Työ- ja elinkeinopolitiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinopolitiikka"

Transkriptio

1 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA. Kokoomusnuorten tavoiteohjelma vuodelle 0 esittelee ne käytännön poliittiset tavoit- teet, joiden toteutumista Kokoomuksen Nuorten Liitto pyrkii edistämään vuoden aikana. Erityisenä painopistealueena tavoiteohjelmassa ovat taloudelliset tasapainotustoimenpiteet valtion velkaantumisen estämiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Ohjelma käsitellään Kokoomuksen Nuorten Liiton 0. liittokokouksessa Tampereella Sisällysluettelo TALOUSPOLITIIKKA TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKKA SOSIAALI- JA TERVEYSPOLITIIKKA KOULUTUSPOLITIIKKA KUNTAPOLITIIKKA MAA- JA METSÄTALOUSPOLITIIKKA ULKO- JA EUROOPPAPOLITIIKKA OIKEUS- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA ENERGIA- JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA LIIKENNE- JA VIESTINTÄPOLITIIKKA

2 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Talouspolitiikka Valtion budjettialijäämiä ei ole kyetty kuromaan umpeen kuluvan hallituskauden aikana. Tästä johtuen valtion menot on jouduttu kustantamaan velkarahoituksella. Kokoomusnuo- ret katsoo, että sopeutustoimet ovat olleet täysin riittämättömiä ja Suomen velkataakka on ylittämässä kriittisen pisteen, jossa se näivettää maamme pitkän tähtäimen kasvunäkymiä. Julkisen talouden menot ovat lisääntyneet niin absoluuttisesti, kuin suhteessa BKT:hen huo- limatta jo pitkään kestäneestä taloudellisesta epävarmuudesta. Maamme huoltosuhde on nyt kääntynyt dramaattisesti huonompaan suuntaan, johtuen ikääntyvistä suurista ikäluokista. Järjestelmä on näin ollen pitkällä aikavälillä kestämätön. Tilanteen korjaamiseksi vaaditaan nykyistä rohkeampia sopeutustoimia ja periaatteellista keskustelua valtion roolista peruspalveluiden tuottajana. Myös eläkejärjestelmä kaipaa uudistamista kohti yksilöllistä säästämistä, jotta jaettavaa riittää myös jatkossa. Korkea progressiivinen ansiotulojen verotus ja muut veroluontoiset kulut lisäävät työllistä- misen kustannuksia yrityksille. Suuri verokiila heikentää suomalaisten yritysten kilpailuky- kyä globaaleilla markkinoilla. Johdonmukainen ja vaalikausien yli ulottuva ennustettava veropolitiikka helpottaa yritysten toimintaympäristöä investointien ja palkan suhteen. Euroopan unionin muuttuminen tulonsiirtounioniksi on Suomelle erityisen haitallinen kehi- tyssuunta. Suomen etu on mahdollisimman laaja vapaakauppa. Euroopan unionin kehitys kohti keskusjohtoisuutta on Suomen kannalta harmillista. Julkisen talouden alijäämää paikataan pääasiassa menoleikkauksin Valtion budjettien alijäämäisyydestä tulee luopua velkaantumiskehityksen pysäyttä- miseksi Ansiotulo- ja pääomaverotuksen progressiosta luovutaan ja siirrytään tulojen suh- teellisen verotukseen Nykymuotoisesta kehitysavusta luovutaan Euroopan unionin verotusoikeutta ei oteta käyttöön ja euromaiden tukemisesta pi- dättäydytään jatkossa Arvonlisäverotuksessa on siirryttävä yhteen verokantaan Veropohjaa on laajennettava ja yhtenäistettävä, kuitenkin siten, että yleinen veroas- te laskee Hallitus laatii ohjelman ei- strategisten valtionyhtiöiden yksityistämiseksi Kaikkien osinkojen verotuksessa tulee siirtyä tasaveroon Finanssisääntelyä tulee keventää investointien houkuttelemiseksi Suomeen Perintöverotuksesta luovutaan kokonaan asteittain Vero-, maahanmuutto- ja sosiaaliturvajärjestelmiä kehitetään siten, että ne kannus- tavat työperäiseen maahanmuuttoon Työ- ja elinkeinopolitiikka Suomen ja suomalaisten hyvinvointi syntyy työllä ja yrittämisellä aikaansaadusta talouskas- vusta. Työnteon on oltava kaikissa tilanteissa kannattavampaa kuin joutenolon. Työurien pidentäminen ja palkankorotusten pitäminen maltillisina on edellytys valtiontalouden kan- tokyvylle ja riittävän sosiaaliturvan rahoittamiselle. Verojärjestelmää on kehitettävä siten, että Suomi on yrityksille ja pääomille houkutteleva sijoittumispaikka. Kataisen hallituksen päätös laskea yhteisöveroa oli askel oikeaan suun- taan, mutta todelliseen vaikutukseen päästäisiin siirtymällä Viron veromalliin, jossa yhteisö- veroa maksetaan vain voitonjaon yhteydessä.

3 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Valtion ja kuntien tehtävämäärä on paisunut jo vuosikymmenet, mutta samaan aikaan vä- estön huoltosuhde ja muut makrotaloudelliset tekijät ovat heikentyneet. Julkisia palveluita tulee tehostaa ja ohjata markkinaehtoiseen suuntaan, minkä lisäksi julkisten tehtävien mää- rää tulee huomattavasti vähentää. Työehtosopimusten yleissitovuudesta luopuminen ja matalapalkkatyön mahdollistaminen lisäisi etenkin nuorille sopivan työn tarjontaa. Myös koulutuspolitiikkaa on kehitettävä niin, että saatu koulutus vastaa paremmin työelämän tarpeita. Talouskasvun ja onnistuneen työ- ja elinkeinopolitiikan kannalta on keskeistä, että Suomes- sa panostetaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen riittävästi. Nykyinen yritystukijärjestelmä tulee poistaa, sillä yritystuet vääristävät kilpailua ja rohkaisevat taloudellises- ti kannattamattomaan toimintaan. Työehtosopimusten yleissitovuudesta on luovuttava. Työuria pidennetään systemaattisesti koulutusaikoja lyhentämällä ja eläkkeelle siir- tymistä myöhentämällä. Työllistämisen kustannuksia madalletaan yrityksen velvoitteena olevan eläkemak- suosuuden pienentämisellä ja sen rinnalle kehitettävillä eläkerahastopohjaisilla rat- kaisuilla. Työttömyysturvan byrokratiaa on vähennettävä. Vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasaisesti molempien vanhempien työn- antajien kesken, ja tätä varten on perustettava rahasto. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus poistetaan. Lakko ei saa vaikuttaa liittoon kuulumattomien palkanmaksuun. Laittomien lakkojen järjestämisestä langetettavien sakkojen rinnalle säädetään sank- tioksi myös vahingonkorvausvelvollisuus yritykselle aiheutetun tappion perusteella. Oppisopimuskoulusta lisätään kehittämällä oppisopimuskoulutuksen kannusteita työnantajille. Valtion ja kuntien monopoleja puretaan ja niiden toimialoja vapautetaan kilpailulle. Yhteisöverotuksessa siirrytään verottamaan ainoastaan yrityksistä nostettavaa voit- toa Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksamista tulee lyhentää 0 päivään Työntekijän ensimmäinen sairauspoissaolopäivä tehdään palkattomaksi Kaupan keskittymistä puretaan ja ehkäistään vähentämällä turhaa sääntelyä, esimer- kiksi vapauttamalla kauppojen aukioloaikoja säätelevä liikeaikalaki Sosiaali- ja terveyspolitiikka Sosiaali- ja terveyspolitiikkaan haasteita tuovat väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen. Kun palveluista johtuvien kustannusten määrä on jatkuvassa nousussa esimerkiksi lisääntyneen palvelutarpeen sekä kasvavan sääntelyn myötä, niin myös palve- luiden saatavuus, laatu ja tuottavuus ovat vaakalaudalla. Kunnat ovat joutuneet vaikeuksiin kyseisten laissa määrättyjen vaatimusten täyttämisessä, koska sosiaali- ja terveyspalvelui- den menot eivät enää pysy hallinnassa. Julkisella sektorilla on tehtävä uudistuksia, joiden avulla palveluita pystytään myös tulevaisuudessa järjestämään. Sosiaali- ja terveyspolitiikka ei voi nojata pelkästään julkiseen sektoriin. Ostopalvelut yksi- tyisiltä yrittäjiltä, kilpailuttaminen ja julkisen palvelutuotannon ulkoistaminen pitää nähdä osana nykyajan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Palvelusetelien laajempi hyö- dyntäminen osana palvelutuotantoa tuo asiakkaalle valinnanvapautta, ja palvelun järjestä- jälle laajemman järjestämiskapasiteetin. Valinnanmahdollisuus sekä palveluiden järjestämi- sessä että käyttämisessä ovat hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Palvelutuotannolle ei tulisi asettaa liian tiukkoja reunaehtoja, vaan pitäisi luoda edellytykset paikalliselle asiantuntijuu- delle ja joustavuudelle palvelun järjestämisessä. Sen sijaan, että potilaita jatkuvasti siirre-

4 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA tään kodin, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ilman selvää jatkohoito- paikkaa, pitäisi pystyä jouhevasti osoittamaan potilaan tarpeet täyttävä hoitopaikka. Perusterveydenhuollon ja perustason erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu voidaan yhdistää maakuntien tasolle, mutta vaativa erikoissairaanhoito keskitetään yliopistol- lisiin keskussairaaloihin. Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon poistetaan siinä tapauksessa, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Kunnallisia päivähoitomaksuja kehitettävä porrastamalla maksu todellisiin hoitotun- teihin perustuvaksi. Sosiaalimenojen osuutta pyritään laskemaan erityisesti passiivisia sosiaalietuuksia karsimalla. Julkisten terveyspalvelujen kohdalla maksullisten palveluiden osuutta on lisättävä. Omaishoidontuen taso tulee olla jatkossakin sellainen, että omaishoitaminen kotona on mahdollista, ja omaishoitajien kunnosta tulee huolehtia mahdollistamalla heidän lakisääteiset vapaapäivänsä entistä paremmin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden keskittämistä jatketaan, jotta palveluita voidaan tarjo- ta entistä enemmän yhden luukun periaatteella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluja karsitaan tarjoamalla palveluita entistä enem- män verkossa Vaihtoehtoisia palvelumuotoja kehitetään, ja kunnissa otetaan käyttöön esimerkiksi terveyskioskeja ja busseja. Työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen panostetaan tarjoamalla terveyttä edistäviä ja ennaltaehkäiseviä palveluita, ja nopeuttamalla esimerkiksi ammatilliseen tai lääkin- nälliseen kuntoutukseen pääsyä. Mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi lasten ja nuorten psykososiaalisiin ongel- miin, kuten koulukiusaamisen ehkäisyyn, tulee panostaa. Päihdehuollon palveluita tulee keskittää ja karsia, ja päihdeongelmaisten sosiaa- lietuuksia ei tule maksaa käteisellä, vaan esimerkiksi ruokakupongeilla. Kolmannen sektorin palveluiden käyttämistä osana palveluverkkoa tulee lisätä, ja va- paaehtoistyön malleja tulee kehittää. Perusterveydenhuollon sairaansijoja tulee suositusten mukaisesti vähentää, ja palve- lurakenteiden välisiä esteitä tulee purkaa jonojen poistamiseksi. Eutanasia laillistettava Suomessa Koulutuspolitiikka Koulutuksen tulee vastaisuudessakin olla Suomessa maksutonta. Yksilön mahdollisuus hankkia koulutusta tulee perustua yksilön kykyihin, ei hänen varallisuuteensa. Koulutus tulee nähdä investointina joka tulevaisuudessa tarjoaa yhteiskunnalle riittävän tuoton. Koulutustarjontaa tulee sovittaa vastaamaan paremmin nykypäivän työelämän tarpeita ja tutkintojen suoritusaikoja tulee tiivistää valmistumisen nopeuttamiseksi. Koulujen ja elin- keinoelämän välistä yhteistyötä tulee vahvistaa ja yrittäjyyskasvatusta tulee lisätä. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa tulee hyödyntää laajemmin kaikilla koulutusasteilla. Yksilölliseen opinto- ohjaukseen tulee panostaa kaikilla koulutusasteilla. Yksilöllisellä opinto- ohjauksella on keskeinen rooli syrjäytymisen ehkäisyssä ja kun nuori saadaan sijoittumaan oikealle alalle ja koulujen keskeyttämiset, turhat välivuodet ja opiskeltavan alan vaihdot vähenevät. Oppisopimuskoulutuksen määrä tulee lisätä runsaasti. Järjestelmää on yksinkertaistettava ja toimijoiden välistä yhteistyötä on helpotettava. Oppisopimuksesta saatava rahallinen korvaus on voitava sitoa opiskelijan taitotasoon esimerkiksi opiskeluajan perusteella jolloin korvaus vastaa paremmin koulutettavan osaamista. Työsopimuslähtöisyys on vähentänyt työnantajien kiinnostusta oppisopimukseen. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutus tulee

5 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA jatkossa järjestää koulutussopimuksena. Työnantaja tulee vapauttaa työnantajamaksuista koulutuksen ajaksi Työurien pidentämiseksi ja valmistumisen aikaistamiseksi opintotuesta on tehtävä kannus- tavampi muun muassa lainapainotteisuutta lisäämällä. Opintotuki tulee sitoa entistä tii- viimmin opintopisteisiin ja opintolainan korkojen tulee tulevaisuudessakin olla verovähen- nyskelpoisia valmistumisen jälkeen. Tämän vuoksi Kokoomusnuoret vaatii, että Perusopetuksessa tuetaan tasoryhmien muodostumista nykyistä tehokkaammin. Perusopetuksessa erityisoppilaiden sijoittamista yleisopetuksen luokkiin tulee vähen- tää. Perusopetuksen tuntijakouudistus tulee ottaa uudelleen valmisteltavaksi, jotta ope- tus vastaisi paremmin nyky- yhteiskunnan tarpeita Jokaisen on opiskeltava äidinkielensä lisäksi kahta vapaavalintaista vierasta kieltä Maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee panostaa suomen kielen opetukseen ja luopua vaatimuksesta toteuttaa maahanmuuttajille oman uskonnon opetusta. Yksityisten perus- ja toisen asteen koulujen toimilupien saamista tulee helpottaa. Julkisissa perus- ja toisen asteen kouluissa määrärahat tulee antaa suoraan kouluille käytettäväksi, jotta ne voidaan käyttää koulun ja opiskelijoiden tarpeet paremmin huomioiden ilman turhia hallinnollisia tasoja Lukiota kehitetään vastaamaan entistä paremmin korkeakoulutuksen tarpeita Toisen asteen kouluja ei tule rahoituksella tasapäistää, vaan koulujen rahoituksen tu- lee perustua jatkossa entistä enemmän laatuun ja tuloksellisuuteen Lukiota ja ammattikoulua tulee kehittää jatkossakin erillisinä koulutusmuotoina Toisen asteen koulujen ja korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä Korkeakoulujen koulutusvientiä tulee lisätä ja kehittää. EU ja ETA- alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille tulee määrätä luku- kausimaksut, jotka opiskelija voi myöhemmin vähentää verotuksessa, mikäli jää Suomeen työskentelemään. Korkeakouluja kannustetaan hankkimaan enemmän yksityistä rahoitusta Korkeakoulujen julkisen rahoituksen tulee perustua entistä enemmän tuloksellisuu- teen sekä koulusta valmistuvien määriin. Alemmasta korkeakoulututkinnosta tulee tehdä korkeakoulujen perustutkinto ja alempi korkeakoulututkinto tulee asettaa pätevyysvaatimukseksi julkishallinnon vi- roissa, joissa ei tosiasiallisesti tarvita ylemmän korkeakoulututkinnon tasoista osaa- mista. Useamman kuin yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tulee tehdä maksulliseksi Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä tulee luopua ja pakkojäsenyyttä ei tule laajen- taa ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin Yliopistoihin tulee järjestää koulutusohjelmakohtaiset pääsykokeet jotka oikeuttavat pyrkimään samalla pääsykokeella saman sisältöisiin koulutusohjelmiin eri yliopistois- sa Korkeakouluihin kiintiöistä ensimmäistä kertaa hakeville tulee luopua Ammattikorkeakouluopetusta tulee keskittää laajempiin yksiköihin lukuisien sivutoi- mipisteiden sijaan Siirtymisille korkeakoulujen sisällä ja niiden välillä tulee asettaa valtakunnalliset stan- dardit Opintotukea rajoittavat tulorajat tulee poistaa. Opintotuki tulee jatkossa määräytyä opintosuoritusten mukaisesti. Kuntapolitiikka Kuntien velkaantumisen kasvuvauhti on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut ennätyksel- lisen rajua. Yksinään viime vuonna yhteenlaskettu lainakanta kasvoi prosenttia edellis-

6 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA vuoteen nähden ja kokonaisuudessaan kuntakentän velkataakka nousi miljardiin euroon. Pääsyy kiihtyneeseen velkaantumiseen on valtiovallan kuntien harteille holtittomasti lisää- mät velvoitteet ja lakisääteiset tehtävät ilman riittävän rahoituksen osoittamista. Yksinään viime vuosikymmenen aikana kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on kaksinkertaistunut ja nykyisin niitä on jo yli puolituhatta. Kuntatalouden tulevaisuudennäkymät eivät niin ikään ole valoisat, sillä kuntiin kohdistuu kustannuspaineita ikääntymisen tuomien kasvavien pal- velutarpeiden myötä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon saralla. Työrauhaa sekä luot- tamusta kuntien ja valtion välillä on häirinnyt raskaasti hallituksen historialliseksi nimeämä rakenneuudistus, joka on ajautunut hallituksen sisällä solmuun heti alkumetreillä. Kuntasektorin velkaantumisen taittaminen on aloitettava välittömästi Verotusoikeuden painopistettä siirretään valtiolta kunnille Kunnallisten palveluiden rahoitusperiaate kirjataan perustuslakiin Kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsittava määrällisesti Kuntien palvelurakenteita uudistettava palvelusetelein sekä palvelumaksuin Kuntaliitosten yhteyteen säädetystä erityisestä viiden vuoden irtisanomisajasta luo- vutaan Kuntaliitosselvitykset perustetaan tutkimustietoon ja niillä tavoitellaan tehokkuutta ja kilpailukykyä. Kunnan koko ei ole itseisarvo. Kuntien perustuslaillista itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa jatkossakin Vapaakuntakokeilu tulee viedä käytäntöön Julkiset kuntien ranking- listat otettava käyttöön Kuntalaisaloitteiden käsittelyajat on saatava kuriin Ruotsin mallin mukainen palvelualoite on otettava käyttöön Kuntien väliselle kilpailulle asukkaista ja elinkeinoista ei tule luoda keinotekoisia es- teitä Kuntapolitiikan demokratiaa halventavista sukupuolikiintiöistä luovutaan Kuntayhtymät on saatettava paremmin omistajakuntien ohjauksen alaisuuteen Kuntien hankinta- ja kilpailuttamisosaamista on nostettava esimerkiksi it- hankkeiden osalta Kuntien on selvitettävä ja avattava julkisiksi tuottamiensa palveluiden yksikköhinnat. Hinta lisätään palvelusta omavastuuosuuden maksavan kuntalaisen saamaan kuittiin, jotta kuntalainen näkee palvelun todellisen vertailukelpoisen hinnan. Maa- ja metsätalouspolitiikka Maailman väestönkasvun myötä kansakunnat ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota väestönsä ruokahuollon turvaamiseen. Myös Suomen on tulevaisuudessa säilytettävä riittä- vä omavaraisuus ruoantuotannossa, mutta toistaiseksi meillä ei ole tarvetta hankkia maata viljelystarkoitukseen ulkomailta, kuten eräät valtiot ovat tehneet. Oman maatalouden suojelu on kuitenkin synnyttänyt kohtuuttoman tukibyrokratiakoneis- ton. Viljelijän tulisi saada tulonsa ensisijaisesti myymistään tuotteista, eikä tukihakulomak- keiden täyttämisestä. Euroopan unionin maataloustukien jakoperusteita on tasavertaistet- tava, kansallisista maataloustuista tulee luopua ja pitkällä aikavälillä tavoitteena on oltava markkinaehtoiseen maatalouteen siirtyminen. Suomen korkea ruoan hinta johtuu ennen kaikkea vähittäiskaupan keskittyneisyydestä. Vähäinen kilpailu nostaa kuluttajahintoja ja antaa kauppaketjuille mahdollisuuden sanella tuottajien hinnat. Alkutuottajille jäävää osuutta tuotteen loppuarvosta on lisättävä edistä- mällä vähittäiskaupan vapauttamista kilpailulle. Metsien moninaiskäyttöä on edistettävä, ja esimerkiksi jatkuvan metsänkasvatuksen mene- telmän kannattavuutta on syytä tutkia vaihtoehtona avohakkuille. Metsien luonnonvaroja on voitava hyödyntää monipuolisesti jokamiehenoikeuksien rajoissa, eikä metsästys- ja kalastusharrastuksia tule enää hankaloittaa tiukemmalla sääntelyllä.

7 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Maatalouden kilpailukykyä parannetaan aloittamalla peltorakenneuudistus, jolla kas- vatetaan keskimääräisten peltolohkojen pinta- alaa. EU:n maataloustuet muutetaan maakohtaisesti ostovoimakorjatuksi tasatueksi. Kaikilla maatalouspolitiikan ratkaisuilla pyritään vähentämään tukiriippuvuutta. Valtion on päätöksillään edistettävä kilpailua alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan kesken. Maatalouden suorien investointitukien sijaan myönnetään investoinneille korkotu- kea. Tuontielintarvikkeilta vaaditaan samoja hygienia-, ympäristö- ja tuotantoeläimen hyvinvointistandardeja kuin kotimaiselta ruoalta. Pienpanimo- ja tilaviinituotteiden kuluttajamyyntiä koskevaa sääntelyä on vapautet- tava. Valtion omistamilta mailta on tarjottava lisää alueita metsästyskäyttöön. Jokamiehenoikeuksia ei rajoiteta kaupallisen marjanpoiminnan osalta. Turkisalan elinkeinotoiminnan harjoittaminen on turvattava jatkossakin. Alle - vuotiaat vapautetaan valtion kalastusmaksuista. Luomutuotanto tulee mahdollistaa samalla tilalla kasvi-, eläin- ja peltokohtaisesti. Elintarvikkeiden oleellisimpien ainesosien alkuperä on merkittävä pakkauksiin. Veden käyttöä tehostetaan maataloudessa Euroopan alueella Ruoan tuontitullit poistetaan asteittain Euroopan Unionin tasolla Ulko- ja eurooppapolitiikka Näemme, että Suomi voisi olla maailmalla kokoansa paljon suurempi ulkopoliittinen toimija. Suomen yleisiä vahvuuksiamme ovat olleet pitkäjänteisyys sekä yhteistyökyky. Lähimennei- syys on kuitenkin osoittanut, että tulevaisuudessa Suomen tulee lisäksi pystyä olemaan poliittisesti ketterä ja proaktiivinen. Meillä pitää olla myös sellaisia pitkäjänteisiä ja selkeitä ulkopoliittisia tavoitteita, jotka ovat yhteneväisiä sekä ministeriöiden että Euroopan parla- mentin jäsenten välillä ja tällä tavoin niitä voitaisiin edistää useilla eri rintamilla. Suomen tulee lisätä aloitteellisuuttaan Euroopan unionissa, sekä muilla kansainvälisillä foo- rumeilla, että jatkaa tietään kansainvälisten ihmisoikeuksien edistäjänä ja puolestapuhuja- na. Aktiivisuutta kansainvälisessä kaupankäynnissä on lisättävä vienninedistämisen sekä kauppasuhteiden edesauttamiseksi. Euroopan unionin liittovaltiokehitys on pysäytettävä Euroopan unionin tulleja on purettava vapaakaupan edistämiseksi Pohjoismaista yhteistyötä lujitetaan entisestään, varsinkin puolustusasioissa. Euroopan unionin perussopimusten rikkominen tulee sanktioida Unionin tulee keventää säädösviidakkoaan. Euroopan unionin puolustusyhteistyötä tulee lujittaa Nuorisotakuuta ei tule laajentaa eurooppalaiseksi hankkeeksi Sisäpoliittinen valta ei saa perussopimusten vastaisesti siirtyä unionin päätöksente- koelimiin. Suomen tulee olla äänekkäästi mukana edistämässä kansainvälistä vapaakauppaa kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, koska markkinatalous on Suomen lisäksi kaikkien muidenkin edun mukaista. Oikeus- ja turvallisuuspolitiikka Kokoomusnuorten oikeuspoliittiset periaatteet nojautuvat länsimaiseen oikeuskäsitykseen, jonka pohjana on yhdenvertaisuusperiaate. Yksinkertainen ja selkeä lainsäädäntö taas ta- kaavat kansalaisen oikeudet. Oikeudenkäytössä langetettujen tuomioiden tulee perustua

8 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA vain ja ainoastaan itse tekoon tai teon yritykseen, eikä sen taustalla oleviin mahdollisiin motiiveihin. Esimerkiksi jonkin tietyn ryhmän tunteiden tai vakaumuksen oletettuun louk- kaamiseen perustuvia uhrittomia rikoksia ei tulisi lainsäädännössä olla. Kokoomusnuoret ajattelevat, että erityisesti yksityiseen omaisuudensuojaan ja yksilön koskemattomuuteen kohdistuvista rikoksista tulisi tuomita nykykäytäntöä tiukemmin. Suomen turvallisuuspolitiikan tulee perustua yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvaan kansal- liseen puolustukseen, jonka uskottavuus on vahvistettu ja taattu sotilasliitto NATO:n jäse- nyydellä. Keskeisessä asemassa ovat myös isänmaallisuus ja vahva maanpuolustustahto, joiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen. Potentiaalisten krii- sien skaala on nykymaailmassa laaja ja monipuolinen, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei pe- rinteisten geopoliittisten kriisien eskaloitumista voida pois sulkea. Viime vuosina Venäjän asevoimat ovat vahvistuneet ja tulevat vahvistumaan entisestään. Vaikka kyseessä onkin alennustilassa olleen armeijan modernisoinnista, on se kuitenkin huolestuttava kehitys- suunta Itämeren lähialueella, koska Suomen tapaan muut pohjoismaat ovat hiljalleen alasajaneet puolustusvoimiaan. Muista länsimaihin kohdistuvista turvallisuuspoliittisista keskeinen on edelleen islamistinen/jihadistinen terrorismi, jonka vaara nykyisin tulee Al- Qaida mielisistä franchise- soluista ja ns. yksinäisistä susista, joita ideologia on vain innoitta- nut. Suomestakin on lähdetty taistelemaan Syyriaan islamistien puolelle, joten Suomeen palaavien islamististen militanttien muodostama uhka tulee ottaa huomioon. Tämän vuoksi Kokoomuksen Nuorten Liitto vaatii, että Pohjois- Atlantin liiton (NATO) jäsenyyttä on haettava välittömästi Suomen puolustusvoimien tulevaisuus ja rahoitus on turvattava vuoden 0 jäl- keenkin. Uusiin nykyisen vaalikauden kaltaisiin "puolustusvoimauudistuksiin" ei ole maanpuolustuksella enää varaa Puolustuspolitiikassa tulee ottaa huomioon lähialueiden kehitys. Puolustusvoimat ovat muutakin kuin kriisinhallintaa varten Kyberturvallisuutta edistetään lisäämällä tietoturvakoulutusta ja kehittämällä kyber- puolustusta Terroristien koulutusleireille ja toimintaan osallistuminen on kiellettävä Väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista annettavien vankeustuomioiden vähim- mäisarajoja on nostettava.suomessa tuomitaan liikaa vankeusajan marginaalin mi- nimin mukaan Ehdollisten vankeustuomioiden määrää väkivalta-, seksuaali- ja omaisuusrikoksista vähennettävä Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lopetettava Lautamiesjärjestelmä lakkautettava Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoiva lakipykälä poistettava. Uhritto- mia ajatusrikoksia ei tule olla Vähemmistövaltuutetun virka poistettava Ulkomaalaiset rikoksentekijät karkotettava välittömästi pois maasta Sakkojen muuntorangaistus vankeudeksi palautettava Törkeiden rikosten valmistelu kriminalisoitava Suomeen tulee perustaa poliitikoista riippumaton perustuslakituomioistuin, joka kä- sittelee esimerkiksi ministerien mahdolliset väärinmenettelyt kansanedustajista koostuvan eduskunnan perustuslakivaliokunnan sijaan Paljousalennukset pois rangaistuksista. Yhdellä vankeustuomiolla ei tule sovittaa muita mahdollisesti langetettuja vankeustuomioita, eikä tutkintavankeutta tai muita aiempia vankeusvuosia tule vähentää langetetusta uudesta vankeustuomiosta. On väärin, että murhaaja voi sovittaa yhdellä elinkautisella mahdollisista muista murhis- ta tulevat elinkautiset Elinkautisesta armahtamista voi hakea vasta istutun vankilavuoden jälkeen Suomen tulee irtisanoutua Ottawan sopimuksesta

9 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA Energia- ja ympäristöpolitiikka Energiapolitiikan tulee olla erityisen pitkäjänteistä, sillä alan investoinnit ovat yleensä suu- ria. Sanotaankin, että energia- alalla kvartaali on vuotta. Kuitenkin kasvavat tuotantotuet ovat tekemässä energia- alasta samanlaista vain massiivisilla tuilla toimivaa toimialaa kuin maatalous. Suomen energiantuotannon tulee jatkossakin pohjata ensisijaisesti ydin- ja vesivoimaan, sillä ne ovat osoittautuneet sekä halvoiksi, vakaiksi että ekologisiksi tavoiksi tuottaa energi- aa. Ydinvoima ei kuitenkaan saa olla energiapoliittinen päätepiste, vaan tutkimukseen tulee panostaa ja erilaisia puhtaita tuotantomuotoja (esim. toriumreaktorit) ennakkoluulotto- masti kehittää. Päästökauppa on hyvä järjestelmä, jota EU on toteuttanut kehnosti. Päästökaupassa ainoa poliittinen päätös tulisi olla päästöoikeuksien määrä ja hinnan pitää määräytyä vapaasti markkinoilla. Backloading ja muut markkinoita sekoittavat toimet eivät ole kestävää ja en- nakoitavaa energiapolitiikkaa. Rakennettu omaisuus muodostaa % Suomen kansallisvarallisuudesta. Kasvava korjaus- velka on tällä hetkellä jopa 0 0 miljardia euroa. Rakennetun omaisuuden tilaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja sen ylläpitoon kannustaa. Tämän vuoksi Kokoomusnuoret vaatii, että Suomen ja Euroopan unionin energiaomavaraisuutta tulee kehittää ja lisätä Kansalliset energiantuotannon tuet tulee asteittain poistaa ja mahdolliset tukitoimet kohdistaa investointien ja tuotekehitykseen EU:n päästökauppaa tulee maantieteellisesti laajentaa ja sen pyrkimyksiä yksinker- taistaa EU:n päästötavoitteita tulee kohdentaa maille, joiden päästötaso on korkein Eurooppalaista energiaturvallisuutta ja - kestävyyttä kehitetään useampia Euroopan ulkopuolisia energialinjoja hyödyntämällä sekä omavaraisuutta lisäämällä Windfall- vero tulee torpata Ydinvoimalupapäätökset siirretään työ- ja elinkeinoministeriölle ja kaikki turvallisuus- ym. määräykset täyttävät hakemukset hyväksytään. Jätteenpolttoa tulee lisätä, sillä kaatopaikat aiheuttavat enemmän päästöjä ja pilaa- vat maaperää Rakennusvalvonnan määräystulkintojen tulee olla kunnittain yhteneviä Asuntojen pinta- alavaatimuksista tulee siirtyä markkinatarvepohjaiseen jakaumaan, jotta suurille kaupunkiseuduille saadaan lisää pienten asuntojen tuotantoa Kaavavalituksia tulee suitsia rajaamalla valitusoikeutta vain suunnitteluvaiheessa kir- jallisen muistutuksen tehneille ja asettamalla valitusmaksu, joka palautetaan valituk- sen ollessa aiheellinen Kuntien vanhentuneita yleiskaavoja tulee päivittää ja uusissa asemakaavoissa tulee välttää liiallista sääntelyä esimerkiksi rakenneratkaisuiden suhteen Rakennusten pakollisista energiatodistuksista luovutaan Liikenne- ja viestintäpolitiikka On huomattava, että Suomen kilpailukyky ja elinkeinoelämä on sidottuna toimivaan logis- tiikkaan, joka edellyttää uusia tiehankkeita ja tieverkon parantamista, mutta myös mahdol- lisimman kilpailukykyisiä kustannuksia logistiikassa. Yksityisautoilu on myös Suomen kaltai- sessa pitkien välimatkojen maassa välttämätöntä. Polttoaineen alati nouseva verotus on kiusa suomalaiselle autoilulle, samoin monet muut maksut ja maksuja aiheuttavat lakisää- teiset toimenpiteet. Veroluontoisia maksuja, kuten auto- ja käyttövoimaveroja tulisi alen- taa. Kun katsoo liikenteenkäyttäjiltä kerättävien verojen ja maksujen määrää ja vertaa tätä lii- kenneministeriön budjettiin, voi todeta, ettei Suomalainen liikenteenkäyttäjä saa koko ra-

10 Tavoiteohjelma 0 ASIAKIRJA halla siitä mistä maksaa. Lyhyellä aikavälillä liikennepolitiikan menot ja verotus tulisi saada tasapainoon. Tämän jälkeen ne tulisi optimoida sopivalle tasolle. Menokuri on ehdoton, mutta siitä voidaan joustaa. Verotus tulisi optimoida sopivan menotason arvoiseksi. Tästä eteenpäin tulisi alkaa löytämään keinoja koko liikenneverkon mahdolliselle yksityistämisel- le. Liikennepolitiikan budjetoiminen tulisi kuitenkin saada prosessiksi, joka olisi äärimmäi- sen epäpoliittinen ja tehokas. Viestintäpolitiikassa tärkeänä osa- alueena on Suomen kehitys tietoyhteiskuntana. Suomi on monilla mittareilla mitattuna jäänyt jälkeen maailman digitaalisessa uudistumisessa 000- luvulla. Erityisesti julkisen sektorin tavoitteet ovat olleet hajanaisia, keinot puutteellisia ja tietojärjestelmien yhteensopivuus ongelmallista. Suurin osa tietojärjestelmähankkeista on ylittänyt ajallisesti ja rahallisesti budjettinsa, eivätkä ne ole saavuttaneet niille asetettuja tavoitteita. Viestintäpolitiikan suurten eteenpäin katsovien linjojen lisäk- si kokoomusnuorille ensisijaisen tärkeät arvot, kuten sananvapaus ja yksityisyys, ovat verkkoaikakaudella joutuneet uhatuiksi. Haasteena on erityisesti rikolli- sen toiminnan ja materiaalin kitkeminen verkosta ilman, että kansalaisten perusoikeudet vaarantuvat. Taksi-, rautatie- ja linja- autoliikenne vapautetaan kilpailulle Autovero poistetaan kokonaan uusilta autoilta Autoilijoilta perittäviä maksuja ja veroja vähennettävä Perusväylänpidon resursseja tulee korottaa, jotta liikenneverkkomme ei pääse rapau- tumaan Liikenneväyliä koskevan päätöksenteon tulee perustua kokonaishyötyyn, ei aluepoli- tiikkaan Tilaajasektorin asiantuntemusta tulee kehittää urakoitten sujuvoittamiseksi Suomi alkaa suunnitella yhteistyössä muiden maiden kanssa raideyhteyttä Jäämerelle Autokoulu muutetaan yksivaiheiseksi ja sen kasvatettua pakollista opetusmäärää lei- kataan. Liikenneturvallisuus taataan säätämällä ajokortin suorittamiseen liittyvien kokeiden vaikeus riittävälle tasolle. Yleisradio pilkotaan osiin ja yksityistetään ja tärkeät julkisen palvelun toiminnot ku- ten hätätiedotteet ostetaan budjettivaroin Viranomaisasiointi mahdollistetaan Internetissä kaikissa niissä asioissa, joissa fyysi- nen läsnäolo ei ole välttämätöntä Kaikenlainen Internetin sensurointi on lopetettava Sananvapaus ja yksityisyyden suoja turvataan lainsäädännöllä myös tietoverkoissa Henkilöiden liikkeiden seurantaan suunnattua satelliittipaikannusjärjestelmää ei ote- ta käyttöön Moottoripyörille ei lisätä katsastusvelvollisuutta Promillerajaa ei tule alentaa maantie- eikä vesiliikenteessä Rangaistuksia törkeistä rattijuopumuksista tulee koventaa, esimerkiksi tuomitsemalla rikoksentekoväline, eli ajoneuvo, tai sen arvo valtiolle Suomessa ei oteta käyttöön autoilijoiden ruuhkamaksuja Käyttövoimavero poistetaan Mopojen nopeusrajoitusta nostetaan 0:een kilometriin tunnissa Talvirengaspakko poistettava Tekijänoikeuslakia uudistettava vastaamaan kansalaisten oikeustajua Kuorma- autokorttien ikärajat on palautettava kahdeksaantoista vuoteen ja ammatti- pätevyyden vaatimuksia on madallettava

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

KOKOOMUSNUORTEN TAVOITEOHJELMA 2013

KOKOOMUSNUORTEN TAVOITEOHJELMA 2013 KOKOOMUSNUORTEN TAVOITEOHJELMA 2013 Talouspolitiikka Suomi ja koko Eurooppa roikkuvat kuilun partaalla. Monet yritykset ovat muuttamassa pois ankaran verotuksen ja yritysvihamielisen ilmapiirin vuoksi.

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Seinäjoki 16.5.2007 Etelä-Pohjanmaan elinkeinoseminaari Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Ismo Partanen Kehittämispäällikkö Suomen Yrittäjät ry 28.5.2007 1 Yleisarvio hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009

Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i. Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Osakkeiden normaal i t uoton verovapaus - Norj an osakeverotuksen mal l i Seppo Kar i j a Out i Kr öger VATT 10.6.2009 Esityksen sisältö Kysymys: Miten verottaa yhtiön oman pääoman tuottoa? Suomen nykyjärj

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula)

Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula) Hallitusohjelma aluekehityksen kannalta Keski-Pohjanmaalla Kehittämisjohtaja Kaj Lyyski 5.6.2015 (Yhteenveto, Mkj Jukka Ylikarjula) SISÄLLYS 1. Suomen tulevaisuuden visio, Suomi 2025 yhdessä rakennettu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillisen koulutuksen merkitys kunnille ja elinkeinoelämälle -seminaari 11.5.2011 Sanna Halttunen-Välimaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Turun toimisto

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut -seminaari

Oppijan verkkopalvelut -seminaari Oppijan verkkopalvelut -seminaari Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Finlandiatalo 9.12.2013 RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot