Taimen ponnistelee vastavirtaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taimen ponnistelee vastavirtaan"

Transkriptio

1 luonnonsuojelija 2/2012 Lähde retkelle 100 keväistä 26Yli tapahtumaa 04 lupaa Ei uraania! Talvivaaran uraani- lupaa vastustetaan Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 2/2012 2,00 Taimen ponnistelee vastavirtaan 12 Kansa nousi turvekapinaan 18 Pelottaako ilmastonmuutos?

2 2 luonnonsuojelija 2/2012 Vesi tekee Suomen pääkirjoitus 2/2012 Luonnonsuojelija Huhtikuu nro 2/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liittoon. TÄNÄ VUONNa VIETÄMME Luonnonsuojeluliitossa vesiensuojelun teemavuotta. Vesien puhtaus on syvä, inhimillinen tarve. Veden saastuminen on ehkä klassisin ympäristöongelma. Vesi liittyy puhtauteen. Vesi vanhin voitehista, sanaili vanha kansakin. Vedellä kastetaan, vedellä puhdistetaan. Vedestä syntyy elämää ja sotia. Ihminen pyrkii veden äärelle, vaelluksillaan, vapaa-ajallaan ja asuntokaupassa. Niin voimakkaasti, että tätä on ollut yhteiskunnallisesti syytä rajoittaa. Suomen maabrändiryhmäkin nosti Jorma Ollilan johdolla veden esiin. Slogankin löytyi: Drink Finland. Siis Suomen vedet juotavan puhtaiksi. Vesi oli vuosituhannet ihmisten ainoa peili. Sen pinnasta on nähty ensimmäisen kerran omat kasvot. Ai, tuollainenko minä olen? Nyt se kuvastaa taas meitä uudella tavalla kulutustamme. WWF on kehittänyt uutta ympäristömittaria, vesijalanjälkeä. Se on mielenkiintoinen tapa mitata ihmistoiminnan kuormitusta ympäristölle. Ensin voi tosin herätä ajatus, että pitääkö tässä alkaa joka lorausta laskemaan. Eikö ekologisen ja hiilijalanjäljen laskeminen jo riittäisi? Pakko ei tietenkään ole, mutta esimerkiksi kahvikupillinen on vaatinut 140 litraa vettä ja kilo naudanlihaa litraa. Yhtä aikaa kolmannes maailman ihmisistä kärsii vesipulasta. Vain arviolta kolme prosenttia maailman vesistä on makeita vesiä, ja ainoastaan yksi prosentti jokia ja järviä. Näistä arpaonni on sijoittanut suhteettoman suuren osuuden Suomeen. Komeimmassa järvessämme polskii yksi vesiluonnon symboleista, muikkujen ylin ystävä ja Luonnonsuojeluliiton tunnuseläin, saimaannorppa. Tämän vuoden teemalajiksi Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut toisen vedeneläjän, taimenen. Avatkaapa keskiaukeama, niin näette taimenen lennossa Kuusamon koskikuohun yllä. Ilman Luonnonsuojeluliiton varhaista toimintaa emme koskaan näkisi tätä värivalokuvaa. Nämä komeimmat koskemme olivat uhattuina. Imatran saivat, Kuusamon koskia eivät. Nyt tuhansia järviämme uhkaavat uudet mutta perinteisiltä kuulostavat vaarat: Kaivosten jätevedet pilaavat vesistöjä, ja turpeenottoalueilta valuva humus saa järvet täyttymään mudasta. On aika auttaa vesiämme. Kohta vesistöt vapautuvat jäistä uimiseen, ja veneet voi laskea vesille. On tämä vielä ihmeellisen kaunis maa. Ja vesi sen tekee. Matti Nieminen PS. Heinäkuussa hypätään puhtaiden vesien puolesta. Haluatko sinä hypätä? TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja, p. (09) , Liisa Hulkko, toimitussihteeri, ad, p. (09) , Maura Haimola, vs. verkkotoimittaja, p. (09) , TOIMITUSNEUVOSTO Sini Eräjää, Maura Haimola, Antti Halkka, Hanna Kaisa Hellsten, Liisa Hulkko, Mika Laurila, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Tapani Veistola, Venla Virkamäki, Eero Yrjö-Koskinen graafinen SUUNNITTElU Liisa Hulkko palstojen VINjETIT Emmi Jormalainen VÄrIErOTTElUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky painopaikka Art-Print Oy, Kokkola 2012 TIlaUSHINTa 2012 Jäsenmaksu on 32 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 39. TIlaUKSET ja OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. IlMESTyMINEN 2012 Lehti ilmestyy vuonna 2012 viisi kertaa: , 11.6., (tuplanumero) IlMOITUSHINNaT /1 sivu 2500, 1/2 sivu 1250, 1/4 sivu 625 jne. Ota yhteyttä: KaNSI: Taimen (kuva: Ari Saura), kangassinisiipi (Wikimedia commons), kyltti Janne Käpylehto) Lue turpeenoton vesistövaikutuksista sivulta 12. HUTEja & OSUMIa TalVIUNIEN MESTarI Karhuilla ei ole herätessään makuuhaavoja tai osteoporoosia eikä edes surkastuneita lihaksia. Ihmiselle sama ei onnistuisi. Avaruustutkimuskin on kiinnostunut talviunen ja horrostamisen mekanismeista, sillä niiden ymmärtäminen saattaa tehdä mahdollisiksi ultrapitkät miehitetyt avaruuslennot. Turun Sanomat METSIENHOIdOSTa Voisiko jatkossa nimittää metsien hoitoa ihan rehellisesti raivaamiseksi, puistoistamiseksi tai hakkaamiseksi? Tapani Anttonen, Etelä- Saimaa UUTTa TEKNOlOgIaa Sopisiko teille? Oma pieni ydinvoimala joka kaupunkiin. Nykyisiä selvästi pienemmät, modulaariset ydinreaktorit haastavat tulevaisuudessa massiiviset nykyreaktorit. Tekniikka&Talous Hollantilaiset tieteilijät ovat käyttäneet kantasoluja kasvattaakseen lihaskudoksen suikaleita tavoitteenaan tuottaa ensimmäinen laboratoriossa kasvanut hampurilaispihvi tänä vuonna, kertoo BBC. [...] Synteettinen liha voisi vähentää lihan ympäristöjalanjälkeä 60 prosenttia. Tekniikka&Talous EKOpaaSTOa pääsiäisen alla Ekopaasto-hankkeessa yhdistyvät nyt valtion tutkimuslaitoksen tieto ja kirkon paastoperinne. Tässä palataan kirkon juurille. Ekopaastossa mietitään, miten toimintani vaikuttaa luomakuntaan. Ilkka Sipiläinen, Kirkko&kaupunki VaSTUUllISUUdESTa Samalla, kun kasvihuonekaasujenpäästöjen määrässä johtava yritys Shell väittää olevansa huolestunut ilmastonmuutoksesta, se investoi lähes yksinomaan uusien öljyvarantojen löytämiseen. Fifi.fi autojen Maa Suomessa on enemmän ajoneuvoja kuin ihmisiä. Otsikko, hs.fi SUSI ETSII ystävää Susi ei ole enää iso eikä paha, vaan sukupuuttoon kuolemaisillaan ja ihmisen ystävyyden tarpeessa. Roman Schatz Luonto-Liiton tiedote

3 luonnonsuojelija 2/ KEVÄÄN KUVa kuvaaja: juhani harkas / ikkunasuomenluontoon.fi SISÄllyS Sisilisko on noussut lämmittelemään kevätaurinkoiselle kivelle metsärinteeseen. UUTISIa 4 Luonnonsuojeluliitto vaatii Talvivaaran uraaniluvan kumoamista 6 Natura laajeni veden alle 7 Syklonmyrsky riehui SLL:n hankealueella Madagaskarissa 8 Ihme mies 9 Res-E esittäytyi Amsterdamissa TÄSSÄ NUMErOSSa STEVEN TUO KaNSaINVÄlISyyTTÄ Ekoenergia suuntaa Eurooppaan 08 Lauri Salminen 26 aurinkovoimaa retkeilijöille Ekotekniikan maailma -palstalla testattiin mukana kannettavia aurinkopaneeleja. 24 lähde retkellä KEVÄTlUONTOON! SLL:n luonnonsuojelupiirit ja -yhdistykset järjestävät yli 100 erilaista retkeä ympäri maata. 10 Norppaluodolta Timo Luostarinen 10 SLL ja Eekoo suojelevat yhdessä saimaannorppaa 12 Turvetuotannon likainen salaisuus 13 Vesitekoja 15 Luontohaaste-kilpailussa suojeltiin arvokkaita metsiä ja soita 14 Taimen ponnisti vuoden lajiksi 13 Pelottaako tulevaisuus? 14 Pistorasia tapetille ElÄMÄNTapa 20 Ekoarjen sankarit Ekokodissa korjataan ja korjautetaan 21 Arjen kolumni Hanna Kaisa Hellsten 22 Ekotekniikan maailma Aurinkovoimaa retkeiljöille 24 Norpan menot Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvontahankkeeseen! mikko käkelä

4 4 luonnonsuojelija 2/2012 UUTISET Mielenosoittajat odottavat yhtiökokouksen ulkopuolella Talvivaaran osakkeenomistajia. Media seuraa. Luonnonsuojeluliitto vaatii Talvivaaran uraaniluvan kumoamista Euroopan suurimpiin kaivoksiin lukeutuva Talvivaara on tullut talven aikana tutuksi ympäristöongelmistaan. Silti se havittelee lupaa myös uraanin kaivamiseen ja rikastamiseen. Kaivosbuumin keskelle päätynyt Suomi on saanut kuulla kummia etenkin Kainuusta: moderniksi mainostettu Talvivaara on aiheuttanut pilattuja vesistöjä, pölyä ja kuolettavia myrkkypilviä. Miten tähän on tultu? Kaikki alkoi jo vuonna Outokumpu oy:n entinen kaivosinsinööri Pekka Perä osti nimellisellä yhden euron hinnalla yhtiöltä Talvivaaran kaivosoikeudet. Hypätään syksyyn 2010, jolloin Euroopan suurin nikkelikaivos veti puoleensa sijoittajia, joilla oli tiedossaan yhtiön valtavat mineraalivarat joukossa uraania. Yhtiön osaamista bioliuotuksessa pidettiin markkinavalttina. Yhtiön osakkeen kauppa kävi. Silloinen ympäristöministeri, Paula Lehtomäki, sai vastailla sisäpiirisyytöksiin perheensä kaivos-omistuksista Sotkamon Talvivaarassa. Vuonna 2011 yhtiön arvo kuitenkin laski. Outokumpukin myi osuutensa kesäkuun alkaessa. Oli alkanut kuulua kyselyjä ympäristöasioiden hoidosta. Yhtiö vakuutteli toimitusjohtaja Perän suulla kaiken olevan kunnossa, lupia myöten. Vähitellen selvisi, että Vähitellen selvisi, että Talvivaaran kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristöongelmat olivat vakavia. Talvivaaran kaivostoiminnan aiheuttamat ympäristöongelmat olivat vakavia. MTV3 uutisoi syksyllä 2011 kaivoksen lähiseudun järvistä, jotka olivat muuttuneet suolavedeksi. Kajaanin seurakunnan leiripaikalla nuoret olivat viime vuosina saaneet iho-oireita Talvivaaran lähijärven vedestä. Tämän vuoden tammikuussa Suomen Luonto -lehti kertoi, että Talvivaara pilaa vesiä jo 100 kilometrin päässä kaivokselta. Valtion omistajaosuudesta vastaava ministeri Heidi Hautala vertasi tammikuussa Lappia jopa kaivosyhtiöiden Kongoon. Tämä kuvasti epäilyä, että Suomesta olisi tullut väärällä tavalla houkutteleva maa kansainväliselle kaivosteollisuudelle. Alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimintaa alettiin seuraamaan. Oliko työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama ELY-keskus ympäristön asialla? Ympäristöministeri Ville Niinistö kävi paikan päällä marraskuun puolessavälissä. Hän pohti jopa kaivoksen sulkemismahdollisuutta. Kurssin- ja kansannousua Vuosi 2012 alkoi yhtiön kannalta hyvin. Markkinat haistoivat Talvivaaran uraanin, ja kurssi nousi. Valtioneuvosto antoi 1.3. yhtiölle luvan uraanin talteenottoon. Uraanikaivokseksi pyrkivän Talvivaaran kurssi kipusi koko alkuvuoden. Maaliskuussa Talvivaaran ylimääräinen yhtiökokous sai pohtia Helsingissä, miten käyttää kertyneitä varoja. Talon ulkopuolella ehdotus olisi ollut valmiina: Suomen luonnonsuojeluliiton johdolla mieltä osoittaneet kansalaiset olisivat käyttäneet tuottoja ympäristötuhojen korjaamiseen. Yhtiökokous ohjasi rahat omistajille. On harmillista, ettei vastuullinen yritystoiminta kiinnosta sijoittajapiirejä edelleenkään juhlapuheita enempää. Toimitusjohtaja Peräkin keskittyi lähinnä vähättelemään meneillään olevaa ympäristön pilaantumista, totesi Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen, joka osallistui yhtiökokoukseen. Talvivaaran yhtiölle ei luultavasti ole ratkaisevan merkityksellistä, miten siihen suhtaudutaan Suomessa. Oleellisempaa lienee, miten yhtiöön suhtaudutaan Lontoon pörssissä. Uraani halkeaa? Ympäristöhaitoista huolestunut Suomen luonnonsuojeluliitto jätti Talvivaara Sotkamo Oy:n toiminnan keskeyttämisestä vireillepanon Kainuun ELY-keskukselle. Maaliskuun lopussa Suomen luonnonsuojeluliitto valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen valtioneuvoston päätöksestä myöntää Talvivaara Sotkamo Oy:lle lupa kaivos- ja rikastustoimintaan. Liitto vaatii ydinenergialain vastaisen päätöksen kumoamista. Päätös on syntynyt vastoin ydinenergia-

5 UUTISET luonnonsuojelija 2/ Kultakaivoksissakin ympäristöongelmia TEKSTI Matti Nieminen KUVaT Janne Käpylehto Loppuuko allin kevätmetsästys? raahen ja OrIVEdEN kultakaivoksissa on havaittu ratkaisemattomia jätevesiongelmia. Raahessa Laivakankaan kultakaivoksella Nordic Mines haluaisi päästää jätevesiä luonnonvesiin. Vasta pari kuukautta kultaa tuottaneen kaivoksen keräysallas on jo liki täynnä, vaikka varsinainen purkuputki ei ole valmis. Raahen Seudun Luonnonystävät jätti paikalliselle ELY-keskukselle vireillepanopyynnön toiminnan keskeyttämiseksi. Se tuli bumerangina takaisin. Laivakankaasta saattaa tulla kultaakin kalliimpi kaivos ympäristölle, varoittaa Jussi Liimatainen SLL:n Raahen Seudun Luonnonystävistä. Orivedellä Dragon Mining Oy:n kultakaivoksen jätevedet ovat ylittäneet ympäristöluvan raja-arvoja. Viereisessä Ala-Jalkajärvessä ei ole enää kaloja eikä rapuja, ja läheisessä Peräjärvessäkin kalojen lisääntyminen on heikentynyt. Yhtiö havittelee kultakaivosta myös Valkeakoskelle. Kultakaivoksia on suunnitteilla muuallakin Suomessa, esimerkiksi Lapissa, Pohjois-Karjalassa ja Forssassa. Osa niistä uhkaa myös luonnonsuojelualueita. Kovimmillaan kultarynnistys on Pohjois-Karjalassa. Siellä kaivokset ovat muuttamassa maisemakuvaa erityisesti Karjalan kultalinjalla, jossa Endomines on avannut jo Pampalon kultakaivoksen Ilomantsiin. Ympäristövaikutusten arviointia tehdään jo paraikaa viidestä uudesta avolouhoksesta. Lisäksi noin parikymmentä paikkaa on ollut valtausvarauksina esillä. Kaivoksen viereisessä Ala-Jalkajärvessä ei ole enää kaloja eikä rapuja. Avokaivoksissa louhitaan valtavia kivimassoja, kun tavoitellaan pitoisuudeltaan alhaisia metalleja. Kaivokset suunnitellaan lyhytaikaiseen käyttöön, ehkä vain kymmeneksi vuodeksi, jonka jälkeen ne hylätään ja siirrytään seuraavan paikkaan. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri on kiinnittänyt huomiota siihen, että luontoselvityksiä jätetään kiireessä tekemättä. Jos kaivosten laiminlyöntejä katsotaan läpi sormien, ovat nämä epäonnistumiset ympäristönsuojelussa vasta alkusoittoa. Kansainväliset kaivosyhtiöt seuraavat Suomen viranomaisten päätöksiä, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava arvioi. Kaivosten päästöille ei ole keksitty Suomessa vielä teknistä ratkaisua. Louhitusta kivestä ja sivukivikasoista pääsee luontoon sulfaattia. Talvivaaran, Raahen ja Oriveden kaivosten haitta on ollut tiedossa sekä yhtiöillä itsellään että paikallisella ELY-keskuksella. Siitä huolimatta toiminta on saanut jatkua. Myöskään ympäristöluvat eivät ole olleet riittävän tiukkoja. Suomen luonnonsuojeluliitto ei ole vastustanut kaivostoimintaa sinänsä, vaan sen ympäristöhaittoja. Ympäristön pilaamisesta on seurattava rangaistus. Mikäli kaivosbuumi etenee Suomessa nykyistä vauhtia, vesistöt ovat monin paikoin vaarassa. wikimedia commons NÄINÄ päivinä päätetään loppuuko allin kevätmetsästys. Alli on viimeinen vesilintu, jota saa Suomessa metsästää myös keväällä. Maa- ja metsätalousministeriö esitti maaliskuussa allin kevätmetsästyksen lopettamista. Luonnonsuojelujärjestöt kannattivat esitystä lausunnoissaan. Ministeriö esitti perusteeksi EU:n painostusta. Luonnonsuojeluliitto muistutti, että Suomen oman metsästyslain noudattaminenkin riittäisi. Lain kestävän käytön periaatteen takia metsästyksen pitää tapahtua syksyllä. Silloin se kohdistuu kesän tuottoon eli poikasiin. Mutta kevätmetsästys kohdistuu kannan pääomaan, allilla jopa lisääntyviin naaraisiin. Uusien tutkimusten mukaan Itämerellä talvehtiva allikanta on romahtanut. Suomen Luonto- lehti kertoi olevan mahdollista, että lajista tulee tänä vuonna kansainvälisesti uhanalainen. Luonnonsuojeluliitto ja BirdLife ovat kam- panjoineet kevätmetsästyksen lopettamiseksi vuosikymmeniä. Päätös olisi kansain- välisesti tärkeä. Se antaisi pont- ta omienkin muuttolin- tujemme suojelulle etelän mais- sa. KIITOS avusta! lakia ja -asetusta. Lupaa ei olisi saanut myöntää yhtiölle, joka ei huolehdi edes helpommin hallittavista kemikaaleista vaan pilaa niillä ympäristöä, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava toteaa. Liitto muistuttaa, että lain mukaan uraanimalmia rikastavan laitoksen sijaintikunnan on puollettava luvan myöntämistä. Sotkamo ei ole näin tehnyt, päinvastoin. Malmirikasteen ostaa Talvivaarasta kanadalainen Cameco, joka ei valmista siitä itse ydinpolttoainetta, vaan kauppaa rikasteen varsinaista isotooppirikastusta tekeville yhtiöille kolmansissa maissa. Jos Talvivaara-yhtiö ei kykene kontrolloimaan uraanimalmin kansainvälistä hallussapitoketjua, materiaali voi päätyä ydinaseisiin ja köyhdytettynä uraanina ammuksiin. Talvivaara Sotkamo Oy on siis saanut luvan omalle uraanirakastamolle Suomeen. Cameco olisi valmis rahoittamaan sen, ja Talvivaara maksaisi sen uraanimalmillaan. Rikastamo tulisi kaivoksen alueelle Kainuuseen. Se tekisi yhtiön osakkeesta arvokkaamman. VIIME luonnonsuojelijassa (1/2012) pyydettiin lahjoituksia pohjoisen luonnon suojeluun kaivoshankkeilta. Lahjoituksia on kertynyt jo 2000 euroa. Lämmin kiitos! Kertyneillä varoilla tuemme Pohjois- Suomen paikallistoimintaa ja vapaaehtoisten asiantuntijatyötä kaivostoiminnassa. Myöskään Talvivaara-mielenosoitus ei olisi ollut mahdollinen ilman lahjoituksianne. Sen ansiosta olemme saaneet asialle laajaa näkyvyttä. Lahjoituksia voi edelleen tehdä verkkosivujen kautta tai suoraan tilille: (Sampo) FI , DABAFIHH. Lisää viestikenttään sana kaivostoiminta. Myös ulkomaisia pörssianalyytikkoja on ottanut yhteyttä Luonnonsuojeluliittoon ja tiedustellut ympäristönäkökohdista. Talvivaara kaivosyhtiö ilmoittaa edelleen verkkosivuillaan, että ympäristöasioissa sen päämääränä on olla kansainvälisessä vertailussa alan kärkiyritysten joukossa. Norpan uusin uhka väistyi kesäksi pesimäkauttaan VIETTÄVÄ SaIMaaNNOrppa ei onneksi kuullut jään alle sitä synkeää ehdotusta, jonka 23 Saimaalla kalastavaa osakaskuntaa tekivät maakuntaliittojensa tuella. Osakaskunnat pyysivät poikkeuslupia kalastaa verkoilla kevätkesän ajan norpan suojelemiseksi perustetuilla kalastusrajoitusalueilla. Etelä-Savon maakuntaliitto oli tilannut tueksi Numerola Oy:ltä laskentamallin, jolla ilmoitettiin arvioidun kuuttien verkkokuoleman riskin todennäköisyyttä osakaskuntakohtaisesti. Etelä-Savon maakuntajohtaja on Matti Viialainen, joka on tullut tunnetuksi norpan suojelun sitkeänä vastustajana. Viialaisen viitoittamalla syväväylällä olivat kunnista Enonkoski ja Puumala, jotka suosittelivat kalastamisen sallimista norpan turvaksi perustetuilla kalastusrajoitusalueilla. Etelä-Savon ELY-keskus teki odotetun ratkaisunsa maaliskuun lopussa. Se ei myöntynyt vedätykseen. Norpan puolella olivat lausunnoissaan SLL:n ohella muun muassa ympäristöministeriö, Metsähallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Sulkavan kunta. Myös Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö asettui uhanalaisen saimaannorpan tueksi. Valtioneuvoston norppavesille asettama verkkokalastuksen rajoitusaika alkaa 15. huhtikuuta ja jatkuu kesäkuun loppuun. Kaivostoiminnan vastustaminen on kerännyt runsaasti mediahuomiota. SLL:n suojelupäällikkö Jouni Nissistä haastatellaan Talvivaaran yhtiökokouksen edustalla.

6 6 luonnonsuojelija 2/2012 UUTISET TEKSTI Tapani Veistola Natura laajeni veden alle Jorma luhta / leuku TEKSTI Liisa Hulkko henrik kettunen / cartina Suomen suojelualueet laajenivat maaliskuussa yhdellä hallituksen päätöksellä saman verran kuin METSO-ohjelmalla vuosikymmenessä. Valtioneuvosto lisäsi Naturaan hehtaaria vedenalaisia luontotyyppejä ja pari maakohdetta. Yksi Suomen Naturan heikoimmista kohdista ovat olleet Itämeren vedenalaiset luontotyypit, kuten riutat ja hiekkasärkät. Niitä on viime vuosina kartoitettu muun muassa VEL- MU-hankkeessa. Maaliskuussa hallitus päätti laajentaa Suomen Natura verkostoa neljällä avomerelle sijoittuvalla suojelualueella. Ne ovat Länsileton alue Kotkan ja Pyhtään edustalla, Luodematalat Pyhtään ja Loviisan edustalla, Sandkallanin eteläpuolinen merialue Porvoon edustalla sekä Hangon itäinen selkä Hangon ja Raaseporin edustalla. Lisäksi Merikallan Natura-aluetta Hailuodon edustalla laajennettiin. Nämä alueet ovat syvien vesien helmiä. Niiden ihmiseltä usein piilossa pysyvä luonto saa nyt ansaitsemansa huomion myös Natura-verkostossa, ympäristöministeri Ville Niinistö iloitsee. Itämeren vedenalaisten luontotyyppien Nämä alueet ovat syvien vesien helmiä. suojelu on yhtä tärkeää kuin maalla sijaitsevien metsien ja soiden. Niitä uhkaavat rehevöitymisen lisäksi monet hankkeet. Merelläkin on monenlaista taloudellista toimintaa, kuten kaasuputkia, sähkökaapeleita, hiekannostoa, väylien ruoppauksia ja merituulipuistoja. Naturaan lisättiin myös vuollejokisimpukan kannalta tärkeä Vantaanjoki, miljoonan suomalaisen lähin suurjoki. Luonnonsuojeluliiton korkeimmassa hallinto-oikeudessa voittamista kohteista Naturaan lisättiin Paraisten Långvikenin kapea murtovesilahti sekä Suomussalmen Moilasenvaaran laajennus. Lisäksi Vattajanniemen Natura-aluetta Kokkolassa laajennettiin noin kymmenellä hehtaarilla. Suomen Natura ei ole kuitenkaan vielä aivan valmis. Vedenalaisten luontotyyppien suojelua tulee lisätä VELMU-kartoituksen edetessä. Siihen velvoittavat myös EU:n Puolan Sopotissa pitämän biogeografisen seminaarin tulokset. Myös Naturan lajien ja luontotyyppien seuranta on osoittanut monia puutteita. Natura-ohjelman pääpaino on kuitenkin nyt suojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien tekemisessä. Lisäksi on aika parantaa suojelualueiden välisiä ekologisia yhteyksiä, maalla vihreää ja vesialueilla sinistä infrastruktuuria. Taimenen tie auki TEKSTI Tapani Veistola Vuoden laji taimen, uhanalainen lohi ja muut vaelluskalat saivat maaliskuussa hallitukselta tärkeän päätöksen, kansallisen kalatiestrategian. Kalatiestrategian tavoite on uhanalaisten vaelluskalakantojen vahvistaminen. Painopiste siirretään istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Se on tärkeää, koska kalanviljelylaitoksilta tehtyjen istutusten tulokset ovat olleet viime vuosina heikkoja. Nyt vaelluskalojen kulkumahdollisuuksia parannetaan rakennetuissa joissa, jotta ne pääsisivät vanhoille lisääntymisalueilleen. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää kalateitä, uomien vesittämistä ja perattujen koskien kunnostamista. Se parantaa myös muun vesiluonnon kuin vaelluskalojen tilaa. Kalateiden mahdollistama vaelluskalojen nousu jokeen luo uusia mahdollisuuksia myös kestävän kalastuksen järjestämiselle. Vahvistuvista vaelluskalakannoista hyötyvät aikanaan sekä virkistys- että ammattikalastajat. Kalatiestrategian teki maa- ja metsätalousministeriön laajapohjainen työryhmä. Siinä oli Luonnonsuojeluliittokin mukana. Velvoitehoidon suuntaaminen kalojen luontaista elinkiertoa tukevaksi on jutun pääjuju. Tämä edellyttää monesti veden laadun parantumista, mutta ennen muuta kalateitä ja kutualueita, selvittää kalatiestrategiasta Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin Ekologiset yhteydet -seminaarissa puhunut johtava asiantuntija Ilpo Kuronen. Velvoiteistutusten melko totaalinen epäonnistuminen on vesilain tarkoittama 'olosuhteiden muutosten vuoksi aiheutuva haitallinen vaikutus'. Se laukaisee lupamääräysten muuttamisen eli kalateiden rakentamisen. ari saura

7 UUTISET luonnonsuojelija 2/ TEKSTI Titta Lassila Syklonimyrsky riehui SLL:n hankealueella Madagaskarissa Suomen luonnonsuojeluliitto aloitti viime vuonna kehitysyhteistyöja metsiensuojeluhankkeen Madagaskarin sademetsäalueella. Maaliskuussa hankealueelle iski tavallista rajumpi syklonimyrsky. Intian valtameren suurin saari Madagaskar on yksi maailman köyhimpiä maita mutta luontonsa puolesta yksi rikkaimmista. Maa on vuoden 2009 vallankaappauksesta asti ollut poliittisesti epävakaa, eikä heikkoa väliaikaishallintoa ole saatu vaihdettua. Tilanne on rapauttanut maan talouden ja ympäristönsuojelun sekä pahentanut maaseudun köyhyyttä. Metsien häviäminen ja rappioituminen vaikuttaa olennaisesti vedensaantiin sekä lisää alttiutta myrskytuhoille. Alkuvuoden 2012 syklonit ovatkin vieneet Madagaskarissa jo yli sata ihmishenkeä, tuhonneet teitä ja viljelyksiä sekä jättäneet satojatuhansia itärannikon asukkaita kodittomiksi. Pirstaleista metsäksi Vuodenvaihteessa SLL käynnisti yhteistyön pienen madagaskarilaisjärjestön Mitsinjon kanssa. Turistikohteena tunnetun Andasibe Mantadia-kansallispuiston paikallisten luonto-oppaiden perustamassa Mitsinjossa halutaan yhdistyksen nimen mukaisesti katsoa eteenpäin. Riittävän toimeentulon turvaamista ja luonnonsuojelua on usein vaikeaa sovittaa yhteen. Yhdistyksen toiminta perustuukin paikallisyhteisön, tutkijoiden sekä pienten ja suurten ympäristöjärjestöjen väliseen yhteistyöhön. Mitsinjon metsityshanketta toteutetaan kahdella alueella suojeltujen mutta pahasti pirstoutuneiden metsien laidoilla. Yhdistys hallinnoi oman pienen suojelumetsänsä ohella Ramsar-kosteikkosopimukseen kuuluvaa Torotorofotsyn kosteikkoa. Mitsinjon suojelualueilla elää merkittävä joukko harvinaisia sammakko-, puoliapina- ja lintulajeja. Metsityksellä pyritään vahvistamaan, laajentamaan ja yhdistämään eristyneitä metsälaikkuja. Samalla pyritään turvaamaan paikallisten vedensaanti, sillä kaikki juoma- ja käyttövesi tulee metsästä. Seuraavan kolmen vuoden aikana hankkeessa istutetaan yli puuntainta ja ennallistetaan vähintään 60 hehtaaria tuhoutunutta ja köyhtynyttä metsää. Syklonituhojen korjaaminen vie aikaa Metsityksen ja metsäkartoituksen alkaminen viivästyy trooppisen Giovanna-syklonin pyyhkäistyä Andasiben yli helmikuussa. Myrskytuulet, kovat sateet sekä niitä seuraavat tulvat ovat saarella jokavuotinen ilmiö, mutta tämän vuoden syklonikausi on osoittautumassa pahimmaksi pitkään aikaan. Vaikka Mitsinjossa selvittiin ilman henkilövahinkoja, kestää kylän toipuminen vahingoista pitkään. Sähköjen kunnollinen palauttaminen kylään vie noin kuukauden, joten kännykätkin täytyy käydä lataamassa puolen tunnin ajomatkan päässä. Yhteydenpito Mitsinjon puheenjohtajaan Nasoavina Christiniin on ollut haastavaa koko sateisen alkuvuoden ajan. Sisukas ja loputtoman energinen Christin on kuitenkin ottanut tilanteen rauhallisesti eikä valittele jälleenrakentamisen aiheuttamia kustannuksia. Mitsinjo menetti myrskyssä paljon suojelumetsää, millä on suoria vaikutuksia luontoturismista saataviin tuloihin. Lisätietoa Madagaskar-hankkeen sivuilla: Andasibe l Nasan satelliittikuvassa näkyy syklonmyrskyn laajuus. lahjoita puuntaimi MadagaSKarIllE Madagaskar-hanke tähtää pirstaloituneen metsäluonnon suojeluun ja ennallistamiseen. Tue hankkeen uudelleenmetsitystyötä! Samalla tuet paikallista Mitsinjo-yhdistystä. Yhden puuntaimen istutus maksaa 75 senttiä, joten jo kymmenellä eurolla saadaan istutettua 13 tainta. Lahjoituksen voi tehdä joko verkkosivuilla tai suoraan tilille (Sampo) FI , DABA- FIHH. Lisää viestikenttään sana Madagaskar Haluatko auttaa Mitsinjoa syklonituhojen korjaamisessa? Lisää lahjoituksesi viestikenttään Madagaskar/syklonituhot. NASA Goddard MODIS Rapid Response Team_ _Giovanna TEKSTI Tapani Veistola Etelän sudet siirrettiin poliisin vastuulle Maa- ja metsätalousministeriö lisäsi pohjoisen sudentappolupia ja siirsi sudet Etelä-Suomessa käytännössä poliisin vastuulle. Riistahallinnon sudentappoluvat loppuivat helmikuussa. Samaan aikaan poronlihan hinnan nousun takia petojen aiheuttamien korvausten rahat loppuivat. Siksi maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esitti lisää suden tappolupia pohjoiseen. Luonnonsuojeluliitto ja muun muassa ympäristöminsteriö arvostelivat lisälupia lausunnoissaan. MMM pienensikin vähän uusien lupien määrää. Niiden käyttämisen jälkeen Pohjois-Suomen susikannasta tulee kuitenkin niin pieni, että EU:n luontodirektiivin suotuisa suojelun taso jää saavuttamatta. Kun kaikki susiluvat käytetään nyt poronhoitoalueella, maa- ja metsätalousministeriö teki omaperäisen ratkaisun. Se siirsi etelän susiluvat käytännössä poliisin murheeksi. Poliisilain mukaan poliisi saa ampua vaaraa aiheuttavia eläimiä siinä missä ihmisiäkin. Nämä susiluvat tulevat kuitenkin MMM:n kiintiöiden ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksen kestävyysarvioiden päälle. Ne vähentävät suden kantaa ja suojelun tasoa entisestään. Koska poliisien suurpeto-osaamisen taso vaihtelee, Luonnonsuojeluliitto kävi tapaamassa MMM:n ja sisäasianministeriön valtiosihteereitä. Liitto vaati uusia ohjeita poliisilain petolupien käyttöön. Tätä edellytti myös eduskunnan oikeusasiamies Luonnonsuojeluliiton ja Natur och Miljön kantelun jälkeen jo vuonna SLL:n mielestä susien tappolupahakemukset pitäisi tutkia kunnolla. Lupia ei pitäisi käyttää kuin todellisia vaaratilanteita aiheuttaviin häirikkösusiin. Myös muita vaihtoehtoja kuin ampumista tulee harkita. Tärkeintä olisi kuitenkin valistus. Susihysteriaa auttaisi yhdenkin suurpetoneuvojan toimen perustaminen riistakeskukseen. Hän neuvoisi kansalaisia susikysymyksissä, kävisi kyläkokouksissa ja opastaisi vahinkojen ennalta ehkäisyssä. Luonnonsuojeluliiton mielestä myös ympäristörikosten tutkintaa tulee tehostaa. Poliisin tulee perustaa erityinen ympäristörikosyksikkö. Ympäristöasioihin koulutettuja avainsyyttäjiä tulee lisätä, samoin Metsähallituksen erätarkastajien määrää.

8 8 luonnonsuojelija 2/2012 TEKSTI Hanna Kaisa Hellsten KUVa Lauri Salminen Ihme mies Viime keväänä Steven Vanholmen elämä muuttui nopeasti. Hän irtisanoutui Belgialaisen Natuurpunt -järjestön poliittisen sihteerin tehtävistä, ja kuukauden kuluttua hän oli perheineen muuttanut Suomeen. Luonnonsuojeluliitto tuntui heti niin tutulta ja niin erilaiselta. Ajattelimme, että jos haluamme joskus asua vaimoni kotimaassa Suomessa, meidän on muutettava nyt kun lapset ovat vielä pieniä, kaksi- ja kolmevuotiaan tarmokkaan lapsen adoptioisä kertoo. Suomeen saavuttuaan Vanholme otti yhteyttä Luonnonsuojeluliittoon ja aloitti vapaaehtoistyön Ekoenergian parissa hyvin ammattimaisella otteella. Silloin ekoenergian kansainvälistymiskehitys oli alussa, ja minulle oli tarjolla mielenkiintoista tekemistä. Aloin sitten opiskella vihreitä energiamarkkinoita, ja olen sillä tiellä edelleen, Vanholme hymyilee. Lähes vuoden vapaaehtoisona olon jälkeen Vanholme työskentelee nyt Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekoenergiatiimissä kansainväliseen ekoenergia- merkkiin tähtäävän projektin lakiasiantuntijana ja kansainvälisenä kontaktihenkilönä. Hän on pidetty kollega. Työkaverit kuvaavat häntä asialleen omistautuvaksi ja tinkimättömäksi, pitkäjänteiseksi, huumorintajuiseksi ja ahkeraksi. Luonnonsuojelija Belgiasta Steven Vanholme on kotoisin Gentistä, Pohjois-Belgiasta. Hän toimi opiskeluaikanaan aktiivisesti erilaisissa kehitysjärjestöissä, ja päätyi vuonna 2001 luontojärjestö Natuurpuntin lakiasiantuntijaksi. Myöhemmin hän työskenteli järjestön poliittisena sihteerinä ja seu- rasi työkseen lakiprosessien etenemistä. Luonnonsuojeluliitto tuntui he- ti niin tutulta ja niin erilaiselta. Na- tuurpunt on suurempi järjestö niin toiminnaltaan kuin jäsenmäärältään- kin, mutta järjestömaailma ja ympä- ristökysymykset ovat pitkälti samoja, Vanholme kertoo. Natuurpuntin toiminta vei muka- naan niin työ- kuin vapaa-ajallaankin. Vapaaehtoisena jäsenhankkijana Van- holme on keskustellut tuhansien ihmis- ten kanssa luonnonsuojelukysymyk- sistä ja saanut heidät kiinnostumaan luontojärjestön jäsenyydestä. Meillä Belgiassa on paljon sellaista matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppoa tulla mukaan. Natuurpunt pyö- rittää luontokeskuksia, joihin voi tulla paitsi tutustumaan luontoon, myös ta- paamaan ihmisiä. Toimintaa on paljon, ja siihen retkien, talkoiden ja muiden tapahtumien määrään tottuneena Suo- messa vaikutti aluksi aika hiljaiselta. Suomalaisella luonnonsuojeluliikkeel- lä olisi opittavaa Belgian meiningistä. Vaikka työskennelläänkin tosissaan ja tärkeiden asioiden parissa, välillä pi- tää myös pitää hauskaa rennossa ilma- piirissä, Vanholme virnistää. Ekoenergialla Eurooppaan Työ Ekoenergian parissa pitää Vanholmen kiireisenä. Minulla ei ole harrastuksia. Tai no joo, opettelen minä suomea. Haluan tässä elämänvaiheessa keskittyä työhön ja lapsiin. Työkielenä hänellä on suomi. Myös haastattelu tehtiin suomeksi. Kansainväliset vihreät sähkömarkkinat ovat nyt murrosvaiheessa, mikä pitää Vanholmen kiireisenä. Viime keväänä alkoi tapahtua, jolloin aloimme kehittää Euroopan laajuista järjestelmää ekologisesti tuotetun sähkön sertifioimiseksi. Nyt olemme keskustelleet eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen kanssa sertifiointijärjestelmän kehittämiseksi. Vastaanotto on ollut kannustavaa, ja nyt keskustelua käydään sähkön tuottajien kanssa. Tilanne on siinä mielessä erikoinen, että Suomen kaltaisen, pienen maan järjestö on kokoamassa kansainvälistä järjestelmää. Tartuimme kuitenkin hetkeen, kun tilausta euroopan laajuiselle ekoenergialle ilmeni. Nyt näyttää siltä, että rohkeus kannattaa, Vanholme toteaa. Tekeminen on tärkeää Steven Vanholme haluaa tehdä vaikuttavaa työtä. Luonnonsuojelu ei ole koskaan ollut minulle pelkkää ajanvietettä, tämä on elämäntapa. Haluan olla rakentamassa ekologista tulevaisuutta. Hän vannoo yhteistyön nimeen: Yksin ei voi saavuttaa mitään. Luonnonsuojeluliitossa on hienoa nähdä, miten eri aloilla toimivat ihmiset toimivat yhteisten tavoitteiden eteen, niin kuin vaikka lintujensuojelijat ja ilmastoporukka suokysymyksissä. Vanholme suhtautuu töihin positiivisesti. Kivoja haasteita pitää olla, ja Suomessakin voidaan tehdä vielä paljon! MITÄ MIElTÄ MarKKINaTalOUdESTa? Ympäristöpolitiikassa sen keinoja voitaisiin käyttää aktiivisemmin, vaikka markkinat eivät olekaan ratkaisu kaikkeen. Esimerkiksi saastuttaja maksaa -periaatetta voitaisiin laajentaa....euroopan UNIONISTa? Ainoa tie eteenpäin: kansainvälisessä maailmassa valtiot ovat vain provinsseja....keväästä? Odotan jo innolla sitä, että voi lähteä ulos lasten kanssa ilman, että seitsemän vaatekerroksen pukemiseen menee puoli tuntia!

9 luonnonsuojelija 2/ TEKSTI Eero Yrjö-Koskinen RES-E esittäytyi Amsterdamissa Pykälänviilaajat Tällä palstalla pohditaan lainsäädäntöön vaikuttamista ja sitä, miten yksikin sana voi joskus muuttaa kaiken. Luonnonsuojeluliitto oli näkyvästi esillä Amsterdamissa järjestetyssä Euroopan energiantuottajien ja -myyjien vuosikokouksessa, jossa keskusteltiin muun muassa sähkön alkuperätakuujärjestelmän tulevaisuudesta. Sähkömarkkinat ovat nopeasti kansainvälistymässä. Sen seurauksena monet kansalliset vihreän sähkön sertifiointijärjestelmät, kuten Luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki, uhkaavat menettää merkitystään. Tämän vuoksi Luonnonsuojeluliitto on hakeutunut yhteistyöhön samanmielisten järjestöjen kanssa Euroopassa. SLL:n ekoenergiavastaava Riku Eskelinen ja kansainvälistä energiamerkintää edistävä neuvonantaja Steven Vanholme ovat jo puolen vuoden ajan valmistelleet RES- E-työnimellä (Renewable Electricity Standard for Europe) tunnettua, vihreää sähköä koskevaa yhteiseurooppalaista standardia. RES-E:n tavoitteena on varmistaa, että standardinmukaisen sähkön ostaminen johtaa aina ympäristön kannalta kestävämpään sähkön tuotantoon. Lisäksi tarkoituksena on yhtenäistää sähköntuotannon seurantajärjestelmää, torjua kaksoislaskentaa sekä parantaa kuluttajien omasta sähkösopimuksestaan saaman tiedon laadukkuutta. Liiton pääyhteistyökumppanina hankkeessa on ollut RECS International -niminen järjestö, joka edustaa eurooppalaisia yrityksiä ja sähköntuottajia EU:n markkinoilla. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö kiinnostui hankkeesta vuodenvaihteessa, ja se on ollut siitä lähtien tukemassa Luonnonsuojeluliiton ponnistuksia yleiseurooppalaisten kestävyyskriteerien luomiseksi uusiutuvalle energialle. RES-E-järjestelmä on nyt edennyt konsultaatiovaiheeseen, jossa kaikki kiinnostuneet voivat halutessaan kommentoida pohjapaperina olevaa tekstiluonnosta. Pohjapaperi on vapaasti ladattavissa RES-E:n kotisivuilta osoitteesta SLL:n Ekoenergia sai paljon näkyvyyttä Amsterdamin RECS Market -tapahtumassa. Ekoenergia järjesti session standardisoinnista. Puhumassa olivat Mieke Langie (Windmade), Steven Vanholme (Ekoenergia), Ivan Scrase (Royal Society for the Protection of Birds), Jennifer Martin (Green-E, USA) ja Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen puheenjohtajana. Tilaisuuteen osallistui oli melkein 200 sähköntuottajaa ja myyjää. Ympäristönsuojelulain uudistuksessa paljon pelissä MITEN ON MaHdOllISTa, että maassamme tuotantolaitos saa luvallisesti pilata ympäristöään yli sadan kilometrin päähän? Ympäristönsuojelulaki vaatii selvästi uudistamista, sillä sen ympäristömyönteinen henki ei toteudu lupaprosesseissa. Ympäristölainsäädännön tulisi tarjota paljon nykyisempää ketterämmät keinot estää ympäristön pilaamista, torjua ilmastonmuutosta, vähentää vesistöjen kuormitusta sekä mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Ympäristönsuojelulain toimeenpanon keskeinen ongelma on, että lupa myönnetään lähes aina. Lupaehtoja annetaan, mutta niitä noudatetaan ja valvotaan vaihtelevasti eikä aina määrätä riittävän yksityiskohtaisia ehtoja. Jos lupamääräyksiä ei noudatata, se ei johda juuri mihinkään. Ympäristörikoksista tehdään liian vähän tutkintapyyntöjä, syyttäjä jättää usein syyttämättä ja rikosten käsittelyajatkin ovat harmillisen pitkiä. Ympäristönsuojelulain keskeinen ongelma on, että lupa myönnetään lähes aina. RECS International & Rockin'Pictures Rotterdam Yksi ympäristönsuojelulain heikkous on se, että luontoarvoja ei huomioda lupapäätöksissä. Vain erityisesti suojellut lajit ja suojelualueet otetaan tällä hetkellä huomioon. Sen sijaan valtaosa uhanalaisista lajeista ja luontotyypeistä sekä ihmisille hyvinvointia tuottavat ekosysteemipalvelut ovat vailla lain suojaa. Hallitusohjelman mukaisesti ympäristönsuojelulain uudistustyössä on nyt työryhmä, joka tutkii miten luontoarvot voidaan huomioida nykyistä paremmin. Toinen työryhmä keskittyy teollisuuspäästödirektiivin (IED) kansallisen toimeenpanoon, kolmas valvonnan kehittämiseen, neljäs suuria polttolaitoksia koskevien päästörajojen huomioimiseen. Suomen luonnonsuojeluliitolla on edustus ympäristönsuojelulakia valmistelevissa kolmessa työryhmässä ja ohjausryhmässä. Edustajamme pyrkivät kaikin voimin vaikuttamaan nykyistä selvästi paremman ympäristönsuojelulain aikaan saamiseen. HUONE KaNSaINVÄlISEllE EKOENErgIa-VapaaEHTOISEllE? Luonnonsuojeluliittoon tulee usein kyselyjä ulkomaisilta opiskelijoilta ja aktiiveilta, jotka haluaisivat tulla tekemään vapaaehtoistyötä tai harjoittelemaan. Tarve lyhytaikaisille (1 12 kk), halvoille tai jopa ilmaisille huoneille on jatkuva erityisesti pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi elokuussa Ekoenergia-tiimiin tulee vahvistusta Espanjasta. Mikäli sinulla on tarjota katto innokkaan vapaaehtoisen pään päälle tai haluat teroittaa kielipäätäsi ryhtymällä isäntäperheeksi, ota yhteyttä Ekoenergia-tiimin Steven Vanholmeen: steven. p Heli Jutila FT, Suomen luonnonsuojeluliiton varapuheenjohtaja Risto Sulkava FT, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja

10 10 luonnonsuojelija 2/2012 NOrppalUOdOlTa SLL:n Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Timo Luostarinen TEKSTI Liisa Hulkko SLL ja Etelä-Karjalan osuuskauppa suojelevat yhdessä saimaannorppaa Katiskat kuntoon Saimaalla! Kampanja on saanut kaikilta tahoilta myönteisen, jopa innostuneen vastaanoton. KESÄllÄ 2011 SaIMaaNNOrpaN suojelemiseksi asetetun verkkokalastuskiellon valvonnan yhteydessä Metsähallituksen valvojat tarkastivat myös suuren määrän katiskoja. Tulos oli hämmentävä: lähes puolet katiskoista ei täyttänyt pyydysasetuksen vaatimuksia. Oliko katiskoista verkkojen vaihtoehtona tullut puhuttua liikaa; mielsivätkö kalastajat minkätahansa katiskan automaattisesti norpalle turvalliseksi? Tietysti kyse saattoi olla myös siitä, että katiskan kohentaminen oli käynyt mielessä, mutta ehkä vasta huomenna. Siis tyypillinen savolainen rojekti : aloittamista vaille valmis. Tämän ohella oli tiedossa, että Luonnonsuojeluliitolle tulee jatkuvasti saimaannorpan suojeluun tarkoitettuja lahjoituksia. Rahoituspohjaa erilaisille hankkeille oli siis olemassa. Niinpä nämä kaksi asiaa sulautuivat yhdeksi: tehdään kynnys katiskan kohentamiseksi norpalle turvalliseen kuntoon mahdollisimman matalaksi. Hankitaan rautoja, tehdään niistä nielunrajoittimia ja jaetaan niitä sopivissa kohteissa ympäri Saimaan rantoja. Nielurajoitinkampanja on toistaiseksi saanut kaikilta tahoilta myönteisen, jopa innostuneen vastaanoton. Etelä-Karjalan Osuuskaupan mukaantulo niin tähän kampanjaan kuin norpansuojelutyöhön yleensäkin on merkittävä edistysaskel. Rahoituksen lisäksi Eekoolla on kymmeniä eri toimintoja käsittävä, usealle vuodelle jakautuva toimenpideohjelma, joka laajuudessaan hakee vertaistaan. Eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja Ahti Manninen jättää vaikuttavan testamentin. Etelä-Savon näkökulmasta on tietysti harmi, että kampanjan painopiste on selkeästi Etelä-Karjalan puolella: suurin osa norpistahan uiskentelee Savon puolella. Onneksi Osuuskauppa Suur-Savo on antanut luvan käyttää S-ryhmän toimipisteitä nielurajoittimien jakeluun myös Etelä-Savon puolella. Saimaannorpan tulevaisuus on lähes täysin meidän ihmisten käsissä. Monista pienistä edistysaskeleista huolimatta lajin tulevaisuus on edelleen epävarma eikä välittömän sukupuuton uhka ole poistunut. Toivottavasti uudet kampanjat tukevat norppakannan kasvua ja muokkaavat asenteita suojelulle myönteisemmiksi. Nestorin päivän tienoilla syntyneet saimaannorpan kuutit ovat nyt jo yli kuukauden ikäisiä. Vesielämään täydellisesti sopeutuneina ne tekevät ahkerasti tutkimusretkiä pesäluolan ympäristöön. Noin kuukauden kuluttua, jäidenlähdön aikoihin ne aloittavat oman, itsenäisen elämän Saimaan sokkeloissa. Olisiko niiden elinympäristö jo hieman turvallisempi? Katso video, jolla Timo Luostarinen opastaa, miten nielurajoitin valmistetaan ja asennetaan katiskaan.: Ari Nkari Luonnonsuojeluliitto ja Etelä- Karjalan osuuskauppa Eekoo aloittivat yhteistyönsä Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Suomen luonnonsuojeluliiton ja Etelä-Karjalan Osuuskaupan viisivuotisen yhteistyön tavoitteena on saada norppakanta kasvamaan ja turvata norpan tulevaisuus osana Saimaan luontoa. Äärimmäisen uhanalaisia saimaannorppia on jäljellä vain 290 yksilöä. Välittömän sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, kun norppia on yli 400. Etelä-Karjalan Osuuskauppa tavoittaa asiakkainaan laajalti Saimaan alueen asukkaita, kesämökkiläisiä ja matkailijoita. He ovat avainasemassa tarpeettomien pyydyskuolemien vähentämisessä. Olemme iloisia, että Eekoo haluaa näyttää tietä vastuullisuudessa, Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen sanoo. Etelä-Karjalan Osuuskauppa Eekoon toimitusjohtaja Ahti Manninen. Ajatus suojeluhankkeesta lähti siitä, että Eekoo on iso liike ja tehnyt hyvää tulosta. Pystymme ottamaan osaa hyvään asiaan. Halusimme tehdä osamme ja auttaa saimaannorpan suojelussa, Etelä-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Ahti Manninen kertoo yhteistyön tavoitteista. Kalasta oikein, turvaa norppa Yhteistyö alkaa Kalasta oikein katiskalla kampanjalla. Kalastuksen harrastajille jaetaan ilmaiseksi nielurajoittimia, jotka estävät kuutin tunkeutumisen katiskaan. Saimaannorppien verkkokuolemat ovat vähentyneet, mutta myös katiskat voivat olla kuuteille surmanloukkuja. Ratkaisevaa on katiskan suuaukko eli nielu. Löysä- ja leveänieluiset katiskat ovat kiellettyjä keskeisillä norppa-alueilla, mutta silti lähes puolet vuonna 2011 kalastuksenvalvonnassa tarkastetuissa katiskoista oli sopimusten ja asetuksen vastaisia. Todennäköisimpänä syynä tähän oli tiedon puute. Me saimaalaiset haluamme virkistäytyä Saimaan luonnossa, käyttää hyväksi sen puhdasta järvikalaa ja turvata suomalaisen luonnonsuojelun symbolin tulevaisuus. Kalasta oikein katiskalla -kampanja auttaa kalastamaan niin, että kalastus ei uhkaa yhtä maailman harvinaisimmista eläimistä, Manninen kertoo. Katiskan nielurajoittimen ja ohjeet sen käyttöön voi hakea Eekoon Prismoista, ABC-asemilta sekä Ruokolahden ja Punkaharjun S-marketeissa. Savon puolella niitä on jaossa Osuuskauppa Suur-Savon kaupoissa. Ahti Manninen on itsekin nähnyt saimaanorppan mökkilaiturinsa kupeessa. Sellaisia kokemuksia ei helposti unohda. Hän toivoo, että Saimaan tunnuseläimen voivat nähdä myös tulevat sukupolvet. Saimaa on tärkeä meille saimaalaisille. Saimaa ei kuitenkaan pysy luonnonkauniina ja puhtaana, jos ihmiset eivät tee töitä sen eteen. Rannat täyttyvät mökeistä, jos ei kulttuuria ei saada muutettua. Myös lisääntynyt matkailu aiheuttaa haasteita. Lisätietoa yhteistyöstä ja kampanjasta: Veikkauksen Luontoarpa täytti 20 vuotta VUONNa 1992 VEIKKaUS toi markkinoille Luontoarvan. Hinta oli alussa 10 markkaa ja päävoitto markkaa. Arvan bruttomyynnistä luovutettiin heti alusta alkaen yksi prosentti luonnonsuojelutyöhön. Pienistä puroista on syntynyt suuri virta: Veikkaus on tilittänyt Suomen luonnonsuojeluliitolle ja WWF:lle yhteensä jo yli miljoona euroa luonnonsuojeluun. Yhteistyön tavoitteena on saada norppakanta kasvamaan ja turvata norpan tulevaisuus. Luontoarvan hinta on nyt juhlavuotenaan kolme euroa. Päävoitto on noussut euroon. Arvan kuvitus muuttuu noin neljä kertaa vuodessa. Se painetaan kierrätyskelpoiselle materiaalille. Kuvituksessa on nähty niin uhanalaisia lajeja, lemmikeitä kuin vaikkapa Lapin luontoa. Luontoarvasta on ollut myös vuodesta 2005 alkaen nettiversio. Lisätietoa: TEKSTI Matti Nieminen

