Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti"

Transkriptio

1 Pesäpuun tuotteet

2 Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa kehittämällä lapsen äänen kuulemiseen liittyviä työmenetelmiä ja välineitä. Tähän tuote-esitteeseen on koottu Pesäpuun tuotteet. Vihkon tarkoituksena on tarjota sinulle mahdollisuus nähdä, mitä on tarjolla ja auttaa sinua löytämään uusia välineitä, menetelmiä ja materiaalia omaan työhösi. Haluamme nostaa esille erityisesti lapsen kohtaamisen teemaa ja pysähtyä miettimään välinetyöskentelyn ympärille rakentuvaa vuorovaikutusta. Lupaus lapselle -tuotteet sekä opas- ja käsikirjat on tuotettu avuksi lasten kanssa työskentelyyn lastensuojeluprosessin eri vaiheissa. Materiaalit soveltuvat myös muuhun lasten ja perheiden kanssa tehtävään työhön. Materiaaleja voi hyödyntää niin yksilö- kuin vertaisryhmätyöskentelyssä ja soveltaa mm. koulutus-, työnohjaus- ja terapiakäyttöön myös aikuisille. Lastensuojelussa on keskeistä, että lapsen elämä tehdään näkyväksi hänen omasta näkökulmastaan käsin. Lapsen auttaminen edellyttää, että hänet kohdataan tasavertaisena osapuolena lastensuojeluprosessissa sen sijaan, että aikuiset määrittelisivät lasten tarpeita ilman kontaktia heihin. Perinteinen vanhempien ja asiantuntijoiden kuuleminen ei välity automaattisesti laatuna lapsen elämään. Perheiden kanssa työskentelyn tulisikin olla suunnitelmallista ja lapset huomioivaa. Lapsilähtöiset välineet ja työtavat toimivat keskustelun tukena silloin, kun lapsen ja perheen tuen tarvetta arvioidaan yhdessä. Pesäpuun tuotteet mahdollistavat lasten kokemusten ja tunteiden työstämisen hienovaraisella, lasta voimavaraistavalla tavalla. Pesäpuun kehittämistyö jatkuu. Otamme mielellään vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia tuotteista ja niiden käyttötavoista: Tuotetilaukset voit tehdä osoitteessa 2 Päivitetty: Oikeus hintamuutoksiin pidätetään.

3 Toiminnallisen kohtaamisen kaari Toiminnallinen työskentely auttaa lapsia ja nuoria ilmaisemaan itseään heille luontaisella tavalla. Toiminnallisuus voi lapsen ja aikuisen välisessä kohtaamisessa käynnistää vuoropuhelun, virittää tunneyhteyteen, motivoida työskentelyyn, houkuttaa tarinankerrontaan, auttaa lasta keskittymään sekä tuoda iloa ja huumoria työskentelyyn. Useimmiten lapselle ja nuorelle on luonnollisempaa toimia kuin puhua omasta elämästään. Lapsella saattaa olla vaikeuksia kuvata kokemuksiaan, nimetä tunteitaan tai ylipäätään ymmärtää kokemaansa. Toiminnallisuus tarjoaa tilan, jossa kuvien, leikin, mielikuvien ja luovuuden avulla voi tarkastella elämäänsä. Toiminnan on hyvä olla suunnitelmallista ja tavoitteellista: vetäjät ja osallistujat tietävät mitä, miksi ja miten tehdään. Toiminnallisten välineiden käytössä on tiettyjä säännönmukaisuuksia, joita seuraamalla tapaamisen kulku helpottuu. ETUKÄTEISVALMISTELUT: työskentelytila: hyvässä työskentelytilassa ei ole liikaa tai liian vähän ärsykkeitä, vaan se auttaa lasta keskittymään. Rauhallisessa ympäristössä lapsen on helpompi keskittyä. Ulkopuoliset ärsykkeet ja keskeytykset on hyvä sulkea pois. Taustamusiikki voi rauhoittaa lasta. Myös veden juominen voi auttaa keskittymään. työskentelypaikka: vilkas lapsi hyötyy paikan ja asennon vaihtamisesta. Hän pitää yllä vireystilaansa liikehtimällä, joten liikkuminen rentouttaa ja parantaa lapsen keskittymistä. Anna lapselle stressipallo, sinitarraa tai muovailuvahaa. lapsen valmistautuminen tapaamiseen: lapsen tulee olla tietoinen palaverista ja siinä käsiteltävistä asioista. Kun lapselle on etukäteen kerrottu käsiteltävistä asioista, hän pystyy palaverissa paremmin ilmaisemaan omia ajatuksiaan, tunteitaan, odotuksiaan ja tarpeitaan. (katso Uskomme sinuun usko sinäkin -käsikirja nuorilta nuorille s VIRITTÄYTYMINEN on valmistautumista käsiteltävään teemaan. Virittäytyminen luo turvallisuuden tunnetta; ajatukset ja kokemukset kuullaan ja otetaan todesta. Virittäytymisen avulla luodaan yhteenkuuluvaisuutta. Työskentelyyn motivointi on yhteydessä osallisuuteen. Lasta motivoi se, että työntekijä muistaa hänen nimensä, kertaa aiempien tapaamisen asiat, toistaa sattuneita tapahtu- 3

4 mia ja antaa myönteistä palautetta. Alussa kerrataan miksi työskennellään ja mitä tiedolla tehdään. Aikataulu (ohjelma ja kesto) on hyvä olla kaikkien näkyvissä vaikka fläppitaululla. Tämä tuo lapselle tunteen, että hänestä välitetään ja ollaan kiinnostuneita. Virittäytymisessä lapsen mielialaa ja vireystilaa voi havainnollistaa tunnekorttien avulla. Millä mielellä olen nyt -kysymys suuntaa ajatukset taaksepäin asioihin, joiden parista on tultu siihen hetkeen. Kun päällimmäiset ajatukset ja tunteet on saatu purettua, on helpompi olla läsnä ja kohdistaa ajatukset tulevaan. Kannattaa ottaa selvää siitä, koska viimeksi lapsi on syönyt. Nälkäisen ja väsyneen lapsen kanssa on haastavaa työskennellä. Lapsi aistii sen, onko aikuinen aidosti läsnä. Läsnäolo rakentuu kunnioituksesta, hyväksynnästä, empatiasta, aitoudesta, katsekontaktista, kosketuksesta (jos lapsi antaa koskea) ja herkkyydestä olla tilanteessa läsnä. Aitous ja rehellisyys kulkevat käsikädessä. Lapsen tarinaa ei pidä tulkita, vaan kannattaa kysyä uudestaan ja tarkentaa kuulemaansa. Herkkyys ilmenee myös siten, että aikuinen käyttää lapsen ikätason mukaista kieltä. Lapsia kiinnostaa eloisa puhe, jossa on ilmeitä, eleitä ja kehollisuutta. Visuaalisuus auttaa pukemaan sanoiksi tapahtumia, tilanteita, ajatuksia ja tunteita. Työskentelyn alussa on hyvä kerrata yhteistyösopimukset, joiden tarkoituksena on lisätä turvallisuutta osallistujien kesken. Kun pelisäännöt laaditaan yhdessä, on osallistujien helppo sitoutua niihin. TYÖSKENTELYVAIHEESSA käsitellään tavoiteltua asiaa, ollaan kiinni ytimessä. Toiminnallisten välineiden käytössä on tärkeä huomioida, ettei väline ole itsetarkoitus, vaan lapsen kohtaamisessa se toimii vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineenä suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja tarkoitukseen. Työskentelyn edetessä tavoite ja tarkoitus saattavat muuttua. Toiminnallista välinettä käytettäessä: Tutustutaan huolellisesti työskentelyvälineeseen: Tiedän, mitä teen ja toiminnallinen väline on minulla hallussani. Olen kokeillut välinettä ja tiedän sen hyvät ja huonot puolet. Valitaan väline lapsen ja käsiteltävän teeman mukaan: Otan huomioon lapsen iän ja kehityksen välineen valinnassa. 4

5 Hyödynnetään lapsen omat ideat ja kiinnostuksen kohteet: Minulla on herkkyyttä kuulla lapsen ideat, ja liitän toiminnan lapsen kiinnostuksen kohteisiin. Muistan, että lapsi tarvitsee taukoja työskentelyssä. Laaditaan tilanneherkkä suunnitelma: En noudata tiukasti jotain runkoa, joten pystyn joustavasti vaihtamaan suunnitelmaani. Helpotan lapsen keskittymistä vaihtelemalla toiminnallisia tehtävätyyppejä (esim. korteista piirtämiseen). Eettisyys on työskentelyn ytimessä Työskentely on vapaaehtoista, lasta ei voi pakottaa puhumaan. Huolehditaan luottamuksellisuudesta ja turvallisuudesta: Työskentelyssä ei metsästetä traumoja, vaan edetään askeleen kerrallaan, lasta kunnioittaen ja kuunnellen. Autetaan häntä saamaan sanoja tunteille ja selityksiä käyttäytymiselleen. Lapselle ei luvata sellaista, mitä ei pystytä pitämään. Etsitään lapsen tarinaa, ajatuksia ja kokemuksia, todellisia tai kuvitteellisia. TYÖSKENTELYN PÄÄTTYESSÄ ei nosteta uusia asioita keskusteluun, vaan jäähdytellään ja sulatellaan käsiteltyä asiaa. Lopettaessa voi jättää reilusti aikaa yhteiseen kivaan tekemiseen, jotta lapselle jäisi hyvä ja levollinen mieli kohtaamisesta. Kannustetaan selviytymistä ja korostetaan lapsen voimavaroja. Kertaa, jäsennä ja reflektoi käsitellyt asiat ja kannusta lasta antamaan palautetta tapaamisesta. Jokainen kohtaaminen voi voimaannuttaa lasta ja auttaa häntä oman elämäntarinan kokoamisessa. Parhaimman tuloksen ja hyödyn työskentelystä saa, kun kaikki lapsen ympärillä olevat aikuiset toimivat yhteisen suunnitelman mukaisesti lapsen hyväksi. Kohtaamisen eri vaiheet ja sen herättämät tunteet ja ajatukset on hyvä käydä läpi työparin tai työohjaajan kanssa. On tärkeää ymmärtää itseään, erityisesti, jos työkseen ymmärtää ja kasvattaa toisia. Sijaistraumatisoituminen koskettaa jokaista, joka on tekemisissä traumatisoituneiden lasten, nuorten ja/tai aikuisten kanssa. 5

6 Nallekortit 50 (St. Lukes) Korttien kuvissa nallet ilmentävät tunteita ja persoonallisuudenpiirteitä. Kortit toimivat tukena perhe-elämää, ihmissuhteita ja tunteita koskevissa keskusteluissa lasten, nuorten ja aikuisten kanssa. Korttien avulla voi käsitellä ongelmia, muutoksia ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä edistää osallistujien itsetuntemusta. Sisältää 50 korttia sekä ohjevihkon suomeksi ja englanniksi. Tunnesäätilakortit 10 Tunnesäätiloja kuvaavat aurinko, puolipilvinen, sade ja ukkonen. Tunnesäätilakorttien tarkoituksena on auttaa lasta hahmottamaan omaa tunnetilaansa ja toimia keskustelunavaajana lapsen kokemukselle. Sisältää 40 korttia (10 kpl/tunne). Kissan päivät 15 Korttisarjat ja pelit Lapsille tarkoitettujen korttien kuvissa kissat ilmentävät erilaisia tunteita. Korttiin on kirjoitettu tunteen nimi. Kortteja voidaan käyttää sekä muistipelinä että yksittäisinä tunnekortteina. Korttien tarkoituksena on tukea virittäytymistilanteita, auttaa tunteiden nimeämisessä ja opettaa tunteiden ilmaisua. Lisäksi kortit palvelevat arjen kuvaamisen apuvälineinä. Sijoitettujen lasten kanssa työskenneltäessä kortit voi liittää Pesäpuu ry:n sijoituksesta kertovaan satukirjaan Miuku Pörröseen tai Avaintarina-tilannekuviin. Sisältää 12 korttiparia, eli 24 korttia ja ohjevihko. 6

7 Enkelit-kortit 50 (St. Lukes) Enkelikortit auttavat lasten ja vanhempien kanssa työskenteleviä pohtimaan yhdessä omia ja muiden ihmisten vahvuuksia ja tärkeitä asioita elämässä ja sitä, kuinka selvitä elämän ylä- ja alamäessä sekä tekemään ja tunnistamaan hyviä tekoja arjessa. Korttien aiheina ovat muun muassa ystävällisyys, rohkeus, sitoutuminen, oikeuden- mukaisuus, kärsivällisyys ja hyväksyminen. Sisältää 52 korttia ja ohjevihkon. Tunne Tyypit nuorten omat kortit 40 Tunne tyypit -tunnekorttisarjassa näkyy nuorten käden jälki. Nuori piirtäjä piirsi sijoitettujen nuorten toiveesta 30 hahmoa kuvaamaan nuorten kokemusmaailmaa. Tunne tyypit ovat toiminnallinen väline nuorille, mutta ne soveltuvat myös aikuisten kanssa tehtävään työhön. Kortit toimivat keskustelun avaajana tai sulkijana. Ne rohkaisevat osallistujia kertomaan mielialastaan, kokemuksistaan ja auttavat heitä tutustumaan omaan itseensä. Sisältää 30 korttia ja ohjevihkon. Mun Stoori -kortit 50 (St. Lukes) Osaanko tunnistaa tunteitani ja ajatuksiani? Pystynkö säätelemään tunteitani? Millaisia valintoja haluan tehdä, ja mitkä asiat estävät niiden toteutumista? Korttisarjat ja pelit Muun muassa näitä kysymyksiä voit tarkastella Mun Stoori -korttien avulla. Korttien moni-ilmeinen ulkoasu tarjoaa tilan vuorovaikutuksen herättämiseen, tunteiden ja ajatusten peilaamiseen ja oman tarinan löytämiseen. Sisältää 32 korttia ja ohjevihkon. 7

8 Baby Strengths -kortit 50 (St. Lukes) Ihastuttava korttisarja auttaa vanhempia tunnistamaan vau- van tai pienen lapsen vahvuuksia, tarpeita ja rakentamaan vastavuoroista suhdetta lapsen kanssa. Sisältää 25 englanninkielistä korttia sekä englanninkielisen ohjevihkon. Lasten vahvuuskortit 50 Vahvuuskortit ovat keskustelua synnyttävä työkalu. Kortit voivat herättää uusia näkökulmia ja kysymyksiä ja edelleen innostaa miettimään uudenlaisia ratkaisuja. Vahvuuskortteja voidaan käyttää mm. itsereflektioon, itsetunnon rakentemiseen, ongelman ratkaisuun ja tavoitteen asettamiseen. Kortit sopivat erityisesti lapsille. Sisältää 54 korttia sekä ohjevihkon suomeksi ja englanniksi. Korteissa on teksti suomeksi ja ruotsiksi. Korttisarjat ja pelit Vahvuuskortit 50 Eläinhahmoin kuvitettujen korttien sarja, joista jokaisessa kortissa on vahvuutta kuvaava sana. Korttien tarkoituksena on vahvista itsetuntoa, luoda uskoa positiiviseen muutokseen ja opetella selviytymiskeinoja. Kortit soveltuvat lasten, nuorten ja aikuisten kanssa työskentelyyn. Sisältää 40 korttia ja ohjevihkon. 8

9 Tarvekortit 15 Pesäpuun uudet Tarvekortit avuksi lapsen tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin. Pakkaan kuuluu 36 korttia, jotka on kehitetty erityisesti vanhempien kanssa työskentelyyn, mutta soveltuvat myös nuorille. Korttien mukana tulevassa ohjevihkosessa on ideoita korttien monipuoliseen käyttämiseen ja sinä voit keksiä itse lisää. Elämän tärkeät asiat -kortit 35 Elämän tärkeitä asioita kuvaava korttisarja. Korttien tarkoituksena on tukea lasta ja/tai aikuista tuottamaan omaa tarinaansa elämästään ja siitä, mitkä asiat hän kokee itselleen tärkeiksi. Tavoitteena on löytää keinoja lapsen ja/tai aikuisen ympärillä olevien voimavarojen vahvistamiseksi. Sisältää 36 korttia ja ohjevihkon. Väittämäkortit 30 Erilaisten väittämien ja/tai täydennettävien lauseiden korttisarja. Väittämät ovat aiheista: vanhemmuus, kasvatus ja rajat, erotilanteet ja sijaishuolto. Korttien tarkoituksena on auttaa eläytymään lapsen kokemusmaailmaan tukemalla erilaisten mielipiteiden ja näkemysten esittämistä ja virittämällä keskustelua kyseisistä aihe-alueista. Sisältää 92 korttia ja ohjevihkon. Väittämäkorttien täydennyspakka 15 Pesäpuun väittämäkortit ovat saaneet täydennystä! Uuden täydennyspakan 37 kortin tarkoituksena on rohkaista lapsen/ nuoren kannalta tärkeiden asioiden esilleottamiseen tilanteessa, jossa arvioidaan huostaanoton ja sijoituksen tarvetta. Kortit ovat apuväline erityisesti aikuisten kanssa työskentelyyn, mutta niitä voidaan käyttää myös nuorten kanssa. Korttisarjat ja pelit 9

10 Avaintarina-tilannekuvat 15 Kissaperhekuvat tilanteista, jotka liittyvät haavoittavissa olo- suhteissa eläneen lapsen kokemusmaailmaan. Kuvat on suunniteltu vuorovaikutuksen avaamiseen ja tarinan kerrontaan lastensuojelussa. Kuvien teemoina ovat heitteillejättö, mielenterveysongelmat, perheväkivalta, päihteiden käyttö, riidat ja turvallisuus. Kuvat soveltuvat lasten kanssa työskentelyyn. Sisältää kuusi mustavalkoista kuvaa ja ohjeen. Valovoimapeli 65 Tutustumis, tunne- ja voimavarapeli n vuotiaille. Peliin sisältyy huostaanottoon ja sijoitukseen liittyvä korttisarja. Lautapelin tarkoituksena on toimia keskustelun virittäjänä vanhemmuuteen, päihteisiin, mielenterveyteen, väkivaltaan ja hyväksikäyttöön liittyvissä teemoissa. Aikuinen valitsee peliin kulloisenkin käyttötarpeen mukaiset teemat. Pelilaudan elämyspolulla päädytään tutustumis-, tunne- ja voimavararuutuihin, joissa nostetaan kortteja ja jatketaan lauseita. Toimintaruuduissa ilmaistaan iloa ja kannustetaan. Pelin korttisarjoja voi käyttää myös itsenäisesti ilman pelilautaa. Sisältää korttisarjan, pelilaudan ja ohjevihkon. Korttisarjat ja pelit Selviytymiseni merkit 40, lisälehtiö 5 Pelin avulla kartoitetaan nuoren selviytymistapoja ja ihmissuhteita, turvallisuutta ja tulevaisuutta sekä edistetään nuoren elämänhallintaa konkreettisillä toimenpiteillä. Peli on syntynyt sijoitettujen nuorten toiveesta. Sisältää vihreän pelialustan ja sen kääntöpuolella olevan yhteenvetolomakkeen (A4 lehtiö, 20 arkkia), 120 pelimerkkiä ja ohjeet. Peliin voi ostaa lisää pelialustoja (20 arkkia). 10

11 Nukkeperhe 105, Maahanmuuttajaperhe-lisäsarja 45 Vuorovaikutusleikkimenetelmä mm. lastensuojelutarvetta selvitettäessä perheselvityksissä ja arvioinneissa sekä muissa tilanteissa, joissa lapsen kertomusta on kuultava ja mielipide selvitettävä ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Menetelmä sopii hyvin lapsen arjen, kokemusten ja tunteiden havainnolllistamiseen. Sisältää 27 erilaista suomalaisena käsityönä valmistettua puuhahmoa: poliisi, lääkäri, vanhemmat, isovanhemmat, lapset ja nuoret, vauva. Mukana säilytyspussi ja ohjevihko. Tejping-nukkeperheeseeen kuuluva maahanmuuttajaperhe-lisäsarja, joka sisältää 10 puunukkea. Tunnepyörä 100 Tunnepyörä on värikäs kankaista tehty 12 eri tunnelohkoon jaettu pyöreä kangasmatto. Halkaisija on n. 155 cm. Maton tarkoituksena on auttaa lasta ymmärtämään ja ilmaisemaan erilaisia tunteita ja rohkaista jakamaan omia kokemuksiaan. Hyppäämällä Tunnepyörän sektoriin voi kertoa, milloin on omassa elämässään kokenut kyseistä tunnetta ja missä se tunne kehossa tuntui. Tunnepyörän voi liittää Ville Vilkastus -satuun. Sisältää tunnepyörämaton, 20 tunnekorttia ja ohjevihkon. Korttisarjat ja pelit 11

12 Ajankäyttöni 5, Minun päiväni 5 Ajankäyttöni ja Minun päiväni tehtävät on kehitetty lapsen, nuoren tai aikuisen arjen hahmottamiseen, ajankäytön näkyväksi tekemiseen ja ajankäytöstä keskustelun tueksi. Samalla voidaan käydä keskustelua esimerkiksi siitä, kuka perheessä laittaa aamupalaa, käy kaupassa, miten iltahetket perheessä sujuvat ja kuka laittaa lapset nukkumaan. Minun päiväni -tehtävä on suunniteltu lapsille sekä vanhemmille, joilla on vaikeuksia hahmottaa kellotaulua. Tehtävän kanssa voi käyttää myös Pesäpuun tunnekortteja: millä mielellä olen aamuisin, päivällä, illalla tai yöllä? Molemmat tehtävät A3-lehtiössä, jossa on kymmenen tehtäväarkkia. Minun elämäni sarjakuvana 5 Tehtäväarkit Miten tähän tilanteeseen on tultu? Miltä elämäni näyttää? Pesäpuun arviointityöskentelyyn kehitetyn sarjakuvan avulla työntekijä ja asiakas voivat yhdessä tehdä näkyväksi asiakkaan elämäntapahtumien merkitystä hänen elämässään. Sarjakuva on suunnattu ensisijaisesti aikuisille, mutta sitä voidaan hyödyntää myös nuorten kanssa. Sarjakuvan koko on A3 ja sitä myydään kymmenen arkin vihkoissa. 12

13 Elämäni puu 35 Verkostokarttatehtävä pienille lapsille, joiden on tarpeen hahmottaa ja jäsentää ihmissuhteitaan sekä niihin liittyviä tunteita. Sisältää A3-lehtiön, jossa on kymmenen Elämäni puuta ja 240 tarraa (24 tarraa/puu) sekä ohjeen. Maailmani kartta 15 Pelkistetty verkostokarttatehtävä lapsen/nuoren verkostojen ja ihmissuhteiden tarkasteluun. Sisältää A3-lehtiön, jossa on kymmenen Maailmani karttaa ja 240 tarraa (24 tarraa/kartta) sekä ohjeen. Ärsyttää 5 Aggressiivisuus, raivo, viha ja ärsyyntyminen ovat alkuvoimaisia tunteita, täynnä tahtoa ja energiaa. Mutta miten niiden kanssa pärjää? Ärsyttää-lomake ohjaa nuorta käsittelemään tunnetilaansa askel askeleelta ja sitä kautta omaa käyttäytymistään. Uudistetussa lomakkeessa on lisäkysymyksiä, joiden avulla tilanteita voidaan pohtia myös yleisellä tasolla. Suositellaan käytettäväksi Tunne tyyppi -korttien kanssa. Sisältää kaksipuoleisen lomakkeen (20 kpl) ja ohjeen. Tehtäväarkit 13

14 Miuku Pörrönen 15 Toim. Christine Välivaara, Kuvakirja sijoitukseen liittyvien asioiden ja tunteiden työstämiseen lapsen kanssa. Kirjan teemoja syventä- vään työskentelyyn soveltuvat Kissan päivät -peli sekä Avaintarina-tilannekuvat. Soveltuu päivähoito- ja asteikäisille. Miuku Pörrönen saa sijaisperheen, koska ala- ei enää voi asua omassa kodissaan. Mitä kaikkea pieni kissa ehtiikään tuntea ja ajatella ennen kuin hän sopeutuu uuteen tilanteeseensa. Kuvakirja on tarkoitettu avuksi lastensuojelun työntekijöille, jotka työstävät pienen lapsen kanssa hänen sijoitustaan uuteen perheeseen. Kirja auttaa jakamaan sijoitukseen liittyviä asioita ja tunteita lapsen kanssa. Miuku Pörrönen kannustaa lasta puhumiseen ja vuorovaikutukseen aikuisen kanssa. Kirja soveltuu käytettäväksi myös sijaisperheissä. Kuvakirjan avulla voi käydä läpi jo tapahtunutta sijoitusta, silloisia tunteita ja odotuksia sekä tämän hetken mielialoja. Kun maasta sataa vettä 17 Toim. Tiina Holmberg, Sadut ja työkirjat Tunnetarina ketunpoikasesta, joka saa uuden kodin ilvesten kolosta äitiketun sairastuttua mielen sairauteen ja pikkuilveksestä, joka tulee mustasukkaiseksi uudelle tulokkaalle. Se on myös tarina tunteista ja niiden peittämisestä sekä siitä helpotuksesta, jonka asioista puhuminen ja tunteiden ilmaiseminen tuo. Satukirjan avulla sijoitettu lapsi tai sijaissisarus voi saada kosketuksen omiin tunteisiinsa, jotka liittyvät sijoitetun lapsen kokemusmaailmaan tai sijaissisaruuteen. 14

15 Ville Vilkastuksen tunneseikkailu 25 Toim. Tiina Holmberg, Tunnetarina pienen gorillan päivästä, hajonneesta perheestä sekä siitä, mitä tunteet saavat aikaan kehossa. Kuvakirja sydänluukkuineen johdattaa lapset tunnistamaan 10 eri tunnetta ja jakamaan niihin liittyviä omia kokemuksiaan. Ville Vilkastuksen tarinaan samaistumalla lapsi voi saada kosketuksen myös omiin tukahdutettuihin tunteisiinsa. Kirja soveltuu tunnetyöskentelyyn ja käytettäväksi myös Tunnepyörän kanssa vertaisryhmissä. Minun kirjani 25 Minun kirjani on sijoitetuille ja adoptoiduille lapsille tarkoitettu kansio, joka toimii välineenä oman elämäntarinan kokoamiseen ja ymmärtämiseen. Minun kirjani kokoaa lapsen elämän yksiin kansiin, jolloin hänelle voi muodostua aikaisempaa ehyempi kokonaiskuva itsestään ja elämästään. Mukana Minun kirjani -ohjeet aikuisille. Minun kirjani on toteutettu yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliitto ry:n kanssa Punakorvan kaksi kotia maahanmuuttajalapsi sijaisperheessä 10 Toim. Azeb Hailu, Punakorvan tarinan kautta lapsi voi pohtia omia tunteitaan ja miettiä omia kokemuksiaan. Millaista on olla erilainen lapsi, jolla on pakolaistausta ja kaksi perhettä? Minkälaista on olla erinäköinen ja -värinen kuin muut? Millaista on, kun oma kulttuuri on erilainen kuin muilla? Vertaisryhmässä lapsi saa puhua sijoitukseen ja pakolaisuuteen liittyvistä asioista turvallisesti aikuisen kanssa. Vertaistuki auttaa lasta selviytymään kriiseistä sekä ymmärtämään itseään ja muita. Sadut ja työkirjat 15

16 Mitä lapselle kuuluu? 25 Opaskirja lastvensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen. Toim. Sari-Anne Paaso, Oppaan tarkoituksena on antaa perustietoa lastensuojelutarpeen selvittämisestä ja käytännön vinkkejä selvityksen tekemiseen. Oppaassa esitellään selvitysprosessia käytännönläheisesti. Niin mallia kuin eri tapaamisissa käytettäviä työskentelytapoja on tarkoitus soveltaa asiakkaiden tilanteen tarpeiden mukaan. j a Lastensuojelussa on kyse siitä, että lapsilla on hyvä olla Kokemusasiantuntijalapset hyvinvointia ja lastensuojelua tutkimassa 10 Pipsa Vario, Lasten osallisuus on noussut viime vuosina yleisiksi kes- kustelun aiheeksi lastensuojelun kentällä. Osallisuudesta puhutaan paljon, mutta aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty varsin vähän. Pipsa Varion pro gradu -tutkielmassa hyvinvointia, osallisuutta ja lastensuojelua tutkittiin ensim- mäistä kertaa pienten lasten näkökulmasta käsin. Tutkimus on osa Pesäpuu ry:n Salapoliisitoimintaa, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa esi- ja alkuopetusikäisten lasten osallisuuden mahdollisuuksia lastensuojelussa. Julkaisut 16

17 Perhehoitoon sijoitettu lapsi koulussa lasten psykologisen ja pedagogisen alkukartoituksen tulokset 10 Lauri Räty, Christine Välivaara, Sari-Maarika Mäntymaa, Maire Saksola & Raija Pirttimaa, SISUKAS-projektissa kartoitettiin 20 alakouluikäisen sijoitetun lapsen vahvuuksia ja tuen tarpeita koulussa. Tulosten perusteella lapsille laadittiin yksilölliset tukitoimenpiteet, joiden vaikuttavuutta arvioidaan kahden vuoden kuluttua. Pesäpuu ry:n Sijoitettu lapsi koulussa -projektissa (SISUKAS ), ruotsalaista SkolFam -mallia sovelletaan Suomeen. Tutkimusraportissa esitellään lasten alkukartoituksen tuloksia ennen varsinaisen intervention käynnistymistä. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutuminen. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus 10 Sini-Tuisku Löhönen, Sini-Tuisku Löhösen kansainväliseen vertaisarvioituun tutkimustietoon perustuva pro gradu -tutkielma tarjoaa osana Pesäpuu ry:n SISUKAS-projektia tiivistä tietoa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten koulusuoriutumisesta ja myöhemmästä kouluttautumisesta. Tietopaketti antaa ajankohtaista tutkimustietoa ja arjen apuvälineitä sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille, sosiaalityöntekijöille, opiskelijoille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Julkaisut 17

18 Sukulaissijaisvanhemmuus-käsikirja 30 Perhekohtainen työskentelymalli sukulaissijaisvanhempien valmennukseen ja valintaan. Sosiaalityöntekijän käsikirja. Toim. Anna-Liisa Koisti-Auer, Sukuperhe-projektin työn tuloksena syntynyt perhekohtainen työskentelymalli on kehitelty sijaisvanhemmiksi haluavien sukulaisten perhekohtaiseen valmennukseen ja valintaan. Mallia voidaan soveltuvin osin käyttää myös täydennyskoulutuksena jo toimiville sukulaissijaisvanhemmille. Opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle 25 Opas sukulaissijaisvanhemmuutta harkitsevalle. Toim. Jaana Pynnönen, Opas kokoaa yhteen sukulaissijaisvanhemmuuden erityispiirteitä. Se ontarkoitettu oppaaksi vaiheessa, jossa osallistutaan perhekohtaiseen valmennukseen ja yhteiseen arviointiin. Sukulaissijaisvanhempana kasvaminen on jatkuva prosessi. Jo sukulaissijaisvanhempana toimiville opas voi toimia tukena kasvuprosessissa. Sukulaissijaisvanhemmuuden profiili 5 Lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Anna-Liisa Koisti-Auer, Uusi lastensuojelulaki (417/2007) korostaa lapsen läheisverkoston merkitystä ja ottaa kantaa sen kartoittamiseen todeten, että ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan (32 ). Julkaisut Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida suomalaisen sukulaissijaisvanhemmuuden profiilia sijaisvanhemmuuteen, perheiden ja sosiaalitoimen suhteeseen sekä perheiden taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan liittyvien kysymysten kautta. Tutkimus tuottaa myös tärkeää tietoa, mitä erityistä sukulaisuus sijaisvanhemmuuteen tuo ja millaista on olla samanaikaisesti sukulainen ja sijaisvanhempi. 18

19 Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli 35 Ohjaajan käsikirja. 1. painos, toim. Tiina Holmberg, Pirjo Hakkarainen, painos, toim. Christine Välivaara, Sisältää taustatietoja ja teoriaa sekä mallin sijoitettujen lasten ja sijaisvanhempien vertaisryhmätoiminnasta (10 ryhmäkertaa). Mukana on neuvoja ryhmien kokoamiseen ja alkuvalmisteluihin sekä yksityiskohtaiset ohjeet ja toimintavinkit molempien erillisten ryhmien vetämiseen. Liitteenä on myös haastattelulomakkeita, kirjepohjia sekä toiminnallisia harjoituksia. Malli on helposti sovellettavissa myös muihin vertaisryhmiin ja tunnekouluihin. Ideoita voi hyödyntää myös yksilötyöskentelyssä. Pesäpuu järjestää vartaisryhmäohjaajakoulutusta käsikirjaan liittyen. Ihan iholla 25 Opas sijaisvanhempien kasvuryhmien ohjaajille. Marja Kaskela ja Christine Välivaara, Lapsen haastavaan käyttäytymiseen vastaaminen asianmukaisella tavalla edellyttää sijaisvanhemmilta ohjaavaa ja terapeuttista vanhemmuutta, johon sijaisvanhemmat tarvitsevat riittävästi tietoa, reflektiotaitoa sekä ympäristön tukea. Ihan iholla -sijaisvanhempien kasvuryhmän tavoitteena on ohjata ja auttaa sijaisvanhempia tekemään tietoisia ja tarkoituksenmukaisia valintoja kasvattajana. Tämä opas on tarkoitettu käsikirjaksi Ihan iholla -sijaisvanhempien kasvuryhmien ohjaajille. Toiminnallinen ryhmämalli sisältää kuusi tapaamista, joihin sisältyy tietoaineksen lisäksi kokemuksellisia harjoituksia sekä välitehtäviä. Malli soveltuu myös adoptiolasten vanhemmille. Julkaisut 19

20 Sitten he halusivat sijaisperheeksi... - pieni opas sijaisvanhempien läheisille 2 Mietin, miten kertoisin läheisilleni ajatuksistani ryhtyä sijaisvanhemmaksi. En ole vielä varma lopputuloksesta, mutta olen valmennuksessa sitä miettimässä. Pieni opas on tarkoitettu keskustelun virittäjäksi sijaisvanhemmille tai si- jaisvanhemmuutta miettiville ja heidän läheisilleen. Siinä on pyritty huomioimaan sijoitetun lapsen näkökulma. Sijaisvanhempi ja sijoitetun lapsen tunteet - viikko sijaisperheen arkea päiväkirjojen valossa 10 Christine Välivaara, Lastensuojelun perhehoidon sijoitusten katkeamisten syyt, erityisesti alle kouluikäisillä, liittyvät lasten haastavuuteen, sijaisvanhempien väsymiseen sekä yhteistyöongelmiin lapsen biologisen suvun kanssa. Sijoitusten katkeaminen on haavoittava kokemus kaikille osapuolille. Julkaisut Tässä tapaustutkimuksessa pyrittiin pureutumaan sijaisperheen arjen haasteisiin tutkimalla viikon ajan sijoitettujen, alle kouluikäisten, lasten temperamenttia ja mielialavaihteluita. Lisäksi selvitettiin sijaisvanhempien arjen stressitekijöitä ja vanhemmuustyyliä sekä tarkasteltiin niiden yhteyttä lapsen haastavuuteen. 20

21 Kohdakkain sijaisvanhempien tuntoja ja tarinoita 25 Toim. Marja Kaskela, Kohdakkain on puheenvuoro sijaisvanhempien tunnoista ja koke- muksista. Samalla kun se on rakkauskertomus, se on kertomus sel- viytymiseen ja sitoutumiseen liittyvistä monista tunteista, tunne- myrskyistäkin. Kirjoittajat kuvaavat osuvasti sijaisvanhemmuuden kysymyksiä: Miten ollaan kun ollaan kohdakkain? Keiden kaikkien kanssa sijaisvanhemmuudessa pitääkään olla kohdakkain lapsen kanssa, muiden aikuisten, itsensäkö kanssa ennen kaikkea? Kirja on moninaisten ajatusten maailma. Se ei pyri tulkitsemaan, vaan antaa tilan ja äänen niille, jotka ovat itse sijaisvanhemmuuden kokijoita. Julkaisut 21

22 Sijaissisaruus-opas 10 /kpl Lasten opas, nuorten opas ja ohjaajan opas. Toim. Christine Välivaara, Sijaisvanhemmuus koskettaa koko perhettä ja tuo muutoksia myös perheen omien lasten elämään. Voidakseen valmistautua sijaissisaruuden mukanaan tuomiin muutoksiin on tärkeää, että lapset saavat ennakkovalmennusta ja tulevat kuulluiksi sijoitusprosessin aikana. Lapset, joita on kannustettu kysymään sekä kertomaan ajatuksistaan ja tunteistaan, selviytyvät paremmin sijaisperhe-elämän haasteista. Pesäpuu ry on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruus-oppaat on kehitetty yhteistyössä nuorten kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Lasten (7 12 v.) ja nuorten (13 16 v.) oppaat toimivat myös oheismateriaalina Sijaissisaruus-ennakkovalmennusryhmissä, joiden ohjaamiseen on tuotettu ohjaajan opas. Miuku Pörrönen -ohjaajan opas 5 Toim. Christine Välivaara, Ohjaajan opas sisältää vinkkejä alle kouluikäisten Sijaissisaruus-ryhmien ohjaamiseen sijaisvanhempien ennakkovalmennuksen rinnalla. Julkaisut Oppaaseen on mallinnettu kaksi tapaamista päivähoitoikäisille. Toinen tapaamisista pohjautuu satukirjaan Miuku Pörrönen ja toinen tapaaminen elokuvaan Näkymätön Ninni. Ala- ja yläkouluikäisille on Pesäpuu ry:ssä tuotettu omat opaskirjat sekä ryhmän ohjaajan opas. 22

23 Uskomme sinuun - Usko sinäkin 1,20 Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille Mitä lastensuojelu tarkoittaa? Kenellä on vastuu siitä, että asiat elämässäni ovat kunnossa? Mistä saan apua, tukea ja energiaa vaikeina hetkinä? Olenko arvokas taustastani huolimatta? Nuoren käsikirja, jonka ideoinnista ja kirjoittamisesta ovat vastanneet Selviytyjät-tiimin nuoret yhdessä ammattilaisten kanssa, kokoaa yhteen perustietoa lastensuojelusta ja elämän tärkeistä asioista yksinkertaisella ja nuorten suuhun sopivalla kielellä. Tiedon lisäksi kirjan tavoitteena on rohkaista ja tukea nuorta katsomaan elämässään eteenpäin, uskomaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa. Tässä auttavat tekstin lomassa olevat tehtävät, kysymykset sekä nuorten kirjoittamat lyhyet tarinat. Käsikirja on yli 10-vuotiaiden lasten ja nuoren henkilökohtainen työväline omien ajatusten ja tunteiden käsittelyssä. Sitä voidaan kuitenkin hyödyntää myös nuorten ja aikuisten välisissä keskustelu- ja työskentelytilanteissa. Uskomme sinuun Usko sinäkin 8 Opas lastensuojeluun sijoitetun nuoren läheisille ja työntekijöille. Sijoitettu lapsi tai nuori joutuu käymään läpi monenlaisia kokemuksia, ajatuksia ja tunteita. Näissä prosesseissa nuori kaipaa rinnalleen turvallisia aikuisia. Aikuisten opas antaa aikuisille valmiuksia työstää nuorten käsikirjassa olevia teemoja yhdessä nuorten kanssa. Oppaassa on tuotu yhteen lastensuojeluammattilaisten ja sijoitettujen nuorten asiantuntemus. Vuoropuhelussa ammattilaisten kirjoittamat lyhyet artikkelit ja sijoitettujen nuorten aikuisille osoittamat kirjeet avaavat lukijalle nuorten kokemusmaailmaa rikkaasti ja elävästi. Artikkelien yhteydessä olevat muistilistat ja apukysymykset johdattelevat teemojen työstämiseen yhdessä nuorten kanssa. Uskomme sinuun Usko sinäkin -materiaali on toimitettu yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton kanssa. Materiaali luettavissa myös: Julkaisut 23

24 Kukaan ei pärjää yksin 25 Opas perhehoidon kehittäjille. Toim. Raili Bäck-Kiianmaa, Paula Män- nikkö ja Jaana Pynnönen, Kirjassa avataan PRIDE-ohjelman 14-vaiheinen perhehoidon kehit- tämisen malli ja liitetään vaiheet käytännön esimerkkeihin, jotka on koottu perhehoidon kehittäjiltä eri puolelta Suomea. Kirjan keskeinen viesti on, että perhehoidon kehittämisen lähtökohtana tulee olla sijoitettavan lapsen tarpeet ja lapsilähtöisyys. Riittävien resurssien lisäksi perhehoidon kehittäminen edellyttää yhteistyötä, asennemuutosta sekä innovatiivista mieltä. PRIDE-kirja, PRIDE-boken 55 PRIDE-valmennus sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitseville. Toim. Pirjo Hakkarainen ja Anna-Liisa Koisti-Auer. (Uudistettu painos, 2006). PRIDE-kirja myös ruotsiksi. Perheiden, jotka harkitsevat sijais- tai adoptiovanhemmuutta, on tärkeää saada ennekkovalmennusta ja tietoa siitä, mitä sijais- ja adoptiovanhemmuus merkitsevät. PRIDE-valmennus antaa osallistujille riittävävsti tietoa valmiuksista, joita sijais- ja adoptio- vanhemmat tarvitsevat ja samalla he voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja mistarpeitaan. PRIDE-kirjaa käytetään valmennuksen kehittä- koulutusmateriaalina. PRIDE-materiaali Lastensuojelun lyhytaikainen perhehoito 25 PRIDE-valmennuksen lisämateriaali. Osallistujan opas. Pelastakaa Lapset ry, Raija Maula ja Virpi Vaattovaara, Vuoden 2012 alusta voimaan astunut muutos lastensuojelulais- sa asetti perhehoidon lapsen ensisijaiseksi sijoituspaikaksi. Tämä koskee myös lyhytaikaisia sijoituksia. PRIDE-valmennuksen lisäosan tarkoitus on huomioida lyhytaikaisena sijaisperheenä toimimisen erityiskysymykset käsittelemällä lyhytaikaiselle perhehoidolle keskeisiä teemoja. Valmennus antaa vanhemmille mahdollisuuden valmistautua ja pohtia jo ennakkoon monia kysymyksiä, joita he todennäköisesti kohtaavat lyhytaikaisina perhehoitajina. Tämä opas on laadittu lisämateriaaliksi sijaisvanhemmuutta harkitsevien PRIDE-valmennukseen.

25 Monikulttuurisuus lastensuojelun perhehoidossa 25 PRIDE-valmennuksen lisämateriaali. Osallistujan opas. Ilse Niekka, Kohtaamme lastensuojelun perhehoidossa lapsia, joiden perhe on muuttanut toisesta maasta tai joiden perheenjäsenillä on useita eri kulttuuritaustoja. Sijaisvanhemmilla tulee olla valmiuksia tukea lapsen äidinkie- len ja muun kulttuurisen taustan ylläpitämistä, jotta lapselle tärkeät ihmissuhteet voivat jatkua. Lapsi tai nuori myös kohtaa ja pohtii erityisen paljon kysymyksiä ulkonäöstä, rasismista ja omasta identiteetistään. Tämä opas on laadittu lisämateriaaliksi sijaisvanhemmuutta harkitsevien PRIDE-valmennukseen. Opasta voi hyödyntää myös esimerkiksi opetuskäytössä monikulttuurisen lastensuojelun ja perhehoidon teemoista. Sijaishuollon peruspilarit 25 Osallistujan käsikirja. 1. painos, toim. Pirjo Hakkarainen ja Riitta Siekkinen, painos, toim. Paula Männikkö, Käsikirja on osa Sijaishuollon peruspilarit koulutusmateriaalia. Siihen on koottu PRIDE-valmennuksen keskeiset teemat sovellettuna sijais- ja adoptiovanhemmille sekä lastensuojelun sijaishuollon työntekijöille. Teemat ovat: tiimityötä pysyvyyden saavuttamiseksi, menetysten kohtaaminen, kiintymyksen merkitys ja lapsen perhesuhteiden tukeminen. PRIDE-materiaali 25

26 Tarina Rosasta 75 / 50 / 20 DVD:n hinta yksityishenkilöille 20, yhteisöille, järjestöille ja kunnille 50 sekä koulutuslaitoksille ja kirjastoille 75. Tanskalaisessa dokumenttielokuvassa Tarina Rosasta viisi lasta ja nuorta kertoo, millaista on elää sijaisperheessä ja omien vanhempien tuottamien pettymysten kanssa esimerkiksi silloin, kun alkoholiongelmat ja sairaudet ovat arkipäivää. Vaikka nuoret kertovat huolistaan, suruistaan ja ristiriidoista, he myös kuvaavat sitä, miten voi selviytyä eteenpäin. Yhdessä piirtäjän kanssa sijoitetut lapset ovat tehneet animaatioelokuvan Rosasta, tytöstä, joka juuri kuten he, joutuu jättämään perheensä ja lähtemään yksin tuntemattomalle matkalle. Elokuva on ainutlaatuinen ja koskettava kertomus sijoitettujen lasten ajatuksista, tunteista ja kokemuksista. Ikäraja : 11 vuotta. Pituus: 45 min. Jakelu: DVD/Digitale HDV. Viisi valmiutta 35 Opetusfilmi kuvaa sijaisvanhemmuudessa tarvittavia valmiuksia. Filmi pohjautuu PRIDE-ohjelmaan ja sisältyy PRIDE-valmennukseen, mutta sopii välineeksi perhehoidon koulutuksiin ja työskentelyyn perhehoidon kysymyksissä. Filmi on suunniteltu ja toteutettu pohjoismaisena yhteistyönä, jota on tukenut Pohjoismaiden Neuvosto. Anisan tarina 10 DVD:t 26 Anisa on nuori aikuinen, joka pohtii elämänsä tarinaa, identiteettiään sekä kulttuurieroja syntymä- ja sijaisperheessään. Anisan tarina sopii koulutusmateriaaliksi ja keskustelun herättäjäksi esimerkiksi sijais- ja adoptioperheiden valmennukseen tai sijoitettujen nuorten vertaisryhmiin. Tarina on DVD-levyllä katsottavissa kokonaisuudessaan tai neljänä erillisenä jaksona: 1) Kahden perheen lapsi, 2) Identiteetti, 3) Syntymäperhe ja sen kulttuuri tutuksi sekä 4) Tiedostaminen ja kasvu. DVD-kotelo sisältää ohjeistuksen ryhmätyöskentelyyn elokuvan jaksojen pohjalta. (Kesto 20 min. / min.)

27 Olemme edelleen äitisi ja isäsi 35 Tanskalainen dokumenttielokuva Olemme edelleen äitisi ja isäsi kertoo niiden vanhempien kokemuksista, jotka elävät elämäänsä erosssa omista lapsistaan. Vanhempien omiin tilanteisiin ja tapaamisiin lasten ja sijaisperheiden kanssa sisältyvät haasteet ovat moninaisia. Syyllisyyden tunteet, voimattomuus, ulkopuolisuuden kokemukset sekä omanarvon tunteiden heikkeneminen ovat läsnä arjessa. Myös yhteenkuuluvuuden ja lojaliteetin kysymykset nousevat esiin dokumentissa. Video kuvaa neljän perheen kokemuksia viranomaisista ja lasten sijoituksista sijaisperheisiin. Se tarjoaa näkökulmia perheiden kohtaamisiin sekä sijoitukseen liittyvien asioiden työstämiseen. Dokumentissa esiintyvät sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat kertovat avoimesti elämästään. He kuvaavat koskettavasti ja kaunistelematta kokemuksiaan. Vastoinkäymisistä huolimatta videossa esiintyvät henkilöt löytävät kokemuksistaan myös myönteisiä puolia. Avoin ja rehellinen yhteistyö lapsen parhaaksi on näille vanhemmille tärkeää. Dokumenttia suositellaan lastensuojelun ja perhehoidon käyttöön. Se soveltuu sijaisvanhempien valmennukseen ja perhehoidon täydennyskoulutukseen. Video toimii myös välineenä työskenneltäessä vanhempien kanssa valmisteltaessa lapsen sijoitusta ja sijoituksen aikana. (Kesto 32 min.) Sijaissisaruus 35 Tanskalainen dokumenttielokuva Sijaissisaruus kertoo sijaisperheiden omista lapsista. Videossa kahdeksan sijaisperheiden biologista lasta ja nuorta kertovat avoimesti elämästään ja kokemuksistaan sijaissisaruksina. Lapset ja nuoret eivät vähättele vaikeuksia ja haasteita, joita sijaissisaruuteen liittyy. Dokumentti nostaa kaunistelematta esille erilaisia näkökulmia, mutta osoittaa myös, että vaikeuksista huolimatta sijaisperheen omien lasten ja sijoitettujen lasten välille voi muodostua läheiset ja lämpimät suhteet. DVD:t Video sijaissisaruudesta on ajankohtainen, koska lapsen oman kokemuksen kuuleminen koetaan tämän päivän lastensuojelussa tärkeäksi. Dokumenttia suositellaan lastensuojelun ja perhehoidon käyttöön. Se soveltuu sijaisperheiden valmennukseen ja perhehoidon täydennyskoulutukseen. Video sopii välineeksi työskenneltäessä sekä sijaisperheiden biologisten että sijoitettujen lasten ja nuorten kanssa. (Kesto 20 min.) 27

28 Sydän-stressilelu 4 Nalletarrat 10 (St. Lukes) Sydäntä on testattu nuorten kehittäjätyöryhmässä hyvin tuloksin! Se on ollut nuorten mukana kouluissa ja käsilaukuissa. Se on auttanut nuoria rauhoittumaan, kun he ovat olleet hermostuneita. Lapsia ja nuoria auttaa keskittymään ja kiinnittymään työskentelyyn, kun kädessä on jotain mitä puristella. Stressilelu sitoo kehossa olevaa jännitystä ja hermoenergiaa ja näin ollen ulkoistaa sisäisen olotilan sormiin ja leluun. Olo helpottuu huomattavasti, kun jännitys laukeaa. Nallekorteista on koottu A4-kokoinen tarra-arkki. Pakkaus sisältää 5 arkkia. Nalletarroja voi käyttää esim. verkostokarttatehtävissä. Nalle-kassi 6 Kangaskassi, jossa painokuvana tuttu veikeä Nalle. Voidaan kantaa kädessä tai olkapäällä. Kangaskassin koko on 38 x 42 cm, tilavuus 10 litraa. Materiaali 100 % puuvillaa. 10 faktaa -kortti 0,50 10 faktaa -julisteen pohjalta tehty 2-puoleinen kortti. Muut tuotteet 28

29 10 faktaa -juliste 1 Juliste pohjautuu Selviytyjät-ryhmän laatimaan 10 faktaa -esitykseen. Faktat korostavat, että lasten ja nuorten pitää saada apua ja tukea silloin kun sitä tarvitsevat eikä heidän tarvitse hävetä ongelmia, avun pyytämistä ja vastaanottamista. 5 valmiutta -juliste 2 Julisteeseen on koottu viisi valmiutta, joita sijais- ja adoptiovanhemmat tarvitsevat vastatakseen sijoitetun lapsen tarpeisiin. Muut tuotteet 29

30 Lasten ajatuksia lasten suojelusta -juliste 2 Pienet lastensuojelun kokemusasiantuntijat eli Salapoliisit tutkivat ja kehittävät lastensuojelua. Lasten tutkimustuloksista on teetetty julisteita, joissa lasten ääni kuuluu autenttisena. Lapset ovat tutkineet mm. lastensuojelua, auttamista ja sosiaalityötä. Lisäksi lapset ovat halunneet tehdä aikuisille tärkeiden asioiden muistilistan ja muistuttaa huolenpidon tärkeydestä. Julisteiden kuvat ovat Salapoliisiryhmistä. Saatavilla viisi erilaista A3-kokoista julistetta. Muut tuotteet Mitä lastensuojelu on? 30

31 Mitä sosiaalityöntekijä tekee? Tärkeitä asioita Muut tuotteet Paha uni Hyvä uni 31

32 PESÄPUU ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014)

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön

PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE. Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön PESÄPUU ry LUPAUS LAPSELLE Menetelmiä ja välineitä lapsilähtöiseen lastensuojelutyöhön Christine Välivaara 2004 Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa LAPSI SOPEUTUU VANHEMPIEN SAAMA

Lisätiedot

Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti

Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti Pesäpuun tuotteet Kohtaa aidosti, vaikuta vahvasti Pesäpuu ry:n kehittämistyön tavoitteena on edistää lapsinäkökulman esiintuomista lastensuojelussa kehittämällä lapsen äänen kuulemiseen liittyviä työmenetelmiä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2014 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2014... 3 Tase 31.12.2014... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...

Lisätiedot

PUOLIVUOTISRAPORTTI

PUOLIVUOTISRAPORTTI PUOLIVUOTISRAPORTTI 1.1. 30.6.2016 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 30.6.... 3 Tase 30.6.... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Rahoitus... 6 Yleisavustus... 7 Oma rahoitus... 8 Tuotteiden myynti kuukausittain...

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015

TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015 TILINPÄÄTÖSRAPORTTI 1.1. 31.12.2015 1 Sisältö Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2015... 3 Tase 31.12.2015... 4 Henkilöstötilinpäätös... 5 Koulutukset ja tapahtumat... 6 PRIDE-kouluttajakoulutukset ja -valmennukset...

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO

HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO HYVINVOIVA ORGANISAATIO ON TEHOKAS ORGANISAATIO Newolo on markkinoiden edistyksellisin virtuaalivalmentaja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Newolo VirtualCoach antaa välineitä muutoksenhallintaan,

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot