Rannikkokomppania viholliskosketuksessa s. 3

Transkriptio

1 No: 4 VARSINAIS-SUOMEN RESERVIUPSEERI- JA RESERVILÄISPIIRIN LEHTI 54. vuosikerta Rannikkokomppania viholliskosketuksessa s. 3 Merellisen huollon laivue Orkesteri syntyi hitsauskipinästä Paraisilla vahvat siteet veljeskansaan s. 4 s. 6 s. 8 Raision reserviupseerit retkeilivät Hämeen sydämeen Maanpuolustusaktiivit Lindqvist ja Ukkonen avautuvat Jääkäriliikkeen muisto ylläpitää aseveljeyttä Saksaan s. 9 s. 10 s. 12

2 2 Maanpuolustusta joka rintamalla Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on nykyään sotilasta. Sijoitetusta yli 95 % on reserviläisiä. Media on uutisoinut ennätysmäärän reserviläisiä siirtyneen siviilipalvelukseen. Elokuun alkuun mennessä siviilipalvelukseen on hakeutunut yli 700 reserviläistä. Aikaisempina vuosina määrä on vaihdellut vuositasolla 70 ja 300 välillä. Siviilipalvelukseen hakija saa vapautuksen aseellisesta tehtävästä kriisin aikana suoritettuaan täydennyspalveluksen. Jos vuositasolla 1000 reserviläistä siirtyy siviilipalvelukseen, se on vastaa alle puolta prosenttia sodan ajan vahvuudesta. Johtuuko pako siviilipalvelukseen pelosta joutua kertausharjoitukseen, kiristyneestä maailman politiikasta, vai mikä on todellinen syy? Ja mitä meidän pitäisi tehdä? Riittääkö, että siviilipalveluksen siirtyneiden aukot täytetään sijoittamattomasta reservistä? Ainakin meidän on huolehdittava, ettemme itse, eivätkä lähipiirimme kuulu tähän joukkoon. Asiallisen tiedon jakaminenkin on tärkeää ja se on jokaisen meidän velvollisuus. Toinen merkittävä Ajatuksia maanpuolustuksen eri alueilta Ensimmäiset Reservin ampumamestaruuskisat on tätä kirjoitettaessa jo käyty ja ainakin paikan päällä, Tyrrissä kaikki vaikutti toimivan kohtalaisen hyvin. Todella tärkeä asema tulee kuitenkin antaa ampujien, eli asiakkaiden, palautteille ja niiden perusteella muokata ensi vuoden kilpailuista nekin ammutaan muuten samassa paikassa, jotta järjestelyt ja organisaation oppiminen olisi helpompaa jo toisella kerralla vieläkin parempaa versiota tästä ensimmäisestä RES:n ja RUL:n Reserviläisurheiluliiton avulla yhteen hitsaamasta mestaruuskilpailusta. Tohina ja meininki radoilla olivat kuitenkin lupaavaa ja omasta mielestäni varsinkin uusi tuttavuus, eli kenttäammunta puoliautomaattiaseella jäi positiivisena seuraamiskokemuksena mieleen. Nousi into päästä itse kokeilemaan jälleen kenttäammuntaa jollakin muulla kuin pulttilukkoisella. Ukrainan kriisi, Puolustusvoimauudistus ja reserviläiskirje on monilla suunnilla herättänyt keskustelua siitä, miten yksittäisen reserviläisen kuuluu toimia kun kutsu käy. Kutsulla en tässä yhteydessä tarkoita sen juhlallisempaa tai pelottavampaa kuin sitä, että postilaatikkoon kolahtaa joko kertausharjoituskäsky, kutsu vapaaehtoiseen harjoitukseen tai ihan vaan kutsu esimerkiksi oman yhdistyksen järjestämään maanpuolustustilaisuuteen. Uskon, toivon ja luotan siihen, että viime ajat ovat avanneet reserviläisten silmiä sille, että meitä kaikkia oikeasti tarvitaan ja että maanpuolustustyö ei ole vaan harrastus vaan jotakin paljon enemmän. Sillä on nimittäin myös suora vaikutus koko kansakunnan hyvinvointiin ja pohjimmiltaan jopa olemassaoloon. Ei ole olemassa sotilaallisia tyhjiöitä, joten katsokaamme, että annamme omaa valtakuntaamme koskien muualle selkeän signaalin, että tänne ei kannata tulla. Ja tähän tarvitaan meitä kaikkia! Osallistu siis! Myös yhdistyspuolella tehtävä maanpuolustustyö on keino aukkojen täyttämiseen on varmasti se, että kaikki vapaana olevat reserviläiset osallistuvat vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Näin he ylläpitävät ja kehittävät suorituskykyään ja mahdollistavat sijoitettavuuden sodan ajan joukkoihin. Puolustusministeri Jussi Niinistö miettisi vielä sodan ajan joukkojen vahvuutta, koska budjetti korjaa asevoimien materiaalipuutteet vain tyydyttävälle tasolle. Oman puolueensa puoluekokouksessa ministeri Niinistö totesi, että näillä vaatimattomilla lisäyksillä saamme puolustusvoimien materiaalisen valmiuden korkeintaan tyydyttävälle tasolle. Niinistön mukaan meille jää etenkin valmiuden tehostamiseen tarpeita. Jos saamme nämä joukot asiallisesti varusteltua, ja jos liikkuvuus on kohdallaan, sitten voi olla tyydyttävä määrä, arvioi Niinistö. Mitä meidän sitten pitää tehdä? Voimme ainakin yksittäisinä kansalaisina tai yhdistyksinä olla yhteydessä oman alueemme kansanedustajiin ja tuoda esille seikat, jotka saattavat asian oikealle tolalle. Samassa kokouksessa puolustusministeri totesi, että ei tässä meidän lähialueella ole tapahtumassa tai tapahtunut mitään niin dramaattista, että ihmisten kannattaisi niistä yöuniaan menettää. Samassa yhteydessä hän totesi, että nopeat muutokset ovat kuitenkin mahdollisia. Valppaana pitää olla, ministeri Niinistö kehottaa. Olkaamme siis valppaana ja pitäkäämme sotilaskuntoamme yllä. Puolustusvoimien ylipäällikkö tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti heinäkuussa Lännen median erikoishaastattelussa kantaa hybiridisodankäyntiin. Haastattelussa presidentti halusi nostaa esiin informaatiovaikuttamiseen ja trolleihin liittyvät ongelmat. Hän totesi, että teho on kahdesta tekijästä kiinni. Siitä kuinka tehokkaasti disinformaatiota levitetään ja kuinka alttiisti sitä otetaan vastaan. Presidentti Niinistön mukaan vastaanottoalttius on jokaisen ihmisen korvien välissä, joten me jokainen olemme tässä suhteessa maanpuolustajia. Tästä informaatiotulvasta jokaisen tulisi yrittää erottaa selkeästi virheellinen ja epäoleellinen tieto. Eikä lähteä erittäin tärkeää, sillä se ylläpitää omalta osaltaan maanpuolustustahtoa. Kaipaisiko mielestäsi oma yhdistyksesi aktivointia? Onhan teillä muistettu se, että hallituksen ja sen asettamien toimikuntien tehtävänä on jäsenkunnan palveleminen mahdollisimman monipuolisesti. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä tässä se, että yleensä on esimerkiksi lähikontakteja koskien parempi järjestää yksi oikein tasokas tilaisuus, joka jää mieleen ja motivoi osallistumaan jatkossakin kuin nopeasti väsätä kokoon monia tilaisuuksia periaatteella määrä korvaa laadun. Tärkeä osa jäsenhuoltoa on myös se, että aktiivitoimijoita muistetaan ja näin kannustetaan olemaan jatkossakin vahvasti mukana. Sen voi tehdä monellakin tapaa, mutta tässä tulee kaksi vinkkiä keinoista, joita muistettava varmasti arvostaa: piirin ja liiton mitaleita voi ja kannattaa hakea jäsenkuntaan kuuluville heti, kun palkitsemiskriteerien mukaiset vuodet aktiivista toimintaa ovat täynnä. PÄÄKIRJOITUS juoksemaan väärän informaation perässä, eikä kauhistella sen luomaa turhaa pelottavuutta, presidentti Niinistö korostaa. Turun Messut järjestettiin Turun Messukeskuksessa. Reserviupseereilla ja Reserviläisillä oli oma esittelypiste puolustusvoimien osastolla. Pisteessämme kävi neljän päivän aikana satoja asiasta kiinnostuneita ihmisiä. Heille kerrottiin toiminnan mahdollisuuksista ja jaettiin asiaan liittyvää materiaalia. Aika näyttää saammeko näistä ihmisistä uusia jäseniä yhdistyksiimme. Esittelijöitä oli parikymmentä Turun Reserviupseerien ja Reserviläisten jäsentä. Kiitos kaikille hienosti tehdystä työstä. Erkki Lehmus päätoimittaja PIIRIKIRJOITUS Vielä mieluisampi palkitsemismuoto saattaa myös olla yhdistyksen käytettävissä aktiiveja varten, jos kriteerit täyttyvät, sillä maanpuolustustyöhön liittyvien ansioiden perusteella voidaan 45-vuotias tai sitä vanhempi asevelvollinen, jota ei ole aiemmin ylennetty reservissä, ylentää kerran ilman jatkokoulutusta. Tor-Erik Lindqvist majuri res Kirjoittaja on Varsinais- Suomen reserviupseeripiirin ensimmäinen varapuheenjohtaja ja Reserviläisurheiluliiton puheenjohtaja. Elämän tarkoitus Muistan kuinka koulupoikina pysähdyimme urheilukentältä kotiin palatessamme istumaan tiepientareelle pohtimaan syvällisiä: Onko Jumala olemassa? Onko elämää maapallon ulkopuolella? Miten maailma on luotu? Mitä on synti? Mitä on rakkaus? Onko tanssi syntiä? Miksi minä elän? Mitä tähdet ovat? Minkälainen on maailmanloppu? Kuka tuomitaan, kuka pelastuu? En ole ihan varma, olivatko juuri kaikki nämä kysymykset syvällisen pohdiskelumme kohteita. Joka tapauksessa syvällisiä mietimme, olimmehan vasta elämämme alussa, teinipoikia. Järkyttävä sota oli juuri takanamme ja antoi ajatuksille taustaa. Oli selvää, että jotain positiivista meidänkin pitää ryhtyä tekemään, jotta saataisiin aikaan parempi maailma ja hyvä elämä kaikille. Joukossamme oli toisinaan myös pitäjän kanttorin poika, hyvä pikajuoksija ja pianonsoittaja. Hän oli vanhimpia keskuudessamme ja siksikin eräänlainen auktoriteetti. Merkillistä kyllä muistiini on jäänyt, kuinka hän kertoi meille kirjasta, jossa seikkaperäisesti on selvitetty maailmankuvaa, joka Raamatussa on ilmaistu. Kirja oli nimeltään Jumalan valtatiet ja jäi kiinnostamaan niin paljon, että minunkin piti se itselleni myöhemmin hankkia. Valitettavasti kirjan sisällöstä on jäänyt vaikuttamaan elämääni enemmän sana valtatiet kuin sen nimen kokonaisuus. Monet ikäisistäni ovat lukeneet sotakirjoja Tuntemattoman sotilaan lisäksi. Olen usein hämmästynyt, kun kirjojen lehdeltä on ponnahtanut nimi, miehen, jonka olen tuntenut pitkään tietämättä mitään hänen sotakokemuksistaan. Viimeksi sain käsiini edesmenneen rotaryveljeni Lars Holmströmin eläkepäivinään muistiinpanoistaan kokoaman kirjan Välirauhan ja jatkosodan päiviä ja öitä. Tulenjohtajana 6. Divisioonan taisteluissa. Tositoimet hän aloitti nuorena vänrikkinä Sallan suunnalla yhteistoiminnassa saksalaisten kanssa ja päätyi jatkosodan lopussa Ihantalaan. Kuvaus oli yksityiskohtaisen tarkkaa ja perin juurin realistista. Kirjan luettuani on kunnioitukseni sotaveteraanien työtä kohtaan jälleen kasvanut, vaikka kirja aidosti kuvaakin, ettei kaikki aina kovin sankarillisesti toteutunut. Valtavaa on kuitenkin ollut velvollisuudentunto, jolla tehtäviä suoritettiin. Mikä sai miehet kestämään kurjuutta, jossa elettiin ja kuoltiin. Holmström ainakin uskoi oman taipaleensa jatkuvan Jumalan kädessä. Jos Jumala tahtoo, että hän suorittaa saamansa tehtävän, niin se onnistuu. Rukous oli ainoa, mihin pahimmissa paikoissa pystyi tarttumaan ja saamaan rohkaisua. Se oli kotona omaksuttua, koulussa ja kirkossa opittua. Minua hämmästyttää, minkälaisella vimmalla uskonnollista kasvatusta nykyään pyritään kitkemään suomalaisista pois. Uskontoa on epäilemättä käytetty vuosisatojen kuluessa usein väärin. Tuomitsemisen henki on meillä ollut usein voimakkaampi kuin rohkaisun ja rakkauden henki. Oman erinomaisuuden korostamiseksi on pitänyt sättiä muita. Moniarvoisuuden nimissä halutaan tuomita eettinen ja moraalinen kasvatus. Kukin tulkoon omillaan toimeen. Vain omien mielipiteiden ja uskomusten avulla on katsottu voitavan luoda tasa-arvoista ja oikeudenmukaista maailmaa. Totalitaarisilla järjestelmillä on kuitenkin kammottavat jäljet. Ihminen ei kykene käyttämään rajatonta valtaa. Kirkossa saamme veisata virsiä. Uskokaamme virren 511 sanoin: Tie valmis on, ja päässä sen vastaus löytyy ikuinen, ja kerran ehjä ihminen ylistää tietä Kristuksen. HENGENRAVINTOA Antti Yli-Paunu tieinsinööri kapteeni Päätoimittaja Erkki Lehmus vsres@co.inet.fi Toimituspäällikkö Teemu P. Peltola parivartio@gmail.com Julkaisija Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry Rykmentintie 15, TURKU, matkapuh , sähköposti vsres@co.inet.fi Toimitusneuvosto Marko Silvander Kari Nummila Tapio Peltomäki Seppo Posio Veikko Valtonen Taitto ja kuvankäsittely Salon Seudun Sanomat Oy Painopaikka Salon Lehtitehdas 2015 Pankki Turun Seudun Osuuspankki Pääkonttori FI Jäsenistömme on ostokykyistä ja useita ammattialoja edustavaa. Lehden painos 5700 kpl Seuraava numero ilmestyy Aineisto toimitukseen

3 3 Rannikkokomppaniassa harjoitellaan valvontaa, etsintää ja tuhoamista Hälytys kello neljä Pekka Laatu Pekka Laatu Kaunis toukokuinen kevätyö on kääntymässä aamuun, sillä itäisellä taivaanrannalla taivas on jo sarastamassa. Merikasarmi on pimeä ja hiljainen. Vain päivystäjä vartioi komppanian rauhaa Päivystäjä saa viestin, joka kuuluu: Toteuttakaa VASARA1! Päivystäjä hälyttää välittömästi Rannikkokomppanian. VASARA1, VASA- RA1, VASARA1 -kajahtaa käytävillä. Komppania on nukkunut sikeästi, mutta odottaen mahdollista hälytystä. Liikkeellelähtöä on harjoiteltu ja kaikki oli suunniteltu etukäteen. Hälytyksen tullessa taistelijat vain heittävät taisteluvarustuksensa ylleen ja komppania pääsee siten nopeasti liikkeelle Rannikkokomppania on noussut ajoneuvoihin ja on valmiina moottorimarssille. Marssin johtaja käskyttää autot liikkeelle. Komppania ajaa kolonnana läpi nukkuvan Turun kaupungin keskustan. Muutama aikainen kulkija hieraisee silmiään nähdessään ohittavan sotilasajoneuvojen kolonnan Komppania pysähtyy ylitettyään Aurajoen. Komppanian päällikkö saa viimeiset tiedot kohteesta ja siellä vallitsevasta tilanteesta, jonka perusteella antaa tarkennetut tehtävät ja käskyttää joukot liikkeelle. Moottorimarssi jatkuu. Vihollisen erikoisjoukot ovat ottaneet haltuunsa strategisesti tärkeän alueen rakennuksineen. Vastaisku on suoritettava heti ja vihollisen erikoisjoukot tuhottava Komppania jalkautuu ja etenee viimeiset kilometrit kohteelle joukkueittain. Aurinko on noussut ja valaisee kalpeaa aamua, joka tuntuu kuin odottavan jotain. Viholliskosketukseen edetään korkeassa valmiudessa. MITÄ OSALLISTUMINEN EDELLYTTÄÄ? Rannikkokomppania muodostetaan vapaaehtoisista, puolustusvoimille erillisen sitoumuksen antaneista vapaaehtoisista. Maakuntajoukon jäseneltä edellytetään hyvää fyysistä kuntoa, erinomaista henkistä tasapainoa ja nuhteetonta taustaa. Päällystö kouluttaa omaa joukkoaan. Lisäksi maakuntayksiköt osallistuvat useisiin kertaus- ja vapaaehtoisiin harjoituksiin vuosittain. Yksikköjä voidaan käyttää puolustusvoimien virka-aputehtävissä. Lisätietoja: Taistelija etenemässä aamun sarastaessa viholliskosketukseen. Alue vaikuttaa hyvin rauhalliselta. Ehkäpä vihollinen on poistunut alueelta jättäen operaation sikseen saatuaan vihjeen mahdollisesta komppanian vastaiskusta. Mutta sitten alkaa tapahtua Miina räjähtää haavoittaen kärkiryhmän taistelijoita. Haavoittuneiden evakuointi vaikeutuu, koska muut ryhmät saavat kosketuksen viholliseen. Kiivas tulitaistelu kestää pitkään eikä tappioilta voida välttyä. Välillä kosketus viholliseen kadotetaan, mutta sitkeästi Rannikkokomppanian joukkueet etsivät vihollisen taistelijoita, jotka yrittävät piiloutua ja paeta paikalta. Lopulta vasta kello komppanianpäällikkö on varma, että alue on puhdistettu vihollisen taistelijoista ja ilmoittaa pataljoonan komentajalle tehtävän olevan suoritettu. Vapaaehtoisten ensijoukko Edellä oleva kuvaus on Rannikkokomppanian kertausharjoituksen soveltavasta osasta. Sitä edelsi intensiivinen koulutus, jossa harjoitettiin yksittäisen taistelijan, ryhmän sekä joukkueen toimintaa. Rannikkokomppania on Rannikkolaivaston maakuntajoukko, sijoituspaikkanaan Pansion laivastoasema. Komppanian koulutuksesta Rannikkolaivastossa vastaa 8. Huoltolaivue. Maakuntajoukon tehtäviin kuuluivat vartiointi-, valvonta-, tarkkailu-, etsintä-, kiinniotto- ja tuhoamistehtävät. Maakuntajoukko on osallistunut menestyksekkäästi useisiin suuriin harjoituksiin kuten Maanvyöry09, Jamina12, sekä NOCO10, että NOCO14. Näiden lisäksi Rannikkokomppanialla on ollut lukuisia virka-aputehtäviä. Maakuntajoukon jatkuvalla harjoittelulla luodaan todelliset mahdollisuudet vapaaehtoiselle maanpuolustukselle edistää puolustuskykyä, lujittaa maanpuolustustahtoa sekä tukee viranomaisia varauduttaessa yhteiskunnan normaaliajan Aseenkäsittelykoulutuksen tarkoituksena on yhtenäistää taistelijoiden henkilökohtaisen aseen käsittelyrutiinit. häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Vapaaehtoisuuden kulmakivi on vahva maanpuolustustahto. Sen ylläpidossa ja vahvistamisessa maakuntajoukon toimintaan sisältyvä koulutus, viranomais- ja järjestöyhteistyö luo uusia mahdollisuuksia. Maakuntajoukoissa kohtaavat puolustusvoimien tarve ja reservin tahto. Toimintavalmiit maakuntajoukot vahvistavat alueellista puolustusjärjestelmäämme. Harjoitus alkaa lipunnostolla.

4 4 LYHYET Juha Kotilainen MILjazz Turussa Kesällä 2015 MILjazz kiertue on laajempi kuin koko historiansa aikana. Kiertueella tarjotaan kuudellatoista paikkakunnalla laadukas puistokonsertti, jonne ihmiset voivat tulla pääsymaksutta kuuntelemaan korkeatasoista musiikkia ja nauttimaan tunnelmasta. Kaikilla MILjazz paikkakunnilla esiintyy energinen Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan show band solistinaan suomisoulin kuningas, laulaja Sami Saari. Turussa tapahtuma on lauantaina kello alkaen Forum Marinumin alueella Suomen Joutsenen kohdalla. Varusmiessoittokunnan lisäksi esiintyy Laivaston soittokunnan Big Band. Yhteiset ampumakisat menestys Ensimmäiset reservin ampumamestaruuskilpailut pidettiin Tyrrin ampumaradoilla Kouvolassa elokuun Järjestelyvastuussa oli Kymenlaakson reserviläispiirit. Järjestelyt olivat mallikkaat ja onnistuneet. Varsinais-Suomesta kilpailuihin osallistui lähes kolmekymmentä ampujaa. Menestystä tuli mukavasti, tosin ehkä vähemmän kuin aikaisempina vuosina jolloin molemmilla liitoilla oli omat ampumamestaruuskilpailut. Henkilökohtaisia mestaruuksia tuli kolme kappaletta ja joukkuemestaruuksia yksi. Mestareiksi ampuivat Raimo Novari (50 m kivääri 3x20 ls sarja H70), Maija Saarto (pistooli pika-ammunta 3x20 ls, sarja D) ja Elina Silver (25 m pistooli 60 ls, sarja D) sekä joukkue (25 m pistooli, sarja D) Janna Järvinen, Maija Saarto, Elina Silver. Muita mitalisijoituksia tuli 13 kappaletta. Hopeisille mitaleille ylsivät Raimo Novari (kenttäammunta ls, sarja H70 ja 50 m kivääri 60 ls makuu, sarja H70), Markku Haklin (kenttäammunta ls, sarja H60), Jussi Ruohonen (50 m kivääri 3x20 ls, sarja H75), Matti Anttonen (25 m pistooli 60 ls, sarja H50), Matti Arvela (25 m pistooli 60 ls, sarja H75) ja Maija Saarto (25 m pistooli 60 ls, sarja D) sekä joukkue (kenttäammunta la, sarja H50) Markku Haklin, Kari Nevala, Arto Takala. Pronssille ampuivat Markku Tammi (pistooli pikaammunta 3x20 ls, sarja H60), Kurt Wallden (isopistooli, sarja H70), Markku Haklin (50 m kivääri 3x20 ls, sarja H60) sekä joukkueet (isopistooli, sarja H50) Jukka Nikkari, Markku Tammi, Matti Anttonen ja (50 m kivääri 3x20 ls, sarja H50) Markku Haklin, Jorma Röppänen, Kari Nevala. Tyrrissä kilvoitellaan jälleen ensi vuonna. 8. Huoltolaivueen lastausharjoituksessa öljyntorjunta-alus Halli ja Hamina-luokan ohjusvene. Puolustusvoimauudistus asettuu hiljalleen uomiinsa merivoimissakin Merellisen huollon laivue Nina Soini Puolustusvoimauudistuksen myötä huoltopuolen toimintojen organisointi muuttui merkittävästi, muutosmyllerrykset koskivat alaa ehkä eniten. Puolustusvoimien strategiseksi kumppaniksi tuli tämän vuoden alusta Millog oy, joka vastaa nykyisin monista puolustusvoimien ennen itse hoitamista huollon toimista. Muutokset näkyvät myös pääosin Turusta käsin operoivan Rannikkolaivaston huollon organisoinnissa. Vahvasti laivastollisessa valmiusyhtymässä huoltoa varten perustettiin erillinen laivue: 8. Huoltolaivue. Se vastaa uutena organisaationa merellisen huollon toteutuksesta. Merellinen huolto käsittää huollon monialaisen kokonaisketjun, joka alkaa varastoilta ja jatkuu merellä suoritettaviin taistelualusten tai rannikkojoukkojen täydennyksiin asti. Merellisen huollon olemassaolo ja toimivuus on ratkaisevan tärkeää, koska sen avulla ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä. Öljyntorjunta-aluksista presidentin veneeseen 8. Huoltolaivueen vastuualue on hyvin laaja sekä tehtäväkentän moninaisuuden että maantieteellisen ulottuvuuden puolesta. Laivue toimii Turun lisäksi myös Kirkkonummella Upinniemessä. Laivue koostuu kahdesta kuljetusviiriköstä ja tukikomppaniasta. 1. Kuljetusviirikkö operoi Upinniemestä käsin ja siihen kuuluvat AG Louhi, YOR Hylje, apualuksia sekä veneryhmä. 2. Kuljetusviirikkö toimii Pansiossa YOR Hallin, muiden apualusten sekä venejoukkueen voimin. Tukikomppaniaan kuuluvat Sotilaspoliisikomppania, Huoltojoukkue, Satama- ja kuljetuskeskus, Materiaalikeskus ja Aliupseerikurssi. Huoltolaivueen komentaja, komentaja Juha Kotilainen kertoo, että sekä tehtävät että henkilöstö ovat hyvin epähomogeenistä: on varusmiehiä, sotilaita, siviilejä, on presidentin venettä ja öljyntorjuntaaluksia. Alkuvuoden aikana on hoidettu varusmiesten E-kauden iso koulutusjakso. Keväällä on luvassa Clean Sea -öljyntorjuntaharjoitus. Nämä vain muutamina poimintoina. Perustyöhön kuuluvat lisäksi kaiken aikaa rullaavat raskaat kuljetukset ja oman osansa loppuvuoteen tuovat vielä saarten tyhjennys ja merikaapelityöt. Muun muassa. Tässä hommassa eivät työt lopu kesken, komentaja kiteyttää. Nopeus ratkaisee 8. Huoltolaivueen ensimmäiset toimintakuukaudet ovat olleet työntäyteistä taivallusta kohti uudenlaisen suorituskyvyn haltuunottoa. Huoltolaivueen komentaja Kotilainen näkee huollon keskittämisen olleen oikea muutos, sillä perustetulla laivueella on nyt selkeä päämäärä: yhteisen merivoimallisen suorituskyvyn eteenpäin vieminen. Organisaatiomuutos on nyt toteutettu, mutta prosessi jatkuu yhä muun muassa uusien toimintatapojen omaksumisen osalta, Kotilainen kertoo. Paitsi oman henkilökunnan perehdyttäminen myös muiden tutustuttaminen uuteen toimijaan on vienyt aikansa. Muu organisaatio (merivoimat) on nyt alkanut oppia tuntemaan tämän laivueen ja sille kuuluvat tehtävät. Muut laivueet ovat hyvin osanneet ottaa meidät mukaan harjoituksiinkin. Myös ulkopuoliset Juha Kotilainen Lastin siirtäminen aluksesta toiseen on rutiinia harjoituksissa. Nina Soini 8. Huoltolaivueen komentajan Juha Kotilaisen mukaan huollossa ratkaisevaa on nopeus. kumppanit ovat pikkuhiljaa tunnistamassa, että esimerkiksi öljyntorjunta-alukset ovat nyt yhden johdon alaisia, Kotilainen kuvaa tilannetta. Kotilainen korostaa huollon merkitystä osana merivoimien suorituskykyä. Huollon merkitys korostuu nykyajan taistelukentällä muun muassa evakuointien ja täydennysten osalta. Ratkaisevassa asemassa on nopeus. Merellisellä huollolla pyritään nopeuteen, jolloin merellä toimivien joukkojen suorituskyky kyetään ylläpitämään, komentaja täsmentää.

5 5 Sitoutuneilla on sijoitus Lähes jokainen reserviläinen sai nyt viime keväänä reserviläiskirjeen. Kirje sai jo ennakolta suurta huomiota aina ulkomaita myöten. Moni reserviläinen, minä mukaan lukien, pidin hyvänä tätä puolustusvoimien uutta yhteydenpitotapaa meihin reserviläisiin. Kirjeessä puolustusvoimat kertoi tarkistavansa ja päivittävänsä asevelvollisuusrekisterin tietoja osana puolustusvoimauudistusta. Sodanajan sijoituksista kerrottiin kirjeessä seuraavasti: Varusmiespalveluksen päättyessä reserviläinen sijoitetaan sodanajan joukkoihin. Puolustusvoimat tarkastelee tehtävien henkilösijoituksia jatkuvasti, ja tehtäväsi voi muuttua asevelvollisuuden aikana. Oma osaaminen, toimintakyky sekä ikä vaikuttavat tehtävään. Me reserviläiset saimme pääsääntöisesti kolmenlaisia kirjeitä. Noin reserviläistä sai tietää sodanajan tehtävänsä. Osa sai tietää olevansa varattu työnantajansa käyttöön sodankin aikana. Loput saivat tietää kuuluvansa varareserviin, eli heillä ei ollut tällä hetkellä sijoitusta puolustusvoimien sodanajan organisaatiossa. Reserviläiskirjeen postittamisen jälkeen Lounais-Suomen aluetoimistoon tuli lähes tuhat yhteydenottoa kolmen viikon aikana. Useissa yhteydenotoissa reserviläiset halusivat päivittää tietojaan sekä samalla tiedustella kirjeessä käytettyjä puolustusvoimien mystisiä lyhenteitä. Reserviläiskirjeet ovat lisänneet yhteydenottoja myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) suuntaan. Monet reserviläiset, joilla ei ole ollut sodanajan tehtävää, ovat kyselleet mahdollisia poikkeusolojen tehtäviä Lounais-Suomen maanpuolustuspiiristä. Jokaiselle kysyjälle olen kertonut, että MPK:n organisaatioista löytyy kyllä tehtäviä, mutta tulemalla mukaan toimintaan voit myös kehittää omaa osaamistasi, jolloin puolustusvoimat saattaa sijoittaa sinut uudelleen sodanajan joukkoihin. Reserviläisen urapolku ei siis välttämättä katkea siihen, että putoaa pois sijoituksista, vaan sinne voi nousta uudelleen, kehitettyään omaa osaamistaan. MPK:lla on keskeisen tärkeä rooli sijoittamattoman reservin kouluttamisessa ja maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. MPK:ssa eivät ikä eikä puolustusvoimien sodanajan sijoitus tai sijoittamattomuus ole toimintaan osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Jokaiselle MPK:n MIETTEITÄ MPK:STA toimintaan sitoutuvalle henkilölle löytyy tehtävä niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. Tulevan syksyn aikana kaikkiin MPK:n koulutus- ja tukiyksiköihin (KOTU) tullaan muodostamaan organisaatio poikkeusoloja varten. Mikäli olet kiinnostunut näistä tehtävistä, niin ota rohkeasti yhteyttä oman alueesi koulutus- ja tukiyksikön päällikköön. MPK:n lisäksi vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät Suomessa monet eri järjestöt ja kymmenet tuhannet kansalaiset. Työ on tärkeää ja sillä on oma merkityksensä poikkeusolojen varalle, koska se lisää kansalaisten tietoisuutta ja erilaisia valmiuksia. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ylläpitää maanpuolustushenkeä ja samalla se tukee maamme kokonaisturvallisuutta. Jokaista kansalaista tarvitaan Suomen kokonaisturvallisuuden varmistamisessa. Niinpä kehotankin jokaista maamme turvallisesta tulevaisuudesta kiinnostunutta henkilöä hakeutumaan mukaan joko MPK:n tai muiden kokonaisturvallisuuden kentässä toimivien vapaaehtoisten järjestöjen toimintaan. Markku Laine piiripäällikkö Tapaturman tai sairauden yllättäessä apu on lähellä Bonusta pankkiasioinnista. Testaa omat bonuksesi osoitteessa op.fi /bonus Meillä pääset joustavasti ja nopeasti lääkäriin. Päivystys joka päivä Terveystalo Pulssissa Humalistonkatu Ajanvaraus puhelimitse ma pe klo 7 21, la su klo * tai terveystalo.com Etua elämään. OP-Pohjolasta. *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puh.+ 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. LAADUKASTA ASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Etsitkö pitkäaikaista vuokra-asuntoa? LAADUKASTAASUMISTA, HYVIN VARUSTELLUISSA ASUNNOISSA Suomen Laatuasunnot Oy:llä on yhdessätoista kunnassa tarjolla yhteensä n laadukasta asuntoa, mm. kerros-, pien- ja rivitalovaihtoehtoja. Asuntokohteemme sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Järvenpäässä, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Piikkiössä, Naantalissa, Ylöjärvellä ja Kaarinassa. Hyvin varustellut Laatuasunnot sijaitsevat keskeisellä paikalla, palveluiden läheisyydessä jokaisessa asunnossa oma sauna omatoimiremontteja tuetaan mahdollisuus toimia aktiivisessa asukastoimikunnassa sisäinen asunnon vaihto mahdollista sopimukset toistaiseksi voimassaolevia, joten emme vaadi vuoden määräaikaista sitoutumista Soita ja kysy lisää! Suomen Laatuasunnot Oy, PL 908, Turku Puh. (02) , Avoinna ma pe klo Turuntie 8 Puh Salo fax sähköposti: tuomo.erkkola@ salonhmlkeskus.inet.fi Saat K-Plussa-etuja yli 3000 ostopaikasta. K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.

6 6 LYHYET Sotaveteraaneilla avoimet ovet Turun Sotaveteraanit järjesti jälleen perinteisen avointen ovien päivän toimistollaan ja sen piha-alueella Tapahtuma juhlisti myös yhdistyksen 57-vuotista taivalta. Päivä aloitettiin lipunnostolla ja aamunavauksella, jossa puhuvat rovasti Anneli Rantalaiho ja yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Paatero. Myös Turun Sotaveteraanilaulajat esiintyivät. Yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Paatero ilmaisi puheessaan lähes vuosittain toistuvan huolensa veteraanikuntoutukseen käytettävissä olevista määrärahoista, joita jälleen valtion ensi vuoden talousarviossa on mittavasti leikattu. Erityinen huoli kohdistuu kotiin vietäviin palveluihin tarkoitettuihin varoihin. Paateron mukaan Sotaveteraaniliitto on nyt asettanut tavoitteen, joka toteutuessaan vihdoinkin saattaisi veteraanit Itsenäisyytemme juhlavuonna 2017 tasa-arvoiseen asemaan myös silloin, kun etuuksista ja nimenomaan kotiin vietävistä palveluista puhutaan. Kaunis ja lämmin elokuun päivä houkutteli paikalle runsaasti kävijöitä. Tarjolla ollut hernekeitto lisukkeineen sekä munkkikahvit tekivät jälleen hyvin kauppansa, ja tällä kertaa munkit loppuivat Sotilaskodin lisätoimituksista huolimatta kesken. Tarjoilun ohessa oli tilaisuus kuulla Sotaveteraanisoittajien musisointia, tutustua yhdistyksen toimintaan sekä tietysti vaihtaa kuulumisia tuttujen kesken. RUL palkitsi tasavallan presidentin Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) kultainen ansiomitali luovutettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 21. elokuuta Presidentinlinnassa. Ansiomitalin luovuttivat liiton salolainen puheenjohtaja Mikko Halkilahti ja toiminnanjohtaja Janne Kosonen. Luovutuspuheessaan puheenjohtaja Halkilahti kiitti tasavallan presidenttiä tärkeiden turvallisuuspoliittisten kysymysten tuomisesta laajaan keskusteluun. Hyvänä esimerkkinä tästä on kolme kertaa järjestetyt Kultarantakeskustelut, joissa ajankohtaisia ja vaikeitakin turvallisuuspoliittisia kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti. Positiivista on myös vapaaehtoisjärjestöjen mukaan ottaminen keskusteluihin. Halkilahti kiitti Sauli Niinistöä jämäkän asiallisesta otteesta tasavallan presidenttinä ja puolustusvoimien ylipäällikkönä turvallisuuspoliittisissa asioissa. Turun Sotaveteraanisoittajat vaalii veteraanien musiikillista perintöä Orkesteri syntyi hitsauskipinästä Tuomo Paasi Turun Sotaveteraanisoittajien kunniapuheenjohtaja Erkki Enne saavutti viime huhtikuun lopussa kunnioitettavan 97 vuoden iän, ja melkein samanaikaisesti orkesterin kaksi vanhinta aktiivijäsentä, Kalevi Toivola ja Erkki Kantonen viettivät 85-vuotispäiviään. Viime toukokuussa järjestettiin tapahtuman kunniaksi juhlahetki Heikkilän sotilaskodissa. Sotaveteraanien vähitellen poistuttua orkesterin riveistä sen tehtävänä on nyt keskittyä musiikillisen perinteen säilyttämiseen. Näissä merkeissä orkesteri esiintyy tänä syksynä mm. Naantalin sotaveteraanien 50-vuotisjuhlakonsertissa ja marraskuun 14. ja 15. päivinä pidettävissä konserteissa Heikkilän sotilaskodissa. Syntymäpäivätilaisuudessa insinööri Erkki Enne muisteli muusikkouraansa ja Turun Sotaveteraanisoittajien syntyaikoja. Enne tutustui työasioiden yhteydessä Esabin insinööriin Reino Saariseen. Hitsaus ja toinen yhteinen intressi, musiikki, toivat yhteen nämä kaksi insinööriä. Yhdessä he päättivät vuonna 1993 ryhtyä perustamaan turkulaisten sotaveteraanien orkesteria. Kolmanneksi soittajaksi uuteen trioon liittyi kitaristi Jakke Nyman. Alkukäynnistyksessä Turun Sotaveteraanien yhdistys oli suurena apuna, ja jo vuoden kuluttua soittajia oli kahdeksan. Eikä aikaakaan, kun jäsenmäärä kohosi 20:een, kun lähimaaseudulta alkoi myös liittyä soittajia mukaan. Ja loppu onkin lähihistoriaa. Turun Sotaveteraanisoittajat on tänä päivänä vireä orkesteri, joka esiintyy jatkuvasti Turun lisäksi myös muualla maakunnassa. Orkesterin johtajana on dir.mus. Reijo Ahola. Viiden vuoden sotaretki Sotavuodetkaan eivät katkaisseet Erkki Enteen musiikinharrastusta. Hän muistelee eloisasti muusikkouraansa ja sotavuosien osuutta siinä. Tamperelaissyntyinen, sittemmin helsinkiläistynyt Enne opiskeli insinööriksi, työskenteli Raumalla ja Savonlinnassa ja päätyi Turkuun, missä hän loi pitkän uran Suomen Puhallintehtaalla. Jo varhain alkanut musiikkiharrastus seurasi mukana sotavuosien halki jatkuen leipätyön ohessa aivan viime vuosiin asti. Soittoharrastukseni taisi alkaa kymmenen vuoden iässä, kun sain joululahjaksi viulun. Instrumenttivalikoima täydentyi pasuunalla ja bassolla aloitettuani soitto-opinnot Helsingin kansankonservatoriossa. Myöhemmässä vaiheessa pystyin jo hankkimaan opiskelurahojakin soittaessani joissakin kokoonpanoissa. Musiikkiopinnot jatkuivat Helge Pahlmanin johtamassa Dallapé -opistossa, missä kurssikaverinani oli myös Olavi Virta, joka lauloi ja soitti viulua, muistelee Enne. Vuonna 1939 Enne astui asepalvelukseen rannikkotykistöön. Sota vei Tuomo Paasi Erkki Kantonen (vas.) ja Kalevi Toivola ovat nykyisistä soittajista orkesterin pitkäaikai-simmat jäsenet. He viettivät 85-vuotissyntymäpäiviään myös Heikkilän sotilaskodin esiintymisla-valla. Keltaisen rykmentin historiikki Vuonna 1943 Helsingin työväentalolla Asemiesillassa esiintyi useammasta orkesterista koottu Rintamaorkesteri. Tässä harjoitustauolla ennen konserttia otetussa kuvassa Erkki Enne tällä kertaa viulun kanssa äärimmäisenä vasemmalla. Kuten aina, konsertti radioitiin. hänen sittemmin Hangon rintamalle ja Kannakselle, missä hän taisteli helsinkiläisen Keltaisen rykmentin kp-miehenä. Jatkosodan päättyessä Enne tuli Koiviston Saarenpäästä Haminaan ja sieltä Porvooseen, missä varusteiden luovutuksen yhteydessä todettiin Erkin sotaretken kestäneen tasan viisi vuotta. Jatkosodan rauhallisemman vaiheen aikana perustettu Tulitassutorkesteri muodosti oman yksikkönsä, johon Enne liitettiin viulun- ja pasuunansoittajaksi. Meitä oli yhdeksän miestä, jotka muuten teimme samoja hommia kuin muutkin, mutta elimme omassa korsussa, mistä silloin tällöin lähdettiin viihdytyskiertueille. Korsukeikoilla oltiin pienemmillä ryhmillä. Muutaman kerran olin Helsingissä asemiesilloissa soittamassa. Jouduinpa kerran Messuhallissa jodlaamaankin erästä Arvo Koskimaan laulua, kertoo Enne. Vastaavia orkestereita ja myös kuoroja toimi muissakin yksiköissä. Erkki Enne muisteli Turun Sotaveteraanisoittajien perustamisvaiheita ja musiikkiharras-tuksensa tapahtumia eloisaan tapaansa. Kaksi soittajaveteraania Kalevi Kale Toivola on opettajantoimensa ohella ollut innokas musiikinharrastaja nuoresta saakka. Hänen ensimmäisinä soittiminaan olivat viulu ja banjo. Auran Tähtipojissa tehtyjen B-kornettikokeilujen jälkeen Toivola löysi oman soittimensa, kitaran. Sotaveteraanisoittajissa Kalen täsmällistä komppia ja hienoja sooloja on kuultu vuodesta 1999 alkaen. Samoihin aikoihin Kalen kanssa aloitti Sotaveteraanisoittajissa myös Erkki Eki Kantonen, joka loi virkauransa VR:n palveluksessa. Hänen soittiminaan ovat olleet altto- ja tenorisaksofonit, mutta instrumenttivalikoima täydentyi vielä klarinetilla ja bassokitaralla. Kantonen kertoo, että hänen mielenkiintonsa kohteena ovat aina olleet soinnut. Niitä tutkiessa pianon ääressä kuluu hetkiä kotona lähes päivittäin.

7 7 Kutsunnat käyntiin AJANKOHTAISTA ALUETOIMISTOLTA Aluetoimiston vuosirutiineissa kutsunnat nousevat syyskauden pitkäkestoiseksi painopisteeksi. Tänä vuonna kutsuntoihin osallistuu vuonna 1997 syntynyt miespuolinen ikäluokka, jonka valtakunnallinen vahvuus on noin Lounais-Suomen aluetoimisto vastaa kutsunnoista Varsinais-Suomessa, Satakunnassa sekä Ahvenanmaalla. Meidän osuutemme kokonaisuudesta on 4724 kutsunnanalaista, joista 434 on uudelleen tarkastettavia ja ruotsinkielisiä 366. Ahvenanmaalaisia on 163 henkilöä, joista asevelvollisuudesta vapautettuja ovat kaikki ne, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus ja jotka ovat muuttaneet Ahvenanmaalle ennen kahdettatoista ikävuotta. Mistä kutsunnoissa oikein on kysymys? Kutsunnan tarkoituksena on määrittää asevelvollisen palveluskelpoisuus ja sen perusteella päättää palveluksesta. Lisäksi annetaan tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta sekä edistetään kansanterveystyötä. Aluetoimisto on lähettänyt jo alkuvuodesta toimialueensa kutsunnanalaisille kutsuntapostia. Kutsuntaposti sisältää mm kutsuntakuulutuksen, jossa jokaiselle kutsunnanalaiselle on määrätty kutsuntapäivä ja -paikka. Kutsunnat toteutetaan edelleen niin sanottuina kuntakutsuntoina, joka tarkoittaa kutsuntojen toimeenpanemista toimialueen kunnissa. Kutsuntapaikkoja yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla saadaksemme tilaisuuksiin vähintään 50 kutsunnanalaista. Kutsuntapostin mukana nuoret miehet ovat saaneet myös kyselylomakkeen terveydentilastaan sekä velvoitteen osallistua terveystarkastukseen palveluskelpoisuuden selvittämiseksi ennen kutsuntoja. Ennakkoterveystarkastus on kutsunnanalaiselle maksuton ja lähtökohtaisesti ne toteutetaan kunnan terveyskeskuksessa. Ilman ennakkotarkastusta kutsuntalautakunnalla ei ole edellytystä tehdä kutsuntapäätöstä, vaan henkilö määrätään uudelleen tarkastettavaksi seuraavan vuoden kutsuntatilaisuuteen. Kutsunnanalaisen tulee osallistua kutsuntatilaisuuteen henkilökohtaisesti, ellei aluetoimisto ole vapauttanut häntä läsnäolovelvollisuudesta vaikean vamman, sairauden tai esimerkiksi ulkomailla asumisen johdosta. Kutsuntatilaisuuden avaa aluetoimiston päällikkö tai kutsuntalautakunnan puheenjohtaja. Tervehdyksen nuorille miehille kutsuntoihin tuovat myös kunnan johto sekä vielä muutamissa kunnissa sotaveteraanien edustaja. Kutsuntaoppitunnin jälkeen poliisiviranomaiset keskustelevat henkilökohtaisesti jokaisen nuoren kanssa ja lautakuntaa avustavat aluetoimiston toimistosihteerit tarkastavat ennakkokyselylomakkeen sekä antavat ohjeita mm erikoisjoukkohakemuksista. Kaikilla on mahdollisuus käydä vielä kutsuntalääkärin luona ennen kutsuntalautakuntaan tuloa. Kutsuntalautakunta määrittää palveluskelpoisuusluokan ennakkoterveystarkastuksen, kutsuntalääkärin lausunnon sekä nuoren kanssa käytävän keskustelun perusteella. Palveluskelpoisuusluokat ovat: A = kykenee kaikkiin palvelustehtäviin, B = kykenee palvelukseen henkilökohtaisin rajoituksin, C = vapautettu terveydellisistä syistä palveluksesta rauhan aikana, E = henkilön palveluskelpoisuus määritetään myöhemmin (1-3 vuoden kuluttua) sekä T = vapautettu palveluksesta palvelusturvallisuuden perusteella. Palveluskelpoisuusluokituksen tarkoituksena on varmistaa, että henkilö kykenee suorittamaan palveluksen vaarantamatta omaa terveyttään tai muiden turvallisuutta. Palveluskelpoisuuden määrittämisen jälkeen kutsunnanalaiselle määrätään palveluksen aloittamisajankohta sekä palveluspaikka. Maavoimien esikunta jakaa aluetoimistoille kutsuntakiintiöt eri joukkoosastoihin saapumiserittäin. Kutsuntalautakunta kuulee nuoren miehen elämän-, opiskelu- tai työtilanteen sekä huomioi mahdollisuuksien mukaan hänen omat palveluspaikkatoiveensa. Lautakunta pyrkii erityisesti huomioimaan nuoren siviiliosaamisen sekä varusmiespalveluksesta saatavan hyödyn hänen jatkosuunnitelmiinsa. Viime kädessä lautakunta tekee kuitenkin päätöksen palveluspaikasta ja palveluksen aloittamisajankohdasta ratkaisevana perusteena palveluskelpoisuusluokka sekä käsketyt kiintiöt. Lounais-Suomen aluetoimistolle määrätyt kiintiöjoukko-osastot ovat Porin prikaatin Säkylän ja Niinisalon varuskunnat, Rannikkoprikaati Upinniemessä josta peruskoulutuskauden jälkeen on mahdollista jatkaa palvelusta Rannikkolaivastossa Pansiossa tai Upinniemessä sekä Uudenmaan prikaati Tammisaaressa. Yksittäisiä palveluspaikkoja on myös mm Rajavartiolaitokseen. Kutsunnoissa ei määrätä erikoisjoukkoihin, vaan nuoren tulee hakeutua niihin itse. Kutsuntapäätös voi olla myös muuta kuin varusmiespalveluksen aloittaminen. Rauhan aikaisen palveluksen vapauttamisen (C-lka) sekä uudelleen kutsunnoissa tarkastettavaksi määräämisen (E-lka) lisäksi myös kutsunnoissa on mahdollisuus hakeutua siviilipalvelukseen vakaumuksellisten syiden perusteella. Jehovan todistajat voivat asevelvollisuuslain mukaisesti hakea lykkäystä kolme vuotta kerrallaan aina 29 ikävuoteen saakka, jolloin heidät vapautetaan hakemuksesta palveluksesta rauhan aikana. Aseeton palvelus on yksi varusmiespalveluksen muoto, johon nuoren on mahdollisuus hakeutua myös kutsunnoissa. Ikäluokan lopullinen asevelvollisuuden toteutuminen varusmiespalveluksen osalta kyetään mittaamaan sinä vuonna, kun he täyttävät 30 vuotta. Vuonna 1984 syntyneestä ikäluokasta varusmiespalveluksen suoritti 75,7 % ja heistä aseettoman palveluksen 0,05 %. Siviilipalveluksen suorittaneiden määrä oli 5,61 %, eli siviilipalveluksen suosio ei ole viime vuosina kasvanut. Vuonna 2014 Varsinais-Suomen aluetoimisto määräsi kutsunnanalaisistaan terveydellisten syiden johdosta C-luokkaan noin 10 % ja E-luokkaan uudelleen tarkastettaviksi noin 9 %. Kutsunnat ovat viimeinen mahdollisuus tavoittaa koko miespuolinen ikäluokka. Se tarjoaa mahdollisuuden mm Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaamalle ja kunnan toimeenpanemalle Etsivä nuorisotyölle, joka on Nuorisolakiin perustuva mekanismi tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Myös poliisiviranomaiset kytkeytyvät kutsuntatilaisuuksiin mahdollistaen poliisin keskustelu- ja ohjausmahdollisuuden nuorten kanssa. Yhteistoiminta kuntien, terveydenhuoltohenkilöstön, Etsivän nuorisotyön sekä poliisin kanssa on poikkeuksetta hyvähenkistä ja erityisesti nuoria tukevaa sekä kannustavaa. Tämä on konkreettinen esimerkki yleisen asevelvollisuuden merkityksen ymmärtämisestä ja halusta kannustaa nuoria kantamaan omaa vastuutaan maanpuolustustehtävissä. Naiset eivät osallistu syksyn kutsuntoihin, vaan vapaaehtoiseen palvelukseen halukkaat tekevät vuosittain 1. maaliskuuta mennessä hakemuksen aluetoimistoille jotka järjestävät huhtikuun kuluessa valintatilaisuuden. Valintatilaisuus pitää sisällään kutsuntoja vastaavan informaation, palveluskelpoisuuden määrittämisen sekä naisten haastattelut. Valintatilaisuuden jälkeen aluetoimisto lähettää palvelukseen hyväksytyille palvelukseenastumismääräykset. Keskeisenä erona miesten varusmiespalvelukseen on naisten mahdollisuus omalla ilmoituksella peruuttaa palveluksen aloittaminen tai keskeyttää palvelus 45 ensimmäisen palvelusvuorokauden kuluessa. Vuonna 2015 Lounais-Suomen aluetoimisto vastaanotti 80 hakemusta naisten vapaaehtoiseen palvelukseen ja määräsi heistä 76 henkilöä palvelukseen. Toivon meidän kaikkien vanhempien kannustavan ja tukevan nuoria kaikin keinoin suorittamaan varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen palveluksen. Asia on meille suomalaisille yhteinen niin maanpuolustuksen, kansanterveyden kuin kansalaistaitojenkin osalta. Sami Iso-Lauri everstiluutnantti aluetoimiston päällikkö VIRTASEN 4 ÖLJYN LAATUMAALI MAALI, JOKA OSUU PUUN YTIMEEN Perinteinen, luonnonöljypohjainen Virtasen 4 Öljyn Laatumaali imeytyy syvälle puun sisään. Siksi se ei lohkeile irti vaativissakaan olosuhteissa. Vaadi sinäkin talomaaliksesi öljymaalien napakymppi, Virtasen 4 Öljyn Laatumaali*! Jälleenmyyjien yhteystiedot: TESTIVOITTAJALAATUA* *Testivoittaja, TM-Rakennusmaailma 6/2008 ja 6/2011 Virtasen Maalitehdas, Työkuja 5, Parainen (02) VIRTASEN maalitehdas

8 8 KENTÄN KUULUMISIA Paraisilla vahvat siteet veljeskansaan Veijo Räsänen V-S Reservipiirien harjoittaman virallisen Viron yhteistyön lisäksi Pargas Reservofficerare-yhdistys on luonut lujat suhteet veljeskansamme Viron maanpuolustusjärjestöihin. Olemme saaneet lukea tämän lehden palstoilta, että reservipiiriemme edustajat Osmo Suominen, Harri Nurmi, Juhani Pulkkinen ja Ole Bergen ovat vuosien varrella olleet edustajiamme niin Viron itsenäisyysjuhlissa kuin sodanajan muistotapahtumissakin ja veteraaniperinne juhlallisuuksissa. Paraisilta käsin lähdettiin rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä veljesjärjestöihin jo seitsemänkymmentäluvulta lähtien. Siteitä solmittiin Ruotsin Hemvärnet järjestöön Tukholman seudulla. Paraisten silloisella kauppalalla oli ystävyyskunta Tukholman kupeella Haningessa, jonka osastoon pidettiin yhteyttä. Suhteet nykyisen Paraisten kaupungin ja ystävyyskunta Haningessa olevaan Hemvärnet organisaation pyrittiin vuosituhannen vaihteessa herättämään uudelleen henkiin, mutta laihoin tuloksin. Viron suunnassa tärppäsi; yhdistyksemme nykyinen varapuheenjohtaja, reservin kapteeni Ole Bergen tutustui työmatkoillaan Tallinnassa EROK:n jäseneen Asko Kivinukiin. Asko Kivinuk on harvoja Eestin armeijan merireservinupseereita ja hän innostui kovasti viisi-kuusi vuotta sitten Paraisten merihenkisestä ilmapiiristä. Niinpä yhdistyksemme kutsui hänet Paraisille esitelmöimään Viron armeijasta, reserviupseeritoiminnasta. Tilaisuudesta tiedotettiin piirimme jäsenistölle ja se oli yleisöllekin avoin. Paraisten hotellin auditorio täyttyi kuulijoista ja kyselijöistä. Asko Kivinuk otti esille muiden asioiden ohessa Viron Kaitseliito-organisaation ja se jos mikä herätti kysymyksiä. Luutnantti Mart Reino luovutti muistomaljan Hiidenmaan Kaitseliiton uuden päämajan pihalla. Onko teillä ollut miehityksenkin aikana Suojeluskuntatoiminta ja edelleen? Ja kylläpä kyllä vastauksia saatiin ja ihmeteltiin. Jorma Ake Kaitseliiton soturit päätösrastilla metsäsaunalla jotoksen jälkeen Paraisilla syksyllä Ystävyys vaatii yhteistyötä Kaitseliiton toiminta kiinnosti niin paljon, että Tallinnan EROK:n osasto järjestämän Paraisten Reservinupseereiden perheretkeläisten kulttuuri- ja tutustumismatkan jälkeen katseet suunnattiin Hiidenmaan Katseliiton Malevin suuntaan. Miksi juuri Hiidenmaalle, vastaus yksinkertaisuudessaan oli se, että Paraisten kaupungilla on Hiidenmaan Kärdla ystävyyskuntanaan. Jo aiemmin Paraisten kaupunki oli pyrkinyt olemaan yhdistyksemme tukena tallinnalaisten vieraillessa saaristokaupungissamme. Saimme kaupungilta tilaisuuksiin milloin kaupunginjohtaja Folke Öhmanin milloin kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja yhdistyksemme jäsenen reservin kapteeni, talousneuvos Markku Orellin. Kulungit saimme näin tasattua; virolaisvieraidemme hoidosta ja kaupunkikin oli tyytyväinen, kun joku toinen organisaatio huolehtii vierailun ohjelman ja isännyyden, kertoo Pargas Reservofficerare- yhdistyksen puheenjohtaja kapteeni evp Jorma Ake. Varsinaisesti yhteistyö on nyt viime vuodet ollut Hiidenmaan Kaitseliiton Malevin ja ystävyyskunta Kärdlan kanssa, koska siinä saadaan yhdistettyä niin kaupunkimme virallinen siviilipuolen yhteistyö ja kolmannen sektorin eli yhdistysten ja järjestöjen toiminnot, korostaa puheenjohtaja Ake. Ystävyyskuntamme Kärdla on saaristokuntana yhdistynyt naapurikuntiin ja on nyt nimeltään Hiiuvalt. Länsi- Turunmaalla vastaavasti saaristokunnat liitettiin Paraisten kaupunkiin. Hiiumaan Malevin päällikkö, reservin luutnantti Mart Reino esikuntineen on vuosien varrella toiminut vieraanvaraisena isäntänä vierailumme aikana ja varapäällikkö, eläkkeellä oleva museovirkamies vailla vertaa reservin luutnantti Urmas Selirand on toiminut erinomaisena oppaanamme ja Virontietäjä niin Hiidenmaalla kuin sitten tilaisuuksissamme Paraisilla. Virolaisten veljesliittolaistemme vierailujen aikana Paraisilla on jouduttu kääntämään kivet ja kannotkin rahapuolen hoitamiseksi majoituksen ja muonituksen järjestämiseksi. Onneksi talkoohenkeä on löytynyt niin urheiluseuralta, metsästysseuralta, kaupungilta, yrityksiltä ja yksityisiltä todetaan Pargar Reservofficer- yhdistyksestä ja lisätään, että tätä hommaa ei kesken jätetä. Kun tarvitset monipuolista palvelua! Paino- ja tulostuspalvelut Asiakasviestinnän palvelut Suurkuvapalvelut Teknisen alan palvelut Tallenne- ja arkistopalvelut Käännöspalvelut KOTIKENTTÄETU Turusta suoraan: Kotimaan kohteisiin Ulkomaan kohteisiin Lomalennoille Toimivat ja nopeat matkustajaja rahtilennot suoraan Turusta maailmalle Multiprint Turku, puh , Laakkonen RAISIO Veljekset Laakkonen Oy Nikkarinkatu 1, Raisio Vaihde Myynti: ma-pe klo 9 18, la Huolto ja varaosat: ma-pe klo Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: lankapuh. 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min., matkapuh. 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Hinnat sis. alv 24 %. Turun Lentoasemalta lentäen maailmalle

9 9 KENTÄN KUULUMISIA Kesäretki Hämeen sydämeen Esa Honka Raision reserviupseerien perinteinen kesäretki suuntautui tällä kertaa Hämeen sydämeen eli Hämeenlinnaan ja sen ympäristöön. Matkaan lähti lauantaiaamuna 22 retkeläistä Vainion bussilla. Ensimmäisenä kohteena oli Lopen Puneliajärven rannalla oleva marsalkka Mannerheimin metsästysmaja, jonka alun perin rakensivat Karjalan erämaihin Lieksajärven rantaan Rukajärven suunnalla taistelleet kenraali Raappanan 14. divisioonan miehet. Lopelle maja siirrettiin Komean kelohonkaisen majan katon ns. kurkihirren iäksi on laskettu vuosirenkaista 480 vuotta. Lopelta matka jatkui Riihimäelle, jossa pystytettiin lounasleiri lumenkaatopaikan tien alkuun kenttälounasta varten. Muonitusvastuun kantaneet Seija ja Pentti Saarinen taikoivat mahtavan lounaan uusista perunoista, makkarasta, salaateista yms. Matkalaiset nauttivat mykistyneinä hienon appeen. Matka jatkui Riihimäen lasimuseon kautta Riihimäen varuskunta alueelle. Alue on valtaosin kunnostettujen tsaarinajan punatiilirakennusten myötä varsin vaikuttava. Pääkohteena oli tietysti upseerikerho, joka alun perin rakennettiin tarkkaampujarykmentin komentajan eversti Znamenskin virka-asunnoksi. Vahingossa rakennettiin asunto kenraali- Töpinän poikina hääräsivät Pentti Hyvärinen (vas.), Aulis Lahti (takana) ja Antero Blomberg. majurin arvoiselle komentajalle, jolloin asunnosta tuli normien mukaan 45 neliömetriä suurempi, kuin asetuksessa määrätty rykmentin komentajan asunto ja puolta isompi kuin esikuntaupseereilla ja vanhemmilla upseereilla. Talo oli kasarmialueen ainoa yhden perheen talo käsittäen viisi asuinhuonetta, salin, kabinetin ja palvelijan huoneen luvulta lähtien rakennus on ollut upseerikerhokäytössä juhlasaleineen ja baareineen. Kordelinin viimeinen kiesi Kahvien jälkeen jatkettiin Hämeenlinnaan ja majoituttiin nostalgiseen hotelli Aulankoon. Ilta vietettiin mukavan yhdessäolon merkeissä. Sunnuntain ensimmäinen kohde oli Parolan panssarimuseo, jossa saatiin erinomaisen Tuula Rahkonen oppaan johdolla rautaisannos panssarisotaa ja vähän muutakin. Panssarimuseo on myös kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle ja historiallinen kuvaus suomalaisten panssarijoukkojen erityisesti Panssaridivisioonan osaamisesta ja menestyksestä viime sodissamme ylivoimaista vastustajaa vastaan käydyissä taisteluissa. Parolasta matka jatkui Militaria-museoon eli entiseen tykistömuseoon. Museon päämääränä on tykistö, pioneeri ja viestiaselajien perinnön säilyttäminen tuleville sukupolville. Kolmekerroksinen näyttely laajoine pihaesineistöineen on vaikuttava ja informatiivinen kokonaisuus. Osa ryhmästä jatkoi Hämeenlinnan taidemuseoon tutustumaan Martta Wendelinin taidenäyttelyyn. Wendelin on kaikkien tuntema ja rakastama kuvittaja, jonka lempeä kuvamaailma on tervehtinyt suomalaisia lukijoita jo lähes sadan vuoden ajan. Seuraava kohde oli Lammin kotiseutumuseo Sahti ja Pellava, joka sijaitsi Lammin keskustassa vanhassa lainajyvästön viljamakasiinissa. Museossa oli esillä sahdin valmistus ja välineet sekä pellavaa eri muodoissa. Museon piharakennuksessa on Kordelinin ajokalumuseo, jossa on myös kiesit, joilla maanviljelysneuvos Alfred Kordelin vuonna 1917 matkasi Mommilan kartanosta kohti Mommilan seisaketta ja tuli venäläisten matruusien tappamaksi. Samassa seurueessa matkasivat myös Kordelinin juristi Risto Ryti puolisonsa Gerdan kanssa. He pelastuivat täpärästi piiloutumalla pellon ojaan. Museokäynnin jälkeen Saarisen Töpinä pystytti lounasleirin museon viereiselle nurmikolle. Tarjolle loihdittiin hernekeittoa ja sen päälle paikalla paistettuja muurinpohjalettuja. Taas upea lounas. Lounaan päälle käytiin vielä tutustumassa Lammin kauniiseen kirkkoon, joka oli tuhoutunut vapaussodan aikana ja uudelleen rakennettu vanhaan kaavaan. Retken ja kesän kunniaksi laulettiin Suvivirsi! Kotimatkalla pysähdyttiin vielä kauppakeskus Tuulosessa Tuuloksessa. Tyytyväinen ryhmä purkautui bussista Raision seurakuntatalon edessä sunnuntain alkuillasta kiittäen Poikaa hyvästä matkadopingista! Yrittäjien tukena jo 60 vuotta Turun alueen johtavasta sisustustarvikeliikkeestä: maalit tapetit lattianpäällysteet keraamiset laatat liimat työkalut ja tarvikkeet Läntinen Rantakatu TURKU puh Lounaismaan Osuuspankki ANINKAISTEN TAPETTI JA VÄRI OY Satakunnantie 164, Turku Puh. (02) , SILIKONITUOTTEET MUOTONAUHAT MUOTTITUOTTEET SILIKONILETKUT NESTESILIKONITUOTTEET (SLR) HEXAMER OY Pakurlantie 6, Turku, puh , fax Olli-Pekka Lindell Vesa Mattila Pentti Laiho asianajaja, varatuomari asianajaja varatuomari Brahenkatu 9 A 9, Turku Puh. (02) Fax (02) aatsto@lindell.inet.fi

10 10 Tor-Erik Lindqvist ja Jari Ukkonen tuntevat myös järjestökentän Aktiivit avautuvat Tor-Erik Lindqvist Kerro itsestäsi. Olen 52-vuotias reservin majuri ja maanpuolustusaktiivi Salosta. Olen naimisissa ja neljästä lapsestamme enää 12-vuotias ja 19-vuotiaat asuvat kotona. Reserviupseeripiirin ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävän lisäksi toimin muun muassa Varsinais-Suomen KOTUyksikön varapäällikkönä ja Reserviläisurheiluliiton puheenjohtajana. Mielenkiintoinen nykyhaaste löytyy myös Kesäyön marssista, jonka johtoryhmän puheenjohtajana ja marssijohtajana toimin. Mitä teet? Leipätyöni teen Salon lukiossa kieltenopettajana ja tällä hetkellä opetan pääasiassa A- ja B-ruotsia. Olen myös mukana ICT-teamissa, sekä toimin ryhmänohjaajana jne. Mitä harrastat? Harrastuksista selkeän leijonanosan vie tällä hetkellä maanpuolustustyö, joten rakkaimmat harrastukset shakki, lukeminen, metsätyöt ja kuntoilu ovat valitettavasti jääneet viime aikoina aika vähälle. Miten piirin toimintaa tulee kehittää? Piirin toiminnan kehittämistä tulee mielestäni jatkaa hyvään suuntaan varsinkin niin, että järjestetään ja kannustetaan yhdistyksiä järjestämään -tapahtumia, joissa on matala osallistumiskynnys. Piirin pitää myös jatkossa pyrkiä ja pystyä tukemaan yhdistyksiä toiminnan eri osa-alueilla mahdollisuuksien mukaan. Maanpuolustukseen kuuluu paljon erilaista toimintaa, eli yhdistyksen normaalitoiminnan lisäksi voisi myös miettiä oman toimintakentän rajojen venyttämistä esimerkiksi käymällä enemmän MPK:n kursseilla. Kannustan jokaista osallistumaan ainakin yhteen maanpuolustustapahtumaan vuodessa. Mikä on mottosi? Tekevälle sattuu. Niille, jotka eivät mitään tee, ei mitään satukaan. Tällä haluan kannustaa itseäni ja muita tekemään ja yrittämään pelkäämättä epäonnistumista. Menestyminen tulee kovasta tsempistä, ei siitä, että luovuttaa. Ristipää Pozidrive +/- Jari Ukkonen Kerro itsestäsi. Olen 55-vuotias rakennusmestari, poikamies ja asun Mynämäellä kotitilallani. Varusmiespalveluksen suoritin Porin Prikaatissa pioneerikomppaniassa. Rauhanturvaajana olin Libanonissa pioneerijoukkueessa. Sotilasarvoni on reservin vääpeli. Mitä teet? Olen töissä Lemminkäinen Talo Oy:ssä vastaavana mestarina. Olen pääsääntöisesti tehnyt asuntotuotantoa, mutta myös koulua, virastotaloa ja teollisuusrakennuksia. Nykyinen työmaa on Laitilassa, teemme kaupungille vuokrakerrostaloa. Mitä harrastat? Kahden evakon poikana maanpuolustustoiminta on lähinnä sydäntä ja tämä vie suurimman osan vapaa-ajasta. Toimin Reserviläispiirin tehtävien lisäksi Mynämäen Seudun Reserviläisten puheenjohtajana, rivijäsenenä Varsinais-Suomen Sinibareteissa sekä Porin prikaatin killan Vääpelikerhossa ja Pioneerikillassa. Varsinais- Suomen KOTU-yksikössä olen tehnyt huollon puolella vääpelin tehtäviä. Liikuntaharrastuksiin kuuluu kuntosali ja lenkkeily. Moottoripyöräily kesäisin on rentouttava harrastus ja tallista löytyy amerikkalainen puolivalmiste. Miten piirin toimintaa tulee kehittää? Piirin tärkeä toiminta-alue reserviläisurheilu tarvitsee kipeästi uusia nuoria osallistujia kilpailuihin. Jos nykyinen ukkoontuminen jatkuu, toiminta hiipuu hiljalleen vuosien aikana. Tässä on haastetta piirille ja yhdistyksille sillä kilpailu sieluista on erittäin kovaa muiden harrastusten kanssa. Nopea ajantasainen tiedonvälitys on nykypäivää, tässä riittää töitä ja kehitettävää. Parannusta saadaan, kun piirien Facebook -sivut valmistuvat. Terveisesi jäsenistölle. Tule rohkeasti mukaan yhdistyksen, piirin tai MPK:n toimintaan. Kaikille löytyy varmasti mielekästä tekemistä. Mikä on mottosi? Paistaa se päivä risukasaankin, ainakin aurinkoisina päivinä. Valtakatu 3, Mynämäki ma-pe klo , la klo puh. (02) Turun Tilipalvelut Oy Itäinen Pitkäkatu Turku puh: gsm: Lounais-Suomen OSUUSPANKKI PAIMIO RAUTA- APAJA MYNÄMÄKI, puh , Avoinna: ma-to 8-17, pe 8-18, la 8-13 yli 2000 trakto

11 11 Eesti peab meeles Viro muistaa Juhani Tynjälä Sota tuhosi Pärnusta noin 30 kilometrin päässä idän suuntaan sijaitsevan Torin kirkon raunioiksi. Toistuvat yritykset kirkon korjaamiseksi eivät onnistuneet neuvostovallan aikana. Tilanteen alkaessa muuttua vapaammaksi 1980-luvun lopulla Toriin perustettiin muinaismuistoyhdistys. Sen ansiosta siivottiin hieman rämettynyttä hautausmaata ja pystytettiin uudelleen vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki. Muinaismuistoyhdistys ehdotti 1990 yhdessä sotaveteraanien kanssa Torin kirkon rakentamista toisen Ansioristeillä muistetut EROK Teeneteristi Kuldristi kavaler kindralmajor Harry Hein maailmansodan uhrien muistomerkiksi. Varsin jännittävien ja dramaattisten vaiheiden jälkeen hanke eteni. Vuodesta 1991 lähtien kirkkoa on peruskorjattu. Rakennustyöstä vastaa nykyisin Torin kirkon jälleenrakentajien yhdistys. Veteraanitapahtuma järjestettiin Torin kirkossa ensimmäistä kertaa Tällöin tilaisuuteen osallistui jälleenitsenäistyneen Viron ylin sotilaallinen johto. Vuonna 2001 Torin kirkko nimettiin virallisesti Viron sotilaiden ja toisen maailmansodan uhrien muistokirkoksi. Vuonna 2003 paljastettiin kirkon seinustalle Viron ensimmäinen ratsastajapatsas nimeltä Pyhän Yrjön kamppailu EROK Teeneteristi Hõberisti kavalerid kolonelleitnant Urmet Reimann, major Toomas Luman, major Tiit Meren, kapten Lauri Kurvits, kapten Indrek Reismann, leitnant Mart Reino EROK Teeneteristi Raudristi kavalerid brigaadikindral Janusz Krugly (Poola), kapten Andri Šaduro, nooremleitnant Ivar Sibul, nooremleitnant Aavo Pekri, veebel Osmo Suominen (Soome). Osallistujamaiden liput olivat Torin kirkon sisällä hyvin esillä. lohikäärmeen kanssa. Nyt kirkko ympäristöineen on kaunis ja hyvässä kunnossa. Võidupüha - Voitonpyhä Viron sotilaiden muistokirkossa Torissa juhlittiin Voitonpyhää. Sitä vietetään Viron puolustusvoimien kunniaksi. Päivämäärä tulee ensimmäisen maailmansodan melskeissä tapahtuneesta Viron joukkojen voittoisasta taistelusta Võnnussa eli Cesis-nimisessä kaupungissa Latviassa. Siinä häviäjänä olivat Landeswehrin joukot. Tärkeäksi koettu taistelu antoi uutta intoa ja rohkeutta juuri itsenäistyneen maan alkuun. Juhani Tynjälä Tärkeänä osana juhlaa oli myös kaatuneiden vapaustaistelijoiden muistaminen. Perinteenä Virossa on keskikesän juhlan tulen sytyttäminen maan eri osissa voitontulesta. Jumalanpalveluksen yhtenä osana annetaan voitontuli sytytetyllä lyhdyllä vietäväksi eri puolelle Viroa. Tulen sytytti prikaatinkenraali Meelis Kiili voimakkain sanoin. Tulen pyhitti Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma. Alttarikynttilästä sytytetyn soihdun kanssa käytiin myös Torin hautausmaalla Viron vapaussodassa kaatuneiden sotilaiden muistomerkillä. Samalla laskettiin seppeleet Varsinais-Suomen reserviläispiirien seppele. Viron lisäksi sotilashenkilöstöä oli muista maista, mm. Puolasta ja Yhdysvalloista. Myös Suomen lippu liehui tangossa. Veteraanit ja kaatuneiden omaiset olivat myös runsaslukuisesti paikalla. Oli mieleenpainuvaa tavata monia tuttuja. Erityisesti mieleen jäi Marttilan ystävyyskunnasta Martnasta olevan naisen kertomana, kuinka hänen poikansa oli kaatunut Irakissa. Torin juhlavan tilaisuuden päätteeksi Kaitseliiton naiset tarjosivat hernekeittoa, kahvia ja maukkaita kahvileipiä. Tänä vuonna Viron valtakunnallinen Voitonpyhän paraati oli Hiidenmaan maakuntapääkaupungissa Kärdlassa. Siellä presidentti Toomas Hendrik Ilves jakoi Torissa sytytettyä voitontulta vietäväksi kaikkiin Viron maakuntiin. Kenraali Jarl Lundqvistin yllätyksellinen ura Viisi vuotta sitten perustettu Docendo Oy kuuluu kustannustalojen kuopuksiin. Nuoresta iästään huolimatta se on noussut merkittävään asemaan poliittis-historiallisten tietokirjojen julkaisijana. Hyvä esimerkki yrityksen tuotannosta on alkuvuodesta ilmestynyt kirjajärkäle Ilmojen kenraali ja kiistelty komentaja J.F. Lundqvist Sen on kirjoittanut tutkijana kannukset hankkinut sotatieteiden tohtori, eversti Markku Iskanius. Jarl Frithiof Lundqvist loi upean sotilasuran Saksan jääkäristä Suomen puolustusvoimain komentajaksi. Miehen alkuperäinen aselaji oli kenttätykistö. Sen riveissä hän oli edennyt everstiksi ja saanut rykmentin komentoonsa, kun tuli yllättävä siirto ilmavoimien komentajaksi syksyllä Nuorin puolustushaaramme oli tuohon aikaan sekasorron vallassa epäonnistuneiden henkilövalintojen ja pieleen menneiden kalustohankintojen takia. Puolustusneuvoston puheenjohtaja ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim suositteli silloin presidentti Svinhufvudille, että joukko-osaston komentajana kunnostautunut Lundqvist määrättäisiin johtamaan ilmavoimia. Mannerheim arvosti jääkärieverstiä ammattinsa osaavana upseerina, vaikka oli pariin kertaan ajanut tämän ulos puolustusneuvoston kokouksesta. Jo ensimmäiset vuodet ilmavoimien komentajana osoittivat Lundqvistin valinnan onnistuneeksi. Teknillisesti lahjakkaasta maakravusta kehittyi lyhyessä ajassa ilmasodankäynnin erikoistuntija, joka menestyi hyvin rahapulasta kärsivän puolustushaaran johtamisessa. Talvisodassa Suomen ilmapuolustus oli heikko, mutta Lundqvistin ansiosta meillä oli sentään koulutettua lentäjäreserviä miehittämään monenkirjavaa kalustoa, jota onnistuimme ostamaan. Ilmapuolustuksen velho unohti Viipurin Jatkosodassa ilmavoimiemme iskukyky oli jo merkittävä, vaikkei myötäsotijamme Saksa antanut sille paljonkaan arvoa, sanoo Iskanius. Hänen mukaansa saksalaiset selvittivät ennen operaatio Barbarossaa suomalaisten mahdollisuudet tukea ilmasta Leningradin valtausta, mutta totesivat ne olemattomiksi. Siitä huolimatta Hitlerin hallinto kitsasteli taistelukoneiden myynnissä Suomelle. Kirjan nimestä saa helposti kuvan, että kyseessä olisi elämäkerta tai henkilöhistoria. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan pikemminkin yksityiskohtainen selvitys Suomen ilmapuolustuksen järjestelyistä jatkosodan aikana. Niissä kaikissa näkyi luonnollisesti vahvatahtoisen Lundqvistin kädenjälki. Saihan ilmavoimat hoitaa operaatioihin liittyvät tehtävät melko itsenäisesti päämajan tai ylipäällikön puuttuessa vain harvoin yksityiskohtiin. Helsingin pommitusten jälkeen marski tosin edellytti Etelä-Suomen asutuskeskusten suojaamista siinä määrin, että Lundqvist katsoi voimien hajottamisen vaarantavan jopa kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuntaa. Lojaalina alaisena hän piti osan lennostoista sekä ilmatorjuntatykistöstä ennen kaikkea Helsingin ja Kotkan suojana, mutta jostain käsittämättömästä syystä Viipuri unohtui. Iskaniuksen kirjakaan anna vastausta, miksi näin tapahtui. Lukija jää niin ikään kaipaamaan selitystä, miksei ilmavoimien esikunta tai puolustushaaran komentaja tiedottanut tarmokkaammin Kannaksen suunnasta odotettavasta suurhyökkäyksestä, vaikka lentäjät saivat jo toukokuussa selvät ennusmerkit siitä. Parhaiten tekijä on onnistunut selvittämään lentokone- ja varaosakauppoihin liittyneet vaikeudet. Hankinnoista viime kädessä vastannut Lundqvist joutui ratkomaan suunnattomat määrät teknillisiä käytännön ongelmia, mutta pahimmin konekauppoja hankaloittivat ulkopoliittiset tekijät eli Suomen erillisrauhayritykset. Suomen lyhin ylipäällikkyys Jalkaväenkenraali Erik Heinrichs joutui eroamaan puolustusvoimain komentajan virasta ja pätevin seuraajaehdokas kenraaliluutnantti Aksel Airo pidätettiin keväällä 1945 asekätkentäjutun seurauksena. Silloin presidentti-ylipäällikkö Mannerheim nimitti kenraaliluutnantti Jarl Lundqvistin puolustusvoimain komentajaksi neuvottelematta asiasta sen enempää Paasikiven hallituksen kuin valvontakomissionkaan kanssa. Vaikka Lundqvist joutui jatkosodan aikana yhteistyöhön saksalaisten kanssa, natsimieliseksi häntä ei voitu syyttää. Ei hän ollut kommunistikaan, mutta uskollisena oman maan hallitukselle ja sen uudelle ulkopoliittiselle suuntaukselle kenraali liittyi juuri perustettuun Suomi-Neuvostoliitto-seuraan. Iskaniuksen mukaan jäsenyys SNS:ssä oli taktista laskelmointia, jolla haluttiin estää seuran liukuminen äärikommunistien käsiin. Upseeristo ei ymmärtänyt komentajan tarkoitusperiä. Miten valtio, jonka hallitus aloittaa raakalaismaisen rosvouksen rauhantahtoista ARVOSTELIJALTA naapuriaan vastaan, muuttuu äkisti ylimmäksi ystäväksi, kysyttiin. Kun Lundqvist riitaantui vielä marskin kanssa upseereiden vapauttamisasioissa eikä yhteistyö valtansa huipulla olleen pääministeri Paasikivenkään kanssa ottanut sujuakseen, katsoi kenraali parhaakseen pyytää eroa. Lundqvistin virkakaudesta puolustusvoimain komentajana tuli historiamme lyhin, kymmenisen kuukautta. Tuomo Hirvonen

12 12 Jääkäriliike ylläpitänyt aseveljeyttämme Saksaan Kari Nummila Äkkiseltään voisi luulla, että Suomelle sen itsenäisyyshistorian aamuhämäristä saakka niin tavattoman tärkeä aseveljeys Saksan kanssa olisi mennyt totaalisesti maanrakoon niin Lapin sodan kuin koko Jatkosodankin jälkeen poliittisen realismin muuttaessa niin radikaalisti asemaamme; ainakin ulkoisesti Suomen rooli koki kovan muutoksen Neuvostoliiton määrätessä tahtia. Tulihan Suomen N-liiton kanssa vuonna 1948 solmimaan Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukseen (YYA) maininta Saksan mahdollisesta hyökkäyksestä. Jatkosodan jälkeen saksalaisia jouduttiin kohtelemaan kaltoin Suomessa Neuvostoliiton viemällä heiltä omaisuuden viimeistä pikkulusikkaa myöden Sdp:n vasemmistosiipi, myöhemmät kommunistit ryhtyivät merkittävin osin Leninin ja Stalininkin yllytyksestä ja jopa pakottamisesta 1900-luvun suurimpaan suomalaiseen poliittiseen virhearvioon eli vallankumousyritykseen, punakapinaan, jonka kukistamisessa Saksan kouluttamilla jääkäreillä oli elintärkeä rooli. On aiheestakin arvioitu, että punakapinan onnistuminen olisi merkinnyt Suomen jäämistä Neuvostoliiton osaksi pysyvästi. Suomea vuosisatoja alistanut Ruotsi ei itsekkyydessään koulutukseen suostunut. Jääkäreillä oli tietysti iso rooli Suomen Puolustus- voimien kehittämisessä. On selvää, että Suomi ei olisi säilyttänyt itsenäisyyttään ilman Saksan apua jatkosodassa. Liekö Saksalla ollut sormensa pelissä maaliskuussa 1940 Ribbentrop- Molotov-sopimuksesta huolimatta, kun Stalin suostui rauhaan Suomen ollessa jo täysin polvillaan. Juhani Talan uusi kirja kertoo, kuinka Ranskan pääministeri Daladier toppuutteli Stalinia lupaamalla Suomelle tukea. Synkkä historia painaa yhä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksellä on Kari Nummila Äitinsä puolelta suomalainen Mark Aretz on arvokas linkki jääkäriliikkeen perinnetyölle. Saksalainen Aretz on reservissä everstiluutnantti. ollut onni saada yhdysmiehekseen saksalainen Mark Aretz, varsinaiselta koulutukseltaan arkkitehti, joka on kouluttautunut reservissä everstiluutnantiksi. Hän on toiminut ajoittain sotilasattaseana Suomessakin. Hänelle on tuttu Suomen maaperä siksikin, että hänen äitinsä on suomalainen ja hänellä on loma-asunto Varsinais- Suomessa. Aretz on kirjoittanut laajan artikkelin otsikolla Saksan ja Suomen aseveljeydestä toisen maailmansodan jälkeen havaintoja ja kokemuksia Sotilasperinteenseuran tänä vuonna julkaisemassa teoksessa Vala ja velvoite. Näkökulmia sotilasperinteeseen III. Aretz toteaa, että Saksa on mennyt äärimmäisyyksiin menneisyydenhallinnassaan eli se myöntää syyllisyyteensä jopa sellaisiin asioihin, joihin se ei ole ollut syypää hakiessaan ulkomaista tunnustusta. Saksalaisia (kuten suomalaisiakin!) kiinnostaa kovasti se, mitä muut meistä ajattelevat. Aretz kertoo useista Suomen ja Saksan puolustusvoimien yhteistyöprojekteista, joita löytyy mm. YK:n rauhanturvatehtävistä. Suomi johti v Saksan kanssa Northern coast harjoitusta ja itsenäisesti Bundeswehr on esim. tutkinut vedenpuhdistusta kylmissä oloissa Rovajärvellä ja 2012 maiden ilmavoimat harjoittelivat ilmakuljetuskalustolla Lapissa. Myös matalalentoa on harjoiteltu Lapissa. Saksassa ei veteraanijärjestöjä Suomalaisia upseereita on osallistunut sotilaskoulutukseen Saksassa, säännöllisesti myös yleisesikuntaupseerikursseille. Näin kurssituttavuuksien ansiosta maiden väille on syntynyt hyviä yhteistyöverkostoja. Reserviläisyhteistyö on hyvällä alulla. Saksassa ei ole veteraanityötä, joka saattaisi vaikuttaa kunnioituksesta tapahtumiin ennen vuotta Poikkeus on v Deutscher Jägerbund, joka ylläpitää yhteyksiä Suomen Jääkäriliittoon. Saksan Jalkaväkiliitto, Bund der Deutschen Infanterie, BDInf, joka sääntöjensä mukaan vaalii Jääkäripataljoona 27:n perinteitä. Yhteistyö on sujunut aina hyvin, osin senkin takia, että Suomi noudattaa NA- TO-standardeja. Aretz kirjoittaa, että suomalaisten ja saksalaisten sotilaiden väliset suhteet ovat poikkeuksellisen toverilliset. Syvällinen yhteisymmärrys vallitsee siitä huolimatta, että Bundeswehr on tietysti paljon kiinteämmässä yhteydessä NATO-maihin. Näin on, vaikka useimmat saksalaiset sotilaat eivät tunne yhteistyön historiaa. Muun muassa rauhanturvatehtävissä suomalaisten sotilaiden työ saa saksalaisilta arvostusta onhan Suomi rauhanturvatyön perinteikäs suurvalta jo 1950-luvulta. Aretzin tutkielma on todella mielenkiintoinen ja ainoalaatuinen lukukokemus. Aretz kirjaa sellaisia asioita, joiden on syytä tullakin julkisuuteen yhä laajemmin. Poliittinen liikkumatilammekin antaa nyt sijaa sille, että Suomi voi toimia omista lähtökohdistaankin. Oletko tyytyväinen pankkiisi? Jos harkitset pankin vaihtoa, ota yhteyttä meihin. Kerromme mielellämme, mitä kaikkea Nordea voi tarjota sinulle. Se saattaa olla merkittävästi enemmän kuin mitä nykyinen pankkisi tarjoaa. Soita ja varaa aika (pvm/mpm) ma-pe 8-20 tai tule käymään konttorissamme. Nordea Pankki Suomi Oyj Hae hohtoa päivääsi! Hohtokeilaus tuo keilailuun aivan uutta ilmettä! Valitkaa Aquarius Bowling paketeista teille sopivin ja viettäkää hauska ilta radalla! KEILAILUPAKETTI, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) kolmen ruokalajin illallisen Castellossa hinta 32 / hlö KEILAILU JA ILTAPALA, min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) iltapala Castellossa hinta 22,50 KEILAILU + SAUNA-KABINETTI min 4 hlö 1 tunti hohtokeilausta (sis. keilakengät) sauna ja poreallas kevyt ruokailu ravintolassa hinta alk. 33 / hlö ORIKETO nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Hotelli Aquarius Kullervontie 11, UUSIKAUPUNKI P. (02) myynti@hotelliaquarius.fi

13 13 Kylmän sodan elkeitä ja globaalia taloutta Georgian sota alkoi Samana päivänä ei kovin moni Pekingin olympialaisten avajaisia seuranneista katsojista osannut ajatella Venäjän aloittaneen lähialueillaan uuden strategiansa soveltamisen. Venäjän rajanaapureiden kannalta Venäjän strategian keskeinen kysymys on Venäjän kansalaisten suojeluperiaate maan lähialueilla ja erityisesti länsiorientoituneissa entisissä NL:n satelliiteissa. Georgian sodan jälkeen Ukrainan kriisi avasi otollisen tilaisuuden Krimin valloitukselle, jota on seurannut Itä-Ukrainan separatistien kapinan tukeminen. Krimin tärkeyttä Venäjälle korostaa Mustameri ja sen yhteys Välimerelle. Itä-Ukrainan hallinta tukee puolestaan Krimin hallintaa. Huolimatta Minskin aselevosta tilanne on kärjistynyt ja vihollisuuksien jatkumisesta on seurannut läntisen yhteisön ja Venäjän yhä syvenevä eripura. Putin ei ole halunnut eikä ehkä pystynytkään perääntymään kansalaisten antaessa tukensa hänen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle ja tavoitteelle palauttaa Venäjän suurvalta asema maailman suurten joukossa. Tästä syystä Putin ei kuuntele kansainvälisen yhteisön protestointia eikä taivu sanktioiden edessä. Kun separatistit eivät halua antaa periksi tuumaakaan, niin Putinilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin tukea heitä ja sota jatkuu. Itäisessä Ukrainassa käydään täysimittaista, perinteistä asemasotaa ETYJ:n tarkkailijoiden valvoessa aseleposopimuksen hataraa noudattamista. Sotanäyttämön ulkopuolella hybridisotaa käydään verkoissa ja julkisessa keskustelussa läntisen yhteisön ja Venäjän välillä. Valtiolliset toimijat, kansalaisaktiivit ja mielipidetrollit lyövät kiilaa kansallisvaltioiden yhtenäisyyteen, poliitikkojen uskottavuuteen ja viranomaisten kykyyn hallita häiriötilanteita. Vaikka Ukrainan kriisi on kiinteyttänyt EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa, niin ETYJ:n juhlakokouksen venäjädelegaation viisumiongelmat kuvasivat hyvin EU:n yhteisen ulkopolitiikan horjuvuutta ja venäjäsanktioiden epämääräistä tulkintaa. Suomi yritettiin saada vastuuseen ETYJ:n Helsingin hengen näennäisestä murenemisesta ja syylliseksi EU:n venäjäsuhteiden kiristymiseen. Epävarmuus on levinnyt Ukrainan ulkopuolelle. Venäjä on lisännyt läsnäoloaan Itämerellä. Ruotsi sijoittaa jälleen joukkoja Gotlannin saarelle ja puhuu jo asevelvollisuuden palauttamisesta ja suunnittelee rakentavansa kaksi uutta sukellusvenettä. Nato tiivistää otettaan artikla 5:n osalta lisäten harjoitustoimintaa Pohjan- ja Itämerellä. Baltianmaihin on sijoitettu pysyviä joukkoja. Naton yhteistyön lisäksi Yhdysvaltojen kiinnostus on lisääntynyt Itämeren alueeseen ja Baltian ja pohjoismaiden kahdenvälisiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin asioihin. Heinäkuun viimeisellä viikolla Ahvenanmaan puolustus puhutti Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittista johtoa. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on liikkeessä. Baltian ja pohjoismaiden välinen harjoitustoiminta voi hyvin Itämeren piirissä. Helsingin ETYJ-juhlakokouksen jälkeen Kreikan kriisi vei median huomion. Ukraina sai pienempiä otsikoita jos ollenkaan. Kreikan kansanäänestyksen EI oli vankka tuki Kreikan hallituksen politiikalle mutta samalla se menetti EU:n ja rahoittajien luottamuksen Kreikan kykyyn katkaista jatkuvan velkaantumisen kierre. Euroalueen poliittisten toimijoiden ja rahoittajien mitta täyttyi. Operaatio tuli kreikkalaisille kalliiksi. Kreikalle asetetut lainaehdot tiukkenivat ja tilanne selvästi teki rakoa euroalueen pohjoisen tiukan asialinjan ja eteläisen maltillisemman linjan välillä. Kolmannen tukipaketin ehtoja ja soveltamista sorvataan. Kreikan edessä on yksityistämisiä, valtion omaisuuden ja infrastruktuurin pakkomyyntiä, verojen korotuksia ja julkisten menojen leikkauksia. Kreikan on ollut vaikea leikata taloustilanteen huomioon ottaen kohtuutonta puolustusbudjettia. Sillekin asialle on omat selityksensä Kreikka pelkää Turkkia ja Krimi ja Ukraina ovat puolestaan kovin lähellä Kreikkaa. Pääministeri Tsipras on eronnut, uudet vaalit edessä. Ukrainan ja Kreikan kriiseistä riippumatta globaali talous ja turvallisuus ovat murroksessa. Kreikkaan jumittunut taloudellinen kriisi estää EU:n parhaiden voimien pureutumisen globaalin muutoksen vaikutuksiin. Ukrainan kriisin ratkaisun etsiminen diplomatian keinoin on umpikujassa. Lännen ja Venäjän toisilleen asettamat pakotteet syövät kummankin puolen, erityisesti EU:n talouden ja politiikan perustaa. Tilannetta vaikeuttaa vielä käsiin räjähtänyt Välimeren yli tapahtuva pakolaistulva, jota välimerenmaat eivät pysty hallitsemaan. EU:n eteläraja vuotaa. Yhdysvallat lisäsi jälleen heinäkuussa Venäjän vastaisia sanktioita. Yhdysvaltojen kansalaisiaan, demokratiaa ja ihmisoikeuksia puolustavat interventiot syövät maan voimavaroja globaaleilla markkinoilla. Yhdysvaltain johtama läntinen yhteisö yrittää irrottautua Afganistanista ja taistelee globaaleine ja alueellisine kumppaneineen Isistä vastaa Lähi-idässä. Samaan aikaan Kiina on vähin äänin ollut rakentamassa globaalia taloudellista imperiumia energian, raakaaineiden ja ruuan tuottamiseksi kotimaan tarpeisiin ja omien tuotteiden viemiseksi maailman markkinoille. Kiinan taloudellinen kasvu näyttää juuri nyt hiipuvan ja devalvaatiokin on otettu käyttöön. Eräiden spekulaatioiden mukaan sen tavoitteena olisi jopa 10% devalvaatio. Silti maalla on taustalla suunnitelmia rakentaa uusia maailmanlaajuisia kauppayhteyksiä; kaavaillaan modernia silkkitietä huippunopealla rautatieyhteydellä, joka reilusti puolittaisi Suezin ja Malagan salmen kautta kulkevan meriliikenteen purjehdusajan Eurooppaan. Pakistanin kautta kulkevat maayhteydet Intian valtamerelle välttäisivät Malagan salmet, joka on Kiinan kannalta riskialtis, jos tilanne sattuisi kiristymään Etelä-Kiinan merellä. Koreat uhittelevat toisiaan. Kiina lisää läsnäoloaan alueella rakentamalla keinotekoisia tukikohtia kiistanalaisille saarille. Jättimäisiä logistiikkaprojekteja on kehittymässä myös Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Nyt maailma seuraa Kiinan talouden kehitystä huolestuneena. Niin myös Kiinan markkinoilla operoivat suomalaiset yritykset. Kiinan talouden sakkaus ja sen vaikutukset Yhdysvaltojen talouteen ovat ehkä suurin tämän hetken riski globaalille taloudelle. Globaali talous on ollut muutosliikkeessä, joku on sanonut lepotilassa, jo ennen Kiinan talouden nykyistä tilannetta ja se on heijastunut kansallisiin talouksiin ja turvallisuuteen. Finanssitalous takoo ällistyttävän kovia tuloksia, hyvä niin, mutta reaalitalous voi huonosti. Monissa tapauksissa suurten yritysten tulokset perustuvat henkilöstön rajuihin leikkauksiin, tuotantolaitosten sulkemisiin, omaisuuden myyntiin, hallitsevaan markkina-asemaan tai monopoleihin sekä tuotantolaitosten siirtoihin halvan ASIANTUNTIJALTA työvoiman maihin. Digitalisaatio ja automaatio ovat kovia haasteita ja edellyttää sopeutumista. Kuluttajan on hyvä olla valppaana ja kysyä missä on yrityksen koti, minne se maksaa veronsa ja mihin se kotiuttaa ja käyttää tuottonsa. Suomalaisten globaaleilla markkinoilla toimivien PK-yritysten ja monien kansainvälisten pörssiyritysten tilanneymmärrys näyttää eroavan toisistaan kuin yö ja päivä. PK-yritysten puolelta voidaan kuulla, että suomalaisen työlaatu ja toimitusvarmuus ovat selvä etu, johon halvan työvoiman maat eivät aina pysty vastaamaan. Virkistävää on ollut lukea Oy Langh Ship Ab toimitusjohtajan kesän kolumneja TS:n kakkossivulta. Niissä tunnistetaan työmarkkinoiden nykyiset ongelmat mutta samalla tunnustetaan suomalaisen työ arvo. Siirtyminen reservistä sivariin lisääntyy, onneksi varusmiespalveluksen keskeyttäminen vähenee. Puolustusministeri on arvioinut Puolustusvoimien SA-kokoonpanon ja -henkilöstön riittävyyttä supistukset alkavat kaduttaa. Kertausharjoitusten lisääminen ja sotavarustuksen ja asejärjestelmien hankinnat ovat selvästi ylittäneet kansainvälisen median uutiskynnyksen. Signaali on mennyt perille mutta sen sanomaa on tulkittu provosoivasti. Me emme ole valmistelemassa sotaa, me korotamme sotaa ehkäisevää kynnystä. Seppo Ruohonen MYNÄ -GRILLI Keskuskatu 22, Mynämäki p MUUTOKSET JÄSENTIETOIHIN Tarvittaessa voit toimittaa kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, HELSINKI V-S:n RESERVIUPSEERIPIIRI RY V-S RESERVILÄISPIIRI RY Toiminnanjohtaja Erkki Lehmus Parivartio 5/2015 ilmestyy Muutoksia ja liittymisiä myös liittojen kotisivuilla Toimisto Rykmentintie 15, TURKU Juhani Pulkkinen sähköposti Kotisivut Rul:n toimisto Puh Res:n toimisto Puh RESERVILÄISURHEILULIITTO Puh Osoite kaikilla: Döbelninkatu 2, Helsinki SYYSKUU KOKOUKSET JA KILPAILUT 1.9. RESUL:n hallitus PÄIVYRI 2.9. Piirien pistooliampumajuoksu Mynämäki (M) 3.9. Urheilutoimikunta Kyrö 4.9. RUL Liittohallitus 3/2015 Tampere 4.9. Jatkosodan päättymisen koko maa muistopäivä Kokonaisturvallisuus 2015 Tampere -messut 5.9. RES Perheliikuntapäivä koko maa 5.9. Res liittohallitus Vantaa 5.9. RESUL:n neliottelu Espoo 5.9. RUL liittohallituksen ja Tampere -valtuuston yhteiskokous 6.9. RESUL:n pistooliampumajuoksu Espoo 8.9. PYT Heikkilä RESUL:n ja piirin partiokilpailu Raisio (M) RESUL:n meritaitokilpailu Turku RESUL:n syysjotos Mäntsälä RESUL:n pystykorva SM Lahti Urheiluparlamentti Heikkilä jatkuu seuraavalla sivulla ->

14 14 KOKOUKSET JA KILPAILUT URHEILUPARLAMENTTI kokoontuu Heikkilän sotilaskodissa keskiviikkona kello Urheiluparlamentin tavoitteena on tuottaa vuoden 2016 kilpailukalenteri valmiiksi, tarkastella kilpailutoiminnan yleisohjetta ja laatia toimintakilpailujen toiminintapisteluettelot. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille piirien jäsenille. Toivottavasti ainakin ampuma- ja urheilutoimikuntien jäsenet sekä toimintavuoden 2016 kilpailujen suunnitellut järjestäjät (yhdistyksen edustaja) ja tekniset asiantuntijat osallistuvat tilaisuuteen. Ampuma- ja urheilutoimikunnan jäsenille lähetetään erillinen kutsu sähköpostitse. Piiritoimisto MAANPUOLUSTUSSEMINAARI Varsinaissuomalaisten maanpuolustusjärjestöjen ja Lounais- Suomen aluetoimiston yhteinen maanpuolustusseminaari. Paikka: Heikkilän kasarmin auditorio Aika: lauantai Kahvi ja ilmoittautuminen Avaus, puheenjohtaja Sakari Kinnarinen, Varsinais-Suomen maanpuolustusyhdistys EU:n Itämeripolitiikka, varatuomari Pauliina Haijanen, EU:n alueiden komitea, Itämerityöryhmä Suomen sotilaallinen yhteistyö Itämeren piirissä, lippueamiraali Timo Junttila, Puolustusministeriö Suomen ja Ruotsin merivoimien yhteistyö lippueamiraali Juha Vauhkonen, Merivoimat 1050 Tauko Kommenttipuheenvuoro, Ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen instituutti Paneeli Alueellinen näkökulma, komentaja Sami Iso-Lauri Varsinais-Suomen Aluetoimiston päällikkö Päätössanat, puheenjohtaja Simo Saarikangas Varsinais- Suomen reserviläispiiri Lounas sotilaskodissa Sitovat ilmoittautumiset (etunimi, sukunimi, syntymäaika, puhelinnumero) viimeistään sähköpostilla tai puh Järjestäjät: Lounais-Suomen aluetoimisto, Varsinais-Suomen Reserviupseeripiiri ry, Varsinais-Suomen Reserviläispiiri ry, Varsinais-Suomen Maanpuolustusyhdistys ry, Kadettikunta ry, Turun Kadettipiiri, Turun Upseerikerho Loimaan Reserviupseerit ry. Loimaan Seudun Reserviläiset ry. SYYSKOKOUS Loimaalla Ankkuripaikassa keskiviikkona klo Kokouksen jälkeen esitelmä. Johtokunnat klo Turun Reservialiupseerit Turun Reserviläiset Ry. SYYSKOKOUS Heikkilän sotilaskodissa klo Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien HALLITUSTEN KOKOUS torstaina kello alkaen Heikkilän sotilaskodissa Turussa. Kokouskahvit kello alkaen. Kokouksissa valmistellaan piirien syyskokouksien asiat, käsitellään piirien taloudellista tilaa ja muita esille tulevia asioita. Esityslista toimitetaan hallituksien jäsenille viikon 43 aikana. Hallitusten jäsenet: laittakaa aika allakkaan! Piirihallitusten puheenjohtajat Raision Reserviupseerit ry:n ja Raision Reserviläiset ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄISET SYYSKOKOUKSET pidetään torstaina klo 18 alk. Raision kaupungintalolla (Nallinkatu 2 Raisio), kahvitus klo alk. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ennen kokouksien alkua Lounais-Suomen maanpuolustuspiirinpäällikkö Markku Laine alustaa aiheesta Ajankohtaista Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä (MPK). Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirin GOLF-MESTARUUSKILPAILUT Paikka: Aurinko Golf, Naantali Aika: perjantai klo alkaen Ilmoittautumiset kilpailuun minna.nenonen@alastarogolf.fi tai mennessä. Kilpailumaksu: 40 euroa, sis. sämpylä -kahvin ennen kierrosta, green fee ja lounas kierroksen jälkeen. Sarjat: 1. upseerit, lyöntipeli hcp (kolme parasta palkitaan + paras scratch) 2. res., lyöntipeli hcp (kolme parasta palkitaan + paras scratch) 3. Naiset ja veteraanit pistebogey hcp (kolme parasta palkitaan + paras scratch) Tervetuloa pelaamaan Aurinkoiseen Naantaliin! SYYS-SRA 2015 Loimaan ja Alastaron seudun Reserviläiset ry järjestävät Loimaan Laukojien ampumaradalla Syys-SRA-kilpailun Kilpailun johtaja: Jani Salo Raision Reserviupseerit ry Raision Reserviläiset ry RESERVILÄISTEN AMPUMAVUOROT Kupittaan urheiluhallissa alkavat jälleen lauantaina klo 9.30 Muut syksyn vuorot julkaistaan Turun Reserviläisten verkkosivuilla syyskuun alussa. Ampumaupseereilta mahdollista lainata aseita ja ostaa tarvittavat panokset. Huom! Ammunta alkaa klo Tulehan paikalle ajoissa, esim Lisätiedot: alik Pekka Tuominen TERVETULOA vanhat ja uudet harrastajat! Turun Reserviupseerit ry Kilpailun ratamestari: Jouni Aaltonen Rastit: Kilpailussa ammutaan 8 rastia ( Kivääri, pistooli, haulikko). Min. laukausmäärät kilpailussa: Kiväärillä 100, pistoolilla 40 ja haulikolla yhteensä 20 birdiä ja 8 slugia. Haulikkorasteilla suurin sallittu haulikoko on 3 mm. Kilpailuluokat: H20, H50, D ja H. Kilpailu on yksipäiväinen ja kilpailijat osallistuvat rastityöskentelyyn. Kilpailuun otetaan 56 kilpailijaa + 10 tuomaria / rastivastaavaa. Aikataulu: Kilpailu alkaa klo 8.30 ilmoittautumisella ja asetarkastuksella. Kilpailijapuhuttelut klo 9.45 ja toiminta rasteilla alkaa klo Maksut: Kilpailumaksu 25, jota ei palauteta, maksetaan mennessä Loimaan Reserviläisten tilille: Liedon Säästöpankki FI Viestisarakkeeseen: nimi, yhdistys, Syys-SRA. Vakuutusturva: SAL kilpailulisenssi tai Reserviläisen ampumaturva. Dokumentit esitettävä kilpailupaikalla ilmoittautumisen yhteydessä. Asetarkastuksessa tarkistetaan myös aseen hallussapitolupa. jatkuu seuraavan palstan ylhäältä -> Rastikuvaukset julkaistaan Loimaan Seudun Reserviläisten nettisivuilla ilmoittautumisajan päätyttyä. Tekninen asiantuntija: Jouni Aaltonen Ilmoittautumiset: mennessä osoitteeseen: lsres1956@gmail.com. Ilmoittautumisessa on mainittava: Nimi, sotilasarvo, yhdistys, luokka, ID ja mahd. ryhmätoivomus. Tuomarit voivat ilmoittautua kisoihin heti osoitteeseen: lsres1956@gmail.com. Majoitusmahdollisuus järjestetään tarvitseville Loimaan Seudun Reserviläisten tiloissa Heikinpirtillä. Majoitustarve ilmoitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Lisäinfoa voi kysyä Jouni Aaltonen: Jani Salo: Tervetuloa! RESUL:n PARTIOMESTARUUSKILPAILUT Raision Reserviupseerit ja Raision Reserviläiset toivottavat kaikki reserviläiset tervetulleeksi RESUL:n partiomestaruuskilpailuihin Raisioon Kilpailuissa ratkaistaan myös Varsinais-Suomen Reserviupseeri- ja Reserviläispiirien mestaruudet. Kilpailusarjat: RESUL: H, D, H40, D40, H50, D50, H60 ja D60 (partion kokoonpano 1+2) Varsinais-Suomen piirit: H, D, H40, D40, H50, D50, H60 ja D60 sekä H70 (partion kokoonpano 1+2). Lisäksi kuntosarja (partion kokoonpano 2-4 jäsentä, ei hajaannu) Säännöt: Kilpailuissa noudatetaan RESUL:n partiomestaruuskilpailujen hyväksyttyjä sääntöjä ja Varsinais-Suomen Reservipiirien maastourheilun lajikohtaisia ohjeita. Kartat ja leimaus: Suunnistuksessa käytössä suunnistuskartta 1: sekä emit -leimaus. Emit -kortteja vuokrataan kilpailutoimistosta, vuokra 5 / kortti. Kartanluvussa peruskartta 1: Aikataulu: Lauantai kello Kilpailukeskus avataan Kilpailujen avaus ja kilpailupuhuttelu Ensimmäinen lähtö Sunnuntai Kilpailukeskus avataan Aseiden tarkastus Ensimmäinen lähtö Palkintojen jako Ilmoittautumiset mennessä osoitteella vsres@ co.inet.fi. Ilmoittauduttaessa on mainittava partion nimi, piiri, partionjäsenet sotilasarvoineen, emit korttien numerot ja yhteystieto. Osallistumismaksu 65 partio, kuntosarja 45 partio, on maksettava Raision Reserviupseerien tilille FI viimeistään kuluessa. Jälki-ilmoittautumiset 1½-kertaisin maksuin. Kilpailukeskuksena toimii vesilaitoksen sauna. Kilpailukeskuksen osoite: Hintsantie 80, Raisio. Opastus KT 40 (E18) ja Mahittulantien risteyksestä, ajoaika noin 5 minuuttia. Majoitus: Kilpailun järjestäjä ei tarjoa majoitusmahdollisuutta. Alueella on mahdollisuus majoittua asuntoautoon tai asuntovaunuun (ei sähköä). Huolto: Kilpailukeskuksessa toimii kanttiini. Keskuksessa on suihku- ja saunamahdollisuus. Vakuutukset: Kilpailijoilla tulee ampumaturvan kattava vakuutus. Se tarkastetaan aseiden tarkastuksen yhteydessä Toimihenkilöt: Kilpailunjohtaja: Mikko Kaamanen, mikko.kaamanen@mhy.fi tai Kilpailun TA: Erkki Lehmus, vsres@co.inet.fi tai Ratamestari: Mikko Hautala, mikko.t.hautala@microsoft.com tai Tiedottaja: Tuula Rahkonen, tuularahkonen@suomi24.fi tai Tervetuloa partioimaan Raisioon! Raision Reserviupseerit - Raision Reserviläiset

15 15 Ampumasuunnistuksessa uusia tuulia Tapio Turunen Ampumasuunnistuksen henkilökohtainen kilpailu ja parisprinttiviesti kilpailtiin Salossa. Henkilökohtaisessa kilpailussa kokeiltiin piiritasolla ensimmäistä kertaa ammunnan ja suunnistuksen pitämistä eri paikoissa. Ammuntaosuus alkoi Vaskion ampumastadionilla 300 metrin juoksulla, jonka jälkeen oli vuorossa makuuammunta. Tämän jälkeen juostiin jälleen 300 metriä ja edessä oli pystyammunnan vuoro. Jokaisesta ohilaukauksesta tuli yhden minuutin lisäaika. Suunnistusosuudelle siirryttiin Märyn nopeakulkuiseen avokalliomaastoon. Pidemmän radan (4,1 km) parhaan tuloksen teki oli H40-sarjan Markus Salo Alastaron reserviläisistä. Hän oli myös suunnistusosuuden nopein. H50-sarjalaiset ja sitä vanhemmat suunnistivat lyhemmän radan (3,0 km). Kokonaistulosten paras oli Paraisten reserviupseerien Jukka Hänninen, joka oli myös suunnistusosuuden nopein. Kisan tarkimpia ampujia olivat Antti Seppälä, Satu Salokannel, Jouko Kylä-Utsuri sekä Kalevi Vähäkylä. He selvisivät urakastaan vain yhdellä sakkominuutilla. Parisprinttiviestissä vauhdikasta menoa Parisprinttiviesti oli myös ampumasuunnistuksessa uusi kokemus. Nopeatempoinen noin 2 kilometrin pituiset suunnistusradat sekä ammunta mahdollisine sakkokierroksineen oli kilpailijoille miellyttävä kokemus. Nuorempien sarjojen H ja H80 mestaruudet menivät Alastaron reserviläisten joukkueille. H100 ja H120-sarjojen voittajina palkittiin Halikon reserviläisten joukkueet. Molempien kilpailujen tulokset löytyvät tulospörssistä. Täydelliset tulokset löydät Salon Seudun Reserviupseerien kotisivuilta Jari Jasu ja Erkki Kallio osuutensa viimeisellä rastilla. RESERVILÄISURHEILU Tapio Turunen Piirien ampumamestaruuskilpailut m Isopistooli sarja H: 1) ylik Jari Nieminen KaPiRes 566, 2) tkm Jari Vilkman TurRAU m Isopistooli joukkue, sarja H: 1) Turun Reserviupseerit 1545, 2) Turun Reservialiupseerit 1527, 3) Kyrön Seudun Reserviupseerit 1505, 4) Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit m Isopistooli sarja H50: 1) alik Matti Anttonen SaSeRes 559, 2) evl Jukka Nikkari TuRU 543, 3) ylik Keimo Salmikivi Na- RAU 495, 4) ltn Jouni Jalonen KySeRU 455/0x, 5) alik Pekka Tuominen TurRAU 455/0x. 25m Isopistooli sarja H60: 1) kapt Tuomo Kuopio KySeRU 553, 2) stm Seppo Junttila Tur- RAU 521, 3) stm Pekka Kähkönen TurRAU 514, 4) kapt Markku Tammi KySeRU 497, 5) stm Martti Grönholm TurRAU m Isopistooli sarja H70: 1) alik Erkki Grönholm TurRAU 492, 2) maj Erkki Mauno TuRU 487, 3) Kari Niinivuo KoRU m Isopistooli sarja H75: 1) ylil Matti Arvela TuRU m Isopistooli sarja E: 1) vänr Eero Salokannel TuRU 390, 2) korpr Markku Kallio Tur- RAU m Pienoispistooli 60 ls sarja D: 1) kers Janna Järvinen TurRAU 525, 2) Susanna Röman TurRAU m Pienoispistooli 60 ls sarja H: 1) ylik Jari Nieminen KaPiRes 579, 2) vänr Tuomas Helenius SaSeRU 551, 3) kapt Jussi Hurri KySeRU 531, 4) Jukka Kankare TurRAU 523, 5) tkm Jari Vilkman TurRAU m Pienoispistooli joukkue, sarja H: 1) Kyrön Seudun Reserviupseerit 1651, 2) Turun Reserviläiset- Reservinaliupseerit 1585, 3) Turun Reserviupseerit 1582, 4) Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit 1544, 5) Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit m Pienoispistooli 60 ls sarja H50: 1) alik Matti Anttonen SaSeRes 553, 2) evl Jukka Nikkari TuRU 541, 3) ylik Keimo Salmikivi NaRAU 535, 4) alik Pekka Tuominen TurRAU m Pienoispistooli 60 ls sarja H60: 1) kapt Markku Tammi KySeRU 565, 2) kapt Tuomo Kuopio Ky- SeRU 555, 3) stm Seppo Junttila TurRAU 531, 4) stm Pekka Kähkönen TurRAU 529, 5) Jukka Lindberg NaRAU 517, 6) stm Martti Grönholm TurRAU m Pienoispistooli 60 ls sarja H70: 1) maj Erkki Mauno TuRU 518, 2) stm Kari Nyrhinen TurRAU 500, 3) Kari Niinivuo KoRU m Pienoispistooli 60 ls sarja H75: 1) ylil Matti Arvela TuRU m Pienoispistooli 60 ls sarja E: 1) korpr Markku Kallio TurRAU 419, 2) vänr Eero Salokannel TuRU m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls sarja D: 1) kers Janna Järvinen TurRAU 474, 2) Susanna Röman Tur- RAU m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls sarja H: 1) ylik Jari Nieminen KaPiRes 573, 2) vänr Tuomas Helenius SaSeRU 546, 3) Jukka Kankare TurRAU 501, 4) kapt Jussi Hurri KySeRU 494, 5) tkm Jari Vilkman TurRAU m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls joukkue, sarja H: 1) Kyrön Seudun Reserviupseerit 1575, 2) Turun Reserviläiset- Reservinaliupseerit 1555, 3) Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit 1415, 4) Turun Reserviupseerit 1400, 5) Turun Reserviläiset-Reservinaliupseerit m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls sarja H50: 1) alik Matti Anttonen SaSeRes 561, 2) alik Pekka Tuominen Tur- RAU 524, 3) ylik Keimo Salmikivi NaRAU m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls sarja H60: 1) kapt Markku Tammi KySeRU 549, 2) kapt Tuomo Kuopio Ky- SeRU 532, 3) stm Pekka Kähkönen TurRAU 530, 4) stm Martti Grönholm TurRAU m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls sarja H70: 1) stm Kari Nyrhinen TurRAU 473, 2) maj Erkki Mauno TuRU 464, 3) Kari Niinivuo KoRU m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls sarja H75: 1) ylil Matti Arvela TuRU m Pistooli pika-ammunta 3x20 ls sarja E: 1) vänr Eero Salokannel TuRU 451, 2) korpr Markku Kallio Tur- RAU m Kivääri 3x20 ls joukkue, sarja H: 1) Halikon Reserviläiset 1643, 2) Mynämäen Seudun Reserviläiset 1525, 3) Paimion Seudun Reserviläiset m Kivääri 3x20 ls sarja H50: 1) alik Ilkka Ratamo HalRes 563, 2) sotmest Kari Nevala PaSeRes 544, 3) kers Pekka Nummelin MySeRes 513,4) ylik Esko Pentikäinen MySeRes m Kivääri 3x20 ls sarja H60: 1) ylil Seppo Ahokas SaSeRU 542, 2) jääk Veikko Laine Hal- Res 540, 3) vääp Markku Haklin HalRes 540, 4) alik Matti Rinnola MySeRes 522, 5) ltn Jorma Koski SaSeRU m Kivääri 3x20 ls sarja H70: 1) sotmest Raimo Novari PaSe- Res m Kivääri 3x20 ls sarja H75: 1) ylil Jussi Ruohonen SaSeRU m Kivääri 3x20 ls sarja H80: 1) kers Olli Silanto PaSeRes m Kivääri 60 ls, makuu sarja D: 1) kers Janna Järvinen TurRAU m Kivääri 60 ls, makuu sarja H: 1) ltn Aki Toivanen SaSeRU 530, 2) ylil Mikko Hautala RaRU 512, 3) tkm Jari Vilkman TurRAU m Kivääri makuu joukkue, sarja H: 1) Halikon Reserviläiset 1752, 2) Paimion Seudun Reserviläiset 1691, 3) Salon Seudun Reserviupseerit m Kivääri 60 ls, makuu sarja H50: 1) sotmest Kari Nevala PaSeRes 585, 2) alik Ilkka Ratamo Hal- Res 583, 3) ylik Esko Pentikäinen MySeRes m Kivääri 60 ls, makuu sarja H60: 1) vääp Markku Haklin HalRes 587, 2) jääk Veikko Laine HalRes 582, 3) ylil Seppo Ahokas Sa- SeRU 578, 4) alik Matti Rinnola MySeRes 555, 5) ltn Jorma Koski SaSeRU m Kivääri 60 ls, makuu sarja H70: 1) sotmest Raimo Novari Pa- SeRes 569, 2) kapt Esa Savioja TuRU m Kivääri 60 ls, makuu sarja H75: 1) ylil Jussi Ruohonen SaSeRU m Kivääri 60 ls, makuu sarja H80: 1) kers Olli Silanto PaSeRes 537. Varsinais-Suomen reservipiirien ampumasuunnistuksen mestaruuskilpailu 4.8. Salossa H 4,1 km 1) alik Jorma Tytykoski Alastaron reserviläiset 55:28, 2) vänr Antti Valo Pargas Reservofficerare 55:51 H35 4,1 km 1) korpr Martti Tytykoski Alastaron reserviläiset 48:38, 2) kers Markku Pulliainen Alastaron reserviläiset 1:16:09 H40 4,1 km 1) alik Markus Salo Alastaron reserviläiset 42:03, 2) kers Pasi Saastamoinen Halikon reserviläiset 45:53, 3) alik Timo Ojala Alastaron reserviläiset 52:02 H45 4,1 km 1) ylik Antti Seppälä Alastaron reserviläiset 53:44, 2) ltn Jari Jasu Kyrön Seudun Reserviupseerit 58:21, 3) alik Harri Välimäki Alastaron reserviläiset 1:02:08, 4) alik Mika Kilpeläinen Alastaron reserviläiset 1:05:59 D50 3,0 km 1) Satu Salokannel Halikon reserviläiset 1:17:11 H50 3,0 km 1) kapt Jukka Hänninen Pargas Reservofficerare 37:42, 2) ylik Lasse Varjonen Alastaron reserviläiset 37:56, 3) korpr Esko Pirttimäki Alastaron reserviläiset 46:15, 4) sotmest Janne Roininen Kaarina-Piikkiön reserviläiset 52:57 H55 3,0 km 1) alik Tapio Vuolle Alastaron reserviläiset 46:41 H60 3,0 km 1) sotmest Esko Mäkiniemi Alastaron reserviläiset 35:41, 2) ylil Jouko Kylä-Utsuri Loimaan reserviupseerit 41:54, 3) kapt Tuomo Kuopio Kyrön Seudun Reserviupseerit 48:30, 4) korpr Markku Ruohonen Halikon reserviläiset 49:15 H65 3,0 km 1) kers Heikki Rantanen Alastaron reserviläiset 37:45, 2) evl Erkki Kallio Alastaron reserviläiset 42:59 H70 3,0 km 1) ylik Mauri Hanhisalo Halikon reserviläiset 1:03:11, 2) ylil Bo Åkerholm Pargas Reservofficerare 1:05:37 H75 3,0 km 1) ltn Kalevi Vähäkylä Halikon reserviläiset 45:19 2) ylik Heikki Pelli Alastaron reserviläiset 57:42 TULOSTAULU H80 3,0 km 1) korpr Keijo Linnakoski Halikon reserviläiset Ampumasuunnistuksen parisprinttiviesti Salossa , tulokset H 1) Alastaron reserviläiset 55:32 Martti Tytykoski (3+1) 27:18, Jorma Tytykoski (3+2) 28:14, 2) Pargas Reservofficerare 1:09:44 Antti Valo (3+5) 33:31, Linus Hoffman (5+5) 36:13. H80 1) Alastaron reserviläiset 1:20:17 Antti Seppälä (1+0) 44:51, Markku Pulliainen (5+1) 35:26, 2) Naantalin reservialiupseerit ulkop. 1:21:58 Joni Tenhunen (1+2) 49:32, Joni Tenhunen (2+1) 32:26. H100 1) Halikon reserviläiset 43:57, Markku Ruohonen (2+2) 23:33, Pasi Saastamoinen(1+1) 20:24, 2) Kyrön Seudun Reserviupseerit 50:00, Jari Jasu (2+5) 25:01, Tuomo Kuopio (3+1) 24:59, 3) Alastaron reserviläiset 57:38, Esko Pirttimäki (4+3) 32:12, Esko Mäkiniemi (2+2) 25:26. H120 1) Halikon reserviläiset 52:27, Kalevi Vähäkylä (1+4) 27:27, Satu Salokannel (1+1) 25:00, 2) Alastaron reserviläiset 53:58, Erkki Kallio (3+5) 26:08, Heikki Rantanen(2+4) 27:50. Ampumasuunnistuksen mestaruuskilpailu Salossa , joukkuetulokset H 1) Alastaron reserviläiset 1 (Markus Salo, Martti Tytykoski, Timo Ojala) 2:23:43, 2) Alastaron reserviläiset 2 (Antti Seppälä, Jorma Tytykoski, Harri Välimäki) 2:51:20 H50 1) Alastaron reserviläiset 1 (Esko Mäkiniemi, Heikki Rantanen, Lasse Varjonen) 1:51:22, 2) Alastaron reserviläiset 2 (Erkki Kallio, Esko Pirttimäki, Tapio Vuolle) 2:15:55, 3) Halikon reserviläiset (Kalevi Vähäkylä, Markku Ruohonen, Mauri Hanhisalo) 2:37:45

16 16 MERKKIPÄIVÄT SYYSKUU 95 VUOTTA ylikersantti Veikko Suokunnas Alastaro 93 VUOTTA yliluutnantti Mikko Lundell Turku 90 VUOTTA luutnantti Heikki Peltonen Turku sinulle suunniteltu uusi volvo V40 Varaa itsellesi Oman Talouden Tuokio. Saat selkokielisiä neuvoja säästämiseen, sijoittamiseen ja lainanottoon. Juuri sinulle mietittynä. Mustaa valkoisella. p VUOTTA 1.9. kersantti Pentti Isotupa Laitila 8.9. yliluutnantti Jouko Erjala Perniö luutnantti Ossi Laaksonen Turku yliluutnantti Eino Vepsä Loimaa 75 VUOTTA 3.9. yliluutnantti Erkki Sirkiä Uusikaupunki 4.9. alikersantti Jouni Toivanen Koski TL 8.9. luutnantti Kalevi Vainio Salo ylikersantti Reijo Esko Salo prikaatikenraali Olli Nepponen Helsinki luutnantti Mikko Mäntymäki Raisio 70 VUOTTA 3.9. kapteeni Pertti Mattila Somero 5.9. korpraali Teuvo Saarikko Pyhäranta 7.9. eversti Risto Hurme Raisio 9.9. vänrikki Markku Kaskinen Turku komentajakapteeni Juhani Mäntynen Taivassalo alikersantti Paavo Nenonen Turku yliluutnantti Carl-Gustav Bergström Parainen sotilasmestari Heikki Helle Littoinen ylikersantti Mauri Hanhisalo Halikko as kersantti Juha Ståhl Kalanti vänrikki Jörn Söderholm Turku alikersantti Kari Saaristo Salo Rieskalähteentie 75, TURKU puh Logistiikkapalveluja Turun satamassa TurkuSteve Varastokatu 1, FI Turku +358 (0) Puhelun hinta kiinteästä liittymästä 8,35 snt/puh.+ 6 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. 60 VUOTTA 9.9. ylikersantti Markku Granlund Naantali kapteeniluutnantti Timo Harju Turku ylivääpeli Jarmo Mäki-Arvela Laitila kapteeni Heikki Salo Raisio res-jäsen Ghita Brunnsberg-Lerkki Masku 50 VUOTTA 1.9. kersantti Juha Siltanen Uusikaupunki 3.9. kapteeni Tapio Turunen Salo 5.9. yliluutnantti Jarmo Harjunmaa Loimaa 7.9. vänrikki Timo Helminen Turku 9.9. yliluutnantti Juha Willgren Perniö luutnantti Pertti Rannikko Turku vänrikki Jouni Tittonen Salo sotilasmestari Janne Roininen Piikkiö viestimies Juha Määttänen Mynämäki luutnantti Vesa Liukkonen Kustavi Pienistä iloista suuriin uutisiin Parhaat ratkaisut Parhaat ratkaisut kokonaisvaltaiseen kokonaisvaltaiseen asiakassaatavien asiakassaatavien hallintaan hallintaan Puhelin info@lindorff.fi Puhelin info@lindorff.fi LOKAKUU 94 VUOTTA yliluutnantti Antti Malmberg Raisio 92 VUOTTA kapteeni Jouni Levanto Turku 91 VUOTTA alikersantti Esko Topi-Hulmi Auvainen 90 VUOTTA luutnantti Veikko Virtanen Naantali 85 VUOTTA luutnantti Esko Lehtonen Naantali 80 VUOTTA kersantti Pertti Vuola Hietamäki luutnantti Kauko Luojus Salo kapteeni Pertti Eskola Uusikaupunki kapteeni Matti Nummila Loimaa 70 VUOTTA alikersantti Tero Salmio Turku luutnantti Esa Honka Raisio sotilasmestari Jouko Määnpää Turku yliluutnantti Simo Seppälä Laitila alikersantti Seppo Mäntylä Turku korpraali Veikko Ratsula Piikkiö kersantti Tauno Eskola Loimaa 60 VUOTTA yliluutnantti Seppo Hellsten Taivassalo vänrikki Jaakko Myllykylä Loimaa majuri Jukka Hulkkonen Halikko ylivääpeli Ismo Järvinen Salo alikersantti Jari Näkki Teijo alikersantti Olli Ruostekivi Mietoinen kersantti Teuvo Nuotila Koski TL yliluutnantti Timo Luukka Halikko yliluutnantti Olli Kotaja Ollila 50 VUOTTA ylikersantti Mika Viitasalo Piispanristi kersantti Ari Salonen Marttila yliluutnantti Anders Kjellman Parainen ylivääpeli Jukka Saaristo Ylönkylä luutnantti Seppo Pohjanpalo Masku alikersantti Martti Soini Piikkiö kersantti Pauli Sosi Kojonkulma Lauantaibrunssi , 10 e, lapset alle 12 v. 5 e ja 4 v. 0 e.