Kehittyvä. Ammattikeittiöt & Ravitsemus 1/12. Lisää lähiruokaa ammattikeittiöihin. Millä keinoilla vastuullista ruokaa julkisiin ruokapöytiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehittyvä. Ammattikeittiöt & Ravitsemus 1/12. Lisää lähiruokaa ammattikeittiöihin. Millä keinoilla vastuullista ruokaa julkisiin ruokapöytiin?"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 1/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Lisää lähiruokaa ammattikeittiöihin Millä keinoilla vastuullista ruokaa julkisiin ruokapöytiin? Tuotantotapa avain tehokkuuteen Ammattikeittiöt & Ravitsemus

2

3 n PÄÄKIRJOITUS 1/2012 Lupaavia panostuksia joukkoruokailuun K ouluruuan laatu ja senioreitten ruokailu ovat olleet jo pitkään syynin alla. Viimeisimmän vuosikymmenen aikana on toteutettu monenlaista kehityshanketta, muun muassa Sitran Järkipalaa-hanke ja seitsemän eri ministeriön Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre). Myös Leipätiedotus on ollut kiitettävän aktiivinen hyvän kouluruokailun edistäjänä. Mutta nyt on selvästi nostettu uusi vaihde päälle. Lapsille ja ikääntyneille halutaan tarjota entistä miellyttävämpää ja ravitsevampaa ruokaa. Ja erityisesti lapset halutaan saada syömään nykyistä monipuolisemmin. Professori Hely Tuorila on viime kuukausina luennoinut eri tilaisuuksissa, miten lasten syömistä voi ohjata monin myönteisin keinoin. Lehden pääjuttu avaa näitä näkökulmia. Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry:n toteuttamassa alakoululaisten ruokakulttuurihankkeessa Tiedosta taidoksi kokeiltiin menestyksellä uusia terveyskasvatuksen toimintamalleja. Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry määrittelee vuoden 2012 aikana kriteerit uudelle kouluruokadiplomille. Diplomin voi saada koulu, jossa ruokailu on järjestetty ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ympäristölle kestävällä tavalla. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö Elo järjestää ensimmäisen valtakunnallisen kouluruokakilpailun. Kilpailun suosio on yllättänyt järjestäjän. Suomen parasta koulukeittiötiimiä etsitään kilpailun finaalissa, joka järjestetään Helsingissä Gastro-messuilla 16. maaliskuuta. Ruoka- ja siivouspalveluihin erikoistunut Blue Service Partners toteutti loka-marraskuussa Ympäristön ystävä -teemaviikon 16 koulussa ympäri Suomen. Teemaviikolla vähennettiin biojätettä ja ennakkoluuloja. Pois heitetyn ruuan määrä väheni merkittävästi, ja vanhemmat yllättyivät myönteisesti koululounaan hyvästä laadusta. Monissa kunnissa tehdään tosissaan töitä lähi- ja luomuruuan lisäämiseksi koulujen tarjonnassa. Ikääntyneitten ateriapalvelujen kohentamiseksi on käynnissä useita hankkeita, muun muassa suomalainen Seniori-Sapuska ja EU-hanke Bio Life. Suuri huolenaihe on, kuka ruuan valmistaa tulevaisuuden ammattikeittiöissä. Ruuanvalmistus on monessa mielessä muuttunut kuumennusprosessin hallinnaksi, kuten asiantuntija Milja Virtanen summaa artikkelissaan. Tekniikka lisääntyy keittiöissä ja yhä useampi keittiö muistuttaa lähes tehdasta. Teknistä ammattitaitoa tarvitaan yhä enemmän. Enää ei riitä, että jauhopeukalo heiluu, ja makuaisti toimii. Kolmatta vuotta jatkuvalla Herkkuammatti-kampanjallaan FIDA ry haluaakin edistää ammattikeittiöiden imagoa erityisesti ammattia valitsevien nuorten silmissä. Tästä kaikesta ja vähän muustakin käsillä olevassa lehdessä. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS 1. Tästä numerosta lähtien konsultti Mikko Sihvonen arvioi puheenvuorossaan ajan ilmiöitä talouden näkökulmasta Talous & Markkina -palstalla. PS 2. Lehden tilaushintoja on tarkistettu vuoden alusta lähtien huomioiden 9 %:n arvonlisävero. Iloksenne voin todeta, että lehden veroton hinta on piirun verran alempi kuin viime vuonna. PS 3. Olemme Gastro-messuilla Tervetuloa vierailemaan osastolla 6d63! Kuva: Saija ahvenainen I Kehittyvä Elintarvike 1/2012 3

4 Sisältö s.36 Sous vide vaatii huolellisuutta Sous vide -valmistuksessa tuoteturvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huolellisuutta, koska kypsymislämpötilat ovat matalia. s.42 Herkkuja uivissa hotelleissa Risteilyalukset kilpailevat ruuan laadulla ja turvallisuudella. Paahdettu ankanrinta on Navigator of the Seas -aluksen lintuvaihtoehto. s.46 Kuluttaja on vallankäyttäjä Yritykset eivät enää pysty hallitsemaan markkinaviestintää samalla tavalla kuin ennen, Mikko Sihvonen kirjoittaa puheenvuorossaan Talous & Markkina -sivuilla. Kuva: Deloitte Kuva: ari virtanen Kuva: MetoS oy Pääkirjoitus: Lupaavia panostuksia joukkoruokailuun, Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Suomalaiset kotitaloudet kelpaavat malliksi maailmalla, Helmi Risku-Norja...6 Palaute: Anuga-messut panostavat uutuuksiin, Päivi Ahvenainen...8 Maailma mausteilla: Suomalaishotellissa Karibian ympäri, Ari Virtanen...42 Pakina: Dieettejä ja deittejä, Heikki Manner...49 n Ajankohtaista Professori Mikael Fogelholm syttyy pohjoismaisesta ruuasta, Krista Korpela-Kosonen Elintarvikevalvonnan auditoinnit käynnistyvät huhtikuussa, Pirjo Huhtakangas Kauppa varautuu sähkökatkoksiin Kuluttajaäänestys ratkaisee Tähtituote kilpailun voittajan Ulkomaan työmatkat koettelevat työntekijän hyvinvointia, Barbara Bergholm n Teema: Ammattikeittiöt & Ravitsemus Lasten syömistä voi ohjata monin myönteisin keinoin, Hely Tuorila Millä keinoilla vastuullista ruokaa julkisiin ruokapöytiin? Milja Virtanen...20 Tulevaisuuden ravintola on monikäyttöinen, Pirjo Huhtakangas...22 Energiatehokkuutta voi parantaa monilla keinoilla, Pirjo Huhtakangas...25 Kuntien ruokapalvelut keskittyvät, Pirjo Huhtakangas...26 Tuotantotapa avain ammattikeittiön tehokkaaseen resurssien käyttöön, Minna Dammert...28 Työnjohtamiseen lisää eväitä, Pirjo Huhtakangas...30 Tasokasta ruokaa ammattikeittiöstä kaupan palvelupisteisiin, Raija Ahvenainen-Rantala...32 Yhteistyö tavarantoimittajien kanssa on muuttunut läpinäkyvämmäksi, Pirjo Huhtakangas...34 Sous vide -ruuanvalmistuksen uusi tapa ravintoloissa vaatii huolellisuutta, Anu Hopia, Seija Pihlajaviita & Ulrike Lyhs...36 Lisää lähiruokaa ammattikeittiöihin, Minna Heikka...38 Bio Life laadukasta elämää ja hyvää ruokaa ikääntyville, Päivi Homan-Helenius...40 Herkkuammatti-kampanjalla arvostusta kouluruualle, Marjut Huhtala n Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö muutti gluteenittomien tuotteiden merkintöjä, Marjo Jokinen...45 n Talous & markkina Puheenvuoro: Kuluttaja käyttää uutta valtaansa ruokamarkkinoilla, Mikko Sihvonen...46 Laitilan panimo petrasi käytettävyyttä, Lauri Lehtinen...48 n Ravitsemus & terveys Muistisairauksien ennaltaehkäisyyn pätevät tutut suositukset, Kaisu Meronen...50 n Tiede & tutkimus Väitöksiä...52 Tähtäimessä senioreille tuunattuja elintarvikkeita, Raija-Liisa Heiniö, Janne Sallinen & Saara Pentikäinen...52 n Palstat Alkupaloja...8 Uutuuskirjoja...53 Haarukassa...54 Tunnustuksia...55 Nimityksiä...56 Tapahtumia...56 Hankintaopas...57 n ETS-sivut IPSJ oli oppimassa molekyyligastronomiaa, Ilona Ikonen Kannattajajäsen: Labnet on monipuolinen maahantuontiyritys, Anna Kojo...62 ETS-palsta, Anna Kojo...62

5 Lasten syömistä voi ohjata monilla myönteisillä keinoilla Lasten ruokamieltymysten kehittymiselle on annettava sekä mahdollisuudet että rajat. Synnynnäisiä, ruoka mieltymyksiä ohjaavia taipumuksia on vähän: mieltymys makeaan, vasten mielisyys karvaaseen ja happamaan makuun, vastahakoisuus uusien ruokien kokeiluun sekä valmius torjua pahoinvointikokemukseen yhdistyvä ruoka. Synnynnäisiin ruokamieltymyksiä ohjaaviin tekijöihin voidaan lukea myös suvussa periytyvä taipumus reagoida ruokaan, professori Hely Tuorila kirjoittaa. s.16 Kuva: veikko SoMerpuro Vuoden 2012 teemat & erikoisteemat Nro Ilmestyy Teema 1/ Ammattikeittiöt & ravitsemus 2/ Raaka-aineet & lisäaineet, Valmisruokateollisuus 3/ Jäljitettävyys & analytiikka, Pakkausteollisuus 4/ Tuotantotilat & koneet, laitteet ja energia, Makeis- ja juomateollisuus 5/ Kylmätekniikka & hygienia ja turvallisuus, Elintarvike tieteiden seura 65 vuotta 6/ Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 1/2012 5

6 kolumni Suomalaiset kotitaloudet kelpaavat malliksi maailmalla Heräsin taisteluun ruuan haaskausta vastaan, kun tyttäreni ryhtyi kesällä freeganiksi, ruokaroskisdyykkariksi. Olen silmät soikeina katsellut vieressä, millaisia määriä ja minkälaista ruokaa tyttäreni kantaa kauppojen jäteastioista. Niillä eväillä ruokkisi useammankin huushollin lemmikkeineen päivineen. Toisen kerran havahduin perin pohjin, kun satuin näkemään TV1:n ykkösdokumentin Hyvä paha jäte. Roskisten sijaan ryhdyin penkomaan tietoa asiasta ja miettimään, mitä sille voisi tehdä. YK:n ympäristöohjelma UNEPin arvion mukaan ruokaketjun eri vaiheissa jopa puolet maailman ruuasta heitetään roskiin, pilaantuu tai jätetään jostain muusta syystä syömättä. Läntisissä hyvinvointivaltioissa kotitalouksien osuus poisheitetystä ruuasta on parisenkymmentä prosenttia ja jopa enemmän. Arviot vaihtelevat valtavasti. Olinkin yllättynyt, kun MTT:n FoodSpill -tutkimus osoitti, että Suomessa vain noin viisi prosenttia kotitalouksien ostamasta syömäkelpoisesta ruuasta päätyy jätteeksi. Tosin pienistä puroista kertyy iso määrä. Viisi prosenttia tarkoittaa vuositasolla miljoonaa kiloa. Se on noin puolet siitä ruokamäärästä, joka Suomessa vuosittain kipataan roskiin. Yksittäiset kotitaloudet ovat siis MTT:n tutkimuksen mukaan suurin ruokajätteen tuottaja. En epäile tätä lainkaan. Suomessa on yli Kuva: virva norja 2,5 miljoonaa kotitaloutta, joten ruuan hävikin määrä kotitaloutta kohti on keskimäärin runsas 60 kg vuodessa. Jokainen kilo on liikaa. Yksittäisten kotitalouksien välillä on kuitenkin valtavia eroja, eikä niiden ruuanhaaskaukseen voida juuri muuten puuttua kuin valistamalla ja lisäämällä biojäteastioita. Tätä tehdäänkin ja oikein olan takaa: on älä ruoki hukkaa ja tanssii tähteitten kanssa -kampanjaa, ruuan haaskausta paheksutaan ankarasti vedoten sekä maapallon nälkäänäkeviin että ympäristökuormitukseen ja ruualle vaaditaan arvostusta. Kouluissakin asiaan on puututtu tiukalla kädellä. Mutta kääntyykö valistus itseään vastaan, kun kärki suunnataan kannustamisen sijasta ongelmaan ja syyllistämiseen? Suomalaiset kotitaloudethan erottuvat jo nyt selvästi edukseen, kun puhutaan ruokahävikin suitsimisesta. Siitä kannattaa olla ylpeä ja sitä kannattaa paukuttaa mennen tullen. Hyvä me! Suomalaiset kotitaloudet pitäisi nostaa tässä(kin) suhteessa malliksi muulle maailmalle: tulkaa perässä ja vähentäkää ruokahävikkinne samaan. Tilastokeskuksen mukaan elintarviketuotteita myyviä kauppoja, myymälöitä ja kioskeja on maassamme vajaa ja erilaisia ruokapalveluja tarjoavia yrityksiä kymmenisen tuhatta. Ruokapalveluyritystä kohti laskettuna ruuanhävikki on vuositasolla noin 7400 kg ja vähittäiskaupassa noin 4000 kg, siis aivan toista kertaluokkaa kuin tuo kotitalouksien 60 kg. Nämä hävikit on myös helpompi saada haaviin kuin kotitalouksien hajakuormitus. Kaupan ja ruokapalveluyritysten toimintatapoihin voidaan helpommin puuttua asetus- ja lainsäädäntöteitse. Se olisi myös selkeä viesti kansalaisille ja vähentäisi hävikkiä kotitalouksissa varmasti paremmin kuin syyttävän sormen heristeleminen. On toki muitakin keinoja. Lähellä viimeistä myyntipäivää olevien tuotteiden alennus voisi olla paljon suurempi kuin 30 %. Entä jos kaupan ja ravintoloitten työntekijöille annettaisiin oikeus käyttää muuten poisheitettäväksi joutuvia tuotteita on niitä työsuhdeetuja monella muullakin alalla. Miksi sitten kulutusta ei osata paremmin arvioida? Yksi syy on siinä, että elintarvikealalla on ankara kilpailu asiakkaista. Runsas valikoima on kilpailuvaltti. Koko repertuaari kaikkine tuotenimikkeineen on tarjolla aamusta iltaan, läpi vuoden siltä varalta, että jollakulla juolahtaisi mieleen ostaa mämmiä elokuussa. Kukaan ei halua myydä ei-oota, etteivät vain ostajat kaikkoa. Takaraivossani kalvaa vielä sellainenkin epäily, että hävikki on otettu huomioon kaupan ja ruokapalveluyritysten hinnoittelussa. Jos näin todella on, niin ruokahävikin vähentäminen ei välttämättä ole ensimmäisenä prio risointilistalla, hävikinhän maksavat viime kädessä kuluttajat. Siksi ruuan haaskauksen suitsiminen on kuluttajienkin etujen mukaista. Lisää perusteluja asialle saa mainitsemastani TV-dokumentista. Katsokaa ja katsotuttakaa! Tällä hetkellä kauppojen ja ruokapalveluyritysten biojäteastioilla kuhisee. Sisällöstä ovat kiinnostuneita paitsi freeganit, myös biojätebisnes. Nythän valtaosa biojätteestä kompostoidaan, mutta viime aikoina on virinnyt laaja kiinnostus biokaasuliiketoimintaa kohtaan. Pääosin biokaasulaitosten toiminta perustuukin sellaiseen raaka-aineeseen, jonka hyötykäyttö on kaikin puolin kannatettavaa, siis lantaan ja olkiin, ja jossain määrin jätevesipuhdistamolietteeseen. Siihen sekaan sopivat kyllä kahvinporot ja naatitkin, mutta syömäkelpoinen ruoka ei kuulu jo ukkoon. Biokaasualalla tuntuu kuitenkin olevan imua, ja ongelmaksi saattaa muodostua kilpailu biojätteistä. Silloin kiinnostus vähentää poisheitettävän ruuan määrää hiipuu, sillä se rajoittaa raaka-aineen saantia silloin ruvetaan puhumaan raaka-aineen hinnasta. π Helmi Risku-Norja vanhempi tutkija MTT 6 Kehittyvä Elintarvike 1/2012 I

7 Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta ISSN JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 1/2012 NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA PAINO Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Raija Ahvenainen-Rantala Leila Fogelholm Pirjo Huhtakangas Marjut Huhtala Heikki Manner Liisa Pelkonen Johanna Rajakangas-Tolsa Erkki Vasara Milja Virtanen Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Heikki Manner Janne Sallinen Tarja Suomalainen Jari Toivo Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) f. (09) Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen TILAUSHINTA Kestotilaus 59 määräaikaistilaus 65 oppilaitokset 48 /vuosikerta 6 numeroa vuodessa irtonumero 9,50 + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 /kpl + postituskulut Hinnat sisältävät arvonlisäveron KANSIKUVA LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Plugi Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo sihteeri-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p , f. (09)

8 mukaisesti niitä tarjoavien yritysten listoja ja ennen kaikkea Internet-sivustolla on mahdollisuus hakea etukäteen tietoa näytteilleasettajista ja tuotteista sekä sopia jopa tapaamisia Matchmaking -palvelun avulla. Vuonna 2011 oli ensimmäistä kertaa tarjolla myös New Product Database, jonka avulla yritykset voivat esitellä tuoteuutuuksiaan kävijöille etukäteen. Näitä kaikkia palveluja hyödyntämällä näytteilleasettajat voivat tiedottaa uutuuksistaan kattavasti jo ennen messuja, ja kävijät voivat tehdä yksityiskohtaisen suunnitelman messuvierailuaan varten. Anuga-messuilla on esillä uusia innovaatioita Juryn valitsemassa Taste-näyttelyssä. Näiden valintojen osalta Heikki Manner ja Henrik Bruun toivoivat enemmän tilaa todellisille uutuuksille. Itse uutuus-sana elintarvikn palaute Anuga-messut panostavat uutuuksiin Kehittyvä Elintarvike -lehden joulukuun numerossa Heikki Manner ja Henrik Bruun raportoivat ansiokkaasti syksyn Anuga messuista ja Simo Moisio kertoi laajasti Saksan elintarvikemarkkinoista, toivottavasti herätellen useissa suomalaisyrityksissä kiinnostusta ja rohkeutta lähteä tarjoamaan omia tuotteitaan noille suurille ja houkutteleville markkinoille. Puhtailla ja laadukkailla suomalaistuotteilla on monta kilpailuvalttia Saksassa. Yrityksillä on myös monia mahdollisuuksia saada tukea kansainvälistymisponnistuksiin alalla. Erilaisissa tuotekehitysprojekteissa, vientirenkaissa ja yhteishankkeissa on tarjolla asiantuntijaohjausta sekä taloudellistakin tukea. Toivottavasti myös alan pk-yritykset enenevässä määrin hyödyntävät näitä hankkeita ja rohkaistuvat laajenta- maan toimintaansa kotimaan rajojen ulkopuolelle. Tehokas kohtaamispaikka Anuga-messut ovat kansainvälisen elintarviketeollisuuden ja kaupan kohtaamispaikka joka toinen vuosi. Messuilla oli viime syksynä näytteilleasettajaa ja yli ammattilaiskävijää, ja se onkin alan päätapahtuma maailmassa. Messujen suuri koko asettaa tietysti messuorganisaatiolle haasteita. Messuja onkin kehitetty jatkuvasti niin, että ne palvelisivat parhaiten niin kävijöitä kuin näytteilleasettajia. Anugaan luotiin kymmenen erikoismessun konsepti, jossa tuotteet on jaoteltu halleihin tuoteryhmittäin niin, että kukin kävijä parhaiten löytää häntä kiinnostavat tuoteryhmät. Messuilla on jaossa erilaisten trenditeemojen n alk upaloja Tehotermistö avuksi maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen Hotelli-, ravintola- ja matkailualojen aikuiskoulutuksissa maahanmuuttajien osuus kasvaa. Suomessa opiskelijat opiskelevat ammattiin suomenkielellä, ovat työssäoppimassa ja työllistyvät suomalaisiin työyhteisöihin. Tutkinnon suorittaminen ja työllistyminen koulutuksen jälkeen vaatii ammattitermistön hallintaa. Tehotermistö on TTS:n koordinoima hanke, jossa suunnitellaan ja toteutetaan ravintolaalalle ammatillinen kuvasanakirja, jonka avulla kouluttaja tai työssäoppimisen ohjaaja voi havainnollisesti esittää opittavaa asiaa. Kuvan tukena on suomenkielinen selostus asiasta. Kirja suunnitellaan sellaiseksi, että opiskelijan on helppo pitää sitä mukanaan kaikissa tilanteissa. Projektin tuloksena syntyvän oppaan nimeksi rajattiin TEHOTERMISTÖ Hotelli- ja ravintola-alan termejä osa 1: keittiö. Projektille toivotaan jatkoa mm. otsikoilla TEHOTERMIS- TÖ Hotelli- ja ravintola-alan termejä osa 2: ravintolasali ja osa 3: hotellin vastaanotto. TTS on jo aikaisemmin työstänyt vastaavanlaisen TEHOTERMISTÖ -oppaan liikenne- ja logistiikan alan tarpeisiin. Käyttäjäkokemukset ovat olleet positiivisia. Kouluruokakilpailun finaalissa Kemiönsaari, Kirkkonummi, Korpilahti, Kotka ja Tampere Ensimmäisessä valtakunnallisessa kouluruokakilpailussa etsitään Suomen parasta koulukeittiötiimiä. Gastro-messuilla maaliskuussa järjestettävään finaaliin ovat lunastaneet paikkansa Kemiönsaaren, Kirkkonummen, Korpilahden, Kotkan ja Tampereen tiimit. Kouluruokakilpailussa näytetään, miten pienellä rahamäärällä pystytään loihtimaan terveellisiä ja maistuvia aterioita. Kilpailijoiden tehtävänä on suunnitella keitto, kasvisruoka ja liha- tai kalaruoka. Kukin ateriakokonaisuus saa maksaa raaka-aineiden osalta enintään yhden euron verran. Finaalissa tiimit valmistavat ja tarjoilevat suunnittelemansa ateriat arvovaltaiselle tuomaristolle, jossa ovat edustettuina muun muassa lapset, opettajat ja päättäjät. Pro Luomun työ kunnolla käyntiin Keväällä 2011 perustetun Pro Luomu ry:n toiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Maa- ja metsätalousministeriön yhdistykselle myöntämän hankerahoituksen turvin on käynnistynyt mittava luomualan koordinointihanke. Samalla yhdistys sai ensimmäisen vakituisen toimihenkilönsä, kun jo toistakymmentä vuotta luomualalla vaikuttanut ja Pro Luomun syntymiseen vahvasti vaikuttanut maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Marja-Riitta Koskenkorvan ohra Huippuvuorten siemenholviin Koskenkorvan raaka-aineeksi jalostettu suomalainen ohralajike, Botnia, talletetaan Huippuvuorten kansainväliseen siemenholviin, jota isännöi Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen). Huippuvuorten holvissa siemenet ovat turvassa mm. tulvilta ja ilmaston lämpenemiseltä. Holvin sisäänkäynti on 130 metriä meren pinnan yläpuolella. Ikiroudan ansiosta lämpötila pysyy visusti nollan alapuolella, vaikka holvin omat jäähdytyslaitteet pettäisivät. Kylmäsäilytys takaa sen, että tulevaisuuden tarpeisiin on käytettävissä talletettujen lajikkeiden elinvoimaista, itävää kylvösiementä. Kottila valittiin yhdistyksen toiminnanjohtajaksi. Pro Luomun toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on saada aikaan kuluttajien, ammattikeittiöiden ja vientiyritysten tarpeita vastaava luomuvalikoima ja -tuotanto, joka mahdollistaa luomumarkkinan kolminkertaistamisen ja luomuarvoketjun kestävän kasvun Suomessa. 8 Kehittyvä Elintarvike 1/2012 I

9 Kuva: henrik bruun keiden yhteydessä on vaikea määritellä, kun varsinaisesti täysin uusia ruoka-aineita on harvassa. Uusi innovaatio alalla voi olla täysin uuden tuotteen lisäksi uusi tuotekoko tai -pakkaus, uusi tuoteyhdistelmä tai maku. Kaupan silmissä mullistava innovaatio ei ehkä ole sitä kuluttajan tai tuotekehittäjän näkökulmasta. Jury pyrkii löytämään tuotteet, jotka esittelevät jotain uutta ja joilla he näkevät menestymisen mahdollisuuksia markkinoilla. Panostukset tuovat tulosta Heikki Manner ja Henrik Bruun toivoivat edullisempia mahdollisuuksia tuotteiden esittelyyn Anugassa. Vuonna 2011 Anugaan sai 12 neliön osaston perusrakenteella alle euron hinnalla. Tällä panostuksella yritys tavoittaa siis valikoitunutta, potentiaalista asiakasta messuilla. Kun Anuga-messuille on vielä viime vuosina toteutunut yritysten yhteishanke, jonka kautta on mahdollista saada avustusta näihin kustannuksiin (vuonna 2011 avustus oli jopa yli 60 % osallistumiskustannuksista), tämä lienee vientiä käynnistävälle yritykselle hyvinkin kohtuullinen panostus. Messut markkinointikanavana tarjoavat paitsi mahdollisuuden henkilökohtaiseen keskusteluun niin uusien kuin jo vanhojenkin kontaktien kanssa, mahdollisuuden kattaviin tuote-esittelyihin sekä tuotteiden maistatukseen, tilaisuuden saada välitöntä palautetta tuotekehitykselle sekä tutustua kilpailijoiden tuotteisiin. Vientiä aloittelevalle ja uusia innovaatioita esittelevälle yritykselle tällainen tilaisuus on monipuolisuudessaan ehdottomasti panostuksen arvoinen. Toki messuille lähteminen on pienelle yritykselle suuri ponnistus joka tapauksessa. Messuille lähtiessä kannattaa kuitenkin pitää mielessä se, että hyvällä suunnittelulla ja lisäpanostuksella vaikutetaan myös saavutettaviin tuloksiin. Menneiltä messuilta on hyviä kokemuksia siitä, että hieman minimiä suurempi osasto ja panostus osaston suunnitteluun (ei siis niinkään suuri lisäkustannus) tuovat erittäin hyviä tuloksia. Osaston ulkoasun tulisi aina heijastella tuotteen ominaisuuksia. Ja kun tuotteen korkea laatu näkyy myös osastossa, lisää se yrityksen positiivista näkyvyyttä ja laadukkaita kontakteja messuilla. Suomen markkinoilla on ilahduttavan paljon innovatiivisia tuotteita elintarviketeollisuuden alalla. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa nauttia niiden menestyksestä kansainvälisillä markkinoilla ja näemme suomalaisia yrityksiä yhä enenevässä määrin myös kansainvälisillä messuilla. π Päivi Ahvenainen toimitusjohtaja Edelte Oy Tulevaisuus odottaa! International trade fair for food and drink technology Tule tärkeimmille kansainvälisille elintarviketeknologian messuille tutustumaan menestystarinoihin. Pienet parannukset prosesseissa voivat vaikuttaa suuresti yrityksen toiminnan tuloksiin. Tule kokemaan tulevaisuuden innovaatiot: neljää päivää, kaikki saman katon alla aina pakkauksista analyysitekniikkaan asti. Edistykselliset prosessit tarjoavat mahdollisuuksia isoihin kehitysaskeleisiin. Varaa aika kalenteriisi jo nyt ja tule Anuga FoodTec 2012-messuille optimoimaan yrityksesi tuleva menestys! Valmistaudu tulevaisuuteen: Kölnissä Päivi Ahvenainen Edelte Oy Sahakyläntie Sahakylä Puhelin Fax _AFT12_185x130_Kehittyvä_Fi.indd :10

10 n ajank ohtais ta Professori Mikael Fogelholm syttyy pohjoismaisesta ruuasta Ravitsemustieteen professori uudistaa parhaillaan pohjoismaisia ravitsemussuosituksia. Ruokavaliotrendejä tulee ja menee, mutta pohjoismaisen ruuan potentiaaliin Fogelholm uskoo vahvasti. Professori Mikael Fogelholmin ensimmäiset kuukaudet Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professorin tehtävässä ovat olleet kiireisiä. Työpäivät ovat täyttyneet opetustehtävistä, tutkimushankkeisiin osallistumisesta, uusien tutkimusmäärärahojen hakemisesta sekä väitöskirjaa valmistelevien jatko-opiskelijoiden ohjauksesta. Ajankohtainen ja aikaa vievä, mutta erittäin mielenkiintoinen tehtävä on lisäksi ollut pohjoismaisten ravitsemussuositusten uudistamistyö, johon Fogelholm on osallistunut toisena suomalaisena asiantuntijana. Hän vetää suositustyöryhmässä alatyöryhmää, jonka vastuulla on ollut ravitsemukseen ja lihavuuteen liittyvän systemaattisen tutkimuskatsauksen laatiminen. Läpikäytäviä tieteellisiä alkuperäistutkimuksia on ollut kymmenittäin. Vastaavanlaisia tutkimuskatsauksia on laadittu myös muihin ravitsemustekijöihin liittyvissä alatyöryhmissä. Systemaattiset katsaukset ovat vaatineet odotettua enemmän aikaa, eikä suositustyö etene tällä hetkellä aivan aikataulussaan. Ensimmäinen luonnos suosituksista esitellään kuitenkin suunnitellusti kesäkuun alussa Reykjavikissa pidettävässä pohjoismaisessa ravitsemuskokouksessa. Varsinainen suositusraportti valmistunee vuoden loppuun mennessä, Fogelholm kertoo. Julkinen kiinnostus poikkeuksellisen suurta Fogelholmin mukaan suositusten uudistamistyö on tällä kertaa ollut sikäli poikkeuksellisen mielenkiintoinen prosessi, että koskaan aikaisemmin työn alla oleviin ravitsemussuosituksiin ei ole kohdistunut niin suurta julkista kiinnostusta kuin nyt. Uusien suositusten sisältöä on spekuloitu jo viimeisten kahden vuoden ajan. Fogelholm uskoo kiinnostuksen kumpuavan pitkälti siitä, että nykyisten ravitsemussuositusten on julkisessa keskustelussa väitetty olevan syynä siihen, että väestö jatkuvasti lihoo ja tyypin 2 diabetes yleistyy. Tämä väite on täysin pielessä ja vailla tieteellistä pohjaa. Tutkimuksissa hyvää ruokavaliota osoittavat indeksit korreloivat vähäisen painonnousun kanssa. Ruokavalio, joka on lähellä suosituksia, näyttää ehkäisevän hyvin lihavuutta. Tanskassa julkaistiin viime vuonna iso seurantatutkimus, jossa pohjoismaisten peruselintarvikkeitten käyttö ennusti pienempää ennenaikaisten kuolemien määrää. Suositusten takana on siis hyvää näyttöä, Fogelholm vakuuttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei suosituksissa olisi asioita, joita pitäisi muokata. Mitään mielettömiä takinkääntöjä ei kuitenkaan ole odotettavissa, professori linjaa. Suomalaisen kansanravitsemuksen suurimpina haasteina Fogelholm pitää tällä hetkellä liian vähäistä kuidun saantia. Myös hiilihydraattien laadusta tulisi käydä enemmän keskustelua. Tyydyttynyt rasva ei enää ole ainoa paha, vaikka en sitä ruokavalioomme lisää haluaisikaan. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä pitäisi syödä päivittäin noin 150 grammaa enemmän, jotta päästäisiin keskimääräiseen puoleen kiloon. Tämä parantaisi kuidun saantia. Täysjyväviljavalmisteidenkin käyttöä tulisi lisätä, mutta nyt se sen sijaan vähenee, koska leivän kulutus on laskussa. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uudistustyö pitää Mikael Fogelholmin kiireisenä. Systemaattiset tutkimuskatsaukset vaativat lukuisiin tutkimusjulkaisuihin perehtymistä. Ensimmäinen luonnos suosituksista esitellään kesäkuussa Reykjavikissa. Kuva: KriSta Korpela-KoSonen Sokerinsaantia vara vähentää Yksi syy leivän menekin laskuun on ollut suomalaisten kasvava kiinnostus karppausta eli vähähiilihydraattista ruokavaliota kohtaan. Karppauskeskustelussa on nähty välillä ylilyöntejäkin, mutta siitä huolimatta Fogelholm 10 Kehittyvä Elintarvike 1/2012 I

11 Tiukat suositukset voivat kahlita ammattikeittiöiden luovuutta Mikael Fogelholmin mukaan suomalaiset ammattikeittiöt edistävät väestön hyvää ravitsemusta tarjoamalla hyvin pitkälti ravitsemussuositusten mukaista ruokaa. Kouluruokaan kohdistuva kritiikki on professorin mielestä epäoikeudenmukaista. Niillä rahoilla ja resursseilla, millä kouluruokaa tehdään, se on suorastaan erinomaista. Ei ole oikea ratkaisu syyttää kouluruuan laatua siitä, että lapset syövät vain osan tarjotusta ateriasta. Korjausliike lähtee fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Ruokailutilanteen ja -ympäristön rauhallisuuteen pitäisi panostaa, ja syömiseen tulisi varata riittävästi aikaa. Slow food -ajattelu voisi levitä kouluunkin, Fogelholm katsoo. Fogelholmin mielestä koulujen kasvisruokapäivä on hieno ajatus, ja sellainen voisi hyvin olla työpaikkojenkin lounasravintolassa. Orastavaa kasvisruokatrendiä pitäisi kaikin keinoin pystyä tukemaan. Professorin arvion mukaan sosiaali- ja terveysministeriön laatimat, joukkoruokailua ohjaavat suositukset ovat joiltain osin jopa tiukempia kuin koko väestölle annetut ravitsemussuositukset. Onko tarpeen vaatia, että tarjottu ruoka täyttää ravitsemussuositukset jokaisena päivänä, kun ei niin tapahdu ihmisen omassakaan ruokavaliossa? Tämä hipoo jo liiallista tiukkuutta ja voi kahlita ammattikeittiöitä käyttämästä omaa mielikuvitusta ruokalistasuunnittelussa, Fogelholm arvelee. näkee karppauksessa ilmiönä myös hyvää. Niin sanottu täsmäkarppaus on ihan hyvä asia. Silloin karppaus kohdistuu niihin hiilihydraattilähteisiin, jotka eivät ole terveyden kannalta kovin hyviä, kuten sokeripitoisiin tuotteisiin ja vähäkuituisiin viljoihin. Fiksu karppaaja käyttää myös ennemmin kasvi- ja kala- kuin eläinrasvaa. Fogelholm muistuttaa, että suomalaisten sokerinsaannissa ei ole pitkään aikaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nykyinen suositus sokerinsaannin päivittäiseksi enimmäismääräksi on kymmenen prosenttia energiasta. Professori olisi valmis tiputtamaan osuuden kahdeksaan prosenttiin. Tässä mielessä ihmisten kiinnostus hiilihydraattien käytön rajoittamiseen on ollut tervetullutta. Huonoa sen sijaan on karppauksen herättämä uskomus, että kaikki vilja on pahasta. Ihmeellistä on myös hehkutus siitä, että pitää syödä voita ja pekonia, ja siten lisätä tyydyttyneen rasvan saantia. Mikään näyttö ei puolla sitä, että tyydyttynyt rasva olisi terveellistä ja sen käyttöä kannattaisi lisätä. Tällä tavoin ei kansanterveys parane, vaan to- dennäköisesti huononee, Fogelholm näpäyttää. Fogelholmin arvion mukaan karppausbuumi on ollut poikkeuksellisen voimakas. En usko, että karppausilmiötä olisi tapahtunut tässä mittakaavassa ilman sosiaalista mediaa ja tutkimustiedon vapaampaa saatavuutta internetissä. Media on lisäksi ruokkinut buumia ylläpitämällä vahvaa vastakkainasettelua. Toista yhtä voimakasta ruokavaliobuumia on tuskin aivan heti odotettavissa, hän pohtii. Pohjoismaista potentiaalia Karppausinnostuksen rinnalla on ollut jonkin verran nähtävissä myös ruuan luonnollisuustrendin voimistumista. Tämä on lisännyt esimerkiksi lähiruuan kysyntää. Tässäkin trendissä on omat hyvät puolensa. Pidän hyvänä sitä, jos lähiruoka-ajattelu saa ihmiset vähän enemmän syömään sesonkien mukaan. Toisaalta taas ajatus siitä, että kaikki teollinen ruoka olisi yhtäkkiä kamalan vaarallista, on ihan kummallinen. Luonnollisuustrendissäkin olisi hyvä pitää järki kädessä, Fogelholm toteaa. Viime aikoina on puhuttu paljon myös Itämeren ruokavaliosta, joka on pohjoismainen vastine erittäin terveellisenä pidetylle Välimeren ruokavaliolle. Pohjoismainen ruokavalio on tälle hetkellä iso kiinnostuksen kohde. Meidän pitäisikin olla ylpeitä niistä mahdollisuuksista, joita meillä täällä on ja käyttää mahdollisimman paljon omia ruoka-aineitamme. Fogelholm uskoo, että pohjoismaisessa ruuassa on kansainvälistä potentiaalia. Nordic Diet voisi olla jopa maailmanluokan brändi. Lähiaikoina hän pohtiikin muiden pohjoismaisten ravitsemusalan huippuasiantuntijoiden kanssa, miten pohjoisia ruokavarojamme voisi hyödyntää paremmin. Lundissa järjestettävään workshop-tapaamiseen osallistuu lisäksi joukko ravintola-alan ammattilaisia. Ensi kesänä pohjoismainen ruokavalio on esillä muun muassa Dublinissa järjestettävässä kongressissa, jonka yhdessä sessiossa pohditaan, miten eurooppalaisten tulisi syödä. Mikael Fogelholm toimii session puheenjohtajana. π Krista Korpela-Kosonen Vitario Oy Kyröntie KYRÖ NE

12 n ajank ohtais ta Elintarvikevalvonnan auditoinnit käynnistyvät huhtikuussa Auditointitiimiin tarvitaan myös teknisiä asiantuntijoita, joilla on erityisosaamista jonkin tietyn auditoitavan toiminnan tai prosessin osalta. Varsinaista auditointipätevyyttä ei tekniseltä asiantuntijalta vaadita, EnvirotVetin vetäjä, ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö kertoo. Kuva: pirjo huhtakangas Ympäristöterveydenhuollon kehittämiseen erikoistunut eläinlääkäreiden asiantuntijaverkosto EnviroVet aloittaa elintarvikevalvonnan auditoinnit huhtikuussa. Arvioinnit kohdistuvat elintarviketuotannon, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä rehuhygienian valvontaan ja ulottuvat myös teurastamoiden sekä nauta- ja sikatilojen valvonnan arviointiin. Helmi- ja maaliskuussa järjestämme auditoijillemme sisäistä koulutusta ja toukokuussa pidämme sekä teollisuudelle että valvojille suunnatun elintarvikevalvontaketjun auditointiseminaarin Tampereella. Tavoitteena on herättää keskustelua yhteisistä näkemyksistä uuden järjestelmän luomisessa, Envirovetin vetäjä, ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö Pirkkalan ympäristöterveydenhuollosta kertoo. Envirovet on toistaiseksi Lepistön oma yritys, mutta siirtyy osakeyhtiömuotoon heti, kun käytännön järjestelyt on saatu hoidettua. Tarkoitukseni on keväämmällä keskittyä enemmän EnviroVetin toiminnan käynnistämiseen. Tällä hetkellä toimin myös auditointitiimin vetäjänä, mutta tulevaisuudessa roolini tulee enemmänkin olemaan toiminnan organisointia, Lepistö tarkentaa. Monessa EU-maassa valvonnan auditointi pitkällä EU-lainsäädäntö edellyttää, että elintarvikeketjun virallista valvontaa arvioi ja tarkastaa riippumaton, ulkopuolinen taho. Monessa EU-jäsenmaassa ollaankin jo melko pitkällä valvonnan auditointijärjestelmän rakentamisessa. Auditointijärjestelmä koostuu yleensä valvontaketjun itse toteuttamista sisäisistä auditoinneista ja kolmannen osapuolen toteuttamista ulkoisista auditoinneista. Oleellista on luoda riskiperusteinen järjestelmä, jossa tärkeimmät valvonnan osa-alueet tulevat riittävästi katetuiksi. Useassa EU-maassa auditoijilta vaaditaan kansainvälinen CIA-auditoijan pätevyys, jonka myös EnviroVetin auditoijat suorittavat. Käyttämällä yhteisiä standardeja toiminnan lähtökohtana varmistutaan tulosten vertailukelpoisuudesta jäsenmaiden välillä. Pitää huolehtia lisäksi siitä, että auditointien tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään myös kansallisella tasolla. Virossa elintarvikevalvonnan auditointijärjestelmä on melko pitkälle ulkoistettu, ja olemmekin pyytäneet auditointiosaston johtajan kertomaan heidän kokemuksistaan kevään seminaariimme, Outi Lepistö sanoo. Auditointiprosessi on kolmivaiheinen Elintarvikevalvonnan auditointi tehdään saman sapluunan mukaan kuin teollisuudenkin auditointi. Sen voi tilata asiakas itse tai asiakkaan toiminnasta arvion haluava taho. Käytännössä tilauksen voi tehdä yritys tai organisaatio tai toimintaa ohjaava tai valvova taho, ylempi organisaatiotaso tai muu sidosryhmä. Auditointi voi olla luonteeltaan enemmän konsultoiva, kuten usein asiakkaan tilatessa tai arvioiva kolmannen osapuolen tilatessa auditoinnin. Jokaisesta auditoinnista tehdään asiakkaan kanssa toimeksiantosopimus, joka valtuuttaa auditoijat toteuttamaan auditoinnin, Outi Lepistö tähdentää. Auditointi jakautuu ennakkoarviointiin, auditointikäyntiin ja loppuraporttiin. Ennakkoarviointia varten asiakas toimittaa etukäteen toiminnan kannalta oleellisia asiakirjoja ja vastaa ennakkokysymyksiin. Auditointitiimi tutustuu asiakirjoihin ja laatii pääauditoijan johdolla niiden perusteella suunnitelman käytännön auditoinniksi. Ennakkoarviointi on auditoinnin laajin osa. Asiakkaan luona tapahtuva auditointi perustuu otoksiin toiminnasta, joilla varmistetaan ennakkoarvioinnissa tehdyt arviot. Asiakkaan luona tapahtuva auditointi pyritään toteuttamaan niin, että se ei kohtuuttomasti rasita tai vie aikaa käytännön toiminnalta. Ennakkoarviointi pitää myös sisällään alustavan riskinarvioinnin, jolloin käytännön auditoinnissa voidaan keskittyä toiminnan kannalta oleellisimpiin osa-alueisiin. Pääpaino on auditoijien asiantuntemuksella, joka mahdollistaa auditoinnin kohdentamisen järkevällä tavalla, Lepistö tarkentaa. Auditoinnin jälkeen asiakkaalle toimitetaan loppuraportti, jossa esitetään yhteenvedot keskeisiltä toiminnan osa-alueilta verrattuna yleiseen tasoon ja syventävässä osiossa eritellään tarkemmin organisaation vahvuudet, kehittämiskohteet ja mahdolliset poikkeamat. Jälkikäteen varmistetaan korjaavien toimenpiteiden oikeanlainen toteutus. Arviointien tulosten nimettömät yhteenvedot julkaistaan EnviroVetin kotisivuilla. Auditoinneissa kansainväliset pätevyysvaatimukset Poikkeamien ja kehittämiskohteiden määrittelyssä käytetään sekä kansainvälisiä ISOn ja IIA:n (Institute of Internal Auditors) standardeja että lainsäädäntöä. EnviroVetissa on täl- 12 Kehittyvä Elintarvike 1/2012 I

13 Kuluttajaäänestys ratkaisee Tähtituote kilpailun voittajan lä hetkellä seitsemän pätevää auditoijaa, ja muutamalla pätevöityminen on kesken. Pätevyysvaatimukset noudattelevat ISO-standardia. Minimivaatimuksena on Eviran auditoijan pätevyys sekä riittävä, monivuotinen kokemus auditoitavalta toimialalta. Pääauditoijilta edellytetään lisäksi pääauditoijan pätevyyttä. Koska tarkoituksena on auditoida tuotannon lisäksi myös valvontaa, on auditoijien koulutuksen ja työkokemuksen täytettävä EU-asetuksen vaatimukset virallisen valvonnan henkilöstön pätevyydestä. Myös hallinnollinen osaaminen on tärkeää, koska auditoinnissa arvioidaan valvonnan asiakkaiden oikeusturvan ja asianmukaisen ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Tämä korostuu erityisesti ns. pakkokeinoissa, joiden käytön komission auditointityöryhmä on nostanut osaksi riskiperusteista valvonnan auditointia, Outi Lepistö kertoo. Auditointiin tarvitaan myös teknisiä asiantuntijoita Auditointitiimiin tarvitaan usein myös teknisiä asiantuntijoita, joilla on erityisosaamista jonkin tietyn auditoitavan toiminnan tai prosessin osalta. Varsinaista auditointipätevyyttä ei tekniseltä asiantuntijalta vaadita. Tärkeää on riittävä osaaminen kyseisen prosessin osalta. Tarkoitus on kerätä mahdollisimman monipuolinen reservi eri alojen teknisistä asiantuntijoista, joita pyydetään tarvittaessa osallistumaan auditointeihin. Vaadittava asiantuntemus ja kokemus vaihtelevat suuresti auditointien mukaan, joten rohkeasti kannattaa olla yhteydessä, mikäli on halukas tulemaan mukaan listalle, Lepistö painottaa. π lisätietoja: Tähtituote kilpailu etsii parasta elintarviketeollisuuden vähittäiskaupassa myynnissä olevaa tuoteinnovaatiota. Elintarviketeollisuusliiton vuodesta 1989 alkaen järjestämään kilpailuun osallistuu vuosittain kymmeniä elintarvikeuutuuksia. Tänä vuonna voittoa tavoittelee yhteensä 47 viime vuoden aikana myyntiin tullutta uutuustuotetta. Kaikki tuotteet on kehitetty ja valmistettu Suomessa. Elintarviketeollisuus kehittää jatkuvasti herkullisia uutuuksia kuluttajille. Alan T&Kpanostus on Suomessa Euroopan kärkeä jalostusarvoon suhteutettuna. Tähtituote-kilpailu palkitsee yrityksiä onnistuneesta tuotekehityksestä sekä kokoaa alan maistuvimmat ja merkittävimmät uutuudet raadin ja yleisön arvioitavaksi, Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää kertoo. Kaksivaiheinen kilpailu Kisan ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaraati tekee karsinnan valitsemalla osallistujatuotteista viisi finalistia jatkoon. Raati arvioi tuotteiden uutuusarvoa, aistittavaa laatua ja kaupallisia näkymiä. Raadissa ovat mukana bloggaaja/valokuvaaja Jenni Häyrinen (Liemessä-blogi), viestintäyrittäjä Taina Luova (Ravitsemusterapeuttien yhdistys RTY, puheenjohtaja), free Kauppa varautuu sähkökatkoksiin Suomalaiskaupat varautuvat tuleviin sähkökatkoksiin tekemällä yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikesektorilla elintarvikeketjun muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Varavoimalaitteistoja on käytössä joissain myymälöissä. Ne mahdollistavat aukiolon myös sähkökatkojen aikana. Yleensä koko myymälätilan kattavia varajärjestelmiä ei ole käytössä, jolloin kaupan ovet joudutaan sulkemaan uusilta asiakkailta. Turvavalaistus on sen sijaan varmistettu, jolloin asiakkaat voivat poistua turvallisesti myymälöistä, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo. Useissa ruokakaupoissa oli lyhyitä sähkökatkoksia joulukuun 2011 lopun myrskyjen seurauksena. Joissakin myymälöissä sähköt lance -toimittaja Marja Samuli (Kodin Kuvalehti, Kotivinkki), hankintajohtaja Jari Simolin (Inex Partners Oy), päällikkö Kari Venäläinen (Tekesin Sapuska-ohjelma), kokki Aki Wahlman ja toimialapäällikkö Elisa Piesala (Elintarviketeollisuusliitto). Kisan edetessä kuluttajat ratkaisevat, mikä finaaliin päässyt tuoteuutuus on maistuvin ja merkittävin. Yleisöäänestykseen voi osallistua keväällä Elintarviketeollisuusliiton kotisivuilla, jossa esitellään finalistit ja asiantuntijaraadin perustelut. Päätösvalta on annettu tuotteiden ostajille, koska he ratkaisevat ostopäätöksillään, miten uusi tuote menestyy markkinoilla ja vakiinnuttaako se asemansa vähittäiskaupan valikoimissa, Marleena Tanhuanpää kertoo. Vuonna 2011 kilpailun voitti Valio Oy:n Jyväskylän meijerissä valmistama Valio Plus rasvaton maito. Tämänvuotisen kilpailun voittajaa juhlitaan Elintarvikepäivässä Helsingin Messukeskuksessa. lisätietoja: olivat pois yli päivän tai jopa kolme päivää. Näiden kauppojen ovet pysyivät sähkökatkojen ajan kiinni. Mikäli katkot olivat riittävän pitkiä, tuoretuotteet ja pakasteet jouduttiin hävittämään. Päätökset tehtiin tapauskohtaisesti sähkökatkon pituuden ja tuotelämpötilojen perusteella. Tuotteet säilyvät myyntikelpoisina vain pari tuntia ilman jäähdytystä, Ilkka Nieminen tarkentaa. Kaupalle aiheutui vahinkoa menetetystä myynnistä ja hävikistä, mutta vakuutus korvaa menetyksiä sopimusehdoista riippuen. Toimitukset elintarviketeollisuudesta kauppoihin sujuivat myös sähkökatkojen aikana: logistiikka toimi myymälöihin pääosin normaalisti π I Kehittyvä Elintarvike 1/

14 n ajank ohtais ta Ulkomaan työmatkat koettelevat työntekijän hyvinvointia Mitä useammin työntekijä matkustaa työssään ulkomaille, sitä suurempana hän kokee työnsä vaatimukset ja työstä kotiin kantautuvan ristiriidan. Ulkomaan työmatkoihin liittyy kuitenkin myös voimavaratekijöitä, kuten työn kehittävyys ja työhön liittyvä päätäntävalta. Ulkomaan työmatkat ovat osa yhä useamman työntekijän elämää. Suomesta on 2000-luvulla tehty vuosittain runsas miljoona työ- tai kokousmatkaa ulkomaille. Myös viime vuonna matkoja tehtiin Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -tutkimuksen mukaan yli miljoona ( ), joista sisälsi yöpymisen kohdemaassa. Ulkomaan työmatkojen yleisyydestä huolimatta niitä on tutkittu hyvin vähän, kun taas pidempiä ulkomaan komennuksia jolloin ulkomailla työskennellään ja asutaan pidempiä aikoja on tutkittu verraten paljon. Työterveyslaitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston tukemassa tutkimushankkeessa Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset selvitettiin ulkomaan työmatkojen yhteyttä työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen sekä tunnistettiin työmatkoihin liittyviä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Tutkimukseen osallistui 1516 työntekijää viidestä kansainvälisesti toimivasta organisaatiosta. Tutkimus toteutettiin haastatteluin ja kyselyin. Tutkimuksen mukaan harvakseltaan tehdyt ulkomaan työmatkat voivat tuoda mieluisaa vaihtelua arkityöskentelyyn. Ulkomaan työmatkoihin voi kuitenkin liittyä kuormitustekijöitä, joiden vaikutukset korostuvat, jos matkoja vuoden aikana kertyy paljon. Työpäivät venyvät, palautuminen heikentyy Työmatkoilla työpäivien pituus oli keskimäärin 10,3 tuntia, eivätkä yli 12 tuntia kestävät työpäivätkään olleet harvinaisia. Työmatkoilla ollessa kotimaassa olevat työt helposti kasaantuvat ja työmatkoihin liittyy usein myös kotimaassa tehtävää jälkikäteistyötä. Paljon matkustavat tekivätkin muita pidempää työpäivää myös Suomessa. Tiheästi matkustavien työntekijöiden viikoittainen työaika voi siis venyä varsin pitkäksi ja vapaa-aika vastaavasti vähentyä. Vähentynyt vapaa-aika puolestaan voi vaikeuttaa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista että palautumista työn ja matkustamisen aiheuttamasta kuormituksesta. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että tutkittavista yli puolet (55 %) ilmoitti saavansa korkeintaan melko harvoin riittävän levon ennen seuraavaa työpäivää palattuaan myöhään illalla työmatkalta. Mitä useampia matkoja työntekijä edellisen vuoden aikana oli tehnyt, sitä heikommin hän ilmoittikin kykenevänsä irrottautumaan työstään vapaa-aikanaan ja sen vaillinaisemmaksi hän arvioi työpäivän jälkeisen palautumisensa. Työn ja muun elämän yhdistäminen hankaloituu Mitä useammin työntekijä matkusti työnsä vuoksi ulkomaille, sitä suurempana hän koki työnsä perhe-elämää häiritsevän vaikutuksen. Työmatkat voivat hankaloittaa myös perheeseen ja vapaa-aikaan liittyvää suunnittelua. Erityisesti yllättävät, ennalta suunnittelemattomat työmatkat tai matkojen aikataulujen muutokset voivat tuoda muutospaineita yksityiselämän järjestelyihin tai suunnitelmiin. Heistä, jotka edellisen vuoden aikana olivat tehneet vähintään kymmenen työmatkaa ulkomaille, neljä viidestä ilmoittikin joutuvansa työmatkojensa vuoksi muuttamaan perhettään tai vapaa-aikaansa koskevia suunnitelmiaan vähintään melko usein (41 %) tai silloin tällöin (40 %). Matkustaminen itsessään voi rasittaa Itse matkustamisen kuormittavuus vaihtelee paljon riippuen muun muassa matkustusajan pituudesta ja matkustusolosuhteista. Pitkät lennot voivat kuormittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Nopeasta useamman aikavyöhykkeen ylityksestä aiheutuu myös aikaerorasitusta. Matkustaminen voi kuormittaa myös henkisesti erityisesti, jos pitkäkestoisen matkan KuvituS: lotta lemiläinen aikana ei kykene lepäämään tai käyttämään aikaansa mielekkääksi koettuun toimintaan. Monet kokivat matkojen välilaskut ja koneenvaihdot rasittavampana kuin itse lentämisen tai paikasta toiseen siirtymiseen, koska lentokentillä voidaan joutua jonottomaan ja odottamaan pitkiäkin aikoja. Ulkomaan työmatkoihin näyttää liittyvän hieman suurempi todennäköisyys terveydelle epäedullisiin elämäntapoihin, erityisesti ruokailun ja alkoholin käytön suhteen. Työmatkojen aikainen ruokailu on epäsäännöllisempää, eikä ruokataukoja ole mahdollisuutta pitää samassa määrin kuin kotimaassa työskenneltäessä. Lisäksi tutkittavat arvioivat mahdollisuutensa terveelliseen ateriaan heikommaksi matkoilla kuin kotimaassa. Tiheään matkustavat käyttivät myös alkoholia muita säännöllisemmin. Työmatkat myös tukevat hyvinvointia Vaikka ulkomaan työmatkoihin tutkimuksen mukaan liittyy monia kuormitustekijöitä, matkoihin liittyi myös myönteiseksi koettuja seikkoja ja voimavaratekijöitä, joilla oli edullinen yhteys hyvinvointiin. Neljä viidestä tutkittavasta koki työmatkojensa ansiosta paremmin ymmärtävän sen kokonaisuuden, mihin oma työ liittyi. Paljon matkustavat kokivat myös työnsä kehittävyyden sekä omaan työhönsä liittyvän päätäntävallan muita paremmaksi. Nämä tekijät olivat yhteydessä työlle omistautumisen kokemuksiin, jotka olivat useasti matkustavilla jonkin verran muita yleisempiä. Matkoihin ja matkajärjestelyihin liittyviä voimavaratekijöitä olivat myös esimerkiksi vaikutusmahdollisuudet matkojen määriin ja ajankohtiin. Mitä paremmaksi työntekijä nämä vaikutusmahdollisuudet arvioi, sitä vähemmän hän kärsi stressistä ja uupumisasteisesta väsymyksestä. Työmatkojen kuormittavuuteen voi vaikuttaa Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää matkustavien työntekijöiden työjärjeste- 14 Kehittyvä Elintarvike 1/2012 I

15 lyjen ja tukitoimien kehittämisessä hyvinvointia edistäviksi. Erityistä huomiota tulee kohdistaa paljon matkustavien työntekijöiden kohdalla työn ja muun elämän yhteensovittamisen helpottamiseen. Myös matkustavan työntekijän riittävään palautumiseen ja elpymiseen on syytä jatkossa kohdistaa huomiota. Työn ja muun elämän yhteensovittamista sekä palautumista edistäviä keinoja voivat olla esimerkiksi erilaiset etätyöratkaisut sekä riittävän lepoajan varmistaminen. Matkoihin liittyvää kuormitusta voidaan vähentää myös suunnittelemalla matkajärjestelyt ja -olosuhteet jaksamista ja hyvinvointia entistä paremmin tukevaksi. Barbara Bergbom vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos barbara.bergbom(at)ttl.fi artikkeli on yhteisjulkaisu ammatti- ja järjestölehdissä. lähteet: bergbom, vesala, leppänen, Sainio, Mukala, Smolander, & työterveyslaitos Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Saatavilla osoitteesta Suomalaisten matkailu. tilastokeskus Muutama neuvo työssään paljon matkustavalle Pidä huolta omasta jaksamisestasi ja riittävän levon saamisesta sekä virkistäytymisestä. Tunnista oman jaksamisesi rajat. Pitkään jatkuva vaillinainen palautuminen syö sekä mieltä että ruumista. Pohdi, onko tämänhetkinen työn ja muun elämän tasapaino sinua tyydyttävällä tasolla, vai haluaisitko muutosta. Mikäli huomaat, ettet ole tyytyväinen tilanteeseesi, yritä muuttaa sitä parempaan suuntaan. Kiinnitä huomiota elintapoihisi ja erityisesti alkoholin käyttöösi niin työmatkoilla kuin kotimaassa. Jo kaksi tai siitä suuremmat kerralla nautitut alkoholiannosmäärät heikentävät unen laatua ja siten välittömästi seuraavan päivän oloasi ja vireyttäsi. Mitä runsaammin käytät alkoholia, sitä suuremmalla syyllä alkoholin kulutusta kannattaa pyrkiä vähentämään. Mikäli tunnet jaksavasi ja voivasi hyvin, eivätkä työmatkat rassaa sinua, niin hienoa. Jos taas tuntuu siltä, että työmatkat ovat alkaneet maistua pakkopullalta tai työmääräsi tai -tehtäväsi tuntuu kohtuuttomilta, ota asia puheeksi esimiehesi kanssa ja yritä yhdessä hänen kanssaan löytää tilannettasi parantavia ratkaisuja. Keh_Elintarvike_01_12.pdf

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011

Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011 Suomi Paviljonki yhteisosasto työstökoneja teknologiamessuille Kiinan Shenzheniin 28.-31.3.2011 Cannus Oy (Suomi) ja Nordic Trade House - NTH (Kiina) järjestävät suomalaisille yrityksille Finland Pavilion

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava?

Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Varsinaista voimaa VARRUn päätösseminaari Varsinaissuomalaisia innovaatioita Sinultako seuraava? Turku 18.11.2014 Heikki Aro Tekes Copyright Tekes Biotalous? Kannattaa kysyä suomalaiselta Elintarvikkeet

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND. Foodle.fi. ovi elintarviketutkimukseen VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND Foodle.fi ovi elintarviketutkimukseen 1 Mikä on Foodle.fi? Uusi, helppokäyttöinen palvelu suomalaisen elintarviketutkimustiedon hakuun ja välitykseen Suunnattu

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone

LUOMUHORECA RYHMÄ. 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone LUOMUHORECA RYHMÄ 21.01. 2014 klo 10.00-12.00, Pääposti, Punainen neuvotteluhuone Osanottajat Nimi Paikalla 21.1.2014 Tiina Ahola, Palmia x Regina Ekroos, Espoo Catering Leila Fogelholm, Fazer Food Service

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso

LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE. Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso LÄHIRUOKAA KUNTALAISTEN LAUTASELLE Lappeenranta 13.2.2014 Hanne Husso 24.2.2014 2 - Meri-Lapin alue - Aloite Kemi-Torinon seutuvaltuustolle paikallisten tuotteiden ja raaka-aineiden käytön lisäämiseksi

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomu -aitous ja jäljitettävyys. Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Luomu -aitous ja jäljitettävyys Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Taustaa AuthenticFood (Core Organic II-tutkimushanke) Fast methods for authentication

Lisätiedot

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET

LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Lähiruoka- ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 LÄHIRUOAN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Tutkimusjohtaja Markku Virtanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Ventspils University

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

nu3:n ruokavaliotutkimus

nu3:n ruokavaliotutkimus nu3:n ruokavaliotutkimus 2015 Tässä kattavassa kyselytutkimuksessa haastateltiin heinäkuussa 2015 ravitsemussivusto nu3:n toimeksiannosta yhteensä 1 080:tä 18 59-vuotiasta saksalaista kuluttajaa heidän

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Matkustajan hyvinvointi on työhyvinvointia - hyödynnä Luottokunnan työhyvinvointi ja maksamisratkaisut

Matkustajan hyvinvointi on työhyvinvointia - hyödynnä Luottokunnan työhyvinvointi ja maksamisratkaisut Matkustajan hyvinvointi on työhyvinvointia - hyödynnä Luottokunnan työhyvinvointi ja maksamisratkaisut Uudista ja Uudistu 2011 Mia Viklund Myyntiryhmän päällikkö, yritysasiakkaat Luottokunta Luottokunta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot