Heartscapes of Europe - Euroopan Sydänmaat Jyväskylän kaupungin hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi keskeinen sisältö

Transkriptio

1 Heartscapes of Europe - Euroopan Sydänmaat Jyväskylän kaupungin hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi keskeinen sisältö 1

2 Kulttuuri on elämää ja taide elämän kuvaamista Sisällysluettelo Hyvän elämän neljä peruspilaria Jyväskylä -Euroopan pohjoinen vyöhyke Hyvää elämää Sydänmailla/ Heartscapes of Europe. Rich everyday life Kasvatus hyvän elämän perustana Kulttuuriperintö hyvän elämän perustana Luontokaupunki hyvän elämän perustana Taide hyvän elämän perustana Matka kulttuuripääkaupunkivuoteen Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma Organisaatio ja yhteistyöverkosto Tiedotus ja markkinointi Rahoitus Kasvatus Kulttuuriperintö Hyvä elämä Luontokaupunki Taide Hyvän elämän neljä peruspilaria Jyväskylän kulttuuripääkaupunkihakemus koostuu neljästä pääpilarista, joita ovat kasvatus, kulttuuriperintö, luontokaupunki ja taide. Pääpilarit lomittuvat keskenään luoden ihmiselle hyvän elämän perustan. 2

3 Jyväskylä- Euroopan pohjoinen vyöhyke Kulttuurikaupungin eurooppalainen ulottuvuus liikkuu luontevasti korkeakulttuurista alakulttuureihin. Erilaisten kulttuurimuotojenkautta lisätään vieraiden kulttuurien ymmärtämystä, vahvistetaan eurooppalaisuuden kannalta arvokkaan erilaisuuden säilymistä, tuetaan erilaisen elämänmuodon sietokykyä ja toisenlaisten toimintatapojen hyväksyttävyyttä. Jyväskylää rakennetaan käsitteen Human Technology Cityn kautta. Jyväskylä on osaamista jalostava ihmisläheinen teknologian kaupunki. Kaupungissa on toimivat yhteistyöverkostot ja hyvä elää. Hyvään elämään kuuluvat elinikäinen, monialainen koulutus ja oppiminen, innovatiivinen tutkimus ja aktiivinen yritystoiminta, vahva yhteistoiminta, hyvät yhteydet, ihmisläheinen elinympäristö, vireä vapaaaika ja toimivat palvelut. Jyväskylän henkinen ilmasto on suvaitsevainen, monikulttuurinen ja erilaisuutta salliva. Kulttuurien kohtaaminen edistää moninaisuutta ja moniarvoisuutta, ja niin sanottujen kulttuuristen risteysasemien merkitys kasvaa Euroopassa. Suomella on merkittävä sillanrakentajan asema Euroopan unionin ja Venäjän välissä. Jyväskylä on perinteisesti suomalaisen ja suomenkielisen sekä kansainvälisen kulttuurin risteysasema ja jatkaa asemansa vahvistamista. Jyväskylän kaupungilla on useita kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Muodoltaan vakiintuneita ovat ystävyys- ja ystäväkaupunkiverkostot. Kaupunki on jäsenenä myös keskisuurten kaupunkien Eurotowns-verkostossa sekä Mittnorden - Keskipohjola yhteistyössä. Kaupunkien väliseen toimintaan on kuulunut kulttuuri- ja urheiluvaihtoa sekä nuorisotoimintaa, asiantuntijoiden tapaamisia ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista sekä konkreettisia EU-hankkeita niin kulttuurin, liikunnan kuin elinkeinoelämän aloilla. Jyväskylällä on myös pitkät yhteistyösuhteet Luoteis-Venäjän ja Pietarin alueen kanssa muun muassa kaupan, matkailun ja kulttuurin saralla. Samalla kun kansainvälistymme, opimme ymmärtämään itseämme uudella tavalla. Ymmärryksen myötä kasvaa myös käsitys siitä, mitä paikallisuus, kansallisuus, eurooppalaisuus ja kansainvälisyys merkitsevät. Omasta perinnöstä ammentava, vahva ja kansainvälisesti kiinnostava kulttuuri kotimaassa on varmimmin sellaista myös kotimaan rajojen ulkopuolella. Taidelaitosten ja kulttuuritoimijoiden hedelmällisiä yhteistyömuotoja syntyy parhaiten asiasisältöjen perusteella kehittyvissä verkostoissa, jotka tarjoavat julkiselle, yksityiselle ja kolmannelle sektorille hyvän alustan hyödyntää toistensa osaamista. Kulttuurin, tutkimuksen ja elinkeinoelämän voimavarat voidaan yhdistää innovatiivisella tavalla, josta parhaassa tapauksessa syntyy aktiivista toimintaa ja uusia toimintatapoja. Jyväskylässä ICT-ala hallitaan monipuolisesti, samoin hyvinvointiteknologia ja sen erilaiset kehkeytymässä olevat sovellukset. Tässä on oivallinen alue, missä muun muassa tutkijat, kulttuuritoimijat, muotoilijat ja yritykset voivat luontevasti kohdata - myös kansainvälisesti. Jyväskylässä on tutkittu Alvar Aallon arkkitehtuuria ja muotoilua ja esitelty tuloksia lukuisissa kansainvälisissä näyttelyissä. Kolmivuosittain järjestettävät Alvar Aalto Symposium ja Alvar Aalto Design -tapahtumat tuovat puolestaan Jyväskylään arkkitehtuurin ja muotoilun tämän hetken huippuosaajia. Suomalainen arkkitehtuuri on maailmalla arvostettua, ja Jyväskylä on yksi uuden arkkitehtuurin mallikaupunki. Jyväskylässä yhdistyvät rakennettu miljöö ja luontoympäristö. Se on vetovoimaetu, jota kehitetään edelleen. Muista taidealojen tulevaisuuden nousijoista entuudestaan vahvoja Jyväskylässä ovat musiikki, kirjallisuus ja nykyisin erilaiset pelisovellukset ja oppiaineistot. 3

4 Hyvää elämää Euroopan sydänmailla Heartscapes of Europe. Rich everyday life Suomalaiset ovat muuttaneet sankoin joukoin maalta kaupunkiin, mutta ihmisten mielessä suomalaisuus elää edelleen metsien vihreydessä, järvien liplatuksessa, taivaan sinessä, keväthankien hohtavassa valkeudessa. Tämä meille suomalaisille hyvinvointia ja mielihyvää tuottava elämän perusta on tärkeä osatekijä korkeakulttuurille, jonka arvoperusta on taas yleismaailmallinen. Kulttuuri on monille korkeakulttuuria, hengen ja taiteen tuotoksia. Kulttuuri kuitenkin kasvaa jokaisessa meistä. Meidän on vaikea nähdä itseämme osana kulttuurista todellisuutta, ja siksi meidän käsityksemme toisista ihmisistä eivät käy yksiin sen kanssa, miten he taas näkevät meidät tai itsensä. Koska jokainen kaiken aikaa työstää omaa todellisuuttaan, on vaikeaa koskaan täysin ymmärtää toisten rakentamaa kuvaa maailmasta. Kulttuuri ei ole paikka, jossa voi käydä kylässä. Kulttuuri on toimintaa, jonka tekevät ihmiset. Kulttuuria on kaikki se, mitä on ympärillämme. Kulttuuri voi siis oikeasti olla vain todellisten elävien ihmisten kulttuuria. Suomalaisuuden hahmottaminen edellyttää asettumista suomalaiseen arkipäivään. Niin kuin jokainen kulttuuri, suomalainen kulttuuri on kokoelma arkisen elämän toimintoja. Niiden merkityksen osittainenkin ymmärtäminen on mahdollista vain asettumalla joksikin aikaa siihen ympäristöön, jossa tätä kulttuuria tehdään ja jossa ihmiset elävät. Suomalaisesta elämästä, ihmiseksi kasvamisesta, luonnon ja rakennetun ympäristön sekä kulttuuriperinnön vaikutuksesta sekä käden taitojen ja taiteen tekijöiden osaamisesta syntyy paikallisen kulttuurin eksotiikka, jota vastaavaa ei ole missään muualla. Jyväskylä sijaitsee keskellä Suomea Euroopan pohjoisella vyöhykkeellä. Jyväskylän seutu on mukana sisäasianministeriön käynnistämässä aluekeskusohjelmassa Jyväskylän seudun verkostokaupunkina. Ohjelma on kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen työkalu. Tavoitteena on kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistuminen. Ohjelma kokoaa yhteistoimintaan kunnat, elinkeinoelämän, oppilaitokset, tutkimusyksiköt ja kansalaisyhteiskunnan. Jyväskylän verkostokaupunki (mukana eri hankkeissa 9-13 kuntaa) muodostaa keskisuomalaisen luovuuden osaamiskokonaisuuden, jota valmiina rakenteena voidaan hyödyntää kulttuuripääkaupunkihankkeen Hyvä elämä -teeman edistämiseksi. Verkostokaupunkistrategiaa toteuttaa neljäkymmentä usean toimijan yhteishanketta. Hyvinvointiteknologian ja palvelutuotteiden kehittämisohjelma, Wellness Dream Lab ja monitoimijaisessa ympäristössä (julkinen, yksityinen, kolmas sektori) tuotettavien palveluiden tuotannonohjausmalli ovat esimerkkejä tuotetuista sosiaalisista innovaatioista. 4

5 Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylän Teknologiakeskus Oy ovat yhdessä luoneet perustan Human Technogogy City -ajattelulle, joka kuvaa Jyväskylän seudun osaamista ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksessa. Kulttuuripääkaupunkihankkeen kautta nostamme alueen osaamisen esiin kiinnostavaksi Euroopan pohjoiseksi vyöhykkeeksi, jossa ihmisen hyvinvointi rakentuu kestäville perusarvoille. Euroopan pohjoiset sydänmaat, reunat Keski-Suomen sydämessä, avaavat tulevina vuosina uusia näkökulmia ja luovat uutta hyvinvointia. Hanke tuo mukanaan lisää mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaan elinympäristöön, kasvattaa yksilön yhteisöllisyyttä ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Uskomme, että uusien toimintamallien luomisen ja joustavien käytäntöjen kehittämisen kautta kuntalaisten itseluottamus ja sosiaaliset taidot lisääntyvät. Jatkuvan oppimisen, kulttuurin ja taiteen merkityksen tiedostamisen kautta ihmisen itsearvostus kasvaa ja henkinen hyvinvointi lisääntyy. Ihmisen fyysinen kunto on oleellinen osa ihmisen hyvinvointia. Jyväskylän seudun kunnat ja lähiseutu muodostavat liikuntapalvelujen keskittymän Jyväskylän seudulle. Jyväskylässä sijaitsee Suomen ainoa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta sekä alan huippututkimusta ja kehittämistoimintaa. Sijainti, ympäröivä luonto, korkeatasoiset liikuntapaikat, liikuntapalvelut ja -tapahtumat luovat seudusta liikunnan keskipisteen. Tätä vahvuuttamme tuomme esiin kulttuuripääkaupunkihankkeen yhteydessä. Talvella 2006 valmistuneen Jyväskylän kaupungin hyvinvointikertomuksen mukaan kaikki edellytykset hyvinvoinnin edistämiseen ovat olemassa. Jyväskylässä on nuori ja korkeasti koulutettu väestö, asumisolosuhteet ovat kehittyneet myönteisesti, on puhdas ja terveellinen elinympäristö, tiivis ja taloudellinen kaupunkirakenne. Kaupunki tarjoaa hyvät edellytykset kulttuuri- ja harrastustoiminnalle. Myös uusia työpaikkoja on syntynyt nopeasti. Hyvän elämän kulttuuriset peruspilarit ovat neljä tekijää, jotka konkretisoituvat ohjelman neljäksi perusteemaksi: kasvatus, kulttuuriperintö, luontokaupunki ja taide. Kulttuuripääkaupunkihankkeen avulla kiinnitämme huomiota ympärillämme oleviin kulttuurisiin tekijöihin, jotka rakentavat ihmisen hyvää elinympäristöä. Kasvatus on elämän kestävänä prosessina ihmisenä kehittymisen ensimmäinen kulmakivi. Kasvatuksen ja ihmisenä kasvun elementtejä on kaikkialla ympärillämme kun vain osaamme sen tiedostaa ja käyttää hyväksemme. Kulttuuriperintö rakentaa sen perustan, millä ennen meitä eläneet ihmiset ovat muokanneet maailmaan omanlaisekseen, keskisuomalaiseksi perimäksi. Luontokaupunki taas kuvaa Suomen Sydänmaassa sijaitsevan kaupungin, Jyväskylän, ominaispiirteitä. Niitä piirteitä, joista mielestämme rakentuu hyvä kasvu- ja asuinympäristö. Taide tuo iloksemme tarjolle kaikki ne työt, joita historian aikamme mestarit ovat tuottaneet. 5

6 Kasvatus hyvän elämän perustana Jyväskylän seudun oppilaitoksilla on pitkät historialliset juuret. Asema kehityksen kärjessä on säilynyt. Jyväskylän monialainen yliopisto on yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa luonut musiikkikampuksen. Yliopistossa on lisäksi mm. taiteen opetuksen ja tutkimuksen ohella maan ainoa liikuntakulttuurin opetus- ja tutkimusympäristö. Historiallinen tausta on vaikuttanut laajasti suomalaiseen kulttuurielämään sekä sivistystason kohoamisen että mm. koko maahan levinneen suomenkielisen lauluja kuoromusiikin kautta. Tämä on vahvistanut omaa sosiaalista pääomaamme ja rakentanut kansallista identiteettiä. Musiikin luomistyö jatkuu mm. Pekka Kostiaisen sävellyksissä ja hyvien kuorojen ja orkesterien esityksissä. Tänään alueella on vahva taiteen perusopetus ja vahva kulttuurialan opetus. Lasten Kulttuuriaitta on tehokkaasti edistänyt monitaiteista taidekasvatusta laajasti koko seudulla. Maamme ensimmäiset suomenkieliset koulut perustettiin 1800-luvun puolivälissä Jyväskylään. Samaan aikaan täällä alkoi suomenkielinen opettajien koulutus. Se on vaikuttanut laajasti suomalaiseen kulttuurielämään ja sivistystason yleiseen kohoamiseen. Suomalaisten koululaisten selviytyminen kansainvälisissä koulusaavutusvertailuissa on huippuluokkaa. Aseman säilyttäminen vaatii jatkuvia ponnisteluja, joissa opetuksen ohella on otettava huomioon lasten ja nuorten hyvinvointi. Sitä tukee kulttuuriympäristö, jossa koulu, koti ja vanhempien työ muodostavat lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan kokonaisuuden. Tavoitteena on kehittää kouluja toimintakeskuksiksi, joissa oppilaat saavat opetuksen lisäksi viettää aikaansa omaehtoisessa toiminnassa aikuisen valvonnassa ja osallistua valintansa mukaan hyvin ohjattuihin harrastusryhmiin. Jyväskylässä on vahvaa taiteen ja kulttuurin opetusta, joka voidaan entistä tiiviimmin kytkeä koulun toimintaan viranomaisten ja oppilaitosten yhteistyötä tehostamalla. Näistä aineksista voidaan luoda uudenlainen eheytetty koulupäivä, joka on turvallinen vanhempien ollessa työssä, luo perustaa harrastustoiminnalle vapaa-aikana ja kehittää sosiaalisia taitoja ja sosiaalista pääomaa. Lasten ja nuorten monipuoliset taidot tukevat heidän itsearvostustaan. Opettajaseminaarin perustalle rakentunut Jyväskylän yliopisto on kokoonsa ( opiskelijaa) suhteutettuna maan suosituin yliopisto ja koko maan kannalta merkittävä tiedeyliopisto huippuyksikköineen. Kaupungissa on myös elinvoimainen ja pitkät historialliset juuret omaava ammatillinen koulutus ja vireä ammattikorkeakoulu. Ei olekaan ihme, että joka kolmas vastaantulija Jyväskylässä on opiskelija tai että kaupungissa on maan koulutetuin aikuisväestö. Myös elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen tavoitteet on helppo toteuttaa monipuolisen koulutustarjonnan avulla, vaikkapa Ikääntyvien yliopistossa. Kasvatuksen tehtävä on antaa jokaiselle kansalaiselle perussivistys ja kulttuurinen identiteetti, mihin monikulttuurisuuden lisääntyessä seudulla on kiinnitetty ja tulevaisuudessa edelleen kiinnitetään erityistä huomiota. 6

7 7

8 Kulttuuriperintö hyvän elämän perustana Kulttuuriperintö on aineellista ja henkistä perintöä, jota edeltävät sukupolvet meille jättävät vaalittavaksi eteenpäin. On tärkeää, että opimme havainnoimaan ympäristöämme ja tulkitsemaan sen välittämiä viestejä. Samalla opimme myös ymmärtämään paremmin omaa aikaamme ja paikkaamme sukupolvien ketjussa. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu meille kaikille. Keski-Suomea vaihtelevine luonnonoloineen pidetään pienois-suomena. Meri puuttuu, mutta useat järvet ympäröivät kaupunkiamme. Vielä keskiajalla Keski-Suomi oli vanhojen maakuntien Hämeen, Satakunnan ja Savon reuna-aluetta; Jyväskylän seutu Pohjois-Hämettä. Jyväskylän kaupungin perustaminen vuonna 1837 oli edellytys Keski-Suomi -käsitteen synnylle. Oman kaupungin saaminen sisämaahan käänsi kauppamatkojen suunnan rannikon kaupunkien sijaan Jyväskylään. Ajatuksen Keski-Suomen omasta läänistä loi piirilääkäri Wolmar Schildt 1850-luvulla. Käsitys Keski-Suomesta maakuntana vakiintui jo 1800-loppuun mennessä niin sanomalehdissä kuin kulttuuri- ja yhdistyselämässäkin. Keskisuomalaisen kulttuuriperinnön juuret ulottuvat kuitenkin tuhansia vuosia aiemmaksi. Ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Keski-Suomen alueelle viimeisen jääkauden väistyttyä noin vuotta sitten. Elannon hankkimisen perustana oli saa- tavilla olevien raaka-aineiden hyvä tuntemus. Laukaan Vehniältä löytynyt sembramäntyisen karhunpäälusikan ja Laukaan Hartikan punamultahaudoista talteen saadut meripihkarenkaat paljastavat seudun asukkailla olleen jo kivikaudella yhteyksiä myös kauas oman alueensa ulkopuolelle. Vesistöt yhdistivät ja tärkeille pyhille paikoille, vesitien varteen tehtiin kalliomaalauksia, silloisten ihmisten uskomuksiin ja maailmankaikkeuteen liittyviä kuvia. Laukaan Saraakallion kivikaudelta pronssikaudelle ulottuvat kuvat muodostavat Suomen toiseksi suurimman kalliomaalauskokonaisuuden. Monet keskisuomalaisen kulttuuriperinnön erityispiirteiden syyt juontuvat esihistorian ajan lopulta, jolloin kristinusko levittäytyi sisämaahan. Linnavuoria varustettiin Kuhmoisissa, Jämsässä ja Jämsänkoskella. Keski-Suomi oli idän ja lännen välistä kiistamaata, jossa eri suunnilta tulleet vaikutteet säilyivät rinta rinnan. Uusien piirteiden sulautuminen paikalliseen perinteeseen näkyy muun muassa keskisuomalaisessa rakennusperinnössä, niin vanhoissa puukirkoissa kuin seudun talonpoikaisissa pihapiireissäkin. Rakennusmateriaali löytyi omasta takaa. Hirren mitta määräsi kirkon ja talon koon ja muodon. Erityisen hieno esimerkki kansanrakentajan taidoista sekä mittasuhteiden ja kaukaa tulleiden tyylipiirteiden ymmärryksestä on vuosina pystytetty Petäjäveden vanha kirkko, Unescon maailmanperintökohde. Puukirkkoperinne jatkui Keski-Suomessa 8

9 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Itäiset ja läntiset piirteet näkyvät myös arkipäivän käyttöesineissä ja ruokakulttuurissa. Kansantaiteen helmiä ovat keskisuomalaiset ryijyt ja Jyväskylän ympäristön maalatut kirkkovakat ja 1800-luvulla keskisuomalaisen muikunmädin maine kiiri valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Nyt järvet, suurimpina Päijänne ja Keitele, vesillä liikkuminen ja kesämökit kuuluvat Keski-Suomen kesään. Jyväskylä oli pitkään maakunnan ainoa kaupunki. Jo alun perin sille muodostui maaseudusta selvästi erottuva luonne, sillä pienen puutalokaupungin uudet asukkaat olivat muista kaupungeista muuttaneista nuoria käsityöläisiä ja kauppiaita kaupunkilaisine tapoineen. Jyväskylän erityinen asema kielellisesti umpisuomalaisena koulukaupunkina synnytti 1850-luvun lopulta lähtien uudenlaista henkistä kulttuuriperintöä. Jyväskylän seminaarin vaikutus esimerkiksi suomalaisen kuorolaulun kehittymiseen heijastuu edelleenkin jyväskyläläiskuorojen menestyksenä. Ennakkoluulottomuus ja nuorekkuus - osittain juuri perinteestä nousevina piirteinä - ovat ominaisia myös modernille Jyväskylälle ympäristöineen. Vesi ja puu ovat kuuluneet keskeisesti keskisuomalaisten elämään. Jyväskylän ja koko maakunnan teollinen perinne on lähtöisin juuri metsistä. Mutta myös itsenäistymisen jälkeen käynnistynyt metalliteollisuus loi pohjaa sekä vaurastumiselle että Jyväskylän seudulta maailmalla lähteneiden tuotteiden luovalle suunnittelulle ja kehittämiselle. Tämän päivän karhunpäälusikoita voivat olla kulttuurituotteet Aallon tuolista Lutakon leipomotaloon, joka heijastaa nuorten omaehtoista kulttuurinsa arvostamista. Asukkaiden hyvinvointi Jyväskylän seudulla rakentuu hyvän asuinympäristön ja sosiaalisen tasapainon avulla. Ihmisen toimintaympäristö muodostuu sekä henkisestä että fyysisestä ympäristöstä. Keskisuomalaisen kulttuuriperinnön eri-ikäiset kerrokset ja niiden tunteminen voi parhaimmillaan olla seudun asukkaiden identiteetin vahva tukipilari, turvallisuuden luoja. Paikalliseen kulttuuriperintöön tutustuminen jyväskyläläismuseoissa auttaa Jyväskylän seudulle muuttavia, kansainvälisiäkin tulijoita, kiinnittymään paremmin uuteen asuin- ja elinympäristöön. 9

10 Luontokaupunki hyvän elämän perustana Jyväskylälle on leimallista harvinaisen läheinen luontosuhde. Ihmisen jäljet - rakennetut ympäristöt ja kaupunki - levittäytyvät laajalle kapeina nauhoina vesistöjen, harjujen ja metsien kainaloihin. Luonto on jatkuvasti läsnä katseen ja kokemuksen maisemassa. Jyväskylä on urbaani innovaattori, jonka voiman lähteenä ovat hiljaiset alueet. Tästä jatkuvasta vuorovaikutuksesta syntyy se kehitystä ja muutosta eteenpäin vievä surina, jonka tuloksena on todellinen pehmeä kaupunki, soft city, joka yhdistää modernin teknologian ja ennakkoluulottoman ajattelun ihmistä lähellä oleviin arvoihin. Jyväskylässä, Alvar Aallon lapsuus- ja kotikaupungissa, on Alvar Aallon rakennuksia enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaupunki on moderni ja innovatiivinen arkkitehtuurikaupunki, joka panostaa laatuun ja kansainvälisyyteen Alvar Aallon perinteitä seuraten. Kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeisiä tavoitteita on hyvän elämän, ihmisten arjen ja juhlan, fyysisten edellytysten pysyvä parantaminen. Tänään Jyväskylä on vilkas ja monipuolinen tapahtumien keskus, jota hyvällä syyllä voi kutsua kansojen kohtauspaikaksi. Seudulle on keskittynyt maailmanlaajuisesti merkittävien kasvualojen erityisosaamista. Monet energia-, informaatio-, hyvinvointi- ja ympäristöteknologian asiantuntijat työskentelevät Jyväskylässä. Paperinvalmistusteknologiamme on maailman huippuluokkaa. Verkostokaupunki kokoaa seudun tiiviiseen yhteistyöhön eri toimintojen osalta. 10

11 11

12 12 Taide hyvän elämän perustana Taide tekee näkyväksi ihmisen mielen toimintaa, tunteita, uskomuksia, mielikuvitusta ja päättelyä. Taiteen kautta ymmärrämme oman kansamme historian eri vaiheita ja sitä kautta saamme omalle olemisellemme juuret. Maailman avautuessa meidän on hyvä tietää, mihin kulttuuriin kuulumme. Taiteen kautta tiedämme keitä ja mistä olemme. Taide kaikissa eri muodoissaan tuottaa ihmiselle mielihyvää. Mielihyvä vähentää stressiä ja auttaa terapeuttisesti ihmistä elämän vaikeuksissa. Hyvinvoiva ihminen on avoin ja ottaa helpommin vastaan ympäristössä olevia erilaisia impulsseja. Kulttuuripääkaupunkihankkeen kautta tuomme taiteen lähelle ihmistä helposti tavoitettavaksi. Jyväskyläläinen fennomaani Wolmar Schildt ( ) kehitti suomen kielelle useita tärkeitä uudissanoja. Hänen keksimiään ovat myös sanat taide ja tiede. Elias Lönnrot kävi Schildtin kanssa kirjeenvaihtoa, jonka perusteella hän nimesi Jyväskylän Suomen Ateenaksi. Yhä voimistuvan suomalaisuusaatteen ja ennen kaikkea Runebergin runouden innoittamana Akseli Gallen Kallela saapui Keski-Suomeen 1880-luvulla. Hän halusi etsiä Keski-Suomesta aidointa suomalaista luontoa ja kansanihmistä. Karelianismi syrjäytti Keski-Suomen 1880-luvun alussa, mutta Gallen Kallelan ohella monet Kultakauden mestarit maalasivat eri puolilla maakuntaa vielä luvun puolellakin. Maakunta tarjosi inspiroivan luontoidyllin myös 1900-luvun alun modernisteille. Jyväskyläläinen taidemaalari Jonas Heiska ( ) siirsi kansallisen perinteen osaksi kansainvälistä modernismia. Hän rakensi karelianistisen erämaa-ateljeen Jyväskylän Älylään, joka toimii tällä hetkellä kotimuseona. Yrjö Saarinen ( ) edusti seuraavaa taiteilijasukupolvea. Arkkitehti Alvar Aalto ( ) toimi itseoppineen Saarisen tukijana. Aallon ajattelussa arkkitehtuuria, designia ja kuvataidetta yhdistävä kokonaistaideteoksen periaate oli keskeinen ihanne. Sen vaikutus tulee ilmi myös vuonna 2002 tehdyssä Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa. Näkyvimpänä esimerkkinä julkisesta taiteesta ovat viime vuosina olleet monet ympäristötaideteokset. - Jyväskylässä luonto, arkkitehtuuri ja taide muodostavat esteettisen kokonaisuuden. Jyväskylän taiteilijaseura perustettiin vuonna Tällä hetkellä siihen kuuluu noin 90 taiteilijajäsentä. Taiteilijaseura hoitaa omaa taidegalleriaa ja taidelainaamoa. Vuonna 1975 Jyväskylässä järjestettiin ensimmäinen kansainvälinen taidegrafiikan triennaali Graphica Creativa. Triennaalin rohkaisemana Jyväskylään perustettiin kunnallinen grafiikan paja 1970-luvun lopulla. Kehityksen seurauksena kaupungista kehittyi nopeasti kansainvälinen taidegrafiikan keskus, johon saapuu taidegraafikoita kaikkialta maailmasta. Sama kehitys tapahtui myös taidevalokuvan kohdalla 1980-luvulla. Jyväskyläläiset valokuvataiteilijat ja kansainvälinen valokuvataiteen triennaali Lumo ovat nostaneet kaupungin tunnetuksi valokuvakaupungiksi. Jyväskylä on museoiden ja gallerioiden suurkaupunki. Vuosittain kaupungissa onkin nähtävissä yli 50 kuvataidenäyttelyä.

13 13

14 Matka kulttuuripääkaupunkivuoteen / Ohjelmat ennen vuotta 2011 Jyväskylä jatkaa kansainvälisten vierailuluentojen sarjaa vuosittain. Esimerkiksi Latinistien kansainvälinen kongressi, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät (4th National Conference on Cultural Policy Research (Regional Cultural Policy), Cultural Policy Studia Generalia,Rakentaminen ja Talotekniikka, Kansainvälinen Puu ja Bioenergia -messut, FinnGraf-messut rakentuvat kulttuuripääkaupunki -teeman ympärille Vuoden 2006 aikana käynnistyvät kuntakohtaiset ja maakunnalliset keskustelufoorumit. Kävelykadut ja kylänraitit muuttuvat taidekaduiksi, joilla taide muuttuu osaksi ihmisen arkipäivää. Alueen museot ja kulttuuriperintökohteet esittäytyvät kulttuuripääkaupunkiteemalla. Liikkuvat galleriat esittävät taidetta Jyväskylän lentoasemalla ja matkakeskuksessa. Festivaaleja ja tapahtumia on eri paikkakunnilla, mm. Jyväskylän Kesä ja Hankasalmen Kihveli Soikoon. Alvar Aalto arkkitehtuuri Symposium pidetään tämän vuoden aikana. Vuonna 2007 käynnistyvät Luovuussertifikaatti (luovuuden laatukäsikirja, joka formuloi yritysten henkistä strategiaa), Virkamiesten TET (julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimintakulttuurin törmäyttäminen), Seniorien kulttuuristrategia (ikääntymisen aiheuttamien haasteiden kohtaaminen kulttuurisin keinoin), Kylätaloverkosto-projekti (kylätaloista kulttuurikeskuksiksi), Taide maisemassa -projekti (ympäristötaide ja -yhteisötaide seutukunnan kehittämislinjauksia). Saman vuoden aikana järjestetään Design Forum 2007 ja LUMO sekä käynnistetään Taiteilijaresidenssiohjelma ja Taidelainaamot-projekti. Vuoden 2008 aikana taide tulee osaksi neuvolatyötä Kulttuurineuvolatoiminnan kautta. Arkiliikunnan ja terveysliikunnan edistäminen aloitetaan Liikkuva kulttuuri -projektilla. Käynnistetään Jyväskylän malli perusopetuksessa, jossa taide, liikunta ja kulttuuri tuodaan osaksi koulupäivää ja siten eheytetään lasten arkea. Perintöverkko, kaupunginosien historian ja tapahtumien kartoittaminen verkossa käynnistyy, lähiruoka- ja ruokakulttuuri nostetaan esille, valo otetaan mukaan rakentamaan kulttuuripääkaupunkia ja laaditaan seudulliset valaistussuunnitelmat, käynnistetään lasten ja nuorten ympäristönsuunnitteluprojekti ja viritetään seudullisen arkkitehtuuristrategian laadinta. Toteutetaan Arkkitehtuurin tutkijakollegium 2008 ja Graphica Creativa Vuodesta 2009 eteenpäin virittäydytään kulttuuripääkaupunkivuoteen tehostamalla kansainvälistä kulttuurivaihtoa ja jatkamalla jo käynnistettyjä projekteja. Lisäksi erityisiä teemoja ovat puutarha, ruokakulttuurin esille nostaminen, kansalliset ja kansainväliset teatterifestivaalit ja vammaisten lasten kulttuuripäivät sekä pohjoismaiset kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät. 14

15 Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ohjelma Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmiston avulla haluamme kiinnittää huomiota ympärillämme oleviin kulttuurisiin tekijöihin, jotka rakentavat ihmisen hyvää elinympäristöä. Keskisuomalaiseen luontoon, arkkitehtuuriin, taiteeseen, erilaisiin tapahtumiin ja liikuntaan liittyvät aktiviteetit rakentavat ohjelmistokokonaisuuden, jolla alueemme esittäytyy Euroopalle ja kansainvälisesti kehittyvänä ja hyvinvoivana kasvu- ja asuinympäristönä, jolla on vilkas kansainvälinen toiminta ja joka kulkee kehityksen kärjessä ihmisen hyvinvoinnin huomioiden. Ohessa poimintoja kulttuuripääkaupunkivuoden keskeisimmästä ohjelmatarjonnasta. Euroopan sydänmaat; luonto, design, arkkitehtuuri ja kuvataide Maailmannavan elämää -näyttely, jossa esitellään Keski-Suomessa työskennelleitä Suomen taiteen suuria mestareita, Graphica Creativa, kansainvälinen taidegrafiikan triennaali, Grafiikan ja valokuvataiteen näyttelyt Lumo, kansainvälinen valokuvataiteen triennaali Sydänmaan vesi ja puu -kulttuurihistoriallinen näyttely Alvar Aalto -museon perusnäyttelyn uudistaminen: Museon perusnäyttely uudistetaan lisäämällä uuden av-tekniikan keinoin näyttelyn elämys- ja tietosisältöjä, Arkkitehtuurin kansainväliset näyttelyt sekä kansainvälisten nuorten taiteilijoiden näyttelyt, Luova paja, keskisuomalaisen luovan osaamisen ja taidon näyteikkuna. Musiikkia Euroopan sydänmailta Jyväskylän Summer Jazz, Blues Live - tapahtuma, Jyrock - yliopiston perinteikäs sisävestivaali, Lasten Loiskis, seudullinen lastenkulttuuritapahtuma alle 12 -vuotilaille, Kirkot soi, konserttisarja Keski-Suomen kirkoissa, Kihveli Soikoon, skiffle musiikin tapahtuma Hankasalmella, Jyväskylän Pääsiäinen, Jyväskylä Sinfonian konsertit, kuorojen konserttisarjat, joulukonsertit, Keski- Suomen Ooppera, Lapsikuorofestivaali, Lutakon rock. Kirjallisuuden sydänmaa Vanhan Kirjan Talvi, vanhojen kirjojen osto- ja myyntitapahtuma, Ovet avoinna kirjailijatalolla, Euroopan sydänmaiden kirjailijat vierainamme, Sci-fi-kirjailijoiden tapaaminen, Kaupunginkirjaston lukuvinkkaukset Lasten juhlaa arjessa. Sydänmaan teatteri Oman kaupunginteatteri- ja harrastajateatteritarjonnan lisäksi Kuurojen ja näkövammaisten lasten teatterifestivaali sekä Lapsi- ja nuorisoteatterikatselmus. Tapahtumat/festivaalit Avajaiset, jäätä, lunta, lumilinnoja, jätkänkynttilöitä, luistelijoita, performanssia, valoja, avantouintia, Jyväskylän Kesä, Suomen vanhin kulttuurifestivaali, joka tunnetaan kokeilevuudestaan ja poikkitaiteellisuudestaan. Sanattoman teatterin ja mimiikan festivaali Kaupunkipuisto: Luodaan moniulotteinen kuva järvien, harjujen ja metsäisten vuorimaiden hallitsemasta suomalaisesta yhdyskuntakehityksestä, ikkuna maakunnalle tyypilliseen maisemaan, suomenkielisen kulttuurin kehto ja modernin huippuarkkitehtuurin kehto. 15 Muu kulttuuriohjelma Ween Maan Wiljaa, kesän sato myynnissä. Keskisuomalaisen lähiruuan juhlapöytä katettuna: Sataman Yö, markkinahenkinen kulttuuritapahtuma Jyväsjärven rantamaisemissa Valoa, Jyväskylän kaupunki juhlavalaistaan lokakuun syyspimeässä, valosta puhuvat insinöörit, arkkitehdit ja valotaiteilijat, 15

16 Yläkaupungin Yö, monitaiteinen kulttuuriyö kampuksen alueella, Senioreiden kulttuuriviikot, Erilaisia kyläjuhlia alueen kunnissa; Muurame-päivät, Lyömäsoitin-festivaalit Laukaassa, Korpilahti-päivät, Vaajakosken kohinat Jyväskylän maalaiskunnassa. Kansainvälinen arkkitehtuurin täydennyskoulutuskeskus: Viime vuosisadan arkkitehtuurin kansainvälisestä ikonista, Alvar Aallon suunnittelemasta Säynätsalon kunnantalosta ( ) kehitetään arkkitehtuurin täydennyskoulutuskeskus, jonka toiminnan painopisteet olisivat 1. modernismin restaurointi, 2. arkkitehtuurikasvatus ja 3. ekologinen arkkitehtuuri arktisilla alueilla. Kongressit ja messut 2011 kansainvälinen arkkitehtuurin tutkijasymposium: Symposiumin teemaksi valitaan Modernismin pihat ja puutarhat. Yhtenä keskeisenä kohteena ovat Alvar Aallon ajatukset ja toteutuneet suunnitelmat mm. Jyväskylän yliopiston alueella, Taidekasvatuksen kansainvälinen kongressi, Eurooppalaisia ruokamyyttejä - kongressi, Latinistien kansainvälinen kongressi, Kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivät (4th National Conference on Cultural Policy Research (Regional Cultural Policy ), Cultural Policy Studia Generalia, Rakentaminen ja Talotekniikka, Vapaa-aika & Lapsi ja Perhe -messut, Kv. Puu ja Bioenergia -messut, Kansainväliset FinnGraf-messut, Lasten ja nuorten kirja-messut 16

17 Organisaatio ja yhteistyöverkosto Projektiorganisaatio Hanketta koordinoimaan ja ohjaamaan muodostetaan projektiryhmä, joka toimii Jyväskylän kaupungin alaisuudessa. Hankkeesta muodostuu osa verkostokaupungin kehittämistoimintaa. Verkostokaupungin edustajista rakentuu ohjausryhmä, joka valvoo ja johtaa kulttuuripääkaupunkiohjelman toteuttamista. Yhteistyöverkosto Toteutus ja päävastuu on Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelukeskuksella ja siellä kulttuurin, liikunnan, nuorison ja opetuksen palvelualueilla. Yhteistyöverkosto on kokonaisuus, joka elää ja muuttuu ajan myötä. Kulttuuri- ja taidelaitokset: Alvar Aalto -museo Jyväskylän taidemuseo Keski-Suomen museo Suomen käsityön museo Jyväskylän yliopiston museot Jyväskylä Sinfonia Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto Taiteen perusopetus: Kuvataidekoulut Konservatorio Käsityökoulu Tanssiopisto Kulttuuriaitta - lasten ja nuortenkulttuurikeskus Festivaaliyhdistykset Kulttuuri- ja taidejärjestöt ja -säätiöt Asukas- ja kansalaisjärjestöt, kylät Kaupungin muut toimialat: Sosiaali- ja terveystoimi Yhdyskuntatoimi (ml. ympäristöhallinto) YHTEISÖT JOIDEN KANSSA TEHDÄÄN YHTEISTYÖTÄ TOTEUTUKSESSA Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän aikuisopisto Kansalaisopistot Muut oppilaitokset Jyväskylän seudun kunnat Jykes Oy Seurakunnat Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kauppakamari Keski-Suomen Yrittäjät Jyväskylän ystävyyskaupungit OHEISPALVELUJA TUOTTAVAT Jyväskylä Paviljonki - messu ja kongressikeskus Kulttuurimatkailuyritykset Luontomatkailuyritykset Ohjelmapalveluyritykset Pitopalveluyritykset Ravintolat, hotellit 17

18 Tiedotus- ja markkinointitoimenpiteet 18 Kulttuuripääkaupunkihanke on laajasti esillä ihmisten elämään ja hyvinvointiin liittyvissä toiminnoissa ja niistä tiedottamisessa. Hankkeen tiedotus ja markkinointi suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä mukana olevien toimijoiden kanssa. Päävastuu on hankkeen projektiryhmällä ja Jyväskylän kaupungilla. Pohjana ovat Jyväskylän kaupungin viestintälinjaukset ja organisaatio sekä jo toimiva viestintä ja markkinointiyhteistyö yliopiston, seudun elinkeinoyhtiön, ammattikorkeakoulun, ammattiopiston, teknologiakeskuksen sekä Keski- Suomen liiton ja matkailu- ja kongressitoimijoiden kanssa. Hankkeen yhteydessä kehitetään seudullista kulttuuritiedotusta ja markkinointia sekä luodaan seudun kulttuurin tiedotus- ja markkinointistrategia ja suunnitelma. Vuodesta 2006 alkaen vahvistetaan seudullista ja maakunnallista viestintäyhteistyötä kuntien, kulttuuri- ja muiden toimijoiden, oppilaitosten ja muun muassa järjestöjen ja taiteilijoiden kesken. Kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeisiä tiedotus- ja markkinointikanavia tulevat olemaan internet-sivusto, yhteistyö paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen median kanssa, hankkeen omat esitteet ja muut materiaalit, eri kulttuuri- ja muiden toimijoiden omat mediat ja esitteet, tapahtumat, tilaisuudet sekä messut. Hankkeelle luodaan graafinen ilme ja tunnus, jota kaikki toimijat ja tapahtumat voivat korvauksetta käyttää. Hanke on vahvasti esillä eri toimijoiden omassa ja hanketta varten suunnitellussa kansainvälisessä viestinnässä ja markkinoinnissa. Jyväskylän seudun toimijat tuottavat muun muassa englanninkielistä Human Technology City lehteä. Paikallista ja seudullista mediayhteistyötä vahvistetaan keväästä 2006 alkaen muun muassa paikallislehtien taide- ja kulttuurisivuilla, jotka toteutetaan kuukausittain viidessä paikallislehdessä yhdessä Jyväskylän kaupungin ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Tiedotus- ja markkinointitoimenpiteiden avulla lisätään tietoisuutta kulttuurin merkityksestä osana hyvää elämää, lisätään asukkaiden ja eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä vahvistetaan seudun vetovoimaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tiedotus ja markkinointi keskittyvät alkuvuosina hankkeesta tiedottamiseen, yhteishengen lisäämiseen ja toimijoiden innostamiseen. Vuoden 2011 lähestyessä kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta tiedottaminen ja markkinointi sekä kansainvälinen markkinointi lisääntyvät. Rahoitus Kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaiskustannusarvio on vuosina yhteensä 4 miljoonaa euroa. Tästä toimintaan ja ohjelmistoon suunnattu euroa koostuu Jyväskylän kaupungin ns. normaalista, nykyisestä kulttuuritoiminnan toimintarahasta sekä muiden toimijoiden hankkeeseen osoittamasta rahasta. Kaupungin oma lisäpanostus vuosille on projektin ohjaukseen, koordinointiin ja tiedotukseen yhteensä euroa (jakaantuen seuraavasti: euroa vuonna 2006, euroa vuonna 2007, euroa vuonna 2008, euroa vuonna 2009, euroa vuonna 2010, euroa vuonna 2011).

19 Hakemuksen laadinta: Jyväskylän kaupunki, sivistystoimi 2006 Tekstien asiantuntijoina: Professori Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto Professori Kari Sajavaara, Jyväskylän yliopisto Kuvataiteen läänintaitelija Hannu Castrén, Länsi-Suomen lääni Johtaja Markku Lahti, Alvar Aalto -museo Vs. intendentti Heli-Maija Voutilainen, Keski-Suomen museo Kuvat Pyöreät teokset sivuilla 3,5,12,18 ja 19 liittyvät näyttelyyn Suomalainen ympyrä - Tondo Finlandese joka oli esillä useissa kaupungeissa Italiassa ja Suomessa vuosina Taiteilijat: s. 2 Seppo Uuranmäki, s. 5 Jaakko Valo, s. 12 Hannu Castrén, s. 18 Aino-Kaarina Pajari, s.19 Juhani Petäjäniemi. Valokuvat: Martti Kapanen S. 4-5 Rune Snellman s. 6-7 Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu s. 8-9 Alvar Aalto museon arkisto s. 10 Aino-Kaarina Pajari: Sarjasta polkuja, Tuulan luo I-II, carborundum, 2003 s. 11 Pekka Helin, Martti Kapanen s. Talven Lumo -tapahtuma Jyväskylän taidemuseon Holvissa. Vauvat ja äidit maalaavat lumihiutaleita s. 14 ja 16 Matti Salmi kannet: Matti Salmi, Alvar Aalto museo, Pekka Helin, Martti Kapanen, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu Lay out Jyrki Markkanen 19

20 Lisätietoja: Jyväskylän kaupunki, sivistystoimenjohtaja Laila Kontkanen puh , jkl.fi PL 193, Jyväskylä Kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto puh , jkl.fi PL 193, Jyväskylä 20