Jarmo Ojakoski RISKIENHALLINTA NESTE OIL OYJ:N KOKKOLAN TERMINAALILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jarmo Ojakoski RISKIENHALLINTA NESTE OIL OYJ:N KOKKOLAN TERMINAALILLA"

Transkriptio

1 Jarmo Ojakoski RISKIENHALLINTA NESTE OIL OYJ:N KOKKOLAN TERMINAALILLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Jarmo Ojakoski Työn nimi: Riskienhallinta Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaalilla Päivämäärä: Sivumäärä: liitettä Työn valvoja: TkL Pekka Nokso-Koivisto Työn ohjaaja: käyttömestari Jani Rentola, Neste Oil Oyj Kokkolan terminaali Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaalin riskienhallinnan puutteita ja tutkia yhtiön turvallisuuspolitiikan toteutumista Kokkolan terminaalilla. Tavoitteena oli löytää parannettavaa riskinarvioinnista ja turvallisuustoimista, jolloin mahdolliset parannustoimenpiteet olisivat loogista jatkuvan parantamisen periaatteen toteuttamista. Teoriaosassa käsitellään riskienhallinnan perusteita, kuten riskityyppejä, -analyysejä ja -analyysimenetelmiä. Näiden lisäksi käsitellään riskienhallintakeinoja, riskien arviointia sekä työhygieniaa ja staattisen sähkön aiheuttamia riskejä. Teoriaosan tarkoituksena oli luoda yleiskuva riskienhallinnasta ja sen käsitteistä. Tutkimuksessa ei löytynyt mitään strategisesti merkittävää puutetta riskienhallinnan kannalta. Muutamia lain nojalla epäkohtina pidettäviä seikkoja havaittiin, mutta suurimpana huolenaiheena mainittiin sukupolvenvaihdos ja sen aiheuttama hiljaisen tiedon menettäminen. Avainsanat: riskianalyysi, riskienhallinta

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES ABSTRACT Degree Programme in Chemical Engineering Author: Jarmo Ojakoski Name of thesis: Risk Management of Neste Oil Kokkola Date: 1 st October 2008 Pages: appendices Supervisor: Pekka Nokso-Koivisto Instructor: Jani Rentola, Neste Oil Oyj The purpose of this Bachelor of Engineering thesis was to study the weaknessses of the risk management of the distribution terminal of Neste Oil Oyj in Kokkola. Also the security policy of the company carried out in Kokkola was studied. The aim of this thesis was to suggest improvements for risk assessment and security activities. Any improvements suggested would be logical implementation of the principle of continuous improvement. The basics of risk management such as risk types, risk analyses and risk analysis methods are introduced in the theory section. The risk treaments, risk assessment, industrial hygiene and the risks of static electricity are introduced as well. The purpose of the theory section was to create a general survey of risk management and its concepts. From the risk management s point of view any major weaknesses were not discovered in the study. Some issues considered as minor faults on the basis of the law were noticed. The biggest concern mentioned was the generation shift and the loss of the tacit knowledge caused by this shift. Keywords: risk analysis, risk management

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 NESTE OIL OYJ Yritysesittely Missio ja visio Arvot Kokkolan terminaali 4 3 TEORIA Riskienhallinta Riskityypit Riskienhallinta käsitteenä Projektien riskienhallinta Tietoriskien hallinta Riskianalyysi Riskianalyysin hyödyt Riskianalyysin toteutus Tavoitteiden määrittely ja menetelmän valinta Riskianalyysimenetelmät Vaaroja kartoittavat menetelmät Yksityiskohtaiset vaarojen tunnistamismenetelmät Onnettomuuksien mallintamismenetelmät Seurausanalyysi Riskien arviointi Riskienhallintakeinot Riskienhallinnan perusstrategiat Riskienhallintastrategian vaikutus turvallisuuteen Työhygienia Riskinarviointi työhygieniassa Riskien luokittelu Työterveyshuolto asiantuntijana Kemiallinen työhygienia Terveysriskit Lainsäädäntö Fysikaalinen työhygienia Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointi työpaikalla Kemiallisten tekijöiden vaarojen tarkastelu Staattisen sähkön riskit Staattisen sähkön aiheuttamia ongelmia Staattisen sähkön esiintyminen Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtamisen merkitys onnettomuuksien estämisessä Onnettomuuden synty 36 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 38

5 5 TULOKSET 40 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 42 LÄHTEET 44 LIITTEET 1/1 1/2 MÄÄRITELMIÄ 2/1 2/4 LAINSÄÄDÄNTÖÄ 3/1 3/5 TYÖTURVALLISUUS- JA TYÖTERVEYSHUOLTOLAIN- SÄÄDÄNTÖÄ

6 1 1 JOHDANTO Riskienhallinnasta on tullut yhä tärkeämpi osa yritysten liiketoiminnan tehostamista ja rationalisointia. Riskienhallinnan integroimisella muuhun toimintaan haetaan säästöjä erilaisten ei-toivottujen tapahtumien seurausten minimoimisen kautta. Tällaisten ei-toivottujen tapahtumien seurauksia kutsutaan riskeiksi. Riski on käsitteenä monitahoinen ja se voidaan kuvailla monilla eri tavoilla määrittelijän mukaan. Suomen puhekielessä riskillä ei tavallisesti ole todennäköisyyden aspektia, vaan sillä tarkoitetaan vaaraa yleensä. Riskienhallinnan terminä riski tarkoittaa erilaisia haitallisten tapahtumien todennäköisyyksiä ja näiden tapahtumien seurausten vakavuusarviointeja. Riski on käsitteenä laajempi kuin vaara. Vaara tarkoittaa tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa esimerkiksi henkilön terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuvan ei-toivotun tapahtuman. Toisin ilmaistuna: riski syntyy, jos vaara on olemassa. Yritystoimintaan liittyvät ei-toivotut seuraukset ovat monesti taloudellisia, rahassa mitattavia. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan on kyettävä arvioimaan myös toiminnasta aiheutuvia muita aineellisia menetyksiä, kuten ympäristölle aiheutuneet vauriot, ja aineettomia seurauksia, kuten terveydelliset vauriot, yrityksen maineeseen liittyvät seuraukset ja laajemmat, esimerkiksi yhteiskunnalliset seuraukset (esim. työttömyys, yhteiskunnan rakenteen muutokset yms.). Joskus päätöksenteko vaatii myös seurausten täsmällistä mittaamista ja erityyppisten seurausten yhteismitallista arviointia. Riskin toinen elementti, epävarmuus menetysten esiintymisestä, vaatii myös tarkastelua. Luontevin tapa mitata epävarmuutta on todennäköisyys- ja tilastokäsitteiden käyttö. Riskianalyysi pyrkii arvioimaan, millä todennäköisyydellä erityyppiset ja -kokoiset menetykset esiintyvät. Kuitenkin vain harvoissa tapauksissa todennäköisyysarviot voivat perustua puhtaasti objektiivisiin tietoihin, minkä vuoksi riskitarkasteluihin liittyy aina subjektiivisuutta. Riskianalyysin tehtävä on tunnistaa mahdollisimman kattavasti menetyksiä aiheuttavat tapahtumat ja niiden syyt sekä arvioida tapahtumien esiintymismahdollisuudet tai todennäköisyydet ja seuraukset.

7 2 Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Neste Oil Oyj:n Kokkolan terminaalin riskienhallinnan nykytilaa ja päivitystarvetta sekä lainsäädännön että omaehtoisuuden kannalta. Tämä tarkoittaa kaikkia terminaalin vastuulla olevien toimintojen tutkimista. Käytännössä Kokkolan terminaalin vastuualue alkaa öljynkuljetusalukseen kiinnitetyn purkausvarren laipasta ja päättyy öljynkuljetusauton poistumiseen terminaalin alueelta pääportin kautta. Terminaalin toiminta koostuu täten öljytuotteiden vastaanotosta, varastoinnista ja jakeluterminaalista. Öljytuotteiden asiakasjakelusta vastaa Neste Markkinointi, jonka osuus ei siis kuulunut tämän tutkimuksen piiriin. Teoriaosa koostuu pääosin Neste Oil Oyj:n toimialaan ja sen käytännön toimintaan liittyvästä aineistosta. Tämä tutkimus ei anna vastauksia eikä muutosehdotuksia menettelytapoihin, vaan tässä tutkittiin ainoastaan tehtyjä riskikartoituksia ja muita riskienhallinnan toimenpiteitä sekä annetaan niihin ehdotuksia mahdollisista lisätoimista tai -kartoituksista. Tämän opinnäytetyön tutkimusongelma oli, miten riskienhallinta ja turvallisuustoimenpiteet on toteutettu Kokkolan terminaalilla.

8 3 2 NESTE OIL OYJ 2.1 Yritysesittely Neste Oil Oyj on Pohjois-Euroopan johtava öljynjalostus- ja markkinointiyhtiö. Se keskittyy korkealaatuisiin liikennepolttoaineisiin ja muihin korkeamman lisäarvon tuottaviin, vähemmän ympäristöä kuormittaviin öljytuotteisiin. Neste Oil tähtää strategiansa mukaisesti laadukkaan uusiutuvista raaka-aineista valmistettavan dieselin johtavaksi tuottajaksi maailmassa. Öljynjalostus pysyy Neste Oilin keskeisenä liiketoiminta-alueena, ja yhtiö aikoo jatkaa investointeja nykyisten jalostamojensa edelleen kehittämiseksi. Neste Oilin liiketoiminnat on jaoteltu viiteen toimialaan: Öljynjalostus, Uusiutuvat polttoaineet, Öljyn vähittäismyynti, Shipping ja Erikoistuotteet. (Neste Oil 2008.) Vastuullisena öljy-yhtiönä Neste Oil valmistaa tiukimmatkin ympäristövaatimukset täyttäviä tuotteita. Sen tuotantotoiminta perustuu ympäristö(iso 14001)-, terveysja turvallisuus(ohsas 18001)- sekä laatustandardien (ISO 9001:2000) vaatimusten täyttämiseen. Neste Oil on sitoutunut Responsible Care Vastuu huomisesta -ohjelmaan jo vuonna Neste Oilin palveluksessa on myös turvallista työskennellä. Se edistää turvallisuuskulttuuria kouluttamalla henkilöstöään turvallisiin työtapoihin ja toimimalla niin, ettei sen naapureiden, yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden tai sen omalle toiminnalle eikä myöskään ympäristölle aiheudu vaaraa tai haittaa. (Neste Oil 2008.) 2.2 Missio ja visio Neste Oilin missio on Refing the future. Kansainvälisenä yhtiönä se ilmaisee toimintansa perusajatuksen aina englanniksi. Sen puhtaamman liikenteen polttoaineiden valmistukseen tähtäävä strategia on juuri tämän mission toteuttamista. Neste Oilin visio on olla johtava puhtaamman liikenteen polttoaineiden toimittaja. Visio on sen henkilöstön yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Se on tila, jota koko

9 4 yritys tavoittelee ja jonka saavuttamiseen sillä on kaikki mahdollisuudet. (Neste Oil 2008.) 2.3 Arvot Arvot ovat suuntaviivoina Neste Oilille ja sen jokaiselle työntekijälle omassa tehtävässään. Näitä suuntaa antavia arvoja ovat vastuullisuus yhteistyö uudistuminen tuloksellisuus. (Neste Oil 2008.) 2.4 Kokkolan terminaali Neste Oil Oyj:n terminaalitoiminnot kuuluvat öljynjalostuksen operatiivisen ohjauksen alaisuuteen. Kokkolan terminaali aloitti toimintansa vuonna Se on Suomen suurin jalostamoiden ulkopuolella toimiva terminaali, jonka 27 säiliön varastointikapasiteetti on m 3. Sen toimituksista noin 97 % suoritetaan säiliöautoilla, mikä tarkoittaa noin autolastausta vuorokaudessa. Loput, noin 3 %, toimitetaan putkisiirtoina lähialueen teollisuuslaitoksille. Terminaalilla työskentelee 11 henkilöä mukaan lukien Pietarsaaren erikoistuoteterminaali, joka kuuluu Kokkolan terminaalin alaisuuteen. Terminaalitoimintoihin kuuluvat jakelun varmistus ja ylläpito laadun tarkkailu ( näytettä / vuosi) laivatoimituksien vastaanotto laitteistojen ennakkohuolto kuljetustoiminnot ja lähettämöpalvelut kuljettaja- ja turvallisuuskoulutus materiaalihankinnat öljykirjanpito viranomaisyhteydet

10 5 yhteiskuntasuhteet ympäristöasiat asiakas- ja yhteistyökumppanuussuhteet. (Neste Oil 2008.)

11 6 3 TEORIA 3.1 Riskienhallinta Riskityypit Rissa (1999) jakaa yritystoiminnan riskit seuraavasti: Liiketaloudelliset riskit tekniset riskit (esimerkiksi laaturiski tai tuotevastuuriski) sosiaaliset riskit (esim. lakot) taloudelliset riskit (esim. luottoriskit, markkinointiriskit, valuuttariskit, rahoitusriskit) poliittiset riskit (esim. maariskit, sodat, kansallistamiset) Vahinkoriskit omaisuusriskit (esim. tulipalot, varkaudet, keskeytykset) henkilöriskit (avainhenkilöriskit, sairaudet) työturvallisuusriskit (tapaturmat, ammattitaudit, TYKY-riskit) tuotevastuuriskit (esim. vialliset tuotteet, ympäristöä pilaavat tuotteet) ympäristöriskit (esim. päästöt ilmaan, vesiin, maaperään) tietoturvallisuusriskit (esim. tietokonerikot, sabotaasit, keskeytykset). (Rissa 1999, 70.) Suominen (2003) puolestaan luokittelee riskit seuraavalla tavalla: Vahinkoriski aiheuttaa toteutuessaan pelkästään tappiota, eikä siihen liity voiton mahdollisuutta. Vahinkoriski on kuitenkin mahdollista vakuuttaa. Liikeriski tarkoittaa liiketaloudellisen tappion mahdollisuutta. Tämä mahdollisuus sisältää myös budjetoidut tuotot. Toteutuneen liikeriskin seuraukset yrityksen on kannettava itse, joten liikeriski ei ole vakuutettavissa. Henkilöriski voi olla vahinko- tai liikeriski tai jopa molempia. Yrityksen avainhenkilön kuollessa tapaturmaisesti voi riski näyttäytyä sekä vahinko- että liikeriskinä. Yrityksen avainhenkilöihin kohdistuu suurin riski, koska heidän työpanoksensa

12 7 korvaaminen on kallista ja vie paljon aikaa. Erityisesti kilpailijan palvelukseen siirtymistä pidetään suurena riskinä, koska tällöin yritykselle tärkeä osaaminen ei ole enää hyödynnettävissä. Rekrytoinnin tai ulkomaankomennuksen epäonnistuminen ovat myös esimerkkejä henkilöriskien toteutumisesta. Omaisuusriski aiheuttaa toteutuessaan vahinkoa yrityksen aineellisille tuotannontekijöille, jolloin omaisuutta vaurioituu, tuhoutuu tai häviää. Omaisuusriski voi toteutua esimerkiksi murron, vesivahingon, ilkivallan, rikkoutumisen, rikollisen toiminnan, tulipalon tai savu- tai homevaurion seurauksena. Vastuuriski tarkoittaa toteutuessaan yritykselle korvausvelvollisuutta tai tulojen menetystä. Vastuut voidaan jakaa tuote-, ympäristö-, ja toiminnanvastuuseen, joiden kaikkien taustalla vaikuttaa yrityksen oma toiminta. Yrityksen toimintaa säätelevät erilaisia vastuita koskevat lait, jotka saattavat asettaa yrityksen edesvastuuseen teoistaan. Yrityksen toiminnasta aiheutuneen vahingon synnyttämä korvausvastuu johtuu useimmiten laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Työntekijän aiheuttaman vahingon ollessa kyseessä puhutaan isännänvastuusta. Keskeytysriskin toteutuminen tarkoittaa käytännössä yrityksen toiminnan keskeytymistä. Keskeytys saattaa johtua esimerkiksi raaka-aineen loppumisesta, konerikosta, tulipalosta, informaatiokatkosta tai sabotoinnista. Verkosto- ja riippuvuusriskit puolestaan lisäävät keskeytysriskejä yritysten verkostoitumisen ja siitä aiheutuvan riippuvuuden takia. Verkostoriski voi näyttäytyä myös teknologia- ja laaturiskinä esimerkiksi huonolaatuisten komponenttien vuoksi, jolloin seurauksena saattaa olla kaupan peruuntuminen tai markkinaosuuden pieneneminen. Kuljetusriski tarkoittaa yrityksen sekä tulevaan että lähtevään informaatio- ja materiaalivirtaan kohdistuvaa uhkatekijää. Riski on olemassa kuljetusketjun jokaisessa vaiheessa, ja vahingon todennäköisyys vaihtelee merkittävästi tuotteen, kuljetusreitin ja liikennevälineen mukaan. Tietoriskit kohdistuvat yrityksen tietoturvallisuuteen. Tekniset viat, luonnonilmiöt, tahalliset vahingonteot ja tietovuodot ovat yleisiä tietoturvallisuutta uhkaavia riskitekijöitä. Yhteiskunnalliset riskit ovat olosuhteiden, suhdanteiden ja lainsäädännön muutosten luomia uhkia yritykselle. Ympäristö- ja verolakien muutokset ovat hyviä esimerkkejä tekijöistä, jotka saattavat aiheuttaa epävarmuutta yrityksen toimin-

13 8 nassa. Turvallisuusriskit tarkoittavat yrityksen ja samalla koko yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavia tekijöitä. Turvallisuusriskit sisältävät sekä liike- että vahinkoriskeille tyypillisiä piirteitä, ja niihin vaikuttavat yhteiskunnan olosuhteet ja yleinen turvallisuustilanne. (Suominen 2003, ) Nykyään ympäristöriski on lähes poikkeuksetta myös imagoriski. Yrityksen imago saattaa saada pahojakin kolhuja ilman ympäristöriskin toteutumista (Karvonen, Kärnä & Maijala 2006, ). Esimerkkinä tällaisesta voisi olla biopolttoaineen valmistukseen käytettävän raaka-aineen päästö maaperään. Kuvio 1 on mukaelma Rissan (1999) ja Suomisen (2003) riskiluokittelusta, jossa tuotevastuu- ja henkilöriskien voidaan katsoa olevan joko liike- tai vahinkoriskejä tai molempia. RISKIT Liiketaloudelliset riskit Vahinkoriskit Tekniset riskit Tuotevastuuriskit Omaisuusriskit Sosiaaliset riskit Henkilöriskit Työturvallisuusriskit Taloudelliset riskit Ympäristöriskit Poliittiset riskit Tietoturvallisuusriskit KUVIO 1. Riskityypit (mukaillen Rissa 1999; Suominen 2003)

14 Riskienhallinta käsitteenä Riskienhallinnalla tarkoitetaan yritystä uhkaavien vaarojen ja niiden aiheuttamien kustannusten minimointia. Riskienhallinta on perinteisesti määritelty kattamaan vahinkoriskit, mutta nykyaikainen riskienhallinta käsittää yrityksen kaikki riskit ja epävarmuustekijät. Tällöin yritys voi maksimoida turvallisuutensa intressiensä mukaan. Toimiva riskienhallinta vaatii organisaatiolta sekä pitkäaikaista sitoutumista että valmiutta ryhtyä riskienhallintaa edistäviin toimiin. Yksittäisenä toimenpiteenä riskienhallintaa ei voida toteuttaa, vaan riskienhallinnan tulee edetä prosessina. (Suominen 2003, 27, ) Riskienhallintaprosessin tarkoituksena on auttaa yrityksen johtoa päättämään toimenpiteistä, joilla tunnistettuja riskejä ja niiden vaikutuksia arvioidaan ja joilla valitaan kutakin riskitekijää parhaiten vastaavat hallintakeinot. Riskien tunnistamisella yritys pyrkii löytämään epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Tällaisia tekijöitä voivat olla yksittäiset tapahtumat sekä erityiset trendit ja muutosvoimat, jotka ilmenevät erilaisina signaaleina. (Hallikas, Karvonen, Lehtinen, Ojala, Pulkkinen, Tuominen, Uusi-Rauva & Virolainen 2001, 7.) Yrityksen riskienhallinta kannattaa perustaa järkeviin, yksinkertaisiin ja koeteltuihin ratkaisuihin. Ei ole suotavaa eikä perusteltua käyttää monimutkaisia ratkaisuja, koska niillä saadaan harvoin hyviä tuloksia. Sen sijaan monet riskienhallinnan asiantuntijat soisivat riskienhallinnan olevan kiinteä osa yritysten johtamiskulttuuria, ja ollakseen tarkoituksenmukaista riskienhallinnan tulisi ulottua kaiken kattavana ajattelu- ja toimintamallina sekä kaikille organisaation tasoille että yritysturvallisuuden osa-alueille. (Suominen 2003, 28.) Riskienhallintaprosessi sisältää tavallisesti seuraavat toimenpiteet: vaarojen ja uhkien tunnistaminen vaaroille altistuvien henkilöiden ja ympäristön tunnistaminen riskien kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen arviointi riskien torjuntamahdollisuuksien arviointi riskien hallintakeinojen valinta

15 10 vaaroista ja torjuntakeinoista informointi valitun riskienhallintastrategian toteutus vaikutusten seuranta ja vahingoista oppiminen saatujen tulosten arviointi riskienhallintastrategian tarkistus ja täydennys. (Rissa 1999, 72.) Jotta ympäristön muutoksiin voitaisiin reagoida riittävän nopeasti, on päätöksentekovaltuuksien oltava määriteltyinä. Tällöin vältytään tilanteelta, jossa välitön reagointi on mahdotonta toimivaltaepäselvyyksien vuoksi. Jaurin mukaan valvonnan on oltava kattavaa sekä seuraamusjärjestelmän tulee toimia uskottavasti. Järjestelmän funktiona on havaita ja tuoda esiin valtuuksien ylitykset sekä varmistaa, että niillä on seuraamuksensa. (Jauri 1997, ) Jauri esittää toimivalle, yrityksen sisäiselle ilmastolle tai hallinnolliselle infrastruktuurille asetettavaksi seuraavat yleiset tavoitteet: Yrityksessä on varmistuttu siitä, että on olemassa sovitut säännöt ja menettelytavat, jotka toimivat myös kriisitilanteissa. Yrityksen sisäinen valvontajärjestelmä löytää ongelmatilanteet ja reagoi niihin, silloinkin kun ne ovat tulosta yrityksen normaalin toimintatavan toteuttamisesta. Yrityksellä on toimiva menetelmä, jolla valvotaan ohjeiston noudattamista ja huolehditaan siitä, että sääntörikkomuksella on seuraamus. (Jauri 1997, ) Projektien riskienhallinta Projektihallinta tarkoittaa projektin toteuttamista suunnitellusti tietotaitoa, työkaluja sekä työmenetelmiä käyttäen. Projektiriskienhallinta on riskien tunnistamista, analysointia, priorisointia, reagointia ja ehkäisyä sekä seurantaa projekteissa. Projektiriskienhallintaa voisi luonnehtia myös eräänlaiseksi (S)WOT-analyysiksi, jossa kartoitetaan projektin heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. (Peltonen, Välisalo & Kunttu 2002, 13.)

16 11 Toimet riskien varalta tulee suunnitella ja myös toteuttaa, sillä muutoin riskien tunnistamisesta ja arvioinnista ei saavuteta hyötyä. Riskienhallintatoimintoja on myös ohjattava ja seurattava. Tunnistetuille riskeille nimetään usein vastuuhenkilöt niitä hoitamaan. Myös menestymisen mahdollisuudet tulisi kirjata, jotta voidaan toimia niiden hyödyntämiseksi. Riskien seuranta on tärkeä osa kokonaisvaltaista projektiriskienhallintaa. Projektin päättyessä kaikki ilmenneet riskit on käytävä läpi ja riskilistaa täydennettävä. (Peltonen ym. 2002, ) Tietoriskien hallinta Tietoriskit ovat informaatioon ja sen käyttöön liittyvien vahinkojen uhkia. Tietoriskit ovat vahinkoriskejä, joiden toteutuminen johtaa lähes aina menetyksiin. Tilanne, jossa tarvittava tieto tai tietojärjestelmä ei ole käytettävissä, määritellään tietoriskiksi. Tietoriski voi olla myös valtuudeton tiedon muuttuminen tai leviäminen. Tietoriskien suhteellisen abstrakti ja vaihteleva olemus sekä hyvin erilaiset toteutumissyyt hankaloittavat niiden tunnistamista. (Suominen 2003, 79.) Osakeyhtiölaki velvoittaa yritysjohtoa turvaamaan yrityksen toiminnan, varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuuden ja järjestämään valvonnan. Tietoriskien hallinta sisältää kaikki edellä mainitut toimet ja on siten osa normaalia päätöksentekoa. Yritysjohdon tulee asettaa turvallisuudelle tavoitteet ja määritellä organisaatiolle riittävä tietoturvataso. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, koska tietoturvan oikeat mittasuhteet ovat yrityksen talouden kannalta tärkeät. Tietoturvan pettäminen saattaa olla jopa kuolinisku yritykselle, mutta liian korkeaa tietoturvaa taas on kallista ylläpitää. Balanssin löytäminen riittävän turvan ja siedettävien kustannusten välillä onkin tietoriskien hallinnan arkipäivää. (Suominen 2003, ) Tietoturvallisuus on jaoteltu kansainvälisessä tietoturvastandardissa BS 7799 seuraavasti: 1. tietoturvapolitiikka 2. tietoturvallisuuden organisointi 3. suojattavien kohteiden luokitus ja valvonta 4. henkilöstöturvallisuus

17 12 5. fyysinen turvallisuus ja ympäristön turvallisuus 6. tietoliikenteen ja käyttötoimintojen hallinta 7. pääsyoikeuksien valvonta 8. järjestelmien kehittäminen ja ylläpito 9. liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta 10. vaatimustenmukaisuus. (Risk Server - Window to Security Risk Analysis, ISO 17799, 2008.) Tietoturvan jakaminen pienempiin osiin helpottaa riskien tunnistamista ja tietoturvan tason konkreettista mieltämistä. Tässä yhteydessä on syytä varmistaa, ettei mikään osa-alue jää huomioimatta. Yritysjohdon tehtävänä on määritellä tietoturvan taso ja painoalueet. Tietoturvallisuus rakennetaan eri osa-alueita painottaen valitun strategian mukaan, yksityiskohtaisesti ja huolellisesti. Osa-alueiden painotuksen tukena käytetään pääasiassa seuraavia lähteitä: tietoriskien kartoitus, jossa tunnistetaan uhat sekä arvioidaan uhan toteutumisen todennäköisyys ja uhan toteutumisesta seuraavat vahingot lait, asetukset ja sopimukset, jotka velvoittavat organisaatiota tietojenkäsittelyyn liittyvät periaatteet, jotka organisaatio on määritellyt toimintansa tueksi. (Suominen 2003, ) 3.2 Riskianalyysi Riskianalyysi on riskienhallinnan välttämätön työkalu. Riskienhallintaa voidaan pitää prosessina, joka pyrkii poistamaan riskitapahtumien syitä tai pienentämään kyseisten tapahtumien todennäköisyyttä tai seurauksia (Hallikas ym. 2001, 16 17). Riskianalyysin avulla voidaan selvittää myös riskikohteet (Suominen 2003, 35). Riskit pyritään tunnistamaan ja arvioimaan riskianalyysin avulla. Analysoidut riskit on pyrittävä mukauttamaan yrityksen normaaliin toimintaan. Yrityksen on kyettävä kantamaan myös riskeistä aiheutuvat taloudelliset seuraukset. Hyvältä riskienhallinnalta vaaditaan ennen kaikkea riskienhallintakeinojen tehokasta soveltamista

18 13 sekä riskien rahoittamiseen liittyvien kysymysten hallitsemista. Kolmen riskienhallintaprosessin hoitamiseksi kehitetyn nyrkkisäännön mukaan ei tule ottaa resursseihin nähden liian suurta riskiä riskin ja hyödyn suhteen on oltava realistinen mahdollisuudet täytyy kartoittaa ja tarvittaessa huomioida. (Suominen 2003, ) Riskianalyysin tulee antaa yritysjohdolle riittävästi informaatiota riskeistä, jotka ovat liiketoiminnan kannalta merkittäviä helpottaa päätöksentekoa riskien vakuuttamisen ja omalla vastuulla pitämisen välillä lisätä yrityksen henkilöstön riskitietoisuutta ja mahdollistaa vahinkojen ennaltaehkäisy. (Suominen 2003, 40.) Turvallisuus- ja riskianalyysejä käytetään vaarojen ja ongelmien organisoituun tunnistamiseen ja arvioimiseen. Turvallisuus- tai riskianalyysi tarkoittaa prosessia, jolla pyritään selvittämään teknisistä laitteista, ihmisen toiminnasta ja ympäristöolosuhteista onnettomuuden, tapaturman tai häiriön synnyn mahdollistavat tekijät, arvioimaan niiden seuraukset sekä löytämään taloudellisimmat parannusvaihtoehdot. Turvallisuusanalyysillä tarkastellaan kohteen turvallisuutta ja varmistetaan se. Riskianalyysillä puolestaan esitetään systemaattisesti ja puolueettomasti riskien seuraukset suhteessa niiden todennäköisyyksiin. Riskianalyysejä voidaan käyttää esimerkiksi vaarojen ja ongelmien systemaattisessa tunnistamisessa riskien suuruuden arvioinnissa riskitekijöiden tunnistamisessa turvallisuuden ja käyttövarmuuden parantamisessa. (Malmén & Nissilä 2003, 32.)

19 Riskianalyysin hyödyt Riskianalyyseillä voidaan vaikuttaa onnettomuusriskeihin ja tuotantolaitosten käyttövarmuuteen positiivisesti. Niitä voidaan käyttää myös suunnittelun laadunvarmistuksessa sekä käytön ja kunnossapidon apuna. Systemaattisesti toteutettuna riskianalyyseillä löydetään merkittävimmät riskitekijät ja valjastetaan koko henkilöstön ammattitaito suunnittelua ja ohjausta tukemaan. (Malmén & Nissilä 2003, 33.) Jotta riskianalyysi toimisi, on yrityksen kyettävä tunnistamaan erilaisia vaaratilanteita. Tunnistamista varten on kehitetty menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida riskin mahdollisuus. Samassa yhteydessä on mahdollista havaita riskejä, joita ei aikaisemmin ole tiedostettu. (Suominen 2003, 40.) Riskianalyysin toteutus Riskianalyysin tulisi kuvata kohteessa analysointihetkellä vallitsevaa tilannetta. Ideaalitapauksessa analyysissä käytetyt mallit ja kohde ovat yhdenmukaisia, jolloin edellä mainittu kriteeri täyttyy. Riskianalyysin tasoa voidaan mitata riittävällä analyysimenetelmien sekä kohdetta koskevien tietojen käyttöasteella analyysin tuottaman aineiston selvyydellä ja tarkkuudella. (Malmén & Nissilä 2003, 35; VTT 2008.) Teollisuudessa käytetään yleisesti useaa, toisiaan täydentävää analyysimenetelmää. Tällöin voidaan tarkastella tilannetta yleisellä tasolla sekä esimerkiksi teknistä järjestelmää ja ihmisten suorittamia toimintoja erikseen. Riskianalyysin tuloksiin tai niiden käytettävyyteen vaikuttavat tekijät haittaavat analyysin hyödyntämistä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi puutteelliset tai virheelliset lähtötiedot väärä analyysimenetelmä resurssien puute

20 15 köyhä keskustelukulttuuri analysointiprosessin laadunvarmistuksen puute analyysin tulosten epäpätevä raportointi. (Malmén & Nissilä 2003, 35; VTT 2008.) Riskianalyysin tulosten ensiluokkaisella dokumentoinnilla varmistetaan analyysin monipuolinen hyväksikäyttö eri sektoreilla, kuten esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja ohjeistusta laadittaessa. (Malmén & Nissilä 2003, 35; VTT 2008.) Tavoitteiden määrittely ja menetelmän valinta Suunniteltaessa riskianalyysiä on ensin määriteltävä analyysin tavoite ja tulosten käyttötarkoitus. Ne vaikuttavat analyysin sisältöön, sen detaljeihin, käytettäviin menetelmiin, toteutukseen ja dokumentointiin. Analyysillä pyritään esimerkiksi tuottamaan informaatiota suunnittelun ja turvallisuusjohtamisen tarpeisiin tai viranomaisvelvoitteen täyttämiseen tarvittavan raportin luomiseen. (Malmén & Nissilä 2003, ) 3.3 Riskianalyysimenetelmät Riskianalyysimenetelmät voidaan jakaa neljään ryhmään: 1. Vaaroja kartoittavat menetelmät soveltuvat analysoitavien kohteiden ongelma-alueiden kartoitukseen ja niiden priorisointiin potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) reaktiomatriisi vaarallisten skenaarioiden analyysi (HAZSCAN) organisaation turvallisuusanalyysi (MORT) (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, )

21 16 2. Yksityiskohtaiset vaarojen tunnistamismenetelmät käytetään analyysikohteiden yksityiskohtaiseen tarkasteluun poikkeamatarkastelu (HAZOP) toimintovirheanalyysi (TVA) työn turvallisuusanalyysi vioittumis- ja vaikutusanalyysi (VVA) (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) 3. Onnettomuuksien mallintamismenetelmät soveltuu onnettomuuksien todennäköisyyksien arviointiin vikapuuanalyysi tapahtumapuuanalyysi syy seurauskaavio (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) 4. Seurausanalyysi käytetään onnettomuuksien vaikutusten laajuuden ja vakavuuden arviointiin vuoto- ja purkautumismallit leviämismallit räjähdys- ja tulipalomallit haitallisuusmallit (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Vaaroja kartoittavat menetelmät Potentiaalisten ongelmien analyysi (POA) Potentiaalisten ongelmien analyysiä käytetään ongelmien ja vaarojen nopeaan ja suuntaa antavaan tunnistamiseen. Se on parhaimmillaan tarkasteltaessa isoja kokonaisuuksia, kuten tuotantolaitoksia tai -yksiköitä. Tällä menetelmällä voidaan

22 17 tunnistaa kaikentyyppisiä ongelmia, mutta sillä ei saavuteta systemaattista ongelmien kattavuutta. Potentiaalisten ongelmien analyysi soveltuu erittäin hyvin ongelmien ja vaarojen tunnistamisen lisäksi myös niiden priorisointiin. (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Menetelmällä on rajoituksensa liittyen itse kohdeorganisaatioon ja sen informaation kulkuun liittyviin ongelmiin. Lisäksi riskianalyysin hienosäätöön tulee käyttää jotakin tarkoitukseen paremmin soveltuvaa menetelmää. Usein käytettyjä täydentäviä menetelmiä ovat poikkeamatarkastelu toimintovirheanalyysi työn turvallisuusanalyysi. (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Reaktiomatriisi (RM) Reaktiomatriisilla pyritään löytämään analysoitavassa kohteessa käytettävien kemikaalien ja materiaalien kombinaatiot, jotka voivat synnyttää odottamattoman ja vaarallisen reaktion. Reaktiomatriisilla on mahdollista tarkastella vain kahden reagenssin välisiä primäärireaktioita sekä arvioida laitteiden materiaalien soveltuvuutta. Täydentävinä menetelminä voidaan käyttää poikkeamatarkastelua, toimintovirheanalyysiä ja seurausanalyysejä. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Vaarallisten skenaarioiden analyysi (HAZSCAN) Haluttaessa löytää tarkasteltavan kohteen tärkeimmät ongelma-alueet ja keskeisimpiin vaaroihin liittyvät tekijät, on vaarallisten skenaarioiden analyysi erittäin käyttökelpoinen. Sitä apuna käyttäen tunnistetaan sekä laitekannasta että inhimillisistä tekijöistä ja kohdeorganisaatiosta johtuvia vaaratekijöitä. HAZSCAN-analyysi on kehitetty helpottamaan kemikaaleja valmistavien, käsittelevien ja varastoivien kohteiden häiriö- ja onnettomuustilanteiden tunnistamista ja arviointia. Analyysiä

23 18 voidaan täydentää poikkeamatarkastelulla, toimintovirheanalyysillä, työn turvallisuusanalyysillä sekä seurausanalyyseillä. Vaarallisten skenaarioiden analyysi ei sovellu tuotantolaitoksen osajärjestelmien detaljien systemaattiseen tarkasteluun. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Organisaation turvallisuusanalyysi (MORT, Management Oversight and Risk Tree) MORT-analyysi on kehitetty kohdeorganisaation turvallisuuden perusteellista ja kokonaisvaltaista tarkastelua sekä onnettomuuksien tutkintaa silmällä pitäen. Sen avulla voidaan tavoitella myös jo ennestään matalan tapaturmatiheyden ja -todennäköisyyden alentamista. Kokeet ovat osoittaneet, että MORT-analyysiä käyttävä henkilöstö voi nopeasti soveltaa ja laajentaa osaamistaan tapaturmien analysoinnissa sekä turvallisuuden arvioinnissa. Sillä on mahdollista luoda perusta suunnittelulle, kommunikoinnille ja yhteistyölle paremman onnettomuuksien hallinnan saavuttamiseksi. Vaikka MORT-analyysin formaattia voitaisiinkin pitää jäykkänä, on se silti osoittanut joustavuutensa uuden tiedon ja teknologian sekä uusien käsitysten ja havaintojen nopeassa arvioinnissa ja mukauttamisessa. (Noordwijk Risk Initiative Foundation 2008.) Yksityiskohtaiset vaarojen tunnistamismenetelmät Poikkeamatarkastelu (HAZOP) Poikkeamatarkastelu on käytetyin riskianalyysimenetelmä kemianteollisuudessa, koska se on nimenomaan kyseiseen ympäristöön kehitetty. Sitä käytetään varsinkin analysoitaessa jatkuvatoimisia prosesseja. Menetelmä vaatii voimavaroja, eikä sillä välttämättä löydetä kaikkia riskitekijöitä, esimerkiksi johtamis- ja tietojärjestelmiin liittyviä tekijöitä. Poikkeamatarkastelu perustuu kohteesta etsittäviin tilanteisiin, joissa prosessisuureet saattavat poiketa säätöarvoistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessihäiriötilanteita, joista aiheutuvia vaaroja tarkastellaan systemaattisesti niiden minimoimiseksi. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, )

24 19 Poikkeamatarkastelua täydentävinä menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi toimintovirheanalyysi työn turvallisuusanalyysi vikapuuanalyysi tapahtumapuuanalyysi. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Toimintovirheanalyysi (TVA) Toimintovirheanalyysillä tunnistetaan ihmisen toimintaan liittyviä riskejä. Tässä menetelmässä työtehtävä jaetaan eri vaiheisiin eli toimintoihin. Näissä toiminnoissa mahdollisesti tehtävät virheet saattavat aiheuttaa vaaratilanteita, joiden esiintyminen halutaan minimoida. Toimintovirheanalyysillä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavanlaisia työtehtäviä: laitoksen ylös- tai alasajo häiriötilanteet säiliöauton lastaus tai purku. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Toimintovirheanalyysi tuottaa hyödyllistä informaatiota esimerkiksi laitteisto-, toiminta- ja työmenetelmä- sekä toiminta- ja työympäristöparannusten tueksi. Se ei tunnista työtehtäviin liittyviä välittömiä vaaroja, eikä sillä voi arvioida todennäköisyyksiä. Toimintovirheanalyysiä voidaan tarvittaessa täydentää esimerkiksi seuraavilla menetelmillä: poikkeamatarkastelu vikapuuanalyysi tapahtumapuuanalyysi. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Työn turvallisuusanalyysi (TTA) Työn turvallisuusanalyysillä tunnistetaan työtehtävien konkreettisen suorittamisen aiheuttamia riskejä. Sitä käytetään työmenetelmien ja -ympäristön sekä koneiden järjestelmällisessä tarkastelussa tapaturmatekijöiden tunnistamiseksi ja työturvalli-

25 20 suuden parantamiseksi. Työn turvallisuusanalyysi on käyttökelpoinen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: työohjeiden laatiminen ja täydennys koneiden turvallisuusohjeiden laatiminen ja täydennys työmenetelmien kehittäminen apulaitteiden kehittäminen. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Työn turvallisuusanalyysillä tunnistetaan työssä, kone- ja laitekannassa esiintyvät vaarat sekä ympäristön aiheuttamat vaarat. Sen käytöllä voidaan parantaa mm. työsuojelukoulutusta koko henkilöstön yleistä suhtautumista turvallisuuteen halua työn turvalliseen suorittamiseen työnjohdon asennoitumista riskitekijöihin muutosten hyväksymistä työpaikalla työntekijöiden ja työnjohdon välistä tiedottamista. (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Työn turvallisuusanalyysi ei sovellu ohjauksen ja valvonnan tarkasteluun eikä työympäristöön, jossa tehtäväkenttä ei ole stabiili. Analyysiä voidaan täydentää käyttämällä esimerkiksi poikkeamatarkastelua. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Vika- ja vaikutusanalyysi (VVA) Vika- ja vaikutusanalyysillä pyritään löytämään mahdollisista laitevioista aiheutuvia ongelmia ja vaaroja. Sillä voidaan tunnistaa komponenttien vikaantumistavat sekä niiden vaikutus koko systeemiin. Analyysillä on mahdollista arvioida myös vikojen kriittisyysastetta. Vika- ja vaikutusanalyysi ei huomioi laitteiden huollon ja ihmisen vaikutusta, eikä sillä myöskään voi tunnistaa samanaikaisten vikojen vaikutuksia. Analyysi soveltuu kohtuullisen heikosti laajojen kokonaisuuksien tarkasteluun, mutta rajattujen teknisten järjestelmien komponenttivikojen tunnistamisessa se on parhaimmillaan. Täydentäväksi menetelmäksi soveltuu vikapuuanalyysi

26 21 tapahtumapuuanalyysi syy seurauskaavio. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Onnettomuuksien mallintamismenetelmät Vikapuuanalyysi (VPA) Vikapuuanalyysin tavoitteena on tunnistaa valittuihin järjestelmävikoihin eli huipputapahtumiin vaikuttavat komponenttiviat ja vikayhdistelmät. Vikayhdistelmissä huomioidaan myös ihmisen toimintovirheet. Vikapuuanalyysiä käytetään vakavien onnettomuusriskien yksityiskohtaiseen tarkasteluun. Huipputapahtumasta alkaen edetään systemaattisesti etsien tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa järjestelmävian. Vikatekijät ja niiden yhteys toisiinsa esitetään graafisesti vikapuun avulla. Tällä menetelmällä voidaan havaita vaaran kannalta olennaiset vikayhdistelmät sekä pienemmät vikayhdistelmät ja samanaikaiset viat, joista aiheutuu vaaraa. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Vikapuuanalyysillä voidaan luoda perusta vikaantumistodennäköisyyksien arvioinnille. Sillä ei kuitenkaan voida saada käsitystä systeemin turvallisuustasosta. Puutteena voidaan mainita myös vikojen keskinäisten vaikutusten ja aikariippuvuuksien huomioimisen vaikeus. Vikapuuanalyysiä voidaan täydentää seuraavilla menetelmillä: poikkeamatarkastelu toimintovirheanalyysi vika- ja vaikutusanalyysi syy seurauskaavio. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Tapahtumapuuanalyysi (TPA) Tapahtumapuuanalyysillä pyritään löytämään valittuihin alkutapahtumiin liittyvät onnettomuuksien syntymekanismit. Sillä tarkastellaan ajallisesti eteneviä tapahtu-

27 22 maketjuja, joita etsitään valitusta alkutapahtumasta alkaen, käyttäen apuna graafista puuta. Tapahtumaketjut johtavat kukin erilaiseen lopputulokseen. Tapahtumapuuanalyysillä tunnistetaan valitun alkutapahtuman jälkeiset tapahtumasarjat, jotka saattavat johtaa onnettomuuteen. Menetelmä tuottaa parannusehdotuksia, joilla voidaan minimoida alkutapahtumaan liittyvät seuraukset. Sen avulla ei voi muodostaa kokonaiskäsitystä systeemin keskeisistä vaaroista tai turvallisuuden tasosta. Myös joitakin tapahtumaketjuihin vaikuttavia tekijöitä saattaa jäädä havaitsematta. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Tapahtumapuuanalyysi voidaan korvata esimerkiksi syy seurauskaaviolla tai täydentää vika- ja vaikutusanalyysillä syy seuraus-kaaviolla seurausanalyysillä. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Syy seurauskaavio (SSK) Syy seurauskaavion avulla yritetään tunnistaa valittujen kriittisten tapahtumien osatekijät ja mahdolliset seuraukset. Se soveltuu myös monimutkaisten syy seuraussuhteiden tarkasteluun. Menetelmässä sovelletaan vikapuu- ja tapahtumapuumenetelmää kriittisen alkutapahtuman syiden ja niiden seurausten löytämiseksi. Syy seurauskaaviolla voidaan tunnistaa myös epätodennäköiset ja samalla harvinaisemmat tilanteet, joihin kriittinen alkutapahtuma saattaa johtaa. Sillä tunnistetaan myös systeemin kriittiset tilat, ja se antaa mahdollisuuden arvioida onnettomuuksien todennäköisyyksiä. (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Koska syy seurauskaavio ei sovellu järjestelmän ongelma-alueiden tunnistamiseen, on sitä syytä täydentää joillakin seuraavista menetelmistä: poikkeamatarkastelu vika- ja vaikutusanalyysi seurausanalyysi. (VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, )

28 Seurausanalyysi Seurausanalyysin tavoitteena on arvioida onnettomuuksia ja niiden seurauksia. Sillä tarkastellaan kemikaalionnettomuuksien välittömiä vaikutuksia, joita ovat vaarallisten aineiden päästöt tulipalot räjähdykset. (Rissa 1999, 78-79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Seurausanalyysillä analysoidaan kemikaalipäästöjä sekä niiden leviämistä ja vaikutuksia. Sillä voidaan arvioida ihmisiin, ympäristöön ja omaisuuteen, joko esimerkiksi tuotantolaitokseen tai sen ympäristöön, kohdistuvia vaikutuksia. Seurausanalyysillä voidaan tuottaa informaatiota suunnittelun, turvallisuusselvitysten sekä toimintaohjeiden ja suojelusuunnitelman laadinnan tarpeisiin. Menetelmää käytetään esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: putken murtuminen tai katkeaminen venttiili-, laippa-, pumppu- ja varoventtiilivuodot lastaus- tai purkausputken murtuminen, katkeaminen tai irtoaminen säiliövuoto putken, venttiilin, yhteen tai seinämään syntyneen aukon kautta paineastian repeäminen. (Rissa 1999, 78-79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) Seurausten vakavuuden arviointi perustuu matemaattisten laskentamallien käyttöön, joita on nykyisin saatavana moneen eri tarkoitukseen. Nämä mallit antavat kuitenkin vain arvion kemikaalin reagoinnista erilaisissa olosuhteissa, koska saatu tulos on riippuvainen annetuista alkuarvoista ja valituista parametreista. (Rissa 1999, 78 79; VTT 2008; Malmén & Nissilä 2003, ) 3.4 Riskien arviointi Hyötyäkseen riskienhallinnasta on yrityksen varmistettava asioiden riittävä seuranta ja arviointi. Tämä tarkoittaa käytännössä useaa tilannekatsausta vuodessa.

29 24 Ei siis voida korostaa liikaa riskienhallinnan ajattelu- ja toimintatapojen fuusioimista muuhun johtamiseen. Riskienhallinnan ja yrityksen muun toiminnan sulauttaminen loisi tarvittaessa vahvan perustan yrityksen kaikkien toimintojen rationalisoinnille ja modernisoinnille. Oikeaoppisesti toteutettuna riskienhallinta on suunnitelmallista ja vaiheittaista. (Suominen 2003, 31.) Riskien arviointi auttaa riskien priorisoinnissa. Perinteisesti riskin suuruus määritellään suoraan riskitapahtuman todennäköisyyden ja riskin seurauksen tulona. Muitakin tapoja on olemassa, kuten esimerkiksi kolmipiste- tai nelipistemenetelmä. Yhteistä näissä on kuitenkin todennäköisyys ja vaikutus. (Peltonen ym. 2002, 14.) 3.5 Riskienhallintakeinot Riskienhallintakeinoilla tarkoitetaan menetelmiä, joilla riskien aiheuttamat menetykset voidaan minimoida. Riskiin voidaan vaikuttaa periaatteessa kahdella tavalla: pienentämällä ei-toivotun tapahtuman todennäköisyyttä tai vähentämällä seurauksen vakavuutta. Paras ja kustannustehokkain keino on vähennyskeinojen tunnistaminen sekä varautumistapojen pohtiminen ja toteuttaminen etukäteen. Myös riskien, etenkin niihin vaikuttavien tekijöiden, seuranta auttaa tunnistamaan ei-toivotun tapahtuman todennäköisyyden kasvun ja puuttumaan tilanteeseen ennen riskin konkretisoitumista. (Hallikas ym. 2001, 7.) Riskienhallinta koostuu perinteisen käsityksen mukaan riskien arvioinnista, kontrolloinnista ja rahoituksesta. Yleisiä riskienhallintakeinoja ovat: riskin välttäminen riskin pienentäminen riskin jakaminen riskin siirtäminen riskin jättäminen omalle vastuulle. (Suominen 2003, 98.)

30 Riskienhallinnan perusstrategiat Monipuolinen, harkittu hallintastrategia vaatii riskienhallinnan välineistön käytön hallintaa. Toimittaessa tämän strategian vaatimalla tavalla on yrityksellä oltava riskienhallinnan osaamista ja riittävät voimavarat. Riskitietoinen strategia vaatii nimensä mukaisesti riskinottohalukkuutta. Riskinkantokyvyn on oltava tiedossa, jotta voidaan operoida alemmalla riskienhallinnan asteella. Mikäli yritys ei ole täysin tietoinen riskinkantokyvystään, on suotavaa harkita muita riskienhallinnan perusstrategioita. Vakuutuspainotteista siirtostrategiaa käytetään yrityksessä, jolla on halukkuutta organisoituihin riskienhallintatoimiin, mutta ei riittäviä resursseja. Tällaiselle yritykselle vakuutusyhtiö on helppo vaihtoehto kelvollisen riskisuojauksen hankkimiseksi. Viimeisen strategian luonnehdinnan mukaisesti yritys operoi oman onnensa nojassa. Tällaisessa tilanteessa yrityksen liiketoiminta on täysin turvaton ja yritys joutuu kantamaan vastuun mahdollisten vahinkojen seurauksista itse. Kuviossa 2 kuvataan riskienhallinnan asteen suhdetta strategiatietoisuuteen. (Suominen 2003, ) R I S K I E N H A L L I N N A N A S T E K O R K E A M A T A L A STRATEGIATIETOISUUS PUNTAROITU Monipuolinen, harkittu hallintastrategia Riskitietoinen, riskejä ottava strategia TAKA-ALALLA Vakuutusorientoitunut, siirtopainotteinen strategia Pakolliset vakuutukset voimassa, tuuristrategia KUVIO 2. Riskienhallinnan perusstrategiat (Suominen 2003, 160)

31 26 Riskienhallintastrategioiden tulisi herättää pätevästi johdetussa yrityksessä keskustelua erilaisista riskeistä ja niiden toteutumisten aiheuttamista seurauksista. Riskienhallinnan taso kertoo yrityksen todellisesta johtamis- ja turvallisuuskulttuurista. Johtamistapaa, joka ei huomioi yrityksen toiminnan jatkuvuutta uhkaavia riskitekijöitä ja niiden toteutumisen mahdollisia seurauksia, ei voida luonnehtia erityisen ammattimaiseksi. 3.7 Riskienhallintastrategian vaikutus turvallisuuteen Vakava suhtautuminen riskienhallintaan näkyy luontevana turvallisuusjohtamisena. Turvallisuusjohtaminen kattaa kaikki yritysturvallisuuden osa-alueet. Näitä osaalueita ovat: toimitilaturvallisuus henkilöturvallisuus rikosturvallisuus tietoturvallisuus ympäristöturvallisuus työturvallisuus valmiussuunnittelu pelastustoiminta. (Suominen 2003, 164.) Henkilöstön turvallisuus koostuu seuraavista tekijöistä: turvallisuusohjeiden noudattaminen kulunvalvonta ja vartiointi järjestyksen ja siisteyden ylläpito ennaltaehkäisevä vahingontorjunta henkilöstön koulutus ensiapu- ja pelastustehtävät raportointi, ilmoitukset ja hälytykset. (Suominen 2003, 166.)

32 27 Erittäin tärkeä turvallisuuteen vaikuttava tekijä on henkilöstön asenteet. Ilman positiivista asennetta turvallisuutta kohtaan on hankalaa lanseerata henkilöstölle ajatusta esimerkiksi työtapaturmien nollatavoitteesta. 3.8 Työhygienia Riskinarviointi työhygieniassa Työhygienia tarkoittaa vaaraa tai haittaa aiheuttavien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden tunnistamista, arviointia ja torjuntaa. Työpaikalla työhygieeninen riskinarviointi alkaa haittatekijöiden tunnistamisella ja merkittävyyden arvioimisella. Tämän jälkeen arvioidaan ammattitautiriskiä tai muuta haitallista vaikutusta, sille altistuvia työntekijöitä, teknistä torjuntaa ja henkilönsuojaimia. Näitä riskejä arvioitaessa tulee käyttää työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön asiantuntemusta. (Pääkkönen & Rantanen 1999, 7 8.) Toteutettaessa suunniteltuja riskienhallinnan toimenpiteitä saattaa Pääkkösen & Rantasen (1999, 7 8) mukaan olla tarpeen käyttää esimerkiksi suunnittelijoita tai ulkopuolista asiantuntemusta. Erityisriskien osalta riskinarviointi on mahdollista ulkoistaa. Riskinarviointiin, ja samalla koko riskienhallintaan, on järkevää paneutua esimerkiksi suunniteltaessa uusia tuotantolinjoja tai työympäristöjä ja uusittaessa laitekantaa. Riskienhallinnan periaatteiden tulisi vaikuttaa taustalla myös rekrytoitaessa uutta henkilöstöä. Uusien, ja varsinkin kokemattomien, työntekijöiden riskialttius tulee huomioida perusteellisena perehdyttämisenä. Jotta riskit voidaan minimoida, tulee uusiin yksiköihin tai tuotantolinjoille sijoittaa sopivassa suhteessa uusia ja kokeneita työntekijöitä. (Pääkkönen & Rantanen 1999, 7 8.)

33 Riskien luokittelu Yleensä työhygienia tarkastelee ammattitautiriskiä, sairastumisriskiä, koettua riskiä tai jopa ärsyttävyyttä ja epäviihtyisyyttä riskinä. Työhygieniassa esimerkiksi vaaratekijöistä johtuvat tapaturman tai kuoleman vaara luokitellaan myös riskien lajeiksi. Kuoleman, ammattitaudin ja syövän riskit ovat selkeitä ja konkreettisia vaaroja. Kuolemaan johtava riski on luonnollisesti terveysriskeistä huomattavin. Henkilöriskin suuruuden arvioimiseksi tulee sairastumisen todennäköisyys määritellä. Taulukko 1 kuvaa todennäköisyyksien ja seurausten vaikutusta riskin merkittävyyteen. Työtapaturman vaaratekijä voi olla mekaaninen, fysikaalinen, kemiallinen tai ergonominen. Mekaanisista tekijöistä esimerkkinä voidaan mainita isku ja puristuminen sekä fysikaalisista tekijöistä sähkö ja räjähdyksen paine. (Pääkkönen & Rantanen 1999, 8 9.) TAULUKKO 1. Englantilaisen standardin BS 8800 mukainen riskitasojen luokittelu (Pääkkönen & Rantanen 1999, 9.) seuraukset/ vähäiset haitalliset vakavat todennäköisyys epätoden- merkityksetön vähäinen kohtalainen näköinen riski riski riski mahdollinen vähäinen kohtalainen merkittävä riski riski riski toden- kohtalainen merkittävä sietämätön näköinen riski riski riski

34 Työterveyshuolto asiantuntijana Työntekijöiden käsitykset vaaratilanteista ja kokemukset altistumisesta ovat lähtökohta riskien tunnistamiselle. Altistumista arvioitaessa työterveyshuollolla on kuitenkin tärkeä rooli, ja sillä tulee olla riittävä työhygieeninen asiantuntemus. Työterveyshuollon tulisi asiantuntijatahona kantaa vastuunsa ympäristötekijöiden terveyshaitoista, ilmenneistä oireista ja muista terveysvaikutuksista tiedottamisessa. Mikäli työterveyshuollon asiantuntemuksessa ilmenee puutteita, tulee tällöin käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Koska työterveyshuolto vastaa oikean tiedon saatavuudesta luokiteltaessa työpaikan terveysriskejä, tulee sen asiantuntemuksen nojata eksaktiin tietoon. (Pääkkönen & Rantanen 1999, ) Kemiallinen työhygienia Työpaikoilla käytössä olevien kemiallisten tuotteiden aiheuttamat vaarat vaihtelevat eri tekijöiden mukaan. Näillä tekijöillä tarkoitetaan kemikaalien ominaisuuksia, käyttömääriä ja -tapoja. Kemikaalien käyttöön voi liittyä palo- ja räjähdysvaara, ja ne saattavat olla vahingollisia terveydelle ja ympäristölle. Kemikaalit aiheuttavat sekä ammattitautien ja -ihotautien että muiden työperäisten sairauksien ohella myös erilaisia onnettomuuksia pientapaturmista aina katastrofeihin. Kemikaalit kuormittavat luontoon joutuessaan koko ekosysteemiä. Näin voidaan todeta erityisesti hitaasti hajoavien ja hajoamattomien sekä eliöille myrkyllisten kemikaalien osalta. (Pääkkönen & Rantanen 1999, 13.) Jotta kemikaaleja voidaan käyttää työpaikalla turvallisesti, tulee niiden ominaisuudet Pääkkönen & Rantanen (1999, 14) mukaan tunnistaa ja niihin liittyvät vaarat tiedostaa. Riskinarviointia käytetään riskitekijöiden priorisointiin, jonka jälkeen on mahdollista päättää torjuntatoimien kohdistamisesta. Yrityksen turvallisuustoimintaan kuuluva kemiallisten riskien arviointi koostuu terveysriskien, ympäristöriskien ja äkillisten onnettomuuksien riskien arvioinnista.

35 Terveysriskit Terveysvaara tarkoittaa kemikaalille ominaista piirrettä, kuten syöpävaarallisuutta tai allergisoivaa luonnetta, joka kemikaalilla on riippumatta siitä, altistuuko sille kukaan. Riskin olemassaolo taas edellyttää altistumista. Altistava pitoisuus, altistumisen määrä, altistumisaika sekä yksilöllinen herkkyys vaikuttavat haitan vakavuuteen. Ammattitautiriski on periaatteellisella tasolla arvioitavissa selvittämällä altistavalle kemikaalille tyypilliset haittavaikutukset ja vertaamalla niitä raja-arvoihin ja empiiriseen tietoon. (Pääkkönen & Rantanen 1999, 14.) Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki /738 velvoittaa työnantajan selvittämään työpaikalla esiintyvät vaarat ja arvioimaan niistä aiheutuvat riskit. Valtioneuvoston päätös 950/1994 velvoittaa työterveyshuoltoa suorittamaan kattavan työolojen arvioinnin. Kemiallisille tekijöille altistumisen luonne ja määrä on selvitettävä siinä määrin kuin työntekijöiden turvallisuuden ja terveydelle aiheutuvien vaarojen arviointi sekä tarpeellisten torjuntatoimien suorittaminen edellyttää. Jotta turvallisuus- ja terveystavoitteiden asettaminen ja työolojen kehittäminen tuottaisi tulosta, on työolojen epäkohdat havaittava arvioimalla työpaikan terveysriskit. Esimerkkinä mainittakoon VNp 1407/1993, jonka mukaan henkilönsuojaimien valinnan tulee perustua työpaikalla tehtyyn riskien arviointiin. (Pääkkönen & Rantanen 1999, 15.) Työsuojelu perustuu osaltaan työnantajan velvollisuuteen informoida työntekijöitä työpaikan vaaroista ja järjestää riittävä koulutus ja perehdytys. Täyttääkseen tämän velvollisuutensa lakien ja asetusten säätämällä tavalla on työnantajan toteutettava kokonaisvaltainen riskien arviointi. Kemialliset tekijät ovat kriittinen kohderyhmä niiden lukumäärän ja erilaisten kombinaatioiden takia. Kemikaalien ja niiden mahdollisten yhdistelmien tunteminen sekä niiden aiheuttamien riskien tiedostaminen on tarkkaan kohdistettujen torjuntatoimien ja sitä kautta myös toimivan riskienhallinnan edellytys. (Pääkkönen & Rantanen 1999, )

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI

SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Päivitetty 28.3.2017 SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Riskianalyysiohjeen tarkoitus on tukea yrityksen toimintaa uhkaavien tilanteiden (riskien) tunnistamisessa,

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä

Lisätiedot

Riskienhallinnan perusteet

Riskienhallinnan perusteet Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.

HELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9. 1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy

Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA. Eeva Rantanen Ramboll CM Oy Image size: 7,94 cm x 25,4 cm SKTY:N SYYSPÄIVÄT 21.10.2014, Lahti RISKIENHALLINTA Eeva Rantanen Ramboll CM Oy RISKIENHALLINNASTA KRIISINHALLINTAAN Lähde: Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa. 2012

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen. Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012

Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen. Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012 Yleisötilaisuuden riskit ja vakuuttaminen Tunnistaminen, arvioiminen ja hallinta Luvat ja turvallisuus kuntoon infopäivä 15.5.2012 Marko Merontausta RISKIENHALLINTA Riskienhallinnalla tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Kemialliset tekijät työpaikoilla Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus  1 Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute

Lisätiedot

Riskienhallintatoimi yrityksen turvallisuus- ja pelastustoiminnan tukena

Riskienhallintatoimi yrityksen turvallisuus- ja pelastustoiminnan tukena PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Silja Serenade 10.-12.12.2008 Riskienhallintatoimi yrityksen turvallisuus- ja pelastustoiminnan tukena Turvallisuuskoordinaattori Kari Helislahti VR-Yhtymä Oy Esimerkkejä

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi Järjestelyihin liittyviä asioita Tilatkaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään

Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit Vaasa 27.4. 2018 1 Työsuojelun vastuualueiden tehtävät Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojelun valvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 20/2018 Valtionhallinnon riskienhallinta ja toimintojen jatkuvuus 263/54/2017

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 20/2018 Valtionhallinnon riskienhallinta ja toimintojen jatkuvuus 263/54/2017 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 20/2018 Valtionhallinnon riskienhallinta ja toimintojen jatkuvuus 263/54/2017 Valtioneuvoston kanslia, 12.11.2018. Valtiovarain controller -toiminto, 12.11.2018.

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA

KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1 S i v u Kokkolan kaupungin tietoturvapolitiikka 1. JOHDANTO Tietojenkäsittely tukee Kokkolan kaupungin palvelujen tuottamista ja palveluiden tehokkuus riippuu

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Pro Laadunhallinta. Standardit

Pro Laadunhallinta. Standardit Pro Laadunhallinta Standardit Mitä ovat standardit? normeja, yhteisiä toimintatapoja yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä, esimerkiksi litran maitotölkki julkaistaan asiakirjoina sähköalalla ensimmäinen Morsen

Lisätiedot

ILMOITUSVELVOLLISEN RISKIARVION LAATIMINEN

ILMOITUSVELVOLLISEN RISKIARVION LAATIMINEN OHJE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Elinkeinovalvonta ILMOITUSVELVOLLISEN RISKIARVION LAATIMINEN 1 Yleistä riskien arvioinnista Ilmoitusvelvollisen riskiarvio Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

RISKIEN HALLINTA. Timo Malin VAMK

RISKIEN HALLINTA. Timo Malin VAMK RISKIEN HALLINTA Timo Malin VAMK 1 Sisällys 1. MITÄ RISKIEN HALLINTA ON?... 3 2. MILLAINEN ON RISKIEN HALLINTA PROSESSI?... 3 3. MITEN RISKEJÄ VOIDAAN TUNNISTAA?... 3 4. MITEN RISKIEN MERKITYSTÄ VOIDAAN

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Työturvallisuutta perehdyttämällä

Työturvallisuutta perehdyttämällä Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien

Lisätiedot

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen

Lisätiedot

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN

TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN Lähde: Ranta/Turvallisuusjohtaja/Laurea TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN TYÖRYHMÄ: Pertti Hukkanen ja Riikka Hälikkä, DIAK Tiina Ranta, Laurea-ammattikorkeakoulu Solja Ryhänen, Jyväskylän

Lisätiedot

T Yritysturvallisuuden

T Yritysturvallisuuden T-110.260 Yritysturvallisuuden perusteet Henkilöstöturvallisuus 11.2.2004 Ronja Addams-Moring Teknillinen korkeakoulu Tietoliikenneohjelmistojen ja multimedialaboratorio http://www.tml.hut.fi/opinnot/t-110.260/

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

YRITYKSEN RISKIENHALLINTA

YRITYKSEN RISKIENHALLINTA YRITYKSEN RISKIENHALLINTA Marko Juvonen Mikko Koskensyrjä Leena Kuhanen Virva Ojala Anne Pentti Paavo Porvari Tero Talala Kansi: Indicio Oy Taitto: Eija Högman tmi Kopiointiehdot Tämä teos on oppikirja.

Lisätiedot

TIETOTURVA- POLITIIKKA

TIETOTURVA- POLITIIKKA TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...

Lisätiedot

Kunnossapito osana riskienhallintaa ja onnettomuuksien torjuntaa,case Metso

Kunnossapito osana riskienhallintaa ja onnettomuuksien torjuntaa,case Metso Kunnossapito osana riskienhallintaa ja onnettomuuksien torjuntaa,case Metso Silja Symphony 12.12.2007 Heljo Laukkala Riskienhallintajohtaja Metso Oyj Metso lyhyesti Metso on kansainvälinen teknologiakonserni,

Lisätiedot

Riskienhallintapolitiikka

Riskienhallintapolitiikka Riskienhallintapolitiikka Valtuusto 16.4.2018 Hallitus 26.3.2018 Johtoryhmä 19.3.2018 Toimialajohtaja Jouni Peltomaa 8.3.2018 1 Riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen riskienhallinta

Kokonaisvaltainen riskienhallinta PERUSTIETOA Kokonaisvaltainen riskienhallinta Kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskienhallinnassa on kysymys järjestelmällisestä toiminnasta organisaation riskien tunnistamiseksi, analysoimiseksi ja arvioimiseksi

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 4.Luento Riskienhallinta osana turvallisuutta

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala

Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet. 12. Luento - Tuotannon ja toiminnan turvallisuus

Yritysturvallisuuden perusteet. 12. Luento - Tuotannon ja toiminnan turvallisuus Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 12. Luento - Tuotannon ja toiminnan

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Turvallisuus ja riskienhallinta sotepalvelujen. Martti Herman Pisto Laajavuori 24.10.2012

Turvallisuus ja riskienhallinta sotepalvelujen. Martti Herman Pisto Laajavuori 24.10.2012 Turvallisuus ja riskienhallinta sotepalvelujen tukena Martti Herman Pisto Laajavuori 24.10.2012 Esityksen sisältö Riskienhallinnan perusteet yleisesti Riskienhallinnan työkalut Turvallisuus 2 Riskienhallinnan

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot