Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä"

Transkriptio

1 VUOSIRAPORTTI 2012 KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä 1

2 Sisältö JOHDANTO... 3 AVAUSSANAT... 4 Mieli 2009 väliarvioinnin paikka... 4 EHKÄISEVÄ JA EDISTÄVÄ TYÖ... 6 Henkinen ensiapu (HEA) toimintasuositukset... 6 ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN... 8 Kokemusasiantuntijakoulutus Keski-Pohjanmaalla... 9 OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN Sähköinen hyvinvointikertomus Työprosessien mallinnukset osana ohjausta ja kehittämistoimintaa PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten Portista saatavat palvelut Selviämis- ja vieroitushoito Avohoito Laitoskuntoutus Erikoistuminen huumeidenkäyttäjien ja ongelmapelaajien kuntoutukseen Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutuksen kehittäminen Kahvila päihdekeskuksen sydämessä TEKES mukana kehittämistyössä Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistaminen INDIKAATTORITIETO ALUEELTA RAPORTOINTI MATRIISI/ K-P: n kuntien ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia

3 JOHDANTO Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategialla on nyt takanaan ensimmäinen täysi seurantavuosi. Niin strategian suunnittelussa kuin sen toimeenpanossa käytettiin usein sanoja: yhteistyö, yhteisesti, yhdessä ja poikkisektoraalinen, organisaatiorajat ylittävä, poikkihallinnollinen. Itse asiassa juuri näistä muodostuu tämän strategian ydintyöväline: poikkisektoraalinen yhteistyö. Uudistetun strategian laadinnassa pyrittiin selkeään ja yksinkertaiseen rakenteeseen visuaalisuutta unohtamatta. On tärkeää, että strategiassa kuvatut silmut saadaan kasvamaan ja tuottamaan satoa. Näin ollen varsinkin nyt kulunut ensimmäinen seurantavuosi on ollut strategian juurruttamisen kannalta erittäin tärkeä. Toivon, että myös tämä ensimmäinen seurantaraportti löytää paikkansa ja antaa niin alueen asukkaille kuin poliittisille päättäjille ja virkamiehille ajattelemisen aihetta. Strategiaan liittyvän toimenpideohjelman laadinnassa tavoiteltiin selkeyttä ja toteutettavuutta. Vuoden 2012 selkeitä painopistealueita olivat ohjauskeinojen kehittäminen ja edistävä ja ehkäisevä työ. Alkuvuodesta keskityttiin hyvinvointityön laaja-alaiseen tarkasteluun ja esimerkiksi hyvinvointityöryhmien organisoituminen oli yksi kevään toteutuneita asioita. Syksypuolella keskityttiin akuutin henkisen ensiavun valmiuksien lisäämiseen, minkä seurauksena monialainen ja poikkisektoraalinen työryhmä tuotti HEA -raportin toimenpide-ehdotuksineen. Työ HEA -organisoinnista Keski-Pohjanmaan alueella jatkuu. Unohtaa ei myöskään sovi sähköisen hyvinvointikertomuksen ja päihdekeskus Portin etenemistä. Vaikka kevät ei mitään parasta sadonkorjuuaikaa olekaan, niin voin tyydytyksellä panna merkille, että ainakin osa strategian silmuista on puhjennut ja tuottanut hienoja "omenoita". Omasta puolestani voin myös todeta sen hienon asian, että Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian visio on alkanut toteutua: YHDESSÄ ENEMMÄN - TOISISTAMME VÄLITTÄEN. Erkki Kerola, apulaispoliisipäällikkö Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos 3

4 AVAUSSANAT Mieli 2009 väliarvioinnin paikka Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön periaatteet ja tulevat painotukset vuoteen Lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys. Vuoden 2009 alussa valmistunut suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä valtakunnan tasolla. Ohjelmakausi on puolivälissä, on aika arvioida sen etenemistä. Mieli -suunnitelma painottaa asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa. Kaikkien ikäryhmien palvelujen järjestämisessä painotetaan perus- ja avohoitopalveluja. Kehittämisen keskeisiä linjauksia ovat matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen. Suunnitelmassa on myös toteuttamiseen tarvittavat ohjauskeinot. Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ohjausryhmä on nyt arvioinut suunnitelman toteutumista ja päivittänyt sitä. Arviointi on julkaistu ministeriön julkaisuna, jossa arvioidaan liikennevalomallilla kaikki 18 alkuperäistä kehittämissuositusta ja kirjataan lisäsuosituksia. Mielenkiintoista on sekin, että suunnitelman 18 tavoitteesta 15 on nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, eli asiat koetaan tärkeiksi ja niihin sitoudutaan. Asiakkaan aseman parantamista koskevista viidestä tavoitteesta on edennyt neljä, vain toimeentuloturvan parantamisen kohdalla liikennevalo on punaisella. Parhaiten näyttävät edenneet ehkäisevää työtä ja mielenterveyden edistämistä koskevat suositukset, kaikki osatavoitteet ovat edenneet. Mm. alkoholin kulutus on saatu käännetyksi laskuun korottamalla alkoholiveroa kolmesti ja sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien ehkäisemiseen on panostettu koko maassa. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä tehdään nyt käytännöllisesti katsoen joka maakunnassa ja useimmissa kunnissa. Palveluja koskevista suosituksista ovat edenneet lähes kaikki. Työikäisten tilanne on kaksijakoinen. Ainoa punaisella oleva on mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työllistymisedellytysten parantaminen. Toisaalta parhaiten palvelujen kehittämistavoite on työterveyshuollon roolin kehittäminen mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Ohjauskeinojen osalta mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen ja näiden alojen opetussisältöjen kehittäminen eivät ole edenneet, vaikka muilta osin tämän alan koordinoinnin arvioidaan kehittyneen ohjelmakaudella jopa hyvin. Ohjausryhmä myös tarkisti suunnitelman tavoitteita. Vuosina painotetaan erityisesti palvelujen järjestämistä yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteydessä sekä tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa. 1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24 4

5 Mielenterveys- ja päihdetyön tulee muodostaa toimiva kokonaisuus muun sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoyksiköitä ja päihdehuollon erityispalveluita ehdotetaan yhdistettäviksi, koska samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta siirretään muun päivystävän sairaalatoiminnan yhteyteen. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, jotka parantavat erityispalvelujen toimivuutta. Mielestäni vielä tärkeämpää on, että suunnitelma painottaa mielenterveys- ja päihdetyön kuuluvan tavalliseen arkeen kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, ei ainoastaan erityispalveluissa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjotaan samoissa toimintayksikössä kuin muitakin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita eli terveyskeskuksessa tai sosiaali- ja terveyskeskuksessa, neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa. Tämä mahdollistaa asiakkaan tarvitsemien palveluiden toteuttamisen kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon sekä psyykkinen että fyysinen terveydentila että sosiaalihuollon palveluiden tarve. Samoissa yksiköissä tarjotut palvelut myös vähentävät mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten henkilöiden leimautumista. Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla Mieli suunnitelman toteutus on edennyt hyvin ja erityisen merkittävän lisän tuo päihdekeskus Portti, jonka toteutus on valtakunnallisesti esimerkki hyvin integroituvista palveluista. Matti Kaivosoja, tulosaluejohtaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 5

6 EHKÄISEVÄ JA EDISTÄVÄ TYÖ Henkinen ensiapu (HEA) toimintasuositukset Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian juurruttamista koordinoiva työryhmä nimesi akuutin henkisen ensiavun valmiuksien lisäämiseksi työryhmän. Sen toimeksiantona oli lisätä akuutin henkisen ensiavun valmiuksia strategia-alueella sopimalla maakunnallisista yhteistyömuodoista. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylihoitaja Ulla Aspvik sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Saara Lång. Työryhmän jäseninä olivat psykososiaalisten palveluiden johtaja Keijo Salminen, psykiatrian sairaanhoitaja, kriisiryhmän koordinoija Maarit Salonen, kirkkoherra Jouni Sirviö, toiminnanohjaaja Taina Lamminen, palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, vs.lääninrovasti Tuomo Jukkola, avohuollon ylilääkäri Anne Linna, lääkäri Seppo Tastula, pelastusjohtaja Jaakko Pulkkinen sekä apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola. Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa suunniteltiin työskentely-prosessi. Sen edetessä perehdyttiin sovittuun materiaaliin ja eri yhteistyötahojen toimintamalleihin ja käytäntöihin, joiden perusteella laadittiin suositukset. Raportti suosituksineen valmistui Traumaattisiin kokemuksiin liittyvää psykologista sopeutumisprosessia voidaan kuvata neljän vaiheen avulla: 1) Psyykkinen sokki 2) Reaktiovaihe 3) Työstämis- ja käsittelyvaihe 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe. Henkistä ensiapua tarjotaan sokkivaiheessa oleville onnettomuuden uhreille, heidän läheisilleen sekä yhteisölle onnettomuuden aikana sekä välittömästi sen päättymisen jälkeen. Henkisen ensiavun (HEA) organisointia tarvitaan sekä suuronnettomuustilanteissa että pienempää ihmisryhmää koskevissa onnettomuuksissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että strategia-alueella suuronnettomuustilanteisiin liittyvä akuutti henkinen ensiapu on organisoitu ainoastaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Psykiatrian tulosalueen toimesta sekä Kokkolan seurakuntayhtymässä ja rovastikunnassa, jossa Henkisen huollon (HeHu) toimintamallin kehittäminen on edennyt pitkälle Kokkolan ja Kalajoen rovastikuntien yhteistyönä. Muissa strategiaalueen organisaatioissa henkistä ensiapua ei ole organisoitu suuronnettomuustilanteiden varalta. Lisäksi myös pienempää ihmisryhmää kohtaavien onnettomuuksien osalta henkinen ensiapu on organisoimatta koko strategiaalueella. Järjestöjen osalta Suomen Punaisen Ristin Kokkolan suomalaisella osastolla on henkisen ensiavun vapaaehtoistoimintaa. Psykologinen jälkipuinti (kriisiryhmätyöskentely) ajoittuu psykologisen sopeutumisprosessin reaktiovaiheeseen (yleensä 1-3 vrk onnettomuuden jälkeen). Strategia-alueella psykologista jälkipuintia on saatavissa erilaisilla kokoonpanoilla ja organisointitavoilla toimivilla ryhmillä Perhonjokilaaksossa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho), Toholammilla, Kokkolassa ja Kannuksessa. Lestijärvellä toimintaa ei ole organisoitu, mutta siellä tehdään yhteistyötä Toholammin kriisiryhmän kanssa. 6

7 Työryhmän suositukset: Maakunnallisesti kattava suuronnettomuuksiin liittyvä henkinen ensiapu tulee organisoida Perustetaan maakunnallisen henkisen ensiavun johtoryhmä. josta osa toimii suuronnettomuustilanteissa henkisen ensiavun hälytysryhmänä. Maakunnallisesti kattava psykososiaalisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus tulee turvata a) Sokkivaiheeseen liittyvä henkinen ensiapu sekä suuronnettomuustilanteissa että pienempää ihmisryhmää koskettavan onnettomuuden yhteydessä b) Reaktiovaiheeseen liittyvä psykologinen jälkipuinti (debriefing) c) Alueen jatkuvan sosiaalipäivystystoiminnan turvaaminen d) Huomioidaan vapaaehtoistoiminnan resurssit (SPR, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VaPePa) Psykososiaalisen tuen palveluihin osallistuvan henkilökunnan hälytystyö tulee organisoida a) Psykososiaalisen tuen tehtäviin hälyttäminen perustuu ennalta laadittuun suunnitelmaan b) Järjestetään hälytystehtävissä olleelle henkilökunnalle. Työvuoron päätteeksi purkukokous (defusing) sekä tarpeenmukaisesti psykologinen jälkipuinti (debriefing) c) Hälytystehtäviin osallistumisesta maksetaan työ-/virkaehtosopimuksien mukainen korvaus Keijo Salminen, tulosyksikköjohtaja, Peruspalveluliikelaitos Jyta 7

8 ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN Omaiset mielenterveystyön tukena Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseudun yhdistys on laajentanut toimialuettaan Keski-Pohjanmaalle ja toiminta alueella käynnistyi syksyllä Yhdistyksen työntekijät kävivät esittelemässä yhdistyksen toimintaa maakunnallisen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön työryhmälle sopimusvastuista ja tehtäväjaosta ja sai samalla kutsun osallistua jatkossa työryhmän tapaamisiin. Uuden yhdistyksen toiminta alueella on otettu hyvin huomioon Kiurun sairaalassa ja Keski-Pohjanmaan alueella ja yhdistyksen toiminta nähdään merkittävänä. Maakunnallisen työryhmän puheenjohtaja Virpi-Liisa Kykyri esitti yhdistykselle ehdotuksen kerätä tietoa omaisten kokemuksista, kun läheinen on sairastunut psyykkisesti ja on ollut hoidossa Kiurun sairaalassa. Eräässä yhdistyksen omaisten vertaisryhmässä pyyntö kokemusten jakamisesta esitettiin ja yhdistyksen työntekijät haastattelupohjaisesti keräsivät yhteen ryhmässä omaisten ajatuksia. Nämä omaisten ajatukset tiivistettiin A4 liuskalle. Omaiset pitivät erittäin tärkeänä, että ketään omaista ei voida tunnistaa tekstistä tai kokemuksista. Puhtaaksi kirjoituksen jälkeen sairaalaan työryhmälle vietävä teksti luettiin vielä kertaalleen omaisille ja kun omaiset hyväksyivät tekstin, voitiin se esittää maakunnallisessa työryhmässä. Tämän jälkeen on omaisten ajatuksia käsitelty Kiurun sairaalassa psykiatrian yksiköiden työntekijöiden kehittämispäivissä. Yhdistyksen mukana olo ennaltaehkäisevässä mielenterveystyön ryhmässä on tärkeää. Yhdistys voi tuoda ryhmässä esille mielenterveyspotilaan omaisten näkökulmia. Yhdistyksen toiminta omaisille on ehkäisevää mielenterveystyötä, tutkimusten mukaan 40 % omaisista uupuu ja sairastuu masennukseen läheisen sairastuttua psyykkisesti. Yhdistys tarjoaa omaisille vertaistukea ryhmien ja koulutusten muodossa sekä yksilöllistä omaisneuvontaa. Lisäksi yhdistys järjestää koulutusta jäsenilleen sekä mm. tietopuolisia te toja sekä virkistystoimintaa. Yhdistys on ollut aktiivisesti myös mukana päihde- ja mielenterveysviikkojen tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Viime syksynä päätapahtuma oli Kokkolassa kaupungintalolla ja Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistys järjesti myös pienimuotoisen tapahtuman Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa Toholammin kunnantalolla. Myös vuonna 2013 yhdistys on mukana mielenterveys- ja päihdeviikkojen tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa eri paikkakunnilla Keski-Pohjanmaalla. Yhdistyksen näkökulmasta on erittäin merkittävää, että mielenterveyspotilaiden omaisia huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluissa Keski-Pohjanmaalla ja omaisten huomioimista Kiurun sairaalassa halutaan kehittää. Yhdistyksen tavoitteena on omaisen hyvinvoinnin tukeminen ja on tärkeää vahvistaa omaisen äänen kuulumista sairaalamaailmassa. Yhdistys toivookin edelleen hyvin alkaneen yhteistyön jatkuvan tiiviinä Kiurun sairaalan sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Syksylle 2013 on suunnitteilla ensimmäinen omaisten ensitietopäivä, jota on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä Kiurun sairaalan psykiatrian yksikön osastonhoitajien kanssa. Tavoitteena tulevaisuudessa on myös, että 8

9 omaiskokemusasiantuntijoita on koulutettuna myös Keski-Pohjanmaalla ja heidät otettaisiin mukaan paremman palvelun kehittämistyöhön alueellamme. Tuija Tuomaala, omaisneuvoja, Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry Kokemusasiantuntijakoulutus Keski-Pohjanmaalla Mitä tavoitellaan Koulutuksen tavoitteena on saada palvelun käyttäjän näkökulma hoidon ja palvelun kehittämiseen. Kokemusasiantuntija on koulutettu henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta tai vammasta. Omakohtainen kokemus voi olla yksilön henkilökohtainen tai kokemus omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntija voi toimia asiantuntijana erilaissa tehtävissä kuten koulutuksissa, ryhmätoiminnoissa. Kokemusasiantuntijapalvelun alueellinen tarve edellytti koulutuksen järjestämistä. Koulutusta suunniteltaessa selvitettiin kansallisia käytäntöjä ja rakennettiin keskipohjalainen malli. Mallissa on kolme periaatetta. Ensiksi koulutus järjestetään normaalin käytännön mukaisesti eli koulutuksen järjestää hoito-organisaatioista riippumaton koulutustaho, toiseksi koulutus on prosessiluonteinen ja kolmanneksi koulutuksen ydin on valmiuksien lisääminen oman kokemuksen käytössä asiantuntijatehtävissä. Mitä tehtiin Koulutusta on järjestetty kaksi kertaa syksystä 2011 alkaen. Koulutuksen järjestäjänä toimii Keski-Pohjanmaan opisto, koulutukseen on avoin haku. Koulutukseen osallistujien kokemus on liittynyt psyykkisen ja somaattisen sairauden lisäksi kehitysvammaisuuteen. Koulutukseen on osallistunut sekä työssä käyviä että kuntoutustuella ja eläkkeellä olevia henkilöitä. Puolen vuoden koulutusprosessi on viiden opintoviikon laajuinen. Koulutus sisältää eri teemojen ympärille rakentuvia seminaaripäiviä, ryhmätyönohjausta, kokemusharjoittelua ja siitä raportointia sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta on levinnyt mielenterveystyöstä muillekin sektoreille. Kiurussa, Psykiatrian tulosalueen toimintasuunnitelman tavoitteena on ollut kokemusasiantuntijoiden käytön lisääminen. Tavoite on toteutunut. Kokemusasiantuntijaharjoitteluiden avulla toiminta on tullut tutuksi kaikkiin psykiatrian yksiköihin sekä kehitysvammatyön yksikköön. Kokemusasiantuntemusta on hyödynnetty kehittämistyöryhmissä sekä oman tarinan kertomisella potilaille ja henkilökunnalle. Tulosalueelle on myös luotu sopimuskäytäntö asiantuntijapalvelun ostamiseen jatkossa. 9

10 Mitä pitäisi kehittää jatkossa Koulutukseen osallistujien palautteen perusteella koulutusta kannattaa jatkaa. Lisäksi tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta laajenee ja sitä myötä kysyntä palvelulle lisääntyy. Ulla Aspvik, ylihoitaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN Sähköinen hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Se sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja kunnan hyvinvointipolitiikasta. Sähköinen hyvinvointikertomus on internetissä toimiva työväline, joka on suunniteltu kuntien työntekijöiden ja päättäjien käyttöön. Tulevaisuudessa myös kuntalaiset ja järjestöt voivat hyödyntää sitä. Hyvinvointikertomuksessa kuntalaisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän tilaa ja muutoksia kuvataan erilaisten tunnuslukujen (indikaattoreiden) avulla. Perusindikaattoreita on noin 70 ja ne on luokiteltu ikäryhmittäin. Ikäryhmiä on viisi: kaikki ikäryhmät; lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet; nuoret ja nuoret aikuiset; työikäiset sekä ikäihmiset. Jokaisessa ikäryhmässä on yhdeksää hyvinvoinnin ulottuvuutta eli teemaa edustava perusindikaattori. Teemoja ovat: elämänlaatu ja hallinta, turvallisuus, osallisuus ja vaikuttaminen, asuminen ja ympäristö, toimeentulo, terveys ja toimintakyky, henkinen hyvinvointi, opiskelu ja työ sekä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on jatkuva prosessi, joka muodostuu tiedonkeruun, arvioinnin, johtopäätösten tekemisen, suunnittelun ja toimeenpanon muodostamasta kehästä. Samalla se toimii moniulotteisena ja kaikkien hallinnonalojen yhteisenä oppimisprosessina. Kuka hyötyy sähköisestä hyvinvointikertomuksesta? Kuntalainen: Kerätty hyvinvointitieto auttaa tekemään päätelmiä kuntalaisten hyvinvointitarpeista ja siltä pohjalta voidaan kehittää kunnan palvelujärjestelmää. Hyvinvointiryhmä: Sähköisellä hyvinvointikertomuksella ryhmä koordinoi eri hallinnonalojen kanssa yhteistyössä valmisteltavaa hyvinvointikertomusta. Valmistelu perustuu hyvinvointitietoon, jonka perusteella linjataan hyvinvoinninedistämisen painopistealueet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit. 10

11 Hallinnonalat: Hyvinvointikertomus ohjaa hallinnonalojen käytännön toiminnan suunnittelua sekä toteutuksen johtamista, ohjaamista ja arviointia kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kunnanhallitus ja lautakunnat: Valmistelee valtuustokausittain ja vuosittain hyvinvointikertomusta osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia kunnan yksilöllisen vuosikellon mukaisesti. Kunnanvaltuutetut: Kunnanvaltuutetut hyväksyvät hyvinvointikertomuksen osaksi toiminnan ja talouden suunnitelmaa talousarvionvahvistamisen yhteydessä, jolloin siitä tulee julkinen asiakirja. Hyvinvointikertomus on luottamushenkilöille päätöksenteon apuväline, jolla sovitaan kunnan hyvinvointipolitiikasta ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiskohteista ja niiden toiminnan resursoinnista. Tarkastuslautakunnat: Hyvinvointikertomus on tarkastuslautakuntien työväline, jonka avulla se arvioi kunnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista osana kunnan arviointikertomusta. Sähköistä hyvinvointikertomusta kehitetään, että siitä olisi hyötyä eri alojen toimijoiden työssä. Tavoitteena on, että eri strategioiden tai ohjelmien sisältämät indikaattorit päivittyvät automaattisesti ja niitä pystyisi tarkastelemaan ja vertailemaan keskenään samanaikaisesti. Tuija Tuorila, kehittämisjohtaja, Kokkolan kaupunki Tuula Löf, projektipäällikkö, Terps2- hanke Työprosessien mallinnukset osana ohjausta ja kehittämistoimintaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa yhtenä laatutyön osana on mallinnettu hoito- ja kuntoutusprosesseja eri palvelumuodoissa. Vuoden aikana on kehitetty aktiivisesti keskeisimpiä päihdetyön prosesseja. Keskeisenä prosessimallintamisen kohteena on ollut tulevan päihdekeskuksen prosessien valmistelu ja mallintaminen sekä päihdekeskuksen ja sen rajapinnoilla tapahtuvan asiakas- ja yhteistyön kehittäminen ja mallintaminen. Prosessimallintamisen avulla on pyritty määrittämään toimijoiden keskinäistä vastuun- ja työnjakoa sekä tekemään näkyväksi ja vahvistamaan asiakkaan osallisuutta omassa prosessissaan. Päihdekeskus Portin mallinnustyön lisäksi on mallinnettu Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n palveluprosesseja (Ensikoti Aina, äitien päihdekuntoutukseen erikoistunut ensikoti ja avopalvelu Iida - Liina), sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää palvelurakennetta Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Päihdetyön prosessimallinnusten laatimisesta on vastannut ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Matriisityöskentely Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategian toteuttamista varten laadittiin strategiaprosessin aikana matriisi. Matriisiin on koottuna strategiassa olevat tavoitteet, menetelmät ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Sen avulla 11

12 ohjataan alueella tehtävää päihde- ja mielenterveystyötä ja helpotetaan asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Matriisi löytyy raportista sivulta 28. PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten Päihdetyötä on kehitetty aktiivisesti koko 2000 luvun ajan. Päihteistä aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat alueen asukkaille sekä kunnille on tiedostettu ja ne ovat olleet kehittämistyön alullepanevana voimana. Ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön on tullut osaksi alueen hyvinvointityötä. Ehkäisevän työn rinnalla on haluttu kehittää päihdepalveluja. Sirpaleinen, osin päällekkäistä työtä tekevä, palvelujärjestelmä on haluttu saattaa yhteen ja kehittää sen antamaa palvelua. Tavoitteena tässä työssä on ollut luoda alueelle asiakaslähtöiset, moniammatilliset päihdepalvelut, jotka vastaavat asiakkaan ja hänen läheisensä palveluntarpeeseen. Ensimmäinen vaihe tässä kehittämistyössä alkaa olla loppusuoralla. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen nousee uudisrakennus, Päihdekeskus Portti, jonne on koottu asiakkaan tarvitsema palvelukokonaisuus aina selviämis- ja vieroitushoidosta laitoskuntoutukseen saakka. Uusi keskus otetaan käyttöön syyskuussa Keskus tulee palvelemaan Kokkolaa ja koko Keski-Pohjanmaata sekä sen työssäkäyntialuetta. Palvelun tuottajaksi kilpailutuksen jälkeen valittiin Ventuskartano ry. Portista saatavat palvelut Selviämis- ja vieroitushoito Päihdekeskuksessa täysin uutena palvelumuotona aloitetaan selviämis- ja vieroitushoito (10 paikkaa), jonka tavoitteena antaa asiakkaalle hänen tarvitsemansa terveydentilan tarkkailu ja sen hoito, motivoida asiakasta hoidon ja kuntoutuksen piiriin, sekä rauhoittaa päihteidenkäytöstä johtuvaa tilannetta asiakkaan kotona tai terveyskeskuksissa ja yhteispäivystyksessä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti asiakkaan, läheisten, alueen terveyskeskusten, keskussairaalan ja poliisin kanssa. Avohoito Keskuksessa tulee toimimaan päihdehuollon avohoito nuorille ja aikuisille. Kokkolan A-klinikka ja nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuotta lakkaavat kaupungin 12

13 omana toimintana ja palvelu siirtyy palveluntuottajalle. Avohoidon piirissä on n. 600 asiakasta. Peruspalveluliikelaitos Jytan päihdepalvelut säilyvät perhe- ja sosiaalipalveluissa edelleen. Päihdehuollon sosiaalityöntekijä on mukana kehittämistyössä kehittäjäverkoston jäsenenä. Avohoidon tavoitteena on antaa terapeuttista apua päihde- ja riippuvuusongelmissa varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Ongelmat voivat liittyä alkoholiin, huumeisiin, lääkkeisiin, peli- tai muuhun riippuvuuteen tai näiden yhdistelmiin. Myös työpaikkojen hoitoonohjaukset ja päihderiippuvuuden arvioinnit ajokelpoisuuden varmistamiseksi kuuluvat avohuollon piiriin. Laitoskuntoutus Päihdehuollon laitoskuntoutukseen asiakas ohjataan tilanteissa, joissa avohoidon toimenpiteet eivät ole riittävät ja asiakas tarvitsee intensiivisemmän väliintulon päihde- tai muun riippuvuusongelman hoidon vuoksi. Päihdekeskukseen on varattu tilat 16 - paikkaiselle laitoskuntoutusosastolle. Erikoistuminen huumeidenkäyttäjien ja ongelmapelaajien kuntoutukseen Päihdekeskus Portti tulee erikoistumaan huumeiden käyttäjien hoitoon. Tällä hetkellä keskussairaalassa toteutettava opioidiriippuvaisten korvaushoito tulee siirtymään askelittain Porttiin. Korvaushoidon toteuttamisen Porttiin toivotaan lisäävän asiakkaiden kiinnittymistä päihdekuntoutukseen ja säästävän kustannuksia. Porttiin avataan myös huumeidenkäyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Vaihtari. Terveysneuvontapisteen tavoitteena on terveystiedon antaminen, tartuntatautien ehkäisy (A, B, C hepatiitit, HIV, sukupuolitaudit), hoitoon ja kuntoutukseen motivointi sekä neulojen vaihto. Keskuksessa erikoistutaan myös peliriippuvuuden avo- ja laitoskuntoutukseen. Peliriippuvuus on yksi toiminnallisista riippuvuuksista, joka aiheuttaa asiakkaille taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään rahapelaamisen hoidon kehittämiseen ja toisessa vaiheessa digitaalisen peliriippuvuuden hoitoon. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutuksen kehittäminen Uudella palvelukokonaisuudella tavoitellaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden ehjää kokonaisuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Potilaalla/ asiakkaalla voi samanaikaisesti olla sekä mielenterveys-, että päihdeongelma. Tällöin puhutaan kaksoisdiagnoosiasiakkaista/potilaista. Heidän hoito- ja kuntoutusprosessinsa on hyvin haastavaa, eteenkin silloin kun mukana on mielenterveysongelman ja alkoholinkäytön väärinkäytön lisäksi PKV lääkkeiden väärinkäyttö ja/ tai huumeet. Kaksoisdiagnoosiasiakkaalla saattaa olla lukuisia eri hoitokontakteja sekä erilaisia yhteiskunnan palvelumuotoja päällekkäin. Päihdekeskus Portiin on varattu viisi työhuonetta mielenterveyspalvelujen käyttöön sekä yksi avoin työhuone, OpenOffice, rajapintayhteistyökumppaneiden 13

14 yhteiskäyttöön. Yhteistyössä psykiatrian ja asiakkaan tarvitsemien muiden palveluiden kanssa Portissa halutaan varmistaa hänelle ja hänen läheisilleen tarpeen mukainen hoito- ja kuntoutus. Parhaan hoitotuloksen saamiseksi potilaan/ asiakkaan päihteidenkäyttö, mielenterveysongelma, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne kartoitetaan ja hänen kanssaan laaditaan yhdessä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Työskentelyssä on mahdollisuus käyttää organisaatioiden välistä parityöskentelyä, yhteispalavereita ja konsultaatioita. Samalla kehitetään erilaisia toimivia malleja hoito- ja kuntoutustulosten tehostamiseksi. Kahvila päihdekeskuksen sydämessä Päihdekeskus Portin ala-aulaan tulee kahvila, jonka tarkoituksena on palvella sekä talossa asioivia että laitoskuntoutuksessa olevia asiakkaita sekä sairaala-alueella asioivia asiakkaita tai työssäkäyviä. Itse kahvilaosa on neliöiltään pieni, mutta kahvilasalina toimii avara aulatila. Kahvilan tarkoituksena on olla avoin kahvittelupaikka, jossa voi lukea lehtiä, saada informaatiota riippuvuuksista ja päihdekeskuksen palveluista, käydä internetissä ja seurustella. Kahvilan avulla halutaan luoda yhteisöllisyyttä ja poistaa stigmaa, joka usein liittyy päihde- ja mielenterveysongelmaan. Kahvila voi saada myös vertaistukea. Kahvilapalvelun tuottaa työvalmennussäätiö. TEKES mukana kehittämistyössä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES on ollut mukana Päihdekeskus Porttiin tulevien palveluiden kehittämistyössä. Vuosina toteutettiin Kimpale- hanke 2, jossa suunniteltiin HKS -lomake 3, mallinnettiin keskukseen tulevat palveluprosessit laadittiin strategia yhdessä rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa sekä suunniteltiin Päihdekeskus Portin käynnistymistä tukevat koulutukset. Kehittämistyössä oli mukana sata päihde-, mielenterveys-, johto-,organisointi-,kehittämis-, koulutus-,toimisto- ja IT- alan osaajaa ja ammattilaista. THL tukee peliongelman hoidon suunnittelua ja kehittämistä alueella PELIPILOTTI hanke kehittää perus- ja erityispalveluiden osaamista peliongelman arvioinnissa, toteamisessa, interventioissa ja kuntoutusprosesseisssa. Hankkeen aikana kouluttaudutaan, verkostoidutaan ja laaditaan hoidon ja kuntoutuksen rakenne peliongelman hoitoon Kokkolassa (Kruunupyy mukana) ja Keski-Pohjanmaalla sekä Vaasan kaupungissa. Nuorten rahapelaamiseen liittyvää indikaattoritietoa löytyy liitteenä olevasta indikaattoritietopaketista. 2 KIMPALE on lyhenne hankkeen kokonimestä: Keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi 3 HKS on hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake, josta tehdään sähköinen versio Effica-tietojärjestelmän asettamissa rajoissa 14

15 Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistaminen Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry 4 oli mukana päihdekeskussuunnittelussa aivan alusta alkaen. Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaan asemaa ja saada asiakkaan ääni kuuluviin. Kokemustutkijoiden tärkein tehtävä palvelujen kehittämisessä oli edesauttaa toimivan keskuksen rakennussuunnittelua ja varmistaa asiakaslähtöisten palveluprosessien toteutumista tulevassa Päihdekeskus Portissa. Kokemustutkijat laativat jo ennen rakennussuunnittelua raamit sille mitä uudelta kiinteistöltä tulee asiakasnäkökulmasta odottaa. Tämän lisäksi he kommentoivat sekä arvioinnin että hoito- ja kuntoutussuunnitelman kehittämistä ja hoito- ja kuntoutusprosesseja. Kokemustutkijoiden mukanaolon kehittämistyössä mahdollisti TEKESiltä saatu kehittämisavustus. He olivat mukana suunnittelutyössä kaksi vuotta. Hankkeen päättyessä he listasivat tulokset, joihin olivat tyytyväisiä: päihdeongelma nähdään sairautena selviämisasema on putkalle vaihtoehtona katkaisuhoito ei ole enää terveyskeskuksessa, vaan saa omat tilat ja ammattitaitoisen (= päihdetyöhön erikoistuneen) henkilökunnan hoitopolku on yksinkertainen ja yksilöllinen, kun kaikki toiminnot ovat saman katon alla kuntoutujilla on isot omat huoneet kansalaisjärjestöt ovat mukana hoitoprosessissa Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry:n toiveen on, että jatkossakin kuntoutujia ja palveluiden käyttäjiä otettaisiin tasavertaisena ammattilaisten rinnalle kehittämään palveluita ja arvioimaan niiden toimivuutta. Näin edistetään asiakkaiden osallisuutta ja motivoidaan vastuun ottamiseen omasta hoidosta ja kuntoutuksesta. Toiveena on, että ollaan edelläkävijöitä kaikilla mielenterveys- ja päihde- yms. sosiaali- ja terveysalan sektoreilla kokemusasiantuntija ja -tutkijatoiminnassa. Sari Karppi, sosiaaliohjaaja Saara Lång, kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki 4 Kokemustukijat ovat mielenterveys- ja päihdekuntoutuja, jolla on omakohtaista kokemusta palvelujärjestelmästä. Lisäksi heillä on Mielenterveyden keskusliiton ja Kokkolan kaupungin toteuttaman Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä hankkeen kokemustutkijakoulutus. Koulutuksen jälkeen, vuonna 2009, perustettiin Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry, jonka jäsenistö on pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää henkistä hyvinvointia, yhdistää, aktivoida ja edistää jäsentensä mielenterveyttä, kehittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja laatua sekä tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä paikallistasolla. 15

16 INDIKAATTORITIETO ALUEELTA Indikaattoritiedon tähän raporttiin on koonnut projektityöntekijä Mikko Nikkilä Terps 2 hankkeesta Lapset ja lapsiperheet 16

17 17

18 18

19 Nuoret 19

20 20

21 Työikäiset 21

22 22

23 23

24 24

25 Ikäihmiset 25

26 - kunnittain indikaattoritieto (Jyta kunnat ja Kruunupyy) - Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, Suomi, Rahapelaamiseen liittyvä indikaattoritieto (PELIPILOTTI / Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 26

27 Pelaa rahapelejä viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Pelaa rahapelejä viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 27

28 RAPORTOINTI Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian raportointi tapahtuu vuosittain. Tiedot kerätään huhtikuussa ja raportti toimitetaan alueen kuntiin tiedoksi. Vuoden 2013 vuosiraportin kokosivat: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Tulosaluejohtaja Matti Kaivosoja Ylihoitaja Ulla Aspvik Peruspalveluliikelaitos Jyta Tulosyksikköjohtaja Keijo Salminen SONETBotnia Kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila Kokkolan kaupunki Terveyspalvelujohtaja Asko Linna Kehittämissuunnittelija Saara Lång Sosiaaliohjaaja Sari Karppi Terps2-hanke Projektipäällikkö Tuula Löf Projektityöntekijä Mikko Nikkilä Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry Omaisneuvoja Tuija Tuomala 28

29 MATRIISI/ K-P: n kuntien ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia

30 30

31 31

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari

Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa. Viranomaiset kriisissä seminaari kiuru Keski Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Alueellisen henkisen ensiavun (HEA) toimintamalli suuronnettomuustilanteessa Viranomaiset kriisissä seminaari 1.9.2016 Ulla Aspvik TtT,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois Suomi2 Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Osahankkeet

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Terveempi Pohjois Suomi2

Terveempi Pohjois Suomi2 MISTÄ TULEN? Terveempi Pohjois Suomi2 Hankeaika 1.3.2012 31.10.2014 Kokonaisbudjetti 3 066 667 e Koordinaatio Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Osahankkeet (yht. 64 kuntaa) 1. Kainuun maakunta ky (8

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena

Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena Hyvinvointitiedon kehittämispäivä: Poikkitoiminnallisuus sähköisen hyvinvointikertomuksen rikkautena ja haasteena 1 Sanna Salmela Hankesuunnittelija, TtT sanna.salmela@ppshp.fi 2 Hyvinvointitieto ja -indikaattorit

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahankesuunnitelma (luonnos) / TerPS 2

Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn osahankesuunnitelma (luonnos) / TerPS 2 TERVEEMPI POHJOIS-SUOMI 2 (TerPS2) käyttöönotto- ja koordinaatiohanke Keski-Pohjanmaan ja Kuunupyyn osahanke TerPS2 hankkeeseen: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN JOHTAMINEN JA SEURANTA KESKI-POHJANMAAN

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 30.3.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke www.terps.fi 1 Terveempi Pohjois-Suomi2 Koordinaatio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hankeaika 1.3.2012-31.10.2014 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja

Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 StrategiaStartti 16.2.2012 Heinolassa Taustaa Aavan johtoryhmän tahtotila Pyyntö LAMK yamk opintoihin Silja Kansallinen mielenterveys-

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemi 22.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot