Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia
|
|
- Juho-Matti Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinalaiset akateemiset maahanmuuttajat tulevaisuuden työvoimana Suomessa kiinalaisten käsityksiä suomalaisesta yhteiskunnasta REKRY-AMARE selvitys (1) TUOMO KAUHA Koulutus-ja kehittämiskeskus Palmenia Kouvola
2 TEKIJÄ (T) KAUHA TUOMO, kehittämispäällikkö, FM, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvolan yksikkö, TIIVISTELMÄ Kiinalaiset akateemiset maahanmuuttajat tulevaisuuden työvoimana Suomessa selvitys on osa REKRY-AMARE hanketta. Rekry-Amare hankkeen tavoitteena on tukea erityisesti akateemisten ja erikoiskoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä, luoda heille joustavia kielen opiskelumahdollisuuksia, pätevöitymisväyliä, selvittää onnistuneen rekrytoinnin edellytyksiä ja hyödyntää muiden EU-valtioiden toimijoiden hyviä käytäntöjä rekrytoinnissa ja heidän osaamisensa hyödyntämisessä. Erityisesti tarkastelun alla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Tämän kyselyn kautta tuotetaan yksi näkökulma suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ja työskentelevien kiinalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mielipiteistä, käsityksistä ja kokemuksista Suomesta opiskelu-ja työskentelyalueena akateemisen maahanmuuttajan näkökulmasta katsottuna. Samalla luodaan katsaus kyselyä tukeviin, aihealuetta tukeviin muihin tutkimuksiin, selvityksiin ja kirjoituksiin. Akateemisella (kiinalaisella) maahanmuuttajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä pääsääntöisesti henkilöä, joka on muuttanut Suomeen opiskelun/työn perässä, on Kiinan kansalainen ja opiskelee joissakin seuraavista suomalaisista korkeakouluista / ammattikorkeakouluista: Lahden ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto tai Aalto-yliopisto. Suomen ja Kiinan välinen yliopisto-/ammattikorkeakouluyhteistyö on vilkastunut tasaisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Suomen ja Kiinan välinen opiskelijaliikkuvuus on lyhyjen vaihto-ohjelmien osalta kutakuinkin samalla tasolla, mutta tutkintoon johtavassa koulutuksessa kiinalaiset ovat Suomessa suurin yksittäinen ryhmittymä. Tutkimukseen liittyvä e-lomakekysely välitettiin eteenpäin em. korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen yhdyshenkilöille ja kyselyn määräaikaan mennessä vastauksia oli saapunut 31. Tutkimuksessa tuli ilmi, että kiinalaiset korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita integroitumaan Suomeen myös opiskelujensa päätyttyä. He ovat kiinnostuneita suomen kielestä ja kulttuurista ja haluavat lisää suomen kielen opiskelumahdollisuuksia. Opiskelijat näkevät suomen kielen nykytaitotasonsa heikoksi ja katsovat, että mikäli he aikovat jäädä Suomeen opiskelujen jälkeen, olisi hyödyllistä opiskella suomen kieltä. Opiskelunsa syyksi Suomessa kiinalaiset kertovat pääasiallisesti ilmaisen ja korkeatasoisen opiskelun ja aikovat suositella opintoja Suomessa myös muille kiinalaisille. Tieto maahanmuuttajien työmahdollisuuksista ja Suomesta alueena ulkomaisille työntekijöille ei kuitenkaan ole yksiselitteisestä. Suomessa suoritettujen opiskelujen jälkeen osaa opiskelijoista kiinnostaa myös paluu Kiinaan tai siirtyminen muualle Eurooppaan. Opiskelun ohessa myös työskentely Suomessa myös kiinnostaisi, eritoten mikäli työskentelyn kautta on mahdollisuus hyvään ansiotasoon, työskentelyn ohessa voi opiskella suomen kielellä ja työajat ovat joustavia. Tutkimukseen osallistuvien kokemusten mukaan suomalaiset työnantajat eivät tosin palkkaa helposti ulkomaisia työntekijöitä. Suomalaisista yrityksistä Nokia, Finnair ja Kone tunnetaan hyvin. Kiinalaiset olisivat myös halukkaita työskentelemään myös Suomessa toimivissa kiinalaisissa yrityksissä, mikäli se olisi mahdollista. Kiinan kulttuuriin liittyviä asioita voi Suomessa kohdata kyselyyn vastanneiden mukaan vaihtelevasti, mutta arkiaskareista kiinalaiset arvioivat selviytyvänsä hyvin ja suomalaiset koetaan helposti lähestyttäviksi. Ennen Suomeen tuloaan kyselyyn vastanneet kuvasivat ensikäsityksiään Suomesta maana, jossa on hyvä ja ilmainen koulutustaso, ihmiset ovat rauhallisia ja ystävällisiä, Suomessa ei ole korruptiota, ympäristö on puhdas ja infrastruktuuri kehittynyt ja missä ilmasto on kylmä. Kiinalaisten oleskeltua Suomessa pidempään heidän käsityksensä Suomesta pysyvät lähes samanlaisina, kuin ennen maahantuloaan, tosin Suomi tuntuu paikoin tylsältä. Tätä selvitystä vertailtaessa rinnakkaisaineistoihin on saatu vastaavia korreloivia tuloksia ja tältä osin selvitysaineistot niiltä osin heijastavat samankaltaisia puheenvuoroja suomalaiseen, työperäisen/akateemisen maahanmuuton, opiskelun ja työnteon ympärillä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun eritoten kiinalaisten toimijoiden näkökulmasta. ASIASANAT maahanmuutto, kiina, kulttuuri, kieli, kotoutuminen KOKONAISSIVUMÄÄRÄ KIELI 22 (+liite 9 s.) suomi
3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Aasialaiset/kiinalaiset opiskelijat Suomessa 3 3 Kiinan koulutusjärjestelmä Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus. 8 5 Kysymykset, vastaukset ja johtopäätökset..9 6 Lähteet Liitteet..34 I
4 1 Johdanto Suomen ja Kiinan välinen yliopisto-/ammattikorkeakouluyhteistyö on vilkastunut tasaisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa marraskuulta 2011 todetaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on suomalaisten korkeakoulujen ja tiedelaitosten Kiinayhteistyön vahvistaminen ja kokoaminen kansallisesti sekä läsnäolon voimistaminen Kiinassa. Ministeriö kannustaa korkeakouluja yhteistyön ja sen rakenteiden vahvistamiseen yksittäisten hanketyyppisten Kiina -toimintojen sijaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-yhteistyö tähtää laajemmin ottaen Suomen aseman ja näkyvyyden parantamiseen globaalissa kilpailussa, jolloin Suomi tunnettaisiin laaja-alaisena, kansainvälisenä Aasian osaajana, joka on kiinnostava ja luotettava yhteistyökumppani. OKM:n linjaukset painopisteiksi yhteistyössä ovat mm.: Aasian maiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin aloilla, läsnäolon vahvistaminen Aasian maissa, Aasia-osaamisen kehittäminen ja Aasian tuntemuksen kasvattaminen, liikkuvuuden lisääminen. Maantieteellisenä painopisteenä ovat Itä- ja Etelä-Aasian maat, joista erityisesti Kiina, Japani, Etelä- Korea ja Intia. Toimenpidetasolla ehdotetaan mm. että tutkimustoiminnan kehittämiseksi rahoittajaorganisaatioiden (kotimaiset, ulkomaiset ja kansainväliset rahastot ja säätiöt) yhteistyötä tulee vahvistaa, korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa tuetaan yhteistyösuhteiden lisäämistä korkeatasoisiin aasialaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Samalla lisätään perus- ja jatkotutkintoihin johtavaa koulutusyhteistyötä ja kasvatetaan Aasia-tutkijakoulun paikkamäärää. Opetus- ja kulttuuriministeriön Aasia-yhteistyötä Kiinan osalta ohjaa myös Kiina-toimintaohjelma. Tämän päivän BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) Kiina ja Venäjä ovat suomalaisoppilaitosten suositummat kumppanit ja yhteistyö on edennyt myös ammatillisen koulutuksen alueilla. Kiina on yhteistyötoimijana yhä suositumpi. Opiskelijavaihtoon Kiinaan lähti vuoden 2011 aikana yli 400 opiskelijaa. Opiskelijavaihto Aasian maihin on yli kolminkertaistunut luvun alkuvuosista. Kiinan ohella opiskelijavaihdossa kiinnostavat Japani, Korea, Thaimaa ja Indonesia. Kiinaan ja Aasiaan kohdentuvia opintoja voi harjoittaa yhä laveammin ympäri suomalaisia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Kun Aasia kiinnostaa suomalaisia korkeakouluopiskelijoita, samaan aikaan myös Suomi kiinnostaa Aasian maista saapuvia korkeakouluopiskelijoita yhä enenevässä määrin. Suomessa opiskeli vuonna 2009 noin 7000 ulkomaalaista opiskelijaa (Lähde:OKM:n KOTA-tietokanta). Aasialaisia yliopistoopiskelijoita heistä oli Aasialaisten opiskelijoiden suosituimpia opiskelualoja olivat teknillistieteellinen, kauppatieteellinen ja luonnontieteellinen. Vähiten suositut alat olivat eläinlääketieteellinen, psykologia, teatteri-ja tanssiala, sekä teologinen ja kuvataideala. Kiinalaisista opiskelijoista ei ole erityistä koottua tilastoa, vaan heidät luokitellaan mm. OKM:n tilastoissa osaksi aasialaisia opiskelijoita tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli Suomessa ulkomaalaista opiskelijaa. Suurin ryhmä ovat kiinalaiset. Tutkinto-opiskelijoita heistä opiskeli Suomessa noin parisen tuhatta, kun vastaavasti Kiinassa suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on vain kymmeniä. Lyhyempikestoisissa opintokokonaisuuksissa Suomessa opiskelee noin 350 kiinalaista vuosittain ja suomalaisia Kiinassa noin 450. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan Suomessa asui vuoden 2011 lopussa 6000 kiinalaista. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli yli 10%. Tilastokeskuksen mukaan kiinankielisiä asui Suomessa vuoden 2011 lopussa n. 8300, edustaen 0,15% Suomessa olevista kieliryhmistä. Kiinalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemuksia myönnettiin kiinalaisille 781, perhesiteiden perustella 348 ja työnteon perusteella 177. Kansalaisuushakemuksia kiinalaiset jättivät 114 kpl. Lisäksi Suomesta karkoitettiin Kiinan kansalaisia 10 henkilöä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön verkosto CIMO on Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen elin, joka hallinnoi vaihto- ja yhteistyöohjelmia niin Euroopassa, kuin mm. Kiinassa. Kiinaan liittyvät 2
5 aktiviteetit lisääntyivät välisenä aikana CIMO avasi Shanghaihin toimiston, jonka tarkoituksena oli suomalaisten korkeakoulujen yhteistyön lisääminen kiinalaisten korkeakoulujen kanssa, suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tunnettavuuden edistäminen, Kiinan korkeakoulupolitiikan seuraaminen ja harjoittelumahdollisuuksien edistäminen kiinalaisille opiskelijoille suomalaisissa yrityksissä, sekä julkishallinnon organisaatioissa. Näiden tehtävien tueksi toteutettiin nk. Aasia-verkostoyhteistyöohjelmaa, joka myös tuki suomalaisten ja aasialaisten korkeakoulujen muodostamia yhteistyöverkostoja ja opettajavaihtoa mm. Kiinassa. CIMO on myös tukenut suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyötä hankerahoituksin. Syksyn 2012 haussa oli haettavana Kiina-ohjelma, jonka tarkoitus oli tukea Suomen ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyöhankkeita koulutuksen kansainvälistämisen alalla. Ohjelman tarkoituksena oli rahoittaa hankkeita, joissa yhteistyötä edistetään yhteisten opintojaksojen, opetussuunnitelmayhteistyön, yhteis-/kaksoistutkintojen, työelämäyhteistyön, sekä liikkuvuushankkeiden myötä, jotka liittyvät korkeakoulujen välisiin opettaja-, henkilökunta-, opiskelijatai harjoittelijavaihtoihin. CIMOn tukee myös suomen kielen ja kulttuurin tunnetuksi tekemistä mm. Kiinassa. Pekingissä on voinut opiskella suomen kieltä ja kulttuuria kymmenen vuoden ajan suomen kielen lehtorin johdolla. Suomi on aktivoitunut myös Kiinan pääkaupungissa. Pekingissä toimii tätä nykyä myös opetus- ja kulttuuriministeriön alainen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija. Suomalaisia yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita ovat vaihto-ohjelmat Kiinaan kiinnostaneet enenevässä määrin. Vuonna 2011 yli 3kk kestäneissä opiskelijavaihto-ohjelmissa opiskeli Kiinassa 426 suomalaista. 326 kiinalaista saapui puolestaan Suomeen (kts. taulukko / vertailun vuoksi tilastotiedot myös Venäjästä, Yhdysvalloista, Japanista ja Espanjasta). Taulukon ulkopuolelta voi tosin todeta, että Kiinan rooli opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuudessa on tosin hyvin pieni verrattuna suureen opiskelijoiden liikkuvuuteen. Suomesta YO Amk Yhteensä Suomeen YO AMK Yhteensä Kiina Kiina Venäjä Venäjä Yhdysvallat Yhdysvallat Japani Japani Espanja Espanja Lähde: CIMO: Irma Garam-Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Aasialaiset/kiinalaiset opiskelijat Suomessa Aiempaa tutkimusta kiinalaisiin ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijoihin liittyen on varsin vähän tai sitä ei ole helposti löydettävissä. Muutama opinnäytetyö aiheeseen liittyen on tosin toteutettu, jotka tässäkin selvityksessä ovat toimineet lähteinä. Tähän selvitykseen tuotetun e-lomakekyselyn vastaukset tukevat aiheesta tehtyjä vastaavia selvityksiä, tutkimuksia ja opinnäytetöitä. Haaga-Helian Nina Lehväslaihon tutkimuksessa Kiinalaiset korkeakouluopiskelijat Suomessa ja heidän tulevaisuuden suunnitelmansa (2012) todetaan, että suurin osa kiinalaisista opiskelijoista on halukkaita jäädä Suomeen opintojensa jälkeen. Suomi nähdään turvallisena ja puhtaana elinympäristönä. Kolmannes opiskelijoista haluaisi jatkaa jossakin muualla ja osa palata Kiinaan. Lehväslaihon selvityksen mukaan Suomeen halutaan jäädä 1-5 vuodeksi työkokemuksen keräämiseksi ja/tai perheen ja seurustelusuhteiden vuoksi. Sukulaisuussuhteet vievät kuitenkin voiton pidemmällä tähtäimellä ja paluu Kiinaan on todennäköistä suurimmalla osalla haastateltavista. Suurimmat haasteet Lehväslaihon tutkimuksessa korreloivat tämän selvityksen kanssa. Suomen kieli on haasteista suurin ja sosiaaliset suhteet/integroituminen Suomeen ovat myös merkityksellisellä sijalla. Kiinalaiset opiskelijat ovat kuitenkin halukkaita opiskelemaan suomen kieltä ja he haluavat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin. Yksi mielenkiintoinen havainnointi tutkimuksesta 3
6 on se, että jotkut opiskelijoista haluaisivat jäädä Suomeen syystä, että he kokevat, että heidän olisi syytä korvata näin Suomen valtiolle takaisin saamansa maksuttoman koulutuksen. Lehväslaihon selvityksessä tutkimuksessa oli mukana Aalto-yliopiston, Hanken - Svenska handelshögskolanin, Helsingin yliopiston, Sibelius-Akatemian ja Arcadna - Nylands svenska yrkeshögskolanin, Diakoniaammattikorkeakoulun, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kiinalaisia opiskelijoita. Joitakin aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleja vertaamalla voi myös saada vastaavia näitä selvityksiä korreloivia tuloksia. Suomen Kuvalehden (SK) artikkelissa elokuulta 2009 Teknillisen Korkeakoulun kiinalainen opiskelija totesi, että suomalaiset eivät valitse kiinalaisia(kaan) työtehtäviin, joissa ei välttämättä tarvittaisi suomen kieltä. SK:n artikkelin mukaan esim. vuonna 2005 laaditussa tutkimuksessa todettiin, että 628 suomalaisessa kyselytutkimukseen osallistuneessa yrityksessä 434 yrityksessä ei ollut laisinkaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja muissa yrityksissä heitä oli yleensä alle kymmenen. Haastatellun kiinalaisen opiskelijan mukaan kiinalaisten opiskelijoiden palatessa Kiinaan on hyvin vaikeaa saada Kiinasta töitä, mikäli ulkomailta ei ole työkokemusta, koska kiinalaiset työnantajat luulevat heidän olevan huonoja työntekijöitä, koska eivät ole kelvanneet ulkomailla töihin. Suomen kielen kurssituksiin ei myöskään olla oltu tyytyväisiä. Niiden käytännöllisyyden puuttumisesta on ollut kritiikkiä. Artikkelissa haastatelleiden kiinalaisten mukaan ylipäätäänkin ulkomaalaisten kielitaidolta odotetaan liikoja ja kahden vuoden kansainvälisen maisteriohjelman aikana ei suomea opi tarpeeksi. Suomen kielen opiskelumahdollisuuksien lisäämiseen korkeakoulutettuja maahanmuuttajia ajatellen kannattaisi siis panostaa. Iso-Britanniassa tutkittiin vuosien välisen aikana työperäisten maahanmuuttajien kielellisiä valmiuksia ja tutkimuksessa havaittiin, että mitä korkeammin koulutettu maahanmuuttaja oli, sitä suuremmat edellytykset hänellä oli kehittyä kielellisesti. Toisaalta tuona aikana Iso-Britanniassa maahanmuuttajat olivat keskimäärin ylikoulutettuja tehtäviinsä nähden ja suorittivat taustaansa ajatellen alemman tason työtehtäviä. Erityisesti ylikoulutusta oli mm. kiinalaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Antropologi Anni Partanen tutki väitöskirjassaan kiinalaisten nuorten naisten opiskelijaperäistä siirtolaisuutta ja sen vaikutusta perhe- ja sukuyhteisöihin. Ennen uudistuspolitiikan alkua ulkomaille opiskelemaan pääsivät vain valtion tarkoin valitsemat yksilöt. Heitä lähetettiin ryhminä lähinnä Neuvostoliittoon, mutta jonkin verran myös esimerkiksi Isoon-Britanniaan ja Ranskaan kieliä opiskelemaan luvun lopun ja 80-luvun reformit synnyttivät ja kiihdyttivät muuttoliikettä, luvun taloudellinen kasvu mahdollisti omakustanteisen opiskelun ulkomailla yhä useammalle, todetaan Partasen väitöskirjatyöprosessista tehdyssä artikkelissa. Partasen mukaan osa kiinalaisista suorittaa ulkomailla tutkintoja, koska ne ovat olennainen osa sosiaalisen aseman ylläpitoa ja edistämistä. Yhden lapsen politiikan kautta perheen ainoan lapsen koulumenestys on olennainen osa koko suvun yhteiskunnallista asemaa. Ulkomailla opiskelu on myös tullut mahdolliseksi taloudellisesti, kun keskiluokka on kasvanut Kiinassa voimakkaasti. Partanen jatkaa, että myös tyttöjen sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asema opiskelujen aikana on muutoksessa. Vaikkakin Kiinassa on perinteisesti eletty patrilineaarisessa yhteiskunnassa ja miehen vastuu vanhemmista on ulottautunut pitkälle, on yhden lapsen politiikan myötä myös tyttöjen/naisten vastuu vanhempiensa suhteen noussut taloudellisesti. Toisaalta naiset etsivät Partasen mukaan kokonaisvaltaisempaa elämänmuutosta, eli ulkomailla opiskelun aikana kiinalaiset naisopiskelijat ovat miesopiskelijoita halukkaampia perustamaan perhe ja etsimään pidempiaikaisia mahdollisuuksia jäädä asumaan ulkomaille. Miesopiskelijat puolestaan ovat halukkaampia palaamaan Kiinaan, etsimään kiinalaisen puolison ja perustamaan perheen Kiinaan. Vaikka nyky-kiina houkuttelee opiskelijoita palaamaan takaisin Partanen muistuttaa, että vuoden 1978 jälkeen Kiinasta lähteneistä 1,2 miljoonasta opiskelijasta Kiinaan palanneita on alle 30 prosenttia. Suurin osa kiinalaisista opiskelijoista tähtää Yhdysvaltoihin, Japaniin, Iso-Britanniaan ja Australiaan. Ke Feiting Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta laati vuonna 2010 opaskirjan kiinalaisille opiskelijoille opiskelusta Suomessa. Ke:n haastattelemien kiinalaisten opiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että kiinalaisten opiskelijoiden suurimmat esteet tulla Suomeen opiskelemaan liittyvät rahoituksen haasteisiin, vaikkakin Suomessa opiskelu sinällään on maksutonta. Lisäksi yleinen epätietous kohdemaasta, kohdekaupungista, sekä mm. kielitaidon puute nousevat arjen haasteiksi. Eräillä haastateltavilla myös talvinen, kylmä ilmasto ja erilainen ruokakulttuuri haastavat Suomessa opiskelua. 4
7 Cao Qian tutki sosiologian pro gradu-tutkimuksessaan (Helsingin yliopisto, 2011) kiinalaisten maahanmuuttajien asumiseen, työllistymiseen, terveydenhuoltoon ja lastenhoitoon liittyviä prosesseja suomalaisessa yhteiskunnassa. Caon tutkimukseen osallistui 15 kiinalaista haastateltavaa, joilla 13:lla oli vähintään kandidaattitason yliopistollinen tutkinto. Kahdeksan haastateltavisa oli saapunut Suomeen työ- ja viisi opiskelijaviisumilla. Jokainen haastatelluista oli työelämässä. Työskentelystä Suomessa haastatellut kertoivat, että työnsaanti Suomessa tuntui yleisesti ottaen hankalalta. Korkeastikoulutetut, Suomeen tulleet haastatellut saivat työpaikan joko internet-haun avulla ja osa henkilökohtaisten suhteiden (perhe ja ystävät) avulla. Matalamman tason työtehtävissä haastatelleista oli kymmenen ja heidän työtehtävänsä vaihtelivat niin siivoustehtävistä kiinalaisessa ravintolassa työskentelyyn kuin hoitotyöstä myyntityöhön. Näihin työtehtäviin oli ajauduttu syystä tai toisesta, kuten siitä, että Kiinasta saatua ammatti-/tutkinto-osaamista ei kyetty hyödyntämään Suomessa. Korkeamman osaamistason tehtävissä toimi haastatelleista viisi ja työtehtävät vaihtelivat yliopiston tutkijoista it-alan tehtäviin, sekä kiinan kielen avustajiin. Suomalaiset nähtiin työtovereina positiivisessa sävyssä, tosin suomalaisten kanssa nähtiin olevan vaikeaa perustaa ystävyyssuhteita. Täten kiinalaiset maahanmuuttajat muodostivat sosiaaliset suhteensa pääsääntöisesti toisten kiinalaisten kanssa. Liikkuvuutta työpaikkojen/toimialojen suhteen oli vähiten nähtävissä kiinalaisiin ravintoloihin palkatuilla kiinalaisilla. Ravintoloissa työskennelleet tiesivät, etteivät heidän työnsaantimahdollisuutensa muihin työtehtäviin tai toimialoille Suomessa olleet kovin hyviä, jolloin useat heistä olivat ikään kuin pakotettuja jäämään alalle töihin ja perustamaan jatkossa joko oman ravintolan tai toimimaan samalla toimialalla muissa tehtävissä. Tämä on yksi osoitus siitä, miten joillakin toimialoilla yrittäjyys näyttäytyy maahanmuuttajalle useasti vaihtoehdon ohella myös eräänlaisena pakkona. Haastatelluista tyytyväisimpiä asemaansa olivat korkeastikoulutetut ja korkeamman osaamistason työtehtävissä toimineet. Hoitoalalla työskennelleiden kokemukset ja työtyytyväisyys vaihtelivat suuresti. Yksi hoitoalalla toimineista oli koulutukseltaan lingvisti, eikä nähnyt, että hänen ammattitaitonsa oli käytössä oikealla alalla. Huomattavaa kuitenkin on, että haasteista huolimatta yli puolet haastateltavista ajatteli, että he tulevat viettämään loppuelämänsä Suomessa. Kolmannes ajatteli eläköitymisen ollessa ajankohtainen palata Kiinaan. Hämeen ammattikorkeakoulun kiinalaiset opiskelijat kertovat YouTube-mediapalveluun (tallenteet ladattu sivustolle ) ladatuissa tallenteissa kokemuksistaan opiskelustaan ja elämästään Suomessa ja siitä, miksi ovat valinneet Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelupaikakseen. Tallenteista käy ilmi, että kulttuurienvälinen vuorovaikutus koetaan mielekkääksi ja englanninkielinen opiskelu- ja kommunikointimahdollisuus nähdään hyväksi. Lisäksi opiskelijoiden itsenäinen ajattelu ja elämisen kehittyminen korostuvat Suomessa opiskellessa. Ilmainen opiskelu opiskelumateriaalineen on tallenteiden mukaan kiinalaisille erittäin tärkeällä sijalla. Suomalaista yhteiskuntaa arvostetaan mm. sosiaaliturvajärjestelmän myötä ja suomalaiset nähdään ystävällisiksi ja harkitseviksi ihmisiksi. Opiskelijat nauttivat myös opiskelijaelämän mahdollisuuksista vapaa-aikaan liittyvine mahdollisuuksineen. Elämänlaatuun liittyen myös matkustaminen, itsenäisyys ja ylipäätään opiskelu laadukkaassa ympäristössä ovat kiinalaisten opiskelijoiden mieleen. 3 Kiinan koulutusjärjestelmä Opetushallitus julkaisi vuonna 2006 raportin Kiinan koulutusjärjestelmästä. Kiinan koulutusjärjestelmän kuvaus toimii tässä selvityksessä taustakehyksenä, joka asemoi Suomessa opiskelevien kiinalaisten ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden taustaa. Kiinan koulutusjärjestelmä voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: 1) Yleissivistävä koulutus: esikoulu (Preprimary/Preschool), ala-aste (Primary School), yläaste (Junior/Lower Middle School,Junior Secondary) ja lukio (Senior/Upper Middle School) 2) Ammatillinen toisen asteen koulutus: ala- tai yläasteen oppimäärään perustuva koulutus (Toisen asteen erikoisoppilaitokset/specialised Secondary School, ammatilliset toisen asteen oppilaitokset/vocational Secondary School, ammattitaitoisten työntekijöiden oppilaitokset/skilled Worker School/myös toisinaan Polytechnic School). 5
8 3) Korkea-asteen koulutus: yliopistot, toisen asteen jälkeiset erikoisinstituutit (mm.opettajankoulutuslaitokset) ja ammatilliset yliopistot. 4) Aikuiskoulutus: koulumuotoinen koulutus (kaikki koulutustasot), lukutaitokoulutus ja muut ohjelmat. (kts. taulukko alla Kiinan koulutusjärjestelmästä, lähde: Opetushallitus 2006) Korkea-asteen koulutuksesta keskusteltaessa Kiinassa on syytä huomioida se, että yliopistoiksi voidaan kutsua myös sellaisia oppilaitoksia, joissa voi suorittaa 2 3 -vuotisia koulutusohjelmia, mutta ei korkea-asteen tutkintoa. Korkea-asteen koulutus Kiinassa on luonteeltaan seuraavaa: kansallinen yliopistojen pääsykoe (gaokao) määrää opiskeluoikeuden kiinalaisessa yliopistossa. Opetussuunnitelman linjaukset ovat pääsääntöisesti kansallisia linjauksia ja opiskelijamäärä tietyn oppilaitoksen koulutusohjelmassa perustuu keskushallinnon johtamaan suunnitelmatalouteen. Osa valmistuneista palkataan valtion palvelukseen. Korkeakoulutuksesta pyritään tekemään mahdollisempaa yhä useammalle kiinalaiselle luvun alkupuolella vain 2 3 % vuotiaiden ikäluokasta osallistui korkea-asteen koulutukseen, vuonna 2002 luku oli jo 14 %. Yliopistojen pääsykoe on saattanut osaltaan linjata opiskelijoiden vahvaa suuntautumista opiskeluvaihdossa mm. luonnontieteellisille aloille ja englanninkielisiin ohjelmiin, sillä vuoden 2001 jälkeen pääsykokeiden pakollisina aineina ovat olleet kiinan kieli, matematiikka ja yksi vieras kieli (englanti). Valinnaisina aineina ovat vaihdelleet haetun alan mukaan. Luonnontieteellisiin opintoihin pyrkivä suorittaa kokeen fysiikasta, kemiasta ja/tai biologiasta. Vuonna 2002 noin 50 % hakijoista hyväksyttiin korkeakouluopintoihin. Vuonna 2004 Kiinassa oli korkea-asteen oppilaitosta, joista 1731 tavallisia korkeakouluja (yliopistoja ja ammatillisia yliopistoja) ja loput 505 erilaisia aikuiskoulutusinstituutteja. Aikuiskoulutusinstituuteissa ei voi suorittaa varsinaisia korkeakoulututkintoja, vaan niistä saa ainoastaan päättötodistuksen. Kiinan korkeakoulusektori on ollut voimakkaiden muutostuulien alla 1990-luvun jälkeen ja tavoitteeksi on muodostunut yhdistää ja sulauttaa toimijoita yhteen monialaisten korkeakouluyksiköiden synnyttämiseksi. Myös yksityiset korkeakoulut ovat nostaneet profiiliaan Kiinassa. Tänä päivänä myös yritykset, järjestöt, yhteisöt sekä yksityiset henkilöt voivat perustaa korkeakoulun. Tällä tavoin yhteistyö ulkomaisten yliopistojen kanssa on kasvattanut merkitystään ja maksullisten tutkintojen myynti on 6
9 kasvanut samaan aikaan. Osalla yksityisistä korkeakouluista on oikeus myöntää Kiinan opetusministeriön hyväksymiä korkeakoulututkintoja. Kiinassa voi suorittaa korkeakoulututkintoja 11:lla eri koulutusalalla: Humanistiset tieteet, liikunta, luonnontieteet, lääketiede, maatalous, metsätalous, kasvatustiede (opettajankoulutus), taide, talous- ja kauppatiede, tekniikka ja yhteiskunta- ja oikeustiede. Vaikka Kiinan korkeakouluissa onkin mahdollisuus suorittaa laajalti korkeakouluopintoja eri tasoilla, ainoastaan Kiinan opetusministeriön (Academic Degree Committeen) hyväksymät tutkinnot ovat virallisesti tunnustettuja. Muissa korkea-asteen koulutusohjelmissa on mm. diploma, sub-degree tai non-degree ohjelmia, jotka eivät ole tutkintoon johtavia ja ne ovat usein 2-4 vuotta kestäviä ja ammatillisesti suuntautuneita koulutuksia. Kiinalainen kandidaattitason tutkinto (xueshi xuewei) edellyttää tavallisesti noin neljän vuoden kokoaikaista opiskelua. Joissakin koulutusohjelmissa, kuten lääketieteen, hammaslääketieteen, arkkitehtuurin ja tekniikan alueilla suorittaminen saattaa kestää 5-6 vuoteen. Kandidaatintutkintoon kuuluvat päättötyö on luonteeltaan lähinnä enemminkin pitkä essee, kuin varsinainen tutkielma. Kandidaattiopinnot sisältävätkin suomalaista kandidaattitutkintoa enemmän luentoja ja ulkoa opettelua, kuin tieteellistä tutkimusta. Kiinalainen maisteritason tutkinto (shuoshi xuewei) edellyttää kandidaatin tutkinnon jälkeisiä 2 3 vuoden kokoaikaista opintokokonaisuutta. Maisteriohjelmat Kiinassa ovat luonteeltaan joko 1) akateemisia, opetus- ja tutkimustyöhön tähtääviä tai 2) soveltavia ja elinkeinoelämään valmistavia (esim. kaupallisella, kasvatustieteellisellä, arkkitehtuurin, teknisillä ja lääketieteen alalla). Teoreettisten perus- ja erikoistumisopintojen ohella kiinalaiselta edellytetään maisteritason suoritukseen kykyä lukea ja tehdä tutkimusta yhdellä vieraalla kielellä, marxistisen teorian tutkielmaa, tieteellistä lopputyötä ja sen suullista puolustamista. Globalisoituneen yhteiskunnan haasteet ovat iskeneet myös koulutukseen. Opetushallituksen raportin mukaan korkeakoulututkinto ei takaa enää automaattisesti työpaikkaa, joten täten myös maisteriohjelmien suosio Kiinassa on ollut paikoin laskusuunnassa. Kiinalainen tohtoritason tutkinto (boshi xuewei) edellyttää vähintään kolmen vuoden opintoja maisterin tutkinnon jälkeen. Opetusisältöihin kuuluu poliittisia kursseja, kahden vieraan kielen opiskelua, sekä erikoistumisalan syventävät kurssit. Väitöskirjatyötä puolustetaan julkisesti. Tohtorintutkinnon voi suorittaa myös tutkimusinstituuteissa, tai tutkinnon voi saada myös henkilö, jolla ei ole tutkintoon liittyviä opintoja, mutta joka on julkaissut erikseen arvioiden merkityksellisiä tutkimuksia. CIMO:n laskelmien mukaan korkeakoulujen määrä Kiinassa on tuplaantunut vuosikymmenessä luvun jälkeen. Vuonna 2007 Kiinassa oli 1700 rekisteröityä korkeakoulua, joista sekä kandidaatin, että maisterin tutkintoja myöntäviä tahoja oli 700 kpl. Tohtorin tutkintoja myöntäviä instituutioita oli vajaat 350. Tiedekunnissa oli n. 1,16 miljoonaa jäsentä, joista 42%:lla oli maisterin ja 11%:lla tohtorin tutkinto. Korkeakouluopiskelijoiden määrä on 1980-l jälkeen yli kaksikymmenkertaistunut. Kiinassa korkeakouluja kehitetään nk. 985 ja 211-ohjelmien avulla. 211-ohjelmassa (käynnistynyt v. 1995) ohjataan varoja 100 kiinalaiselle yliopistolle niiden toimintaedellytysten parantamiseen, opetusohjelmien kehittämiseen, yliopistojen yhteistyön kehittämiseen ja yliopistojen verkottumisen edistämiseen. CIMO:n selvityksen mukaan niiden tavoitteena on opetuksen tehostaminen ja korkeasti koulutetun työvoiman määrän lisääminen erityisesti teknologian ja luonnontieteiden alueilla. Rahoitus koostuu valtion, maakuntahallinnon ja mukana olevien yliopistojen omarahoituksesta. Ohjelmaan on sisällytetty yli 600 tutkimushanketta/ohjelmaa, kuten esim. kirjastojen digitalisointihankkeita ja tutkimus- sekä opetusverkostojen perustamista. Yliopisto- ja elinkeinoelämän yhteistyömuotojen löytäminen on ohjelmassa aktiivista. 985-ohjelmassa näkökulma on vahvemmin tieteellisen tutkimuksen tason nostamisessa ja tutkimustyöhön liittyvien valmiuksien kehittämisessä. 36 yliopistosta, alkuvaiheessa yhdeksästä oli tarkoitus muodostaa Kiinan huippuyliopistoyksiköitä. Näihin kuuluvat Pekingin, Tsinghuan, Zhejiangin, Fudanin ja Nanjingin yliopistot, sekä Shanghai Jiaotong University, University of Science and Technology, China Xian Jiaotong University ja Harbin Institute of Technologyn (Heilongjiang). Rahoitusta tässä ohjelmassa ohjataan ulkomaisten huippututkijoiden palkkaamiseksi Kiinaan, 7
10 kansainvälisten tutkimushankkeiden kehittelyyn, sekä mm. kansainväliseen opiskelija- ja henkilökuntavaihtoon. 4 Selvityksen informantit, toteutustapa ja aikataulutus Tähän selvitykseen liittyvän kyselyn on tarkoitus olla yksi yksi näkökulma suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien ja työskentelevien kiinalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden mielipiteistä, käsityksistä ja kokemuksista Suomesta opiskelu-ja työskentelyalueena. Selvityksen informanteiksi valittiin hankkeen kohdealueen mukaisesti korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita Kymenlaaksosta, Lahdesta, Hämeenlinnasta ja pääkaupunkiseudulta. Selvitys toteutettiin englanninkielisellä, Helsingin yliopiston e-lomakekyselyllä osoitteessa: Kieli valittiin englanniksi siitä syystä, että suurin osa kiinalaistaustaisista opiskelijoista suorittaa englanninkielisiä yliopisto-ja ammattikorkeakouluopintoja Suomessa. Selvitykseen annettiin vastausaikaa noin kahden kuukauden verran, vuoden 2011 helmi-ja huhtikuun välisenä aikana. Informantit kontaktoitiin em. korkeakoulu- ja ammattikorkeakoulujen yhdyshenkilöiden kautta, jotka välittivät linkkiä kyselyyn eteenpäin. Kysely toteutettiin puolistrukturoidun haastattelun metodilla. Kyselyn taustaksi toteutettiin oheinen saate: Dear respondent, My name is Tuomo Kauha. I am currently working in Rekry-Amare project at the University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education. This enclosed questionnaire will assist in making this survey possible. The purpose of the Rekry-Amare project is to support employment of academically trained immigrants and immigrants with special skills in Finland, to create flexible language learning opportunities and qualification channels, to study the preconditions for successful recruitment and to utilise good practices of other EU nations, especially in recruiting immigrants with higher education and in utilizing their expertise. Our project partners are: University of Helsinki, Palmenia Centre for Continuing Education, (Lahti and Kouvola units), HAMK University of Applied Sciences, Päijät-Häme Employment and Economic Development Office, Heinola Employment and Economic Development Office, Kouvola Employment and Economic Development Office, GEKO- Association for European and Local Politics (Berlin, Germany), Adam Mickiewicz University, Centre for Migration Studies (Poznan, Poland), GEMS Northern Ireland Limited (UK, Belfast), Dublin Ballymun Job Centre (Dublin, Ireland), Jaan Tõnisson Institute (Tallinn, Estonia). The project will be implemented during 1st June st March The project is funded by the European Social Fund, the Häme Centre for Economic Development, Transport and the Environment, the HAMK University for Applied Sciences, the City of Lahti, the City of Kouvola and the Lahti unit of the Palmenia Centre for Continuing Education at the University of Helsinki. This survey is a part of the Rekry-Amare project, which main task is to promote work-related immigration and spread good practices in the EU. In this survey the main goal is to find out what are the needs of Chinese academic immigrants, who are studying or working in Finnish universities and universities of applied sciences to Finnish work life. Some factors influencing this process are trying to clarify through this survey. The findings of this study will be used as one guideline for Finnish companies and organizations in their future recruiting and trainee processes. The project is funded by the European Social Fund, the Häme Centre for Economic Development, Transport and the Environment, the HAMK University for Applied Sciences, the City of Lahti, the City of Kouvola and the Lahti unit of the Palmenia Centre for Continuing Education at the University of Helsinki. 8
MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS
Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotOsallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus
Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö
Lisätiedot1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-
Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset
Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)
LisätiedotGeneral studies: Art and theory studies and language studies
General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotPerustietoa hankkeesta
Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotSELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma
SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotMITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Kv-kevätpäivät 2019 Joensuu Torstai 16.5.2019, Sessio D3 MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA? OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMetropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala
Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics
LisätiedotMaahanmuutto Opiskelu
- Yliopisto Haluaisin hakea yliopistoon. Kerrot, että haluat hakea yliopistoon I would like to enroll at a university. Haluan hakea. Kerrot, että haluat hakea johonkin tutkinto-ohjelmaan I want to apply
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotErasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio
Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 28-9 3.2.21 Anni Kallio Persons Erasmus-liikkuvuus 7/8 ja 8/9 Outgoing from Finland 7/8 and 8/9 4 35 3436 3265 3 25 2 15 1 5 687 112 975 177 435 656 27-8 28-9 SMS SMP STA
LisätiedotUusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen
The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
LisätiedotOpiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio
Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotOPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat
OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotKieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa
Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Schildtin lukion kansainvälisyystoiminta on hyvin laajaa, ja tavoitteenamme on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus kansainvälistyä joko kotikoulussa
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotImmigration Studying. Studying - University. Stating that you want to enroll. Stating that you want to apply for a course.
- University I would like to enroll at a university. Stating that you want to enroll I want to apply for course. Stating that you want to apply for a course an undergraduate a postgraduate a PhD a full-time
LisätiedotPerustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:
Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana
LisätiedotKielen opintopolut/ Language study paths
1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotHavaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015
Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu
LisätiedotVertaispalaute. Vertaispalaute, /9
Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt
LisätiedotUusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition)
Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen Click here if your download doesn"t start automatically Uusi Ajatus Löytyy Luonnosta 4 (käsikirja) (Finnish Edition) Esko Jalkanen
LisätiedotErasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO
Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotEVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE
#1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very
LisätiedotKansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä
Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein
LisätiedotKieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 4.9.2019 Yleistä kieliopinnoista Suomen kieli ja viestintä Sisällys Toinen kotimainen kieli Englanti Muut vieraat
LisätiedotTähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara
Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa
LisätiedotChoose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki
Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun
LisätiedotMuita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen
Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotHEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
CIMON KIINA-SEMINAARI 4.3.2010 Helsinki Congress Paasitorni Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamistieteiden laitos Higher Education Group seppo.holtta@uta.fi HEG (Higher Education Group) Tampereen yliopisto
LisätiedotLapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:
Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta
LisätiedotDECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources
DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu
Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotTähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara
Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän
LisätiedotKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen
Lisätiedot21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH
21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa
LisätiedotSiirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools
Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting
LisätiedotOpiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö
Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa
LisätiedotHaluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua
ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus
LisätiedotVENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen
VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)
KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään
LisätiedotLUKUKAUSI- MAKSUKOKEILU AALTO- YLIOPISTOSSA
LUKUKAUSI- MAKSUKOKEILU AALTO- YLIOPISTOSSA L i s ä t i e d o t : E l i a s L a i t i n e n As i a n t u n t i j a, k o u l u t u s p o l i t i i k k a Aa l t o - y l i o p i s t o n y l i o p p i l a
LisätiedotMiten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?
Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava
LisätiedotVaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012
Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotEnglanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008
Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,
LisätiedotJatko-opintoja englannista kiinnostuneille
Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotJatko-opintovaihtoehdot/ Further studies
Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
Lisätiedotkoiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013
Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding
LisätiedotHyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta
1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKoulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa
Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille
LisätiedotKielen opintopolut- Courses and Proficiency Levels Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German
1 Kielen opintopolut- Courses and Levels 2018-8.6.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German Taitotaso/ A1 A2 B1 Opintojakso/Course
LisätiedotKaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa
Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of
LisätiedotEnglannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa
Englannin kieli ja sen testaus Suomen korkeakouluissa Seminaari 17.11.2010 Fulbright Center Anu Virkkunen-Fullenwider Helsingin yliopiston kielikeskus anu.virkkunen@helsinki.fi Esityksen sisältö - Ensin
LisätiedotE U R O O P P A L A I N E N
E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotYrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration
Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan
LisätiedotErasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio
Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 29-1 2.2.211 Anni Kallio Erasmus-liikkuvuus 7/8-9/1 Outgoing from Finland 7/8 to 9/1 27-8 28-9 29-1 3265 34363529 687 975 12 112177139 435 656 656 SMS SMP STA STT Opiskelijavaihto
LisätiedotLiikkujapalaute & korkeakoulujen palaute sopimuskaudelta
Liikkujapalaute & korkeakoulujen palaute sopimuskaudelta 2017-2018 Sofia Lähdeniemi, Opetushallitus Erasmus+ koordinaattoritapaaminen 4.4.2019 10/04/2019 Opetushallitus 1 2017-2018 loppuraporttien käsittely
LisätiedotKv-yritysjohtajien kokemukset Suomesta työ- ja elinympäristönä. EK:n kysely ulkomaisille, Suomessa asuville yritysjohtajille Lokakuu 2019
Kv-yritysjohtajien kokemukset Suomesta työ- ja elinympäristönä EK:n kysely ulkomaisille, Suomessa asuville yritysjohtajille Lokakuu 2019 Puolison työllistyminen ja tuloverotus merkittävimmät kynnystekijät
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotVUOSI 2015 / YEAR 2015
VUOSI 2015 / YEAR 2015 Kansainvälisen opetuksen ja tutkimustoiminnan kehittäminen Developing international teaching and research activities Rehtorin strateginen rahoitus vuosille 2014-2016 / Strategic
LisätiedotMitä meneillään FinBraTechissa?
www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö
LisätiedotKiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari
Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat
LisätiedotCIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina
d CIMOn Aasia-toiminnot: fokuksessa Kiina Kevätpäivät12.5.2014 Sofia Lähdeniemi 26 May 2013 Esityksen sisältö CIMOn Kiina-ohjelma CIMO Fellowships Finnish government scholarsip pool Maakohtaiset apurahat
LisätiedotUlkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti
Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset
LisätiedotKiinan koulutusjärjestelmä
Kiinan koulutusjärjestelmä Tutkintojen tunnustaminen -yksikön seminaarit syksyllä 2019 Sinikka Tamminen, erityisasiantuntija Kiinan koulutusasioiden hallinto Kiina on maantieteellisesti valtava alue, joka
LisätiedotHUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,
LisätiedotMiksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Click here if your download doesn"t start automatically Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition) Tommi Uschanov Miksi Suomi on Suomi (Finnish Edition)
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotOnkin erityisen tärkeää seurata ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja. hakijoiden määrää nyt, kun korkeakoulut Suomessa ovat uudessa tilanteessa.
9A/ TILASTOJA ULKOMAALAISISTA TUTKINTOOPISKELIJOISTA SUOMEN KORKEAKOULUISSA TAUSTAA Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymislinjauksissa todetaan, että suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistä
LisätiedotSESSIO D 7: LYHYET VAIHTOJAKSOT OPISKELIJALIIKKUVUUDESSA, CASE JY
SESSIO D 7: LYHYET VAIHTOJAKSOT OPISKELIJALIIKKUVUUDESSA, CASE JY Kv. päivät 2017 Tu ija Koponen Puheenvuoron teemat Yliopiston linja opiskelijoiden lyhyisiin ulkomaanjaksoihin ennen ja nyt Rahoituslähteitä
LisätiedotDigitalisaation ja IT:n johtamisen vaatimat kyvykkyydet ja osaamisen kehittäminen
ISM-opiskelijat: Digitalisaation ja IT:n johtamisen vaatimat kyvykkyydet ja osaamisen kehittäminen Emma Falck, Joona Åström, Teemu Laiho & Roni Luoma ILF - IAC Iltapuhde 11.9.2018 ISM - Information and
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
Lisätiedot