PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille"

Transkriptio

1 PROTECTING WORKERS HEALTH SERIES N. 9 PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille

2

3 PRIMA-EF EUROOPPALAISIA LINJAUKSIA PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINTAAN Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille Julkaisija: Työterveyslaits (TTL)

4 Tämä paskirja n syntynyt PRIMA-EF prjektin työn tulksena. PRIMA-EF n EU:n kuudennen puitehjelman rahittama khdennettu tutkimushanke (Spesific Targeted Research Prject). Kansi: Tuula Slasaari-Pekki, Työterveyslaits Suunnittelu: Philipps Yiannikuris Kuvat: Niklas Sideris Muita WHO:n Prtecting Wrkers Health sarjan julkaisuja: N. 1: N. 2: N. 3: N. 4: N. 5: N. 6: N. 7: N. 8: Preventing Health Risks frm the Use f Pesticides in Agriculture Understanding and Perfrming Ecnmic Assessments at the Cmpany Level Wrk Organizatin and Stress at Wrk Raising Awareness f Psychlgical Harassment at Wrk Preventing Musculskeletal Disrders in the Wrkplace Raising Awareness f Stress at Wrk in Develping Cuntries: A Mdern Hazard in a Traditinal Wrking Envirnment A Practical Guide fr the Use f Research Infrmatin t Imprve the Quality f Occupatinal Health Practice Industrial Hygiene: An Intrductin (vain ranskaksi)

5 Julkaisutiedt PRIMA-EF: Eurppalaisia linjauksia psykssiaalisten riskien hallintaan. Opaskirja työnantajille ja työntekijöiden edustajille. Alkuperäinen tes: PRIMA-EF: Guidance n the Eurpean Framewrk fr Psychscial Risk Management: A Resurce fr Emplyers and Wrker Representatives. Julkaisija: Maailman terveysjärjestö, WHO (2008) Wrld Health Organizatin (2008) Maailman terveysjärjestön pääjhtaja n myöntänyt Työterveyslaitkselle ikeudet kääntää paskirja sumeksi. Työterveyslaits vastaa yksin sumenkielisestä painksesta. Tämä paskirja kuvastaa ainastaan kirjittajien näkemyksiä. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Eurpan kmissi eivät le vastuussa julkaisun sisältämän tiedn käytöstä. Yhteystiedt: Työterveyslaits (TTL) Tpeliuksenkatu 41 a A Helsinki Puh Tämän teksen sittainenkin kpiinti n tekijänikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN: Painettu Sumessa, Sumen Printman Oy, Hyvinkää 2009

6 01 SISÄLTÖ Psykssiaalisten riskien hallinta: Määritelmät, keskeiset näkökulmat ja tavite PRIMA-EF malli Keskeisiä näkökulmia psykssiaalisten riskien hallintaan (PRIMA) PRIMA-EF vaiheet PRIMA-EF indikaattrimalli Ssiaalinen vurpuhelu: Keskeisten sidsryhmien ja työntekijöiden sallistuminen Lähestymistapja työperäisen stressin ehkäisyyn ja hallintaan Työpaikkaväkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisy Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja psykssiaalisten riskien hallinta Psykssiaalisten riskien hallinta: Organisaatiiden menettelytavista tehkkaaseen käytäntöön Lähteet ja muita tiedn lähteitä 40 Liite 1: Standardit 43 Liite 2: Psykssiaalisten riskien hallintaan ja työperäisen stressin ehkäisemiseen tähtäävien menettelytapjen kehittäminen Liite 3: Työpaikkaväkivallan ja -kiusaamisen hallintaan tähtäävien menettelytapjen kehittäminen 48 50

7 PRIMA-EF knsrti Institute f Wrk, Health & Organisatins (I-WHO), United Kingdm PRIMA-EF, psykssiaalisten riskien hallinnan Eurppalainen viitekehys n kehitetty Nttinghamin ylipistn Institute f Wrk, Health & Organisatins laitksen jhdlla. Institute f Wrk, Health & Organisatins tarjaa sveltavan psyklgian jatk-pintja. Instituutin timinnan keskeinen painpiste n sveltavan psyklgian tarjama pans työ- ja kansanterveydelle ja turvallisuudelle sekä näihin liittyvien terveyspalvelujen tarjnta. Kiinnstus khdistuu mm. terveellisen käyttäytymisen kehittämiseen, terveisiin yhteisöihin ja terveisiin työyhteisöihin. Instituutti n nimitetty WHO:n työterveyden alan yhteistyölaitkseksi ja Eurpan työterveys- ja työturvallisuusvirastn Tpic Centre -hjelman pitkäaikaisjäseneksi. Se n aina WHO:n työterveyden yhteistyölaits maailmassa, jnka henkilökunta kstuu yksinmaan sveltavista psyklgeista. Mukana levat henkilöt: Stavrula Leka, Tm Cx, Aditya Jain ja Juliet Hassard Yhteyshenkilö: Thtri Stavrula Leka Osite: I-WHO, University f Nttingham, Level B Internatinal Huse, Jubilee Campus, Wllatn Rad, Nttingham NG8 1BB, UK Puh.: +44 (0) Sähköpsti: Federal Institute fr Occupatinal Safety & Health, Germany Bundesanstalt für Arbeitsschutz und Arbeitsmedizin (BAuA) The German Federal Institute fr Occupatinal Safety & Health (BAuA) n perustettu 1996 julkisikeudelliseksi instituutiksi. BAuAn tavitteet ja keskeiset timinnt, sellaisina kuin ne näkyvät sille annetuissa tehtävissä, painttuvat turvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen työssä. Valitut menettelytavat näiden päämäärien saavuttamiseksi vat teknlgian turvallisuus-suunnittelu ja työympäristön suunnittelu inhimillisestä näkökulmasta. Olennainen tekijä tässä n terveyden ja työkyvyn ylläpit ja edistäminen kaiken kattavan terveyskäsityksen ja terveyskäyttäytymisen phjalta. BAuA n WHO työterveyden yhteistyölaits.

8 Mukana levat henkilöt: Michael Ertel, Ulrike Stilijanw, Jadranka Cvitkvic ja Uwe Lenhardt Yhteyshenkilö: Michael Ertel Osite: Federal Institute fr Occupatinal Safety and Health (BAuA), Neldnerstr. 40/42, Berlin, Germany Puh. : Sähköpsti: Natinal Institute fr Occupatinal Safety & Preventin, Italy Istitut Superire per la Prevenzine e la Sicurezza del Lavr (ISPESL) ISPESL n Italian kansallisen terveysjärjestelmän teknis-tieteellinen timielin ja se timii kansallisena työturvallisuuden ja terveyden alan testaus-, tiedtus-, dkumentaati-, tutkimus- ja kulutuskeskuksena. Laits raprti Italian terveysministeriölle. Se n Eurpan työterveys- ja työturvallisuusvirastn kansallinen krdinaatikeskus ja WHO:n työterveyden yhteistyölaits. Laits sallistuu kansainvälisten verkstjen kuten METROnet, PEROSH ja Sheffield Grup työhön. Mukana levat henkilöt: Sergi Iavicli, Patrizia Deitinger, Carl Petyx ja Elena Natali Yhteyshenkilö: Prfessri Sergi Iavicli Osite: Via Fntana Candida, 1, Mnteprzi Catne, Rme, Italy Puh.: Sähköpsti: TNO Quality f Life - Wrk & Emplyment, Netherlands Nederlandse Organisatie Vr Tegepast-Natuurwetenschappelijk Onderzek TNO (Netherlands Organizatin fr Applied Scientific Research TNO) TNO n teknlgisen ja strategisen tutkimuksen ja knsultinnin alueen tiseksi suurin tutkimuslaits Eurpassa. Tumalla käyttöön tieteellistä tieta TNO pyrkii ptimimaan taluselämän ja hallintelinten innvatiiviset kyvyt. TNO n perustanut yhdessä ylipistjen ja yritysten kanssa nin 30 tietkeskusta kehittämään tietämystä tarkasti valituilla alilla. Nämä tietkeskukset timivat innvaatikeskuksina. "Elämän laatu" tsikn alla TNO tteuttaa tutkimusta, jnka tavitteena n tarjta knkreettisia ratkaisuja taluselämän ja hallintelinten khtaamiin ngelmiin. TNO n tärkeä yhteistyökumppani (terveyden) hidn- ja työn alueilla. Se n myös WHO:n työterveyden yhteistyölaits.

9 Mukana levat henkilöt: Irene Hutman, Gerard I.J.M. Zwetslt, Maartje Bakhuys Rzebm ja Seth N.J. van den Bssche Yhteyshenkilö: Thtri Irene Hutman Osite: TNO Wrk & Emplyment, P.O. Bx 718, NL 2130 AS, Hfddrp, Netherlands Puh.: +31 (0) Sähköpsti: Central Institute fr Labur Prtectin - Natinal Research Institute, Pland Centralny Instytut Ochrny Pracy Panstwwy Instytut Badawczy (CIOP-PIB) CIOP-PIB n laillisesti ja rganisatrisesti itsenäinen valtin tutkimuslaits. Laits tekee tieteellistä tutkimusta khteenaan uudet teknlgiset ja rganisatriset ratkaisut, jita vidaan hyödyntää työturvallisuus- ja ergnmiset vaatimukset täyttävien työljen suunnittelussa sekä määriteltäessä tieteellinen perusta työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvien menettelytapjen ssieknmiseen kehittämiseen. CIOP-PIB n päätehtäviin kuuluu muun muassa tutkimus ja kehittämistyö työturvallisuuden ja terveyden alueella (sisältäen psykssiaaliset riskitekijät), altistusrajjen määrittely, standardisinti, testaus ja sertifiinti (kneet, tutantlaitteet, henkilökhtaiset sujaimet, turvavälineet) kulutus ja tiedn levittäminen julkaisujen ja WWW-sivustjen välityksellä. Mukana levat henkilöt: Maria Widerszal-Bazyl and Drta Złnierczyk-Zreda Yhteyshenkilö: Thtri Maria Widerszal-Bazyl Osite: CIOP-PIB, ul. Czerniakwska 16, Warsaw, Pula Puh.: Sähköpsti: Työterveyslaits, Sumi Finnish Institute f Occupatinal Health (FIOH) Työterveyslaits (TTL) n työterveyden ja turvallisuuden alan mnitieteinen tutkimus ja asiantuntijalaits, jka perustettiin vunna Se n kansallinen ssiaali- ja terveysministeriön alainen laits. Laitksen tutkimustyö kattaa keskeiset työelämän ja työljen alueet kuten hyvinvinti työssä, fyysinen, kemiallinen, bilginen, fysilginen altistuminen, työlääketiede, työpsyklgia ja stressi, epidemilgia, työturvallisuus sekä työn rganisinti. Laitksen päätehtävät vat tutkimus, asiantuntijapalvelut, kulutus ja tie-

10 dnvälitys. Työterveyslaits timii WHO:n ja ILO:n yhteistyö- ja asiantuntijalaitksena työterveyden alueella. Laitksen asiantuntijat sallistuvat mniin EU:n neuva-antaviin elimiin ja standardisimisryhmiin. Työterveyslaits n Eurpan työterveys- ja työturvallisuusvirastn Tpic Centre -timinnan aktiivinen jäsen. Mukana levat henkilöt: Maarit Vartia, Krista Pahkin, Kari Lindström ja Sanna Sutela Yhteyshenkilö: PsT Maarit Vartia Osite: Työterveyslaits, Tpeliuksenkatu 41 a A, FIN Helsinki, Sumi Puh.: Sähköpsti: Yllämainitut PRIMA-EF prjektin yhteistyökumppanit vat saaneet aktiivista tukea WHO:n Occupatinal & Envirnmental Health yksiköltä (Keskustimist ja EURO timist). Lisäksi PRIMA-EF prjekti n saanut tukea Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ssiaalisen vurpuhelun, työlainsäädännön ja työhallinnn (DIALOGUE) sastlta sekä Safe Wrk prjektilta. Erityiskiitkset: Evelyn Krtum, jka työskentelee WHO:n keskustimistssa, jssa prjekti-idea syntyi. Rkh Kim, jka työskentelee WHO:n Eurpan aluetimistssa, jka rahitti sittain paskirjan.

11 Esipuhe Tämä paskirja n yhdeksäs maailman terveysjärjestön (WHO) työterveys-hjelmassaan julkaiseman työterveyttä käsittelevän "Prtecting Wrkers Health" -sarjan julkaisu. Se n sa maailmanlaajuisen työterveys- ja -turvallisuus strategian (Glbal Strategy n Occupatinal Health fr All) tteuttamista, jsta svittiin neljännessä WHO:n työterveyden yhteistyölaitsten kkuksessa Espssa, Sumessa 7-9. kesäkuuta Kansainvälisen työknferenssin (2007) hyväksymä työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä kskeva yleisspimus (Glbal Plan fr Actin in Wrkers' Health) vie asiaa edelleen eteenpäin. Opaskirjan n laatinut PRIMA-EF yhteenliittymä Nttinghamin ylipistn Institute f Wrk, Health & Organisatins -laitksen (I-WHO) jhdlla ja EU:n kuudennen puitehjelman taludellisesti tukemana. Opaskirja n tarkitettu erityisesti työnantajille ja työntekijöiden edustajille, mutta siitä n hyötyä myös työterveyden ammattilaisille ja asiantuntijille sekä päättäjille. Opaskirja esittelee eurppalaisia linjauksia työn psykssiaalisten riskien hallintaan (PRIMA-EF). Se käsittelee psykssiaalisten riskien hallintaa työpaikilla tavitteena työperäisen stressin, työpaikkaväkivallan ja kiusaamisen ennaltaehkäisy. Tällainen lähestymistapa, jka yhdistää aihepiirin keskeiset kysymykset ja tarjaa hjeistusta niiden käsittelyyn, n tähän mennessä puuttunut. Yhtenäinen lähestymistapa n kuitenkin tarpeen työnantajille ja työntekijöiden edustajille, jtta he vivat tehkkaasti tarttua näihin ngelmiin työpaikilla. Opaskirjan tavitteena n edistää harjitetun plitiikan ja tiedn muuntamista käytännöiksi. Opaskirja käsittelee keskeisiä kysymyksiä kuten riskinarviintia, ssiaalista vurpuhelua ja työntekijöiden sallistumista, keskeisiä indikaattreita, hyviä käytäntöjä ja yrityksen ssiaalista vastuuta. On susiteltavaa, että paskirjaa käytetään yhdessä seuraavien klmen muun WHO:n "Prtecting Wrkers Health" -sarjan julkaisun kanssa: N. 3: Wrk Organizatin and Stress N. 4: Raising Awareness f Psychlgical Harassment at Wrk N. 6: Raising Awareness f Stress at Wrk in Develping Cuntries: A Mdern Hazard in a Traditinal Wrking Envirnment Lisää materiaalia PRIMA-EF -lähestymistavasta löytyy internet sivuilta: WHO kiittää tämän paskirjan kirjittajia ja prfessri Lennart Leviä, jka autti sen viimeistelyssä.

12 01 Psykssiaalisten riskien hallinta: Määritelmät, keskeiset näkökulmat ja tavite Tämä paskirja käsittelee psykssiaalisten riskien hallintaa työpaikalla ja esittelee lyhyesti keskeisiä psykssiaalisten riskien hallinnan eurppalaisia linjauksia (PRIMA-EF). PRIMA-EF:n tavitteena n tarjta lähestymistapa, jka tukee menettelytapja ja käytäntöjä kansallisella ja rganisaatitaslla Eurpan Uninissa (EU). Tällaiselle yhtenäiselle lähestymistavalle n selvä tarve, sillä ture EU -tutkimus sittaa sekä psykssiaalisten riskien yleisyyden että työperäisen stressin, työpaikkaväkivallan, kiusaamisen ja häirinnän kaltaisten ngelmien lisääntymisen. Työn psykssiaaliset riskit vat niitä työn suunnitteluun ja hallintaan, ssiaaliseen ympäristöön ja työjärjestelyihin liittyviä työn piirteitä, jtka vivat aiheuttaa psyykkistä tai fyysistä haittaa työntekijälle (taulukk seuraavalla sivulla) (Leka, Griffiths & Cx, 2003). Työn psykssiaaliset riskit vat tämän päivän työelämän keskeisimpiä työterveyden ja - turvallisuuden haasteita, ja ne liittyvät myös työperäiseen stressiin, työpaikkaväkivaltaan, häirintään ja kiusaamiseen työssä. Neljännen Eurpan työltutkimuksen (2007) mukaan työstressi n yleisimpiä työntekijöiden ilmittamia sairauksien syitä ja se kskettaa yli 40 miljnaa ihmistä EU:n alueella. Sama selvitys ti esiin, että 6 % työntekijöistä li uhattu fyysisellä väkivallalla, 4 % li kkenut fyysistä väkivaltaa ja 5 % kiusaamista ja/tai häirintää työssä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. PRIMA-EF määrittelee työn psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvät keskeiset näkökulmat ja vaiheet sekä tarjaa periaatteet hyville käytännöille. Lähestymistapa n laaja ja sen tavitteena n ttaa humin lähestymistapjen ja kulttuureiden väliset ert eri EU-jäsenmaissa. Yritykset vivat käyttää sitä lähtökhtana kehittäessään menettelytapja, indikaattreita ja timintasuunnitelmia työperäisen stressin ja työpaikkaväkivallan, häirinnän ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. 01

13 Työn sisältö Työmäärä ja työtahti Työaikamut Työn hallinta Työympäristö & välineet Organisaatikulttuuri & timinta Ssiaaliset suhteet TYÖN PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT Rli rganisaatissa Työuran kehitys Työn ja muun elämän yhteensvittaminen Työn yksitikkisuus, sirpaleinen tai merkityksetön työ, taitjen alikäyttö (laadullinen alikurmitus), suuri epävarmuus, jatkuva kanssakäyminen ihmisten kanssa Määrällinen yli- tai alikurmitus, työn pakktahtisuus, jatkuva aikapaine, jatkuvat aikarajat/määräajat (deadline) työssä Vurtyö, yötyö, justamattmat työaikajärjestelmät, ennustamattmat työtunnit, pitkät tai epässiaaliset työajat Heikt mahdllisuudet sallistua päätöksentekn, vaikutusmahdllisuuksien puute työmäärään, työtahtiin, työvurihin jne. Puutteet työvälineiden saatavuudessa, spivuudessa tai kunnssapidssa, hunt työskentelylsuhteet kuten tilan puute, hun valaistus, melu jne. Puutteellinen tiedttaminen, hun tuki ngelmien ratkaisemiseen ja henkilökhtaiseen kehittymiseen, rganisaatin tavitteiden määrittelemättömyys tai niistä spimisen puutteellisuus Ssiaalinen tai fyysinen eristäminen, hunt työtveritai esimies-alaissuhteet, yksilöiden väliset ristiriidat ja knfliktit, ssiaalisen tuen puute Rliepäselvyydet, rliristiriidat ja vastuu ihmisistä Työuran pysähtyneisyys tai epävarmuus, hun palkka, työn epävarmuus, työn alhainen ssiaalinen arvstus Työn ja perhe-elämän ristiriitaiset vaatimukset, perheen vähäinen tuki, kaksisura ngelmat PRIMA-EF lähestymistavassa työn psykssiaalisiin riskeihin kuuluvat myös työpaikkaväkivalta, häirintä ja työpaikkakiusaaminen. Nämä vat mniultteisia ilmiöitä. Esimerkiksi kiusatuksi tuleminen n psykssiaalinen riski- ja stressitilanne, jka aiheuttaa psyykkisiä seuraamuksia. Tisaalta työpaikkakiusaamisen taustalla n usein psykssiaalisten työljen ngelmia tai puutteita jllin kiusaamista tulisi lähestyä seurauksena puutteellisista tai epätyydyttävistä psykssiaalisista työlista. 02

14 Timintaa hjaavat säädökset Työn psykssiaalisten riskien hallinta kuuluu työnantajan velvllisuuksiin Eurpan neuvstn terveyttä ja turvallisuutta työpaikilla kskevan viitekehys-direktiivin 89/391EEC mukaan. Eurpan työmarkkinasapulet vat myös slmineet kaksi spimusta: puitespimus työperäisestä stressistä (2004) ja puitespimus häirinnästä ja väkivallasta työssä (2007). Hyvä psykssiaalisten riskien hallinta n kuitenkin enemmän kuin vain lain vaatimusten täyttämistä ja se tarjaa yrityksille mnia, niiden liiketimintaa tukevia mahdllisuuksia. 03

15 02 PRIMA-EF malli Psykssiaalisten riskien hallinta sisältää viisi tärkeää elementtiä: (i) keskittyminen määriteltyyn työtekijäryhmään, työpaikkaan tai timintihin (ii) riskien arviinti ngelman lunteen ja sen syiden ymmärtämiseksi (iii) timenpiteiden suunnittelu ja tteutus riskien pistamiseksi tai niiden vähentämiseksi (iv) näiden timenpiteiden arviinti (v) prsessin aktiivinen ja hulellinen läpivienti ja hallinta. Kuva 1 esittelee PRIMA-EF lähestymistavan yritystaslle svellettuna. Työprsessin hallinta ja rganisinti Tutant Suunnittelu, työn ja tutannn kehittäminen ja hjaus Seuraukset Innvaatit Riskien arviinti ja auditinti Timintasuunnitelmat Riskien vähentäminen (interventit) Tuttavuus ja laatu Työn laatu Työntekijöiden terveys Organisaatin ppiminen Arviinti Yhteiskunnalliset seuraukset Kuva 1. PRIMA-EF lähestymistapa: Yritystas 04

16 On tärkeää ttaa humin, että psykssiaalisten riskien hallinnalla työpaikalla n myönteisiä vaikutuksia myös yhteiskunnan taslla sillä se vaikuttaa väestön mielenterveyteen ja hyvinvintiin kaiken kaikkiaan

17 03 Keskeisiä näkökulmia psykssiaalisten riskien hallintaan (PRIMA) Hyvä psykssiaalisten riskien hallinta n hyvää liiketimintaa Hyvät käytännöt työn psykssiaalisten riskien hallinnassa heijastavat phjimmiltaan hyviä käytäntöjä rganisaatin jhtamisessa, ppimisessa ja kehittämisessä, ssiaalisessa vastuullisuudessa sekä työelämän laadun edistämisessä. Nämä jhtavat krkeampaan tuttavuuteen, tutteiden ja palveluiden parempaan laatuun, yrityksen hukuttelevampaan asemaan työmarkkinilla sekä sen innvaatikyvyn kasvuun. Psykssiaalisten riskien hallinnan tulisi lla jatkuva prsessi, sa nrmaalia yritystimintaa Työpaikan jkapäiväisissä käytännöissä psykssiaaliset riskit vat mnenlaisia. Tiettyjä, npeita ratkaisuja ei sen vuksi le, vaan tarvitaan jatkuvaa riskien hallintaprsessia. Jtta tämä prsessi lisi tehkas, n tiedettävä tärkeimmät taustalla vaikuttavat syytekijät ennen kuin ratkaisuja valitaan. Prsessin mistajuus niillä, jita se kskee On tärkeää, että kaikki, jtka vat mukana psykssiaalisten riskien hallintaan tähtäävässä työssä (jht, työntekijät, heidän edustajansa) vat siitä vastuussa ja että heillä n siihen vaikuttamisen mahdllisuudet. Sisäiset tai ulkiset asiantuntijat tai ulkiset palvelun tarjajat vivat tukea heitä, mutta hallintaprsessin mistajuuden siirtäminen palvelun tarjajille vi jhtaa epännistumiseen. Kknaisuuden humin ttaminen ja lähestymistavan mukauttaminen Käytettävä menettelytapa n tarpeen svittava vallitsevaan tilanteeseen työpaikalla. Tämä lisää käytännön vaikuttavuutta ja auttaa tehkkaiden timintasuunnitelmien laatimista. Yrityksen kk, timintasektri ja työntekijöiden minaispiirteet (kuten sukupuli ja ikä) sekä laajemmin kansallinen knteksti tulee ttaa humin. 06

18 Tutkittuun tietn phjautuvat käytännöt PRIMA n systemaattinen, tutkittuun tietn perustuva ja käytännöllinen timintatapa ngelmien ratkaisuun. Riskien hallinnassa tulee pyrkiä tutkittuun tietn perustuvaan kuvaukseen merkittävimmistä tietyn työntekijäryhmän pahinvintiin liittyvistä psykssiaalisista työltekijöistä. Tärkeintä n, että valitut ratkaisut vat tarkituksenmukaisia. Osallistava lähestymistapa ja ssiaalinen vurpuhelu Kaikkien sallisten mukaan ttaminen riskien ehkäisyyn tähtääviin timenpiteisiin vi lisätä sallistumista, vähentää muutsesteitä ja timia ensiaskeleena riskien ehkäisyssä. Eri sapulet tulee ttaa aktiivisesti mukaan psykssiaalisten riskien ehkäisyyn, eikä vain vaatia heitä muuttamaan havaintjaan tai käyttäytymistään. Työntekijöiden edustajien mukanal, ssiaalinen vurpuhelu ja keskustelu ulkisten sidsryhmien kanssa vat tärkeitä PRIMA timintatavan periaatteita. Eritasisten interventiiden painpiste syihin vaikuttamisessa Eurppalaisen työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön painpiste n työlihin liittyvien riskien primaaritasn ennalta ehkäisyssä. Riippuen ngelman laajuudesta ja vakavuudesta rganisaatissa ja sen vaikutuksista työntekijöiden terveyteen erityiset, yksilöihin khdistuvat timet vivat kuitenkin lla myös lennaisia. Riskien hallinta n sa rganisaatiiden eettistä ja yhteiskunnallista vastuuta PRIMA:ssa n kyse ihmisistä, heidän psyykkisestä ja fyysisestä terveydestään sekä liiketaludellisista ja yhteiskunnallisista intresseistä. Ihmisten psykssiaalisen terveyden sujeleminen ei le ainastaan lain säätämä velvllisuus vaan myös eettinen kysymys ja siten sa yritysten ssiaalista vastuuta

19 Makr- ja yritystasn vimavarjen humin ttaminen PRIMA:n menettelytavat ja käytännöt edellyttävät resursseja sekä makr- (kansallinen, timialakhtainen) että yritystaslla: keskeisten timijiden (jht ja työntekijät, päättäjät) riittävä tietämys relevantti ja lutettava tiet päätöksenten tueksi tehkkaiden ja käyttäjäystävällisten menetelmien ja työkalujen saatavuus pätevien tukijärjestelmien (asiantuntijat, knsultit, palvelut, tutkimus ja kehittäminen) saatavuus. Olemassa levissa vimavarissa n suuria erja EU maiden välillä. Maissa, jissa n saatavilla vain rajatusti vimavarja, vi vimavarjen rajallisuus vähentää merkittävästi PRIMA prsessin nnistumista. Ongelmat liittyvät sekä tiedstamisen puutteisiin että psykssiaalisten riskien työntekijöiden terveydelle ja rganisaatin timivuudelle aiheuttamien vaikutusten rajattuun arviintiin

20 04 PRIMA-EF vaiheet Riskien arviinti Riskien arviinti n keskeinen sa riskien hallinnan prsessia. Eurpan neuvst määrittelee riskien arviinnin seuraavasti: "systemaattinen tehtävästä työstä suritettu selvitys, jnka tarkituksena n selvittää, mikä visi aiheuttaa vahinka tai haittaa, vitaisiink nämä kurmitustekijät pistaa, ja mikäli se ei le mahdllista, mitä estäviä tai sujaavia järjestelyjä n tai pitäisi lla käytössä riskien hallitsemiseksi" (EC 1996). Riskien arviinti tuttaa tieta ngelman lunteesta ja sen vakavuudesta, psykssiaalisista kurmitustekijöistä ja siitä, miten ne saattavat vaikuttaa niille altistuneiden työntekijöiden terveyteen ja rganisaatin timivuuteen (kuten pissalihin, rganisaatin situtumiseen, työtyytyväisyyteen, aikmukseen jatkaa työssä, tuttavuuteen). Hyvin tteutettu riskien arviinti ei vain tu esiin haasteita työympäristössä ja työlissa vaan myös myönteisiä pulia, jita tulisi edistää ja vahvistaa. Riskien arviinnin tavitteena n tuttaa tieta, hjata ja tukea sitä seuraavaa riskien vähentämistä: se ei le tavite sinänsä. Riskien arviinnin tulisi: perustua tietn, jka n kerätty erilaisilla menetelmillä kuten kyselyillä, yksilö- ja ryhmäkeskusteluilla ja/tai havainnintimenetelmillä ttaa humin sekä asiiden mnimutisuus ja laajempi kknaisuus, kuten kyseisen timialan minaispiirteet ja ssieknmiset ja kulttuuriset vaihtelut jäsenmaiden välillä tunnistaa ja hyödyntää työntekijöiden maa työtään kskeva tiet ja asiantuntemus käsitellä tieta ryhmätaslla (yksittäisten työhön liittyvien näkemysten kirjaamisen sijaan) ja mitata työlihin liittyvien asiantuntija-arviiden yksimielisyyttä

21 Riskien arviinti yhdistää kaksi tekijää, jtka mahdllistavat tdennäköisten riskitekijöiden tunnistamisen. Ensinnäkin, se vaatii psykssiaalisten kurmitustekijöiden tunnistamista. Tiseksi, tiet psykssiaalisten kurmitustekijöiden mahdllisista haittavaikutuksista kerätään sekä riskien arviinnista että muista rganisaatissa saatavilla levista tietlähteistä, kuten tiedista sairauspissalista ja työterveydellisestä neuvnnasta. Tätä tieta käytetään määrittelemään, mitkä psykssiaaliset kurmitustekijät tdellisuudessa vaikuttavat niille altistuneiden tai työyhteisön terveyteen. Tarvittavat jhtpäätökset tehdään jk päättelemällä tai käyttämällä yksinkertaisia tilastllisia menetelmiä ja täydentämällä niitä esimerkiksi tiedilla väkivaltatapahtumien määrästä. Useimmat rganisaatit, erityisesti pienemmät, käyttävät ensiksi mainittua tapaa. Kkamalla yhteen tiet psykssiaalisista kurmitustekijöistä ja niiden mahdllisista terveysvaikutuksista mahdllistuu tdennäköisten riskitekijöiden tunnistaminen. Nämä riskitekijät vidaan pririsida sen mukaan millainen n kurmitustekijän lunne tai haitta, jnka se vi aiheuttaa, riskin ja haitan välisen suhteen vikmakkuus, tai ryhmän kk, jhn se vaikuttaa. Kuten aikaisemmin n j mainittu, PRIMA-EF:ssä psykssiaalisiin riskeihin kuuluu myös kaikenlainen väkivalta, kiusaaminen ja häirintä työssä. Asiakasväkivallan riskien arviinnissa tulee ttaa humin fyysinen työympäristö, kuten työympäristön suunnittelu ja lemassa levat turvalaitteet ja -välineet. Kuten myös j n mainittu, myös kiusaamis- ja häirintätilanteiden syntyyn ja etenemiseen liittyvien syiden mnimutisuus tulee ttaa humin. Olemassa levien käytäntöjen ja saatavilla levan tuen arviinti Ennen kuin timenpiteitä n mielekästä suunnitella, n tarpeen analysida mitä timintatapja n j lemassa psykssiaalisten kurmitustekijöiden ja niiden yksilölle tai rganisaatille aiheuttamien vaikutusten käsittelyyn. Tämä analyysi vaatii lemassa levien jhtamiskäytäntöjen ja työntekijöille tarjlla levan tuen auditintia (katsaus, analyysi, kriittinen arviinti). Tämä tarkittaa psykssiaalisten kurmitustekijöiden, työperäisen stressin ja muiden terveydellisten seurausten hallintaan lemassa levien hankkeiden kartitusta. Myös altistuneille työntekijöille tarjlla levat, heidän selviytymistään auttavat tuen mudt, n selvitettävä. Auditinnista saatava tiet yhdessä riskien arviinnin kanssa auttavat mudstamaan käsityksen jäljelle jäävistä riskeistä (mm. psykssiaalisiin kurmitustekijöihin liittyvät riskit, jtka eivät le rganisaatin hallinnassa sillä hetkellä). Kaiken tämän tiedn phjalta tehdään tteuttamissuunnitelma riskien vähentämiseksi. 10

22 Timintasuunnitelman laatiminen Kun ngelmien lunne ja niiden syyt ymmärretään tarpeeksi hyvin, vidaan rakentaa perusteltu ja tarkituksenmukainen timintasuunnitelma riskien vähentämiseksi (ratkaisut). Timintasuunnitelmassa tdetaan: mikä n timien khde miten timitaan kuka/ketkä timivat (kuka n vastuussa) kenen muun tulisi lla prsessissa mukana millaisella aikataululla timitaan mitä resursseja tarvitaan tavitteet - mitkä vat dtetut (terveydelliset ja taludelliset) hyödyt kuinka niitä vidaan mitata miten timintasuunnitelman tteutuminen ja sen vaikutukset arviidaan. Ne jtka vat mukana timenpiteiden suunnittelussa, keskustelevat ja tutkivat riskien arviinnin tulksia (mahdllisia riskitekijöitä ja ngelmia, jtka enemmistö henkilökunnasta n tunnistanut) ja parantavat näin edelleen maa käsitystään tunnistetuista ngelmista ja niiden perimmäisistä syistä. Tämä edistää timintasuunnitelman laatimista. Terveys- ja hyvinvintingelmia vidaan ennaltaehkäistä työn suunnitteluun ja kurmitustekijöiden vähentämiseen tähtäävillä interventiilla. Interventit vivat tarjta työntekijöille keinja hallita kurmitustekijöitä niin, että riskit vähenevät, tai hita ja kuntutusta niille, jtka vat j vahingittuneet kurmitustekijöille altistuttuaan. Työjärjestelyjen ja -ympäristön muuttaminen n yksi keskeisemmistä psykssiaalisten riskien hallinnan keinista, kska ne vidaan tteuttaa ennen kuin ngelmia ilmenee. Hyvä työnantaja suunnittelee ja järjestää työlt siten, että tyypilliset psykssiaaliset kurmitustekijät vältetään ja että mahdllisuuksien mukaan ennalta ehkäistään ennakitavissa levat ngelmat. Hyvin suunniteltu työ ja työlt sisältävät selkeät rganisatriset rakenteet ja timintatavat, tarkituksenmukaiset henkilöstövalinnat, kulutuksen ja henkilöstön kehittämisen, selkeät työnkuvat sekä mahdllisuuden ssiaaliseen tukeen työssä

23 Riskien vähentämiseen tähtäävien interventiiden tulisi khdistua ensisijaisesti psykssiaalisten riskejä sisältävien työljen muuttamiseen rganisaatissa tai jssain ryhmässä. Työntekijään khdistuvat timenpiteet vivat täydentää näitä timenpiteitä ja tarjta tärkeää tukea niille työntekijöille, jtka j kärsivät riskitekijöille altistumisen kielteisistä vaikutuksista. Timintasuunnitelman timeenpan Timenpiteiden tteutus n ratkaiseva vaihe riskien vähentämisessä. Riskien vähentämiseen tähtäävä timintasuunnitelma tulee tteuttaa hulellisesti ja hallitusti. Timintasuunnitelman tteutuksen etenemistä tulee seurata järjestelmällisesti, timenpiteet ja eteneminen tulee kirjata ja niistä tulee keskustella, jtta tunnistetaan mahdllisten krjaavien timenpiteiden tarve. Jhdn ja työntekijöiden sallistuminen timenpiteiden tteuttamiseen n välttämätöntä ja se lisää nnistumisen tdennäköisyyttä (ts. riskien vähenemistä). Timintasuunnitelman tteutumisen arviinti Timintasuunnitelma ja sen timeenpan n aina arviitava, jtta tiedetään, miten hyvin ja miltä sin se n nnistunut. Sekä timeenpanprsessi että sen lpputulkset tulee arviida. Arviinnissa tulee kerätä useammanlaita tieta ja useista näkökulmista (esim. henkilöstö, jht, sidsryhmät). Arviinnin tulisi tuda esiin sekä timintasuunnitelman että sen timeenpann vahvuudet ja heikkudet. Saatua tieta tulee käsitellä ppimisen, ei nnistumisen tai epännistumisen, kehumisen tai syyttämisen näkökulmasta. Arviinnin tulisi tuttaa tieta alkuperäisen ngelman ja kk riskien hallintaprsessin uudelleen arviintiin sekä tarjta tieta tulksista. Arviinti ei ainastaan kerr kuinka hyvin jkin n timinut psykssiaalisten kurmitustekijöiden ja niihin liittyvien haittjen vähentämiseksi, vaan se myös mahdllistaa kk tilanteen uudelleen arviinnin ja tarjaa näin perustan rganisatriselle ppimiselle. Phjimmiltaan se vakiinnuttaa jatkuvan kehittämisprsessin, jka tulisi tistaa säännöllisin väkiajin. Opitut asiat tulee tdeta selkeästi

24 Organisaatin ppiminen Organisaatin tulisi käyttää arviintia jatkuvaan kehittämistyöhön. Sitä tulisi käyttää myös sellaisten pittujen asiiden jakamisen (keskustelun ja tulkinnan) lähtökhtana, jtka auttavat tulevaisuuden riskien hallinnassa samin kuin työrganisaatiiden ja työpaikkjen (uudelleen)rganisinnissa sana nrmaalia työyhteisön kehittämisprsessia. Olennaista n, että kehittämistyötä tehdään pitkällä aikajänteellä. Prsessissa pitusta tulee keskustalla ja ngelmat tulee tarpeen vaatiessa määritellä uudelleen sana työpaikan ssiaalista vurpuhelua. Prsessissa pituista asiista tulee tiedttaa rganisaatissa myös laajemmin. Lisäksi pittua tulee käyttää hyväksi riskien hallintaprsessin "seuraavalla kierrksella". PRIMA -prsessin tulkset Riskien hallintaprsessin tulkset vat perusta jatkuvalle riskien arviinnille. Terve rganisaati määritellään rganisaatiksi, jnka arvt ja timintatavat edistävät sekä työntekijöiden terveyttä ja hyvinvintia että rganisaatin tuttavuutta ja timivuutta Psykssiaalisten riskien ja työyhteisön terveyden hallinta n myös yrityksen yrityskuvasta hulehtimista. PRIMA vi: vähentää pissaljen tai virheiden ja työtapaturmien aiheuttamia kustannuksia ja lisätä siten tuttavuutta vähentää sairauskuluja ja niihin liittyviä vakuutusmaksuja ja maksuvelvitteita parantaa työprsesseja ja tiednvälitystä sekä edistää työn tehkkuutta 01 13

25 lisätä rganisaatin hukuttelevuutta hyvänä työnantajana, jta työntekijät ja asiakkaat arvstavat kehittää innvatiivista, vastuullista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa yrityskulttuuria edistää terveyttä ja hyvinvintia yrityksessä ja laajemmin yhteiskunnassa. Psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvät hyvät käytännöt heijastavat phjimmiltaan hyviä käytäntöjä rganisaatin jhtamisessa, ppimisessa ja kehittämisessä, ssiaalisessa vastuullisuudessa sekä työelämän laadun parantamisessa

26 05 PRIMA-EF indikaattrimalli Kehitettäessä kknaisvaltaista indikaattrimallia psykssiaalisten riskien seurantaan tulee ttaa humin useita tekijöitä. Indikaattrimallin tulisi: tunnistaa indikaattrit altistumiselle (esim. psykssiaaliset riskitekijät), seurauksille ja ennaltaehkäiseville timille tai interventiille havainnllistaa psykssiaalisten riskien hallinnan syklinen prsessi khdistua klmelle vaikutustaslle: yksilötas, rganisaatitas ja yhteiskunnallinen/ timiala- tai kansallinen tas. PRIMA-EF indikaattrimalli (kuva 2) täyttää nämä klme vaatimusta. Yhteiskunnalliset tekijät Yhteiskunnalliset vaikutukset Organisatriset tekijät (sis. PSR) TYÖPERÄINEN STRESSI Organisaatitasn vaikutukset Yksilölliset, työhön liittyvät tekijät (sis. PSR) Yksilölliset minaisuudet Yksilölliset vaikutukset Preventiivinen timinta ja interventit Kuva 2. Psykssiaalisten riskien indikaattrimalli yhdistettynä preventiivisiin (ennaltaehkäiseviin) timiin ja interventiihin (PSR = psykssiaaliset riskit) 01 15

27 Psykssiaalisia riskejä mudstavat rganisatriset tekijät, kuten tukea antavien ssiaalisten suhteiden puute, työn epävarmuus tai yrityskulttuuri. Kuitenkin myös yhteiskunnallisilla tai timialakhtaisilla tekijöillä, kuten kilpailuilmapiirillä tai taludellisella lamalla, vi lla psykssiaalisia riskejä työssä lisäävä vaikutus. Altistuminen psykssiaalisille riskeille työssä vi jhtaa työperäiseen stressiin, jllin ihminen tuntee itsensä usein kireäksi ja hulestuneeksi, tavallista vähemmän valppaaksi ja tavallista tehttmammaksi. Työpaikalla ja rganisaatissa levista vimavarista, kuten työtveri- tai esimiestuki, riippuen psykssiaalisilla riskeillä ja työperäisellä stressillä vi lla kielteisiä seurauksia, kuten kielteiset terveysvaikutukset, khnnut työtapaturmariski ja heikentynyt suriutumiskyky, jtka vivat lpulta jhtaa työntekijän ajautumiseen uls työelämästä. Näillä seurauksilla n vaikutuksia sekä yksilö- että rganisaatitaslla, mutta myös timiala- ja kansallisella taslla. Sen sijaan työ, jssa työntekijä vi käyttää mnipulisesti taitjaan ja hänellä n paljn yksilöllisiä mahdllisuuksia vaikuttaa työhönsä ja jssa työyhteisöstä saa vimavarja, kuten ssiaalista tukea, vi edistää työntekijöiden hyvinvintia, terveyttä ja tehkkuutta sekä rganisaatin tuttavuutta ja kasvua. Työhön liittyvien psykssiaalisten riskien ja niiden kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi työpaikalla tulee tteuttaa ennaltaehkäiseviä timia ja interventiita. Ne tulee khdistaa ensisijaisesti tilanteen syihin työpaikka- ja rganisaatitaslla. Niitä täydentävät yksittäisiin työntekijöihin, heidän taitihinsa, kykyihinsä ja vimavarihinsa khdistuvat timet. Ennaltaehkäiseviin timiin vi kuulua myös rakenteellisia järjestelyjä, kuten menettelytapjen käyttöön ttaminen tai psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvien kysymysten integrinti saksi liiketiminnan järjestelmiä ja rakenteita. Indikaattrimittarit Psykssiaalisten riskien hallinnan indikaattreiden mittaamiseen n saatavilla useita menetelmiä. Indikaattrit vidaan muuntaa kysymyksiksi tai tarkistuslistan khdiksi käytettäviksi suullisesti tai kirjallisesti jk tavallisen kyselylmakkeen, internetphjaisen kyselyn tai tarkistuslistan mudssa. Internetphjaisia kyselyitä käytetään yhä enemmän. Näihin kyselyihin vastaavat tietyn tyyppiset henkilöt, mikä vi lla ngelma, js edustavuus n tärkeää ja menetelmä n aina tiedn keruun mut. Tarkituksenmukainen mittausmenetelmä riippuu suuresti tavitteesta, asiayhteydestä ja kyselyn aiheesta. Suuret rganisaatit vivat hyödyntää kyselylmakkeita ja internetphjaisia kyselyjä, kun taas tarkistuslistat vivat lla spivampia pienissä ja keskisuurissa (pk) yrityksissä

28 Seuraavissa taulukissa esitellään yhteenvet altistumiseen, seurauksiin ja ennaltaehkäiseviin timiin liittyvistä indikaattreista. On syytä ttaa humin, että vaikka väkivalta ja työpaikkakiusaaminen esitetään työhön liittyvinä tekijöinä, ne vat mnitahisia ilmiöitä ja, jtta niitä vidaan hallita tehkkaasta, tulee niitä käsitellä myös seuraamuksena hunista tai epätyydyttävistä työlista

29 PSYKOSOSIAALISTEN RISKIEN HALLINNAN INDIKAATTOREITA Altistuminen (sisältäen psykssiaaliset riskit) Menettelytavat / välineet/keint Organisaatikulttuuri Työmarkkinasuhteet Työehdt Organisaatin / työn suunnittelu Työn laatu Organisatriset tekijät Mahdllisuudet työn ja perhe-elämän yhteensvittamisen ptimimiseksi Henkilöstöhallint Työturvallisuus- ja -terveysplitiikka Yrityksen yhteiskunnallinen vastuu suhteessa psykssiaalisten riskien hallintaan Liiketimintastrategia Avin / luttamukseen perustuva suhde jhdn ja työntekijöiden välillä Tiedn saanti jhdlta / palaute Tiednkulku (alhaalta ylös ja ylhäältä alas) Organisatrinen ikeudenmukaisuus Yhteistyötimikuntien lemassal/ työntekijöiden edustajat Ammattiliittjen jäsenyys Työehtspimukset Spimus Palkka Työhistria Työhön liittyvät tekijät Työkiert / ristiinkulutus Tiimityö Mnitaitisuus Työn vaatimukset Itsenäisyys /liikkumavara työtä kskevissa päätöksissä Työn varmuus Ssiaalinen tuki ja knfliktit Väkivalta, häirintä, kiusaaminen Syrjintä Työaika Kta työskentely, etätyö 02 18

30 Terveydelliset seuraukset Työtyytyväisyyteen liittyvät seuraukset Pissalt, presenteismi Taludelliset kustannukset Työkyky Seuraukset Työtapaturmat Terveysngelmat Fyysinen terveys Henkinen terveys Työtyytyväisyys Vaihtuvuus Sairauslmat Pissaljen syyt Työssäl sairaana / presenteismi Tapaturmien ja pissaljen taludelliset kustannukset Surituskyky / tuttavuus Oman terveyden ja työkyvyn arviinti Arviinnit Timenpiteet Evaluinti Taludelliset vaikutukset Työntekijöiden sallistuminen Ennaltaehkäisevät timet/interventit Riskien arviinti Paikallaln, työtapaturmien ja sairauksien rekisteröinti/ ilmittaminen Työtapaturmien ym. syiden tutkiminen Tavitteena vähentää psykssiaalisia riskejä lisätä itsenäisyyttä, työn hallintaa ja rganisatrisia vimavarja parantaa selviytymiskeinja, tarjta tieta ja kulutusta työhön paluu timeen ryhtymisen esteet / edistäjät Menettelytapjen / välineiden käyttö Timenpiteiden tehkkuus Timenpiteiden tteuttamisprsessin arviinti Tapaturmien ja pissaljen taludelliset vaikutukset Riskien arviinti Timintasuunnitelman laatiminen ja tteuttaminen 01 19

31 06 Ssiaalinen vurpuhelu: Keskeisten sidsryhmien ja työntekijöiden sallistuminen Psykssiaalisten riskien hallinnan eteenpäinmen työpaikilla n riippuvainen useista tilannetekijöistä ja sitä tulee tarkastella laajasta sekä siihen liittyvät menettelytavat että työelämäsuhteet humin ttavasta näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti tämä kuvastuu ILO:n "kelp työ" -käsitteen (decent wrk) määrittelyssä (ILO; Yksi neljästä kelp työn strategisesta tavitteesta käsittelee ssiaalista vurpuhelua (dialgia) ja klmikantaisuutta ja näin painttaa työntekijöiden edustuksen tärkeyttä ja sidsryhmien vurpuhelua. Ssiaalinen vurpuhelu rauhanmaisena tapana selvittää knflikteja ja tasapainttaa etuja eri sapulten välillä n - Eurpan Uninissa - keskeinen eurppalaisen yhteiskuntamallin satekijä. Se kstuu työmarkkinasapulten (työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) tteuttamista keskusteluista, knsultaatiista, neuvtteluista ja yhteisistä timista. Yritystaslla ssiaalinen vurpuhelu tteutuu työnantajan, työntekijöiden ja heidän edustajiensa välillä. Ssiaalisen vurpuhelun tulksena Eurpan taslla n slmittu kaksi puitespimusta psykssiaalisten riskien käsittelyyn: puitespimus työperäisestä stressistä (2004) ja puitespimus häirinnästä ja väkivallasta työssä (2007). Niiden tavitteena n lisätä työnantajien, työntekijöiden ja heidän edustajiensa tietisuutta näistä asiista ja tarjta viitekehys ngelmien tunnistamiseen ja niiden käsittelyyn yleisen riskien hallinnan kautta tai erityisin menettelyin. Kansallisella taslla ssiaalipartnerit situtuvat timeenpanemaan spimukset jäsenrganisaatiidensa kautta. Timeenpann tulkset riippuvat suuresti työmarkkinasuhteiden laadusta kansallisella, timiala ja yritystaslla, erityisesti ssiaalipartnereiden kyvystä ja halusta neuvtella asiista tasavertaisina, saavuttaa yksimielisyys keskeisistä asiista ja löytää innvatiivisia ratkaisuja. Tässä kaikkia kskettavassa puitespimuksessa ssiaalinen vurpuhelu n ensiarvisen tärkeää työssä psykssiaalisten riskien vähentämiseksi työpaikilla. Työsujelu- ja yhteistyö (yt) -timikunnilla ja muilla vastaavilla edustuksellisilla elimillä n keskeinen rli. Pienemmissä yrityksissä, jissa mudllinen työntekijöiden edustus vi puuttua, vurpuhelu tapahtuu suremmin työntekijöiden kanssa. Kuten aiemmin j pain

32 tettiin, vurpuhelun tulisi tapahtua kaikissa psykssiaalisten riskien hallinnan vaiheissa. Sekä työnantajalla että työntekijöillä n mat erityiset vastuunsa ja rlinsa. Esimerkiksi, työnantajien tulisi situtua timeenpanemaan riskien arviinnin susitukset tai varmistaa ettei kiusaamista tai häirintää suvaita. Työntekijöiden tulisi ttaa esille hulenaiheet ja hyväksyä mahdllisuudet kulutukseen tai neuvntaan, kun niitä susitellaan. Työntekijöiden edustajilla tulee lla mahdllisuus neuvtella työntekijöiden kanssa ja heidän tulisi lla mukana riskien arviintiprsessissa. Nämä vastuut ja rlit vidaan myös määritellä rganisaatin psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvissä menettelytavissa (kats liitteet II ja III). Seuraavassa taulukssa esitellään jitain psykssiaalisten riskien hallintaan liittyvän nnistuneen vurpuhelun edellytyksistä. Nämä vat lennaisia sekä kansallisella että yritystaslla. Jtta ssiaalinen vurpuhelu lisi tulksellista, ssiaalipartnereiden näkökannista psykssiaalisiin riskeihin ja niiden hallintaan täytyy keskustella niin, että saavutetaan yksimielisyys asian ymmärtämisen, lähestymistapjen ja tavitteiden suhteen. Tietisuuden lisääminen psykssiaalista riskeistä kulutuksen avulla vi lla tärkeää

33 Ohjeita ssiaaliseen vurpuheluun: psykssiaalisten riskien hallinnan menestystekijöitä Alue Yleinen ssiaalisen vurpuhelun prsessi Indikaattrit ja menestystekijät Yhdistymisen vapaus ja työntekijöiden ikeudet järjestäytyä ja neuvtella kllektiivisesti sekä riittävät rakenteet ssiaaliselle vurpuhelulle kansallisella, timiala ja yritystaslla esim. ssiaalipartereiden järjestäytyminen, työntekijöiden edustus ja työntekijöiden sallistuminen. Yhteisen ngelmanratkaisun perinteet ja yhteistyön rutiinit ssiaalipartereiden välillä. Pystyvyyttä parantavat timet, js rakenteet vat heikt; ssiaalisen vurpuhelun rakenteiden kehittyminen ja paraneminen tarvitsee aikaa kehittymiseen jatkuvassa ppimisprsessissa. Keskinäisen luttamuksen ja arvstuksen ilmapiirin rakentaminen ssiaaliparteneiden välille, esim. vurpuhelun alittaminen vähemmän kiistanalaisilla asiilla. Avun saatavuus knfliktien selvittämiseen ssiaaliparteneiden välillä, esim. svittelumekanismit. Yksimielisyys timeenpann tavista; ssiaalipartereiden tulee varmistaa, että ssiaalisen vurpuhelun tulksena ryhdytään timenpiteisiin. Ssiaalinen vurpuhelu psykssiaalisten riskien hallinnasta Osapulten välillä riskien havaitsemisessa ja lennaisten ngelmien tiedstamisessa levien erjen humin ttaminen. Yhteisen kielen löytäminen ssiaalipartnereiden kesken ja heidän välillään eri kysymyksissä, esim. spiminen keskeisten ilmiöiden määrittelystä. Määritellyt lähestymistavat työperäisen stressin ja työväkivallan, häirinnän ja kiusaamisen käsittelyyn. Timenpiteiden paradksaalisilta näyttävien vaikutusten humin ttaminen (erityisesti timiala tai yritystaslla), esim. tietisuuden lisääminen väkivallasta ja kiusaamisesta vi jhtaa valitusten lisääntymiseen. Sukupuleen liittyvien kysymysten liittäminen ssiaaliseen vurpuheluun erityisesti työväkivallan sekä häirinnän ja kiusaamisen salta

34 07 Lähestymistapja työperäisen stressin ehkäisyyn ja hallintaan Työperäistä stressiä kskevan puitespimuksen mukaan työperäisestä stressistä puhutaan kun työympäristön vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä (tai hallita niitä). Työperäinen stressi n yleisimpiä työntekijöiden ilmittamia sairauden syitä (Eurpan elin- ja työljen kehittämissäätiö, 2007), ja se kskettaa yli 40 miljnaa ihmistä Eurpan Uninin alueella. On arviitu, että työperäinen stressi maksaa Eurpalle 3-4 % BKT:sta. Kuten aiemmin n j paintettu, PRIMA:n päätavite n riskien vähentäminen ja siten työperäisen stressin ennaltaehkäisy tarkituksenmukaisten interventiiden avulla. Tieteellisessä kirjallisuudessa n määritelty klmen tasisia lähestymistapja työperäisen stressin hallintaan: primaari, sekundaari ja tertiääri -tast. Primaaritasn timenpiteillä työperäistä stressiä pyritään vähentämään muuttamalla työn rganisintiin ja jhtamiseen liittyviä tekijöitä. Tällaisia timenpiteitä vat esimerkiksi työn uudelleen suunnittelu, tiednkulun rakenteiden kehittäminen ja palkitsemiskäytäntöjen arviinti. Sekundaari taslla lisätään yksilöllisiä stressinhallintakeinja kulutuksen avulla. Esimerkkejä tällaisesta kulutuksesta vat rentutusharjitukset ja työajan hallinnan kulutus. Tertiääri tasn timenpitein vähennetään työperäisen stressin vaikutuksia työntekijöiden terveyteen kehittämällä kuntutuspalveluita, työhön paluun järjestelmiä sekä työterveyspalveluita. Esimerkkejä tällaisista timenpiteistä vat luttamuksellisen neuvnnan tarjaminen työntekijöille sekä kgnitiivinen käyttäytymisterapia. Työstressin ennaltaehkäisy ja hallinta: Hyvät käytännöt PRIMA-EF määrittelee keskeiset, eurppalaista lähestymistapaa kuvastavat, lähtökhdat ja hyvien käytäntöjen periaatteet työperäisen stressin ennaltaehkäisemiseen ja hallin

35 taan. Nämä hyvien käytäntöjen periaatteet liittyvät työperäisen stressin hallintaan tähtäävien interventiiden sisältöön, tteutukseen ja arviintiin. Interventin sisältö: tärkeimmän sat Sisällön (timenpiteet, työkalut ja tteutus) tulee phjata sellaisiin näyttöön perustuviin käytäntöihin, jtka perustuvat lutettavaan tieteelliseen teriaan. Työntekijöiden terveyteen ja hyvinvintiin työympäristössä khdistuvat psykssiaaliset riskit tulisi tunnistaa kunnllisen riskien arviinnin avulla. Interventin sat ja käytettävät työkalut tulee svittaa kyseessä levalle ammattialalle ja niiden tulee vastata kyseisen rganisaatin tarpeisiin. Interventi tulisi suunnitella tteutettavaksi systemaattisesti ja askel askeleelta eteneväksi asettamalla ja määrittämällä sille selkeät tavitteet, päämäärät ja tteutusstrategiat

36 Interventin nnistunut tteuttaminen Tietisuuden lisääminen sekä jhdn ja työntekijöiden kuluttaminen työperäisen stressin aiheuttajista ja seurauksista n lennaista. Jhdn ja työntekijöiden tietja, taitja ja saamista jatkuvaan psykssiaalisten riskien ennalta ehkäisyyn ja hallintaan työpaikalla tulee lisätä kulutuksen avulla. Sekä jhdn että työntekijöiden tulee ymmärtää ja lla yhtä mieltä interventin tavitteista ja sen yleisestä tärkeydestä. Organisaatin kknaisvaltainen tuki ja situtuminen (esim. resurssien varaaminen) sekä jhdn aktiivinen sallistuminen kk interventin ajan - sen suunnitteluun, tteuttamiseen ja arviintiin tulee määrittää. Työntekijöiden tulee sallistua aktiivisesti, ja heidän kanssaan tulee neuvtella interventistrategiaa kehitettäessä. Kaikkien interventiprsessin päätimijiden (esim. työntekijät, jht, työterveyslääkäri ja/tai muut työterveyshulln asiantuntijat, ammattiliitt) välille tulee kehittää jatkuva ja aktiivinen tiedn välittämisen järjestelmä. Interventin arviinti: Interventin vaikutusten tehkkuus ja pysyvyys Interventin tulee rakentaa arviintiprsessi, jka liittyy selkeästi asetettuihin päämääriin, tavitteisiin ja tunnistettuihin ngelmiin. Interventin arviinnissa tulee käyttää useammanlaisia menetelmiä (esim. kyselyt, haastattelut tai ryhmäkeskustelut); käytettävät menetelmät riippuvat yrityksen ksta ja käytettävissä levista resursseista. Interventin vaikutusta ja kknaistehkkuutta sekä työntekijöiden hyvinvinnin että rganisaatin kannalta (esim. kustannustehkkuuteen, tuttavuuteen, pissalihin) tulee arviida järjestelmällisesti useaan tteeseen sekä heti interventin jälkeen että pidemmällä aikavälillä

37 Myös interventin tteuttamisprsessin laatua ja tehkkuutta tulee arviida järjestelmällisesti. Interventin vaikutusta eri ryhmiin rganisaatissa (esim. työkhteen, sastn, sukupulen mukaan jateltuihin) tulisi arviida sen mahdllisten erilaisten vaikutusten tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi. Ohjeita menettelytapjen (yrityksen plitiikka) laatimiseen psykssiaalisten riskien hallintaan ja työperäisen stressin ennalta ehkäisemiseen n esitetty liitteessä II. Esimerkkejä nnistuneista interventiista työperäisen stressin ennaltaehkäisemiseen ja hallintaan löytyy PRIMA-EF internet sivuilta sitteesta:

38 08 Työpaikkaväkivallan ja kiusaaminen ennaltaehkäisy Työpaikkakiusaaminen määritellään useimmin tilanteeksi, jssa ihminen jutuu tistuvan ja pitkään jatkuvan kielteisen, vihamielisen tai aggressiivisen käyttäytymisen khteeksi. Kiusaaminen n etenevä prsessi, jnka kuluessa khteeksi jutunut ajautuu pulustuskyvyttömään tilanteeseen. Vaikka termiä kiusaaminen käytetään kuvaamaan tilanteita työyhteisön sisällä, myös jatkuva kielteinen käyttäytyminen asiakkaiden tahlta vi mudstua häirinnäksi ja kiusaamiseksi. Asiakasväkivallasta puhutaan kun väkivaltaa khdistava henkilö n asiakas, ptilas, ppilas tai jku muu vastaava. Asiakasväkivalta vi lla lunteeltaan uhkailua tai fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Neljännen Eurpan työltutkimuksen (2007) mukaan fyysisellä väkivallalla uhkaamisen khteeksi li jutunut 6 % työvimasta, 4 % li khdannut fyysistä väkivaltaa ja 5 % kiusaamista ja/tai häirintää työssä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Sekä uhkailun ja väkivallan että kiusaamisen riski li suurin terveydenhullssa, julkishallinnssa ja maanpulustuksessa. Riski li keskimääräistä suurempi myös kuljetus- ja viestintätyössä, htelli- ja ravintlatyössä sekä petustyössä. Työhön liittyvä väkivalta n tärkeä työterveys ja työturvallisuus kysymys, mutta se n myös eettinen kysymys ja siitä näkökulmasta merkityksellinen myös kaikessa palvelu/ptilastyössä. Myös työhön liittyvän väkivallan salta interventiiden lähestymistavat vidaan lukitella primaari-, sekundaari- ja tertiääritasn timenpiteisiin. Primaari tasn timenpiteet vat ennakivia. Niiden tavitteena n vähentää kiusaamisen ja väkivallan riskejä työssä. Tällaisia ennaltaehkäiseviä timia vat esimerkiksi kiusaamisen vastaiset menettelytavat ja timintamallit, väkivaltatilanteiden rekisteröinti, väkivallan riskien vähentäminen ja työympäristön uudelleen suunnittelu. Sekundaari tasn timenpiteillä lisätään työntekijöiden yksilöllisiä resursseja. Väkivalta- ja kiusaamisinterventiihin vi kuulua esimerkiksi kulutusta, henkilöstökyselyitä sekä knflikti tai kiusaamistilanteiden selvittelyä. Tertiääri tasn timenpiteiden tavitteena n vähentää ja parantaa kiusaamisen ja väkivallan aiheuttamia vauriita. Timenpiteitä vat esimerkiksi rganisaatitasn spimukset sekä jälkihit-hjelmat, neuvnta ja terapia

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen:

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <TEEMAN NIMI> INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Suunnitelma Otsikk INSPIREn määrittelyjen mukaisen tiettutteen mudstaminen: Päivämäärä Aihe/alue Tiettutteet

Lisätiedot

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella

EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS. Kehittämisprojektin toiminta vuonna 2010. Toteutettu Työsuojelurahaston tuella EKOKEM 1 TAPANA TURVALLISUUS Kehittämisprjektin timinta vunna 2010 Tteutettu Työsujelurahastn tuella 1 EKOKEM 2 Alkusanat Tapana turvallisuus prjekti n jatka turvallisuusjhtamisen arviintiprjektille, jka

Lisätiedot

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa

Maaret Botska. Asiakirjahallinto ja asiakirjatiedon turvaaminen kunnallisten organisaatioiden muutostilanteissa Maaret Btska Asiakirjahallint ja asiakirjatiedn turvaaminen kunnallisten rganisaatiiden muutstilanteissa TEKIJÄ Btska Maaret 1. pains ISBN 978-952-213-879-8 (pdf) Sumen Kuntaliitt Helsinki 2012 Sumen Kuntaliitt

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Hittieteen laits VALINTAKOE 15.5.2013, Kysymykset ja arviintikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedn kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Erikssn K, Isla A, Kyngäs H,

Lisätiedot

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN

KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN KOULU: Espn kristillinen kulu KOULUN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN LAADINTA JA HYVÄKSYMINEN Espn kaupungissa n käytössä yhteinen phja ppilashultsuunnitelmalle, jta Espn kristillinen kulu n täydentänyt kulun

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016

NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 NURMEKSEN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 2014 2016 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 3 2. OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA OPPILASHUOLTOPALVELUT 3 3. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO... 7 3.1. Oppilashultryhmät.

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10.

AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017. Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista. (v 0.7 2.10. 15.10.2014 AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN TIEKARTTA 2014-2017 Tutkimuksen avimuudella yllättäviä löytöjä ja luvaa ivaltamista (v 0.7 2.10.2014) Hum! Oikeuksien hallinnan työryhmän kmmentit lisätään asiantuntijaryhmän/strategiaryhmän

Lisätiedot

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto

Sopimus asiakas- ja potilastietojärjestelmästä Liite 3 Käyttöönotto Spimus asiakas- ja ptilastietjärjestelmästä Liite 3 Käyttööntt 21.11.2016 1(5) Sisällysluettel 1. Jhdant... 2 2. Tavitteet... 2 3. Organisaati ja hallintmalli...2 4. Lpputulkset, situs, aikataulu, vastuut...2

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

Henkilöstön työsuhteen tehokas hallinta vt. Toimitusjohtaja Marita Lehikoinen, FCG Kuntarekry Oy Page 1

Henkilöstön työsuhteen tehokas hallinta vt. Toimitusjohtaja Marita Lehikoinen, FCG Kuntarekry Oy Page 1 Henkilöstön työsuhteen tehkas hallinta vt. Timitusjhtaja Marita Lehikinen, FCG Kuntarekry Oy 21.9.2016 Page 1 Tarjamme rganisaatin HR-timinnlle, jhdlle, esimiehille ja henkilöstölle palveluita, jiden avulla

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta.

Profiloitumistoimi on se toimi, jolla yliopisto aikoo kehittää valittua profiloitumisaluetta. LUONNOS 22.8 2016 1 (5) YLIOPISTOJEN PROFILOITUMISEN VAHVISTAMINEN KILPAILLULLA RAHOITUKSELLA MARRASKUUN 2016 (PROFI 3) HAUN HAKUILMOITUS Haku n auki verkkasiinnissa 26.10. 16.11.2016. Rahitus tteutuu

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET

LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET LUK -TUTKIELMAN KIRJOITUSOHJEET Tekijän nimi LuK -tutkielma Ympäristötiede Kupin ylipist, ympäristötieteen laits Helmikuu 2007 2 Kupin ylipist ympäristötieteen laits LuK -tutkielma KUOPION YLIOPISTO, Lunnntieteiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste

Lahden seudun joukkoliikenteen rekisteriseloste Lahden seudun jukkliikenteen rekisteriselste 22.9.2015 Lahden seudun jukkliikenneviranmainen Rekisteriselste, laatimispäivä 30.7.2014 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lahden

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri

3. Rekisterin nimi Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteen matkakorttijärjestelmän asiakasrekisteri Rekisteriselste, laatimispäivä 8.6.2015 Henkilötietlaki (523/1999) 10 1. Rekisterinpitäjä Yhteystiedt Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupunki, Tekninen timi, kadut ja ympäristö Villimiehenkatu 1

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen

Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Koonnut Anne Miettinen Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyöt 25.9.2013/ Knnut Anne Miettinen Tampereella 25.9.2013 järjestetyn Älykäs kaupunki työpajan ryhmätyössä visiitiin älykästä kaupunkia erityisesti eri ikäryhmien ja yritysten

Lisätiedot

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016

KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,

Lisätiedot

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja

Palvelujen tuotteistamisen käsikirja Tutanttaluden laits Palvelujen tutteistamisen käsikirja Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen Tiina Tuminen, Katriina Järvi, Mikk H. Lehtnen, Jesse Valtanen, Miia Martinsu TIEDE + TEKNOLOGIA

Lisätiedot

Ministerineuvoston selonteko opetusministerien (MR-U) vuosia 2008 2010 koskevan koulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä

Ministerineuvoston selonteko opetusministerien (MR-U) vuosia 2008 2010 koskevan koulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä DOKUMENT 11 Ministerineuvstn selntek petusministerien (MR-U) vusia 2008 2010 kskevan kulutus- ja tutkimusalan strategian tilasta ja etenemisestä Jhdant Opetus- ja tutkimusministerineuvstn (MR-U) kulutus-

Lisätiedot

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA

Kuosmanen, Voitto & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA Kusmanen, Vitt & Takkula, Tuija OPAS KÄYTÄNNÖN OPISKELUN OHJAAJILLE SOSIONO- MIEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOULUTUKSESSA 2 Sisältö 1 JULKAISUN IDEASTA... 3 2 OHJAUSTYÖN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Ohjaamisen

Lisätiedot

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat suuntaviivat urheilun ja aktiivisen vapaa-ajan sektorilla

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat suuntaviivat urheilun ja aktiivisen vapaa-ajan sektorilla Terveyttä ja turvallisuutta kskevat suuntaviivat urheilun ja aktiivisen vapaa-ajan sektrilla Laatinut: Eurpan sektrikhtainen ssiaalisen vurpuhelun kmitea urheilua ja aktiivista vapaa-aikaa varten (Testausvaihe)

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä

Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kehittämispäivä Ryhmäkeskustelujen tiivistelmät 1 June 2016 TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT ryhmä 1. pj. Sari Pietikäinen Avainkysymys: Mihin yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - valmistelutyöryhmä

Kansalaisvaikuttaminen ja demokratia - valmistelutyöryhmä 1 Kansalaisvaikuttaminen ja demkratia - valmistelutyöryhmä KOKOUS 3 Aika: 6.5.2014 kell 17.30 Paikka: Kkemäen kaupungintal / kaupunginhallituksen kkushune Työryhmän jäsenet: Marja Vaitmaa (pj) / Luvia

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Sisäinen turvallisuus Kntilahti 6.5.2013 Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Ville Elnheim Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Maakunnallinen ssiaali- ja terveyspliittinen

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä

Pohjois- ja Itä-Lapin vertaiskonsultaatiohanke: Muistio seminaarista Kemijärvellä Phjis- ja Itä-Lapin vertaisknsultaatihanke: Muisti seminaarista Kemijärvellä Aika: Keskiviikk 26.2.2003 Paikka: Htelli Kemijärvi, Vapaudenkatu 4, kkustilat alakerrassa Osallistujat: Terttu Kivist, Kemijärvi

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1. Myllypuro-Vartiokylän tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki)

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1. Myllypuro-Vartiokylän tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) Lastensujelun kehittämisverkst pääkaupunkiseudulla KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lmake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: Lakisääteinen Lapsikeskeinen Laadukas Myllypur-Vartikylän tiimi (Itäinen perhekeskus,

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet,

Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdollisuudet, 1(7) Digitaaliset palvelut ja vaikuttamismahdllisuudet, 31.5.2016 Suunnittelu ja päätöksentek Ryhmä 1 Ossi Ah Helena Alatarvas Ask Alppi Henry Haglund Eila Henrikssn Maisa Hietikk Sirpa Sulku pj Anja Nr,

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Arvioijana toimiminen

Arvioijana toimiminen Arviijana timiminen Arviinti prsessina Tutkintjen ert arviinnissa Lutettava dkumentinti Arviinti prsessina Ennen tutkinttilaisuutta Arviijien valinta, mahdllinen hyväksyttäminen Arviijien perehdytys Arviijien

Lisätiedot

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee.

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee. 5.7.2013 Medtrnic-viite: FA586 Hyvä Paradigm-insuliinipumpun käyttäjä Tällä kirjeellä ilmitamme, että Medtrnic MiniMed pistaa vapaaehtisesti markkinilta Paradigminsuliinipumpuissamme käytettävien MMT-326A-mallin

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014

VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014 VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI Hämeenlinna / Häme POTKU sahanke 1.11.2012 31.10.2014 Lilli Väisänen Hämeenlinna/ Häme POTKU2- prjektipäällikkö Elkuu 2014 1. Osahankkeen rganisituminen 1. Hankkeen rganisituminen

Lisätiedot

Professori Riitta Ahonen, Tutkija Pirjo Pöllänen, muiden yliopistojen edustajia, opiskelijoiden edustajia

Professori Riitta Ahonen, Tutkija Pirjo Pöllänen, muiden yliopistojen edustajia, opiskelijoiden edustajia Ylipistjen tasa-arvpäivät 17. - 18.4.2012 Itä-Sumen ylipist, Kupin kampus Snellmania, Suuri luentsali Tiistai 17.4.2012 Puheenjhtaja Perttu Vartiainen? 9.00-10.00 Ilmittautuminen ja aamukahvi 10.00-10.15

Lisätiedot

ymmärtää latinan kielen käyttöä ja merkitystä myöhempinä aikoina

ymmärtää latinan kielen käyttöä ja merkitystä myöhempinä aikoina ANTIIKIN KULTTUURI 2015-2017 Antiikin kulttuuri n vapaa sivuaine kaikille ylipistn piskelijiksi hyväksytyillä. Oppiaineessa tutustutaan pääpiirteissään antiikin kulttuurin eri sa-alueisiin. Laajan yleissivistyksen

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit.

Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELU- TERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄI- SEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto

yksilökohtaisena opiskeluhuoltona: opiskeluterveydenhuollon palvelut psykologi- ja kuraattoripalvelut monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 1287/2013 Opiskeluhulta tteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä kk ppilaitsyhteisöä tukevana yhteisöllisenä piskeluhultna yksilökhtaisena piskeluhultna: piskeluterveydenhulln palvelut psyklgi- ja kuraattripalvelut

Lisätiedot

KASVUPALVELU: YKSITYISET PALVELUN TUOTTAJAT VAHVEMMIN MUKAAN ASIAKKAAN HYVÄKSI?

KASVUPALVELU: YKSITYISET PALVELUN TUOTTAJAT VAHVEMMIN MUKAAN ASIAKKAAN HYVÄKSI? KASVUPALVELU: YKSITYISET PALVELUN TUOTTAJAT VAHVEMMIN MUKAAN ASIAKKAAN HYVÄKSI? Sanna Leppänen, timitusjhtaja, Sumen Timitusjhtajakulu Oy 1.11.2016 Sumi 2019 Kasvukipuja / Kasvupalvelu- ja aluekehittämispäivä

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015. Liikkujan polku -verkosto Nurten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen 4.6.2015 Liikkujan plku -verkst Iltapäivän hjelma Kuulumisten vaiht Viestintä aiheen jatka: uudistuneet nurten ja aikuisten harrasteliikunnan

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 3/ (5)

Ohje viranomaisille 3/ (5) Ohje viranmaisille 3/2010 1 (5) Dnr 7043/11.02.04.00.05/2010 Jakelussa mainituille Ulkalueilla järjestettäviä yleisiä tilaisuuksia kskeva tupakintikielt Taustaa Yleiset tilaisuudet Ssiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA

TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA TURVALLISEN OPISKELUYMPÄRISTÖN EDISTÄMINEN JA SORA- LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN KEMI-TORNION AMMATTIKOR- KEAKOULUSSA Ammattikrkeakulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 Sisällysluettel Jhdant... 3 1. Kaikkia

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen KUUMA-seudulle - tapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa

Oleskeluluvan saaneiden kotouttaminen KUUMA-seudulle - tapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa Oleskeluluvan saaneiden ktuttaminen KUUMA-seudulle - tapaaminen Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa 10.5.2016 Mari Karsi, KUUMA-seudun asuntryhmän puheenjhtaja Arja Lima, Järvenpään maahanmuutttyön

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot