Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä"

Transkriptio

1 VUOSIRAPORTTI 2012 KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä 1

2 Sisältö JOHDANTO... 3 AVAUSSANAT... 4 Mieli 2009 väliarvioinnin paikka... 4 EHKÄISEVÄ JA EDISTÄVÄ TYÖ... 6 Henkinen ensiapu (HEA) toimintasuositukset... 6 ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN... 8 Kokemusasiantuntijakoulutus Keski-Pohjanmaalla... 9 OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN Sähköinen hyvinvointikertomus Työprosessien mallinnukset osana ohjausta ja kehittämistoimintaa PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten Portista saatavat palvelut Selviämis- ja vieroitushoito Avohoito Laitoskuntoutus Erikoistuminen huumeidenkäyttäjien ja ongelmapelaajien kuntoutukseen Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutuksen kehittäminen Kahvila päihdekeskuksen sydämessä TEKES mukana kehittämistyössä Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistaminen INDIKAATTORITIETO ALUEELTA RAPORTOINTI MATRIISI/ K-P: n kuntien ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia

3 JOHDANTO Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategialla on nyt takanaan ensimmäinen täysi seurantavuosi. Niin strategian suunnittelussa kuin sen toimeenpanossa käytettiin usein sanoja: yhteistyö, yhteisesti, yhdessä ja poikkisektoraalinen, organisaatiorajat ylittävä, poikkihallinnollinen. Itse asiassa juuri näistä muodostuu tämän strategian ydintyöväline: poikkisektoraalinen yhteistyö. Uudistetun strategian laadinnassa pyrittiin selkeään ja yksinkertaiseen rakenteeseen visuaalisuutta unohtamatta. On tärkeää, että strategiassa kuvatut silmut saadaan kasvamaan ja tuottamaan satoa. Näin ollen varsinkin nyt kulunut ensimmäinen seurantavuosi on ollut strategian juurruttamisen kannalta erittäin tärkeä. Toivon, että myös tämä ensimmäinen seurantaraportti löytää paikkansa ja antaa niin alueen asukkaille kuin poliittisille päättäjille ja virkamiehille ajattelemisen aihetta. Strategiaan liittyvän toimenpideohjelman laadinnassa tavoiteltiin selkeyttä ja toteutettavuutta. Vuoden 2012 selkeitä painopistealueita olivat ohjauskeinojen kehittäminen ja edistävä ja ehkäisevä työ. Alkuvuodesta keskityttiin hyvinvointityön laaja-alaiseen tarkasteluun ja esimerkiksi hyvinvointityöryhmien organisoituminen oli yksi kevään toteutuneita asioita. Syksypuolella keskityttiin akuutin henkisen ensiavun valmiuksien lisäämiseen, minkä seurauksena monialainen ja poikkisektoraalinen työryhmä tuotti HEA -raportin toimenpide-ehdotuksineen. Työ HEA -organisoinnista Keski-Pohjanmaan alueella jatkuu. Unohtaa ei myöskään sovi sähköisen hyvinvointikertomuksen ja päihdekeskus Portin etenemistä. Vaikka kevät ei mitään parasta sadonkorjuuaikaa olekaan, niin voin tyydytyksellä panna merkille, että ainakin osa strategian silmuista on puhjennut ja tuottanut hienoja "omenoita". Omasta puolestani voin myös todeta sen hienon asian, että Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian visio on alkanut toteutua: YHDESSÄ ENEMMÄN - TOISISTAMME VÄLITTÄEN. Erkki Kerola, apulaispoliisipäällikkö Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos 3

4 AVAUSSANAT Mieli 2009 väliarvioinnin paikka Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön periaatteet ja tulevat painotukset vuoteen Lähtökohtana on mielenterveys- ja päihdeongelmien suuri kansanterveydellinen merkitys. Vuoden 2009 alussa valmistunut suunnitelma linjaa ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyötä yhdessä valtakunnan tasolla. Ohjelmakausi on puolivälissä, on aika arvioida sen etenemistä. Mieli -suunnitelma painottaa asiakkaan aseman vahvistamista, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä ja ongelmien ja haittojen ehkäisyä ja hoitoa. Kaikkien ikäryhmien palvelujen järjestämisessä painotetaan perus- ja avohoitopalveluja. Kehittämisen keskeisiä linjauksia ovat matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tullessa ja yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen. Suunnitelmassa on myös toteuttamiseen tarvittavat ohjauskeinot. Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ohjausryhmä on nyt arvioinut suunnitelman toteutumista ja päivittänyt sitä. Arviointi on julkaistu ministeriön julkaisuna, jossa arvioidaan liikennevalomallilla kaikki 18 alkuperäistä kehittämissuositusta ja kirjataan lisäsuosituksia. Mielenkiintoista on sekin, että suunnitelman 18 tavoitteesta 15 on nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, eli asiat koetaan tärkeiksi ja niihin sitoudutaan. Asiakkaan aseman parantamista koskevista viidestä tavoitteesta on edennyt neljä, vain toimeentuloturvan parantamisen kohdalla liikennevalo on punaisella. Parhaiten näyttävät edenneet ehkäisevää työtä ja mielenterveyden edistämistä koskevat suositukset, kaikki osatavoitteet ovat edenneet. Mm. alkoholin kulutus on saatu käännetyksi laskuun korottamalla alkoholiveroa kolmesti ja sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien ehkäisemiseen on panostettu koko maassa. Mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä tehdään nyt käytännöllisesti katsoen joka maakunnassa ja useimmissa kunnissa. Palveluja koskevista suosituksista ovat edenneet lähes kaikki. Työikäisten tilanne on kaksijakoinen. Ainoa punaisella oleva on mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työllistymisedellytysten parantaminen. Toisaalta parhaiten palvelujen kehittämistavoite on työterveyshuollon roolin kehittäminen mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Ohjauskeinojen osalta mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen ja näiden alojen opetussisältöjen kehittäminen eivät ole edenneet, vaikka muilta osin tämän alan koordinoinnin arvioidaan kehittyneen ohjelmakaudella jopa hyvin. Ohjausryhmä myös tarkisti suunnitelman tavoitteita. Vuosina painotetaan erityisesti palvelujen järjestämistä yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteydessä sekä tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa. 1 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Helsinki s. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24 4

5 Mielenterveys- ja päihdetyön tulee muodostaa toimiva kokonaisuus muun sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoyksiköitä ja päihdehuollon erityispalveluita ehdotetaan yhdistettäviksi, koska samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta siirretään muun päivystävän sairaalatoiminnan yhteyteen. Nämä ovat tärkeitä tavoitteita, jotka parantavat erityispalvelujen toimivuutta. Mielestäni vielä tärkeämpää on, että suunnitelma painottaa mielenterveys- ja päihdetyön kuuluvan tavalliseen arkeen kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollossa, ei ainoastaan erityispalveluissa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjotaan samoissa toimintayksikössä kuin muitakin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita eli terveyskeskuksessa tai sosiaali- ja terveyskeskuksessa, neuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa. Tämä mahdollistaa asiakkaan tarvitsemien palveluiden toteuttamisen kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon sekä psyykkinen että fyysinen terveydentila että sosiaalihuollon palveluiden tarve. Samoissa yksiköissä tarjotut palvelut myös vähentävät mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten henkilöiden leimautumista. Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaalla Mieli suunnitelman toteutus on edennyt hyvin ja erityisen merkittävän lisän tuo päihdekeskus Portti, jonka toteutus on valtakunnallisesti esimerkki hyvin integroituvista palveluista. Matti Kaivosoja, tulosaluejohtaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 5

6 EHKÄISEVÄ JA EDISTÄVÄ TYÖ Henkinen ensiapu (HEA) toimintasuositukset Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian juurruttamista koordinoiva työryhmä nimesi akuutin henkisen ensiavun valmiuksien lisäämiseksi työryhmän. Sen toimeksiantona oli lisätä akuutin henkisen ensiavun valmiuksia strategia-alueella sopimalla maakunnallisista yhteistyömuodoista. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylihoitaja Ulla Aspvik sekä sihteerinä kehittämissuunnittelija Saara Lång. Työryhmän jäseninä olivat psykososiaalisten palveluiden johtaja Keijo Salminen, psykiatrian sairaanhoitaja, kriisiryhmän koordinoija Maarit Salonen, kirkkoherra Jouni Sirviö, toiminnanohjaaja Taina Lamminen, palvelupäällikkö Minna Lönnbäck, vs.lääninrovasti Tuomo Jukkola, avohuollon ylilääkäri Anne Linna, lääkäri Seppo Tastula, pelastusjohtaja Jaakko Pulkkinen sekä apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola. Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa suunniteltiin työskentely-prosessi. Sen edetessä perehdyttiin sovittuun materiaaliin ja eri yhteistyötahojen toimintamalleihin ja käytäntöihin, joiden perusteella laadittiin suositukset. Raportti suosituksineen valmistui Traumaattisiin kokemuksiin liittyvää psykologista sopeutumisprosessia voidaan kuvata neljän vaiheen avulla: 1) Psyykkinen sokki 2) Reaktiovaihe 3) Työstämis- ja käsittelyvaihe 4) Uudelleen suuntautumisen vaihe. Henkistä ensiapua tarjotaan sokkivaiheessa oleville onnettomuuden uhreille, heidän läheisilleen sekä yhteisölle onnettomuuden aikana sekä välittömästi sen päättymisen jälkeen. Henkisen ensiavun (HEA) organisointia tarvitaan sekä suuronnettomuustilanteissa että pienempää ihmisryhmää koskevissa onnettomuuksissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että strategia-alueella suuronnettomuustilanteisiin liittyvä akuutti henkinen ensiapu on organisoitu ainoastaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa Psykiatrian tulosalueen toimesta sekä Kokkolan seurakuntayhtymässä ja rovastikunnassa, jossa Henkisen huollon (HeHu) toimintamallin kehittäminen on edennyt pitkälle Kokkolan ja Kalajoen rovastikuntien yhteistyönä. Muissa strategiaalueen organisaatioissa henkistä ensiapua ei ole organisoitu suuronnettomuustilanteiden varalta. Lisäksi myös pienempää ihmisryhmää kohtaavien onnettomuuksien osalta henkinen ensiapu on organisoimatta koko strategiaalueella. Järjestöjen osalta Suomen Punaisen Ristin Kokkolan suomalaisella osastolla on henkisen ensiavun vapaaehtoistoimintaa. Psykologinen jälkipuinti (kriisiryhmätyöskentely) ajoittuu psykologisen sopeutumisprosessin reaktiovaiheeseen (yleensä 1-3 vrk onnettomuuden jälkeen). Strategia-alueella psykologista jälkipuintia on saatavissa erilaisilla kokoonpanoilla ja organisointitavoilla toimivilla ryhmillä Perhonjokilaaksossa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho), Toholammilla, Kokkolassa ja Kannuksessa. Lestijärvellä toimintaa ei ole organisoitu, mutta siellä tehdään yhteistyötä Toholammin kriisiryhmän kanssa. 6

7 Työryhmän suositukset: Maakunnallisesti kattava suuronnettomuuksiin liittyvä henkinen ensiapu tulee organisoida Perustetaan maakunnallisen henkisen ensiavun johtoryhmä. josta osa toimii suuronnettomuustilanteissa henkisen ensiavun hälytysryhmänä. Maakunnallisesti kattava psykososiaalisten palvelujen yhdenvertainen saatavuus tulee turvata a) Sokkivaiheeseen liittyvä henkinen ensiapu sekä suuronnettomuustilanteissa että pienempää ihmisryhmää koskettavan onnettomuuden yhteydessä b) Reaktiovaiheeseen liittyvä psykologinen jälkipuinti (debriefing) c) Alueen jatkuvan sosiaalipäivystystoiminnan turvaaminen d) Huomioidaan vapaaehtoistoiminnan resurssit (SPR, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VaPePa) Psykososiaalisen tuen palveluihin osallistuvan henkilökunnan hälytystyö tulee organisoida a) Psykososiaalisen tuen tehtäviin hälyttäminen perustuu ennalta laadittuun suunnitelmaan b) Järjestetään hälytystehtävissä olleelle henkilökunnalle. Työvuoron päätteeksi purkukokous (defusing) sekä tarpeenmukaisesti psykologinen jälkipuinti (debriefing) c) Hälytystehtäviin osallistumisesta maksetaan työ-/virkaehtosopimuksien mukainen korvaus Keijo Salminen, tulosyksikköjohtaja, Peruspalveluliikelaitos Jyta 7

8 ASIAKKAAN ASEMAN VAHVISTAMINEN Omaiset mielenterveystyön tukena Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseudun yhdistys on laajentanut toimialuettaan Keski-Pohjanmaalle ja toiminta alueella käynnistyi syksyllä Yhdistyksen työntekijät kävivät esittelemässä yhdistyksen toimintaa maakunnallisen ennaltaehkäisevän mielenterveystyön työryhmälle sopimusvastuista ja tehtäväjaosta ja sai samalla kutsun osallistua jatkossa työryhmän tapaamisiin. Uuden yhdistyksen toiminta alueella on otettu hyvin huomioon Kiurun sairaalassa ja Keski-Pohjanmaan alueella ja yhdistyksen toiminta nähdään merkittävänä. Maakunnallisen työryhmän puheenjohtaja Virpi-Liisa Kykyri esitti yhdistykselle ehdotuksen kerätä tietoa omaisten kokemuksista, kun läheinen on sairastunut psyykkisesti ja on ollut hoidossa Kiurun sairaalassa. Eräässä yhdistyksen omaisten vertaisryhmässä pyyntö kokemusten jakamisesta esitettiin ja yhdistyksen työntekijät haastattelupohjaisesti keräsivät yhteen ryhmässä omaisten ajatuksia. Nämä omaisten ajatukset tiivistettiin A4 liuskalle. Omaiset pitivät erittäin tärkeänä, että ketään omaista ei voida tunnistaa tekstistä tai kokemuksista. Puhtaaksi kirjoituksen jälkeen sairaalaan työryhmälle vietävä teksti luettiin vielä kertaalleen omaisille ja kun omaiset hyväksyivät tekstin, voitiin se esittää maakunnallisessa työryhmässä. Tämän jälkeen on omaisten ajatuksia käsitelty Kiurun sairaalassa psykiatrian yksiköiden työntekijöiden kehittämispäivissä. Yhdistyksen mukana olo ennaltaehkäisevässä mielenterveystyön ryhmässä on tärkeää. Yhdistys voi tuoda ryhmässä esille mielenterveyspotilaan omaisten näkökulmia. Yhdistyksen toiminta omaisille on ehkäisevää mielenterveystyötä, tutkimusten mukaan 40 % omaisista uupuu ja sairastuu masennukseen läheisen sairastuttua psyykkisesti. Yhdistys tarjoaa omaisille vertaistukea ryhmien ja koulutusten muodossa sekä yksilöllistä omaisneuvontaa. Lisäksi yhdistys järjestää koulutusta jäsenilleen sekä mm. tietopuolisia te toja sekä virkistystoimintaa. Yhdistys on ollut aktiivisesti myös mukana päihde- ja mielenterveysviikkojen tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Viime syksynä päätapahtuma oli Kokkolassa kaupungintalolla ja Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistys järjesti myös pienimuotoisen tapahtuman Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa Toholammin kunnantalolla. Myös vuonna 2013 yhdistys on mukana mielenterveys- ja päihdeviikkojen tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa eri paikkakunnilla Keski-Pohjanmaalla. Yhdistyksen näkökulmasta on erittäin merkittävää, että mielenterveyspotilaiden omaisia huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluissa Keski-Pohjanmaalla ja omaisten huomioimista Kiurun sairaalassa halutaan kehittää. Yhdistyksen tavoitteena on omaisen hyvinvoinnin tukeminen ja on tärkeää vahvistaa omaisen äänen kuulumista sairaalamaailmassa. Yhdistys toivookin edelleen hyvin alkaneen yhteistyön jatkuvan tiiviinä Kiurun sairaalan sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Syksylle 2013 on suunnitteilla ensimmäinen omaisten ensitietopäivä, jota on suunniteltu ja kehitetty yhteistyössä Kiurun sairaalan psykiatrian yksikön osastonhoitajien kanssa. Tavoitteena tulevaisuudessa on myös, että 8

9 omaiskokemusasiantuntijoita on koulutettuna myös Keski-Pohjanmaalla ja heidät otettaisiin mukaan paremman palvelun kehittämistyöhön alueellamme. Tuija Tuomaala, omaisneuvoja, Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry Kokemusasiantuntijakoulutus Keski-Pohjanmaalla Mitä tavoitellaan Koulutuksen tavoitteena on saada palvelun käyttäjän näkökulma hoidon ja palvelun kehittämiseen. Kokemusasiantuntija on koulutettu henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta tai vammasta. Omakohtainen kokemus voi olla yksilön henkilökohtainen tai kokemus omaisena tai läheisenä. Kokemusasiantuntija voi toimia asiantuntijana erilaissa tehtävissä kuten koulutuksissa, ryhmätoiminnoissa. Kokemusasiantuntijapalvelun alueellinen tarve edellytti koulutuksen järjestämistä. Koulutusta suunniteltaessa selvitettiin kansallisia käytäntöjä ja rakennettiin keskipohjalainen malli. Mallissa on kolme periaatetta. Ensiksi koulutus järjestetään normaalin käytännön mukaisesti eli koulutuksen järjestää hoito-organisaatioista riippumaton koulutustaho, toiseksi koulutus on prosessiluonteinen ja kolmanneksi koulutuksen ydin on valmiuksien lisääminen oman kokemuksen käytössä asiantuntijatehtävissä. Mitä tehtiin Koulutusta on järjestetty kaksi kertaa syksystä 2011 alkaen. Koulutuksen järjestäjänä toimii Keski-Pohjanmaan opisto, koulutukseen on avoin haku. Koulutukseen osallistujien kokemus on liittynyt psyykkisen ja somaattisen sairauden lisäksi kehitysvammaisuuteen. Koulutukseen on osallistunut sekä työssä käyviä että kuntoutustuella ja eläkkeellä olevia henkilöitä. Puolen vuoden koulutusprosessi on viiden opintoviikon laajuinen. Koulutus sisältää eri teemojen ympärille rakentuvia seminaaripäiviä, ryhmätyönohjausta, kokemusharjoittelua ja siitä raportointia sekä oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta on levinnyt mielenterveystyöstä muillekin sektoreille. Kiurussa, Psykiatrian tulosalueen toimintasuunnitelman tavoitteena on ollut kokemusasiantuntijoiden käytön lisääminen. Tavoite on toteutunut. Kokemusasiantuntijaharjoitteluiden avulla toiminta on tullut tutuksi kaikkiin psykiatrian yksiköihin sekä kehitysvammatyön yksikköön. Kokemusasiantuntemusta on hyödynnetty kehittämistyöryhmissä sekä oman tarinan kertomisella potilaille ja henkilökunnalle. Tulosalueelle on myös luotu sopimuskäytäntö asiantuntijapalvelun ostamiseen jatkossa. 9

10 Mitä pitäisi kehittää jatkossa Koulutukseen osallistujien palautteen perusteella koulutusta kannattaa jatkaa. Lisäksi tietoisuus kokemusasiantuntijuudesta laajenee ja sitä myötä kysyntä palvelulle lisääntyy. Ulla Aspvik, ylihoitaja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä OHJAUSKEINOJEN KEHITTÄMINEN Sähköinen hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Hyvinvointikertomus on tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Se sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä ja kunnan hyvinvointipolitiikasta. Sähköinen hyvinvointikertomus on internetissä toimiva työväline, joka on suunniteltu kuntien työntekijöiden ja päättäjien käyttöön. Tulevaisuudessa myös kuntalaiset ja järjestöt voivat hyödyntää sitä. Hyvinvointikertomuksessa kuntalaisten hyvinvointia ja palvelujärjestelmän tilaa ja muutoksia kuvataan erilaisten tunnuslukujen (indikaattoreiden) avulla. Perusindikaattoreita on noin 70 ja ne on luokiteltu ikäryhmittäin. Ikäryhmiä on viisi: kaikki ikäryhmät; lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet; nuoret ja nuoret aikuiset; työikäiset sekä ikäihmiset. Jokaisessa ikäryhmässä on yhdeksää hyvinvoinnin ulottuvuutta eli teemaa edustava perusindikaattori. Teemoja ovat: elämänlaatu ja hallinta, turvallisuus, osallisuus ja vaikuttaminen, asuminen ja ympäristö, toimeentulo, terveys ja toimintakyky, henkinen hyvinvointi, opiskelu ja työ sekä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hyvinvointikertomuksen valmistelu on jatkuva prosessi, joka muodostuu tiedonkeruun, arvioinnin, johtopäätösten tekemisen, suunnittelun ja toimeenpanon muodostamasta kehästä. Samalla se toimii moniulotteisena ja kaikkien hallinnonalojen yhteisenä oppimisprosessina. Kuka hyötyy sähköisestä hyvinvointikertomuksesta? Kuntalainen: Kerätty hyvinvointitieto auttaa tekemään päätelmiä kuntalaisten hyvinvointitarpeista ja siltä pohjalta voidaan kehittää kunnan palvelujärjestelmää. Hyvinvointiryhmä: Sähköisellä hyvinvointikertomuksella ryhmä koordinoi eri hallinnonalojen kanssa yhteistyössä valmisteltavaa hyvinvointikertomusta. Valmistelu perustuu hyvinvointitietoon, jonka perusteella linjataan hyvinvoinninedistämisen painopistealueet, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit ja arviointimittarit. 10

11 Hallinnonalat: Hyvinvointikertomus ohjaa hallinnonalojen käytännön toiminnan suunnittelua sekä toteutuksen johtamista, ohjaamista ja arviointia kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Kunnanhallitus ja lautakunnat: Valmistelee valtuustokausittain ja vuosittain hyvinvointikertomusta osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia kunnan yksilöllisen vuosikellon mukaisesti. Kunnanvaltuutetut: Kunnanvaltuutetut hyväksyvät hyvinvointikertomuksen osaksi toiminnan ja talouden suunnitelmaa talousarvionvahvistamisen yhteydessä, jolloin siitä tulee julkinen asiakirja. Hyvinvointikertomus on luottamushenkilöille päätöksenteon apuväline, jolla sovitaan kunnan hyvinvointipolitiikasta ja hyvinvoinnin edistämisen kehittämiskohteista ja niiden toiminnan resursoinnista. Tarkastuslautakunnat: Hyvinvointikertomus on tarkastuslautakuntien työväline, jonka avulla se arvioi kunnan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista osana kunnan arviointikertomusta. Sähköistä hyvinvointikertomusta kehitetään, että siitä olisi hyötyä eri alojen toimijoiden työssä. Tavoitteena on, että eri strategioiden tai ohjelmien sisältämät indikaattorit päivittyvät automaattisesti ja niitä pystyisi tarkastelemaan ja vertailemaan keskenään samanaikaisesti. Tuija Tuorila, kehittämisjohtaja, Kokkolan kaupunki Tuula Löf, projektipäällikkö, Terps2- hanke Työprosessien mallinnukset osana ohjausta ja kehittämistoimintaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa yhtenä laatutyön osana on mallinnettu hoito- ja kuntoutusprosesseja eri palvelumuodoissa. Vuoden aikana on kehitetty aktiivisesti keskeisimpiä päihdetyön prosesseja. Keskeisenä prosessimallintamisen kohteena on ollut tulevan päihdekeskuksen prosessien valmistelu ja mallintaminen sekä päihdekeskuksen ja sen rajapinnoilla tapahtuvan asiakas- ja yhteistyön kehittäminen ja mallintaminen. Prosessimallintamisen avulla on pyritty määrittämään toimijoiden keskinäistä vastuun- ja työnjakoa sekä tekemään näkyväksi ja vahvistamaan asiakkaan osallisuutta omassa prosessissaan. Päihdekeskus Portin mallinnustyön lisäksi on mallinnettu Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n palveluprosesseja (Ensikoti Aina, äitien päihdekuntoutukseen erikoistunut ensikoti ja avopalvelu Iida - Liina), sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvää palvelurakennetta Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Päihdetyön prosessimallinnusten laatimisesta on vastannut ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus. Matriisityöskentely Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategian toteuttamista varten laadittiin strategiaprosessin aikana matriisi. Matriisiin on koottuna strategiassa olevat tavoitteet, menetelmät ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Sen avulla 11

12 ohjataan alueella tehtävää päihde- ja mielenterveystyötä ja helpotetaan asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Matriisi löytyy raportista sivulta 28. PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Päihdekeskus Portti Beroendecentret Porten Päihdetyötä on kehitetty aktiivisesti koko 2000 luvun ajan. Päihteistä aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat alueen asukkaille sekä kunnille on tiedostettu ja ne ovat olleet kehittämistyön alullepanevana voimana. Ehkäisevä päihdetyö ja varhainen puuttuminen päihteidenkäyttöön on tullut osaksi alueen hyvinvointityötä. Ehkäisevän työn rinnalla on haluttu kehittää päihdepalveluja. Sirpaleinen, osin päällekkäistä työtä tekevä, palvelujärjestelmä on haluttu saattaa yhteen ja kehittää sen antamaa palvelua. Tavoitteena tässä työssä on ollut luoda alueelle asiakaslähtöiset, moniammatilliset päihdepalvelut, jotka vastaavat asiakkaan ja hänen läheisensä palveluntarpeeseen. Ensimmäinen vaihe tässä kehittämistyössä alkaa olla loppusuoralla. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Kokkolan terveyskeskuksen fyysiseen ja toiminnalliseen yhteyteen nousee uudisrakennus, Päihdekeskus Portti, jonne on koottu asiakkaan tarvitsema palvelukokonaisuus aina selviämis- ja vieroitushoidosta laitoskuntoutukseen saakka. Uusi keskus otetaan käyttöön syyskuussa Keskus tulee palvelemaan Kokkolaa ja koko Keski-Pohjanmaata sekä sen työssäkäyntialuetta. Palvelun tuottajaksi kilpailutuksen jälkeen valittiin Ventuskartano ry. Portista saatavat palvelut Selviämis- ja vieroitushoito Päihdekeskuksessa täysin uutena palvelumuotona aloitetaan selviämis- ja vieroitushoito (10 paikkaa), jonka tavoitteena antaa asiakkaalle hänen tarvitsemansa terveydentilan tarkkailu ja sen hoito, motivoida asiakasta hoidon ja kuntoutuksen piiriin, sekä rauhoittaa päihteidenkäytöstä johtuvaa tilannetta asiakkaan kotona tai terveyskeskuksissa ja yhteispäivystyksessä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti asiakkaan, läheisten, alueen terveyskeskusten, keskussairaalan ja poliisin kanssa. Avohoito Keskuksessa tulee toimimaan päihdehuollon avohoito nuorille ja aikuisille. Kokkolan A-klinikka ja nuorten tuki- ja neuvontapiste Nuotta lakkaavat kaupungin 12

13 omana toimintana ja palvelu siirtyy palveluntuottajalle. Avohoidon piirissä on n. 600 asiakasta. Peruspalveluliikelaitos Jytan päihdepalvelut säilyvät perhe- ja sosiaalipalveluissa edelleen. Päihdehuollon sosiaalityöntekijä on mukana kehittämistyössä kehittäjäverkoston jäsenenä. Avohoidon tavoitteena on antaa terapeuttista apua päihde- ja riippuvuusongelmissa varhaisessa ja korjaavassa vaiheessa. Ongelmat voivat liittyä alkoholiin, huumeisiin, lääkkeisiin, peli- tai muuhun riippuvuuteen tai näiden yhdistelmiin. Myös työpaikkojen hoitoonohjaukset ja päihderiippuvuuden arvioinnit ajokelpoisuuden varmistamiseksi kuuluvat avohuollon piiriin. Laitoskuntoutus Päihdehuollon laitoskuntoutukseen asiakas ohjataan tilanteissa, joissa avohoidon toimenpiteet eivät ole riittävät ja asiakas tarvitsee intensiivisemmän väliintulon päihde- tai muun riippuvuusongelman hoidon vuoksi. Päihdekeskukseen on varattu tilat 16 - paikkaiselle laitoskuntoutusosastolle. Erikoistuminen huumeidenkäyttäjien ja ongelmapelaajien kuntoutukseen Päihdekeskus Portti tulee erikoistumaan huumeiden käyttäjien hoitoon. Tällä hetkellä keskussairaalassa toteutettava opioidiriippuvaisten korvaushoito tulee siirtymään askelittain Porttiin. Korvaushoidon toteuttamisen Porttiin toivotaan lisäävän asiakkaiden kiinnittymistä päihdekuntoutukseen ja säästävän kustannuksia. Porttiin avataan myös huumeidenkäyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Vaihtari. Terveysneuvontapisteen tavoitteena on terveystiedon antaminen, tartuntatautien ehkäisy (A, B, C hepatiitit, HIV, sukupuolitaudit), hoitoon ja kuntoutukseen motivointi sekä neulojen vaihto. Keskuksessa erikoistutaan myös peliriippuvuuden avo- ja laitoskuntoutukseen. Peliriippuvuus on yksi toiminnallisista riippuvuuksista, joka aiheuttaa asiakkaille taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään rahapelaamisen hoidon kehittämiseen ja toisessa vaiheessa digitaalisen peliriippuvuuden hoitoon. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden kuntoutuksen kehittäminen Uudella palvelukokonaisuudella tavoitellaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden ehjää kokonaisuutta ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Potilaalla/ asiakkaalla voi samanaikaisesti olla sekä mielenterveys-, että päihdeongelma. Tällöin puhutaan kaksoisdiagnoosiasiakkaista/potilaista. Heidän hoito- ja kuntoutusprosessinsa on hyvin haastavaa, eteenkin silloin kun mukana on mielenterveysongelman ja alkoholinkäytön väärinkäytön lisäksi PKV lääkkeiden väärinkäyttö ja/ tai huumeet. Kaksoisdiagnoosiasiakkaalla saattaa olla lukuisia eri hoitokontakteja sekä erilaisia yhteiskunnan palvelumuotoja päällekkäin. Päihdekeskus Portiin on varattu viisi työhuonetta mielenterveyspalvelujen käyttöön sekä yksi avoin työhuone, OpenOffice, rajapintayhteistyökumppaneiden 13

14 yhteiskäyttöön. Yhteistyössä psykiatrian ja asiakkaan tarvitsemien muiden palveluiden kanssa Portissa halutaan varmistaa hänelle ja hänen läheisilleen tarpeen mukainen hoito- ja kuntoutus. Parhaan hoitotuloksen saamiseksi potilaan/ asiakkaan päihteidenkäyttö, mielenterveysongelma, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne kartoitetaan ja hänen kanssaan laaditaan yhdessä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Työskentelyssä on mahdollisuus käyttää organisaatioiden välistä parityöskentelyä, yhteispalavereita ja konsultaatioita. Samalla kehitetään erilaisia toimivia malleja hoito- ja kuntoutustulosten tehostamiseksi. Kahvila päihdekeskuksen sydämessä Päihdekeskus Portin ala-aulaan tulee kahvila, jonka tarkoituksena on palvella sekä talossa asioivia että laitoskuntoutuksessa olevia asiakkaita sekä sairaala-alueella asioivia asiakkaita tai työssäkäyviä. Itse kahvilaosa on neliöiltään pieni, mutta kahvilasalina toimii avara aulatila. Kahvilan tarkoituksena on olla avoin kahvittelupaikka, jossa voi lukea lehtiä, saada informaatiota riippuvuuksista ja päihdekeskuksen palveluista, käydä internetissä ja seurustella. Kahvilan avulla halutaan luoda yhteisöllisyyttä ja poistaa stigmaa, joka usein liittyy päihde- ja mielenterveysongelmaan. Kahvila voi saada myös vertaistukea. Kahvilapalvelun tuottaa työvalmennussäätiö. TEKES mukana kehittämistyössä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES on ollut mukana Päihdekeskus Porttiin tulevien palveluiden kehittämistyössä. Vuosina toteutettiin Kimpale- hanke 2, jossa suunniteltiin HKS -lomake 3, mallinnettiin keskukseen tulevat palveluprosessit laadittiin strategia yhdessä rajapintayhteistyökumppaneiden kanssa sekä suunniteltiin Päihdekeskus Portin käynnistymistä tukevat koulutukset. Kehittämistyössä oli mukana sata päihde-, mielenterveys-, johto-,organisointi-,kehittämis-, koulutus-,toimisto- ja IT- alan osaajaa ja ammattilaista. THL tukee peliongelman hoidon suunnittelua ja kehittämistä alueella PELIPILOTTI hanke kehittää perus- ja erityispalveluiden osaamista peliongelman arvioinnissa, toteamisessa, interventioissa ja kuntoutusprosesseisssa. Hankkeen aikana kouluttaudutaan, verkostoidutaan ja laaditaan hoidon ja kuntoutuksen rakenne peliongelman hoitoon Kokkolassa (Kruunupyy mukana) ja Keski-Pohjanmaalla sekä Vaasan kaupungissa. Nuorten rahapelaamiseen liittyvää indikaattoritietoa löytyy liitteenä olevasta indikaattoritietopaketista. 2 KIMPALE on lyhenne hankkeen kokonimestä: Keskitetyt ja innovatiiviset päihde- ja niihin liittyvät mielenterveyspalvelut ehjässä palvelukokonaisuudessa asiakkaan eduksi 3 HKS on hoito- ja kuntoutussuunnitelmalomake, josta tehdään sähköinen versio Effica-tietojärjestelmän asettamissa rajoissa 14

15 Palveluiden asiakaslähtöisyyden varmistaminen Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry 4 oli mukana päihdekeskussuunnittelussa aivan alusta alkaen. Tavoitteena oli vahvistaa asiakkaan asemaa ja saada asiakkaan ääni kuuluviin. Kokemustutkijoiden tärkein tehtävä palvelujen kehittämisessä oli edesauttaa toimivan keskuksen rakennussuunnittelua ja varmistaa asiakaslähtöisten palveluprosessien toteutumista tulevassa Päihdekeskus Portissa. Kokemustutkijat laativat jo ennen rakennussuunnittelua raamit sille mitä uudelta kiinteistöltä tulee asiakasnäkökulmasta odottaa. Tämän lisäksi he kommentoivat sekä arvioinnin että hoito- ja kuntoutussuunnitelman kehittämistä ja hoito- ja kuntoutusprosesseja. Kokemustutkijoiden mukanaolon kehittämistyössä mahdollisti TEKESiltä saatu kehittämisavustus. He olivat mukana suunnittelutyössä kaksi vuotta. Hankkeen päättyessä he listasivat tulokset, joihin olivat tyytyväisiä: päihdeongelma nähdään sairautena selviämisasema on putkalle vaihtoehtona katkaisuhoito ei ole enää terveyskeskuksessa, vaan saa omat tilat ja ammattitaitoisen (= päihdetyöhön erikoistuneen) henkilökunnan hoitopolku on yksinkertainen ja yksilöllinen, kun kaikki toiminnot ovat saman katon alla kuntoutujilla on isot omat huoneet kansalaisjärjestöt ovat mukana hoitoprosessissa Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry:n toiveen on, että jatkossakin kuntoutujia ja palveluiden käyttäjiä otettaisiin tasavertaisena ammattilaisten rinnalle kehittämään palveluita ja arvioimaan niiden toimivuutta. Näin edistetään asiakkaiden osallisuutta ja motivoidaan vastuun ottamiseen omasta hoidosta ja kuntoutuksesta. Toiveena on, että ollaan edelläkävijöitä kaikilla mielenterveys- ja päihde- yms. sosiaali- ja terveysalan sektoreilla kokemusasiantuntija ja -tutkijatoiminnassa. Sari Karppi, sosiaaliohjaaja Saara Lång, kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki 4 Kokemustukijat ovat mielenterveys- ja päihdekuntoutuja, jolla on omakohtaista kokemusta palvelujärjestelmästä. Lisäksi heillä on Mielenterveyden keskusliiton ja Kokkolan kaupungin toteuttaman Yhteinen ymmärrys ja avunanto mielenterveystyössä hankkeen kokemustutkijakoulutus. Koulutuksen jälkeen, vuonna 2009, perustettiin Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry, jonka jäsenistö on pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää henkistä hyvinvointia, yhdistää, aktivoida ja edistää jäsentensä mielenterveyttä, kehittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja laatua sekä tehdä ennalta ehkäisevää mielenterveystyötä paikallistasolla. 15

16 INDIKAATTORITIETO ALUEELTA Indikaattoritiedon tähän raporttiin on koonnut projektityöntekijä Mikko Nikkilä Terps 2 hankkeesta Lapset ja lapsiperheet 16

17 17

18 18

19 Nuoret 19

20 20

21 Työikäiset 21

22 22

23 23

24 24

25 Ikäihmiset 25

26 - kunnittain indikaattoritieto (Jyta kunnat ja Kruunupyy) - Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki, Suomi, Rahapelaamiseen liittyvä indikaattoritieto (PELIPILOTTI / Lähde: SOTKANet) Pelaa rahapelejä viikoittain, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 26

27 Pelaa rahapelejä viikoittain, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tietosisältö: Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. Pelaa rahapelejä viikoittain, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Indikaattori ilmaisee rahapelejä viikoittain pelaavien lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa. 27

28 RAPORTOINTI Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategian raportointi tapahtuu vuosittain. Tiedot kerätään huhtikuussa ja raportti toimitetaan alueen kuntiin tiedoksi. Vuoden 2013 vuosiraportin kokosivat: Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Apulaispoliisipäällikkö Erkki Kerola Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Tulosaluejohtaja Matti Kaivosoja Ylihoitaja Ulla Aspvik Peruspalveluliikelaitos Jyta Tulosyksikköjohtaja Keijo Salminen SONETBotnia Kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila Kokkolan kaupunki Terveyspalvelujohtaja Asko Linna Kehittämissuunnittelija Saara Lång Sosiaaliohjaaja Sari Karppi Terps2-hanke Projektipäällikkö Tuula Löf Projektityöntekijä Mikko Nikkilä Omaiset mielenterveystyön tukena Vaasanseutu ry Omaisneuvoja Tuija Tuomala 28

29 MATRIISI/ K-P: n kuntien ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia

30 30

31 31

Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä

Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä 10.4.2013 VUOSIRAPORTTI 2012 KESKI-POHJANMAAN KUNTIEN JA KRUUNUPYYN KUNNAN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSSTRATEGIA 2012-2016 Yhdessä enemmän toisistamme välittäen Päivitystyöryhmä 1 Sisältö JOHDANTO... 3 AVAUSSANAT...

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria

Matti Kaivosoja. LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri, psykiatrian tulosaluejohtaja K-PSHP apulaisopettaja, Turun yliopisto, lastenpsykiatria Matti Kaivosoja - Sairaalapäivät 2010 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä

Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaalta maailmalle - tavoitteena mielenterveyden tasa-arvo ja päihteetön elämä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari Seinäjoki 25.3.2015 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm / terveyspalveluryhmä Väestö

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 23.5.2013 Työstämisestä toteutukseen Mielenterveys-ja päihdesuunnitelman tarkoitus Jyte-alueella: peruspalveluiden vahvistaminen - mt- ja päihdeosaamisen vahvistaminen

Lisätiedot

Mielenterveystyön tulevaisuus

Mielenterveystyön tulevaisuus Mielenterveystyön tulevaisuus Hankejohtaja Juha Ahonen Välittäjä 2013 hanke XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-talo, Tampere Puheenvuoron sisällön tarkennus Katsaus

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Saara Lång

POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS PELIPILOTTI 2013-2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Saara Lång 0 PELIPILOTTI 2013-2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2014 Sisältö

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot