrärahaesityksen lisätalousarvioon 2014 ja sitä on käsitelty 2.6 kaupunginhallituksessa ja edelleen se on hyväksytty valtuustossa Palvelintilojen muutostyöt toteutetaan syksyn aikana. Henkilöstöriskit Henkilömitoituksen ongelmat johtuvat henkilöstön määrän vähenemisestä, useista päällekkäisistä laajoista lain edellyttämistä kehityshankkeista ja hankkeiden yhteistyökumppaneiden toimintaan liittyvistä ongelmista. Haasteet eivät ole olleet yksinomaan sisäsyntyisiä. Ulkoa tuleviin paineisiin on pyritty vaikuttamaan aktiivisesti neuvottelemalla ja reklamoimalla ongelmista. Tietohallinnon työkuormaan on haettu ratkaisua useita kertoja kaupungin johtoryhmässä. Henkilöstöriskeihin liittyvää ongelmaa ratkotaan mm. seuraavilla keinoilla: 1) Tietohallinnon henkilöresurssia on sitoutunut liiaksi projektihallintaan, joka ei edellytä tietohallinnon erityisosaamista vaan on normaalia kokousten kutsu ja sihteerikäytäntöä. Toimialojen omiin projekteihin nimetään jatkossa projektivastaavat, jotka vastaavat projektinhallinnasta. Tietohallinnon henkilöt ovat mukana projekteissa asiantuntijoina. Projektien vetovastuu / projektihallinnan henkilöresurssitarve tulee huomioida toimialojen talousarvion laadinnan yhteydessä. 2) Turhia helpdesk-tukipyyntöjen karsitaan. Toimialoille nimetään omasta henkilöstöstä lähitukihenkilöitä, joiden tehtävä on lähituen avulla karsia turhia helpdesk-pyyntöjä (esim. virtajohto ei ole seinässä, asian selvittäminen kuuluu ohjelman pääkäyttäjälle, ohjeita ei lueta jne). 3) Henkilöstön atk-perustaitojen parantaminen. Tietohallinto järjestää tarvittaessa atk-perustaitojen parantamiseen liittyvää koulutusta. Esimiesten velvollisuutena on määrätä henkilöt koulutukseen, mikäli atk-taidoissa on niin selkeitä puutteita, että ne haittaavat työn normaalia suorittamista. 4) Tietohallinnon työkuormaa pyritään pienentämään myös erilaisin tehtäväjärjestelyin, joiden tavoitteena on mahdollistaa tietohallinnon henkilöstön keskittyminen asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Henkilöstöriskien ratkaisemiseen ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Vakinaisen henkilökunnan palkkaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, kun kaupungin organisaatio on muutoksessa ja lausunnoilla olevan sote-järjestämislain tulevat vaikutukset kuntien toimintaan ovat epäselviä. Henkilöstöriskien minimoimiseksi Jämsän kaupungin tilintarkastusyhteisö BDO Audiator on toteuttamassa selvitystä, jonka tavoitteena on arvioida tietohallinnon resurssien mitoitus toimintakenttään nähden ja arvioida miten toiminta kannattaa jatkossa organisoida.

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Suomen arviointiyhdistyksen yhteinen seminaari 4.5.2012

Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Suomen arviointiyhdistyksen yhteinen seminaari 4.5.2012 Arviointia, arviointitukimusta ja arviointitietoa - arviointimekanismit kunnassa - Kuntaliiton Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa suositus ja opas Itä-Suomen yliopiston Sosiaali-

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Kuntapäättäjät ovat tehneet kautta aikain useinkin kuntalaisten

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 Hallitus xx.xx.2014 Valtuusto xx.xx.2014 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 lukien Johdanto Savon koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014

NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. 1. Johdanto

MÄNTSÄLÄN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. 1. Johdanto MÄNTSÄLÄN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1. Johdanto Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Kuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Kuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Kuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Matti Molander Utajärven kunta M.Molander, A.Merilä, P.Tuovinen, J.Stenvall, A.Koski n.60 km Vaikutusten

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO - OHJE Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpanossa ja toteutuksessa on noudatettava valtuuston 11.12.2013 hyväksymää talousarviota ja sen perusteluja hallintosäännön

Lisätiedot

Kv 16/15.12.2012 139 Kunnanvaltuuston 15.12.2012 hyväksymä 622/00.01.01/2012. Kunnanhallituksen johtosääntö

Kv 16/15.12.2012 139 Kunnanvaltuuston 15.12.2012 hyväksymä 622/00.01.01/2012. Kunnanhallituksen johtosääntö Kunnanhallituksen johtosääntö voimaan 2013 1 Sisällys LUKU KUNNANHALLITUS... 3 Tehtävät... 3 Toimikausi ja kokoonpano... 3 Esittely... 3 Päätös- ja toimintavalta... 3 LUKU KONSERNIJAOSTO... 5 5. Kunnanhallituksessa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Turku 1.12. 2011 Salme Sundquist, kehityspäällikkö

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Turku 1.12. 2011 Salme Sundquist, kehityspäällikkö Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Turku 1.12. 2011 Salme Sundquist, kehityspäällikkö Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa mallin taustaa Poliittisten päätöksentekijöiden

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Tarkastuslautakunnan toiminnan kehittäminen. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Hanna Hurmola-Remmi ja Minna Ainasvuori / Oy Audiator Ab

Tarkastuslautakunnan toiminnan kehittäminen. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Hanna Hurmola-Remmi ja Minna Ainasvuori / Oy Audiator Ab Tarkastuslautakunnan toiminnan kehittäminen Kuntamarkkinat 15.9.2011 Hanna Hurmola-Remmi ja Minna Ainasvuori / Oy Audiator Ab 1 Tarkastuslautakunnan rooli osana kunnan valvontaympäristöä Kunnan toimintakenttä

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE 16.09.2014 146 Valmistelijat talouspäällik

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. - - - -

Päätös: Valtuusto lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. - - - - Valtuutettu Hannu Kärpäsen ja usean muun valtuutetun allekirjoittama valtuustoaloite erityisen tarkastuksen suorittamisesta eräissä kaupungin yhtiöissä KV 5.9.2011 15 Valtuutettu Hannu Kärpänen jätti valtuustolle,

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Ruokolahden kunnan tilintarkastus

Ruokolahden kunnan tilintarkastus Ruokolahden kunnan tilintarkastus 18.6.2015 Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT BDO Audiator Oy Tilintarkastuksen sisältö Lakisääteisen tilintarkastuksen laajuus on 8 tilintarkastuspäivää vuodessa tarkastuksessa

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 17.6.2014 27 Valtuusto 17.6.2014 27 1. VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUS Tark.ltk. 13.5.2014 16 Liite 1 Laadittiin vuoden 2013 arviointikertomus. Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta jättää arviointikertomuksen

Lisätiedot

Dnro TRE: 3417/00.05.01/2015 TAMPEREEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Dnro TRE: 3417/00.05.01/2015 TAMPEREEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Dnro TRE: 3417/00.05.01/2015 TAMPEREEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Tarkastustoimikunta 22.5.2015 Kaupunginhallitus 1.6.2015 Kaupunginvaltuusto 2(7) Sisällys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen

Lisätiedot