PEDAGOGISEN AJATTELUN JA TOIMINNAN SUHDE Opetustaan integroivan opettajan tietoperusta lähihoitajakoulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PEDAGOGISEN AJATTELUN JA TOIMINNAN SUHDE Opetustaan integroivan opettajan tietoperusta lähihoitajakoulutuksessa"

Transkriptio

1 S U U N Y L I O P JOENSUUN YLIOPISTON KASVATUSTIETEELLISIÄ JULKAISUJA J O E N I S T O UNIVERSITY OF JOENSUU PUBLICATIONS IN EDUCATION N:o 89 Katri Aaltonen PEDAGOGISEN AJATTELUN JA TOIMINNAN SUHDE Opetustaan integroivan opettajan tietoperusta lähihoitajakoulutuksessa Esitetään Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Joensuun yliopiston Educa-rakennuksen salissa P1, Tulliportinkatu 1, torstaina , klo 12. Vastaväittäjä: professori Pertti Kansanen, Helsingin yliopisto Kustos: professori Päivi Atjonen

2 ii Julkaisija Publisher Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta University of Joensuu Faculty of Education Julkaisutoimikunta Editorial Staff Chair Prof., PhD Marja-Liisa Julkunen Editor Senior Assistant Päivi Harinen Members Professor Eija Kärnä-Lin Senior Assistant Pertti Väisänen Secretary MA Arja Sallinen Vaihdot Exchanges Myynti Sales Joensuun yliopiston kirjasto / Vaihdot PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Exchanges P.O. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax Joensuun yliopiston kirjasto / Julkaisujen myynti PL 107, JOENSUU puh. (013) , fax (013) Joensuu University Library / Sales of publications P.O. Box 107, FIN Joensuu, FINLAND tel , fax ISSN ISBN Joensuun yliopistopaino Joensuu 2003

3 Katri Aaltonen PEDAGOGISEN AJATTELUN JA TOIMINNAN SUHDE. Opetustaan integroivan opettajan tietoperusta lähihoitajakoulutuksessa Joensuu s. ja 36 s. liitteitä. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 89. ISSN ISBN Avainsanat: opettajan pedagoginen ajattelu ja toiminta, käyttötieto, pedagoginen sisältötieto, interaktiivinen ajattelu, opetuksen suunnittelu Tiivistelmä iii Tutkimuksen tehtävänä oli kuvata lähihoitajakoulutuksessa työskentelevän kolmen opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan suhdetta. Pedagoginen ajattelu nähtiin päätöksenteoksi eri vaihtoehtojen välillä, jolle on tyypillistä tavoitteisuus, interaktio ja päätösten perusteleminen. Pedagogista ajattelua ja toimintaa tutkittiin opetuksen integraation kontekstissa, jolla tarkoitettiin oppiaineiden sisäistä, niiden välistä ja teorian ja käytännön integraatiota. Tutkimus toteutettiin lähihoitajakoulutuksessa. Teoreettisesti tutkimus kiinnittyi opettajan ajattelu ja toiminta -tutkimukseen ja opettajan tieto -tutkimukseen. Opetusta tarkasteltiin inter-, pre- ja postaktiivisina vaiheina, joissa pedagogista ajattelua kuvattiin opetuksen suunnitteluna, opettajan käyttötietona ja pedagogisena sisältötietona sekä interaktiivisena ajatteluna. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata käyttötiedon laatua ja sisältöä, pedagogisen sisältötiedon rakentumista pre- ja interaktiivisissa vaiheissa ja em. käsitteiden ja opetustoteutuksen välisiä suhteita. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Millaista on opetuksen integrointia koskeva lähihoitajakoulutuksen opettajan käyttötieto? ja 2. Millainen vuorovaikutus on opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan välillä? Tutkittavana olivat lähihoitajakoulutuksessa toimivat luonnontieteiden, kuntoutuksen ja hoitotyön opettaja. Tutkimusaineisto kerättiin kunkin opettajan viiden haastattelun sekä oppituntien havainnointien ja videointien avulla. Haastattelut kohdistuivat opettajan käyttötietoon, opetuksen suunnitteluun ja interaktiiviseen ajatteluun. Aineisto analysoitiin mukaillen grounded teorian induktiivis-deduktiivista lähestymistapaa.

4 iv Käyttötietoa kuvattiin opettajan integraatiokäsityksinä, käytännön periaatteina ja mielikuvina opettajuudesta, oppiaineesta, opiskelijoista ja opetuksen kontekstista. Käytännön periaatteet toivat esille opettajien implisiittisiä oppimisteoreettisia näkemyksiä ja pedagogisen ajattelun tavoitteellisuutta. Käyttötiedon ominaispiirteitä ja merkitystä opettajalle analysoitiin Elbazin (1983) esittelemien orientaatioiden perusteella. Käyttötiedon oppiainetta koskevissa mielikuvissa korostui teoreettinen, oman alan sisällönosaamiseen suuntautunut orientaatio, joka koettiin opetuksen integraation edellytykseksi. Käyttötiedon tilanneorientaatio kuvasti opettajien mielikuvia oppiaineensa ja itsensä asemasta ja merkityksestä lähihoitajakoulutuksessa sekä toimintaympäristön asettamista paineista ja mahdollisuuksista suhteessa integrointipyrkimyksiin. Sosiaalinen orientaatio liittyi opettaja-opiskelija - vuorovaikutukseen ja työyhteisöön. Käyttötiedon henkilökohtaisessa orientaatiossa tulivat esille opettajakohtaisesti merkittäviksi koetut päämäärät ja arvot sekä ideaaliset opettaja- ja opettamismallit sekä omat kehittymisalueet. Kokemuksellisessa orientaatiossa korostuivat opetuskokemukset ja aikaisemman sosiaali- ja terveysalan työkokemukset integraatiomahdollisuuksia lisäävänä tekijänä. Opettajat suunnittelivat opetustaan kirjallisesti ja mentaalisesti kurssi- ja tuntisuunnittelun limittyessä toisiinsa. Mentaalinen suunnittelu jatkui opetusinteraktion aikana. Opettajat suunnittelivat opetustaan pääsääntöisesti yksin, eivätkä siten olleet riittävästi tietoisia potentiaalisista integraatiomahdollisuuksista. Eri oppiaineiden sisältöjä yhteensovitettiin epävirallisissa keskusteluissa ja opiskelijoiden kanssa tehdyssä kurssisuunnitelman täsmentämisessä. Tutkimukseen sisältyneessä fysiikan ja kuntoutuksen opettajan yhteissuunnittelussa määritettiin oman opetuksen asemaa suhteessa yhteiseen opetuskokonaisuuteen, oman opettajuuden asemaa suhteessa tiimiopettajuuteen ja tulevan tiimiopetuksen yhteisesti hyväksyttävissä olevaa toteutustapaa ja sisältöä. Opetustilanteesta ja vastaanotetuista toimintavihjeistä riippuen interaktiivisen ajattelun luonne vaihteli opetustapahtuman aikana, siitä oli luokiteltavissa laadullisesti erilaista ajattelua: (1) opetusta eteenpäin kuljettava ajattelu, (2) spontaani tilannesuunnittelu, (3) ennakkosuunnitelmia muuttava ajattelu ja (4) ennakkosuunnitelmiin vaikuttamaton tilanneharkinta. Interaktiivisen ajattelun laaduilla opetustapahtumaa kuvattiin ajatuksellisesti monikerroksellisena, muuntuvana ja vuorovaikutteisena prosessina. Opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan suhdetta kuvattiin kokonaismallilla, joka muodostui käsitteellisesti opettajan tietoperustasta (käyttötiedosta ja pedagogisesta sisältötiedosta) ja toiminnallisesti suunnittelusta ja opetusinteraktiosta. Mallin perustan muodostavat käyttötietoon sisältyvät

5 mielikuvat, integraatiokäsitykset ja käytännön periaatteet kytkeytyivät toisiinsa ja saivat vaikutteita toisistaan. Kokonaismallissa pedagoginen sisältötieto muodosti toiminnassa hyödynnettävän tietoperustan ytimen. Se oli aihekohtainen ja konkreettinen tietoperusta, joka sisälsi opetettavaan muotoon muokattua sisältötietoa, opetuksen tavoite- ja resurssitietoa ja opettamista koskevaa tietoa. Pedagoginen sisältötieto oli (1) olemassa olevaa, aikaisemmilla kursseilla ja lukukausilla muotoutunutta, (2) opetuksen preaktiivisessa suunnittelussa ja (3) opetuksen interaktiovaiheessa rakentuvaa, uutta tietoperustaa. Käyttötieto oli tietoperustana staattisempi, ei jatkuvan tavoitteellisen muokkauksen kohteena oleva tietoperusta. Näkemyksellisenä viitekehyksenä se heijastui pedagogisen sisältötiedon pedagogisiin perusteluihin. Käyttötieto ja pedagoginen sisältötieto olivat laadullisesti erilaista tietoa. Tutkimustuloksiani voidaan hyödyntää opetuksen integraation kehittämisessä ottamalla tietoisemmin huomioon opettajan käyttötiedon eri osa-alueet ja pyrkimällä yhteisesti jaettuun käyttötietoon ja yhteisesti rakennettuun pedagogiseen sisältötietoon, jolloin opettajien erilaiset asiantuntijuudet voidaan hyödyntää tehokkaammin. Opettajakognitiotutkimukselle tulokseni tuovat uutta näkemystä interaktiivisen ajattelun laaduista ja opettajan tietoperustaa kuvaavien käsitteiden keskinäisistä suhteista. Käyttötiedon ja pedagogisen sisältötiedon laadullista eroa ja vuorovaikutteista suhdetta voidaan pitää merkittävänä tutkimustuloksena myös opettajankoulutuksen kehittämisessä, jossa se edellyttää tietoperustan eksplikoimista mahdollistavien ja tukevien ohjausmenetelmien kehittämistä ja opettajankoulutuslaitosten ja harjoittelukoulujen tiiviimpää yhteistyötä. v

6 vi Katri Aaltonen THE RELATIONSHIP BETWEEN PEDAGOGICAL THINKING AND ACTION. Teacher s knowledge base in the context of integrated teaching in practical nurse education Joensuu pp. and 36 appendix pages. University of Joensuu. Publications in Education No. 89. ISSN ISBN Keywords: Teacher s pedagogical thinking and action, practical knowledge, pedagogical content knowledge, interactive thinking, planning Abstract The research belongs to the field of Teacher Thinking and Action Research. The aim of the study was to describe the relationship between teacher s pedagogical thinking and action in the context of integrated teaching. Integrated teaching was considered as integration within and between subjects, and as integration between theory and practice. Pedagogical thinking was considered as decision making, which was characterised by purposiveness, pedagogical interaction and judgement. It was described as planning, practical knowledge and pedagogical content knowledge, and as interactive thinking. The study aimed to describe the content and characteristics of practical knowledge, the construction of pedagogical content knowledge, and the relationship between the concepts of teacher s knowledge base and teaching practice. The research questions were: (1) What kind of practical knowledge teachers have concerning integrated teaching? and (2) What kind of relationship there is between teachers pedagogical thinking and action? The study was conducted in a vocational institute of social and health care education with three teachers (a science teacher, an ergonomics teacher and a nursing teacher) participating in the research. Data were collected in five interviews of each teacher and in observations and video tapings of the lessons. The data were analysed by applying the grounded theory methods. Teachers practical knowledge included the conceptions of integration, and the practical principles and images concerning the subject, students, teaching context, and self as a teacher. The characteristics and meaning of

7 practical knowledge were analysed according to Elbaz s (1983) orientations to practical knowledge. The theoretical orientation revealed the fact that teachers found their profound subject matter knowledge as a necessary ground for integration. Situational orientation reflected teachers conceptions of the position of their subject and themselves as teachers in their institute and of the constraints and possibilities the educational context set to integration. Social orientation was connected to teacher-student relationships and to cooperation with colleagues. Personal orientation revealed teachers values and purposes, idealistic conceptions of teaching and self as a teacher, as well as own strengths and weaknesses. In experiential orientation the teachers teaching experiences and working experiences as nurses or physiotherapists were emphasised as factors improving integration between theory and practice. Teachers had both written and mental course and lesson plans. Because the teachers planned their courses mostly alone, all the possibilities for subject matter integration were not utilised. The informal discussions with colleagues during the breaks and the discussions with the students in lessons were the methods used when teachers wanted to plan the integration. In the team planning between the physics and ergonomics teacher, the teachers discussed the importance of their own teaching in team teaching and the status of themselves as team-teachers, and negotiated a consensus concerning the contents and methods used in team teaching. Depending on the nature of the lesson situation and the cues the teachers got from the students interactive thinking differed qualitatively. It was categorised as (1) planned content representing thinking, (2) planning on the spot, (3) pre-plans changing thinking, and (4) pre-plans unchanging consideration. The qualities of interactive thinking were meant to capture the interrelational and dynamic nature of the pedagogical interaction. The relationship between teachers pedagogical thinking and action was described in a model, which consisted conceptually of teachers knowledge base (practical knowledge and pedagogical content knowledge), and functionally of instructional planning and teaching interaction. The elements of the model representing teachers knowledge base were interwoven so that pedagogical content knowledge was the core of the knowledge base. It was teachers detailed and topic-related knowledge, which included transformed content knowledge, knowledge of instructional strategies, and knowledge of teaching purposes and media. Pedagogical content knowledge was categorised as (1) existing knowledge base constructed in previous courses, (2) new knowledge base constructed in preactive planning, and (3) new knowledge base constructed during interactive teaching. Practical knowledge was more static, and it was not subjected to intentional reconstruction in preactive vii

8 viii planning. It formed a framework, which was reflected into teachers pedagogical arguments concerning the construction of pedagogical content knowledge. The significance of the research to the development of integration lies in the observations of teachers conceptual knowledge base. Both practical knowledge and pedagogical content knowledge must be subjected to shared discussion and construction with colleagues. The results concerning the quality of interactive thinking and the relationship between practical knowledge and pedagogical content knowledge can be considered as important both in the field of Teacher Thinking and Action Research and in teacher education.

9 Esipuhe ix Tohtoriopintoni ovat olleet minulle väline ammatilliseen kehittymiseen opettajana ja kasvuun tutkijana. Tätä välinettä en kuitenkaan ole pystynyt rakentamaan enkä käyttämään yksin, vaan monet ihmiset ansaitsevat siitä vilpittömät kiitokseni. Tutkimusaiheeni näkökulman ideoinnista ja kannustavasta tuesta haluan kiittää professori Juha Varilaa. Professori Päivi Atjosta kiitän tieteelliseen kirjoittamiseen opastamisesta ja ohjeista, joiden pohjalta lisensiaatintutkimuksestani lähdettiin rakentamaan väitöskirjaa. Kiitän myös työni esitarkastajia professori Pertti Kansasta ja tutkimusprofessori Päivi Tynjälää ansiokkaista kommenteista, jotka auttoivat työni viimeistelyssä. Väitöskirjatutkimukseni tekemiseen on sen eri vaiheissa vaikuttanut monta tärkeää henkilöä, joita haluan nyt muistaa. Dosentti Risto Patrikaista kiitän työni alkuvaiheen ohjauksesta, joka vaikutti suuresti työni perusratkaisujen täsmentämiseen. KT Janne Pietarinen antoi suurta apua työni metodologisten ratkaisujen kriittisessä tarkastelussa. KT Harri Pitkäniemeä kiitän kuuntelevasta ja opastavasta yhteistyöstä, jonka ansiosta olen pystynyt kehittymään tutkimukseni teoreettisessa osaamisessa. Kahta viimeksi mainittua kiitän yhteisesti myös lisensiaatintutkimukseni tarkastuksesta ja väitöskirjatutkimukselleni suuntaa antaneista kehittämisehdotuksista. Dosentti Jouni Viirille esitän lämpimät kiitokseni avustasi ja ideoistasi työni viimeistelyssä. FL Kari Sormusta haluan kiittää tutkimusyhteistyöstä, jota on kehitetty osittain väitöskirjani innoittamana ja jonka puitteissa käydyt keskustelut ovat antaneet omaan työhöni uusia näkökulmia. Erittäin suuret kiitokset esitän tutkimukseeni osallistuneille opettajille, jotka omaa aikaansa uhraten jaksoivat olla mukana pitkässä prosessissa. Tiivistelmäni englannin kielen tarkastuksesta kiitän lehtori Kyösti Julkusta. Amanuenssi Arja Sallinen ansaitsee kiitokset lukuisista opintojeni käytännön järjestelyistä. Taloudellisesta tuesta haluan kiittää Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaa ja kasvatustieteen laitosta sekä Suomalaista Konkordia-liittoa. Väitöskirjatutkimuksen tekeminen on ollut pitkä ja aikaa vievä prosessi, tärkeä vaihe elämässäni. Onneksi se ei ole ollut koko elämäni. Joskus raskaankin uurastuksen oikeissa mittasuhteissa pitämiseen on tarvittu ystäviä, jotka omakohtaisiin kokemuksiinsa pohjautuen ovat ymmärtäneet tutkijan mutta ennen kaikkea normaalin elämän ilot ja surut. Tällaisesta ystävyydestä kiitän FT Elina Mäntylää ja lehtori Päivi-Katriina Juutilaista. Haluan omistaa väitöskirjani lapsilleni, Hannalle, Annelle ja Antille. Teidän vilpitön tukenne ja Milloin se on valmis? -kysymyksenne kannustivat

10 x välillä pidentämään työpäivää, mutta myös nauttimaan kodin arjesta. Pyyteetön rakkautenne on aina ollut horjumaton perustani, jolta ponnistaen olen pystynyt iloitsemaan elämäni erilaisista rooleista. Ylpeänä saan nyt todeta, kuinka upeita ja itsenäisiä nuoria aikuisia Teistä kasvoikaan! Joensuussa Juhannuspäivänä 2003 Katri Aaltonen

11 Sisältö xi Tiivistelmä... iii Abstract... vi Esipuhe... ix OSA I 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTA JA VIITEKEHYS Opettajakognitiotutkimuksen viitekehys Opettajan ajattelu pedagogisena ajatteluna Opettajan tietämys: Tietoa, teoriaa vai uskomuksia? Lähihoitajakoulutus ja opetuksen integraatio Tutkimustehtävä ja -kysymykset TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET LÄHTÖKOHDAT JA RATKAISUT Laadullisuus tapaustutkimuksen lähtökohtana Grounded teorian taustaoletukset Tutkimuksen ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat Tutkimuksen aineistonhankinta Tutkimukseen osallistuneet lähihoitajakoulutuksen opettajat Tutkimukseen valmistautuminen: Esitutkimus ja esseekirjoitelmat Opettajan näkökulma: Alkuhaastattelut Opetustoteutus: Oppituntien observoinnit, videoinnit sekä suunnittelu- ja stimulated recall -haastattelut Tutkijan kanssa jaettu näkökulma: Kommentointihaastattelu Aineiston analyysin toteuttaminen Tutkija tutkimusinstrumenttina Aineiston analyysin vaiheet Teoreettiset muistiinpanot Opettajan tietoperustan rakentuminen aineistoista... 44

12 xii OSA II 4 INTEGRAATIO TUTKIMUKSEN KONTEKSTINA Tarvitaanko integraatiota? Integraatio empiiristen opettajatutkimusten kuvaamana ilmiönä Integraatio pedagogisina malleina Tiimiopetus integraation toteutustapana Tiimiopetuksen toteutustavat Tiimiopetuksen edellytykset Integraation tehtäviin pohjautuvat lähestymistavat Epistemologis-rakenteellinen lähestymistapa Psykologis-toiminnallinen lähestymistapa Sosiaalis-toiminnallinen lähestymistapa KÄYTTÖTIETO OPETTAJAN TIETONA Opettajan tietoa ja tietoa opettajille Käyttötiedon merkitys opettajuudessa ja opettamisessa Käyttötiedon orientaatiot ja ominaispiirteet Praktista tietoa omasta toiminnasta Käyttötiedon henkilökohtaisuus ja kokemuksellisuus Käyttötieto sosiaalisena, emotionaalisena ja moraalisena tietona Praktisen tietoperustan sisältö Käyttötiedon ja -teorian suhde Täsmentyneet tutkimuskysymykset OPETTAJIEN KÄYTTÖTIEDON EMPIIRISET TULOKSET Henkilökohtaisuus opettajien integraatiokäsityksissä Opettajien integraatiokäsitysten erilaiset ulottuvuudet Integraatio rakenneosien yhteen liittämisenä ja yhdistämisenä.. 99 Integraatio ymmärtämisenä, oivaltamisena ja osaamisena opiskelijassa Integraatio vuorovaikutuksena Käytännön periaatteet Opettajakohtaiset painotukset käytännön periaatteissa Käytännön periaatteisiin piiloutuva oppimisteoreettinen tieto Mielikuvat käyttötiedossa Mielikuvat opettajuudesta Mielikuvat opiskelijoista Mielikuvat oppiaineesta Mielikuvat opetuksen kontekstista Kokoava tarkastelu: Käyttötieto erilaisina orientaatioina

13 xiii OSA III 7 PEDAGOGISEN AJATTELUN JA TOIMINNAN SUHDE Opetuksen suunnittelu Suunnitteluprosessi ja sen kohde Kirjallinen ja mentaalinen suunnittelu Suunnitelmatyypit Opettajan tietoperustan hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa Noviisi- ja eksperttiopettajien erot opetuksen suunnittelussa Opetuksen interaktiovaihe: Monimuotoisten tilanteiden lukeminen ja ennakko-suunnitelmien toteuttaminen Interaktiivisen ajattelun sisältö Vihjetiedoston ja olemassa olevan tietoperustan hyödyntäminen opetusinteraktiossa Opettajan ajattelun ja toiminnan vastaavuus Täsmentyneet tutkimuskysymykset OPETUKSEN SUUNNITTELUA KOSKEVAT EMPIIRISET TULOKSET Opetuksen suunnitteluprosessi ja -tapa Kurssin kokonaisuuden hahmottamisesta ryhmäkohtaisiin täsmäsuunnitelmiin Mentaalinen ja kirjallinen suunnittelu Opetuksen kontekstia koskevat mielikuvat suunnittelun reunaehtoina Yhteissuunnittelua korvaavat menettelyt Opetuksen yhteissuunnittelu Opetuksen preaktiivinen vaihe integraation mahdollistajana OPETTAJIEN INTERAKTIIVISTA AJATTELUA KOSKEVAT EMPIIRISET TULOKSET Interaktiivisen ajattelun sisältö ja sitä virittävät tekijät Opetuksen toteutus toimintavihjeiden täyttämässä interaktiossa Opetusta eteenpäin kuljettava ajattelu Spontaani tilannesuunnittelu Ennakkosuunnitelmia muuttava ajattelu Ennakkosuunnitelmiin vaikuttamaton tilanneharkinta Opetustilanneajattelu interaktion kuvaajana

14 xiv 10 OPETTAJIEN TIETOPERUSTAA KOSKEVAT EMPIIRISET TULOKSET Pedagoginen sisältötieto opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tietoperustana Opetuksen tavoite- ja resurssitieto Opetettavaan muotoon muokattu sisältötieto Opettamista koskeva tieto Käyttötieto opetuksen suunnittelun ja toteutuksen viitekehyksenä Käyttötiedon hyödyntäminen toiminnassa Opetuksen rutiinit käyttötiedon ja toiminnan linkittäjinä Kahden erilaisen tietoperustan kohtaaminen tiimiopetuksessa Tiimiopetuksen odotusten täyttymättömyys Tiimiopettaminen erilaisilla käytännön periaatteilla Käyttötieto ja pedagoginen sisältötieto opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan kuvaajina OSA IV 11 KOKOAVA TARKASTELU Koonta opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan kokonaismallin rakentumiseen vaikuttaneista tutkimustuloksista Opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan kokonaismallin merkitys opettajakognitiotutkimukselle Opetuksen integraatio opettajan ajattelun ja toiminnan viitekehyksessä Opettajan ajattelun ja toiminnan jäljittäminen tutkimusmenetelmällisenä haasteena Tutkimuksen arviointia Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

15 xv Kuviot KUVIO 1. KUVIO 2. KUVIO 3. KUVIO 4. KUVIO 5. KUVIO 6. KUVIO 7. KUVIO 8. KUVIO 9. KUVIO 10. KUVIO 11. KUVIO 12. KUVIO 13. Opettajan ajattelun ja toiminnan malli (alkuperäislähde: Clark & Peterson 1986, 257; Anning 1988, 144; mallin suomennettu versio: Tornberg 2000, 5) Opetuksen integraatioon (ml. tiimiopetus) vaikuttavat kontekstitekijät aikaisempien empiiristen tutkimustulosten perusteella Opettajien empiiriset integraatiokäsitykset Käytännön periaatteilla täydentynyt empiirinen käyttötiedon rakennemalli Opetusta koskevilla mielikuvilla täydentynyt empiirinen käyttötiedon rakennemalli Pedagogisen sisältötiedon asema opettajan tietoperustassa (Grossman 1990, 5) Opetuksen suunnittelun empiirinen rakennemalli Interaktiivisen ajattelun empiirinen rakennemalli Pedagogisen sisältötiedon (PCK) empiirinen rakennemalli Esimerkkejä opetuksen suunnitteluun vaikuttavasta käyttötiedosta: LIISA Esimerkkejä opetuksen suunnitteluun vaikuttavasta käyttötiedosta: PIRJO Esimerkkejä opetuksen suunnitteluun vaikuttavasta käyttötiedosta: KAISA Pedagogisen ajattelun ja toiminnan kokonaismalli (PK: käyttötieto; PCK: pedagoginen sisältötieto)

16 xvi Taulukot TAULUKKO 1. Aineistotyypit ja määrät opettajittain TAULUKKO 2. Kaisan integraatiokäsityksen muodostuminen esimerkkinä aineiston luokittelun vaiheista TAULUKKO 3. Opettajan tietoperustan (käyttötieto ja pedagoginen sisältötieto) rakentuminen aineistoista TAULUKKO 4. Integraatio käsitepareina TAULUKKO 5. Käyttötiedon orientaatiot (Elbaz 1983) TAULUKKO 6. Empiirisiä tuloksia osittain päällekkäisistä käyttötiedon tiedonalueista TAULUKKO 7. Integraation tehtäviin pohjautuvat lähestymistavat Ingramia (1979) mukaillen sekä opettajien integraatiokäsitysten ja käytännön periaatteiden analyysin tulokset TAULUKKO 8. Liisan käyttötietoon sisältyvät käytännön periaatteet TAULUKKO 9. Kaisan käyttötietoon sisältyvät käytännön periaatteet TAULUKKO 10. Pirjon käyttötietoon sisältyvät käytännön periaatteet TAULUKKO 11. Tutkittujen opettajien käytännön periaatteiden ja mielikuvien orientaatiot TAULUKKO 12. Opetuksen suunnittelutyypit ja siinä tuotettu materiaali Kaisalla TAULUKKO 13. Opetuksen suunnittelutyypit ja siinä tuotettu materiaali Liisalla TAULUKKO 14. Opetuksen suunnittelutyypit ja siinä tuotettu materiaali Pirjolla TAULUKKO 15. Tiimiopetuksen ristiriitaiset käytännön periaatteet ja rooliodotukset (potilaan avustamistilanne: kyljelleen kääntäminen)

17 OSA I Johdattelen lukijan tutkimukseni ensimmäisessä osassa tutkimukseni ilmiön, opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan tutkimukseen kuvaamalla valittua tutkimussuuntausta ja oman tutkimukseni asemaa siinä (luku 2). Kolmannessa luvussa esittelen tutkimukseni menetelmälliset lähtökohdat ja kuvaan käytetyt aineistonhankinta- ja analyysimenetelmät.

18 2 1 Johdanto Tutkimusilmiöni, opettajan pedagoginen ajattelu ja toiminta, on myös oma ammatillinen viitekehykseni. Luonnontieteiden opettaminen yläasteella ja lukiossa loi pedagogisen ammatillisuuteni pohjan. Nuoren opettajan selviytymisstrategioilla toiminnan keskipisteenä olivat Mitä opetan? ja Miten opetan?, eivätkä voimavarat tai taidot riittäneet näin jälkeenpäin tarkasteltuna pedagogisen ajattelun tasoja kuvaavien mallien perustaa korkeammalle. Käytettävissä oleva aika kului kolmen oppiaineen ja kuuden luokka-asteen opetuksen valmistelussa keskeisen sisällön muokkaamiseen opetettavaan ja opiskeltavaan muotoon. Nyt voin nimetä sen pedagogisen sisältötiedon rakentamiseksi opetusaiheista, joista jokainen oli nuorelle opettajalle uusi. Näin tietoperustani kuitenkin karttui, tunti tunnilta ja vuosi vuodelta, opettajankoulutukseni sekä aineopintojeni pohjalle toiminnan tuomia kokemuksia hyödyntämällä. Siirtyminen 1990-luvun alussa ammatilliseen terveydenhuollon koulutukseen ravisteli ensimmäisen kerran toimintani perusteita: pedagogisen ajattelun objekti- ja metateoreettiset tasot huutelivat olemassaolostaan. Tulevien sairaanhoitajien, mielenterveys- ja perushoitajien anatomian ja fysiologian opettaminen pakotti arvioimaan pedagogisen ajatteluni perusteita. Jouduin pohtimaan, mikä merkitys luonnontieteillä oli hoitajien tulevassa työssä, millaisena oman oppiaineeni tulisi näyttäytyä hoitamaan oppimisessa ja opettamisessa, mikä oli oman opettajuuteni asema koulutuksen kokonaisuudessa ja suhteessa aikuisiin opiskelijoihin. Miksi -kysymykset tulivat mukaan kuvaan. Etsin perusteluja pedagogisille ratkaisuilleni saadakseni niistä mielekkäitä. Ensimmäistä kertaa heräsin kyseenalaistamaan myös aikaisempaa toimintatapaani yläasteen ja lukion opettajana, kun sain konkreettisesti havaita, miten vähän opetuksesta jää luonnontieteiden tietoja ja taitoja opiskelijoiden takkiin. Perehdyttyäni tutkimusparadigmaani saatan nyt todeta eksplikoineeni ehkä ensimmäisiä kertoja tietoisesti omaa käyttötietoani, mielikuviani opettamisesta, opettajuudesta, oppiaineesta ja opiskelijoista. Se oli ollut vaikuttamassa toimintani taustalla opettajankoulutuksesta alkaen ja muokkautunut työurani aikana, mutta vasta todelliset ristiriidat toivat sen tietoisesti esille. En tietenkään pystynyt silloin arvioimaan toimintaani käsitteellisesti vasta aikaperspektiivi ja tutkimukseni tuoma perehtyneisyys antoivat ilmiöiden kuvaukseen teoreettiset käsitteet, merkitykset ja itselleni kyvyn tiedostaa kehittymiseni vaiheet. Olennaista siinä oli kuitenkin se, että pohdinta avasi silmäni ja mielenkiintoni opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan pe-

19 rusolemukseen. Näin myös jatko-opinnot nimenomaan kasvatustieteissä eikä ensimmäisen tutkintoni pääaineessa, biologiassa, olivat luonnollinen valinta. Toinen tutkimukseni kannalta tärkeä tekijä oli se, että yleisaineiden opettaminen ammatillisessa koulutuksessa ohjasi pohtimaan opetuksen integraatiota: oman aineen tietämys ei saanut jäädä irralliseksi hoitajuudesta ja sen oppimisesta. Motiivini tutkia opettajan pedagogista ajattelua nimenomaan opetuksen integraation suhteen muotoutui siis vuosien opetuskokemusteni myötä ja konkreettisesta tarpeesta ymmärtää ja jäsentää ilmiötä ja hakea jokapäiväiseen opetukseen uusia välineitä. Edellä kuvattujen vaiheiden kautta mielenkiintoni suuntautui kasvatustieteen jatko-opinnoissa opettajakognitiotutkimuksen paradigmaan, johon oma tutkimukseni sijoittuu. Tutkimukseni tehtävänä on kuvailla opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan suhdetta kontekstissa, joka muodostuu ammatillisesta lähihoitajakoulutuksesta ja siinä tapahtuvasta opetuksen integraatiosta. Teoreettisesti tutkimustani rajaa Clarken ja Petersonin (1986) opetustapahtumamalli, joka hahmottaa pedagogista ajattelua implisiittisinä, toiminnan taustalla olevina uskomuksina ja teorioina, opetuksen suunnitteluna ja interaktiivisena ajatteluna ja päätöksentekona. Jokainen osa-alue on ollut laajan empiirisen tutkimuksen kohteena, ja tutkimus on tuottanut lukuisia opettajan ajattelua kuvaavia käsitteitä. Omassa tutkimuksessani kuvaan opettajakognitiota tietoperustana, joka muodostuu laadullisesti erilaisesta tiedosta, käyttötiedosta ja pedagogisesta sisältötiedosta. Ajallisesti mielenkiintoni suuntautuu opetustapahtumaa edeltävään preaktiiviseen ajatteluun ja suunnitteluun, opetustapahtuman aikaiseen interaktiiviseen ajatteluun ja sen jälkeen tapahtuvaan postaktiiviseen ajatteluun. Tutkimustehtävässäni on pitkälti kyse siitä, miten opettaja perustelee opetuksen suunnittelua koskevia päätöksiään ja opetustapahtuman ratkaisujaan. Aikaisempi tutkimus on kuvannut opettajakognitiota yhtäältä tietoperustana, kuten käyttötietona ja -teoriana, toimintateoriana sekä subjektiivisena ja implisiittisenä teoriana, ja toisaalta ajattelun ja toiminnan kongruenssia tai sen puuttumista kuvaavana relaationa. Pre-, inter- ja postaktiivisten ajattelun vaiheiden tutkimus on tuottanut tutkimustuloksia opetuksen suunnittelusta, opetustilanneajattelusta ja toiminnan arvioinnista erillisinä osa-alueina, mutta myös toisiinsa kytkeytyneinä ja vuorovaikutteisina prosesseina. Tietoperustan tutkiminen irrallaan opettajan toiminnasta on kuitenkin ollut yksi kritiikin kohteista, samoin kuin sen kuvaaminen erillisinä tiedon kategorioina. Sen sijaan Shulmanin (1987) esittelemistä opettajan tiedon kategorioista pedagogisen sisältötiedon käsitettä on tutkittu runsaasti monien kouluasteiden ja oppiaineiden konteksteissa, ja tutkimus on tuottanut käyttötietoon verrattuna erilaisen näkökulman opettajan tietoperustaan. Tutkimuksen anti- 3

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin

Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin Liisa Postareff, Anne Nevgi & Sari Lindblom-Ylänne Helsingin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Kaisa Alanen, Tiina Männikkö Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

AMMATILLINEN HARKINTA

AMMATILLINEN HARKINTA AMMATILLINEN HARKINTA Satu Aittomäki 3/15/2017 Toimintaterapian harjoittelu 1 Ammatillinen/Käytännön päättely/harkinta/päätöksenteko Clinical Reasoning Ammatillinen harkinta on Ajatteluprosessi, jota ammattilaiset

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Opettajien kokemukset lukion vieraiden kielten suullisten kurssien toteutuksesta ja suullisen kielitaidon arvioinnista

Opettajien kokemukset lukion vieraiden kielten suullisten kurssien toteutuksesta ja suullisen kielitaidon arvioinnista Opettajien kokemukset lukion vieraiden kielten suullisten kurssien toteutuksesta ja suullisen kielitaidon arvioinnista LukSuS - Lukion suullisen kielitaidon kurssin seurantaja tutkimushanke 2010-2012 Outi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla

Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla Anne Virtanen & Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Peda-forum -päivät 16.-17.8.2017

Lisätiedot

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä 7.10.2011 Marjatta Pakkanen Kasvatustieteilijän toimintakenttä Hallintoon liittyvät tehtävät (henkilöstöhallinto) Suunnittelutehtävät Opettaminen ja ohjaustehtävät Tutkimuksen tekeminen ja tutkimustuloksista

Lisätiedot

Makroekologiaa pedagogisella mikrolusikalla

Makroekologiaa pedagogisella mikrolusikalla Makroekologiaa pedagogisella mikrolusikalla Jukka Forsman Biologian laitos Mentori: Seppo Rytkönen, Biologian laitos Species diversity and coexistence - Syventävä kurssi, 3 op. - 10 2 h - Loppusuorituksena

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja

Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU 12.11.2015 Leena Nousiainen Rondo Training Oy Puh. 044-2913621 www.rondotraining.fi E-mail: leena.nousiainen@rondotraining.fi OPPIVA YHTEISÖ YHTEISÖLLINEN KOUL Mitä

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla

Lisätiedot