Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ÖPVI-HANKKEEN KIRJALLISUUSTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ÖPVI-HANKKEEN KIRJALLISUUSTUTKIMUS"

Transkriptio

1 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ÖPVI-HANKKEEN KIRJALLISUUSTUTKIMUS

2 MMM Ari Klemola SISÄLLYS SIVU 1 JOHDANTO 2 2 ÖLJYPELLAVA VILJELYKASVINA 3 2.1Esikasvivaatimus ja viljelykierto 3 2.2Pellavan vedentarve ja lämpötilavaatimus Maanmuokkaus 5 2.4Lannoitus 5 2.5Kylvösyvyys ja kasvutiheys 8 2.6Kasvinsuojelu Öljypellava viljelykasvina Kylvöalustan happipitoisuus Kylvöalustan hiilidioksidipitoisuus Kylvöalustan lämpötila 13 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 15 LÄHDELUETTELO 16 LIITTEET 2

3 1 JOHDANTO Tämän kirjallisuustutkimuksen tavoitteena on selvittää öljypellavan sadonmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeelle myönsi rahoitusta Varsinais-Suomen TE-keskus. Vuonna 2001 kuitu ja öljypellavan yhteenlaskettu viljelypinta-ala oli Suomessa noin 2000 ha, öljypellava 1600 ha ja kuitupellava 400 ha sekä kuituhamppu 1300 ha. Vuonna 2007 öljypellavan viljelyala oli 1948 ha, vuonna ha ja vuonna ha (Tike 2010). Pellavanviljely ehti Suomessa jo muutamaksi vuosikymmeneksi lähes kokonaan loppua, kunnes 1990-luvun alkupuolella ryhdyttiiin kehittämään öljypellavaan perustuvia tuotteita, joissa käytetään maatalouden tutkimuskeskuksen jalostustyön tuloksena syntynyttä Helmi-pellavansiementä luvun alussa lajikekokeisiin saatiin englantilainen Laser-lajike ja vuosikymmenen lopulla lajikkeet Abacus, Sunrays ja Heljä. Terveyteen vaikuttava tekijä kotimaisessa pellavaöljyssä on 3

4 tyydyttämättömien rasvahappojen määrä ja korkea öljypitoisuus, jonka saa aikaan pohjoinen ilmastomme. Laser-lajikkeen öljypitoisuus voi olla jopa 51 %. Vanhimpia tunnettuja pellavan käyttömuotoja on kokonaisten siementen liottaminen haaleassa vedessä ja näin muodostuneen geeliytyneen seoksen nauttiminen vatsaa rauhoittavana valmisteena. Nykyään pellavansiementä käytetään yhä edellä mainittuun tarkoitukseen. Lisäksi pellavansiemenestä puristetaan kylmäpuristus-menetelmällä öljyä ja samassa yhteydessä syntyy myös pellavansiemenrouhetta. Vasta viime vuosikymmeninä on löydetty ja tunnistettu pellavan muita kuin kuituun perustuvia terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia. Omega-3 rasvahappoa pellavaöljyssä on erityisen runsaasti, enemmän kuin missään muussa tunnetussa kasviöljyssä. Pellavansiemenöljyssä on omega3-rasvahappoa (alfalinoleenihappo=ala) erityisen runsaasti (50-62 %) - enemmän kuin missään muussa kasviöljyssä ja pellavan sisältämän liukoisen ja liukenemattoman kuidun suhde vaihtelee välillä 1:5-2:3 (Daun ym. 2003). Öljypellavayritykset uskovat, että viljelypinta-ala voidaan laajentaa 4500 hehtaariin. Kasvunäkymiä uskotaan olevan lähitulevaisuudessakin, jos viljelyn edellytyksiä parannettaisiin. Pellavakasvi (lat. linum usitatissimum = hyvin hyödyllinen pellava) kuuluu Linum-lajiin. 2 ÖLJYPELLAVA VILJELYKASVINA (KIRJALLISUUS) Öljypellavan eri osilla on erilaisia terveyteen vaikuttavia ominaisuuksia. Öljypellavan keskeiset biologiset terveysvaikutukset perustuvat sen sisältämään ravintokuituun, alfalinoleenihappoon ja lignaaneihin. Pellavansiemenrouhe sisältää runsaasti, keskimäärin 37 % ravintokuitua. Kuidun jakauma liukenevaan ja liukenemattomaan on ihanteellinen; 2/3 on liukenematonta ja 1/3 on liukoista. Kotimainen, kylmäpuristettu pellavaöljy sisältää runsaasti kahta ihmisen elimistölle välttämätöntä rasvahappoa: alfalinoleenihappoa (omega-3) ja linolihappoa (omega 6). (Kortesmaa ym. 2005) 2.1 Esikasvivaatimus ja viljelykierto 4

5 Viljat, nurmi, peruna ja juurikasvit ovat pellavalle hyviä esikasveja. Rypsi, rapsi, herne ja pellava eivät sovellu esikasveiksi. Suositeltava viljelykierto on 3-7 vuotta. Jos öljypellavaa viljellään peräkkäin samalla lohkolla, riski kasvitautien esiintymisestä lisääntyy. Öljykasvien jälkeen öljypellavaan voi tarttua pahkahome. Jos rypsin tai rapsin kasvinsuojelussa on edellisenä vuotena käytetty trifluraliiniä sisältävää tehoainetta, on seuraavana keväänä maassa niiden jäämiä, minkä vuoksi öljypellava ei idä (Flax Council of Canada 1996). Herne ja muut palkokasvit taas eivät sovellu esikasviksi niiden maahan vapauttaman suuren typpimäärän vuoksi. (Hakala ja Hongisto 1994) Kanadalaisten tutkimusten mukaan (Flax Council of Canada 2005) perunaa ja sokerijuurikasta ei suositella pellavalle esikasviksi, koska vaarana on Rhizoctonia-taudin leviäminen pellavakasvustoon. Suomessa Rhizoctonia Solani -sieni aiheuttaa perunaseittiä. Viileät kasvustot suosivat sen leviämistä ja perunaseitti on yleistymässä maassamme. Perunaseitti leviää siemenperunassa ja säilyy maassa rihmasto-pahkojensa avulla (Helsingin yliopisto 2005). Öljypellavan viljelyn laajentuessa kyseinen sieni saattaa aiheuttaa sienitauteja myös öljypellavaan. Vehnä (Triticum aestivum L) on esikasviarvoltaan parempi pellavalle kuin rypsi (canola) (Brassica napus L.) (Grant ym. 2009) 2.2. Pellavan vedentarve ja lämpötilavaatimus Öljypellavan viljely rajoittuu Suomessa maan eteläosaan. Tämä johtuu kasvin vaatimasta pitkästä kasvuajasta, joka aikaisemmillakin lajikkeilla on noin 100 vrk. Matalajuurisena kasvina öljypellava menestyy parhaiten hikevillä hieta- ja hieta-savimailla, mutta sen viljely onnistuu myös multavilla savimailla. Viljely ei sen sijaan onnistu multa- ja turv la, joista öljypellava saa etenkin kasvukauden lopulla liikaa typpeä ja eikä ehdi sen vuoksi valmistua. (Hakala ja Hongisto 1994) Kasvulohkon valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Pellava vaatii runsaasti lämpöä, valoa ja hikevä lohko, jossa aurinko ja tuuli kuivaavat kasvuston syksyllä nopeasti puintikuntoon. Metsän varjostamille lohkoille öljypellavaa ei kannata kylvää (Hakala ja Hongisto 1994). Pellava ei ole erityisen arka keväthallalle, Kanadan preeria-alueilla viljellään paljon pellavaa ja siellä esiintyy keväällä kylvöaikaan keväthalloja. Maanpinnalle nousseet pellavan oraat ovat kestäneet jopa 3 asteen pakkasia vaurioitumatta. (Flax Council of Canada 1996) Kasvukauden alun alle 10 C lämpötilat hidastavat pellavakasvuston kehitystä ja kukinta voi tämän seurauksena viivästyä (Gusta ym. 1997). Noralta-lajikkeen satotaso aleni vähiten altistettaessa öljypellavan oraita 7 vuorokauden 5

6 aikana 40 C lämpötilalle (2h/vrk) ja Norman-lajikkeen satotaso aleni eniten (30 %). Kokeessa olivat lajikkeet: Andro, Dufferin, Mc Gregor, Norlin, Norman, Noralta ja Vimy. (Gusta ym.1997) Öljypellavan oraiden (50-80 mm) pitäminen seitsemän vuorokauden ajan 5 C lämpötilassa alensi satotasoa % lajikkeilla: Mc Gregor, Norlin, Norman ja Vimy. Noralta-lajikkeen sato kasvoi 47 % kolmen vuorokauden käsittelyn jälkeen ja 35 % viiden vuorokauden käsittelyn jälkeen. Sato tässä kokeessa oli ruukussa kasvatetun viiden kasviyksilön keskiarvo. Viileä lämpötila 5 C (3, 5 ja 7 vrk) ei vaikuttanut siemenen rasvahappokoostumukseen eikä siementen öljypitoisuuteen (%). (Gusta ym. 1997) Taimettumisesta nuppuvaiheeseen pellavan vedentarve on suuri vastaten sademääränä n. 90 mm/kk. Pellavan haihtumiskerroin on poikkeuksellisen korkea, Haihtumiskertoimella tarkoitetaan sitä vesimäärää, joka tarvitaan tuottamaan 1 kilo kuiva-ainetta. Taulukossa 1 on esitetty eräiden tavallisimpien viljelykasvien haihtumiskertoimet. Käytännössä pellavan haihtumiskerroin 900 tarkoittaa sitä, että kasvukauden aikana öljypellava tarvitsisi huippusatoon jopa n. 300 mm:n sadetta vastaavan vesimäärän. Taulukko 1. Eri viljelykasvien haihtumiskertoimia. (Kanta-Oksa 1990) Kasvilaji Haihtumakerroin Juurikkaat 400 Vehnä 435 Puuvilla 460 Auringonkukka 570 Peruna 640 Ruis 690 Pellava 900 Pellavan tarvitsema kasvukauden lämpötilasumma on noin 1450 C, mikä merkitsee vähintään kasvupäivää. Viljelyn pohjoisrajan katsotaan olevan 63. leveys-asteen vaiheilla (Kanta-Oksa 1990). Liitteessä 1 on esitetty tehoisa lämpötilasumma Suitian opetus ja tutkimustilalta vuosilta Maanmuokkaus Syyskynnetyillä lohkoilla pelkällä kylvöä edeltävällä äestyksellä on keväällä vaikea aikaansaada kosteusoloiltaan tasaista, riittävän matalaa kylvöalustaa. Koska tavoitteena on aikaansaada tasainen 2-4 cm syvä muokkauskerros, tasausäestys kevyellä traktorilla joko syksyllä tai keväällä heti pellon kantaessa voi olla tarpeen. Oikea muokkaussyvyys ja tasainen kylvöalusta ovat tavallisin vantain 6

7 varusteluilla kylvökoneilla edellytys tasaiselle kylvösyvyydelle. Jos pellon pinta jää kylvön jälkeen kokkareiseksi tai epätasaiseksi, on jyräys suositeltavaa. (Hakala ja Hongisto 1994) Äesteknologia on kehittynyt 1990-luvulta, joten etenkin tasausäestyksen jälkeen nykyaikaisilla joustopiikkiäkeillä on mahdollista saadaan aikaan tasainen ja riittävän matala kylvöalusta. 2.4 Lannoitus Typpitason muutokset vaikuttavat selvimmin öljypellavan kasvustokorkeuteen ja varsisadon määrään. MTT:llä tehdyissä kokeissa (Luostarinen 1998) typen lisäyksellä ei saatu kuitenkaan lainkaan sadonlisää. Nostettaessa typpitaso 0 kg/ha:sta 90 kg/ha öljypitoisuus laski 1-2 % - yksikköä ja valkuaisen määrä nousi vastaavasti. Korkean typpitason myötä kukinta jatkui pitkään ja tuleentuminen viivästyi. Lafond ym. (2008) totesivat tutkimuksissaan typpilannoituksen lisäämisen alentavan öljypellavan öljypitoisuutta (alle 0,5 %) ja samansuuntaiseen tulokseen päätyivät Freer ja Sansome (1991). Hockling ym. (1997) totesivat tutkimuksissaan typpilannoituksen lisäämisen alentavan öljypitoisuutta 1,0-2,9 % riippuen kasvupaikan sijainnista ja vuodesta. Öljypellavakasvuston lakoontuminen syksyllä voidaan välttää pitämällä typpilannoitus riittävän alhaisena (Viljanen 2002). Tästä syystä öljypellavan lannoitustasoksi savimaalla riittää alle 60 kg/ha typpeä (Järvenpää ym. 2000). Kanadalaisissa tutkimuksissa suositellaan pellavan suorakylvössä typpeä kg/ha. Pienempää lukuarvoa suositellaan silloin, kun pellon kosteus on alhainen ja kuivuuden oletetaan alentavan satotasoa. Esikasvista peltoon jääneet ravinteet tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa lannoitustasoja. Typpilannoitteen sijoittamista pellavansiemenen läheisyyteen ei suositella. Lafond ym. (2008) saivat kylvömäärillä 22 kg/ha ja 45 kg/ha siemensadolle sadonlisää lajikkeella AC Mc Duff 112 kg/ha ja lajikkeella CDC Valour 81 kg/ha. Vastaavasti kylvömäärällä 67 kg/ha kyseisten lajikkeiden siemensadon sadonlisä oli 43 kg/ha ja 26 kg/ha. Kylvömäärällä ja typpitasolla on selkeä vaikutus määrälliseen siemensatoon (Lafond ym. 2008). Lafond (1993) mukaan typpitason kasvattaminen lisää neliömetrillä kasvavien kasvien pähkylöiden lukumäärää. Laser N 60 ja Helmi N 60 koejäsenet olivat Siggansin viljelykokeissa vuosina 2002, 2003 ja Lajikkeista Niagara (v.2002) ja Bor-linja (v.2003) olivat mukana vain yhtenä vuonna. Jokaisena vuotena Laser oli satoisin lajike ja paras sato sillä saatiin v typpitasolla 60 kg/ha (kärrysato 2734 kg/ha ja ruutusato 2557 kg/ha). Vuonna 2002 ei ollut tutkittavana typpitasoa 80 kg/ha, joka antoi vuonna 2004 ruutusadoissa n. 200 kg/ha (ka.) sadonlisän verrattuna typpitasoon 60 kg/ha. Sääolosuhteista johtuen typpitasolla 60 kg/ha satotaso oli silloin kuitenkin selvästi vuotta 2002 pienempi, n kg/ha. Tältä pohjalta voidaan arvioida, että Laser lajike hyötyy typpilan- 7

8 noituksesta, mutta huonoissa sääolosuhteissa runsas typpilannoitus aiheuttaa selvän riskin, sillä märkänä vuotena 2004 paras kärrysato saatiin pienimmällä typpitasolla 40 kg/ha, jolla kasvusto ei lakoutunut kovin pahasti. Öljynpuristamolle (Elixi oil) toimitettu öljypellavasato vuoden 2005 sadosta hehtaarisadoksi muutettuna oli 1806 kg 8 % kosteuteen muutettuna ja laatukorjattu sato puristamolla lajittelun jälkeen hehtaarisadoksi muutettuna oli 1696 kg/ha. Säätiloiltaan kasvukaudet olivat hyvin erilaisia, mikä vaikeuttaa eri vuosina saatujen tulosten vertailua. Esimerkiksi vuonna 2004 kasvukauden sademäärä oli Siggansin alueella 604 mm ja vastaavasti kasvukauden sademäärä vuonna 2002 oli 217 mm. Heinäkuun 2004 sademäärä oli melkein yhtä suuri kuin koko kasvukauden sademäärä vuonna Kasvukauden 2004 sademäärä, joka oli lähes kolminkertainen verrattuna kasvukauteen 2003, vaikutti erityisesti öljyn raaka-aineena käytettävän sadon laatuun öljyn raaka-aineena ja siementen itävyyteen sekä puintitappioihin ja satoruuduissa näytteiden keräämisestä aiheutuneisiin tappioihin. (Klemola 2008) Sianlannan käyttö lisäsi pellavan siemensatoa 20,5 %, typpi lisäsi siemensatoa 17,8 %, fosfori lisäsi siemensatoa 14,2 % ja kalium lisäsi siemensatoa 2,9 %. Kyseisessä viljelykokeessa oli vehnä 19 vuoden ajan, öljykasvia neljänä vuotena ja pellavaa vain yhtenä vuotena. Kokeen tulosten perusteella parhaan siemensadon antoi kaikilla kasveilla yhdistelmä SNPK-lannoitus (S=sianlanta). (Yang ym.2006) Pellavan osalta tuloksia voidaan vain pitää esikoe-tyyppisinä. Fosfori vaikuttaa siementen kypsymiseen ja varren tuleentumiseen. MTT:llä tehdyn tutkimuksen mukaan (Luostarinen 1998) fosforin lisäys nollasta tasolle 30 kg/ha ei kuitenkaan vaikuttanut juuri millään tavalla sadon määrään ja laatuun. Fosforilannoitusta käytettäessä haarojen ja sylkkyjen lukumäärä nousi hieman ja öljypitoisuus laski noin prosenttiyksikön. Rasvahappokoostumuksessa havaittiin vain lajikekohtaisia eroja, mutta alfalinoleeni-hapon määrä laski fosforilannoitusta lisättäessä 1,1 %. Tulos selittynee sillä, että ko. koealueen fosforitaso oli niin hyvä, että pellava selvisi yhden vuoden maassa olevan fosforin turvin ilman vuosittaista fosforilannoitusta. Taylor ja Morrice (1991) totesivat korkeiden typpitasojen alentavan öljypitoisuutta enemmän viljeltäessä öljypellavaa hiekkamailla kuin verrattaessa viljelyyn savimailla. Kanadalaiset tutkimukset suosittelevat fosforilannoitteen sijoittamista 25 mm etäisyydelle pellavansiemenestä (ts. kylvörivistä) sekä sivu- että syvyyssuunnassa. Tämän katsotaan parantavan pellavan kykyä käyttää P-lannoitetta. Lannoitustasoksi siellä suositellaan fosforille kg/ha (Flax Council of Canada 2005). Siemenen kanssa samaan kylvövakoon sijoitettu P-lannos alentaa öljypellavan siemensatoa verrattuna siemenen viereen sijoitettuun P-lannokseen (Malhi ym.2008). 8

9 Typpi- ja fosforilannoitteen sijoittaminen kylvörivin viereen antoi parhaan siemensadon verrattaessa kyseisten lannoitteiden sijoittamista samaan kylvöriviin Norlin-lajikkeen kylvösiemenen kanssa (Lafond ym.2003). Tämä tulos on aiheellista ottaa huomioon arvioitaessa sellaisten suorakylvökoneiden soveltuvuutta öljypellavan kylvöön, jotka sijoittavat sekä siemenen että lannoitteen maahan saman vantaan kautta. Kalium estää liiallista typenottoa, vaikuttaa selluloosan ja hemiselluloosan muodostumiseen ja sitä kautta edistää lujan korren kasvua (Hakala ja Hongisto 1994). Kokeissa kaliumlannoituksen nosto tasosta 0-30 kg/ha tasolle kg/ha nosti yhtenä vuotena siemensatoa 300 kg/ha. Toisena koevuonna lannoitustaso 30 kg/ha kaliumia tuotti varsistossa 500 kg/ha suuremman kuivaainesadon kuin muut lannoitustasot. Näistä yksittäisistä vuosista ei kuitenkaan voi tehdä mitään yksiselitteisiä päätelmiä (Sankari 1996). Rauta on välttämätön hivenravinne lehtivihreän muodostumisvaiheessa ja sitä kautta yhteyttämiselle. Sen puute aiheuttaa lehtien vaalentumista ja kellastumista. Raudalla on tärkeä merkitys eläinten ja ehkä myös kasvien hengityksessä. Happamissa maissa rautaa on yleensä runsaasti liukoisessa muodossa. Sen runsas esiintyminen ionimuodossa voi kuitenkin olla kasveille vahingollista. Emäksisessä maassa rauta sitoutuu lujasti maahan ja tällöin kasvit saattavat kärsiä sen puutetta. Myös maan korkea fosforipitoisuus heikentää kasvien raudan saantia. (Kurki 1982) Kanadalaisten tutkimusten mukaan peltomaan liiallinen kosteus voi aiheuttaa pellavalla hetkellistä raudan puutosta. Hetkellisen raudan puutoksen ei ole todettu kuitenkaan alentavan satotasoa. (Flax Council of Canada 2005) Sinkkilannoitus lisäsi öljypellavan satotasoa ja paransi kasvua astiakokeessa (Jiao ym.2007). 2.5 Kylvösyvyys ja kasvutiheys Pitkän kasvukauden kasvina öljypellava suositellaan kylvettäväksi heti, kun maan kosteus- ja lämpöolot sen sallivat. Tällöin varmistetaan tasainen itäminen ja pitkästä kasvukaudesta johtuen valmistuminen ajoissa. Lafond ym. (2008) mukaan aikainen ja myöhäinen kylvöajankohta ei vaikuttanut öljypellavan siemensatoon, kylvöajankohtina olivat toukokuun ensimmäinen ja kolmas viikko. Öljypellavan kyky käyttää kasville käyttökelpoista typpeä heikkenee kylvettäessä myöhäisenä ajankohtana. Pohjoisemmilla leveysasteilla sijaitsevilla viljelyalueilla myöhäisempi kylvöajankohta tuotti paremman määrällisen siemensadon kuin aikaisempi kylvöajankohta. 9

10 Vastaavasti eteläisimmillä (leveyspiiri) viljelyalueilla sijaitsevat viljelyalueet hyötyvät aikaisemmasta kylvöajankohdasta. (Lafond ym. 2008) Kylvöalustan kosteusoloista riippuen siementen kylvösyvyydeksi suositellaan 2 5 cm. Wallin (1994) mukaan öljypellavan kylväminen 6 cm syvyyteen alentaa orastiheyttä 59 % verrattaessa 3 cm kylvösyvyyteen. Optimaalinen kylvösyvyys lisää orastiheyttä ja satoa jopa 100 kg/ha (Muir ja Westcott 2003). Öljypellavan kylväminen 4 cm syvyyteen viivästyttää oraiden pinnalle tuloa 33 % verrattaessa 2 cm kylvösyvyyteen (O`Connor ja Gusta 1994). Kanadalaisten tutkimusten mukaan pellava tulisi kylvää matalaan 2,5 4,0 cm syvyyteen, riviväliksi suositellaan cm ja syvä kylvö vähentää oraiden määrää ja alentaa siten merkittävästi satoa (Muir ja Westcott 2003). Niissä varoitetaan yli 4 cm kylvösyvyyden ja kuorettumisen alentavan satotasoa. Toisaalta samat lähteet suosittelevat kylvämään pellava kuivissa olosuhteissa itävyyden varmistamiseksi yli 4 cm syvyyteen (Flax Council of Canada 2005). Albertan yliopistossa tehtyjen kylvösyvyyskokeiden perusteella (Flax Council of Canada 2005) yli 3 cm kylvösyvyys vähensi merkittävästi orastiheyttä ja siten myös satotasoa. Neljä cm näyttäisi olevan jonkinlainen kylvösyvyyden kriittinen raja. Suuri kylvösyvyys alentaa selvästi taimitiheyttä. Tässä suhteessa Helmi-lajike näyttäisi olevan herkempi kuin Laserlajike. Vuoden 2004 aineiston pienuuden johdosta Laser- ja Helmi-lajikkeen välisistä eroista ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Aihe vaatisi lisätutkimuksia (Klemola ym. 2005). Edellä esitettyjen kirjallisuuslähteiden perusteella öljypellava suositellaan kylvämään matalaan kylvöalustan ollessa kostea ja syvään kylvöalustan ollessa kuiva. Optimaalisesta kylvösyvyydestä sadon ja orastiheyden kannalta esitetään erilaisia tutkimustuloksia. Syvän kylvösyvyyden todetaan alentavan selvästi orastiheyksiä ja satotasoa. Orastiheyksien suuri vaihtelu saman lajikkeen eri laskentaruutujen välillä johtui ilmeisesti kylvösyvyyden vaihtelusta. Liian suuri kylvösyvyys oli heikentänyt orastavuutta. Neljä cm ja 60 N kg/ha typpitaso näyttäisi tulosten mukaan antavan parhaan Laser-öljypellavasadon. Syvimmällä kylvösyvyydellä (6,5 cm) saadaan parempi öljypellavasato kuin mitä orastiheydet antaisivat olettaa. Lisätyppi (60 N kg/ha ja 80 N kg/ha) lisää Laser-öljypellavan satoa vaikka viimeisemmät mitatut orastiheydet ovat merkittävästi alemmalla tasolla kuin esim. 4 cm:n kylvösyvyyksien orastiheydet. Yllättävänä tutkimustuloksena voidaan pitää Laser-öljypellavan tuottamaa satoa 6,5 cm:n kylvösyvyydellä typpitasolla 60 N kg/ha (2112 kg/ha) ja 80 N kg/ha typpitasolla (2021 kg/ha). Typpitasoilla 40 N, 60 N ja 80 N kg/ha 4 ja 6,5 cm kylvösyvyyksien koejäsenten keskiarvo oli 2033 kg/ha hehtaarisadoksi muutettuna ja keskihajonta oli 239 kg/ha. Öljypellavan oraiden keskiarvo oli kpl neliömetrillä, lohkon ala- ja yläosan orastiheydet laskettiin mukaan keskiarvoon. Vastaavasti samoilla kylvösyvyyksillä (4 ja 6,5 cm) ja typpitasoilla 60 N ja 80 N kg/ha leikkuupuimurilla puitujen kylvösyvyyksien koejäsenten keskiarvo oli 2158 kg/ha ja keskihajonta 10

11 101 kg/ha. Öljypellavan oraiden keskiarvo oli kpl neliömetrillä. Neljän cm kylvösyvyydellä 60 N ja 80 N kg/ha typpitasoilla lohkon ala ja yläosan orastiheyksien keskiarvo oli kpl neliömetrillä ja vastaavasti 6,5 cm kylvösyvyydellä oraiden keskiarvo oli kpl/neliömetrillä. Orastiheyksien keskiarvoilla laskettaessa orastiheydet neliömetrillä alenivat 29% siirryttäessä 4 cm kylvösyvyydestä 6,5 cm kylvösyvyyteen. Wallin (1994) mukaan öljypellavan kylväminen 6 cm syvyyteen alentaa orastiheyttä 59 % verrattaessa 3 cm kylvösyvyyteen. Myös kylvösyvyyden ja orastuvuustulosten vertailu ja aikaisemmin kappaleissa 2.3 Maanmuokkaus ja 2.5 Kylvösyvyydestä ja kasvutiheydestä esitetyt aikaisemmat tutkimustulokset (mm. O Connor ja Gusta, 1994, Muir ja Westcott 2003 sekä Flax Council of Canada 2005) ovat osittain edellä esitettyjen tutkimustulosten suuntaisia. Poikkeava tutkimustulos sen sijaan on, että alin kylvösyvyys (6,5 cm) alensi orastiheyttä vain 29 % verrattuna 4 cm kylvösyvyyteen, mutta ei merkittävästi Laser-öljypellavan satoa 60 N kg/ha ja 80 N kg/ha typpitasoilla. Leikkuupuimurilla puiduissa kylvösyvyyden koejäsenissä sato kasvoi eniten siirryttäessä 2,5 cm kylvösyvyydestä 4 cm kylvösyvyyteen typpitasolla 80 N kg/ha (344 kg/ha) ja vastaavasti 60 N kg/ha typpitasolla 324 kg/ha. Sato aleni eniten siirryttäessä 4 cm kylvösyvyydestä 6,5 cm kylvösyvyyteen 40 N kg/ha typpitasolla (369 kg/ha) ja vastaavasti 60 N kg/ha typpitasolla sato aleni 158 kg/ha. Vuonna 2005 Siggansin alueella kasvukauden sademäärä oli 429 mm ja sateisin kuukausi oli elokuu (198 mm). Elokuun 2005 sademäärä oli hieman suurempi kuin koko kasvukauden sademäärä kasvukautena (Klemola 2008) Helmi-lajikkeesta saatiin vuonna 2002 Sigganssin talousviljelykokeessa typpitasolla 60 kg/ha suurin sato, 2050 kg/ha. Vuonna 2003 Helmin koeruutusato 1700 kg/ha oli selvästi muiden lajikkeiden, Laserin (2480 kg/ha) ja Bor-linjan satoa (2260 kg/ha) pienempi. Vuonna 2003 siemensato täytti kokonaisuudessaan elintarvikelaadun kriteerit, mutta vuonna 2004 siemensato oli vain teknistä laatua. Vuoden 2005 Laser-öljypellavan siemensato täytti kokonaisuudessaan elintarvikelaadun kriteerit. (Klemola 2005) Suurikaan typpilannoitus ei näyttänyt parantavan öljypellavan satoa, jos kasvusto lakoutuu. Vaikka kasvuston kokonaismassa voikin lisääntyä suuren lannoituksen myötä, sadon valmistuminen viivästyy ja tämä yhdessä lakoontumisen kanssa johtaa puintitappioiden määrän kasvuun ja sadon laadun heikkenemiseen. (Klemola ym.2005) Etelä-Pohjanmaalta öljypellavan viljelystä saadut tulokset (Muilu 2004) ovat tässä suhteessa hyvin samansuuntaisia. Vuonna 2004 satonäytteiden keräämisen yhteydessä suoritettujen varisemistappioiden määrityksen perusteella voidaan todeta Helmi-lajikkeen olevan altis varisemaan. Samana vuonna puidusta 11

12 karheesta otettujen puimattomien sylkkyjen perusteella suurin puintitappio oli Laser-lajikkeella lannoitustasolla 80 kg N/ha, mikä johtui kasvuston tuleentumattomuudesta ja lakoisuudesta ja niiden puinnille aiheuttamista ongelmista. (Klemola 2008) Muilu (2004) on todennut Etelä-Pohjanmaalla tehdyissä tutkimuksissa liian suuren kylvösyvyyden viivästyttävän tuleentumista, joten kylvösyvyyden vaikutukset ulottuvat orastiheyden kautta jälkiversontaan ja sitä kautta tuleentumiseen. Tämä vaikuttaa myös puintikosteuteen, sillä täystiheässä kasvustossa jälkiversonta on vähäistä ja tuleentuminen tasaista. Kylvösyvyyskokeen aikana vuonna 2005 öljypellavan leikkuupuinnista saatujen kokemusten perusteella näytti siltä, että 6,5 cm koejäsen oli helpompi puida kuin 2,5 ja 4 cm koejäsenet. Kaikkien kylvösyvyyksien ja lannoitetasojen koejäsenten leikkuupuinti onnistui häiriöittä (Klemola 2008). Kasvutiheydeksi tavoitellaan orasta per m 2. Riittävä kasvutiheys on tärkeä mahdollisimman tasaisen tuleentumisen kannalta, sillä harva kasvusto haaroittuu ja haarat tuleentuvat pääversoja myöhemmin. Oikea siemenmäärä on laskettava kylvötiheyden, tuhannen siemenen painon ja itävyyden perusteella. Tavallisesti kylvömäärä asettuu välille kg/ha. Kaikkia siemeniä ei kannata kaataa kerralla kylvökoneen säiliöön, koska pellavansiemenillä on taipumus holvaantua. (Hakala ja Hongisto 1994). Freer ja Sansone (1991) totesivat tutkimuksissaan 342 kasviyksilön neliömetrillä olevan optimaalinen kasvutiheys tuottamaan parhaan määrällisen siemensadon Englannissa. Diepenbrock ja Pörksen (1993) totesivat samansuuntaisesti tutkimuksissaan, että 400 kasviyksilöä neliömetrillä olettaen 75 % näistä säilyy kasvukykyisinä tuottavan optimaalisen määrällisen siemensadon Saksassa. Taylor ja Morrice (1991) totesivat samoin 400 kasviyksilöä neliömetrillä tuottavan optimaalisen märällisen siemensadon Skotlannissa. Hanson ja Lukach (1990) totesivat tutkimuksissaan 470 kasviyksilöä neliömetrillä tuottavan optimaalisen siemensadon Dakotassa. Pellava kykenee harvassa kasvustossa kasvattamaan lisää haaroja ja pähkylöitä (Stevenson ym.1996). 2.6 Kasvinsuojelu Öljypellava on hidas taimettumaan, joten rikkakasvit pääsevät helposti kasvussa pellavan edelle. Rikkakasvit kuluttavat ravinteita, varjostavat, aiheuttavat lakoontumista, vaikeuttavat puintia ja alentavat sadon määrää ja laatua (Kanta-Oksa 1990). Rikkakasvit torjutaan öljypellavakasvuston ollessa noin 7-15 cm:n pituista. Muihin kuin leveälehtisiin rikkakasveihin tehoavia torjunta-aineita on hyvin saatavilla. Jos rikkakasvilajisto koostuu pääosin pillikkeestä ja jauhosavikasta, ne on 12

13 edullisinta torjua valmisteella, jossa tehoaineena on MCPA. Heinämäisten rikkakasvien torjunta onnistuu valikoivilla kasvinsuojeluaineilla. (Kasvinsuojeluopas ) Kasvinsuojeluruiskutuksen jälkeen kasvusto näyttää kuihtuneelta ja sen väri vaalenee tilapäisesti. Muutamasta päivästä viikkoon kestävän kasvuseisokin aikana myös varren kasvu voi pysähtyä. (Pahkala ja Junnila 1991) Öljypellavaa vioittavia hyönteisiä on löydetty myös Suomesta, mutta niiden määrät ovat ainakin toistaiseksi olleet niin pieniä, että niistä ei ole ollut haittaa. Tarkan viljelykierron noudattaminen on hyvä torjuntamenetelmä myös tuhohyönteisiä vastaan (Lehtinen 2000). Öljypellavalla ei ole Suomessa havaittu merkittäviä kasvitauteja. Viljelyalojen lisääntyessä tulee kuitenkin myös tämä riski ottaa huomioon. Pääosa taudeista on maalevinteisiä. Huolellinen viljelykierto on hyvä torjuntakeino. Muutamat taudit leviävät siemenen pinnalla ja niitä voidaan torjua siemenen peittauksella (Lehtinen 2000). Mahdollisista kasvitaudeista voidaan mainita pellavaruoste, joka aiheuttaa tummia laikkuja pellavan varteen ja saattaa siten vahingoittaa kuitua. Pellavapolte tuhoaa taimia ja aiheuttaa vanhempiin kasveihin ruskeita täpliä. Taimilaikun vioitukset ovat samanlaiset kuin pellavapoltteella. Lakastumistauti taas tuhoaa taimia ja kuihduttaa vanhempia kasveja. Pellavaa voi vaurioittaa myös öljykasvien tavallinen tauti pahkahome, minkä vuoksi rypsi ei ole pellavalle hyvä esikasvi. (Kanta-Oksa 1990) Ethalfluralin, pendimethalin ja trifluralin tehoaine vaikutti pellavan kasvutiheyteen, vaikutus kasvutiheyteen oli pienempi kylvettäessä pellavansiemenet 3 cm kylvösyvyyteen kuin kylvettäessä pellavansiemenet 6 cm kylvösyvyyteen. Trifluralin ja ethalfluralin tehoaine alensi pellavan satoa eniten kylvettäessä pellavansiemenet 6 cm syvyyteen kuin kylvettäessä pellavansiemenet 3 cm syvyyteen (Wall 1994). 2.7 Öljypellava viljelykasvina Pellava on yksi Linaceae- eli pellavakasvien heimoon kuuluvista yhteensä 170 lajista. Sen oletetaan polveutuvan Etelä-Euroopassa villinä kasvavasta Linaceae angustifolium lajista. Se on monivuotinen kapealehtinen kasvi. Pellavaa on viljelty sekä kuidun että öljyä sisältävien siementen vuoksi, mutta kumpaakin tarkoitusta varten on kehitetty omat lajikkeensa. Öljypellavan varsi on cm pitkä ja runsashaarainen. Öljypellavan siemenet ovat suurikokoisia. Siemenmäärä on suurempi kuin kuitupellavalla, joten öljypellava tuottaa paremman siemensadon. (Hukkinen 1984) 13

14 Hyövelän ym. (1997) tutkimuksissa öljypellavan kasvukauden pituus oli lajikkkeesta riippuen vuorokautta. 2.8 Kylvöalustan happipitoisuus Al-Ani ym. (1985) jakoivat siemenet kahteen ryhmään happipitoisuus itävyyteen ominaisuuden perusteella. Ryhmään yksi kuuluivat rasvaiset siemenet (salaatti, auringonkukka, retiisi, turnipsi, kaali, pellava ja soijapapu), itävyys estyy kokonaan kun happipitoisuus on 2 %-yksikköä. Ryhmän kaksi siemenet ovat pääosin tärkkelyksestä koostuvia (riisi, vehnä, maissi, pavut ja durra) kykenevät itämään alle yhden %-yksikön happipitoisuudessa. Pellavalla (linum usitatissimum) 20 C lämpötilassa itämiskykyisistä siemenistä 1-3 % happipitoisuudessa itävyys estyy kokonaan, 3-8 % happipitoisuudessa itämiskykyisistä siemenistä itää 50 % (Al-Ani ym. 1985). Happipitoisuuden vaikutus itävyyteen riippuu myös ympäristötekijöistä, kuten lämpötilasta, kosteudesta ja valosta. Monilla itämislevottomilla siemenillä herkkyys hapen puutteelle pienenee lämpötilan alentuessa. (Kigel ym. 1995) Auringonkukan siemenet (Smok ym 1993) ja tomaatin siemenet tarvitsevat enemmän happea itääkseen kuivissa kuin kosteissa olosuhteissa. Oldenlandia corymbosa siemenillä (matarakasvien heimoon kuuluva ruohovartinen kasvi) saadaan itäminen alkamaan pimeäkäsittelyn jälkeen 35 C lämpötilassa 3,5 % happipitoisuudella ja 20 C lämpötilassa 0,5 % happipitoisuudella (Corbineau ja Come 1985). Osittainen tai täydellinen hapen puute, joka voi johtua maan tiivistymisestä tai liiallisesta kosteudesta liittyneenä kohonneisiin hiilidioksidi- ja etyleenipitoisuuksiin voivat vaikuttaa merkittävästi siemenen fysiologisiin ominaisuuksiin. Lisäksi lämpötila, valo, maanesteen osmoottinen paine ja siemenen lepovaiheen pituus (itämislepo) vaikuttavat siihen kuinka siemen reagoi kylvöalustan mikroilmastoon. 2.9 Kylvöalustan hiilidioksidipitoisuus Maassa (kylvöalusta) hiilidioksidipitoisuudet ovat useimmiten alle 1-2 % (Kigel ym.1995). Tietyt siemenet eivät kykene itämään yli 10 % hiilidioksidipitoisuuksissa (Ballard 1967). 14

15 2.10 Kylvöalustan lämpötila Kasvuolosuhteiden viileät lämpötilat ovat alle kasvin optimaalisia lämpötiloja, mutta pakkasasteiden yläpuolella (ei jään muodostumista) (Basra 2001). Viileät lämpötilat vaikuttavat erityisesti kasvin juuriston kehitykseen, kykyyn ottaa ravinteita ja käyttää vettä. Monille viileille kasvuolosuhteille herkille kasveille, kuten papu, maissi, tomaatti, pippuri ja puuvilla ovat ilman- tai kylvöalustan lämpötilat C kasvua rajoittavia lämpötiloja. (Bollero ym. 1996) Viileitä kasvuolosuhteita kestävillä kasveilla (Brasssica napus) juuriston kasvu heikkenee 5 10 C lämpötiloissa (Mac Duff ym. 1986). Hetkellistä tai pysyvämpää lakastumista saattaa esiintyä kasveilla, jotka altistuvat kylmälle esim. halla (Bradow 1990). Kasvit saattavat kärsiä ravinteiden puutteesta jonkin aikaa jatkuneiden kylmien olosuhteiden seurauksena (Engels ym 1996). Kasvualustan alhaiset lämpötilat rajoittavat nopeasti ja merkittävästi kasvin juurten kasvua, veden ja ravinteiden käyttökykyä (Basra 2001). Kasvualustan lämpötila on nopean itämisen perusedellytys, esim. Phaseolus vulgaris-kasvin (Papu) siemenet itivät kasvualustan lämpötilan ollessa 12 C neljässä päivässä, mutta vasta 29 päivän kuluttua kasvualustan lämpötilan ollessa 8 C (Dickson ym. 1984). Phaseolus vulgaris-kasvin juuriston pitäminen viikon ajan 10 C lämpötilassa ei lisännyt juurten pituuskasvua eikä lisännyt kuiva-ainepitoisuutta (kuiva-ainemassaa) (Sanders 1997). Männyn ja kuusen taimien juurten kasvu pysähtyi lähes kokonaan 8 C lämpötilassa, mutta versojen kasvu palasi optimaaliseksi kasvualustan lämpötilan ollessa 12 C (Vapaavuori ym. 1992). Kasvien juurten vedenottokyky voi palautua lähes normaaliksi muutaman tunnin alhaisille lämpötiloille altistumisen jälkeen (lähellä 0 C ) (Sanders 1997). Kylvetyistä öljypellavan siemenistä 50 % iti 5 C lämpötilassa keskimäärin 450 tunnissa kylvösyvyyden ollessa 2 cm ja vastaavasti 600 tunnissa kylvösyvyyden ollessa 4 cm. Vastaavasti 15 C lämpötilassa 50 % kylvetyistä siemenistä iti keskimäärin 150 tunnin kuluttua kylvöstä kylvösyvyyden ollessa 2 cm ja vastaavasti 180 tunnin kuluttua kylvösyvyyden ollessa 4 cm. Kokeessa oli seitsemän eri öljypellavalajiketta. Andro ja Vimy lajikkeiden siemenistä kehittyivät tasalaatuisimmat kasvustot kylvettäessä 4 cm:n kylvösyvyyteen, kylvöalustan ollessa kostea ja lämpötilan ollessa 5 C. (Oconnor ym. 1994) Öljypellavan siemenen itämisen aikainen 5 C lämpötila vaikutti merkittävästi oraiden kehitykseen verrattuna 10 C ja 15 C lämpötiloihin, oraiden kehityksessä ei ollut merkittävää eroa 10 C ja 15 C lämpötilojen välillä. Kokeessa oli neljä pellavalajiketta ja kaksi keltasiemenistä lajiketta (Solin). (Saeidi ym. 1999) Keväällä 2004 Sigganssin talousviljelykokeen öljypellavalohkolla oli voimakasta hallaa. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun yöpakkaset harvensivat pellavan oraita peltolohkon alavimmilla 15

16 alueilla, joten erot saattavat liittyä myös lajikkeiden erilaiseen pakkasen kestävyyteen. Öljypellavan oraat ovat haavoittuvimmillaan kaksilehtiasteella, jolloin tässä tutkimuksessa 2004 oli peräkkäisiä hallaöitä. Tämän seurauksena osa öljypellavan oraista kuoli. Pakkasvaurioista osa korjautui kasvukauden aikana ja ne rajoittuivat lohkon alavimmille osille ja valtaojien läheisyyteen peltolohkon reunalle. Vuoden 2004 aineiston pienuuden johdosta Laser- ja Helmi-lajikkeiden välisistä eroista ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Aihe vaatisi lisätutkimuksia. Tulosten perusteella näyttää siltä, että liian suuri kylvösyvyys vaikutti orastuvuuteen enemmän kuin yöpakkaset. Kokonaisuutena voidaan todeta, että pellava näyttäisi kestävän keväthallaa melko hyvin. Vuoden 2005 kylvösyvyyskokeiden perusteella Laser-öljypellavan itämisen aikaiset alhaiset lämpötilat 2,5 cm kylvösyvyydessä eivät vaikuttaneet merkittävästi orastiheyksiin. Tämän tuloksen perusteella olisi mahdollista aikaistaa öljypellavan kylvöajankohtaa. Pitkän kasvuajan kasvina Laser-öljypellava todennäköisesti hyötyy aikaisemmasta kylvöajankohdasta. (Klemola 2008) 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Kirjallisuututkimukseen luettujen artikkelien perusteella öljypellavaan liittyvän tutkimuksen painopiste on viimevuosina ollut lannoitusvaikutuksen (NPK) vaikutus satotasoon, kasvutiheyden vaikutus satotasoon, kylvösyvyys ja lämpötilan vaikutus öljypellavan sadontuottokykyyn. Hivenravinteiden esim. rikin ja kuparin vaikutus öljypellavan sadontuottokykyyn on vähemmän tutkittu aihealue. Myös minimuokkaukseen, suorakylvöön ja kasvinsuojeluun liittyviä tutkimustuloksia oli niukasti saatavilla. Muokkaus- ja kylvömenetelmiin sekä sadonkorjuuseen liittyviä tutkimustuloksia oli myös niukasti saatavilla. Kanadalaisissa tutkimuksissa esiintyneet öljypellavalajikkeet olivat pääosin sellaisia, joita ei viljellä maassamme. Norlin lajike oli kuitenkin poikkeus. Norlin lajiketta oli Siggansin talousviljelykokeissa 2000-luvun alussa (Klemola ym. 2005). Lajikkeella on pidempi kasvuaika kuin nykyisillä maassamme viljeltävillä lajikkeilla. 16

17 Öljypellavan sadontuottokyky erilaisissa olosuhteissa näyttäisi olevan lajikeominaisuus, tällöin lajiketutkimuksen merkitys korostuu pyrittäessä kehittämään öljypellavan viljelyä maassamme. Typpilannoituksen positiivinen vaikutus öljypellavan sadontuottokykyyn esiintyi useissa tutkimuksissa, toisaalta liian suuret lannoitemäärät saattavat alentaa öljypitoisuutta (1-3 %). Myös sinkillä näyttäisi olevan positiivinen vaikutus öljypellavan sadontuottokykyyn, mutta aihe vaatisi lisätutkimuksia. Alhaisillakin kasvutiheyksillä öljypellava kykenee tuottamaan hyvän siemensadon, useissa tutkimuksissa raportoitiin noin 300 kasviyksilöllä neliömetrillä saadun hieman yli 2000 kg/ha siemensatoja. Öljypellava sietää melko hyvin hallaan ja itämisen aikaisia alhaisia lämpötiloja, mutta öljypellavakasvuston kehitys viivästyy. Kasvukauden säätilan merkitys korostuu niin öljypellavan sadon laadun kuin sadontuottokyvyn kohdalla. Tulevaisuudessa öljypellavaan liittyvän tutkimukset yksi painopiste voisi olla kevytmuokkausmenetelmien ja eri kylvömenetelmien vaikutus öljypellavan satotasoon. Myös rivivälin vaikutus satotasoon tulisi huomioida tutkimuskohteena. Samaan kylvöriviin sijoitetun lannoitteen vaikutusta öljypellavan itämiseen ja sadontuottokykyyn tulisi tutkia, jotta kylvömenetelmän valinnalla ei vaikuteta negatiivisesti öljypellavan itävyyteen. Myös hivenravinteiden vaikutusta öljypellavan sadontuottokykyyn ja öljyn laatuun tulisi tutkia. LÄHDELUETTELO Al-Ani, A. F. Bruzau, P. Raymond, V. Saint-Ges, J. M. Lellanc, and A. Pradet Germination, respiration and sudenylate energy charge of seeds at various oxygen partial pressures. Plant Physiology 79: Alister D. Muir and Neil D. Westcott Flax: The genus Linum. Taylor and Francis Inc. New York. 307 p. Ballard, L. a. T Effects of carbon dioxide on the germination of leguminous seeds. In H. Borris (ed.), Physiology, ecology and biogemistry of germination, vol 1, Ernst-Moritz- Arndt-Universität, Greisswald. 17

18 Basra, Amarjit.S.(Edit.) Crop responses and adaptation to temperature stress. 302 s. Bollero, G.A., D.G. Bullock ja S.E. Hollinger (1996). Soil temperature and planting date effect on corn yield, leaf area and plant development. Agronomy Journal 88: Bradow, J.M.(1990). Chilling sensitivity of photosynthetic oil seedlings. 1. Cotton and sunflower. Journal of Experimental Botany 41: Connor BJ ja Gusta LV Effect of low-temperature and seeding depth on the germination and emergence of 7 flax (linum usitatissimum L) cultivars. Canadian Journal of Plant Science 74 (2): Corbineau, F. ja D. Come Effect of temperature, oxygen and gibberellic acid the development of photosensitivity in Oldenlandia corymbosa L. seeds during their incubation in darkness. Plant Physiology 79: Daun, J. K., Barthet, V. J., Chornick, T. L., Duguid, S Structure, composition and variety development of flaxseed. Kirjassa: Thompson, L. U., Cunnane, S. C.: Flaxseed in human nutrition. Dickson, M.H. ja M.A. Boettger Emergence, growth and blossoming of bean (Phaseolus vulgaris) at suboptimal temperatures. Journal of the American Society for Horticultural Science 109: Diepenbrock, W. ja Pörksen, N Effect of stand establishment and nitrogen fertilization on yield physiology of linseed (Linum usitatissimum L. ). Ind. Crops Prod. 1:

19 Engels, C. ja H. Marschner Effects of suboptimal root zone temperatures and shoot demand on net translocation of mikronutrients from roots to the shoot of maize. Plant and Soil 186: Flax Council of Canada Growing Flax: Production, Management and Diagnostic Guide. Flax Council of Canada. 56 p. Flax Council of Canada Growing Flax [Online]. [Viitattu ]. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: Freer, J. B. S. ja Sansome, G The influence of plant population and nitrogen fertility on the seed yield and quality of linseed. Asp. Appl. Biol. 28: Grant, C. A., Monreal, M. A., Irvine, R. B., Mohr, R. M., Mc Laren, D. L., ja Khakbazan, M Grop response to current and previous season applications of phosphorus as affected by grop sequence and tillage. Can. J. Plant Sci. 89: Gusta, L. V., OConnor, B. J. ja Bhatty, R. S Flax (Linum usitatissimum L.) responses to chilling and heat stress on flowering and seed yield. Can. J. Plant Sci. 77: Hakala, N., Hongisto, S Öljypellavan viljelyopas. 15 s. Hanson, B. K. ja Lukach, J. R Flax response to planting rate. North Dakota Farm Res. 47: Helsingin Yliopisto Tiedotus [Online]. [Viitattu ]. Saatavilla www- muodossa: <URL: Hocking, P. J. ja Pinkerton, A Phosphorus nutrition of linseed (Linum usitatissimum L.) as affected by nitrogen supply: effects on vegetative development and yield components. Field Crops Res. 32: Hukkinen, S Pellava, kasvatus ja muokkaus. Helsinki, Kirjayhtymä. 71s. 19

20 Hyövelä, M., Vilkki, J. & Sankari, H Öljypellavan uudet kasvinjalostus- ja kasvinviljelytutkimukset. In: Riitta, S. (ed.). Maaseudun tulevaisuus. Koetoiminta ja käytäntö 54, 3:50. Jiao, Y., Grant, C. A. ja Bailey, L. D Growth and nutrient response of flax and durum wheat to phosphorus and zinc fertilizers. Can. J. Plant Sci. 87: Junnila, S., Pahkala, K Koetoiminta ja Käytäntö 48:37. Järvenpää, M., Salo, R. (toim.) Pellavan monet mahdollisudet. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja sarja A 73. Vammalan kirjapaino Oy. Kanta-Oksa, R Uusi pellavakirja. Suomen Graafiset palvelut Oy Ltd. Sonkajärvi Kasvinsuojeluopas Berner. Kigel, J. ja Galili, G Seed development and germination. 853 s. Klemola, A Pro Gradu-työ. Helsingin yliopisto, Agroteknologian laitos. 56 s.+ liitteet. Klemola, A., Ruunaniemi, J., Kymäläinen, H-R. & Pehkonen, A Öljypellavan talousviljelykokeet Agroteknologian laitoksen julkaisuja 20. Yliopistopaino, Helsinki Kortesmaa, A., Kymäläinen H-R., Lehto, M.& Vettenranta, M-L. 2005: Agrokuituverkosto. MMTEK julkaisuja 19. Helsingin yliopisto, Agroteknologian laitos. Kurki, M Suomen peltojen viljavuudesta 3.Viljavuuspalvelu Oy. Helsinki 181s. 20

21 Lafond, G.P., Irvine, B., Johnston, A. M., May, W. E., Mc Andrew, D.W., Shirtliffe, S. J. ja Stevenson, F. C Impact of agronomic factors on seed yield formation and quality in flax. Can. J. Plant Sci. 88: Lafond, G., Grant, C., Johnston, A., Mc Andrew, D. ja May, W Management of nitrogen and phosphorus fertilizer in no-till flax. Can. J. Plant Sci. 83: Lafond, G. P The effects of nitrogen, row spacing and seeding rate on the yield of flax under a zero-till production system. Can. J. Plant Sci. 73: Lehtinen, P Kirjallisuuskatsaus pellavan tauteihin, tuholaisiin ja rikkakasveihin Euroopassa. Luostarinen, M., Sankari, H., Vilkki, J., Pirkkamaa, J. (1998). Pellavan viljelyn ja jatkojalostuksen kokonaisvaltainen hyödyntäminen Forssan ja Someron talousalueella Jokioinen. Agropolis Oy. Mac Duff, J. H., A. Wild, M. J. Hopper ja M. S. Dhanoa (1986). Effects of temperature on parameters of root growth relevant to nutrient uptake: measurements on oilseed rape and berley grown in flowing nutrient solution. Plant and soil 94: Mahler, R.L., Lutcher, K.L.& Everson, D.O Evaluation of factors affecting emergence of winter wheat planted with seed-banded nitrogen fertilizers. Soil Sci Soc Am J. v. 53(2): Malhi, S. S., Lemke, R., Mooleki, S. P., Schoenau, J. J., Brandt, S., Lafond, G., Wang, H.,Hultgreen, G. E., May, W. E Fertilizer N management and P placement effects on yield, seed protein content and N uptake of flax under varied conditions in Saskatchewan. Can. J. Plant Sci. 88: Mayer, A.M. & Poljakoff-Mayber, A The germination of seeds. 192 s. New York. Muilu, H Etelä-Pohjalaisen öljypellavan tuotantoketjun kuvaus. Maatalousteknologian kandidaatin tutkielma, 30 s. Helsingin yliopisto, Agroteknologian laitos. 21

22 O`Connor, B. J., and L. V. Gusta, Effect of low temperature and seeding depth on the germination and emergence of seven flax (Linum usitatissimum) cultivars. Can. J. Plant Sci. 74, Romantschuk, M Mikrobit ja kasvitaudit. Teoksessa: mikrobiologian perusteita, M. Salkinoja-Salonen (toim.) s Mikrobiologian julkaisuja 49/2001. Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Sanders, P.L Acclimation to chilling: Plant water relations, growth and linoleate desaturase gene expression. PhD Dissertation, University of Minnesota, St. Paul, MN. Saeidi, G. ja Rowland, G. G The effect of temperature, seed colour and linolenic acid concentration on germination and seed vigour in flax. Can. J. Plant Sci. 79: Sankari, H Towards Bast Fibre Production in Finland: Stem and Fibre Yields and Mechanical Fibre Properties of Selected Fibre Hemp and Linseed Genotypes. Academic Dissertation. Jokioinen, Agricultural Research Center of Finland, Plant Production Research. 70 s. Sankari, H Kuituhampun ja öljypellavan kuiduntuotannon viljelytutkimukset. In: Talvenmaa. P., Salonen, R. & Mäkinen, M. (ed.). The 1st Conference on Flax and Hemp Processing. Tampere University of Technology, Institute of Fiber, Textile and Clothing Science. s Sankari, H Tuloksia öljypellavakokeista: kasvukausi 1995, Jokioinen. Julkaisussa Pellavaseminaari (1996): (Maatalouden tutkimuskeskus), 1996, s Maataloustilastollinen vuosikirja Tike. Smok, M. A, M. Chojnowski, F. Corbineau ja D. Come Effects of osmotic treatment on sunflower seed germination in relation with temperature and oxygen. In D. Come and F. Corbineau (eds.), Fourth international workshop on seeds. Basic and applied aspects of seed biology, vol. 3, ASFIS, Paris. 22

23 Stevenson, F. C. ja Wright, A. T Seeding rate and row spacing affect flax yields and weed interference. Can J. Plant Sci. 76: Taylor, B. R. ja Morrice, L. T. A Effects of husbandry practises on the seed yield and oil content of linseed in Northern Scotland. J. Sci. Food Agric. 57: Vapaavuori, E.M., Rikala, R. ja Ryyppö, A Effects of root temperature on growth and photosynthesis in conifer seedlings during shoot elongation. Tree Physiology 10: Viljanen, E Pellavalla monipuolisuutta viljelykiertoon?. Koneviesti 17:20. Wall, D. A., Response of flax and lentil to seeding rates, depths, and spring application of dinitroanaling herbicides. Can. J. Plant Sci. 74, Yang, S. M., Malhi, S. S., Song, J. R., Xiong, Y. C., Yue, W. Y., Lu, L. L., Wang, J. G., Guo, T. W. Grop yield, nitrogen uptake and nitrate-accumulation in soil as affected by 23 annual applications of fertilizer and manure in the rainfed region of Northwestern China. Nutrient Cycling in Agroecosystem. 76: Liite 1. Tehoisan lämpötilan summa Suitiassa kasvukausina Tehoisan lämpötilan summa Suitiassa, kesät v v.1999 v.2000 o C 1000 v.2001 v.2002 v v.2004

24 24

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY

ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Somerolainen yritys, perustettu v. 1993 Erikoistunut öljypellavan (tavanomainen & luomu) viljelyttämiseen

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Rapsi.fi-projekti

Rapsi.fi-projekti Rapsi.fi-projekti 2013-2016 Petri Lintukangas Projektivastaava petri@lintukangas.fi 1 Öljynpuristamoteollisuuden, viljelijäjärjestöjen (MTK, SLC) ja Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) vuonna 2013 käynnistämän

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn SjT:n viljelykiertopäivät 31.1.-1.2.2017 Peter Rehn TILAKOKEILUT Tavoite: Yhden viherlannoitusvuoden aikana tuottaa mahdollisimman paljon vihermassaa, sekä torjua kestorikkoja ennen kylvöä Kokeiluissa

Lisätiedot

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat

Lisätiedot

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy  Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh , Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä Antti Laine 27.09.2013 Kotimaista valkuaista herneestä KOVA-herne hanke 2002-04 1.Viljelytekniikkaa, 2. herneen käyttöä ruokinnassa lypsykarjalla, sioilla,

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena DT-konferenssi 23.8.2012 Seija Haapamäki Käymäläkompostin ja erotellun virtsan ravinnearvoista Lannoituskokeet vuosina 2007, 2009 ja 2012

Lisätiedot

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle Hannu Känkänen MTT Kasvintuotannon tutkimus Pellonpiennarpäivä Jokioinen 17.6.2013 Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvö

Lisätiedot

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä

Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Kuusen siementen esikäsittelyt taimitarhalla paremmat tulokset kesäkylvöissä Katri Himanen Metla Suonenjoki Taimitarhapäivät, 23.1.2014 Kuusen siementen esikäsittelyt mitä tiedetään? Kuusen siementen liotusta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Viljely ilman glyfosaattia

Viljely ilman glyfosaattia Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen

Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Ilmastonmuutos ja nurmikasvien sopeutuminen Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi ILMASE-työpaja 8.11.2012 Rovaniemi Muutoksen

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Kymmenen askelta huippusatoon

Kymmenen askelta huippusatoon Kymmenen askelta huippusatoon Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki Kymmenen askelta

Lisätiedot

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki

Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki Syysrapsin viljelykokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla Kati Mattila / Miika Hartikainen Luonnonvarakeskus, Siikajoki SISÄLTÖ - Ruukin syysrapsikokeet - Viljelytoimenpiteet ja havaintoja eri vuosina - Satotulokset

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys

Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys Ilmastonmuutoksen etenemisen eri skenaariot ja satojen kehitys Taru Palosuo ILMASE-työpaja, Pieksämäki 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet

Lisätiedot

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvit Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään

Lisätiedot

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta

Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta Varsinais-Suomen ilmasto nyt ja tulevaisuudessa viljelyn näkökulmasta Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarat ja biotuotanto Tuotannon ympäristövaikutukset NORFASYS-projekti Seminaari 26.11.2015

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön

Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Uusien viljelykasvien vaikutus viljelyn monimuotoisuuteen ja ympäristöön Kohtaavatko maatalouden taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys? Kouvola-talo, Simelius-Sali 11.3.2013 Marjo Keskitalo, erikoistutkija

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari 13.11.2013 Kasvitautien esiintyminen Kasvitauti Taudin esiintymisen laajuus ha Ohran tyvi- ja lehtilaikku 572

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA

AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA AJANKOHTAISTA ÖLJYKASVIMARKKINOILLA 8.12.2016 KATI LASSI Öljynpuristamomme Kirkkonummella Kotimainen rypsi ja rapsi tärkeimmät raaka-aineemme Öljy tuotetaan puristamalla, prosessi täysin kemikaaliton Puristuskapasiteetti

Lisätiedot

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 KUMINAN KASVINSUOJELU 2016 Lepaa 13.3.2016 Lasse Matikainen ViljelijänBerner Kumina Joulupäivänä 2015 KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen 2. Rikkakasvitorjunnan onnistuminen

Lisätiedot

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. KASVUSTOHAVAINTOJA TUHOLAISET JUURIKASKIRPPA Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen. Oireet: Sirkkalehdissä (ensimmäiset

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB

Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille. Albin Gunnarson, Svensk Raps AB Syysrapsin viljelyä Keski-Ruotissa Kokemuksia ja vinkkejä suomalaisille öljykasvinviljelijöille Albin Gunnarson, Svensk Raps AB albin@svenskraps.se Öljykasvien viljelyala Ruotsissa 1981, 1989-2010 Areal

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala Luomuseminaari Jyväskylä 8.10.2016 Tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot