HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA LEMMILÄN ERITYISLASTENKODISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA LEMMILÄN ERITYISLASTENKODISSA"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA LEMMILÄN ERITYISLASTENKODISSA Tuija Mattila Päättötyö Kevät 1998 Diakonia - ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 DIAKONIA - AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ Koulutusohjelman nimi : Tekijä : Työn nimi : DIAK / DEK / AMK, sosiaali -, terveys - ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinto, diakoni Tuija Mattila Henkilöstön mielipiteitä työnohjauksesta Lemmilän erityislastenkodissa Julkaisupaikka ja aika : Järvenpää, toukokuu 1998 Sivumäärä ja liitteet : 54 sivua, Liite 1. Teemahaastattelun haastattelukysymykset Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä mieltä Hyvinkäällä sijaitsevan Lemmilän erityislastenkodin työntekijät ovat työnohjauksesta. Henkilöstön mielipiteiden arvioinnin pohjaksi tutkimuksessa perehdytään myös työnohjauksen historiaan sekä em. laitoksen toimintatapoihin ja tavoitteisiin. Tutkimuksen tavoitteena onkin toimia myös laitoksen toimin - taan sekä työnohjauksen historiaan ja eri teorioihin perehdyttävänä materiaalina. Työskentelin itse 2 / 97-2 / 98 ohjaajan osa - aikaisena sijaisena Lemmilän erityislasten - kodissa. Työ oli henkisesti hyvin raskasta ja käsitykseni mukaan myös työtoverini kokivat lastensuojelutyön hyvin haastavaksi ja työntekijän persoonaa ja ammattitaitoa koettelevaksi ammatiksi. Omat kokemukseni lastenkotityöstä sekä työtovereistani tekemät havainnot innostivat tutkimaan tarkemmin henkilöstön suhtautumista työnohjausta kohtaan. Olen käyttänyt tutkimuksessani osallistuvan tutkimuksen menetelmää ja tarkasti rajatun teemahaastattelun avulla haastattelin lokakuussa 1997 kymmentä arvonnan perusteella valittua laitoksen työntekijää. Teemahaastattelun lisäksi olen käyttänyt lähdemateriaalina yksittäisiä henkilöhaastatteluja sekä alan kirjallisuutta. Työnohjauksen historia ulottuu luvun USA : han ja ennen sotia työnohjaus kotiutui pysyvästi myös Suomeen lähinnä terveyssisarten ja sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja työhön liittyvänä osana. Työnohjauksen uusi, suuri tuleminen osui luvuille ja tähän olivat syynä sosiaali -, terveys - ja kasvatusalan ammateissa tapahtuneet muutokset. Työnohjauksessa käytetään lukuisia eri teoreettisia viitekehyksiä kuten persoonallisuus -, humanistiset - ja organisaatioteoreettiset viitekehykset. Työnohjausta voidaan antaa joko yksilötai ryhmätyönohjauksena. Tutkimuksen aikana selvisi, että kaikki haastateltavat olivat laitoksessa työskentelynsä aikana osallistuneet useisiin eri työnohjausprosesseihin. Kokemukset näistä työnohjauksista olivat hyvin vaihtelevia. Työnohjaus oli pääsääntöisesti koettu työhön oleellisesti kuuluvaksi, tärkeäksi, työmotivaatiota ja työssä jaksamista lisääväksi tekijäksi. Työnohjauksesta saatuihin kielteisiin kokemuksiin olivat vaikuttaneet työnohjaukseen osallistuneiden työntekijöiden vähäinen motivoituminen ja sitoutuminen työnohjausprosesseihin, työnohjauksen tavoitteiden epätarkka määrittely sekä työnohjaajan persoonaan liittyvät tekijät. Tutkimuksen perusteella voi todeta, että työnohjauksella on ollut varsin merkittävä, positiivinen vaikutus työntekijöiden työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen, työntekijät ovat edelleenkin kiinnostuneita osallistumaan työnohjausprosesseihin ja että työntekijöiden mielestä tulee ennen uusien työnohjausprosessien alkamista selvittää huolellisesti työnohjauksen tarve, tavoitteet, työskentelymenetelmät sekä henkilöstön motivaatio ja valmius sitoutua prosessiin. Tämän lisäksi tutkimuksesta selvisi, että työnohjauksen hallinnolliset vaikutusmahdollisuudet eivät ole tulleet selkeästi esille jo toteutettujen työnohjausprosessien yhteydessä. Asiasanat : ammatti - identiteetti, erityisopetus, henkinen työsuojelu, hoitosuunnitelma, huostaanotto, jälkihuolto, kasvatus, kasvatussuunnitelma, konsultaatio, käytöshäiriö, lastenkoti, lastensuojelu, motivaatio, ohjaaja, omahoitaja, oppimisvaikeudet, organisaatio, osastohoito, persoonallisuus, psykoottinen, rajatila, sielunhoito, sijoitus, sosiaalityö, teoria, traumaattinen, työmotivaatio, työnohjaaja, työnohjaus, työnohjausprosessi, työsuojelu, viitekehys

3 ABSTRACT Employees opinions of on-the-job supervision in Lemmilä children s home I have been working in Lemmilä children s home from February 1997 to February 1998 and during that time I noticed that the work there was very exhausting for the personnel both personally and professionally. My own experience and my observations of my fellow workers inspired me to investigate more accurately the topic : what kind of attitudes do the employees have towards on-the-job supervision? The history of on-the-job supervision starts in the USA at the end of the 19 th century. In Finland on-the-job supervision was put into practice before the wars as part of education of public health nurses and social workers. The second great wave of on-the-job supervision took place in the 1970 s and 1980 s. The reason for this was the changes in professions of social, health and educational fields. As a method of the research I have used participatory investigation. In October 1997 I interviewed ten employees using this method of theme interviews. Several frames of reference are used on on-the-job supervision, such as personality, humanistic and organisational theories. During this research it has been found out that all employees in Lemmilä have taken part in several periods of on-the-job supervision. Their experiences have been very variable. On-the-job supervision was mainly experienced as an important thing which belongs to work and which adds motivation and gives strength at work. There were also some negative experiences but in spite of that they will take an interest in on-the-job supervision in the future.

4 SISÄLLYS I 1. JOHDANTO s AINEISTON JA TUTKIMUSMENETELMÄN MÄÄRITTELY s LEMMILÄN ERITYISLASTENKOTI s Historia s Toimintamiljöö s Toiminnan tavoitteet ja menetelmät s Asiakasrakenne s Taloudelliset resurssit s Henkilöstö s TYÖNOHJAUS s Työnohjauksen historia s Työnohjauksen eri teoriat s Mitä on työnohjaus? s Työnohjauksen eri teoriat s Teorian merkitys työnohjauksessa s Työnohjausprosessi s Työnohjauksen merkitys organisaatiolle s Työnohjaus - osa työsuojelua s Työnohjauksen hallinnolliset vaikutusmahdollisuudet s Työnohjauksen merkitys asiakkaan kannalta s Työnohjauksen määrittely tässä tutkimuksessa s HENKILÖSTÖN MIELIPITEITÄ TYÖNOHJAUKSESTA s Henkilöstön mielipiteitä työnohjauksesta s Osallistuminen työnohjaukseen s Olen osallistunut työnohjaukseen, koska s En ole osallistunut työnohjaukseen, koska s. 35

5 II 5.3. Työnohjauksen merkitys henkilöstölle s Työnohjauksesta saadut kokemukset s Työnohjauksen vaikutukset työmotivaatiolle s Työnohjauksen vaikutukset työssä jaksamiselle s Työnohjauksen merkitykseen vaikuttavat tekijät s Henkilöstön odotukset työnohjausta kohtaan tulevaisuudessa s YHTEENVETO s Yleistä s Ongelmia lähdemateriaalissa s Työnohjauksen merkitys sosiaali -, terveys - ja kasvatusalan kentässä s Tutkimustulokset Lemmilän erityislastenkodin kannalta s Perehdyttämis - ja taustamateriaaliksi henkilöstölle s Aikaisempien työnohjausprosessien heikkoudet s Tutkimusmenetelmän sopivuus ja luotettavuus s Tutkimuksen eettinen arviointi ja tulokseen vaikuttaneet tekijät s Tutkimustuloksen pohjalta syntyneet toimenpide - ehdotukset s. 52 LÄHDELUETTELO s. 55 LIITTEET : s Henkilöstön teemahaastattelun haastattelukysymykset s. 56

6 1. JOHDANTO Työskentelin 2 / 97-2 / 98 ohjaajan osa - aikaisena sijaisena Lemmilän erityislastenkodissa Hyvinkäällä. Lastensuojelutyö erityislastenkodissa koetteli eri tavoin kaikkien työntekijöiden persoonaa ja ammattitaitoa. Työtovereistani tekemäni havainnot sekä omat kokemukseni työstä innostivat minua tutkimaan aihetta Mikä vaikutus henkilöstön työnohjauksella voisi olla lastenkotityössä ja mitä mieltä laitoksen työntekijät ovat työnohjauksesta? Nämä edellä maini - tut kysymykset kuvaavatkin hyvin päättötyöni varsinaista tutkimusongelmaa. Olen käyttänyt tutkimuksessani osallistuvan tutkimuksen menetelmää, jossa tutkija osallistuu itse tavalla tai toisella kohdeyleisönsä elämään ja oman toimintansa kautta pyrkii yhteisön jäsenten kanssa ratkaisemaan yhteisön toimintaan liittyviä ongelmia. Osa - aikaisen työntekijän roolissa olin todellakin osa tutkittavaa kohdeyleisöä ja juuri osa - aikaisuuden ansiosta tutkijalta edellytettävä objektiivisuus toteutui mielestäni varsin hyvin. Lähdemateriaalina olen käyttänyt henkilöhaastatteluja, kirjallisuutta, julkaisuja, artikkeleita, esitteitä sekä henkilöstön teemahaastattelua. Teemahaastattelulle on tyypillistä se, että kaikki haastateltavat ovat kokeneet tietyn tilanteen ja haastattelu perustuu haastateltavien subjektiivisiin kokemuksiin. Haastattelin tutkimustani varten lokakuussa 1997 kymmentä ( 50 % henkilöstöstä ) arvonnan perusteella valittua työntekijää. Henkilöstön mielipiteitä työnohjauksesta - aiheen rinnalla tutkimuksessa käsitellään laitoksen historiaa, toimintatapoja ja tavoitteita, henkilöstö - ja asiakasrakennetta sekä syvennytään työnohjauksen historiaan ja eri teorioihin ( luvut 3 ja 4 ). Päättötyölläni on siis kaksi tavoitetta : toimia henkilöstön työnohjausta koskevien mielipiteiden kartoittajana sekä laitoksen toimintaan ja yleensä työnohjaukseen perehdyttävänä materiaalina. Tutkimuksessa tuodaan esille minkälaisia kokemuksia laitoksen työntekijöillä on työnohjauksesta, miksi he ovat osallistuneet eri työnohjausprosesseihin sekä mitä vaikutuksia työnohjauksella on työntekijöiden mielestä ollut heidän

7 2 työhönsä, työmotivaatioonsa sekä työssä jaksamiseensa ( luku 5 ). Tutkimuksessa tuodaan esille myös ne odotukset, joita henkilöstöllä on työnohjauksen suhteen tulevaisuudessa sekä mitä johtopäätöksiä ja toimen - pide - ehdotuksia tutkimuksen pohjalta on voitu tehdä ( luku 6 ). Lemmilän erityislastenkodissa ei ole tehty aiemmin vastaavaa tutkimusta ja käyttämäni lähdemateriaalin perusteella voi todeta, että työnohjauksen vaikutuksia eri organisaatioissa on yleisesti ottaen tutkittu varsin vähän. Tästä näkökulmasta katsottuna tutkimus on hyvinkin ajankohtainen. Tutkimuksen tuloksia voitaneen hyödyntää jatkossa laitoksen uusien työntekijöiden perehdyttämismateriaalina, tausta - aineistona laitoksen talousarviota laadittaessa, idea - pankkina uusia työnohjausprosesseja suunniteltaessa sekä vertailu - ja lähdemateriaalina mahdollisissa jatkoselvityksissä - ja tutkimuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on antaa myös tiivis tietopaketti laitoksen työntekijöille työnohjauksen historiasta ja eri teorioista. Tutkimuksen päätavoite on siis herättää keskustelua laitoksen sisällä työnohjauksen merkityksestä, kiinnittää huomiota työnohjauksen hallinnollisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä antaa vinkkejä siihen, mitä asioita tulisi ottaa huomioon ennen uusien työnohjausprosessien aloittamista. 2. AINEISTON JA TUTKIMUSMENETELMÄN MÄÄRITTELY Tutkimuksessa käyttämäni aineisto koostuu yksittäisistä haastatteluista, henkilöstön teemahaastattelusta, Lemmilän erityislastenkodin toimintaan liittyvästä kirjallisesta materiaalista sekä lähdekirjallisuudesta. Teemahaastattelulle on tyypillistä se, että kaikki haastatteluun osallistuneet ovat kokeneet tietyn tilanteen ja se perustuu haastateltavien subjektiivisiin kokemuksiin. Teemahaastattelua kuvaa myös se, että tutkija on ennalta analysoinut tutkittuja asioita. ( Kylmälä jne. 1997,16.) Teemahaastattelun elementit toteutuvat hyvin tässä tutkimuksessa, sillä osa - aikaisen sijaisen roolissani olin tutkinut ja analysoinut laitoksen toimintaa ja henkilöstöä työtehtävieni kautta sekä perehtynyt mm. työnohjausta

8 3 käsittelevään kirjallisuuteen. Edellisen lisäksi kaikki haastateltavat olivat kokeneet saman tilanteen eli työskentelivät samassa laitoksessa ja olivat osallistuneet samoihin työnohjausprosesseihin. Teemahaastattelun avulla työntekijöiden subjektiiviset kokemukset työnohjauksesta tulivat aidosti esille haastatteluvastauksissa. Toteutin teemahaastattelun eli tiiviin kahden viikon aikana. Olin informoinut henkilöstöä jo etukäteen tutkimuksen toteuttamisesta ja tavoitteesta ja sain laitoksen johtajalta luvan haastatella työntekijöitä. Teemahaastatteluun osallistuivat kaikki kymmenen arvonnan perusteella valittua työntekijää laitoksen 20 työntekijän joukosta. Käytännössä toteutin haastattelut laitoksen tiloissa, mahdollisemman rauhallisessa paikassa joko ennen haastateltavan työvuoron alkua, työvuoron jälkeen tai iltavuoron aikana asiakkaiden rauhoituttua nukkumaan. Haastateltavat eivät tienneet etukäteen haastattelukysymyksiä ja esitin kysymykset haastattelutilanteessa suullisesti ; haastattelutilanteet kestivät keskimäärin noin tunnin. Lähdekirjallisuuden valitseminen tutkimukseen ei ollut aivan ongelmatonta, sillä useimmat työnohjausta käsittelevät kirjat ja artikkelit olivat hyvin yksipuolisia ja sekavia ja käsittelivät aihetta pintapuolisesti tai epäjohdonmukaisesti. Kirjallisuuslähteiden lukumäärä ei ole tässä tutkimuksessa keskeisellä sijalla vaan käytettyjen lähteiden informatiivisuus sekä luotettavuus. Olen käyttänyt tutkimuksessani osallistuvan tutkimuksen menetelmää, jossa tutkija itse osallistuu kiinteästi tutkittavan kohdeyhteisön elämään ja pyrkii yhdessä kohdeyhteisön jäsenten kanssa ratkaisemaan yhteisön toimintaan liittyviä ongelmia sekä saavuttamaan kohdeyhteisön jäsenten kanssa yhteisön toiminnalle asetetut tavoitteet ja päämäärät. Osallistuvassa tutkimuksessa tutkija pyrkii yhdessä yhteisön jäsenten kanssa tutkimaan myös yhteisön ongelmien synty - ja kehitysehtoja sekä niiden ratkaisuihin johtavia teitä. (Kylmälä jne. 1997, 11.) Työskennellessäni osa - aikaisena ohjaajana tutkittavassa laitoksessa eli kohdeyhteisössä osallistuin todellakin työtehtävieni hoitamisen kautta yhteisön ongelmien ratkaisuun, tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseen sekä ongelmien synty - ja kehitysehtojen tutkimiseen jne.

9 4 3. LEMMILÄN ERITYISLASTENKOTI 3.1. Historia Vastaanottokoti Lemmilä perustettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1952 Helsingin kaupungin ostettua vanha Lemmilän maatila Ridasjärven kylästä. Ridasjärven kylä kuuluu nykyisin Hyvinkään kaupunkiin; Lemmilän perustamisvaiheessa Ridasjärvi oli osa Hyvinkään maalaiskuntaa. Laitos toimi alkuvaiheessaan selkeästi vastaanottokotina, jolloin sijoitukset olivat lyhyitä. Lemmilään sijoitettujen lasten ja nuorten ominaispiirteisiin ovat aina kuuluneet vaikeudet koulunkäynnissä. Aluksi laitos toimi 15 paikkaisena yhdellä osastolla ja luvulla silloiset 12 hoitopaikkaa jaettiin kahdelle osastolle luvun alussa 15 :ta asiakasta kohden oli kolme ohjaajaa, yksi hoitaja, yksi yöhoitaja ja heidän apunaan yksi talonmieskaitsija sekä yksi hoitoapulainen. Resurssien suhteen luku oli voimakasta henkilöstöresurssien kasvuaikaa ja samalle vuosikymmenelle sijoittuu myös voimakas uudisrakentamisen ja vanhojen rakennusten peruskorjauksen vaihe. Uudisrakentamisesta tärkeimpiä olivat uuden osastorakennuksen Jukolan rakentaminen sekä liikuntasalin valmistuminen. Parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana Lemmilässä toteutettiin vahvasti kontrolloivaa ja monenlaisiin, voimakkaisiin rangaistuksiin ja seuraamuksiin perustuvaa kasvatusmenetelmää. Aikojen myötä laitoksen hoito - ja kasvatusajatus on selvästi muuttunut, mutta yhä edelleen kontrollilla ja rajojen asettamisella on merkityksellinen asema Lemmilän toiminnassa. Laitoksen oma koulu kuului pitkään organisatorisesti laitokseen ja vasta vuonna 1975 Lemmilän koulu siirtyi Helsingin kaupungin koulutoimen alaisuuteen. Koulu on lähes koko toimintansa aikana tarjonnut opetusta peruskoulun ala - asteella oleville pojille. Vuonna 1986 aloittivat ensimmäiset oppilaat yläasteen opinnot Lemmilässä. Vuosien saatossa laitos on joutunut muuntumaan entistä pitkäaikaisempaa hoitoa ja kasvatusta antavaksi laitokseksi, jolloin hoidon ja kasvatuksen sisällöllisiksi tavoitteiksi on

10 5 määritelty asiakkaiden ikätason mukaisen kehityksen tukeminen sekä korjaavan kasvatuksen ja hoidon antaminen. ( Perehdyttämiskansio 1990, 3-4.) 3.2. Toimintamiljöö Lemmilän erityislastenkoti on Helsingin kaupungin ylläpitämä lastensuojelulaitos, joka sijaitsee Hyvinkäällä Ridasjärven kylässä keskellä luontoa Ridasjärvi nimisen järven rannalla. Lemmilässä on kahdella erillisellä osastolla - Kestilä ja Jukola - 12 hoitopaikkaa ja Hyvinkään kaupunkialueella sijaitsevassa asumisharjoitteluyksikössä on kolme hoitopaikka; yhteensä hoitopaikkoja on 15. Fyysisesti laitos toimii 4,5 ha tontilla, kuudessa erillisessä rakennuksessa, joita ovat Kestilä - osasto ( päärakennus ), Jukola - osasto, Lemmilän koulu, Keskitalo - rakennus, liikuntasali ja sauna. Pienen kokonsa ansiosta laitos on kodinomainen ja viihtyisä ja luonnonläheisyys antaa virikkeellisen ympäristön kasvatustyön tueksi. Koulun ja laitoksen lähekkäinen sijainti samalla tontilla edesauttaa tiivistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä niiden välillä. ( Lemmilä - esite1993 ; Palvelukuvaus - muistio 1997, 12 ; Seppälä Matti 1998, haastattelu ) 3.3. Toiminnan tavoitteet ja menetelmät Lemmilän erityislastenkodin tehtävänä on hoitaa erityisen tuen, hoidon, kasvatuksen ja kuntoutuksen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria, joiden vaikeudet ilmenevät korostuneina käyttäytymisen häiriöinä, sosiaalisina ristiriitoina ja emotionaalisina häiriöinä ja joille on ominaista erilaiset koulunkäyntiin liittyvät vakavat vaikeudet ( Palvelukuvausmuistio 1997, 1).

11 6 Melkein kaikki laitoksemme asiakkaat ovat kokeneet omassa elämässään jonkun trauman kuten esim. hoidon laiminlyönnin, perheväkivaltaa tai vanhempien alkoholinkäytön seurauksia. Osa asiakkaista on käytöshäiriöisiä lapsia ja nuoria ja laitoksen tavoitteena onkin luoda asiakkaille mahdollisuus prosessoida traumaattista taustaansa turvallisessa osastohoidossa. ( Roine Minna 1997,haastattelu ) Laitoksen toiminnan tavoitteet ja menetelmät voidaan jakaa seuraaviin osa - alueisiin : 1. Sijoituksen valmistelu, jossa tarjotaan asiakkaille ( lapsi / nuori ja hänen huoltajansa ) mahdollisimman selkeä kuva laitossijoituksen sisällöstä ja tavoitteista, kartoitetaan asiakkaiden omat odotukset laitossijoituksen suhteen, neuvotellaan eri viranomaistahojen kanssa (sosiaalitoimi, poliisi, koulu jne) asiakasta koskevien tietojen, lausuntojen ja arviointien hankkimista ja antamista varten ja sovitaan sijoituksen alkamisajankohdasta sekä eri asiakas - ja viranomaistahojen työnjaosta ja yhteistyökäytännöistä sijoituksen aikana. Sijoituksen valmisteluvaiheessa asiakas ( lapsi / nuori ) ja hänen huoltajansa tutustuvat laitoksen henkilökuntaan - erityisesti asiakkaan omahoitajaan - sekä laitoksen fyysiseen ympäristöön tekemällä yhden tai useampia tutustumiskäyntejä paikan päälle. Sijoituksen valmisteluvaiheessa sovitaan kenet laitoksen työntekijöistä nimetään uuden asiakkaan omahoitajaksi ja kenet perhetyöntekijäksi. Sijoituksen valmisteluvaiheeseen osallistuvat laitoksesta johtaja, vastaava ohjaaja sijoitusosastolta, omahoitaja, perhetyöntekijä ja tarvittaessa psykologi sekä opettaja. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 2-3.) Lemmilässä elämisen ja asumisen pituus määritellään yksilöllisesti asiakkaan eli lapsen tai nuoren tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Sijoitusajat voivat siten vaihdella vuodesta aina usean vuoden kestäviin sijoituksiin; tarvittaessa asiakkailla on mahdollisuus olla laitoksessa myös peruskoulun suorittamisen jälkeenkin. ( Lemmilä - esite,1993. )

12 7 2. Osastohoito, jossa asiakkaille tarjotaan ympärivuorokautinen huolenpito omahoitajasuhteeseen perustuva pysyvä, korjaava ihmissuhde hoito - ja kasvatussuunnitelmaan perustuva yksilöllinen, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen hoito, kasvatus ja kuntoutus perhekeskeinen työskentely laitoksen yhteydessä toimivan erityiskoulun ( esy ) palvelut koulunkäynnin mahdollistaminen ja tukeminen yhteydenpito, yhteistyö ja neuvottelut lapsen elämään vaikuttavien tahojen kanssa kuten vanhempien, sosiaalityön - tekijän, opettajien, sukulaisten jne. Osastohoitoon laitoksessa osallistuvat omahoitaja, osastotyöryhmä, perhetyöntekijä tai muu omahoitajan työpari, psykologi ja tarpeen mukaan laitoksen muu henkilöstö. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 4-5. ) Lemmilän erityislastenkodissa yksilöllisyyttä korostava omahoitajajärjestelmä on tärkeä lapsen ja aikuisen välinen vuorovaikutussuhde, joka tukee erilaisten ihmissuhde - ja sosiaalisten taitojen sekä yhteiselämän pelisääntöjen oppimista aikuisen tuella. Selvien ja johdonmukaisten rajojen asettamisen ja elämäntapojen ja - rytmin säännöllistämisen avulla laitos pyrkii tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden kasvaa turvallisissa puitteissa kohti vastuullista aikuisuutta ja itsenäisyyttä. Laitoksen yhteydessä toimivassa Lemmilän erityiskoulussa toimii kaksi opetusryhmää, joissa työskentelee kaksi luokanopettajaa. Koulun erityisopetuksen muotona on sopeutumattomien yleisopetus ja oppilaat voivat suorittaa erityiskoulussa peruskoulun oppimäärän. Yksilöllisyyttä korostavan omahoitajajärjestelmän lisäksi laitoksen toiminnalle on ominaista perhekeskeinen ajattelutapa ja perhetyön avulla laitos haluaa säilyttää asiakkaittensa ( lapset / nuoret ) huoltajilla mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa lapsensa asioihin myös laitossijoituksen aikana. ( Lemmilä - esite 1993.)

13 8 Lemmilän erityislastenkodin toimintamenetelmiin asiakastyössä kuuluvat omahoitajamenetelmä, osastotyöryhmän toiminta omahoitajan tukena, toiminnalliset työmuodot kuten pelit, leikit, retket, leirit ja harrastustoiminnassa tukeminen, konsultaatiot asiakkaan eli lapsen tai nuoren sosiaalityöntekijän tai muiden hoitoa antavien tahojen kanssa sekä tarvittaessa terapian järjestäminen asiakkaalle käyttäen apuna ulkopuolisia asiantuntijoita (Roine Minna 1997, haastattelu ) Asiakkaan kannalta mahdollisuudet eri harrastuksiin Lemmilässä ovat hyvät sekä laitoksessa että laitoksen ulkopuolella. Virikkeellinen ympäristö, toimivat tilat ja välineet tarjoavat ajanvietettä Lemmilässä. Hyvinkään läheinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat osallistumisen eri harrastuksiin myös laitoksen ulkopuolella. ( Lemmilä - esite 1993.) 3. Itsenäistymisharjoittelu Keskitalossa, joka tapahtuu erillisessä Keskitalossa asuen ja siihen liittyy suhteellisen vahva osastohenkilökunnan tuki ja ohjaus. Harjoittelun tarkoituksena on tukea asiakkaan itsenäistymiskehitystä ja omatoimisuutta varsinaista osastohoitoa tehokkaammin sekä valmentaa asiakasta siirtymään Hyvinkäälle asumisharjoitteluun tai yleensä pois laitoksesta ns. omaan elämään. Itsenäistymisharjoitteluvaiheessa asiakas jatkaa edelleen koulunkäyntiään Lemmilän erityiskoulussa tai tilanteesta riippuen esim. ammatillisten opintojen suorittamista laitoksen ulkopuolella. Harjoittelun aikana asiakasta opastetaan kodinhoidollisissa tehtävissä, tuetaan edelleen harrastustoiminnassa ja pidetään yhdessä asiakkaan kanssa yhteyttä asiakkaan elämään vaikuttaviin tahoihin kuten perheeseen ja eri viranomaistahoihin. Itsenäistymisharjoittelutyöhön Keskitalossa osallistuvat laitoksesta omahoitaja, osastotyöryhmä, perhetyöntekijä tai muu omahoitajan työpari ja tarpeen mukaan muu laitoksen henkilökunta. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 6-7. ) 4. Asumisharjoittelun tarkoituksena on tukea laitokseen pitkäaikaisesti sijoitettujen asiakkaiden itsenäistymiskehitystä, valmentautumista ammattiopintoihin sekä valmentaa työelämään. Asumisharjoittelusta sovitaan kuten muistakin em. toimintamuodoista yhdessä asiakkaan, hänen huolta -

14 9 jiensa /perheensä ja sosiaalityöntekijän kesken ja asumisharjoitteluvaihe perustuu asiakkaan yksilölliseen huolto -,hoito - ja kasvatussuunnitelmaan. Asumisharjoittelussa olevien asiakkaiden ( noin 2-4 hlöä kerrallaan ) tuesta ja ohjauksesta vastaa laitoksen palveluksessa oleva asumisharjoitteluohjaaja. Asumisharjoittelutyöhön osallistuvat laitoksesta asumisharjoitteluohjaajan lisäksi tarpeen vaatiessa esim. perhetyöntekijä, entinen omahoitaja jne. Asumisharjoitteluyksikkö sijaitsee Hyvinkään kaupunkialueella, noin kymmenen kilometrin päässä Lemmilästä. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 8-9. ) 5. Jälkihuollollinen työ tarkoittaa laitoksen tekemää avohuollollista työtä laitossijoituksen jälkeen. Sen tavoitteen on tukea laitoksesta pois siirtyneitä asiakkaita tarjoamalla heille heidän tarpeitaan ja tilannettaan vastaavaa tukea esim. opiskeluun ja työhön sijoittumiseen liittyvissä asioissa. Jälkihuollollinen työ edellyttää yhteistä sopimusta eri asiakastahojen ( nuori, huoltajat / vanhemmat, sosiaalityöntekijä ) ja laitoksen kesken jälkihuoltotyön rakenteen kuin sisällönkin suhteen. Jälkihuollolliseen työhön osallistuvat laitoksesta ensisijaisesti omahoitaja, perhetyöntekijä ja tarvittaessa laitoksen muu henkilökunta. ( Palvelukuvausmuistio 1997, ) 3.4. Asiakasrakenne Lemmilän erityislastenkodin asiakkaat ovat helsinkiläisiä, sosiaalilautakunnan huostaanottamia, vuotiaita poikia. Laitoksen palvelut on tarkoitettu myös tytöille, mutta erityisopetuksen tarve on suurempi poikien kohdalla ja tämän vuoksi laitokseen valitut ovat olleet poikia. ( Seppälä Matti 1998, haastattelu ) Asiakkaista osa on käytöshäiriöisiä ja heiltä puuttuu peili omiin tunteisiinsa. Heidän oireensa ja tapansa käyttäytyä ilmenevät hatkaamisena eli karkailemisena, varastamisena, pelaamisena tai esim. näpistelynä. Osalla taas on integroitumaton eli jäsentymätön persoonallisuus ja heille on tyypillistä sosiaalisten tilanteiden hajoittaminen tai fyysiset raivokohtaukset. Kolmannen

15 10 ryhmän muodostavat asiakkaat, joilla on rajatilatyyppisiä persoonallisuuden piirteitä. Lähes kaikki asiakkaat ovat jääneet ilman riittävää hoivaa ja turvaa ensimmäisten elinvuosiensa aikana ja sen lisäksi he ovat kokeneet useita pettymyksiä ihmissuhteissaan ja / tai olleet sijoitettuina eri laitoksiin useampaan otteeseen. Ihmisinä he ovat hyvin haavoittuvaisia. Nykyisissä asiakkaissa ei ole selkeästi itsetuhoisia tai psykoottisia lapsia tai nuoria. Kaikki laitoksemme tämänhetkisistä asiakkaista ovat esy - luokkalaisia, joilla on kielellisen puolen heikkoutta, joka taas johtuu aiemmista traumaattisista kokemuksista ; sen lisäksi osalla on myös neurologisperäisiä oppimisvaikeuksia. ( Roine Minna 1997, haastattelu ) 3.5. Taloudelliset resurssit Laitoksessa on 15 hoitopaikkaa : Kestilä - osastolla kuusi, Jukola - osastolla kuusi ja asumisharjoitteluyksikössä kolme hoitopaikkaa ( Palvelukuvausmuistio 1997, 12 ). Laitoksen budjetin loppusumma oli vuonna ,9 mmk., joista henkilöstömenojen osuus oli 75 %. Hoitovuorokauden hinta samana vuonna oli 865 mk / asiakas. Taloudelliset resurssit ovat niukat. ( Seppälä Matti 1998, haastattelu 22.4.) 3.6. Henkilöstö Lemmilän erityislastenkodissa on 19 kokopäiväistä vakanssia ja yksi puolipäiväinen vakanssi. Hallinnossa on kaksi työntekijää eli laitoksen johtaja ja kanslisti, Kestilä - osastolla vastaavan ohjaajan lisäksi työskentelee viisi ohjaajaa samoin kuin Jukola osastolla. Kasvatus - ja hoitotyötä tekee siten päätoimisesti 12 ohjaajaa sekä asumisharjoitteluyksikössä yksi ohjaaja. Muuhun henkilöstöön kuuluvat puolipäiväinen psykologi, talonmieskaitsija,

16 11 keittäjä ja kaksi laitosapulaista. Lemmilän koulussa toimii kaksi luokanopettajaa. ( Palvelukuvausmuistio 1997, 12.) Ikä - ja sukupuolijakauma Laitoksen 19 kokoaikaisesta ja yhdestä osa - aikaisesta työntekijästä 11 on miehiä ja yhdeksän on naisia. Haastatteluryhmästä kuusi oli miehiä ja neljä oli naisia. Lemmilän erityislastenkodin koko henkilökunnan keski - ikä on 35, 5 vuotta ja haastatteluryhmän keski - ikä oli 35, 4 vuotta. ( Henkilöstön teemahaastattelu 1997 ; Lintinen Riitta 1998, haastattelu ) Koulutusrakenne Kymmenestä haastatteluryhmään kuuluneesta kansakoulun oli suorittanut yksi henkilö, keskikoulun kaksi, peruskoulun kolme ja ylioppilastutkinnon neljä henkilöä. Ammatillinen koulutus jakaantui seuraavasti : kouluasteen tutkinto oli kahdella, opistoasteen tutkinto seitsemällä ja ammattikorkeakoulututkinto yhdellä haastatteluryhmän työntekijöistä. Haastatteluajankohtana kaksi haastatteluun osallistuneista työntekijöistä opiskeli työn ohessa : toinen korkeakoulussa ja toinen ammattikorkeakoulussa. Ammatilliset tutkinnot ja nimikkeet jakautuivat haastatteluun osallistuneiden kesken seuraavasti : yksi nuorisosihteeri, kolme nuorisotyönohjaajaa, viisi sosiaalikasvattajaa ja yksi lähihoitaja. ( Henkilöstön teemahaastattelu ) Työsuhde - ja työaikarakenne Lemmilän erityislastenkodin henkilöstö on hyvin pysyvää ts. työskentelyajat laitoksen palveluksessa ovat pitkiä. Haastatteluryhmän kymmenen työntekijän keskimääräinen työssäoloaika laitoksessa oli 8, 45 vuotta. Verrattaessa keskimääräistä työssäoloaikaa työntekijöiden varsin nuorekkaaseen keski - ikään voidaan todeta, että henkilökunta on hyvinkin sitoutunutta työskentele - mään juuri Lemmilän erityislastenkodissa.

17 12 Haastatteluryhmän työntekijöiden pääasiallisin tehtävänimike laitoksessa on ohjaaja - seitsemän henkilöä -, joskin yhden tehtävänimike oli hoitaja. Osastotyöryhmien esimiesten kohdalla käytetään nimikettä vastaava ohjaaja ja heitä haastatteluryhmässä oli kaksi henkilöä. Em. kaltainen käytäntö tehtävänimikkeiden kohdalla koskee koko henkilöstöä poislukien johtaja, kanslisti, talonmieskaitsija, keittäjä, laitosapulaiset ja opettajat. Sitoutumista työyhteisöön kuvannee myös se, että haastatteluryhmään kuuluneista yksi oli ollut kolmen kuukauden virkavapaalla, yksi kahden vuoden opintovapaalla ja yksi osa - aikalisällä. Ts. kiinnittyminen Lemmilän erityislastenkotiin työyhteisönä on varsin vahvaa. ( Henkilöstön teemahaas - tattelu ) Osastoilla kasvatus - ja hoitotyötä tekevien ohjaajien työaika on 114, 75 tuntia kolmessa viikossa. Työ on siten jaksotyötä kolmen viikon periodeissa eli käytännössä kolmivuorotyötä. ( Seppälä Matti 1998, haastattelu ) 4. TYÖNOHJAUS 4.1. Työnohjauksen historia Työnohjauksen historian on sanottu olevan paljon vanhempi kuin itse käsitteen. Työnohjauksen historialliset juuret on liitetty vuosituhansia vanhaan oppipoika - kisälli - mestari - järjestelmään. Siinä oikeana pidetty oppi ja käytännön ammattitaito siirtyi kokeneelta ammatinharjoittajalta oppilaalle. ( Valve - Mäntylä 1992, 3. ) Sosiaalityön työnohjauksen kehityksen voidaan katsoa alkaneen viime vuosisadan viimeisinä vuosina - v lähtien -, sen jälkeen kun ensimmäiset vapaaehtoisen sosiaalityön organisaatiot ( charity organisation societes ) oli perustettu ja lukujen USA : ssa. Työnohjaus oli aluksi hallinnollista ja toteutui päätoimisten työntekijöiden kesken. Opetuksellinen työnohjaus kehittyi sosiaalityön korkeakoulujen opiskelijoiden kenttäharjoittelun ohjauksesta tämän vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä luvulla

18 13 työnohjaus oli yleisesti hyväksytty päätoimisten työntekijöiden koulutus - ja tukimuotona. Työnohjauksella on siten juurensa monien ns. ihmissuhdetyön ammattien kehityksessä jo luvun alkuvuosikymmenistä lähtien luvulla ilmestyivät ensimmäiset systemaattiset yleisteokset työnohjauksesta. Erityisesti juuri sosiaalityön piirissä on heti alkuvaiheessa enemmän kuin millään muulla alalla pyritty teoreettisesti selvittämään työnohjaustapahtumia ja työnohjausprosessia. Nykyisessä merkityksessään työnohjaus tuli Suomessa käyttöön terveyssisarten ja sittemmin sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa. Ensi vaikutteita työnohjauksesta saatiin jo sotia edeltäneeltä ajalta. Terveyssisar Märta Broman ja maisterit Mervi Ahla sekä Liisa Hakola vaikuttivat oleellisesti siihen, että työnohjaus otettiin määrätietoisesti opetusohjelmaan luvulla sosiaalihoitajien koulutuksessa. ( Aalto 1984, 9, 32-33, ) Työnohjauksen uranuurtajia Suomessa sosiaalityön lisäksi olivat mm. kirkon perheneuvontatyö ja terveydenhuolto. Kirkon perheneuvontatyö alkoi syksyllä 1944 Tampereella ja 1945 Helsingissä. Kirkon perheneuvontatyössä työnohjauksen uranuurtajana toimi pastori Matti Joensuu. Vuosina A - klinikkasäätiö, Pelastakaa Lapset ry sekä Kirkon perheasiain toimikunta järjestivät yhteistyössä työnohjauksellisia kursseja uusille työntekijöille ja tähän kurssimalliin pohjautuu myös nykyisin käytössä oleva kirkon sielunhoidon koulutus. Kirkon työnohjaajien piirissä on työnohjaus määritelty 30 vuoden aikana usealla eri tavalla, mutta erilaisista vivahteista huolimatta kirkon työnohjaajien ajattelussa on paljon yhteistä. Työnohjaajien keskinäiset neuvottelut hiippakunnittain sekä vuotuiset neuvottelupäivät ovat luoneet edellytyksiä kirkon omalle työnohjausfilosofialle. Vuonna 1977 kirkon työnohjaajat laativat ns. asiakirjan aiheesta Mitä on kirkkomme työnohjaus? ( Aalto 1984, 23. ) Entistä laajempi kiinnostus työnohjausta kohtaan on kuitenkin herännyt vasta ja luvuilla. Työn jatkuvasti muuttuvat vaatimukset ja lisääntyvä psyykkinen kuormitus ovat osittain tämän kiinnostuksen takana; myös

19 14 sosiaalityön rinnakkaisaloille eli kouluun ja terveydenhuoltoon, työnohjaus on tuotu nimenomaan työsuojelusyistä ja edistämään ammattitaitoa. Vuonna 1972 Sosiaalityön koulutuskomitea esitti, että työnohjauksen tulisi kuulua oleellisena osana sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Komitean mielipiteeseen olivat vaikuttaneet YK :sta ja Euroopan neuvostosta saadut tiedot ja kokemukset. Vuonna 1980 Helsingin ja Tampereen kaupunki aloittivat pitkäkestoisen, sosiaalityön työnohjaajan pätevyyden antavan työnohjaajakoulutuksen omille työntekijöilleen. ( Aalto 1984, 66 ; Auvinen 1991, 9,14. ) 4.2. Työnohjauksen eri teoriat Mitä on työnohjaus? Työnohjausta on vaikea määritellä teoreettisesti pitävällä tavalla, koska siihen liittyy niin moniulotteisia kysymyksiä työstä ja sen ohjauksesta, työssä ohjautumisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä työhön sosiaalistumisesta, ammatillistumisesta, yleensä oppimisesta ja työhön liittyvästä reflektiosta. Suomalaiseen työnohjauskeskusteluun juurtuneen käsityksen mukaan työn - ohjaus on toimintaa, joka tavoittelee elävien järjestelmien työfunktion kehittämistä ja järjestelmän luovien resurssien mobilisoimista. ( Auvinen 1991, 12.) Työnohjausta on tämän vuosisadan alusta lähtien kehitetty apuneuvoksi teorian ja käytännön ongelmien ratkaisuun. Työnohjaukseen hakeutuessaan työntekijällä on tavallisesti takanaan ammatillinen peruskoulutus ja ehkä vuosienkin työkokemus. Työnohjaus merkitsee hänelle ammatillisen kehityksen syventämistä, taitojen laajentumista ja kokemuksiin perustuvaa teorian uudelleen löytämistä ja täydentämistä. Työnohjaus jouduttaa myös uusien valmiuksien omaksumista.

20 15 Ihmissuhdetyössä työtä tehdään ihmisten kanssa päämääränä auttaa heitä heidän erilaisissa tarpeissaan ja vaikeuksissaan. Työntekijän pääasiallisin työväline on hänen persoonallisuutensa jonka tulisi vapautua monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kun persoonallisuus kuormittuu toisten ihmisten vaikeuksista, työntekijä ei kykene saavuttamaan toivottuja tuloksia. Tarvitaan työnohjausta. ( Aalto 1984, ) Työnohjauksen perusajatusta selvitettäessä tai työnohjaustapahtumaa kuvattaessa on hyvä käyttää apuna ns. poissulkemismenetelmää eli kuvata muita työn tekemistä edistäviä käsitteitä ja toimintamuotoja, jotka ovat toiminnallisesti lähellä työnohjausta. Sitä kautta hahmottuu selkeämmin varsinaisen työnohjaus - käsitteen sisältö ja teoria. Työnohjaus eroaa seuraavista käsitteistä joiltain osin : 1. Työnjohtaminen liittyy hallinnollisiin tehtäviin, jotka esimiehen tulee hoitaa asemansa perusteella. 2. Työhön perehdyttäminen tarkoittaa työpaikan perehdyttämiskoulutusta uusille työntekijöille ja se saattaa kestää muutamasta tunnista muutamiin päiviin. 3. Psykoterapia, psykoanalyysi ja sielunhoito, joiden tavoitteena on henkilökohtaisten elämänongelmien selvittely. Tähän pyritään sisäisten ristiriitojen selvittelyllä. Vastaavaa työskentelyä kutsutaan kirkossa sielunhoidoksi. 4. Konsultaatio voidaan yleisesti määritellä neuvottelevan asiantuntijan kanssa käytäväksi, yhdeksi tai useammaksi keskusteluksi työhön liittyvän erityisongelman tai - ongelmien selvittämiseksi. Konsultaation avulla saatetaan myös pyrkiä parantamaan organisaation asiakaspalveluun liittyviä hoito - ohjelmia tai työntekijöiden yhteistyötä, jota henkilöstön ihmissuhdevaikeudet kuormittavat. 5. Työn / ammatin kehittäminen, joka on ankkuroitunut tutkivan työn kehittämisen viitekehykseen ; siinä ohjauksen kohteena on selkeästi työ, työn yhteiskunnallisen tehtävän analysointi ja tietoinen työn kokonaisprosessin hallinta.

21 16 Työnohjauksen lähikäsitteistä juuri konsultaatiota on vaikeinta selvärajaisesti määritellä, sillä tietyissä ammattikunnissa on kehittynyt erilaisia perinteitä konsultaation käytölle. Konsultaatiolla ja työnohjauksella on paljon yhteistä : jaetaan tietoa, tarkistetaan asenteita ja arvoja sekä pyritään parantamaan työtaitoja. Erottavina tekijöinä ovat ainakin erilainen yhteistyön luonne ja tarkoitus. Joissakin työnohjausperinteissä työnohjaajalla saattaa olla toimivaltaa ohjattavan työhön ja vastuu organisaation palvelutoiminnasta. Konsultantilla ei ole tällaista valtaa eikä vastuuta. ( Aalto 1984, ; Auvinen 1991, 80. ) Työnohjaus - käsitettä on kuvattu sanoilla sillä on häipyvät reunat eli on vaikeata kuvata tarkasti sitä, missä työnohjaus alkaa ja missä se päättyy. Työnohjaus muistuttaa työmuotona liikenneympyrää, johon virtaa vaikutteita monilta eri suunnilta : konsultaation, terapian, työnjohtamisen ja kouluttamisen sektoreilta. ( Valve - Mäntylä 1992, 3. ) Työnohjauksen eri teoriat Teoreettisia aineksia työnohjauskäsityksiin on tullut varsin monilta tahoilta, mutta kuitenkin vähäisen työnohjaustutkimuksen vuoksi teoriakehittely on keskeneräistä. Työnohjauksesta on oltu kiinnostuneista lähinnä ammatillisessa mielessä. Akateeminen tutkimus Suomessa on vasta nyt kiinnostunut reflektiiviseen ammattikäytäntöön liittyvistä kysymyksistä, lähinnä ns. kehittävän työntutkimuksen valossa. Sosiaalityössä työnohjaus on liitetty läheisimmin ammatillisuuteen sosiaalistumiseen ja ns. ammatilliseen kasvuun. Suomalaisen sosiaalityön ammattikäytännöissä työnohjauskäsitteelle löytyy tavallaan kaksi juurta, koulutus ja ammatillinen metodisuus sekä terapeuttinen traditio. Suomalaiselle sosiaalityön työnohjaukselle on ollut tyypillistä tiivis kytkentä sosiaalihuollon köyhäinhoitoperinteestä juontavaan hierarkkiseen ja byrokraattiseen organisaatioon. Tämä on merkinnyt sitä, että ammatillinen ja hallinnollinen työnohjaus ovat erkaantuneet selvemmin kuin esim. työnohjauksen emämaassa Yhdysvalloissa.

22 17 Sosiaalityö on laajentunut voimakkaasti ja sen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut luvulla. Sosiaali - ja terveysministeriön Työnohjaustyöryhmän vuonna 1983 laatimassa muistiossa määritellään työnohjaus seuraavasti : Työnohjauksella tarkoitetaan oman alan kokeneemman työntekijän tai ihmissuhdealan asiantuntijan antamaa säännöllistä ja prosessiluonteista ohjausta ja tukea oman työn arvioinnissa, työongelmien erittelyssä sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa. Sitä tarvitaan erityisesti tehtävissä, joissa asiakas / potilassuhteiden käsittely on keskeisellä sijalla. Hallinnollisella työnohjauksella em. työryhmä tarkoittaa esimiestason henkilöstön työnohjausta, jonka sisältönä on lähinnä johtamiseen ja töiden organisoimiseen liittyvä problematiikka, erityisesti ihmissuhdeasiat. Työyhteisön työnohjauksella tarkoitetaan puolestaan jonkin työpaikan toiminta - ajatuksen selkiyttämiseen ja työmenetelmien kehittämiseen tähtäävää henkilöstön työnohjausta, jossa keskeistä on myös työyhteisön tarkastelu. (Auvinen 1991, 14, ) Sosiaalityön työnohjauksen tavoitealueet määritellään yleensä kolmen toiminnan eli funktion avulla, joita ovat 1. hallinnollinen funktio, 2.opetuksellinen funktio ja 3. tukea antava funktio. Sosiaalityön työnohjaus voidaan määritellä myös a ) asiakaskeskeiseksi, b) työntekijäkeskeiseksi c ) vuorovaikutuskeskeiseksi tai d ) kasvukeskeiseksi työnohjaukseksi. (Aalto 1984, ) Kehityskulussaan työnohjaus näyttää ankkuroituneen erityyppiseen, terapeuttisesti suuntautuneen asiakastyön tukemiseen. Työnohjaus on Suomessa liittynyt lähinnä psykiatriseen hoitotyöhön, yksilökohtaiseen sosiaalityöhön ja kirkon sielunhoitotyöhön. Työnohjaus on nähty teoriaperusteisena toimintana, jossa yhtenä keskeisenä elementtinä on oppiminen ja ajatus siitä, että ohjauksen on perustuttava johonkin teoreettiseen viitekehykseen. Teoreettinen viitekehys on valikoitunut kuitenkin melko sattumanvaraisesti, yksilöllisten valintojen pohjalta.

23 18 Perinteisiä persoonallisuusteorioita sovelletaan ehkä eniten. Ne perustuvat yleisimmin psykoanalyyttiseen / psykodynaamiseen ajatteluun. Keskeisintä persoonallisuusteorioihin pohjautuvassa työnohjauksessa on työntekijän persoonallinen kasvu ja persoonan käyttäminen työvälineenä. Ongelmana on puolestaan se, että työnohjaus jää pelkäksi persoonan tarkasteluksi eikä johda välttämättä työssä ilmenevien ongelmien selkiyttämiseen ja ymmärtämiseen. Humanistiset teoriat ovat ns. kattoryhmänä hyvin erityyppisille psykologisille ja filosofisille lähestymistavoille työnohjauksessa. Yhteistä niille on työntekijän sisäisen kasvun korostaminen; myös vuorovaikutusproblematiikka ja - teoriat lasketaan kuuluviksi humanististen työnohjausteorioiden kategoriaan. Humanististen teorioiden etuna on se, että työnohjauksen prosessi - ja vuorovaikutusluonne hallitaan paremmin kuin analysoitaessa pelkästään työntekijän sisäistä maailmaa. Työnohjauksen peruskysymys, työn analyysi, jää kuitenkin edelleen ongelmalliseksi. Organisaatioteoreettiset viitekehykset perustuvat hyvin erityyppisille ajattelumalleille. Taustalla voivat olla organisaatiopsykologiset teoriat, vuorovaikutusteoriat, hallintoteoriat jne. Organisaatioteoreettisen viitekehyksen pohjalta toteutetun työnohjauksen ongelmana on monien organisaatio - teorioiden kaavamaisuus; vaikka ko. työnohjaus pystyisikin selkiyttämään ja jäsentämään työtä, se ei usein kuitenkaan pyri todelliseen työn yms. muutokseen ja kehittämiseen. Muita työnohjauksessa käytössä olevia teoreettisia viitekehyksiä ovat vuorovaikutus -, oppimis -, käyttäytymis -, ryhmädynaamiset -, hallinto -, eksistentiaali -, systeemi - ja toimintateoriat. ( Auvinen 1991, ) Teorian merkitys työnohjauksessa Työnohjauksessa käytettävällä teorialla on nähty olevan suuri merkitys ja teorian on nähty määräytyvän ohjauksen tavoitteesta käsin. Toisin sanoen työnohjausprosessin punaisena lankana kulkeva teoreettinen viitekehys tulisi valita sen mukaan, mihin tarkoitukseen työnohjausta halutaan käyttää ja mihin

24 19 tavoitteisiin työnohjauksella halutaan päästä. Ongelmana on se, että työnohjaukseen osallistuvat työntekijät ja / tai työnohjaajat eivät tunne tai tiedä työnohjausteorioita tarpeeksi selkeästi voidakseen valita tarkoituksenmukaisimman teorian työnohjausprosessin lähtökohdaksi ja tueksi. Ongelmia työnohjauksen teoriapohjaa mietittäessä ja valittaessa aiheutuu myös siitä, että teoriaa ei ymmärretä, työnohjauksen tavoite on epäselvä, työnohjausprosessilta puuttuu selkeä teoreettinen viitekehys tai teorian merkitystä mystifioidaan. Teoreettisen viitekehyksen merkitys työnohjauksessa on siinä, että se antaa välineitä kriittiselle ajattelulle ja todellisuuden reflektiiviselle tarkastelulle. Työnohjaus on ymmärretty tähän saakka erilaisena toimintana erilaisissa tilanteissa ja näin ollen toimintateorioita voi olla erilaisia. Olennaisinta kuitenkin olisi muistaa kysyä, mihin todellisuuteen teorian valinta työnohjauksessa nojautuu. ( Auvinen 1991, ) Työnohjaukselle ei ole olemassa yhtä kaiken kattavaa teoriaa. Työnohjaustilanne on niin ennalta arvaamaton ja moniulotteinen, että on kyseenalaista tuleeko sen ymmärtämiseksi edes pyrkiä yleiseen teoriaan. Teorian tulisi olla suuntaviivojen kooste, jonka mukaan työnohjaaja voi vaikeassa maastossa suunnistaa - erityisesti ryhmän työnohjauksessa - jossa ohjaaja on tekemisissä monimutkaisten ryhmädynaamisten ilmiöiden kanssa. (Valve - Mäntylä 1992, ) Työnohjausprosessi Hyvin suunnitellun ja toteutetun työnohjausprosessin kulku voidaan jakaa seuraaviin osioihin : 1. Työnohjauksen puitteet eli työnohjauksen sisäiset ja ulkoiset puitteet muodostuvat työnohjaajan ja ohjattavan ( myös ryhmä ) yhteisen sopimuksen mukaisiksi. Ulkoisiin puitteisiin kuuluvat mm. työnohjauksen paikka, istunnon kesto, istuntojen tiheys ja työnohjausjakson pituus. Sisäisistä puitteista tärkein

25 20 lienee työnohjausmenetelmän valinta ts. päädytäänkö henkilökohtaiseen vai ryhmässä tapahtuvaan työnohjaukseen. Työnohjaussopimus on yhteistyö - sopimus ja tätä varten osapuolet laativat kirjallisen sopimuksen, johon kirjataan ylös kaikki ulkoisia ja sisäisiä puitteita koskevat asiat: aika, paikka, kesto, tavoitteet, toimintamenetelmät, väli - ja loppuraporttien ajankohdat, kustannukset jne. Työnohjaussopimuksen laatiminen on tärkeätä myös siksi, että tarvittaessa sopimuksen eri kohtiin on hyödyllistä palata työnohjaus - prosessin aikana tai niitä voidaan tarvittaessa muuttaa tilanteiden vaatimusten mukaan. 2. Tavoitteiden asettaminen : työnohjaaja sekä ohjattava kartoittavat yhdessä ohjattavan tavoitteet ts. työnohjaaja ja ohjattava ( yksilö / ryhmä ) keskustelevat siitä, miksi työnohjaus halutaan aloittaa ja mihin tavoitteisiin sillä halutaan pyrkiä. Tavoitteet on hyvä jakaa kahteen osaan : ammatillisiin ja persoonallisiin tavoitteisiin. Voidakseen laatia mielekkäät tavoitteet alkavalle työnohjaustyöskentelylle ohjattava tarvitsee perustietoa siitä, mitä työnohjaus on ja kuinka se toimii. 3. Työnohjaussuhteen luominen : työnohjaajan ja ohjattavan välisen suhteen tulisi olla turvallinen ja molempien osapuolien tutustuminen toisiinsa on tärkeätä. Ohjaajan on hyvä tietää ainakin se, minkälaisesta työ - ja perhetilanteesta ohjattava tulee ja onko ohjattava ollut aikaisemmin työnohjauksessa ; vastaavasti työnohjaajan on hyvä kertoa omasta työkokemuksestaan ja ohjaus - ja toimintatavoistaan. 4. Työtilanteen kartoittaminen : ohjattavan laatima kirjallinen selostus työtilanteestaan on hyödyllinen etenkin silloin, kun ohjattavan työkenttä on vieras työnohjaajalle. Ohjattavan selostus voi sisältää kuvauksen työtilanteesta, vastuualueesta, työn huonoista ja hyvistä puolista sekä ajankäytöstä. Näiden asioiden kirjaaminen voi tuoda ohjattavalle itselleenkin uusia oivalluksia, joita voidaan myöhemmin käsitellä tarkemmin itse työnohjauksessa.

26 21 5. Raportointi : työnohjaaja voi antaa ohjattavalle tehtäväksi laatia kirjallinen raportti eli kuvaus esim. yksittäisestä työtilanteesta. Raportti voi olla 1. rep - liikeittäin eli sanasta sanaan muistiin kirjoitettu kuvaus käydystä asiakas tms. keskustelusta, 2. selostava raportti eli tiivistäen ja olennaiseen keskittyvä kuvaus tai 3. meditoiva raportti, joka kuvaa työtilanteen esim. runona, rukouksena tms. Ohjattavalle jo pelkkä raporttien kirjoittaminen on oppimiskokemus ja työnohjausistunnossa sen sisältöä analysoidaan tarkemmin. 6. Työnohjauksen väli - ja loppuarviointi : työnohjauksen väliarviointi suoritetaan yleensä noin 20 työnohjauskerran ja loppuarviointi 40. kerran vaiheilla. Monet työnohjaajat pitävät hyvänä väli - ja loppuarvioinnin suorittamista kirjallisena. Työnohjaaja sekä ohjattava kirjoittavat arvioinnin omalta kannaltaan. Arviointien tavoitteena on tarkastella kriittisesti työnohjausprosessin etenemistä, yhteistyön sujumista sekä odotusten ja tavoitteiden toteutumista. Koko työnohjausprosessiin kuuluu itsestään selvänä elementtinä luottamuk - sellisuus. Työnohjaustilanteen luottamuksellisuus on kaksikerroksinen : luottamuksen tulee kattaa sen aineiston ( raportit jne ), jota ohjattava tuo ohjaajalle sekä myös ohjaajan ja ohjattavan välisen yhteistyön eli keskustelut. (Aalto 1984, ) 4.3. Työnohjauksen merkitys organisaatioille Työyhteisössä yleisimmin koettuja ongelmia ovat työn organisointiin, johtamiseen, ohjaamiseen ja tiedonkulkuun liittyvät vaikeudet. Hyvin harva organisaatio voi toimia jatkuvasti sellaisissa olosuhteissa, joissa siihen ei kohdistuisi ulkoisia tai sisäisiä muutospaineita. Erilaisten intressiryhmien kuten hallinnon, asiakkaiden ja työntekijöiden näkemysten ja tavoitteiden yhteensovittaminen on vaativaa työtä ja työnohjauksella onkin ollut merkittävä rooli organisaatioiden kehittämisessä ja ohjauksessa. ( Auvinen 1991, 100. )

27 22 Organisaation tarpeista käsin katsottuna työnohjauksen yleistavoitteena on nähty työyhteisön tuloksellisen toiminnan ja hyvän palvelun edistäminen. Työnohjaus voi olla organisaation muutosvoima, joka vaikuttaa niin organisaation rakenteisiin ja hallintoon, työntekijöihin kuin asiakkaisiinkin. (Valve - Mäntylä 1992, 8-9.) Lemmilän erityislastenkodin psykologin Minna Roineen mukaan työnohjaus on erittäin tärkeä tekijä myös Lemmilän organisaatiolle. Roineen mukaan laitoksen asiakkaille on tyypillistä omien henkisten ja fyysisten tarpeiden nopea tyydytys ja tämä heijastuu eri tavoin työntekijöihin. Niin asiakkaat - lapset ja nuoret - kuin työntekijätkin ovat mukana näiden kahden ryhmän välisessä vuorovaikutuksessa, dynamiikassa ja työntekijät eivät välttämättä aina huomaa menevänsä mukaan asiakkaiden dynamiikkaan. Yksilö - ja ryhmätyönohjaus ovat organisaation toiminnan kannalta tärkeitä asioita tästä näkökulmasta katsottuna, sillä työnohjaus tukee ns. aikuisen dynamiikkaa ja sitä kautta tilanteet pysyvät hallinnassa. Roineen mukaan työnohjauksessa työntekijät pystyvät katsomaan työhön liittyviä asioita - myös asiakastilanteita - hieman kauempaa ja se on ensi arvoisen tärkeätä jo työntekijöiden ammatti - identiteetinkin takia. Työnohjaus siis tukee työryhmän eli työntekijöiden omaa dynamiikkaa. Lemmilä on pieni, eristetty yksikkö, jossa ihmiset - niin asiakkaat kuin työntekijätkin - ovat tiiviisti kiinni työssään ja toisissaan ja työnohjaus auttaa tarkastelemaan koko organisaation toimintaa hieman kauempaa. ( Roine Minna 1997, haastattelu ) Työnohjaus - osa työsuojelua Työntekijöiden psyykkisen työsuojelun korostaminen viime vuosina on lisännyt työnohjauksen työsuojelullista merkitystä. Sosiaali -, terveys - ja kasvatusalalla korostetaan yhä enemmän henkilökohtaisen kokemuksen merkitystä ihmissuhdetyössä, työyhteisöjen inhimillisten voimavarojen painottamista sekä johtamiseen ja toiminnallisuuteen liittyviä asioita. Erityisesti sosiaalialan työntekijät korostavat työnohjauksen henkisen työsuojelun merkitystä, koska heidän työnsä on niin monimuotoista ja sen kohde on niin epämääräinen

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen Työnohjaus ja prosessikonsultaat io Yleistä työnohjauksesta Keskusteluun ja / tai toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa prosessinomaista

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot