Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöalueet kielikylpyopetuksessa luokilla 1 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöalueet kielikylpyopetuksessa luokilla 1 6"

Transkriptio

1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöalueet kielikylpyopetuksessa luokilla 1 6 KOKKOLA KARLEBY

2 ESIPUHE ʺOnhan minulla isänmaa äidinkieli.ʺ Albert Camus Äidinkieli on ajattelun ja ajatusten ilmaisun, tunteiden ilmaisun ja yhteydenpidon väline. Mitä paremmin ihminen hallitsee äidinkielensä, sitä helpompi hänen on oppia uutta; uusia kieliä ja myös muita kouluaineita. Äidinkieli on myös osa ihmisen persoonallisuutta ja se liittää ihmisen kulttuuriympäristöönsä. Osa jokaisen ihmisen persoonaa on hänen kulttuurinen minänsä. Äidinkieli on ihmiselle sama kuin juuret puulle. Se liittää hänet sukuunsa, heimoonsa, maahansa. Kielen kautta pääsee osalliseksi yhteisön kieleen vuosituhansien aikana varastoituneesta valtavasta tieto ja tunnevarastosta. Kieli välittää perinnettä monella tasolla. Opetussuunnitelman perusteissa (2004) Äidinkieli ja kirjallisuus määritellään tieto, taitoja taideaineeksi, joka saa sisältöaineksensa kieli ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Opetussuunnitelman mukaan oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Hollihaan koulun kielikylpyluokkien äidinkielen ja kirjallisuuden opetus rakentuu Opetussuunnitelman perusteiden (2004) tavoitteille ja sisällöille. Kielikylpyluokkien oppilaista kasvatetaan tasapainoisia kieliyhteisön jäseniä, jotka ovat tietoisia kielestä, kieliyhteisöstä ja omasta itsestään ja mahdollisuuksistaan kielen käyttäjinä ja kieliyhteisön jäseninä. Tasapainoisuus merkitsee luovuuden ja normien, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tasapainoa. Kieliyhteisön jäsenyys puolestaan on osallisuutta tietystä kielestä ja kulttuurista. Siihen sisältyvät sekä kirjallisuus, että näyttämöltä esitetty sanataide, samoin kuin kaikki muu julkinen sana painetussa ja sähköisesti välitetyissä muodoissaan. Kielellinen kehitys koskettaa lapsen koko persoonaa, koska kieli kattaa jokaisen inhimillisen vuorovaikutuksen osa alueen. Kieli on yhteydessä yksilön kehitykseen muun muassa älyllisellä, emotionaalisella ja sosiaalisella tasolla. Tämä selittää kielikylpylasten äidinkielen opetukselle asetetun erityisaseman muiden kouluaineiden joukossa. Kouluyhteisössä lapsi voi entisestään monipuolistaa kielellisiä kokemuksiaan. Niiden, ja asiantuntevan ohjauksen varassa, hänen on mahdollista oppia ymmärtämään kielen perusluonnetta ja kielensä ominaislaatua. 2

3 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen opetussuunnitelman sisältöalueet luokille 2006 syntyi Hollihaan koululla syksyllä 2006 ja alkuvuodesta 2007 järjestetyn Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus kielikylpyopetuksessa koulutusjakson lopputuloksena. Opetussuunnitelman avaamiseen osallistuivat koulun suomenkieliset opettajat ja työn koonnista vastasivat opettajat Elina Sepponen ja Satu Lundström. Lämmin kiitos taitavalle työryhmälle! Ruotsalolla Merja Meriläinen 3

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat 5 2 OPPIMISTAVOITTEET JA OPPIMISEN KESKEISET SISÄLLÖT Kielen omaksuminen Oppilaan äidinkieli Koulussa opetettavat oppiaineet: eheyttäminen, vuoroluku ja jaksoluku Eheyttäminen Vuoroluku Jaksoluku 7 3 KIELIKYLPYOPETUKSEN RAKENNE Tuntijako 8 4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeiset sisällöt Esiopetus ja vuosiluokat Kuvaus hyvästä osaamisesta esikoulun päättyessä Keskeisiä arvioitavia asioita 1.-luokan päättyessä Kuvaus hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Keskeisiä arvioitavia asioita 4.-luokan päättyessä Kuvaus hyvästä osaamisesta 6.- luokan jälkeen 17 5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA LUOKILLA Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen teema-alueet kielikylpyopetuksessa Teema 1: Kokonaisteoksen käsittely Teema 2: Saduttamisesta satukirjaan (kirjoittaminen) Teema 3: Sorminukesta elokuvaan (mediakasvatus) Teema 4: Itsensä esittelystä puheen pitämiseen Teema 5: Lukemisen alkeista ymmärtävään lukemiseen. 25 4

5 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Kokkolassa tämä ajatus toteutuu sekä englanninkielisenä että ruotsinkielisenä kielikylpyopetuksena. Tässä opetussuunnitelmassa Kokkolan sivistyskeskus määrittelee, mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan kielikylpykielellä. Kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma, joka sisältää sekä kielikylpykielen että äidinkielen ja kirjallisuuden osiot, on laadittu opettajien yhteistyönä. Tavoitteena on, että oppilas oppii vertailemaan kyseisten kielten rakenteita ja käsitteitä. 1.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat Kielikylpyopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu Kokkolan kaupungin suomenkielisen esi ja perusopetuksen kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Tähän opetussuunnitelmaan on kirjattu em. opetussuunnitelmasta poikkeavat osiot seuraavasti: kielikylpyopetuksen tavoitteet kielikylpyopetuksen rakenne tuntijako kieliohjelma oppilaan arviointi 5

6 2 OPPIMISTAVOITTEET JA OPPIMISEN KESKEISET SISÄLLÖT 2.1 Kielen omaksuminen Kielikylpyopetuksen keskeisenä tavoitteena on toiminnallinen kielitaito, jolloin oppilaat omaksuvat vierasta kieltä käytännön ja opetettavien aineiden avulla. Kommunikaatiovalmiudet kehittyvät ymmärtämisen, kuuntelun, puhumisen, lukemisen ja kirjoittamisen kautta. Eri oppiaineiden oppisisältöjen opiskelu tapahtuu osittain kielikylpykielellä, joten opetuksessa on keskeistä huomioida kielikylpykielen ymmärtämisen karttuminen. Kuvaus kielikylpykielen hyvästä osaamisesta (esiopetus 9. lk) sisältyy opetussuunnitelmaan. 2.2 Oppilaan äidinkieli Esi ja alkuopetuksen aikana ylläpidetään lasten luontaista kosketusta heidän äidinkieleensä ja suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Kielikylpyopettajan ja äidinkielenopettajan yhteistyö alkuopetuksesta lähtien on avainasemassa ohjelman onnistumisen kannalta. Oppilaan äidinkielen kehitys ja kehityksen turvaaminen on kielikylvyn keskeinen lähtökohta. Äidinkielen ja kirjallisuuden taitojen kehittymistä seurataan tarkasti koko perusopetuksen ajan. Kuvaus oppilaan hyvästä äidinkielen osaamisesta sisältyy opetussuunnitelmaan. Päättöarviointi perustuu arvosanan 8 kriteereihin kuten yleisopetuksessakin. Kielikylpyoppilaan äidinkieli voi olla muu kuin koulun opetuskieli, jolloin koulun opetuskielen arviointina voidaan käyttää suomi toisena kielenä arviointikriteerejä. 2.3 Koulussa opetettavat oppiaineet: eheyttäminen, vuoroluku ja jaksoluku Eheyttäminen Esi ja alkuopetuksessa kielikylpyopetuksen eheyttämisen tavoitteena on luoda laajoja kokonaisuuksia, jolloin oppilaat saavat riittävän kauan ja monipuolisesti paneutua samaa aihepiiriä käsittelevään sanastoon ja sen käyttöön erilaisissa kommunikaatiotilanteissa. Oppisisältöjen muuttuessa käsitteellisemmäksi yhteisvastuu oppiaineiden tavoitteiden saavuttamisesta jakautuu kielikylpyopettajan ja äidinkielellä opettavan opettajan kesken. 6

7 2.3.2 Vuoroluku Hollihaan koulun kielikylpyopetuksessa luokilla vuoroluku tapahtuu luontevasti teema alueen sisällä niin, että pääosa opetuksesta annetaan kielikylpykielellä ja osa opetuksesta äidinkielellä, jolloin teema alueen käsitteistö otetaan käyttöön molemmilla kielillä. Oppitunneilla sisällöissä edetään opetussuunnitelman mukaisesti eikä päällekkäin tai kertaavaa opetusta tapahdu, mutta koska teema alueen käsitteistöä työstetään molemmilla kielillä, tuetaan sillä oppilaiden oppimista Jaksoluku Jakso opetuksen perusajatuksena on, että luokan kielikylpyoppilaat opiskelevat kahdella kielellä reaalioppiaineet niin, että opetus etenee opetussuunnitelman mukaisesti opetuskielen vaihtuessa 3 4 viikon välein. Jakson vaihtuessa opiskeltu alue kerrataan lyhyesti eri kielellä kuin itse opiskelu on tapahtunut. 7

8 3 KIELIKYLPYOPETUKSEN RAKENNE Kielikylpyopetus Kokkolassa on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus ja osa kaupungin kansainvälisyysstrategiaa. Kielikylpyopetus on vapaaehtoinen opetusmuoto, johon hakeudutaan Kokkolassa esiopetuksen aikana. Esiopetukseen hakeutumisen yhteydessä ei järjestetä pääsykoetta. Kielikylpyopetus rajaa oppilaan mahdollisuuksia pyrkiä muihin peruskoulun aikana tapahtuviin valinnaisopintoihin. 3.1 Tuntijako lk. oppiaineiden välinen tuntijako joustaa kokonaisopetuksen mukaisesti. Opetuskieli saattaa vaihdella 3 6 luokkien taito ja taideaineissa sekä ympäristö ja luonnontiedossa, biologiassa, maantiedossa, fysiikassa ja kemiassa johtuen vuoro ja jaksoluvusta kielikylpluokkien osalta tuntijaossa osoitetaan kielikylpykielen opetuksen tuntimäärät kyseisillä luokka asteilla. Ruotsinkielisillä kielikylpyoppilailla valinnaisuutta on kavennettu luokilla. Tällä toimenpiteellä taataan myös kielikylpyoppilaille riittävä A2 kieln tuntimäärä. Muissa oppiaineissa ks. Keski ja Itäreitin opetussuunnitelmat. 8

9 4 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA Riippumatta siitä, miten laajaa vieraskielinen opetus tai kielikylpy on, oppilaan tulee saavuttaa koulun opetuskielessä ja vieraassa tai kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Tästä johtuen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään koulun opetuskieltä. Koulun opetuskielellä ja vieraalla tai kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä vieraan tai kielikylpykielen opetuksen välillä voi olla siirtovaikutusta erityisesti silloin, kun vieraan tai kielikylpykielen tuntimäärä on suuri ja opetus alkaa varhain. Siirtovaikutuksen määrä vaihtelee sisältöalueittain. Seuraavaksi on lueteltu alueita, joilla siirtovaikutus on vähäistä ja joiden kohdalla on erityisesti huolehdittava siitä, että oppilaat saavat riittävästi opetusta koulun opetuskielellä: 4.1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot kertominen ja selostaminen, oman mielipiteen esittäminen ja puolustaminen, asioiminen, kysymysten tekeminen, keskustelupuheenvuoron käyttäminen, kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstäminen improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla Lukeminen ja kirjoittaminen kirjain äännevastaavuus, puheen purkaminen sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittaminen kirjain äännevastaavuudeltaan oikein oikeinkirjoitus sana ja lausetasolla eris ja yleisnimet, iso ja pieni alkukirjain yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö lukusanojen käyttö ja merkitseminen välimerkkien käyttö ja lauseiden yhdistäminen kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustuminen. omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien 9

10 tekstien tuottaminen Tekstinymmärtäminen keskittyvä, tarkka ja päättelevä sekä ymmärtävä ja arvioiva kuunteleminen tärkeiden asioiden erottaminen yksityiskohdista, muistiinpanojen teko, päätelmien teko ja luetun arviointi puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyvät näkemykset, arvot ja asenteet tekstin sisällön tiivistäminen, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen tunnistaminen, erittely ja arviointi vaikuttavuuden kannalta, tekstien vertaaminen eri näkökulmista tekstilajit kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin monipuolinen kirjallisuuteen tutustuminen ja erilaisten tekstien runsas lukeminen kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen tekstien tyylillinen pääjako fiktion rakenteiden erittely kirjallinen keskustelu, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma aika ja paikka sekä juoni; luetun liittäminen omaan elämään sekä aiemmin kuultuun ja nähtyyn luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien sekä valinnaisten kirjojen lukeminen, kuunteleminen ja käsittely kirjallisuuden keskeiset käsitteet ja niiden käyttö kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen: keskeiset teokset ja niiden kirjoittajat, Kalevala, kansanperinne ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta ja käsitys kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä suomen kielen tilanteenmukainen, sosiaalinen ja maantieteellinen vaihtelu sekä omien ilmaisutapojen tarkastelu suomen kielen vaiheet Tiedonhankintataidot tietotekstien avaaminen kirjaston käyttö ja tiedonhaku tietoverkoista, tarvittavien tietojen hankinta erityyppisistä lähteistä muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi 10

11 Puhe esitysten ja kirjoitusten laatiminen tutun asian selostaminen ja kuvailu, juonellinen kertomus, hankittujen tietojen koonti, mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittely ja tekstintekoprosessien vakiinnuttaminen sanaston järjestelmällinen rikastuttaminen ja ilmaisukeinojen monipuolistaminen tavallisten jäsentelytapojen harjoitteleminen, jaksotus, aloitus ja päätäntätaidon varmentaminen tekstien suuntaaminen eri kohderyhmille sekä erilaisiin viestintävälineisiin kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fi ktioiden tuottaminen yleispuhekieli ja kohtelias, kuulijan huomioon ottava ilmaisu ja viestintätapa kirjoitetun kielen lause ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen erilaisten tekstilajien kirjoittaminen Kielen tehtävät ja rakenne sanojen käsitteellinen ja kieliopillinen luokitteleminen, sanojen muodon ja merkityksen pohdiskeleminen sanaluokat ja sanataivutus, prototyyppisten sanojen ryhmitteleminen pääluokkiin verbin aikamuotojen ja sijamuotojen merkitystehtävä lauseiden jäsentäminen tekstien sanastolliset, rakenteelliset ja tyylilliset piirteet suomen kielen rakenteen peruskäsitteet (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 4.2 Esiopetus ja vuosiluokat 1 2 Esiopetus Äidinkielen opetuksen tavoitteet ovat ajattelun kehittyminen, itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu sekä kielenkäyttötaitojen vahvistuminen. Keskeisellä sijalla on lapsen ilmaisukielen ja rohkeuden lisääntyminen sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Kulttuuriryhmän mukaan joko kerrottu tai kirjoitettu satu ja tarinaperinne ovat keskeistä aineistoa. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet ). Puhuminen ja kuunteleminen puheilmaisun ja kommunikoinnin harjaannuttaminen 11

12 yhteisiä kielellisiä harjoituksia; laulut, lorut, leikit, rytmitys ja taputusleikit, kertominen, kaverin haastatteleminen, jne. keskittyvän kuuntelemisen harjoittelua Lukeminen ja kirjoittaminen (alkeisharjoittelu) tutustuminen äänteisiin ja kirjaimiin oikean kynäotteen harjoittelua Kirjallisuus satujen ja kertomusten kuuntelua ja kirjojen katselua 4.3 Kuvaus hyvästä osaamisesta esikoulun päättyessä osaa ilmaista itseään suullisesti; osaa yleensä kertoa mielipiteensä ja kuvailla tunteitaan ja toiveitaan kuuntelee tavallisesti keskittyneesti opettajan ja toisten lasten puhetta. Osaa eläytyä kuulemaansa ja ottaa osaa keskusteluun osallistuu mielellään yhteisiin kielellisiin harjoituksiin: laulut, lorut, leikit, rytmitys ja taputusleikit, kertominen, kaverin haastatteleminen jne. ottaa mielellään osaa harjoituksiin ja leikkeihin, jotka tukevat kirjainten ja äänteiden oppimista. riimittelee ja leikkii sanoilla jonkin verran pyrkii huolelliseen ja siistiin kynätyöskentelyyn kuuntelee mielellään satuja ja kertomuksia on kiinnostunut lukemaan oppimisesta 1. luokka Kielikylpyopetuksessa äidinkielen opetuksella pyritään vahvistamaan oppilaiden identiteettiä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen avulla. Opetuksessa painottuu oman kielen kehittäminen ja kulttuurin arvostaminen. Puhuminen ja kuunteleminen Äidinkieli on lasten tunnekieli: suullisen ilmaisun harjoittelua sellaisissa viestintätilanteissa, joissa kieli toimii lapsen tunnekielenä (draama, sadut, improvisaatio, leikki ). keskittyvän kuuntelemisen harjoittelua satujen ja tarinoiden avulla Oman identiteetin vahvistuminen: rohkaiseminen ja kannustaminen ilmaisemaan itseään omalla persoonallisella tavallaan 12

13 ikätasolle ominaisen spontaanin itseilmaisun vahvistaminen Lukeminen ja kirjoittaminen 1. luokan äidinkielen tunneilla luodaan vahva perusta myöhemmälle suomen kielellä tapahtuvalle lukemiselle ja kirjoittamiselle. Olemassa olevaa lukutaitoa vahvistetaan omalla äidinkielellä. runsaasti erilaisia harjoituksia, joiden avulla vahvistetaan lukemisen eri osa alueita puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi lyhyiden ja tuttujen sanojen tunnistamista Kirjallisuus lasta kannustetaan satujen ja tarinoiden kerrontaan omin sanoin ja toistokertomuksina tutustutaan kansansatuihin ja tuttuihin lasten satuihin opettajan luentaa kuunnellen saduttamisen harjoittelua kuvien avulla 4.4 Keskeisiä arvioitavia asioita 1. luokan päättyessä Oppilas on kiinnostunut lukemaan ja kirjoittamaan oppimisesta tuntee kirjaimet osaa lukea ja kirjoittaa lyhyitä tavuja ja sanoja keskittyy kuuntelutilanteissa ja antaa puheenvuoron toisille osallistuu luokan yhteisiin tuokioihin 2. luokka 2. luokan äidinkielen opetuksen keskeisenä tavoitteena on kielikylpykielellä omaksutun luku ja kirjoitustaidon vahvistaminen lasten äidinkielellä. Opetuksessa painottuu edelleen oman kielen kehittäminen ja kulttuurin arvostaminen. Puhuminen ja kuunteleminen suullista ilmaisua eri viestintätilanteissa, osallistumista pari, pienryhmä ja luokkakeskusteluihin kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avulla keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja kerronnan avulla 13

14 omien kokemuksien, havaintojen ja tapahtumien selostamista ja tarinoiden kertomista aluksi omalle parille ja pienryhmälle kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistamista, mielikuvituksen käyttöä ja esiintymistottumusten kartuttamista taideaineisiin integroiden, esim. nukketeatteri, piirrä tunnelma sadusta sanaston järjestelmällistä rikastuttamista teema aiheisiin liittyvien tarinoiden ja kertomusten avulla Lukeminen ja kirjoittaminen visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi, äänteiksi; sanojen kirjoittamisharjoittelua äänne kirjain vastaavuuden harjoittelua lukiopetuksessa esim. äng äänne kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua harjaantumista oikeaan kynäotteeseen, tarkoituksenmukaisen kirjoitusasennon löytäminen ja silmän käden koordinaation vahvistamista oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana ja lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, harjaantumista käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden loppuvälimerkkeihin tutustumista ja niiden käytön harjoittelua omissa teksteissä luovan kirjoittamisen harjoittelua kuvien, satujen ja tarinoiden avulla Kirjallisuus kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa koulukirjaston käytön harjoittelua 5.5. Kuvaus hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Lukeminen ja kirjoittaminen tekee havaintoja sanojen merkityksistä ja muodoista, pystyy erittelemään sanojen tavuja äännerakennetta osaa aakkosjärjestyksen hallitsee lukemisen perustekniikan niin, että lukeminen on melko sujuvaa kehittää kirjoittamistaitojaan: käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa ja oppilas sitoo kirjaimia toisiinsa kirjoittaa helppoja lauseita Puhuminen ja kuunteleminen toimii tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen 14

15 ilmaisee itseään suullisesti: kertoo pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuramaan kerrontaa osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin Kirjallisuus etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa koulukirjastosta käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja kartuttaakseen käsitevarastoaan on lukenut ainakin muutamia lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja luokka luokalla äidinkielen opetuksen painopisteenä ovat opitun luku ja kirjoitustaidon varmistaminen sekä lukutaidon laajentaminen teknisestä lukutaidosta ymmärtävään lukutaitoon. Kieliopin opettaminen alkaa 3. luokalla ja suomenkielelle ominaiset kieliopin osaalueet opetetaan ensin äidinkielellä. Kielikylpykielellä opetettuja kieliopin osa alueita harjoitellaan myös äidinkielellä pääpainon ollessa kielikylpykielellä. Kuunteleminen ja puhuminen Puheenvuoron ottamisen sekä keskittyvän kuuntelun monipuolista harjoittelua erilaisissa tilanteissa Sanaston järjestelmällistä rikastuttamista opettajan kerronnan, satujen ja tarinoiden välityksellä Tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua, juonellisen kertomuksen kertomista Omaan elämään liittyvien asioiden kerrontaa erilaisissa luokkatilanteissa Sketsien, satujen ja pienien näytelmien harjoittelua ja esittämistä Pienimuotoisia kirjaesittelyjä Lukeminen ja kirjallisuus Lukutaidon vahvistaminen sellaiseksi, että lukeminen on sujuvaa ja lukutaitoa käytetään myös luetunymmärtämistä vaativissa harjoituksissa Tietotekstien lukemista ja lukemisen ymmärtämisen harjoittelua Lastenkirjojen, satujen, tarinoiden ja kertomusten säännöllistä lukemista äidinkielen sanavaraston kartuttamiseksi Ikätasoa vastaavaa lukemista monipuolisesti, kokonaisten kirjojen lukemista Käydään kirjastossa Kirjoittaminen Äänne kirjain vastaavuuden varmistuminen kirjoituksessa(esim. ruotsin j~i) Oikeinkirjoituksen varmistuminen sana ja lausetasolla Juttujen, satujen ja kertomusten kirjoittamista Tietotekstien avaamista tukevia kirjoitusharjoituksia, esim. tiivistelmät, keskeiset kohdat, jne. 15

16 kirja arvostelujen kirjoittamista Kielentuntemus 3. luokka vokaalit ja konsonantit yleis ja erisnimet yhdyssanat kaksoiskonsonantti pitkä vokaali äng äänne yksikkö ja monikko synonyymit Kielentuntemus 4. luokka erisnimet yhdyssanat (yhdysviiva) pilkku luetteloiden yhteydessä sanaluokkien kertaaminen lausetyypit 4.5 Keskeisiä arvioitavia asioita 4. luokan päättyessä Oppilas lukee sujuvasti ja ymmärtää lukemansa kirjoittaa pieniä kertomuksia kiinnittää huomion kaksoiskonsonanttien ja pitkän vokaalin oikeinkirjoitukseen luokka luokilla äidinkielen opetuksen painopisteenä on ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Kuunteleminen ja puhuminen improvisoidaan esiintymistilanteita, luodaan omia sketsejä, näytelmiä, satuja pidetään suullisia esityksiä, jotka liittyvät oppilaan oman elämänpiiriin ja tehdään pienimuotoisia esityksiä opitaan käyttäytymistä erilaisissa puhe ja kokoustilanteissa sekä vapaissa tilanteissa kuuntelemisen ja kohteliaisuuden harjoitteleminen 16

17 Lukeminen ja kirjallisuus pidetään erilaista kirjallisuutta monipuolisesti esillä, harrastetaan lukemista koulussa ja kotona luetaan ikäkaudelle sopivia ja kiinnostavia tarinoita, kertomuksia ja kaunokirjallisia kokonaisteoksia, joista keskustellaan ja joiden pohjalta kirjoitetaan tutustutaan erilaisiin tietolähteisiin ja harjoitellaan kriittistä tekstin ja lähteiden tarkastelua opitaan löytämään ja ymmärtämään tekstin sisällöstä oleellinen tutustutaan kirjailijoiden elämään ja tuotantoon saadaan elämyksiä ja kokemuksia tarinoista elokuvien, videoiden, kuunnelmien kautta sekä teatteriesityksinä Kirjoittaminen selkeän käsialan vakiinnuttamin en oikeinkirjoituksen varmistus sana ja lausetasolla opetellaan kirjoittamaan ennakkosuunnitelman pohjalta ja jaksottamaan prosessikirjoittamisen harjoittelua erilaisten tekstityyppien kirjoittamista (esim. fakta, fiktio, uutisteksti) erilaisia viestintävälineitä hyödyntäen Kielentuntemus 5. luokka lauseenjäsennys (subjekti, predikaatti) sanaluokat (sisältäen myös pronominit, relatiivipr., partikkelit) yhdyssanat, yhdysmerkin käyttö eris ja yleisnimet; iso ja pieni alkukirjain sijamuodot (nominatiivi, genetiivi, partitiivi) vuorosanat, johtolause ja lainausmerkkien/ vuorosanaviivan käyttö Kielentuntemus 6. luokka Kuudennen luokan kielioppisisällöt edeltävät edellisten luokka asteiden sisältöjä. Edelleen harjoitellaan välimerkkien käyttöä ja erisnimien kirjoittamista. sanaluokat paikallissijat adjektiivin vertailumuodot verbin persoonamuodot ja niiden vertailu lauseenjäsennys (subj, pred, obj) vuorosanojen merkitseminen lainausmerkein 4.6 Kuvaus hyvästä osaamisesta 6. luokan jälkeen Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja 17

18 haluaa kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä 18

19 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin, predikaatin ja objektin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 19

20 5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS KIELIKYLPYOPETUKSESSA LUOKILLA 1 6 Äidinkielen opetuksen ensisijaisena tavoitteena on lasten oman kulttuuriperinnön säilyttäminen ja vaaliminen, sekä äidinkielen oppiaineksen varma hallinta luokilla opetuksen keinoina käytetään satuja, lauluja, leikkejä ja loruja, joiden avulla vahvistetaan luku ja kirjoitustaitoja. Lukemaan opetteleva lapsi tarvitsee runsaasti lukuharjoittelua äidinkielellä, jotta lukutaito varmistuu, vahvistuu ja muuttuu pikkuhiljaa teknisestä lukutaidosta ymmärtäväksi, tietoa hakevaksi lukutaidoksi luokilla sadut, tarinat ja lorut ovat edelleen olennainen osa opetusta. Lukutaito muuttuu mekaanisesta lukutaidosta ymmärtävään lukemiseen. Lukemishalun säilyttäminen on tärkeää. Kirjoittamisen tavoitteena on selkeä oikeinkirjoitus. Kieliopin opetus etenee rinnakkain suomenkielisten luokkien opetuksen kanssa kolmannelta luokalta lähtien Äidinkielen opetuksen tavoitteena on jatkuva sanavaraston kartuttaminen ja mielikuvituksen kehittäminen. Lukutaitoa varmistetaan edelleen ja tavoitteena on lukemisen sisällön hallinta niin, että lukutaitoa käytetään myös tiedon hankintaan. Omien tekstien tuottaminen lisääntyy ja päähuomio on lausetajun varmistamisessa ja sisällön rikastuttamisessa. 5.1 Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen teema alueet kielikylpyopetuksessa Seuraaviin teemoihin tulee sisällyttää kunkin luokan kielioppiaines Kielikylpyopetuksen opetussuunnitelmasta. Kaikissa teemoissa tulee huomioida sadut, lorut, laulut sekä suomalainen kulttuuri ja perinne Teema 1: Kokonaisteoksen käsittely Kullakin luokka asteella käsitellään vähintään yksi kokonaisteos. Teoksen käsittelymenetelmät kuvastavat kullekin luokka asteelle asetettuja tavoitteita. Kirjaesimerkit ovat ehdotelmia teoksen valitsemiseksi. 20

21 1. luokka: Suomalaiset kansansadut. Tavoite: keskittyvä kuuntelu ja kerronta, lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia LPP menetelmä; vihko/fläppitaulutarinat, poimittujen sanojen prosessointia (äänne, kirjain, tavu, sana) fonologisia harjoituksia tarinan sanoista kuvien käsittely, kuvasadut, kuvasarjat sadutus & oppilaan oma kerronta 2. luokka: Ella luokkaretkellä Tavoite: lukuharrastuksen herättäminen, luetunymmärtäminen ks. LIITE 1 monistepaketti teoksen käsittelyyn lukupäiväkirja, kirjan esittely, kirja arvostelu 3. luokka: Mestaritonttu, Peppi kirjat, Kiljunen, Heinähattu ja Vilttitossu, Peter Pan Tavoite: sujuva lukutaito, luetunymmärtäminen, erilaisiin teksteihin tutustuminen ks. LIITE 2. lukustrategioita 4. luokka: Vihreät varikset sarja, Milla Moka, Risto Räppääjä, Kuka pelkää noitia? Tavoite: tiivistäminen kirjallisuusvihko; luetaan luku, kirjoitetaan luvun keskeinen teema, mihin juoni etenee jne. juonikaavio ilmaisu/roolileikit henkilöistä; roolihahmojen ominaisuuksia (juliste, kortit, pelit tms.) video (Kuka pelkää noitia?) 5. luokka: Bertin päiväkirja, Ihmemaa Oz Tavoite: kirjaesitelmä, keskustelutaidot esitelmä; sarjakuvana, pantomiimi esityksenä, kuunnelmana, dvd elokuvana keskustelu ja arviointitaidot kirjasta ja esitelmistä tarina, juonipiiri; jatketaan lauseita kukin oppilas vuorollaan omin sanoin seuraten kirjan juonta 6. luokka: Adam & Eva Tavoite: tiedon etsintä, juonen avaaminen, lukustrategiat 21

22 kirjamaa; pienryhmäluku, luodaan tapahtumaympäristö, esitetään tarina pala palalta dramaturgian, kerronnan, kirjoitelmien, postereiden avulla tietoja kirjailijasta; elämänkerta, muut teokset ym Teema 2: Saduttamisesta satukirjaan (kirjoittaminen) Sadut, tarinat ja lorut ovat olennainen osa opetusta. Ne luovat vahvan pohjan sekä suomenkielen lukemiselle että kirjoittamiselle. 1. luokka Omien satujen kerronta 1 2. luokalla opetuksen painopiste elämyksellisessä äidinkielen opetuksessa. oppilas kertoo ja keksii omia satuja, joita opettaja kirjoittaa ylös oppilas keksii erilaisista kuvista omia satuja 2. luokka Sadun kirjoittaminen opettaja kertoo alun sadusta, oppilas kirjoittaa sadulle oman lopun oppilas saa kuvan tai kuvasarjan, josta hän kirjoittaa oman sadun luokkapupu, joka kiertää oppilaiden kotona ja kertoo kuulumiset kotoa ja koulusta 3. luokka Omien tarinoiden tuottaminen Tehdään runsaasti omia luovia kirjoitelmia. Kirjoitelmien ohjaamisessa painotetaan elävää, rikasta kerrontaa. oppilas kirjoittaa päiväkirjaa esim. viikon ajalta oppilas kirjoittaa omasta elämästä ja kokemuksista pieniä tarinoita 4. luokka Omat tarinat Tavoitteena sujuva kirjoitustaito, runsaasti erityyppisiä luovia kirjoitelmia oppilas kirjoittaa omia pieniä tarinoita ja kertomuksia 5. luokka Kohti laajempaa kirjoittamista Kertomukset ja lorut ovat edelleen tärkeä osa opetusta. Oppilaan sanavarastoa ja mielikuvitusta kehitetään. oppilas kirjoittaa tiivistelmiä erilaisista kertomuksista tehdään esitelmiä, esseitä sekä erilaisia tieteisselostuksia 22

23 luokka lehti kuvitettu satukirja 6. luokka Sujuva ja moniulotteinen kirjallinen ilmaisu Sanomalehti ja sähköiset viestintävälineet ovat olennainen osa opetusta. Tavoitteena on monipuolinen ja taitava kirjallinen ilmaisu sekä oman kirjallisen tyylin löytäminen. runsaasti erilaisia raportteja, selostuksia ja esitelmiä satuja ja tarinoita, käsikirjoituksia kuvitettu satukirja tietokonetta käyttäen, kuvan liittämien tekstiin Teema 3: Sorminukesta elokuvaan (mediakasvatus) Opetuksen aihepiirit ja opetuskokonaisuudet rakennetaan sekä ympäristöopin aihepiirien että satujen ja tarinoiden ympärille. 1. luokka Suullisen ilmaisun harjoittelua Harjoitellaan viestintätilanteita, joissa kieli toimii lapsen tunnekielenä (draama, sadut, improvisaatio, leikki) Rohkaistaan ja kannustetaan lasta ilmaisemaan itseään omalla persoonallisella tavalla. sadun pohjalta nukketeatteri esityksiä Aapisen juttuja esittäen 2. luokka Pienten näytelmien harjoittelua Tavoitteena on kielellisen ja fyysisen kokonaisilmaisun vahvistaminen, mielikuvituksen käyttö sekä esiintymistottumusten kartuttaminen. esitetään nukketeatteria erilaisten tarinoiden pohjalta piirretään tunnelmia satujen pohjalta oppilas kertoo luokalle kokemuksistaan ja havainnoistaan 3. luokka Juoneen tutustuminen Tavoitteena on tuttujen asioiden selostamista ja kuvailua sekä juonellisen kertomuksen kertomista. sketsien, satujen ja pienten näytelmien esittämistä 23

24 juonikaavioon tutustuminen, kts. Kirjakuja 3 tehdään omia sarjakuvia 4. luokka Näytelmän henkilöt Tavoitteena on tutustua näytelmän eri henkilöiden rooleihin. Näytellään ja esityksiä kuvataan ja katsotaan. tutustutaan eri tarinoiden rooleihin (päähenkilö, sivuhenkilö) valmistellaan luokan omat uutiset, jotka kuvataan satu Punahilkasta, josta tehdään useita eri versioita 5 6. luokka Omat näytelmät + kuvaus Tavoitteena on improvisoida esiintymistilanteita, luoda omia sketsejä ja näytelmiä. Pitää suullisia esityksiä, jotka liittyvät oppilaan omaan elämänpiirin. Oppia käyttäytymään erilaisissa puhe ja kokoustilanteissa. omat näytelmät, elokuva sekä niiden videointi Taikalamppu menetelmä (LIITE 3) Teema 4: Itsensä esittelystä puheen pitämiseen. Äidinkieli on lasten tunnekieli. Tavoitteena on löytää halu ja taito ilmaista itseään ja ajatuksiaan monipuolisesti. Lapsi oppii säätelemään puhekieltään tarkoituksenmukaisesti. 1. luokka Omat asiat, lapsen oma lähiympäristö ja kokemukset itsestään kertominen viikonavaukset/mattotunnit; vaihdetaan loma, viikonloppukuulumisia omien harrastusten, lemmikkien esittely lelutunnit; oman lelun esittely, kerronta 2. luokka Minun kirjani, tekstini portfoliotyyppinen vihko, johon oppilas kokoaa tietoja viikon tapahtumista, leikeistä, omasta oppimisesta tms. Minun kirjani suullista esittelyä luokalla. omien tekstien esittelyä itsearviointia ensimmäisen luokan aiheiden syventämistä 24

25 3. luokka Mielipiteen ilmaisu suullisesti ja kirjallisesti. Oman mielipiteen perusteleminen mielipidekirjoitukset mielipidekeskustelut missä tahansa aineessa tai aiheessa, oman mielipiteen perusteleminen 4. luokka Roolikeskustelut harjoitellaan keskustelemaan ryhmässä tietyn roolin avulla; (esim. isä, lapsi, mummo) aiheet lasten arkielämästä luetun tarinan syventäminen; eläydytään fantasiamaailman roolihenkilöihin ja keskustellaan esim. prinsessan, haltijan roolissa 5. luokka Esitelmät, mielipiteen ilmaisu laajennetaan esitelmien aiheita, medialaitteiden käyttö apuvälineenä esitelmissä julkisen mielipiteen 6. luokka Neuvottelutaidot, kokouskäyttäytyminen, julkinen esiintyminen luokkakokoukset; roolit (puheenjohtaja, sihteeri), kokouskäytäntö, puheenvuoro, mielipide puolesta/vastaan, äänestys jne. Puheen pitäminen (esim. syntymäpäiväjuhlat) Teema 5: Lukemisen alkeista ymmärtävään lukemiseen. Kun lapsi on oppinut lukemaan, on häntä kannustettava lukemaan paljon suomenkielistä kirjallisuutta. Lukustrategiat. Lukuteema yhdistyy kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin. 1. luokka Fonologisen tietoisuuden vahvistaminen tavutus, osista kokonaisuuteen ja kokonaisuudesta osiin mekaaninen lukeminen riimittely, lorut jne. tekstin ennakointi kuvien avulla Ks. LIITE 4 fonologisen tietoisuuden harjoituksia 2. luokka Mekaanisen lukutaidon vahvistaminen, kohti ymmärtävää lukemista omien kysymysten tekeminen tekstistä; miksi, millainen 25

26 lukuharjoituksia yksin, pienryhmässä, suurryhmässä; ääneen/itsekseen lukeminen 3. luokka Erilaiset tekstit, sanavaraston kartuttaminen erilasten tekstien pohjalta (tietotekstit, sadut) keskeiset kysymykset syventäen toisen luokan aiheita olennaisen löytäminen tietotekstistä keskeisen sisällön löytäminen omin sanoin 4. luokka Taitava lukeminen, tekstin jakaminen osiin teksti paloitellaan ja haetaan pääasiat olennaiset asiat ja käsitteet vihkoon luokka Omat lukustrategiat kriittinen tekstin ja lähteiden tarkastelu luodaan omia lukemista helpottavia keinoja pikalukutaito, kuvaluku, silmäily käsitteiden avaaminen 26

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Lanula 14.6.2007 2 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BOSNIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE

MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE HYVINKÄÄN KAUPUNKI 2016-2017 MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE Äidinkielen ja kirjallisuuden jatkuvan arvioinnin lomake esi- ja alkuopetukseen Sisältö: Luokanopettajat Kirsi Lindfors ja Jaana Perkinen Äidinkielen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KANTONIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KANTONINKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 YK:n Lasten oikeuksien sopimus Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen Perusopetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Äidinkieli 3-6. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Äidinkieli 3-6. Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Tavoitteet S L 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Vuorovaikutustilanteissa toimiminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2

Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 Sisällys 7. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 2 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 2 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 6 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Suomi

Lisätiedot

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI (LIITE 2 sivistys- ja kulttuurilautakunta 21.6.2016 (OUKA/237/12.00.01/2014) Opetuksen tehtävä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu

Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017. Haarajoen koulu Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokille lukuvuonna 2016-2017 Haarajoen koulu 4.3.2016 Taito- ja taideaineiden valinnaisuus 4.-6.luokkien oppilaille Uuden opetussuunnitelman mukaisesti taito-

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Suomi äidinkielenä 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Suomi äidinkielenä 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-6 Suomen kieli ja kirjallisuus 1..1 Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat - Suomen kieli ja kirjallisuus Lk Tavoitteet Sisältöalueet/sisällöt Laaja-alainen osaaminen T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa

Lisätiedot

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle

FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle FINSKA Kurssisuunnitelma siirtolaisten ruotsin kielen koulutukselle Koulutuksen tarkoitus Siirtolaisten ruotsin kielen koulutus on korkeatasoinen kielikoulutus, jonka tarkoituksena on antaa aikuisille

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Oppiaineet vuosiluokilla 3-6

Oppiaineet vuosiluokilla 3-6 Oppiaineet vuosiluokilla 3-6 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja painotukset vuosiluokilla 3-6 Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä jatketaan systemaattisesti. Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla (VL) 1 9

Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla (VL) 1 9 Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla (VL) 1 9 S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen: VL 1 2 / Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9

Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Ylöjärven kaupunki TUNNE- JA VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 1-9 Oppiaineen tehtävä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden kykyä toimia toisten

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot