Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama. Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama. Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen"

Transkriptio

1 Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Helsinki 2014

2 Sisältö Tiivistelmä Selvityksen taustaa Kysely eräille kunnille ja kuntayhtymille opiskeluhuollon vaikutuksista Vastaajien yleisiä huomioita hallituksen esityksestä Vastaajien myönteiset huomiot Riskinä liiallinen siirtyminen sosiaalityön suuntaan ja koulun vastuunoton väheneminen Psykologi- ja kuraattoripalvelut Kustannukset, voimaantulo ja järjestämisvastuu Tarvittavan lisähenkilöstön määrä Vastaavat kuraattorit Koulukuraattorit Psykologit Työvoimatilanteen vaikutukset Vastaavan kuraattorin tehtävien hoito Määräajat Kunnissa jo nyt työvoimavajetta ja eläkepoistuma verottaa työvoimaa Nopeasti heikentynyt kuntatalous pakottaa kuntia henkilöstösäästöihin jo nyt Lastensuojelutarpeen selvityksiin liittyvät näkemykset Kuntaliiton näkemyksiä Lukuisia suunnittelu- ja arviointivelvoitteita lisää kunnille Norminantovaltuutukset ja valvonta Kustannusvaikutukset ja rahoitus Muutosesitykset lakiluonnokseen

3 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Tiivistelmä Kuntaliitto selvitti kyselyllä käsittelyssä olevan opiskeluhuoltolain vaikutuksia kuntiin eräiltä osin. Kunnilta kysyttiin, kuinka paljon lisähenkilöstöä tarvitaan, miten kunnat pystyvät hankkimaan tarvittavan lisätyövoiman työmarkkinoilta, järjestämään vastaavan kuraattorin palvelut kaikille oppilaitoksille ja toteuttamaan kuraattori- ja psykologipalvelut esitetyissä määräajoissa? Kysely lähetettiin 27 kuntaan ja 10 kuntayhtymään elokuussa Vastauksia saatiin 17 kunnalta ja neljältä kuntayhtymältä. Kyselyyn vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien alueella asui vuoden 2012 väestötietojen mukaan noin 2,4 miljoonaa asukasta. Kyselyn ulkopuolelle jääneissä kunnissa asui noin 3 miljoonaa asukasta. Opiskeluhuollon toiminnan kehittämistä ja toisen asteen opiskeluhuollon palvelujen lakisääteistämistä pidettiin hyvinä asioina. Kouluyhteisön merkityksen korostamista vaikeuksien ehkäisemisessä ja oppilaiden tukemisessa nähtiin myönteisenä. Toiminnan toteuttaminen esityksen mukaisena nähtiin monilta osin ongelmallisena, osin jopa mahdottomana. Riskinä nähtiin se, että lakiesitys sellaisenaan saattaa siirtää oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä liian paljon sosiaalityön suuntaan, jolloin kasvatukselliseen tehtävään ja oppilaitosten toimintakulttuuriseen kehittämiseen jää aukko. Koulun henkilöstön, esimerkiksi opettajien, vastuunoton pelättiin vähenevän. Koulutuksen järjestäjällä olisi esityksen mukaan oma vastuunsa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa, mutta kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu olisi kunnalla. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen hajaantuisi ja viimekätinen vastuu siirtyisi kunnille, kun palkattaisiin iso joukko kuraattoreja ja psykologeja lisää huolehtimaan oppilaiden hyvinvoinnista. Sosiaalityöjohtoista opiskeluhuoltoa ei pidetty pelkästään hyvänä asiana. Katsottiin, ettei ole tarvetta rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päälle katsojaa opiskeluhuollolle. Vastaava kuraattori -rakenteen arveltiin myös lisäävän yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle. Hallituksen esitys siitä, että vastaavan kuraattorin tehtäviä voisivat ryhtyä hoitamaan jo kunnassa olevat sosiaalityöntekijät, ei ole realistinen. Kysymys on siitä, ettei nykyisestä sosiaalityön resurssista voida irrottaa sosiaalityön työpanosta oppilaitoksille heikentämättä olennaisesti sosiaalityön, kuten lastensuojelun lakisääteisten tehtävien 2

4 hoitamista. Kuntien sosiaalityö on useiden selvitysten mukaan ylikuormittunutta ja kärsii työvoimavajeesta. Kunnat ennakoivat myös ongelmia tarvittavan henkilöstön rekrytoinnissa, sillä jo nykytilanteessa useimmissa kunnissa on vaikeuksia saada rekrytoitua psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Lakiesityksessä on arvioitu, että määräajat henkilökohtaisen keskustelun järjestämiseksi kuraattorin ja psykologin kanssa aiheuttaisivat kunnille lisäkustannuksia. Lisäkustannukset on esityksessä todettu rahoitettavan siten, että kuntien lastensuojelussa jätettäisiin tekemättä arviolta lastensuojelutarpeen selvitystä sillä perusteella, että ennen selvityksen tekemistä voitaisiin katsoa opiskeluhuollon tukitoimet riittäviksi ja lastensuojelutarpeen selvitys voitaisiin jättää tekemättä. Selvitystarpeen vähenemisestä aiheutuva kustannussäästö olisi arviolta 3,6 miljoonaa euroa, jolla katettaisiin määräaikojen noudattamisessa tarvittavat 25 koulupsykologin ja 45 koulukuraattorin palkkakulut. Tätä johtopäätöstä pidettiin kuntien vastauksissa epärealistisena ja lastensuojelulain kannalta ongelmallisena. Katsottiin, että kuraattorien ja psykologien määrän lisääminen lisäisi lastensuojeluilmoitusten ja tehtävien selvitysten määrää eikä suinkaan vähentäisi niitä. Tuhansien lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi lakimuutosta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta koskevaan säätelyyn. Kaksi suurta ja yksi keskisuuri kaupunki erittelivät vastauksissaan, minkä verran tarvittaisiin lisäresurssia määräaikojen vuoksi myös esi- ja perusopetuksessa. Näissä kolmessa kunnassa tarvittaisiin 23 psykologia ja 22 kuraattoria lisää. Koko maan tarpeeseen hallituksen esityksessä arvioidut 25 koulupsykologia ja 45 kuraattoria eivät näin ollen riittäisi. Määräajoissa toteutettavien kuraattori- ja psykologipalvelujen kustannuksiin ei ole hallituksen esityksessä toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. Palvelujen järjestämiselle myös kiireellisesti nähtiin kuitenkin olevan tarpeita. Näin kerrottiin toimittavan nytkin tarvittaessa. Kuntien realistista mahdollisuutta järjestää palvelut esitetyissä määräajoissa epäiltiin kuitenkin suuresti. Katsottiin, että mikäli laki tulee esitetyssä muodossa voimaan, kuntiin tarvitaan myös päivystysjärjestelmä oppilashuoltoon ja tietojärjestelmä, joka soveltuu määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Kiireellisessä tilanteessa katsottiin olevan tärkeää, että lapsi saa keskustella aikuisen kanssa. Kuraattorin ja psykologin ammattinimikkeiden tuomaa lisäarvoa tilanteessa epäiltiin. Niin ikään todettiin, että kiireellisille opiskeluhuollon palveluille pitäisi olla kiireellisiä jatkohoitopaikkoja tarjolla koulun ulkopuolella. Kuraattori- ja psykologipalvelujen toteuttaminen tiukkojen määräaikojen puitteissa nähtiin ongelmalliseksi myös siksi, että se saattaisi ohjata toimintaa keskittymään määräaikojen seurantaan ja niiden täyttämiseen työn sisällön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kiireellisyyden määrittelyn arvioitiin myös olevan ongelmallista. Koulujen ja oppilaitosten lisähenkilöstön töiden järjestely lukuvuosien ulkopuolella katsottiin sen sijaan onnistuvan. He voisivat esimerkiksi toimia sijaisina kuntien sosiaalitoimessa kesällä. Koko maassa tarvittaisiin Kuntaliiton selvityksen perusteella vähintään 14,9 miljoonaa euroa arviolta 309 kuraattorin lisäpalkkaukseen ja noin 16 miljoonaa euroa arviolta 280 psykologin lisäpalkkaukseen. Lisäksi tarvittaisiin noin 1,6 miljoonaa euroa hal- 3

5 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen linnollisiin ja muihin yleiskustannuksiin lisähenkilöstön osalta. Yhteensä kustannukset kunnille olisivat 34 miljoonaa euroa. Edellä olevasta kustannusarviosta puuttuvat sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavien vastaavien kuraattorien palvelut, jotka kunnalla olisi myös velvollisuus järjestää kaikille kunnassa oleville oppilaitoksille. Vastaavien kuraattorien määrällistä tarvetta ei pystytty arvioimaan, koska hallituksen esityksestä puuttuu kuvaus siitä, mitkä vastaavien kuraattorien tehtävät olisivat. Ammattiryhmää ei ole tällä hetkellä olemassa, joten ei voida hyödyntää aiempia tehtävänkuvia. Vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämiseen ei ole varattu hallituksen esityksessä valtionosuutta. Kyselyn perusteella kunnat eivät pysty järjestämään tätä palvelua ilman huomattavaa lisähenkilöstön palkkaamista. Lisäkustannus tästä olisi kunnille arviolta 16 miljoonasta eurosta ylöspäin. Hallituksen esityksessä on varauduttu vuodesta 2015 lukien kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisen laajentamisesta toiselle asteelle 26,2 miljoonan euron vuosikustannuksiin, josta kunnille osoitettava valtion osuus olisi 13,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kokonaiskustannus olisi hallituksen esityksen mukaisesti 10,9 miljoonaa euroa ottaen huomion lain voimaantulo Tästä 5,45 miljoonaa euroa olisi kunnille uudesta tehtävästä järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä 3 miljoonaa euroa lain toimeenpanosta ja muista järjestelyistä. Vastaajat arvioivat toimeenpanon tuottavan kunnille kustannuksia huomattavasti enemmän kuin lakiesityksessä on arvioitu. Kuntaliitto toteaa, että lain kustannusvaikutusarvio on selvästi liian alhainen ja laki toteutuessaan tuottaa kunnille huomattavasti enemmän kustannuksia kuin on arvioitu. Lisä- ja laajenevat tehtävät ilman täysimääräistä valtionosuuskompensaatiota tulevat kunnille kestämättömiksi nykyisessä tilanteessa, jossa valtionosuuksia leikataan. Kuntaliitto edellyttää, että kunnille osoitetaan valtion rahoitusosuutena todelliset kustannukset, joita uudistus aiheuttaa, kuitenkin vähintään yli puolet, kuten hallitusohjelmassa on sitouduttu. Näin toimittiin esimerkiksi vanhuspalvelulakia säädettäessä. Kuntaliitto edellyttää että valtion rahoitus tulee lisätä peruspalvelujen valtionosuuksiin kokonaisuutenaan korottamalla valtionosuusprosenttia. Kuntaliitto ei hyväksy menettelyä, että osa valtion rahoituksesta olisi avustuksena määräajan jaettavaa rahaa. Näin ollen psykologipalvelujen laajentamisesta toiselle asteelle, vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämisestä ja määräajoissa toteutettavista palveluista tulee Kuntaliiton mielestä luopua. 4

6 1 Selvityksen taustaa Eduskunnalle kesäkuussa annetussa hallituksen esityksessä (HE 67/2013 vp) esitetään, että oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämisvelvollisuus säädettäisiin oppilaitoksen sijaintikunnalle. Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia kunnan toimintaan ja talouteen. Kunnan velvollisuus kattaisi perusopetuslain mukaisessa opetuksessa (esi- ja perusopetus sekä muu perusopetuslain mukainen opetus) kunnan koulujen oppilaat. Yksityiset ja valtion koulut järjestäisivät palvelut omille oppilailleen. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa kunnalla olisi velvollisuus järjestää palvelut kaikkien sen alueella sijaitsevien oppilaitosten (kunnan, kuntayhtymän, yksityisen ja valtion ylläpitämät) opiskelijoille. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluina kunnalla olisi velvollisuus järjestää vastaavan kuraattorin palvelut ja kuraattori- ja psykologipalvelut. Vastaavalla kuraattorilla tulisi olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus, kuraattorilla sosiaaliohjaajan kelpoisuus ja psykologilla psykologin kelpoisuus. Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön mitoitukseen vaikuttavat myös ehdotetut palvelujen saamisen määräaikaa koskevat säännökset. Oppilaalla tai opiskelijalla olisi oikeus saada henkilökohtainen palvelu viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä oppilaan/opiskelijan pyynnöstä lukien. Kiireellisissä tapauksissa vastaanotto tulisi järjestää samana tai seuraavana työpäivänä. Myös ehdotetut kolme eri moniammatillista työryhmää tulisivat työllistämään oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstöä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat kunnan järjestämisvelvollisuuteen jo nyt, eikä siihen ole esitetty muutoksia. Esityksen mukaan laki tulisi voimaan , jolloin kunnalla tulisi olla kaikki lain tarkoittamat palvelut tarjolla. Hallituksen esityksessä on varauduttu vuodesta 2015 lukien kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisen laajentamisesta toiselle asteelle 26,2 miljoonan euron vuosikustannuksiin, josta kunnille osoitettava valtion osuus olisi 13,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kokonaiskustannus olisi 10,9 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus olisi 5,45 miljoonaa euroa, ottaen huomion lain voimaantulo kesken vuotta. Esityksellä tulisi olemaan vaikutuksia kunnan lastensuojeluun. Esityksen mukaan tarkoituksena on, ettei sosiaalityön osaaminen rajoittuisi pelkästään lastensuojeluasiakkaiden käyttöön, vaan olisi tarpeen mukaan käytettävissä jokaisen oppilaitoksen opiskeluhuollossa. HE:n perusteluissa todetaan, että vastaavan kuraattorin tehtävät voivat hoitaa kunnassa jo olevat sosiaalityöntekijät. Lakiesityksessä on arvioitu, että määräajat henkilökohtaisen keskustelun järjestämiseksi kuraattorin ja psykologin kanssa aiheuttaisivat kunnalle lisäkustannuksia. Lisäkustannukset on suunniteltu rahoitettavan siten, että kuntien lastensuojelussa jätet- 5

7 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen täisiin tekemättä arviolta lastensuojelutarpeen selvitystä sillä perusteella, että ennen selvityksen tekemistä voitaisiin katsoa opiskeluhuollon tukitoimet riittäviksi ja lastensuojelutarpeen selvitys voitaisiin jättää tekemättä. Selvitystarpeen vähenemisestä aiheutuva kustannussäästö olisi arviolta 3,6 miljoonaa euroa, jolla katettaisiin määräaikojen noudattamisessa tarvittavat 25 koulupsykologin ja 45 koulukuraattorin palkkakulut. Vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia tehtiin lapsesta ja heistä 46 prosentin osalta ( lasta) tehtiin myös lastensuojelutarpeen selvitys. Näin ollen ehdotus sisältää ajatuksen, että kunnissa tehtäisiin lastensuojelutarpeen selvitys arviolta vain noin lapsen osalta vuosittain. 6

8 2 Kysely eräille kunnille ja kuntayhtymille opiskeluhuollon vaikutuksista Kuntaliittoa kiinnosti erityisesti se, miten kunnat arvioivat olevan mahdollista saada hankittua tarvittava lisätyövoima työmarkkinoilta, järjestää vastaavan kuraattorin palvelut kaikille oppilaitoksille, toteuttaa kuraattori- ja psykologipalvelut esitetyissä määräajoissa ja vähentää lastensuojelutarpeen selvitysten määrää 9 000:lla. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö ja sosiaali- ja terveysyksikkö toteuttivat yhteistyössä kyselyn asian selvittämiseksi kunnissa. Kysely lähetettiin 27 kuntaan ja 10 kuntayhtymään elokuussa Vastauksia saatiin 17 kunnalta ja neljältä kuntayhtymältä. Vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien alueella asui asukasta. Vastaajat painottuvat suuriin kaupunkeihin, joissa on jo panostettu opiskeluhuollon palveluihin johtuen siitä, että niissä on paljon oppilaitoksia. Kysely voi siten antaa liian optimistisen kuvan lisäresurssien tarpeesta. Toisaalta monissa pienissä kunnissa on vähän opiskeluhuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvia oppilaitoksia ja sitä kautta vähemmän palveluntarvetta. Kyselyn perusteella voidaan kuitenkin tehdä suuntaa antavia arvioita lisäresurssin tarpeesta koko maassa suhteuttamalla vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien väestöpohja koko maan väestöpohjaan. Kyselyyn vastanneet tahot olivat: Espoon sivistystoimi, suomenkielinen tulosyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) Helsingin opetusvirasto Hämeenlinnan kaupunki Jyväskylän kaupunki Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto Kouvolan kaupunki Kuopion kaupunki Lahden kaupunki Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimi Perusturvakuntayhtymä Karviainen Pieksämäen perusturva/perhepalvelut Porvoon kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 7

9 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Rovaniemen kaupunki sosiaalitoimi Salon kaupunki Suomussalmen kunta Tampereen kaupunki / Tilaajaryhmä / Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Vantaan kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi/ Perhepalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Kyselylomake lähetettiin kuntien sivistystoimeen ja sosiaalitoimeen. Vastaajatahot saivat lyhyen webropol-muotoisen kyselylomakkeen ja linkin hallituksen esitykseen. Heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn yhteistyössä siten, että kustakin kunnasta palautettaisiin yksi vastauslomake. Kuntayhtymiin suunnattu kysely lähetettiin lastensuojelusta vastaaville johtaville viranhaltijoille. Vastaajina toimivat opetus- ja sivistystoimen osalta sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, opetusviraston kehittämispäällikkö, koulun sosiaalityön esimies, johtava koulupsykologi ja hyvinvointipalvelujen toimialalta hyvinvointipäällikkö ja kasvun ja oppimisen tuen johtaja. Sosiaali- ja terveystoimesta vastaajina toimivat kaksi toimialajohtajaa, sosiaali- ja terveysjohtaja, kaksi lasten ja nuorten palvelujen johtajaa, perhepalvelujohtaja, lastensuojelutyön tulosyksikköjohtaja, sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja, sosiaalityön päällikkö, kaksi palvelupäällikköä ja lastensuojelutyön johtaja. Muina vastaajatahoina olivat tilaajapäällikkö ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen suunnittelija. 8

10 3 Vastaajien yleisiä huomioita hallituksen esityksestä 3.1 Vastaajien myönteiset huomiot Lakiesityksen hyvänä puolena nähtiin se, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa, mukaan lukien toisen asteen koulutus, ohjataan lailla ja painopistettä siirretään ehkäisevään suuntaan. Myös kouluyhteisön merkityksen korostaminen vaikeuksien ehkäisemisessä ja oppilaiden tukemisessa koettiin hyväksi. Tavoite oppilashuollon toiminnan kehittämiseksi, yhteistyön jalostamiseksi ja lasten ja nuorten kokonaisvaltainen ajattelu palveluiden tarvitsijoina ilman hallintokuntien rajoja nähtiin oikeansuuntaiseksi ja tärkeäksi. 3.2 Riskinä liiallinen siirtyminen sosiaalityön suuntaan ja koulun vastuunoton väheneminen Hallituksen esityksen katsottiin jättävän huomiotta, että oppilashuollolla on oma asemansa myös opetuslainsäädännössä. Mikäli opiskelijahuoltoa katsotaan vain sosiaalihuollon lainsäädännön linssien läpi, opiskeluhuollon tehtävistä näkyy vain puolet. Tämä kysymys on oleellinen opetuksen järjestämisen tarkoitukseen liittyvä asia eikä vain lastensuojelullinen. Riskinä on, että lakiesitys sellaisenaan saattaa siirtää oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä niin paljon sosiaalityön suuntaan, että kasvatuksellisen tehtävään ja oppilaitosten toimintakulttuuriseen kehittämiseen jää aukko. 3.3 Psykologi- ja kuraattoripalvelut Suunnitelmaa antaa vastaavan kuraattorin tehtävät jo kunnissa oleville sosiaalityöntekijöille tehtäväksi ei pidetty kovinkaan toteuttamiskelpoisena. Riskinä on, että heikennettäisiin sosiaalityön, erityisesti lastensuojelunsosiaalityön lakisääteisiä tehtävien hoitoa kunnissa. Kuraattorin ja vastaavan kuraattorin työn erottamista toisistaan pidettiin hankalana. Määräaikoja kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyyn toivottiin lain voimaantulovaiheessa, mikäli laki tulee tältä osin myös voimaan, tavoitteellisiksi ja niitä toivottiin täsmennettävän myöhemmin johtuen kuntien resurssitilanteesta. 9

11 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 3.4 Kustannukset, voimaantulo ja järjestämisvastuu Lain toimeenpanon arvioitiin tuottavan kunnille kustannuksia huomattavasti enemmän kuin lakiesityksessä on arvioitu. Suunniteltu voimaantuloajankohta on ongelmallinen kuntien näkökulmasta, koska kuntien talousarvioraamit ensi vuodelle on jo tehty. Lakiesityksen arvioit lastensuojelun kustannusten ja erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävästä vaikutuksesta arvioitiin olevan ylimitoitettuja. Vaikutuksia arvioitiin voitavan odotella joka tapauksessa viiveellä, mutta huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin esityksessä on arvioitu. Hallituksen esityksen arviota rahoittaa kiireellisesti ja määräajoissa toteutettavien kuraattori- ja psykologipalvelujen lisähenkilöstön palkkausta vähentämällä kunnissa tehtävien lastensuojelutarpeen selvitysten määrään noin 9 000:lla ei pidetty oikeana. Huolellisen lastensuojelutarpeen selvityksen katsottiin voivan johtaa siihen, ettei muita lastensuojelun toimia enää tarvittaisi, vaan selvitysvaihe olisi itsessään perheelle riittävä lastensuojelun tukitoimi. Yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että koulujen henkilöstö koulutetaan uuteen lainsäädäntöön ja uusiin käytäntöihin. Ratkaisu koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen hallinnollisesta sijoittamisesta toivottiin säilytettävän jatkossakin kunnilla. Palvelujen järjestämisvastuita kuntien ylläpitämien, valtion ja yksityisten omistamien oppilaitosten osalta pidettiin epäselvinä laissa ja sen perusteluissa. Toisen asteen opiskeluhuollon järjestäminen sijaintikunnan vastuulla katsottiin olevan ongelmallinen, koska monissa kunnissa opetuksen järjestämisvastuu on jaettu useammalle koulutuksenjärjestäjälle (kunta, kuntayhtymä, yksityinen). 10

12 4 Tarvittavan lisähenkilöstön määrä Kysymys 1: Kunnassamme pystytään järjestämään kuraattori- ja psykologipalvelut oppilaitoksille ilman lisäkustannuksia ja -henkilöstöä. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Jos vastasitte ei, arvioikaa kuinka monta työntekijää tarvitsisitte lisää. Yksi reilusti alle asukaan kunta, jossa oli yhteensä seitsemän opiskeluhuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvaa oppilaitosta, arvioi pystyvänsä järjestämään ehdotetut palvelut ilman lisäresurssia. Kaikki muut vastaajatahot arvioivat tarvitsevansa lisähenkilöstöä. 4.1 Vastaavat kuraattorit Vastaajien määrä: 19 Esitetty kelpoisuus on sosiaalityöntekijän koulutus Vastaajien mukaan vastaavien kuraattorien määrällistä tarvetta ei voida arvioida, koska hallituksen esityksestä puuttuu vastaavien kuraattoreiden tehtävänkuvaus. Sosiaalityöjohtoista opiskeluhuoltoa ei pidetty hyvänä, vaan todettiin, ettei ole tarvetta rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päälle katsojaa opiskeluhuollolle. Vastaavien kuraattorien palkkaamisen arveltiin lisäävän yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle. Kuntatyönantajat arvioi pyynnöstä vastaavien kuraattorien lisäpalkkauksesta kertyviä kustannuksia kunnille keväällä 2013 sillä oletuksella, että jokaiseen kuntaan (316) tarvittaisiin yksi sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava henkilö hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä oppilaitoksissa. Arvio tehtiin sosiaalityöntekijän ansiotason ja vastaavan sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan. Vastaavan sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan kunnille kertyvä kustannus olisi noin 18,1 miljoonaa euroa vuodessa ja sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan noin 16,4 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät 11

13 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen vain palkkakustannukset sivukuluineen, ei esimerkiksi tila- laite-, matka- tai muita hallinnollisia lisäkustannuksia. On todennäköistä, että yksi vastaava kuraattori jokaisessa kunnassa ei riittäisi, sillä 99 kunnassa on opiskeluhuoltolain piirissä olevia oppilaitoksia 10 tai enemmän. Näistä kunnista 18 on sellaisia, joissa on 30 tai sitä enemmän oppilaitoksia. Enimmillään yhdessä kunnassa oli 147 peruskoulua, lukiota tai ammatillista oppilaitosta. Vastaajien näkemyksiä: On mahdoton arvioida, koska tehtävänkuvat ja vastuut ovat määrittelemättä (kuraattori ja vastaava kuraattori). Emme näe mielekkäänä rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päällekatsojaa. Kyseinen rakenne luultavasti lisäisi vain yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle tuoden samalla koululle nykyistä enemmän moniammatillisuutta. Lailla normitettua rakennetta, jossa sosiaalityö johtaisi tai vastaisi kuraattori- ja opiskeluhuoltotyöstä emme pidä hyvänä. Moniammatillisuus on toki hyvä asia kohtuudella. Katsomme nyt oltavan aika optimissa. Mikäli esityksellä yritetään ratkaista lastensuojeluun ja sen mitoitukseen nykyisin liittyviä haasteita voi uhkakuvana pitää, ettei välttämättä lopulta ole enää toimivaa opiskelijahuoltoa. Mielestämme ajatus sosiaalityön ohjaamasta oppilashuoltotyöstä ei sovi lukiokoulutukselle annettuun tehtävään. Tällä hetkellä kaupungin lukiot tuottavat opiskelijahuoltopalvelut osana akateemispsykososiaalista kokonaisuutta, jolla on varmistettu lukioiden hyvät tulokset ja vaikuttavuus elämänhallinnan taidoissa. Samoin esityksessä ehdotettu rakenne, jossa opiskelijahuoltoryhmä vastaisi useasta koulusta, ei ole relevantti perustehtävään nähden. Tällä hetkellä jokaisessa lukiossa ja ammattikoulutuksen kuntayhtymän toimipisteissä toimivat omat oppilashuoltoryhmät, jotka vastaavat paikalliseen tarpeeseen. Tämä varmistaa opiskelijoiden kokonaisvaltaisen niin akateemisen kuin psykososiaalisen kehittymisen tukemisen. Sosiaalityön vastaava kuraattori, joka ei olisi sivistystoimen henkilökuntaa, on vieras ajatuksena. Samoin ajatus normeerata AMK-tutkinto kuraattorityöhön riittäväksi laskisi tällä hetkellä kaupungin kuraattoreiden koulutustasoa emmekä voi pitää tällaista suuntausta kannatettavana. Sivistystoimena uskomme kuitenkin koulutuksen tuovan osaamiseen lisäarvoa ja siksi haluamme myös jatkossa säilyttää nykyisen kaltaisen rakenteen jossa laillistetut psykologit kelpaavat koulupsykologeiksi ja ylempi korkeakoulutaso riittää koulukuraattorin pätevyydeksi. 12

14 4.2 Koulukuraattorit Esitetty kelpoisuus sosiaaliohjaajan koulutus Kyselyyn vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä tarvittaisiin vastaajien arvion mukaan 139 kuraattoria lisää. Yksi kunta ei pystynyt arvioimaan kuraattorien lisätarvetta. Kuraattorin keskimääräinen kokonaisansio kokoaikatyössä oli lokakuussa 2011 Kuntatyönantajilta saadun tiedon mukaan euroa. Kun tähän kokonaisansioon lisätään raamisopimuksen mukaiset korotukset , saadaan kuraattorin keskimääräiseksi ansiotasoksi tällä hetkellä euroa. Vuositason työvoimakustannus saadaan lisäämällä lomaraha ja kuntatyönantajan eläkevakuutus- ja muut sosiaalivakuutusmaksut keskimäärin 30 prosenttia. Yhden kuraattorin työvoimakustannus on tällä hetkellä euroa vuodessa. Kyselyyn vastanneissa 17 kunnassa ja neljässä kuntayhtymissä tarvittaisiin noin 6,7 miljoonaa euroa 139 kuraattorien lisäpalkkaukseen. Väestöpohjaan suhteutettuna koko maassa tarvittaisiin 309 kuraattoria lisää, mikä tarkoittaisi 14,9 miljoonan euron kustannusta kunnille työvoimakustannuksina. Hallinto- ja muiden yleiskustannusten määräksi voidaan arvioida vähintään 10 prosenttia, mikä nostaa kustannusta 1,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset olisivat 16,4 miljoonaa euroa. 4.3 Psykologit Kyselyyn vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä tarvittaisiin vastaajien arvion mukaan 126 psykologia lisää. Psykologin keskimääräinen kokonaisansio kokoaikatyössä oli lokakuussa 2011 Kuntatyönantajilta saadun tiedon mukaan euroa. Kun tähän kokonaisansioon lisätään raamisopimuksen mukaiset korotukset , saadaan psykologin keskimääräiseksi ansiotasoksi tällä hetkellä euroa. Vuositason työvoimakustannus saadaan lisäämällä lomaraha ja kuntatyönantajan eläkevakuutus- ja muut sosiaalivakuutusmaksut keskimäärin 30 prosenttia. Näin ollen yhden psykologin työvoimakustannus on tällä hetkellä euroa vuodessa. Kyselyyn vastanneissa 17 kunnassa ja neljässä kuntayhtymissä tarvittaisiin noin 7,2 miljoonaa euroa 126 psykologin lisäpalkkaukseen. Väestöpohjaan suhteutettuna koko maassa tarvittaisiin 280 psykologia lisää, mikä tarkoittaisi 16 miljoonan euron kustannusta kunnille työvoimakustannuksina. Hallinto- ja muiden yleiskustannusten määräksi voidaan arvioida vähintään 10 prosenttia, mikä nostaa kustannusta 1,6 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset olisivat 17,6 miljoonaa euroa. Kuraattori- ja psykologipalvelujen laajentamisesta toiselle asteelle kertyisi kunnille vähintään noin 34 miljoonan euron kustannukset. Tästä summasta puuttuvat vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. 13

15 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 5 Työvoimatilanteen vaikutukset Kysymys 2. Tarvitsemamme lisähenkilöstö on saatavissa työmarkkinoilta. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Yhdeksän kuntaa arvioi saavansa tarvittavat kuraattorit ja psykologit rekrytoitua työmarkkinoilta ja 11 kuntaa arvioi, ettei tarvittava työvoima ole saatavissa työmarkkinoilta. Useissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota vaikeuteen saada rekrytoitua psykologeja. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointi tuotti ongelmia vastanneissa kunnissa. Kahden ammattiryhmän vahvistamisen pelättiin myös vähentävän joidenkin muiden, kuten kouluavustajien ja perhetyöntekijöiden rekrytointia kunnissa. Vastaajien näkemyksiä: Psykologien rekrytointiongelmat ovat alueellamme jo nyt merkittäviä. Koulupsykologin tehtäviin on vaikea rekrytoida päteviä, koska alueella ei ole alan työntekijöitä vapaana. Mielestämme koulukuraattori ja -psykologityön tulee keskittyä koululla tapahtuvaan opiskelijoiden tukemiseen. Lastensuojelu on erillinen tehtävä, jota ei voi kytkeä oppilashuoltoon. Hyvin toimiva oppilashuolto tuottaa perheille ennalta ehkäisevää tukea joka voi vähentää sitä kautta lastensuojelun tarvetta - on siis ennalta ehkäisevää lastensuojelua. Panostaminen kahden henkilöstöryhmän rekrytointiin voi myös johtaa kunnissa säästämiseen muista lapsia ja perheitä tukevista välttämättömistä palveluista, esimerkiksi kouluavustajat, perhetyöntekijät jne. Sosiaalityöntekijän toimiin on ollut vaikea rekrytoida työntekijöitä ja siksi on ollut hyvä, että kuraattorin tehtäviä voi hoitaa sosionomi AMK-koulutuksella. 14

16 6 Vastaavan kuraattorin tehtävien hoito Kysymys 3. Yhdennettyä sosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät voivat ryhtyä hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä kuntamme oppilaitoksissa. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 4. Lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät voivat ryhtyä hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä kuntamme oppilaitoksissa. Vastaajienmäärä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Ehdotus siitä, että vastaavan kuraattorin tehtäviä voisivat ryhtyä hoitamaan jo kunnassa olevat sosiaalityöntekijät joko lastensuojelussa tai yhdennetyssä sosiaalityössä ei saa juurikaan tukea kyselyyn vastanneilta tahoilta. Sen arvioitiin voivan toteutua yhdessä kunnassa, jossa sosiaalityö oli eriytetty siten, että lastensuojelun sosiaalityössä oli omat sosiaalityöntekijät. Kysymys on ennen kaikkea siitä, ettei nykyisestä sosiaalityön resurssista voi irrottaa työpanosta oppilaitoksille heikentämättä olennaisesti sosiaalityön, kuten lastensuojelun lakisääteisten tehtävien hoitamista. 15

17 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Vastaajien näkemyksiä: Mitä käytännössä tarkoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän toimiminen vastuukuraattorina? Osa-aikaisesti? Laskelmat lastensuojelutarpeen selvitysten vähenevistä määristä ovat vaikuttavia, mutta epäilen realistisuutta käytännössä. Jo nyt selvitystyötä tehdään ottaen mukaan nuorisotyön ja koulujen sosiaaliohjaajien työpanokset esimerkiksi "Omin Jaloin-mallia" käyttäen. Vaikutukset lastensuojelutarpeen selvitystyömääriin akuuttitiimissämme ovat vähäiset, toki arvokasta ja oppilaan kannalta oikeanlaista. HE:n ajatus siitä, että lastensuojelun osaamista viedään kouluihin ja oppilaitoksiin esimerkiksi siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimii vastaavana kuraattorina, on ok. Ongelma on kuitenkin se, että nykyisestä lastensuojeluresurssista ei voi irrottaa työpanosta tähän ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Jos koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon resurssit todella merkittävästi kasvaisivat niin todennäköisesti osa nyt lastensuojeluun ohjautuvista lapsista ja nuorista tulisi hoidettua perustasolla ilman lastensuojeluun ohjautumista. Tätä kautta lastensuojelutarpeen selvitysten ja lastensuojelun asiakkuuksien määrä voisi jonkin verran vähentyä, mutta ei suurta määrää. Vastaava kuraattori aiheuttaa ongelmia. Oppilashuollossa ei välttämättä ole sosiaalityöntekijän kelpoisuudella olevia työntekijöitä eikä ole realistista olettaa, että isommissa kunnissa aikuissosiaalityön tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sälytettäisiin oppilashuollon vastaavan kuraattorin tehtäviä. Tällä hetkellä lastensuojeluun on äärimmäisen vaikeaa rekrytoida muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä tekemään lakisääteistä lastensuojelua, joten lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden resurssia ei ole mahdollista irrottaa lakisääteisistä lastensuojelun tehtävistä. Lastensuojelun lakisääteisistä määräajoista selviäminen edellyttää vähintään nykyisen sosiaalityöntekijäresurssin ylläpitämistä. 16

18 7 Määräajat Kysymys 5. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ja vastaavan kuraattorin palveluja on tarpeen järjestää määräaikojen puitteissa ja tarvittaessa kiireellisenä. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 6. Voimme työllistää kyseiset koulujen ja oppilaitosten toimintaan tarkoitetut ammattihenkilöt myös kesäloman ja muiden keskeytysten aikana. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Palvelujen järjestämiselle kiireellisenäkin nähtiin olevan tarpeita. Niitä kerrottiin järjestettävän kiireellisesti jo tälläkin hetkellä. Palveluun pääsyn toteuttaminen tiukkojen määräaikojen puitteissa nähtiin ongelmalliseksi, koska se ohjaisi toimintaa keskittymään määräaikojen seurantaan ja niiden täyttämiseen työn sisällön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntien realistista mahdollisuutta järjestää palvelut eritetyissä määräajoissa epäiltiin suuresti. Sitä pidettiin jopa utopistisena. Kiireellisissä asioissa katsottiin olevan tärkeää, että oppilas voi keskustella aikuisen kanssa, kuraattorin tai psykologin ammattinimikkeen tuomaa lisäarvoa tässä tilanteessa epäiltiin. 17

19 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Katsottiin, että mikäli laki tulee esitetyssä muodossa voimaan, kuntiin tarvitaan myös päivystysjärjestelmä oppilashuoltoon ja tietojärjestelmä, joka soveltuu määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Kiireellisyyden määrittelyn arvioitiin myös olevan ongelmallista. Kaksi suurta ja yksi keskisuuri kaupunki erittelivät vastauksissaan, minkä verran tarvittaisiin lisäresurssia määräaikojen vuoksi myös esi- ja perusopetuksessa. Näissä kolmessa kunnassa tarvittaisiin 23 psykologia ja 22 kuraattoria lisää. Koko maan tarpeeseen hallituksen esityksessä arvioidut 25 koulupsykologia ja 45 kuraattoria eivät näin ollen riittäisi. Koulujen ja oppilaitosten lisähenkilöstön töiden järjestely lukuvuosien ulkopuolella katsottiin sen sijaan onnistuvan. He voisivat esimerkiksi toimia sijaisina sosiaalitoimessa. Vastaajien näkemyksiä: Jos hallituksen esitys hyväksytään laiksi, kuntiin on luotava jonkinlainen päivystysjärjestelmä myös oppilashuoltoon. Samoin on muokattava tietojärjestelmät vastaamaan määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Haasteena on kiireellisiin tapauksiin vastaaminen. Henkilöstöresurssin lisääminen niin, että joka koululla olisi tarvetta vastaavasti päivittäin käytettävissä oppilashuoltona kuraattorin/psykologin palvelut tuntuu tällä hetkellä utopistiselta. Näemme tarpeellisena sen, että tarvittaessa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja on saatava kiireellisenä. Sen sijaan kaikkeen toimintaan tiukkojen määräaikojen säätäminen on ongelmallista, sillä se ohjaa toimintaa keskittymään niiden seurantaan ja täyttämiseen työn sisällön kannalta myös epätarkoituksenmukaisella tavalla. Määräajat ovat palveluiden järjestämisen kannalta tarpeen, mutta kuntien mahdollisuudet palveluiden järjestämiseen ovat rajalliset. Ilman määräaikojakin psykologin ja kuraattorin palveluita järjestetään kiireellisenä jo nyt. Määräaikojen toteuttaminen oppilas- ja opiskelijahuollossa herättää monia epäselviä kysymyksiä. Kiireellisiä jatkohoitopaikkoja pitäisi olla riittävästi koulun ulkopuolella. Kiireellisyyden määrittäminen voi tuottaa ongelmia. Kuka määrittelee kiireellisyyden asteen ja millä kriteereillä? Kokemuksen perusteella sellaisia kiireellisiä asioita, joissa pitää vastaanotolle päästä saman tai seuraavan päivän aikana, on vähän. Kiireellisissäkin asioissa lapselle tai nuorelle voi olla riittävä tuki, kun hän voi keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Tuoko kuraattorille tai psykologille pääsy asiaan lisäarvoa? Ammattinimikkeellä akuutissa tilanteessa ei ole suurta merkitystä. 18

20 Lakia tulee toki noudattaa sitten kun se tulee voimaan, mutta siihen tulossa olevat aikarajat ovat kohtuuttomat tiukat eikä kunnissa ole rekrytoitavissa ammattilaisia vastaamaan siihen kysyntään. Kokemuksen mukaan nykyisellä resurssilla voidaan reagoida kiireelliseen tarpeeseen viikon sisällä. Tämä on kuitenkin vaatinut sen, että ei- kiireellisiä (esimerkiksi osa psykologin tutkimuksista) on mahdollista siirtää odottamaan vapautuvia aikoja. Oppilashuollon ammattitaitoiset työntekijät osaavat arvioida, milloin lapsen ja perheen on mahdollista odottaa palveluun pääsyä hetken. Sinällään on tarpeen selkeyttää ja määritellä palveluun pääsyä. Aiheuttaako lain mahdollinen seitsemän päivän määräaika sen, että ensimmäinen aika järjestetään määräajan puitteissa, mutta varsinainen työskentely alkaa myöhemmin vrt. hoitotakuu erikoissairaanhoidossa? Määräajat arveluttavat resurssinäkökulmasta, vaikka asiakasnäkökulmasta olisi hyvä. Työntekijäkohtainen oppilasmäärä tulee olla sekä kuraattoreilla että psykologeilla määritelty, jotta määräaikoihin päästään. Tarve vaihtelee perusopetuksen ja II asteen välillä, esimerkiksi perusopetuksessa max. 800 oppilasta / työntekijä on ehdoton minimi 2. Määräajat oppilaan/vanhemman pääsylle työntekijän luokse ovat hyvä tavoite ja yksi yhteen jo sosiaalitoimessa vaadittaviin. Kasvatus- ja opetustoimen edustajan mukaan tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää lisähenkilöstöä. Nykyisellään ei pystytä vastaamaan tähän vaateeseen. 19

21 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 8 Kunnissa jo nyt työvoimavajetta ja eläkepoistuma verottaa työvoimaa KT Kuntatyönantajat teki yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanteesta loppuvuodesta Tuolloin selvitettiin myös psykologien, koulukuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden työvoimatilannetta ja henkilöstövajausta. Selvityksen mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä oli vajausta psykologeista noin 100 henkilöä eli keskimäärin 6 prosenttia vakansseista oli hoitamatta. Pätevää henkilöstöä ei ole riittävästi saatavissa. Työvoiman saatavuusongelmat vaihtelivat eri puolilla Suomea, maakunnittain tarkasteltuna 0 29 prosenttia. Työvoimavaje koulukuraattoreissa oli noin 3 prosenttia. Alueellinen vaihtelu oli pienempi kuin psykologeilla. Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana erillinen kysymys lastensuojelun osalta sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja lähihoitajien (tms. vastaava hoitaja lastensuojelussa) työvoimatilanteesta. Tulosten mukaan lastensuojelussa oli vuonna 2012 kokonaan hoitamatta olevia sosiaalityöntekijän vakansseja sosiaalityöntekijöiden osalta 11 prosenttia, sosiaaliohjaajien osalta 2,5 prosenttia ja lähihoitajien osalta 7,8 prosenttia. Kokonaan hoitamatta olevista oli vähennetty ne, joihin ei ollut tarvetta palkata ketään. Lastensuojelun työvoimassa on siis kyselyn mukaan vajetta 2,5 prosentista 11,0 prosenttiin. Kuntaliiton tekemän lastensuojelun kuntakyselyn (Puustinen-Korhonen, 2013) mukaan kuntien lastensuojelussa oli täysin riittävästi sosiaalityön kelpoisuusehdot omaavien sosiaalityöntekijöiden työpanosta vain 25 prosentissa kunnista. Kunnissa ei ole riittävästi sosiaalityön resurssia nykyistenkään tehtävien hoitamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvityksessään Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen 2025 (2012) todennut, että sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes työllistä, 16 prosenttia kaikista työllisistä. Alalla on keskimääräistä vanhempi työvoiman rakenne, yli 50-vuotiaita on 37 prosenttia, mikä merkitsee lähitulevaisuudessa keskimääräistä suurempaa poistumaa eläkkeelle jäämisen johdosta. Yhtä aikaa kasvaa myös palvelujen tarvitsijoiden määrä erityisesti iäkkäimpien vanhusikäluokkien kasvaessa. Työvoiman tarvelaskelmat perustuvat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen esittämään tavoiteskenaarioon, mikä olettaa että palveluntarve myöhentyy noin viidellä vuodella, työn tuottavuus kasvaa prosentin vuodessa ja koulutuksen läpäisy ja työllistymiskertoimet nousevat. Vaikka kaikki nämä ehdot toteutuisivat, tulee sosiaali- ja terveysalalla olemaan vuoteen

22 mennessä ainakin työntekijän vaje. Näiden ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole realistista, joten työvoimavaje tulee olemaan suurempi. 21

23 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 9 Nopeasti heikentynyt kuntatalous pakottaa kuntia henkilöstösäästöihin jo nyt KT Kuntatyönantajien säästöselvityksen mukaan kunta-alalla arvioidaan säästettävän tänä vuonna henkilöstömenoista keskimäärin 2,9 prosenttia. Tämä on yli 600 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista. Kunta-alan palkkasumma on henkilöstösivukuluineen tänä vuonna lähes 22 miljardia euroa. Säästötarvetta on lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kunta-alan henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuonna. Lokakuussa 2012 kuntasektorilla työskenteli palkansaajaa eli henkilöä edellisvuotta vähemmän. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2015 mennessä :een ja pysyvän tässä tasossa vuoteen Ottaen huomioon heikentynyt kuntatalouden tilanteen ja olemassa olevat työvoimavajeet ja eläkepoistuman vaikutuksen rekrytointimahdollisuuksiin, ei ole realistista olettaa, että kunnissa pystyttäisiin merkittäviin henkilöstömäärien lisäyksiin lähivuosina. 22

24 10 Lastensuojelutarpeen selvityksiin liittyvät näkemykset Kysymys 7. Arvio lastensuojelutoimenpiteiden tarpeellisuudesta voidaan tehdä jo ennen lastensuojelutarpeen selvityksen tekemistä ja näin ollen voidaan jättää tekemättä suuri määrä lastensuojelutarpeen selvityksiä. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 8. Lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen opiskeluhuollon palveluihin vedoten on ongelmallinen lastensuojelulain näkökulmasta. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Valtaosa vastaajista ei pitänyt suotavana eikä mahdollisena toimintatapaa arvioida lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta tekemättä sitä ennen lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelua tulisi hoitaa asianmukaisesti eikä kikkailemalla. Suunnitelmia 23

25 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen rahoittaa määräajoissa toteutettavan opiskeluhuollon lisäresurssia lastensuojelun säästöillä pidettiin epärealistisena. Katsottiin, että kuraattorien ja psykologien määrän lisääminen myös lisäisi lastensuojeluilmoitusten ja tehtävien selvitysten määrää eikä suinkaan vähentäisi niitä. Riittävällä tuella peruspalveluissa, kuten opiskeluhuollossa, voitaisiin kuitenkin jonkin verran vähentää lastensuojelutoimien tarvetta. Tuhansien lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi lakimuutosta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta koskevaan säätelyyn. Huolellisen lastensuojelutarpeen selvityksen katsottiin voivan johtaa siihen, ettei muita lastensuojelun toimia enää tarvittaisi, vaan selvitysvaihe olisi itsessään perheelle riittävä lastensuojelun tukitoimi. Vastaajien näkemyksiä: Kouluilla ja oppilaitoksilla työskentelevien oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisten työnkuva on hyvin erilainen kuin lastensuojelussa toimivien. Jotta em. väite voisi toteutua, koulukuraattorien ja -psykologien työnkuvaa tulisi uudistaa huomattavasti nykyisestä, minkä lisäksi lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuteen tulisi tehdä muutos. On lisäksi erittäin todennäköistä, että koulukuraattorien ja -psykologien määrän voimakas nostaminen tuottaisi nykyistä enemmän lastensuojeluilmoituksia ja lastensuojelutarpeen selvityksiä ei vähentäisi niitä. Arvioita voidaan tehdä, mutta usein ne nimenomaan johtavat virallisiin selvitysprosesseihin lapsen etuun perustuen. Varhainen havainnointi ja puuttuminen nopeuttavat lastensuojelun toimenpiteisiin pääsemistä. Lastensuojeluasiat hoidetaan asianmukaisesti, ei kikkailemalla. Lastensuojelulaki korostaa lastensuojeluselvitysten tärkeyttä ja sitä, että niitä tekevät lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä työpareineen. Selvitysten huolellinen tekeminen voi estää muiden lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeellisuuden arviointi on lastensuojeluselvityksessä tehtävä asia. Sitä ei voi siirtää. Oppilashuollossa ei voida ohittaa lastensuojelulain edellyttämiä prosesseja ja palveluita. Oppilashuolto vastaa peruspalveluissa tehtävästä työstä ja siellä tarjottavista tukitoimista. Kun ne eivät ole riittäviä, avataan lastensuojelun asiakkuus ja noudatetaan lastensuojelulakia eli lastensuojelun tarve arvioidaan lastensuojelussa. Oppilashuollon vahvistamisella tavoitellaan avun saamista peruspalveluissa, jolloin lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve vähenee. Sitä kautta lastensuojelun tarpeen arvioinnit mahdollisesti aikaa myöten vähenevät. Lastensuojelun konsultoivia palveluita voidaan ja pitää toki oppilashuollossa käyttää ja niitä pitää sinne tarjota. 24

26 Ajatus rahoittaa oppilashuollon uusia tarpeita lastensuojelusta säästyvillä kustannuksilla ei vaikuta realistiselta. Painopisteen siirtäminen varhaisempaan vaiheeseen on kannatettava asia, mutta siirtymäaikana tarvitaan sekä varhaista työtä että korjaavaa työtä. Tällä hetkellä kunnilla on suuria vaikeuksia yltää lastensuojelun määräaikoihin eikä sieltä ole mahdollista irrottaa muualle resursseja. Nykytilanteessakin jo pyritään tekemään arviointia ja työskentelemään siten, että lastensuojelun tarvetta ei syntyisi eikä siten lastensuojelun tarpeen selvittämisen tarpeitakaan. Jo tällä hetkellä arviomme mukaan n. 3/4 koulun ilmoituksista on hyvin selvitetty ja johtavat kuitenkin lastensuojelun toimenpiteisiin. Mikäli oppilashuollolla olisi resursseja selvittää lapsen kotitilannetta ja vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä paremmin, voitaisiin joiltakin lastensuojelutarpeen selvityksiltä välttyä. Mikäli peruspalveluiden saatavuutta voidaan vahvistaa, niin viiveellä sillä on vaikutus lastensuojelun kuormittavuuteen. Tällä hetkellä toimialueellamme muilla toimijoilla on matala kynnys tehdä lastensuojeluilmoituksia ja yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa lapsiperheiden asioissa. Palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta tulevaisuus näyttää minun mielikuvissani siltä, että palvelut räätälöidään asiakaskohtaisesti yhä enemmän verkostotyönä jalkautuen lapsen/nuoren kasvuympäristöön = koulumaailmaan. Oppilashuollon tulee selvittää lapsen tilanne mahdollisimman hyvin ja tarjota riittävät tukimuodot oppilaan tueksi. Jos nämä eivät riitä, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus ja selvittää lastensuojelun asiakkuuden tarve. Koululta tulleisiin lastensuojeluilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja koulun oppilashuoltoryhmää pidetään hyvänä kumppanina lastensuojelun asiakkuuden hoitamisessa. Joissakin tapauksissa saattavat muodostua ongelmaksi koulun ja lastensuojelun erilaiset tulkinnat lastensuojelutarpeesta? Viime kädessä lastensuojelu tekee lopullisen arvion. Ilmoitusvelvollisuus koululla säilyy. 25

27 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 11 Kuntaliiton näkemyksiä Esityksessä lähdetään siitä, että oppilashuollon edelleen kehittäminen vähentää voimakkaasti, jopa lähes 100 miljoonaa euroa, kuntien lastensuojelumenoja. Oppilashuoltoa on kehitetty vuosia. Lastensuojelumenot ja asiakasmäärät ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Mitä ilmeisimmin näillä tekijöillä ei ole käytännössä juuri mitään vaikuttavuussuhdetta. Lastensuojelun taustalla olevia perheiden syrjäytymis- päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanteeseen ei oppilashuollolla kyetä vaikuttamaan. Myös haasteellinen työmarkkinatilanne ja sen vaikutukset esimerkiksi vaikeassa tilanteessa olevan oppilaan perheenjäsenten työttömyyden pitkittymiseen ovat oppilashuollon vaikutuspiirin ulkopuolella. Kuntaliitto korostaa, että oppilashuollon kehittämisestä ei tule laskea kunnille tulevan minkäänlaisia säästöjä. Suomesta puuttuu tutkimustieto, jonka varassa voitaisiin tehdä tulkintoja oppilashuollon lastensuojelukustannuksia vähentävästä vaikutuksesta. 26

28 12 Lukuisia suunnittelu- ja arviointivelvoitteita lisää kunnille Luonnoksen 12 :n mukainen lastensuojelulain mukaiseen hyvinvointisuunnitelmaan sisällytettävä suunnitelma. 13 :n mukainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma 14 :n mukaiset kolme eri moniammatillista työryhmää 21 :n mukaiset opiskeluhuollon rekisteriä koskevat velvollisuudet 25 :n mukainen opiskeluhuollon seurantaa ja arviointia koskeva velvollisuus 26 :n mukainen omavalvonnan järjestäminen. 27

29 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 13 Norminantovaltuutukset ja valvonta Luonnoksessa esitetään myös Opetushallitukselle annettavasta toimivallasta määrätä opiskeluhuoltoa koskevista asioista (13, 24 :t). Kuntaliitto on tuonut esille ko. valtuutussäännösten ongelmallisuuden perustuslain 80 :n kannalta. Kyseiset norminantovaltuutusten merkitys jää esityksestä epäselväksi, kun luonnoksen säännökset ovat yksityiskohtaiset. Yksityiskohtaisen sääntelyn lisäksi ei ole tarvetta antaa norminantooikeutta. Perustuslain 80 :n mukaan tällaisia alemman asteisia normeja voidaan antaa vain, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Jos katsotaan, että erityisiä syitä alemman asteiselle sääntelylle on, tulee siihen oikeuttavan normin olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Esityksessä ei ole arvioitu Opetushallitukselle esitettävää norminantovaltuutuksen erityisiä syitä, eikä sen rajaamista. Esitysluonnoksen mukaan opiskeluhuollon valtakunnallista ohjausta, valvontaa ja seurantaa tekisivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus ja aluehallintoviranomaiset. Lisäksi kunnille säädettäisiin velvollisuus yhteistyössä alueensa kaikkien opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa arvioida ja valvoa opiskeluhuollon toteutumista. Toiminnan arviointi, seuranta ja valvonta on säädetty esityksessä ylimitoitetuksi ja hajanaiseksi, mikä johtaa resurssien hukkaamiseen. 28

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto

Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 27.08.2014 Sivu 1 / 1 2519/01.01.01/2014 103 Opiskeluhuoltoon liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Merja von Schantz, puh.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 2/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 2/2015 1 (5) 13 Sopimusten tekeminen yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion kanssa liittyen opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen tukemiseen

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuollosta. Viite: OKM 39/010/2012

Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuollosta. Viite: OKM 39/010/2012 YKSITYISKOULUJEN LIITTO ry Opetus- ja kulttuuriministeriö Yleissivistävän koulutuksen yksikkö PL 29 00023 Valtioneuvosto Lausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuollosta.

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot

Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Selvitysluonnoksesta annetut lausunnot Lasten mielenterveysongelmien ehkäisy ja hyvinvoinnin tukeminen kouluterveydenhuollossa (3/2017) 318/54/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö, OKM167/050/2017, 6.7.2017.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 167. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 167. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 02.06.2014 Sivu 1 / 1 2420/00.01.01/2014 167 Sivistystoimen toimialan sekä lautakuntien ja johtokuntien johtosääntöjen muuttaminen (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh.

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelmat

Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon suunnitelmat (OHL 12 ja 13 sekä POL 14, LL 10 ja AMPL 37 a ) Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Heljä Misukka koulutusjohtaja

Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Heljä Misukka koulutusjohtaja Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (9) Opetusvirasto

Helsingin kaupunki 1 (9) Opetusvirasto Helsingin kaupunki 1 (9) n lausunto kaupunginhallitukselle esityksestä uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi HEL 2012-016514 T 03 00 00 Esityksen pääasiallinen sisältö ja keskeiset muutosehdotukset

Lisätiedot

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa

Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Oppilashuolto muuttuvissa perusteissa Heidi Peltonen, opetusneuvos Opetushallitus Heidi Peltonen PJ/SIOP Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Muutoksia Vn 380/2009 http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1488784

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa

Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla

Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)

(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) (Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA

LASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA LASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA SELVITYS LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖNTEKIJÄTILANTEESTA JA LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN MÄÄRÄAIKOJEN TOTEUTUMISESTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON ALUEELLA

Lisätiedot

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet LAUSUNTO 1 (8) 21.1.2013 Dnro 18/000/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 30.11.2012 Dnro 39/010/2012 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

Lisätiedot

Lisäksi keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin näkökulmiin:

Lisäksi keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin näkökulmiin: 7.10.2016 [Sivu 1 / 5] Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM/29/010/2016 Lastensuojelun Keskusliiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto

Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto Heidi Peltonen 11.2.2014 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunta Miten kouluongelmat vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen ja miten kouluterveydenhuollon avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä? Tarkastusvaliokunnan

Lisätiedot

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys

Lisätiedot

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa Pori 30.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Opiskeluhuollon

Lisätiedot

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen -seminaari 4.6.2015 / Markku Herrala / perheneuvolan päällikkö Lainsäädäntötaustaa Koulupsykologipalvelujen

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 187 Hallituksen esitys EduskunnaJJe laiksi valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain 9 ja 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sivistyslautakunta 58 11.6.2014 233 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Asianro 569/12.01.03/2014 Päätöshistoria Sivistyslautakunta 11.6.2014 58 "Uusi oppilas-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1 Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi/uudet VIRAT JA TOIMET Liite

Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi/uudet VIRAT JA TOIMET Liite Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi/uudet VIRAT JA TOIMET Liite Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo, puh Sivistys- ja 4 20.06.2017 hyvinvointivaliokunta Kaupunginhallitus 281 14.08.2017 Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 21 19.09.2017 21 Koulukuraattoripalvelujen järjestäminen 218/12.01.03/2017 Sivhyval 20.06.2017

Lisätiedot

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 14.11.2013

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 14.11.2013 Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 14.11.2013 Sivistysvaliokunta Eduskunta Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014 SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Opiskeluhuolto osana oppilaitosten kokonaistoimintaa

Opiskeluhuolto osana oppilaitosten kokonaistoimintaa Opiskeluhuolto osana oppilaitosten kokonaistoimintaa Opiskeluhuollon XV kansalliset kehittämispäivät 25.11.2015 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Säädökset ja määräykset, hallituksen esitys ja eduskunta-asiakirjat

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Talentian linjaukset opiskeluhuollosta

Talentian linjaukset opiskeluhuollosta 1 Talentian linjaukset opiskeluhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tulee voimaan 1.8.2014. Lakikokonaisuus painottaa yhteisöllisyyttä ja yksilön oikeuksia. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltoa

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Sosiaalialan osaamiskeskusten selvitysten mukaan 6.. Jorma Kurkinen jorma.kurkinen@ulapland.fi SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Tiedot

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Opiskeluhuollon palvelut

Opiskeluhuollon palvelut Opiskeluhuollon palvelut 23.4.2018 Hanna Gråsten-Salonen Johtava koulukuraattori Kasvatus- ja opetuspalvelut Tampere OPISKELUHUOLLON ALATYÖRYHMÄN SELVITYS Maakunnassa opiskelijamäärien vaihteluväli suuri

Lisätiedot

Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle opiskeluhuollon palveluista

Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle opiskeluhuollon palveluista Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta 15 25.02.2016 68 29.09.2016 Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle opiskeluhuollon palveluista 498/12.01.03.02/2015

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Hyvinvointiareena

Hyvinvointiareena Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (16) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (16) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (16) 90 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle koskien lakiehdotusta oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi HEL 2012-016514

Lisätiedot

Sosiaalialan osaaminen 17.5.2013 Kuntatalo. Työvoiman saatavuus, kelpoisuudet Työmarkkinalakimies Riitta Arko

Sosiaalialan osaaminen 17.5.2013 Kuntatalo. Työvoiman saatavuus, kelpoisuudet Työmarkkinalakimies Riitta Arko Sosiaalialan osaaminen 17.5.2013 Kuntatalo Työvoiman saatavuus, kelpoisuudet Työmarkkinalakimies Riitta Arko Kuntia koskevat lainsäädäntöuudistuksetmistä työvoima? toiminnan tehostaminen? Lastensuojelu

Lisätiedot

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite: Lausuntopyyntö dnro STM071:00/2012 OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Toimiva oppilas- ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot