Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma. Hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma

Transkriptio

1 Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma Hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma

2 Hanke-esitteen ja vuorovaikutussuunnitelman tarkoitus Tämä hanke-esite on laadittu, jossa asukkaiden ja muiden sidosryhmien sekä Sylvään alueen yleissuunnittelusta muutoin kiinnostuneiden olisi helppo seurata hankkeen etenemistä ja osallistua siihen. Hankeesitettä ja vuorovaikutussuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan koko suunnittelun ajan. Mikä yleissuunnitelma on ja miksi se laaditaan Yleissuunnitelma ei ole kaava vaan yleispiirteinen, asemakaavoituksen pohjaksi laadittava suunnitelma. Sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Sylvään alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma on mukana kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa Kaavoitusohjelmassa suunnitelma on nimellä Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisen alueen yleis- ja kehittämissuunnitelma. Yleissuunnitelmien tarkoitus on vahvistaa kaupungin strategisia tavoitteita, ennen muuta vetovoimaisuuden vahvistamista ja yritystoiminnan edellytysten kehittämistä. Yleissuunnitelmien ja kehittämishankkeiden yhteydessä etsitään ratkaisuja myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä liityntäja asiointipysäköinnin tarpeisiin. Yleissuunnitelmat ja selvitykset pyritään tekemään pääosin yhdyskuntasuunnittelun omana työnä. Suunnittelukohde Kehittämisen kohteena oleva alue keskustan itäpuolella on pituudeltaan noin 1,5 km. Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa on n. 14 ha tilavaraus ohitustielle. Suunnitelmassa on tarkoitus selvittää kyseiselle alueelle toimivat liikenneratkaisut niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin osalta kytkettynä keskustan alueen kokonaisverkkoon. Lisäksi suunnitelman tarkoituksena on selvittää alueen tulevat maankäyttömahdollisuudet erityisesti keskustan palveluihin tukeutuvan tiiviin asuntorakentamisen osalta. Suunnittelussa varaudutaan edelleen Keskustan rakenneosayleiskaavan mukaisesti Kilpinokan sillan rakentamiseen, mutta alueen toteutumisedellytykset selvitetään myös siltaratkaisusta riippumattomasti. Tarvittaessa suunnittelualuetta laajennetaan Tervakallion ja Siikasuon alueille vesistön pohjoispuolella. Yleisja kehittämissuunnitelman pohjalta arvioidaan alueen tulevaisuuden kaavamuutostarpeet ja suunnitelma toimii asemakaavoituksen runkona. Suunnittelualue opaskartalla.

3 Yleissuunnitelman alustavat tavoitteet Sastamalan kaupungin strategian (hyväksytty ) mukaan hyvän elämän Sastamala rakentuu tasapainoisen talouden ohella mm. kestävään kehitykseen, uuden tekniikan hyödyntämiseen sekä asukkaiden ja toimijoiden huomioon ottamiseen päätöksenteossa. Maankäytön ja ympäristön suunnittelussa pyritään turvalliseen kasvuympäristöön. Kuva Sastamalan strategiasta. Yleissuunnitelmalla pyritään muodostamaan näkemys kohteen kehittymismahdollisuuksista niin, että alue on tasapainoinen ja luonteva osa Sastamalan keskustaajamaa Vammalaa, sekä sen tiivistyvää yhdyskuntarakennetta. Alueen täydennys-, muutos- ja kehittämismahdollisuuksia tarkastellaan sen historiallinen jatkuvuus sekä virkistys- ja kaupunkiekologia huomioiden. Tavoitteena on kehittää palvelutarjontaa sekä kevyen liikenteen olosuhteita ja joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Uudella rakentamisella ja alueiden käyttötarkoituksen muutoksilla pyritään kohentamaan ja elävöittämään kaupunkikuvaa ja edistämään osaltaan keskusta-alueen yleistä viihtyisyyttä.

4 Suunnitteluvaiheet ja aikataulu Yleissuunnitelmatyö on käynnistynyt esiselvityksin syksyllä Alustavan aikataulun mukaan yleissuunnitelman arvioidaan valmistuvan vuonna Suunnitelmaa laaditaan samanaikaisesti Sykettä Sastamalan sydämeen -hankkeen kanssa. Suunnitelmat todennäköisesti vaikuttavat toisiinsa sisällöllisesti. Suunnittelutyön eteneminen riippuu mm. muiden valmisteilla olevien kaavahankkeiden määrästä ja aikatauluista. Aloitusvaihe tietojen kerääminen Yleissuunnitelman aloitusvaiheessa tehdään perusselvityksiä ja koostetaan lähtötietoja mm. alueen maankäytön historiasta ja nykytilasta. Suunnittelun käynnistymisestä ja tavoitteista tiedotetaan paikallislehdissä sekä kaupungin verkkosivuilla. Kaupunkilaisten osallistamisessa hyödynnetään karttapohjaista Harava-järjestelmää, kyselyitä ja sosiaalista mediaa. Tarvittavat erillisselvitykset, kuten keskustan liikennesuunnitelman päivitys, maaperätarkastelut ja luonnon ja rakennetun ympäristön selvitykset käynnistetään. Luonnosvaihe - yleissuunnitelmaluonnokset Aloitusvaiheen jälkeen, keskeisimpien selvitysten valmistuttua, laaditaan luonnos tai useampia luonnosvaihtoehtoja, joissa tutkitaan alueen kehittymisnäkymiä. Yleissuunnitelmaluonnosten rinnalla työstetään tarvittaessa erillissuunnitelmia esim. liikenne- tai viherympäristöratkaisuista. Yleissuunnitelmatyön yhteydessä tarkastellaan ratkaisujen laatua mm. kaupunkikuvan, kaupunkiekologian ja ihmisten elinympäristön näkökulmista ja arvioidaan suunnitelman yhdyskuntarakenteellisia ominaisuuksia ja vaikutuksia mm. liikenne-, palvelu- ja viherverkkojen näkökulmista. Arviointi tehdään suhteessa työlle asetettuihin ja työn aikana täsmentyviin tavoitteisiin. Viimeistelyvaihe - yleissuunnitelman valmistuminen Yleissuunnitelma ja mahdolliset erillissuunnitelmat viimeistellään luonnosten arvioinnin ja niistä saadun palautteen pohjalta.

5 Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Ote Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmästä Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Sylvään yleissuunnitelma-alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Taajamatoimintojen alueeseen voi asumisen lisäksi kuulua kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä teollisuusalueita, joiden toiminnot eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Ohitustien ja Kilpinokan sillan linjaus on merkitty ohjeellisena tielinjauksena. Merkinnällä osoitetaan tieyhteydet, jotka perustuvat todettuun tieliikenteen yhteystarpeeseen ja joiden sijaintiin, toteutustapaan tai ajoitukseen liittyy epävarmuutta. Maankäytöllä ja rakentamisen suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteuttamista. Maakuntakaavan yleismääräyksen mukaan taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja ne tulee osoittaa yksityiskohtaisessa kaavoituksessa virkistyskäyttöön. Rautaveden eteläranta on osittain mukana valtakunnallisesti arvokkaassa maisema-alueessa. Maakuntakaavaa ollaan uudistamassa. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssa ohitustievarauksen länsipuoli on keskustatoimintojen aluetta (C), itäpuoli taajamatoimintojen aluetta (A). Muutos painottaa keskustamaista asumisen ja keskustahakuisten palvelu- ja työpaikka-alueiden tavoitetta suunnittelussa. Rautaveden rannalle on lisätty ulkoilureitin merkintä ja Tervakallion alue on merkitty virkistyskäyttöön (V). Tämä korostaa myös siltavarauksen merkitystä virkistysreitin osana. Maisema-alueen laajentuminen Vammaskosken sillalle asti korostaa maisemaarvojen merkitystä ja huomioon ottamisen tarvetta koko keskustassa. Maakuntakaavaehdotukseen liittyy erillinen kartta Sastamalan keskustan rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Suunnittelualueeseen ei kohdistu tältä osin erityisiä tavoitteita.

6 Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ehdotuksesta. Yleiskaavoitus. Ote kaupunkirakennesuunnitelmasta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa 2030 on esitetty rakentamisen, liikennejärjestelmän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteitä. Sen tarkoituksena on ohjata kaavoitusta sekä julkisten ja kaupallisten palveluiden sijoittamista. Suunnittelualue on olemassa olevaa ja uutta taajamatoimintojen aluetta.

7 Ote Keskustaajaman rakenneosayleiskaavasta. Vammalan keskustaajaman oikeusvaikutteisessa rakenneosayleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa ) suunnittelualue on merkitty pääosin kerrostalovaltaisen asumisen alueeksi (AK). Tervakallion puoli on matkailupalvelujen aluetta (RM). AK-merkinnällä on osoitettu asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. Merkintä voi sisältää myös pienehköjä palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työpaikkatoiminnan alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puistoja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä katualueita. Alueen toteutus tulee tutkia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Ranta-alue on merkitty virkistysalueeksi. Kaupungintalon alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus on merkitty vanhan rajauksen mukaisena. Asemakaavoitus Yleissuunnitelma-alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Leveään tiealuevaraukseen rajoittuville alueille on osoitettu pientalo- ja kerrostaloasumista, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastointitoimintoja, sosiaalisten palvelujen alueita, suojaviheraluetta sekä lähivirkistysalueita. Ohitustieltä on tehty katuliittymävaraus Rautavedenkadulle. Tampereentien risteysalueella on varaus eritasoliittymälle. Ohitustien mitoitusta on muutettu jo Vammalantiellä. Tuomiston liittymä on muutettu kiertoliittymäksi, jossa on valmis yhdyssakara ohitustielle. Asemakaavat ovat valmistuneet luvuilla. Sastamalan yhdyskuntasuunnittelu on laatinut v asemakaavojen ajanmukaisuuden arvioinnin. Siinä välittömästi suunnittelualueella olevia kaavoja ei ole todettu vanhentuneiksi. Asemakaavojen tavoite ja ohjaavuus on kuitenkin muuttunut oleellisesti Keskustaajaman rakenneosayleiskaavan tultua voimaan v

8 Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. Ote asemakaavojen ajanmukaisuustarkastelusta. Keltaisella ja vihreällä rajauksella olevat kaavat on esitetty selvityksessä vanhentuneiksi.

9 Laaditut ja vireillä olevat selvitykset Seuraavassa on lueteltu olennaisimmat perusselvitykset, joita suunnittelussa voidaan hyödyntää: Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys Teknisen palvelukeskuksen laatima Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys valmistui vuonna Selvitys liittyi keskustaajaman osayleiskaavan uudistamiseen, ja avuksi maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen sekä maisema-arvojen säilyttämiseen. Ote Keskustaajaman maisemaselvityksestä Suunnittelualue rajoittuu Sylvään pientaloalueeseen, josta käytetään myös nimitystä Pikku-Perliini. Alue sai alkunsa sotien jälkeen luvun lopulla, ja sen rakentamista jatkettiin 1950-luvulla. Suunnittelualueen itäpuolella oleva Iisan asuinalue on toteutunut vuosituhannen vaihteessa. Sylvään pientaloalue on merkitty selvityksessä arvokkaaksi pientaloalueeksi. Sylvään rannassa on kehitettävää aluetta sekä hoitoa vaativaa liian tiheää kasvillisuutta. Vammala, viheraluesuunnitelma Keskustaajaman viheralueiden nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevän viheraluesuunnitelman on laadittu maisema-arkkitehdin opinnäytetyönä v Myös tämä selvitys on tarkoitettu palvelemaan osayleiskaavoitusta. Suunnitelmassa on visioitu ranta-alueita yhdistävät viherakselit. Vesistö rantoineen toimii sekä visuaalisena että toiminnallisena viheralueena. Työn lopputuloksena esitellään Vammalan keskustaajaman viheralueiden yleissuunnitelma, jossa viherverkko on jaoteltu erilaisiin viheraluetyyppeihin.

10 Ote Keskustaajaman viheraluesuunnitelmasta. Luonnonarvokatselmus Tuomiston kiertoliittymän ja Kilpinokan välisellä alueella Yleissuunnitelmaa varten on teetetty vuonna 2015 luontokartoittaja Vesa Salosella luontoselvitys. Sen mukaan suunnittelualueella on kaksi maininnan arvoista luontokohdetta: Satakieli, metsäinen mäki rantaalueineen Satakielenkadun länsipuolella sekä luhta-alue kokoomaojineen Sylväänlahden rannassa. Vammalan kaakkoisosia: Marttilaa, Ojansuuta, Sileekalliota, Sylväätä ja Varilaa, koskevassa luontokartoituksessa (Salonen 2015) ohitustielinjaukselta löydettiin huomattavan suuri kuusi, sekä metsälehmusryhmä Iisankadun länsipuolelta. Luontotietoja täydennetään tarvittavin osin suunnittelutyön aikana.

11 Vuorovaikutussuunnitelma Yhteistyötahot Yleissuunnitelma laaditaan vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden, elinkeinonharjoittajien, kiinteistönomistajien, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös muiden tahojen kanssa. Sylvään alueen yleissuunnittelun sidosryhmiä ovat mm.: - alueen asukkaat - kiinteistönomistajat - yrittäjät - yhdistykset - alueen muut toimijat ja käyttäjät - kaupungin eri toimialat sekä liikelaitokset, mm. yhdyskuntatekniikka, Sastamalan Vesi, ympäristönsuojelu, yrittäjäpalvelut, Tilakeskus - verkkoyhtiöt - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan maakuntamuseo - Pirkanmaan liitto Nähtävillä olot Hanke-esite ja vuorovaikutussuunnitelma asetetaan nähtäville kaavoitukseen sekä kaupungin verkkosivulle koko suunnittelutyön ajaksi. Palautteen hanke-esitteestä ja vuorovaikutussuunnitelmasta voi jättää - sähköpostilla: kaavoitus@sastamala.fi - kirjeitse: Sastamalan kaupunki, maankäyttö, PL 23, Sastamala Myös yleissuunnitelmaluonnos tai luonnokset asetetaan niiden valmistuttua nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen antamista varten. Nähtävilläoloista ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä. Yleissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään tarvittaessa työpajoja, kaupunkikävelyjä sekä muita yleisötilaisuuksia. Internetisivut ja -kyselyt Hankkeelle luodaan omat internetsivut, joille kootaan keskeiset taustaselvitykset, suunnitteluaineistot ja muistiot. Internetsivuilla voi seurata suunnittelun etenemistä ja antaa palautetta suunnittelijoille. Sivujen osoite lisätään myöhemmin. Yleissuunnitelman laadinnassa pyritään hyödyntämään kaupungin käytössä olevia internetkyselyitä sekä karttamuotoista Harava-palautejärjestelmää. Kyselyistä tiedotetaan erikseen hankkeen internetsivuilla, kaupungin tiedotuspalstalla ja paikallislehdissä. Yhteystiedot Suunnitelman laatii Sastamalan kaupungin maankäyttö / kaavoitus. Suunnitteluun osallistuu tarvittaessa mm. palvelujen, liikenteen, vihersuunnittelun ja kunnallistekniikan asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta. Tietoa yleissuunnitelman etenemisestä: Sastamalan kaupunki, maankäyttö PL 23, Sastamala maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela, p yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä p (vuorotteluvapaalla)