Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama. Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama. Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen"

Transkriptio

1 Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Helsinki 2014

2 Sisältö Tiivistelmä Selvityksen taustaa Kysely eräille kunnille ja kuntayhtymille opiskeluhuollon vaikutuksista Vastaajien yleisiä huomioita hallituksen esityksestä Vastaajien myönteiset huomiot Riskinä liiallinen siirtyminen sosiaalityön suuntaan ja koulun vastuunoton väheneminen Psykologi- ja kuraattoripalvelut Kustannukset, voimaantulo ja järjestämisvastuu Tarvittavan lisähenkilöstön määrä Vastaavat kuraattorit Koulukuraattorit Psykologit Työvoimatilanteen vaikutukset Vastaavan kuraattorin tehtävien hoito Määräajat Kunnissa jo nyt työvoimavajetta ja eläkepoistuma verottaa työvoimaa Nopeasti heikentynyt kuntatalous pakottaa kuntia henkilöstösäästöihin jo nyt Lastensuojelutarpeen selvityksiin liittyvät näkemykset Kuntaliiton näkemyksiä Lukuisia suunnittelu- ja arviointivelvoitteita lisää kunnille Norminantovaltuutukset ja valvonta Kustannusvaikutukset ja rahoitus Muutosesitykset lakiluonnokseen

3 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Tiivistelmä Kuntaliitto selvitti kyselyllä käsittelyssä olevan opiskeluhuoltolain vaikutuksia kuntiin eräiltä osin. Kunnilta kysyttiin, kuinka paljon lisähenkilöstöä tarvitaan, miten kunnat pystyvät hankkimaan tarvittavan lisätyövoiman työmarkkinoilta, järjestämään vastaavan kuraattorin palvelut kaikille oppilaitoksille ja toteuttamaan kuraattori- ja psykologipalvelut esitetyissä määräajoissa? Kysely lähetettiin 27 kuntaan ja 10 kuntayhtymään elokuussa Vastauksia saatiin 17 kunnalta ja neljältä kuntayhtymältä. Kyselyyn vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien alueella asui vuoden 2012 väestötietojen mukaan noin 2,4 miljoonaa asukasta. Kyselyn ulkopuolelle jääneissä kunnissa asui noin 3 miljoonaa asukasta. Opiskeluhuollon toiminnan kehittämistä ja toisen asteen opiskeluhuollon palvelujen lakisääteistämistä pidettiin hyvinä asioina. Kouluyhteisön merkityksen korostamista vaikeuksien ehkäisemisessä ja oppilaiden tukemisessa nähtiin myönteisenä. Toiminnan toteuttaminen esityksen mukaisena nähtiin monilta osin ongelmallisena, osin jopa mahdottomana. Riskinä nähtiin se, että lakiesitys sellaisenaan saattaa siirtää oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä liian paljon sosiaalityön suuntaan, jolloin kasvatukselliseen tehtävään ja oppilaitosten toimintakulttuuriseen kehittämiseen jää aukko. Koulun henkilöstön, esimerkiksi opettajien, vastuunoton pelättiin vähenevän. Koulutuksen järjestäjällä olisi esityksen mukaan oma vastuunsa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa, mutta kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu olisi kunnalla. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen hajaantuisi ja viimekätinen vastuu siirtyisi kunnille, kun palkattaisiin iso joukko kuraattoreja ja psykologeja lisää huolehtimaan oppilaiden hyvinvoinnista. Sosiaalityöjohtoista opiskeluhuoltoa ei pidetty pelkästään hyvänä asiana. Katsottiin, ettei ole tarvetta rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päälle katsojaa opiskeluhuollolle. Vastaava kuraattori -rakenteen arveltiin myös lisäävän yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle. Hallituksen esitys siitä, että vastaavan kuraattorin tehtäviä voisivat ryhtyä hoitamaan jo kunnassa olevat sosiaalityöntekijät, ei ole realistinen. Kysymys on siitä, ettei nykyisestä sosiaalityön resurssista voida irrottaa sosiaalityön työpanosta oppilaitoksille heikentämättä olennaisesti sosiaalityön, kuten lastensuojelun lakisääteisten tehtävien 2

4 hoitamista. Kuntien sosiaalityö on useiden selvitysten mukaan ylikuormittunutta ja kärsii työvoimavajeesta. Kunnat ennakoivat myös ongelmia tarvittavan henkilöstön rekrytoinnissa, sillä jo nykytilanteessa useimmissa kunnissa on vaikeuksia saada rekrytoitua psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Lakiesityksessä on arvioitu, että määräajat henkilökohtaisen keskustelun järjestämiseksi kuraattorin ja psykologin kanssa aiheuttaisivat kunnille lisäkustannuksia. Lisäkustannukset on esityksessä todettu rahoitettavan siten, että kuntien lastensuojelussa jätettäisiin tekemättä arviolta lastensuojelutarpeen selvitystä sillä perusteella, että ennen selvityksen tekemistä voitaisiin katsoa opiskeluhuollon tukitoimet riittäviksi ja lastensuojelutarpeen selvitys voitaisiin jättää tekemättä. Selvitystarpeen vähenemisestä aiheutuva kustannussäästö olisi arviolta 3,6 miljoonaa euroa, jolla katettaisiin määräaikojen noudattamisessa tarvittavat 25 koulupsykologin ja 45 koulukuraattorin palkkakulut. Tätä johtopäätöstä pidettiin kuntien vastauksissa epärealistisena ja lastensuojelulain kannalta ongelmallisena. Katsottiin, että kuraattorien ja psykologien määrän lisääminen lisäisi lastensuojeluilmoitusten ja tehtävien selvitysten määrää eikä suinkaan vähentäisi niitä. Tuhansien lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi lakimuutosta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta koskevaan säätelyyn. Kaksi suurta ja yksi keskisuuri kaupunki erittelivät vastauksissaan, minkä verran tarvittaisiin lisäresurssia määräaikojen vuoksi myös esi- ja perusopetuksessa. Näissä kolmessa kunnassa tarvittaisiin 23 psykologia ja 22 kuraattoria lisää. Koko maan tarpeeseen hallituksen esityksessä arvioidut 25 koulupsykologia ja 45 kuraattoria eivät näin ollen riittäisi. Määräajoissa toteutettavien kuraattori- ja psykologipalvelujen kustannuksiin ei ole hallituksen esityksessä toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. Palvelujen järjestämiselle myös kiireellisesti nähtiin kuitenkin olevan tarpeita. Näin kerrottiin toimittavan nytkin tarvittaessa. Kuntien realistista mahdollisuutta järjestää palvelut esitetyissä määräajoissa epäiltiin kuitenkin suuresti. Katsottiin, että mikäli laki tulee esitetyssä muodossa voimaan, kuntiin tarvitaan myös päivystysjärjestelmä oppilashuoltoon ja tietojärjestelmä, joka soveltuu määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Kiireellisessä tilanteessa katsottiin olevan tärkeää, että lapsi saa keskustella aikuisen kanssa. Kuraattorin ja psykologin ammattinimikkeiden tuomaa lisäarvoa tilanteessa epäiltiin. Niin ikään todettiin, että kiireellisille opiskeluhuollon palveluille pitäisi olla kiireellisiä jatkohoitopaikkoja tarjolla koulun ulkopuolella. Kuraattori- ja psykologipalvelujen toteuttaminen tiukkojen määräaikojen puitteissa nähtiin ongelmalliseksi myös siksi, että se saattaisi ohjata toimintaa keskittymään määräaikojen seurantaan ja niiden täyttämiseen työn sisällön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kiireellisyyden määrittelyn arvioitiin myös olevan ongelmallista. Koulujen ja oppilaitosten lisähenkilöstön töiden järjestely lukuvuosien ulkopuolella katsottiin sen sijaan onnistuvan. He voisivat esimerkiksi toimia sijaisina kuntien sosiaalitoimessa kesällä. Koko maassa tarvittaisiin Kuntaliiton selvityksen perusteella vähintään 14,9 miljoonaa euroa arviolta 309 kuraattorin lisäpalkkaukseen ja noin 16 miljoonaa euroa arviolta 280 psykologin lisäpalkkaukseen. Lisäksi tarvittaisiin noin 1,6 miljoonaa euroa hal- 3

5 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen linnollisiin ja muihin yleiskustannuksiin lisähenkilöstön osalta. Yhteensä kustannukset kunnille olisivat 34 miljoonaa euroa. Edellä olevasta kustannusarviosta puuttuvat sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavien vastaavien kuraattorien palvelut, jotka kunnalla olisi myös velvollisuus järjestää kaikille kunnassa oleville oppilaitoksille. Vastaavien kuraattorien määrällistä tarvetta ei pystytty arvioimaan, koska hallituksen esityksestä puuttuu kuvaus siitä, mitkä vastaavien kuraattorien tehtävät olisivat. Ammattiryhmää ei ole tällä hetkellä olemassa, joten ei voida hyödyntää aiempia tehtävänkuvia. Vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämiseen ei ole varattu hallituksen esityksessä valtionosuutta. Kyselyn perusteella kunnat eivät pysty järjestämään tätä palvelua ilman huomattavaa lisähenkilöstön palkkaamista. Lisäkustannus tästä olisi kunnille arviolta 16 miljoonasta eurosta ylöspäin. Hallituksen esityksessä on varauduttu vuodesta 2015 lukien kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisen laajentamisesta toiselle asteelle 26,2 miljoonan euron vuosikustannuksiin, josta kunnille osoitettava valtion osuus olisi 13,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kokonaiskustannus olisi hallituksen esityksen mukaisesti 10,9 miljoonaa euroa ottaen huomion lain voimaantulo Tästä 5,45 miljoonaa euroa olisi kunnille uudesta tehtävästä järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä 3 miljoonaa euroa lain toimeenpanosta ja muista järjestelyistä. Vastaajat arvioivat toimeenpanon tuottavan kunnille kustannuksia huomattavasti enemmän kuin lakiesityksessä on arvioitu. Kuntaliitto toteaa, että lain kustannusvaikutusarvio on selvästi liian alhainen ja laki toteutuessaan tuottaa kunnille huomattavasti enemmän kustannuksia kuin on arvioitu. Lisä- ja laajenevat tehtävät ilman täysimääräistä valtionosuuskompensaatiota tulevat kunnille kestämättömiksi nykyisessä tilanteessa, jossa valtionosuuksia leikataan. Kuntaliitto edellyttää, että kunnille osoitetaan valtion rahoitusosuutena todelliset kustannukset, joita uudistus aiheuttaa, kuitenkin vähintään yli puolet, kuten hallitusohjelmassa on sitouduttu. Näin toimittiin esimerkiksi vanhuspalvelulakia säädettäessä. Kuntaliitto edellyttää että valtion rahoitus tulee lisätä peruspalvelujen valtionosuuksiin kokonaisuutenaan korottamalla valtionosuusprosenttia. Kuntaliitto ei hyväksy menettelyä, että osa valtion rahoituksesta olisi avustuksena määräajan jaettavaa rahaa. Näin ollen psykologipalvelujen laajentamisesta toiselle asteelle, vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämisestä ja määräajoissa toteutettavista palveluista tulee Kuntaliiton mielestä luopua. 4

6 1 Selvityksen taustaa Eduskunnalle kesäkuussa annetussa hallituksen esityksessä (HE 67/2013 vp) esitetään, että oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämisvelvollisuus säädettäisiin oppilaitoksen sijaintikunnalle. Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia kunnan toimintaan ja talouteen. Kunnan velvollisuus kattaisi perusopetuslain mukaisessa opetuksessa (esi- ja perusopetus sekä muu perusopetuslain mukainen opetus) kunnan koulujen oppilaat. Yksityiset ja valtion koulut järjestäisivät palvelut omille oppilailleen. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa kunnalla olisi velvollisuus järjestää palvelut kaikkien sen alueella sijaitsevien oppilaitosten (kunnan, kuntayhtymän, yksityisen ja valtion ylläpitämät) opiskelijoille. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluina kunnalla olisi velvollisuus järjestää vastaavan kuraattorin palvelut ja kuraattori- ja psykologipalvelut. Vastaavalla kuraattorilla tulisi olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus, kuraattorilla sosiaaliohjaajan kelpoisuus ja psykologilla psykologin kelpoisuus. Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön mitoitukseen vaikuttavat myös ehdotetut palvelujen saamisen määräaikaa koskevat säännökset. Oppilaalla tai opiskelijalla olisi oikeus saada henkilökohtainen palvelu viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä oppilaan/opiskelijan pyynnöstä lukien. Kiireellisissä tapauksissa vastaanotto tulisi järjestää samana tai seuraavana työpäivänä. Myös ehdotetut kolme eri moniammatillista työryhmää tulisivat työllistämään oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstöä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat kunnan järjestämisvelvollisuuteen jo nyt, eikä siihen ole esitetty muutoksia. Esityksen mukaan laki tulisi voimaan , jolloin kunnalla tulisi olla kaikki lain tarkoittamat palvelut tarjolla. Hallituksen esityksessä on varauduttu vuodesta 2015 lukien kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisen laajentamisesta toiselle asteelle 26,2 miljoonan euron vuosikustannuksiin, josta kunnille osoitettava valtion osuus olisi 13,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kokonaiskustannus olisi 10,9 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus olisi 5,45 miljoonaa euroa, ottaen huomion lain voimaantulo kesken vuotta. Esityksellä tulisi olemaan vaikutuksia kunnan lastensuojeluun. Esityksen mukaan tarkoituksena on, ettei sosiaalityön osaaminen rajoittuisi pelkästään lastensuojeluasiakkaiden käyttöön, vaan olisi tarpeen mukaan käytettävissä jokaisen oppilaitoksen opiskeluhuollossa. HE:n perusteluissa todetaan, että vastaavan kuraattorin tehtävät voivat hoitaa kunnassa jo olevat sosiaalityöntekijät. Lakiesityksessä on arvioitu, että määräajat henkilökohtaisen keskustelun järjestämiseksi kuraattorin ja psykologin kanssa aiheuttaisivat kunnalle lisäkustannuksia. Lisäkustannukset on suunniteltu rahoitettavan siten, että kuntien lastensuojelussa jätet- 5

7 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen täisiin tekemättä arviolta lastensuojelutarpeen selvitystä sillä perusteella, että ennen selvityksen tekemistä voitaisiin katsoa opiskeluhuollon tukitoimet riittäviksi ja lastensuojelutarpeen selvitys voitaisiin jättää tekemättä. Selvitystarpeen vähenemisestä aiheutuva kustannussäästö olisi arviolta 3,6 miljoonaa euroa, jolla katettaisiin määräaikojen noudattamisessa tarvittavat 25 koulupsykologin ja 45 koulukuraattorin palkkakulut. Vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia tehtiin lapsesta ja heistä 46 prosentin osalta ( lasta) tehtiin myös lastensuojelutarpeen selvitys. Näin ollen ehdotus sisältää ajatuksen, että kunnissa tehtäisiin lastensuojelutarpeen selvitys arviolta vain noin lapsen osalta vuosittain. 6

8 2 Kysely eräille kunnille ja kuntayhtymille opiskeluhuollon vaikutuksista Kuntaliittoa kiinnosti erityisesti se, miten kunnat arvioivat olevan mahdollista saada hankittua tarvittava lisätyövoima työmarkkinoilta, järjestää vastaavan kuraattorin palvelut kaikille oppilaitoksille, toteuttaa kuraattori- ja psykologipalvelut esitetyissä määräajoissa ja vähentää lastensuojelutarpeen selvitysten määrää 9 000:lla. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö ja sosiaali- ja terveysyksikkö toteuttivat yhteistyössä kyselyn asian selvittämiseksi kunnissa. Kysely lähetettiin 27 kuntaan ja 10 kuntayhtymään elokuussa Vastauksia saatiin 17 kunnalta ja neljältä kuntayhtymältä. Vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien alueella asui asukasta. Vastaajat painottuvat suuriin kaupunkeihin, joissa on jo panostettu opiskeluhuollon palveluihin johtuen siitä, että niissä on paljon oppilaitoksia. Kysely voi siten antaa liian optimistisen kuvan lisäresurssien tarpeesta. Toisaalta monissa pienissä kunnissa on vähän opiskeluhuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvia oppilaitoksia ja sitä kautta vähemmän palveluntarvetta. Kyselyn perusteella voidaan kuitenkin tehdä suuntaa antavia arvioita lisäresurssin tarpeesta koko maassa suhteuttamalla vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien väestöpohja koko maan väestöpohjaan. Kyselyyn vastanneet tahot olivat: Espoon sivistystoimi, suomenkielinen tulosyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) Helsingin opetusvirasto Hämeenlinnan kaupunki Jyväskylän kaupunki Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto Kouvolan kaupunki Kuopion kaupunki Lahden kaupunki Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimi Perusturvakuntayhtymä Karviainen Pieksämäen perusturva/perhepalvelut Porvoon kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 7

9 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Rovaniemen kaupunki sosiaalitoimi Salon kaupunki Suomussalmen kunta Tampereen kaupunki / Tilaajaryhmä / Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Vantaan kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi/ Perhepalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Kyselylomake lähetettiin kuntien sivistystoimeen ja sosiaalitoimeen. Vastaajatahot saivat lyhyen webropol-muotoisen kyselylomakkeen ja linkin hallituksen esitykseen. Heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn yhteistyössä siten, että kustakin kunnasta palautettaisiin yksi vastauslomake. Kuntayhtymiin suunnattu kysely lähetettiin lastensuojelusta vastaaville johtaville viranhaltijoille. Vastaajina toimivat opetus- ja sivistystoimen osalta sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, opetusviraston kehittämispäällikkö, koulun sosiaalityön esimies, johtava koulupsykologi ja hyvinvointipalvelujen toimialalta hyvinvointipäällikkö ja kasvun ja oppimisen tuen johtaja. Sosiaali- ja terveystoimesta vastaajina toimivat kaksi toimialajohtajaa, sosiaali- ja terveysjohtaja, kaksi lasten ja nuorten palvelujen johtajaa, perhepalvelujohtaja, lastensuojelutyön tulosyksikköjohtaja, sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja, sosiaalityön päällikkö, kaksi palvelupäällikköä ja lastensuojelutyön johtaja. Muina vastaajatahoina olivat tilaajapäällikkö ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen suunnittelija. 8

10 3 Vastaajien yleisiä huomioita hallituksen esityksestä 3.1 Vastaajien myönteiset huomiot Lakiesityksen hyvänä puolena nähtiin se, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa, mukaan lukien toisen asteen koulutus, ohjataan lailla ja painopistettä siirretään ehkäisevään suuntaan. Myös kouluyhteisön merkityksen korostaminen vaikeuksien ehkäisemisessä ja oppilaiden tukemisessa koettiin hyväksi. Tavoite oppilashuollon toiminnan kehittämiseksi, yhteistyön jalostamiseksi ja lasten ja nuorten kokonaisvaltainen ajattelu palveluiden tarvitsijoina ilman hallintokuntien rajoja nähtiin oikeansuuntaiseksi ja tärkeäksi. 3.2 Riskinä liiallinen siirtyminen sosiaalityön suuntaan ja koulun vastuunoton väheneminen Hallituksen esityksen katsottiin jättävän huomiotta, että oppilashuollolla on oma asemansa myös opetuslainsäädännössä. Mikäli opiskelijahuoltoa katsotaan vain sosiaalihuollon lainsäädännön linssien läpi, opiskeluhuollon tehtävistä näkyy vain puolet. Tämä kysymys on oleellinen opetuksen järjestämisen tarkoitukseen liittyvä asia eikä vain lastensuojelullinen. Riskinä on, että lakiesitys sellaisenaan saattaa siirtää oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä niin paljon sosiaalityön suuntaan, että kasvatuksellisen tehtävään ja oppilaitosten toimintakulttuuriseen kehittämiseen jää aukko. 3.3 Psykologi- ja kuraattoripalvelut Suunnitelmaa antaa vastaavan kuraattorin tehtävät jo kunnissa oleville sosiaalityöntekijöille tehtäväksi ei pidetty kovinkaan toteuttamiskelpoisena. Riskinä on, että heikennettäisiin sosiaalityön, erityisesti lastensuojelunsosiaalityön lakisääteisiä tehtävien hoitoa kunnissa. Kuraattorin ja vastaavan kuraattorin työn erottamista toisistaan pidettiin hankalana. Määräaikoja kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyyn toivottiin lain voimaantulovaiheessa, mikäli laki tulee tältä osin myös voimaan, tavoitteellisiksi ja niitä toivottiin täsmennettävän myöhemmin johtuen kuntien resurssitilanteesta. 9

11 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 3.4 Kustannukset, voimaantulo ja järjestämisvastuu Lain toimeenpanon arvioitiin tuottavan kunnille kustannuksia huomattavasti enemmän kuin lakiesityksessä on arvioitu. Suunniteltu voimaantuloajankohta on ongelmallinen kuntien näkökulmasta, koska kuntien talousarvioraamit ensi vuodelle on jo tehty. Lakiesityksen arvioit lastensuojelun kustannusten ja erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävästä vaikutuksesta arvioitiin olevan ylimitoitettuja. Vaikutuksia arvioitiin voitavan odotella joka tapauksessa viiveellä, mutta huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin esityksessä on arvioitu. Hallituksen esityksen arviota rahoittaa kiireellisesti ja määräajoissa toteutettavien kuraattori- ja psykologipalvelujen lisähenkilöstön palkkausta vähentämällä kunnissa tehtävien lastensuojelutarpeen selvitysten määrään noin 9 000:lla ei pidetty oikeana. Huolellisen lastensuojelutarpeen selvityksen katsottiin voivan johtaa siihen, ettei muita lastensuojelun toimia enää tarvittaisi, vaan selvitysvaihe olisi itsessään perheelle riittävä lastensuojelun tukitoimi. Yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että koulujen henkilöstö koulutetaan uuteen lainsäädäntöön ja uusiin käytäntöihin. Ratkaisu koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen hallinnollisesta sijoittamisesta toivottiin säilytettävän jatkossakin kunnilla. Palvelujen järjestämisvastuita kuntien ylläpitämien, valtion ja yksityisten omistamien oppilaitosten osalta pidettiin epäselvinä laissa ja sen perusteluissa. Toisen asteen opiskeluhuollon järjestäminen sijaintikunnan vastuulla katsottiin olevan ongelmallinen, koska monissa kunnissa opetuksen järjestämisvastuu on jaettu useammalle koulutuksenjärjestäjälle (kunta, kuntayhtymä, yksityinen). 10

12 4 Tarvittavan lisähenkilöstön määrä Kysymys 1: Kunnassamme pystytään järjestämään kuraattori- ja psykologipalvelut oppilaitoksille ilman lisäkustannuksia ja -henkilöstöä. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Jos vastasitte ei, arvioikaa kuinka monta työntekijää tarvitsisitte lisää. Yksi reilusti alle asukaan kunta, jossa oli yhteensä seitsemän opiskeluhuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvaa oppilaitosta, arvioi pystyvänsä järjestämään ehdotetut palvelut ilman lisäresurssia. Kaikki muut vastaajatahot arvioivat tarvitsevansa lisähenkilöstöä. 4.1 Vastaavat kuraattorit Vastaajien määrä: 19 Esitetty kelpoisuus on sosiaalityöntekijän koulutus Vastaajien mukaan vastaavien kuraattorien määrällistä tarvetta ei voida arvioida, koska hallituksen esityksestä puuttuu vastaavien kuraattoreiden tehtävänkuvaus. Sosiaalityöjohtoista opiskeluhuoltoa ei pidetty hyvänä, vaan todettiin, ettei ole tarvetta rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päälle katsojaa opiskeluhuollolle. Vastaavien kuraattorien palkkaamisen arveltiin lisäävän yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle. Kuntatyönantajat arvioi pyynnöstä vastaavien kuraattorien lisäpalkkauksesta kertyviä kustannuksia kunnille keväällä 2013 sillä oletuksella, että jokaiseen kuntaan (316) tarvittaisiin yksi sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava henkilö hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä oppilaitoksissa. Arvio tehtiin sosiaalityöntekijän ansiotason ja vastaavan sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan. Vastaavan sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan kunnille kertyvä kustannus olisi noin 18,1 miljoonaa euroa vuodessa ja sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan noin 16,4 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät 11

13 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen vain palkkakustannukset sivukuluineen, ei esimerkiksi tila- laite-, matka- tai muita hallinnollisia lisäkustannuksia. On todennäköistä, että yksi vastaava kuraattori jokaisessa kunnassa ei riittäisi, sillä 99 kunnassa on opiskeluhuoltolain piirissä olevia oppilaitoksia 10 tai enemmän. Näistä kunnista 18 on sellaisia, joissa on 30 tai sitä enemmän oppilaitoksia. Enimmillään yhdessä kunnassa oli 147 peruskoulua, lukiota tai ammatillista oppilaitosta. Vastaajien näkemyksiä: On mahdoton arvioida, koska tehtävänkuvat ja vastuut ovat määrittelemättä (kuraattori ja vastaava kuraattori). Emme näe mielekkäänä rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päällekatsojaa. Kyseinen rakenne luultavasti lisäisi vain yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle tuoden samalla koululle nykyistä enemmän moniammatillisuutta. Lailla normitettua rakennetta, jossa sosiaalityö johtaisi tai vastaisi kuraattori- ja opiskeluhuoltotyöstä emme pidä hyvänä. Moniammatillisuus on toki hyvä asia kohtuudella. Katsomme nyt oltavan aika optimissa. Mikäli esityksellä yritetään ratkaista lastensuojeluun ja sen mitoitukseen nykyisin liittyviä haasteita voi uhkakuvana pitää, ettei välttämättä lopulta ole enää toimivaa opiskelijahuoltoa. Mielestämme ajatus sosiaalityön ohjaamasta oppilashuoltotyöstä ei sovi lukiokoulutukselle annettuun tehtävään. Tällä hetkellä kaupungin lukiot tuottavat opiskelijahuoltopalvelut osana akateemispsykososiaalista kokonaisuutta, jolla on varmistettu lukioiden hyvät tulokset ja vaikuttavuus elämänhallinnan taidoissa. Samoin esityksessä ehdotettu rakenne, jossa opiskelijahuoltoryhmä vastaisi useasta koulusta, ei ole relevantti perustehtävään nähden. Tällä hetkellä jokaisessa lukiossa ja ammattikoulutuksen kuntayhtymän toimipisteissä toimivat omat oppilashuoltoryhmät, jotka vastaavat paikalliseen tarpeeseen. Tämä varmistaa opiskelijoiden kokonaisvaltaisen niin akateemisen kuin psykososiaalisen kehittymisen tukemisen. Sosiaalityön vastaava kuraattori, joka ei olisi sivistystoimen henkilökuntaa, on vieras ajatuksena. Samoin ajatus normeerata AMK-tutkinto kuraattorityöhön riittäväksi laskisi tällä hetkellä kaupungin kuraattoreiden koulutustasoa emmekä voi pitää tällaista suuntausta kannatettavana. Sivistystoimena uskomme kuitenkin koulutuksen tuovan osaamiseen lisäarvoa ja siksi haluamme myös jatkossa säilyttää nykyisen kaltaisen rakenteen jossa laillistetut psykologit kelpaavat koulupsykologeiksi ja ylempi korkeakoulutaso riittää koulukuraattorin pätevyydeksi. 12

14 4.2 Koulukuraattorit Esitetty kelpoisuus sosiaaliohjaajan koulutus Kyselyyn vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä tarvittaisiin vastaajien arvion mukaan 139 kuraattoria lisää. Yksi kunta ei pystynyt arvioimaan kuraattorien lisätarvetta. Kuraattorin keskimääräinen kokonaisansio kokoaikatyössä oli lokakuussa 2011 Kuntatyönantajilta saadun tiedon mukaan euroa. Kun tähän kokonaisansioon lisätään raamisopimuksen mukaiset korotukset , saadaan kuraattorin keskimääräiseksi ansiotasoksi tällä hetkellä euroa. Vuositason työvoimakustannus saadaan lisäämällä lomaraha ja kuntatyönantajan eläkevakuutus- ja muut sosiaalivakuutusmaksut keskimäärin 30 prosenttia. Yhden kuraattorin työvoimakustannus on tällä hetkellä euroa vuodessa. Kyselyyn vastanneissa 17 kunnassa ja neljässä kuntayhtymissä tarvittaisiin noin 6,7 miljoonaa euroa 139 kuraattorien lisäpalkkaukseen. Väestöpohjaan suhteutettuna koko maassa tarvittaisiin 309 kuraattoria lisää, mikä tarkoittaisi 14,9 miljoonan euron kustannusta kunnille työvoimakustannuksina. Hallinto- ja muiden yleiskustannusten määräksi voidaan arvioida vähintään 10 prosenttia, mikä nostaa kustannusta 1,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset olisivat 16,4 miljoonaa euroa. 4.3 Psykologit Kyselyyn vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä tarvittaisiin vastaajien arvion mukaan 126 psykologia lisää. Psykologin keskimääräinen kokonaisansio kokoaikatyössä oli lokakuussa 2011 Kuntatyönantajilta saadun tiedon mukaan euroa. Kun tähän kokonaisansioon lisätään raamisopimuksen mukaiset korotukset , saadaan psykologin keskimääräiseksi ansiotasoksi tällä hetkellä euroa. Vuositason työvoimakustannus saadaan lisäämällä lomaraha ja kuntatyönantajan eläkevakuutus- ja muut sosiaalivakuutusmaksut keskimäärin 30 prosenttia. Näin ollen yhden psykologin työvoimakustannus on tällä hetkellä euroa vuodessa. Kyselyyn vastanneissa 17 kunnassa ja neljässä kuntayhtymissä tarvittaisiin noin 7,2 miljoonaa euroa 126 psykologin lisäpalkkaukseen. Väestöpohjaan suhteutettuna koko maassa tarvittaisiin 280 psykologia lisää, mikä tarkoittaisi 16 miljoonan euron kustannusta kunnille työvoimakustannuksina. Hallinto- ja muiden yleiskustannusten määräksi voidaan arvioida vähintään 10 prosenttia, mikä nostaa kustannusta 1,6 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset olisivat 17,6 miljoonaa euroa. Kuraattori- ja psykologipalvelujen laajentamisesta toiselle asteelle kertyisi kunnille vähintään noin 34 miljoonan euron kustannukset. Tästä summasta puuttuvat vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. 13

15 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 5 Työvoimatilanteen vaikutukset Kysymys 2. Tarvitsemamme lisähenkilöstö on saatavissa työmarkkinoilta. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Yhdeksän kuntaa arvioi saavansa tarvittavat kuraattorit ja psykologit rekrytoitua työmarkkinoilta ja 11 kuntaa arvioi, ettei tarvittava työvoima ole saatavissa työmarkkinoilta. Useissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota vaikeuteen saada rekrytoitua psykologeja. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointi tuotti ongelmia vastanneissa kunnissa. Kahden ammattiryhmän vahvistamisen pelättiin myös vähentävän joidenkin muiden, kuten kouluavustajien ja perhetyöntekijöiden rekrytointia kunnissa. Vastaajien näkemyksiä: Psykologien rekrytointiongelmat ovat alueellamme jo nyt merkittäviä. Koulupsykologin tehtäviin on vaikea rekrytoida päteviä, koska alueella ei ole alan työntekijöitä vapaana. Mielestämme koulukuraattori ja -psykologityön tulee keskittyä koululla tapahtuvaan opiskelijoiden tukemiseen. Lastensuojelu on erillinen tehtävä, jota ei voi kytkeä oppilashuoltoon. Hyvin toimiva oppilashuolto tuottaa perheille ennalta ehkäisevää tukea joka voi vähentää sitä kautta lastensuojelun tarvetta - on siis ennalta ehkäisevää lastensuojelua. Panostaminen kahden henkilöstöryhmän rekrytointiin voi myös johtaa kunnissa säästämiseen muista lapsia ja perheitä tukevista välttämättömistä palveluista, esimerkiksi kouluavustajat, perhetyöntekijät jne. Sosiaalityöntekijän toimiin on ollut vaikea rekrytoida työntekijöitä ja siksi on ollut hyvä, että kuraattorin tehtäviä voi hoitaa sosionomi AMK-koulutuksella. 14

16 6 Vastaavan kuraattorin tehtävien hoito Kysymys 3. Yhdennettyä sosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät voivat ryhtyä hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä kuntamme oppilaitoksissa. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 4. Lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät voivat ryhtyä hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä kuntamme oppilaitoksissa. Vastaajienmäärä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Ehdotus siitä, että vastaavan kuraattorin tehtäviä voisivat ryhtyä hoitamaan jo kunnassa olevat sosiaalityöntekijät joko lastensuojelussa tai yhdennetyssä sosiaalityössä ei saa juurikaan tukea kyselyyn vastanneilta tahoilta. Sen arvioitiin voivan toteutua yhdessä kunnassa, jossa sosiaalityö oli eriytetty siten, että lastensuojelun sosiaalityössä oli omat sosiaalityöntekijät. Kysymys on ennen kaikkea siitä, ettei nykyisestä sosiaalityön resurssista voi irrottaa työpanosta oppilaitoksille heikentämättä olennaisesti sosiaalityön, kuten lastensuojelun lakisääteisten tehtävien hoitamista. 15

17 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Vastaajien näkemyksiä: Mitä käytännössä tarkoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän toimiminen vastuukuraattorina? Osa-aikaisesti? Laskelmat lastensuojelutarpeen selvitysten vähenevistä määristä ovat vaikuttavia, mutta epäilen realistisuutta käytännössä. Jo nyt selvitystyötä tehdään ottaen mukaan nuorisotyön ja koulujen sosiaaliohjaajien työpanokset esimerkiksi "Omin Jaloin-mallia" käyttäen. Vaikutukset lastensuojelutarpeen selvitystyömääriin akuuttitiimissämme ovat vähäiset, toki arvokasta ja oppilaan kannalta oikeanlaista. HE:n ajatus siitä, että lastensuojelun osaamista viedään kouluihin ja oppilaitoksiin esimerkiksi siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimii vastaavana kuraattorina, on ok. Ongelma on kuitenkin se, että nykyisestä lastensuojeluresurssista ei voi irrottaa työpanosta tähän ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Jos koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon resurssit todella merkittävästi kasvaisivat niin todennäköisesti osa nyt lastensuojeluun ohjautuvista lapsista ja nuorista tulisi hoidettua perustasolla ilman lastensuojeluun ohjautumista. Tätä kautta lastensuojelutarpeen selvitysten ja lastensuojelun asiakkuuksien määrä voisi jonkin verran vähentyä, mutta ei suurta määrää. Vastaava kuraattori aiheuttaa ongelmia. Oppilashuollossa ei välttämättä ole sosiaalityöntekijän kelpoisuudella olevia työntekijöitä eikä ole realistista olettaa, että isommissa kunnissa aikuissosiaalityön tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sälytettäisiin oppilashuollon vastaavan kuraattorin tehtäviä. Tällä hetkellä lastensuojeluun on äärimmäisen vaikeaa rekrytoida muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä tekemään lakisääteistä lastensuojelua, joten lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden resurssia ei ole mahdollista irrottaa lakisääteisistä lastensuojelun tehtävistä. Lastensuojelun lakisääteisistä määräajoista selviäminen edellyttää vähintään nykyisen sosiaalityöntekijäresurssin ylläpitämistä. 16

18 7 Määräajat Kysymys 5. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ja vastaavan kuraattorin palveluja on tarpeen järjestää määräaikojen puitteissa ja tarvittaessa kiireellisenä. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 6. Voimme työllistää kyseiset koulujen ja oppilaitosten toimintaan tarkoitetut ammattihenkilöt myös kesäloman ja muiden keskeytysten aikana. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Palvelujen järjestämiselle kiireellisenäkin nähtiin olevan tarpeita. Niitä kerrottiin järjestettävän kiireellisesti jo tälläkin hetkellä. Palveluun pääsyn toteuttaminen tiukkojen määräaikojen puitteissa nähtiin ongelmalliseksi, koska se ohjaisi toimintaa keskittymään määräaikojen seurantaan ja niiden täyttämiseen työn sisällön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntien realistista mahdollisuutta järjestää palvelut eritetyissä määräajoissa epäiltiin suuresti. Sitä pidettiin jopa utopistisena. Kiireellisissä asioissa katsottiin olevan tärkeää, että oppilas voi keskustella aikuisen kanssa, kuraattorin tai psykologin ammattinimikkeen tuomaa lisäarvoa tässä tilanteessa epäiltiin. 17

19 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Katsottiin, että mikäli laki tulee esitetyssä muodossa voimaan, kuntiin tarvitaan myös päivystysjärjestelmä oppilashuoltoon ja tietojärjestelmä, joka soveltuu määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Kiireellisyyden määrittelyn arvioitiin myös olevan ongelmallista. Kaksi suurta ja yksi keskisuuri kaupunki erittelivät vastauksissaan, minkä verran tarvittaisiin lisäresurssia määräaikojen vuoksi myös esi- ja perusopetuksessa. Näissä kolmessa kunnassa tarvittaisiin 23 psykologia ja 22 kuraattoria lisää. Koko maan tarpeeseen hallituksen esityksessä arvioidut 25 koulupsykologia ja 45 kuraattoria eivät näin ollen riittäisi. Koulujen ja oppilaitosten lisähenkilöstön töiden järjestely lukuvuosien ulkopuolella katsottiin sen sijaan onnistuvan. He voisivat esimerkiksi toimia sijaisina sosiaalitoimessa. Vastaajien näkemyksiä: Jos hallituksen esitys hyväksytään laiksi, kuntiin on luotava jonkinlainen päivystysjärjestelmä myös oppilashuoltoon. Samoin on muokattava tietojärjestelmät vastaamaan määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Haasteena on kiireellisiin tapauksiin vastaaminen. Henkilöstöresurssin lisääminen niin, että joka koululla olisi tarvetta vastaavasti päivittäin käytettävissä oppilashuoltona kuraattorin/psykologin palvelut tuntuu tällä hetkellä utopistiselta. Näemme tarpeellisena sen, että tarvittaessa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja on saatava kiireellisenä. Sen sijaan kaikkeen toimintaan tiukkojen määräaikojen säätäminen on ongelmallista, sillä se ohjaa toimintaa keskittymään niiden seurantaan ja täyttämiseen työn sisällön kannalta myös epätarkoituksenmukaisella tavalla. Määräajat ovat palveluiden järjestämisen kannalta tarpeen, mutta kuntien mahdollisuudet palveluiden järjestämiseen ovat rajalliset. Ilman määräaikojakin psykologin ja kuraattorin palveluita järjestetään kiireellisenä jo nyt. Määräaikojen toteuttaminen oppilas- ja opiskelijahuollossa herättää monia epäselviä kysymyksiä. Kiireellisiä jatkohoitopaikkoja pitäisi olla riittävästi koulun ulkopuolella. Kiireellisyyden määrittäminen voi tuottaa ongelmia. Kuka määrittelee kiireellisyyden asteen ja millä kriteereillä? Kokemuksen perusteella sellaisia kiireellisiä asioita, joissa pitää vastaanotolle päästä saman tai seuraavan päivän aikana, on vähän. Kiireellisissäkin asioissa lapselle tai nuorelle voi olla riittävä tuki, kun hän voi keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Tuoko kuraattorille tai psykologille pääsy asiaan lisäarvoa? Ammattinimikkeellä akuutissa tilanteessa ei ole suurta merkitystä. 18

20 Lakia tulee toki noudattaa sitten kun se tulee voimaan, mutta siihen tulossa olevat aikarajat ovat kohtuuttomat tiukat eikä kunnissa ole rekrytoitavissa ammattilaisia vastaamaan siihen kysyntään. Kokemuksen mukaan nykyisellä resurssilla voidaan reagoida kiireelliseen tarpeeseen viikon sisällä. Tämä on kuitenkin vaatinut sen, että ei- kiireellisiä (esimerkiksi osa psykologin tutkimuksista) on mahdollista siirtää odottamaan vapautuvia aikoja. Oppilashuollon ammattitaitoiset työntekijät osaavat arvioida, milloin lapsen ja perheen on mahdollista odottaa palveluun pääsyä hetken. Sinällään on tarpeen selkeyttää ja määritellä palveluun pääsyä. Aiheuttaako lain mahdollinen seitsemän päivän määräaika sen, että ensimmäinen aika järjestetään määräajan puitteissa, mutta varsinainen työskentely alkaa myöhemmin vrt. hoitotakuu erikoissairaanhoidossa? Määräajat arveluttavat resurssinäkökulmasta, vaikka asiakasnäkökulmasta olisi hyvä. Työntekijäkohtainen oppilasmäärä tulee olla sekä kuraattoreilla että psykologeilla määritelty, jotta määräaikoihin päästään. Tarve vaihtelee perusopetuksen ja II asteen välillä, esimerkiksi perusopetuksessa max. 800 oppilasta / työntekijä on ehdoton minimi 2. Määräajat oppilaan/vanhemman pääsylle työntekijän luokse ovat hyvä tavoite ja yksi yhteen jo sosiaalitoimessa vaadittaviin. Kasvatus- ja opetustoimen edustajan mukaan tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää lisähenkilöstöä. Nykyisellään ei pystytä vastaamaan tähän vaateeseen. 19

21 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 8 Kunnissa jo nyt työvoimavajetta ja eläkepoistuma verottaa työvoimaa KT Kuntatyönantajat teki yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanteesta loppuvuodesta Tuolloin selvitettiin myös psykologien, koulukuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden työvoimatilannetta ja henkilöstövajausta. Selvityksen mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä oli vajausta psykologeista noin 100 henkilöä eli keskimäärin 6 prosenttia vakansseista oli hoitamatta. Pätevää henkilöstöä ei ole riittävästi saatavissa. Työvoiman saatavuusongelmat vaihtelivat eri puolilla Suomea, maakunnittain tarkasteltuna 0 29 prosenttia. Työvoimavaje koulukuraattoreissa oli noin 3 prosenttia. Alueellinen vaihtelu oli pienempi kuin psykologeilla. Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana erillinen kysymys lastensuojelun osalta sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja lähihoitajien (tms. vastaava hoitaja lastensuojelussa) työvoimatilanteesta. Tulosten mukaan lastensuojelussa oli vuonna 2012 kokonaan hoitamatta olevia sosiaalityöntekijän vakansseja sosiaalityöntekijöiden osalta 11 prosenttia, sosiaaliohjaajien osalta 2,5 prosenttia ja lähihoitajien osalta 7,8 prosenttia. Kokonaan hoitamatta olevista oli vähennetty ne, joihin ei ollut tarvetta palkata ketään. Lastensuojelun työvoimassa on siis kyselyn mukaan vajetta 2,5 prosentista 11,0 prosenttiin. Kuntaliiton tekemän lastensuojelun kuntakyselyn (Puustinen-Korhonen, 2013) mukaan kuntien lastensuojelussa oli täysin riittävästi sosiaalityön kelpoisuusehdot omaavien sosiaalityöntekijöiden työpanosta vain 25 prosentissa kunnista. Kunnissa ei ole riittävästi sosiaalityön resurssia nykyistenkään tehtävien hoitamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvityksessään Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen 2025 (2012) todennut, että sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes työllistä, 16 prosenttia kaikista työllisistä. Alalla on keskimääräistä vanhempi työvoiman rakenne, yli 50-vuotiaita on 37 prosenttia, mikä merkitsee lähitulevaisuudessa keskimääräistä suurempaa poistumaa eläkkeelle jäämisen johdosta. Yhtä aikaa kasvaa myös palvelujen tarvitsijoiden määrä erityisesti iäkkäimpien vanhusikäluokkien kasvaessa. Työvoiman tarvelaskelmat perustuvat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen esittämään tavoiteskenaarioon, mikä olettaa että palveluntarve myöhentyy noin viidellä vuodella, työn tuottavuus kasvaa prosentin vuodessa ja koulutuksen läpäisy ja työllistymiskertoimet nousevat. Vaikka kaikki nämä ehdot toteutuisivat, tulee sosiaali- ja terveysalalla olemaan vuoteen

22 mennessä ainakin työntekijän vaje. Näiden ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole realistista, joten työvoimavaje tulee olemaan suurempi. 21

23 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 9 Nopeasti heikentynyt kuntatalous pakottaa kuntia henkilöstösäästöihin jo nyt KT Kuntatyönantajien säästöselvityksen mukaan kunta-alalla arvioidaan säästettävän tänä vuonna henkilöstömenoista keskimäärin 2,9 prosenttia. Tämä on yli 600 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista. Kunta-alan palkkasumma on henkilöstösivukuluineen tänä vuonna lähes 22 miljardia euroa. Säästötarvetta on lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kunta-alan henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuonna. Lokakuussa 2012 kuntasektorilla työskenteli palkansaajaa eli henkilöä edellisvuotta vähemmän. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2015 mennessä :een ja pysyvän tässä tasossa vuoteen Ottaen huomioon heikentynyt kuntatalouden tilanteen ja olemassa olevat työvoimavajeet ja eläkepoistuman vaikutuksen rekrytointimahdollisuuksiin, ei ole realistista olettaa, että kunnissa pystyttäisiin merkittäviin henkilöstömäärien lisäyksiin lähivuosina. 22

24 10 Lastensuojelutarpeen selvityksiin liittyvät näkemykset Kysymys 7. Arvio lastensuojelutoimenpiteiden tarpeellisuudesta voidaan tehdä jo ennen lastensuojelutarpeen selvityksen tekemistä ja näin ollen voidaan jättää tekemättä suuri määrä lastensuojelutarpeen selvityksiä. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 8. Lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen opiskeluhuollon palveluihin vedoten on ongelmallinen lastensuojelulain näkökulmasta. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Valtaosa vastaajista ei pitänyt suotavana eikä mahdollisena toimintatapaa arvioida lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta tekemättä sitä ennen lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelua tulisi hoitaa asianmukaisesti eikä kikkailemalla. Suunnitelmia 23

25 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen rahoittaa määräajoissa toteutettavan opiskeluhuollon lisäresurssia lastensuojelun säästöillä pidettiin epärealistisena. Katsottiin, että kuraattorien ja psykologien määrän lisääminen myös lisäisi lastensuojeluilmoitusten ja tehtävien selvitysten määrää eikä suinkaan vähentäisi niitä. Riittävällä tuella peruspalveluissa, kuten opiskeluhuollossa, voitaisiin kuitenkin jonkin verran vähentää lastensuojelutoimien tarvetta. Tuhansien lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi lakimuutosta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta koskevaan säätelyyn. Huolellisen lastensuojelutarpeen selvityksen katsottiin voivan johtaa siihen, ettei muita lastensuojelun toimia enää tarvittaisi, vaan selvitysvaihe olisi itsessään perheelle riittävä lastensuojelun tukitoimi. Vastaajien näkemyksiä: Kouluilla ja oppilaitoksilla työskentelevien oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisten työnkuva on hyvin erilainen kuin lastensuojelussa toimivien. Jotta em. väite voisi toteutua, koulukuraattorien ja -psykologien työnkuvaa tulisi uudistaa huomattavasti nykyisestä, minkä lisäksi lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuteen tulisi tehdä muutos. On lisäksi erittäin todennäköistä, että koulukuraattorien ja -psykologien määrän voimakas nostaminen tuottaisi nykyistä enemmän lastensuojeluilmoituksia ja lastensuojelutarpeen selvityksiä ei vähentäisi niitä. Arvioita voidaan tehdä, mutta usein ne nimenomaan johtavat virallisiin selvitysprosesseihin lapsen etuun perustuen. Varhainen havainnointi ja puuttuminen nopeuttavat lastensuojelun toimenpiteisiin pääsemistä. Lastensuojeluasiat hoidetaan asianmukaisesti, ei kikkailemalla. Lastensuojelulaki korostaa lastensuojeluselvitysten tärkeyttä ja sitä, että niitä tekevät lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä työpareineen. Selvitysten huolellinen tekeminen voi estää muiden lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeellisuuden arviointi on lastensuojeluselvityksessä tehtävä asia. Sitä ei voi siirtää. Oppilashuollossa ei voida ohittaa lastensuojelulain edellyttämiä prosesseja ja palveluita. Oppilashuolto vastaa peruspalveluissa tehtävästä työstä ja siellä tarjottavista tukitoimista. Kun ne eivät ole riittäviä, avataan lastensuojelun asiakkuus ja noudatetaan lastensuojelulakia eli lastensuojelun tarve arvioidaan lastensuojelussa. Oppilashuollon vahvistamisella tavoitellaan avun saamista peruspalveluissa, jolloin lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve vähenee. Sitä kautta lastensuojelun tarpeen arvioinnit mahdollisesti aikaa myöten vähenevät. Lastensuojelun konsultoivia palveluita voidaan ja pitää toki oppilashuollossa käyttää ja niitä pitää sinne tarjota. 24

26 Ajatus rahoittaa oppilashuollon uusia tarpeita lastensuojelusta säästyvillä kustannuksilla ei vaikuta realistiselta. Painopisteen siirtäminen varhaisempaan vaiheeseen on kannatettava asia, mutta siirtymäaikana tarvitaan sekä varhaista työtä että korjaavaa työtä. Tällä hetkellä kunnilla on suuria vaikeuksia yltää lastensuojelun määräaikoihin eikä sieltä ole mahdollista irrottaa muualle resursseja. Nykytilanteessakin jo pyritään tekemään arviointia ja työskentelemään siten, että lastensuojelun tarvetta ei syntyisi eikä siten lastensuojelun tarpeen selvittämisen tarpeitakaan. Jo tällä hetkellä arviomme mukaan n. 3/4 koulun ilmoituksista on hyvin selvitetty ja johtavat kuitenkin lastensuojelun toimenpiteisiin. Mikäli oppilashuollolla olisi resursseja selvittää lapsen kotitilannetta ja vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä paremmin, voitaisiin joiltakin lastensuojelutarpeen selvityksiltä välttyä. Mikäli peruspalveluiden saatavuutta voidaan vahvistaa, niin viiveellä sillä on vaikutus lastensuojelun kuormittavuuteen. Tällä hetkellä toimialueellamme muilla toimijoilla on matala kynnys tehdä lastensuojeluilmoituksia ja yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa lapsiperheiden asioissa. Palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta tulevaisuus näyttää minun mielikuvissani siltä, että palvelut räätälöidään asiakaskohtaisesti yhä enemmän verkostotyönä jalkautuen lapsen/nuoren kasvuympäristöön = koulumaailmaan. Oppilashuollon tulee selvittää lapsen tilanne mahdollisimman hyvin ja tarjota riittävät tukimuodot oppilaan tueksi. Jos nämä eivät riitä, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus ja selvittää lastensuojelun asiakkuuden tarve. Koululta tulleisiin lastensuojeluilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja koulun oppilashuoltoryhmää pidetään hyvänä kumppanina lastensuojelun asiakkuuden hoitamisessa. Joissakin tapauksissa saattavat muodostua ongelmaksi koulun ja lastensuojelun erilaiset tulkinnat lastensuojelutarpeesta? Viime kädessä lastensuojelu tekee lopullisen arvion. Ilmoitusvelvollisuus koululla säilyy. 25

27 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 11 Kuntaliiton näkemyksiä Esityksessä lähdetään siitä, että oppilashuollon edelleen kehittäminen vähentää voimakkaasti, jopa lähes 100 miljoonaa euroa, kuntien lastensuojelumenoja. Oppilashuoltoa on kehitetty vuosia. Lastensuojelumenot ja asiakasmäärät ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Mitä ilmeisimmin näillä tekijöillä ei ole käytännössä juuri mitään vaikuttavuussuhdetta. Lastensuojelun taustalla olevia perheiden syrjäytymis- päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanteeseen ei oppilashuollolla kyetä vaikuttamaan. Myös haasteellinen työmarkkinatilanne ja sen vaikutukset esimerkiksi vaikeassa tilanteessa olevan oppilaan perheenjäsenten työttömyyden pitkittymiseen ovat oppilashuollon vaikutuspiirin ulkopuolella. Kuntaliitto korostaa, että oppilashuollon kehittämisestä ei tule laskea kunnille tulevan minkäänlaisia säästöjä. Suomesta puuttuu tutkimustieto, jonka varassa voitaisiin tehdä tulkintoja oppilashuollon lastensuojelukustannuksia vähentävästä vaikutuksesta. 26

28 12 Lukuisia suunnittelu- ja arviointivelvoitteita lisää kunnille Luonnoksen 12 :n mukainen lastensuojelulain mukaiseen hyvinvointisuunnitelmaan sisällytettävä suunnitelma. 13 :n mukainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma 14 :n mukaiset kolme eri moniammatillista työryhmää 21 :n mukaiset opiskeluhuollon rekisteriä koskevat velvollisuudet 25 :n mukainen opiskeluhuollon seurantaa ja arviointia koskeva velvollisuus 26 :n mukainen omavalvonnan järjestäminen. 27

29 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 13 Norminantovaltuutukset ja valvonta Luonnoksessa esitetään myös Opetushallitukselle annettavasta toimivallasta määrätä opiskeluhuoltoa koskevista asioista (13, 24 :t). Kuntaliitto on tuonut esille ko. valtuutussäännösten ongelmallisuuden perustuslain 80 :n kannalta. Kyseiset norminantovaltuutusten merkitys jää esityksestä epäselväksi, kun luonnoksen säännökset ovat yksityiskohtaiset. Yksityiskohtaisen sääntelyn lisäksi ei ole tarvetta antaa norminantooikeutta. Perustuslain 80 :n mukaan tällaisia alemman asteisia normeja voidaan antaa vain, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Jos katsotaan, että erityisiä syitä alemman asteiselle sääntelylle on, tulee siihen oikeuttavan normin olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Esityksessä ei ole arvioitu Opetushallitukselle esitettävää norminantovaltuutuksen erityisiä syitä, eikä sen rajaamista. Esitysluonnoksen mukaan opiskeluhuollon valtakunnallista ohjausta, valvontaa ja seurantaa tekisivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus ja aluehallintoviranomaiset. Lisäksi kunnille säädettäisiin velvollisuus yhteistyössä alueensa kaikkien opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa arvioida ja valvoa opiskeluhuollon toteutumista. Toiminnan arviointi, seuranta ja valvonta on säädetty esityksessä ylimitoitetuksi ja hajanaiseksi, mikä johtaa resurssien hukkaamiseen. 28

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103 27.08.2014 Sivu 1 / 1 2519/01.01.01/2014 103 Opiskeluhuoltoon liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846 Merja von Schantz, puh.

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Heljä Misukka koulutusjohtaja

Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Heljä Misukka koulutusjohtaja Sähköinen lausunto TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö Kysymykset 1. Hallituksen aluejakolinjauksen

Lisätiedot

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Yhteiset työvälineemme. opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Yhteiset työvälineemme opetusneuvos Elise Virnes, OKM verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi annettiin

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?

Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet LAUSUNTO 1 (8) 21.1.2013 Dnro 18/000/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 30.11.2012 Dnro 39/010/2012 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014 SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 14.11.2013

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 14.11.2013 Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 14.11.2013 Sivistysvaliokunta Eduskunta Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sivistyslautakunta 58 11.6.2014 233 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Asianro 569/12.01.03/2014 Päätöshistoria Sivistyslautakunta 11.6.2014 58 "Uusi oppilas-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto

Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-

Lisätiedot

Talentian linjaukset opiskeluhuollosta

Talentian linjaukset opiskeluhuollosta 1 Talentian linjaukset opiskeluhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tulee voimaan 1.8.2014. Lakikokonaisuus painottaa yhteisöllisyyttä ja yksilön oikeuksia. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltoa

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Sosiaalialan osaaminen 17.5.2013 Kuntatalo. Työvoiman saatavuus, kelpoisuudet Työmarkkinalakimies Riitta Arko

Sosiaalialan osaaminen 17.5.2013 Kuntatalo. Työvoiman saatavuus, kelpoisuudet Työmarkkinalakimies Riitta Arko Sosiaalialan osaaminen 17.5.2013 Kuntatalo Työvoiman saatavuus, kelpoisuudet Työmarkkinalakimies Riitta Arko Kuntia koskevat lainsäädäntöuudistuksetmistä työvoima? toiminnan tehostaminen? Lastensuojelu

Lisätiedot

Kysely oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta (jäljempänä opiskeluhuoltolaki) Suomen Kuntaliitto 30.6.2014.

Kysely oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta (jäljempänä opiskeluhuoltolaki) Suomen Kuntaliitto 30.6.2014. Kysely oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta (jäljempänä opiskeluhuoltolaki) Suomen Kuntaliitto. Tietoja kyselystä Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2014, ja se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomen Psykologiliiton lausunto: Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

Suomen Psykologiliiton lausunto: Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 1 Suomen Psykologiliiton lausunto: Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Suomen Psykologiliitto toteaa, että on hyvä koota hajanaista lainsäädäntöä yhtenäisemmäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi.

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014

Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)

Lisätiedot

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 12.9.2013

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 12.9.2013 Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 12.9.2013 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Aluehallintovirasto 20.02.2015. / q 00f PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO

Aluehallintovirasto 20.02.2015. / q 00f PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO Aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat PÄÄTÖS LSAV 1/2859/05.06.14/2010 LSAV 113979/05.06.14/2014 Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO 16.2.2015 SALON KAUPUNKI

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki HE 67/2013 Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari 11.10.2013, Hanasaari 18.10.2013 OPH/HP/YL/LU

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit.

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 04.10.2012 Dnro OKV/193/1/2012 1/5 ASIA Lastensuojelulain määräaikojen noudattaminen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 6.2.2012 osoittamassaan

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano

1 Valtakunnallisen. lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano 1 Valtakunnallisen lastensuojelun henkilöstöselvityksen tulosten perusteella aloitettavan valvonnan toimeenpano Dnro 5138/05.00.00.03/2014 Päiväys 26.5.2014 2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Riskinarviointi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kuntien lastensuojelutyön tilanne

Kuntien lastensuojelutyön tilanne Kuntien lastensuojelutyön tilanne Perhe- ja lastensurmien ennaltaehkäisy missä mennään ehkäisyn tehostamisessa Eduskunta 25.2.2014 Aila Puustinen-Korhonen Erityisasiantuntija Suomen kuntaliitto 1 Taustaa

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n Lausunto luonnoksesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n Lausunto luonnoksesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n Lausunto luonnoksesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Yleistä Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnoksen

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Kuraattori- ja psykologipalvelut

Kuraattori- ja psykologipalvelut Kuraattori- ja psykologipalvelut Lähtökohdat Kuraattori- ja psykologipalveluista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Lain 7 mukaan psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon lain muutosten aiheuttamat toimenpiteet

Oppilas- ja opiskelijahuollon lain muutosten aiheuttamat toimenpiteet Yhtymähallitus 107 20.05.2014 Oppilas- ja opiskelijahuollon lain muutosten aiheuttamat toimenpiteet 204/05.17/2014 Yhall 107 Hyvinvointijohtaja Seija Kärkkäinen puh 040-7470506 tai seija.karkkainen(at)ylasavonsote.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014

Hyväksytty 30.12.2013. - lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku 12.3.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Hyväksytty 30.12.2013 - lain soveltamisala ja tavoitteet - opiskeluhuollon kokonaisuus - yhteisöllinen opiskeluhuolto Turku 12.3.2014 Lain soveltamisala Kokoaa

Lisätiedot

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä 25.8.2009 Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä Tausta Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ikäluokkien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014 Dnro 321/54/2010 Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2014 Tarkastuskertomus 6/2012 Lastensuojelu JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Tulokset kyselyistä ja asiantuntijahaastatteluista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Tulokset kyselyistä ja asiantuntijahaastatteluista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Tulokset kyselyistä ja asiantuntijahaastatteluista Suomen Kuntaliitto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) voimassa

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies

Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen. Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies Itsemääräämisoikeushanke - kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttaminen Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Sami Uotinen Johtava lakimies HE 108/2014 Itsemääräämisoikeustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 1 Oheismateriaali / sivltk 1.9.2015 69 Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 Toimintaympäristön muutokset Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston hallinto- ja opiskeluhuollon palveluja, maastouttaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit. Osaava, Lempäälä 15.4.2014

Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit. Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Oppilashuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Oppilashuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot