MATKAKERTOMUS : KAATOPRO-HANKKEEN TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MATKAKERTOMUS 23.3 21.4.2003: KAATOPRO-HANKKEEN TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA"

Transkriptio

1 Kai Sormunen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL Jyväskylän yliopisto MATKAKERTOMUS : KAATOPRO-HANKKEEN TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA 1. YLEISTÄ VIERAILUKÄYNNIT BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS (IMC-LAITOS) GESHER-ESTERNIN (BORKEN) BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS BORKENIN MEKAANIS-BIOLOGINEN KÄSITTELYLAITOS BASSUMIN MB-LAITOS EMSCHERBRUCHIN KAATOPAIKKA KUHSTEDIN KAATOPAIKKA IBA:n GB21 TESTILABORATORIO JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN TESTAAMINEN AT4-hapenkulutustesti Sapromatilla Sensomat-hapenkulutustesti GB 21-kaasuntuotto testi SAKSALAISIA KOKEMUKSIA JA NÄKEMYKSIÄ SUOTOVEDEN KIERRÄTYSKOKEMUKSIA MB-KÄSITELTYJEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAISEMOINNISSA YHTEENVETO...27

2 1 TUTKIJAVIERAILU SAKSASSA DUISBURG-ESSENIN JA HANNOVERIN YLIOPISTOISSA 1. YLEISTÄ Kaatopro-hankkeen Jyväskylän yliopiston tutkijavaihto toteutettiin Saksassa Duisburg-Essenin ja Hannoverin yliopistoissa, joissa jätehuollon tutkimus ja myös kiinteän jätteen käsittely ovat olleet keskeisessä asemassa. Vierailun isäntinä olivat Duisburg-Essenin yliopiston (Abfallwirtschaft und Abfalltechnik) jätehuollon osastolla Professori Widdman ja tutkija Christian Felske sekä Hannoverin yliopiston Professori Doedens ja Matthias Kuehle-Weidemeyer Institute of Sanitary Engineering and Waste Management (ISAH). Tutkijavaihdon tavoitteena oli kaatopaikkojen suotovesien kierrätyksen kokemusten hankinta ja jätteiden laitosmaiseen käsittelyyn perehtyminen (biojätteen käsittely ja mekaanis-biologiset laitokset). Tavoitteena oli myös perehtyä jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden tutkimisessa käytettäviin kaasuntuotto ja hapenkulutustesteihin. Tutkijavaihto käsitti vierailukäynnit seuraavissa kohteissa: ZDE:n (Zentraldeponie Emscherbrush) kaatopaikka, Biojätteen käsittelylaitos IMC (IMC = Intergrated process for the methanation and composting), Gesher-Esternin (Borken) biojätteen käsittelylaitos, Borkenin MB-laitos, IBA:n (Ingenienburo fur abfallwirtschaft und Energietechnik GmbH) jätetestilaboratorio ja Kuhstedin kaatopaikka. 2. VIERAILUKÄYNNIT JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET 2.1 BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS (IMC-LAITOS) Vierailukäynti IMC-laitoksella (IMC=the integrated process for the methanation and composting of biological wastes). Laitoksessa on yhdistetty biojätteiden aerobinen ja anaerobinen käsittely. AGR-yhtiön operoima laitos käsittelee kotitalouksista erilliskerättyä biojätteitä. Laitoksella käsitellään biojätteitä 72 t päivittäin. Aerobinen käsittely Aluksi biojäte murskataan, seulotaan (80 mm), eritellään metallit ja lisätään vettä, jotta kuiva-ainepitoisuus on 25 %. Näin saatu liete johdetaan aerobiseen käsittelyyn, kuva 1. Aerobinen käsittely koostuu kolmesta peräkkäisestä ilmastetusta (puhdas happi ilmastuksessa) reaktorista. Kussakin reaktorissa jäte viipyy 24 h, jonka jälkeen lietteestä erotetaan ruuvipuristimin kiintoaine, joka siirretään aina seuraavaan reaktoriin. Vain kiintoaine siirtyy aerobisissa käsittelyissä ja nestemäinen fraktio (liete) johdetaan aina aerobisen vaiheen jälkeen anaerobiseen käsittelyyn.

3 2 Aerobisen reaktorin täytön yhteydessä lisätään myös uusi prosessivesi, joka voi olla joko puhdasta vettä tai anaerobisesti käsiteltyä prosessivettä. Kuva 1. Kuvassa taka-alalla IMC-laitoksen aerobiset reaktorit, joissa toteutetaan biojätteiden hydrolyysi ja happokäyminen. Aerobisessa reaktorissa lämpötila nousee ja lietos menee hapoille (ph 4,7). Kolmen peräkkäisen (3*24 h) aerobisen käsittelyn jälkeen kiintoaineesta erotetaan jälleen vesi (liete) ja kiintoaine. Laitoksessa käsitelty materiaali (kuiva-aine) on suunniteltu hyötykäytettäväksi viherrakentamisessa ja maanviljelyksessä. Ongelmana on kuitenkin ollut, että halukkaita vastaanottajia ei ole ilman rahallista korvausta. Niinpä jätteiden käsittelyn lopputuote on toimitettu pääasiassa saman yhtiön operoimalle kaatopaikalle. Laitoksessa muodostuu päivittäin n. 25 t. aerobisesti käsiteltyä kuiva-ainetta (kuva 2), joka n. 30 % sisään otetun materiaalin määrästä. Laitoksella on myös kompostoitu aerobisesti käsiteltyjä jätteitä ja tätä materiaalia on myös myyty viherrakentamiseen. Laajamittaiseen kompostointiin ei ole kuitenkaan ryhdytty ja vierailuhetkellä kompostointia ei ollut käynnissä. Kuva 2. Kuvassa laitoksen lopputuotteena saatua materiaalia.

4 3 Anaerobinen käsittely Aerobisessa käsittelyssä hydrolosoituneet ja happokäyneet biojätteet ovat helposti mädätettävissä (metaanintuotto). Kiintoaineesta erotetun veden (lietteen) viipymä anaerobisissa reaktoreissa on 14 vrk. Näin aerobisesti esikäsitellystä biojätteestä saadaan biokaasua 50 m 3 /t jätettä. Kaasun CH 4 -pitoisuus on noin 70 %. Kaasulla tuotetaan sähköä ja lämpö hyödynnetään lähiseudun kasvihuoneissa. Kuva 3. IMC-laitoksen anaerobiset reaktorit, joihin vedet johdetaan aerobisista reaktoreista. Muita huomioita Ongelmia laitoksella aiheuttaa hiekka, sillä biojätteen painosta on n. 15 % hiekkaa. Lisäksi biojätteestä valtaosa, etenkin keväällä ja syksyllä on puita ja lehtiä, mitkä tuottavat huonommin biokaasua kuin pelkkä keittiöjäte. Anaerobikäsitelty liete on mahdollista hyödyntää maatalouksien ravinnelisänä, mutta siitä laitos joutuu maksamaan vastaanottajalle. Vesissä voi olla ajoittain myös maanviljelyskäyttöön liian paljon raskasmetalleja ja suoloja, joten vedet on toimitettu ZDE:n kaatopaikan suotovesien puhdistamolle. Laitos on ollut käytössä n. 2 vuotta. Laitokseen on tehty paljon muutostöitä, mm. laitoksen omille vesille suunniteltu ultrasuodatusjärjestelmä on jouduttu poistamaan käytöstä, koska se ei soveltunut tämän tyyppisille vesille.

5 4 2.2.GESHER-ESTERNIN (BORKEN) BIOJÄTTEEN KÄSITTELYLAITOS Laitoksen on suunnitellut ja sen operoinnista vastaa HEILIT Umwelttechnik GmbH. Laitosta esitteli projektipäällikkö Andreas Maile. Laitos käsittelee erilliskerättyä biojätettä asukkaan kaupungin alueelta. Laitos käsittelee vuosittain t biojätettä. Käsittelyn periaate Laitoksella biojätteet aluksi murskataan (kuva 4), jonka jälkeen jätteestä erotellaan käsin suuret yli 80 mm kappaleet, sitä pienemmät jakeet menevät magneettierottimelle. Tämän jälkeen sekä < 80 että >80 mm:n jakeet johdetaan kompostointiin, jonka jälkeen lopputuote seulotaan kolmeen jakeeseen <12, 12-40, >40 mm. Pienin jae menee puutarhojen käyttöön, mm jae kaatopaikkojen peitemaaksi pintasuojarakenteen alapuolelle ja suurin jae kierretään prosessissa tukiaineena. Vuoden 2005 jälkeen kaatopaikoille ei kuitenkaan voida viedä enää mm jaetta ja parhaillaan tutkitaan, onko mahdollista käyttää kysäistä jaetta prosessin tukiaineena. Lopputuotteen pienimmän jakeen rottegrad-arvo on 4-5. Kuva 4. Laitoksella biojätteet murskataan prosessin alussa. Murskaimen tukkeutuminen aiheuttaa usein laitosseisokkeja. Kompostointi Kompostointihalli (pituus 140 m) on jaettu 8 alueeseen siten, että kussakin alueessa jätteet viipyvät viikon ja jätteet siirretään koneellisesti hihnakuljettimella seuraavalla alueelle. Jätteet kompostoituvat 2,5 m:n aumassa 8 viikkoa, kuva 5 otettu kompostointihallin aumasta.

6 5 Kuva 5. Kompostointihallin sisällä olosuhteet ovat vaativat laitteille ja laitteiden kunnostajille. Kompostointiprosessin aikana jäte kuivuu ja siihen joudutaan lisäämään vettä l/tonni jätettä. Osa kompostoitumisprosessin ylläpitämiseen tarvittavasta vedestä saadaan kierrätettyä prosessista. Kaasunpuhdistus Hallikompostoinnista seuraa yleensä suuri kaasunpuhdistuksen tarve, sillä myös hallien sisäilman on johdettava kaasunpuhdistukseen, joka yleensä on biosuodatin, kuva 6. Pesurin ja biosuodattimien kaasunpuhdistuskykyä kompostointilaitosten kaasunkäsittelyssä ei pidetä enää riittävänä mm. VOC-päästöjen sekä biosuodattimissa mahdollisesti muodostuvan N 2 O:n takia. Kuva 6. Kompostointilaitosten kaasut käsitellään yleensä biosuodattimissa.

7 6 Laitoksen jätteenkäsittelykustannukset ovat e/t jätettä, mikä sisältää myös investoinnin kustannukset. Lopputuote myydään (12 e/m 3 ) yksityisille ja maanviljelijöille. Lopputuotteelle on ollut hyvä menekki. Havaintoja ja kokemuksia Jätteiden koostumuksesssa esiintyvä vuodenaikaisvaihtelu on aiheuttanut laitoksella ongelmia, koska alkuvuodesta biojätteessä on vähemmän puutarhajätteitä, eikä prosessiin lisätä ulkopuolista tukiainetta. Tämä vaikeuttaa kompostointiprosessia, mutta tilanne paranee yleensä huhti-toukokuussa, kun puutarhajätteitä tulee biojätteen seassa. Laitoksella on ollut ongelmia materiaalien kestävyyden kanssa. Erityisesti betonin tulee olla hyvälaatuista, joka ei läpäise vettä eikä kaasumaisia rikkiyhdisteitä. Laite- ja sähköongelmat ovat olleet myös toistuvia ja useita ilmastuspuhaltimia on vaihdettu. Lisäksi murskain on alimitoitettu ja murskaimen läpi materiaalin tulisi kiertää vain kertaalleen. Tässä prosessissa tukiaineena kierrätettävä materiaali menee murskaimen läpi uudestaan ja samat kappaleet voivat tukkia murskaimen uudestaan. Laitoksen käyttäjien mukaan laitteita ja tekniikkaa tulisi olla mahdollisen vähän. Erityisesti kompostointihallissa ovat olosuhteet laitteille ongelmalliset. Parempana ratkaisuna he pitävät tunnelikompostointia, jossa on mahdollista kierrättää ilmaa useamman kerran saman massan läpi. Tämä myös vähentää hajuyhdisteiden määrää kaasussa, mikä puolestaan vähentää kaasunkäsittelytarvetta. Myöskään laitteistoja ei tunnelikompostoinnissa tarvitse sijoittaa kompostointitilaan, kuten tässä prosessissa on tehty. 2.3 BORKENIN MEKAANIS-BIOLOGINEN KÄSITTELYLAITOS Mekaanis-biologisessa käsittelylaitoksessa käsitellään kotitalousten kuivajätteitä ja niiden kaltaisia muita jätteitä, kuten kaupallisen alan jätteet. Kaikkiaan käsiteltävien jätteiden määrä on t/a. Prosessi Laitos käsittää jätteiden mekaanisen käsittelyn (murskaus, seulonta, metallien erotus, homogenisointi) sekä biologisen käsittelyn (tunnelikompostointi). Biologisella käsittelyllä ainoastaan kuivataan jätteitä polttoarvon nostamiseksi. Kostutusta pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä kuivuminen on hitaampaa, jos ei ole biologista toimintaa. Viipymä biologisessa käsittelyssä on 2 viikkoa. Mekaaninen prosessi Vain suuret kappaleet (bulky wastes) ja kaupallisen alan jätteet murskataan, kun taas yhdyskuntajätteet seulotaan ilman murskausta, kuva 7. Murskatuista (bulky wastes) erotetaan jätteenpolttoon sellaisenaan menevä jae 140 mm:n rumpuseulalla. Yhdyskuntajätteet seulotaan ilman murskausta 120 mm:n rumpuseulalla. Myös tästä seulonnasta suurikokoinen jae menee sellaisenaan jätteenpolttoon. Molempien rumpuseulojen alitteet menevät magneettierottimen ja sekoitusrummun kautta biologiseen käsittelyyn.

8 7 Kuva 7. Kuvassa Borkenin MB-laitoksen hallitila. Taka-alalla murskain ja rumpuseulat, josta jätteet menevät magneettierotuksen ja sekoitusrummun kautta biologiseen käsittelyyn. Biologinen käsittely Jätteiden polttoarvon lisäämiseksi jätteitä kuivataan tunnelikompostoinnilla, kuva 8. Jätteiden kompostointitunneleita on 26. Jätteiden viipymä tunneleissa on 2 vko. Kuva 8. Jätteitä kuivataan tunnelikompostoinnilla. Tunnelit tyhjennetään ja täytetään koneellisesti, keskellä tyhjennys käynnissä. Kaasut johdetaan biosuodattimeen ja neljästä tunnelista termisen käsittelyn pilottilaitokseen (RTO = regenerative thermal oxidation, kuva 9), jossa kaasut käsitellään 900 C:n lämpötilassa.

9 8 Kuva 9. Kuvassa Borkenin Mekaanis-biologisen laitoksen RTO-laitteisto. MB-jätteenkäsittelylaitosten kaasujenkäsittelyyn tutkitaan vaihtoehtoisia käsittelymenetelmiä, sillä yleisesti käytössä olevilla biosuodattimilla ei päästä nykylainsäädännön vaatimuksiin. Professori Doedensin mukaan MBP-laitoksilla ongelmana ovat aerobisen vaiheen päästöjen hallinta, koska biologisissa prosesseissa kompostoinnin ja biosuodatuksen aikana muodostuu mm. orgaanisia hajoamistuotteita (VOC) ja mahdollisesti myös kasvihuonekaasupäästöjä (CH 4, N 2 O). Yleisesti käytössä olevat happopesurin ja biosuodattimen yhdistelmät eivät täytä vuonna 2001 voimaan tulleen lainsäädännön (30.BlmSchV) vaatimuksia kaasunpuhdistukselle. Etenkin VOC-päästöille annettujen raja-arvojen saavuttaminen on tällä tekniikalla hankalaa. Paljon epäpuhtauksia sisältävät kaasut tulisi johtaa esim. termiseen käsittelyyn ja vähemmän likaantuneet kaasut biosuodattimiin. Havaintoja, kokemuksia Biologisen käsittelyn jälkeen jätteen hapenkulutusnopeus on ollut AT4-testeissä 20 mg O2/g/TS. Vastaava raja-arvo kaatopaikkasijoitukseen on 5 mg O2/gTS. Laitoksen sähkönkulutus on 25 KWh jätetonnia kohden, kun vastaava kulutus tunnelikompostoinnissa on KWh/t. Mekaanisesti käsitellyn kuivajätteen kompostointi ei vaadi niin tehokasta ilmastusta kuin normaalin biojätteen kompostointi. Energian kulutuksen määrää pitkälti viranomaisten asettamat tavoitteet käsittelyn suhteen eli mitkä ovat lopputuotteella asetetut vaatimukset esim. AT 4 - ja GB21-testien suhteen. Myös ilman kierrättäminen tunneleissa on mahdollista, millä voidaan vähentää käsiteltävien kaasujen määrää.

10 9 2.4 BASSUMIN MB-LAITOS Vierailukäynti Bassumin MB-laitoksella, kuva 10. Laitosta esitteli Matthias Kuehle- Weidemeier. Laitoksella käsitellään vuosittain t yhdyskuntajätteitä ja teollisuusjätteitä, jotka ovat luonteeltaan yhdyskuntajätteen kaltaisia sekä kauppojen yms. jätteitä, taulukko 1. Kuva 10. Bassumin MB-laitos ja kaatopaikka-alue. Taulukko 1. Bassumin MBP-laitoksella käsiteltävät jätteet t/a Yhdyskuntajätteet ja vastaavat teollisuusjätteet Kaupallisen alan jätteet Suurikokokoiset jätteet teollisuudesta ja kotitalouksista (bulky wastes) Rakennusjätteistä eriteltyjä jätteitä Yhdyskuntien jätevesilietteitä Yhteensä Prosessi Suurikokoisten jätteiden (bulky wastes) mekaaninen käsittely alkaa murskauksella, ennen murskausta poistetaan kaivinkonetyyppisellä kahmarilla materiaalit, jotka ovat ongelmallisia murskattavaksi. Murskauksen jälkeen jätteet seulotaan 80 mm:n rumpuseulalla. Rumpuseulalta saadaan > 80 mm:n fraktio, joka hyödynnetään energiana jätteenpolttolaitoksissa. Seulan alite käsitellään hallissa aumakompostoinnin tapaan. Yhdyskuntajätteet seulotaan rumpuseulalle, jossa jätteistä saadaan eroteltua <40, ja > 80 mm:n jakeet. Pienin jae eli < 40 mm menee anaerobiseen käsittelyyn. Keskisuurijae kompostoidaan ja suurin jae päätyy energiajätteeksi, kuva 11.

11 10 Kuva 11. Bassumin mekaanis-biologisen laitoksen materiaalivirrat Anaerobinen käsittely Mädätyksessä (kuva 12) jätteistä tuotetaan biokaasua, joka hyödynnetään jätteenkäsittelyaseman omiin tarpeisiin lämpönä ja sähkönä. Anaerobinen käsittely on termofiilinen prosessi, jossa viipymä on 3 viikkoa. Jätteestä saadaan biokaasua 133 Nm 3 /t märkä ainesta. Vuosittainen biokaasun tuotto on 150 milj. Nm 3. Anaerobisen käsittelyn läpikäynyt materiaali palautetaan aerobiseen käsittelyyn yhdessä mm:n fraktion kanssa. Kuva 12. Rumpuseulan alite < 40 mm johdetaan anaerobiseen reaktoriin.

12 11 Aerobinen käsittely Aerobinen käsittely toimii aumakompostointiperiaatella, kuva 13. Jätettä ilmastetaan koneellisesti (vierailuhetkellä alhaalta ylöspäin, mutta ajoittain myös toisinpäin) ja jäte siirtyy koneellisesti eteenpäin 8 viikon ajan. MBP-käsitellyn materiaalin kaasuntuotto on ollut GB21 kokeissa < 40 mm:n fraktiolla n. 30 Nl/kg TS (kuiva-aine). Vastaavasti < 80 mm:n fraktiolla n. 50 Nl/kg TS. Saksalainen raja-arvo kaatopaikkasijoittamiselle tulee olemaan 20 Nl/kg TS, joten käsittelyaikoja on tässäkin laitoksessa pidennettävä. Raja-arvot alittunevat viikon käsittelyn jälkeen. Kuva 13. Aerobinen käsittely on aumakompostointia hallissa, jossa massat siirtyvät hihnakuljettimilla prosessissa eteenpäin. Käsittelyn aikana tapahtuu biologisissa prosesseissa materiaalin hajoamista ja energiajätteen sekä metallien hyötykäytön jälkeen jää kaatopaikkasijoitettavaksi n t/a, taulukko 2. Taulukko 2. Bassumin MBP-laitoksen materiaalivirrat eri käsittelyihin ja kaatopaikkasijoitukseen. t/a hajoaminen t/a Energiajäte Aerobinen käsittely Anaerobinen käsittely Metallin keräys Yhteensä josta kaatopaikkasijoitukseen Muita huomioita Erotetuista metalleista laitos joutuu maksamaan vastaanottajalle, koska metallit sisältävät epäpuhtauksia.

13 12 Ongelmia lähes kaikilla nykyisillä MB-laitoksilla aiheuttavat suuret jätejakeet, joiden murskaamiseen ei murskainten kapasiteetti riitä. Tämä jae, kuva 14, meneekin yleensä käsittelemättömänä kaatopaikoille. Näiden jakeiden osuus on % kaatopaikoille tulevista materiaalivirroista. Toukokuussa 2005 myös näiden jakeiden esikäsittely tulee pakolliseksi, jonka vuoksi MB-laitoksille joudutaan hankkimaan tehokkaat murskaimet, jotka voivat maksaa jopa e. Kuva 14. Suuret kappaleet ovat ongelmallisia nykyisten MB-laitosten murskaimille. Tämä jae menee yleensä suoraan käsittelemättömänä kaatopaikoille. Kuehle-Weidemeyr arvioi, että Saksassa MB-käsittelyn kustannukset ovat nykyisellä teknologioilla EUR/t. Kaatopaikkakustannusten kanssa käsittelykustannukset ovat EUR/t. KAATOPAIKAT 2.5 EMSCHERBRUCHIN KAATOPAIKKA Vierailukäynti Zentraldeponie Emscherbruchin kaatopaikalla, joka on yksi Saksan suurimmista kaatopaikoista. Kaatopaikan operoinnista vastaa saksalainen AGR-yhtiö. Kaatopaikka ottaa vastaan nykyisin vain teollisuusjätteitä, jotka ovat yhdyskuntajätteiden kaltaisia asti. Sen jälkeen kaatopaikka suljeteaan, koska se ei täytä enää nykyisiä määräyksiä pohjarakenteiden osalta. Toisaalta myös orgaanisen jätteen poltto tulee lisääntymään, jolloin on vähemmän tarvetta kaatopaikkasijoitukseen. Tuhkien määrä sen sijaan tulee lisääntymään ja ne sijoitetaan samalla alueella sijaitsevalle ongelmajätteiden kaatopaikalle.

14 13 Kuva 15. Emcherbrushin 130 m korkean kaatopaikan näkymä penkan päältä. Kuvassa tehdään jätetäytön pintasuojarakenteita. Kyseinen kaatopaikka on perustettu vuonna 1968 vanhalle kaivosalueella. Kaivoksen ollessa toiminnassa nykyinen kaatopaikka-alue oli vesivarastona. Alueella on luontaisesti pohjalla savikerros (2-30 m), joka toimii myös pohjaeristeenä (k=10-8 m/s). Vain uusilla alueilla on keinotekoinen pohjaeriste. Kaatopaikan jätetilavuus on n m 3, josta noin m 3 ongelmajätteitä. Ongelmajätteille on kaatopaikalla erillinen alue, jossa on myös pohjaeristerakenteet. Läheinen Emscher-joki on saastunut kaatopaikan suotovesien vaikutuksesta, koska vuoteen 1999 asti jokeen laskettiin kaatopaikan suotovedet käsittelemättöminä. Sen jälkeen kaatopaikan ympärille on rakennettu bentoniitistä ja geomembraanista (10 mm) pystyeristeseinä läpäisemättömään maakerrokseen asti. Jätetäytön pohja viettää jätetäytön reunoille ja käsittelyalueen toiseen päähän, jossa on myös suotoveden puhdistamo. Jätetäytön reunoilta suotovedet kootaan kaatopaikan ympärillä oleviin kaivoihin, joista se johdetaan painovoimaisesti edelleen puhdistamolle. Puhdistusprosessina nitrifikaatio-denitrifikaatio prosessi, aktiivihiilisuodatus ja ultrasuodatus, kuva 16. Kaatopaikan suotovesien pinnankorkeus pidetään n. 1 metrin alempana kuin alueen pohjavedenpinnan korkeudet. Tällä varmistetaan, että kaatopaikka vuotaa sisäänpäin, jos seinäeriste tai jokin muu rakenne pettää. Toistaiseksi ei ole ollut ongelmia seinärakenteen kanssa.

15 14 Kuva 16, kaatopaikan suotovedet käsitellään omalla puhdistamolla, kuva otettu puhdistamohallin sisältä. Alueella on kaasunkeräysjärjestelmä, joka on toteutettu kaivonrenkaista rakennetuin rei-itetyin pystykaivoin. Keräyskaivoja korotetaan sitä mukaan kuin jätetäyttö kasvaa. Keräyskaivoja on jätetäytössä keskimäärin 50 metrin välein. Kaasut johdetaan jätetäytössä olevista keräyskaivoista erillisinä linjoina ns. kaasunkeräysasemille, jotka sijoittuvat jätetäytön reunoille. Kullekin asemalla tulee muutaman kaivon putket. Kaasunkeräysasemat ovat n. 3,5 metrin korkuisia betonielementtiasemia, jotka tulevat jäämään kaatopaikan pintarakenteiden kanssa samaan pinnantasoon eli pintasuojarakenteista tulee 3,5 m:n paksuinen kerros. Kaasut on poltettu soidussa vuoteen 1999, mutta nykyään kaasulla tuotetaan myös sähköä ja lämpöä omassa voimalaitoksessa. Vuosittainen kaasuntuotto on m 3 /, josta 65 % metaania. Kaatopaikan saavutettu lopullisen pinnankorkeutensa rakennetaan pintasuojarakenteet saksalaisten määräysten mukaisesti. Pintarakenteiden kokonaispaksuus on kaikkiaan 3,5 m. Rakenteet ovat kuivatuskerros (lasi, tuhka), mineraalieriste (savi), geomembraani (2,5 mm HDPE), tiivistekerroksen yläpuolinen salaojakerros, kapillaarikerros kahdesta materiaalista ja kasvukerros (1,5 m komposti), kuva 17. Kapillaarikerros jo yksinään estäisi veden pääsyn jätetäyttöön, joten useammalla läpäisemättömällä kerroksella ainoastaan varmistetaan pintarakenteiden toimivuus.

16 15 Kuva 17, kaatopaikan pintasuojarakenteen mineraalitiivisteen asennustyöt Jätteet läjitetään kaatopaikalle esikäsittelemättöminä. Jätteet tuodaan ns. vastaanottohalliin, koska jyrkälle kaatopaikalle nouseminen ei onnistu normaaleilla jätteenkuljetusautoilla. Kaatopaikka on jaettu soluihin joihin sijoittamalla voidaan pitää kirjaa jätteiden sijoituspaikoista. Huomiota herätti, että asutusta on aivan kaatopaikan vierellä. Hajuhaitat eivät esittelijän mukaan ole olleet ongelma, varsinkaan sen jälkeen kun lopulliset pintasuojarakenteet on asennettu asutuksen läheisille alueille. Pölyämistä vähennetään teiden kastelulla ja kaikki alueelta poistuvat jäteajoneuvot ajavat suihkun läpi. Erikoista oli myös se, että yritykset voivat saksassa kilpailuttaa kaatopaikkoja ja viedä sinne missä kaatopaikkasijoittaminen halvinta. Tämä on aiheuttanut sen, että joillakin kaatopaikoilla on tilaa ottaa jätteitä alle ns. markkinahinnan. Esittelijän mukaan halvimmillaan kaatopaikkojen vastaanottomaksut voivat olla Saksassa 25 e/t jätettä. Emcherbruchin kaatopaikalla vastaanottomaksu jätteelle on 123 e/t jätettä

17 KUHSTEDIN KAATOPAIKKA Kaatopaikka Kuhstedin kaatopaikan esittelijänä toimi Karsten Hupe (Insinööritoimisto Prof. R. Stegmann und Partner). Kuhstedin kaatopaikka on suljettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka, jossa jätetäyttöä ilmastetaan sen stabiloimisen nopeuttamiseksi. Kaatopaikan pinta-ala on n. 3 ha ja jätetäytön korkeus 4-8 m, kuva 18. Kuva 18. Kuhstedin suljetulla kaatopaikalla kokeillaan jätetäytön ilmastamista. Kuhstedin kaatopaikalla kokeillaan direktiivin mukaisten pintasuojarakenteiden sijasta ilmastuksen toimivuutta jätetäytön stabiloinnissa. Pintasuojarakenteet rakennetaan mahdollisesti myöhemmin, mutta tavoitteena on, että ilmastuskäsittelyn jälkeen pintasuojarakenteet voisivat olla yksinkertaisempia kuin mitä nykyinen kaatopaikkalainsäädäntö määrää. Ilmastuksella pyritään pienentämään myös vesi- ja kaasupäästöjä ympäristöön sekä lyhentämään kaatopaikan jälkihoitovaihetta. Ilmastus on myös mahdollista silloin, kun suotovesien kierrätys reaktorikaatopaikkojen tapaan ei ole mahdollista, puutteellisten pohjasuojarakenteiden takia. Saksassa suotovesien kierrätys ei ole mahdollista sellaisilla kaatopaikoilla, jossa ei ole pohjasuojarakenteita. Ilmastusjärjestelmä Kaatopaikalla on 25 ilmastuskaivoa. Alun perin asennettujen ilmastuskaivojen on todettu jättävän osan alueesta hapettomaksi, joten järjestelmää on täydennetty asentamalla lisää rei-ietettyjä putkia 8-10 kpl. Periaate ilmastusjärjestelmästä on esitetty kuvassa 19.

18 17 Kuva 19. Kuhstedin kaatopaikan ilmastuksen periaatteena on, että osa kaivoista toimii ilman syöttökaivoina ja osa kaivoista imukaivoina. Jätetäytön ilmastus on toteutettu siten, että ilmastus-/imukaivoja voidaan operoida molempiin suuntiin. Eli ilman syöttöä ja imua voidaan vaihdella eri kaivojen kesken. Ilmastusjärjestelmässä on kolme säätöasemaan, joista voidaan käsiventtiilein kontrolloida ja säätää ilmastusprosessia. Kuva 20. Kuhstedin kaatopaikan ilmastuksen säätö ja kontrolliasema. Jätetäytön alueella on havaittu ensimmäisen kahden vuoden ilmastusjakson aikana jopa puolen metrin painumia jätetäytössä, mikä voi olla merkki tehokkaasta hajoamisprosessista. Lisäksi jätetäytössä on todettu C asteen lämpötiloja.

19 18 Kaasunkäsittely Jätetäytön ilmastusprosessin poistokaasut käsitellään termisellä kaasunkäsittelyjärjestelmällä (Vocsibox), kuva 21. Ilmastuskaasussa oleva metaani riittää pitämään yllä C:n lämpötilan, jossa orgaaniset kaasumaiset yhdisteet (mm. haisevat yhdisteet) hapettuvat. Kuva 21. Kuhstedin kaatopaikalla on käytössä terminen kaasunkäsittelylaitteisto (Vocsibox) Muita huomioita Kaatopaikan ilmastusjärjestelmän investointi ja käsittelykustannuksiksi on arvioitu 2-3 e / m 3 jätetäyttöä. Arvioiden mukaan aktiivista ilmastusta jatketaan 2-4 vuotta, minkä jälkeen ilmastus voitaisiin muuttaa painovoimaiseksi. Nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan suoraan voi toimia painovoimaisesti vaan vaatii rakenteellisia muutoksia ilmastusjärjestelmän suhteen. Aluksi poistokaasut olivat olleet pääasiassa metaania ja poistokaasuja oli jouduttu polttamaan liekillä. Nykyään metaania alle 2 %, joillakin alueilla kuitenkin vielä yli 30 %, mikä osoittaa, että ilmastusjärjestelmän kattavuudessa edelleen puutteita. Ongelmia on aiheuttanut erityisesti kaasuputkistoihin kerääntyvä kondensoituva vesi sekä ilmastusjärjestelmän kattavuus koko alueelle. MUUT VIERAILUT 2.7. IBA:n GB21 TESTILABORATORIO Vierailukäynti Insinööritoimisto IBA:n (Ingenienburo fur abfallwirtschaft und Energietechnik GmbH) testilaboratoriossa. Yritys myy mm. jätteiden GB 21 testauspalveluita jätehuollon ja viranomaisten tarpeisiin. IBA:n laboratorio on Saksassa yksi kokeneimmista GB21 testauksia myyvistä laboratorioista.

20 19 Laboratorio ja testilaitteisto Laboratorio on perustettu lämpöeristettyyn n. 10 m 2 :n huoneeseen. Lämmittimenä on pieni (1-2 KW:n) lämpöpuhallin, jonka on todettu riittävän hyvin lämmitykseen (lämpötila +35 ±1 C). GB21 testi on automatisoitu siten, että vain reaktoreiden ja täyttö- ja tyhjennysvaiheessa tarvitaan työvoimaa. Testilaitteisto, kuva 22, poikkeaa myös standardissa esitetystä laitteistosta mm. siten, että tässä käytetään 10 litran (standardissa ml) lasireaktoreita, jotta saadaan edustavammat näytteet ( g). Testissä käytetään adaptoitunutta lietettä 7 litraa / reaktori. Liete adaptoidaan siten, että reaktoreiden tyhjennysvaiheessa lietteestä seulotaan karkeat materiaalit pois ja liete palautetaan uudelleenkäyttöön seuraavaan testiin. Lietettä säilytetään 35 C:ssa ja lietteen tehon heiketessä siihen lisätään 1/3 tuoretta lietettä. Näin käsiteltynä liete on yleensä toiminut hyvin ja standardissa esitetty kaasuntuotto (400 l/kg DS) on kontrollinäytteellä saavutettu. Kuva 22. Kuvassa on GB21-testauksessa käytettävää laitteistoa (10 litran lasireaktorit, kaasupussit ja osa testilaitteiston automatiikasta). Kaasut kerätään alumiinisiin kaasupusseihin, joista magneettiventtiilein ohjataan eri pusseista mittaukset samalle kaasukellolle ja kaasuanalysaattorille, kuva Kuva 23. Reaktorit ja kaasuanalysaattorit ovat lämpöeristetyssä huoneessa.

21 20 Vaikka menetelmä ja laitteisto on standardoidusta laitteistosta poikkeava, viranomaiset hyväksyvät kyseisellä tavalla tehdyt GB21-kaasuntuottotulokset. 3. JÄTTEIDEN KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN TESTAAMINEN Saksassa kesäkuun 2005 jälkeen MB-käsiteltyjen kaatopaikkasijoitettavien jätteiden tulee alittaa GB21-testissä 20 ml/g (kuiva-ainetta) tai AT4-testissä 5 mg O 2 /g (kuivaainetta). Yleensä kaatopaikkasijoittaminen on sallittua, kun materiaali alittaa vain toisen kyseisistä raja-arvoista, riippuen viranomaisten käytännöstä. Eri maissa on erilaiset käytännöt raja-arvojen suhteen, mm. Itävallassa kaatopaikkasijoitettavien jätteiden tulee alittaa molemmat edellä mainituista raja-arvoista. Lisäksi kaatopaikalla sijoitettavan jätteen lämpöarvon 6000 kj/kg (kuiva-ainetta) tai vaihtoehtoisesti kokonaishiili kuiva-aineessa oltava 18 %. Näiden lisäksi jätteen liukoisuustestissä (24 h) on liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) määrän oltava 250 mg/l. 3.1 AT4-hapenkulutustesti Sapromatilla AT4-hapenkulutustestiin tutustuttiin ISAH:n laboratoriossa, jossa näyte esikäsiteltiin, tehtiin esivalmistelut ja testaus käynnistettiin. Näytteen esikäsittely Tutkittava mekaanis-biologisesti käsitelty näyte murskattiin leikkaavalla myllyllä alle 10 mm:n palakokoon (8 mm teräväli). Näyte murskattiin kolmeen kertaan, jotta saavutetaan riittävän homogeeninen laatu. Näyte kostutettiin tislatulla vedellä. Sopiva kosteus oli saavutettu, kun näytteestä tihkui hieman vettä, puristettaessa sitä nyrkkiin. Näin saadaan n. 50 kosteuspitoisuus, joka määritettiin tarkemmin laboratorioanalyysein (näytteen punnitus ja kuivaus lämpökaapissa 4 vrk, minkä jälkeen uudelleen punnitus). Testin kulku Testiin otettiin 3 rinnakkaista näytettä, joista kaksi oli 20 g:n ja yksi 40 g:n näyte. Yksi näyte oli varmuuden vuoksi suurempi, jos hapenkulutus jää alhaiseksi. Näyte punnittiin lasipulloon ja pullo suljettiin ja laitettiin Sapromat-laitteen vesihauteeseen, kuva 24, jossa lämpötila 20 C. Laitteen toimintaperiaatteena on, että laitteisto on vakuumi systeemi, johon happi tuotetaan elektrolyysireaktion kautta CuSO 4 ja KSO 4 - liuoksesta. Näytteen hajoaminen alkaa kuluttaa välittömästi happea ja tuottamaan hiilidioksidia. Muodostunut hiilidioksidi sitoutuu inkubointipullon yläosassa olevaan natronkalkkiin. Hiilidioksidin sitoutuessa myös paine näytepullossa laskee ja paineen mittauksen perusteella alkaa elektrolyysireaktion kautta hapen tuotto näytepulloon. Datalogger/tietokone kerää tietoa milloin happea tuotettu ja ajan perusteella, jolloin happea tuotettu voidaan määrittää hapen kulutusnopeus.

22 21 Inkubointipullon sisällä happipitoisuus pysyy koko testin ajan vakiona ja aina kun happea syötetään inkubointipulloon siitä menee signaali tietokoneelle. Näytettä inkuboidaan näin 4 vuorokautta ja hapenkulutusnopeuden perusteella voidaan päätellä jätteen hajoamistila. Kuva 24. AT4-testauksessa määritetään näytteen hapenkulutusnopeus. Muita huomioita Laitteiston käyttö vaatii harjoittelua ja testin esivalmistelut ovat varsin työläs vaihe. Näytemäärän ollessa pieni (20-40 g) näytteenotolla ja näytteen esikäsittelyllä voi olla suuri merkitys tuloksiin. 3.2 Sensomat-hapenkulutustesti Sapromat hapenkulutustestistä helpommin toteutettavissa on Sensomat hapenkulutustesti, kuva 25. Se soveltuu näytteille, joiden hajoamistila on jo edennyt pitkälle (hapenkulutusnopeus < 25 mg/g DS (dry solids). Näytteen esikäsittely tehdään vastaavalla tavalla kuin AT4-testissä ja myös näytemäärät ovat samat.

23 22 Kuva 25. Hapenkulutustestissä käytettävä Sensomat-laitteisto. Testin kulku Sapromatista poiketen Sensomat-hapenkulutustesti suoritetaan olosuhdekaapissa ja 2,5 l:n näytepulloissa. Huomattavin ero on mittausmenetelmässä. Sensomat-testissä muodostunut hiilidioksidi sitoutuu inkubointipullon yläosassa olevan KOH-liuokseen. Inkubointipullossa oleva happipitoisuus on kuitenkin rajallinen, joten näytteen hajoamisen seurauksena pulloon muodostuu alipaine. Hapenkulutusnopeutta mitataankin mittaamalla muodostunutta alipainetta. Inkubointipulloissa on ns. painepäät (pressure heads), joista voidaan IR-mittaukseen perustuvalla paineenmittauksella mitata kulloinkin vallitseva paine. Testausaika on 4 vrk. Muita huomioita Sensomat testaus on käytännössä helpompi toteuttaa kuin Sapromatilla tehtävä vastaava testi. Ainut haittapuoli on inkubointipullon rajoitettu hapen määrä, sillä paljon happea kuluttavilla näytteillä happi kuluu pulloissa loppuun, mikä alkaa rajoittaa hajoamista. Menetelmä vaikutti varsin helpolta ja yksikertaisemmin laittein toteuttavalta verrattuna Sapromat-menetelmään. ISAH:n laboratoriossa on meneillään tutkimuksia voitaisiinko testissä käyttää suurempia pulloja, jotta myös näytteiden joiden hapenkulutus >25 mg/g DS testaus olisi mahdollista.

24 GB 21-kaasuntuotto testi GB21 testiin tutustuminen Duisburg-Essenin yliopiston (Abfallwirtschaft und Abfalltechnik-osaston) tutkija Anette Ochsin johdolla. Testilaitteisto, kuva 26. Kuva 26. GB21-testilaitteisto (standardin mukainen) Muita huomioita Testissä käytettävä näytemäärä (50 g) on joillekin materiaaleille liian pieni, joten tuloksissa voi olla varsin paljon vaihtelua. Varsinkin, jos käytetään vain kahta rinnakkaista näytettä, on esiintynyt ongelmia tulosten tulkittavuuden kanssa. Tulosten luotettavuuden kannalta rinnakkaisia tulisi olla 4-6. Ongelmana on myös, ettei standardissa huomioida jätteen kosteuspitoisuutta, vaan näytemäärä on aina sama. Orgaanisen kuiva-aineen määrä olisi soveltuvampi näytemäärän annostelussa, kun verrataan eri materiaalien kaasuntuottopotentiaalia. Joskus myös lietteen huono laatu voi aiheuttaa ongelmia siten, että kontrollina käytetyn selluloosan metaanintuotto jää alle 400 l/kg kuiva-ainetta tai metaanintuotto käynnistyy vasta muutaman päivän viiveellä, jolloin standardissa asetettu raja jää saavuttamatta. Kontrollin kaasuntuoton jäädessä alle tämän, tuloksia ei voi standardin mukaan pitää hyväksyttävinä. Testeissä on yleensä käytetty maksimissaan vain viikon vanhaa lietettä. Standardia voi tulkita eri tavoin, mutta ko. laboratorion tulkinta on, että jos lietettä säilytetään standardin mukaan 35 C:ssa, sitä tulisi syöttää raakalietteellä, mutta syöttö olisi lopetettava 10 päivää ennen testiä.

25 24 4. SAKSALAISIA KOKEMUKSIA JA NÄKEMYKSIÄ 4.1 SUOTOVEDEN KIERRÄTYSKOKEMUKSIA Keskustelu IA-GmbH:n (Ingenieurburo fur innovative Abfallwirtschaft) edustaja Meisengerin kanssa. Insinööritoimisto on erikoistunut jätehuoltoasioihin ja erityisosaamista ovat kaatopaikkojen suotoveden kierrätysjärjestelmät ja niiden operointi. Lisää tietoa yrityksestä Kierrätystarpeen arviointi Meisengerin mukaan suotoveden kierrätys ei ole järkevää eikä kannattavaa toteuttaa pienillä ja matalilla kaatopaikoilla tai kaatopaikan osilla lainkaan. Jätetäytön korkeuden tulisi olla vähintään 8-10 m, jotta kierrätyksellä voidaan saavuttaa vastaavaa hyötyä. Jätetäytön korkeuden lisäksi kierrätyksestä saadut hyödyt riippuvat myös jätetäytön iästä, rakenteesta, tiiveydestä ym. ominaisuuksista. Myös kierrätettävän suotoveden määrän tulee olla suhteessa jätetäytön korkeuteen siten, että korkeisiin jätetäyttöihin tai jätetäytön osiin tulisi imeyttää enemmän kuin mataliin. Meisengerin arvion mukaan >10 m korkeisiin jätetäyttöihin on mahdollista imeyttää 2-5 l/m 2 /d. Kierrätyksen aloitus Suotoveden kierrätys on kuitenkin syytä aloittaa hyvin pienillä vesimäärillä. IA- GmbH:n kokemusten mukaan on parempi imeyttää jatkuvasti pienellä virtaamalla kuin että imeytetään jaksoittain ja suuria määriä kerralla. Pienellä virtaamalla imeytettäessä imeytys vastaa paremmin luonnollista sadantaa ja imeytyminen on tehokkaampaa. Suuret virtaamat ja paineistettu suotoveden kierrätys voivat huuhtoa hienojakoista materiaalia pois, mikä voi lisätä virtauksien kanavoitumista ja suotoveden virtaamista oikovirtauksena kaatopaikan sisäiseen veteen. Saksassa suotovesiä kierrätetään yleensä ympäri vuoden, mutta suotovedet ovat yleensä lämpimämpiä kuin 15 C Suotoveden kierrätysjärjestelmät Meisengerin mukaan vaakasuorien imeytyslinjojen (putkien) etäisyys toisistaan tulisi olla alle 10 m, jotta taataan kierrätysjärjestelmän kattavuus. Vastaavasti imeytysputkistojen pituuden tulee olla korkeintaan 50 m, sillä pitemmät putket eivät välttämättä toimi pienten vesimäärien kanssa. Imeytysjärjestelmä voidaan toteuttaa myös siten, että vaakasuorat imeytysputket ja kaasunkeräysputkistot ovat samassa kerroksessa tai sorakanaalissa kuin imeytysputket. Tällöin suotoveden imeytys- ja kaasunkeräysputkien tulisi olla toisistaan vähintään m etäisyydellä. Imeytyslinjojen putket ovat halkaisijaltaan tyypillisesti < 100 mm, riippuen kuitenkin putkien pituuksista. Putket, joiden halkaisija on suuri tarvitsevat myös suuren määrän vettä täyttyäkseen ja siten pienimmillä putkilla (50-60 mm) voidaan saada suotovesi imeytymään tehokkaammin. Putkien reikäkokona 4-5 mm on yleisesti käytetty. Myös suurien putkien puhdistaminen paineellisesti huuhtomalla on hankalampaa, koska tarvittavat vesimäärät ovat suuret.

26 25 Saksassa jätetäytön alle kulkevat suotoveden keräysputkistot on tarkastettava 1-2 krt/vuosi ja näissä käytetään myös kamerakuvausta, joka vaatii suuremmat (100 mm) putket. Lainsäädännön velvoitteita Saksassa suotoveden määrää ja laatua on seurattava ja suotoveden kierrätyksellä ei saa lisätä käsiteltävän suotoveden määrää, joten käytännössä myös tämä rajoittaa > 5 l/m 2 /d suotovesimäärien kierrättämistä jätetäyttöön. Viranomaiset vaativat selvityksen neljä kertaa vuodessa, jossa on esitettävä tiedot suotoveden määrästä, laadusta ja kierrätetyistä vesimääristä. Näiden parametrien ja niissä tapahtuvien muutosten perusteella ohjataan myös kierrätysmääriä. Instrumentointi Tärkeimpänä instrumentointiparametrina ovat kierrätetyn suotoveden ja penkasta suodattuneen veden virtausmittaukset sekä kaasun koostumus ja virtaus. Käytössä ei ole yksittäisiä parametrejä tai mittauksia, joilla voitaisiin ohjata prosesseja haluttuun suuntaan. Muut parametrit ovat yleensä viranomaisten määrittelemiä tarkkailuparametrejä ympäristökuormituksen seurantaan. Suotovedenkierrätyksen hyödyt Ensimmäiset havainnot suotoveden kierrätyksen vaikutuksesta on mahdollista nähdä 6-9 kk:n kuluttua kierrätyksen aloituksesta. Suotoveden kierrätyksestä saatua hyötyä on kuitenkin käytännössä hyvin hankala arvioida esim. lisääntyneenä metaanintuottona. Varsinkin jo metaanintuottovaiheen saavuttaneilla kaatopaikoilla, jossa kaatopaikkakaasusta on jo metaania > 50 %, voi olla hankalaa nähdä muutosta. Suotoveden kierrättämisellä kuitenkin ylläpidetään kaatopaikkakaasun tuottoa ja keräämistä pitkällä aikajaksolla ja näin saatava taloudellinen hyöty tulee lisääntyneen metaaninhyötykäytön kautta sekä jälkihoitovaiheen lyhentymisenä. Saksalaisissa tutkimuksissa on todettu, että kaatopaikkojen läpäisemättömien pintasuojarakenteiden asentamisen jälkeen metaanintuotto laskenut 2-3 vuodessa alle 50 %:iin ja 4-5 vuodessa alle 20 %:iin alkutilanteesta, jos metaanintuotolle riittävää kosteutta ei ole turvattu suotoveden kierrätyksellä. Tietoa suotoveden kierrätyksestä (saksankielistä materiaalia) Prof. Widdmanin mukaan suotovesien kierrätys ei ole järkevää MB-käsitellyn jätteenkaatopaikoilla, koska siitä saatavat hyödyt ovat pieniä, riippuen kuitenkin MBPkäsittelyn tasosta. Suotoveden kierrätyksen tekninen toteutus on hyvin ongelmallinen, sillä tiivistetty MB-jäte on erittäin huonosti vettä läpäisevää, minkä vuoksi kierrätysputkistojen tulisi olla hyvin tiheässä.

27 MB-KÄSITELTYJEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN MAISEMOINNISSA Mekaanisesti käsitellyn jätteen alite menee yleensä kompostointivaiheen (2 viikkoa tunnelissa ja 4-6 viikkoa aumassa) jälkeen kaatopaikkaan vaikka tavoiteltavampana voidaan pitää kyseinen jakeen hyödyntämistä esim. maisemointikäytössä. Professori Widdmanin mukaan Saksassa MB-alitteen hyödyntämistä maisemoinnissa ovat yrittäneet mm. yritykset Biodegma ja Umweltschutz nord, mutta yritykset eivät saaneet suunnitelmilleen toteuttamislupaa. Viranomaiset olivat katsoneet, että materiaali sisältää edelleen liian paljon epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja ja orgaanisia epäpuhtauksia maisemointikäyttöön. Raskasmetallipitoisuuksia voidaan vähentää tehokkailla mekaanisen prosessin erotusmenetelmällä kuten lasin, muovin, hiekan ja soran erotuksella. Tehokkaampi käsittely puolestaan aiheuttaa kustannuksia ja kaatopaikkasijoittaminen on kuitenkin yleensä edullisempi vaihtoehto.

28 27 5. YHTEENVETO Saksassa jätteiden laitosmaisen käsittely on suurissa muutospaineissa. Erityisesti mekaanis-biologisen jätteenkäsittelyn ja polton laitoskapasiteetit eivät tule riittämään lainsäädännön asettamiin tarpeisiin. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteitä ja sen kaltaisia jätteitä menee ilman esikäsittelyä kaatopaikoille arvioiden mukaan yli puolet muodostuvasta määrästä. Vuodesta 2005 alkaen esikäsittelemättömän jätteen vienti kaatopaikoille tullaan kieltämään. Esikäsittelymenetelminä ovat hyväksyttyjä mekaanis-biologinen (MB) käsittely sekä terminen käsittely (poltto). Asukastiheys on keskeisessä asemassa arvioitaessa mainittujen esikäsittelyvaihtoehtojen soveltuvuutta ja edullisuutta. Tiheimmin asutuilla alueilla on poltto edullisempi vaihtoehto, kun taas väljemmin asutuilla alueilla pidetään MB-käsittelyä soveltuvampana ratkaisuna. Laitosmaisen jätteenkäsittelyn kustannukset ovat MB-laitoksilla ovat EUR/t, kaatopaikkakustannusten kanssa EUR/t. Nykyisellään laitosten kapasiteetit eivät kuitenkaan riitä täyttämään vuonna 2005 voimaan astuvia normeja, joten pidentyneet käsittelyajat ja uusien laitosten rakentaminen tulevat lisäämään kustannuksia. Lisäksi biologisten prosessien (kompostoinnin) kaasunpuhdistuksen vaatimukset tiukentuvat, mikä aiheuttanee paineita jätteiden käsittelyn kustannusten nousuun. Saksassa varhaisimmat kokemukset suotovesien kierrätyksistä jätetäyttöön ovat jo 1970-luvulta. Saksassa kierrätetään suotovesiä useilla suurilla kaatopaikoilla. Kierrätyksen on todettu nopeuttavan jätteiden hajoamista useissa laboratoriotutkimuksissa, mutta myös täydessä mittakaavassa. Erityisesti läpäisemättömien pintasuojarakenteiden asentamisen jälkeen ovat suotoveden kierrätyksen hyödyt olleet selvästi havaittavissa. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden testaukseen on useita menetelmiä, kuten anaerobinen GB21- ja aerobinen AT4-testi. Yleensä menetelmien ongelmana on pienen näytemäärän edustavuus. Standardien mukaisten testien lisäksi on kaasuntuottokokeissa (GB21) hyväksytty myös standardista poikkeavilla testimenetelmillä saadut tulokset, mikä on mahdollistanut suurempien näytemäärien käytön testauksessa.

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite.

NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite. NatWat-prosessi Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto Ferro Environment Tekninen NatWat-esite Ferroplan NW Natural water Pohjaveden puhdistusmoduulit Ferroplan Natural

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus

Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Syöttöveden kaasunpoisto ja lauhteenpuhdistus Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 11.2.2016 1 Sisältö Syöttöveden kaasunpoisto Kaasunpoistolaitteistot Lauhteenpuhdistuksen edut Mekaaninen lauhteenpuhdistus Kemiallinen

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari

Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta. Vesi ja vihreä talous - seminaari Kohti energiaomavaraista jätevesilaitosta Vesi ja vihreä talous - seminaari 11.9. 2013 1 Konsernirakenne 2013 Econet-konserni Econet Oy Econet Consulting Oy 100 % Oy Slamex Ab 100 % Dewaco Oy 100 % Econet

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja

HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa. INKA työpaja HSY:n pilotit Teolliset Symbioosit -hankkeessa INKA työpaja 1.2.2017 TAUSTAA 2 Lietteen käsittely Ämmässuolla Ämmässuolla on käsitelty bio- ja viherjätteitä vuosikymmeniä, nyt uutena materiaalina puhdistamoliete

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Pajubiohiili biolaitoksissa Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy Miksi juuri paju Luonnostaan huokoisin puurakenne - Nopea kasvu - Sadonkorjuu 2-3 vuoden välein LCA - Merkitys hiilitaseissa - Energian raaka-aineena

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa.

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Grindex pumppukoulu Grindex pumppukoulu Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Osa 1: Oikean pumpun

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa

Side- ja lisäaineet pellettituotannossa OULUN YLIOPISTO Side- ja lisäaineet pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Pelletoinnin ongelmakohtana Lujuus ja koossapysyminen Pölyongelmat Voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)

Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,

Lisätiedot

Ratatarkastusraportti

Ratatarkastusraportti Radan tiedot Radan nimi Sipoon motocrossrata Radan omistaja / käyttäjä Sipoon moottorikerho Ry Osoite Öljytie 618 04131 Sipoo Sijainti Sipoo Puhelinnumero / fax / e-mail Tarkastusajankohta Tarkastaja 09.06.2015

Lisätiedot

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa!

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBER comp Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBERcomp KUMIMAALISPRAY RUBBERcomp kumimaalispray on helposti levitettävä, monikäyttöinen, ilmakuivuva erikoiskumipinnoite. Se suojaa käsiteltävän pinnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Maanparannuskompostin maataloskäyttö. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Maanparannuskompostin maataloskäyttö Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 18.11.2011 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden jatkojalostus Vedenjakelun

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

REKITEC OY/Tero Savela

REKITEC OY/Tero Savela REKITEC OY/Tero Savela 21.1.2016 Separointilaitteiden sekä lannankäsittelylaitteiden valmistusta ja myyntiä harjoittava yritys Tilakohtainen räätälöinti ja asennus on mahdollista Toimialue Skandinavia

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5

massa vesi sokeri muu aine tuore luumu b 0,73 b 0,08 b = 0,28 a y kuivattu luumu a x 0,28 a y 0,08 = 0,28 0,08 = 3,5 A1. Tehdään taulukko luumun massoista ja pitoisuuksista ennen ja jälkeen kuivatuksen. Muistetaan, että kuivatuksessa haihtuu vain vettä. Näin ollen sokerin ja muun aineen massa on sama molemmilla riveillä.

Lisätiedot

Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus

Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus Betoni&Muovimatto&Kosteus asiantuntijaseminaari ja työpaja Sekundaariset Päästöt ja mittaus 06.06.2016 Vesa Räsänen Hassan Raad Gunnar Laurén Kokonaisemissiot Vaikka yksittäinen rakennusmateriaali on luokiteltu

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä

Rakenteilla oleva biokaasulaitos. Case VamBio. KoneAgria Jyväskylä Rakenteilla oleva biokaasulaitos Case VamBio KoneAgria 2009 21.-24.10.2009 Jyväskylä INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Yhteystiedot: Watrec Oy Jyväskylän toimisto Wahreninkatu

Lisätiedot

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello

Tarvittavat välineet: Kalorimetri, lämpömittari, jännitelähde, kaksi yleismittaria, sekuntikello 1 LÄMPÖOPPI 1. Johdanto Työssä on neljä eri osiota, joiden avulla tutustutaan lämpöopin lakeihin ja ilmiöihin. Työn suoritettuaan opiskelijan on tarkoitus ymmärtää lämpöopin keskeiset käsitteet, kuten

Lisätiedot

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre

Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Tekninen esite Istukkaventtiilit (PN 16) VS 2 2-tieventtiili, ulkokierre Kuvaus Ominaisuudet: Jaettu ominaiskäyrä kehitetty vaativimpiin sovelluksiin (DN 20 ja DN 25) Useita k VS -arvoja Painantaliitännän

Lisätiedot

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt

RAPORTTI 16X Q METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt RAPORTTI 16X142729.10.Q850-002 6.9.2013 METSÄ FIBRE OY JOUTSENON TEHDAS Kaasuttimen polttoainekuivurin poistokaasujen hiukkaspitoisuudet ja päästöt Joutseno 21.8.2013 PÖYRY FINLAND OY Viite 16X142729.10.Q850-002

Lisätiedot

JaloJäte Arvoketju, liiketoimintamahdollisuudet ja taloudellinen kestävyys. Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus

JaloJäte Arvoketju, liiketoimintamahdollisuudet ja taloudellinen kestävyys. Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus JaloJäte 2.12.2010 Arvoketju, liiketoimintamahdollisuudet ja taloudellinen kestävyys Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus Toimijat Biomassojen synty ja tuottajat Uusio käyttäjät Palveluntarjoajat

Lisätiedot

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä

LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Suomen Salaojakeskus Oy LokaPuts-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts hankkeen toinen työnäytös Rääkkylässä Työnäytösraportti 2. SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kauppurienkatu 23, 90100

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Jâteteiden käsittelyjarjestelmat ja kaatopaikat YMPA 259. Tentti kb 12-14, Vastaa neljään kysymykseen (4), 5 p/iysymys max 20 p

Jâteteiden käsittelyjarjestelmat ja kaatopaikat YMPA 259. Tentti kb 12-14, Vastaa neljään kysymykseen (4), 5 p/iysymys max 20 p Jâteteiden käsittelyjarjestelmat ja kaatopaikat YMPA 259 Tentti 2013. 10.12.2013 kb 12-14, Vastaa neljään kysymykseen (4), 5 p/iysymys max 20 p Please answer to 3 questions of 4. (a 5 p; max 20 p) 1. What

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet

Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Suihkuinjektoinnissa syntyvän paluuvirtauslietteen jatkokäsittelymahdollisuudet Diplomityö, Mikko Möttönen 2013 YIT Rakennus Oy Valvoja: Prof. Leena Korkiala-Tanttu Ohjaaja: DI Juha Vunneli Suihkuinjektointi

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Jätteiden synnyn ehkäisy, lajittelu ja kierrätys (Japa ry) Vesi: mihin kuluu

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA

KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA 1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot