Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöalueet kielikylpyopetuksessa luokilla 1 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöalueet kielikylpyopetuksessa luokilla 1 6"

Transkriptio

1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöalueet kielikylpyopetuksessa luokilla 1 6 KOKKOLA KARLEBY

2 ESIPUHE ʺOnhan minulla isänmaa äidinkieli.ʺ Albert Camus Äidinkieli on ajattelun ja ajatusten ilmaisun, tunteiden ilmaisun ja yhteydenpidon väline. Mitä paremmin ihminen hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi hänen on oppia uutta; uusia kieliä ja myös muita kouluaineita. Äidinkieli on myös osa ihmisen persoonallisuutta ja se liittää ihmisen kulttuuriympäristöönsä. Osa jokaisen ihmisen persoonaa on hänen kulttuurinen minänsä. Äidinkieli on ihmiselle sama kuin juuret puulle. Se liittää hänet sukuunsa, heimoonsa, maahansa. Kielen kautta pääsee osalliseksi yhteisön kieleen vuosituhansien aikana varastoituneesta valtavasta tieto ja tunnevarastosta. Kieli välittää perinnettä monella tasolla. Opetussuunnitelman perusteissa (2004) Äidinkieli ja kirjallisuus määritellään tieto, taitoja taideaineeksi, joka saa sisältöaineksensa kieli ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Opetussuunnitelman mukaan oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Hollihaan koulun kielikylpyluokkien äidinkielen ja kirjallisuuden opetus rakentuu Opetussuunnitelman perusteiden (2004) tavoitteille ja sisällöille. Kielikylpyluokkien oppilaista kasvatetaan tasapainoisia kieliyhteisön jäseniä, jotka ovat tietoisia kielestä, kieliyhteisöstä ja omasta itsestään ja mahdollisuuksistaan kielen käyttäjinä ja kieliyhteisön jäseninä. Tasapainoisuus merkitsee luovuuden ja normien, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoa. Kieliyhteisön jäsenyys puolestaan on osallisuutta tietystä kielestä ja kulttuurista. Siihen sisältyvät sekä kirjallisuus, että näyttämöltä esitetty sanataide, samoin kuin kaikki muu julkinen sana painetussa ja sähköisesti välitetyissä muodoissaan. Kielellinen kehitys koskettaa lapsen koko persoonaa, koska kieli kattaa jokaisen inhimillisen vuorovaikutuksen osa alueen. Kieli on yhteydessä yksilön kehitykseen muun muassa älyllisellä, emotionaalisella ja sosiaalisella tasolla. Tämä selittää kielikylpylasten äidinkielen opetukselle asetetun erityisaseman muiden kouluaineiden joukossa. Kouluyhteisössä lapsi voi entisestään monipuolistaa kielellisiä kokemuksiaan. Niiden, ja asiantuntevan ohjauksen varassa, hänen on mahdollista oppia ymmärtämään kielen perusluonnetta ja kielensä ominaislaatua. 2

3 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen opetussuunnitelman sisältöalueet luokille 2006 syntyi Hollihaan koululla syksyllä 2006 ja alkuvuodesta 2007 järjestetyn Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kielikylpyopetuksessa koulutusjakson lopputuloksena. Opetussuunnitelman avaamiseen osallistuivat koulun suomenkieliset opettajat ja työn koonnista vastasivat opettajat Elina Sepponen ja Satu Lundström. Lämmin kiitos taitavalle työryhmälle! Ruotsalolla Merja Meriläinen 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat 5 2 OPPIMISTAVOITTEET JA OPPIMISEN KESKEISET SISÄLLÖT Kielen omaksuminen Oppilaan äidinkieli Koulussa opetettavat oppiaineet: eheyttäminen, vuoroluku ja jaksoluku Eheyttäminen Vuoroluku Jaksoluku 7 3 KIELIKYLPYOPETUKSEN RAKENNE Tuntijako 8 4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeiset sisällöt Esiopetus ja vuosiluokat Kuvaus hyvästä osaamisesta esikoulun päättyessä Keskeisiä arvioitavia asioita 1.-luokan päättyessä Kuvaus hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Keskeisiä arvioitavia asioita 4.-luokan päättyessä Kuvaus hyvästä osaamisesta 6.- luokan jälkeen 17 5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA LUOKILLA Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen teema-alueet kielikylpyopetuksessa Teema 1: Kokonaisteoksen käsittely Teema 2: Saduttamisesta satukirjaan (kirjoittaminen) Teema 3: Sorminukesta elokuvaan (mediakasvatus) Teema 4: Itsensä esittelystä puheen pitämiseen Teema 5: Lukemisen alkeista ymmärtävään lukemiseen. 25 4

5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Kokkolassa tämä ajatus toteutuu sekä englanninkielisenä että ruotsinkielisenä kielikylpyopetuksena. Tässä opetussuunnitelmassa Kokkolan sivistyskeskus määrittelee, mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan kielikylpykielellä. Kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma, joka sisältää sekä kielikylpykielen että äidinkielen ja kirjallisuuden osiot, on laadittu opettajien yhteistyönä. Tavoitteena on, että oppilas oppii vertailemaan kyseisten kielten rakenteita ja käsitteitä. 1.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat Kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu Kokkolan kaupungin suomenkielisen esi ja perusopetuksen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Tähän opetussuunnitelmaan on kirjattu em. opetussuunnitelmasta poikkeavat osiot seuraavasti: kielikylpyopetuksen tavoitteet kielikylpyopetuksen rakenne tuntijako kieliohjelma oppilaan arviointi 5

6 2 OPPIMISTAVOITTEET JA OPPIMISEN KESKEISET SISÄLLÖT 2.1 Kielen omaksuminen Kielikylpyopetuksen keskeisenä tavoitteena on toiminnallinen kielitaito, jolloin oppilaat omaksuvat vierasta kieltä käytännön ja opetettavien aineiden avulla. Kommunikaatiovalmiudet kehittyvät ymmärtämisen, kuuntelun, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen kautta. Eri oppiaineiden oppisisältöjen opiskelu tapahtuu osittain kielikylpykielellä, joten opetuksessa on keskeistä huomioida kielikylpykielen ymmärtämisen karttuminen. Kuvaus kielikylpykielen hyvästä osaamisesta (esiopetus 9. lk) sisältyy opetussuunnitelmaan. 2.2 Oppilaan äidinkieli Esi ja alkuopetuksen aikana ylläpidetään lasten luontaista kosketusta heidän äidinkieleensä ja suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Kielikylpyopettajan ja äidinkielenopettajan yhteistyö alkuopetuksesta lähtien on avainasemassa ohjelman onnistumisen kannalta. Oppilaan äidinkielen kehitys ja kehityksen turvaaminen on kielikylvyn keskeinen lähtökohta. Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittymistä seurataan tarkasti koko perusopetuksen ajan. Kuvaus oppilaan hyvästä äidinkielen osaamisesta sisältyy opetussuunnitelmaan. Päättöarviointi perustuu arvosanan 8 kriteereihin kuten yleisopetuksessakin. Kielikylpyoppilaan äidinkieli voi olla muu kuin koulun opetuskieli, jolloin koulun opetuskielen arviointina voidaan käyttää suomi toisena kielenä arviointikriteerejä. 2.3 Koulussa opetettavat oppiaineet: eheyttäminen, vuoroluku ja jaksoluku Eheyttäminen Esi ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisen tavoitteena on luoda laajoja kokonaisuuksia, jolloin oppilaat saavat riittävän kauan ja monipuolisesti paneutua samaa aihepiiriä käsittelevään sanastoon ja sen käyttöön erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Oppisisältöjen muuttuessa käsitteellisemmäksi yhteisvastuu oppiaineiden tavoitteiden saavuttamisesta jakautuu kielikylpyopettajan ja äidinkielellä opettavan opettajan kesken. 6

7 2.3.2 Vuoroluku Hollihaan koulun kielikylpyopetuksessa luokilla vuoroluku tapahtuu luontevasti teema alueen sisällä niin, että pääosa opetuksesta annetaan kielikylpykielellä ja osa opetuksesta äidinkielellä, jolloin teema alueen käsitteistö otetaan käyttöön molemmilla kielillä. Oppitunneilla sisällöissä edetään opetussuunnitelman mukaisesti eikä päällekkäin tai kertaavaa opetusta tapahdu, mutta koska teema alueen käsitteistöä työstetään molemmilla kielillä, tuetaan sillä oppilaiden oppimista Jaksoluku Jakso opetuksen perusajatuksena on, että luokan kielikylpyoppilaat opiskelevat kahdella kielellä reaalioppiaineet niin, että opetus etenee opetussuunnitelman mukaisesti opetuskielen vaihtuessa 3 4 viikon välein. Jakson vaihtuessa opiskeltu alue kerrataan lyhyesti eri kielellä kuin itse opiskelu on tapahtunut. 7

8 3 KIELIKYLPYOPETUKSEN RAKENNE Kielikylpyopetus Kokkolassa on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus ja osa kaupungin kansainvälisyysstrategiaa. Kielikylpyopetus on vapaaehtoinen opetusmuoto, johon hakeudutaan Kokkolassa esiopetuksen aikana. Esiopetukseen hakeutumisen yhteydessä ei järjestetä pääsykoetta. Kielikylpyopetus rajaa oppilaan mahdollisuuksia pyrkiä muihin peruskoulun aikana tapahtuviin valinnaisopintoihin. 3.1 Tuntijako lk. oppiaineiden välinen tuntijako joustaa kokonaisopetuksen mukaisesti. Opetuskieli saattaa vaihdella 3 6 luokkien taito ja taideaineissa sekä ympäristö ja luonnontiedossa, biologiassa, maantiedossa, fysiikassa ja kemiassa johtuen vuoro ja jaksoluvusta kielikylpluokkien osalta tuntijaossa osoitetaan kielikylpykielen opetuksen tuntimäärät kyseisillä luokka asteilla. Ruotsinkielisillä kielikylpyoppilailla valinnaisuutta on kavennettu luokilla. Tällä toimenpiteellä taataan myös kielikylpyoppilaille riittävä A2 kieln tuntimäärä. Muissa oppiaineissa ks. Keski ja Itäreitin opetussuunnitelmat. 8

9 4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA Riippumatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Tästä johtuen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä. Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä: 4.1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen, kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla Lukeminen ja kirjoittaminen kirjain äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittaminen kirjain äännevastaavuudeltaan oikein oikeinkirjoitus sana ja lausetasolla eris ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö lukusanojen käyttö ja merkitseminen välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen. omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien 9

10 tekstien tuottaminen Tekstinymmärtäminen keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja luetun arviointi puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistaminen, erittely ja arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen eri näkökulmista tekstilajit kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen tekstien tyylillinen pääjako fiktion rakenteiden erittely kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma aika ja paikka sekä juoni; luetun liittäminen omaan elämään sekä aiemmin kuultuun ja nähtyyn luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen lukeminen, kuunteleminen ja käsittely kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat, Kalevala, kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien ilmaisutapojen tarkastelu suomen kielen vaiheet Tiedonhankintataidot tietotekstien avaaminen kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä lähteistä muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi 10

11 Puhe esitysten ja kirjoitusten laatiminen tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien vakiinnuttaminen sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus, aloitus ja päätäntätaidon varmentaminen tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille sekä erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fi ktioiden tuottaminen yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisu ja viestintätapa kirjoitetun kielen lause ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen erilaisten tekstilajien kirjoittaminen Kielen tehtävät ja rakenne sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen pohdiskeleminen sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä lauseiden jäsentäminen tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet suomen kielen rakenteen peruskäsitteet (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 4.2 Esiopetus ja vuosiluokat 1 2 Esiopetus Äidinkielen opetuksen tavoitteet ovat ajattelun kehittyminen, itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu sekä kielenkäyttötaitojen vahvistuminen. Keskeisellä sijalla on lapsen ilmaisukielen ja rohkeuden lisääntyminen sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Kulttuuriryhmän mukaan joko kerrottu tai kirjoitettu satu ja tarinaperinne ovat keskeistä aineistoa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ). Puhuminen ja kuunteleminen puheilmaisun ja kommunikoinnin harjaannuttaminen 11

12 yhteisiä kielellisiä harjoituksia; laulut, lorut, leikit, rytmitys ja taputusleikit, kertominen, kaverin haastatteleminen, jne. keskittyvän kuuntelemisen harjoittelua Lukeminen ja kirjoittaminen (alkeisharjoittelu) tutustuminen äänteisiin ja kirjaimiin oikean kynäotteen harjoittelua Kirjallisuus satujen ja kertomusten kuuntelua ja kirjojen katselua 4.3 Kuvaus hyvästä osaamisesta esikoulun päättyessä osaa ilmaista itseään suullisesti; osaa yleensä kertoa mielipiteensä ja kuvailla tunteitaan ja toiveitaan kuuntelee tavallisesti keskittyneesti opettajan ja toisten lasten puhetta. Osaa eläytyä kuulemaansa ja ottaa osaa keskusteluun osallistuu mielellään yhteisiin kielellisiin harjoituksiin: laulut, lorut, leikit, rytmitys ja taputusleikit, kertominen, kaverin haastatteleminen jne. ottaa mielellään osaa harjoituksiin ja leikkeihin, jotka tukevat kirjainten ja äänteiden oppimista. riimittelee ja leikkii sanoilla jonkin verran pyrkii huolelliseen ja siistiin kynätyöskentelyyn kuuntelee mielellään satuja ja kertomuksia on kiinnostunut lukemaan oppimisesta 1. luokka Kielikylpyopetuksessa äidinkielen opetuksella pyritään vahvistamaan oppilaiden identiteettiä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen avulla. Opetuksessa painottuu oman kielen kehittäminen ja kulttuurin arvostaminen. Puhuminen ja kuunteleminen Äidinkieli on lasten tunnekieli: suullisen ilmaisun harjoittelua sellaisissa viestintätilanteissa, joissa kieli toimii lapsen tunnekielenä (draama, sadut, improvisaatio, leikki ). keskittyvän kuuntelemisen harjoittelua satujen ja tarinoiden avulla Oman identiteetin vahvistuminen: rohkaiseminen ja kannustaminen ilmaisemaan itseään omalla persoonallisella tavallaan 12

13 ikätasolle ominaisen spontaanin itseilmaisun vahvistaminen Lukeminen ja kirjoittaminen 1. luokan äidinkielen tunneilla luodaan vahva perusta myöhemmälle suomen kielellä tapahtuvalle lukemiselle ja kirjoittamiselle. Olemassa olevaa lukutaitoa vahvistetaan omalla äidinkielellä. runsaasti erilaisia harjoituksia, joiden avulla vahvistetaan lukemisen eri osa alueita puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi lyhyiden ja tuttujen sanojen tunnistamista Kirjallisuus lasta kannustetaan satujen ja tarinoiden kerrontaan omin sanoin ja toistokertomuksina tutustutaan kansansatuihin ja tuttuihin lasten satuihin opettajan luentaa kuunnellen saduttamisen harjoittelua kuvien avulla 4.4 Keskeisiä arvioitavia asioita 1. luokan päättyessä Oppilas on kiinnostunut lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta tuntee kirjaimet osaa lukea ja kirjoittaa lyhyitä tavuja ja sanoja keskittyy kuuntelutilanteissa ja antaa puheenvuoron toisille osallistuu luokan yhteisiin tuokioihin 2. luokka 2. luokan äidinkielen opetuksen keskeisenä tavoitteena on kielikylpykielellä omaksutun luku ja kirjoitustaidon vahvistaminen lasten äidinkielellä. Opetuksessa painottuu edelleen oman kielen kehittäminen ja kulttuurin arvostaminen. Puhuminen ja kuunteleminen suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa, osallistumista pari, pienryhmä ja luokkakeskusteluihin kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla 13

14 omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista taideaineisiin integroiden, esim. nukketeatteri, piirrä tunnelma sadusta sanaston järjestelmällistä rikastuttamista teema aiheisiin liittyvien tarinoiden ja kertomusten avulla Lukeminen ja kirjoittaminen visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi, äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua äänne kirjain vastaavuuden harjoittelua lukiopetuksessa esim. äng äänne kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen ja silmän käden koordinaation vahvistamista oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana ja lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, harjaantumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden loppuvälimerkkeihin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua omissa teksteissä luovan kirjoittamisen harjoittelua kuvien, satujen ja tarinoiden avulla Kirjallisuus kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa koulukirjaston käytön harjoittelua 5.5. Kuvaus hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Lukeminen ja kirjoittaminen tekee havaintoja sanojen merkityksistä ja muodoista, pystyy erittelemään sanojen tavuja äännerakennetta osaa aakkosjärjestyksen hallitsee lukemisen perustekniikan niin, että lukeminen on melko sujuvaa kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa ja oppilas sitoo kirjaimia toisiinsa kirjoittaa helppoja lauseita Puhuminen ja kuunteleminen toimii tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen 14

15 ilmaisee itseään suullisesti: kertoo pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuramaan kerrontaa osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Kirjallisuus etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa koulukirjastosta käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja kartuttaakseen käsitevarastoaan on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja luokka luokalla äidinkielen opetuksen painopisteenä ovat opitun luku ja kirjoitustaidon varmistaminen sekä lukutaidon laajentaminen teknisestä lukutaidosta ymmärtävään lukutaitoon. Kieliopin opettaminen alkaa 3. luokalla ja suomenkielelle ominaiset kieliopin osaalueet opetetaan ensin äidinkielellä. Kielikylpykielellä opetettuja kieliopin osa alueita harjoitellaan myös äidinkielellä pääpainon ollessa kielikylpykielellä. Kuunteleminen ja puhuminen Puheenvuoron ottamisen sekä keskittyvän kuuntelun monipuolista harjoittelua erilaisissa tilanteissa Sanaston järjestelmällistä rikastuttamista opettajan kerronnan, satujen ja tarinoiden välityksellä Tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua, juonellisen kertomuksen kertomista Omaan elämään liittyvien asioiden kerrontaa erilaisissa luokkatilanteissa Sketsien, satujen ja pienien näytelmien harjoittelua ja esittämistä Pienimuotoisia kirjaesittelyjä Lukeminen ja kirjallisuus Lukutaidon vahvistaminen sellaiseksi, että lukeminen on sujuvaa ja lukutaitoa käytetään myös luetunymmärtämistä vaativissa harjoituksissa Tietotekstien lukemista ja lukemisen ymmärtämisen harjoittelua Lastenkirjojen, satujen, tarinoiden ja kertomusten säännöllistä lukemista äidinkielen sanavaraston kartuttamiseksi Ikätasoa vastaavaa lukemista monipuolisesti, kokonaisten kirjojen lukemista Käydään kirjastossa Kirjoittaminen Äänne kirjain vastaavuuden varmistuminen kirjoituksessa(esim. ruotsin j~i) Oikeinkirjoituksen varmistuminen sana ja lausetasolla Juttujen, satujen ja kertomusten kirjoittamista Tietotekstien avaamista tukevia kirjoitusharjoituksia, esim. tiivistelmät, keskeiset kohdat, jne. 15

16 kirja arvostelujen kirjoittamista Kielentuntemus 3. luokka vokaalit ja konsonantit yleis ja erisnimet yhdyssanat kaksoiskonsonantti pitkä vokaali äng äänne yksikkö ja monikko synonyymit Kielentuntemus 4. luokka erisnimet yhdyssanat (yhdysviiva) pilkku luetteloiden yhteydessä sanaluokkien kertaaminen lausetyypit 4.5 Keskeisiä arvioitavia asioita 4. luokan päättyessä Oppilas lukee sujuvasti ja ymmärtää lukemansa kirjoittaa pieniä kertomuksia kiinnittää huomion kaksoiskonsonanttien ja pitkän vokaalin oikeinkirjoitukseen luokka luokilla äidinkielen opetuksen painopisteenä on ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Kuunteleminen ja puhuminen improvisoidaan esiintymistilanteita, luodaan omia sketsejä, näytelmiä, satuja pidetään suullisia esityksiä, jotka liittyvät oppilaan oman elämänpiiriin ja tehdään pienimuotoisia esityksiä opitaan käyttäytymistä erilaisissa puhe ja kokoustilanteissa sekä vapaissa tilanteissa kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen 16

17 Lukeminen ja kirjallisuus pidetään erilaista kirjallisuutta monipuolisesti esillä, harrastetaan lukemista koulussa ja kotona luetaan ikäkaudelle sopivia ja kiinnostavia tarinoita, kertomuksia ja kaunokirjallisia kokonaisteoksia, joista keskustellaan ja joiden pohjalta kirjoitetaan tutustutaan erilaisiin tietolähteisiin ja harjoitellaan kriittistä tekstin ja lähteiden tarkastelua opitaan löytämään ja ymmärtämään tekstin sisällöstä oleellinen tutustutaan kirjailijoiden elämään ja tuotantoon saadaan elämyksiä ja kokemuksia tarinoista elokuvien, videoiden, kuunnelmien kautta sekä teatteriesityksinä Kirjoittaminen selkeän käsialan vakiinnuttamin en oikeinkirjoituksen varmistus sana ja lausetasolla opetellaan kirjoittamaan ennakkosuunnitelman pohjalta ja jaksottamaan prosessikirjoittamisen harjoittelua erilaisten tekstityyppien kirjoittamista (esim. fakta, fiktio, uutisteksti) erilaisia viestintävälineitä hyödyntäen Kielentuntemus 5. luokka lauseenjäsennys (subjekti, predikaatti) sanaluokat (sisältäen myös pronominit, relatiivipr., partikkelit) yhdyssanat, yhdysmerkin käyttö eris ja yleisnimet; iso ja pieni alkukirjain sijamuodot (nominatiivi, genetiivi, partitiivi) vuorosanat, johtolause ja lainausmerkkien/ vuorosanaviivan käyttö Kielentuntemus 6. luokka Kuudennen luokan kielioppisisällöt edeltävät edellisten luokka asteiden sisältöjä. Edelleen harjoitellaan välimerkkien käyttöä ja erisnimien kirjoittamista. sanaluokat paikallissijat adjektiivin vertailumuodot verbin persoonamuodot ja niiden vertailu lauseenjäsennys (subj, pred, obj) vuorosanojen merkitseminen lainausmerkein 4.6 Kuvaus hyvästä osaamisesta 6. luokan jälkeen Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja 17

18 haluaa kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä 18

19 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin, predikaatin ja objektin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 19

20 5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA LUOKILLA 1 6 Äidinkielen opetuksen ensisijaisena tavoitteena on lasten oman kulttuuriperinnön säilyttäminen ja vaaliminen, sekä äidinkielen oppiaineksen varma hallinta luokilla opetuksen keinoina käytetään satuja, lauluja, leikkejä ja loruja, joiden avulla vahvistetaan luku ja kirjoitustaitoja. Lukemaan opetteleva lapsi tarvitsee runsaasti lukuharjoittelua äidinkielellä, jotta lukutaito varmistuu, vahvistuu ja muuttuu pikkuhiljaa teknisestä lukutaidosta ymmärtäväksi, tietoa hakevaksi lukutaidoksi luokilla sadut, tarinat ja lorut ovat edelleen olennainen osa opetusta. Lukutaito muuttuu mekaanisesta lukutaidosta ymmärtävään lukemiseen. Lukemishalun säilyttäminen on tärkeää. Kirjoittamisen tavoitteena on selkeä oikeinkirjoitus. Kieliopin opetus etenee rinnakkain suomenkielisten luokkien opetuksen kanssa kolmannelta luokalta lähtien Äidinkielen opetuksen tavoitteena on jatkuva sanavaraston kartuttaminen ja mielikuvituksen kehittäminen. Lukutaitoa varmistetaan edelleen ja tavoitteena on lukemisen sisällön hallinta niin, että lukutaitoa käytetään myös tiedon hankintaan. Omien tekstien tuottaminen lisääntyy ja päähuomio on lausetajun varmistamisessa ja sisällön rikastuttamisessa. 5.1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen teema alueet kielikylpyopetuksessa Seuraaviin teemoihin tulee sisällyttää kunkin luokan kielioppiaines Kielikylpyopetuksen opetussuunnitelmasta. Kaikissa teemoissa tulee huomioida sadut, lorut, laulut sekä suomalainen kulttuuri ja perinne Teema 1: Kokonaisteoksen käsittely Kullakin luokka asteella käsitellään vähintään yksi kokonaisteos. Teoksen käsittelymenetelmät kuvastavat kullekin luokka asteelle asetettuja tavoitteita. Kirjaesimerkit ovat ehdotelmia teoksen valitsemiseksi. 20

21 1. luokka: Suomalaiset kansansadut. Tavoite: keskittyvä kuuntelu ja kerronta, lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia LPP menetelmä; vihko/fläppitaulutarinat, poimittujen sanojen prosessointia (äänne, kirjain, tavu, sana) fonologisia harjoituksia tarinan sanoista kuvien käsittely, kuvasadut, kuvasarjat sadutus & oppilaan oma kerronta 2. luokka: Ella luokkaretkellä Tavoite: lukuharrastuksen herättäminen, luetunymmärtäminen ks. LIITE 1 monistepaketti teoksen käsittelyyn lukupäiväkirja, kirjan esittely, kirja arvostelu 3. luokka: Mestaritonttu, Peppi kirjat, Kiljunen, Heinähattu ja Vilttitossu, Peter Pan Tavoite: sujuva lukutaito, luetunymmärtäminen, erilaisiin teksteihin tutustuminen ks. LIITE 2. lukustrategioita 4. luokka: Vihreät varikset sarja, Milla Moka, Risto Räppääjä, Kuka pelkää noitia? Tavoite: tiivistäminen kirjallisuusvihko; luetaan luku, kirjoitetaan luvun keskeinen teema, mihin juoni etenee jne. juonikaavio ilmaisu/roolileikit henkilöistä; roolihahmojen ominaisuuksia (juliste, kortit, pelit tms.) video (Kuka pelkää noitia?) 5. luokka: Bertin päiväkirja, Ihmemaa Oz Tavoite: kirjaesitelmä, keskustelutaidot esitelmä; sarjakuvana, pantomiimi esityksenä, kuunnelmana, dvd elokuvana keskustelu ja arviointitaidot kirjasta ja esitelmistä tarina, juonipiiri; jatketaan lauseita kukin oppilas vuorollaan omin sanoin seuraten kirjan juonta 6. luokka: Adam & Eva Tavoite: tiedon etsintä, juonen avaaminen, lukustrategiat 21

22 kirjamaa; pienryhmäluku, luodaan tapahtumaympäristö, esitetään tarina pala palalta dramaturgian, kerronnan, kirjoitelmien, postereiden avulla tietoja kirjailijasta; elämänkerta, muut teokset ym Teema 2: Saduttamisesta satukirjaan (kirjoittaminen) Sadut, tarinat ja lorut ovat olennainen osa opetusta. Ne luovat vahvan pohjan sekä suomenkielen lukemiselle että kirjoittamiselle. 1. luokka Omien satujen kerronta 1 2. luokalla opetuksen painopiste elämyksellisessä äidinkielen opetuksessa. oppilas kertoo ja keksii omia satuja, joita opettaja kirjoittaa ylös oppilas keksii erilaisista kuvista omia satuja 2. luokka Sadun kirjoittaminen opettaja kertoo alun sadusta, oppilas kirjoittaa sadulle oman lopun oppilas saa kuvan tai kuvasarjan, josta hän kirjoittaa oman sadun luokkapupu, joka kiertää oppilaiden kotona ja kertoo kuulumiset kotoa ja koulusta 3. luokka Omien tarinoiden tuottaminen Tehdään runsaasti omia luovia kirjoitelmia. Kirjoitelmien ohjaamisessa painotetaan elävää, rikasta kerrontaa. oppilas kirjoittaa päiväkirjaa esim. viikon ajalta oppilas kirjoittaa omasta elämästä ja kokemuksista pieniä tarinoita 4. luokka Omat tarinat Tavoitteena sujuva kirjoitustaito, runsaasti erityyppisiä luovia kirjoitelmia oppilas kirjoittaa omia pieniä tarinoita ja kertomuksia 5. luokka Kohti laajempaa kirjoittamista Kertomukset ja lorut ovat edelleen tärkeä osa opetusta. Oppilaan sanavarastoa ja mielikuvitusta kehitetään. oppilas kirjoittaa tiivistelmiä erilaisista kertomuksista tehdään esitelmiä, esseitä sekä erilaisia tieteisselostuksia 22

23 luokka lehti kuvitettu satukirja 6. luokka Sujuva ja moniulotteinen kirjallinen ilmaisu Sanomalehti ja sähköiset viestintävälineet ovat olennainen osa opetusta. Tavoitteena on monipuolinen ja taitava kirjallinen ilmaisu sekä oman kirjallisen tyylin löytäminen. runsaasti erilaisia raportteja, selostuksia ja esitelmiä satuja ja tarinoita, käsikirjoituksia kuvitettu satukirja tietokonetta käyttäen, kuvan liittämien tekstiin Teema 3: Sorminukesta elokuvaan (mediakasvatus) Opetuksen aihepiirit ja opetuskokonaisuudet rakennetaan sekä ympäristöopin aihepiirien että satujen ja tarinoiden ympärille. 1. luokka Suullisen ilmaisun harjoittelua Harjoitellaan viestintätilanteita, joissa kieli toimii lapsen tunnekielenä (draama, sadut, improvisaatio, leikki) Rohkaistaan ja kannustetaan lasta ilmaisemaan itseään omalla persoonallisella tavalla. sadun pohjalta nukketeatteri esityksiä Aapisen juttuja esittäen 2. luokka Pienten näytelmien harjoittelua Tavoitteena on kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen, mielikuvituksen käyttö sekä esiintymistottumusten kartuttaminen. esitetään nukketeatteria erilaisten tarinoiden pohjalta piirretään tunnelmia satujen pohjalta oppilas kertoo luokalle kokemuksistaan ja havainnoistaan 3. luokka Juoneen tutustuminen Tavoitteena on tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua sekä juonellisen kertomuksen kertomista. sketsien, satujen ja pienten näytelmien esittämistä 23

24 juonikaavioon tutustuminen, kts. Kirjakuja 3 tehdään omia sarjakuvia 4. luokka Näytelmän henkilöt Tavoitteena on tutustua näytelmän eri henkilöiden rooleihin. Näytellään ja esityksiä kuvataan ja katsotaan. tutustutaan eri tarinoiden rooleihin (päähenkilö, sivuhenkilö) valmistellaan luokan omat uutiset, jotka kuvataan satu Punahilkasta, josta tehdään useita eri versioita 5 6. luokka Omat näytelmät + kuvaus Tavoitteena on improvisoida esiintymistilanteita, luoda omia sketsejä ja näytelmiä. Pitää suullisia esityksiä, jotka liittyvät oppilaan omaan elämänpiirin. Oppia käyttäytymään erilaisissa puhe ja kokoustilanteissa. omat näytelmät, elokuva sekä niiden videointi Taikalamppu menetelmä (LIITE 3) Teema 4: Itsensä esittelystä puheen pitämiseen. Äidinkieli on lasten tunnekieli. Tavoitteena on löytää halu ja taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan monipuolisesti. Lapsi oppii säätelemään puhekieltään tarkoituksenmukaisesti. 1. luokka Omat asiat, lapsen oma lähiympäristö ja kokemukset itsestään kertominen viikonavaukset/mattotunnit; vaihdetaan loma, viikonloppukuulumisia omien harrastusten, lemmikkien esittely lelutunnit; oman lelun esittely, kerronta 2. luokka Minun kirjani, tekstini portfoliotyyppinen vihko, johon oppilas kokoaa tietoja viikon tapahtumista, leikeistä, omasta oppimisesta tms. Minun kirjani suullista esittelyä luokalla. omien tekstien esittelyä itsearviointia ensimmäisen luokan aiheiden syventämistä 24

25 3. luokka Mielipiteen ilmaisu suullisesti ja kirjallisesti. Oman mielipiteen perusteleminen mielipidekirjoitukset mielipidekeskustelut missä tahansa aineessa tai aiheessa, oman mielipiteen perusteleminen 4. luokka Roolikeskustelut harjoitellaan keskustelemaan ryhmässä tietyn roolin avulla; (esim. isä, lapsi, mummo) aiheet lasten arkielämästä luetun tarinan syventäminen; eläydytään fantasiamaailman roolihenkilöihin ja keskustellaan esim. prinsessan, haltijan roolissa 5. luokka Esitelmät, mielipiteen ilmaisu laajennetaan esitelmien aiheita, medialaitteiden käyttö apuvälineenä esitelmissä julkisen mielipiteen 6. luokka Neuvottelutaidot, kokouskäyttäytyminen, julkinen esiintyminen luokkakokoukset; roolit (puheenjohtaja, sihteeri), kokouskäytäntö, puheenvuoro, mielipide puolesta/vastaan, äänestys jne. Puheen pitäminen (esim. syntymäpäiväjuhlat) Teema 5: Lukemisen alkeista ymmärtävään lukemiseen. Kun lapsi on oppinut lukemaan, on häntä kannustettava lukemaan paljon suomenkielistä kirjallisuutta. Lukustrategiat. Lukuteema yhdistyy kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin. 1. luokka Fonologisen tietoisuuden vahvistaminen tavutus, osista kokonaisuuteen ja kokonaisuudesta osiin mekaaninen lukeminen riimittely, lorut jne. tekstin ennakointi kuvien avulla Ks. LIITE 4 fonologisen tietoisuuden harjoituksia 2. luokka Mekaanisen lukutaidon vahvistaminen, kohti ymmärtävää lukemista omien kysymysten tekeminen tekstistä; miksi, millainen 25

26 lukuharjoituksia yksin, pienryhmässä, suurryhmässä; ääneen/itsekseen lukeminen 3. luokka Erilaiset tekstit, sanavaraston kartuttaminen erilasten tekstien pohjalta (tietotekstit, sadut) keskeiset kysymykset syventäen toisen luokan aiheita olennaisen löytäminen tietotekstistä keskeisen sisällön löytäminen omin sanoin 4. luokka Taitava lukeminen, tekstin jakaminen osiin teksti paloitellaan ja haetaan pääasiat olennaiset asiat ja käsitteet vihkoon luokka Omat lukustrategiat kriittinen tekstin ja lähteiden tarkastelu luodaan omia lukemista helpottavia keinoja pikalukutaito, kuvaluku, silmäily käsitteiden avaaminen 26

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Italian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Thaikieli on yksi Kaakkois-Aasian valtakielistä ja kuuluu thailaisiin kieliin. Maailmassa thaikieltä äidinkielenään puhuu noin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. 1. Kielen kuvaus MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Kielen kuvaus Viron kieli, eestin kieli, viro, eesti on suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisen ryhmän kieli, suomen lähin sukukieli,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 1 bis 9 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Bosnian kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57

ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Kopla 17.8.2006, 57 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 ROMANIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Romanikielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus OPPIAINEEN KUVAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KANTONINKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007 2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli on juuremme, äidinkieli on avain itseemme. Minulle äidinkieli on kuin iho, kuin ilma, kuin lumisade, viha tai suru. Kieli on se maailma, jossa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa. Äidinkieli ja kirjallisuus / viestintä Viestintäpainotteinen luokka Johdanto Viestintäpainotteisella luokalla oppilailla on mahdollisuus syventää viestintätaitojaan ja harjoitella viestintävälineiden käyttöön

Lisätiedot

1. luokka 2. luokka Oppilas

1. luokka 2. luokka Oppilas ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.

Äidinkieli ja kirjallisuus. Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. 22 Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu Ei opetusta vuosiluokilla 1 6. 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus Perusopetus Äidinkieli on oppimisen perusta. Kieli on oppilaalle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 Maahanmuuttajien äidinkieli Japanin kielen opetuksen suunnitelma Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 17.8.2006, 57 2 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Koulutuslautakunta 28.1.2008 17 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUSSUUNNITELMA 2008 Liitteeksi perusopetuksen opetussuunnitelmaan - esiopetus kohta 8, Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

2 Äidinkieli. Vuorovaikutustaidot. Ops:n perusteet 2004. 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka

2 Äidinkieli. Vuorovaikutustaidot. Ops:n perusteet 2004. 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka 2 Äidinkieli Äidinkieli on ajattelun, itseilmaisun, viestinnän, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumisen sekä kulttuurin siirron ja kehittämisen väline. Tavoitteet oppilas oppii luku- ja kirjoitustaidon

Lisätiedot

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS...

II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... II OPPIAINEOSA... 2 1 OPETTAJUUS... 2 2. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 3 IHMISENÄ KASVAMINEN... 3 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS... 4 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO... 4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT OPETUSLAUTAKUNTA 15.6.2011 110 2011 MUHOKSEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT MUHOKSEN KUNTA OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT s ISÄLLYS 10.1 ÄIDINKIELI JA

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008

Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Opetussuunnitelma ainekohtaiset sisällöt syksy 2008 Sisällysluettelo 1. Tuntijako 2. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt 2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 2.2. Maahanmuuttajien äidinkieli 2.3. Toinen

Lisätiedot

Digitaaliset tarinat

Digitaaliset tarinat Future School research Ist Wave-hanke 2009-2011 Digitaaliset tarinat Esi- ja alkuopetusryhmissä Marja Hytönen KM, Tutkija Literacy in the 21st Century- Uusi luku ja kirjoitustaito Digitarina>

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

1 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 KOULUN ARVOPOHJA... 3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 3 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET...

1 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 KOULUN ARVOPOHJA... 3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 3 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 1 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS... 3 KOULUN ARVOPOHJA... 3 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 3 2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET... 3 KASVU IHMISYYTEEN JA YHTEISKUNNAN JÄSENYYTEEN... 3 TARPEELLISET TIEDOT

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio

ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio ALAVUDEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, ainekohtainen osio 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 6.1 Saamelaiset 6.2. Romaanit 6.3 Viittomakieliset 6.4 Maahanmuuttajat Näissä noudatetaan valtakunnallisia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot