Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama. Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama. Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen"

Transkriptio

1 Aila Puustinen-Korhonen, Marja Lahtinen, Soile Paahtama Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Helsinki 2014

2 Sisältö Tiivistelmä Selvityksen taustaa Kysely eräille kunnille ja kuntayhtymille opiskeluhuollon vaikutuksista Vastaajien yleisiä huomioita hallituksen esityksestä Vastaajien myönteiset huomiot Riskinä liiallinen siirtyminen sosiaalityön suuntaan ja koulun vastuunoton väheneminen Psykologi- ja kuraattoripalvelut Kustannukset, voimaantulo ja järjestämisvastuu Tarvittavan lisähenkilöstön määrä Vastaavat kuraattorit Koulukuraattorit Psykologit Työvoimatilanteen vaikutukset Vastaavan kuraattorin tehtävien hoito Määräajat Kunnissa jo nyt työvoimavajetta ja eläkepoistuma verottaa työvoimaa Nopeasti heikentynyt kuntatalous pakottaa kuntia henkilöstösäästöihin jo nyt Lastensuojelutarpeen selvityksiin liittyvät näkemykset Kuntaliiton näkemyksiä Lukuisia suunnittelu- ja arviointivelvoitteita lisää kunnille Norminantovaltuutukset ja valvonta Kustannusvaikutukset ja rahoitus Muutosesitykset lakiluonnokseen

3 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Tiivistelmä Kuntaliitto selvitti kyselyllä käsittelyssä olevan opiskeluhuoltolain vaikutuksia kuntiin eräiltä osin. Kunnilta kysyttiin, kuinka paljon lisähenkilöstöä tarvitaan, miten kunnat pystyvät hankkimaan tarvittavan lisätyövoiman työmarkkinoilta, järjestämään vastaavan kuraattorin palvelut kaikille oppilaitoksille ja toteuttamaan kuraattori- ja psykologipalvelut esitetyissä määräajoissa? Kysely lähetettiin 27 kuntaan ja 10 kuntayhtymään elokuussa Vastauksia saatiin 17 kunnalta ja neljältä kuntayhtymältä. Kyselyyn vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien alueella asui vuoden 2012 väestötietojen mukaan noin 2,4 miljoonaa asukasta. Kyselyn ulkopuolelle jääneissä kunnissa asui noin 3 miljoonaa asukasta. Opiskeluhuollon toiminnan kehittämistä ja toisen asteen opiskeluhuollon palvelujen lakisääteistämistä pidettiin hyvinä asioina. Kouluyhteisön merkityksen korostamista vaikeuksien ehkäisemisessä ja oppilaiden tukemisessa nähtiin myönteisenä. Toiminnan toteuttaminen esityksen mukaisena nähtiin monilta osin ongelmallisena, osin jopa mahdottomana. Riskinä nähtiin se, että lakiesitys sellaisenaan saattaa siirtää oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä liian paljon sosiaalityön suuntaan, jolloin kasvatukselliseen tehtävään ja oppilaitosten toimintakulttuuriseen kehittämiseen jää aukko. Koulun henkilöstön, esimerkiksi opettajien, vastuunoton pelättiin vähenevän. Koulutuksen järjestäjällä olisi esityksen mukaan oma vastuunsa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa, mutta kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu olisi kunnalla. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen hajaantuisi ja viimekätinen vastuu siirtyisi kunnille, kun palkattaisiin iso joukko kuraattoreja ja psykologeja lisää huolehtimaan oppilaiden hyvinvoinnista. Sosiaalityöjohtoista opiskeluhuoltoa ei pidetty pelkästään hyvänä asiana. Katsottiin, ettei ole tarvetta rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päälle katsojaa opiskeluhuollolle. Vastaava kuraattori -rakenteen arveltiin myös lisäävän yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle. Hallituksen esitys siitä, että vastaavan kuraattorin tehtäviä voisivat ryhtyä hoitamaan jo kunnassa olevat sosiaalityöntekijät, ei ole realistinen. Kysymys on siitä, ettei nykyisestä sosiaalityön resurssista voida irrottaa sosiaalityön työpanosta oppilaitoksille heikentämättä olennaisesti sosiaalityön, kuten lastensuojelun lakisääteisten tehtävien 2

4 hoitamista. Kuntien sosiaalityö on useiden selvitysten mukaan ylikuormittunutta ja kärsii työvoimavajeesta. Kunnat ennakoivat myös ongelmia tarvittavan henkilöstön rekrytoinnissa, sillä jo nykytilanteessa useimmissa kunnissa on vaikeuksia saada rekrytoitua psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Lakiesityksessä on arvioitu, että määräajat henkilökohtaisen keskustelun järjestämiseksi kuraattorin ja psykologin kanssa aiheuttaisivat kunnille lisäkustannuksia. Lisäkustannukset on esityksessä todettu rahoitettavan siten, että kuntien lastensuojelussa jätettäisiin tekemättä arviolta lastensuojelutarpeen selvitystä sillä perusteella, että ennen selvityksen tekemistä voitaisiin katsoa opiskeluhuollon tukitoimet riittäviksi ja lastensuojelutarpeen selvitys voitaisiin jättää tekemättä. Selvitystarpeen vähenemisestä aiheutuva kustannussäästö olisi arviolta 3,6 miljoonaa euroa, jolla katettaisiin määräaikojen noudattamisessa tarvittavat 25 koulupsykologin ja 45 koulukuraattorin palkkakulut. Tätä johtopäätöstä pidettiin kuntien vastauksissa epärealistisena ja lastensuojelulain kannalta ongelmallisena. Katsottiin, että kuraattorien ja psykologien määrän lisääminen lisäisi lastensuojeluilmoitusten ja tehtävien selvitysten määrää eikä suinkaan vähentäisi niitä. Tuhansien lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi lakimuutosta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta koskevaan säätelyyn. Kaksi suurta ja yksi keskisuuri kaupunki erittelivät vastauksissaan, minkä verran tarvittaisiin lisäresurssia määräaikojen vuoksi myös esi- ja perusopetuksessa. Näissä kolmessa kunnassa tarvittaisiin 23 psykologia ja 22 kuraattoria lisää. Koko maan tarpeeseen hallituksen esityksessä arvioidut 25 koulupsykologia ja 45 kuraattoria eivät näin ollen riittäisi. Määräajoissa toteutettavien kuraattori- ja psykologipalvelujen kustannuksiin ei ole hallituksen esityksessä toteuttamiskelpoista suunnitelmaa. Palvelujen järjestämiselle myös kiireellisesti nähtiin kuitenkin olevan tarpeita. Näin kerrottiin toimittavan nytkin tarvittaessa. Kuntien realistista mahdollisuutta järjestää palvelut esitetyissä määräajoissa epäiltiin kuitenkin suuresti. Katsottiin, että mikäli laki tulee esitetyssä muodossa voimaan, kuntiin tarvitaan myös päivystysjärjestelmä oppilashuoltoon ja tietojärjestelmä, joka soveltuu määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Kiireellisessä tilanteessa katsottiin olevan tärkeää, että lapsi saa keskustella aikuisen kanssa. Kuraattorin ja psykologin ammattinimikkeiden tuomaa lisäarvoa tilanteessa epäiltiin. Niin ikään todettiin, että kiireellisille opiskeluhuollon palveluille pitäisi olla kiireellisiä jatkohoitopaikkoja tarjolla koulun ulkopuolella. Kuraattori- ja psykologipalvelujen toteuttaminen tiukkojen määräaikojen puitteissa nähtiin ongelmalliseksi myös siksi, että se saattaisi ohjata toimintaa keskittymään määräaikojen seurantaan ja niiden täyttämiseen työn sisällön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kiireellisyyden määrittelyn arvioitiin myös olevan ongelmallista. Koulujen ja oppilaitosten lisähenkilöstön töiden järjestely lukuvuosien ulkopuolella katsottiin sen sijaan onnistuvan. He voisivat esimerkiksi toimia sijaisina kuntien sosiaalitoimessa kesällä. Koko maassa tarvittaisiin Kuntaliiton selvityksen perusteella vähintään 14,9 miljoonaa euroa arviolta 309 kuraattorin lisäpalkkaukseen ja noin 16 miljoonaa euroa arviolta 280 psykologin lisäpalkkaukseen. Lisäksi tarvittaisiin noin 1,6 miljoonaa euroa hal- 3

5 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen linnollisiin ja muihin yleiskustannuksiin lisähenkilöstön osalta. Yhteensä kustannukset kunnille olisivat 34 miljoonaa euroa. Edellä olevasta kustannusarviosta puuttuvat sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavien vastaavien kuraattorien palvelut, jotka kunnalla olisi myös velvollisuus järjestää kaikille kunnassa oleville oppilaitoksille. Vastaavien kuraattorien määrällistä tarvetta ei pystytty arvioimaan, koska hallituksen esityksestä puuttuu kuvaus siitä, mitkä vastaavien kuraattorien tehtävät olisivat. Ammattiryhmää ei ole tällä hetkellä olemassa, joten ei voida hyödyntää aiempia tehtävänkuvia. Vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämiseen ei ole varattu hallituksen esityksessä valtionosuutta. Kyselyn perusteella kunnat eivät pysty järjestämään tätä palvelua ilman huomattavaa lisähenkilöstön palkkaamista. Lisäkustannus tästä olisi kunnille arviolta 16 miljoonasta eurosta ylöspäin. Hallituksen esityksessä on varauduttu vuodesta 2015 lukien kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisen laajentamisesta toiselle asteelle 26,2 miljoonan euron vuosikustannuksiin, josta kunnille osoitettava valtion osuus olisi 13,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kokonaiskustannus olisi hallituksen esityksen mukaisesti 10,9 miljoonaa euroa ottaen huomion lain voimaantulo Tästä 5,45 miljoonaa euroa olisi kunnille uudesta tehtävästä järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä 3 miljoonaa euroa lain toimeenpanosta ja muista järjestelyistä. Vastaajat arvioivat toimeenpanon tuottavan kunnille kustannuksia huomattavasti enemmän kuin lakiesityksessä on arvioitu. Kuntaliitto toteaa, että lain kustannusvaikutusarvio on selvästi liian alhainen ja laki toteutuessaan tuottaa kunnille huomattavasti enemmän kustannuksia kuin on arvioitu. Lisä- ja laajenevat tehtävät ilman täysimääräistä valtionosuuskompensaatiota tulevat kunnille kestämättömiksi nykyisessä tilanteessa, jossa valtionosuuksia leikataan. Kuntaliitto edellyttää, että kunnille osoitetaan valtion rahoitusosuutena todelliset kustannukset, joita uudistus aiheuttaa, kuitenkin vähintään yli puolet, kuten hallitusohjelmassa on sitouduttu. Näin toimittiin esimerkiksi vanhuspalvelulakia säädettäessä. Kuntaliitto edellyttää että valtion rahoitus tulee lisätä peruspalvelujen valtionosuuksiin kokonaisuutenaan korottamalla valtionosuusprosenttia. Kuntaliitto ei hyväksy menettelyä, että osa valtion rahoituksesta olisi avustuksena määräajan jaettavaa rahaa. Näin ollen psykologipalvelujen laajentamisesta toiselle asteelle, vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämisestä ja määräajoissa toteutettavista palveluista tulee Kuntaliiton mielestä luopua. 4

6 1 Selvityksen taustaa Eduskunnalle kesäkuussa annetussa hallituksen esityksessä (HE 67/2013 vp) esitetään, että oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämisvelvollisuus säädettäisiin oppilaitoksen sijaintikunnalle. Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia kunnan toimintaan ja talouteen. Kunnan velvollisuus kattaisi perusopetuslain mukaisessa opetuksessa (esi- ja perusopetus sekä muu perusopetuslain mukainen opetus) kunnan koulujen oppilaat. Yksityiset ja valtion koulut järjestäisivät palvelut omille oppilailleen. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa kunnalla olisi velvollisuus järjestää palvelut kaikkien sen alueella sijaitsevien oppilaitosten (kunnan, kuntayhtymän, yksityisen ja valtion ylläpitämät) opiskelijoille. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluina kunnalla olisi velvollisuus järjestää vastaavan kuraattorin palvelut ja kuraattori- ja psykologipalvelut. Vastaavalla kuraattorilla tulisi olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus, kuraattorilla sosiaaliohjaajan kelpoisuus ja psykologilla psykologin kelpoisuus. Oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön mitoitukseen vaikuttavat myös ehdotetut palvelujen saamisen määräaikaa koskevat säännökset. Oppilaalla tai opiskelijalla olisi oikeus saada henkilökohtainen palvelu viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä oppilaan/opiskelijan pyynnöstä lukien. Kiireellisissä tapauksissa vastaanotto tulisi järjestää samana tai seuraavana työpäivänä. Myös ehdotetut kolme eri moniammatillista työryhmää tulisivat työllistämään oppilas- ja opiskeluhuollon henkilöstöä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat kunnan järjestämisvelvollisuuteen jo nyt, eikä siihen ole esitetty muutoksia. Esityksen mukaan laki tulisi voimaan , jolloin kunnalla tulisi olla kaikki lain tarkoittamat palvelut tarjolla. Hallituksen esityksessä on varauduttu vuodesta 2015 lukien kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisen laajentamisesta toiselle asteelle 26,2 miljoonan euron vuosikustannuksiin, josta kunnille osoitettava valtion osuus olisi 13,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 kokonaiskustannus olisi 10,9 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus olisi 5,45 miljoonaa euroa, ottaen huomion lain voimaantulo kesken vuotta. Esityksellä tulisi olemaan vaikutuksia kunnan lastensuojeluun. Esityksen mukaan tarkoituksena on, ettei sosiaalityön osaaminen rajoittuisi pelkästään lastensuojeluasiakkaiden käyttöön, vaan olisi tarpeen mukaan käytettävissä jokaisen oppilaitoksen opiskeluhuollossa. HE:n perusteluissa todetaan, että vastaavan kuraattorin tehtävät voivat hoitaa kunnassa jo olevat sosiaalityöntekijät. Lakiesityksessä on arvioitu, että määräajat henkilökohtaisen keskustelun järjestämiseksi kuraattorin ja psykologin kanssa aiheuttaisivat kunnalle lisäkustannuksia. Lisäkustannukset on suunniteltu rahoitettavan siten, että kuntien lastensuojelussa jätet- 5

7 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen täisiin tekemättä arviolta lastensuojelutarpeen selvitystä sillä perusteella, että ennen selvityksen tekemistä voitaisiin katsoa opiskeluhuollon tukitoimet riittäviksi ja lastensuojelutarpeen selvitys voitaisiin jättää tekemättä. Selvitystarpeen vähenemisestä aiheutuva kustannussäästö olisi arviolta 3,6 miljoonaa euroa, jolla katettaisiin määräaikojen noudattamisessa tarvittavat 25 koulupsykologin ja 45 koulukuraattorin palkkakulut. Vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia tehtiin lapsesta ja heistä 46 prosentin osalta ( lasta) tehtiin myös lastensuojelutarpeen selvitys. Näin ollen ehdotus sisältää ajatuksen, että kunnissa tehtäisiin lastensuojelutarpeen selvitys arviolta vain noin lapsen osalta vuosittain. 6

8 2 Kysely eräille kunnille ja kuntayhtymille opiskeluhuollon vaikutuksista Kuntaliittoa kiinnosti erityisesti se, miten kunnat arvioivat olevan mahdollista saada hankittua tarvittava lisätyövoima työmarkkinoilta, järjestää vastaavan kuraattorin palvelut kaikille oppilaitoksille, toteuttaa kuraattori- ja psykologipalvelut esitetyissä määräajoissa ja vähentää lastensuojelutarpeen selvitysten määrää 9 000:lla. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö ja sosiaali- ja terveysyksikkö toteuttivat yhteistyössä kyselyn asian selvittämiseksi kunnissa. Kysely lähetettiin 27 kuntaan ja 10 kuntayhtymään elokuussa Vastauksia saatiin 17 kunnalta ja neljältä kuntayhtymältä. Vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien alueella asui asukasta. Vastaajat painottuvat suuriin kaupunkeihin, joissa on jo panostettu opiskeluhuollon palveluihin johtuen siitä, että niissä on paljon oppilaitoksia. Kysely voi siten antaa liian optimistisen kuvan lisäresurssien tarpeesta. Toisaalta monissa pienissä kunnissa on vähän opiskeluhuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvia oppilaitoksia ja sitä kautta vähemmän palveluntarvetta. Kyselyn perusteella voidaan kuitenkin tehdä suuntaa antavia arvioita lisäresurssin tarpeesta koko maassa suhteuttamalla vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien väestöpohja koko maan väestöpohjaan. Kyselyyn vastanneet tahot olivat: Espoon sivistystoimi, suomenkielinen tulosyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) Helsingin opetusvirasto Hämeenlinnan kaupunki Jyväskylän kaupunki Kokkolan sosiaali- ja terveysvirasto Kouvolan kaupunki Kuopion kaupunki Lahden kaupunki Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimi Perusturvakuntayhtymä Karviainen Pieksämäen perusturva/perhepalvelut Porvoon kaupunki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 7

9 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Rovaniemen kaupunki sosiaalitoimi Salon kaupunki Suomussalmen kunta Tampereen kaupunki / Tilaajaryhmä / Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Vantaan kaupunki/ Sosiaali- ja terveystoimi/ Perhepalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Kyselylomake lähetettiin kuntien sivistystoimeen ja sosiaalitoimeen. Vastaajatahot saivat lyhyen webropol-muotoisen kyselylomakkeen ja linkin hallituksen esitykseen. Heitä pyydettiin vastaamaan kyselyyn yhteistyössä siten, että kustakin kunnasta palautettaisiin yksi vastauslomake. Kuntayhtymiin suunnattu kysely lähetettiin lastensuojelusta vastaaville johtaville viranhaltijoille. Vastaajina toimivat opetus- ja sivistystoimen osalta sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, opetusviraston kehittämispäällikkö, koulun sosiaalityön esimies, johtava koulupsykologi ja hyvinvointipalvelujen toimialalta hyvinvointipäällikkö ja kasvun ja oppimisen tuen johtaja. Sosiaali- ja terveystoimesta vastaajina toimivat kaksi toimialajohtajaa, sosiaali- ja terveysjohtaja, kaksi lasten ja nuorten palvelujen johtajaa, perhepalvelujohtaja, lastensuojelutyön tulosyksikköjohtaja, sosiaalipalvelujen vastuualuejohtaja, sosiaalityön päällikkö, kaksi palvelupäällikköä ja lastensuojelutyön johtaja. Muina vastaajatahoina olivat tilaajapäällikkö ja lasten ja nuorten kasvun tukemisen suunnittelija. 8

10 3 Vastaajien yleisiä huomioita hallituksen esityksestä 3.1 Vastaajien myönteiset huomiot Lakiesityksen hyvänä puolena nähtiin se, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa, mukaan lukien toisen asteen koulutus, ohjataan lailla ja painopistettä siirretään ehkäisevään suuntaan. Myös kouluyhteisön merkityksen korostaminen vaikeuksien ehkäisemisessä ja oppilaiden tukemisessa koettiin hyväksi. Tavoite oppilashuollon toiminnan kehittämiseksi, yhteistyön jalostamiseksi ja lasten ja nuorten kokonaisvaltainen ajattelu palveluiden tarvitsijoina ilman hallintokuntien rajoja nähtiin oikeansuuntaiseksi ja tärkeäksi. 3.2 Riskinä liiallinen siirtyminen sosiaalityön suuntaan ja koulun vastuunoton väheneminen Hallituksen esityksen katsottiin jättävän huomiotta, että oppilashuollolla on oma asemansa myös opetuslainsäädännössä. Mikäli opiskelijahuoltoa katsotaan vain sosiaalihuollon lainsäädännön linssien läpi, opiskeluhuollon tehtävistä näkyy vain puolet. Tämä kysymys on oleellinen opetuksen järjestämisen tarkoitukseen liittyvä asia eikä vain lastensuojelullinen. Riskinä on, että lakiesitys sellaisenaan saattaa siirtää oppilas- ja opiskelijahuollon painopistettä niin paljon sosiaalityön suuntaan, että kasvatuksellisen tehtävään ja oppilaitosten toimintakulttuuriseen kehittämiseen jää aukko. 3.3 Psykologi- ja kuraattoripalvelut Suunnitelmaa antaa vastaavan kuraattorin tehtävät jo kunnissa oleville sosiaalityöntekijöille tehtäväksi ei pidetty kovinkaan toteuttamiskelpoisena. Riskinä on, että heikennettäisiin sosiaalityön, erityisesti lastensuojelunsosiaalityön lakisääteisiä tehtävien hoitoa kunnissa. Kuraattorin ja vastaavan kuraattorin työn erottamista toisistaan pidettiin hankalana. Määräaikoja kuraattori- ja psykologipalveluihin pääsyyn toivottiin lain voimaantulovaiheessa, mikäli laki tulee tältä osin myös voimaan, tavoitteellisiksi ja niitä toivottiin täsmennettävän myöhemmin johtuen kuntien resurssitilanteesta. 9

11 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 3.4 Kustannukset, voimaantulo ja järjestämisvastuu Lain toimeenpanon arvioitiin tuottavan kunnille kustannuksia huomattavasti enemmän kuin lakiesityksessä on arvioitu. Suunniteltu voimaantuloajankohta on ongelmallinen kuntien näkökulmasta, koska kuntien talousarvioraamit ensi vuodelle on jo tehty. Lakiesityksen arvioit lastensuojelun kustannusten ja erikoissairaanhoidon kustannuksia vähentävästä vaikutuksesta arvioitiin olevan ylimitoitettuja. Vaikutuksia arvioitiin voitavan odotella joka tapauksessa viiveellä, mutta huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin esityksessä on arvioitu. Hallituksen esityksen arviota rahoittaa kiireellisesti ja määräajoissa toteutettavien kuraattori- ja psykologipalvelujen lisähenkilöstön palkkausta vähentämällä kunnissa tehtävien lastensuojelutarpeen selvitysten määrään noin 9 000:lla ei pidetty oikeana. Huolellisen lastensuojelutarpeen selvityksen katsottiin voivan johtaa siihen, ettei muita lastensuojelun toimia enää tarvittaisi, vaan selvitysvaihe olisi itsessään perheelle riittävä lastensuojelun tukitoimi. Yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että koulujen henkilöstö koulutetaan uuteen lainsäädäntöön ja uusiin käytäntöihin. Ratkaisu koulupsykologi- ja kuraattoripalvelujen hallinnollisesta sijoittamisesta toivottiin säilytettävän jatkossakin kunnilla. Palvelujen järjestämisvastuita kuntien ylläpitämien, valtion ja yksityisten omistamien oppilaitosten osalta pidettiin epäselvinä laissa ja sen perusteluissa. Toisen asteen opiskeluhuollon järjestäminen sijaintikunnan vastuulla katsottiin olevan ongelmallinen, koska monissa kunnissa opetuksen järjestämisvastuu on jaettu useammalle koulutuksenjärjestäjälle (kunta, kuntayhtymä, yksityinen). 10

12 4 Tarvittavan lisähenkilöstön määrä Kysymys 1: Kunnassamme pystytään järjestämään kuraattori- ja psykologipalvelut oppilaitoksille ilman lisäkustannuksia ja -henkilöstöä. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Jos vastasitte ei, arvioikaa kuinka monta työntekijää tarvitsisitte lisää. Yksi reilusti alle asukaan kunta, jossa oli yhteensä seitsemän opiskeluhuoltolain soveltamisalan piiriin kuuluvaa oppilaitosta, arvioi pystyvänsä järjestämään ehdotetut palvelut ilman lisäresurssia. Kaikki muut vastaajatahot arvioivat tarvitsevansa lisähenkilöstöä. 4.1 Vastaavat kuraattorit Vastaajien määrä: 19 Esitetty kelpoisuus on sosiaalityöntekijän koulutus Vastaajien mukaan vastaavien kuraattorien määrällistä tarvetta ei voida arvioida, koska hallituksen esityksestä puuttuu vastaavien kuraattoreiden tehtävänkuvaus. Sosiaalityöjohtoista opiskeluhuoltoa ei pidetty hyvänä, vaan todettiin, ettei ole tarvetta rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päälle katsojaa opiskeluhuollolle. Vastaavien kuraattorien palkkaamisen arveltiin lisäävän yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle. Kuntatyönantajat arvioi pyynnöstä vastaavien kuraattorien lisäpalkkauksesta kertyviä kustannuksia kunnille keväällä 2013 sillä oletuksella, että jokaiseen kuntaan (316) tarvittaisiin yksi sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaava henkilö hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä oppilaitoksissa. Arvio tehtiin sosiaalityöntekijän ansiotason ja vastaavan sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan. Vastaavan sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan kunnille kertyvä kustannus olisi noin 18,1 miljoonaa euroa vuodessa ja sosiaalityöntekijän ansiotason mukaan noin 16,4 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät 11

13 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen vain palkkakustannukset sivukuluineen, ei esimerkiksi tila- laite-, matka- tai muita hallinnollisia lisäkustannuksia. On todennäköistä, että yksi vastaava kuraattori jokaisessa kunnassa ei riittäisi, sillä 99 kunnassa on opiskeluhuoltolain piirissä olevia oppilaitoksia 10 tai enemmän. Näistä kunnista 18 on sellaisia, joissa on 30 tai sitä enemmän oppilaitoksia. Enimmillään yhdessä kunnassa oli 147 peruskoulua, lukiota tai ammatillista oppilaitosta. Vastaajien näkemyksiä: On mahdoton arvioida, koska tehtävänkuvat ja vastuut ovat määrittelemättä (kuraattori ja vastaava kuraattori). Emme näe mielekkäänä rakentaa sosiaalityöstä jonkinlaista päällekatsojaa. Kyseinen rakenne luultavasti lisäisi vain yhden byrokratiaportaan ilman näkyvää hyötyä opiskelijahuollolle tuoden samalla koululle nykyistä enemmän moniammatillisuutta. Lailla normitettua rakennetta, jossa sosiaalityö johtaisi tai vastaisi kuraattori- ja opiskeluhuoltotyöstä emme pidä hyvänä. Moniammatillisuus on toki hyvä asia kohtuudella. Katsomme nyt oltavan aika optimissa. Mikäli esityksellä yritetään ratkaista lastensuojeluun ja sen mitoitukseen nykyisin liittyviä haasteita voi uhkakuvana pitää, ettei välttämättä lopulta ole enää toimivaa opiskelijahuoltoa. Mielestämme ajatus sosiaalityön ohjaamasta oppilashuoltotyöstä ei sovi lukiokoulutukselle annettuun tehtävään. Tällä hetkellä kaupungin lukiot tuottavat opiskelijahuoltopalvelut osana akateemispsykososiaalista kokonaisuutta, jolla on varmistettu lukioiden hyvät tulokset ja vaikuttavuus elämänhallinnan taidoissa. Samoin esityksessä ehdotettu rakenne, jossa opiskelijahuoltoryhmä vastaisi useasta koulusta, ei ole relevantti perustehtävään nähden. Tällä hetkellä jokaisessa lukiossa ja ammattikoulutuksen kuntayhtymän toimipisteissä toimivat omat oppilashuoltoryhmät, jotka vastaavat paikalliseen tarpeeseen. Tämä varmistaa opiskelijoiden kokonaisvaltaisen niin akateemisen kuin psykososiaalisen kehittymisen tukemisen. Sosiaalityön vastaava kuraattori, joka ei olisi sivistystoimen henkilökuntaa, on vieras ajatuksena. Samoin ajatus normeerata AMK-tutkinto kuraattorityöhön riittäväksi laskisi tällä hetkellä kaupungin kuraattoreiden koulutustasoa emmekä voi pitää tällaista suuntausta kannatettavana. Sivistystoimena uskomme kuitenkin koulutuksen tuovan osaamiseen lisäarvoa ja siksi haluamme myös jatkossa säilyttää nykyisen kaltaisen rakenteen jossa laillistetut psykologit kelpaavat koulupsykologeiksi ja ylempi korkeakoulutaso riittää koulukuraattorin pätevyydeksi. 12

14 4.2 Koulukuraattorit Esitetty kelpoisuus sosiaaliohjaajan koulutus Kyselyyn vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä tarvittaisiin vastaajien arvion mukaan 139 kuraattoria lisää. Yksi kunta ei pystynyt arvioimaan kuraattorien lisätarvetta. Kuraattorin keskimääräinen kokonaisansio kokoaikatyössä oli lokakuussa 2011 Kuntatyönantajilta saadun tiedon mukaan euroa. Kun tähän kokonaisansioon lisätään raamisopimuksen mukaiset korotukset , saadaan kuraattorin keskimääräiseksi ansiotasoksi tällä hetkellä euroa. Vuositason työvoimakustannus saadaan lisäämällä lomaraha ja kuntatyönantajan eläkevakuutus- ja muut sosiaalivakuutusmaksut keskimäärin 30 prosenttia. Yhden kuraattorin työvoimakustannus on tällä hetkellä euroa vuodessa. Kyselyyn vastanneissa 17 kunnassa ja neljässä kuntayhtymissä tarvittaisiin noin 6,7 miljoonaa euroa 139 kuraattorien lisäpalkkaukseen. Väestöpohjaan suhteutettuna koko maassa tarvittaisiin 309 kuraattoria lisää, mikä tarkoittaisi 14,9 miljoonan euron kustannusta kunnille työvoimakustannuksina. Hallinto- ja muiden yleiskustannusten määräksi voidaan arvioida vähintään 10 prosenttia, mikä nostaa kustannusta 1,5 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset olisivat 16,4 miljoonaa euroa. 4.3 Psykologit Kyselyyn vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä tarvittaisiin vastaajien arvion mukaan 126 psykologia lisää. Psykologin keskimääräinen kokonaisansio kokoaikatyössä oli lokakuussa 2011 Kuntatyönantajilta saadun tiedon mukaan euroa. Kun tähän kokonaisansioon lisätään raamisopimuksen mukaiset korotukset , saadaan psykologin keskimääräiseksi ansiotasoksi tällä hetkellä euroa. Vuositason työvoimakustannus saadaan lisäämällä lomaraha ja kuntatyönantajan eläkevakuutus- ja muut sosiaalivakuutusmaksut keskimäärin 30 prosenttia. Näin ollen yhden psykologin työvoimakustannus on tällä hetkellä euroa vuodessa. Kyselyyn vastanneissa 17 kunnassa ja neljässä kuntayhtymissä tarvittaisiin noin 7,2 miljoonaa euroa 126 psykologin lisäpalkkaukseen. Väestöpohjaan suhteutettuna koko maassa tarvittaisiin 280 psykologia lisää, mikä tarkoittaisi 16 miljoonan euron kustannusta kunnille työvoimakustannuksina. Hallinto- ja muiden yleiskustannusten määräksi voidaan arvioida vähintään 10 prosenttia, mikä nostaa kustannusta 1,6 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset olisivat 17,6 miljoonaa euroa. Kuraattori- ja psykologipalvelujen laajentamisesta toiselle asteelle kertyisi kunnille vähintään noin 34 miljoonan euron kustannukset. Tästä summasta puuttuvat vastaavan kuraattorin palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. 13

15 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 5 Työvoimatilanteen vaikutukset Kysymys 2. Tarvitsemamme lisähenkilöstö on saatavissa työmarkkinoilta. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Yhdeksän kuntaa arvioi saavansa tarvittavat kuraattorit ja psykologit rekrytoitua työmarkkinoilta ja 11 kuntaa arvioi, ettei tarvittava työvoima ole saatavissa työmarkkinoilta. Useissa vastauksissa kiinnitettiin huomiota vaikeuteen saada rekrytoitua psykologeja. Myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden rekrytointi tuotti ongelmia vastanneissa kunnissa. Kahden ammattiryhmän vahvistamisen pelättiin myös vähentävän joidenkin muiden, kuten kouluavustajien ja perhetyöntekijöiden rekrytointia kunnissa. Vastaajien näkemyksiä: Psykologien rekrytointiongelmat ovat alueellamme jo nyt merkittäviä. Koulupsykologin tehtäviin on vaikea rekrytoida päteviä, koska alueella ei ole alan työntekijöitä vapaana. Mielestämme koulukuraattori ja -psykologityön tulee keskittyä koululla tapahtuvaan opiskelijoiden tukemiseen. Lastensuojelu on erillinen tehtävä, jota ei voi kytkeä oppilashuoltoon. Hyvin toimiva oppilashuolto tuottaa perheille ennalta ehkäisevää tukea joka voi vähentää sitä kautta lastensuojelun tarvetta - on siis ennalta ehkäisevää lastensuojelua. Panostaminen kahden henkilöstöryhmän rekrytointiin voi myös johtaa kunnissa säästämiseen muista lapsia ja perheitä tukevista välttämättömistä palveluista, esimerkiksi kouluavustajat, perhetyöntekijät jne. Sosiaalityöntekijän toimiin on ollut vaikea rekrytoida työntekijöitä ja siksi on ollut hyvä, että kuraattorin tehtäviä voi hoitaa sosionomi AMK-koulutuksella. 14

16 6 Vastaavan kuraattorin tehtävien hoito Kysymys 3. Yhdennettyä sosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät voivat ryhtyä hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä kuntamme oppilaitoksissa. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 4. Lastensuojelussa työskentelevät sosiaalityöntekijät voivat ryhtyä hoitamaan vastaavan kuraattorin tehtäviä kuntamme oppilaitoksissa. Vastaajienmäärä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Ehdotus siitä, että vastaavan kuraattorin tehtäviä voisivat ryhtyä hoitamaan jo kunnassa olevat sosiaalityöntekijät joko lastensuojelussa tai yhdennetyssä sosiaalityössä ei saa juurikaan tukea kyselyyn vastanneilta tahoilta. Sen arvioitiin voivan toteutua yhdessä kunnassa, jossa sosiaalityö oli eriytetty siten, että lastensuojelun sosiaalityössä oli omat sosiaalityöntekijät. Kysymys on ennen kaikkea siitä, ettei nykyisestä sosiaalityön resurssista voi irrottaa työpanosta oppilaitoksille heikentämättä olennaisesti sosiaalityön, kuten lastensuojelun lakisääteisten tehtävien hoitamista. 15

17 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Vastaajien näkemyksiä: Mitä käytännössä tarkoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijän toimiminen vastuukuraattorina? Osa-aikaisesti? Laskelmat lastensuojelutarpeen selvitysten vähenevistä määristä ovat vaikuttavia, mutta epäilen realistisuutta käytännössä. Jo nyt selvitystyötä tehdään ottaen mukaan nuorisotyön ja koulujen sosiaaliohjaajien työpanokset esimerkiksi "Omin Jaloin-mallia" käyttäen. Vaikutukset lastensuojelutarpeen selvitystyömääriin akuuttitiimissämme ovat vähäiset, toki arvokasta ja oppilaan kannalta oikeanlaista. HE:n ajatus siitä, että lastensuojelun osaamista viedään kouluihin ja oppilaitoksiin esimerkiksi siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä toimii vastaavana kuraattorina, on ok. Ongelma on kuitenkin se, että nykyisestä lastensuojeluresurssista ei voi irrottaa työpanosta tähän ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Jos koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon resurssit todella merkittävästi kasvaisivat niin todennäköisesti osa nyt lastensuojeluun ohjautuvista lapsista ja nuorista tulisi hoidettua perustasolla ilman lastensuojeluun ohjautumista. Tätä kautta lastensuojelutarpeen selvitysten ja lastensuojelun asiakkuuksien määrä voisi jonkin verran vähentyä, mutta ei suurta määrää. Vastaava kuraattori aiheuttaa ongelmia. Oppilashuollossa ei välttämättä ole sosiaalityöntekijän kelpoisuudella olevia työntekijöitä eikä ole realistista olettaa, että isommissa kunnissa aikuissosiaalityön tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöille sälytettäisiin oppilashuollon vastaavan kuraattorin tehtäviä. Tällä hetkellä lastensuojeluun on äärimmäisen vaikeaa rekrytoida muodollisesti päteviä sosiaalityöntekijöitä tekemään lakisääteistä lastensuojelua, joten lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden resurssia ei ole mahdollista irrottaa lakisääteisistä lastensuojelun tehtävistä. Lastensuojelun lakisääteisistä määräajoista selviäminen edellyttää vähintään nykyisen sosiaalityöntekijäresurssin ylläpitämistä. 16

18 7 Määräajat Kysymys 5. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja ja vastaavan kuraattorin palveluja on tarpeen järjestää määräaikojen puitteissa ja tarvittaessa kiireellisenä. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 6. Voimme työllistää kyseiset koulujen ja oppilaitosten toimintaan tarkoitetut ammattihenkilöt myös kesäloman ja muiden keskeytysten aikana. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Palvelujen järjestämiselle kiireellisenäkin nähtiin olevan tarpeita. Niitä kerrottiin järjestettävän kiireellisesti jo tälläkin hetkellä. Palveluun pääsyn toteuttaminen tiukkojen määräaikojen puitteissa nähtiin ongelmalliseksi, koska se ohjaisi toimintaa keskittymään määräaikojen seurantaan ja niiden täyttämiseen työn sisällön kannalta epätarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntien realistista mahdollisuutta järjestää palvelut eritetyissä määräajoissa epäiltiin suuresti. Sitä pidettiin jopa utopistisena. Kiireellisissä asioissa katsottiin olevan tärkeää, että oppilas voi keskustella aikuisen kanssa, kuraattorin tai psykologin ammattinimikkeen tuomaa lisäarvoa tässä tilanteessa epäiltiin. 17

19 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen Katsottiin, että mikäli laki tulee esitetyssä muodossa voimaan, kuntiin tarvitaan myös päivystysjärjestelmä oppilashuoltoon ja tietojärjestelmä, joka soveltuu määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Kiireellisyyden määrittelyn arvioitiin myös olevan ongelmallista. Kaksi suurta ja yksi keskisuuri kaupunki erittelivät vastauksissaan, minkä verran tarvittaisiin lisäresurssia määräaikojen vuoksi myös esi- ja perusopetuksessa. Näissä kolmessa kunnassa tarvittaisiin 23 psykologia ja 22 kuraattoria lisää. Koko maan tarpeeseen hallituksen esityksessä arvioidut 25 koulupsykologia ja 45 kuraattoria eivät näin ollen riittäisi. Koulujen ja oppilaitosten lisähenkilöstön töiden järjestely lukuvuosien ulkopuolella katsottiin sen sijaan onnistuvan. He voisivat esimerkiksi toimia sijaisina sosiaalitoimessa. Vastaajien näkemyksiä: Jos hallituksen esitys hyväksytään laiksi, kuntiin on luotava jonkinlainen päivystysjärjestelmä myös oppilashuoltoon. Samoin on muokattava tietojärjestelmät vastaamaan määräaikojen toteuttamisen ja seurannan tarpeisiin. Haasteena on kiireellisiin tapauksiin vastaaminen. Henkilöstöresurssin lisääminen niin, että joka koululla olisi tarvetta vastaavasti päivittäin käytettävissä oppilashuoltona kuraattorin/psykologin palvelut tuntuu tällä hetkellä utopistiselta. Näemme tarpeellisena sen, että tarvittaessa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja on saatava kiireellisenä. Sen sijaan kaikkeen toimintaan tiukkojen määräaikojen säätäminen on ongelmallista, sillä se ohjaa toimintaa keskittymään niiden seurantaan ja täyttämiseen työn sisällön kannalta myös epätarkoituksenmukaisella tavalla. Määräajat ovat palveluiden järjestämisen kannalta tarpeen, mutta kuntien mahdollisuudet palveluiden järjestämiseen ovat rajalliset. Ilman määräaikojakin psykologin ja kuraattorin palveluita järjestetään kiireellisenä jo nyt. Määräaikojen toteuttaminen oppilas- ja opiskelijahuollossa herättää monia epäselviä kysymyksiä. Kiireellisiä jatkohoitopaikkoja pitäisi olla riittävästi koulun ulkopuolella. Kiireellisyyden määrittäminen voi tuottaa ongelmia. Kuka määrittelee kiireellisyyden asteen ja millä kriteereillä? Kokemuksen perusteella sellaisia kiireellisiä asioita, joissa pitää vastaanotolle päästä saman tai seuraavan päivän aikana, on vähän. Kiireellisissäkin asioissa lapselle tai nuorelle voi olla riittävä tuki, kun hän voi keskustella asiasta jonkun aikuisen kanssa. Tuoko kuraattorille tai psykologille pääsy asiaan lisäarvoa? Ammattinimikkeellä akuutissa tilanteessa ei ole suurta merkitystä. 18

20 Lakia tulee toki noudattaa sitten kun se tulee voimaan, mutta siihen tulossa olevat aikarajat ovat kohtuuttomat tiukat eikä kunnissa ole rekrytoitavissa ammattilaisia vastaamaan siihen kysyntään. Kokemuksen mukaan nykyisellä resurssilla voidaan reagoida kiireelliseen tarpeeseen viikon sisällä. Tämä on kuitenkin vaatinut sen, että ei- kiireellisiä (esimerkiksi osa psykologin tutkimuksista) on mahdollista siirtää odottamaan vapautuvia aikoja. Oppilashuollon ammattitaitoiset työntekijät osaavat arvioida, milloin lapsen ja perheen on mahdollista odottaa palveluun pääsyä hetken. Sinällään on tarpeen selkeyttää ja määritellä palveluun pääsyä. Aiheuttaako lain mahdollinen seitsemän päivän määräaika sen, että ensimmäinen aika järjestetään määräajan puitteissa, mutta varsinainen työskentely alkaa myöhemmin vrt. hoitotakuu erikoissairaanhoidossa? Määräajat arveluttavat resurssinäkökulmasta, vaikka asiakasnäkökulmasta olisi hyvä. Työntekijäkohtainen oppilasmäärä tulee olla sekä kuraattoreilla että psykologeilla määritelty, jotta määräaikoihin päästään. Tarve vaihtelee perusopetuksen ja II asteen välillä, esimerkiksi perusopetuksessa max. 800 oppilasta / työntekijä on ehdoton minimi 2. Määräajat oppilaan/vanhemman pääsylle työntekijän luokse ovat hyvä tavoite ja yksi yhteen jo sosiaalitoimessa vaadittaviin. Kasvatus- ja opetustoimen edustajan mukaan tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää lisähenkilöstöä. Nykyisellään ei pystytä vastaamaan tähän vaateeseen. 19

21 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 8 Kunnissa jo nyt työvoimavajetta ja eläkepoistuma verottaa työvoimaa KT Kuntatyönantajat teki yhteistyössä Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatilanteesta loppuvuodesta Tuolloin selvitettiin myös psykologien, koulukuraattorien ja sosiaalityöntekijöiden työvoimatilannetta ja henkilöstövajausta. Selvityksen mukaan kunnissa ja kuntayhtymissä oli vajausta psykologeista noin 100 henkilöä eli keskimäärin 6 prosenttia vakansseista oli hoitamatta. Pätevää henkilöstöä ei ole riittävästi saatavissa. Työvoiman saatavuusongelmat vaihtelivat eri puolilla Suomea, maakunnittain tarkasteltuna 0 29 prosenttia. Työvoimavaje koulukuraattoreissa oli noin 3 prosenttia. Alueellinen vaihtelu oli pienempi kuin psykologeilla. Kyselyssä oli ensimmäistä kertaa mukana erillinen kysymys lastensuojelun osalta sosiaalityöntekijöiden, sosiaaliohjaajien ja lähihoitajien (tms. vastaava hoitaja lastensuojelussa) työvoimatilanteesta. Tulosten mukaan lastensuojelussa oli vuonna 2012 kokonaan hoitamatta olevia sosiaalityöntekijän vakansseja sosiaalityöntekijöiden osalta 11 prosenttia, sosiaaliohjaajien osalta 2,5 prosenttia ja lähihoitajien osalta 7,8 prosenttia. Kokonaan hoitamatta olevista oli vähennetty ne, joihin ei ollut tarvetta palkata ketään. Lastensuojelun työvoimassa on siis kyselyn mukaan vajetta 2,5 prosentista 11,0 prosenttiin. Kuntaliiton tekemän lastensuojelun kuntakyselyn (Puustinen-Korhonen, 2013) mukaan kuntien lastensuojelussa oli täysin riittävästi sosiaalityön kelpoisuusehdot omaavien sosiaalityöntekijöiden työpanosta vain 25 prosentissa kunnista. Kunnissa ei ole riittävästi sosiaalityön resurssia nykyistenkään tehtävien hoitamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on selvityksessään Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle työvoimatarpeen ja -tarjonnan kehitys vuoteen 2025 (2012) todennut, että sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes työllistä, 16 prosenttia kaikista työllisistä. Alalla on keskimääräistä vanhempi työvoiman rakenne, yli 50-vuotiaita on 37 prosenttia, mikä merkitsee lähitulevaisuudessa keskimääräistä suurempaa poistumaa eläkkeelle jäämisen johdosta. Yhtä aikaa kasvaa myös palvelujen tarvitsijoiden määrä erityisesti iäkkäimpien vanhusikäluokkien kasvaessa. Työvoiman tarvelaskelmat perustuvat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen esittämään tavoiteskenaarioon, mikä olettaa että palveluntarve myöhentyy noin viidellä vuodella, työn tuottavuus kasvaa prosentin vuodessa ja koulutuksen läpäisy ja työllistymiskertoimet nousevat. Vaikka kaikki nämä ehdot toteutuisivat, tulee sosiaali- ja terveysalalla olemaan vuoteen

22 mennessä ainakin työntekijän vaje. Näiden ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole realistista, joten työvoimavaje tulee olemaan suurempi. 21

23 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 9 Nopeasti heikentynyt kuntatalous pakottaa kuntia henkilöstösäästöihin jo nyt KT Kuntatyönantajien säästöselvityksen mukaan kunta-alalla arvioidaan säästettävän tänä vuonna henkilöstömenoista keskimäärin 2,9 prosenttia. Tämä on yli 600 miljoonaa euroa koko kunta-alan työvoimakustannuksista. Kunta-alan palkkasumma on henkilöstösivukuluineen tänä vuonna lähes 22 miljardia euroa. Säästötarvetta on lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan kunta-alan henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuonna. Lokakuussa 2012 kuntasektorilla työskenteli palkansaajaa eli henkilöä edellisvuotta vähemmän. KT:n ennusteen mukaan henkilöstömäärän arvioidaan laskevan vuoteen 2015 mennessä :een ja pysyvän tässä tasossa vuoteen Ottaen huomioon heikentynyt kuntatalouden tilanteen ja olemassa olevat työvoimavajeet ja eläkepoistuman vaikutuksen rekrytointimahdollisuuksiin, ei ole realistista olettaa, että kunnissa pystyttäisiin merkittäviin henkilöstömäärien lisäyksiin lähivuosina. 22

24 10 Lastensuojelutarpeen selvityksiin liittyvät näkemykset Kysymys 7. Arvio lastensuojelutoimenpiteiden tarpeellisuudesta voidaan tehdä jo ennen lastensuojelutarpeen selvityksen tekemistä ja näin ollen voidaan jättää tekemättä suuri määrä lastensuojelutarpeen selvityksiä. Vastaajien määrä: 22 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Kysymys 8. Lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen opiskeluhuollon palveluihin vedoten on ongelmallinen lastensuojelulain näkökulmasta. Vastaajien määrä: 23 Kyllä Ei Kysymys ei koske kuntaani Valtaosa vastaajista ei pitänyt suotavana eikä mahdollisena toimintatapaa arvioida lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta tekemättä sitä ennen lastensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojelua tulisi hoitaa asianmukaisesti eikä kikkailemalla. Suunnitelmia 23

25 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen rahoittaa määräajoissa toteutettavan opiskeluhuollon lisäresurssia lastensuojelun säästöillä pidettiin epärealistisena. Katsottiin, että kuraattorien ja psykologien määrän lisääminen myös lisäisi lastensuojeluilmoitusten ja tehtävien selvitysten määrää eikä suinkaan vähentäisi niitä. Riittävällä tuella peruspalveluissa, kuten opiskeluhuollossa, voitaisiin kuitenkin jonkin verran vähentää lastensuojelutoimien tarvetta. Tuhansien lastensuojelutarpeen selvitysten tekemättä jättäminen esitetyllä tavalla edellyttäisi lakimuutosta lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta koskevaan säätelyyn. Huolellisen lastensuojelutarpeen selvityksen katsottiin voivan johtaa siihen, ettei muita lastensuojelun toimia enää tarvittaisi, vaan selvitysvaihe olisi itsessään perheelle riittävä lastensuojelun tukitoimi. Vastaajien näkemyksiä: Kouluilla ja oppilaitoksilla työskentelevien oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisten työnkuva on hyvin erilainen kuin lastensuojelussa toimivien. Jotta em. väite voisi toteutua, koulukuraattorien ja -psykologien työnkuvaa tulisi uudistaa huomattavasti nykyisestä, minkä lisäksi lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuteen tulisi tehdä muutos. On lisäksi erittäin todennäköistä, että koulukuraattorien ja -psykologien määrän voimakas nostaminen tuottaisi nykyistä enemmän lastensuojeluilmoituksia ja lastensuojelutarpeen selvityksiä ei vähentäisi niitä. Arvioita voidaan tehdä, mutta usein ne nimenomaan johtavat virallisiin selvitysprosesseihin lapsen etuun perustuen. Varhainen havainnointi ja puuttuminen nopeuttavat lastensuojelun toimenpiteisiin pääsemistä. Lastensuojeluasiat hoidetaan asianmukaisesti, ei kikkailemalla. Lastensuojelulaki korostaa lastensuojeluselvitysten tärkeyttä ja sitä, että niitä tekevät lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä työpareineen. Selvitysten huolellinen tekeminen voi estää muiden lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutoimenpiteiden tarpeellisuuden arviointi on lastensuojeluselvityksessä tehtävä asia. Sitä ei voi siirtää. Oppilashuollossa ei voida ohittaa lastensuojelulain edellyttämiä prosesseja ja palveluita. Oppilashuolto vastaa peruspalveluissa tehtävästä työstä ja siellä tarjottavista tukitoimista. Kun ne eivät ole riittäviä, avataan lastensuojelun asiakkuus ja noudatetaan lastensuojelulakia eli lastensuojelun tarve arvioidaan lastensuojelussa. Oppilashuollon vahvistamisella tavoitellaan avun saamista peruspalveluissa, jolloin lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarve vähenee. Sitä kautta lastensuojelun tarpeen arvioinnit mahdollisesti aikaa myöten vähenevät. Lastensuojelun konsultoivia palveluita voidaan ja pitää toki oppilashuollossa käyttää ja niitä pitää sinne tarjota. 24

26 Ajatus rahoittaa oppilashuollon uusia tarpeita lastensuojelusta säästyvillä kustannuksilla ei vaikuta realistiselta. Painopisteen siirtäminen varhaisempaan vaiheeseen on kannatettava asia, mutta siirtymäaikana tarvitaan sekä varhaista työtä että korjaavaa työtä. Tällä hetkellä kunnilla on suuria vaikeuksia yltää lastensuojelun määräaikoihin eikä sieltä ole mahdollista irrottaa muualle resursseja. Nykytilanteessakin jo pyritään tekemään arviointia ja työskentelemään siten, että lastensuojelun tarvetta ei syntyisi eikä siten lastensuojelun tarpeen selvittämisen tarpeitakaan. Jo tällä hetkellä arviomme mukaan n. 3/4 koulun ilmoituksista on hyvin selvitetty ja johtavat kuitenkin lastensuojelun toimenpiteisiin. Mikäli oppilashuollolla olisi resursseja selvittää lapsen kotitilannetta ja vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä paremmin, voitaisiin joiltakin lastensuojelutarpeen selvityksiltä välttyä. Mikäli peruspalveluiden saatavuutta voidaan vahvistaa, niin viiveellä sillä on vaikutus lastensuojelun kuormittavuuteen. Tällä hetkellä toimialueellamme muilla toimijoilla on matala kynnys tehdä lastensuojeluilmoituksia ja yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten kanssa lapsiperheiden asioissa. Palvelujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta tulevaisuus näyttää minun mielikuvissani siltä, että palvelut räätälöidään asiakaskohtaisesti yhä enemmän verkostotyönä jalkautuen lapsen/nuoren kasvuympäristöön = koulumaailmaan. Oppilashuollon tulee selvittää lapsen tilanne mahdollisimman hyvin ja tarjota riittävät tukimuodot oppilaan tueksi. Jos nämä eivät riitä, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus ja selvittää lastensuojelun asiakkuuden tarve. Koululta tulleisiin lastensuojeluilmoituksiin suhtaudutaan vakavasti ja koulun oppilashuoltoryhmää pidetään hyvänä kumppanina lastensuojelun asiakkuuden hoitamisessa. Joissakin tapauksissa saattavat muodostua ongelmaksi koulun ja lastensuojelun erilaiset tulkinnat lastensuojelutarpeesta? Viime kädessä lastensuojelu tekee lopullisen arvion. Ilmoitusvelvollisuus koululla säilyy. 25

27 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 11 Kuntaliiton näkemyksiä Esityksessä lähdetään siitä, että oppilashuollon edelleen kehittäminen vähentää voimakkaasti, jopa lähes 100 miljoonaa euroa, kuntien lastensuojelumenoja. Oppilashuoltoa on kehitetty vuosia. Lastensuojelumenot ja asiakasmäärät ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan. Mitä ilmeisimmin näillä tekijöillä ei ole käytännössä juuri mitään vaikuttavuussuhdetta. Lastensuojelun taustalla olevia perheiden syrjäytymis- päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanteeseen ei oppilashuollolla kyetä vaikuttamaan. Myös haasteellinen työmarkkinatilanne ja sen vaikutukset esimerkiksi vaikeassa tilanteessa olevan oppilaan perheenjäsenten työttömyyden pitkittymiseen ovat oppilashuollon vaikutuspiirin ulkopuolella. Kuntaliitto korostaa, että oppilashuollon kehittämisestä ei tule laskea kunnille tulevan minkäänlaisia säästöjä. Suomesta puuttuu tutkimustieto, jonka varassa voitaisiin tehdä tulkintoja oppilashuollon lastensuojelukustannuksia vähentävästä vaikutuksesta. 26

28 12 Lukuisia suunnittelu- ja arviointivelvoitteita lisää kunnille Luonnoksen 12 :n mukainen lastensuojelulain mukaiseen hyvinvointisuunnitelmaan sisällytettävä suunnitelma. 13 :n mukainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma 14 :n mukaiset kolme eri moniammatillista työryhmää 21 :n mukaiset opiskeluhuollon rekisteriä koskevat velvollisuudet 25 :n mukainen opiskeluhuollon seurantaa ja arviointia koskeva velvollisuus 26 :n mukainen omavalvonnan järjestäminen. 27

29 Oppilas- ja opiskeluhuoltoa koskevan lakiesityksen vaikutusten selvittäminen 13 Norminantovaltuutukset ja valvonta Luonnoksessa esitetään myös Opetushallitukselle annettavasta toimivallasta määrätä opiskeluhuoltoa koskevista asioista (13, 24 :t). Kuntaliitto on tuonut esille ko. valtuutussäännösten ongelmallisuuden perustuslain 80 :n kannalta. Kyseiset norminantovaltuutusten merkitys jää esityksestä epäselväksi, kun luonnoksen säännökset ovat yksityiskohtaiset. Yksityiskohtaisen sääntelyn lisäksi ei ole tarvetta antaa norminantooikeutta. Perustuslain 80 :n mukaan tällaisia alemman asteisia normeja voidaan antaa vain, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Jos katsotaan, että erityisiä syitä alemman asteiselle sääntelylle on, tulee siihen oikeuttavan normin olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Esityksessä ei ole arvioitu Opetushallitukselle esitettävää norminantovaltuutuksen erityisiä syitä, eikä sen rajaamista. Esitysluonnoksen mukaan opiskeluhuollon valtakunnallista ohjausta, valvontaa ja seurantaa tekisivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus ja aluehallintoviranomaiset. Lisäksi kunnille säädettäisiin velvollisuus yhteistyössä alueensa kaikkien opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kanssa arvioida ja valvoa opiskeluhuollon toteutumista. Toiminnan arviointi, seuranta ja valvonta on säädetty esityksessä ylimitoitetuksi ja hajanaiseksi, mikä johtaa resurssien hukkaamiseen. 28

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella

Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Koulupsykologipalvelut Kainuun soten alueella Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen -seminaari 4.6.2015 / Markku Herrala / perheneuvolan päällikkö Lainsäädäntötaustaa Koulupsykologipalvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 (9) Opetusvirasto

Helsingin kaupunki 1 (9) Opetusvirasto Helsingin kaupunki 1 (9) n lausunto kaupunginhallitukselle esityksestä uudeksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi HEL 2012-016514 T 03 00 00 Esityksen pääasiallinen sisältö ja keskeiset muutosehdotukset

Lisätiedot

Lisäksi keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin näkökulmiin:

Lisäksi keskusliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti seuraaviin näkökulmiin: 7.10.2016 [Sivu 1 / 5] Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM/29/010/2016 Lastensuojelun Keskusliiton lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet

Esityksen lähtökohta ja tavoitteet LAUSUNTO 1 (8) 21.1.2013 Dnro 18/000/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 30.11.2012 Dnro 39/010/2012 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi/uudet VIRAT JA TOIMET Liite

Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi/uudet VIRAT JA TOIMET Liite Sivistystoimi, tekninen ja ympäristötoimi/uudet VIRAT JA TOIMET Liite Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia.

HE 163/2006 vp. palveluja. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuus oli ongelmallista suurimmassa osassa kyselyyn vastanneita kuntia. HE 163/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Sosiaalialan osaamiskeskusten selvitysten mukaan 6.. Jorma Kurkinen jorma.kurkinen@ulapland.fi SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN VALTAKUNNALLINEN TILANNE - Tiedot

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä Helsinki, Paasitorni. Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilashuollon lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä 30.11.2011 Helsinki, Paasitorni Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilashuollon määritelmä perusopetuslaissa Perusopetuslaki (628/1998) 31 a 1 ja 2 mom.

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle opiskeluhuollon palveluista

Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle opiskeluhuollon palveluista Kasvun ja oppimisen lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta 15 25.02.2016 68 29.09.2016 Selvityksen antaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle opiskeluhuollon palveluista 498/12.01.03.02/2015

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista

OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Viite: Lausuntopyyntö dnro STM071:00/2012 OAJ:n lausunto toimiva lastensuojelu selvitysryhmän loppuraportista Toimiva oppilas- ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden toteutuminen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Toni Honkakorpi Niina Lehtinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut,

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa

Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja oppimisen tuessa 17.11.2016 Helsinki Erkkaa verkossa -verkkoluento Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaalle annettavan yksilöllisen tuen vaihtoehtoja Monialainen

Lisätiedot

Eduskunta Sivistysvaliokunta. Liite 2 Lausuntoon HE 206/2016 vp. Luonnos pykälämuutoksiksi. Määräaikainen erottaminen perusopetuksessa

Eduskunta Sivistysvaliokunta. Liite 2 Lausuntoon HE 206/2016 vp. Luonnos pykälämuutoksiksi. Määräaikainen erottaminen perusopetuksessa Liite 2 HE 206/2016 vp lausuntoon 1 (5) Eduskunta Sivistysvaliokunta Liite 2 Lausuntoon HE 206/2016 vp Luonnos pykälämuutoksiksi Määräaikainen erottaminen perusopetuksessa Muutetaan perusopetuslain 36

Lisätiedot

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa

Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 215/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain annetun lain, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain annetun lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry

Koulukuraattorit Skolkuratorer ry Koulukuraattorit Skolkuratorer ry 17.11.2016 Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n lausunto sivistysvaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 29 :n, lukiolain, ammatillisesta

Lisätiedot

Toimialan esitys Nimike, vakanssilaji, osa-aikaisuus, palkkaus e, hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus.

Toimialan esitys Nimike, vakanssilaji, osa-aikaisuus, palkkaus e, hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus. Sosiaali- ja terveystoimi/uudet VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kouvolan kaupunki, Hyvinvointipalvelut 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa

Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa Onko käännepisteitä tarjolla? Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tila kouluissa ja oppilaitoksissa Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY 30.10.2013 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KOULUISSA JA OPPILAITOKSISSA

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry Opetus- ja kulttuuriministeriön Lausuntopyyntö OKM/29/010/2016

Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry Opetus- ja kulttuuriministeriön Lausuntopyyntö OKM/29/010/2016 Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry 8.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön Lausuntopyyntö OKM/29/010/2016 Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry:n Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain,

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 67/2013)

Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 67/2013) ASIANTUNTIJALAUSUNTO Hallintojohtaja Matti Lahtinen 10.9.2013 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Helsinki 12.5.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP-ohjelma hallitusohjelmaan sisältyvät perusopetuksen laadun kehittämisohjelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1992 vp - HE 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion pelastusoppilaitoksista annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion pelastusoppilaitoksista

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot