HTU -yhteistyöalue Sisäisiä julkaisuja 25/2006

Transkriptio

1 HTU Viitoituksen toimintalinja HTU -yhteistyöalue Sisäisiä julkaisuja 25/2006

2

3 HTU Viitoituksen toimintalinja HTU -yhteistyöalue Sisäisiä julkaisuja 25/2006 Tiehallinto Tampere 2006

4 Verkkojulkaisu pdf ( Sisäisiä julkaisuja 25/2006 ISSN TIEH v Tiehallinto PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 HTU Viitoituksen toimintalinja HTU-yhteistyöalue. Tampere Tiehallinto, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 25/2006, 23s. + liit. 114s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: viitoitus, Uudenmaan tiepiiri, Turun tiepiiri, Hämeen tiepiiri, ylläpito, viitoituskohdeluettelo Aiheluokka: 22 TIIVISTELMÄ HTU toimintalinjan tavoitteena on yhtenäistää viitoituksen ylläpitoon liittyvät toimintatavat HTU-alueella. Toimintalinja ottaa kantaa mm. viitoituksen sisältöön, toteutustapaan ja käytettäviin viitoituskohteisiin. Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa sekä selkeyttää toimintaa yhteistyötahojen kanssa. Toimintalinja noudattaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä ja Tiehallinnon viitoituksen suunnittelua ja toteutusta koskevia ohjeita ja selvityksiä. Toimintalinja varmistaa omalta osaltaan, että viitoituksen yleisiä periaatteita noudatetaan. Näitä ovat havaittavuus, ymmärrettävyys, jatkuvuus, yhdenmukaisuus, ohjaus edullisimmalle reitille, liikenneturvallisuus ja tieverkon jäsentely. Kolmen tiepiirin yhteisellä toimintalinjalla pyritään erityisesti viitoituksen jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen. HTU-alueelta nykyisestä viitoituksesta löytyi puutteita projektien yhteydessä toteutettujen viitoitusten kytkemistä alueen muuhun olemassa olevaan viitoitukseen, pieni osa opasteista oli hyvin huonokuntoisia, viitoituskohteet suunnistustauluissa ja viitoissa erosivat toisistaan ja alemmalta tieverkolla oli liittymiä, joista puuttui joidenkin suuntien viitoitus kokonaan. Viitoitettaviksi kohteiksi valitaan kohteita, jotka esiintyvät uusimmissa tiekartoissa tai peruskartoissa. Kaukokohteiksi valitaan kohteita, joiden avulla voidaan antaa pitkämatkaiselle liikenteelle tieto tien yleisestä suunnasta. Välikohteiksi valitaan tieverkon merkittäviä solmupisteitä tai liikenteellisesti merkittäviä pakkakuntia. Lähikohteeksi otetaan tien varrella olevia paikkakuntia, joilla on merkitystä paikantamisen kannalta. Lisäksi viitoituskohteina voidaan käyttää paikallis- tai erityiskohteita. Viitoitukseen tehtävät muutokset asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisesti korjataan huonokuntoiset opasteet sekä opasteet, joissa on selkeitä virheitä. Viimeiseksi lisätään puuttuvat opasteet alemmalle tieverkolle. Viitoituksessa olevat puutteet kartoitetaan piirikohtaisesti. Tämän perusteella laaditaan vuosiohjelmat toteutettaville toimenpiteille. Kun tiedetään maastossa oleva tilanne, voidaan haluttaessa viitoituksen täydentäminen ja viittojen uusiminen sisällyttää hoitourakoihin jo tarjousvaiheessa.

6

7 ESIPUHE Hämeen, Turun ja Uudenmaan tiepiirit muodostavat yhdessä HTU-yhteistoiminta-alueen. Alueen toimintoja yhdenmukaistetaan ja näin ollen laadittiin piireille yhteinen viitoituksen toimintalinja. Toimintalinjan tarkoituksena on antaa selkeät ja yhtenäiset toimintatavat viitoituksen ylläpitoon sekä poistaa maastossa esiintyvät epäjohdonmukaisuudet siirryttäessä tiepiiristä toiseen. Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa sekä piirien ja yhteistyötahojen välistä toimintaa. Toimintalinjassa käydään läpi viitoitusperiaatteet, eri opastusmerkkien käyttökohteet, muutosten toteutustavat, viitoituksesta aiheutuvien kustannusten jakoperusteet ja ylläpidon seurannan keinot. Toimintalinja sisältää myös viitoituskohdeluettelon kyseisten tiepiirien alueella kulkeville valta-, kanta- ja seututeille. Tiehallinnosta toimintalinjan laatimisesta vastasi liikennejärjestelmävastaava Hanna Kari. Toimintalinjaa olivat laatimassa myös Turun tiepiiristä tiemestarit Kalle Peltonen ja Hannu Putila, Hämeen tiepiiristä liikennesuunnittelija Tapio Syrjänen ja Uudenmaan tiepiiristä tieinsinööri Ilpo Muurinen ja tietarkastaja Pentti Lindh. Tiehallinnon Asiantuntijapalveluista mukana oli liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman. Toimintalinja laadittiin konsulttityönä Turun tiepiirin viitoituksen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Konsulttiryhmään kuuluivat ins. Jouni Lehtomaa ja ins.(amk) Outi Kulonen. Tampere, huhtikuu 2006 Tiehallinto Hämeen tiepiiri Turun tiepiiri Uudenmaan tiepiiri

8

9 HTU Viitoituksen toimintalinja 9 SISÄLTÖ 1 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET Yleistä Lähtökohdat Lainsäädäntö ja ohjeet Viitoituksen yleiset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Yhteistoimina kehittämisessä 13 2 NYKYTILAN KUVAUS 14 3 VIITOITUSPERIAATTEET Viitoituskohteet Kaksikielisyys Opastusmerkit ja niiden käyttö Opasteiden rakenteet Erityiskohteet Palvelukohteet 20 4 TOTEUTTAMINEN Tehtävien muutosten tärkeysjärjestys Toteutuksen vuosiohjelmat Hoitourakat Erillisprojektit Uudet hankintamenettelyt Arvokkaat kulttuuriympäristöt 22 5 KUSTANNUSVASTUUT 23 6 SEURANTA 24 7 LIITTEET 25

10

11 HTU Viitoituksen toimintalinja 11 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 1 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 1.1 Yleistä Toimintalinjan tavoitteena on laatia selkeät toimintatavat viitoituksen ylläpitoon. Toimintalinja ottaa kantaa mm. viitoituksen sisältöön, toteutustapaan, käytettäviin viitoituskohteisiin. Viitoituksen yleissuunnitelma laaditaan toimintalinjan pohjalta. 1.2 Lähtökohdat Kolmen tiepiirin yhteisen toimintalinjan määrittämisessä luodaan yhteistoiminta-alueelle yhtenäiset toimintatavat. Laaditun toimintalinjan noudattamisella varmistetaan, että: viitoitusta koskevaa lainsäädäntöä ja valtakunnallisia ohjeita noudatetaan tienkäyttäjälle näkyvä viitoitus on jatkuvaa, periaatteiltaan yhtenäistä ja oikeaa viitoituksen suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon toimintatavat vastaavat tiepiirien tarpeita ja Tiehallinnon nykyistä hankintamenettelyä asiakaspalvelussa ei ole tiepiirikohtaisia eroja viitoitusta kehitetään ja virheisiin puututaan koko alueella samoja periaatteita noudattaen Toimintalinja ohjaa tiepiirien sisäistä ja keskinäistä toimintaa. Lisäksi toimintalinja selkeyttää toimintaa yhteistyötahojen kanssa. Toimintalinjaa täydentää sen mukaisesti päivitettävät tiepiirikohtaiset yleissuunnitelmat ja Helvi projektin (Helsingin seudun viitoitus) yhteenvetoraportti (liite 5). 1.3 Lainsäädäntö ja ohjeet Toimintalinja noudattaa asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Viitoituksen suunnittelua ja toteutusta ohjaava keskeisin lainsäädäntö: Tieliikennelaki Tieliikenneasetus Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista Viitoituksen suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavia muita säädöksiä ovat mm. rakennus- ja maankäyttölaki ja kielilaki.

12 12 HTU Viitoituksen toimintalinja TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET Valtakunnallisia Tiehallinnon (Tielaitoksen) viitoituksen suunnittelua ja toteutusta koskevat ohjeet: Liikenteen ohjaus, Viitoitus (TIEL ) Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä (TIEH ) Liikenteen ohjaus, Palvelukohteiden viitoitus (TIEL ) Liikennemerkkipiirustukset, kansiot 1 ja - 2 (TIEH ) - täydennys kansioihin 1 ja 2 Liikennemerkkien rakenne ja pystytys (TIEH ) Valtakunnallisten pyöräilymatkailureittien merkitseminen (TIEH ) Lisäksi viitoitukseen vaikuttavaa sisältöä on mm. seuraavissa ohjeissa/selvityksissä: Terminaaliviitoituksen periaatteet (TIEL ) Liikennejärjestelyt ja työturvallisuus tiellä tehtävässä työssä (TIEH ) Pysäköimis- ja levähdysalueet (TIEL ) Varusteiden ja laitteiden hallinta Tyyppipiirustukset Erikoiskuljetusreittejä koskevat suunnitelmat Varareittisuunnitelmat Ulkoilun ja urheilun merkit (SFS 4424:2002) Teollisuusalueopastuksen kehittäminen (TIEH ) 1.4 Viitoituksen yleiset tavoitteet Toimintalinja osaltaan huolehtii siitä, että viitoituksen yleisiä periaatteita noudatetaan. Tielaitoksen ohje (Liikenteen ohjaus, viitoitus 1996) luettelee yleisiä periaatteita: Havaittavuus Ymmärrettävyys Jatkuvuus Yhdenmukaisuus Ohjaus edullisimmalle reitille Liikenneturvallisuus Tieverkon jäsentely Kolmen tiepiirin yhteisen toimintalinjan määrittämisellä pyritään erityisesti viitoituksen jatkuvuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseen. Tienkäyttäjän näkökulmasta tiepiiriraja ei saa näkyä maastossa.

13 HTU Viitoituksen toimintalinja 13 TOIMINTALINJAN TAVOITTEET JA LAADINNASSA NOUDATETUT PERIAATTEET 1.5 Toiminnalliset tavoitteet Toimintalinja määritetään yhteistyössä siten, että edellä mainittujen lisäksi otetaan huomioon kunkin tiepiirin nykyiset yleissuunnitelmat ja käytännöt. Toimintatapoja on tarpeen muuttaa vain niiltä osin kuin niissä on tiepiirikohtaisia eroja tai kehittämistarpeita. Toimintalinjassa otetaan huomioon aluekohtaiset erot (pääkaupunkiseutu, kaupunkiseudut, maaseutu). Tavoitteena on myös, että asiakaspalvelu esimerkiksi lupa-asioissa ei poikkea tiepiirien välillä. 1.6 Yhteistoiminta kehittämisessä Yhteinen osallistuminen Tiehallinnon kehittämisprojekteihin, esimerkiksi: viitoitustietokannan luominen ja ylläpitomenettelyn kehittäminen erityiskohteiden viitoitusohjeet viitoituksen ylläpidon kehittäminen hoitourakoissa Yhteistoiminta-alueen sisäiset projektit, jotka toteutetaan kaikkialla samanaikaisesti, esimerkiksi: kaupunkien kehäteiden korostus viitoituksen avulla teollisuusalueopastuksen toteutuksen yhtenäistäminen uusien ohjeiden vaikutus palvelukohdeopastukseen Osallistuminen tutkimus- ja kehitystoimintaan yhteisesti mahdollistaa toisen tiepiirin alueella tapahtuvan työn seuraamiseen, esimerkiksi: puhekupla-opasteen käyttö ruskean värin käyttö uudet palvelutunnukset opastus arvokkaiden kohteiden läheisyydessä

14 14 HTU Viitoituksen toimintalinja NYKYTILAN KUVAUS 2 NYKYTILAN KUVAUS Pääsääntöisesti viitoitus on toteutettu ohjeita noudattaen ja suurin osa maastossa olevista opasteista on hyväkuntoisia. Tiepiireissä tehdyssä tienkäyttäjätutkimuksessa viitoitus sai hyvät arvosanat. Nykyisessä viitoituksessa esiintyy kuitenkin puutteita. Seuraavassa on esitetty HTU aluetta koskevia puutteita: Tietokantajärjestelmän puuttuminen. Pieni osa opasteista on hyvin huonokuntoisia Projektien yhteydessä toteutettujen viitoitusten kytkentää suunnittelualueen muuhun olemassa olevaan/ suunniteltuun viitoitukseen ei ole huomioitu suunnittelussa tarpeeksi. Paikannimikilpien jälkeen on käytetty samaa kohdetta vielä viitoituskohteena. Alemmalta tieverkolla löytyy vielä liittymiä, joista puuttuu joidenkin suuntien viitoitus kokonaan. Nämä kohteet tulee kartoittaa ja viitoitus täydentää. Joitakin pääsuunnan viittoja on sijoitettu sivusuunnan tulppiin poikittain. Nämä viitan tullaan sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan uusiin paikkoihin. Muutamissa liittymissä kohteet suunnistustauluissa ja viitoissa eroavat toisistaan. Osassa liittymistä on käytetty yläpuolisten opasteiden lisäksi vielä tienviittoja. Viittojen tarpeellisuus tulee tutkia liittymäkohtaisesti. Seututeiden viitoitustavat ovat vaihtelevia ja etäisyystaulujen käytössä esiintyy puutteita.

15 HTU Viitoituksen toimintalinja 15 VIITOITUSPERIAATTEET 3 VIITOITUSPERIAATTEET 3.1 Viitoituskohteet Viitoituskohteiden valinnassa käytetään apuna Tielaitoksen Liikenteen ohjaus, Viitoitus ohjeen kappaleita 3B-3, 3B-4, 3B-5 ja 3B-6. Viitoitettaviksi kohteiksi valitaan kohteita, joiden nimet esiintyvät uusimmissa tiekartoissa tai ainakin peruskartassa 1: Epäselvissä tapauksissa tulee neuvotella kohteiden lisäämisestä GT-karttoihin maanmittauslaitoksen kanssa. Kaukokohteiksi valitaan kohteita, joiden avulla voidaan antaa pitkämatkaiselle liikenteelle tieto tien yleisestä suunnasta. Välikohteiksi valitaan tieverkon merkittäviä solmupisteitä tai liikenteellisesti merkittäviä paikkakuntia. Lähikohde on tien varrella oleva paikkakunta, jolla on merkitystä paikantamisen kannalta. Lisäksi viitoituskohteina voidaan käyttää paikallis- tai erityiskohteita. Valta- ja kantateillä kaukokohteet voivat olla maakuntakeskuksia, seutukuntakeskuksia tai palveluvarustukseltaan korkeatasoisia kuntakeskuksia. Seututeillä kaukokohteiksi valitaan tien varrella tai päätepisteessä olevia kuntakeskuksia tai sen ylempiluokkaisen tien kohteita, johon seututie liittyy. Kuntaliitosten myötä on syntynyt yhä suurempia kuntia, ja voi näin ollen tarpeellista käyttää seututeiden kaukokohteina myös kuntien muita keskuksia. Seututeillekin voidaan tarvittaessa määritellä väli- ja kaukokohteita. Yhdysteillä käytetään yleensä vain kaukokohteita tai mahdollisia ylempiluokkaisen tien kohteita. Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää tien varrella olevia kartasta löytyviä paikannuksen kannalta tärkeitä kohteita. Eritasoliittymissä pääsääntöisesti viitoitetaan risteävän tien molempien suuntien kaukokohteet. Tarvittaessa voidaan viitoittaa myös risteävän tien väli- tai lähikohde. Enintään voidaan viitoittaa neljä kohdetta. Erkanemisrampin päässä voidaan viitoittaa myös kohteita, joita ei ole viitoitettu rampin erkanemiskohdassa. Pääteille liittyviltä seututeiltä ja nelinumeroisilta yhdysteiltä opastetaan päätien suuntaan kaukokohteiden lisäksi mahdollinen välikohde tai lähin lähikohde. Muilta yhdysteiltä opastetaan päätien suuntaan yleensä vain kaukokohteet. Lähi- ja välikohteiden opastaminen tarkastellaan tapauskohtaisesti. HTU- alueella olevilla valta-, kanta- ja seututeillä käytettävät viitoituskohteet löytyvät liitteestä 1.

16 16 HTU Viitoituksen toimintalinja VIITOITUSPERIAATTEET 3.2 Kaksikielisyys Opastusmerkeissä käytettävä teksti on yksikielisessä kunnassa yksikielinen kunnan kielen mukaan ja kaksikielisessä kunnassa kaksikielinen, kunnan enemmistön kieli ylempänä. Poikkeuksena tästä tulee kuitenkin yksikielisessä kunnassa sijaitsevalla valta- ja kantatiellä sekä moottori- ja moottoriliikennetiellä olevassa opastusmerkissä käyttää kaksikielistä opastusta, jos viitoituskohde sijaitsee yksikielisessä toisen kotimaisen kielen kunnassa tai kunnassa jossa toinen kotimainen kieli on enemmistökielenä (LMp 10 ). Uudenmaan ja Turun tiepiirien alueella sijaitsee 30 kaksikielistä kuntaa. Näistä 13 on enemmistökielenä ruotsi. Hämeen tiepiirin alueella ei sijaitse yhtään kaksikielistä kuntaa. HTU -alueella ei sijaitse myöskään yhtään ruotsinkielistä kuntaa. Kaksikieliset kunnat on lueteltu liitteessä 2. Liitteestä käy myös ilmi kumpi kieli kussakin kunnassa on kunnan enemmistökieli. Yksikielisessä suomenkielisessä kunnassa voidaan kohde KESKUSTA viitoittaa kaksikielisenä. Kaikilla kaksikielisillä kunnilla ei ole erikseen suomenkielistä ja ruotsinkielistä nimeä. HTU alueella tällaisia kuntia ovat Dragsfjärd, Iniö, Liljendal ja Västanfjärd. 3.3 Opastusmerkit ja niiden käyttö Yläpuoliset opasteet Yläpuolisia opasteita käytetään aina valta-, kanta- ja seututeillä kun liittymä on kanavoitu. Valta-, kanta- ja seututeiden pääsuuntien portaaleissa käytetään A-tyypin opastusmerkkejä. Tekstikokona on pääsääntöisesti 300 mm. Myös pääteiltä poistuvien ramppien päissä käytetään A-tyypin opastusmerkkejä, joissa käytetään tekstikokoa 200 mm. Katumaisilla teillä taajamissa käytetään b-tyypin ajokaistan yläpuolisia opasteita. Tekstikokona käytetään yleensä 200 mm. A-tyypin suunnistustaulu Valta- ja kantateiden välisissä liittymissä käytetään pääsääntöisesti aina A-tyypin suunnistustaulua. A-tyypin taulua tulee käyttää myös kun liittymän muoto poikkeaa tavanomaisesta tai peräkkäisten liittymien viitoitukseen, kun niitä ei voida osoittaa erillisissä suunnistustauluissa, johtuen opastusetäisyyksistä. T-liittymissä käytetään liittyvällä suunnalla A-tyypin suunnistustaulua turvallisuussyistä. Valta/kantatien ja seututien välisissä liittymissä käytetään tapauskohtaisesti joko A- tai B-tyypin suunnistustaulua, kuitenkin siten, että yhtenäisillä tiejaksoilla käytetään samanarvoisissa liittymissä samaa ratkaisutapaa.

17 HTU Viitoituksen toimintalinja 17 VIITOITUSPERIAATTEET B-tyypin suunnistustaulu B-tyypin suunnistustaulua käytetään alemmalla tieverkolla sekä valta- ja kantateillä vähempiarvoisten teiden liittymissä. B-tyypin suunnistustaulussa ei useimmiten osoiteta suoraan menevän suunnan kohdetta, ainoastaan tienumero. C-tyypin suunnistustaulu C-tyypin suunnistustaulua voidaan käyttää kun on tarpeen näyttää suuri joukko tienumeroita, mutta ei ole tarpeellista tai käytännöllistä lisätä niitä esim. A-tyypin suunnistustauluun tai yläpuolisiin opasteisiin. C-tyypin suunnistustaululla voidaan toteuttaa reittiviitoitus katkokehyksisin tienumeroin useamman risteävän tien suuntaan kuin tavallisen viitoituksen yhteydessä on mahdollista (esim. kehäteiden viitoitus). Etäisyystaulu Valta-, kanta ja seututeillä etäisyystauluja käytetään tärkeimpien liittymien jälkeen sekä tarvittaessa muuten jos etäisyystaulujen välinen etäisyys tulisi muuten liian pitkäksi. Etäisyystauluja tulee olla valta- ja kantatieverkolla 10 km välein. Etäisyystaulu sijoitetaan m liittymän jälkeen. Jos on tarvetta käyttää eri tienumeroille omia etäisyystauluja, sijoitetaan ne peräkkäin, siten että niiden välinen etäisyys on m. Tiejaksolla, joissa liittymiä on harvassa, voidaan etäisyystauluja sijoittaa myös muualle esim. kunnanrajojen läheisyyteen. Tienviitta Tienviitassa esitetään viitoituskohde ja yleensä etäisyys kohteeseen. Pienin tienviitassa esitettävä etäisyys on kuitenkin 2 km. Tienviittaa käytetään myös rampilta erkanevan linja-autokaistan yhteydessä osoittamaan yleisen tien suuntaan. Tällä voidaan estää harhaan ajosta johtuvien vaaratilanteiden syntymistä. Jos liittymässä on kääntyvä suunta opastettu yläpuolisilla opasteilla, ei kyseistä suuntaa yleensä enää opasteta tienviitalla. Eräissä tapauksissa voidaan kuitenkin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi käyttää poikkeuksellisesti yläpuolisten opasteiden lisäksi tienviittoja. Paikannimikilpi Paikannimikilpiä käytetään tarvittaessa osoittamaan saapuminen viitoituskohteeseen. Kohteen ollessa taajama, voidaan paikannimikilpi korvata taajamamerkin yhteydessä oleva nimikilvellä. Isojen kaupunkien osa-alueita voidaan myös merkitä paikannimikilvillä. Nimikilpi on muuten sinipohjainen, mutta moottoriväylillä käytetään vihreäpohjaista taulua. Paikannimikilvellä voidaan myös merkitä jokia, siltoja, harjuja, tunneleita, kanavia tai vastaavia kohteita. Pääsääntöisesti näitä ei kuitenkaan merkitä. Paikannimikilpeä voidaan, erityisesti alemmalla tieverkolla, käyttää myös viitoituskohdeluettelosta puuttuvien, pienempien paikkakuntien ja kylien pai-

18 18 HTU Viitoituksen toimintalinja VIITOITUSPERIAATTEET kallistamiseen. Kohde tulee kuitenkin pystyä rajaamaan maastoon selkeästi ja kohteen nimi tulee aina löytyä kartoista. Erkanemisviitta Erkanemisviittaa käytetään kun risteyksessä on kääntyville erkanemiskaista ja erkaneminen ei edellytä oleellista nopeuden alentamista. Erkanemisviittoihin ei merkitä etäisyyksiä tai tien numeroa. Jos erkaneminen edellyttää nopeuden oleellista alentamista, erkanemisviitan sijaan käytetään tavallista tienviittaa. Tienumerot Tien numerolla merkitään valta-, kanta-, seutu- sekä nelinumeroiset yhdystiet. Käytettäessä etäisyystaulua pyritään tien numero sijoittamaan siihen. Muuten numero sijoitetaan yleensä nopeusrajoituksen kanssa samaan pylvääseen tai muuhun sopivasti sijoittuvaan pylvääseen. Nelinumeroisista teistä maastoon merkitään merkittävimmät. Eurooppa-teiden numerot E8, E12, E18, E63 ja E75 viitoitetaan kansallisten teiden numeroiden yhteydessä. Näistä E18 sijoitetaan poikkeuksellisesti ennen kansallisia tienumeroita. Eurooppa-teiden numeroita voidaan käyttää myös katkokehyksin opastamaan reittiä kyseiselle tielle. Eritasoliittymien numerot Eritasoliittymien numerointi helpottaa oikean liittymän löytämistä sekä esimerkiksi tiedottamista häiriötilanteissa. Eritasoliittymien numerointia käytetään vain moottoriväylillä ja muilla eritasoliittymin varustetuilla tiejaksoilla. Liittymänumerot sijoitetaan suunnistustaulujen, yläpuolisten opasteiden ja erkanemisviittojen yhteyteen. Liittymänumerointia on toteutettu valtateillä 1, 3, 4 ja 7. Liittymänumerointi tulee toteuttaa myös tärkeimpiin tiekarttoihin. Lisää ohjeista koskien eritasoliittymien numerointiperiaatteita löytyvät liitteestä 3 ( Eritasoliittymien numerointiperiaatteita pääteiden risteämis- ja haarautumiskohdissa ). Muut tunnusviitoitusreitit Ensiaputunnusta voidaan käyttää vain sellaisten yleissairaaloiden ja terveyskeskusten opastamiseen, joissa on kaikkina vuorokauden aikoina lääkäri paikalla. Ensiapu opastetaan lähimmältä taajamaan johtavalta valta- ja kantatieltä, muulta vilkasliikenteiseltä maantieltä tai taajaman ohikulkutieltä. Viitoitettavan reitin tulee olla mahdollisimman selkeä ja nopea. Lentoasemat ja satamat viitoitetaan ensisijaisesti tunnuksin ja paikannimiviitoituksen avulla. Viitoitus aloitetaan taajaman sisääntulotieltä siitä kohdasta, josta terminaaliin mentäessä tehdään ensimmäinen valinta. Viitoitus aloitetaan ennen taajaman sisääntulotietä, jos edullisin reitti kohteeseen alkaa tätä ennen tai jos liikenneturvallisuussyistä katsotaan tarpeelliseksi opastaa liikenne tiettyä reittiä pitkin kohteeseen. Tarkempia ohjeita Tiehallinnon julkaisusta Terminaaliviitoituksen periaatteet, TIEL

19 HTU Viitoituksen toimintalinja 19 VIITOITUSPERIAATTEET 3.4 Opasteiden rakenteet Pylväsperusteiset opasteet Viittojen tekstikokoon vaikuttavat merkin luokitus, tien luokka, ja se sijaitseeko merkki taajamassa vai sen ulkopuolella. Tekstikoot määräytyvät Tiehallinnon ohjeen Liikenteen ohjaus, Viitoitus taulukkojen 1 ja 2 mukaan. Moottoriväylien ulkopuolellakin voidaan käyttää tekstikokoa 300 mm kaikissa merkeissä kaksiajorataisilla tieosuuksilla ja muilla moottoriväylää muistuttavilla tieosuuksilla kuten leveäkaista- ja ohituskaistateillä. Yläpuolisissa A-tyypin tauluissa tulee pyrkiä aina käyttämään tekstikokoa 300 mm. Vastaavasti taajamaolosuhteissa normaali tekstikoko 200 mm voidaan usein korvata tekstikoolla 150 mm suunnistustauluissa ja tienviitoissa. Kalvon valintaan vaikuttavat mm. tien luokka, valaistus ja merkin luokitus. Kalvomateriaali valitaan ohjeen Liikennemerkkien rakenne ja pystytys taulukon 1 mukaan. Jalustat ja tolpat valitaan taulun sijainnin, koon ja alueella olevan maalajin mukaan sekä ottaen huomioon törmäysturvallisuudesta aiheutuvat näkökohdat. Pystytysrakenteiden mitoituksessa käytetään opastustaulujen mitoitusohjelmaa Opta2.xls. Portaalit Ajokaistan yläpuolisissa opasteissa käytetään materiaalina alumiinia. Yläpuolisissa opasteissa käytetään kalvoa R3, jos portaalissa ei ole valaisimia. Valaistuissa portaaleissa käytetään kalvoa R2. Taajama-alueiden ulkopuolelle toteutettavat portaalit toteutetaan pääasiassa ilman valaistusta ja nykyisistä portaaleista valaistus usein puretaan opasteiden uusimisen yhteydessä. Portaalit mitoitetaan tapauskohtaisesti. Portaalin varteen tulee laittaa merkitä suurimmasta sallitusta tauluneliömäärästä (Amax). Tämä merkintä tulee liittää myös viitoituksen ylläpidon tietokantaan. Uusien portaalien mitoittava taulupintaala tulee aina mitoittaa 15 % suuremmalle pinta-alalle kuin sen hetkinen tarve on, jotta tarvittaessa löytyy jonkin verran liikkumavaraa. Samalla tiejaksolla pyritään käyttämään samanlaisia portaalirakenteita (putki-/ ristikkoportaali), jos tämä on mahdollista kustannukset ja portaalien kokoerot huomioon ottaen. Törmäysturvallisuus Törmäysturvallisuus tulee ottaa huomioon kaikkien opasteiden pystytyksessä. Opastustaulut luokitellaan Suomessa kolmeen törmäysturvallisuusluokkaan: 1. EN mukaisesti törmäysturvalliset 2. Rajatapaukset 3. Selvästi vaaralliset rakenteet

20 20 HTU Viitoituksen toimintalinja VIITOITUSPERIAATTEET Vilkasliikenteisillä teillä uusissa opastustauluissa käytetään törmäysturvallisia rakenteita tai vaihtoehtoisesti rakenteet sijoitetaan riittävän etäälle (ohjeiden sallimissa rajoissa) tai riittävän pitkän kaiteen taakse. Vähäliikenteisillä teillä (alle 1500 ajon/vrk tai nopeusrajoitus enintään 50 km/h) voidaan käyttää myös rajatapausrakenteita. Luokista on kerrottu Tiehallinnon ohjeessa Tietoa tiensuunnitteluun nro 69B, Törmäysturvalliset opastustaulut vuonna Tästä linkki kyseiseen teokseen. Projektien yhteydessä tulee tarkistaa myös nykyisen opastuksen pystytysrakenteiden turvallisuus, ja tällöin voidaan nykyiset rakenteet joutua uusimaan kokonaan. Tilanteissa, joissa nykyinen yksittäinen maastossa oleva opaste joudutaan uusimaan, käytetään pääsääntöisesti hyväksi vanhan opasteen pystytysrakenteet, vaikka rakenteet eivät täyttäisikään nykyisiä vaatimuksia. Pidemmällä aikavälillä kaikki valta- ja kantateillä olevat törmäysturvattomat rakenteet tullaan suojaamaan kaiteella. 3.5 Erityiskohteet Erityiskohteita ovat terminaalit sekä tärkeät, runsaasti liikennettä synnyttävät teollisuus- ja liikelaitokset. Erityiskohteen viitoituksen tarvetta harkittaessa on otettava huomioon tienkäyttäjän mahdollisuudet löytää kohteeseen haja-asutusalueiden osoitejärjestelmän ja paikannimiviitoituksen avulla. Erityiskohde voidaan viitoittaa lähimmältä yleiseltä tieltä. Erityiskohteiden määrä, sijainnit ja nykyiset opastustavat kussakin tiepiirissä selvitetään tiemestarien tai tietarkastajien paikallistuntemusta hyväksi käyttäen. Saatujen tulosten perusteella määritellään yhtenäiset toimintatavat erityiskohteiden opastamiseksi koko alueelle. Pyrkimyksenä on, että eri tiepiirien alueella vastaavissa paikoissa sijaitsevat vastaavan tyyppiset kohteet voidaan opastaa samoja periaatteita käyttäen. 3.6 Palvelukohteet Palvelukohteiden opastukseen odotetaan lakimuutosta, jonka myötä mahdollisesti saadaan käyttöön uusia tunnuksia. Lisäksi osa nykyisistä sinisellä pohjalla opastettavista kohteista tullaan siirtämään todennäköisesti ruskeapohjaisiin opasteisiin. Uudistuksesta aiheutuvat muutokset tullaan toteuttamaan maastoon vaiheittain. Toimintalinjaa täydennetään tältä osin myöhemmin.

21 HTU Viitoituksen toimintalinja 21 TOTEUTTAMINEN 4 TOTEUTTAMINEN 4.1 Tehtävien muutosten tärkeysjärjestys Viitoitukseen tehtävät muutokset asetetaan tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestykseen vaikuttaa suuresti myös tien luokitus. 1. Opasteiden huono kunto 2. Opasteet, joissa selkeitä virheitä 3. Opasteiden puuttuminen Liitteestä 4 löytyy Turun tiepiirin toimintatapakaavio viitoitusaloitteiden ja hankkeiden yhteydessä. 4.2 Toteutuksen vuosiohjelmat Kun viitoituksessa olevat puutteet on kartoitettu piirikohtaisesti, saadaan kokonaiskuva maastossa olevan tilanteen erosta tavoitetilanteeseen. Tämän perusteella voidaan laatia vuosiohjelmat, joissa määritetään eri vuosina toteutettavat toimenpiteet. Vuosittain toteutettavien korjausten määrää rajoitta piirin käytössä olevan rahan määrä. Osa viitoitukseen varatuista rahoista kuluu akuuttien ongelmien toteutukseen. 4.3 Hoitourakat Kun maastossa olevan viitoituksen tilanne on tiedossa, voidaan viitoituksen täydentäminen ja viittojen uusiminen sisällyttää haluttaessa hoitourakoihin. Urakoitsijoille voidaan jo tarjouspyyntövaiheessa ilmoittaa kullekin alueelle tarvittavien muutosten/uusimisien määrä, määritellä muutettavat merkit ja takaraja työn suoritukseen. 4.4 Erillisprojektit Tiepiirien alueella tehtävien tienrakennus tai parannus projektien yhteydessä uusitaan kyseisen tiekohdan viitoitus tarvittavilta osin urakan yhteydessä. Viitoitussuunnitelmat tehdään yleissuunnitelmaa hyväksi käyttäen.

22 22 HTU Viitoituksen toimintalinja TOTEUTTAMINEN 4.5 Uudet hankintamenettelyt Tarjouspyyntöihin laitetaan liitteeksi otteet yleissuunnitelmasta. Lisäksi niihin asetetaan välitavoitteita ja vaaditaan aikataulun esittämistä tarjouksessa vaadittaville välitarkistuksille. Tarjouspyyntöihin tulee vaatimuksia myös työnaikaisille liikenteenjärjestelyille. Urakkatarjouspyyntöön sisällytetään velvoite käyttää liikenteenohjaussuunnitelmat tiepiirin viitoitusasioista vastaavan henkilön kautta. Myös tarkistukseen varattu aika esitetään tarjouspyynnössä. Suunnitelmaehdotus työnaikaisista liikenteenjärjestelyistä tulee esittää tilaajalle urakkapaperin allekirjoitustilaisuudessa. Kaikista maastoon tehtävistä liikenteenohjauksen liittyvistä muutoksista tulee ilmoittaa järjestelmän ylläpitäjälle. 4.6 Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaissa kulttuuriympäristöissä voidaan käyttää ohjeita pienempää tekstikokoa ja ottaa ympäristö huomioon myös merkkien sijoittelussa.

23 HTU Viitoituksen toimintalinja 23 KUSTANNUSLUVUT 5 KUSTANNUSVASTUUT Yleinen viitoitus Yleisten teiden, kevyen liikenteen väylien sekä yleisiltä teiltä erkanevien katujen ja kaavateiden paikalliskohteiden viitoituksen asettamisesta huolehtii tiepiiri kustannuksellaan. Poikkeuksena tästä on Uudenmaan tiepiiri, jossa muiden kuin yleisten teiden osalta tiepiiri huolehtii vain kustannuksista, jotka aiheutuvat tien reunaviivojen sisäpuolelle tulevista rakenteista ja materiaaleista. Jos kunta haluaa muuttaa yleisiltä teiltä viitoitettavia viitoituskohteitaan, vastaa se myös kustannuksista. Jos muutokset aiheutuvat kuitenkin esim. kuntaliitoksista tai kielisuhteiden muuttumisesta kunnissa, tienpitäjä kustantaa merkkinsä ajan tasalle itse. Yleinen kustannusjakoperiaate on, että aiheuttaja maksaa sekä suunnittelun että toteutuksen. Palvelukohteiden opastus Palvelun tuottajan pitää hakea lupa Tiehallinnolta palvelunsa opastamiseksi. Palvelukohteen taso ja sijainti määrittelevät, millainen opastuslupa kohteelle myönnetään. Luvansaaja hankkii, pystyttää ja kunnossapitää opastusmerkit. Luvassa määritellään opasteen koko ja sijainti. Palvelun tuottaja on velvollinen maksamaan saamastaan luvasta lupamaksun. Tiehallinnon maksut perustuvat maksuperustelain nojalla annettuun liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen Tiehallinnon maksuista (953/2001). Jos tiehankkeiden yhteydessä joudutaan siirtämään, muuttamaan tai uusimaan palvelukohteiden opasteita, kohdistuvat näistä toimista tulevat kustannukset Tiehallinnon maksettavaksi. Poikkeuksena voidaan kuitenkin pitää tilannetta, jossa kyseessä on huonokuntoinen opaste, jonka palvelun tarjoaja joutuisi joka tapauksessa uusimaan lähiaikoina.

24 24 HTU Viitoituksen toimintalinja SEURANTA 6 SEURANTA Suurin ongelma ylläpidon seurannassa on kattavan järjestelmän puuttuminen. Järjestelmän ylläpito tulee toteuttaa keskitetysti. Seurannan helpottamiseksi tulee järjestää tehtyjen muutosten ilmoitusvelvollisuus järjestelmän ylläpitäjälle. Tiepiiri huolehtii osaltaan, että kilpailutettavien hoitourakoiden alueelle on olemassa ajantasainen viitoituksen yleissuunnitelma. Tällä voidaan osaltaan varmistaa, että maastoon tehtävät muutokset ovat yleissuunnitelman mukaisia, eikä opasteiden uusimisia tehdä vanhoja, osin yleissuunnitelman vastaisia, opasteita kopioimalla. Seurantaan kuuluu lisäksi alueella liikkuvien, erityisesti tiemestareiden ja tietarkastajien taholta aktiivinen raportointi maastossa olevista puutteista. Kun alueurakoihin saadaan jo tilausvaiheessa liitettyä ehto tiettyjen opasteiden uusimisesta urakka-aikana, vaaditaan urakoitsijoilta myös näyttöä työn toteutuksesta. Tämä toteutetaan maastoon uusittujen opasteiden valokuvauksella tai muulla urakoitsijan esittämällä tavalla, jonka tiepiiri on hyväksynyt.

25 HTU Viitoituksen toimintalinja 25 LIITTEET 7 LIITTEET Valta-, kanta- ja seututeiden viitoituskohdeluettelo Liite 1 Kaksikieliset kunnat HTU -alueella Liite 2 Eritasoliittymien numerointiperiaatteita pääteiden risteämis- ja Liite 3 haarautumiskohdissa Turun tiepiirin toimintatapakaavio viitoitusasioissa Liite 4 HELVI -yhteenvetoraportti Liite 5

26 Liite 1 (1/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Valta-, kanta- ja seututeiden viitoituskohteina käytetään oheisen luettelon mukaisia kauko-, väli- ja lähikohteita. Kohteiden yksityiskohtainen viitoittaminen on esitetty alueellisissa viitoitussuunnitelmissa. Viitoituskohde luettelossa on käytetty seuraavia merkintöjä: KAUKOKOHDE on esitetty isoilla kirjaimilla ja lihavoituna. Välikohde on esitetty pienillä kirjaimilla, alleviivattuna ja lihavoituna. Lähikohde on esitetty pienillä kirjaimilla. Alaviitteissä on mainittu milloin muun valta- tai kantatien kaukokohde viitoitetaan kauko- tai välikohteena myös kyseisellä tiellä. Poikkeuksena tästä ovat päällekkäin numeroidut tieosuudet, joiden viitoituskohteet on katsottava kunkin tien viitoituskohdeluettelosta.

27 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 Liite 1 (2/25) VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 VALTATIE 1 Suunta Helsinki - Turku HELSINKI 1 vt 1/ kt 50 Veikkola Vt1/ vt2 2 Lohja Sammatti Nummi 5 Suomusjärvi Muurla Salo Halikko Paimio Piikkiö Kaarina TURKU VALTATIE 1 Suunta Turku - Helsinki TURKU Kaarina Piikkiö Paimio Halikko Salo Muurla Suomusjärvi Sammatti Saukkola 5 Lohja vt 1/ vt 25 3,4 Veikkola HELSINKI 1 Pori (vt 2) viitoitetaan välikohteena välillä Helsinki vt 1 / vt 2. 2 Nummela (vt 2) viitoitetaan lähikohteena välillä Veikkola - vt 1 / vt 2. 3 Hyvinkää (vt 25) viitoitetaan kaukokohteena välillä Lohja vt 1 / vt Nummela (vt 25) viitoitetaan lähikohteena välillä Lohja - vt 1 / vt Saukkola (Nummen etl) ja Nummi (Sammatin etl) viitoitetaan erkanevina kohteina kummastakin päätien tulosuunnasta, mutta päätien etäisyystauluissa ne esitetään vain Nummen ja Sammatin eritasoliittymien välillä. VALTATIE 2 Suunta Helsinki - Pori HELSINKI vt 1/ vt 2 1 Nummela Vihti Karkkila Forssa 3 Humppila Huittinen Kokemäki Harjavalta Nakkila Ulvila PORI Meri-Pori MÄNTYLUOTO VALTATIE 2 Suunta Pori - Helsinki MÄNTYLUOTO Meri-Pori PORI 2 Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Huittinen 4 Humppila Forssa Karkkila Vihti Nummela HELSINKI 1 Pori viitoitetaan välikohteena välillä Helsinki vt 1/ vt 2. 2 Tampere (vt 11) viitoitetaan kaukokohteena välillä Pori vt 2/ vt Forssa viitoitetaan välikohteena vt 25:ltä asti 4 Huittinen viitoitetaan välikohteena Ulvilasta asti 2

28 Liite 1 (3/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 VALTATIE 3 Suunta Helsinki Vaasa HELSINKI Nurmijärvi Hyvinkää Riihimäki Tervakoski Janakkala Hämeenlinna 1 Iittala Toijala Viiala Lempäälä TAMPERE vt 3/ vt 9 2 Ylöjärvi Hämeenkyrö Ikaalinen Parkano Jalasjärvi Kurikka Laihia VAASA VALTATIE 3 Suunta Vaasa - Helsinki VAASA 3 Laihia Kurikka Jalasjärvi Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi vt 3/ kt 65 4 TAMPERE vt 3/ vt 11 5 Nokia Pirkkala Lempäälä Viiala Toijala Iittala Hämeenlinna Janakkala Tervakoski Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi HELSINKI 1 Valkeakoski viitoitetaan välikohteena välillä Hämeenlinna vt3/st Valtatien 11 kohde Pori viitoitetaan valtateiden 3 ja 9 liittymästä valtatien 3 suuntaan (Läntinen kehä). 3 Jyväskylä (vt 16) viitoitetaan välikohteena välillä Vaasa vt 3/ vt Tampere opastetaan valtatien 3 ja kantatien 65 liittymästä kantatien suuntaan. 5 Valtatien 9 kohde Jyväskylä ja valtatien 12 kohde Lahti opastetaan Läntisen kehän kautta valtatien 11 liittymästä alkaen. VALTATIE 4 Suunta Helsinki - Utsjoki HELSINKI Kerava Järvenpää Mäntsälä LAHTI 1 Heinola Hartola Joutsa Leivonmäki Toivakka Vaajakoski JYVÄSKYLÄ VALTATIE 4 Suunta Utsjoki - Helsinki JYVÄSKYLÄ Vaajakoski Toivakka Leivonmäki Joutsa Hartola Heinola LAHTI Mäntsälä Järvenpää Kerava HELSINKI 1 Mikkeli (vt 5) viitoitetaan kaukokohteena välillä Lahti vt 4/ vt5. 3

29 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (4/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2 VIITOITUSKOHDELUETTELO LII VALTATIE 5 Suunta Lahti Sodankylä LAHTI vt 4/ vt 5 Mäntyharju MIKKELI VALTATIE 5 Suunta Sodankylä - Lahti MIKKELI Mäntyharju Heinola LAHTI VALTATIE 6 Suunta Helsinki Kajaani HELSINKI vt 6/ vt 7 Linjendal Lapinjärvi Elimäki Kuusankoski KOUVOLA VALTATIE 6 Suunta Kajaani- Helsinki KOUVOLA Elimäki Lapinjärvi Liljendal Koskenkylä HELSINKI VALTATIE 7 Suunta Helsinki Vaalimaa HELSINKI 1 Porvoo Koskenkylä Loviisa Ruotsinpyhtää Siltakylä KOTKA VALTATIE 7 Suunta Vaalimaa - Helsinki Kotka Siltakylä Ruotsinpyhtää Loviisa Koskenkylä Porvoo HELSINKI 1 Kouvola (vt 6) viitoitetaan kaukokohteena välillä Helsinki vt 6/ vt 7. VALTATIE 8 Suunta Turku Oulu TURKU Raisio Masku Nousiainen Mynämäki Laitila Rauma Eurajoki Luvia PORI 1 Merikarvia Kristiinankaupunki Kaskinen Närpiö Maalahti VAASA VALTATIE 8 Suunta Oulu - Turku VAASA Närpiö Kaskinen Kristiinankaupunki Merikarvia PORI Luvia Eurajoki Rauma Laitila Mynämäki Nousiainen Masku Raisio TURKU 1 Jyväskylä (vt 23) kaukokohteena välillä Pori vt 8/ vt23. 4

30 Liite 1 (5/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 VALTATIE 9 Suunta Turku Kuopio TURKU Aura Kyrö Mellilä Loimaa Humppila Urjala Kylmäkoski Viiala Toijala 1 Lempäälä TAMPERE vt 9/ vt 12 Orivesi Längelmäki Jämsä Korpilahti Muurame JYVÄSKYLÄ VALTATIE 9 Suunta Kuopio - Turku JYVÄSKYLÄ Muurame Korpilahti Jämsä Längelmäki Orivesi TAMPERE vt 9/ vt 12 2 vt 3/ vt 9 Lempäälä Viiala Kylmäkoski Urjala Humppila Loimaa Mellilä Kyrö Aura TURKU 1 Toijala lähikohteena välillä vt 9/ st Helsinki (vt 3) viitoitetaan kaukokohteena välillä vt 9/ vt 12 vt9/ vt 3. VALTATIE 10 Suunta Turku Lahti TURKU vt 10/ kt 40 Lieto Tarvasjoki Marttila Koski Jokioinen Forssa Tammela Renko HÄMEENLINNA Tuulos LAHTI VALTATIE 10 Suunta Lahti - Turku vt 10/ vt 12 1 HÄMEENLINNA Renko Tammela Forssa Jokioinen Koski Marttila Tarvasjoki Lieto TURKU 1 Hämeenlinna viitoitetaan välikohteena välillä Lahti vt 10/ vt 12. VALTATIE 11 Suunta Tampere - Pori TAMPERE Nokia Mouhijärvi Kiikoinen Ulvila PORI VALTATIE 11 Suunta Pori - Tampere PORI vt 2/ vt 11 Ulvila Kiikoinen Mouhijärvi Nokia TAMPERE 5

31 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (6/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 VALTATIE 12 Suunta Rauma Tampere - Kouvola RAUMA vt 8/ vt 12 Lappi Eura Köyliö Huittinen Äetsä Vammala Nokia TAMPERE Kangasala Pälkäne Hauho Tuulos Lammi Hämeenkoski Hollola LAHTI 1 Nastola Kausala Kuusankoski KOUVOLA VALTATIE 12 Suunta Kouvola Tampere - Rauma KOUVOLA Kausala Nastola LAHTI 2 Hollola Hämeenkoski Lammi Tuulos Hauho Pälkäne Kangasala TAMPERE Nokia 3 Vammala Äetsä Huittinen vt 2/ vt 12 länt. Köyliö Eura Lappi RAUMA 1 Lahti opastetaan Läntisen kehän kautta, ei keskustan kautta. Tampereen sisältä Lahden opastus alkaa Paasikiventien ja Teiskontien liittymästä. 2 Hämeenlinna (vt 10) viitoitetaan välikohteena välillä Lahti vt 10/ vt Turku viitoitetaan välikohteena välillä Nokia vt 2/ vt 12. VALTATIE 23 Suunta Pori - Joensuu PORI vt 8/ vt 23 Noormarkku Pomarkku Kankaanpää Parkano vt 3/ vt 23 pohj. Kihniö Virrat Keuruu Petäjävesi JYVÄSKYLÄ VALTATIE 23 Suunta Joensuu- Pori JYVÄSKYLÄ vt 4/ vt 23 Petäjävesi Keuruu Virrat Kihniö Parkano vt 3/ vt23 etel. Kankaanpää Pomarkku Noormarkku PORI VALTATIE 24 Suunta Lahti - Jämsä LAHTI Asikkala Padasjoki Kuhmoinen JÄMSÄ VALTATIE 24 Suunta Jämsä - Lahti JÄMSÄ Kuhmoinen Padasjoki Asikkala LAHTI 6

32 Liite 1 (7/25) VALTA-, HTU/ KANTA- VIITOITUKSEN JA SEUTUTEIDEN TOIMINTALINJA VIITOITUSKOHDELUETTELO 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 VALTATIE 25 JA KANTATIE 55 Suunta Hanko Hyvinkää - Porvoo HANKO Tammisaari Karjaa vt 25/ kt 51 1 Virkkala Lohja 2 Nummela Rajamäki HYVINKÄÄ Mäntsälä Askola PORVOO VALTATIE 25 JA KANTATIE 55 Suunta Porvoo Hyvinkää - Hanko PORVOO Askola Mäntsälä HYVINKÄÄ vt 3/ vt 25 3 Rajamäki Nummela Lohja Virkkala Karjaa Tammisaari 4 HANKO 1 Helsinki (kt 51) viitoitetaan kaukokohteena ja Hyvinkää välikohteena välillä Hanko vt 25/kt Helsinki (vt 1) viitoitetaan Hyvinkään rinnalla kaukokohteena välillä Lohja vt 25/ vt1. 3 Lohja viitoitetaan välikohteena vt 3/ vt 25 alkaen. 4 Salo (kt 52) viitoitetaan kaukokohteena välillä Tammisaari kt 52/ vt 25. KANTATIE 40 Suunta Naantali - Piikkiö NAANTALI Raisio Piikkiö HELSINKI KANTATIE 40 Suunta Piikkiö - Naantali st 110/ kt 40 Raisio Pori NAANTALI KANTATIE 41 Suunta Turku - Huittinen TURKU vt 9/ kt 41 Riihikoski Oripää Vampula HUITTINEN KANTATIE 41 Suunta Huittinen - Turku HUITTINEN Vampula Oripää Riihikoski Aura TURKU KANTATIE 43 Suunta Uusikaupunki - Harjavalta UUSIKAUPUNKI Kalanti Laitila Eura Kiukainen HARJAVALTA KANTATIE 43 Suunta Harjavalta - Uusikaupunki vt 2/ kt 43 Kiukainen Eura Laitila Kalanti UUSIKAUPUNKI 7

33 HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (8/25) VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 KANTATIE 44 Suunta Vammala - Kauhajoki vt12/ kt44 Kiikka Kiikoinen Lavia Kankaanpää Honkajoki KAUHAJOKI KANTATIE 44 Suunta Kauhajoki - Vammala KAUHAJOKI Honkajoki Kankaanpää Lavia Kiikoinen VAMMALA KANTATIE 45 Suunta Helsinki - Hyvinkää HELSINKI TUUSULA HYVINKÄÄ KANTATIE 45 Suunta Hyvinkää - Helsinki vt 3/ kt 45 TUUSULA HELSINKI KANTATIE 46 Suunta Heinola - Kouvola HEINOLA vt 5/ kt 46 Jaala Kuusankoski KOUVOLA KANTATIE 46 Suunta Kouvola - Heinola KOUVOLA Kuusankoski Jaala HEINOLA KANTATIE 50 Suunta itään kt 50/ kt 51 Espoon keskus vt 1/ kt 50 1 KEHÄ III ITÄÄN 2 st 170/ kt 50 KANTATIE 50 Suunta länteen st 170/ kt 50 vt 7/ kt 50 1 Tikkurila KEHÄ III LÄNTEEN 2 kt 50/ kt 51 1 E18 tien kaukokohteet Turku ja Kotka viitoitetaan sivusuunnista välillä vt 1/ kt 50 vt 7/ kt 50 valta- ja kantateiden liittymissä sekä lentoasemalta. 2 Pääsuunnalla viitoituskohteena pelkkä Kehä III. KANTATIE 51 Suunta Helsinki - Hanko HELSINKI Kirkkonummi Inkoo Karjaa HANKO KANTATIE 51 Suunta Hanko - Helsinki HANKO kt 51/ vt 25 Inkoo Kirkkonummi HELSINKI 8

34 Liite 1 (9/25) HTU/ VALTA-, VIITOITUKSEN KANTA- JA SEUTUTEIDEN TOIMINTALINJA VIITOITUSKOHDELUETTELO 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 KANTATIE 52 Suunta Tammisaari - Jokioinen TAMMISAARI kt 52/ vt 25 Tenhola Perniö SALO Pertteli Somero Jokioinen FORSSA 1 KANTATIE 52 Suunta Jokioinen Tammisaari vt 10/ kt 52 Somero Pertteli SALO Perniö Tenhola TAMMISAARI 1 Forssa viitoitetaan kaukokohteena kt 52/ st 282 saakka. Jokioinen viitoitetaan kaukokohteena kt 52/ st 282 alkaen. KANTATIE 53 Suunta Tuulos - Padasjoki vt 12/ vt 10/ kt 59 PADASJOKI KANTATIE 53 Suunta Padasjoki - Tuulos vt 24/ kt 53 Lammi Tuulos HÄMEENLINNA KANTATIE 54 Suunta Forssa - Lahti FORSSA vt 10/ kt 54 Loppi Riihimäki Hausjärvi Kärkölä Hollola LAHTI KANTATIE 54 Suunta Lahti - Forssa LAHTI vt 12/ kt 54 Kärkölä Hausjärvi Riihimäki Loppi FORSSA KANTATIE 55 Kts. kohta VALTATIE 25 KANTATIE 56 Suunta Jämsä - Mänttä vt 9/ kt 56 Jämsänkoski MÄNTTÄ KANTATIE 56 Suunta Mänttä - Jämsä MÄNTTÄ Jämsänkoski JÄMSÄ KANTATIE 57 Suunta Hämeenlinna - Pälkäne vt 3/ kt 57 Hattula PÄLKÄNE KANTATIE 57 Suunta Pälkäne- Hämeenlinna TAMPERE vt 12/ kt 57 Hattula HÄMEENLINNA 9

35 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (10/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 KANTATIE 58 Suunta Kangasala - Kärsämäki vt 12/ kt 58 ORIVESI 1 kt 58/ kt 66 Juupajoki Mänttä KEURUU KANTATIE 58 Suunta Kärsämäki - Kangasala KEURUU Mänttä Juupajoki ORIVESI KANGASALA 1 Virrat (kt 66) viitoitetaan kaukokohteena välillä Orivesi kt 58/ kt 66. KANTATIE 65 Suunta Tampere - Virrat vt 3/ kt 65 1 Ylöjärvi Kuru VIRRAT KANTATIE 65 Suunta Virrat - Tampere vt 23/ kt 65 Kuru Ylöjärvi TAMPERE 1 Vaasa (vt 3) viitoitetaan kaukokohteena välillä Tampere - vt3/kt65. KANTATIE 66 Suunta Orivesi - Lapua ORIVESI kt 58/ kt 66 Ruovesi VIRRAT vt 23/ kt 66 Alavus Kuortane LAPUA KANTATIE 66 Suunta Lapua - Orivesi LAPUA Kuortane Alavus VIRRAT vt 23/ kt 66 Ruovesi ORIVESI KANTATIE 68 Suunta Virrat - Pietarsaari VIRRAT Ähtäri Lehtimäki ALAJÄRVI KANTATIE 68 Suunta Pietarsaari- Virrat ALAJÄRVI Lehtimäki Ähtäri VIRRAT 10

36 Liite 1 (11/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 SEUTUTIE 100 Hakamäentie itään vt 3 PASILA 1 SEUTUTIE 100 Hakamäentie länteen kt 45 PASILA 2 1 Lahti (vt4) viitoitetaan kaukokohteena välillä Ratapihantie kt45. 2 Turku (vt1) viitoitetaan kaukokohteena välillä vt 3 Lapinmäentie. SEUTUTIE 101 Suunta Karhusaari Itäkeskus kt 51 KEHÄ I ITÄÄN ITÄKESKUS SEUTUTIE 101 Suunta Itäkeskus -Karhusaari st 170 KEHÄ I LÄNTEEN 1 1 Helsinki ja Hanko (kt51) viitoitetaan kaukokohteena välillä Keilaniemi kt51. SEUTUTIE 102 Suunta Länsiväylä Vanha Turuntie kt 51 KEHÄ II SEUTUTIE 102 Suunta Vanha Turuntie - Länsiväylä st 110 KEHÄ II SEUTUTIE 104 Suunta Pohja Sammatti POHJA KARJALOHJA SAMMATTI TURKU SEUTUTIE 104 Suunta Sammatti - Pohja vt 1 SAMMATTI KARJALOHJA POHJA SEUTUTIE 110 Suunta Muurla - Turku MUURLA vt 1/st 110 Salo Halikko Paimio Piikkiö Kaarina TURKU SEUTUTIE 110 Suunta Turku - Muurla TURKU Kaarina Piikkiö Paimio Halikko Salo Muurla HELSINKI SEUTUTIE 111 Suunta Karjaa Tehnola KARJAA POHJA TENHOLA SEUTUTIE 111 Suunta Tenhola - Karjaa TENHOLA POHJA KARJAA SEUTUTIE 112 Suunta Virkkala Inkoo vt 25 INKOO SEUTUTIE 112 Suunta Inkoo - Virkkala INKOO Virkkala LOHJA 11

37 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (12/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 SEUTUTIE 114 Suunta Nihtisilta Kauniainen KAUNIAINEN Kilo MANKKAA SEUTUTIE 115 ja 116 Suunta Sunnanvik Siuntio - Lohja kt 51 Siuntio LOHJA SEUTUTIE 114 Suunta Kauniainen -Nihtisilta vt 1 Kilo KAUNIAINEN SEUTUTIE 115 ja 116 Suunta Lohja- Siuntio - Sunnanvik LOHJA SIUNTIO KIRKKONUMMI SEUTUTIE 120 Suunta Helsinki Olkkala vt 3 Etelä-Haaga Konala VIHTI Vt25 Karkkila PORI SEUTUTIE 125, 126 ja 127 Suunta Nummi Heijala vt 1 NUMMI Hyönölä PUSULA Ikkala KARKKILA SEUTUTIE 120 Suunta Olkkala - Helsinki vt2 HELSINKI SEUTUTIE 125, 126 ja 127 Suunta Heijala - Nummi vt2 KARKKILA Ikkala PUSULA Hyönölä NUMMI SEUTUTIE 126 Suunta Karkkila Ikkala IKKALA KARKKILA SEUTUTIE 126 Suunta Ikkala - Karkkila KARKKILA IKKALA SEUTUTIE 127 Suunta Ikkala - Hyönölä IKKALA PUSULA NUMMI SEUTUTIE 127 Suunta Hyönölä - Ikkala Hyönölä Pusula IKKALA 12

38 Liite 1 (13/25) VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 SEUTUTIE 130 Suunta Vantaankoski - Tampere vt 50/KEHÄ III Nurmijärvi Hyvinkää Janakkala Riihimäki HÄMEENLINNA Valkeakoski Lempäälä TAMPERE SEUTUTIE 132 Suunta Keimola - Loppi vt 3 KLAUKKALA Nurmijärvi Läyliäinen LOPPI SEUTUTIE 130 Suunta Tampere Vantaankoski TAMPERE Lempäälä Valkeakoski Kalvola HÄMEENLINNA Janakkala Riihimäki Hyvinkää Nurmijärvi HELSINKI SEUTUTIE 132 Suunta Loppi - Keimola LOPPI Nurmijärvi KLAUKKALA HELSINKI SEUTUTIE 133 Suunta Karkkila - Vihtijärvi KARKKILA VIHTIJÄRVI SEUTUTIE 134 Suunta Karkkila - Läyliäinen KARKKILA LÄYLIÄINEN SEUTUTIE 135 Lentoasemantie pohjoiseen kt 50 LENTOASEMA SEUTUTIE 138 Ilmailutie länteen kt 45 LENTOASEMA SEUTUTIE 139 Suunta Nurmijärvi Hyrylä NURMIJÄRVI TUUSULA SEUTUTIE 133 Suunta Vihtijärvi - Karkkila VIHTIJÄRVI KARKKILA SEUTUTIE 134 Suunta Läyliäinen - Karkkila LÄYLIÄINEN KARKKILA SEUTUTIE 135 Lentoasemantie etelään LENTOASEMA KEHÄ III SEUTUTIE 138 Ilmailutie itään LENTOASEMA TUUSULA SEUTUTIE 139 Suunta Hyrylä Nurmijärvi TUUSULA NURMIJÄRVI 13

39 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 Liite 1 (14/25) VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 SEUTUTIE 140 Suunta Vantaa Heinola VANTAA Mäntsälä LAHTI HEINOLA SEUTUTIE 140 Suunta Heinola Vantaa HEINOLA LAHTI Mäntsälä HELSINKI SEUTUTIE 143 Hyvinkään pohjoinen kehätie vt 3 HYVINKÄÄ Ridasjärvi SEUTUTIE 143 Hyvinkään pohjoinen kehätie st 290 HELSINKI 1 TAMPERE 1 1 Helsinki ja Tampere (vt3) viitoitetaan välillä st290 vt3. SEUTUTIE 145 Suunta Hyrylä - Järvenpää kt 45 1 JÄRVENPÄÄ SEUTUTIE 145 Suunta Järvenpää - Hyrylä st 140 JÄRVENPÄÄ TUUSULA 1 Kerava (st148) viitoitetaan välillä kt45 st148. SEUTUTIE 146 ja 151 Suunta Järvenpää Pornainen - Monninkylä JÄRVENPÄÄ PORNAINEN MONNINKYLÄ SEUTUTIE 148 Suunta Hyrylä Sköldvik TUUSULA Kerava SIPOO PORVOO vt 7 KILPILAHTI SEUTUTIE 146 ja 151 Suunta Monninkylä - Pornainen - Järvenpää MONNINKYLÄ PORNAINEN JÄRVENPÄÄ SEUTUTIE 148 Suunta Sköldvik - Hyrylä Kilpilahti 1 vt 7 SIPOO KERAVA TUUSULA 1 Helsinki ja Porvoo (vt7) viitoitetaan kaukokohteena välillä Sköldvik vt7. SEUTUTIE 151 Kts. St 146 SEUTUTIE 152 Suunta Maantiekylä - Nikinmäki kt 45 Korso SIPOO SEUTUTIE 152 Suunta Nikinmäki - Maantiekylä st 140 KORSO HELSINKI, TUUSULA 1 1 Helsinki ja Tuusula (kt45) viitoitetaan kaukokohteena välillä Korso kt45. 14

40 Liite 1 (15/25) HTU/ VALTA-, KANTA- VIITOITUKSEN JA SEUTUTEIDEN TOIMINTALINJA VIITOITUSKOHDELUETTELO 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 SEUTUTIE 162 Suunta Sääksjärvi - Myrskylä kt 55 Pukkila MYRSKYLÄ SEUTUTIE 162 Suunta Myrskylä - Sääksjärvi MYRSKYLÄ PUKKILA MÄNTSÄLÄ SEUTUTIE 164 ja 295 Suunta Hämeenkyrö - Kärkölä - Orimattila HÄMEENKYRÖ KÄRKÖLÄ Marttila ORIMATTILA SEUTUTIE 164 ja 295 Suunta Orimattila Kärkölä - Hämeenkyrö ORIMATTILA MÄNTSÄLÄ Marttila KÄRKÖLÄ HÄMEENKOSKI SEUTUTIE 167 Suunta Lahti - Koskenkylä LAHTI ORIMATTILA Myrskylä KOSKENKYLÄ SEUTUTIE 167 Suunta Koskenkylä - Lahti KOSKENKYLÄ Myrskylä ORIMATTILA LAHTI SEUTUTIE 170 Suunta Helsinki - Loviisa HELSINKI Itäkeskus PORVOO Koskenkylä LOVIISA SEUTUTIE 170 Suunta Loviisa - Helsinki LOVIISA Koskenkylä PORVOO Itäkeskus HELSINKI SEUTUTIE 172 Suunta Orimattila - Artjärvi ORIMATTILA ARTJÄRVI ELIMÄKI SEUTUTIE 172 Suunta Artjärvi - Orimattila ELIMÄKI ARTJÄRVI ORIMATTILA SEUTUTIE 174 Suunta Myrskylä - Kimmonkylä MYRSKYLÄ Artjärvi ELIMÄKI SEUTUTIE 174 Suunta Kimmonkylä -Myrskylä KIMMONKYLÄ Artjärvi MYRSKYLÄ SEUTUTIE 176 JA 178 Suunta Loviisa - Lapinjärvi LOVIISA LAPINJÄRVI SEUTUTIE 176 JA 178 Suunta Lapinjärvi - Loviisa LAPINJÄRVI LOVIISA SEUTUTIE 178 Suunta Loviisa - Valkom LOVIISA VALKO SEUTUTIE 178 Suunta Valkom - Loviisa VALKO LOVIISA 15

41 VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEIDEN VIITOITUSKOHDELUETTELO Liite 1 (16/25) HTU/ VIITOITUKSEN TOIMINTALINJA 2006 VIITOITUSKOHDELUETTELO LIITE 1 SEUTUTIE 180 Suunta Kaarina - Korppoo vt 1/st 180 Parainen Nauvo KORPOO SEUTUTIE 180 Suunta Korppoo- Kaarina KORPOO Nauvo Parainen Kaarina KORPOO SEUTUTIE 181 Suunta Kemiö - Tarvasjoki KEMIÖ Sauvo PAIMIO TARVASJOKI SEUTUTIE 181 Suunta Tarvasjoki - Kemiö TARVASJOKI PAIMIO Sauvo KEMIÖ SEUTUTIE 183 Suunta Perniö - Taalintehdas PERNIÖ Särkisalo KEMIÖ Dragsfjärd TAALINTEHDAS SEUTUTIE 183 Suunta Taalintehdas - Perniö TAALINTEHDAS Dragsfjärd KEMIÖ PERNIÖ SEUTUTIE 185 Suunta Turku - Naantali TURKU NAANTALAI SEUTUTIE 185 Suunta Naantali - Turku NAANTALI TURKU SEUTUTIE 186 Suunta Salo - Mustio SALO kt 52/ st 186 Muurla Kisko Karjalohja INKOO SEUTUTIE 186 Suunta Mustio - Salo kt 51/ st 186 Karjalohja Kisko Muurla SALO SEUTUTIE 189 Suunta Naantali - Rymättylä NAANTALI Merimasku RYMÄTTYLÄ SEUTUTIE 189 Suunta Rymättylä - Naantali RYMÄTTYLÄ Naantali TURKU SEUTUTIE 190 Suunta Kylmäkoski - Lempäälä KYLMÄKOSKI Viiala Lempäälä TAMPERE SEUTUTIE 190 Suunta Lempäälä - Kylmäkoski LEMPÄÄLÄ Viiala Kylmäkoski TURKU 16