Työ- ja elinkeinopolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinopolitiikka"

Transkriptio

1 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA. Kokoomusnuorten tavoiteohjelma vuodelle 0 esittelee ne käytännön poliittiset tavoit- teet, joiden toteutumista Kokoomuksen Nuorten Liitto pyrkii edistämään vuoden aikana. Erityisenä painopistealueena tavoiteohjelmassa ovat taloudelliset tasapainotustoimenpiteet valtion velkaantumisen estämiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Ohjelma käsitellään Kokoomuksen Nuorten Liiton 0. liittokokouksessa Tampereella Sisällysluettelo TALOUSPOLITIIKKA TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKKA SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKKA KOULUTUSPOLITIIKKA KUNTAPOLITIIKKA MAA- JA METSÄTALOUSPOLITIIKKA ULKO- JA EUROOPPAPOLITIIKKA OIKEUS- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA ENERGIA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA LIIKENNE- JA VIESTINTÄPOLITIIKKA

2 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Talouspolitiikka Valtion budjettialijäämiä ei ole kyetty kuromaan umpeen kuluvan hallituskauden aikana. Tästä johtuen valtion menot on jouduttu kustantamaan velkarahoituksella. Kokoomusnuo- ret katsoo, että sopeutustoimet ovat olleet täysin riittämättömiä ja Suomen velkataakka on ylittämässä kriittisen pisteen, jossa se näivettää maamme pitkän tähtäimen kasvunäkymiä. Julkisen talouden menot ovat lisääntyneet niin absoluuttisesti, kuin suhteessa BKT:hen huo- limatta jo pitkään kestäneestä taloudellisesta epävarmuudesta. Maamme huoltosuhde on nyt kääntynyt dramaattisesti huonompaan suuntaan, johtuen ikääntyvistä suurista ikäluokista. Järjestelmä on näin ollen pitkällä aikavälillä kestämätön. Tilanteen korjaamiseksi vaaditaan nykyistä rohkeampia sopeutustoimia ja periaatteellista keskustelua valtion roolista peruspalveluiden tuottajana. Myös eläkejärjestelmä kaipaa uudistamista kohti yksilöllistä säästämistä, jotta jaettavaa riittää myös jatkossa. Korkea progressiivinen ansiotulojen verotus ja muut veroluontoiset kulut lisäävät työllistä- misen kustannuksia yrityksille. Suuri verokiila heikentää suomalaisten yritysten kilpailuky- kyä globaaleilla markkinoilla. Johdonmukainen ja vaalikausien yli ulottuva ennustettava veropolitiikka helpottaa yritysten toimintaympäristöä investointien ja palkan suhteen. Euroopan unionin muuttuminen tulonsiirtounioniksi on Suomelle erityisen haitallinen kehi- tyssuunta. Suomen etu on mahdollisimman laaja vapaakauppa. Euroopan unionin kehitys kohti keskusjohtoisuutta on Suomen kannalta harmillista. Julkisen talouden alijäämää paikataan pääasiassa menoleikkauksin Valtion budjettien alijäämäisyydestä tulee luopua velkaantumiskehityksen pysäyttä- miseksi Ansiotulo- ja pääomaverotuksen progressiosta luovutaan ja siirrytään tulojen suh- teellisen verotukseen Nykymuotoisesta kehitysavusta luovutaan Euroopan unionin verotusoikeutta ei oteta käyttöön ja euromaiden tukemisesta pi- dättäydytään jatkossa Arvonlisäverotuksessa on siirryttävä yhteen verokantaan Veropohjaa on laajennettava ja yhtenäistettävä, kuitenkin siten, että yleinen veroas- te laskee Hallitus laatii ohjelman ei- strategisten valtionyhtiöiden yksityistämiseksi Kaikkien osinkojen verotuksessa tulee siirtyä tasaveroon Finanssisääntelyä tulee keventää investointien houkuttelemiseksi Suomeen Perintöverotuksesta luovutaan kokonaan asteittain Vero-, maahanmuutto- ja sosiaaliturvajärjestelmiä kehitetään siten, että ne kannus- tavat työperäiseen maahanmuuttoon Työ- ja elinkeinopolitiikka Suomen ja suomalaisten hyvinvointi syntyy työllä ja yrittämisellä aikaansaadusta talouskas- vusta. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa kannattavampaa kuin joutenolon. Työurien pidentäminen ja palkankorotusten pitäminen maltillisina on edellytys valtiontalouden kan- tokyvylle ja riittävän sosiaaliturvan rahoittamiselle. Verojärjestelmää on kehitettävä siten, että Suomi on yrityksille ja pääomille houkutteleva sijoittumispaikka. Kataisen hallituksen päätös laskea yhteisöveroa oli askel oikeaan suun- taan, mutta todelliseen vaikutukseen päästäisiin siirtymällä Viron veromalliin, jossa yhteisö- veroa maksetaan vain voitonjaon yhteydessä.

3 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Valtion ja kuntien tehtävämäärä on paisunut jo vuosikymmenet, mutta samaan aikaan vä- estön huoltosuhde ja muut makrotaloudelliset tekijät ovat heikentyneet. Julkisia palveluita tulee tehostaa ja ohjata markkinaehtoiseen suuntaan, minkä lisäksi julkisten tehtävien mää- rää tulee huomattavasti vähentää. Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen ja matalapalkkatyön mahdollistaminen lisäisi etenkin nuorille sopivan työn tarjontaa. Myös koulutuspolitiikkaa on kehitettävä niin, että saatu koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeita. Talouskasvun ja onnistuneen työ- ja elinkeinopolitiikan kannalta on keskeistä, että Suomes- sa panostetaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen riittävästi. Nykyinen yritystukijärjestelmä tulee poistaa, sillä yritystuet vääristävät kilpailua ja rohkaisevat taloudellises- ti kannattamattomaan toimintaan. Työehtosopimusten yleissitovuudesta on luovuttava. Työuria pidennetään systemaattisesti koulutusaikoja lyhentämällä ja eläkkeelle siir- tymistä myöhentämällä. Työllistämisen kustannuksia madalletaan yrityksen velvoitteena olevan eläkemak- suosuuden pienentämisellä ja sen rinnalle kehitettävillä eläkerahastopohjaisilla rat- kaisuilla. Työttömyysturvan byrokratiaa on vähennettävä. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti molempien vanhempien työn- antajien kesken, ja tätä varten on perustettava rahasto. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus poistetaan. Lakko ei saa vaikuttaa liittoon kuulumattomien palkanmaksuun. Laittomien lakkojen järjestämisestä langetettavien sakkojen rinnalle säädetään sank- tioksi myös vahingonkorvausvelvollisuus yritykselle aiheutetun tappion perusteella. Oppisopimuskoulusta lisätään kehittämällä oppisopimuskoulutuksen kannusteita työnantajille. Valtion ja kuntien monopoleja puretaan ja niiden toimialoja vapautetaan kilpailulle. Yhteisöverotuksessa siirrytään verottamaan ainoastaan yrityksistä nostettavaa voit- toa Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamista tulee lyhentää 0 päivään Työntekijän ensimmäinen sairauspoissaolopäivä tehdään palkattomaksi Kaupan keskittymistä puretaan ja ehkäistään vähentämällä turhaa sääntelyä, esimer- kiksi vapauttamalla kauppojen aukioloaikoja säätelevä liikeaikalaki Sosiaali- ja terveyspolitiikka Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan haasteita tuovat väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Kun palveluista johtuvien kustannusten määrä on jatkuvassa nousussa esimerkiksi lisääntyneen palvelutarpeen sekä kasvavan sääntelyn myötä, niin myös palve- luiden saatavuus, laatu ja tuottavuus ovat vaakalaudalla. Kunnat ovat joutuneet vaikeuksiin kyseisten laissa määrättyjen vaatimusten täyttämisessä, koska sosiaali- ja terveyspalvelui- den menot eivät enää pysy hallinnassa. Julkisella sektorilla on tehtävä uudistuksia, joiden avulla palveluita pystytään myös tulevaisuudessa järjestämään. Sosiaali- ja terveyspolitiikka ei voi nojata pelkästään julkiseen sektoriin. Ostopalvelut yksi- tyisiltä yrittäjiltä, kilpailuttaminen ja julkisen palvelutuotannon ulkoistaminen pitää nähdä osana nykyajan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Palvelusetelien laajempi hyö- dyntäminen osana palvelutuotantoa tuo asiakkaalle valinnanvapautta, ja palvelun järjestä- jälle laajemman järjestämiskapasiteetin. Valinnanmahdollisuus sekä palveluiden järjestämi- sessä että käyttämisessä ovat hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Palvelutuotannolle ei tulisi asettaa liian tiukkoja reunaehtoja, vaan pitäisi luoda edellytykset paikalliselle asiantuntijuu- delle ja joustavuudelle palvelun järjestämisessä. Sen sijaan, että potilaita jatkuvasti siirre-

4 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA tään kodin, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ilman selvää jatkohoito- paikkaa, pitäisi pystyä jouhevasti osoittamaan potilaan tarpeet täyttävä hoitopaikka. Perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu voidaan yhdistää maakuntien tasolle, mutta vaativa erikoissairaanhoito keskitetään yliopistol- lisiin keskussairaaloihin. Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon poistetaan siinä tapauksessa, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Kunnallisia päivähoitomaksuja kehitettävä porrastamalla maksu todellisiin hoitotun- teihin perustuvaksi. Sosiaalimenojen osuutta pyritään laskemaan erityisesti passiivisia sosiaalietuuksia karsimalla. Julkisten terveyspalvelujen kohdalla maksullisten palveluiden osuutta on lisättävä. Omaishoidontuen taso tulee olla jatkossakin sellainen, että omaishoitaminen kotona on mahdollista, ja omaishoitajien kunnosta tulee huolehtia mahdollistamalla heidän lakisääteiset vapaapäivänsä entistä paremmin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämistä jatketaan, jotta palveluita voidaan tarjo- ta entistä enemmän yhden luukun periaatteella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluja karsitaan tarjoamalla palveluita entistä enem- män verkossa Vaihtoehtoisia palvelumuotoja kehitetään, ja kunnissa otetaan käyttöön esimerkiksi terveyskioskeja ja busseja. Työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen panostetaan tarjoamalla terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluita, ja nopeuttamalla esimerkiksi ammatilliseen tai lääkin- nälliseen kuntoutukseen pääsyä. Mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi lasten ja nuorten psykososiaalisiin ongel- miin, kuten koulukiusaamisen ehkäisyyn, tulee panostaa. Päihdehuollon palveluita tulee keskittää ja karsia, ja päihdeongelmaisten sosiaa- lietuuksia ei tule maksaa käteisellä, vaan esimerkiksi ruokakupongeilla. Kolmannen sektorin palveluiden käyttämistä osana palveluverkkoa tulee lisätä, ja va- paaehtoistyön malleja tulee kehittää. Perusterveydenhuollon sairaansijoja tulee suositusten mukaisesti vähentää, ja palve- lurakenteiden välisiä esteitä tulee purkaa jonojen poistamiseksi. Eutanasia laillistettava Suomessa Koulutuspolitiikka Koulutuksen tulee vastaisuudessakin olla Suomessa maksutonta. Yksilön mahdollisuus hankkia koulutusta tulee perustua yksilön kykyihin, ei hänen varallisuuteensa. Koulutus tulee nähdä investointina joka tulevaisuudessa tarjoaa yhteiskunnalle riittävän tuoton. Koulutustarjontaa tulee sovittaa vastaamaan paremmin nykypäivän työelämän tarpeita ja tutkintojen suoritusaikoja tulee tiivistää valmistumisen nopeuttamiseksi. Koulujen ja elin- keinoelämän välistä yhteistyötä tulee vahvistaa ja yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa tulee hyödyntää laajemmin kaikilla koulutusasteilla. Yksilölliseen opinto- ohjaukseen tulee panostaa kaikilla koulutusasteilla. Yksilöllisellä opinto- ohjauksella on keskeinen rooli syrjäytymisen ehkäisyssä ja kun nuori saadaan sijoittumaan oikealle alalle ja koulujen keskeyttämiset, turhat välivuodet ja opiskeltavan alan vaihdot vähenevät. Oppisopimuskoulutuksen määrä tulee lisätä runsaasti. Järjestelmää on yksinkertaistettava ja toimijoiden välistä yhteistyötä on helpotettava. Oppisopimuksesta saatava rahallinen korvaus on voitava sitoa opiskelijan taitotasoon esimerkiksi opiskeluajan perusteella jolloin korvaus vastaa paremmin koulutettavan osaamista. Työsopimuslähtöisyys on vähentänyt työnantajien kiinnostusta oppisopimukseen. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutus tulee

5 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA jatkossa järjestää koulutussopimuksena. Työnantaja tulee vapauttaa työnantajamaksuista koulutuksen ajaksi Työurien pidentämiseksi ja valmistumisen aikaistamiseksi opintotuesta on tehtävä kannus- tavampi muun muassa lainapainotteisuutta lisäämällä. Opintotuki tulee sitoa entistä tii- viimmin opintopisteisiin ja opintolainan korkojen tulee tulevaisuudessakin olla verovähen- nyskelpoisia valmistumisen jälkeen. Tämän vuoksi Kokoomusnuoret vaatii, että Perusopetuksessa tuetaan tasoryhmien muodostumista nykyistä tehokkaammin. Perusopetuksessa erityisoppilaiden sijoittamista yleisopetuksen luokkiin tulee vähen- tää. Perusopetuksen tuntijakouudistus tulee ottaa uudelleen valmisteltavaksi, jotta ope- tus vastaisi paremmin nyky- yhteiskunnan tarpeita Jokaisen on opiskeltava äidinkielensä lisäksi kahta vapaavalintaista vierasta kieltä Maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee panostaa suomen kielen opetukseen ja luopua vaatimuksesta toteuttaa maahanmuuttajille oman uskonnon opetusta. Yksityisten perus- ja toisen asteen koulujen toimilupien saamista tulee helpottaa. Julkisissa perus- ja toisen asteen kouluissa määrärahat tulee antaa suoraan kouluille käytettäväksi, jotta ne voidaan käyttää koulun ja opiskelijoiden tarpeet paremmin huomioiden ilman turhia hallinnollisia tasoja Lukiota kehitetään vastaamaan entistä paremmin korkeakoulutuksen tarpeita Toisen asteen kouluja ei tule rahoituksella tasapäistää, vaan koulujen rahoituksen tu- lee perustua jatkossa entistä enemmän laatuun ja tuloksellisuuteen Lukiota ja ammattikoulua tulee kehittää jatkossakin erillisinä koulutusmuotoina Toisen asteen koulujen ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä Korkeakoulujen koulutusvientiä tulee lisätä ja kehittää. EU ja ETA- alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille tulee määrätä luku- kausimaksut, jotka opiskelija voi myöhemmin vähentää verotuksessa, mikäli jää Suomeen työskentelemään. Korkeakouluja kannustetaan hankkimaan enemmän yksityistä rahoitusta Korkeakoulujen julkisen rahoituksen tulee perustua entistä enemmän tuloksellisuu- teen sekä koulusta valmistuvien määriin. Alemmasta korkeakoulututkinnosta tulee tehdä korkeakoulujen perustutkinto ja alempi korkeakoulututkinto tulee asettaa pätevyysvaatimukseksi julkishallinnon vi- roissa, joissa ei tosiasiallisesti tarvita ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista osaa- mista. Useamman kuin yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tulee tehdä maksulliseksi Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä tulee luopua ja pakkojäsenyyttä ei tule laajen- taa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin Yliopistoihin tulee järjestää koulutusohjelmakohtaiset pääsykokeet jotka oikeuttavat pyrkimään samalla pääsykokeella saman sisältöisiin koulutusohjelmiin eri yliopistois- sa Korkeakouluihin kiintiöistä ensimmäistä kertaa hakeville tulee luopua Ammattikorkeakouluopetusta tulee keskittää laajempiin yksiköihin lukuisien sivutoi- mipisteiden sijaan Siirtymisille korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä tulee asettaa valtakunnalliset stan- dardit Opintotukea rajoittavat tulorajat tulee poistaa. Opintotuki tulee jatkossa määräytyä opintosuoritusten mukaisesti. Kuntapolitiikka Kuntien velkaantumisen kasvuvauhti on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut ennätyksel- lisen rajua. Yksinään viime vuonna yhteenlaskettu lainakanta kasvoi prosenttia edellis-

6 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA vuoteen nähden ja kokonaisuudessaan kuntakentän velkataakka nousi miljardiin euroon. Pääsyy kiihtyneeseen velkaantumiseen on valtiovallan kuntien harteille holtittomasti lisää- mät velvoitteet ja lakisääteiset tehtävät ilman riittävän rahoituksen osoittamista. Yksinään viime vuosikymmenen aikana kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on kaksinkertaistunut ja nykyisin niitä on jo yli puolituhatta. Kuntatalouden tulevaisuudennäkymät eivät niin ikään ole valoisat, sillä kuntiin kohdistuu kustannuspaineita ikääntymisen tuomien kasvavien pal- velutarpeiden myötä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon saralla. Työrauhaa sekä luot- tamusta kuntien ja valtion välillä on häirinnyt raskaasti hallituksen historialliseksi nimeämä rakenneuudistus, joka on ajautunut hallituksen sisällä solmuun heti alkumetreillä. Kuntasektorin velkaantumisen taittaminen on aloitettava välittömästi Verotusoikeuden painopistettä siirretään valtiolta kunnille Kunnallisten palveluiden rahoitusperiaate kirjataan perustuslakiin Kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsittava määrällisesti Kuntien palvelurakenteita uudistettava palvelusetelein sekä palvelumaksuin Kuntaliitosten yhteyteen säädetystä erityisestä viiden vuoden irtisanomisajasta luo- vutaan Kuntaliitosselvitykset perustetaan tutkimustietoon ja niillä tavoitellaan tehokkuutta ja kilpailukykyä. Kunnan koko ei ole itseisarvo. Kuntien perustuslaillista itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa jatkossakin Vapaakuntakokeilu tulee viedä käytäntöön Julkiset kuntien ranking- listat otettava käyttöön Kuntalaisaloitteiden käsittelyajat on saatava kuriin Ruotsin mallin mukainen palvelualoite on otettava käyttöön Kuntien väliselle kilpailulle asukkaista ja elinkeinoista ei tule luoda keinotekoisia es- teitä Kuntapolitiikan demokratiaa halventavista sukupuolikiintiöistä luovutaan Kuntayhtymät on saatettava paremmin omistajakuntien ohjauksen alaisuuteen Kuntien hankinta- ja kilpailuttamisosaamista on nostettava esimerkiksi it- hankkeiden osalta Kuntien on selvitettävä ja avattava julkisiksi tuottamiensa palveluiden yksikköhinnat. Hinta lisätään palvelusta omavastuuosuuden maksavan kuntalaisen saamaan kuittiin, jotta kuntalainen näkee palvelun todellisen vertailukelpoisen hinnan. Maa- ja metsätalouspolitiikka Maailman väestönkasvun myötä kansakunnat ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota väestönsä ruokahuollon turvaamiseen. Myös Suomen on tulevaisuudessa säilytettävä riittä- vä omavaraisuus ruoantuotannossa, mutta toistaiseksi meillä ei ole tarvetta hankkia maata viljelystarkoitukseen ulkomailta, kuten eräät valtiot ovat tehneet. Oman maatalouden suojelu on kuitenkin synnyttänyt kohtuuttoman tukibyrokratiakoneis- ton. Viljelijän tulisi saada tulonsa ensisijaisesti myymistään tuotteista, eikä tukihakulomak- keiden täyttämisestä. Euroopan unionin maataloustukien jakoperusteita on tasavertaistet- tava, kansallisista maataloustuista tulee luopua ja pitkällä aikavälillä tavoitteena on oltava markkinaehtoiseen maatalouteen siirtyminen. Suomen korkea ruoan hinta johtuu ennen kaikkea vähittäiskaupan keskittyneisyydestä. Vähäinen kilpailu nostaa kuluttajahintoja ja antaa kauppaketjuille mahdollisuuden sanella tuottajien hinnat. Alkutuottajille jäävää osuutta tuotteen loppuarvosta on lisättävä edistä- mällä vähittäiskaupan vapauttamista kilpailulle. Metsien moninaiskäyttöä on edistettävä, ja esimerkiksi jatkuvan metsänkasvatuksen mene- telmän kannattavuutta on syytä tutkia vaihtoehtona avohakkuille. Metsien luonnonvaroja on voitava hyödyntää monipuolisesti jokamiehenoikeuksien rajoissa, eikä metsästys- ja kalastusharrastuksia tule enää hankaloittaa tiukemmalla sääntelyllä.

7 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Maatalouden kilpailukykyä parannetaan aloittamalla peltorakenneuudistus, jolla kas- vatetaan keskimääräisten peltolohkojen pinta- alaa. EU:n maataloustuet muutetaan maakohtaisesti ostovoimakorjatuksi tasatueksi. Kaikilla maatalouspolitiikan ratkaisuilla pyritään vähentämään tukiriippuvuutta. Valtion on päätöksillään edistettävä kilpailua alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan kesken. Maatalouden suorien investointitukien sijaan myönnetään investoinneille korkotu- kea. Tuontielintarvikkeilta vaaditaan samoja hygienia-, ympäristö- ja tuotantoeläimen hyvinvointistandardeja kuin kotimaiselta ruoalta. Pienpanimo- ja tilaviinituotteiden kuluttajamyyntiä koskevaa sääntelyä on vapautet- tava. Valtion omistamilta mailta on tarjottava lisää alueita metsästyskäyttöön. Jokamiehenoikeuksia ei rajoiteta kaupallisen marjanpoiminnan osalta. Turkisalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen on turvattava jatkossakin. Alle - vuotiaat vapautetaan valtion kalastusmaksuista. Luomutuotanto tulee mahdollistaa samalla tilalla kasvi-, eläin- ja peltokohtaisesti. Elintarvikkeiden oleellisimpien ainesosien alkuperä on merkittävä pakkauksiin. Veden käyttöä tehostetaan maataloudessa Euroopan alueella Ruoan tuontitullit poistetaan asteittain Euroopan Unionin tasolla Ulko- ja eurooppapolitiikka Näemme, että Suomi voisi olla maailmalla kokoansa paljon suurempi ulkopoliittinen toimija. Suomen yleisiä vahvuuksiamme ovat olleet pitkäjänteisyys sekä yhteistyökyky. Lähimennei- syys on kuitenkin osoittanut, että tulevaisuudessa Suomen tulee lisäksi pystyä olemaan poliittisesti ketterä ja proaktiivinen. Meillä pitää olla myös sellaisia pitkäjänteisiä ja selkeitä ulkopoliittisia tavoitteita, jotka ovat yhteneväisiä sekä ministeriöiden että Euroopan parla- mentin jäsenten välillä ja tällä tavoin niitä voitaisiin edistää useilla eri rintamilla. Suomen tulee lisätä aloitteellisuuttaan Euroopan unionissa, sekä muilla kansainvälisillä foo- rumeilla, että jatkaa tietään kansainvälisten ihmisoikeuksien edistäjänä ja puolestapuhuja- na. Aktiivisuutta kansainvälisessä kaupankäynnissä on lisättävä vienninedistämisen sekä kauppasuhteiden edesauttamiseksi. Euroopan unionin liittovaltiokehitys on pysäytettävä Euroopan unionin tulleja on purettava vapaakaupan edistämiseksi Pohjoismaista yhteistyötä lujitetaan entisestään, varsinkin puolustusasioissa. Euroopan unionin perussopimusten rikkominen tulee sanktioida Unionin tulee keventää säädösviidakkoaan. Euroopan unionin puolustusyhteistyötä tulee lujittaa Nuorisotakuuta ei tule laajentaa eurooppalaiseksi hankkeeksi Sisäpoliittinen valta ei saa perussopimusten vastaisesti siirtyä unionin päätöksente- koelimiin. Suomen tulee olla äänekkäästi mukana edistämässä kansainvälistä vapaakauppaa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, koska markkinatalous on Suomen lisäksi kaikkien muidenkin edun mukaista. Oikeus- ja turvallisuuspolitiikka Kokoomusnuorten oikeuspoliittiset periaatteet nojautuvat länsimaiseen oikeuskäsitykseen, jonka pohjana on yhdenvertaisuusperiaate. Yksinkertainen ja selkeä lainsäädäntö taas ta- kaavat kansalaisen oikeudet. Oikeudenkäytössä langetettujen tuomioiden tulee perustua

8 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA vain ja ainoastaan itse tekoon tai teon yritykseen, eikä sen taustalla oleviin mahdollisiin motiiveihin. Esimerkiksi jonkin tietyn ryhmän tunteiden tai vakaumuksen oletettuun louk- kaamiseen perustuvia uhrittomia rikoksia ei tulisi lainsäädännössä olla. Kokoomusnuoret ajattelevat, että erityisesti yksityiseen omaisuudensuojaan ja yksilön koskemattomuuteen kohdistuvista rikoksista tulisi tuomita nykykäytäntöä tiukemmin. Suomen turvallisuuspolitiikan tulee perustua yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvaan kansal- liseen puolustukseen, jonka uskottavuus on vahvistettu ja taattu sotilasliitto NATO:n jäse- nyydellä. Keskeisessä asemassa ovat myös isänmaallisuus ja vahva maanpuolustustahto, joiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen. Potentiaalisten krii- sien skaala on nykymaailmassa laaja ja monipuolinen, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei pe- rinteisten geopoliittisten kriisien eskaloitumista voida pois sulkea. Viime vuosina Venäjän asevoimat ovat vahvistuneet ja tulevat vahvistumaan entisestään. Vaikka kyseessä onkin alennustilassa olleen armeijan modernisoinnista, on se kuitenkin huolestuttava kehitys- suunta Itämeren lähialueella, koska Suomen tapaan muut pohjoismaat ovat hiljalleen alasajaneet puolustusvoimiaan. Muista länsimaihin kohdistuvista turvallisuuspoliittisista keskeinen on edelleen islamistinen/jihadistinen terrorismi, jonka vaara nykyisin tulee Al- Qaida mielisistä franchise- soluista ja ns. yksinäisistä susista, joita ideologia on vain innoitta- nut. Suomestakin on lähdetty taistelemaan Syyriaan islamistien puolelle, joten Suomeen palaavien islamististen militanttien muodostama uhka tulee ottaa huomioon. Tämän vuoksi Kokoomuksen Nuorten Liitto vaatii, että Pohjois- Atlantin liiton (NATO) jäsenyyttä on haettava välittömästi Suomen puolustusvoimien tulevaisuus ja rahoitus on turvattava vuoden 0 jäl- keenkin. Uusiin nykyisen vaalikauden kaltaisiin "puolustusvoimauudistuksiin" ei ole maanpuolustuksella enää varaa Puolustuspolitiikassa tulee ottaa huomioon lähialueiden kehitys. Puolustusvoimat ovat muutakin kuin kriisinhallintaa varten Kyberturvallisuutta edistetään lisäämällä tietoturvakoulutusta ja kehittämällä kyber- puolustusta Terroristien koulutusleireille ja toimintaan osallistuminen on kiellettävä Väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista annettavien vankeustuomioiden vähim- mäisarajoja on nostettava.suomessa tuomitaan liikaa vankeusajan marginaalin mi- nimin mukaan Ehdollisten vankeustuomioiden määrää väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista vähennettävä Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lopetettava Lautamiesjärjestelmä lakkautettava Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoiva lakipykälä poistettava. Uhritto- mia ajatusrikoksia ei tule olla Vähemmistövaltuutetun virka poistettava Ulkomaalaiset rikoksentekijät karkotettava välittömästi pois maasta Sakkojen muuntorangaistus vankeudeksi palautettava Törkeiden rikosten valmistelu kriminalisoitava Suomeen tulee perustaa poliitikoista riippumaton perustuslakituomioistuin, joka kä- sittelee esimerkiksi ministerien mahdolliset väärinmenettelyt kansanedustajista koostuvan eduskunnan perustuslakivaliokunnan sijaan Paljousalennukset pois rangaistuksista. Yhdellä vankeustuomiolla ei tule sovittaa muita mahdollisesti langetettuja vankeustuomioita, eikä tutkintavankeutta tai muita aiempia vankeusvuosia tule vähentää langetetusta uudesta vankeustuomiosta. On väärin, että murhaaja voi sovittaa yhdellä elinkautisella mahdollisista muista murhis- ta tulevat elinkautiset Elinkautisesta armahtamista voi hakea vasta istutun vankilavuoden jälkeen Suomen tulee irtisanoutua Ottawan sopimuksesta

9 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Energia- ja ympäristöpolitiikka Energiapolitiikan tulee olla erityisen pitkäjänteistä, sillä alan investoinnit ovat yleensä suu- ria. Sanotaankin, että energia- alalla kvartaali on vuotta. Kuitenkin kasvavat tuotantotuet ovat tekemässä energia- alasta samanlaista vain massiivisilla tuilla toimivaa toimialaa kuin maatalous. Suomen energiantuotannon tulee jatkossakin pohjata ensisijaisesti ydin- ja vesivoimaan, sillä ne ovat osoittautuneet sekä halvoiksi, vakaiksi että ekologisiksi tavoiksi tuottaa energi- aa. Ydinvoima ei kuitenkaan saa olla energiapoliittinen päätepiste, vaan tutkimukseen tulee panostaa ja erilaisia puhtaita tuotantomuotoja (esim. toriumreaktorit) ennakkoluulotto- masti kehittää. Päästökauppa on hyvä järjestelmä, jota EU on toteuttanut kehnosti. Päästökaupassa ainoa poliittinen päätös tulisi olla päästöoikeuksien määrä ja hinnan pitää määräytyä vapaasti markkinoilla. Backloading ja muut markkinoita sekoittavat toimet eivät ole kestävää ja en- nakoitavaa energiapolitiikkaa. Rakennettu omaisuus muodostaa % Suomen kansallisvarallisuudesta. Kasvava korjaus- velka on tällä hetkellä jopa 0 0 miljardia euroa. Rakennetun omaisuuden tilaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja sen ylläpitoon kannustaa. Tämän vuoksi Kokoomusnuoret vaatii, että Suomen ja Euroopan unionin energiaomavaraisuutta tulee kehittää ja lisätä Kansalliset energiantuotannon tuet tulee asteittain poistaa ja mahdolliset tukitoimet kohdistaa investointien ja tuotekehitykseen EU:n päästökauppaa tulee maantieteellisesti laajentaa ja sen pyrkimyksiä yksinker- taistaa EU:n päästötavoitteita tulee kohdentaa maille, joiden päästötaso on korkein Eurooppalaista energiaturvallisuutta ja - kestävyyttä kehitetään useampia Euroopan ulkopuolisia energialinjoja hyödyntämällä sekä omavaraisuutta lisäämällä Windfall- vero tulee torpata Ydinvoimalupapäätökset siirretään työ- ja elinkeinoministeriölle ja kaikki turvallisuus- ym. määräykset täyttävät hakemukset hyväksytään. Jätteenpolttoa tulee lisätä, sillä kaatopaikat aiheuttavat enemmän päästöjä ja pilaa- vat maaperää Rakennusvalvonnan määräystulkintojen tulee olla kunnittain yhteneviä Asuntojen pinta- alavaatimuksista tulee siirtyä markkinatarvepohjaiseen jakaumaan, jotta suurille kaupunkiseuduille saadaan lisää pienten asuntojen tuotantoa Kaavavalituksia tulee suitsia rajaamalla valitusoikeutta vain suunnitteluvaiheessa kir- jallisen muistutuksen tehneille ja asettamalla valitusmaksu, joka palautetaan valituk- sen ollessa aiheellinen Kuntien vanhentuneita yleiskaavoja tulee päivittää ja uusissa asemakaavoissa tulee välttää liiallista sääntelyä esimerkiksi rakenneratkaisuiden suhteen Rakennusten pakollisista energiatodistuksista luovutaan Liikenne- ja viestintäpolitiikka On huomattava, että Suomen kilpailukyky ja elinkeinoelämä on sidottuna toimivaan logis- tiikkaan, joka edellyttää uusia tiehankkeita ja tieverkon parantamista, mutta myös mahdol- lisimman kilpailukykyisiä kustannuksia logistiikassa. Yksityisautoilu on myös Suomen kaltai- sessa pitkien välimatkojen maassa välttämätöntä. Polttoaineen alati nouseva verotus on kiusa suomalaiselle autoilulle, samoin monet muut maksut ja maksuja aiheuttavat lakisää- teiset toimenpiteet. Veroluontoisia maksuja, kuten auto- ja käyttövoimaveroja tulisi alen- taa. Kun katsoo liikenteenkäyttäjiltä kerättävien verojen ja maksujen määrää ja vertaa tätä lii- kenneministeriön budjettiin, voi todeta, ettei Suomalainen liikenteenkäyttäjä saa koko ra-

10 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA halla siitä mistä maksaa. Lyhyellä aikavälillä liikennepolitiikan menot ja verotus tulisi saada tasapainoon. Tämän jälkeen ne tulisi optimoida sopivalle tasolle. Menokuri on ehdoton, mutta siitä voidaan joustaa. Verotus tulisi optimoida sopivan menotason arvoiseksi. Tästä eteenpäin tulisi alkaa löytämään keinoja koko liikenneverkon mahdolliselle yksityistämisel- le. Liikennepolitiikan budjetoiminen tulisi kuitenkin saada prosessiksi, joka olisi äärimmäi- sen epäpoliittinen ja tehokas. Viestintäpolitiikassa tärkeänä osa- alueena on Suomen kehitys tietoyhteiskuntana. Suomi on monilla mittareilla mitattuna jäänyt jälkeen maailman digitaalisessa uudistumisessa 000- luvulla. Erityisesti julkisen sektorin tavoitteet ovat olleet hajanaisia, keinot puutteellisia ja tietojärjestelmien yhteensopivuus ongelmallista. Suurin osa tietojärjestelmähankkeista on ylittänyt ajallisesti ja rahallisesti budjettinsa, eivätkä ne ole saavuttaneet niille asetettuja tavoitteita. Viestintäpolitiikan suurten eteenpäin katsovien linjojen lisäk- si kokoomusnuorille ensisijaisen tärkeät arvot, kuten sananvapaus ja yksityisyys, ovat verkkoaikakaudella joutuneet uhatuiksi. Haasteena on erityisesti rikolli- sen toiminnan ja materiaalin kitkeminen verkosta ilman, että kansalaisten perusoikeudet vaarantuvat. Taksi-, rautatie- ja linja- autoliikenne vapautetaan kilpailulle Autovero poistetaan kokonaan uusilta autoilta Autoilijoilta perittäviä maksuja ja veroja vähennettävä Perusväylänpidon resursseja tulee korottaa, jotta liikenneverkkomme ei pääse rapau- tumaan Liikenneväyliä koskevan päätöksenteon tulee perustua kokonaishyötyyn, ei aluepoli- tiikkaan Tilaajasektorin asiantuntemusta tulee kehittää urakoitten sujuvoittamiseksi Suomi alkaa suunnitella yhteistyössä muiden maiden kanssa raideyhteyttä Jäämerelle Autokoulu muutetaan yksivaiheiseksi ja sen kasvatettua pakollista opetusmäärää lei- kataan. Liikenneturvallisuus taataan säätämällä ajokortin suorittamiseen liittyvien kokeiden vaikeus riittävälle tasolle. Yleisradio pilkotaan osiin ja yksityistetään ja tärkeät julkisen palvelun toiminnot ku- ten hätätiedotteet ostetaan budjettivaroin Viranomaisasiointi mahdollistetaan Internetissä kaikissa niissä asioissa, joissa fyysi- nen läsnäolo ei ole välttämätöntä Kaikenlainen Internetin sensurointi on lopetettava Sananvapaus ja yksityisyyden suoja turvataan lainsäädännöllä myös tietoverkoissa Henkilöiden liikkeiden seurantaan suunnattua satelliittipaikannusjärjestelmää ei ote- ta käyttöön Moottoripyörille ei lisätä katsastusvelvollisuutta Promillerajaa ei tule alentaa maantie- eikä vesiliikenteessä Rangaistuksia törkeistä rattijuopumuksista tulee koventaa, esimerkiksi tuomitsemalla rikoksentekoväline, eli ajoneuvo, tai sen arvo valtiolle Suomessa ei oteta käyttöön autoilijoiden ruuhkamaksuja Käyttövoimavero poistetaan Mopojen nopeusrajoitusta nostetaan 0:een kilometriin tunnissa Talvirengaspakko poistettava Tekijänoikeuslakia uudistettava vastaamaan kansalaisten oikeustajua Kuorma- autokorttien ikärajat on palautettava kahdeksaantoista vuoteen ja ammatti- pätevyyden vaatimuksia on madallettava

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen. Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta

Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen. Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta Kuntia säätelevien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta Kuntaliiton linjaukset Tehtävien ja velvoitteiden purkamisella parannetaan rahoitusperiaatteen toteutumista:

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari Yhteenveto Johtaja Hannu Sirén 1. Työryhmien keskustelun tiivistys ja keskeiset huomiot 2. Jatkotyö kärkihankemaailmassa

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 9.6.2014 Opetusalan

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa:

Selvityksen perusteella esitetään seuraavaa: Varhaiskasvatus- ja 25 17.03.2016 koulutuslautakunta Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 29 19.04.2016 Virkojen perustaminen ja tuntiopettajien siirtäminen virkoihin 89/01.01.00/2013 VARKOLK 17.03.2016 25

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma.

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (787/ ) todetaan, että kou lutuk sen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Hallitus 30 24.04.2015 Hallitus 42 12.06.2015 Hallitus 50 28.08.2015 Hallitus 88 18.12.2015 Hallitus 47 17.06.2016 Hallitus 58 26.08.2016 Opetussuunnitelmien hyväksyminen 27/40/401/2015 KYH 30 Laissa ammatillisesta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot