MATKAKERTOMUS : KAATOPRO-HANKKEEN TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAKERTOMUS 23.3 21.4.2003: KAATOPRO-HANKKEEN TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA"

Transkriptio

1 Kai Sormunen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL Jyväskylän yliopisto MATKAKERTOMUS : KAATOPRO-HANKKEEN TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA 1. YLEISTÄ VIERAILUKÄYNNIT BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS (IMC-LAITOS) GESHER-ESTERNIN (BORKEN) BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS BORKENIN MEKAANIS-BIOLOGINEN KÄSITTELYLAITOS BASSUMIN MB-LAITOS EMSCHERBRUCHIN KAATOPAIKKA KUHSTEDIN KAATOPAIKKA IBA:n GB21 TESTILABORATORIO JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN TESTAAMINEN AT4-hapenkulutustesti Sapromatilla Sensomat-hapenkulutustesti GB 21-kaasuntuotto testi SAKSALAISIA KOKEMUKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SUOTOVEDEN KIERRÄTYSKOKEMUKSIA MB-KÄSITELTYJEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAISEMOINNISSA YHTEENVETO...27

2 1 TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA 1. YLEISTÄ Kaatopro-hankkeen Jyväskylän yliopiston tutkijavaihto toteutettiin Saksassa Duisburg-Essenin ja Hannoverin yliopistoissa, joissa jätehuollon tutkimus ja myös kiinteän jätteen käsittely ovat olleet keskeisessä asemassa. Vierailun isäntinä olivat Duisburg-Essenin yliopiston (Abfallwirtschaft und Abfalltechnik) jätehuollon osastolla Professori Widdman ja tutkija Christian Felske sekä Hannoverin yliopiston Professori Doedens ja Matthias Kuehle-Weidemeyer Institute of Sanitary Engineering and Waste Management (ISAH). Tutkijavaihdon tavoitteena oli kaatopaikkojen suotovesien kierrätyksen kokemusten hankinta ja jätteiden laitosmaiseen käsittelyyn perehtyminen (biojätteen käsittely ja mekaanis-biologiset laitokset). Tavoitteena oli myös perehtyä jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden tutkimisessa käytettäviin kaasuntuotto ja hapenkulutustesteihin. Tutkijavaihto käsitti vierailukäynnit seuraavissa kohteissa: ZDE:n (Zentraldeponie Emscherbrush) kaatopaikka, Biojätteen käsittelylaitos IMC (IMC = Intergrated process for the methanation and composting), Gesher-Esternin (Borken) biojätteen käsittelylaitos, Borkenin MB-laitos, IBA:n (Ingenienburo fur abfallwirtschaft und Energietechnik GmbH) jätetestilaboratorio ja Kuhstedin kaatopaikka. 2. VIERAILUKÄYNNIT JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET 2.1 BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS (IMC-LAITOS) Vierailukäynti IMC-laitoksella (IMC=the integrated process for the methanation and composting of biological wastes). Laitoksessa on yhdistetty biojätteiden aerobinen ja anaerobinen käsittely. AGR-yhtiön operoima laitos käsittelee kotitalouksista erilliskerättyä biojätteitä. Laitoksella käsitellään biojätteitä 72 t päivittäin. Aerobinen käsittely Aluksi biojäte murskataan, seulotaan (80 mm), eritellään metallit ja lisätään vettä, jotta kuiva-ainepitoisuus on 25 %. Näin saatu liete johdetaan aerobiseen käsittelyyn, kuva 1. Aerobinen käsittely koostuu kolmesta peräkkäisestä ilmastetusta (puhdas happi ilmastuksessa) reaktorista. Kussakin reaktorissa jäte viipyy 24 h, jonka jälkeen lietteestä erotetaan ruuvipuristimin kiintoaine, joka siirretään aina seuraavaan reaktoriin. Vain kiintoaine siirtyy aerobisissa käsittelyissä ja nestemäinen fraktio (liete) johdetaan aina aerobisen vaiheen jälkeen anaerobiseen käsittelyyn.

3 2 Aerobisen reaktorin täytön yhteydessä lisätään myös uusi prosessivesi, joka voi olla joko puhdasta vettä tai anaerobisesti käsiteltyä prosessivettä. Kuva 1. Kuvassa taka-alalla IMC-laitoksen aerobiset reaktorit, joissa toteutetaan biojätteiden hydrolyysi ja happokäyminen. Aerobisessa reaktorissa lämpötila nousee ja lietos menee hapoille (ph 4,7). Kolmen peräkkäisen (3*24 h) aerobisen käsittelyn jälkeen kiintoaineesta erotetaan jälleen vesi (liete) ja kiintoaine. Laitoksessa käsitelty materiaali (kuiva-aine) on suunniteltu hyötykäytettäväksi viherrakentamisessa ja maanviljelyksessä. Ongelmana on kuitenkin ollut, että halukkaita vastaanottajia ei ole ilman rahallista korvausta. Niinpä jätteiden käsittelyn lopputuote on toimitettu pääasiassa saman yhtiön operoimalle kaatopaikalle. Laitoksessa muodostuu päivittäin n. 25 t. aerobisesti käsiteltyä kuiva-ainetta (kuva 2), joka n. 30 % sisään otetun materiaalin määrästä. Laitoksella on myös kompostoitu aerobisesti käsiteltyjä jätteitä ja tätä materiaalia on myös myyty viherrakentamiseen. Laajamittaiseen kompostointiin ei ole kuitenkaan ryhdytty ja vierailuhetkellä kompostointia ei ollut käynnissä. Kuva 2. Kuvassa laitoksen lopputuotteena saatua materiaalia.

4 3 Anaerobinen käsittely Aerobisessa käsittelyssä hydrolosoituneet ja happokäyneet biojätteet ovat helposti mädätettävissä (metaanintuotto). Kiintoaineesta erotetun veden (lietteen) viipymä anaerobisissa reaktoreissa on 14 vrk. Näin aerobisesti esikäsitellystä biojätteestä saadaan biokaasua 50 m 3 /t jätettä. Kaasun CH 4 -pitoisuus on noin 70 %. Kaasulla tuotetaan sähköä ja lämpö hyödynnetään lähiseudun kasvihuoneissa. Kuva 3. IMC-laitoksen anaerobiset reaktorit, joihin vedet johdetaan aerobisista reaktoreista. Muita huomioita Ongelmia laitoksella aiheuttaa hiekka, sillä biojätteen painosta on n. 15 % hiekkaa. Lisäksi biojätteestä valtaosa, etenkin keväällä ja syksyllä on puita ja lehtiä, mitkä tuottavat huonommin biokaasua kuin pelkkä keittiöjäte. Anaerobikäsitelty liete on mahdollista hyödyntää maatalouksien ravinnelisänä, mutta siitä laitos joutuu maksamaan vastaanottajalle. Vesissä voi olla ajoittain myös maanviljelyskäyttöön liian paljon raskasmetalleja ja suoloja, joten vedet on toimitettu ZDE:n kaatopaikan suotovesien puhdistamolle. Laitos on ollut käytössä n. 2 vuotta. Laitokseen on tehty paljon muutostöitä, mm. laitoksen omille vesille suunniteltu ultrasuodatusjärjestelmä on jouduttu poistamaan käytöstä, koska se ei soveltunut tämän tyyppisille vesille.

5 4 2.2.GESHER-ESTERNIN (BORKEN) BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS Laitoksen on suunnitellut ja sen operoinnista vastaa HEILIT Umwelttechnik GmbH. Laitosta esitteli projektipäällikkö Andreas Maile. Laitos käsittelee erilliskerättyä biojätettä asukkaan kaupungin alueelta. Laitos käsittelee vuosittain t biojätettä. Käsittelyn periaate Laitoksella biojätteet aluksi murskataan (kuva 4), jonka jälkeen jätteestä erotellaan käsin suuret yli 80 mm kappaleet, sitä pienemmät jakeet menevät magneettierottimelle. Tämän jälkeen sekä < 80 että >80 mm:n jakeet johdetaan kompostointiin, jonka jälkeen lopputuote seulotaan kolmeen jakeeseen <12, 12-40, >40 mm. Pienin jae menee puutarhojen käyttöön, mm jae kaatopaikkojen peitemaaksi pintasuojarakenteen alapuolelle ja suurin jae kierretään prosessissa tukiaineena. Vuoden 2005 jälkeen kaatopaikoille ei kuitenkaan voida viedä enää mm jaetta ja parhaillaan tutkitaan, onko mahdollista käyttää kysäistä jaetta prosessin tukiaineena. Lopputuotteen pienimmän jakeen rottegrad-arvo on 4-5. Kuva 4. Laitoksella biojätteet murskataan prosessin alussa. Murskaimen tukkeutuminen aiheuttaa usein laitosseisokkeja. Kompostointi Kompostointihalli (pituus 140 m) on jaettu 8 alueeseen siten, että kussakin alueessa jätteet viipyvät viikon ja jätteet siirretään koneellisesti hihnakuljettimella seuraavalla alueelle. Jätteet kompostoituvat 2,5 m:n aumassa 8 viikkoa, kuva 5 otettu kompostointihallin aumasta.

6 5 Kuva 5. Kompostointihallin sisällä olosuhteet ovat vaativat laitteille ja laitteiden kunnostajille. Kompostointiprosessin aikana jäte kuivuu ja siihen joudutaan lisäämään vettä l/tonni jätettä. Osa kompostoitumisprosessin ylläpitämiseen tarvittavasta vedestä saadaan kierrätettyä prosessista. Kaasunpuhdistus Hallikompostoinnista seuraa yleensä suuri kaasunpuhdistuksen tarve, sillä myös hallien sisäilman on johdettava kaasunpuhdistukseen, joka yleensä on biosuodatin, kuva 6. Pesurin ja biosuodattimien kaasunpuhdistuskykyä kompostointilaitosten kaasunkäsittelyssä ei pidetä enää riittävänä mm. VOC-päästöjen sekä biosuodattimissa mahdollisesti muodostuvan N 2 O:n takia. Kuva 6. Kompostointilaitosten kaasut käsitellään yleensä biosuodattimissa.

7 6 Laitoksen jätteenkäsittelykustannukset ovat e/t jätettä, mikä sisältää myös investoinnin kustannukset. Lopputuote myydään (12 e/m 3 ) yksityisille ja maanviljelijöille. Lopputuotteelle on ollut hyvä menekki. Havaintoja ja kokemuksia Jätteiden koostumuksesssa esiintyvä vuodenaikaisvaihtelu on aiheuttanut laitoksella ongelmia, koska alkuvuodesta biojätteessä on vähemmän puutarhajätteitä, eikä prosessiin lisätä ulkopuolista tukiainetta. Tämä vaikeuttaa kompostointiprosessia, mutta tilanne paranee yleensä huhti-toukokuussa, kun puutarhajätteitä tulee biojätteen seassa. Laitoksella on ollut ongelmia materiaalien kestävyyden kanssa. Erityisesti betonin tulee olla hyvälaatuista, joka ei läpäise vettä eikä kaasumaisia rikkiyhdisteitä. Laite- ja sähköongelmat ovat olleet myös toistuvia ja useita ilmastuspuhaltimia on vaihdettu. Lisäksi murskain on alimitoitettu ja murskaimen läpi materiaalin tulisi kiertää vain kertaalleen. Tässä prosessissa tukiaineena kierrätettävä materiaali menee murskaimen läpi uudestaan ja samat kappaleet voivat tukkia murskaimen uudestaan. Laitoksen käyttäjien mukaan laitteita ja tekniikkaa tulisi olla mahdollisen vähän. Erityisesti kompostointihallissa ovat olosuhteet laitteille ongelmalliset. Parempana ratkaisuna he pitävät tunnelikompostointia, jossa on mahdollista kierrättää ilmaa useamman kerran saman massan läpi. Tämä myös vähentää hajuyhdisteiden määrää kaasussa, mikä puolestaan vähentää kaasunkäsittelytarvetta. Myöskään laitteistoja ei tunnelikompostoinnissa tarvitse sijoittaa kompostointitilaan, kuten tässä prosessissa on tehty. 2.3 BORKENIN MEKAANIS-BIOLOGINEN KÄSITTELYLAITOS Mekaanis-biologisessa käsittelylaitoksessa käsitellään kotitalousten kuivajätteitä ja niiden kaltaisia muita jätteitä, kuten kaupallisen alan jätteet. Kaikkiaan käsiteltävien jätteiden määrä on t/a. Prosessi Laitos käsittää jätteiden mekaanisen käsittelyn (murskaus, seulonta, metallien erotus, homogenisointi) sekä biologisen käsittelyn (tunnelikompostointi). Biologisella käsittelyllä ainoastaan kuivataan jätteitä polttoarvon nostamiseksi. Kostutusta pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä kuivuminen on hitaampaa, jos ei ole biologista toimintaa. Viipymä biologisessa käsittelyssä on 2 viikkoa. Mekaaninen prosessi Vain suuret kappaleet (bulky wastes) ja kaupallisen alan jätteet murskataan, kun taas yhdyskuntajätteet seulotaan ilman murskausta, kuva 7. Murskatuista (bulky wastes) erotetaan jätteenpolttoon sellaisenaan menevä jae 140 mm:n rumpuseulalla. Yhdyskuntajätteet seulotaan ilman murskausta 120 mm:n rumpuseulalla. Myös tästä seulonnasta suurikokoinen jae menee sellaisenaan jätteenpolttoon. Molempien rumpuseulojen alitteet menevät magneettierottimen ja sekoitusrummun kautta biologiseen käsittelyyn.

8 7 Kuva 7. Kuvassa Borkenin MB-laitoksen hallitila. Taka-alalla murskain ja rumpuseulat, josta jätteet menevät magneettierotuksen ja sekoitusrummun kautta biologiseen käsittelyyn. Biologinen käsittely Jätteiden polttoarvon lisäämiseksi jätteitä kuivataan tunnelikompostoinnilla, kuva 8. Jätteiden kompostointitunneleita on 26. Jätteiden viipymä tunneleissa on 2 vko. Kuva 8. Jätteitä kuivataan tunnelikompostoinnilla. Tunnelit tyhjennetään ja täytetään koneellisesti, keskellä tyhjennys käynnissä. Kaasut johdetaan biosuodattimeen ja neljästä tunnelista termisen käsittelyn pilottilaitokseen (RTO = regenerative thermal oxidation, kuva 9), jossa kaasut käsitellään 900 C:n lämpötilassa.

9 8 Kuva 9. Kuvassa Borkenin Mekaanis-biologisen laitoksen RTO-laitteisto. MB-jätteenkäsittelylaitosten kaasujenkäsittelyyn tutkitaan vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä, sillä yleisesti käytössä olevilla biosuodattimilla ei päästä nykylainsäädännön vaatimuksiin. Professori Doedensin mukaan MBP-laitoksilla ongelmana ovat aerobisen vaiheen päästöjen hallinta, koska biologisissa prosesseissa kompostoinnin ja biosuodatuksen aikana muodostuu mm. orgaanisia hajoamistuotteita (VOC) ja mahdollisesti myös kasvihuonekaasupäästöjä (CH 4, N 2 O). Yleisesti käytössä olevat happopesurin ja biosuodattimen yhdistelmät eivät täytä vuonna 2001 voimaan tulleen lainsäädännön (30.BlmSchV) vaatimuksia kaasunpuhdistukselle. Etenkin VOC-päästöille annettujen raja-arvojen saavuttaminen on tällä tekniikalla hankalaa. Paljon epäpuhtauksia sisältävät kaasut tulisi johtaa esim. termiseen käsittelyyn ja vähemmän likaantuneet kaasut biosuodattimiin. Havaintoja, kokemuksia Biologisen käsittelyn jälkeen jätteen hapenkulutusnopeus on ollut AT4-testeissä 20 mg O2/g/TS. Vastaava raja-arvo kaatopaikkasijoitukseen on 5 mg O2/gTS. Laitoksen sähkönkulutus on 25 KWh jätetonnia kohden, kun vastaava kulutus tunnelikompostoinnissa on KWh/t. Mekaanisesti käsitellyn kuivajätteen kompostointi ei vaadi niin tehokasta ilmastusta kuin normaalin biojätteen kompostointi. Energian kulutuksen määrää pitkälti viranomaisten asettamat tavoitteet käsittelyn suhteen eli mitkä ovat lopputuotteella asetetut vaatimukset esim. AT 4 - ja GB21-testien suhteen. Myös ilman kierrättäminen tunneleissa on mahdollista, millä voidaan vähentää käsiteltävien kaasujen määrää.

10 9 2.4 BASSUMIN MB-LAITOS Vierailukäynti Bassumin MB-laitoksella, kuva 10. Laitosta esitteli Matthias Kuehle- Weidemeier. Laitoksella käsitellään vuosittain t yhdyskuntajätteitä ja teollisuusjätteitä, jotka ovat luonteeltaan yhdyskuntajätteen kaltaisia sekä kauppojen yms. jätteitä, taulukko 1. Kuva 10. Bassumin MB-laitos ja kaatopaikka-alue. Taulukko 1. Bassumin MBP-laitoksella käsiteltävät jätteet t/a Yhdyskuntajätteet ja vastaavat teollisuusjätteet Kaupallisen alan jätteet Suurikokokoiset jätteet teollisuudesta ja kotitalouksista (bulky wastes) Rakennusjätteistä eriteltyjä jätteitä Yhdyskuntien jätevesilietteitä Yhteensä Prosessi Suurikokoisten jätteiden (bulky wastes) mekaaninen käsittely alkaa murskauksella, ennen murskausta poistetaan kaivinkonetyyppisellä kahmarilla materiaalit, jotka ovat ongelmallisia murskattavaksi. Murskauksen jälkeen jätteet seulotaan 80 mm:n rumpuseulalla. Rumpuseulalta saadaan > 80 mm:n fraktio, joka hyödynnetään energiana jätteenpolttolaitoksissa. Seulan alite käsitellään hallissa aumakompostoinnin tapaan. Yhdyskuntajätteet seulotaan rumpuseulalle, jossa jätteistä saadaan eroteltua <40, ja > 80 mm:n jakeet. Pienin jae eli < 40 mm menee anaerobiseen käsittelyyn. Keskisuurijae kompostoidaan ja suurin jae päätyy energiajätteeksi, kuva 11.

11 10 Kuva 11. Bassumin mekaanis-biologisen laitoksen materiaalivirrat Anaerobinen käsittely Mädätyksessä (kuva 12) jätteistä tuotetaan biokaasua, joka hyödynnetään jätteenkäsittelyaseman omiin tarpeisiin lämpönä ja sähkönä. Anaerobinen käsittely on termofiilinen prosessi, jossa viipymä on 3 viikkoa. Jätteestä saadaan biokaasua 133 Nm 3 /t märkä ainesta. Vuosittainen biokaasun tuotto on 150 milj. Nm 3. Anaerobisen käsittelyn läpikäynyt materiaali palautetaan aerobiseen käsittelyyn yhdessä mm:n fraktion kanssa. Kuva 12. Rumpuseulan alite < 40 mm johdetaan anaerobiseen reaktoriin.

12 11 Aerobinen käsittely Aerobinen käsittely toimii aumakompostointiperiaatella, kuva 13. Jätettä ilmastetaan koneellisesti (vierailuhetkellä alhaalta ylöspäin, mutta ajoittain myös toisinpäin) ja jäte siirtyy koneellisesti eteenpäin 8 viikon ajan. MBP-käsitellyn materiaalin kaasuntuotto on ollut GB21 kokeissa < 40 mm:n fraktiolla n. 30 Nl/kg TS (kuiva-aine). Vastaavasti < 80 mm:n fraktiolla n. 50 Nl/kg TS. Saksalainen raja-arvo kaatopaikkasijoittamiselle tulee olemaan 20 Nl/kg TS, joten käsittelyaikoja on tässäkin laitoksessa pidennettävä. Raja-arvot alittunevat viikon käsittelyn jälkeen. Kuva 13. Aerobinen käsittely on aumakompostointia hallissa, jossa massat siirtyvät hihnakuljettimilla prosessissa eteenpäin. Käsittelyn aikana tapahtuu biologisissa prosesseissa materiaalin hajoamista ja energiajätteen sekä metallien hyötykäytön jälkeen jää kaatopaikkasijoitettavaksi n t/a, taulukko 2. Taulukko 2. Bassumin MBP-laitoksen materiaalivirrat eri käsittelyihin ja kaatopaikkasijoitukseen. t/a hajoaminen t/a Energiajäte Aerobinen käsittely Anaerobinen käsittely Metallin keräys Yhteensä josta kaatopaikkasijoitukseen Muita huomioita Erotetuista metalleista laitos joutuu maksamaan vastaanottajalle, koska metallit sisältävät epäpuhtauksia.

13 12 Ongelmia lähes kaikilla nykyisillä MB-laitoksilla aiheuttavat suuret jätejakeet, joiden murskaamiseen ei murskainten kapasiteetti riitä. Tämä jae, kuva 14, meneekin yleensä käsittelemättömänä kaatopaikoille. Näiden jakeiden osuus on % kaatopaikoille tulevista materiaalivirroista. Toukokuussa 2005 myös näiden jakeiden esikäsittely tulee pakolliseksi, jonka vuoksi MB-laitoksille joudutaan hankkimaan tehokkaat murskaimet, jotka voivat maksaa jopa e. Kuva 14. Suuret kappaleet ovat ongelmallisia nykyisten MB-laitosten murskaimille. Tämä jae menee yleensä suoraan käsittelemättömänä kaatopaikoille. Kuehle-Weidemeyr arvioi, että Saksassa MB-käsittelyn kustannukset ovat nykyisellä teknologioilla EUR/t. Kaatopaikkakustannusten kanssa käsittelykustannukset ovat EUR/t. KAATOPAIKAT 2.5 EMSCHERBRUCHIN KAATOPAIKKA Vierailukäynti Zentraldeponie Emscherbruchin kaatopaikalla, joka on yksi Saksan suurimmista kaatopaikoista. Kaatopaikan operoinnista vastaa saksalainen AGR-yhtiö. Kaatopaikka ottaa vastaan nykyisin vain teollisuusjätteitä, jotka ovat yhdyskuntajätteiden kaltaisia asti. Sen jälkeen kaatopaikka suljeteaan, koska se ei täytä enää nykyisiä määräyksiä pohjarakenteiden osalta. Toisaalta myös orgaanisen jätteen poltto tulee lisääntymään, jolloin on vähemmän tarvetta kaatopaikkasijoitukseen. Tuhkien määrä sen sijaan tulee lisääntymään ja ne sijoitetaan samalla alueella sijaitsevalle ongelmajätteiden kaatopaikalle.

14 13 Kuva 15. Emcherbrushin 130 m korkean kaatopaikan näkymä penkan päältä. Kuvassa tehdään jätetäytön pintasuojarakenteita. Kyseinen kaatopaikka on perustettu vuonna 1968 vanhalle kaivosalueella. Kaivoksen ollessa toiminnassa nykyinen kaatopaikka-alue oli vesivarastona. Alueella on luontaisesti pohjalla savikerros (2-30 m), joka toimii myös pohjaeristeenä (k=10-8 m/s). Vain uusilla alueilla on keinotekoinen pohjaeriste. Kaatopaikan jätetilavuus on n m 3, josta noin m 3 ongelmajätteitä. Ongelmajätteille on kaatopaikalla erillinen alue, jossa on myös pohjaeristerakenteet. Läheinen Emscher-joki on saastunut kaatopaikan suotovesien vaikutuksesta, koska vuoteen 1999 asti jokeen laskettiin kaatopaikan suotovedet käsittelemättöminä. Sen jälkeen kaatopaikan ympärille on rakennettu bentoniitistä ja geomembraanista (10 mm) pystyeristeseinä läpäisemättömään maakerrokseen asti. Jätetäytön pohja viettää jätetäytön reunoille ja käsittelyalueen toiseen päähän, jossa on myös suotoveden puhdistamo. Jätetäytön reunoilta suotovedet kootaan kaatopaikan ympärillä oleviin kaivoihin, joista se johdetaan painovoimaisesti edelleen puhdistamolle. Puhdistusprosessina nitrifikaatio-denitrifikaatio prosessi, aktiivihiilisuodatus ja ultrasuodatus, kuva 16. Kaatopaikan suotovesien pinnankorkeus pidetään n. 1 metrin alempana kuin alueen pohjavedenpinnan korkeudet. Tällä varmistetaan, että kaatopaikka vuotaa sisäänpäin, jos seinäeriste tai jokin muu rakenne pettää. Toistaiseksi ei ole ollut ongelmia seinärakenteen kanssa.

15 14 Kuva 16, kaatopaikan suotovedet käsitellään omalla puhdistamolla, kuva otettu puhdistamohallin sisältä. Alueella on kaasunkeräysjärjestelmä, joka on toteutettu kaivonrenkaista rakennetuin rei-itetyin pystykaivoin. Keräyskaivoja korotetaan sitä mukaan kuin jätetäyttö kasvaa. Keräyskaivoja on jätetäytössä keskimäärin 50 metrin välein. Kaasut johdetaan jätetäytössä olevista keräyskaivoista erillisinä linjoina ns. kaasunkeräysasemille, jotka sijoittuvat jätetäytön reunoille. Kullekin asemalla tulee muutaman kaivon putket. Kaasunkeräysasemat ovat n. 3,5 metrin korkuisia betonielementtiasemia, jotka tulevat jäämään kaatopaikan pintarakenteiden kanssa samaan pinnantasoon eli pintasuojarakenteista tulee 3,5 m:n paksuinen kerros. Kaasut on poltettu soidussa vuoteen 1999, mutta nykyään kaasulla tuotetaan myös sähköä ja lämpöä omassa voimalaitoksessa. Vuosittainen kaasuntuotto on m 3 /, josta 65 % metaania. Kaatopaikan saavutettu lopullisen pinnankorkeutensa rakennetaan pintasuojarakenteet saksalaisten määräysten mukaisesti. Pintarakenteiden kokonaispaksuus on kaikkiaan 3,5 m. Rakenteet ovat kuivatuskerros (lasi, tuhka), mineraalieriste (savi), geomembraani (2,5 mm HDPE), tiivistekerroksen yläpuolinen salaojakerros, kapillaarikerros kahdesta materiaalista ja kasvukerros (1,5 m komposti), kuva 17. Kapillaarikerros jo yksinään estäisi veden pääsyn jätetäyttöön, joten useammalla läpäisemättömällä kerroksella ainoastaan varmistetaan pintarakenteiden toimivuus.

16 15 Kuva 17, kaatopaikan pintasuojarakenteen mineraalitiivisteen asennustyöt Jätteet läjitetään kaatopaikalle esikäsittelemättöminä. Jätteet tuodaan ns. vastaanottohalliin, koska jyrkälle kaatopaikalle nouseminen ei onnistu normaaleilla jätteenkuljetusautoilla. Kaatopaikka on jaettu soluihin joihin sijoittamalla voidaan pitää kirjaa jätteiden sijoituspaikoista. Huomiota herätti, että asutusta on aivan kaatopaikan vierellä. Hajuhaitat eivät esittelijän mukaan ole olleet ongelma, varsinkaan sen jälkeen kun lopulliset pintasuojarakenteet on asennettu asutuksen läheisille alueille. Pölyämistä vähennetään teiden kastelulla ja kaikki alueelta poistuvat jäteajoneuvot ajavat suihkun läpi. Erikoista oli myös se, että yritykset voivat saksassa kilpailuttaa kaatopaikkoja ja viedä sinne missä kaatopaikkasijoittaminen halvinta. Tämä on aiheuttanut sen, että joillakin kaatopaikoilla on tilaa ottaa jätteitä alle ns. markkinahinnan. Esittelijän mukaan halvimmillaan kaatopaikkojen vastaanottomaksut voivat olla Saksassa 25 e/t jätettä. Emcherbruchin kaatopaikalla vastaanottomaksu jätteelle on 123 e/t jätettä

17 KUHSTEDIN KAATOPAIKKA Kaatopaikka Kuhstedin kaatopaikan esittelijänä toimi Karsten Hupe (Insinööritoimisto Prof. R. Stegmann und Partner). Kuhstedin kaatopaikka on suljettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka, jossa jätetäyttöä ilmastetaan sen stabiloimisen nopeuttamiseksi. Kaatopaikan pinta-ala on n. 3 ha ja jätetäytön korkeus 4-8 m, kuva 18. Kuva 18. Kuhstedin suljetulla kaatopaikalla kokeillaan jätetäytön ilmastamista. Kuhstedin kaatopaikalla kokeillaan direktiivin mukaisten pintasuojarakenteiden sijasta ilmastuksen toimivuutta jätetäytön stabiloinnissa. Pintasuojarakenteet rakennetaan mahdollisesti myöhemmin, mutta tavoitteena on, että ilmastuskäsittelyn jälkeen pintasuojarakenteet voisivat olla yksinkertaisempia kuin mitä nykyinen kaatopaikkalainsäädäntö määrää. Ilmastuksella pyritään pienentämään myös vesi- ja kaasupäästöjä ympäristöön sekä lyhentämään kaatopaikan jälkihoitovaihetta. Ilmastus on myös mahdollista silloin, kun suotovesien kierrätys reaktorikaatopaikkojen tapaan ei ole mahdollista, puutteellisten pohjasuojarakenteiden takia. Saksassa suotovesien kierrätys ei ole mahdollista sellaisilla kaatopaikoilla, jossa ei ole pohjasuojarakenteita. Ilmastusjärjestelmä Kaatopaikalla on 25 ilmastuskaivoa. Alun perin asennettujen ilmastuskaivojen on todettu jättävän osan alueesta hapettomaksi, joten järjestelmää on täydennetty asentamalla lisää rei-ietettyjä putkia 8-10 kpl. Periaate ilmastusjärjestelmästä on esitetty kuvassa 19.

18 17 Kuva 19. Kuhstedin kaatopaikan ilmastuksen periaatteena on, että osa kaivoista toimii ilman syöttökaivoina ja osa kaivoista imukaivoina. Jätetäytön ilmastus on toteutettu siten, että ilmastus-/imukaivoja voidaan operoida molempiin suuntiin. Eli ilman syöttöä ja imua voidaan vaihdella eri kaivojen kesken. Ilmastusjärjestelmässä on kolme säätöasemaan, joista voidaan käsiventtiilein kontrolloida ja säätää ilmastusprosessia. Kuva 20. Kuhstedin kaatopaikan ilmastuksen säätö ja kontrolliasema. Jätetäytön alueella on havaittu ensimmäisen kahden vuoden ilmastusjakson aikana jopa puolen metrin painumia jätetäytössä, mikä voi olla merkki tehokkaasta hajoamisprosessista. Lisäksi jätetäytössä on todettu C asteen lämpötiloja.

19 18 Kaasunkäsittely Jätetäytön ilmastusprosessin poistokaasut käsitellään termisellä kaasunkäsittelyjärjestelmällä (Vocsibox), kuva 21. Ilmastuskaasussa oleva metaani riittää pitämään yllä C:n lämpötilan, jossa orgaaniset kaasumaiset yhdisteet (mm. haisevat yhdisteet) hapettuvat. Kuva 21. Kuhstedin kaatopaikalla on käytössä terminen kaasunkäsittelylaitteisto (Vocsibox) Muita huomioita Kaatopaikan ilmastusjärjestelmän investointi ja käsittelykustannuksiksi on arvioitu 2-3 e / m 3 jätetäyttöä. Arvioiden mukaan aktiivista ilmastusta jatketaan 2-4 vuotta, minkä jälkeen ilmastus voitaisiin muuttaa painovoimaiseksi. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan suoraan voi toimia painovoimaisesti vaan vaatii rakenteellisia muutoksia ilmastusjärjestelmän suhteen. Aluksi poistokaasut olivat olleet pääasiassa metaania ja poistokaasuja oli jouduttu polttamaan liekillä. Nykyään metaania alle 2 %, joillakin alueilla kuitenkin vielä yli 30 %, mikä osoittaa, että ilmastusjärjestelmän kattavuudessa edelleen puutteita. Ongelmia on aiheuttanut erityisesti kaasuputkistoihin kerääntyvä kondensoituva vesi sekä ilmastusjärjestelmän kattavuus koko alueelle. MUUT VIERAILUT 2.7. IBA:n GB21 TESTILABORATORIO Vierailukäynti Insinööritoimisto IBA:n (Ingenienburo fur abfallwirtschaft und Energietechnik GmbH) testilaboratoriossa. Yritys myy mm. jätteiden GB 21 testauspalveluita jätehuollon ja viranomaisten tarpeisiin. IBA:n laboratorio on Saksassa yksi kokeneimmista GB21 testauksia myyvistä laboratorioista.

20 19 Laboratorio ja testilaitteisto Laboratorio on perustettu lämpöeristettyyn n. 10 m 2 :n huoneeseen. Lämmittimenä on pieni (1-2 KW:n) lämpöpuhallin, jonka on todettu riittävän hyvin lämmitykseen (lämpötila +35 ±1 C). GB21 testi on automatisoitu siten, että vain reaktoreiden ja täyttö- ja tyhjennysvaiheessa tarvitaan työvoimaa. Testilaitteisto, kuva 22, poikkeaa myös standardissa esitetystä laitteistosta mm. siten, että tässä käytetään 10 litran (standardissa ml) lasireaktoreita, jotta saadaan edustavammat näytteet ( g). Testissä käytetään adaptoitunutta lietettä 7 litraa / reaktori. Liete adaptoidaan siten, että reaktoreiden tyhjennysvaiheessa lietteestä seulotaan karkeat materiaalit pois ja liete palautetaan uudelleenkäyttöön seuraavaan testiin. Lietettä säilytetään 35 C:ssa ja lietteen tehon heiketessä siihen lisätään 1/3 tuoretta lietettä. Näin käsiteltynä liete on yleensä toiminut hyvin ja standardissa esitetty kaasuntuotto (400 l/kg DS) on kontrollinäytteellä saavutettu. Kuva 22. Kuvassa on GB21-testauksessa käytettävää laitteistoa (10 litran lasireaktorit, kaasupussit ja osa testilaitteiston automatiikasta). Kaasut kerätään alumiinisiin kaasupusseihin, joista magneettiventtiilein ohjataan eri pusseista mittaukset samalle kaasukellolle ja kaasuanalysaattorille, kuva Kuva 23. Reaktorit ja kaasuanalysaattorit ovat lämpöeristetyssä huoneessa.

21 20 Vaikka menetelmä ja laitteisto on standardoidusta laitteistosta poikkeava, viranomaiset hyväksyvät kyseisellä tavalla tehdyt GB21-kaasuntuottotulokset. 3. JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN TESTAAMINEN Saksassa kesäkuun 2005 jälkeen MB-käsiteltyjen kaatopaikkasijoitettavien jätteiden tulee alittaa GB21-testissä 20 ml/g (kuiva-ainetta) tai AT4-testissä 5 mg O 2 /g (kuivaainetta). Yleensä kaatopaikkasijoittaminen on sallittua, kun materiaali alittaa vain toisen kyseisistä raja-arvoista, riippuen viranomaisten käytännöstä. Eri maissa on erilaiset käytännöt raja-arvojen suhteen, mm. Itävallassa kaatopaikkasijoitettavien jätteiden tulee alittaa molemmat edellä mainituista raja-arvoista. Lisäksi kaatopaikalla sijoitettavan jätteen lämpöarvon 6000 kj/kg (kuiva-ainetta) tai vaihtoehtoisesti kokonaishiili kuiva-aineessa oltava 18 %. Näiden lisäksi jätteen liukoisuustestissä (24 h) on liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määrän oltava 250 mg/l. 3.1 AT4-hapenkulutustesti Sapromatilla AT4-hapenkulutustestiin tutustuttiin ISAH:n laboratoriossa, jossa näyte esikäsiteltiin, tehtiin esivalmistelut ja testaus käynnistettiin. Näytteen esikäsittely Tutkittava mekaanis-biologisesti käsitelty näyte murskattiin leikkaavalla myllyllä alle 10 mm:n palakokoon (8 mm teräväli). Näyte murskattiin kolmeen kertaan, jotta saavutetaan riittävän homogeeninen laatu. Näyte kostutettiin tislatulla vedellä. Sopiva kosteus oli saavutettu, kun näytteestä tihkui hieman vettä, puristettaessa sitä nyrkkiin. Näin saadaan n. 50 kosteuspitoisuus, joka määritettiin tarkemmin laboratorioanalyysein (näytteen punnitus ja kuivaus lämpökaapissa 4 vrk, minkä jälkeen uudelleen punnitus). Testin kulku Testiin otettiin 3 rinnakkaista näytettä, joista kaksi oli 20 g:n ja yksi 40 g:n näyte. Yksi näyte oli varmuuden vuoksi suurempi, jos hapenkulutus jää alhaiseksi. Näyte punnittiin lasipulloon ja pullo suljettiin ja laitettiin Sapromat-laitteen vesihauteeseen, kuva 24, jossa lämpötila 20 C. Laitteen toimintaperiaatteena on, että laitteisto on vakuumi systeemi, johon happi tuotetaan elektrolyysireaktion kautta CuSO 4 ja KSO 4 - liuoksesta. Näytteen hajoaminen alkaa kuluttaa välittömästi happea ja tuottamaan hiilidioksidia. Muodostunut hiilidioksidi sitoutuu inkubointipullon yläosassa olevaan natronkalkkiin. Hiilidioksidin sitoutuessa myös paine näytepullossa laskee ja paineen mittauksen perusteella alkaa elektrolyysireaktion kautta hapen tuotto näytepulloon. Datalogger/tietokone kerää tietoa milloin happea tuotettu ja ajan perusteella, jolloin happea tuotettu voidaan määrittää hapen kulutusnopeus.

22 21 Inkubointipullon sisällä happipitoisuus pysyy koko testin ajan vakiona ja aina kun happea syötetään inkubointipulloon siitä menee signaali tietokoneelle. Näytettä inkuboidaan näin 4 vuorokautta ja hapenkulutusnopeuden perusteella voidaan päätellä jätteen hajoamistila. Kuva 24. AT4-testauksessa määritetään näytteen hapenkulutusnopeus. Muita huomioita Laitteiston käyttö vaatii harjoittelua ja testin esivalmistelut ovat varsin työläs vaihe. Näytemäärän ollessa pieni (20-40 g) näytteenotolla ja näytteen esikäsittelyllä voi olla suuri merkitys tuloksiin. 3.2 Sensomat-hapenkulutustesti Sapromat hapenkulutustestistä helpommin toteutettavissa on Sensomat hapenkulutustesti, kuva 25. Se soveltuu näytteille, joiden hajoamistila on jo edennyt pitkälle (hapenkulutusnopeus < 25 mg/g DS (dry solids). Näytteen esikäsittely tehdään vastaavalla tavalla kuin AT4-testissä ja myös näytemäärät ovat samat.

23 22 Kuva 25. Hapenkulutustestissä käytettävä Sensomat-laitteisto. Testin kulku Sapromatista poiketen Sensomat-hapenkulutustesti suoritetaan olosuhdekaapissa ja 2,5 l:n näytepulloissa. Huomattavin ero on mittausmenetelmässä. Sensomat-testissä muodostunut hiilidioksidi sitoutuu inkubointipullon yläosassa olevan KOH-liuokseen. Inkubointipullossa oleva happipitoisuus on kuitenkin rajallinen, joten näytteen hajoamisen seurauksena pulloon muodostuu alipaine. Hapenkulutusnopeutta mitataankin mittaamalla muodostunutta alipainetta. Inkubointipulloissa on ns. painepäät (pressure heads), joista voidaan IR-mittaukseen perustuvalla paineenmittauksella mitata kulloinkin vallitseva paine. Testausaika on 4 vrk. Muita huomioita Sensomat testaus on käytännössä helpompi toteuttaa kuin Sapromatilla tehtävä vastaava testi. Ainut haittapuoli on inkubointipullon rajoitettu hapen määrä, sillä paljon happea kuluttavilla näytteillä happi kuluu pulloissa loppuun, mikä alkaa rajoittaa hajoamista. Menetelmä vaikutti varsin helpolta ja yksikertaisemmin laittein toteuttavalta verrattuna Sapromat-menetelmään. ISAH:n laboratoriossa on meneillään tutkimuksia voitaisiinko testissä käyttää suurempia pulloja, jotta myös näytteiden joiden hapenkulutus >25 mg/g DS testaus olisi mahdollista.

24 GB 21-kaasuntuotto testi GB21 testiin tutustuminen Duisburg-Essenin yliopiston (Abfallwirtschaft und Abfalltechnik-osaston) tutkija Anette Ochsin johdolla. Testilaitteisto, kuva 26. Kuva 26. GB21-testilaitteisto (standardin mukainen) Muita huomioita Testissä käytettävä näytemäärä (50 g) on joillekin materiaaleille liian pieni, joten tuloksissa voi olla varsin paljon vaihtelua. Varsinkin, jos käytetään vain kahta rinnakkaista näytettä, on esiintynyt ongelmia tulosten tulkittavuuden kanssa. Tulosten luotettavuuden kannalta rinnakkaisia tulisi olla 4-6. Ongelmana on myös, ettei standardissa huomioida jätteen kosteuspitoisuutta, vaan näytemäärä on aina sama. Orgaanisen kuiva-aineen määrä olisi soveltuvampi näytemäärän annostelussa, kun verrataan eri materiaalien kaasuntuottopotentiaalia. Joskus myös lietteen huono laatu voi aiheuttaa ongelmia siten, että kontrollina käytetyn selluloosan metaanintuotto jää alle 400 l/kg kuiva-ainetta tai metaanintuotto käynnistyy vasta muutaman päivän viiveellä, jolloin standardissa asetettu raja jää saavuttamatta. Kontrollin kaasuntuoton jäädessä alle tämän, tuloksia ei voi standardin mukaan pitää hyväksyttävinä. Testeissä on yleensä käytetty maksimissaan vain viikon vanhaa lietettä. Standardia voi tulkita eri tavoin, mutta ko. laboratorion tulkinta on, että jos lietettä säilytetään standardin mukaan 35 C:ssa, sitä tulisi syöttää raakalietteellä, mutta syöttö olisi lopetettava 10 päivää ennen testiä.

25 24 4. SAKSALAISIA KOKEMUKSIA JA NÄKEMYKSIÄ 4.1 SUOTOVEDEN KIERRÄTYSKOKEMUKSIA Keskustelu IA-GmbH:n (Ingenieurburo fur innovative Abfallwirtschaft) edustaja Meisengerin kanssa. Insinööritoimisto on erikoistunut jätehuoltoasioihin ja erityisosaamista ovat kaatopaikkojen suotoveden kierrätysjärjestelmät ja niiden operointi. Lisää tietoa yrityksestä Kierrätystarpeen arviointi Meisengerin mukaan suotoveden kierrätys ei ole järkevää eikä kannattavaa toteuttaa pienillä ja matalilla kaatopaikoilla tai kaatopaikan osilla lainkaan. Jätetäytön korkeuden tulisi olla vähintään 8-10 m, jotta kierrätyksellä voidaan saavuttaa vastaavaa hyötyä. Jätetäytön korkeuden lisäksi kierrätyksestä saadut hyödyt riippuvat myös jätetäytön iästä, rakenteesta, tiiveydestä ym. ominaisuuksista. Myös kierrätettävän suotoveden määrän tulee olla suhteessa jätetäytön korkeuteen siten, että korkeisiin jätetäyttöihin tai jätetäytön osiin tulisi imeyttää enemmän kuin mataliin. Meisengerin arvion mukaan >10 m korkeisiin jätetäyttöihin on mahdollista imeyttää 2-5 l/m 2 /d. Kierrätyksen aloitus Suotoveden kierrätys on kuitenkin syytä aloittaa hyvin pienillä vesimäärillä. IA- GmbH:n kokemusten mukaan on parempi imeyttää jatkuvasti pienellä virtaamalla kuin että imeytetään jaksoittain ja suuria määriä kerralla. Pienellä virtaamalla imeytettäessä imeytys vastaa paremmin luonnollista sadantaa ja imeytyminen on tehokkaampaa. Suuret virtaamat ja paineistettu suotoveden kierrätys voivat huuhtoa hienojakoista materiaalia pois, mikä voi lisätä virtauksien kanavoitumista ja suotoveden virtaamista oikovirtauksena kaatopaikan sisäiseen veteen. Saksassa suotovesiä kierrätetään yleensä ympäri vuoden, mutta suotovedet ovat yleensä lämpimämpiä kuin 15 C Suotoveden kierrätysjärjestelmät Meisengerin mukaan vaakasuorien imeytyslinjojen (putkien) etäisyys toisistaan tulisi olla alle 10 m, jotta taataan kierrätysjärjestelmän kattavuus. Vastaavasti imeytysputkistojen pituuden tulee olla korkeintaan 50 m, sillä pitemmät putket eivät välttämättä toimi pienten vesimäärien kanssa. Imeytysjärjestelmä voidaan toteuttaa myös siten, että vaakasuorat imeytysputket ja kaasunkeräysputkistot ovat samassa kerroksessa tai sorakanaalissa kuin imeytysputket. Tällöin suotoveden imeytys- ja kaasunkeräysputkien tulisi olla toisistaan vähintään m etäisyydellä. Imeytyslinjojen putket ovat halkaisijaltaan tyypillisesti < 100 mm, riippuen kuitenkin putkien pituuksista. Putket, joiden halkaisija on suuri tarvitsevat myös suuren määrän vettä täyttyäkseen ja siten pienimmillä putkilla (50-60 mm) voidaan saada suotovesi imeytymään tehokkaammin. Putkien reikäkokona 4-5 mm on yleisesti käytetty. Myös suurien putkien puhdistaminen paineellisesti huuhtomalla on hankalampaa, koska tarvittavat vesimäärät ovat suuret.

26 25 Saksassa jätetäytön alle kulkevat suotoveden keräysputkistot on tarkastettava 1-2 krt/vuosi ja näissä käytetään myös kamerakuvausta, joka vaatii suuremmat (100 mm) putket. Lainsäädännön velvoitteita Saksassa suotoveden määrää ja laatua on seurattava ja suotoveden kierrätyksellä ei saa lisätä käsiteltävän suotoveden määrää, joten käytännössä myös tämä rajoittaa > 5 l/m 2 /d suotovesimäärien kierrättämistä jätetäyttöön. Viranomaiset vaativat selvityksen neljä kertaa vuodessa, jossa on esitettävä tiedot suotoveden määrästä, laadusta ja kierrätetyistä vesimääristä. Näiden parametrien ja niissä tapahtuvien muutosten perusteella ohjataan myös kierrätysmääriä. Instrumentointi Tärkeimpänä instrumentointiparametrina ovat kierrätetyn suotoveden ja penkasta suodattuneen veden virtausmittaukset sekä kaasun koostumus ja virtaus. Käytössä ei ole yksittäisiä parametrejä tai mittauksia, joilla voitaisiin ohjata prosesseja haluttuun suuntaan. Muut parametrit ovat yleensä viranomaisten määrittelemiä tarkkailuparametrejä ympäristökuormituksen seurantaan. Suotovedenkierrätyksen hyödyt Ensimmäiset havainnot suotoveden kierrätyksen vaikutuksesta on mahdollista nähdä 6-9 kk:n kuluttua kierrätyksen aloituksesta. Suotoveden kierrätyksestä saatua hyötyä on kuitenkin käytännössä hyvin hankala arvioida esim. lisääntyneenä metaanintuottona. Varsinkin jo metaanintuottovaiheen saavuttaneilla kaatopaikoilla, jossa kaatopaikkakaasusta on jo metaania > 50 %, voi olla hankalaa nähdä muutosta. Suotoveden kierrättämisellä kuitenkin ylläpidetään kaatopaikkakaasun tuottoa ja keräämistä pitkällä aikajaksolla ja näin saatava taloudellinen hyöty tulee lisääntyneen metaaninhyötykäytön kautta sekä jälkihoitovaiheen lyhentymisenä. Saksalaisissa tutkimuksissa on todettu, että kaatopaikkojen läpäisemättömien pintasuojarakenteiden asentamisen jälkeen metaanintuotto laskenut 2-3 vuodessa alle 50 %:iin ja 4-5 vuodessa alle 20 %:iin alkutilanteesta, jos metaanintuotolle riittävää kosteutta ei ole turvattu suotoveden kierrätyksellä. Tietoa suotoveden kierrätyksestä (saksankielistä materiaalia) Prof. Widdmanin mukaan suotovesien kierrätys ei ole järkevää MB-käsitellyn jätteenkaatopaikoilla, koska siitä saatavat hyödyt ovat pieniä, riippuen kuitenkin MBPkäsittelyn tasosta. Suotoveden kierrätyksen tekninen toteutus on hyvin ongelmallinen, sillä tiivistetty MB-jäte on erittäin huonosti vettä läpäisevää, minkä vuoksi kierrätysputkistojen tulisi olla hyvin tiheässä.

27 MB-KÄSITELTYJEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAISEMOINNISSA Mekaanisesti käsitellyn jätteen alite menee yleensä kompostointivaiheen (2 viikkoa tunnelissa ja 4-6 viikkoa aumassa) jälkeen kaatopaikkaan vaikka tavoiteltavampana voidaan pitää kyseinen jakeen hyödyntämistä esim. maisemointikäytössä. Professori Widdmanin mukaan Saksassa MB-alitteen hyödyntämistä maisemoinnissa ovat yrittäneet mm. yritykset Biodegma ja Umweltschutz nord, mutta yritykset eivät saaneet suunnitelmilleen toteuttamislupaa. Viranomaiset olivat katsoneet, että materiaali sisältää edelleen liian paljon epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja ja orgaanisia epäpuhtauksia maisemointikäyttöön. Raskasmetallipitoisuuksia voidaan vähentää tehokkailla mekaanisen prosessin erotusmenetelmällä kuten lasin, muovin, hiekan ja soran erotuksella. Tehokkaampi käsittely puolestaan aiheuttaa kustannuksia ja kaatopaikkasijoittaminen on kuitenkin yleensä edullisempi vaihtoehto.

28 27 5. YHTEENVETO Saksassa jätteiden laitosmaisen käsittely on suurissa muutospaineissa. Erityisesti mekaanis-biologisen jätteenkäsittelyn ja polton laitoskapasiteetit eivät tule riittämään lainsäädännön asettamiin tarpeisiin. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteitä ja sen kaltaisia jätteitä menee ilman esikäsittelyä kaatopaikoille arvioiden mukaan yli puolet muodostuvasta määrästä. Vuodesta 2005 alkaen esikäsittelemättömän jätteen vienti kaatopaikoille tullaan kieltämään. Esikäsittelymenetelminä ovat hyväksyttyjä mekaanis-biologinen (MB) käsittely sekä terminen käsittely (poltto). Asukastiheys on keskeisessä asemassa arvioitaessa mainittujen esikäsittelyvaihtoehtojen soveltuvuutta ja edullisuutta. Tiheimmin asutuilla alueilla on poltto edullisempi vaihtoehto, kun taas väljemmin asutuilla alueilla pidetään MB-käsittelyä soveltuvampana ratkaisuna. Laitosmaisen jätteenkäsittelyn kustannukset ovat MB-laitoksilla ovat EUR/t, kaatopaikkakustannusten kanssa EUR/t. Nykyisellään laitosten kapasiteetit eivät kuitenkaan riitä täyttämään vuonna 2005 voimaan astuvia normeja, joten pidentyneet käsittelyajat ja uusien laitosten rakentaminen tulevat lisäämään kustannuksia. Lisäksi biologisten prosessien (kompostoinnin) kaasunpuhdistuksen vaatimukset tiukentuvat, mikä aiheuttanee paineita jätteiden käsittelyn kustannusten nousuun. Saksassa varhaisimmat kokemukset suotovesien kierrätyksistä jätetäyttöön ovat jo 1970-luvulta. Saksassa kierrätetään suotovesiä useilla suurilla kaatopaikoilla. Kierrätyksen on todettu nopeuttavan jätteiden hajoamista useissa laboratoriotutkimuksissa, mutta myös täydessä mittakaavassa. Erityisesti läpäisemättömien pintasuojarakenteiden asentamisen jälkeen ovat suotoveden kierrätyksen hyödyt olleet selvästi havaittavissa. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden testaukseen on useita menetelmiä, kuten anaerobinen GB21- ja aerobinen AT4-testi. Yleensä menetelmien ongelmana on pienen näytemäärän edustavuus. Standardien mukaisten testien lisäksi on kaasuntuottokokeissa (GB21) hyväksytty myös standardista poikkeavilla testimenetelmillä saadut tulokset, mikä on mahdollistanut suurempien näytemäärien käytön testauksessa.

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

KAATOPRO-HANKE 2002-2005 MEKAANISESTI JA MEKAANIS-BIOLOGISESTI ESIKÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKKASIJOITTAMINEN. Väliraportti 10.5.

KAATOPRO-HANKE 2002-2005 MEKAANISESTI JA MEKAANIS-BIOLOGISESTI ESIKÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKKASIJOITTAMINEN. Väliraportti 10.5. KAATOPRO-HANKE 22-25 MEKAANISESTI JA MEKAANIS-BIOLOGISESTI ESIKÄSITELLYN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKKASIJOITTAMINEN Väliraportti 1.5.25 Kai Sormunen, Juha Einola, Elina Karhu ja Jukka Rintala Jyväskylän

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn

HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn HUBER Ratkaisuja Biojätteen käsittelyyn Perusmateriaalin käsittely Karkean materiaalin erotus Karkean materiaalin käsittely Mädätysjäännöksen käsittely Biojätekäsittelyprosessin jätevedenkäsittely Tilanne

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia 10.9.2015 UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen Sisältö Tausta Kuonan käsittely Kuonan ominaisuudet Kuonan hyötykäyttö - esimerkkikohteita Jatkosuunnitelmat Tausta

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Ruskon kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto (kalvot Kangasniemi & Illikainen) Oulun Jätehuolto Kunnallinen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko

VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko 1 VVY:n jäsenlaitoksille suoritetun lietekyselyn tulokset 1.9.2005 VVY, Leena Sänkiaho ja Saijariina Toivikko VVY järjesti jäsenlaitoksilleen kyselyn vesihuoltolaitosten lietteenkäsittelystä kesäkuussa

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut

Futura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot

Lisätiedot

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

/. / 0* 12 / / ' // 2 / /# * / #. # # # #. # # 3'* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 # ! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi!

SITAN KYYDISSÄ. jätteen matka jatkuu... s.6. ...kuplamuovista. kammaksi. Keräämme ja kierrätämme kestävästi! SITAN KYYDISSÄ jätteen matka jatkuu......laskulomakkeesta lehtipaperiksi s....kuplamuovista kammaksi s....mehupullosta moottoritieksi s....kertakäyttömukista keskuslämmöksi s. BIOJÄTE METALLIPAKKAUKSET

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi Kuormituskartoitukset Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l Sinileväkartoituksella saadaan selville

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi

Ammattimainen Vastuullinen Avoin EDUR-MONIFAASIPUMPUT. www.hyxo.fi Perinteisesti pumpuilla pumpataan nestettä tai kaasua. Monifaasipumpulla voidaan pumpata samanaikaisesti sekä nestettä että kaasua. Tämä mahdollistaa kaasun liuottamisen nesteen joukkoon pumppauksen yhteydessä.

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä!

Plastic Pipes UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! UMPISÄILIÖT: J i t a k u l k e e a s k e l t a e d e m p ä n ä! Jita sakosäiliöt / 2009 3-osastoiset harmaille + wc:n jätevesille 2500 L 3000 L 3500 L 1500 L 2-osastoinen harmaille jätevesille 5500 L 1-osastoinen

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET AQUATRON ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET 1. ASENNUKSEEN HANKITTAVAT TARVIKKEET Seuraavat tarvikkeet tarvitaan laitteistotoimituksen lisäksi Aquatron-laitteiston asennukseen: 1.1 Wc-istuin. - 3 L huuhteleva pientalon

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies ECOMATION environment in mind Recycling Technologies ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE YRITYS Ecomation Oy suunnittelee ja toimittaa asiakkailleen koneita, laitteistoja,

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat

DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat DYNASAND JATKUVATOIMINEN HIEKKASUODATIN DYNASAND ratkaisee suodatusongelmat HYXO OY Ammattimainen Vastuullinen Avoin DYNASAND-SUODATTIMEN TOIMINTA Ennen veden syöttämistä suodatinlaitokselle tulee vedestä

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna

Talvivaara alusta alkaen. Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaara alusta alkaen Kuva: Vihreät, De Gröna Talvivaaran lupaukset Ympäristöystävällinen uusi bioliuotus, jossa Kainuulaiset bakteerit toimivat veden kanssa Ei tule mitään päästöjä kaivospiirin ulkopuolelle

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen

FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO. Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen FCG Finnish Consulting Group Oy KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen 21.9.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Jälkiselkeytyksen tulojärjestelyjen tutkiminen I

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

Orgaanisten jätteiden käsittelyn haasteet Länsi- Liettuassa Challenges of Biodegradable Waste Management in Western Lithuania

Orgaanisten jätteiden käsittelyn haasteet Länsi- Liettuassa Challenges of Biodegradable Waste Management in Western Lithuania Orgaanisten jätteiden käsittelyn haasteet Länsi- Liettuassa Challenges of Biodegradable Waste Management in Western Lithuania Prof. Dr. Olga Anne Klaipeda University, Lithuania Yhdyskuntajäte Liettuassa

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus

Lisätiedot