11 luonnonsuojelija 2/ AUTA SAIMAAN- NORPPAA! SOITA (5 /SOITTO)

12 12 luonnonsuojelija 2/2012 TEKSTI Liisa Hulkko, Risto Sulkava Turvetuotannon likainen salaisuus Sisävesien tila on sinilevien ja järvien pohjaan kertyvän lietteen johdosta noussut suomalaisten huolenaiheeksi eikä suotta. Moni haitta saa alkunsa tuhotulta suolta, kun soihin sitoutunut humus valuu vesistöihin. Turveteollisuus vähättelee haittoja, eikä ympäristölupajärjestelmästä ole apua. Soiden kunnostusojitukset, turpeenkaivuu ja pellonraivaus turv le jatkuvat vesistöhaitoistaan huolimatta lähes rajoituksetta. Kun luontainen järvien pohjiin kertyvä sedimenttikerros on 0,2 mm/vuosi, on se turpeenoton valuma-alueilla ollut jopa kolme senttimetriä eli yli 15-kertainen. Pahimmillaan järvenpohjien lietekertymät ovat jo metrien paksuisia ja estävät uimisenkin. Yhä useamman järven rannalla asukkaat ja mökkiläiset ovat nousseet kapinaan järviensä puolesta. Ihana, erämainen Martinjärvi muistuttaa pian enemmän turveteollisuuden jäteallasta. Laskelmiemme mukaan turvetuotantoalueelta päätyy valunnan mukana järveen 38 rekkakuormallista turvetta vuodessa. Järven pohjassa on jo kolme metriä humuslietettä, kansalaisaktivisti Jarkko Nisula Martinjärven vesienhoitoyhdistyksestä kertoo. Miten turvehöttöä päätyy vesistöihin? Turpeenotto alkaa kuivatuksella: suo ei enää sido vettä ojituksen seurauksena ja runsaasti orgaanista ainesta valuu vesistöihin. Varsinaisessa turpeenottovaiheessa pintavalunta kasvaa ja orgaanista ainesta pääsee vesistöihin myös turvepölyn laskeutuessa. Vesiensuojelutoimenpiteinä tehdyt laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät eivät toimi riittävän hyvin: niiltä valuu varsinkin rankkojen sateiden jälkeen runsaasti humusvettä vesistöihin. Monilla turpeenottoalueilla ei ole minkäänlaista vesiensuojelutekniikkaa. Pelkät laskeutusaltaat eivät vettä puhdista. Haukivuoren Kangasjärvi sekä Mikkelin Kyyvesi ovat turpeenkaivun takia samentuneita ja liettyneitä. On käsittämätöntä, että turvetuottajat eivät joudu vastuuseen, kertoo Yrjö Takkinen Kyyvesi kuntoon -hankkeesta. Mitä humus saa aikaan vesiin päästyään? Pohjaan kertyvällä orgaanisella aineksella on hankala ominaisuus; se aiheuttaa hajotuksen kiihtymistä. Kun happi loppuu, alkaa pohjasta vapautua sinne aikojen saatossa kertynyttä, muun muassa maataloudesta peräisin olevaa fosforia. Se taas rehevöittää vesistöjä. Pahimmillaan turvekentiltä valuva orgaanisen aineen kuormitus aiheuttaa järvissä haitallisia muutoksia kuten eliörakenteen vinoutumista, sinilevien kukintoja, bakteerikannan kasvua ja kalojen elinolosuhteiden heikentymistä. Järvien lisäksi ylimääräistä humuskuormaa päätyy myös jokien kautta Itämereen. Miksi mitään ei tapahdu? yrjö Takkinen Kuva on otettu viime marraskuussa Mikkelin Ropolansuon puhdistamolaitteiden alapuolelta. Kangasjärveen on laskettu 1970-luvun lopulta lähtien noin 1500 turvehehtaarin purkuvedet. Koko järvi on paksun mutakerroksen vallassa. ELY-keskus on velvoittanut Vapon tarkkailemaan järven kuntoa kymmenen vuotta sitten. Jo silloin todettiin, että ongelmia on, mutta ei pystytty osoittamaan ongelmien aiheuttajaa. Turvemaiden teollisessa hyödyntämisessä vesiensuojelu ei ole Suomessa riittävää. On sanottu, että mummon mökeillekin on oltu vaatimassa paljon tiukempia vesiensuojelutoimia. Miten tämä on mahdollista, kun turpeenottoon tarvitaan kuitenkin ympäristölupa? Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava selittää, että turpeennoston vesistövaikutuksia arvioidaan yleensä ns. ominaiskuormitusluvuilla. Keinotekoisen luvun käyttöön liittyy Sulkavan mukaan kaksi ongelmaa. Ensinnäkin ominiaskuormitusluku lasketaan keskiarvojen mukaan. Erot soiden ja suokerrosten välillä voivat kuitenkin olla 20-kertaisia. Kun erot päästömäärissä ovat todellisuudessa näin suuria, pitäisi ympäristölupaprosessissa tapahtuva vesistöhaittojen arviointi tehdä kunkin suon päästötason mukaan, ei keskiarvona, Sulkava selventää. Toinen suuri ongelma liittyy siihen, että ominais-

13 luonnonsuojelija 2/ Vesivuosi 2012 Vesivuoden sarjassa kerrotaan vesiluonnon turvaamisesta sekä vesistöpäästöjen vähentämisestä. TEKSTI Hannele Ahponen Vesitekoja Tällä palstalla kerrotaan SLL:n konkreettisesta vesiensuojelutyöstä. Mörninsuon turvaaminen pelasti arvokkaat vesistöt Keski-Suomessa kuormitusluvut eivät kerro todellista suolta karkaavan orgaanisen aineen määrää. Lupakäsittelyssä kiintoaineeksi lasketaan vain karkeammat turvepartikkelit, jotka tarttuvat näytevedestä suodattimeen. Suurin osa turvesoilta ja ojituksista karkaavasta orgaanisesta aineksesta on hienojakoisempaa ainesta ja liukoista humusta. Kun sitä ei haittoja arvioitaessa lasketa, lupapäätöksen ominaiskuormitusluku kertoo vain alle 10 % todellisesta kokonaishuuhtoumasta. Turv la toimimiseen liittyy useita muitakin vakavia puutteita. Turpeenkaivun kuormitusarvioinnissa ei oteta huomioon alueiden luontaisia eroja tai alapuolisen vesistön kykyä vastaanottaa kuormitusta. Turpeenkaivajan ei myöskään tarvitse havainnoida turvelupien tarkkailuvelvoitteissa vesistöjen biologisia muutoksia. Myös vesiensuojelumenetelmien toimivuus on liian usein ala-arvoista. Huomiotta jäävät esimerkiksi tulvakausien suuret valuntahuiput, jolloin voi syntyä jopa 90 % vuoden ravinteiden ja kiintoaineiden päästöistä, Sulkava selittää. Selväsanaiset vaatimukset Vesistöjen puolesta taisteluun ryhtyneet kansalaiset ovat joutuneet opettelemaan suuren oppimäärän limnologiaa, vesitekniikkaa ja ympäristölainsäädäntöä. Vettä 2 metriä Mummon mökeillekin on oltu vaatimassa tiukempia vesiensuojelutoimia. Nykyisen ympäristölain henki on se, että mikäli ympäristöä pilaava toiminta voitaisiin määrätä keskeytettäväksi, on voitava aukottomasti todistaa, että tätä pilaamista on tapahtunut myös aina aiemmin, Martinjärven aktiivi Nisula sanoo. Moni kokeekin kohtuuttomaksi sen, että yksittäisten kansalaisten ja aktivistiryhmien täytyy tehdä tämä todistustyö, ei haittoja aiheuttavan teollisuuden. Meidän mielestämme lain henki pitää olla se, että tuottaminen on oltava kiellettyä, niin kauan kunnes tuottaja voi aukottomasti todistaa, että hänen toimintansa ei pilaa ympäristöä, hän toteaa. Vaatimus on ajankohtainen: ympäristönsuojelulakia uudistetaan parhaillaan. Kansalaisliikkeet ja Luonnonsuojeluliitto vaativat, että turpeenoton säätelyä, lupaehtoja ja valvontaa on välittömästi tiukennettava. Ympäristöluvissa tulee tulevaisuudessa säädellä kiintoaineen ja ravinteiden lisäksi myös hienojakoisen orgaanisen aineen päästöjä. Vesistöalueen kestokykyä ei saa ylittää. Toimintaa on siis säädeltävä vesistöalueittain. Lisäksi luvissa on otettava huomioon vesistöalueella tapahtunut aiempi toiminta ja kokonaiskuormitus. Ei tarvitse kuitenkaan ymmärtää ominaiskuormituslukujen päälle, jotta ymmärtää viestin: Nyt riittää! Martinjärvi täyttyy mudasta. Talvella tehdyssä testissä jäähän kairattiin reikä, ja mitattiin mittakepillä humuslietteen paksuus. Järvessä oli enemmän mutaa kuin vettä. Humusta 3 metriä Jarkko Nisula pihtiputaalla SIjaITSEVaN MÖr- NINSUON vaikutuspiirissä sijaitsee useita merkittäviä vesistöjä. Suolta johtaa puro suoraan Liitonjärveen, josta vesi jatkaa Elämäjärveen, Saanijärveen ja edelleen Natura-ohjelmassa olevaan Kolimaan. Vapo Oy haki vuonna 2008 Mörninsuon turvetuotannon ympäristölupaa ja toiminnan aloittamislupaa noin 84 hehtaarin alueelle. Lupahakemus koski Pihtiputaan puoleista suon osaa, mutta hankkeen toteutuessa turpeennosto olisi hyvin todennäköisesti jatkunut myös Pyhäjärven kunnan puolelle. Tuotantoalue olisi lähimmillään ollut noin 300 metrin päässä Liitonjärvestä. Pintavalutuskentästä olisi ollut matkaa järveen vain noin 50 metriä. Liitonjärvi on matala ja rehevöitynyt. Järven rannalla on kuitenkin monia kesäasuntoja, ja sillä on merkittävä virkistys- ja kalataloudellinen arvo, Veli Saari Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä kertoo. Maastokäynti kannatti Saari teki kesällä 2008 kaksi inventointiretkeä Mörninsuolle ympäristökeskuksen virkailijoiden, Johanna Hallmanin ja Timo Kypärän, kanssa. Ensimmäisellä retkellä mukana oli myös paikallinen luontoharrastaja Juhani Krook ja jälkimmäisellä avoimen yliopiston opettaja Veikko Salonen. Totesimme, että lähes puolet suosta on luonnontilaista. Suotyypit ovat suurimmaksi osaksi uhanalaisia: joukossa on muun muassa äärimmäisen uhanalainen lettoneva. Löysimme myös rauhoitetun punakämmekän ja suovalkun. Vapo kiisti vielä valituksessaankin rauhoitettujen kasvilajien esiintymisen. SLL:n Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri teki muistutuksen Vapon ympäristölupahakemuksesta ympäristölupavirastoon ja vastineen Vapon valituksesta hallinto-oikeuteen. Vaadimme turvelupahakemuksen hylkäämistä. Samoin toimivat esimerkiksi Keski-Suomen ympäristökeskus ja Pihtiputaan kalastajia edustavat tahot. Hallinto-oikeus katsoi, että turvetuotanto voisi aiheuttaa merkittävää vesistön pilaantumista tai sen vaaraa ja haitata alueen virkistyskäyttöä. Itä- Suomen ympäristölupavirasto hylkäsi turvelupahakemuksen, ja Vapon tekemä valitus kaatui Vaasan hallinto-oikeudessa. Oppeja uusiin taistoihin Tapauksesta voi ammentaa paljon oppeja vastaaviin turvetaisteluihin: Kohteeseen on aina syytä tehdä maastokäynti, jolla kannattaa kirjata etenkin rauhoitetut ja uhanalaiset lajit ylös. Muistutuksessa tulee näkyä selvästi, että tarkastus on todella tehty, ja on kerrottava tekijöiden nimet ja ammattitaito. Vapon teettämiin selvityksiin ei pidä luottaa. Saaren mukaan vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta pystyy arvioimaan paljon paremmin maastokäynnin kuin pelkän kartan perusteella. Kesällä 2008 suolta purkautuva Leppäpuro oli runsasvetinen ja rakenteet olisivat sateisena kesänä auttamattomasti tulvineet yli. Yhteistyö muiden tahojen kanssa on hedelmällistä, tässä tapauksessa ympäristökeskuksen ja paikallisten aktiivien kanssa, Saari kiittelee. Rauhoitettu punakämmekkä kasvaa Mörninsuolla. Vapo kiistää kasvilajin esiintymisen. wikimedia commons

14 14 luonnonsuojelija 2/2012 Turpeenottohanke uhkaa lähijärveäni, mitä voin tehdä? Jos tarvitset neuvoja, Luonnonsuojeluliiton aluepäällikkö Merja Ylönen Oulusta auttaa: p , (08) sekä sähköpostitse Pohjois-Pohjanmaalla kaivetaan ja poltetaan turvetta kolmannes valtakunnan määrästä. Siksi Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on perinpohjaisesti perehtynyt turpeennostohankkeisiin. Niitä on ollut ja on edelleen vireillä kymmenittäin. Samalla kun niin ympäristövaikutusten arviointimenettely kuin lupaprosessi kaikkine valitusvaiheineen ovat tulleet tutuiksi, on opittu yhtä ja toista lainsäädännöstä ja vallitsevista käytännöistä. Kokemus on ollut tehokas oppi. Sitä jaan mielelläni kaikille tarvitsijoille. Merja Ylönen, Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö lyhyt VINKKIlISTa TUrpEENOTTOlUVaN KaaTaMISEEN 1. KErÄÄ MaaSTOTIETOja ja KUVaa Hyödyllisiä ovat kaikki laji- ja suotyyppitiedot, tiedot alapuolisista vesistöistä ja suon virkistyskäytöstä. Myös ympäristövaikutuksia kannattaa tallentaa valokuvaamalla: turvepölyn leviämistä, rankkasateen kuljettamaa turvemöhnää purkuojassa, pintavalutuskenttää jne. 2. SEUraa KUUlUTUKSIa Turpeenotto on luvanvaraista. Vireille tulevista lupahakemuksista saatetaan tiedottaa lehdissä. Kannattaa seurata myös aluehallintoviraston verkkosivuja www. avi.fi. 3. lue lupahakemusasiakirjat Lupahakemuksen saa yleensä pyytämällä myös sähköisenä. Suunnitelmakartta on hyvä muistiapu, sillä yleensä yksittäistä suota käsitellään useassa vaiheessa. 4. TUTUSTU lainsäädäntöön Ajantasainen lainsäädäntö löytyy verkosta: Turpeenkaivuulupa myönnetään tai evätään ympäristönsuojelulain perusteella (41 ja 42 ). Muita olennaisia lakeja ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki, vesienhoitolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki sekä naapuruussuhdelaki. 5. jätä MUISTUTUS TaI MIElIpIdE Kirjoita muistutus (jos olet asianosainen) tai mielipide (yhdistys) ja jätä se ajoissa lupavirastoon. 6. ValITa TarVITTaESSa Lupapäätöksestä voi valittaa ensin Vaasan hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valittamisen määräaikaa on ehdottomasti noudatettava. Valitusoikeus on, vaikka ei olisi jättänyt muistutusta tai mielipidettä. 7. KySy NEUVOa ja KaTSO MallIa Esimerkiksi osoitteessa > Kannanotot on lukuisia turpeenottohankkeita koskevia mielipiteitä ja valituksia, joista voi ottaa mallia. 8. puhu MUITa puolellesi Suon sijaintikunnalta pyydetään lausuntoa. Ota yhteyttä valtuutettuun ja kansanedustajaan. Yhteistyökumppaneita ovat myös paikallisyhdistykset ja vesistön varren vakinaiset ja loma-asukkaat. 9. OTa KaNTaa yvaan Jos turpeenottohanke on pinta-alaltaan vähintään 150 hehtaaria, luvanhakuvaihetta edeltää ympäristövaikutusten arviointimenettely. Siinä on monta osallistumismahdollisuutta. 10. TOIMI ENNaKOlTa Suojelu voi olla lakisääteistä (suojelualoite) tai se voi olla suon toimintakyvyn turvaamista (kaavamerkintä, maanomistajan maankäyttöpäätös, ennallistaminen). Kansalaisaloite voi estää sen myymisen tai vuokraamisen turveyrittäjälle. ja lopulta USKO VOITTOON! Lisätietoja: ILARI TUUPANEN: KUPLAT, LUONTOKUVAKILPAILU Luomus 2012 Mie vaan kuljen ja kuvvaan. Ilari Tuupanen Luomus-voittaja 2010 Ilari Tuupanen kertoo kuvausharrastuksestaan. Pääpalkintona Nikon D800 -kamera ja objektiivi! Luomus on Suomen Luonnon järjestämä kaikille avoin luontokuvakilpailu. Kilpailun teemana on vesi ja vesiluonto kaikkine otuksineen ja ilmiöineen: joet, järvet, meri, suot, ihminen ja vesi... Nyt luovuus liikkeelle! Pääpalkinto on Nikon D800 -järjestelmäkamera ja Nikkor AF-S mm f/4g ED VR -objektiivi (arvo n ). Lisäksi jaetaan neljä Top Shotin 200 euron lahjakorttia ja kymmenen Docendon luontokuvausopasta. Osallistumisohjeet ja säännöt: YHTEISTYÖSSÄ:

15 luonnonsuojelija 2/ Seinäjoella perustettiin kolmen suojelualueen kokonaisuus. TEKSTI Hannele Ahponen SLL:n Luontohaaste-kilpailussa suojeltiin arvokkaita soita ja metsiä SLL:n Luontohaastekilpailun myötä syntyi 940 hehtaaria uutta suojelualaa. Voittajiksi valittiin Seinäjoen kaupunki sekä Haapajärven seurakunta. Seinäjoen kolmen suojelualueen kokonaisuus käsittää useita arvokkaita luontotyyppejä. Iso Teerinevan luonnontilainen suoalue toimii ekologisena käytävänä Suppelonnevan Natura-alueelle. Tällä teerien soidinsuolla pesivät myös liro, kurki ja kapustarinta. Roomionniemen kangasmetsän suojuottien kätköissä ja ranta-alueella viihtyy harvinaista linnustoa, kuten pohjantikka ja merikotka. Alueet ovat osa merkittävää virkistys- ja luontomatkailukokonaisuutta. Kaupunki osoittaa suurta vastuullisuutta suojellessaan luonnoltaan näin monimuotoisen erämaisen luontokokonaisuuden lähellä asukkaita, iloitsee Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala. Seinäjoen kaupunki on päätöksillään halunnut turvata kaupunkilaisille ainutlaatuisen virkistysmahdollisuuden säilyttämällä monimuotoista metsäluontoa myös tuleville sukupolville, sanoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Olemme iloisia siitä, että pyrkimyksemme on tällä tavoin palkittu. Haapajärven seurakunnan suojelema Lamminräme on yhtenäinen, ennallistettu suokokonaisuus. Suon ennallistaminen tukee erinomaisella tavalla alueen palautumista luonnontilaan. Alueella on merkitystä myös virkistyskäytön kannalta, sillä sitä käyttävät retkeilyyn ahkerasti muun muassa partiolaiset. Lamminrämeen suojelualueen perustaminen sopii luontevasti seurakuntamme toimintatavoitteisiin. Aikaisemmin seurakunta on tehnyt suojelupäätöksen omistamastaan Isosaaresta, joka sijaitsee Haapajärven läpi virtaavan Kalajoen Siiponkoskella, kertoo kirkkoherra Kari Tiirola Haapajärven seurakunnasta. Kilpailussa tarkasteltiin luontoarvojen lisäksi sitä, miten kunnat ja seurakunnat onnistuvat yhdistämään luonnon monimuotoisuuden suojelun ja virkistyskäytön. Kisassa oli kaksi sarjaa, toinen kunnille ja toinen seurakunnille. Haapajärven seurakunta perusti Lamminrämeen suojelualueen. Luontohaaste-kilpailu vuodelle 2012 on alkanut. Nyt on hyvä aika etsiä oman kunnan tai seurakunnan paras luontokohde, säilyttää se tulevienkin polvien iloksi ja osallistua samalla kilpailuun, joka tuo paikkakunnalle positiivista näkyvyyttä. Lisätietoja: luontohaaste. Verso-yhteistyö tuo vastuullisille yrityksille näkyvyyttä TEKSTI Liisa Hulkko SUOMEN luonnonsuojeluliitto aloitti yhteistyön Verso Globen kanssa. Verson perusajatus on auttaa yrityksiä hyödyntämään omia hyviä tekojaan ja käytäntöjään. Tarjoamme yrityksille keskitetyn tavan kertoa vastuullisuudestaan kuluttajille, henkilöstölle, yhteistyökumppaneille ja muille yrityksestä kiinnostuneille. Verson avulla yritys voi kertoa yksinkertaisesti vastuustaan meille tavallisille ihmisille, Verson perustaja ja toimitusjohtaja Jussi Korpikoski kertoo. Verso on palvelu, joka kokoaa yrityksen tekemät vastuulliset teot, käytännöt ja päätökset yhteen viestinnässä hyödynnettävän profiiliin. Korpikosken mukaan vastuullisuudesta tulee näin selkeämpää ja helpommin hyödynnettävää jokapäiväisessä toiminnassa. Yhteistyö Verson kanssa on mielenkiintoista, sillä se tukee hyvin Luonnonsuojeluliiton tekemää yritysyhteistyötä ja tarjoaa yhteistyöyritysten markkinointiin selkeää lisäarvoa, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen sanoo. Yhteistyön kautta Verso tarjoaa Suomen luonnonsuojeluliiton yritysyhteistyökumppaneille ja kannatusyrityksille 20 prosentin alennuksen palveluistaan. Lisätietoja: Jussi Korpikoski, Verso Globe Oy:n toimitusjohtaja, p

16 16 luonnonsuojelija 2/2012 LUONTO Kalervo ojutkangas / leluku Taimen ponnisti vuoden lajiksi Ahven on Suomen kansalliskala, mutta taimen ohittaa tuon tiedon kevyesti koskeen noustessaan. Ja onhan taimen vesiensuojelun teemavuoden 2012 tunnuslaji. Se sopii liikkuvalle taimenelle hyvin; pitäköön vain aloillaan pysyvä ahven kansalliskalan ikuistittelinsä. Näin taimen tuumisi jos tuumisi. TEKSTI Seppo Parkkinen Kututaimenen hyppy Vantaanjoen Vantaankoskella on hienoimpia kalakokemuksiani, kertoo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija, radion Luontoillasta tuttu Ari Saura. Miksi koskihyppy on niin vaikuttavaa nähtävää? Siksi, että hyppyponnistuksessa on ihailtavaa voimaa, ja kutuasuinen taimen on komea kala. Sillä on hopeisina välkehtivät tiheästi musta- ja punatäpläiset kyljet. Paljolti myös siksi, että näky on nykyään niin harvinainen. Suomessa taimen (Salmo trutta) esiintyy kolmena erilaisena muotona: meri-, järvi- ja purotaimenena. Vantaankoskessa hyppäävä kala on meritaimen. Myös järvitaimen on vaeltava, muutamiin sisävesien koskiin kutemaan nouseva kala. Purotaimen sen sijaan on melko paikallinen; sen ajaa liikkeelle vain ravinnonpuute tai tilanahtaus. Kevään hiljaiseloa Viime syksynä laskettu mäti kehittyy hiljalleen koskipaikkojen pohjasorassa. Tähän aikaan keväästä poikasen silmät näkyvät jo kuoren läpi silmäpisteinä. Ensimmäiset poikaset saattavat kuoriutua jo huhtikuun alussa, mutta niiden ruskuaisravinto riittää vielä pariksi viikoksi, jonka ajan poikaset vahvistuvat soran sisällä. Huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa ne sitten aloittavat vapaan uimarin elämänsä. Poikasvaiheensa taimen voi selvittää yhdessä vuodessa, mutta joskus aikuistumiseen kuluu viisikin vuotta. Pohjois-Suomessa jokipoikasvaihe kestää kauemmin kuin etelärannikolla. Taimen saattaa elää kymmenvuotiaaksi. Aikuiset meritaimenet vaeltelevat talvella ja keväällä saariston matalissa rantavesissä. Saura kertoo, että Suomenlahden taimenista 10 prosenttia vaeltaa Suomenlahden ulkopuolelle, jotkut eteläiselle Itämerelle asti. Myös järvitaimen voi vaeltaa reittivesissä satoja kilometrejä. Kutemaan, mutta mihin? Hyppyponnistuksessa on ihailtavaa voimaa, ja kutuasuinen taimen on komea kala. Jossakin vaiheessa taimen tuntee, että on aika palata takaisin, nousta merestä jokeen kutemaan. Tämä on haastava vaihe taimenen elämässä. Aiemmin Itämereen laskevia kutujokia ja -puroja oli satakunta, nyt enää 18. Ja ainoastaan 12 joessa meritaimenkanta on alkuperäinen: muissa istutukset ovat sekoittaneet perimää, Saura kertoo. Järvitaimenella puolestaan on enää muutama kutuun soveltuva koskipaikka sisävesissä, kun niitä aikoinaan oli tuhansia! Järvimuodon luontainen lisääntyminen onkin nykyään erittäin heikkoa tai satunnaista. Vain pohjoiset purotaimenet ovat pärjänneet vielä kohtuullisesti. Mikä on kutujokitilanne muualle Itämeren piirissä? Ei niin huono kuin Suomessa, Saura vastaa. Itämeren alueella on jäljellä yli 600 meritaimenjokea ja -puroa, ja niistä yli 500 kannan arvioidaan olevan alkuperäinen. Ruotsissa meritaimenvesistöjä on yli 20 kertaa niin paljon kuin Suomessa! Toiseksi eniten, yli 150 meritaimenvesistöä, on jäljellä Tanskassa, minkä lisäksi maallaa on runsaasti meritaimenvesistöjä myös Pohjanmeren puolella. Tosin Tanskassa pienetkin kutupurot lasketaan taimenjoiksi. Virossa on yhteensä lähes 80 meritaimenvesistöä, 45 on Suomenlahden ja 34 pääaltaan

17 LUONTO luonnonsuojelija 2/ Itämeren puoleiset meritaimenjoet, joissa on todettu luonnonlisääntymistä. Kartta: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Taimen yrittää hypätä Jyrävän koskeen Kuusamossa, vaikka jääkauden jälkeen yksikään ei ole siinä onnistunut. Päättäväisyyttä riittää! Jäämereen laskevat: 21. Tenojoki 22. Näätämöjoki Todennäköisesti alkuperäinen Todennäköisesti istutusperäinen tai sekoittunut Itämereen laskevat: 1. Tornionjoki 2. Kiiminkijoki 3. Lestijoki 4. Isojoki 5. Merikarvianjoki 6. Paimionjoki 7. Uskelanjoki 8. Kiskonjoki 9. Fiskarsin joki 10. Ingarskilanjoki 11. Siuntionjoki 12. Mankinjoki 13. Espoonjoki 14. Vantaanjoki 15. Sipoonjoki 16. Kymijoki 17. Summanjoki 18. Virojoki 19. Urpalanjoki 20. Mustajoki rannikolla; Venäjällä ja Latviassa 44 kummassakin. Venäjän meritaimenjoista kolme sijaitsee Kaliningradin alueella, loput laskevat Suomenlahteen. Puolassa on jäljellä 15 meritaimenjokea; joskin kannat on arvioitu sekoittuneiksi. Taimenta koetellaan Kutujokien hävittäminen ei ole ainoa varjo taimenen elämän yllä. Ongelmana on myös merikalastus. Merkittävien talouskalojen, kuten kuhan ja vaellussiian, verkkopyynnin yhteydessä saaliiksi saadaan myös taimenia, jotka eivät ole ehtineet kasvaa sukukypsiksi, Saura harmittelee. Erityisesti lisääntymisjokien suualueilla taimenen nousuaikaan tapahtuva verkkopyynti pitäisi saada kuriin. Myös järvitaimenen syönnösalueilla verkkopyynti kohdistuu aivan liian nuoriin kaloihin. Eikö tässä ole jo tarpeeksi taakkaa taimenelle? Ei, sillä ilmastonmuutoksen lisäämät syys- ja talvisateet lisäävät rannikon joissa maatalouden ravinnekuormien huuhtoutumista, mikä aiheuttaa rannikkovesien rehevöitymistä. Se heikentää pohjien happitilannetta ja vähentää taimenenpoikasille elintärkeiden pohjaeläinten määriä. Rehevöityminen myös suosii särkikaloja, jotka ovat merkittäviä ravintokilpailijoita taimenen poikasille heikentyneessä ravintotilanteessa. Toisaalta sateiden lisääntyminen on eduksi taimenen kutunousulle ja mädin talvehtimiselle. Kasvukauden pidentyminen nopeuttaa myös poikasvaiheen kehitystä. Kiireesti apuun! Mitä voimme tehdä taimenen pelastamiseksi? Jotain on jo tehty: monissa jokivesistöissä on ryhdytty kunnostamaan taimenen elinympäristöjä muun muassa nousuestepatoja poistamalla. ELY-keskukset ovat työsken- nelleet taimenvesien, esimerkiksi Inkoon Ingarskilan joen, kunnostuk- sissa. Virtavesien hoitoyhdistys on talkoovoimin palauttanut pieniä eteläsuomalaisia puroja taimenille sopiviksi, ja osallistunut muun muassa Vantaanjoen kunnostukseen. Luonnonsuojeluliitto on urakoinut Pohjanmaan ja Satakunnan purojen ja jokien parissa. Kaikki mahdollinen onkin tehtävä taimenen hyväksi, sillä meritaimen luokitellaan nykyään äärimmäisen uhanalaiseksi ja järvitaimen erittäin uhanalaiseksi. Ihminen on vapaina virtaavia kutujokia rakentamalla, liikakalastuksella ja vesiä rehevöittämällä ajanut taimenen ahtaalle. Vain ihminen pystyy tehokkailla suojelutoimillaan turvaamaan arvokkaan ja komean kalan säilymisen vesistöissämme. Näin tuumisi taimen, jos taimen tuumisi. Näin sanoisi, jos puhuisi. Mutta nyt ei rantavesiä koluava taimen ehdi pysähtyä mietteisiin. Me ehdimme. TaIMENTEESIT SLL:n Uudenmaan piirin teesit taimenvesien ja lajin suojelemiseksi: 1. Taimenen lisääntymisvesistön veden virtaama on säilytettävä riittävänä myös kuivina kausina. 2. Taimenpurojen ja jokien uomia ei saa muuttaa siten, että taimenen elinolosuhteet heikentyvät. 3. Taimenen lisääntymisvesistö on pidettävä puhtaana. 4. Taimenen pääsy mereltä kutuvesiin on turvattava. 5. Taimenelle on varattava kalastukselta rauhoitettuja alueita ja rauhoitusaikoja. 6. Meritaimenen kalastuksessa alamittaa tulee nostaa nykyisestä 50 senttimetristä 65 senttimetriin, jotta suurin osa taimennaaraista ehtisi kutea vähintään kerran. 7. Taimenen ja muiden vaelluskalojen kutualueiden kunnostusta tulee jatkaa. Taimen muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon lohta. Taimenella on tavallisesti pilkkuja koko kyljellä, kun lohella ne sijoittuvat kylkiviivan yläpuolelle. Lisäksi taimenen pyrstön pää on yleensä suora, ja lohella pyrstössä on lovi. Kummankin lajin ulkonäössä esiintyy kuitenkin suurta vaihtelua. antti koli

18 18 luonnonsuojelija 2/2012 TEKSTI Venla Virkamäki KUVaT Juuso Rainne Pelottaako tulevaisuus? Ilmastonmuutosta on käsitelty niin paljon, että se turruttaa. Siitä ei jaksa järkyttyä eikä pelästyä. Pelottava totuus on, että muutos etenee entistäkin kiivaammin kohti kriittistä lämpenemistä. Se ei uhkaa ainoastaan tiettyjä uhanalaisia lajeja tai maailman köyhimpiä, vaan ilmastonmuutoksen seuraukset tulevat meistä jokaisen iholle. Muutos on vielä mahdollinen, mutta aikaa ei ole paljon. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien monitorointiin käytettävä pitoisuusmittausasema sijoitetaan korkealle paikalle, jotta paikalliset lähteet eivät häiritse mittausta.

19 luonnonsuojelija 2/ Kysymyksiin vastaavat asiantuntijat Pasi Toiviainen, Ilmastoasioihin erikoistunut tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jari Lyytimäki, Vanhempi tutkija Suomen ympäristökeskuksessa Markku Kulmala, Helsingin yliopiston aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Globaalit päästöt ovat korkeammat kuin koskaan, ja ne ylittävät kaikki pahimmatkin skenaariot. Tämä ei ole mielipide, vaan fakta. Tilanne on hyvin vakava. Sitaatti kuuluu Helsingin yliopiston professorille Markku Kulmalalle. Hän on paitsi yksi maailman johtavista ilmakehän aerosolien tutkijoista, myös joulukuussa perustetun Suomen ilmastopaneelin tuore puheenjohtaja. Päästöjen kasvu johtuu ennen kaikkea voimakkaasta taloudellisesta kasvusta, jota tapahtuu teollisuusmaissa mutta erityisesti nousevissa teollisuusmaissa kuten Kiinassa. Toisaalta päästöjen kasvu on myös merkki siitä, että emme ole kovin energiatehokkaita siinä, mitä teemme. Esimerkiksi käyttämämme teknologia ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla, hän jatkaa. Katsotaanpa siis hieman lukuja. Sekä Maailman ilmatieteenlaitos että Yhdysvaltain energiaministeriö kertoivat viime syksynä, että ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä on syntynyt viime vuosina enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden 2010 globaalit päästöt ylittivät kaikki IPPC:n vuoden 2007 arviointiraporttien pahimmat skenaariot. Päästöt myös todella kasvoivat aikaisempaa nopeammin. Talouslaman aikana hetkellisesti pysähtynyt päästöjen kasvu kiihtyi välittömästi taloudellisen toimeliaisuuden lisäännyttyä. Yhdysvaltain energiaministeriön mukaan tämä osoittaa, miten tehottomia tämänhetkiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovat. Sama suunta on ollut myös Suomessa. Esimerkiksi energiasektorin ja teollisuuden päästöt ovat nousseet jo lähes talouslamaa edeltäneelle tasolle. Ei siis ihme, että Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Jari Lyytimäki pitää kaikkein huolestuttavimpana uutisena ihmisperäisten päästöjen kasvua. Näyttää edelleen siltä, että heti kun talous lähtee kasvuun, myös päästöt lisääntyvät. Hän toteaa, ettei yhtä huolestuttavinta ilmastonmuutoksen seurausta ei pysty nostamaan, koska kyse on kuitenkin seurausketjuista, jotka kietoutuvat yhteen. Mitä seurauksia tästä kaikesta on? Mennään vähän niin kuin käsikirjoituksen mukaan. Juuri näitä seurauksia on odotettu ja pelätty, toteaa tiedetoimittaja ja kirjailija Pasi Toiviainen kysymykseen, yllättääkö joku viime kuukausien uutisissa ilmastonmuutoksen etenemisestä. Toisin sanoen kaikki tiedossa olleet ilmastonmuutoksen seuraukset etenevät. Vuosi 2010 oli kymmenenneksi lämpimin viimeisen 160 vuoden aikana, jolloin lämpötiloja on järjestelmällisesti mitattu. Jäämeren jääpeite jatkaa kutistumistaan: sen ala oli vuonna 2011 lähes yhtä pieni kuin ennätysvuonna Meriveden pinnan nousu on ollut nopeampaa kuin ennustekäyrä kaksi vuotta sitten näytti. Myös vuoristojäätiköt ovat pienentyneet kaikilla alueilla. Siperiassa tundrat ovat alkaneet metsittyä ikiroudan sulamisen vuoksi. Katoamassa ovat myös matalat pikkusaaret eri valtamerissä. Korallien elintila on alkanut käydä ahtaaksi. Hengästyttävä lista. Eikä siinä ole vielä kaikki. Lisäksi erilaiset sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, helteet ja myrskyt, ovat koetelleet ihmisten hermoja eri puolilla maailmaa. Kaikkia yksittäisiä sääilmiöitä ei voi laittaa ilmastonmuutoksen piikkiin, mutta viime vuonna julkaistussa IPCC:n raportissa arvioidaan, että esimerkiksi Thaimaan monsuunitulvat, USA:n ennätysmäisen kuuma kesä vuonna 2010 ja Venäjän hellekausi samana vuonna ovat liitettävissä ilmastonmuutokseen. Vaikutukset Suomelle? Mutta miten nämä vaikuttavat meihin? Miten Suomi kärsii ilmastonmuutoksesta? Me emme oikeasti tiedä. Olen ottanut sloganikseni 'ilmasto muuttuu, mutta miten?' On hyvin helppo ennustaa erilaisia seurauksia, joista osa varmasti toteutuu, mutta mitkä kaikki ja miten vaikuttavina me emme tiedä. Tämä on itse asiassa todella huolestuttavaa, toteaa Kulmala. Mennään vähän niin kuin käsikirjoituksen mukaan. Juuri näitä seurauksia on odotettu ja pelätty. Mitä sitten ennusteet sanovat? Ilmastonmuutos nostaa meilläkin lämpötilaa. Myös sademäärät kohoavat. Tämä kiihdyttänee metsien kasvua ja maataloustuotantoa. Toisaalta esimerkiksi tulvat lisääntyvät. Ilmastonmuutos kohottaa etenkin talvilämpötiloja ja vähentää kovien pakkasten todennäköisyyttä. Lumen määrä tullee jatkossa vähenemään, erityisesti Etelä-Suomessa sateet tulevat jatkossa talvellakin usein vetenä. Viime vuosien kaltaiset lumiset ja kylmät talvet muuttuvat entistä harvinaisemmaksi. Pasi Toiviainen myöntää yllättyneensä viime vuosien talvista, mutta muistuttaa siitä, mihin ilmiö liittyy: On hyvä muistaa, että kylmät, lumiset talvet ovat olleet seurausta siitä, että Pohjoisella jäämerellä on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Tämä näkyy meillä kylmyytenä ja lumena. Tällaisia talvia esiintyy siis varmasti jatkossakin, mutta vähemmän. Luonnossa on jo tapahtunut monia muutoksia. Useat lajit ovat siirtyneet pohjoisemmaksi ja uusia lajeja on saapunut etelästä. Esimerkiksi harmaahaikara on asettunut Suomeen vakinaiseksi lajiksi. Toisille vähälumiset talvet tietävät vaaraa. Uhanalaisen rupiliskon elinympäristöt ovat vaarassa: lammet saattavat kuivua kokonaan. Saimaannorpan ja itämerennorpan pesintä on jo vaikeutunut jäiden käydessä vähiin keväisin. Leudot talvet häiritsevät talviunta nukkuvia tai horrostavia lajeja: karhunkin talviuni saattaa häiriytyä. Talvien lämpeneminen lisää myös tuholaisten sekä kasvi- ja sienitautien esiintymistä. Pohjoisten alueiden kasveille ja eläimille sopivat elinalueet kutistuvat tai katoavat ilmastovyöhykkeiden siirtyessä kohti napoja. Ikiroutaiset palsasuot ovat jo vähentyneet Suomessa. Äärioloihin sopeutuneet lajit menettävät kilpailuetunsa ilmaston lämmetessä. Esimerkiksi naali on joutunut ahtaalle etelästä levittäytyneen ketun vallatessa siltä elinalueita. Myös tunturipöllön, kiljuhanhen ja suosirrin elinympäristöt ovat vähenemässä. Itämerikin muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Ilmastonmuutos lisää Pohjois- Euroopassa talvisateita ja makean veden virtaamia, jolloin Itämeren suolapitoisuus laskee. Suolaisuuteen tottuneet eliöt, kuten sinisimpukat, vähenevät. Vaikutus ulottuu koko ravintoverkkoon, sillä esimerkiksi haahkat käyttävät sinisimpukkaa ravinnokseen. Arjen tasolle Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Lyytimäki harmittelee sitä, ettei ihmisten arkipäivään kytkeytyvistä seurauksista puhuta tarpeeksi. Ilmastokeskustelu on hiipunut Suomessa. Media nostaa isoja, huolestuttavia seurauksia uutisina esiin, kuten arktisen jään ohentumisen, mutta ilmastonmuutoksesta ei puhuta kokonaisvaltaisesti. Sen sijaan, että puhutaan vain isoista seurauksista ja ongelmista, pitäisi puhua myös arkisista seurauksista. Hän mainitsee yhden: Yksi muutos, josta Suomessa ei kuule juuri mitään on lämpenemisen, lisääntyvän roudattomuuden ja sateisuuden vaikutus ravinnehuuhtoumiin ja vesistöjen rehevöitymiseen. Lämpö ja ravinteet lisäävät levähaittoja kesällä, mikä taas vaikeuttaa ihmisten arkea. Miksei tästä puhuta? Lyytimäki nostaa esiin myös toisen usein unohdetun puolen ilmastonmuutoksesta: Minusta pelottavimmat ilmastonmuutoksen vaikutukset liittyvät sen yhteiskunnalliseen puoleen, erityisesti taloudellisiin vaikutuksiin. Globaalien ilmastoriskien seurauksena taloutemme saattaa heikentyä. Koska yhteiskuntamme on rakennettu talouskasvun varaan, tästä seuraisi yhteiskunnallista levottomuutta. Lyytimäki pelkääkin, että ennen kuin ilmastonmuutoksen varsinaiset fyysiset seuraukset näkyvät arjessamme, esimerkiksi ruuan hinta saattaa nousta pelkästään siksi, että spekulaattorit alkavat epäillä ruuantuotannon ehtyvän.

20 20 luonnonsuojelija 2/2012 Tämä voi uhata ruokaturvaa maailmalla ja heijastua myös Suomeen. Toinen esimerkki ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamista, yhteiskuntarauhaa uhkaavista seurauksista saattavat olla joulukuun kaltaiset sään ääri-ilmiöistä seuraavat sähkökatkokset. Lyytimäki kysyykin, miten meidän monimutkainen yhteiskuntamme reagoi moninaisiin kriiseihin. Pelottaako? Emme voi odottaa vuoteen 2020 tai 2050, vaan päästökäyrä on saatava laskusuuntaan nyt. Ilmastonmuutos etenee siis jopa pelottavan odotetulla tavalla. Seuraukset ovat jo näkyvissä ja lisää on tulossa. Pelottaako asiantuntijoita? Pasi Toiviaista pelottaa erityisesti se, että olemme heräämässä liian myöhään. Mitä enemmän päästöt lisääntyvät ja lämpötila nousee, sitä pienempi mahdollisuus meillä on toimia. Kun joku päivä heräämme ja päätämme toimia, emme ehkä enää ehdi. Poliittisesti tavoittelemme lämpenemisen pysäyttämistä kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Mutta mitä jos kriittiset askeleet ovat jo noin kahden asteen tienoilla? Entäpä jos olemme jo ylittäneet ne? Toiviainen viittaa niin sanottuihin ilmastojärjestelmän takaisinkytkentöihin. Niillä tarkoitetaan sitä, että vaikka ihmisperäisten päästöjen kasvu saataisiinkin pysähtymään ja jopa laskemaan, lämpeneminen saattaa silti jatkua, koska hiiltä vapautuu meistä riippumatta tai planeetan heijastavuus muuttuu. Esimerkiksi metaanin vapautuminen Jäämereltä tai Siperian ikiroudan alta voimistaa ilmastonmuutosta. Emme vielä tiedä, missä kohtaa nämä takaisinkytkennät käynnistyvät. Osa tutkijoista on jo sitä mieltä, että vaikka saisimme päästöt heti pysähtymään, lämpeneminen etenisi silti noin 3 4 asteeseen. Emme tiedä, onko kriittinen raja todellisuudessa alempana kuin kaksi astetta, jota yleisesti on pidetty katastrofirajana. Käytännössä aikaa kääntää globaalit päästöt laskuun on siis korkeintaan muutamia vuosia. Kykeneekö ihmiskunta muutokseen? Viimeaikaiset uutiset eivät lupaa hyvää. Jos nyt otetaan vain yksi esimerkki: ilmastonmuutoksen seurauksena Arktisen merijään peittävyys ja paksuus on vähentynyt. Tämän seurauksena alueelle on helpompi päästä. Mitä tekee ihmiskunta? Aloittaa kilpajuoksun alueelle öljyn perässä sen saman raaka-aineen, joka on ylipäätään ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen taustalla. Shell on ensimmäisenä aloittamassa öljynporauksen alueella. Hankkeeseen osallistuu myös suomalaisen Arctia Shippingin jäämurtajia. Huolestuttavinta on se, miten yhteiskunta ei tunnu kykenevän nopeaan reagointiin, toteaa tiedetoimittaja Toiviainen. Kulmalakin vaatii nopeita muutoksia. Emme voi odottaa vuoteen 2020 tai 2050, vaan päästökäyrä on saatava laskusuuntaan nyt. Häntä mietityttää kuitenkin myös se, että yhteiskunta päätyy tekemään vääriä päätöksiä, jotka pahentavat kriisiä. Tietenkin minua pelottaa esimerkiksi nämä mahdolliset sääkatastrofit, mutta siitä huolimatta kaikista pelottavinta on se, että teemme jatkossa vääriä päätöksiä. Kaikkein väärin päätös on se, että emme tee mitään. Toiseksi pahin vaihtoehto se, että päätöksemme estävät myöhemmin ilmastonmuutoksen torjuntaa. Mitä seuraavaksi? Pasi Toiviainen ei aseta isoja toiveita sille, että tapahtuisi nopeaa korjausliikettä. Positiivisella puolella on se, että pienten toimijoiden tasolla tapahtuu paljonkin, esimerkkeinä hiilineutraalit kunnat ja puurakentaminen. Mutta samalla tarvitaan myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Edessä oleva iso muutos vähäpäästöiseksi yhteiskunnaksi vaatii heräämistä asian isoon merkitykseen. Mikä siis meidät herättäisi horroksesta? Asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutoskeskustelu on julkisuudessa hieman lässähtänyt. Lyytimäki kokee myös, että julkisuudessa pitäisi esitellä enemmän oikeita ratkaisuja: Haluaisin, että puhuttaisiin enemmän uusista energiantuotantotavoista sekä energiansäästömahdollisuuksista. Nämä pitäisi nähdä myös mahdollisuutena. Niihin panostamalla voisimme saada lisää mielekkääseen tekemiseen pohjautuvia työpaikkoja ja siten tuoda hyötyjä yhteiskunnalle. Ympäristöjärjestöt ovat vuosikausia välttäneet pessimismiä ja syyttämistä. Järjestöissä on yritetty puhua keinoista torjua ilmastonmuutosta ja esitellä niitä mahdollisuuksina. Ja kuten edellä todettu, mahdollisuuksia energiansäästöinvestoinnit ja uusiutuva energia ovatkin. Mutta ilmastonmuutoksen tahti on pelottava. Ja päästöjen vähennyskeinojen käyttöönotto on ollut liian hidasta. Fakta on se, että meillä ei ole varaa odotella seuraavaa suurta heräämistä, joka saa ihmiset toimimaan. Nykyisen tiedon pitää riittää. Sitten se iso mutta! Isotkin muutokset on mahdollisia, kun riittävän suuri ihmisjoukko liittyy mukaan. Ajatelkaapa vaikka Pekka Haaviston presidenttikampanjaa. Ottamatta kantaa siihen oliko Haavisto paras presidenttiehdokas, oli hänen kampanjansa loistava esimerkki siitä, miten pienestäkin purosta voi syntyä suuri virta. Pienestä joukosta innokkaita kannattajia kehittyi liike, joka nosti pienen puolueen presidenttiehdokkaan toiselle kierrokselle. Kaikki voivat vaikuttaa. Yhdessä voimme saada aikaan yhteiskunnassa muutoksia. Peliä ei ole vielä menetetty. lähde MUKaaN IlMaSTOTyÖHÖN Huolestuttaako ilmastonmuutos? Haluatko olla mukana edistämässä päästöjä vähentäviä ratkaisuja, kuten energiansäästöä ja uusiutuvia energialähteitä? Ilmasto- ja energiatoimintaa tehdään jatkossa entistä enemmän jäsenten ehdoilla. Lähde mukaan Suomen luonnonsuojeluliiton tulevaan ilmasto- ja energiatoimintaryhmään. Ota yhteyttä suojelupäällikkö Jouni Nissiseen, sll.fi. Pienillä maa-alueilla, esimerkiksi soilla tai metsissä maaperän kasvihuonekaasujen liikkeitä voidaan mitata kammiomittausmenetelmällä.

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana EKOLOGISET YHTEYDET SEMINAARI Tieteiden talo. 9.3.2012 Ilpo Kuronen Johtava asiantuntija Valtioneuvoston päätös Kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella Veli-Matti Kaijomaa/ELY-kalatalouspalvelut / Järvi- Suomi 3.12..2015 1 Valikoiva kalastus Valikoivassa kalastuksessa kalastaja ohjaa

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus TORNIO-MUONIOJOKISEURA ry 27 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta Antti Sorro, perhokalastaja, Rovaniemi 30.01.2012 www.sorro.fi Ministeri MARTTI PURA

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila 10.4.2013 Hilkka Heinonen kuvat: Hilkka Heinonen Turvetuotanto ja vesistövaikutusten hallinta: Relevanteista faktoista tehokkaisiin normeihin

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 9.5.2017 Taltionumero 2159 Diaarinumero 1730/1/16 1 (6) Asia Valittaja Ympäristölupa-asiaa koskeva valitus Terrafame Oy Päätös, jota valitus koskee 1. Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto

Uhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto Uhattuja soita Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto 15.2.2011 Pohjanmaan rannikkoa (orannssit alueet turvekaivoksia) Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Ojittamaton, enimmäkseen

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi

Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Turvetuotannon valvonta

Turvetuotannon valvonta Turvetuotannon valvonta Kirsi Kalliokoski 26.4.2012 26.4.2012 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta: TE-keskukset Tiepiirit Ympäristökeskukset Lääninhallitukset

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen hankekoordinaattori Kolmen helmen joet Vesistökunnostus -verkoston vuosiseminaari Kolmen helmen joet Hämeenkyrön kunnan, Nokian kaupungin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN SLL-POHJANMAAN PIIRI RY / TEEMU TUOVINEN 5.4.2017 Soiden käyttö Suomessa Läntisessä Suomessa turvetuotanto on maamme korkein 1,9% (Etelä-

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus

Ulla Sonck SYKE/ Viestintä. Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Ulla Sonck SYKE/ Viestintä Esko Kuusisto SYKE/Vesikeskus Järvilaskenta 1986: Kokonaismäärä 187 888 Pinta-alan alaraja viisi aaria Yli hehtaarin kokoisia 56 012 Yli neliökilometrin kokoisia 2 609 Yli 100

Lisätiedot

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?

Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?

Lisätiedot

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun? 13.5.2013 ISLO, Joensuu Ilona Joensuu Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet Kalastuslakipäivät 7.-8.12.2015 Ylijohtaja Juha S. Niemelä Luonnonvaraosasto Maa- ja metsätalousministeriö 7.1.2016 1 KÄRKIHANKKET

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe

Kalatalouspalvelut. 2. vaihe Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Uuden lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY

Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku. Pytty-kampanja. Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Itämerihaasteen seminaari 8.10.2009 BioCity, Turku Pytty-kampanja Osmo Seppälä Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY Haaste Itämeren pelastamiseksi Turku ja Helsinki ovat sitoutuneet toimiin Itämeren tilan

Lisätiedot

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta 15.2.2010 Dnro 85/301/2010 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 513/444/2010 Lausuntopyyntö 4.2.2010 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 6.9.2016 Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Vesienhoidon lainsäädäntö Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Vesienhoidosta

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot