PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille"

Transkriptio

1 PROTECTING WORKERS HEALTH SERIES N. 9 PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille

2

3 PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille Julkaisija: Työterveyslaits (TTL)

4 Tämä paskirja n syntynyt PRIMA-EF prjektin työn tulksena. PRIMA-EF n EU:n kuudennen puitehjelman rahittama khdennettu tutkimushanke (Spesific Targeted Research Prject). Kansi: Tuula Slasaari-Pekki, Työterveyslaits Suunnittelu: Philipps Yiannikuris Kuvat: Niklas Sideris Muita WHO:n Prtecting Wrkers Health sarjan julkaisuja: N. 1: N. 2: N. 3: N. 4: N. 5: N. 6: N. 7: N. 8: Preventing Health Risks frm the Use f Pesticides in Agriculture Understanding and Perfrming Ecnmic Assessments at the Cmpany Level Wrk Organizatin and Stress at Wrk Raising Awareness f Psychlgical Harassment at Wrk Preventing Musculskeletal Disrders in the Wrkplace Raising Awareness f Stress at Wrk in Develping Cuntries: A Mdern Hazard in a Traditinal Wrking Envirnment A Practical Guide fr the Use f Research Infrmatin t Imprve the Quality f Occupatinal Health Practice Industrial Hygiene: An Intrductin (vain ranskaksi)

5 Julkaisutiedt PRIMA-EF: Eurppalaisia linjauksia psykssiaalisten riskien hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. Alkuperäinen tes: PRIMA-EF: Guidance n the Eurpean Framewrk fr Psychscial Risk Management: A Resurce fr Emplyers and Wrker Representatives. Julkaisija: Maailman terveysjärjestö, WHO (2008) Wrld Health Organizatin (2008) Maailman terveysjärjestön pääjhtaja n myöntänyt Työterveyslaitkselle ikeudet kääntää paskirja sumeksi. Työterveyslaits vastaa yksin sumenkielisestä painksesta. Tämä paskirja kuvastaa ainastaan kirjittajien näkemyksiä. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Eurpan kmissi eivät le vastuussa julkaisun sisältämän tiedn käytöstä. Yhteystiedt: Työterveyslaits (TTL) Tpeliuksenkatu 41 a A Helsinki Puh Tämän teksen sittainenkin kpiinti n tekijänikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN: Painettu Sumessa, Sumen Printman Oy, Hyvinkää 2009

6 01 SISÄLTÖ Psykssiaalisten riskien hallinta: Määritelmät, keskeiset näkökulmat ja tavite PRIMA-EF malli Keskeisiä näkökulmia psykssiaalisten riskien hallintaan (PRIMA) PRIMA-EF vaiheet PRIMA-EF indikaattrimalli Ssiaalinen vurpuhelu: Keskeisten sidsryhmien ja työntekijöiden sallistuminen Lähestymistapja työperäisen stressin ehkäisyyn ja hallintaan Työpaikkaväkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisy Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja psykssiaalisten riskien hallinta Psykssiaalisten riskien hallinta: Organisaatiiden menettelytavista tehkkaaseen käytäntöön Lähteet ja muita tiedn lähteitä 40 Liite 1: Standardit 43 Liite 2: Psykssiaalisten riskien hallintaan ja työperäisen stressin ehkäisemiseen tähtäävien menettelytapjen kehittäminen Liite 3: Työpaikkaväkivallan ja -kiusaamisen hallintaan tähtäävien menettelytapjen kehittäminen 48 50

7 PRIMA-EF knsrti Institute f Wrk, Health & Organisatins (I-WHO), United Kingdm PRIMA-EF, psykssiaalisten riskien hallinnan Eurppalainen viitekehys n kehitetty Nttinghamin ylipistn Institute f Wrk, Health & Organisatins laitksen jhdlla. Institute f Wrk, Health & Organisatins tarjaa sveltavan psyklgian jatk-pintja. Instituutin timinnan keskeinen painpiste n sveltavan psyklgian tarjama pans työ- ja kansanterveydelle ja turvallisuudelle sekä näihin liittyvien terveyspalvelujen tarjnta. Kiinnstus khdistuu mm. terveellisen käyttäytymisen kehittämiseen, terveisiin yhteisöihin ja terveisiin työyhteisöihin. Instituutti n nimitetty WHO:n työterveyden alan yhteistyölaitkseksi ja Eurpan työterveys- ja työturvallisuusvirastn Tpic Centre -hjelman pitkäaikaisjäseneksi. Se n aina WHO:n työterveyden yhteistyölaits maailmassa, jnka henkilökunta kstuu yksinmaan sveltavista psyklgeista. Mukana levat henkilöt: Stavrula Leka, Tm Cx, Aditya Jain ja Juliet Hassard Yhteyshenkilö: Thtri Stavrula Leka Osite: I-WHO, University f Nttingham, Level B Internatinal Huse, Jubilee Campus, Wllatn Rad, Nttingham NG8 1BB, UK Puh.: +44 (0) Sähköpsti: Federal Institute fr Occupatinal Safety & Health, Germany Bundesanstalt für Arbeitsschutz und Arbeitsmedizin (BAuA) The German Federal Institute fr Occupatinal Safety & Health (BAuA) n perustettu 1996 julkisikeudelliseksi instituutiksi. BAuAn tavitteet ja keskeiset timinnt, sellaisina kuin ne näkyvät sille annetuissa tehtävissä, painttuvat turvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen työssä. Valitut menettelytavat näiden päämäärien saavuttamiseksi vat teknlgian turvallisuus-suunnittelu ja työympäristön suunnittelu inhimillisestä näkökulmasta. Olennainen tekijä tässä n terveyden ja työkyvyn ylläpit ja edistäminen kaiken kattavan terveyskäsityksen ja terveyskäyttäytymisen phjalta. BAuA n WHO työterveyden yhteistyölaits.

8 Mukana levat henkilöt: Michael Ertel, Ulrike Stilijanw, Jadranka Cvitkvic ja Uwe Lenhardt Yhteyshenkilö: Michael Ertel Osite: Federal Institute fr Occupatinal Safety and Health (BAuA), Neldnerstr. 40/42, Berlin, Germany Puh. : Sähköpsti: Natinal Institute fr Occupatinal Safety & Preventin, Italy Istitut Superire per la Prevenzine e la Sicurezza del Lavr (ISPESL) ISPESL n Italian kansallisen terveysjärjestelmän teknis-tieteellinen timielin ja se timii kansallisena työturvallisuuden ja terveyden alan testaus-, tiedtus-, dkumentaati-, tutkimus- ja kulutuskeskuksena. Laits raprti Italian terveysministeriölle. Se n Eurpan työterveys- ja työturvallisuusvirastn kansallinen krdinaatikeskus ja WHO:n työterveyden yhteistyölaits. Laits sallistuu kansainvälisten verkstjen kuten METROnet, PEROSH ja Sheffield Grup työhön. Mukana levat henkilöt: Sergi Iavicli, Patrizia Deitinger, Carl Petyx ja Elena Natali Yhteyshenkilö: Prfessri Sergi Iavicli Osite: Via Fntana Candida, 1, Mnteprzi Catne, Rme, Italy Puh.: Sähköpsti: TNO Quality f Life - Wrk & Emplyment, Netherlands Nederlandse Organisatie Vr Tegepast-Natuurwetenschappelijk Onderzek TNO (Netherlands Organizatin fr Applied Scientific Research TNO) TNO n teknlgisen ja strategisen tutkimuksen ja knsultinnin alueen tiseksi suurin tutkimuslaits Eurpassa. Tumalla käyttöön tieteellistä tieta TNO pyrkii ptimimaan taluselämän ja hallintelinten innvatiiviset kyvyt. TNO n perustanut yhdessä ylipistjen ja yritysten kanssa nin 30 tietkeskusta kehittämään tietämystä tarkasti valituilla alilla. Nämä tietkeskukset timivat innvaatikeskuksina. "Elämän laatu" tsikn alla TNO tteuttaa tutkimusta, jnka tavitteena n tarjta knkreettisia ratkaisuja taluselämän ja hallintelinten khtaamiin ngelmiin. TNO n tärkeä yhteistyökumppani (terveyden) hidn- ja työn alueilla. Se n myös WHO:n työterveyden yhteistyölaits.

9 Mukana levat henkilöt: Irene Hutman, Gerard I.J.M. Zwetslt, Maartje Bakhuys Rzebm ja Seth N.J. van den Bssche Yhteyshenkilö: Thtri Irene Hutman Osite: TNO Wrk & Emplyment, P.O. Bx 718, NL 2130 AS, Hfddrp, Netherlands Puh.: +31 (0) Sähköpsti: Central Institute fr Labur Prtectin - Natinal Research Institute, Pland Centralny Instytut Ochrny Pracy Panstwwy Instytut Badawczy (CIOP-PIB) CIOP-PIB n laillisesti ja rganisatrisesti itsenäinen valtin tutkimuslaits. Laits tekee tieteellistä tutkimusta khteenaan uudet teknlgiset ja rganisatriset ratkaisut, jita vidaan hyödyntää työturvallisuus- ja ergnmiset vaatimukset täyttävien työljen suunnittelussa sekä määriteltäessä tieteellinen perusta työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvien menettelytapjen ssieknmiseen kehittämiseen. CIOP-PIB n päätehtäviin kuuluu muun muassa tutkimus ja kehittämistyö työturvallisuuden ja terveyden alueella (sisältäen psykssiaaliset riskitekijät), altistusrajjen määrittely, standardisinti, testaus ja sertifiinti (kneet, tutantlaitteet, henkilökhtaiset sujaimet, turvavälineet) kulutus ja tiedn levittäminen julkaisujen ja WWW-sivustjen välityksellä. Mukana levat henkilöt: Maria Widerszal-Bazyl and Drta Złnierczyk-Zreda Yhteyshenkilö: Thtri Maria Widerszal-Bazyl Osite: CIOP-PIB, ul. Czerniakwska 16, Warsaw, Pula Puh.: Sähköpsti: Työterveyslaits, Sumi Finnish Institute f Occupatinal Health (FIOH) Työterveyslaits (TTL) n työterveyden ja turvallisuuden alan mnitieteinen tutkimus ja asiantuntijalaits, jka perustettiin vunna Se n kansallinen ssiaali- ja terveysministeriön alainen laits. Laitksen tutkimustyö kattaa keskeiset työelämän ja työljen alueet kuten hyvinvinti työssä, fyysinen, kemiallinen, bilginen, fysilginen altistuminen, työlääketiede, työpsyklgia ja stressi, epidemilgia, työturvallisuus sekä työn rganisinti. Laitksen päätehtävät vat tutkimus, asiantuntijapalvelut, kulutus ja tie-

10 dnvälitys. Työterveyslaits timii WHO:n ja ILO:n yhteistyö- ja asiantuntijalaitksena työterveyden alueella. Laitksen asiantuntijat sallistuvat mniin EU:n neuva-antaviin elimiin ja standardisimisryhmiin. Työterveyslaits n Eurpan työterveys- ja työturvallisuusvirastn Tpic Centre -timinnan aktiivinen jäsen. Mukana levat henkilöt: Maarit Vartia, Krista Pahkin, Kari Lindström ja Sanna Sutela Yhteyshenkilö: PsT Maarit Vartia Osite: Työterveyslaits, Tpeliuksenkatu 41 a A, FIN Helsinki, Sumi Puh.: Sähköpsti: Yllämainitut PRIMA-EF prjektin yhteistyökumppanit vat saaneet aktiivista tukea WHO:n Occupatinal & Envirnmental Health yksiköltä (Keskustimist ja EURO timist). Lisäksi PRIMA-EF prjekti n saanut tukea Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ssiaalisen vurpuhelun, työlainsäädännön ja työhallinnn (DIALOGUE) sastlta sekä Safe Wrk prjektilta. Erityiskiitkset: Evelyn Krtum, jka työskentelee WHO:n keskustimistssa, jssa prjekti-idea syntyi. Rkh Kim, jka työskentelee WHO:n Eurpan aluetimistssa, jka rahitti sittain paskirjan.

11 Esipuhe Tämä paskirja n yhdeksäs maailman terveysjärjestön (WHO) työterveys-hjelmassaan julkaiseman työterveyttä käsittelevän "Prtecting Wrkers Health" -sarjan julkaisu. Se n sa maailmanlaajuisen työterveys- ja -turvallisuus strategian (Glbal Strategy n Occupatinal Health fr All) tteuttamista, jsta svittiin neljännessä WHO:n työterveyden yhteistyölaitsten kkuksessa Espssa, Sumessa 7-9. kesäkuuta Kansainvälisen työknferenssin (2007) hyväksymä työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä kskeva yleisspimus (Glbal Plan fr Actin in Wrkers' Health) vie asiaa edelleen eteenpäin. Opaskirjan n laatinut PRIMA-EF yhteenliittymä Nttinghamin ylipistn Institute f Wrk, Health & Organisatins -laitksen (I-WHO) jhdlla ja EU:n kuudennen puitehjelman taludellisesti tukemana. Opaskirja n tarkitettu erityisesti työnantajille ja työntekijöiden edustajille, mutta siitä n hyötyä myös työterveyden ammattilaisille ja asiantuntijille sekä päättäjille. Opaskirja esittelee eurppalaisia linjauksia työn psykssiaalisten riskien hallintaan (PRIMA-EF). Se käsittelee psykssiaalisten riskien hallintaa työpaikilla tavitteena työperäisen stressin, työpaikkaväkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisy. Tällainen lähestymistapa, jka yhdistää aihepiirin keskeiset kysymykset ja tarjaa hjeistusta niiden käsittelyyn, n tähän mennessä puuttunut. Yhtenäinen lähestymistapa n kuitenkin tarpeen työnantajille ja työntekijöiden edustajille, jtta he vivat tehkkaasti tarttua näihin ngelmiin työpaikilla. Opaskirjan tavitteena n edistää harjitetun plitiikan ja tiedn muuntamista käytännöiksi. Opaskirja käsittelee keskeisiä kysymyksiä kuten riskinarviintia, ssiaalista vurpuhelua ja työntekijöiden sallistumista, keskeisiä indikaattreita, hyviä käytäntöjä ja yrityksen ssiaalista vastuuta. On susiteltavaa, että paskirjaa käytetään yhdessä seuraavien klmen muun WHO:n "Prtecting Wrkers Health" -sarjan julkaisun kanssa: N. 3: Wrk Organizatin and Stress N. 4: Raising Awareness f Psychlgical Harassment at Wrk N. 6: Raising Awareness f Stress at Wrk in Develping Cuntries: A Mdern Hazard in a Traditinal Wrking Envirnment Lisää materiaalia PRIMA-EF -lähestymistavasta löytyy internet sivuilta: WHO kiittää tämän paskirjan kirjittajia ja prfessri Lennart Leviä, jka autti sen viimeistelyssä.

12 01 Psykssiaalisten riskien hallinta: Määritelmät, keskeiset näkökulmat ja tavite Tämä paskirja käsittelee psykssiaalisten riskien hallintaa työpaikalla ja esittelee lyhyesti keskeisiä psykssiaalisten riskien hallinnan eurppalaisia linjauksia (PRIMA-EF). PRIMA-EF:n tavitteena n tarjta lähestymistapa, jka tukee menettelytapja ja käytäntöjä kansallisella ja rganisaatitaslla Eurpan Uninissa (EU). Tällaiselle yhtenäiselle lähestymistavalle n selvä tarve, sillä ture EU -tutkimus sittaa sekä psykssiaalisten riskien yleisyyden että työperäisen stressin, työpaikkaväkivallan, kiusaamisen ja häirinnän kaltaisten ngelmien lisääntymisen. Työn psykssiaaliset riskit vat niitä työn suunnitteluun ja hallintaan, ssiaaliseen ympäristöön ja työjärjestelyihin liittyviä työn piirteitä, jtka vivat aiheuttaa psyykkistä tai fyysistä haittaa työntekijälle (taulukk seuraavalla sivulla) (Leka, Griffiths & Cx, 2003). Työn psykssiaaliset riskit vat tämän päivän työelämän keskeisimpiä työterveyden ja - turvallisuuden haasteita, ja ne liittyvät myös työperäiseen stressiin, työpaikkaväkivaltaan, häirintään ja kiusaamiseen työssä. Neljännen Eurpan työltutkimuksen (2007) mukaan työstressi n yleisimpiä työntekijöiden ilmittamia sairauksien syitä ja se kskettaa yli 40 miljnaa ihmistä EU:n alueella. Sama selvitys ti esiin, että 6 % työntekijöistä li uhattu fyysisellä väkivallalla, 4 % li kkenut fyysistä väkivaltaa ja 5 % kiusaamista ja/tai häirintää työssä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. PRIMA-EF määrittelee työn psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvät keskeiset näkökulmat ja vaiheet sekä tarjaa periaatteet hyville käytännöille. Lähestymistapa n laaja ja sen tavitteena n ttaa humin lähestymistapjen ja kulttuureiden väliset ert eri EU-jäsenmaissa. Yritykset vivat käyttää sitä lähtökhtana kehittäessään menettelytapja, indikaattreita ja timintasuunnitelmia työperäisen stressin ja työpaikkaväkivallan, häirinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. 01

13 Työn sisältö Työmäärä ja työtahti Työaikamut Työn hallinta Työympäristö & välineet Organisaatikulttuuri & timinta Ssiaaliset suhteet TYÖN PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT Rli rganisaatissa Työuran kehitys Työn ja muun elämän yhteensvittaminen Työn yksitikkisuus, sirpaleinen tai merkityksetön työ, taitjen alikäyttö (laadullinen alikurmitus), suuri epävarmuus, jatkuva kanssakäyminen ihmisten kanssa Määrällinen yli- tai alikurmitus, työn pakktahtisuus, jatkuva aikapaine, jatkuvat aikarajat/määräajat (deadline) työssä Vurtyö, yötyö, justamattmat työaikajärjestelmät, ennustamattmat työtunnit, pitkät tai epässiaaliset työajat Heikt mahdllisuudet sallistua päätöksentekn, vaikutusmahdllisuuksien puute työmäärään, työtahtiin, työvurihin jne. Puutteet työvälineiden saatavuudessa, spivuudessa tai kunnssapidssa, hunt työskentelylsuhteet kuten tilan puute, hun valaistus, melu jne. Puutteellinen tiedttaminen, hun tuki ngelmien ratkaisemiseen ja henkilökhtaiseen kehittymiseen, rganisaatin tavitteiden määrittelemättömyys tai niistä spimisen puutteellisuus Ssiaalinen tai fyysinen eristäminen, hunt työtveritai esimies-alaissuhteet, yksilöiden väliset ristiriidat ja knfliktit, ssiaalisen tuen puute Rliepäselvyydet, rliristiriidat ja vastuu ihmisistä Työuran pysähtyneisyys tai epävarmuus, hun palkka, työn epävarmuus, työn alhainen ssiaalinen arvstus Työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset, perheen vähäinen tuki, kaksisura ngelmat PRIMA-EF lähestymistavassa työn psykssiaalisiin riskeihin kuuluvat myös työpaikkaväkivalta, häirintä ja työpaikkakiusaaminen. Nämä vat mniultteisia ilmiöitä. Esimerkiksi kiusatuksi tuleminen n psykssiaalinen riski- ja stressitilanne, jka aiheuttaa psyykkisiä seuraamuksia. Tisaalta työpaikkakiusaamisen taustalla n usein psykssiaalisten työljen ngelmia tai puutteita jllin kiusaamista tulisi lähestyä seurauksena puutteellisista tai epätyydyttävistä psykssiaalisista työlista. 02

14 Timintaa hjaavat säädökset Työn psykssiaalisten riskien hallinta kuuluu työnantajan velvllisuuksiin Eurpan neuvstn terveyttä ja turvallisuutta työpaikilla kskevan viitekehys-direktiivin 89/391EEC mukaan. Eurpan työmarkkinasapulet vat myös slmineet kaksi spimusta: puitespimus työperäisestä stressistä (2004) ja puitespimus häirinnästä ja väkivallasta työssä (2007). Hyvä psykssiaalisten riskien hallinta n kuitenkin enemmän kuin vain lain vaatimusten täyttämistä ja se tarjaa yrityksille mnia, niiden liiketimintaa tukevia mahdllisuuksia. 03

15 02 PRIMA-EF malli Psykssiaalisten riskien hallinta sisältää viisi tärkeää elementtiä: (i) keskittyminen määriteltyyn työtekijäryhmään, työpaikkaan tai timintihin (ii) riskien arviinti ngelman lunteen ja sen syiden ymmärtämiseksi (iii) timenpiteiden suunnittelu ja tteutus riskien pistamiseksi tai niiden vähentämiseksi (iv) näiden timenpiteiden arviinti (v) prsessin aktiivinen ja hulellinen läpivienti ja hallinta. Kuva 1 esittelee PRIMA-EF lähestymistavan yritystaslle svellettuna. Työprsessin hallinta ja rganisinti Tutant Suunnittelu, työn ja tutannn kehittäminen ja hjaus Seuraukset Innvaatit Riskien arviinti ja auditinti Timintasuunnitelmat Riskien vähentäminen (interventit) Tuttavuus ja laatu Työn laatu Työntekijöiden terveys Organisaatin ppiminen Arviinti Yhteiskunnalliset seuraukset Kuva 1. PRIMA-EF lähestymistapa: Yritystas 04

16 On tärkeää ttaa humin, että psykssiaalisten riskien hallinnalla työpaikalla n myönteisiä vaikutuksia myös yhteiskunnan taslla sillä se vaikuttaa väestön mielenterveyteen ja hyvinvintiin kaiken kaikkiaan

17 03 Keskeisiä näkökulmia psykssiaalisten riskien hallintaan (PRIMA) Hyvä psykssiaalisten riskien hallinta n hyvää liiketimintaa Hyvät käytännöt työn psykssiaalisten riskien hallinnassa heijastavat phjimmiltaan hyviä käytäntöjä rganisaatin jhtamisessa, ppimisessa ja kehittämisessä, ssiaalisessa vastuullisuudessa sekä työelämän laadun edistämisessä. Nämä jhtavat krkeampaan tuttavuuteen, tutteiden ja palveluiden parempaan laatuun, yrityksen hukuttelevampaan asemaan työmarkkinilla sekä sen innvaatikyvyn kasvuun. Psykssiaalisten riskien hallinnan tulisi lla jatkuva prsessi, sa nrmaalia yritystimintaa Työpaikan jkapäiväisissä käytännöissä psykssiaaliset riskit vat mnenlaisia. Tiettyjä, npeita ratkaisuja ei sen vuksi le, vaan tarvitaan jatkuvaa riskien hallintaprsessia. Jtta tämä prsessi lisi tehkas, n tiedettävä tärkeimmät taustalla vaikuttavat syytekijät ennen kuin ratkaisuja valitaan. Prsessin mistajuus niillä, jita se kskee On tärkeää, että kaikki, jtka vat mukana psykssiaalisten riskien hallintaan tähtäävässä työssä (jht, työntekijät, heidän edustajansa) vat siitä vastuussa ja että heillä n siihen vaikuttamisen mahdllisuudet. Sisäiset tai ulkiset asiantuntijat tai ulkiset palvelun tarjajat vivat tukea heitä, mutta hallintaprsessin mistajuuden siirtäminen palvelun tarjajille vi jhtaa epännistumiseen. Kknaisuuden humin ttaminen ja lähestymistavan mukauttaminen Käytettävä menettelytapa n tarpeen svittava vallitsevaan tilanteeseen työpaikalla. Tämä lisää käytännön vaikuttavuutta ja auttaa tehkkaiden timintasuunnitelmien laatimista. Yrityksen kk, timintasektri ja työntekijöiden minaispiirteet (kuten sukupuli ja ikä) sekä laajemmin kansallinen knteksti tulee ttaa humin. 06

18 Tutkittuun tietn phjautuvat käytännöt PRIMA n systemaattinen, tutkittuun tietn perustuva ja käytännöllinen timintatapa ngelmien ratkaisuun. Riskien hallinnassa tulee pyrkiä tutkittuun tietn perustuvaan kuvaukseen merkittävimmistä tietyn työntekijäryhmän pahinvintiin liittyvistä psykssiaalisista työltekijöistä. Tärkeintä n, että valitut ratkaisut vat tarkituksenmukaisia. Osallistava lähestymistapa ja ssiaalinen vurpuhelu Kaikkien sallisten mukaan ttaminen riskien ehkäisyyn tähtääviin timenpiteisiin vi lisätä sallistumista, vähentää muutsesteitä ja timia ensiaskeleena riskien ehkäisyssä. Eri sapulet tulee ttaa aktiivisesti mukaan psykssiaalisten riskien ehkäisyyn, eikä vain vaatia heitä muuttamaan havaintjaan tai käyttäytymistään. Työntekijöiden edustajien mukanal, ssiaalinen vurpuhelu ja keskustelu ulkisten sidsryhmien kanssa vat tärkeitä PRIMA timintatavan periaatteita. Eritasisten interventiiden painpiste syihin vaikuttamisessa Eurppalaisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön painpiste n työlihin liittyvien riskien primaaritasn ennalta ehkäisyssä. Riippuen ngelman laajuudesta ja vakavuudesta rganisaatissa ja sen vaikutuksista työntekijöiden terveyteen erityiset, yksilöihin khdistuvat timet vivat kuitenkin lla myös lennaisia. Riskien hallinta n sa rganisaatiiden eettistä ja yhteiskunnallista vastuuta PRIMA:ssa n kyse ihmisistä, heidän psyykkisestä ja fyysisestä terveydestään sekä liiketaludellisista ja yhteiskunnallisista intresseistä. Ihmisten psykssiaalisen terveyden sujeleminen ei le ainastaan lain säätämä velvllisuus vaan myös eettinen kysymys ja siten sa yritysten ssiaalista vastuuta

19 Makr- ja yritystasn vimavarjen humin ttaminen PRIMA:n menettelytavat ja käytännöt edellyttävät resursseja sekä makr- (kansallinen, timialakhtainen) että yritystaslla: keskeisten timijiden (jht ja työntekijät, päättäjät) riittävä tietämys relevantti ja lutettava tiet päätöksenten tueksi tehkkaiden ja käyttäjäystävällisten menetelmien ja työkalujen saatavuus pätevien tukijärjestelmien (asiantuntijat, knsultit, palvelut, tutkimus ja kehittäminen) saatavuus. Olemassa levissa vimavarissa n suuria erja EU maiden välillä. Maissa, jissa n saatavilla vain rajatusti vimavarja, vi vimavarjen rajallisuus vähentää merkittävästi PRIMA prsessin nnistumista. Ongelmat liittyvät sekä tiedstamisen puutteisiin että psykssiaalisten riskien työntekijöiden terveydelle ja rganisaatin timivuudelle aiheuttamien vaikutusten rajattuun arviintiin

20 04 PRIMA-EF vaiheet Riskien arviinti Riskien arviinti n keskeinen sa riskien hallinnan prsessia. Eurpan neuvst määrittelee riskien arviinnin seuraavasti: "systemaattinen tehtävästä työstä suritettu selvitys, jnka tarkituksena n selvittää, mikä visi aiheuttaa vahinka tai haittaa, vitaisiink nämä kurmitustekijät pistaa, ja mikäli se ei le mahdllista, mitä estäviä tai sujaavia järjestelyjä n tai pitäisi lla käytössä riskien hallitsemiseksi" (EC 1996). Riskien arviinti tuttaa tieta ngelman lunteesta ja sen vakavuudesta, psykssiaalisista kurmitustekijöistä ja siitä, miten ne saattavat vaikuttaa niille altistuneiden työntekijöiden terveyteen ja rganisaatin timivuuteen (kuten pissalihin, rganisaatin situtumiseen, työtyytyväisyyteen, aikmukseen jatkaa työssä, tuttavuuteen). Hyvin tteutettu riskien arviinti ei vain tu esiin haasteita työympäristössä ja työlissa vaan myös myönteisiä pulia, jita tulisi edistää ja vahvistaa. Riskien arviinnin tavitteena n tuttaa tieta, hjata ja tukea sitä seuraavaa riskien vähentämistä: se ei le tavite sinänsä. Riskien arviinnin tulisi: perustua tietn, jka n kerätty erilaisilla menetelmillä kuten kyselyillä, yksilö- ja ryhmäkeskusteluilla ja/tai havainnintimenetelmillä ttaa humin sekä asiiden mnimutisuus ja laajempi kknaisuus, kuten kyseisen timialan minaispiirteet ja ssieknmiset ja kulttuuriset vaihtelut jäsenmaiden välillä tunnistaa ja hyödyntää työntekijöiden maa työtään kskeva tiet ja asiantuntemus käsitellä tieta ryhmätaslla (yksittäisten työhön liittyvien näkemysten kirjaamisen sijaan) ja mitata työlihin liittyvien asiantuntija-arviiden yksimielisyyttä

21 Riskien arviinti yhdistää kaksi tekijää, jtka mahdllistavat tdennäköisten riskitekijöiden tunnistamisen. Ensinnäkin, se vaatii psykssiaalisten kurmitustekijöiden tunnistamista. Tiseksi, tiet psykssiaalisten kurmitustekijöiden mahdllisista haittavaikutuksista kerätään sekä riskien arviinnista että muista rganisaatissa saatavilla levista tietlähteistä, kuten tiedista sairauspissalista ja työterveydellisestä neuvnnasta. Tätä tieta käytetään määrittelemään, mitkä psykssiaaliset kurmitustekijät tdellisuudessa vaikuttavat niille altistuneiden tai työyhteisön terveyteen. Tarvittavat jhtpäätökset tehdään jk päättelemällä tai käyttämällä yksinkertaisia tilastllisia menetelmiä ja täydentämällä niitä esimerkiksi tiedilla väkivaltatapahtumien määrästä. Useimmat rganisaatit, erityisesti pienemmät, käyttävät ensiksi mainittua tapaa. Kkamalla yhteen tiet psykssiaalisista kurmitustekijöistä ja niiden mahdllisista terveysvaikutuksista mahdllistuu tdennäköisten riskitekijöiden tunnistaminen. Nämä riskitekijät vidaan pririsida sen mukaan millainen n kurmitustekijän lunne tai haitta, jnka se vi aiheuttaa, riskin ja haitan välisen suhteen vikmakkuus, tai ryhmän kk, jhn se vaikuttaa. Kuten aikaisemmin n j mainittu, PRIMA-EF:ssä psykssiaalisiin riskeihin kuuluu myös kaikenlainen väkivalta, kiusaaminen ja häirintä työssä. Asiakasväkivallan riskien arviinnissa tulee ttaa humin fyysinen työympäristö, kuten työympäristön suunnittelu ja lemassa levat turvalaitteet ja -välineet. Kuten myös j n mainittu, myös kiusaamis- ja häirintätilanteiden syntyyn ja etenemiseen liittyvien syiden mnimutisuus tulee ttaa humin. Olemassa levien käytäntöjen ja saatavilla levan tuen arviinti Ennen kuin timenpiteitä n mielekästä suunnitella, n tarpeen analysida mitä timintatapja n j lemassa psykssiaalisten kurmitustekijöiden ja niiden yksilölle tai rganisaatille aiheuttamien vaikutusten käsittelyyn. Tämä analyysi vaatii lemassa levien jhtamiskäytäntöjen ja työntekijöille tarjlla levan tuen auditintia (katsaus, analyysi, kriittinen arviinti). Tämä tarkittaa psykssiaalisten kurmitustekijöiden, työperäisen stressin ja muiden terveydellisten seurausten hallintaan lemassa levien hankkeiden kartitusta. Myös altistuneille työntekijöille tarjlla levat, heidän selviytymistään auttavat tuen mudt, n selvitettävä. Auditinnista saatava tiet yhdessä riskien arviinnin kanssa auttavat mudstamaan käsityksen jäljelle jäävistä riskeistä (mm. psykssiaalisiin kurmitustekijöihin liittyvät riskit, jtka eivät le rganisaatin hallinnassa sillä hetkellä). Kaiken tämän tiedn phjalta tehdään tteuttamissuunnitelma riskien vähentämiseksi. 10

22 Timintasuunnitelman laatiminen Kun ngelmien lunne ja niiden syyt ymmärretään tarpeeksi hyvin, vidaan rakentaa perusteltu ja tarkituksenmukainen timintasuunnitelma riskien vähentämiseksi (ratkaisut). Timintasuunnitelmassa tdetaan: mikä n timien khde miten timitaan kuka/ketkä timivat (kuka n vastuussa) kenen muun tulisi lla prsessissa mukana millaisella aikataululla timitaan mitä resursseja tarvitaan tavitteet - mitkä vat dtetut (terveydelliset ja taludelliset) hyödyt kuinka niitä vidaan mitata miten timintasuunnitelman tteutuminen ja sen vaikutukset arviidaan. Ne jtka vat mukana timenpiteiden suunnittelussa, keskustelevat ja tutkivat riskien arviinnin tulksia (mahdllisia riskitekijöitä ja ngelmia, jtka enemmistö henkilökunnasta n tunnistanut) ja parantavat näin edelleen maa käsitystään tunnistetuista ngelmista ja niiden perimmäisistä syistä. Tämä edistää timintasuunnitelman laatimista. Terveys- ja hyvinvintingelmia vidaan ennaltaehkäistä työn suunnitteluun ja kurmitustekijöiden vähentämiseen tähtäävillä interventiilla. Interventit vivat tarjta työntekijöille keinja hallita kurmitustekijöitä niin, että riskit vähenevät, tai hita ja kuntutusta niille, jtka vat j vahingittuneet kurmitustekijöille altistuttuaan. Työjärjestelyjen ja -ympäristön muuttaminen n yksi keskeisemmistä psykssiaalisten riskien hallinnan keinista, kska ne vidaan tteuttaa ennen kuin ngelmia ilmenee. Hyvä työnantaja suunnittelee ja järjestää työlt siten, että tyypilliset psykssiaaliset kurmitustekijät vältetään ja että mahdllisuuksien mukaan ennalta ehkäistään ennakitavissa levat ngelmat. Hyvin suunniteltu työ ja työlt sisältävät selkeät rganisatriset rakenteet ja timintatavat, tarkituksenmukaiset henkilöstövalinnat, kulutuksen ja henkilöstön kehittämisen, selkeät työnkuvat sekä mahdllisuuden ssiaaliseen tukeen työssä

23 Riskien vähentämiseen tähtäävien interventiiden tulisi khdistua ensisijaisesti psykssiaalisten riskejä sisältävien työljen muuttamiseen rganisaatissa tai jssain ryhmässä. Työntekijään khdistuvat timenpiteet vivat täydentää näitä timenpiteitä ja tarjta tärkeää tukea niille työntekijöille, jtka j kärsivät riskitekijöille altistumisen kielteisistä vaikutuksista. Timintasuunnitelman timeenpan Timenpiteiden tteutus n ratkaiseva vaihe riskien vähentämisessä. Riskien vähentämiseen tähtäävä timintasuunnitelma tulee tteuttaa hulellisesti ja hallitusti. Timintasuunnitelman tteutuksen etenemistä tulee seurata järjestelmällisesti, timenpiteet ja eteneminen tulee kirjata ja niistä tulee keskustella, jtta tunnistetaan mahdllisten krjaavien timenpiteiden tarve. Jhdn ja työntekijöiden sallistuminen timenpiteiden tteuttamiseen n välttämätöntä ja se lisää nnistumisen tdennäköisyyttä (ts. riskien vähenemistä). Timintasuunnitelman tteutumisen arviinti Timintasuunnitelma ja sen timeenpan n aina arviitava, jtta tiedetään, miten hyvin ja miltä sin se n nnistunut. Sekä timeenpanprsessi että sen lpputulkset tulee arviida. Arviinnissa tulee kerätä useammanlaita tieta ja useista näkökulmista (esim. henkilöstö, jht, sidsryhmät). Arviinnin tulisi tuda esiin sekä timintasuunnitelman että sen timeenpann vahvuudet ja heikkudet. Saatua tieta tulee käsitellä ppimisen, ei nnistumisen tai epännistumisen, kehumisen tai syyttämisen näkökulmasta. Arviinnin tulisi tuttaa tieta alkuperäisen ngelman ja kk riskien hallintaprsessin uudelleen arviintiin sekä tarjta tieta tulksista. Arviinti ei ainastaan kerr kuinka hyvin jkin n timinut psykssiaalisten kurmitustekijöiden ja niihin liittyvien haittjen vähentämiseksi, vaan se myös mahdllistaa kk tilanteen uudelleen arviinnin ja tarjaa näin perustan rganisatriselle ppimiselle. Phjimmiltaan se vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisprsessin, jka tulisi tistaa säännöllisin väkiajin. Opitut asiat tulee tdeta selkeästi

24 Organisaatin ppiminen Organisaatin tulisi käyttää arviintia jatkuvaan kehittämistyöhön. Sitä tulisi käyttää myös sellaisten pittujen asiiden jakamisen (keskustelun ja tulkinnan) lähtökhtana, jtka auttavat tulevaisuuden riskien hallinnassa samin kuin työrganisaatiiden ja työpaikkjen (uudelleen)rganisinnissa sana nrmaalia työyhteisön kehittämisprsessia. Olennaista n, että kehittämistyötä tehdään pitkällä aikajänteellä. Prsessissa pitusta tulee keskustalla ja ngelmat tulee tarpeen vaatiessa määritellä uudelleen sana työpaikan ssiaalista vurpuhelua. Prsessissa pituista asiista tulee tiedttaa rganisaatissa myös laajemmin. Lisäksi pittua tulee käyttää hyväksi riskien hallintaprsessin "seuraavalla kierrksella". PRIMA -prsessin tulkset Riskien hallintaprsessin tulkset vat perusta jatkuvalle riskien arviinnille. Terve rganisaati määritellään rganisaatiksi, jnka arvt ja timintatavat edistävät sekä työntekijöiden terveyttä ja hyvinvintia että rganisaatin tuttavuutta ja timivuutta Psykssiaalisten riskien ja työyhteisön terveyden hallinta n myös yrityksen yrityskuvasta hulehtimista. PRIMA vi: vähentää pissaljen tai virheiden ja työtapaturmien aiheuttamia kustannuksia ja lisätä siten tuttavuutta vähentää sairauskuluja ja niihin liittyviä vakuutusmaksuja ja maksuvelvitteita parantaa työprsesseja ja tiednvälitystä sekä edistää työn tehkkuutta 01 13

25 lisätä rganisaatin hukuttelevuutta hyvänä työnantajana, jta työntekijät ja asiakkaat arvstavat kehittää innvatiivista, vastuullista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa yrityskulttuuria edistää terveyttä ja hyvinvintia yrityksessä ja laajemmin yhteiskunnassa. Psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvät hyvät käytännöt heijastavat phjimmiltaan hyviä käytäntöjä rganisaatin jhtamisessa, ppimisessa ja kehittämisessä, ssiaalisessa vastuullisuudessa sekä työelämän laadun parantamisessa

26 05 PRIMA-EF indikaattrimalli Kehitettäessä kknaisvaltaista indikaattrimallia psykssiaalisten riskien seurantaan tulee ttaa humin useita tekijöitä. Indikaattrimallin tulisi: tunnistaa indikaattrit altistumiselle (esim. psykssiaaliset riskitekijät), seurauksille ja ennaltaehkäiseville timille tai interventiille havainnllistaa psykssiaalisten riskien hallinnan syklinen prsessi khdistua klmelle vaikutustaslle: yksilötas, rganisaatitas ja yhteiskunnallinen/ timiala- tai kansallinen tas. PRIMA-EF indikaattrimalli (kuva 2) täyttää nämä klme vaatimusta. Yhteiskunnalliset tekijät Yhteiskunnalliset vaikutukset Organisatriset tekijät (sis. PSR) TYÖPERÄINEN STRESSI Organisaatitasn vaikutukset Yksilölliset, työhön liittyvät tekijät (sis. PSR) Yksilölliset minaisuudet Yksilölliset vaikutukset Preventiivinen timinta ja interventit Kuva 2. Psykssiaalisten riskien indikaattrimalli yhdistettynä preventiivisiin (ennaltaehkäiseviin) timiin ja interventiihin (PSR = psykssiaaliset riskit) 01 15

27 Psykssiaalisia riskejä mudstavat rganisatriset tekijät, kuten tukea antavien ssiaalisten suhteiden puute, työn epävarmuus tai yrityskulttuuri. Kuitenkin myös yhteiskunnallisilla tai timialakhtaisilla tekijöillä, kuten kilpailuilmapiirillä tai taludellisella lamalla, vi lla psykssiaalisia riskejä työssä lisäävä vaikutus. Altistuminen psykssiaalisille riskeille työssä vi jhtaa työperäiseen stressiin, jllin ihminen tuntee itsensä usein kireäksi ja hulestuneeksi, tavallista vähemmän valppaaksi ja tavallista tehttmammaksi. Työpaikalla ja rganisaatissa levista vimavarista, kuten työtveri- tai esimiestuki, riippuen psykssiaalisilla riskeillä ja työperäisellä stressillä vi lla kielteisiä seurauksia, kuten kielteiset terveysvaikutukset, khnnut työtapaturmariski ja heikentynyt suriutumiskyky, jtka vivat lpulta jhtaa työntekijän ajautumiseen uls työelämästä. Näillä seurauksilla n vaikutuksia sekä yksilö- että rganisaatitaslla, mutta myös timiala- ja kansallisella taslla. Sen sijaan työ, jssa työntekijä vi käyttää mnipulisesti taitjaan ja hänellä n paljn yksilöllisiä mahdllisuuksia vaikuttaa työhönsä ja jssa työyhteisöstä saa vimavarja, kuten ssiaalista tukea, vi edistää työntekijöiden hyvinvintia, terveyttä ja tehkkuutta sekä rganisaatin tuttavuutta ja kasvua. Työhön liittyvien psykssiaalisten riskien ja niiden kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi työpaikalla tulee tteuttaa ennaltaehkäiseviä timia ja interventiita. Ne tulee khdistaa ensisijaisesti tilanteen syihin työpaikka- ja rganisaatitaslla. Niitä täydentävät yksittäisiin työntekijöihin, heidän taitihinsa, kykyihinsä ja vimavarihinsa khdistuvat timet. Ennaltaehkäiseviin timiin vi kuulua myös rakenteellisia järjestelyjä, kuten menettelytapjen käyttöön ttaminen tai psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvien kysymysten integrinti saksi liiketiminnan järjestelmiä ja rakenteita. Indikaattrimittarit Psykssiaalisten riskien hallinnan indikaattreiden mittaamiseen n saatavilla useita menetelmiä. Indikaattrit vidaan muuntaa kysymyksiksi tai tarkistuslistan khdiksi käytettäviksi suullisesti tai kirjallisesti jk tavallisen kyselylmakkeen, internetphjaisen kyselyn tai tarkistuslistan mudssa. Internetphjaisia kyselyitä käytetään yhä enemmän. Näihin kyselyihin vastaavat tietyn tyyppiset henkilöt, mikä vi lla ngelma, js edustavuus n tärkeää ja menetelmä n aina tiedn keruun mut. Tarkituksenmukainen mittausmenetelmä riippuu suuresti tavitteesta, asiayhteydestä ja kyselyn aiheesta. Suuret rganisaatit vivat hyödyntää kyselylmakkeita ja internetphjaisia kyselyjä, kun taas tarkistuslistat vivat lla spivampia pienissä ja keskisuurissa (pk) yrityksissä

28 Seuraavissa taulukissa esitellään yhteenvet altistumiseen, seurauksiin ja ennaltaehkäiseviin timiin liittyvistä indikaattreista. On syytä ttaa humin, että vaikka väkivalta ja työpaikkakiusaaminen esitetään työhön liittyvinä tekijöinä, ne vat mnitahisia ilmiöitä ja, jtta niitä vidaan hallita tehkkaasta, tulee niitä käsitellä myös seuraamuksena hunista tai epätyydyttävistä työlista

29 PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINNAN INDIKAATTOREITA Altistuminen (sisältäen psykssiaaliset riskit) Menettelytavat / välineet/keint Organisaatikulttuuri Työmarkkinasuhteet Työehdt Organisaatin / työn suunnittelu Työn laatu Organisatriset tekijät Mahdllisuudet työn ja perhe-elämän yhteensvittamisen ptimimiseksi Henkilöstöhallint Työturvallisuus- ja -terveysplitiikka Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu suhteessa psykssiaalisten riskien hallintaan Liiketimintastrategia Avin / luttamukseen perustuva suhde jhdn ja työntekijöiden välillä Tiedn saanti jhdlta / palaute Tiednkulku (alhaalta ylös ja ylhäältä alas) Organisatrinen ikeudenmukaisuus Yhteistyötimikuntien lemassal/ työntekijöiden edustajat Ammattiliittjen jäsenyys Työehtspimukset Spimus Palkka Työhistria Työhön liittyvät tekijät Työkiert / ristiinkulutus Tiimityö Mnitaitisuus Työn vaatimukset Itsenäisyys /liikkumavara työtä kskevissa päätöksissä Työn varmuus Ssiaalinen tuki ja knfliktit Väkivalta, häirintä, kiusaaminen Syrjintä Työaika Kta työskentely, etätyö 02 18

30 Terveydelliset seuraukset Työtyytyväisyyteen liittyvät seuraukset Pissalt, presenteismi Taludelliset kustannukset Työkyky Seuraukset Työtapaturmat Terveysngelmat Fyysinen terveys Henkinen terveys Työtyytyväisyys Vaihtuvuus Sairauslmat Pissaljen syyt Työssäl sairaana / presenteismi Tapaturmien ja pissaljen taludelliset kustannukset Surituskyky / tuttavuus Oman terveyden ja työkyvyn arviinti Arviinnit Timenpiteet Evaluinti Taludelliset vaikutukset Työntekijöiden sallistuminen Ennaltaehkäisevät timet/interventit Riskien arviinti Paikallaln, työtapaturmien ja sairauksien rekisteröinti/ ilmittaminen Työtapaturmien ym. syiden tutkiminen Tavitteena vähentää psykssiaalisia riskejä lisätä itsenäisyyttä, työn hallintaa ja rganisatrisia vimavarja parantaa selviytymiskeinja, tarjta tieta ja kulutusta työhön paluu timeen ryhtymisen esteet / edistäjät Menettelytapjen / välineiden käyttö Timenpiteiden tehkkuus Timenpiteiden tteuttamisprsessin arviinti Tapaturmien ja pissaljen taludelliset vaikutukset Riskien arviinti Timintasuunnitelman laatiminen ja tteuttaminen 01 19

31 06 Ssiaalinen vurpuhelu: Keskeisten sidsryhmien ja työntekijöiden sallistuminen Psykssiaalisten riskien hallinnan eteenpäinmen työpaikilla n riippuvainen useista tilannetekijöistä ja sitä tulee tarkastella laajasta sekä siihen liittyvät menettelytavat että työelämäsuhteet humin ttavasta näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti tämä kuvastuu ILO:n "kelp työ" -käsitteen (decent wrk) määrittelyssä (ILO; Yksi neljästä kelp työn strategisesta tavitteesta käsittelee ssiaalista vurpuhelua (dialgia) ja klmikantaisuutta ja näin painttaa työntekijöiden edustuksen tärkeyttä ja sidsryhmien vurpuhelua. Ssiaalinen vurpuhelu rauhanmaisena tapana selvittää knflikteja ja tasapainttaa etuja eri sapulten välillä n - Eurpan Uninissa - keskeinen eurppalaisen yhteiskuntamallin satekijä. Se kstuu työmarkkinasapulten (työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) tteuttamista keskusteluista, knsultaatiista, neuvtteluista ja yhteisistä timista. Yritystaslla ssiaalinen vurpuhelu tteutuu työnantajan, työntekijöiden ja heidän edustajiensa välillä. Ssiaalisen vurpuhelun tulksena Eurpan taslla n slmittu kaksi puitespimusta psykssiaalisten riskien käsittelyyn: puitespimus työperäisestä stressistä (2004) ja puitespimus häirinnästä ja väkivallasta työssä (2007). Niiden tavitteena n lisätä työnantajien, työntekijöiden ja heidän edustajiensa tietisuutta näistä asiista ja tarjta viitekehys ngelmien tunnistamiseen ja niiden käsittelyyn yleisen riskien hallinnan kautta tai erityisin menettelyin. Kansallisella taslla ssiaalipartnerit situtuvat timeenpanemaan spimukset jäsenrganisaatiidensa kautta. Timeenpann tulkset riippuvat suuresti työmarkkinasuhteiden laadusta kansallisella, timiala ja yritystaslla, erityisesti ssiaalipartnereiden kyvystä ja halusta neuvtella asiista tasavertaisina, saavuttaa yksimielisyys keskeisistä asiista ja löytää innvatiivisia ratkaisuja. Tässä kaikkia kskettavassa puitespimuksessa ssiaalinen vurpuhelu n ensiarvisen tärkeää työssä psykssiaalisten riskien vähentämiseksi työpaikilla. Työsujelu- ja yhteistyö (yt) -timikunnilla ja muilla vastaavilla edustuksellisilla elimillä n keskeinen rli. Pienemmissä yrityksissä, jissa mudllinen työntekijöiden edustus vi puuttua, vurpuhelu tapahtuu suremmin työntekijöiden kanssa. Kuten aiemmin j pain

32 tettiin, vurpuhelun tulisi tapahtua kaikissa psykssiaalisten riskien hallinnan vaiheissa. Sekä työnantajalla että työntekijöillä n mat erityiset vastuunsa ja rlinsa. Esimerkiksi, työnantajien tulisi situtua timeenpanemaan riskien arviinnin susitukset tai varmistaa ettei kiusaamista tai häirintää suvaita. Työntekijöiden tulisi ttaa esille hulenaiheet ja hyväksyä mahdllisuudet kulutukseen tai neuvntaan, kun niitä susitellaan. Työntekijöiden edustajilla tulee lla mahdllisuus neuvtella työntekijöiden kanssa ja heidän tulisi lla mukana riskien arviintiprsessissa. Nämä vastuut ja rlit vidaan myös määritellä rganisaatin psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvissä menettelytavissa (kats liitteet II ja III). Seuraavassa taulukssa esitellään jitain psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvän nnistuneen vurpuhelun edellytyksistä. Nämä vat lennaisia sekä kansallisella että yritystaslla. Jtta ssiaalinen vurpuhelu lisi tulksellista, ssiaalipartnereiden näkökannista psykssiaalisiin riskeihin ja niiden hallintaan täytyy keskustella niin, että saavutetaan yksimielisyys asian ymmärtämisen, lähestymistapjen ja tavitteiden suhteen. Tietisuuden lisääminen psykssiaalista riskeistä kulutuksen avulla vi lla tärkeää

33 Ohjeita ssiaaliseen vurpuheluun: psykssiaalisten riskien hallinnan menestystekijöitä Alue Yleinen ssiaalisen vurpuhelun prsessi Indikaattrit ja menestystekijät Yhdistymisen vapaus ja työntekijöiden ikeudet järjestäytyä ja neuvtella kllektiivisesti sekä riittävät rakenteet ssiaaliselle vurpuhelulle kansallisella, timiala ja yritystaslla esim. ssiaalipartereiden järjestäytyminen, työntekijöiden edustus ja työntekijöiden sallistuminen. Yhteisen ngelmanratkaisun perinteet ja yhteistyön rutiinit ssiaalipartereiden välillä. Pystyvyyttä parantavat timet, js rakenteet vat heikt; ssiaalisen vurpuhelun rakenteiden kehittyminen ja paraneminen tarvitsee aikaa kehittymiseen jatkuvassa ppimisprsessissa. Keskinäisen luttamuksen ja arvstuksen ilmapiirin rakentaminen ssiaaliparteneiden välille, esim. vurpuhelun alittaminen vähemmän kiistanalaisilla asiilla. Avun saatavuus knfliktien selvittämiseen ssiaaliparteneiden välillä, esim. svittelumekanismit. Yksimielisyys timeenpann tavista; ssiaalipartereiden tulee varmistaa, että ssiaalisen vurpuhelun tulksena ryhdytään timenpiteisiin. Ssiaalinen vurpuhelu psykssiaalisten riskien hallinnasta Osapulten välillä riskien havaitsemisessa ja lennaisten ngelmien tiedstamisessa levien erjen humin ttaminen. Yhteisen kielen löytäminen ssiaalipartnereiden kesken ja heidän välillään eri kysymyksissä, esim. spiminen keskeisten ilmiöiden määrittelystä. Määritellyt lähestymistavat työperäisen stressin ja työväkivallan, häirinnän ja kiusaamisen käsittelyyn. Timenpiteiden paradksaalisilta näyttävien vaikutusten humin ttaminen (erityisesti timiala tai yritystaslla), esim. tietisuuden lisääminen väkivallasta ja kiusaamisesta vi jhtaa valitusten lisääntymiseen. Sukupuleen liittyvien kysymysten liittäminen ssiaaliseen vurpuheluun erityisesti työväkivallan sekä häirinnän ja kiusaamisen salta

34 07 Lähestymistapja työperäisen stressin ehkäisyyn ja hallintaan Työperäistä stressiä kskevan puitespimuksen mukaan työperäisestä stressistä puhutaan kun työympäristön vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä (tai hallita niitä). Työperäinen stressi n yleisimpiä työntekijöiden ilmittamia sairauden syitä (Eurpan elin- ja työljen kehittämissäätiö, 2007), ja se kskettaa yli 40 miljnaa ihmistä Eurpan Uninin alueella. On arviitu, että työperäinen stressi maksaa Eurpalle 3-4 % BKT:sta. Kuten aiemmin n j paintettu, PRIMA:n päätavite n riskien vähentäminen ja siten työperäisen stressin ennaltaehkäisy tarkituksenmukaisten interventiiden avulla. Tieteellisessä kirjallisuudessa n määritelty klmen tasisia lähestymistapja työperäisen stressin hallintaan: primaari, sekundaari ja tertiääri -tast. Primaaritasn timenpiteillä työperäistä stressiä pyritään vähentämään muuttamalla työn rganisintiin ja jhtamiseen liittyviä tekijöitä. Tällaisia timenpiteitä vat esimerkiksi työn uudelleen suunnittelu, tiednkulun rakenteiden kehittäminen ja palkitsemiskäytäntöjen arviinti. Sekundaari taslla lisätään yksilöllisiä stressinhallintakeinja kulutuksen avulla. Esimerkkejä tällaisesta kulutuksesta vat rentutusharjitukset ja työajan hallinnan kulutus. Tertiääri tasn timenpitein vähennetään työperäisen stressin vaikutuksia työntekijöiden terveyteen kehittämällä kuntutuspalveluita, työhön paluun järjestelmiä sekä työterveyspalveluita. Esimerkkejä tällaisista timenpiteistä vat luttamuksellisen neuvnnan tarjaminen työntekijöille sekä kgnitiivinen käyttäytymisterapia. Työstressin ennaltaehkäisy ja hallinta: Hyvät käytännöt PRIMA-EF määrittelee keskeiset, eurppalaista lähestymistapaa kuvastavat, lähtökhdat ja hyvien käytäntöjen periaatteet työperäisen stressin ennaltaehkäisemiseen ja hallin

35 taan. Nämä hyvien käytäntöjen periaatteet liittyvät työperäisen stressin hallintaan tähtäävien interventiiden sisältöön, tteutukseen ja arviintiin. Interventin sisältö: tärkeimmän sat Sisällön (timenpiteet, työkalut ja tteutus) tulee phjata sellaisiin näyttöön perustuviin käytäntöihin, jtka perustuvat lutettavaan tieteelliseen teriaan. Työntekijöiden terveyteen ja hyvinvintiin työympäristössä khdistuvat psykssiaaliset riskit tulisi tunnistaa kunnllisen riskien arviinnin avulla. Interventin sat ja käytettävät työkalut tulee svittaa kyseessä levalle ammattialalle ja niiden tulee vastata kyseisen rganisaatin tarpeisiin. Interventi tulisi suunnitella tteutettavaksi systemaattisesti ja askel askeleelta eteneväksi asettamalla ja määrittämällä sille selkeät tavitteet, päämäärät ja tteutusstrategiat

36 Interventin nnistunut tteuttaminen Tietisuuden lisääminen sekä jhdn ja työntekijöiden kuluttaminen työperäisen stressin aiheuttajista ja seurauksista n lennaista. Jhdn ja työntekijöiden tietja, taitja ja saamista jatkuvaan psykssiaalisten riskien ennalta ehkäisyyn ja hallintaan työpaikalla tulee lisätä kulutuksen avulla. Sekä jhdn että työntekijöiden tulee ymmärtää ja lla yhtä mieltä interventin tavitteista ja sen yleisestä tärkeydestä. Organisaatin kknaisvaltainen tuki ja situtuminen (esim. resurssien varaaminen) sekä jhdn aktiivinen sallistuminen kk interventin ajan - sen suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin tulee määrittää. Työntekijöiden tulee sallistua aktiivisesti, ja heidän kanssaan tulee neuvtella interventistrategiaa kehitettäessä. Kaikkien interventiprsessin päätimijiden (esim. työntekijät, jht, työterveyslääkäri ja/tai muut työterveyshulln asiantuntijat, ammattiliitt) välille tulee kehittää jatkuva ja aktiivinen tiedn välittämisen järjestelmä. Interventin arviinti: Interventin vaikutusten tehkkuus ja pysyvyys Interventin tulee rakentaa arviintiprsessi, jka liittyy selkeästi asetettuihin päämääriin, tavitteisiin ja tunnistettuihin ngelmiin. Interventin arviinnissa tulee käyttää useammanlaisia menetelmiä (esim. kyselyt, haastattelut tai ryhmäkeskustelut); käytettävät menetelmät riippuvat yrityksen ksta ja käytettävissä levista resursseista. Interventin vaikutusta ja kknaistehkkuutta sekä työntekijöiden hyvinvinnin että rganisaatin kannalta (esim. kustannustehkkuuteen, tuttavuuteen, pissalihin) tulee arviida järjestelmällisesti useaan tteeseen sekä heti interventin jälkeen että pidemmällä aikavälillä

37 Myös interventin tteuttamisprsessin laatua ja tehkkuutta tulee arviida järjestelmällisesti. Interventin vaikutusta eri ryhmiin rganisaatissa (esim. työkhteen, sastn, sukupulen mukaan jateltuihin) tulisi arviida sen mahdllisten erilaisten vaikutusten tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi. Ohjeita menettelytapjen (yrityksen plitiikka) laatimiseen psykssiaalisten riskien hallintaan ja työperäisen stressin ennalta ehkäisemiseen n esitetty liitteessä II. Esimerkkejä nnistuneista interventiista työperäisen stressin ennaltaehkäisemiseen ja hallintaan löytyy PRIMA-EF internet sivuilta sitteesta:

38 08 Työpaikkaväkivallan ja kiusaaminen ennaltaehkäisy Työpaikkakiusaaminen määritellään useimmin tilanteeksi, jssa ihminen jutuu tistuvan ja pitkään jatkuvan kielteisen, vihamielisen tai aggressiivisen käyttäytymisen khteeksi. Kiusaaminen n etenevä prsessi, jnka kuluessa khteeksi jutunut ajautuu pulustuskyvyttömään tilanteeseen. Vaikka termiä kiusaaminen käytetään kuvaamaan tilanteita työyhteisön sisällä, myös jatkuva kielteinen käyttäytyminen asiakkaiden tahlta vi mudstua häirinnäksi ja kiusaamiseksi. Asiakasväkivallasta puhutaan kun väkivaltaa khdistava henkilö n asiakas, ptilas, ppilas tai jku muu vastaava. Asiakasväkivalta vi lla lunteeltaan uhkailua tai fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Neljännen Eurpan työltutkimuksen (2007) mukaan fyysisellä väkivallalla uhkaamisen khteeksi li jutunut 6 % työvimasta, 4 % li khdannut fyysistä väkivaltaa ja 5 % kiusaamista ja/tai häirintää työssä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Sekä uhkailun ja väkivallan että kiusaamisen riski li suurin terveydenhullssa, julkishallinnssa ja maanpulustuksessa. Riski li keskimääräistä suurempi myös kuljetus- ja viestintätyössä, htelli- ja ravintlatyössä sekä petustyössä. Työhön liittyvä väkivalta n tärkeä työterveys ja työturvallisuus kysymys, mutta se n myös eettinen kysymys ja siitä näkökulmasta merkityksellinen myös kaikessa palvelu/ptilastyössä. Myös työhön liittyvän väkivallan salta interventiiden lähestymistavat vidaan lukitella primaari-, sekundaari- ja tertiääritasn timenpiteisiin. Primaari tasn timenpiteet vat ennakivia. Niiden tavitteena n vähentää kiusaamisen ja väkivallan riskejä työssä. Tällaisia ennaltaehkäiseviä timia vat esimerkiksi kiusaamisen vastaiset menettelytavat ja timintamallit, väkivaltatilanteiden rekisteröinti, väkivallan riskien vähentäminen ja työympäristön uudelleen suunnittelu. Sekundaari tasn timenpiteillä lisätään työntekijöiden yksilöllisiä resursseja. Väkivalta- ja kiusaamisinterventiihin vi kuulua esimerkiksi kulutusta, henkilöstökyselyitä sekä knflikti tai kiusaamistilanteiden selvittelyä. Tertiääri tasn timenpiteiden tavitteena n vähentää ja parantaa kiusaamisen ja väkivallan aiheuttamia vauriita. Timenpiteitä vat esimerkiksi rganisaatitasn spimukset sekä jälkihit-hjelmat, neuvnta ja terapia

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 12.5.2014 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY 16.9.2015 BDO Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bd.fi BDO Oy, a limited liability cmpany

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA Valtineuvstn asetuksessa 351/2011 tarkitettu syventävä käytännön harjittelu (30 p) sisältyen hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintn (330 p) Opiskelija hetu

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta

PalveluLuotsi. Kehitä asiakaskokemusta PalveluLutsi Kehitä asiakaskkemusta PalveluLutsi Tavitteena asiakas- ja palvelukkemuksen kehittäminen Analysi eri tutkimusmenetelmin ja yrityksen maa tutkimusaineista hyödyntäen asiakaskhtaamisten kriittiset

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

TeliaSoneran eettiset toimintaperiaatteet

TeliaSoneran eettiset toimintaperiaatteet 2015-03-16 1 (6) TeliaSneran eettiset timintaperiaatteet TeliaSnera n hyväksynyt yhteiset periaatteet knsernimme timinnan perustaksi. Odtamme TeliaSneran kaikkien työntekijöiden nudattavan päivittäisessä

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA: RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN

TUTKIMUSSUUNNITELMA: RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN Metrplia Ammattikrkeakulu..0 YAMK, Kliininen asiantuntija YAMK-piskelija Heli Hyrsylä Helsingin kaupunki, ssiaali- ja ter/eysvirast Kaupunginsairaalanjhtajalääkäri Kristina Backlund TUTKIMUSSUUNNITELMA:

Lisätiedot

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX)

Uusia tapoja arvottaa ja markkinoida metsien ulkoisvaikutuksia (NEWFOREX) Uusia tapja arvttaa ja markkinida metsien ulkisvaikutuksia (NEWFOREX) Art Naskali, Erkki Mäntymaa, Ville Ovaskainen ja Liisa Tyrväinen (METLA) Arvt ja arvttaminen: Arvtiedn tutant LYNET laitksissa 24.5.2012,

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA

MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä

Hyvinvoinnin tietotuotanto apunasi Pohjanmaan hyvinvoinnin ja tiedolla johtamisen kehittämisessä 29.4.2014 Hyvinvinnin tiettutant apunasi Phjanmaan hyvinvinnin ja tiedlla jhtamisen kehittämisessä Hyvinvintia ja terveyttä kskevan päätöksenten, jhtamisen ja kehittämisen tueksi n Phjanmaalla käynnistetty

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Vastuukäyttäjän tehtävät

Vastuukäyttäjän tehtävät Vastuukäyttäjän tehtävät 22.3.2013 Satu Hrnbrg Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedte 3/500/2013 Kulutuksen järjestäjä nimeää 2-6 vastuukäyttäjää, jiden tehtäviä vat Perehtyminen rganisaati-, kulutustarjnta-

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely

Lisätiedot

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa

Avoin tieto ja avoin hallinto kunnissa Avin tiet ja avin hallint kunnissa Turku 19.11.2013 Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Tietyhteiskuntayksikkö elisa.kettunen(at)kuntaliitt.fi Avin hallint & tiet Kuntaliitssa Kansainvälinen Avimen hallinnn

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ihmisiin khdistuvien vaikutusten arviinti kunnallisessa päätöksentessa Esimerkkinä Espn ssiaali- ja terveystimi Erityissuunnittelija Elina Savla IVA timinnan hjauksen kknaisuudessa Perinteisesti arviinti

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Hoivamaatalous: huipputasolla

Hoivamaatalous: huipputasolla ECVET yksikkö nr 1 Edellytykset: Hiva -maataluden yrittäjä Hivamaatalus: huipputaslla Tavite: Pystyä tekemään päätös hivamaatalusyrityksen perustamisesta ttaen humin maatilan mahdllisuudet sekä hivamaataluteen

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN 1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa

Basware Konsernitilinpäätös Forum Ajankohtaista pörssiyhtiön raportoinnissa Basware Knsernitilinpäätös Frum Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa 16.5.2013 Samuli Perälä, KHT Ajankhtaista pörssiyhtiön raprtinnissa Arvpaperimarkkinalain muuts Mitä tieta tilinpäätöksessä n annettava

Lisätiedot

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta.

Tämä liite täydentää sopimuksessa määriteltyjä ehtoja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululuokissa. Nämä tarkennukset löytyvät II osasta. FIN_Annex III_mnbeneficiary_v20140604.dc KA 1 Yleissivistävälle kulutukselle LIITE III TALOUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT I. JOHDANTO Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnittelu

Verkkokurssin suunnittelu Verkkkurssin suunnittelu Yleistä Kun suunnittelet verkk-petusta ja -hjausta, lähde liikkeelle ensin mahdllisimman yksinkertaisesta tteutuksesta. Näin pääset npeasti liikkeelle ja piskelijat speutuvat mahdllisesti

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot