Heartscapes of Europe - Euroopan Sydänmaat Jyväskylän kaupungin hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi keskeinen sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Heartscapes of Europe - Euroopan Sydänmaat Jyväskylän kaupungin hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. -keskeinen sisältö"

Transkriptio

1 Heartscapes of Europe - Euroopan Sydänmaat Jyväskylän kaupungin hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi keskeinen sisältö 1

2 Kulttuuri on elämää ja taide elämän kuvaamista Sisällysluettelo Hyvän elämän neljä peruspilaria Jyväskylä -Euroopan pohjoinen vyöhyke Hyvää elämää Sydänmailla/ Heartscapes of Europe. Rich everyday life Kasvatus hyvän elämän perustana Kulttuuriperintö hyvän elämän perustana Luontokaupunki hyvän elämän perustana Taide hyvän elämän perustana Matka kulttuuripääkaupunkivuoteen Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma Organisaatio ja yhteistyöverkosto Tiedotus ja markkinointi Rahoitus Kasvatus Kulttuuriperintö Hyvä elämä Luontokaupunki Taide Hyvän elämän neljä peruspilaria Jyväskylän kulttuuripääkaupunkihakemus koostuu neljästä pääpilarista, joita ovat kasvatus, kulttuuriperintö, luontokaupunki ja taide. Pääpilarit lomittuvat keskenään luoden ihmiselle hyvän elämän perustan. 2

3 Jyväskylä- Euroopan pohjoinen vyöhyke Kulttuurikaupungin eurooppalainen ulottuvuus liikkuu luontevasti korkeakulttuurista alakulttuureihin. Erilaisten kulttuurimuotojenkautta lisätään vieraiden kulttuurien ymmärtämystä, vahvistetaan eurooppalaisuuden kannalta arvokkaan erilaisuuden säilymistä, tuetaan erilaisen elämänmuodon sietokykyä ja toisenlaisten toimintatapojen hyväksyttävyyttä. Jyväskylää rakennetaan käsitteen Human Technology Cityn kautta. Jyväskylä on osaamista jalostava ihmisläheinen teknologian kaupunki. Kaupungissa on toimivat yhteistyöverkostot ja hyvä elää. Hyvään elämään kuuluvat elinikäinen, monialainen koulutus ja oppiminen, innovatiivinen tutkimus ja aktiivinen yritystoiminta, vahva yhteistoiminta, hyvät yhteydet, ihmisläheinen elinympäristö, vireä vapaaaika ja toimivat palvelut. Jyväskylän henkinen ilmasto on suvaitsevainen, monikulttuurinen ja erilaisuutta salliva. Kulttuurien kohtaaminen edistää moninaisuutta ja moniarvoisuutta, ja niin sanottujen kulttuuristen risteysasemien merkitys kasvaa Euroopassa. Suomella on merkittävä sillanrakentajan asema Euroopan unionin ja Venäjän välissä. Jyväskylä on perinteisesti suomalaisen ja suomenkielisen sekä kansainvälisen kulttuurin risteysasema ja jatkaa asemansa vahvistamista. Jyväskylän kaupungilla on useita kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Muodoltaan vakiintuneita ovat ystävyys- ja ystäväkaupunkiverkostot. Kaupunki on jäsenenä myös keskisuurten kaupunkien Eurotowns-verkostossa sekä Mittnorden - Keskipohjola yhteistyössä. Kaupunkien väliseen toimintaan on kuulunut kulttuuri- ja urheiluvaihtoa sekä nuorisotoimintaa, asiantuntijoiden tapaamisia ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista sekä konkreettisia EU-hankkeita niin kulttuurin, liikunnan kuin elinkeinoelämän aloilla. Jyväskylällä on myös pitkät yhteistyösuhteet Luoteis-Venäjän ja Pietarin alueen kanssa muun muassa kaupan, matkailun ja kulttuurin saralla. Samalla kun kansainvälistymme, opimme ymmärtämään itseämme uudella tavalla. Ymmärryksen myötä kasvaa myös käsitys siitä, mitä paikallisuus, kansallisuus, eurooppalaisuus ja kansainvälisyys merkitsevät. Omasta perinnöstä ammentava, vahva ja kansainvälisesti kiinnostava kulttuuri kotimaassa on varmimmin sellaista myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Taidelaitosten ja kulttuuritoimijoiden hedelmällisiä yhteistyömuotoja syntyy parhaiten asiasisältöjen perusteella kehittyvissä verkostoissa, jotka tarjoavat julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille hyvän alustan hyödyntää toistensa osaamista. Kulttuurin, tutkimuksen ja elinkeinoelämän voimavarat voidaan yhdistää innovatiivisella tavalla, josta parhaassa tapauksessa syntyy aktiivista toimintaa ja uusia toimintatapoja. Jyväskylässä ICT-ala hallitaan monipuolisesti, samoin hyvinvointiteknologia ja sen erilaiset kehkeytymässä olevat sovellukset. Tässä on oivallinen alue, missä muun muassa tutkijat, kulttuuritoimijat, muotoilijat ja yritykset voivat luontevasti kohdata - myös kansainvälisesti. Jyväskylässä on tutkittu Alvar Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua ja esitelty tuloksia lukuisissa kansainvälisissä näyttelyissä. Kolmivuosittain järjestettävät Alvar Aalto Symposium ja Alvar Aalto Design -tapahtumat tuovat puolestaan Jyväskylään arkkitehtuurin ja muotoilun tämän hetken huippuosaajia. Suomalainen arkkitehtuuri on maailmalla arvostettua, ja Jyväskylä on yksi uuden arkkitehtuurin mallikaupunki. Jyväskylässä yhdistyvät rakennettu miljöö ja luontoympäristö. Se on vetovoimaetu, jota kehitetään edelleen. Muista taidealojen tulevaisuuden nousijoista entuudestaan vahvoja Jyväskylässä ovat musiikki, kirjallisuus ja nykyisin erilaiset pelisovellukset ja oppiaineistot. 3

4 Hyvää elämää Euroopan sydänmailla Heartscapes of Europe. Rich everyday life Suomalaiset ovat muuttaneet sankoin joukoin maalta kaupunkiin, mutta ihmisten mielessä suomalaisuus elää edelleen metsien vihreydessä, järvien liplatuksessa, taivaan sinessä, keväthankien hohtavassa valkeudessa. Tämä meille suomalaisille hyvinvointia ja mielihyvää tuottava elämän perusta on tärkeä osatekijä korkeakulttuurille, jonka arvoperusta on taas yleismaailmallinen. Kulttuuri on monille korkeakulttuuria, hengen ja taiteen tuotoksia. Kulttuuri kuitenkin kasvaa jokaisessa meistä. Meidän on vaikea nähdä itseämme osana kulttuurista todellisuutta, ja siksi meidän käsityksemme toisista ihmisistä eivät käy yksiin sen kanssa, miten he taas näkevät meidät tai itsensä. Koska jokainen kaiken aikaa työstää omaa todellisuuttaan, on vaikeaa koskaan täysin ymmärtää toisten rakentamaa kuvaa maailmasta. Kulttuuri ei ole paikka, jossa voi käydä kylässä. Kulttuuri on toimintaa, jonka tekevät ihmiset. Kulttuuria on kaikki se, mitä on ympärillämme. Kulttuuri voi siis oikeasti olla vain todellisten elävien ihmisten kulttuuria. Suomalaisuuden hahmottaminen edellyttää asettumista suomalaiseen arkipäivään. Niin kuin jokainen kulttuuri, suomalainen kulttuuri on kokoelma arkisen elämän toimintoja. Niiden merkityksen osittainenkin ymmärtäminen on mahdollista vain asettumalla joksikin aikaa siihen ympäristöön, jossa tätä kulttuuria tehdään ja jossa ihmiset elävät. Suomalaisesta elämästä, ihmiseksi kasvamisesta, luonnon ja rakennetun ympäristön sekä kulttuuriperinnön vaikutuksesta sekä käden taitojen ja taiteen tekijöiden osaamisesta syntyy paikallisen kulttuurin eksotiikka, jota vastaavaa ei ole missään muualla. Jyväskylä sijaitsee keskellä Suomea Euroopan pohjoisella vyöhykkeellä. Jyväskylän seutu on mukana sisäasianministeriön käynnistämässä aluekeskusohjelmassa Jyväskylän seudun verkostokaupunkina. Ohjelma on kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen työkalu. Tavoitteena on kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistuminen. Ohjelma kokoaa yhteistoimintaan kunnat, elinkeinoelämän, oppilaitokset, tutkimusyksiköt ja kansalaisyhteiskunnan. Jyväskylän verkostokaupunki (mukana eri hankkeissa 9-13 kuntaa) muodostaa keskisuomalaisen luovuuden osaamiskokonaisuuden, jota valmiina rakenteena voidaan hyödyntää kulttuuripääkaupunkihankkeen Hyvä elämä -teeman edistämiseksi. Verkostokaupunkistrategiaa toteuttaa neljäkymmentä usean toimijan yhteishanketta. Hyvinvointiteknologian ja palvelutuotteiden kehittämisohjelma, Wellness Dream Lab ja monitoimijaisessa ympäristössä (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) tuotettavien palveluiden tuotannonohjausmalli ovat esimerkkejä tuotetuista sosiaalisista innovaatioista. 4

5 Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy ovat yhdessä luoneet perustan Human Technogogy City -ajattelulle, joka kuvaa Jyväskylän seudun osaamista ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksessa. Kulttuuripääkaupunkihankkeen kautta nostamme alueen osaamisen esiin kiinnostavaksi Euroopan pohjoiseksi vyöhykkeeksi, jossa ihmisen hyvinvointi rakentuu kestäville perusarvoille. Euroopan pohjoiset sydänmaat, reunat Keski-Suomen sydämessä, avaavat tulevina vuosina uusia näkökulmia ja luovat uutta hyvinvointia. Hanke tuo mukanaan lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaan elinympäristöön, kasvattaa yksilön yhteisöllisyyttä ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Uskomme, että uusien toimintamallien luomisen ja joustavien käytäntöjen kehittämisen kautta kuntalaisten itseluottamus ja sosiaaliset taidot lisääntyvät. Jatkuvan oppimisen, kulttuurin ja taiteen merkityksen tiedostamisen kautta ihmisen itsearvostus kasvaa ja henkinen hyvinvointi lisääntyy. Ihmisen fyysinen kunto on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia. Jyväskylän seudun kunnat ja lähiseutu muodostavat liikuntapalvelujen keskittymän Jyväskylän seudulle. Jyväskylässä sijaitsee Suomen ainoa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta sekä alan huippututkimusta ja kehittämistoimintaa. Sijainti, ympäröivä luonto, korkeatasoiset liikuntapaikat, liikuntapalvelut ja -tapahtumat luovat seudusta liikunnan keskipisteen. Tätä vahvuuttamme tuomme esiin kulttuuripääkaupunkihankkeen yhteydessä. Talvella 2006 valmistuneen Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaan kaikki edellytykset hyvinvoinnin edistämiseen ovat olemassa. Jyväskylässä on nuori ja korkeasti koulutettu väestö, asumisolosuhteet ovat kehittyneet myönteisesti, on puhdas ja terveellinen elinympäristö, tiivis ja taloudellinen kaupunkirakenne. Kaupunki tarjoaa hyvät edellytykset kulttuuri- ja harrastustoiminnalle. Myös uusia työpaikkoja on syntynyt nopeasti. Hyvän elämän kulttuuriset peruspilarit ovat neljä tekijää, jotka konkretisoituvat ohjelman neljäksi perusteemaksi: kasvatus, kulttuuriperintö, luontokaupunki ja taide. Kulttuuripääkaupunkihankkeen avulla kiinnitämme huomiota ympärillämme oleviin kulttuurisiin tekijöihin, jotka rakentavat ihmisen hyvää elinympäristöä. Kasvatus on elämän kestävänä prosessina ihmisenä kehittymisen ensimmäinen kulmakivi. Kasvatuksen ja ihmisenä kasvun elementtejä on kaikkialla ympärillämme kun vain osaamme sen tiedostaa ja käyttää hyväksemme. Kulttuuriperintö rakentaa sen perustan, millä ennen meitä eläneet ihmiset ovat muokanneet maailmaan omanlaisekseen, keskisuomalaiseksi perimäksi. Luontokaupunki taas kuvaa Suomen Sydänmaassa sijaitsevan kaupungin, Jyväskylän, ominaispiirteitä. Niitä piirteitä, joista mielestämme rakentuu hyvä kasvu- ja asuinympäristö. Taide tuo iloksemme tarjolle kaikki ne työt, joita historian aikamme mestarit ovat tuottaneet. 5

6 Kasvatus hyvän elämän perustana Jyväskylän seudun oppilaitoksilla on pitkät historialliset juuret. Asema kehityksen kärjessä on säilynyt. Jyväskylän monialainen yliopisto on yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa luonut musiikkikampuksen. Yliopistossa on lisäksi mm. taiteen opetuksen ja tutkimuksen ohella maan ainoa liikuntakulttuurin opetus- ja tutkimusympäristö. Historiallinen tausta on vaikuttanut laajasti suomalaiseen kulttuurielämään sekä sivistystason kohoamisen että mm. koko maahan levinneen suomenkielisen lauluja kuoromusiikin kautta. Tämä on vahvistanut omaa sosiaalista pääomaamme ja rakentanut kansallista identiteettiä. Musiikin luomistyö jatkuu mm. Pekka Kostiaisen sävellyksissä ja hyvien kuorojen ja orkesterien esityksissä. Tänään alueella on vahva taiteen perusopetus ja vahva kulttuurialan opetus. Lasten Kulttuuriaitta on tehokkaasti edistänyt monitaiteista taidekasvatusta laajasti koko seudulla. Maamme ensimmäiset suomenkieliset koulut perustettiin 1800-luvun puolivälissä Jyväskylään. Samaan aikaan täällä alkoi suomenkielinen opettajien koulutus. Se on vaikuttanut laajasti suomalaiseen kulttuurielämään ja sivistystason yleiseen kohoamiseen. Suomalaisten koululaisten selviytyminen kansainvälisissä koulusaavutusvertailuissa on huippuluokkaa. Aseman säilyttäminen vaatii jatkuvia ponnisteluja, joissa opetuksen ohella on otettava huomioon lasten ja nuorten hyvinvointi. Sitä tukee kulttuuriympäristö, jossa koulu, koti ja vanhempien työ muodostavat lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan kokonaisuuden. Tavoitteena on kehittää kouluja toimintakeskuksiksi, joissa oppilaat saavat opetuksen lisäksi viettää aikaansa omaehtoisessa toiminnassa aikuisen valvonnassa ja osallistua valintansa mukaan hyvin ohjattuihin harrastusryhmiin. Jyväskylässä on vahvaa taiteen ja kulttuurin opetusta, joka voidaan entistä tiiviimmin kytkeä koulun toimintaan viranomaisten ja oppilaitosten yhteistyötä tehostamalla. Näistä aineksista voidaan luoda uudenlainen eheytetty koulupäivä, joka on turvallinen vanhempien ollessa työssä, luo perustaa harrastustoiminnalle vapaa-aikana ja kehittää sosiaalisia taitoja ja sosiaalista pääomaa. Lasten ja nuorten monipuoliset taidot tukevat heidän itsearvostustaan. Opettajaseminaarin perustalle rakentunut Jyväskylän yliopisto on kokoonsa ( opiskelijaa) suhteutettuna maan suosituin yliopisto ja koko maan kannalta merkittävä tiedeyliopisto huippuyksikköineen. Kaupungissa on myös elinvoimainen ja pitkät historialliset juuret omaava ammatillinen koulutus ja vireä ammattikorkeakoulu. Ei olekaan ihme, että joka kolmas vastaantulija Jyväskylässä on opiskelija tai että kaupungissa on maan koulutetuin aikuisväestö. Myös elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen tavoitteet on helppo toteuttaa monipuolisen koulutustarjonnan avulla, vaikkapa Ikääntyvien yliopistossa. Kasvatuksen tehtävä on antaa jokaiselle kansalaiselle perussivistys ja kulttuurinen identiteetti, mihin monikulttuurisuuden lisääntyessä seudulla on kiinnitetty ja tulevaisuudessa edelleen kiinnitetään erityistä huomiota. 6

7 7

8 Kulttuuriperintö hyvän elämän perustana Kulttuuriperintö on aineellista ja henkistä perintöä, jota edeltävät sukupolvet meille jättävät vaalittavaksi eteenpäin. On tärkeää, että opimme havainnoimaan ympäristöämme ja tulkitsemaan sen välittämiä viestejä. Samalla opimme myös ymmärtämään paremmin omaa aikaamme ja paikkaamme sukupolvien ketjussa. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille. Keski-Suomea vaihtelevine luonnonoloineen pidetään pienois-suomena. Meri puuttuu, mutta useat järvet ympäröivät kaupunkiamme. Vielä keskiajalla Keski-Suomi oli vanhojen maakuntien Hämeen, Satakunnan ja Savon reuna-aluetta; Jyväskylän seutu Pohjois-Hämettä. Jyväskylän kaupungin perustaminen vuonna 1837 oli edellytys Keski-Suomi -käsitteen synnylle. Oman kaupungin saaminen sisämaahan käänsi kauppamatkojen suunnan rannikon kaupunkien sijaan Jyväskylään. Ajatuksen Keski-Suomen omasta läänistä loi piirilääkäri Wolmar Schildt 1850-luvulla. Käsitys Keski-Suomesta maakuntana vakiintui jo 1800-loppuun mennessä niin sanomalehdissä kuin kulttuuri- ja yhdistyselämässäkin. Keskisuomalaisen kulttuuriperinnön juuret ulottuvat kuitenkin tuhansia vuosia aiemmaksi. Ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Keski-Suomen alueelle viimeisen jääkauden väistyttyä noin vuotta sitten. Elannon hankkimisen perustana oli saa- tavilla olevien raaka-aineiden hyvä tuntemus. Laukaan Vehniältä löytynyt sembramäntyisen karhunpäälusikan ja Laukaan Hartikan punamultahaudoista talteen saadut meripihkarenkaat paljastavat seudun asukkailla olleen jo kivikaudella yhteyksiä myös kauas oman alueensa ulkopuolelle. Vesistöt yhdistivät ja tärkeille pyhille paikoille, vesitien varteen tehtiin kalliomaalauksia, silloisten ihmisten uskomuksiin ja maailmankaikkeuteen liittyviä kuvia. Laukaan Saraakallion kivikaudelta pronssikaudelle ulottuvat kuvat muodostavat Suomen toiseksi suurimman kalliomaalauskokonaisuuden. Monet keskisuomalaisen kulttuuriperinnön erityispiirteiden syyt juontuvat esihistorian ajan lopulta, jolloin kristinusko levittäytyi sisämaahan. Linnavuoria varustettiin Kuhmoisissa, Jämsässä ja Jämsänkoskella. Keski-Suomi oli idän ja lännen välistä kiistamaata, jossa eri suunnilta tulleet vaikutteet säilyivät rinta rinnan. Uusien piirteiden sulautuminen paikalliseen perinteeseen näkyy muun muassa keskisuomalaisessa rakennusperinnössä, niin vanhoissa puukirkoissa kuin seudun talonpoikaisissa pihapiireissäkin. Rakennusmateriaali löytyi omasta takaa. Hirren mitta määräsi kirkon ja talon koon ja muodon. Erityisen hieno esimerkki kansanrakentajan taidoista sekä mittasuhteiden ja kaukaa tulleiden tyylipiirteiden ymmärryksestä on vuosina pystytetty Petäjäveden vanha kirkko, Unescon maailmanperintökohde. Puukirkkoperinne jatkui Keski-Suomessa 8

9 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Itäiset ja läntiset piirteet näkyvät myös arkipäivän käyttöesineissä ja ruokakulttuurissa. Kansantaiteen helmiä ovat keskisuomalaiset ryijyt ja Jyväskylän ympäristön maalatut kirkkovakat ja 1800-luvulla keskisuomalaisen muikunmädin maine kiiri valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Nyt järvet, suurimpina Päijänne ja Keitele, vesillä liikkuminen ja kesämökit kuuluvat Keski-Suomen kesään. Jyväskylä oli pitkään maakunnan ainoa kaupunki. Jo alun perin sille muodostui maaseudusta selvästi erottuva luonne, sillä pienen puutalokaupungin uudet asukkaat olivat muista kaupungeista muuttaneista nuoria käsityöläisiä ja kauppiaita kaupunkilaisine tapoineen. Jyväskylän erityinen asema kielellisesti umpisuomalaisena koulukaupunkina synnytti 1850-luvun lopulta lähtien uudenlaista henkistä kulttuuriperintöä. Jyväskylän seminaarin vaikutus esimerkiksi suomalaisen kuorolaulun kehittymiseen heijastuu edelleenkin jyväskyläläiskuorojen menestyksenä. Ennakkoluulottomuus ja nuorekkuus - osittain juuri perinteestä nousevina piirteinä - ovat ominaisia myös modernille Jyväskylälle ympäristöineen. Vesi ja puu ovat kuuluneet keskeisesti keskisuomalaisten elämään. Jyväskylän ja koko maakunnan teollinen perinne on lähtöisin juuri metsistä. Mutta myös itsenäistymisen jälkeen käynnistynyt metalliteollisuus loi pohjaa sekä vaurastumiselle että Jyväskylän seudulta maailmalla lähteneiden tuotteiden luovalle suunnittelulle ja kehittämiselle. Tämän päivän karhunpäälusikoita voivat olla kulttuurituotteet Aallon tuolista Lutakon leipomotaloon, joka heijastaa nuorten omaehtoista kulttuurinsa arvostamista. Asukkaiden hyvinvointi Jyväskylän seudulla rakentuu hyvän asuinympäristön ja sosiaalisen tasapainon avulla. Ihmisen toimintaympäristö muodostuu sekä henkisestä että fyysisestä ympäristöstä. Keskisuomalaisen kulttuuriperinnön eri-ikäiset kerrokset ja niiden tunteminen voi parhaimmillaan olla seudun asukkaiden identiteetin vahva tukipilari, turvallisuuden luoja. Paikalliseen kulttuuriperintöön tutustuminen jyväskyläläismuseoissa auttaa Jyväskylän seudulle muuttavia, kansainvälisiäkin tulijoita, kiinnittymään paremmin uuteen asuin- ja elinympäristöön. 9

10 Luontokaupunki hyvän elämän perustana Jyväskylälle on leimallista harvinaisen läheinen luontosuhde. Ihmisen jäljet - rakennetut ympäristöt ja kaupunki - levittäytyvät laajalle kapeina nauhoina vesistöjen, harjujen ja metsien kainaloihin. Luonto on jatkuvasti läsnä katseen ja kokemuksen maisemassa. Jyväskylä on urbaani innovaattori, jonka voiman lähteenä ovat hiljaiset alueet. Tästä jatkuvasta vuorovaikutuksesta syntyy se kehitystä ja muutosta eteenpäin vievä surina, jonka tuloksena on todellinen pehmeä kaupunki, soft city, joka yhdistää modernin teknologian ja ennakkoluulottoman ajattelun ihmistä lähellä oleviin arvoihin. Jyväskylässä, Alvar Aallon lapsuus- ja kotikaupungissa, on Alvar Aallon rakennuksia enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaupunki on moderni ja innovatiivinen arkkitehtuurikaupunki, joka panostaa laatuun ja kansainvälisyyteen Alvar Aallon perinteitä seuraten. Kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeisiä tavoitteita on hyvän elämän, ihmisten arjen ja juhlan, fyysisten edellytysten pysyvä parantaminen. Tänään Jyväskylä on vilkas ja monipuolinen tapahtumien keskus, jota hyvällä syyllä voi kutsua kansojen kohtauspaikaksi. Seudulle on keskittynyt maailmanlaajuisesti merkittävien kasvualojen erityisosaamista. Monet energia-, informaatio-, hyvinvointi- ja ympäristöteknologian asiantuntijat työskentelevät Jyväskylässä. Paperinvalmistusteknologiamme on maailman huippuluokkaa. Verkostokaupunki kokoaa seudun tiiviiseen yhteistyöhön eri toimintojen osalta. 10

11 11

12 12 Taide hyvän elämän perustana Taide tekee näkyväksi ihmisen mielen toimintaa, tunteita, uskomuksia, mielikuvitusta ja päättelyä. Taiteen kautta ymmärrämme oman kansamme historian eri vaiheita ja sitä kautta saamme omalle olemisellemme juuret. Maailman avautuessa meidän on hyvä tietää, mihin kulttuuriin kuulumme. Taiteen kautta tiedämme keitä ja mistä olemme. Taide kaikissa eri muodoissaan tuottaa ihmiselle mielihyvää. Mielihyvä vähentää stressiä ja auttaa terapeuttisesti ihmistä elämän vaikeuksissa. Hyvinvoiva ihminen on avoin ja ottaa helpommin vastaan ympäristössä olevia erilaisia impulsseja. Kulttuuripääkaupunkihankkeen kautta tuomme taiteen lähelle ihmistä helposti tavoitettavaksi. Jyväskyläläinen fennomaani Wolmar Schildt ( ) kehitti suomen kielelle useita tärkeitä uudissanoja. Hänen keksimiään ovat myös sanat taide ja tiede. Elias Lönnrot kävi Schildtin kanssa kirjeenvaihtoa, jonka perusteella hän nimesi Jyväskylän Suomen Ateenaksi. Yhä voimistuvan suomalaisuusaatteen ja ennen kaikkea Runebergin runouden innoittamana Akseli Gallen Kallela saapui Keski-Suomeen 1880-luvulla. Hän halusi etsiä Keski-Suomesta aidointa suomalaista luontoa ja kansanihmistä. Karelianismi syrjäytti Keski-Suomen 1880-luvun alussa, mutta Gallen Kallelan ohella monet Kultakauden mestarit maalasivat eri puolilla maakuntaa vielä luvun puolellakin. Maakunta tarjosi inspiroivan luontoidyllin myös 1900-luvun alun modernisteille. Jyväskyläläinen taidemaalari Jonas Heiska ( ) siirsi kansallisen perinteen osaksi kansainvälistä modernismia. Hän rakensi karelianistisen erämaa-ateljeen Jyväskylän Älylään, joka toimii tällä hetkellä kotimuseona. Yrjö Saarinen ( ) edusti seuraavaa taiteilijasukupolvea. Arkkitehti Alvar Aalto ( ) toimi itseoppineen Saarisen tukijana. Aallon ajattelussa arkkitehtuuria, designia ja kuvataidetta yhdistävä kokonaistaideteoksen periaate oli keskeinen ihanne. Sen vaikutus tulee ilmi myös vuonna 2002 tehdyssä Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Näkyvimpänä esimerkkinä julkisesta taiteesta ovat viime vuosina olleet monet ympäristötaideteokset. - Jyväskylässä luonto, arkkitehtuuri ja taide muodostavat esteettisen kokonaisuuden. Jyväskylän taiteilijaseura perustettiin vuonna Tällä hetkellä siihen kuuluu noin 90 taiteilijajäsentä. Taiteilijaseura hoitaa omaa taidegalleriaa ja taidelainaamoa. Vuonna 1975 Jyväskylässä järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen taidegrafiikan triennaali Graphica Creativa. Triennaalin rohkaisemana Jyväskylään perustettiin kunnallinen grafiikan paja 1970-luvun lopulla. Kehityksen seurauksena kaupungista kehittyi nopeasti kansainvälinen taidegrafiikan keskus, johon saapuu taidegraafikoita kaikkialta maailmasta. Sama kehitys tapahtui myös taidevalokuvan kohdalla 1980-luvulla. Jyväskyläläiset valokuvataiteilijat ja kansainvälinen valokuvataiteen triennaali Lumo ovat nostaneet kaupungin tunnetuksi valokuvakaupungiksi. Jyväskylä on museoiden ja gallerioiden suurkaupunki. Vuosittain kaupungissa onkin nähtävissä yli 50 kuvataidenäyttelyä.

13 13

14 Matka kulttuuripääkaupunkivuoteen / Ohjelmat ennen vuotta 2011 Jyväskylä jatkaa kansainvälisten vierailuluentojen sarjaa vuosittain. Esimerkiksi Latinistien kansainvälinen kongressi, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät (4th National Conference on Cultural Policy Research (Regional Cultural Policy), Cultural Policy Studia Generalia,Rakentaminen ja Talotekniikka, Kansainvälinen Puu ja Bioenergia -messut, FinnGraf-messut rakentuvat kulttuuripääkaupunki -teeman ympärille Vuoden 2006 aikana käynnistyvät kuntakohtaiset ja maakunnalliset keskustelufoorumit. Kävelykadut ja kylänraitit muuttuvat taidekaduiksi, joilla taide muuttuu osaksi ihmisen arkipäivää. Alueen museot ja kulttuuriperintökohteet esittäytyvät kulttuuripääkaupunkiteemalla. Liikkuvat galleriat esittävät taidetta Jyväskylän lentoasemalla ja matkakeskuksessa. Festivaaleja ja tapahtumia on eri paikkakunnilla, mm. Jyväskylän Kesä ja Hankasalmen Kihveli Soikoon. Alvar Aalto arkkitehtuuri Symposium pidetään tämän vuoden aikana. Vuonna 2007 käynnistyvät Luovuussertifikaatti (luovuuden laatukäsikirja, joka formuloi yritysten henkistä strategiaa), Virkamiesten TET (julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimintakulttuurin törmäyttäminen), Seniorien kulttuuristrategia (ikääntymisen aiheuttamien haasteiden kohtaaminen kulttuurisin keinoin), Kylätaloverkosto-projekti (kylätaloista kulttuurikeskuksiksi), Taide maisemassa -projekti (ympäristötaide ja -yhteisötaide seutukunnan kehittämislinjauksia). Saman vuoden aikana järjestetään Design Forum 2007 ja LUMO sekä käynnistetään Taiteilijaresidenssiohjelma ja Taidelainaamot-projekti. Vuoden 2008 aikana taide tulee osaksi neuvolatyötä Kulttuurineuvolatoiminnan kautta. Arkiliikunnan ja terveysliikunnan edistäminen aloitetaan Liikkuva kulttuuri -projektilla. Käynnistetään Jyväskylän malli perusopetuksessa, jossa taide, liikunta ja kulttuuri tuodaan osaksi koulupäivää ja siten eheytetään lasten arkea. Perintöverkko, kaupunginosien historian ja tapahtumien kartoittaminen verkossa käynnistyy, lähiruoka- ja ruokakulttuuri nostetaan esille, valo otetaan mukaan rakentamaan kulttuuripääkaupunkia ja laaditaan seudulliset valaistussuunnitelmat, käynnistetään lasten ja nuorten ympäristönsuunnitteluprojekti ja viritetään seudullisen arkkitehtuuristrategian laadinta. Toteutetaan Arkkitehtuurin tutkijakollegium 2008 ja Graphica Creativa Vuodesta 2009 eteenpäin virittäydytään kulttuuripääkaupunkivuoteen tehostamalla kansainvälistä kulttuurivaihtoa ja jatkamalla jo käynnistettyjä projekteja. Lisäksi erityisiä teemoja ovat puutarha, ruokakulttuurin esille nostaminen, kansalliset ja kansainväliset teatterifestivaalit ja vammaisten lasten kulttuuripäivät sekä pohjoismaiset kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät. 14

15 Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelma Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmiston avulla haluamme kiinnittää huomiota ympärillämme oleviin kulttuurisiin tekijöihin, jotka rakentavat ihmisen hyvää elinympäristöä. Keskisuomalaiseen luontoon, arkkitehtuuriin, taiteeseen, erilaisiin tapahtumiin ja liikuntaan liittyvät aktiviteetit rakentavat ohjelmistokokonaisuuden, jolla alueemme esittäytyy Euroopalle ja kansainvälisesti kehittyvänä ja hyvinvoivana kasvu- ja asuinympäristönä, jolla on vilkas kansainvälinen toiminta ja joka kulkee kehityksen kärjessä ihmisen hyvinvoinnin huomioiden. Ohessa poimintoja kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisimmästä ohjelmatarjonnasta. Euroopan sydänmaat; luonto, design, arkkitehtuuri ja kuvataide Maailmannavan elämää -näyttely, jossa esitellään Keski-Suomessa työskennelleitä Suomen taiteen suuria mestareita, Graphica Creativa, kansainvälinen taidegrafiikan triennaali, Grafiikan ja valokuvataiteen näyttelyt Lumo, kansainvälinen valokuvataiteen triennaali Sydänmaan vesi ja puu -kulttuurihistoriallinen näyttely Alvar Aalto -museon perusnäyttelyn uudistaminen: Museon perusnäyttely uudistetaan lisäämällä uuden av-tekniikan keinoin näyttelyn elämys- ja tietosisältöjä, Arkkitehtuurin kansainväliset näyttelyt sekä kansainvälisten nuorten taiteilijoiden näyttelyt, Luova paja, keskisuomalaisen luovan osaamisen ja taidon näyteikkuna. Musiikkia Euroopan sydänmailta Jyväskylän Summer Jazz, Blues Live - tapahtuma, Jyrock - yliopiston perinteikäs sisävestivaali, Lasten Loiskis, seudullinen lastenkulttuuritapahtuma alle 12 -vuotilaille, Kirkot soi, konserttisarja Keski-Suomen kirkoissa, Kihveli Soikoon, skiffle musiikin tapahtuma Hankasalmella, Jyväskylän Pääsiäinen, Jyväskylä Sinfonian konsertit, kuorojen konserttisarjat, joulukonsertit, Keski- Suomen Ooppera, Lapsikuorofestivaali, Lutakon rock. Kirjallisuuden sydänmaa Vanhan Kirjan Talvi, vanhojen kirjojen osto- ja myyntitapahtuma, Ovet avoinna kirjailijatalolla, Euroopan sydänmaiden kirjailijat vierainamme, Sci-fi-kirjailijoiden tapaaminen, Kaupunginkirjaston lukuvinkkaukset Lasten juhlaa arjessa. Sydänmaan teatteri Oman kaupunginteatteri- ja harrastajateatteritarjonnan lisäksi Kuurojen ja näkövammaisten lasten teatterifestivaali sekä Lapsi- ja nuorisoteatterikatselmus. Tapahtumat/festivaalit Avajaiset, jäätä, lunta, lumilinnoja, jätkänkynttilöitä, luistelijoita, performanssia, valoja, avantouintia, Jyväskylän Kesä, Suomen vanhin kulttuurifestivaali, joka tunnetaan kokeilevuudestaan ja poikkitaiteellisuudestaan. Sanattoman teatterin ja mimiikan festivaali Kaupunkipuisto: Luodaan moniulotteinen kuva järvien, harjujen ja metsäisten vuorimaiden hallitsemasta suomalaisesta yhdyskuntakehityksestä, ikkuna maakunnalle tyypilliseen maisemaan, suomenkielisen kulttuurin kehto ja modernin huippuarkkitehtuurin kehto. 15 Muu kulttuuriohjelma Ween Maan Wiljaa, kesän sato myynnissä. Keskisuomalaisen lähiruuan juhlapöytä katettuna: Sataman Yö, markkinahenkinen kulttuuritapahtuma Jyväsjärven rantamaisemissa Valoa, Jyväskylän kaupunki juhlavalaistaan lokakuun syyspimeässä, valosta puhuvat insinöörit, arkkitehdit ja valotaiteilijat, 15

16 Yläkaupungin Yö, monitaiteinen kulttuuriyö kampuksen alueella, Senioreiden kulttuuriviikot, Erilaisia kyläjuhlia alueen kunnissa; Muurame-päivät, Lyömäsoitin-festivaalit Laukaassa, Korpilahti-päivät, Vaajakosken kohinat Jyväskylän maalaiskunnassa. Kansainvälinen arkkitehtuurin täydennyskoulutuskeskus: Viime vuosisadan arkkitehtuurin kansainvälisestä ikonista, Alvar Aallon suunnittelemasta Säynätsalon kunnantalosta ( ) kehitetään arkkitehtuurin täydennyskoulutuskeskus, jonka toiminnan painopisteet olisivat 1. modernismin restaurointi, 2. arkkitehtuurikasvatus ja 3. ekologinen arkkitehtuuri arktisilla alueilla. Kongressit ja messut 2011 kansainvälinen arkkitehtuurin tutkijasymposium: Symposiumin teemaksi valitaan Modernismin pihat ja puutarhat. Yhtenä keskeisenä kohteena ovat Alvar Aallon ajatukset ja toteutuneet suunnitelmat mm. Jyväskylän yliopiston alueella, Taidekasvatuksen kansainvälinen kongressi, Eurooppalaisia ruokamyyttejä - kongressi, Latinistien kansainvälinen kongressi, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät (4th National Conference on Cultural Policy Research (Regional Cultural Policy ), Cultural Policy Studia Generalia, Rakentaminen ja Talotekniikka, Vapaa-aika & Lapsi ja Perhe -messut, Kv. Puu ja Bioenergia -messut, Kansainväliset FinnGraf-messut, Lasten ja nuorten kirja-messut 16

17 Organisaatio ja yhteistyöverkosto Projektiorganisaatio Hanketta koordinoimaan ja ohjaamaan muodostetaan projektiryhmä, joka toimii Jyväskylän kaupungin alaisuudessa. Hankkeesta muodostuu osa verkostokaupungin kehittämistoimintaa. Verkostokaupungin edustajista rakentuu ohjausryhmä, joka valvoo ja johtaa kulttuuripääkaupunkiohjelman toteuttamista. Yhteistyöverkosto Toteutus ja päävastuu on Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelukeskuksella ja siellä kulttuurin, liikunnan, nuorison ja opetuksen palvelualueilla. Yhteistyöverkosto on kokonaisuus, joka elää ja muuttuu ajan myötä. Kulttuuri- ja taidelaitokset: Alvar Aalto -museo Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Suomen käsityön museo Jyväskylän yliopiston museot Jyväskylä Sinfonia Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto Taiteen perusopetus: Kuvataidekoulut Konservatorio Käsityökoulu Tanssiopisto Kulttuuriaitta - lasten ja nuortenkulttuurikeskus Festivaaliyhdistykset Kulttuuri- ja taidejärjestöt ja -säätiöt Asukas- ja kansalaisjärjestöt, kylät Kaupungin muut toimialat: Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi (ml. ympäristöhallinto) YHTEISÖT JOIDEN KANSSA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ TOTEUTUKSESSA Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän aikuisopisto Kansalaisopistot Muut oppilaitokset Jyväskylän seudun kunnat Jykes Oy Seurakunnat Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kauppakamari Keski-Suomen Yrittäjät Jyväskylän ystävyyskaupungit OHEISPALVELUJA TUOTTAVAT Jyväskylä Paviljonki - messu ja kongressikeskus Kulttuurimatkailuyritykset Luontomatkailuyritykset Ohjelmapalveluyritykset Pitopalveluyritykset Ravintolat, hotellit 17

18 Tiedotus- ja markkinointitoimenpiteet 18 Kulttuuripääkaupunkihanke on laajasti esillä ihmisten elämään ja hyvinvointiin liittyvissä toiminnoissa ja niistä tiedottamisessa. Hankkeen tiedotus ja markkinointi suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä mukana olevien toimijoiden kanssa. Päävastuu on hankkeen projektiryhmällä ja Jyväskylän kaupungilla. Pohjana ovat Jyväskylän kaupungin viestintälinjaukset ja organisaatio sekä jo toimiva viestintä ja markkinointiyhteistyö yliopiston, seudun elinkeinoyhtiön, ammattikorkeakoulun, ammattiopiston, teknologiakeskuksen sekä Keski- Suomen liiton ja matkailu- ja kongressitoimijoiden kanssa. Hankkeen yhteydessä kehitetään seudullista kulttuuritiedotusta ja markkinointia sekä luodaan seudun kulttuurin tiedotus- ja markkinointistrategia ja suunnitelma. Vuodesta 2006 alkaen vahvistetaan seudullista ja maakunnallista viestintäyhteistyötä kuntien, kulttuuri- ja muiden toimijoiden, oppilaitosten ja muun muassa järjestöjen ja taiteilijoiden kesken. Kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeisiä tiedotus- ja markkinointikanavia tulevat olemaan internet-sivusto, yhteistyö paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen median kanssa, hankkeen omat esitteet ja muut materiaalit, eri kulttuuri- ja muiden toimijoiden omat mediat ja esitteet, tapahtumat, tilaisuudet sekä messut. Hankkeelle luodaan graafinen ilme ja tunnus, jota kaikki toimijat ja tapahtumat voivat korvauksetta käyttää. Hanke on vahvasti esillä eri toimijoiden omassa ja hanketta varten suunnitellussa kansainvälisessä viestinnässä ja markkinoinnissa. Jyväskylän seudun toimijat tuottavat muun muassa englanninkielistä Human Technology City lehteä. Paikallista ja seudullista mediayhteistyötä vahvistetaan keväästä 2006 alkaen muun muassa paikallislehtien taide- ja kulttuurisivuilla, jotka toteutetaan kuukausittain viidessä paikallislehdessä yhdessä Jyväskylän kaupungin ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Tiedotus- ja markkinointitoimenpiteiden avulla lisätään tietoisuutta kulttuurin merkityksestä osana hyvää elämää, lisätään asukkaiden ja eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä vahvistetaan seudun vetovoimaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedotus ja markkinointi keskittyvät alkuvuosina hankkeesta tiedottamiseen, yhteishengen lisäämiseen ja toimijoiden innostamiseen. Vuoden 2011 lähestyessä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta tiedottaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen markkinointi lisääntyvät. Rahoitus Kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaiskustannusarvio on vuosina yhteensä 4 miljoonaa euroa. Tästä toimintaan ja ohjelmistoon suunnattu euroa koostuu Jyväskylän kaupungin ns. normaalista, nykyisestä kulttuuritoiminnan toimintarahasta sekä muiden toimijoiden hankkeeseen osoittamasta rahasta. Kaupungin oma lisäpanostus vuosille on projektin ohjaukseen, koordinointiin ja tiedotukseen yhteensä euroa (jakaantuen seuraavasti: euroa vuonna 2006, euroa vuonna 2007, euroa vuonna 2008, euroa vuonna 2009, euroa vuonna 2010, euroa vuonna 2011).

19 Hakemuksen laadinta: Jyväskylän kaupunki, sivistystoimi 2006 Tekstien asiantuntijoina: Professori Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto Professori Kari Sajavaara, Jyväskylän yliopisto Kuvataiteen läänintaitelija Hannu Castrén, Länsi-Suomen lääni Johtaja Markku Lahti, Alvar Aalto -museo Vs. intendentti Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo Kuvat Pyöreät teokset sivuilla 3,5,12,18 ja 19 liittyvät näyttelyyn Suomalainen ympyrä - Tondo Finlandese joka oli esillä useissa kaupungeissa Italiassa ja Suomessa vuosina Taiteilijat: s. 2 Seppo Uuranmäki, s. 5 Jaakko Valo, s. 12 Hannu Castrén, s. 18 Aino-Kaarina Pajari, s.19 Juhani Petäjäniemi. Valokuvat: Martti Kapanen S. 4-5 Rune Snellman s. 6-7 Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu s. 8-9 Alvar Aalto museon arkisto s. 10 Aino-Kaarina Pajari: Sarjasta polkuja, Tuulan luo I-II, carborundum, 2003 s. 11 Pekka Helin, Martti Kapanen s. Talven Lumo -tapahtuma Jyväskylän taidemuseon Holvissa. Vauvat ja äidit maalaavat lumihiutaleita s. 14 ja 16 Matti Salmi kannet: Matti Salmi, Alvar Aalto museo, Pekka Helin, Martti Kapanen, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Lay out Jyrki Markkanen 19

20 Lisätietoja: Jyväskylän kaupunki, sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen puh , jkl.fi PL 193, Jyväskylä Kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto puh , jkl.fi PL 193, Jyväskylä 20

Heartscapes of Europe Euroopan sydänmaat Open dialog Avoin vuoropuhelu

Heartscapes of Europe Euroopan sydänmaat Open dialog Avoin vuoropuhelu Heartscapes of Europe Euroopan sydänmaat Open dialog Avoin vuoropuhelu Heartscapes of Europe on luomiskertomus kaupungista Suomen sydämessä joka aktiivisesti ja tietoisesti ryhtyy luomaan ympäristöään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy

Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Pohjoinen Kasvuvyöhyke: Avoin, tuote/palveluratkaisujen testaus-, kehitys ja liiketoiminta-alusta Jukka Viitanen Hubconcepts Oy 7. huhtikuuta, 2014 Pohjoinen kasvuvyöhykeseminaari Finlandia-talo Pohjoisen

Lisätiedot

Hiekanpään Elämänkaarihanke vauvasta vaariin. Kari Koistinen Asko Hankilanoja Seija Laitinen Veera Virtanen

Hiekanpään Elämänkaarihanke vauvasta vaariin. Kari Koistinen Asko Hankilanoja Seija Laitinen Veera Virtanen Hiekanpään Elämänkaarihanke vauvasta vaariin Kari Koistinen Asko Hankilanoja Seija Laitinen Veera Virtanen Hiekanpään elämänkaarihanke 1.2.2013-28.2.2014 Päätös hankkeen osalta tuli 7.1.2013 ( 146 512

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI

KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI KEHITTYVÄ JA KASVAVA MIKKELI Meidän Mikkeli Vetovoimainen vapaa-ajanviettokeskus Meidän Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa uudistuva kaupunkikeskusta, vireä maaseutu elinvoimaisine taajamineen, Saimaa

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1

OPPORTUNITY INNOVATION PUBLICITY NOVEL PRODUCT POINT TECHNOLOGY. 070320 / HN Stratox Oy / POINT ver 1.1 Tämä on hankekuvaus tai tarkemmin luonnos, jota jalostamme kevään 2007 aikana. Hanke käynnistyy ensi syksynä ja päättyy vuonna 2011 kun Turun kulttuuripääkaupunkihanke on toteutunut. Tervetuloa mukaan

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön uudistuvat työtavat

Vapaan sivistystyön uudistuvat työtavat Vapaan sivistystyön uudistuvat työtavat Virtuaaliopetuksen päivät, Helsingin Messukeskus 3.12. 2012 Annukka Wiikinkoski, opetuspäällikkö Espoon työväenopisto Suomen toiseksi suurin kaupunki Asukkaita 252

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

ALVA - Adults Learning Visual

ALVA - Adults Learning Visual ALVA - Adults Learning Visual Arts Anne Keskitalo,Ylöjärven työväenopisto Taide ja luovuus aikuiskoulutuksessa. Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelmien tiedotustilaisuus, Helsingissä 10.11.2011

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja?

Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Piirteitä keskisuomalaisen maaseudun vanhasta ja uudemmasta rakennuskulttuurista - Miten uusiokäyttö voi lisätä kulttuurisia arvoja? Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla, Jyväskylä 30.1.2014 Arkkitehti

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot