Avaimia kestävään onnellisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avaimia kestävään onnellisuuteen"

Transkriptio

1 Avaimia kestävään onnellisuuteen Yksilön ja organisaation näkökulmia Kirsi Mäkinen Muutostaitovalmentaja Muutosympyrä Oy Puh

2 SISÄLLYS Johdanto 1. Tekemisen tietoinen vähentäminen 1.1 Tietoisuuden kehittäminen 2. Tunnetaitojen ja itsetuntemuksen kehittäminen 2.1 Empaattisen vuorovaikutustyylin omaksuminen 2.2. Elämän suuret kysymykset, johtavat onnellisuuteen 2.3 Älä kuuntele lannistajia 2.4 Tiedosta kenen kanssa olla tekemisissä 3. Vääristyneistä ajatuksista ja toimintamalleista irti päästäminen 3.1 Tunteiden ja ajatusten merkitys hyvinvoinnille 3.2 Ajatusvääristymien muodot 4. Työyhteisön tyytyväisyyden haasteita 4.1 Miten lisätä onnellisuutta henkilövalinnoin 4.2 Yksilöllinen johtamistapa hyvinvoinnin perustana 2

3 Johdanto Saattaa kuulostaa kliseeltä ja tavoittamattomalta unelmalta, mutta kerron tässä muutaman oleellisen seikan pysyvän onnellisuuden ja tyytyväisyyden saavuttamiseen. Vanha sanonta, kaikki on mahdollista, kun löytyy tahtoa ja keinot jonkin tekemiseen, pitää tässäkin asiassa paikkansa. Sinun tahdosta en ole tietoinen, mutta keinoja tulee tässä. En kuitenkaan halua hukuttaa sinua tulvaan vaan ottaa esille muutamia perusasioita, joiden kautta voit alkaa pohtimaan omaa suhdettasi siihen miten voisit niitä hyödyntää onnellisuutesi kasvattamisessa. Ne merkittävät asiat, joihin tässä paneudun ja jotka sisältävät mahdollisuuden muutokseen, mitä pysyvän onnellisuuden saavuttaminen enemmän tai vähemmän vaatii meidän jokaisen kohdalla, ovat seuraavat: - Tekemisen tietoinen vähentäminen ja keskittyminen kuuntelemaan itseään. - Itsetuntemuksen kehittäminen. Itsensä tiedostaminen, tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen ja toiminta muiden kanssa. - Mielen joustavuuden kehittäminen. Nämä kolme asiaa ovat keskeisiä onnellisuudelle, koska a) ihminen kadottaa kykynsä onnellisuuden huomaamiseen, jos tekemistä on liikaa. B) Jos ihminen ei tunne itseään, ei hän ymmärrä mitä onnellisuus oikeastaan on. C) Ihmisen mieli on kaiken henkisen pahoinvoinnin yleisin syy. Tässä dokumentissa kerron myös niitä asioita, millä tavoin yksilöä tarvitsee mielestäni auttaa onnellisuuden löytämisessä henkilökohtaisella tasolla, mutta myös niitä asioita, millä tavoin työyhteisö voisi suhtautua auttavaisesti työntekijöidensä kehittämiseen yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioiden. Työyhteisön hyvinvointi, tyytyväisyys ja onnellisuus riippuu mielestäni siellä työskentelevien ihmisten omasta sisäisestä onnellisuuden asteesta. Sana tyytyväisyys on yksi ihmisen perustunnetiloista ja onnellisuus on sen kanssa sama asia. Kokonaisvaltaisesti jos asiaa katsotaan liittyvät molemmat myös ihmisen hyvinvointiin, työhyvinvointiin ja tyytyväisyyteen. Kyse on pitkälti samoista asioista, mitä huomioida niin yksilön kuin organisaationkin tasolla, kun halutaan lisätä onnellisuutta. 3

4 1. Tekemisen tietoinen vähentäminen Aloitetaan helposta ja laitetaan kännykät ja tietokoneet kiinni työajan ulkopuolella. Mikäli et tee töitä näillä välineillä hyvä osata tietoisesti rajoittaa oma sometusvälineiden käytön määrään, jotta pikkuhiljaa elämä ei valu viestintävälineiden loukkuun. En tarkoita, että pitää lopettaa kokonaan sosiaalisen median ja muun sähköisen viestinnän käyttäminen, mutta ainakin sen määrää on hyvä tarkkailla ja jos se alkaa viemään enemmän kuin tunnin vapaa-ajasta päivittäin, on syytä tehdä korjausliikkeitä. Tai sitten, voit luoda itsellesi tietoisen strategian siihen, miten ylipäätään käytät tietokonetta, älypuhelinta, tv:tä tai muita sähköisiä viestimiä siten, että se ei osoittaudu ainoaksi yhteydenpitotavaksesi muiden ihmisten kanssa. Vanhemmat saattavat laittaa lapsille rajoituksia peli- ja sähköisten välineiden käyttöön, mutta vanhempien olisi hyvä huomata, että myös heidän sähköpostin, sosiaalisen median tai muiden nettipalveluiden käyttäminen on vienyt ison osan heidänkin vapaa-ajastaan ja vaikutus on ihan vastaavanlainen, etääntyminen normaalista hyvinvointia edistävästä elämästä. Miksi tämä on huono asia? Siksi, että se vie meidät entistä kauemmaksi normaalista vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa, millä on hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Tutkitusti hyvät ihmissuhteet ja vuorovaikutus heidän kanssaan edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Ihmisten kanssa aidossa kontaktissa myös vuorovaikutus- ja tunnetaitomme kehittyvät, mutta jos eristäydymme muista omaan some-elämäämme, eivät nämä merkittävät hyvinvoinnin osatekijät kehity. Ihmisen aivot tarvitsevat rauhaa ja palautumista päivän rutiineista ja siksi on tärkeää muistaa ottaa oma aikansa pelkälle olemiselle päivittäin. Myös ulkoilu ja lemmikit tai eläimet ylipäätään ovat hyvä keino kehittää omaa hyvinvointia. Tunnetusti molemmista saa energiaa ja iloa. Eläimet ovat läsnä tässä ja nyt. Ne eivät pohdi huomisen ruokalistaa, eivätkä murehdi menneitä. Ne vain ovat. Sitä ihminen voisi niiltä oppia. Myös työyhteisön on hyvä joskus katsoa toimintaansa ulkopuolisen näkökulmasta ja opetella olemaan läsnä, jotta huomaa missä määrin hyvinvoinnin riskit liittyvät omaan sokeuteen, tiedostamattomuuteen ja haluttomuuteen katsoa ongelmia ja haasteita silmästä silmään. Tällöin suurin ongelma tämän valmiuden tiellä on kiire ja liiallinen kuormitus henkisellä tasolla. Oman ajattelun kehittäminen auttaa, mutta se edellyttää toiminnan hidastamista ainakin henkisellä tasolla ja asioihin uudenlaisen suhtautumistavan löytämistä, mikä saattaa 4

5 tarkoittaa ylitöiden jakamista, uusien ihmisten palkkaamista, toiminnan uudelleen organisointia tai asioiden arvojärjestyksen muuttamista Tietoisuuden kehittäminen Ota päivittäinen aikasi siihen, että keskityt olemiseen tekemisen sijasta. Erityisesti kehottaisin tarkkailemaan ajatuksiasi, joilla on tapana karata omille teilleen ilman keskittymistä. Mieli on aina menneessä tai tulevassa, siksi läsnäoloa täytyy tietoisesti harjoitella. Mikä vitsi läsnäolossa sitten on? Se auttaa meitä rajoittamaan mielen ylivaltaa ja näkemään asioita selkeämmin mielemme pöhinän ulkopuolelta. Voit myös harjoitella tätä tietoisen kuuntelun avulla. Kun keskityt siihen mitä toinen sinulle sanoo, et touhua mitään muuta vaan olet läsnä ja muistat jopa jotain mitä hän sanoi. Kuunnellessa on hyvä tarkkailla sitä alkavatko omat ajatukset juoksemaan kesken kaiken muualle ja palauttaa ne jälleen takaisin tähän hetkeen ja toisen kuunteluun. Voit myös vain tiedostaa, herättääkö toisen puhe sinussa jotain tunteita tai alatko huomaamattasi tuomitsemaan häntä tai tuottaako vaikeuksia antaa puheen vain mennä ohi puuttumatta ja keskeyttämättä. Voit myös harjoitella tunnustelemalla ja kuuntelemalla omaa kehoasi ja mitä se puhuu. Onko vatsa kipeä, särkeekö jostain paikkaa, miltä hengitys tuntuu, ovatko lihakset jumissa jne. Tämä ei vaadi muuta kuin asioiden tietoista havainnointia ja rauhoittumista esim. 2-5 min ajan. Halutessasi voit laittaa silmäsi kiinni. On mahdollista kehittää tietoisuutta myös tarkkailemalla omaa tekemistä. Voit yrittää tehdä jonkin asian kuten syömisen tietoisesti siten, että lausut vaikka ääneen kaikki syömisen vaiheet tehdessäsi ja tuntemukset mitä siitä seuraa keksityt havainnoimaan jokaista haarukallista, jokaista liikettä ja tuntemusta mitä se herättää. Näiden asioiden kautta opit vähitellen tiedostamaan itseäsi ja todellista toimintaasi. Ihminen on hyvin automaattisesti ohjautuva, joten ilman tietoista tiedostamisen harjoittelua säännöllisesti, unohtaa hän helposti huolehtia kehon ja mielen hyvinvoinnista, koska tekemistä ja ajateltavaa on aina riittävästi täyttämään ajan. 10 kohdan harjoitus 1. Keskity tiedostamiseen teit sen sitten kuuntelemalla itseäsi ja kehoasi tai muita. 2. Anna asioiden olla ja tapahtua. Älä yritä muuttaa mitään. 5

6 3. Älä tuomitse, vähättele, kritisoi mitään, mitä mielessäsi syntyy. 4. Kuuntele omia tunteitasi, tuntemuksiasi tai tunnevasteitasi (tunne mitä muiden sanat sinussa herättävät), kuuntele vain. 5. Ole kärsivällinen, jos ei heti onnistu. Mielen kuuluukin karkailla ja tehtävä onkin aluksi vaikea. Pyydä seuraaviin viiteen tehtävään joku toinen avuksi. Voit harjoitella niitä putkeen. Ennen kuin ryhdyt harjoittelemaan näitä, olisi sinun hyvä olla jo harjoitellut edellistä viittä aktiivisesti usean viikon ajan. 6. Pyydä toista kertomaan jotain ihan mitä vaan. Keskity kuuntelemaan tarkkaavaisesti. Kuuntelun jälkeen, yritä muistaa millä sanoilla toinen puhui ja toistaa keskustelun jälkeen hänen tarinansa hänen sanoilla. Kerro vain se, mitä hän kuvasi. Älä väritä tarinaa omilla tunteilla ja kokemuksillasi. 7. Pyydä toista henkilöä halutessasi kertomaan sinulle, miltä hänestä tuntui teidän välinen vuorovaikutus siinä hetkessä. Laita jatkossa merkille muuttuvatko nämä kommentit ja miten ja sen jälkeen pohdi mistä se ehkä johtuu. 8. Yritä erottaa keskustelusta tai tarinasta ajatukset, tunteet ja tilanteet. Älä samaistu niihin mihinkään. Voitte pohtia näitä molemmat yhdessä. 9. Kun toisen tarina loppuu ja olet tehnyt edelliset määritykset, opettele päästämään irti ja laskemaan asiat mielestäsi ja keskity johonkin ihan muuhun ilman, että mielesi palailee tapahtumaan jatkuvasti. Siinä vaiheessa, kun hallitset tämän myös voimakkaita tunteita herättävien tilanteiden ollessa kyseessä, olet jo harjaantunut tunteiden tietoinen käsittelijä. 10. Toista valitsemasi tietoinen harjoitus säännöllisesti päivittäin tai viikoittain. Pääasia on, että harjoittelet säännöllisesti. Voit tehdä harjoituksen itseksesi kertomatta siitä muille. Kun alat harjoittelemaan näitä taitoja, tulet jo ensimmäisten minuuttien aikana huomaamaan kuinka haastavaa on olla jatkuvasti läsnä ja tietoinen kaikesta mitä itsessä ja ympärillä tapahtuu. Pikkuhiljaa kuitenkin opit siihen entistä paremmin harjoittelun kautta ja jossain vaiheessa alat myös huomaamaan, että teet sitä ilman, että joudut kovasti keskittymään siihen. Läsnäolon taito on merkittävä hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävä tekijä, koska ihmisen mieli on kaiken pahan alkujuuri. Kun saa itsensä hetkeksi irti mielestään, saa samalla lisää kykyä punnita asioita ja tilanteita rauhassa, menettämättä hermojaan tai reagoimatta tavalla, jota myöhemmin katuu ja joutuu pyytelemään anteeksi. Se siis kehittää ihmisen kykyä tunteidensa seurantaan ja itsehillintään. Sen lisäksi se antaa toiselle ihmiselle, jonka kanssa on vuorovaikutuksessa, tunteen, että häntä todella kuunnellaan. 6

7 2. Tunnetaitojen ja itsetuntemuksen kehittäminen Tunnetaitojen kehittämiseen liittyvät asiat lähtevät jo edellisessä kappaleessa mainittujen harjoituksien avulla kehittymään. Erityisesti itsensä havainnointi, tunteiden tunnistaminen ja tiedostaminen. Ne ovat ihmisen kehitysvaiheissa myös ensimmäisiä tunnetaitoja. Tunnetaidot ovat myös hyvin nopeasti kehittyviä, jos niitä haluaa työstää, mutta kehittyminen heikosta hyväksi vaatii ponnisteluja ja aktiivisuutta, mutta se on mahdollista! Tunnetaitojen tai tunneälykkyyden kehittämisessä on kuitenkin oleellista myös se, että yksin kotona ilman vuorovaikutusta muiden kanssa, taidot eivät kehity vaan kehittyäkseen tarvitaan muita ihmisiä tuottamaan erilaisia tunneärsykkeitä, joihin suhtautumista voi harjoitella kappaleen yksi harjoituksella. Siinä vaiheessa, kun olet oppinut kuuntelemaan itseäsi, muita, tunnistamaan tunteitasi ja hyväksynyt kaikki ajatukset, tunteet ja tilanteet ja pystyt erottaman ne toisistaan, on hyvä alkaa harjoittelemaan myös viestintää muiden kanssa. Saattaa kuulostaa oudolta, mikä merkitys nyt viestinnällä olisi, mutta tosiasiassa viestintä kertoo puhujan tunnetilasta sillä hetkellä. Se voi olla esimerkiksi positiivinen kuten tyytyväinen, negatiivinen, hämmentynyt tai innostunut. Toisen puhetta kuuntelemalla, opit reagoimaan sen mukaisesti. Jos henkilö on negatiivinen ja viestii pelkästään kielteisiä asioita tai kieltäytyy keskustelemasta, on hänet paras jättää sillä hetkellä rauhaan asiasi suhteen. Jos henkilö on hämmentynyt, on hän ehkä hieman epävarma ja etsii vielä omaa näkemystään, joten hänkään ei ole vielä kypsä ottamaan vastaan asiaasi kestävältä pohjalta. Sen sijaan hän saattaa tehdä paljon huonoja päätöksiä. Jos hän on innostunut ja täynnä energiaa, saattaa hän nauttia asian uutuudesta, mutta jossain vaiheessa ehkä kyllästyy, jos ei mielenkiinto pysy yllä ja löydä jotain uutta koko ajan tai asia ei etene. Toisaalta hän saattaa palaa loppuun hetkessä. Hän kuitenkin saattaa ymmärtää asiasi oikein ja tehdä oikeaan suuntaan johtavia päätöksiä. Mikäli henkilö on tyytyväisen oloinen, ei hänellä ole suurta tarvetta kehittää uutta, mutta hän varmaan ottaa mielellään pieniä muutos- ja kehitysideoita vastaan, kunhan et liian radikaaleja esitä. Hän on hyvä tekemään sen mitä on aina ennenkin tehty. Tässä pikaohjeet eri tunnetiloissa oleville henkilöille, joiden kanssa olet vuorovaikutuksessa. - Jätä kielteinen ihminen rauhaan, palaa asiaan myöhemmin. Osoita myötätuntoa ja ymmärrystä, jotta vuorovaikutus ei vahingoitu. - Anna empaattista ymmärrystä ja tukea hämmentyneelle, mutta älä painosta päätöksiin. - Hillitse innostunutta tyrmäämättä hänen innostustaan, mutta anna hänelle aina jotain uutta ajateltavaa ja ohjaa hiljalleen kompromissiin. 7

8 - Tee päätökset ja ratkaisut positiivista tyytyväisyyttä heijastavan kanssa. Kun olet oppinut erottelemaan tunnetilat toisistaan ja huomaat, että ihminen liikkuu kuin ympyrää niissä kaikissa riippuen elämäntilanteesta, ihmisestä ja hetkestä olet oppinut myös itse tiedostamaan näitä tunnetiloja käytännössä hieman enemmän. Välillä voi tulla sahausliikettä ennen kuin tuntuu siirtyä seuraavaan tunnetilaan. Katso kuva CONTENTMENT DENIAL INSPIRATION CONFUSION Muutoksen neljä huonetta teoria. 2.1 Empaattisen vuorovaikutustyylin omaksuminen kehittää ihmissuhteita positiiviseen suuntaan lisäten onnellisuutta On taito saattaa muut ihmiset kokemaan aidosti niitä tunteita, mitä itse toivoo heidän kokevan, jotta saa viestinsä perille. Silloin ei kuitenkaan ole kyse, toisen hyväksikäyttävästä ohjailusta tai siitä, että yrittäisi ajaa väkisin omaa näkemystään läpi. Oleellista on, että oppii itse sellaisen vuorovaikutustyylin, jossa suhtautuu empaattisesti muita kohtaan. Voit pohtia seuraavia lauseita ja miettiä, mitkä niistä kuvastavat empaattista suhtautumista. Löydätkö empaattiset vuorovaikutustavat? a) Kuulostaa siltä, että sinun pitäisi kiittää heitä ja antaa heidän ymmärtää kuinka paljon arvostat mitä he tekivät. b) Kuulostaa siltä, että sinulla oli kivaa. c) Kuulostaa siltä, että he halusivat tarjota sinulle kivan päivän. d) Sinä olit todella yllättynyt heidän huomaavaisuudestaan. Voit myös miettiä vuorovaikutustyyliäsi sen mukaan, että pohdit edellisen muutoksen neljä huonetta mallin kautta: millä tavoin toivoisit ihmisten kommunikoivan kanssasi, jos koet olevasi kieltävässä tunnetilassa (denial)? Millaista vuorovaikutustapaa silloin odotat heiltä tai mitä konkreettisesti haluisit heidän sanovan sinulle? Kieltämisen tunnetilassa, olet kuitenkin ajatuksiesi kanssa jumissa. Olet kohdannut ehkä jonkun yllättävän epämiellyttävän asian tai tapahtuman tai sitten on toteutunut jotain ikävää, joka näytti merkkejään jo kauan sitten. 8

9 Et ole vielä ajatuksen ja tunteen tasolla valmis kohtaamaan tosiasioita, mutta sitä kohti sinun olisi hyvä edetä mallin nuolen osoittamaan suuntaan eli kohti hämmennystä. Tarvitset ympäristöstä juuri silloin kaikista eniten empaattista, hyväksyvää palautetta ja toisen ihmisen läsnäoloa silloin, kun sinusta siltä tuntuu. Empaattinen toisen ihmisen läsnäolo tuntuu aina hyvältä, se lisää onnellisuutta myös silloin, kun on paha olla. Se mahdollistaa myös sen, että henkilö kokee vähitellen uskaltautuvansa astua hämmennyksen tunnetilaan, vaikkakin tilanne on vielä kriittinen ja aina välillä voi tuntua turvalliselta ottaa takapakkia. Ajan kuluessa, tunteilla on tapana muuttua, ihminen rauhoittuu ja tilanne normalisoituu ja silloin hän näkee taas kirkkaammin. Tällöin voi askel hämmennykseenkin onnistua, koska tietoisuus on jo hieman avartunut ja todellisuus jossain määrin kohdattu. Vielä on kuitenkin paljon merkittävää kokemusta edessä ennen kuin tietoisuus omista tunteista ja oman tunnetilan johtamasta muutoksesta on johtanut kohti pysyvää onnellisuutta. Näitä asioita ihminen pohtii hämmennyksen tunnetilassa. Silloin hän tarvitsee rohkeutta ja kokeilun halua etsiessään sitä tietoista realistista valintaa, joka johtaisi hänet uudistumisen tunnetilaan ja entistä lähemmäs onnellisuutta. Oleellista ei ole se, mitä hän löytää tai päättää vaan oleellisinta on se, että hän viipyy hämmennyksessä riittävän kauan varmistuakseen siitä, että tehty valinta on oikea. Tätä aikaa ei voida kellolla mitata. Se kestää juuri niin kauan kuin tuntuu siltä. Tällöinkin on tärkeää kuunnella itseään ja tunteitaan ja tehdä valintoja ja kokeiluja ns. uuden alun löytämiseksi Elämän suuret kysymykset, johtavat kohti onnellisuutta Hämmentyneellä ihmisellä on yksi iso kysymys, johon hänen tulee löytää vastaus, jotta tie onnellisuuteen aukeaa. Se kysymys menee kutakuinkin näin: Mistä tyytyväisyydestä minun tulee luopua? Mikäli olet lukenut Tommy Hellsteniä olet varmaankin jo tottunut hänen ajatukseen saat sen mistä luovut. Tästä on myös onnellisuuden juurilla kyse. Aito onnellisuus ei koostu siitä, että saat koko ajan lisää jotain oli se sitten uusi auto, ulkomaanmatka, palkankorotus tms. ihmisen ulkopuolta tuleva. Aidoin onnellisuus syntyy ihmisen itsensä sisältä ja silloin käsite luopuminen tarkoittaa esimerkiksi luopumista kännyköiden käytöstä työajan ulkopuolella, 9

10 jotka häiritsevät vapaa-aikaasi ja aikaa, jonka voisit viettää ehkä perheesi kanssa, mikä tunnetusti lisää sinun ja perheesi onnellisuutta. Sen lisäksi luopuminen tarkoittaa esim. joskus urakehityksestä luopumista, jos se olisi omiaan lisäämään stressiäsi ja veisi vapaa-aikasi. Luopuminen on myös sitä, että osaa sanoa ei silloin, kun se on itselle hyväksi. Oikeanlainen luopuminen liittyy siihen, että toimii aidoimman itsensä mukaisesti, kuuntelemalla sisäistä ääntään, tunteitaan ja ymmärtää, että vastuun ottaminen omasta itsestä, johtaa pitkäjänteisesti myös läheisten hyvinvointiin, vaikka sillä hetkellä, joku protestoisikin vastaan. Tähän edellä mainittuun hämmennyksen tunteen ydinkysymykseen vastaaminen on ratkaisevaan siinä, että tietoinen valinta tulee tehtyä, koska vain tietoisuus voi johtaa pitkäjänteisesti hyvään ja kestävään ratkaisuun, tässä tapauksessa onnellisuuden lisäämiseen. Jos ihminen ei kuitenkaan pysähdy kuuntelemaan sisintään tässä tilanteessa, pyrkii hän luultavasti liian nopeasti kohti onnellisuutta, jolloin on vaarana se, että tullaan häntä koipien välissä takaisin tai petytään pahasti ja katkeroidutaan, koska omia negatiivisia ja hämmentäviä tunteita ei ole riittävästi työstetty ennen valinnan tekemistä. Tällöin saattaa syntyä myös ihmisen päässä haitallisia ajatusmalleja kuten miksei mikään onnistu tai miksi aina minä epäonnistun, jolloin on vaarana, että ihminen alkaa tuomita itseään jatkuvista epäonnistumista huomaamatta, että kyse on vain hänen ajatuksista ja hämmennyksen tunteesta, jotka saivat hänet näin ajattelemaan. Tällöin olisi hyvä palata harjoitukseen ykköskappaleessa, jossa opetellaan erottamaan toisistaan ajatukset, tunteet ja tilanteet. Mikäli syntyy negatiivisten ajatusten kierre, saattaa se johtaa pitkään jatkuessaan masennukseen tai ahdistuneisuuteen, jotka ovat siis molemmat ihmisen itse itselleen aiheuttamia sairauksia ja johtuvat siitä, että henkilö on jumiutunut ikäviin ajatuksiin ja tunteisiinsa, löytämättä riittävästi rohkeutta ja uskoa omiin kykyihin, jotta tietoinen ratkaisu onnellisuuteen olisi onnistunut. Onnellisuuden ja tyytyväisyyden tavoittelu, mitkä ovat mielestäni samoja asioita ja liittyvät samaan tunnetilaan, tyytyväisyyteen, ovat tunne- ja tietoisuustaitoja lisäämällä kehittyviä asioita ja merkittävä keino henkisen hyvinvoinnin lisäämisessä ennalta ehkäisevästi. Ennalta ehkäisevä harjoittelu, valmistautuminen, luo pohjaa kohdata myös elämään kuuluvat vaikeat tunteet, tilanteet ja ajatukset jumiutumatta niihin ja vajoamatta masennukseen. Tästä syystä itsetuntemuksen kehittäminen on nyt ja tulevaisuudessa merkittävin nykyaikaista elämää ja työelämää kehittävä toimintamalli, kun halutaan vahvistaa ihmisten kykyä selviytyä stressistä, muutoksista ja muista kuormittavista tekijöistä mitä 10

11 työssä ja työyhteisössä tulee vastaan jatkuvasti. Työhyvinvointi lähtee siitä, että ihmisellä on itsensä kanssa hyvä olla ja että hänen tarpeet ja toiveet huomioidaan joustavasti myös työssä. 2.3 Älä kuuntele lannistajia Mikäli havaitset ympäristössäsi ihmisiä, joiden kanssa vuorovaikutus aiheuttaa sinussa vain negatiivisia tunteita, mieti mistä ne johtuvat. Tunne kertoo aina jotain sinusta eikä sitä aiheuta toinen ihminen, vaan sen laukaisee ehkä jokin mitä hän sanoo. Pohdi myös, onko tunne oikeutettu sinulle siinä tilanteessa vai oletko ylireagoinut. Jos tunteesi on oikeutettu, pohdi, onko oikein, että toinen henkilö puhuu sinulle tavalla, joka saa aikaan huonoja kokemuksia sinussa. Huomaa kuitenkin, että oikeutettu ei tarkoita sitä ajatusta, että minulla kuuluu olla oikeus tai minua on kohdeltu väärin, haluan kostaa tai koska olet kohdellut minua huonosti, saat hyvittää sen oikeutettu tarkoittaa tässä sitä, että mitä tunteita koet, että sinulla on oikeus tuntea niitä tilanteessa, jossa olit. Jos ei ole oikein, että henkilö puhuu sinulle ikävällä tavalla, on henkilö luultavasti sekaisin omissa tunteissaan, eikä pysty asialliseen vuorovaikutukseen kanssasi. Tällöin on parempi, että et jää kuuntelemaan tätä ihmistä, koska se ei edistä hyvinvointiasi. Jos et tiedä mitä tehdä, voit pohtia asiaa myös seuraavan kysymyksen avulla: Edistääkö vuorovaikutus tämän ihmisen kanssa hyvinvointiani ja onnellisuuttani sekä tavoitteitani niiden suhteen vai ei? Jos vastauksesi on ei, löydä muuta seuraa. Jos kyseessä on esimies, kollega tai muu henkilö, jonka kanssa on oltava tekemisissä säännöllisesti, pyri saamaan asia hänen kanssaan avoimeen asialliseen keskusteluun ja selvitä asia. Voit ilmaista asian esim. näin: Olen huomannut, että sinulla on paljon halua kehittää yhteistyötä kanssani, voisimmeko sopia ajan ja keskustella asiasta tarkemmin sekä minun että sinun tarpeiden näkökulmasta? Sopikaa aika ja valmistaudu tilanteeseen etukäteen. Työhyvinvointi voi olla kiinni yhdestä ihmisestä ja hänen kanssaan toimimattomasta vuorovaikutuksesta. Et voi muuttaa muita, mutta tee oma osuutesi siitä, että tilanne korjaantuisi. 11

12 2.4. Tiedostat kenen kanssa kannatta olla yhteydessä Usein käy niin, että siinä vaiheessa, kun alat tulemaan tietoisemmaksi tunteistasi ja itsestäsi ja aidosta omasta tahdostasi, tulet huomaamaan, että tuttavapiirisi alkaa muokkautua uudelleen. Mikäli ikävä ihminen on kuitenkin äiti, isä tai muu sukulainen, josta et voi päästä eroon, olematta näkemättä häntä enää, voit oppia suhtautumaan häneen hyväksyvästi. Se ei tarkoita, että pitäisi hyväksyä hänen ilkeät sanansa, mutta voit ymmärtää, että hänkään ei ole täydellinen ja hänellä on omat tunneongelmansa, joiden työstäminen on hänen vastuulla, ei sinun. Jotta sinä kuitenkin voisit kulkea koko ajan kohti pysyvää onnellisuutta, tulee sinun päästää irti negatiivisista turhista ajatuksista, jotka eivät edistä hyvinvointiasi kuten se, jos jäisit vatvomaan sitä, miksei se toinen ihminen voinut kohdella sinua paremmin. Tosia on siis hyväksyttävä, jotta onnellisuus kulkee kestävää tietä. Lopulta olisi hyvä voida antaa myös anteeksi. Vuorovaikutustapa ja tyyli vaikuttavat siis oleellisesti tunteisiin, joita sinussa syntyy ja joilla omia tunteitasi ilmaiset tietoisesti tai tiedostamatta. Se herättää muissa empatiaa, sympatiaa, vihaa, inhoa, syyllisyyttä, hilpeyttä, iloa, onnellisuutta tms. Siksi vuorovaikutus on oleellinen osa tunnetaitoja, itsetuntemusta sekä kykyä löytää oma onnellisuus kaikkien arkipäiväistenkin haasteiden keskellä. 3. Vääristyneistä ajatuksista ja toimintatavoista irti päästäminen Aika usein, ennen kuin ihminen on valmis päästämään irti tutuista ja turvallisista tavoistaan ja ajattelustaan ja asenteistaan, joutuu hän käymään läpi melkoisen sisäisen myllerryksen, jolloin tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan. Välillä on hyvä olo ja parin tunnin päästä mitä hirvein. Se on ihan normaalia, juuri niin hämmennys toimii ja tuottaa tuloksia. Sitä vaan pitää oppia sietämään. Tässä ehkä auttaa se, että huomaa, että kyseessä on vain tunne, ajatus tai jokin tilanne, joka ei ole niin vaarallinen, että tarvitsisi laukaista hätävarjelua tai jotain muuta primitiivistä reaktiota. Reaktiivisuus kun käynnistyy, vie se ihmisen sadasosasekunneissa mielensä valtaan, jolloin se tämän dokumentin harjoittelun tärkein ydinasia eli omien tunteiden tunnistaminen ja niihin suhtautuminen, tuli siis jo sen tilanteen osalta menetetyksi. Suuria tunteita herättävien tunteiden kohdalla, kuten erilaiset negatiiviset tunteet ja ajatukset, on hyvä ensin ehkä vetää hiukan henkeä ja laskea kymmeneen ennen kuin tekee mitään. Tällöin ehkä onnistuu pysäyttämään juoksepakene reaktion laukeamisen, mikä haittaa kyseiseen tunteeseen ja tilanteeseen suhtautumista sekä kyseistä vuorovaikutusta oleellisesti, koska se johtaa myös siihen, että vastapuoli aistii tunteesi ja reagoi myös mielivaltaisesti. Tun- 12

13 teilla kun on tapana tarttua. Mutta ei hätää jos ei onnistunut, elämä tuo uusia tilanteita tullessaan yleensä joka päivä. Tämä tunteiden tunnistaminen-suhtautuminen akseli on yksi tiedostamaton toimintamalli, josta irti oppiminen vaatii sitkeää harjoittelua päivittäin vuorovaikutustilanteissa ja se onnistuu vain itsensä tiedostamisen kautta Tunteiden ja ajatusten merkitys hyvinvoinnille Kansainväliset tunnetaitomittaukset ovat osoittaneet, että tilastollisesti n. 50 % väestöstä omaa hyvät tunnetaidot. Useiden tutkimusten virhemarginaali on 15 eli tosiasiassa saattaa olla, että sadasta henkilöstö vain 35 tai peräti 65 omaakin hyvät tunnetaidot. Mitä sitten tarkoittavat hyvät tunnetaidot? Yleisesti voidaan kuvata sitä siten, että siihen sisältyy asioita, jotka käsittelevät henkilön itsensä arvostamisen asioita, itsensä ilmaisuun liittyviä asioita, ihmissuhdeasioita, päätöksentekoa ja stressinhallintaan liittyviä asioita. Eli toisin sanoen. Joka toinen henkilö tarvitsee enemmän tai vähemmän kehittämistä ja harjoitusta tunne- ja tietoisuustaitojensa osalta, menestyäkseen muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. On myös mielenkiintoista, että mikä sitten on asian testauksen osalta asetettu tavoitekriteeriksi hyville tunnetaidoille? Onko tavoiteltavaa se, että taidot olisivat lähinnä sitä, mitä suurimmalla osalla muista ihmisistä? Tämä siitä syystä, että silloin mahdollisuus tulla toimeen muiden kanssa lisääntyy selvästi oli tyyli sitten hyvä tai huono? Vai olisiko tavoite siinä, että muut oppisivat ymmärtämään erilaisuutta paremmin? Usein erilaisuus on tulkittu väärin ja mitä tunnetaitoihin tulee, tulkitaan se yhä vieläkin meidän yhteiskunnassamme väärin, siitä syystä, että valtaosa tai vähintään joka toinen kohtaamamme ihminen, on ns. mieleensä juuttunut eli henkilö, joka on jäänyt erilaisten ajatusten vääristymien kanssa jumiin. Tällöin on se aito näkökulma asioihin on jäänyt ympäristön asettamien ajatusten, normien, kasvatusohjeiden ja muiden syiden taakse, 13

14 jolloin ihmisen oma todellinen itse ei pääsekään katsomaan asiaa mielensä asettamien harhojen ulkopuolelta. Tässä välissä mainittakoon, että kyse ei ole mielisairaudesta, vaan myös tavalliset työssäkäyvät ns. normaalit ihmiset tekevät jatkuvasti huomaamattaan tätä samaa. Onko siis tulevaisuudessa normaalia se, että annetaan rengille isännän asema? Eli antaako mielelle isännän asema vai tulisiko se säilyttää vain työkaluna siihen mitä itse tekee? Olen ymmärtänyt niin, että ihminen on kolmen kokonaisuus. Siinä on mieli, keho ja aito itse. Aidoin osa ihmisestä on se, sisäinen ääni, omatunto, ulkopuolinen toimitusjohtaja tai tietoisuus, joka tietää mikä on itselle tärkeää, mitä hän elämässään haluaa, mikä on oikein ja hyvää Se on myös sisäisesti ohjautuva ja siksi ulkopuoliset asiat kuten ympäristön mielipiteet eivät vaikuta sen päätöksentekoon tai hyvinvointiin Ajatusvääristymien muodot Ajatusvääristymiä on siis runsaasti ja ne liittyvät läheisesti tunteisiin, joista ne syntyvät tai joiden seurauksena syntyy erilaisia tunteita. Käydään tässä läpi muutamia yleisimpiä ajatusmalleja, joista irtioppiminen on merkittävää jokapäiväiselle hyvinvoinnille ja onnellisuuden tunteen ylläpitämiseksi. Näitä asioita voi muuttaa, kun alkaa ensin kiinnittämään huomiota milloin ja missä tilanteissa niitä muodostat. Näitä ajatusvääristymiä ja haitallisia toimintamalleja ovat: epäjohdonmukaiset uskomukset pitäisi-ajattelu musta-valkoajattelu asioiden kauhistelu, yleistäminen henkilökohtaistaminen negatiivisten johtopäätösten tekeminen kaikesta omien tunteiden kieltäminen ja välttely ajatusten lukeminen, syyttely ja nimittely katastrofiajattelu vertailu murehtiminen Käydään tässä seuraavassa esimerkein läpi muutama noista yllä mainituista, jotka ovat hyvin yleisiä. Moni täydellisyyden tavoitteluun sortuva tuntee usein päässään painostavia ajatuksia, jotka kertovat mitä pitäisi tehdä. Pitäisi tehdä lopputyö valmiiksi, 14

15 pitäisi päästä naimisiin, pitäisi osallistua lasten harrastuksiin, pitäisi käydä kampaajalla ja pitäisi laihduttaa jne. Jos tähän vielä yhdistää esim. mustavalkoajattelua ja näkee asiat siten, että kauniit ihmiset ovat laihoja, joten minunkin pitää olla laiha. Kaikkien äitien kuuluu osallistua lasten harrastuksiin tai muuten on huono äiti tai että ihminen on onnellinen kun naimisissa, on mielen ja ajatusten aiheuttama kriisi valmis. Nämä kaikki ovat aika tiukkoja ja yksipuolisia näkökulmia asioihin, jotka eivät ole niin mustavalkoisia ja siksi on turha rakentaa itselleen ahdistavaa ansaa, joka ei edistä onnellisuutta. Jos nämä edelliset viedään vielä hieman pidemmälle ja aletaan ajattelemaan, että jos en löydä miestä, en pääse naimisiin, en saa lapsia ja osa naiseudestani ei siis toteudu, en voi olla onnellinen, on kyseessä katastrofiajattelu joka mahdollisesti johtaa myös asiasta murehtimiseen siinä määrin, että henkilö lamaantuu ja masentuu asiasta. Tällöin henkilö saattaa alkaa myös vertaamaan itseään muihin ja ahdistus ja kateus lisääntyvät, jos huomaa, että muilla nämä asiat ovat jo toteutuneet. Tällöin vertailu ja murehtiminen ovat myös kehitystä vaativa ajatusvääristymä. Onneksi näitä kaikkia edellisiä voidaan tehokkaasti auttaa, kun tiedostetaan ne ja huomataan milloin vääränlainen ajattelua alkaa. Tällöin on mahdollista auttaa itseään helpoin kognitiivisin keinoin, joilla harjoittelun ja tiedostamisen kautta oppii nopeasti uusia ajattelutapoja, jotka estävät tilanteen kriisiytymiseen. Näitä taitoja on hyvä harjoitella etukäteen ennalta ehkäisevästi, jotta valmius niihin on silloin, kun niitä käytännössä tarvitaan. Kaikki pärjäävät yleensä hyvin positiivisten tunteiden ja ajatusten kanssa, mutta vaatii harjoitusta oppia toimimaan aina, myös negatiivisten tunteiden ja ajatusten kanssa samoin, rauhallisesti ja harkiten. 4. Työyhteisön tyytyväisyyden haasteita Eräänlainen ajatusvääristymä on sekin, että tiedostetaan, että on paljon poisopittavia asioita. Sitä sen sijaan ei usein tiedosteta, että iso osa noista asioista, mistä esim. työntekijöiden toivotaan oppivan pois, ovat sellaisia, että jo lyhyt 3 tunnin tietoisuutta ja itsetuntemusta kehittävä valmennus voisi auttaa. Tämä tosin edellyttää, että henkilö on halukas ottamaan itse vastuun muutoksesta ja tekemään aktiivisia harjoituksia asiassa. Tästä syystä väitän, että nykyaikaisessa työelämässä olisi paljon enemmän tyytyväisiä työntekijöitä, jos heidän yksilöllisiä tarpeita ja toiveita kunnioitettaisi riittävästi ja että heidän valmiuksiin pystyä uusiin tehtäviin tuettaisi henkisen kasvun eli itsetuntemuksen kehittämisen kautta. Minusta on harhakuvitelma, ettei yksilön tukeminen näissä asioissa olisi työyhteisön asia. Joskus saattaa vähäinenkin panostus auttaa. 15

16 On turhaa ja ajan sekä rahan haaskuuta etsiä aina uusia ihmisiä tehtäviin, joita uskotaan, että oma olemassa oleva henkilöstö ei pysty tekemään syystä tai toisesta. Uskon, että työyhteisössä on useita henkilöitä, jotka haluaisivat oppia ja pystyisivät kyllä, jos saisivat tukea asiassa. Se aika ja raha minkä työyhteisö uskoo säästävänsä siinä, että palkkaa työhön täysin asian hallitsevan henkilön talon ulkopuolelta, ei kehitä yrityksen koko henkilöstön valmiuksia tulevaisuuden kannalta riittävästi. Ihminen on luontaisesti kehittymishaluinen ja mielestäni organisaation henkilöstöstrategiassa tulisi huomioida työtehtävien muotoilu siten, että mahdollistetaan uusien tehtävien vastaanottaminen kaikille työntekijöille roolista ja tarkasta osaamisesta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että ihmisen oma tahto ja halu ovat kuitenkin niin vahvoja vaikuttimia siihen mitä ihminen pystyy tekemään, ettei sitä pidä aiemman tehtävän tai roolin perusteella aliarvioida. Esim. kaupallisissa tehtävissä on töissä ihmisiä, jotka pystyisivät hyvin halutessaan vaihtamaan roolia täysin toiseen, jos halua riittää. Sama koske mielestäni myös henkilöstöhallinnollisia tehtäviä ja johtamista. Kaikki on kiinni yksilöstä ja siksi työyhteisön tapa yleistää näitä asioita, johtaa osaamiskannan heikkenemiseen pitkällä tähtäimellä ja siihen, että ihmiset vaihtavat työpaikkaa, kun kehittyminen pysähtyy tai työyhteisö ei tarjoa sitä tyytyväisyyttä, mitä yksilö kaipaa. Kaikki on kiinni yksilöstä, mutta myös työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista Miten lisätä onnellisuutta henkilövalinnoilla Haaste on usein oikeiden henkilöiden löytäminen, mutta haluaisin korostaa tässä kysymyksessä sitä, miten työyhteisö määrittelee oikean henkilön. Ei oikea henkilö ole minusta se, joka on lähes samanlainen kuin edellinen tehtävää hoitanut henkilö kokemuksensa, koulutuksensa ja persoonansa suhteen. Oikea ei ole myöskään se, joka parhaiten osuu esitettyihin kriteereihin. Oikea on se, jolla on vähintään keskinkertainen kokemus asioista, joiden parissa hän työskentelee, mutta valtava halu ja kapasiteetti kehittyä työssään ja tuoda oma panoksensa yritykseen. Asenne on minusta kaikista tärkein määritelmä oikeaan osaamiseen, mutta sen lisäksi tulisi ainakin ihmistyötä tekevien kohdalla testata käytännön tilanteessa henkilön soveltuvuutta sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen osalta. Tällöin tulisi tarkastella myös henkilön tunneälykkyyttä, joka vaikuttaa merkittävästi siihen ilmapiiriin mitä henkilö omalta osaltaan tuo työyhteisöön. Henkilön oma toiminta voi lisätä, ylläpitää tai vähentää koko työyhteisön tai tiimin onnellisuutta. Sen lisäksi se vaikuttaa siihen, miten asiakkaat hänet kokevat. Ei ole vähättelyn arvoista olla piittaamatta kokemuksista, olivat ne sitten työntekijöiden, johtajien, esimiesten, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden tai muiden joiden kanssa työyhteisö on tekemisissä. Kaikki 16

17 kokemukset joko lisäävät, ylläpitävät tai heikentävät onnellisuutta, ja kokonaisvaltaista firman menestystä. En usko, että persoonallisuustestein pystytään tekemään oikeita ratkaisuja kokonaisuuden kannalta, ellei niissä osata selvittää sitä, mitä ihminen on jo tehnyt vaikuttaakseen heikkoihin kohtiinsa. Heikkojen kohtien syvällinen työstäminen on myös asia, mikä johtaa vahvaan itsetuntemukseen ja vaikuttaa siten suoraan henkilön ihmissuhdetaitoihin ja itsensä johtamiseen ja esimiestyöhön. Tai ovatko henkilön ajattelutavan puutteet jonkin tehtävän hoitamisen kannalta sellaisia, ettei niitä voisi korjata sillä, että henkilö saa tukea niiden kehittämiseen yksilöllisellä tasolla? Rekrytointitilanteessa tämä jää usein selvittämättä, koska ei haluta nähdä vaivaa, jos on ns. muodollisesti täydellisempiä on löydettävissä. Mutta erityisesti silloin, kun annetaan mahdollisuus talon sisältä toimenkuvan vaihtamiseen, olisi hyvä tähän asiaan panostaa. Se mahdollistaisi sen, että sekä yksilön, että työyhteisön sisäinen hyvinvointi kehittyisi merkittävästi. Työntekijä luultavasti myös kokisi, että hänen panostaan arvostetaan me, koska häneen halutaan panostaa. Kaikki on tosin taas kiinni yksilön halusta ja tarjotuista mahdollisuuksista. Usein kuitenkin käy niin, että ennalta ehkäisevä työyhteisön onnellisuutta lisäävä tekijä sivuutetaan niin kauan, että se johtaa työilmapiirin ja yleisen tyytyväisyyden laskuun ja tehdään korjausliikkeitä vasta kun on pakko. Tällöin työntekijöiden luottamus ja halu on usein jo ehtinyt tärveltyä sen verran, että ennen varsinaista korjausliikettä toiminnassa, onkin aloitettava korjausliikettä edeltävän nykytilanteen korjausliikkeen hoitamisesta eli pettymysten, huonojen kokemusten ja pelkojen korjaamisesta, jolloin asia mutkistuu entisestään. 4.2 Yksilöllinen johtamistapa hyvinvoinnin perustana Olen sitä mieltä, että yksilöllinen johtamistapa tuottaisi parempia tuloksia, lisäisi työn tuottavuutta ja työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia merkittävästi. Yksilöllisellä johtamistavalla tarkoitan työntekijän ja esimiesten sekä koko työyhteisön avointa vuorovaikutusta työhyvinvointia ja työtä konkreettisesti kehittävistä asioista. Konkreettinen kehittäminen ei tarkoita minusta tyhypäivien järjestämistä tai muuta viihteellistä yhdessä tekemistä ilman selkeää omaa työtä kehittävää näkökulmaa eli sitä, miten jokainen voi vaikuttaa omaan jokapäiväiseen työhönsä siten, että se lisää työtyytyväisyyttä ja omaa hyvinvointia. Ihminen ei ole robotti, joka voidaan vaihtaa toiseen tarpeen tullen. Ihminen on työntekijä, joka haluaa nähdä olevansa arvostettu resurssi, jonka vaihtaminen tai irtisanominen tekee kipeää ja mitä ei ensimmäisenä vaihtoehtona haluta tehdä. 17

18 Näistä työhyvinvointiasioista, monet ovat varmasti sellaisia, että useimmat organisaatiot ovat niitä miettineetkin omasta näkökulmastaan, mutta kuinka hyvin siellä on mietitty ne myös työntekijöiden kokemuksen näkökulmasta? Millaisia kokemuksia halutaan työntekijöille firmasta jättää? Tai ovatko esim. entiset työntekijät yhä firman imagoa tukeva resurssi? Tulevaisuuden menestys organisaatiossa riippuu osaamisesta ja työhyvinvointia lisäävistä tekijöistä eli siitä kuinka hyvin organisaatio pystyy lisäämään työyhteisön sisäistä tyytyväisyyttä, joka on perustana kaiken toiminnan tuottavalle tekemiselle ja kehittämään työntekijöidensä osaamista henkisellä tasolla. Jos olet kuullut, että tyytyväisyys olisi pahasta, ei silloin ole kyse aidosta tyytyväisyydestä. Voit vilkaista aiempaa kuvaa Muutoksen neljä huonetta teoriasta ja huomaat, että tyytyväisyyden tilan alla on kieltämisen tunnetila, jonne muutos liikkuu tyytyväisyydestä. Ne ihmiset, jotka pitävät tyytyväisyyttä pahana, ovatkin jo tipahtaneet kieltämisen tunnetilaan, eli ns. näennäistyytyväisyyteen. Aito tyytyväisyys on sama kuin onnellisuus ja siellä ei ole mitään, mikä aiheuttaisi negatiivisia tunnekokemuksia. Kyse onnellisuuden tunnetilan kehittämisessä on siis yksilöllisen hyvinvointikokemuksen johtamisesta työyhteisössä johtamisen näkökulmasta ja yksilön itsetuntemuksen lisäämisestä. Siinä huomioidaan yksilön tunteet, tarpeet, toiveet ja autetaan ajattelemaan asioita uudella tavalla. Sama prosessi siis koskee sekä yksilöä että työyhteisöä, koska työyhteisö koostuu yksilöistä. Jos johtajat ja esimiehet eivät ole tiedostaneet omaa toimintamalliaan eivätkä kehittäneet itsetuntemustaan, eivät he voi niissä asioissa auttaa työyhteisöäkään. Tällöin ulkopuolinen apu on tarpeen, mutta se ei silti poista johdon ja jokaisen omaa vastuuta sisäisestä hyvinvoinnin kokemuksestaan. Onnellisuutta ja hyvinvointia ei voi ulkoistaa se on yksilöllinen sisäinen kokemus. Ihminen voi auttaa toista ihmistä kulkemaan vain niin pitkälle kuin missä on itse käynyt. Toivottavasti koit tämän dokumentin kiinnostavana ja sait siitä ehkä jotain omaankin ajatteluusi. Mikäli haluat tietää lisää miten itsetuntemuksen kehittäminen voisi olla sinulle tai työyhteisöllesi merkittävä yksilöllistä osaamista ja hyvinvointia kehittävä resurssi, olethan yhteydessä. Terveisin Kirsi Mäkinen, puh , 18

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu

Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Tervetuloa! Toimiva vuorovaikutus: yhteinen vastuu Parisuhdekouluttaja Sari Liljeström, Kataja Parisuhdekeskus ry sari.liljestrom@parisuhdekeskus.fi Vuorovaikutus = vaikuttaminen+ vaikuttuminen + vuorot

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Huomion kiinnittäminen harjoituksissa ja kilpailuissa koettuihin tunteisiin

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO Newolo on markkinoiden edistyksellisin virtuaalivalmentaja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Newolo VirtualCoach antaa välineitä muutoksenhallintaan,

Lisätiedot

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi

kotitehtävät Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi 1 Valmennuksen paketoiminen tuotteeksi Ohjeet kotitehtävien tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ja ota mukaasi nämä tehtävät. Varaa keskeytymätöntä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.

Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Tutustuminen ja suunnittelu yksilöllisesti Pitkäjänteinen työskentely Suunnittelun voi tehdä kotitehtävänä Harjoituslomake Tavoitteet Harjoite auttaa pureutumaan monesti

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot