Röntgenlaitteiden säteilymittaukset diagnostiikassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Röntgenlaitteiden säteilymittaukset diagnostiikassa"

Transkriptio

1 Röntgenlaitteiden säteilymittaukset diagnostiikassa Timo Peltola LuK-tutkielmaseminaari Thoraxkuvauksen rajausvaihe käynnissä.

2 Johdanto Röntgensäteily on ionisoivaa säteilyä, joka on vahingollista elävälle kudokselle. Röntgendiagnostiikassa kehon osia altistetaan kerta-annoksille, jotka suurimmillaan vastaavat 4:n vuoden aikana taustasäteilystä saatavaa annosta. Fotonien maksimienergia on suoraan verrannollinen röntgenputken kiihdytysjännitteeseen: Esittelyssä: eu = ½mev² = hνmax Fotonisäteilyä ilmaisevat laitteet ja niiden toimintaperiaatteet Tyypilliset mittausjärjestelyt Tulosten analysointi ja soveltaminen käytäntöön

3 Ilmaisimet ja mittauslaitteet Säteilyn ilmaiseminen perustuu aina säteilyn ja aineen vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksessa säteily menettää energiaa ionisoimalla ja virittämällä väliaineen atomeja sekä tuottamalla lämpöä. Väliaine voi olla kaasua, nestettä tai kiinteää ainetta. Tavallisimpia mittauksia ovat annos-, annosnopeus- tai vaimentumismittaukset, harvemmin suoria jännitemittauksia. Käytössä on neljä ilmaisintyyppiä: Kaasutäytteiset ilmaisimet Tuikeilmaisimet Puolijohdeilmaisimet Jännitemittarit

4 Kaasutäytteiset ilmaisimet Toiminta Varauksettoman hiukkasen (fotonin) liikeenergian synnyttämät nopeat elektronit aiheuttavat kammion kaasussa ionisoitumisen. Ioniparien elektronit ajautuvat positiiviseksi biasoidulle anodimateriaalille synnyttäen sähkövirran, jonka avulla voidaan määrittää absorboitunut annos tai annosnopeus. Kuva 2: Ionisaatikammioita Ilmaisimet 1) Ionisaatiokammio Alhaisimmat anodijännitteet Ulostulovirta verrannollinen syntyneiden ioniparien lukumäärään. Käytetyt täytekaasut ilma, argon ja argon/metaani seos. Sopii absorboituneen annoksen määrittämiseen. Säteilyhoidossa tarkan aktiivisuuden määritykseen

5 2) Verrannollisuuslaskuri Suuremmilla jännitteillä anodille kulkevilla elektroneilla tarpeeksi energiaa ionisoimaan toisia atomeja. Kerätty varaus kuitenkin vielä verrannollinen alkuperäiseen ionien lukumäärään. Röntgensäteilyn havaitsemiseen kaasuna esim. krypton, ksenon tai neon. Kuva 3: Verrannollisuuslaskuri 3) Geiger-Müller laskuri Hyvin suurilla anodijännitteillä (~1-2kV) elektronimuodostus on vyörynomaista eikä ole enää riippuvaista alkuionisaatiosta Ei sovi fotonien energian määrittämiseen Kaasuna argon tai helium. Kuva 4: Geiger-Müller -laskuri Kuva 5: Elektronivyöryn muodostuminen geigerputkessa

6 Kuva 6: Kaasutäytteisten ilmaisimien toiminta eri anodijännitteillä.

7 Tuikeilmaisimet Toiminta Säteilykvantti synnyttää tuikeaineessa valoa, joka kerätään valomonistinputken tai fotodiodin katodille. Valosähköilmiön johdosta anodista irtoaa elektroneja, joiden aikaansaama varauspulssi vahvistetaan havainnointikelpoiseksi. Fotonisäteilyn havaitsemiseen tuikeaineina talliumin aktivoimina NaI ja CsI, LaBr3 (Ce) ja useat muovit. Lämpötila pidettävä vakiona, elektronien emissiotaajuus fotokatodilla verrannollisia T^(1,5):n. Kuva 7: NaI(Tl) -tuikeilmaisin Kuva 8: Tuikeilmaisimen toiminta. Dynodien elektronimonistuskerroin ~ 10^

8 Puolijohdeilmaisimet Toiminta Puolijohdeilmaisin on käytännössä estosuuntaan kytketty diodi. p- ja n-tyypin puolijohteiden yhteenkytkennässä syntynyt rajapinta-alue tyhjennetään varauksenkuljettajista estosuuntaisella biasjännitteellä ( 3-4 kv). Katoalueeseen saapuvien fotonien synnyttämien elektroni-aukko-parien varaus kerätään sähkökentän avulla talteen. Ylivoimainen energian erotuskyky verrattuna muihin ilmaisimiin, siksi pääasiallinen käyttö spektrometrisissä mittauksissa. Kuva 9: HPGe ilmaisin, Ilmaisualue 40keV-10MeV Kuva 10: Puolijohteen elektronitilat. 8

9 Käytetyimmät puolijohdemateriaalit pii ja germanium (p-tyyppiä). Kompensaatioon alkalimetalleja, mm. litium, natrium ja kalium. Yleisimmin käytössä Si(Li) -ja HPGe ilmaisimet. Jälkimmäinen tehty puhtaasta germaniumista valmistetuista kiteistä, litiumia vain pinnalla. Aiemmin myös Ge(Li) ilmaisimet, mutta näiden häiriötön toiminta vaatii T 77K. T(HPGe) K. Kuva 11: Puolijohteen p-n-liitos ja tyhjennysalue, varausjakauma ρ, kenttä E ja potentiaali φ. Kuva 12: Ilmaisimien erotuskyky-vertailu

10 Mittaukset Röntgenlaitteen tuottaman säteilyn määrää kuvataan mittaamalla ilmaan absorboitunut annos / ilmakerma tai annosnopeus säteilykeilassa tietyllä etäisyydellä röntgenputken fokuksesta. Koska röntgenputken kiihdytysjännite on suoraan verrannollinen fotonin energiaan, saadaan tarvittava informaatio säteilyn laadusta määrittämällä putkijännite ja säteilyn puoliintumispaksuus. Määrittäminen tärkeää, koska röntgenputkelle asetetut kuvausarvot eivät välttämättä vastaa todellisia arvoja eikä yleensä tunneta kaikkien säteilykeilassa olevien materiaalikerrosten aiheuttamaa vaimennusta. Röntgenputken jännite voidaan määrittää suorilla tai epäsuorilla mittauksilla. Suorat mittaukset 1) Jännitteen jakaja Jännitetaso lasketaan jännitemittarin mittausalueelle sarjaan kytketyillä vastuksilla. Mittaustuloksen avulla määritetään kokonaisjännite. Harvoin mahdollista suorittaa, koska tavallisesti kuvauslaitteiden korkeajännitepiirit ovat sinetöidyt

11 2) Varauspallojen etäisyys -metodi Kaksi kiillotettua metallipalloa yhdistetään jännitekaapeleihin ja pienennetään niiden välistä etäisyyttä kunnes niiden välillä tapahtuu sähköpurkaus. Etäisyyden, ilman tiheyden ja kosteuden määritetään huippujännite putkessa. Epäsuorat mittaukset 1) Fluoresenssi metodi Eri aineiden karakteristisen röntgensäteilyn K-absorptioreunojen tunnettujen spektripiikkien energia-arvojen avulla kalibroidaan putkijännite. Epäjatkuvuuskohta läpäisseen ja sironneen säteilyn suhteessa ilmoittaa todellisen putkijännitteen. Kuva 13: K fluoresenssi mittausjärjestely

12 2) Vaimennus metodi Perustuu havaintoon, että vaimentimen läpi tulevan röngensäteilyn läpäisykäyrän kulmakerroin riippuu putkijännitteestä. Ilmaisimessa kaksi eripaksuista esim. kuparikantta. Säteilyn läpäisysuhde kalibroidaan tunnetulla putkijännitteellä ja verrataan tuntemattoman jännitteen läpäisykäyrään. Rajallinen tarkkuus ja riippuu lisäksi suuresti käytetyn putkijännitteen aaltomuodosta. 3) Penetrametrimittari Koostuu kahdesta säteilynilmaisimesta, joiden edessä on eripaksuiset, esim. kuparista tehdyt vaimentimet. Ilmaisimien antamien signaalien suhde pienenee putkijännitteen kasvaessa verrannollisuus. Jännite määritetään vertaamalla saatua läpäisykäyrää tunnetulla putkijännitteellä tehtyyn käyrään. Mittarit usein kalibroitu näyttämään suoraan putkijännitettä

13 Spektrimittaukset Spektrimittauksissa käytettävien ilmaisimien alkuperäissignaalien pulssinkorkeudet ovat niin pieniä, että ne täytyy vahvistaa ennen digitaaliseksi muuntamista ja spektrin muodostamista monikanava-analysaattorin avulla. Kuva 14: Tuikeainespektrometrin toimintaperiaate

14 Kuva 15: Fotoneista saatavan tiedon muuntuminen spektriksi gammaspektrometrilaitteistossa

15 Tulosten analysointi Annosmittaukset ovat käyttökelpoisia laadunvarmistusmittauksissa, kun määritetään röntgenputkelle asetettujen ja todellisuudessa säätyvien kuvausarvojen tarkkuutta. Röntgentutkimuksissa saatujen efektiivisten annosten määrittämiseksi käytetään nykyisin tietokoneelle ohjelmoituja laskennallisia malleja. Laskelmat perustetaan joko ilmaisimilla mitattuihin arvoihin tai Monte Carlo -menetelmällä laskettuihin syväannoskäyriin. o Monte Carlo-menetelmässä satunnaislukujen avulla simuloidaan säteilyn vuorovaikutuksia matemaattisesti määritellyn fantomin kanssa. o Kun suuren fotonijoukon satunnaishistoriat on simuloitu, saadaan energialuovutusten keskiarvon avulla arvio elinten annoksille. o Koska suurin osa röntgentutkimuksista tehdään vakiotekniikalla, voidaan annosselvityksen Monte Carlo laskentaa vaativa osa tehdä ennalta ja elinannos määrittää kertomalla mitattu pinta-annos lasketulla muuntokertoimella. Integraali: I = 2/3 Monte Carlo simulaatio: n = 100, I = 0,67 Kuva 16: Monte Carlo menetelmä

16 Yhteenveto Kun tunnetaan putkijännite, puoliintumispaksuus ja anodimateriaali, saadaan röntgenspektri määritellyksi riittävän tarkasti useimpiin tarkoituksiin. Kaasutäytteisen ilmaisimen riippuvuus säteilyn energiasta pienenee, nostettaessa elektrodien välistä jännitettä mitä suurempi annosnopeus, sitä suurempi keräysjännite tarvitaan. Tuikeilmaisimen toiminta perustuu valosähköiseen ilmiöön lämpötilan muutokset suuri häiriölähde. Puolijohdeilmaisimissa tarkin resoluutio pääasiallinen käyttö spektrometrisissä mittauksissa. Toiminnan perusedellytyksenä alhainen lämpötila. Fotonit ovat varauksettomia kaikissa ilmaisimissa havainnoidaan fotonien väliaineessa aiheuttamaa ionisaatiota

17 Viitteet Säteily- ja ydinturvallisuus 3 : Säteilyn käyttö, toim. O. Pukkila, 2004, Säteilyturvakeskus, Hämeenlinna, ss , Säteily- ja ydinturvallisuus 1 : Säteily ja sen havaitseminen, toim. T. K. Ikäheimonen, 2002, Säteilyturvakeskus, Hämeenlinna, ss F. M. Khan, The Physics of Radiation Therapy, 2003, 3. painos, Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia, s Canberra.com, 0Det%20SF.pdf M. Sayer, A. Mansingh, Measurement, Instrumentation and Experiment Design in Physics and Engineering, 2003, Prentice- Hall of India, New Delhi, ss

18 Kuvat: Aloituskuva: C.-G. Standertskjöld-Nordenstam, ym., Kliininen Radiologia, 1998, Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, s. 17. Kuva 2: DEXA: Radiation Safety, XA_GasDetectors.html Kuva 3: Canberra.com, Kuva 4: Wikipedia, commons.wikimedia.org/wiki/image:geiger_count... Kuvat 5, 6, 8, 10, 11, 14 ja 15: Säteily- ja ydinturvallisuus 1 : Säteily ja sen havaitseminen, toim. T. K. Ikäheimonen, 2002, Säteilyturvakeskus, Hämeenlinna, s. 120, 118, 123, 126, 127, 123, 143. Kuva 7: JCS,

19 Kuva 9: Princeton Gamma-Tech, Kuva 12: G. F. Knoll, Radiation Detection and Measurement, 2000, 3. painos, John Wiley & Sons, New Jersey, s Kuva 13: F. M. Khan, The Physics of Radiation Therapy, 2003, 3. painos, Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia, s Kuva 16: APE, globe-meta.ifh.de:8080/.../montecarlo.html

A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset

A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset A IONISOIVAN SÄTEILYN HAVAITSEMINEN A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset Ionisoivaa säteilyä on kolmea päätyyppiä: 1) Nopeat varatut hiukkaset: α- ja β-säteily, suurenergiset protonit

Lisätiedot

Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla

Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla Fysiikan laboratoriotöissä käytetään digitaalista pulssinkäsittelijää töiden, 1.3 (Gammasäteilyn energiaspektri) ja 1.4 (Elektronin suhteellisuusteoreettinen

Lisätiedot

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä

PUOLIJOHTEISTA. Yleistä 39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa

Lisätiedot

KAASUN IONISAATION PERUSTUVAT SÄTEILYN MITTAUSMENETELMÄT

KAASUN IONISAATION PERUSTUVAT SÄTEILYN MITTAUSMENETELMÄT X KAASUN IONISAATION PERUSTUVAT SÄTEILYN MITTAUSMENETELMÄT Säteilykvantit tai -hiukkaset ionisoivat kaasua. Tätä voidaan käyttää hyväksi säteilyn toteamisessa sekä kvanttien ja hiukkasten laskemisessa.

Lisätiedot

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI

GEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään

Lisätiedot

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa. Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut

Lisätiedot

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1

n=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1 10.1 RÖNTGENSPEKTRI Kun kiihdytetyt elektronit törmäävät anodiin, syntyy jatkuvaa säteilyä sekä anodimateriaalille ominaista säteilyä (spektrin terävät piikit). Atomin uloimpien elektronien poistamiseen

Lisätiedot

Tyypillinen energia. matka vedessä +2e MeV 2 10 cm μ. -e 0, MeV 0 10 cm 0 15 mm Mev cm 0 1 m

Tyypillinen energia. matka vedessä +2e MeV 2 10 cm μ. -e 0, MeV 0 10 cm 0 15 mm Mev cm 0 1 m GEIGERPUTKI 1 TEORIAA 1.1 Radioaktiivinen säteily Radioaktiivinen säteily on hiukkassäteilyä (esim. -, - ja neutronisäteilyä) tai sähkömagneettista eli -säteilyä. Säteilyhiukkaset ovat joko varattuja tai

Lisätiedot

Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia

Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 1 Saatteeksi... 2 1. Atomi- ja röntgenfysiikan perusteita... 2 Sähkömagneettinen säteily...3 Valosähköinen

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa. Kawa Rosta

Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa. Kawa Rosta Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa Kawa Rosta 14072017 Ohjaaja(t): FT Jouni Uusi-Simola Tarkastajat: Prof Sauli Savolainen

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa Syventävien opintojen seminaari Ella Peltomäki 30.10.2014 Sisällys PIXE perustuu alkuainekohtaisiin elektronikuorirakenteisiin Tulosten kannalta haitallisen

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että

Lisätiedot

erilaisten mittausmenetelmien avulla

erilaisten mittausmenetelmien avulla Säteilynkestävien pii-ilmaisimien ilmaisimien karakterisointi erilaisten mittausmenetelmien avulla Motivaatio sekä taustaa Miksi Czochralski-pii on kiinnostava materiaali? Piinauhailmaisimen toimintaperiaate

Lisätiedot

FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO FYSA240/4 (FYS242/4) TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volframista, todetaan Stefanin - Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin - Dushmanin yhtälön avulla

Lisätiedot

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue

PUOLIJOHTEET + + - - - + + + - - tyhjennysalue PUOLIJOHTEET n-tyypin- ja p-tyypin puolijohteet - puolijohteet ovat aineita, jotka johtavat sähköä huonommin kuin johteet, mutta paremmin kuin eristeet (= eristeen ja johteen välimuotoja) - resistiivisyydet

Lisätiedot

Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla

Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla Yleisohje töihin 46, 52 ja 53 13.10.2009 jka/fmr/jps Yleisohje töihin 46, 52 ja 53 13.10.2009 jka/fmr/jps Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla Fysiikan laboratoriotöissä käytetään

Lisätiedot

TYÖ 1.3 Gammasäteilyn energiaspektri

TYÖ 1.3 Gammasäteilyn energiaspektri TYÖ 1.3 Gammasäteilyn energiaspektri Työssä on tarkoitus tutkia -säteilyn energiaspektriä sekä mittauksesta ja mittalaitteista johtuvia spektrissä esiintyviä epäideaalisuuksia. Työssä määritetään myös

Lisätiedot

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

FRANCKIN JA HERTZIN KOE

FRANCKIN JA HERTZIN KOE FRANCKIN JA HRTZIN KO 1 Atomin kokonaisenergian kvantittuneisuuden osoittaminen Franck ja Hertz suorittivat vuonna 1914 ensimmäisinä kokeen, jonka avulla voitiin osoittaa oikeaksi Bohrin olettamus, että

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi

Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) mittaaminen röntgendiagnostiikassa ja DAP-mittareiden kalibrointi Paula M. Pöyry 20.8.2004 Ohjaaja: FL Tuomo Komppa

Lisätiedot

FYS207/K5. GAMMASÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

FYS207/K5. GAMMASÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS FYS207/K5. GAMMASÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS 1. Johdanto Työssä tutustutaan siihen, mitkä asiat vaikuttavat väliaineen kykyyn absorboida sähkömagneettista säteilyä. Lisäksi määritetään kokeellisesti

Lisätiedot

Tietokonetomografian annosmittaukset: kalibrointikäytännöt ja epävarmuudet

Tietokonetomografian annosmittaukset: kalibrointikäytännöt ja epävarmuudet Pro Gradu tutkielma Tietokonetomografian annosmittaukset: kalibrointikäytännöt ja epävarmuudet Juha Suutari Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos Ohjaajat: Teemu Siiskonen (STUK) ja Jaana Kumpulainen 24.

Lisätiedot

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi

Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Pro gradu tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Tietokonetomografialaitteen annosmittauksissa käytettävän ionisaatiokammion kalibrointi Katja T. Nieminen 24.3.2006 Ohjaajat: FL Tuomo Komppa FT Antti

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia Jarkko Niemelä TYKS Sädehoitofyysikoiden 34. neuvottelupäivät, 8.6.2017. Helsinki Kiitokset yhteistyökumppaneille Suomen

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kolmannen luennon aihepiirit Reduktionistinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodon ymmärtämiseen Lähdetään liikkeelle aurinkokennosta, ja pilkotaan sitä pienempiin

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä

Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Pulssitaajuiset röntgenlaitteet teollisuus ja tutkimuskäytössä Teollisuuden ja tutkimuksen 12. säteilyturvallisuuspäivät 5. 7.4.2017 Reetta Nylund / Jussi Aromaa Pulssitaajuiset röntgenlaitteet Kevyitä

Lisätiedot

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS

3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS 35 3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS Säteilyn hiukkaset ja kvantit vuorovaikuttavat aineen rakenneosasten kanssa. Vuorovaikutusten aiheuttamat prosessit voivat muuttaa aineen rakennetta ja ominaisuuksia,

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

FYSP106 / K2 RÖNTGENFLUORESENSSI

FYSP106 / K2 RÖNTGENFLUORESENSSI FYSP106 / K2 RÖNTGENFLUORESENSSI 1 Johdanto Työssä tutustutaan spektrien tulkintaan ja tunnistetaan joitakin metalleja niiden karakteristisen röntgensäteilyn perusteella. Laitteistona käytetään germanium-ilmaisinta

Lisätiedot

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori

Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Tasoittamattomat fotonikeilat, dosimetrian haasteet ja käytännöt. Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori petri.sipilä@stuk.fi Haasteet FFF keilassa? FFF keila

Lisätiedot

Kuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla).

Kuva 1. Fotodiodi (vasemmalla) ja tässä työssä käytetty mittauskytkentä (oikealla). VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ 1 Johdanto Valosähköisessä ilmiössä valo, jonka taajuus on f, irrottaa metallilta elektroneja. Koska valo koostuu kvanteista (fotoneista), joiden energia on hf (missä h on Planckin

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Miksi aurinkokennon virta-jännite-käyrä on tietyn muotoinen? Miten aurinkokennon virta-jännite-käyrää

Lisätiedot

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta

Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Kokemuksia radiofotoluminesenssidosimetriasta Aleksi Saikkonen Fyysikko Sädehoitopoliklinikka TYKS 08.06.2017 Sisältö RPL-dosimetria Pieneläinsädetin Brakyhoitoannos Sikiön annos in vivo RPL:ien kalibrointi

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

Luku Ohmin laki

Luku Ohmin laki Luku 9 Sähkövirrat Sähkövirta määriteltiin kappaleessa 7.2 ja huomattiin, että magneettikenttä syntyy sähkövirtojen vaikutuksesta. Tässä kappaleessa tarkastellaan muita sähkövirtaan liittyviä seikkoja

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä

Luku 23. Esitiedot Työ, konservatiivinen voima ja mekaaninen potentiaalienergia Sähkökenttä Luku 23 Tavoitteet: Määritellä potentiaalienergia potentiaali ja potentiaaliero ja selvittää, miten ne liittyvät toisiinsa Määrittää pistevarauksen potentiaali ja sen avulla mielivaltaisen varausjakauman

Lisätiedot

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ 9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,

Lisätiedot

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/9 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN

Lisätiedot

Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta

Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta Annoksen määrittäminen mammografiassa digitaalisesta kuvainformaatiosta Determining patient dose in mammography from digital image information Eero Kauppinen Lisensiaattityö Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen

Lisätiedot

Pienet kentät, suuret kammiot

Pienet kentät, suuret kammiot Pienet kentät, suuret kammiot Jarkko Niemelä, TYKS Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät 9.-10.6.2016. Helsinki Yhteistyö TaYS: Jarkko Ojala, Mari Partanen, Mika Kapanen Monte Carlo simuloinnit TYKS: Jani

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Jarmo Ala-Heikkilä, VIII/2017 Useissa tämän kurssin laskutehtävissä täytyy ensin muodostaa tilannekuva: minkälaista säteilyä lähteestä tulee, mihin se kohdistuu,

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO FYSA240/4 TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volramista, todetaan Steanin Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin Dushmanin yhtälön avulla määritetään elektronien

Lisätiedot

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta

SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Mikko Kuivala. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön röntgenin mittalaitteiden laadunvarmistusohjelma

Mikko Kuivala. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön röntgenin mittalaitteiden laadunvarmistusohjelma Mikko Kuivala Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön röntgenin mittalaitteiden laadunvarmistusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön röntgenin

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

GAMMASÄTEILYMITTAUKSIA

GAMMASÄTEILYMITTAUKSIA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 2 1 GAMMASÄTEILYMITTAUKSIA 1. Työn tarkoitus Atomiytimet voivat olla vain määrätyissä kvantittuneissa energiatiloissa. Yleensä ydin on

Lisätiedot

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit

Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit / HELMIKUU 2008 Säteilyturvakeskuksen Dosimetrialaboratorion röntgensäteilyn vakiolaatujen spektrit Tero Tapiovaara, Markku Tapiovaara, Teemu Siiskonen, Arvi Hakanen STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN

Lisätiedot

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/8 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN

Lisätiedot

esitellä omia kokemuksia PTW uudesta timantti-ilmaisimesta

esitellä omia kokemuksia PTW uudesta timantti-ilmaisimesta Timantti-ilmaisimen ilmaisimen käyttöön- ottotestaus HUS:ssa 2014 Agenda ja tavoite: esitellä omia kokemuksia PTW uudesta timantti-ilmaisimesta Antti Kulmala, Fyysikko HUS-sädehoito 10/06/2015 NEUVOTTELUPÄIVÄT

Lisätiedot

FRANCKIN JA HERTZIN KOE

FRANCKIN JA HERTZIN KOE FYSP106/2 Franckin ja Hertzin koe 1 FYSP106/2 FRANCKIN JA HERTZIN KOE Työssä mitataan elohopea-atomin erään viritystilan energia käyttäen samantyyppistä koejärjestelyä, jolla Franck ja Hertz vuonna 1914

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27.8. - 30.8.2019 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.19 8.30 9.00

Lisätiedot

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/8 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. A. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO

TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO FYSA242/K1 TERMINEN ELEKTRONIEMISSIO Työssä tutkitaan termistä elektroniemissiota volramista, todetaan Steanin Boltzmannin lain paikkansapitävyys ja Richardsonin Dushmanin yhtälön avulla määritetään elektronien

Lisätiedot

Irtoaineiden kosteusmittaus LB 350

Irtoaineiden kosteusmittaus LB 350 Irtoaineiden kosteusmittaus LB 350 P R O C E S S C O N T R O L Kosteusmittari LB 350 Kosteusmittari LB 350 on suunniteltu kosteuden mittaukseen irtoaineista, esimerkiksi: - varastosiiloissa - punnitussiiloissa

Lisätiedot

PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS

PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS PUOLIJOHTEEN SÄHKÖNJOHTAVUUS 1 Johdanto Kiinteissä aineissa aineen elektronit ovat järjestyneet niin kutsutuille energiavöille. Hyvissä sähkönjohteissa ylin elektroneita sisältävä energiavyö on vain osittain

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista

Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista Fysikaalisten tieteiden esittely puolijohdesuperhiloista "Perhaps a thing is simple if you can describe it fully in several different ways without immediately knowing that you are describing the same thing."

Lisätiedot

Hautamäki Hanna & Tikkakoski Elina SIRONNUT SÄTEILY ELÄINTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

Hautamäki Hanna & Tikkakoski Elina SIRONNUT SÄTEILY ELÄINTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Hautamäki Hanna & Tikkakoski Elina SIRONNUT SÄTEILY ELÄINTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA SIRONNUT SÄTEILY ELÄINTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Hanna Hautamäki Elina Tikkakoski Opinnäytetyö Syksy 2015 Radiografian ja

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ FYSP105 /1 ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ 1 Johdanto Työssä tutkitaan elektronin liikettä homogeenisessa magneettikentässä ja määritetään elektronin ominaisvaraus e/m. Tulosten analyysissa tulee kiinnittää

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot