HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA LEMMILÄN ERITYISLASTENKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA LEMMILÄN ERITYISLASTENKODISSA"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA LEMMILÄN ERITYISLASTENKODISSA Tuija Mattila Päättötyö Kevät 1998 Diakonia - ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 DIAKONIA - AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusohjelman nimi : Tekijä : Työn nimi : DIAK / DEK / AMK, sosiaali -, terveys - ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto, diakoni Tuija Mattila Henkilöstön mielipiteitä työnohjauksesta Lemmilän erityislastenkodissa Julkaisupaikka ja aika : Järvenpää, toukokuu 1998 Sivumäärä ja liitteet : 54 sivua, Liite 1. Teemahaastattelun haastattelukysymykset Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä mieltä Hyvinkäällä sijaitsevan Lemmilän erityislastenkodin työntekijät ovat työnohjauksesta. Henkilöstön mielipiteiden arvioinnin pohjaksi tutkimuksessa perehdytään myös työnohjauksen historiaan sekä em. laitoksen toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Tutkimuksen tavoitteena onkin toimia myös laitoksen toimin - taan sekä työnohjauksen historiaan ja eri teorioihin perehdyttävänä materiaalina. Työskentelin itse 2 / 97-2 / 98 ohjaajan osa - aikaisena sijaisena Lemmilän erityislasten - kodissa. Työ oli henkisesti hyvin raskasta ja käsitykseni mukaan myös työtoverini kokivat lastensuojelutyön hyvin haastavaksi ja työntekijän persoonaa ja ammattitaitoa koettelevaksi ammatiksi. Omat kokemukseni lastenkotityöstä sekä työtovereistani tekemät havainnot innostivat tutkimaan tarkemmin henkilöstön suhtautumista työnohjausta kohtaan. Olen käyttänyt tutkimuksessani osallistuvan tutkimuksen menetelmää ja tarkasti rajatun teemahaastattelun avulla haastattelin lokakuussa 1997 kymmentä arvonnan perusteella valittua laitoksen työntekijää. Teemahaastattelun lisäksi olen käyttänyt lähdemateriaalina yksittäisiä henkilöhaastatteluja sekä alan kirjallisuutta. Työnohjauksen historia ulottuu luvun USA : han ja ennen sotia työnohjaus kotiutui pysyvästi myös Suomeen lähinnä terveyssisarten ja sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja työhön liittyvänä osana. Työnohjauksen uusi, suuri tuleminen osui luvuille ja tähän olivat syynä sosiaali -, terveys - ja kasvatusalan ammateissa tapahtuneet muutokset. Työnohjauksessa käytetään lukuisia eri teoreettisia viitekehyksiä kuten persoonallisuus -, humanistiset - ja organisaatioteoreettiset viitekehykset. Työnohjausta voidaan antaa joko yksilötai ryhmätyönohjauksena. Tutkimuksen aikana selvisi, että kaikki haastateltavat olivat laitoksessa työskentelynsä aikana osallistuneet useisiin eri työnohjausprosesseihin. Kokemukset näistä työnohjauksista olivat hyvin vaihtelevia. Työnohjaus oli pääsääntöisesti koettu työhön oleellisesti kuuluvaksi, tärkeäksi, työmotivaatiota ja työssä jaksamista lisääväksi tekijäksi. Työnohjauksesta saatuihin kielteisiin kokemuksiin olivat vaikuttaneet työnohjaukseen osallistuneiden työntekijöiden vähäinen motivoituminen ja sitoutuminen työnohjausprosesseihin, työnohjauksen tavoitteiden epätarkka määrittely sekä työnohjaajan persoonaan liittyvät tekijät. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että työnohjauksella on ollut varsin merkittävä, positiivinen vaikutus työntekijöiden työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen, työntekijät ovat edelleenkin kiinnostuneita osallistumaan työnohjausprosesseihin ja että työntekijöiden mielestä tulee ennen uusien työnohjausprosessien alkamista selvittää huolellisesti työnohjauksen tarve, tavoitteet, työskentelymenetelmät sekä henkilöstön motivaatio ja valmius sitoutua prosessiin. Tämän lisäksi tutkimuksesta selvisi, että työnohjauksen hallinnolliset vaikutusmahdollisuudet eivät ole tulleet selkeästi esille jo toteutettujen työnohjausprosessien yhteydessä. Asiasanat : ammatti - identiteetti, erityisopetus, henkinen työsuojelu, hoitosuunnitelma, huostaanotto, jälkihuolto, kasvatus, kasvatussuunnitelma, konsultaatio, käytöshäiriö, lastenkoti, lastensuojelu, motivaatio, ohjaaja, omahoitaja, oppimisvaikeudet, organisaatio, osastohoito, persoonallisuus, psykoottinen, rajatila, sielunhoito, sijoitus, sosiaalityö, teoria, traumaattinen, työmotivaatio, työnohjaaja, työnohjaus, työnohjausprosessi, työsuojelu, viitekehys

3 ABSTRACT Employees opinions of on-the-job supervision in Lemmilä children s home I have been working in Lemmilä children s home from February 1997 to February 1998 and during that time I noticed that the work there was very exhausting for the personnel both personally and professionally. My own experience and my observations of my fellow workers inspired me to investigate more accurately the topic : what kind of attitudes do the employees have towards on-the-job supervision? The history of on-the-job supervision starts in the USA at the end of the 19 th century. In Finland on-the-job supervision was put into practice before the wars as part of education of public health nurses and social workers. The second great wave of on-the-job supervision took place in the 1970 s and 1980 s. The reason for this was the changes in professions of social, health and educational fields. As a method of the research I have used participatory investigation. In October 1997 I interviewed ten employees using this method of theme interviews. Several frames of reference are used on on-the-job supervision, such as personality, humanistic and organisational theories. During this research it has been found out that all employees in Lemmilä have taken part in several periods of on-the-job supervision. Their experiences have been very variable. On-the-job supervision was mainly experienced as an important thing which belongs to work and which adds motivation and gives strength at work. There were also some negative experiences but in spite of that they will take an interest in on-the-job supervision in the future.

4 SISÄLLYS I 1. JOHDANTO s AINEISTON JA TUTKIMUSMENETELMÄN MÄÄRITTELY s LEMMILÄN ERITYISLASTENKOTI s Historia s Toimintamiljöö s Toiminnan tavoitteet ja menetelmät s Asiakasrakenne s Taloudelliset resurssit s Henkilöstö s TYÖNOHJAUS s Työnohjauksen historia s Työnohjauksen eri teoriat s Mitä on työnohjaus? s Työnohjauksen eri teoriat s Teorian merkitys työnohjauksessa s Työnohjausprosessi s Työnohjauksen merkitys organisaatiolle s Työnohjaus - osa työsuojelua s Työnohjauksen hallinnolliset vaikutusmahdollisuudet s Työnohjauksen merkitys asiakkaan kannalta s Työnohjauksen määrittely tässä tutkimuksessa s HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA s Henkilöstön mielipiteitä työnohjauksesta s Osallistuminen työnohjaukseen s Olen osallistunut työnohjaukseen, koska s En ole osallistunut työnohjaukseen, koska s. 35

5 II 5.3. Työnohjauksen merkitys henkilöstölle s Työnohjauksesta saadut kokemukset s Työnohjauksen vaikutukset työmotivaatiolle s Työnohjauksen vaikutukset työssä jaksamiselle s Työnohjauksen merkitykseen vaikuttavat tekijät s Henkilöstön odotukset työnohjausta kohtaan tulevaisuudessa s YHTEENVETO s Yleistä s Ongelmia lähdemateriaalissa s Työnohjauksen merkitys sosiaali -, terveys - ja kasvatusalan kentässä s Tutkimustulokset Lemmilän erityislastenkodin kannalta s Perehdyttämis - ja taustamateriaaliksi henkilöstölle s Aikaisempien työnohjausprosessien heikkoudet s Tutkimusmenetelmän sopivuus ja luotettavuus s Tutkimuksen eettinen arviointi ja tulokseen vaikuttaneet tekijät s Tutkimustuloksen pohjalta syntyneet toimenpide - ehdotukset s. 52 LÄHDELUETTELO s. 55 LIITTEET : s Henkilöstön teemahaastattelun haastattelukysymykset s. 56

6 1. JOHDANTO Työskentelin 2 / 97-2 / 98 ohjaajan osa - aikaisena sijaisena Lemmilän erityislastenkodissa Hyvinkäällä. Lastensuojelutyö erityislastenkodissa koetteli eri tavoin kaikkien työntekijöiden persoonaa ja ammattitaitoa. Työtovereistani tekemäni havainnot sekä omat kokemukseni työstä innostivat minua tutkimaan aihetta Mikä vaikutus henkilöstön työnohjauksella voisi olla lastenkotityössä ja mitä mieltä laitoksen työntekijät ovat työnohjauksesta? Nämä edellä maini - tut kysymykset kuvaavatkin hyvin päättötyöni varsinaista tutkimusongelmaa. Olen käyttänyt tutkimuksessani osallistuvan tutkimuksen menetelmää, jossa tutkija osallistuu itse tavalla tai toisella kohdeyleisönsä elämään ja oman toimintansa kautta pyrkii yhteisön jäsenten kanssa ratkaisemaan yhteisön toimintaan liittyviä ongelmia. Osa - aikaisen työntekijän roolissa olin todellakin osa tutkittavaa kohdeyleisöä ja juuri osa - aikaisuuden ansiosta tutkijalta edellytettävä objektiivisuus toteutui mielestäni varsin hyvin. Lähdemateriaalina olen käyttänyt henkilöhaastatteluja, kirjallisuutta, julkaisuja, artikkeleita, esitteitä sekä henkilöstön teemahaastattelua. Teemahaastattelulle on tyypillistä se, että kaikki haastateltavat ovat kokeneet tietyn tilanteen ja haastattelu perustuu haastateltavien subjektiivisiin kokemuksiin. Haastattelin tutkimustani varten lokakuussa 1997 kymmentä ( 50 % henkilöstöstä ) arvonnan perusteella valittua työntekijää. Henkilöstön mielipiteitä työnohjauksesta - aiheen rinnalla tutkimuksessa käsitellään laitoksen historiaa, toimintatapoja ja tavoitteita, henkilöstö - ja asiakasrakennetta sekä syvennytään työnohjauksen historiaan ja eri teorioihin ( luvut 3 ja 4 ). Päättötyölläni on siis kaksi tavoitetta : toimia henkilöstön työnohjausta koskevien mielipiteiden kartoittajana sekä laitoksen toimintaan ja yleensä työnohjaukseen perehdyttävänä materiaalina. Tutkimuksessa tuodaan esille minkälaisia kokemuksia laitoksen työntekijöillä on työnohjauksesta, miksi he ovat osallistuneet eri työnohjausprosesseihin sekä mitä vaikutuksia työnohjauksella on työntekijöiden mielestä ollut heidän

7 2 työhönsä, työmotivaatioonsa sekä työssä jaksamiseensa ( luku 5 ). Tutkimuksessa tuodaan esille myös ne odotukset, joita henkilöstöllä on työnohjauksen suhteen tulevaisuudessa sekä mitä johtopäätöksiä ja toimen - pide - ehdotuksia tutkimuksen pohjalta on voitu tehdä ( luku 6 ). Lemmilän erityislastenkodissa ei ole tehty aiemmin vastaavaa tutkimusta ja käyttämäni lähdemateriaalin perusteella voi todeta, että työnohjauksen vaikutuksia eri organisaatioissa on yleisesti ottaen tutkittu varsin vähän. Tästä näkökulmasta katsottuna tutkimus on hyvinkin ajankohtainen. Tutkimuksen tuloksia voitaneen hyödyntää jatkossa laitoksen uusien työntekijöiden perehdyttämismateriaalina, tausta - aineistona laitoksen talousarviota laadittaessa, idea - pankkina uusia työnohjausprosesseja suunniteltaessa sekä vertailu - ja lähdemateriaalina mahdollisissa jatkoselvityksissä - ja tutkimuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on antaa myös tiivis tietopaketti laitoksen työntekijöille työnohjauksen historiasta ja eri teorioista. Tutkimuksen päätavoite on siis herättää keskustelua laitoksen sisällä työnohjauksen merkityksestä, kiinnittää huomiota työnohjauksen hallinnollisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä antaa vinkkejä siihen, mitä asioita tulisi ottaa huomioon ennen uusien työnohjausprosessien aloittamista. 2. AINEISTON JA TUTKIMUSMENETELMÄN MÄÄRITTELY Tutkimuksessa käyttämäni aineisto koostuu yksittäisistä haastatteluista, henkilöstön teemahaastattelusta, Lemmilän erityislastenkodin toimintaan liittyvästä kirjallisesta materiaalista sekä lähdekirjallisuudesta. Teemahaastattelulle on tyypillistä se, että kaikki haastatteluun osallistuneet ovat kokeneet tietyn tilanteen ja se perustuu haastateltavien subjektiivisiin kokemuksiin. Teemahaastattelua kuvaa myös se, että tutkija on ennalta analysoinut tutkittuja asioita. ( Kylmälä jne. 1997,16.) Teemahaastattelun elementit toteutuvat hyvin tässä tutkimuksessa, sillä osa - aikaisen sijaisen roolissani olin tutkinut ja analysoinut laitoksen toimintaa ja henkilöstöä työtehtävieni kautta sekä perehtynyt mm. työnohjausta

8 3 käsittelevään kirjallisuuteen. Edellisen lisäksi kaikki haastateltavat olivat kokeneet saman tilanteen eli työskentelivät samassa laitoksessa ja olivat osallistuneet samoihin työnohjausprosesseihin. Teemahaastattelun avulla työntekijöiden subjektiiviset kokemukset työnohjauksesta tulivat aidosti esille haastatteluvastauksissa. Toteutin teemahaastattelun eli tiiviin kahden viikon aikana. Olin informoinut henkilöstöä jo etukäteen tutkimuksen toteuttamisesta ja tavoitteesta ja sain laitoksen johtajalta luvan haastatella työntekijöitä. Teemahaastatteluun osallistuivat kaikki kymmenen arvonnan perusteella valittua työntekijää laitoksen 20 työntekijän joukosta. Käytännössä toteutin haastattelut laitoksen tiloissa, mahdollisemman rauhallisessa paikassa joko ennen haastateltavan työvuoron alkua, työvuoron jälkeen tai iltavuoron aikana asiakkaiden rauhoituttua nukkumaan. Haastateltavat eivät tienneet etukäteen haastattelukysymyksiä ja esitin kysymykset haastattelutilanteessa suullisesti ; haastattelutilanteet kestivät keskimäärin noin tunnin. Lähdekirjallisuuden valitseminen tutkimukseen ei ollut aivan ongelmatonta, sillä useimmat työnohjausta käsittelevät kirjat ja artikkelit olivat hyvin yksipuolisia ja sekavia ja käsittelivät aihetta pintapuolisesti tai epäjohdonmukaisesti. Kirjallisuuslähteiden lukumäärä ei ole tässä tutkimuksessa keskeisellä sijalla vaan käytettyjen lähteiden informatiivisuus sekä luotettavuus. Olen käyttänyt tutkimuksessani osallistuvan tutkimuksen menetelmää, jossa tutkija itse osallistuu kiinteästi tutkittavan kohdeyhteisön elämään ja pyrkii yhdessä kohdeyhteisön jäsenten kanssa ratkaisemaan yhteisön toimintaan liittyviä ongelmia sekä saavuttamaan kohdeyhteisön jäsenten kanssa yhteisön toiminnalle asetetut tavoitteet ja päämäärät. Osallistuvassa tutkimuksessa tutkija pyrkii yhdessä yhteisön jäsenten kanssa tutkimaan myös yhteisön ongelmien synty - ja kehitysehtoja sekä niiden ratkaisuihin johtavia teitä. (Kylmälä jne. 1997, 11.) Työskennellessäni osa - aikaisena ohjaajana tutkittavassa laitoksessa eli kohdeyhteisössä osallistuin todellakin työtehtävieni hoitamisen kautta yhteisön ongelmien ratkaisuun, tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseen sekä ongelmien synty - ja kehitysehtojen tutkimiseen jne.

9 4 3. LEMMILÄN ERITYISLASTENKOTI 3.1. Historia Vastaanottokoti Lemmilä perustettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1952 Helsingin kaupungin ostettua vanha Lemmilän maatila Ridasjärven kylästä. Ridasjärven kylä kuuluu nykyisin Hyvinkään kaupunkiin; Lemmilän perustamisvaiheessa Ridasjärvi oli osa Hyvinkään maalaiskuntaa. Laitos toimi alkuvaiheessaan selkeästi vastaanottokotina, jolloin sijoitukset olivat lyhyitä. Lemmilään sijoitettujen lasten ja nuorten ominaispiirteisiin ovat aina kuuluneet vaikeudet koulunkäynnissä. Aluksi laitos toimi 15 paikkaisena yhdellä osastolla ja luvulla silloiset 12 hoitopaikkaa jaettiin kahdelle osastolle luvun alussa 15 :ta asiakasta kohden oli kolme ohjaajaa, yksi hoitaja, yksi yöhoitaja ja heidän apunaan yksi talonmieskaitsija sekä yksi hoitoapulainen. Resurssien suhteen luku oli voimakasta henkilöstöresurssien kasvuaikaa ja samalle vuosikymmenelle sijoittuu myös voimakas uudisrakentamisen ja vanhojen rakennusten peruskorjauksen vaihe. Uudisrakentamisesta tärkeimpiä olivat uuden osastorakennuksen Jukolan rakentaminen sekä liikuntasalin valmistuminen. Parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana Lemmilässä toteutettiin vahvasti kontrolloivaa ja monenlaisiin, voimakkaisiin rangaistuksiin ja seuraamuksiin perustuvaa kasvatusmenetelmää. Aikojen myötä laitoksen hoito - ja kasvatusajatus on selvästi muuttunut, mutta yhä edelleen kontrollilla ja rajojen asettamisella on merkityksellinen asema Lemmilän toiminnassa. Laitoksen oma koulu kuului pitkään organisatorisesti laitokseen ja vasta vuonna 1975 Lemmilän koulu siirtyi Helsingin kaupungin koulutoimen alaisuuteen. Koulu on lähes koko toimintansa aikana tarjonnut opetusta peruskoulun ala - asteella oleville pojille. Vuonna 1986 aloittivat ensimmäiset oppilaat yläasteen opinnot Lemmilässä. Vuosien saatossa laitos on joutunut muuntumaan entistä pitkäaikaisempaa hoitoa ja kasvatusta antavaksi laitokseksi, jolloin hoidon ja kasvatuksen sisällöllisiksi tavoitteiksi on

10 5 määritelty asiakkaiden ikätason mukaisen kehityksen tukeminen sekä korjaavan kasvatuksen ja hoidon antaminen. ( Perehdyttämiskansio 1990, 3-4.) 3.2. Toimintamiljöö Lemmilän erityislastenkoti on Helsingin kaupungin ylläpitämä lastensuojelulaitos, joka sijaitsee Hyvinkäällä Ridasjärven kylässä keskellä luontoa Ridasjärvi nimisen järven rannalla. Lemmilässä on kahdella erillisellä osastolla - Kestilä ja Jukola - 12 hoitopaikkaa ja Hyvinkään kaupunkialueella sijaitsevassa asumisharjoitteluyksikössä on kolme hoitopaikka; yhteensä hoitopaikkoja on 15. Fyysisesti laitos toimii 4,5 ha tontilla, kuudessa erillisessä rakennuksessa, joita ovat Kestilä - osasto ( päärakennus ), Jukola - osasto, Lemmilän koulu, Keskitalo - rakennus, liikuntasali ja sauna. Pienen kokonsa ansiosta laitos on kodinomainen ja viihtyisä ja luonnonläheisyys antaa virikkeellisen ympäristön kasvatustyön tueksi. Koulun ja laitoksen lähekkäinen sijainti samalla tontilla edesauttaa tiivistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä niiden välillä. ( Lemmilä - esite1993 ; Palvelukuvaus - muistio 1997, 12 ; Seppälä Matti 1998, haastattelu ) 3.3. Toiminnan tavoitteet ja menetelmät Lemmilän erityislastenkodin tehtävänä on hoitaa erityisen tuen, hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria, joiden vaikeudet ilmenevät korostuneina käyttäytymisen häiriöinä, sosiaalisina ristiriitoina ja emotionaalisina häiriöinä ja joille on ominaista erilaiset koulunkäyntiin liittyvät vakavat vaikeudet ( Palvelukuvausmuistio 1997, 1).

11 6 Melkein kaikki laitoksemme asiakkaat ovat kokeneet omassa elämässään jonkun trauman kuten esim. hoidon laiminlyönnin, perheväkivaltaa tai vanhempien alkoholinkäytön seurauksia. Osa asiakkaista on käytöshäiriöisiä lapsia ja nuoria ja laitoksen tavoitteena onkin luoda asiakkaille mahdollisuus prosessoida traumaattista taustaansa turvallisessa osastohoidossa. ( Roine Minna 1997,haastattelu ) Laitoksen toiminnan tavoitteet ja menetelmät voidaan jakaa seuraaviin osa - alueisiin : 1. Sijoituksen valmistelu, jossa tarjotaan asiakkaille ( lapsi / nuori ja hänen huoltajansa ) mahdollisimman selkeä kuva laitossijoituksen sisällöstä ja tavoitteista, kartoitetaan asiakkaiden omat odotukset laitossijoituksen suhteen, neuvotellaan eri viranomaistahojen kanssa (sosiaalitoimi, poliisi, koulu jne) asiakasta koskevien tietojen, lausuntojen ja arviointien hankkimista ja antamista varten ja sovitaan sijoituksen alkamisajankohdasta sekä eri asiakas - ja viranomaistahojen työnjaosta ja yhteistyökäytännöistä sijoituksen aikana. Sijoituksen valmisteluvaiheessa asiakas ( lapsi / nuori ) ja hänen huoltajansa tutustuvat laitoksen henkilökuntaan - erityisesti asiakkaan omahoitajaan - sekä laitoksen fyysiseen ympäristöön tekemällä yhden tai useampia tutustumiskäyntejä paikan päälle. Sijoituksen valmisteluvaiheessa sovitaan kenet laitoksen työntekijöistä nimetään uuden asiakkaan omahoitajaksi ja kenet perhetyöntekijäksi. Sijoituksen valmisteluvaiheeseen osallistuvat laitoksesta johtaja, vastaava ohjaaja sijoitusosastolta, omahoitaja, perhetyöntekijä ja tarvittaessa psykologi sekä opettaja. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 2-3.) Lemmilässä elämisen ja asumisen pituus määritellään yksilöllisesti asiakkaan eli lapsen tai nuoren tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Sijoitusajat voivat siten vaihdella vuodesta aina usean vuoden kestäviin sijoituksiin; tarvittaessa asiakkailla on mahdollisuus olla laitoksessa myös peruskoulun suorittamisen jälkeenkin. ( Lemmilä - esite,1993. )

12 7 2. Osastohoito, jossa asiakkaille tarjotaan ympärivuorokautinen huolenpito omahoitajasuhteeseen perustuva pysyvä, korjaava ihmissuhde hoito - ja kasvatussuunnitelmaan perustuva yksilöllinen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen hoito, kasvatus ja kuntoutus perhekeskeinen työskentely laitoksen yhteydessä toimivan erityiskoulun ( esy ) palvelut koulunkäynnin mahdollistaminen ja tukeminen yhteydenpito, yhteistyö ja neuvottelut lapsen elämään vaikuttavien tahojen kanssa kuten vanhempien, sosiaalityön - tekijän, opettajien, sukulaisten jne. Osastohoitoon laitoksessa osallistuvat omahoitaja, osastotyöryhmä, perhetyöntekijä tai muu omahoitajan työpari, psykologi ja tarpeen mukaan laitoksen muu henkilöstö. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 4-5. ) Lemmilän erityislastenkodissa yksilöllisyyttä korostava omahoitajajärjestelmä on tärkeä lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutussuhde, joka tukee erilaisten ihmissuhde - ja sosiaalisten taitojen sekä yhteiselämän pelisääntöjen oppimista aikuisen tuella. Selvien ja johdonmukaisten rajojen asettamisen ja elämäntapojen ja - rytmin säännöllistämisen avulla laitos pyrkii tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden kasvaa turvallisissa puitteissa kohti vastuullista aikuisuutta ja itsenäisyyttä. Laitoksen yhteydessä toimivassa Lemmilän erityiskoulussa toimii kaksi opetusryhmää, joissa työskentelee kaksi luokanopettajaa. Koulun erityisopetuksen muotona on sopeutumattomien yleisopetus ja oppilaat voivat suorittaa erityiskoulussa peruskoulun oppimäärän. Yksilöllisyyttä korostavan omahoitajajärjestelmän lisäksi laitoksen toiminnalle on ominaista perhekeskeinen ajattelutapa ja perhetyön avulla laitos haluaa säilyttää asiakkaittensa ( lapset / nuoret ) huoltajilla mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa lapsensa asioihin myös laitossijoituksen aikana. ( Lemmilä - esite 1993.)

13 8 Lemmilän erityislastenkodin toimintamenetelmiin asiakastyössä kuuluvat omahoitajamenetelmä, osastotyöryhmän toiminta omahoitajan tukena, toiminnalliset työmuodot kuten pelit, leikit, retket, leirit ja harrastustoiminnassa tukeminen, konsultaatiot asiakkaan eli lapsen tai nuoren sosiaalityöntekijän tai muiden hoitoa antavien tahojen kanssa sekä tarvittaessa terapian järjestäminen asiakkaalle käyttäen apuna ulkopuolisia asiantuntijoita (Roine Minna 1997, haastattelu ) Asiakkaan kannalta mahdollisuudet eri harrastuksiin Lemmilässä ovat hyvät sekä laitoksessa että laitoksen ulkopuolella. Virikkeellinen ympäristö, toimivat tilat ja välineet tarjoavat ajanvietettä Lemmilässä. Hyvinkään läheinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat osallistumisen eri harrastuksiin myös laitoksen ulkopuolella. ( Lemmilä - esite 1993.) 3. Itsenäistymisharjoittelu Keskitalossa, joka tapahtuu erillisessä Keskitalossa asuen ja siihen liittyy suhteellisen vahva osastohenkilökunnan tuki ja ohjaus. Harjoittelun tarkoituksena on tukea asiakkaan itsenäistymiskehitystä ja omatoimisuutta varsinaista osastohoitoa tehokkaammin sekä valmentaa asiakasta siirtymään Hyvinkäälle asumisharjoitteluun tai yleensä pois laitoksesta ns. omaan elämään. Itsenäistymisharjoitteluvaiheessa asiakas jatkaa edelleen koulunkäyntiään Lemmilän erityiskoulussa tai tilanteesta riippuen esim. ammatillisten opintojen suorittamista laitoksen ulkopuolella. Harjoittelun aikana asiakasta opastetaan kodinhoidollisissa tehtävissä, tuetaan edelleen harrastustoiminnassa ja pidetään yhdessä asiakkaan kanssa yhteyttä asiakkaan elämään vaikuttaviin tahoihin kuten perheeseen ja eri viranomaistahoihin. Itsenäistymisharjoittelutyöhön Keskitalossa osallistuvat laitoksesta omahoitaja, osastotyöryhmä, perhetyöntekijä tai muu omahoitajan työpari ja tarpeen mukaan muu laitoksen henkilökunta. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 6-7. ) 4. Asumisharjoittelun tarkoituksena on tukea laitokseen pitkäaikaisesti sijoitettujen asiakkaiden itsenäistymiskehitystä, valmentautumista ammattiopintoihin sekä valmentaa työelämään. Asumisharjoittelusta sovitaan kuten muistakin em. toimintamuodoista yhdessä asiakkaan, hänen huolta -

14 9 jiensa /perheensä ja sosiaalityöntekijän kesken ja asumisharjoitteluvaihe perustuu asiakkaan yksilölliseen huolto -,hoito - ja kasvatussuunnitelmaan. Asumisharjoittelussa olevien asiakkaiden ( noin 2-4 hlöä kerrallaan ) tuesta ja ohjauksesta vastaa laitoksen palveluksessa oleva asumisharjoitteluohjaaja. Asumisharjoittelutyöhön osallistuvat laitoksesta asumisharjoitteluohjaajan lisäksi tarpeen vaatiessa esim. perhetyöntekijä, entinen omahoitaja jne. Asumisharjoitteluyksikkö sijaitsee Hyvinkään kaupunkialueella, noin kymmenen kilometrin päässä Lemmilästä. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 8-9. ) 5. Jälkihuollollinen työ tarkoittaa laitoksen tekemää avohuollollista työtä laitossijoituksen jälkeen. Sen tavoitteen on tukea laitoksesta pois siirtyneitä asiakkaita tarjoamalla heille heidän tarpeitaan ja tilannettaan vastaavaa tukea esim. opiskeluun ja työhön sijoittumiseen liittyvissä asioissa. Jälkihuollollinen työ edellyttää yhteistä sopimusta eri asiakastahojen ( nuori, huoltajat / vanhemmat, sosiaalityöntekijä ) ja laitoksen kesken jälkihuoltotyön rakenteen kuin sisällönkin suhteen. Jälkihuollolliseen työhön osallistuvat laitoksesta ensisijaisesti omahoitaja, perhetyöntekijä ja tarvittaessa laitoksen muu henkilökunta. ( Palvelukuvausmuistio 1997, ) 3.4. Asiakasrakenne Lemmilän erityislastenkodin asiakkaat ovat helsinkiläisiä, sosiaalilautakunnan huostaanottamia, vuotiaita poikia. Laitoksen palvelut on tarkoitettu myös tytöille, mutta erityisopetuksen tarve on suurempi poikien kohdalla ja tämän vuoksi laitokseen valitut ovat olleet poikia. ( Seppälä Matti 1998, haastattelu ) Asiakkaista osa on käytöshäiriöisiä ja heiltä puuttuu peili omiin tunteisiinsa. Heidän oireensa ja tapansa käyttäytyä ilmenevät hatkaamisena eli karkailemisena, varastamisena, pelaamisena tai esim. näpistelynä. Osalla taas on integroitumaton eli jäsentymätön persoonallisuus ja heille on tyypillistä sosiaalisten tilanteiden hajoittaminen tai fyysiset raivokohtaukset. Kolmannen

15 10 ryhmän muodostavat asiakkaat, joilla on rajatilatyyppisiä persoonallisuuden piirteitä. Lähes kaikki asiakkaat ovat jääneet ilman riittävää hoivaa ja turvaa ensimmäisten elinvuosiensa aikana ja sen lisäksi he ovat kokeneet useita pettymyksiä ihmissuhteissaan ja / tai olleet sijoitettuina eri laitoksiin useampaan otteeseen. Ihmisinä he ovat hyvin haavoittuvaisia. Nykyisissä asiakkaissa ei ole selkeästi itsetuhoisia tai psykoottisia lapsia tai nuoria. Kaikki laitoksemme tämänhetkisistä asiakkaista ovat esy - luokkalaisia, joilla on kielellisen puolen heikkoutta, joka taas johtuu aiemmista traumaattisista kokemuksista ; sen lisäksi osalla on myös neurologisperäisiä oppimisvaikeuksia. ( Roine Minna 1997, haastattelu ) 3.5. Taloudelliset resurssit Laitoksessa on 15 hoitopaikkaa : Kestilä - osastolla kuusi, Jukola - osastolla kuusi ja asumisharjoitteluyksikössä kolme hoitopaikkaa ( Palvelukuvausmuistio 1997, 12 ). Laitoksen budjetin loppusumma oli vuonna ,9 mmk., joista henkilöstömenojen osuus oli 75 %. Hoitovuorokauden hinta samana vuonna oli 865 mk / asiakas. Taloudelliset resurssit ovat niukat. ( Seppälä Matti 1998, haastattelu 22.4.) 3.6. Henkilöstö Lemmilän erityislastenkodissa on 19 kokopäiväistä vakanssia ja yksi puolipäiväinen vakanssi. Hallinnossa on kaksi työntekijää eli laitoksen johtaja ja kanslisti, Kestilä - osastolla vastaavan ohjaajan lisäksi työskentelee viisi ohjaajaa samoin kuin Jukola osastolla. Kasvatus - ja hoitotyötä tekee siten päätoimisesti 12 ohjaajaa sekä asumisharjoitteluyksikössä yksi ohjaaja. Muuhun henkilöstöön kuuluvat puolipäiväinen psykologi, talonmieskaitsija,

16 11 keittäjä ja kaksi laitosapulaista. Lemmilän koulussa toimii kaksi luokanopettajaa. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 12.) Ikä - ja sukupuolijakauma Laitoksen 19 kokoaikaisesta ja yhdestä osa - aikaisesta työntekijästä 11 on miehiä ja yhdeksän on naisia. Haastatteluryhmästä kuusi oli miehiä ja neljä oli naisia. Lemmilän erityislastenkodin koko henkilökunnan keski - ikä on 35, 5 vuotta ja haastatteluryhmän keski - ikä oli 35, 4 vuotta. ( Henkilöstön teemahaastattelu 1997 ; Lintinen Riitta 1998, haastattelu ) Koulutusrakenne Kymmenestä haastatteluryhmään kuuluneesta kansakoulun oli suorittanut yksi henkilö, keskikoulun kaksi, peruskoulun kolme ja ylioppilastutkinnon neljä henkilöä. Ammatillinen koulutus jakaantui seuraavasti : kouluasteen tutkinto oli kahdella, opistoasteen tutkinto seitsemällä ja ammattikorkeakoulututkinto yhdellä haastatteluryhmän työntekijöistä. Haastatteluajankohtana kaksi haastatteluun osallistuneista työntekijöistä opiskeli työn ohessa : toinen korkeakoulussa ja toinen ammattikorkeakoulussa. Ammatilliset tutkinnot ja nimikkeet jakautuivat haastatteluun osallistuneiden kesken seuraavasti : yksi nuorisosihteeri, kolme nuorisotyönohjaajaa, viisi sosiaalikasvattajaa ja yksi lähihoitaja. ( Henkilöstön teemahaastattelu ) Työsuhde - ja työaikarakenne Lemmilän erityislastenkodin henkilöstö on hyvin pysyvää ts. työskentelyajat laitoksen palveluksessa ovat pitkiä. Haastatteluryhmän kymmenen työntekijän keskimääräinen työssäoloaika laitoksessa oli 8, 45 vuotta. Verrattaessa keskimääräistä työssäoloaikaa työntekijöiden varsin nuorekkaaseen keski - ikään voidaan todeta, että henkilökunta on hyvinkin sitoutunutta työskentele - mään juuri Lemmilän erityislastenkodissa.

17 12 Haastatteluryhmän työntekijöiden pääasiallisin tehtävänimike laitoksessa on ohjaaja - seitsemän henkilöä -, joskin yhden tehtävänimike oli hoitaja. Osastotyöryhmien esimiesten kohdalla käytetään nimikettä vastaava ohjaaja ja heitä haastatteluryhmässä oli kaksi henkilöä. Em. kaltainen käytäntö tehtävänimikkeiden kohdalla koskee koko henkilöstöä poislukien johtaja, kanslisti, talonmieskaitsija, keittäjä, laitosapulaiset ja opettajat. Sitoutumista työyhteisöön kuvannee myös se, että haastatteluryhmään kuuluneista yksi oli ollut kolmen kuukauden virkavapaalla, yksi kahden vuoden opintovapaalla ja yksi osa - aikalisällä. Ts. kiinnittyminen Lemmilän erityislastenkotiin työyhteisönä on varsin vahvaa. ( Henkilöstön teemahaas - tattelu ) Osastoilla kasvatus - ja hoitotyötä tekevien ohjaajien työaika on 114, 75 tuntia kolmessa viikossa. Työ on siten jaksotyötä kolmen viikon periodeissa eli käytännössä kolmivuorotyötä. ( Seppälä Matti 1998, haastattelu ) 4. TYÖNOHJAUS 4.1. Työnohjauksen historia Työnohjauksen historian on sanottu olevan paljon vanhempi kuin itse käsitteen. Työnohjauksen historialliset juuret on liitetty vuosituhansia vanhaan oppipoika - kisälli - mestari - järjestelmään. Siinä oikeana pidetty oppi ja käytännön ammattitaito siirtyi kokeneelta ammatinharjoittajalta oppilaalle. ( Valve - Mäntylä 1992, 3. ) Sosiaalityön työnohjauksen kehityksen voidaan katsoa alkaneen viime vuosisadan viimeisinä vuosina - v lähtien -, sen jälkeen kun ensimmäiset vapaaehtoisen sosiaalityön organisaatiot ( charity organisation societes ) oli perustettu ja lukujen USA : ssa. Työnohjaus oli aluksi hallinnollista ja toteutui päätoimisten työntekijöiden kesken. Opetuksellinen työnohjaus kehittyi sosiaalityön korkeakoulujen opiskelijoiden kenttäharjoittelun ohjauksesta tämän vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä luvulla

18 13 työnohjaus oli yleisesti hyväksytty päätoimisten työntekijöiden koulutus - ja tukimuotona. Työnohjauksella on siten juurensa monien ns. ihmissuhdetyön ammattien kehityksessä jo luvun alkuvuosikymmenistä lähtien luvulla ilmestyivät ensimmäiset systemaattiset yleisteokset työnohjauksesta. Erityisesti juuri sosiaalityön piirissä on heti alkuvaiheessa enemmän kuin millään muulla alalla pyritty teoreettisesti selvittämään työnohjaustapahtumia ja työnohjausprosessia. Nykyisessä merkityksessään työnohjaus tuli Suomessa käyttöön terveyssisarten ja sittemmin sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa. Ensi vaikutteita työnohjauksesta saatiin jo sotia edeltäneeltä ajalta. Terveyssisar Märta Broman ja maisterit Mervi Ahla sekä Liisa Hakola vaikuttivat oleellisesti siihen, että työnohjaus otettiin määrätietoisesti opetusohjelmaan luvulla sosiaalihoitajien koulutuksessa. ( Aalto 1984, 9, 32-33, ) Työnohjauksen uranuurtajia Suomessa sosiaalityön lisäksi olivat mm. kirkon perheneuvontatyö ja terveydenhuolto. Kirkon perheneuvontatyö alkoi syksyllä 1944 Tampereella ja 1945 Helsingissä. Kirkon perheneuvontatyössä työnohjauksen uranuurtajana toimi pastori Matti Joensuu. Vuosina A - klinikkasäätiö, Pelastakaa Lapset ry sekä Kirkon perheasiain toimikunta järjestivät yhteistyössä työnohjauksellisia kursseja uusille työntekijöille ja tähän kurssimalliin pohjautuu myös nykyisin käytössä oleva kirkon sielunhoidon koulutus. Kirkon työnohjaajien piirissä on työnohjaus määritelty 30 vuoden aikana usealla eri tavalla, mutta erilaisista vivahteista huolimatta kirkon työnohjaajien ajattelussa on paljon yhteistä. Työnohjaajien keskinäiset neuvottelut hiippakunnittain sekä vuotuiset neuvottelupäivät ovat luoneet edellytyksiä kirkon omalle työnohjausfilosofialle. Vuonna 1977 kirkon työnohjaajat laativat ns. asiakirjan aiheesta Mitä on kirkkomme työnohjaus? ( Aalto 1984, 23. ) Entistä laajempi kiinnostus työnohjausta kohtaan on kuitenkin herännyt vasta ja luvuilla. Työn jatkuvasti muuttuvat vaatimukset ja lisääntyvä psyykkinen kuormitus ovat osittain tämän kiinnostuksen takana; myös

19 14 sosiaalityön rinnakkaisaloille eli kouluun ja terveydenhuoltoon, työnohjaus on tuotu nimenomaan työsuojelusyistä ja edistämään ammattitaitoa. Vuonna 1972 Sosiaalityön koulutuskomitea esitti, että työnohjauksen tulisi kuulua oleellisena osana sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Komitean mielipiteeseen olivat vaikuttaneet YK :sta ja Euroopan neuvostosta saadut tiedot ja kokemukset. Vuonna 1980 Helsingin ja Tampereen kaupunki aloittivat pitkäkestoisen, sosiaalityön työnohjaajan pätevyyden antavan työnohjaajakoulutuksen omille työntekijöilleen. ( Aalto 1984, 66 ; Auvinen 1991, 9,14. ) 4.2. Työnohjauksen eri teoriat Mitä on työnohjaus? Työnohjausta on vaikea määritellä teoreettisesti pitävällä tavalla, koska siihen liittyy niin moniulotteisia kysymyksiä työstä ja sen ohjauksesta, työssä ohjautumisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä työhön sosiaalistumisesta, ammatillistumisesta, yleensä oppimisesta ja työhön liittyvästä reflektiosta. Suomalaiseen työnohjauskeskusteluun juurtuneen käsityksen mukaan työn - ohjaus on toimintaa, joka tavoittelee elävien järjestelmien työfunktion kehittämistä ja järjestelmän luovien resurssien mobilisoimista. ( Auvinen 1991, 12.) Työnohjausta on tämän vuosisadan alusta lähtien kehitetty apuneuvoksi teorian ja käytännön ongelmien ratkaisuun. Työnohjaukseen hakeutuessaan työntekijällä on tavallisesti takanaan ammatillinen peruskoulutus ja ehkä vuosienkin työkokemus. Työnohjaus merkitsee hänelle ammatillisen kehityksen syventämistä, taitojen laajentumista ja kokemuksiin perustuvaa teorian uudelleen löytämistä ja täydentämistä. Työnohjaus jouduttaa myös uusien valmiuksien omaksumista.

20 15 Ihmissuhdetyössä työtä tehdään ihmisten kanssa päämääränä auttaa heitä heidän erilaisissa tarpeissaan ja vaikeuksissaan. Työntekijän pääasiallisin työväline on hänen persoonallisuutensa jonka tulisi vapautua monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kun persoonallisuus kuormittuu toisten ihmisten vaikeuksista, työntekijä ei kykene saavuttamaan toivottuja tuloksia. Tarvitaan työnohjausta. ( Aalto 1984, ) Työnohjauksen perusajatusta selvitettäessä tai työnohjaustapahtumaa kuvattaessa on hyvä käyttää apuna ns. poissulkemismenetelmää eli kuvata muita työn tekemistä edistäviä käsitteitä ja toimintamuotoja, jotka ovat toiminnallisesti lähellä työnohjausta. Sitä kautta hahmottuu selkeämmin varsinaisen työnohjaus - käsitteen sisältö ja teoria. Työnohjaus eroaa seuraavista käsitteistä joiltain osin : 1. Työnjohtaminen liittyy hallinnollisiin tehtäviin, jotka esimiehen tulee hoitaa asemansa perusteella. 2. Työhön perehdyttäminen tarkoittaa työpaikan perehdyttämiskoulutusta uusille työntekijöille ja se saattaa kestää muutamasta tunnista muutamiin päiviin. 3. Psykoterapia, psykoanalyysi ja sielunhoito, joiden tavoitteena on henkilökohtaisten elämänongelmien selvittely. Tähän pyritään sisäisten ristiriitojen selvittelyllä. Vastaavaa työskentelyä kutsutaan kirkossa sielunhoidoksi. 4. Konsultaatio voidaan yleisesti määritellä neuvottelevan asiantuntijan kanssa käytäväksi, yhdeksi tai useammaksi keskusteluksi työhön liittyvän erityisongelman tai - ongelmien selvittämiseksi. Konsultaation avulla saatetaan myös pyrkiä parantamaan organisaation asiakaspalveluun liittyviä hoito - ohjelmia tai työntekijöiden yhteistyötä, jota henkilöstön ihmissuhdevaikeudet kuormittavat. 5. Työn / ammatin kehittäminen, joka on ankkuroitunut tutkivan työn kehittämisen viitekehykseen ; siinä ohjauksen kohteena on selkeästi työ, työn yhteiskunnallisen tehtävän analysointi ja tietoinen työn kokonaisprosessin hallinta.

21 16 Työnohjauksen lähikäsitteistä juuri konsultaatiota on vaikeinta selvärajaisesti määritellä, sillä tietyissä ammattikunnissa on kehittynyt erilaisia perinteitä konsultaation käytölle. Konsultaatiolla ja työnohjauksella on paljon yhteistä : jaetaan tietoa, tarkistetaan asenteita ja arvoja sekä pyritään parantamaan työtaitoja. Erottavina tekijöinä ovat ainakin erilainen yhteistyön luonne ja tarkoitus. Joissakin työnohjausperinteissä työnohjaajalla saattaa olla toimivaltaa ohjattavan työhön ja vastuu organisaation palvelutoiminnasta. Konsultantilla ei ole tällaista valtaa eikä vastuuta. ( Aalto 1984, ; Auvinen 1991, 80. ) Työnohjaus - käsitettä on kuvattu sanoilla sillä on häipyvät reunat eli on vaikeata kuvata tarkasti sitä, missä työnohjaus alkaa ja missä se päättyy. Työnohjaus muistuttaa työmuotona liikenneympyrää, johon virtaa vaikutteita monilta eri suunnilta : konsultaation, terapian, työnjohtamisen ja kouluttamisen sektoreilta. ( Valve - Mäntylä 1992, 3. ) Työnohjauksen eri teoriat Teoreettisia aineksia työnohjauskäsityksiin on tullut varsin monilta tahoilta, mutta kuitenkin vähäisen työnohjaustutkimuksen vuoksi teoriakehittely on keskeneräistä. Työnohjauksesta on oltu kiinnostuneista lähinnä ammatillisessa mielessä. Akateeminen tutkimus Suomessa on vasta nyt kiinnostunut reflektiiviseen ammattikäytäntöön liittyvistä kysymyksistä, lähinnä ns. kehittävän työntutkimuksen valossa. Sosiaalityössä työnohjaus on liitetty läheisimmin ammatillisuuteen sosiaalistumiseen ja ns. ammatilliseen kasvuun. Suomalaisen sosiaalityön ammattikäytännöissä työnohjauskäsitteelle löytyy tavallaan kaksi juurta, koulutus ja ammatillinen metodisuus sekä terapeuttinen traditio. Suomalaiselle sosiaalityön työnohjaukselle on ollut tyypillistä tiivis kytkentä sosiaalihuollon köyhäinhoitoperinteestä juontavaan hierarkkiseen ja byrokraattiseen organisaatioon. Tämä on merkinnyt sitä, että ammatillinen ja hallinnollinen työnohjaus ovat erkaantuneet selvemmin kuin esim. työnohjauksen emämaassa Yhdysvalloissa.

22 17 Sosiaalityö on laajentunut voimakkaasti ja sen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut luvulla. Sosiaali - ja terveysministeriön Työnohjaustyöryhmän vuonna 1983 laatimassa muistiossa määritellään työnohjaus seuraavasti : Työnohjauksella tarkoitetaan oman alan kokeneemman työntekijän tai ihmissuhdealan asiantuntijan antamaa säännöllistä ja prosessiluonteista ohjausta ja tukea oman työn arvioinnissa, työongelmien erittelyssä sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa. Sitä tarvitaan erityisesti tehtävissä, joissa asiakas / potilassuhteiden käsittely on keskeisellä sijalla. Hallinnollisella työnohjauksella em. työryhmä tarkoittaa esimiestason henkilöstön työnohjausta, jonka sisältönä on lähinnä johtamiseen ja töiden organisoimiseen liittyvä problematiikka, erityisesti ihmissuhdeasiat. Työyhteisön työnohjauksella tarkoitetaan puolestaan jonkin työpaikan toiminta - ajatuksen selkiyttämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen tähtäävää henkilöstön työnohjausta, jossa keskeistä on myös työyhteisön tarkastelu. (Auvinen 1991, 14, ) Sosiaalityön työnohjauksen tavoitealueet määritellään yleensä kolmen toiminnan eli funktion avulla, joita ovat 1. hallinnollinen funktio, 2.opetuksellinen funktio ja 3. tukea antava funktio. Sosiaalityön työnohjaus voidaan määritellä myös a ) asiakaskeskeiseksi, b) työntekijäkeskeiseksi c ) vuorovaikutuskeskeiseksi tai d ) kasvukeskeiseksi työnohjaukseksi. (Aalto 1984, ) Kehityskulussaan työnohjaus näyttää ankkuroituneen erityyppiseen, terapeuttisesti suuntautuneen asiakastyön tukemiseen. Työnohjaus on Suomessa liittynyt lähinnä psykiatriseen hoitotyöhön, yksilökohtaiseen sosiaalityöhön ja kirkon sielunhoitotyöhön. Työnohjaus on nähty teoriaperusteisena toimintana, jossa yhtenä keskeisenä elementtinä on oppiminen ja ajatus siitä, että ohjauksen on perustuttava johonkin teoreettiseen viitekehykseen. Teoreettinen viitekehys on valikoitunut kuitenkin melko sattumanvaraisesti, yksilöllisten valintojen pohjalta.

23 18 Perinteisiä persoonallisuusteorioita sovelletaan ehkä eniten. Ne perustuvat yleisimmin psykoanalyyttiseen / psykodynaamiseen ajatteluun. Keskeisintä persoonallisuusteorioihin pohjautuvassa työnohjauksessa on työntekijän persoonallinen kasvu ja persoonan käyttäminen työvälineenä. Ongelmana on puolestaan se, että työnohjaus jää pelkäksi persoonan tarkasteluksi eikä johda välttämättä työssä ilmenevien ongelmien selkiyttämiseen ja ymmärtämiseen. Humanistiset teoriat ovat ns. kattoryhmänä hyvin erityyppisille psykologisille ja filosofisille lähestymistavoille työnohjauksessa. Yhteistä niille on työntekijän sisäisen kasvun korostaminen; myös vuorovaikutusproblematiikka ja - teoriat lasketaan kuuluviksi humanististen työnohjausteorioiden kategoriaan. Humanististen teorioiden etuna on se, että työnohjauksen prosessi - ja vuorovaikutusluonne hallitaan paremmin kuin analysoitaessa pelkästään työntekijän sisäistä maailmaa. Työnohjauksen peruskysymys, työn analyysi, jää kuitenkin edelleen ongelmalliseksi. Organisaatioteoreettiset viitekehykset perustuvat hyvin erityyppisille ajattelumalleille. Taustalla voivat olla organisaatiopsykologiset teoriat, vuorovaikutusteoriat, hallintoteoriat jne. Organisaatioteoreettisen viitekehyksen pohjalta toteutetun työnohjauksen ongelmana on monien organisaatio - teorioiden kaavamaisuus; vaikka ko. työnohjaus pystyisikin selkiyttämään ja jäsentämään työtä, se ei usein kuitenkaan pyri todelliseen työn yms. muutokseen ja kehittämiseen. Muita työnohjauksessa käytössä olevia teoreettisia viitekehyksiä ovat vuorovaikutus -, oppimis -, käyttäytymis -, ryhmädynaamiset -, hallinto -, eksistentiaali -, systeemi - ja toimintateoriat. ( Auvinen 1991, ) Teorian merkitys työnohjauksessa Työnohjauksessa käytettävällä teorialla on nähty olevan suuri merkitys ja teorian on nähty määräytyvän ohjauksen tavoitteesta käsin. Toisin sanoen työnohjausprosessin punaisena lankana kulkeva teoreettinen viitekehys tulisi valita sen mukaan, mihin tarkoitukseen työnohjausta halutaan käyttää ja mihin

24 19 tavoitteisiin työnohjauksella halutaan päästä. Ongelmana on se, että työnohjaukseen osallistuvat työntekijät ja / tai työnohjaajat eivät tunne tai tiedä työnohjausteorioita tarpeeksi selkeästi voidakseen valita tarkoituksenmukaisimman teorian työnohjausprosessin lähtökohdaksi ja tueksi. Ongelmia työnohjauksen teoriapohjaa mietittäessä ja valittaessa aiheutuu myös siitä, että teoriaa ei ymmärretä, työnohjauksen tavoite on epäselvä, työnohjausprosessilta puuttuu selkeä teoreettinen viitekehys tai teorian merkitystä mystifioidaan. Teoreettisen viitekehyksen merkitys työnohjauksessa on siinä, että se antaa välineitä kriittiselle ajattelulle ja todellisuuden reflektiiviselle tarkastelulle. Työnohjaus on ymmärretty tähän saakka erilaisena toimintana erilaisissa tilanteissa ja näin ollen toimintateorioita voi olla erilaisia. Olennaisinta kuitenkin olisi muistaa kysyä, mihin todellisuuteen teorian valinta työnohjauksessa nojautuu. ( Auvinen 1991, ) Työnohjaukselle ei ole olemassa yhtä kaiken kattavaa teoriaa. Työnohjaustilanne on niin ennalta arvaamaton ja moniulotteinen, että on kyseenalaista tuleeko sen ymmärtämiseksi edes pyrkiä yleiseen teoriaan. Teorian tulisi olla suuntaviivojen kooste, jonka mukaan työnohjaaja voi vaikeassa maastossa suunnistaa - erityisesti ryhmän työnohjauksessa - jossa ohjaaja on tekemisissä monimutkaisten ryhmädynaamisten ilmiöiden kanssa. (Valve - Mäntylä 1992, ) Työnohjausprosessi Hyvin suunnitellun ja toteutetun työnohjausprosessin kulku voidaan jakaa seuraaviin osioihin : 1. Työnohjauksen puitteet eli työnohjauksen sisäiset ja ulkoiset puitteet muodostuvat työnohjaajan ja ohjattavan ( myös ryhmä ) yhteisen sopimuksen mukaisiksi. Ulkoisiin puitteisiin kuuluvat mm. työnohjauksen paikka, istunnon kesto, istuntojen tiheys ja työnohjausjakson pituus. Sisäisistä puitteista tärkein

25 20 lienee työnohjausmenetelmän valinta ts. päädytäänkö henkilökohtaiseen vai ryhmässä tapahtuvaan työnohjaukseen. Työnohjaussopimus on yhteistyö - sopimus ja tätä varten osapuolet laativat kirjallisen sopimuksen, johon kirjataan ylös kaikki ulkoisia ja sisäisiä puitteita koskevat asiat: aika, paikka, kesto, tavoitteet, toimintamenetelmät, väli - ja loppuraporttien ajankohdat, kustannukset jne. Työnohjaussopimuksen laatiminen on tärkeätä myös siksi, että tarvittaessa sopimuksen eri kohtiin on hyödyllistä palata työnohjaus - prosessin aikana tai niitä voidaan tarvittaessa muuttaa tilanteiden vaatimusten mukaan. 2. Tavoitteiden asettaminen : työnohjaaja sekä ohjattava kartoittavat yhdessä ohjattavan tavoitteet ts. työnohjaaja ja ohjattava ( yksilö / ryhmä ) keskustelevat siitä, miksi työnohjaus halutaan aloittaa ja mihin tavoitteisiin sillä halutaan pyrkiä. Tavoitteet on hyvä jakaa kahteen osaan : ammatillisiin ja persoonallisiin tavoitteisiin. Voidakseen laatia mielekkäät tavoitteet alkavalle työnohjaustyöskentelylle ohjattava tarvitsee perustietoa siitä, mitä työnohjaus on ja kuinka se toimii. 3. Työnohjaussuhteen luominen : työnohjaajan ja ohjattavan välisen suhteen tulisi olla turvallinen ja molempien osapuolien tutustuminen toisiinsa on tärkeätä. Ohjaajan on hyvä tietää ainakin se, minkälaisesta työ - ja perhetilanteesta ohjattava tulee ja onko ohjattava ollut aikaisemmin työnohjauksessa ; vastaavasti työnohjaajan on hyvä kertoa omasta työkokemuksestaan ja ohjaus - ja toimintatavoistaan. 4. Työtilanteen kartoittaminen : ohjattavan laatima kirjallinen selostus työtilanteestaan on hyödyllinen etenkin silloin, kun ohjattavan työkenttä on vieras työnohjaajalle. Ohjattavan selostus voi sisältää kuvauksen työtilanteesta, vastuualueesta, työn huonoista ja hyvistä puolista sekä ajankäytöstä. Näiden asioiden kirjaaminen voi tuoda ohjattavalle itselleenkin uusia oivalluksia, joita voidaan myöhemmin käsitellä tarkemmin itse työnohjauksessa.

26 21 5. Raportointi : työnohjaaja voi antaa ohjattavalle tehtäväksi laatia kirjallinen raportti eli kuvaus esim. yksittäisestä työtilanteesta. Raportti voi olla 1. rep - liikeittäin eli sanasta sanaan muistiin kirjoitettu kuvaus käydystä asiakas tms. keskustelusta, 2. selostava raportti eli tiivistäen ja olennaiseen keskittyvä kuvaus tai 3. meditoiva raportti, joka kuvaa työtilanteen esim. runona, rukouksena tms. Ohjattavalle jo pelkkä raporttien kirjoittaminen on oppimiskokemus ja työnohjausistunnossa sen sisältöä analysoidaan tarkemmin. 6. Työnohjauksen väli - ja loppuarviointi : työnohjauksen väliarviointi suoritetaan yleensä noin 20 työnohjauskerran ja loppuarviointi 40. kerran vaiheilla. Monet työnohjaajat pitävät hyvänä väli - ja loppuarvioinnin suorittamista kirjallisena. Työnohjaaja sekä ohjattava kirjoittavat arvioinnin omalta kannaltaan. Arviointien tavoitteena on tarkastella kriittisesti työnohjausprosessin etenemistä, yhteistyön sujumista sekä odotusten ja tavoitteiden toteutumista. Koko työnohjausprosessiin kuuluu itsestään selvänä elementtinä luottamuk - sellisuus. Työnohjaustilanteen luottamuksellisuus on kaksikerroksinen : luottamuksen tulee kattaa sen aineiston ( raportit jne ), jota ohjattava tuo ohjaajalle sekä myös ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön eli keskustelut. (Aalto 1984, ) 4.3. Työnohjauksen merkitys organisaatioille Työyhteisössä yleisimmin koettuja ongelmia ovat työn organisointiin, johtamiseen, ohjaamiseen ja tiedonkulkuun liittyvät vaikeudet. Hyvin harva organisaatio voi toimia jatkuvasti sellaisissa olosuhteissa, joissa siihen ei kohdistuisi ulkoisia tai sisäisiä muutospaineita. Erilaisten intressiryhmien kuten hallinnon, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemysten ja tavoitteiden yhteensovittaminen on vaativaa työtä ja työnohjauksella onkin ollut merkittävä rooli organisaatioiden kehittämisessä ja ohjauksessa. ( Auvinen 1991, 100. )

27 22 Organisaation tarpeista käsin katsottuna työnohjauksen yleistavoitteena on nähty työyhteisön tuloksellisen toiminnan ja hyvän palvelun edistäminen. Työnohjaus voi olla organisaation muutosvoima, joka vaikuttaa niin organisaation rakenteisiin ja hallintoon, työntekijöihin kuin asiakkaisiinkin. (Valve - Mäntylä 1992, 8-9.) Lemmilän erityislastenkodin psykologin Minna Roineen mukaan työnohjaus on erittäin tärkeä tekijä myös Lemmilän organisaatiolle. Roineen mukaan laitoksen asiakkaille on tyypillistä omien henkisten ja fyysisten tarpeiden nopea tyydytys ja tämä heijastuu eri tavoin työntekijöihin. Niin asiakkaat - lapset ja nuoret - kuin työntekijätkin ovat mukana näiden kahden ryhmän välisessä vuorovaikutuksessa, dynamiikassa ja työntekijät eivät välttämättä aina huomaa menevänsä mukaan asiakkaiden dynamiikkaan. Yksilö - ja ryhmätyönohjaus ovat organisaation toiminnan kannalta tärkeitä asioita tästä näkökulmasta katsottuna, sillä työnohjaus tukee ns. aikuisen dynamiikkaa ja sitä kautta tilanteet pysyvät hallinnassa. Roineen mukaan työnohjauksessa työntekijät pystyvät katsomaan työhön liittyviä asioita - myös asiakastilanteita - hieman kauempaa ja se on ensi arvoisen tärkeätä jo työntekijöiden ammatti - identiteetinkin takia. Työnohjaus siis tukee työryhmän eli työntekijöiden omaa dynamiikkaa. Lemmilä on pieni, eristetty yksikkö, jossa ihmiset - niin asiakkaat kuin työntekijätkin - ovat tiiviisti kiinni työssään ja toisissaan ja työnohjaus auttaa tarkastelemaan koko organisaation toimintaa hieman kauempaa. ( Roine Minna 1997, haastattelu ) Työnohjaus - osa työsuojelua Työntekijöiden psyykkisen työsuojelun korostaminen viime vuosina on lisännyt työnohjauksen työsuojelullista merkitystä. Sosiaali -, terveys - ja kasvatusalalla korostetaan yhä enemmän henkilökohtaisen kokemuksen merkitystä ihmissuhdetyössä, työyhteisöjen inhimillisten voimavarojen painottamista sekä johtamiseen ja toiminnallisuuteen liittyviä asioita. Erityisesti sosiaalialan työntekijät korostavat työnohjauksen henkisen työsuojelun merkitystä, koska heidän työnsä on niin monimuotoista ja sen kohde on niin epämääräinen

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa

Mentorointi. Mentoroinnin kolme kategoriaa Mentorointi Mentori on nuoren tai aloittelevan henkilön ohjaaja ja neuvonantaja. Mentorointi sanana tulee kreikkalaisesta mytologiasta. Tarinan mukaan Odysseus pyysi Mentoria toimimaan poikansa Telemakhoksen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot