Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä?"

Transkriptio

1 S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 2 3 / pertti KORTENIEMI, PEKKA BORG Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä? Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, Helsinki puhelin: (09) , (09) (automaatti) faksi: (09) Internet:

2 Pertti Korteniemi, Pekka Borg. Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä?. Helsinki sivua, hinta 17. Kirjoittajat ja Stakes Taitto: Raili Silius ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Stakes, Helsinki 2008 Valopaino Oy Helsinki 2008

3 Esipuhe Nyt julkaistava Pertti Korteniemen ja Pekka Borgin kirjoittama julkaisu Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä? on tulos pitkästä ja sitkeästä arviointityön kehittämisestä, joka on ollut käynnissä jo useita vuosia Helsingin sosiaalivirastossa. Lisää tietoa tästä työstä löytyy internetsivujen kautta. Stakesin FinSoc -ryhmä on ollut mukana kehittämistyössä toteuttaen esimerkiksi pitkiä arviointikoulutuksia eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Korteniemi ja Borg osallistuivat Hyvinvointipalvelujen arvioinnin PD-ohjelmaan, jonka käytännön toteuttajana toimi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus vuosina Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa toteutettuun Hyvinvointipalvelujen Diploma -koulutukseen Korteniemi ja Borg osallistuivat ryhmäkouluttajina. FinSoc -ryhmän hankkimien asiantuntijalausuntojen innoittamana päätimme tarjota julkaisulle laajan lukijajoukon tavoittavan julkaisukanavan eli Stakesin Työpapereita -sarjan. Sarjan julkaisut ovat saatavissa myös Stakesin nettisivuilta (http://www.stakes.fi/fi/julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm). Toivomme sosiaalihuollon, sosiaalipalvelujen ja sosiaalialan arvioinnista kiinnostuneiden alan ammattilaisten ja miksei myös aiheesta kiinnostuneiden asiakkaiden löytävän reittejä kansainväliseen keskusteluun julkaisun kautta. Kesäkuussa 2008 FinSoc-ryhmä 3

4 Sisällys I Johdanto II Näyttöön perustuvien käytäntöjen määrittelyä ja käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Mitä on näyttöön perustuva käytäntö Mihin näyttöön perustuvaa käytäntöä tarvitaan Sosiaalipalvelujen kehittämisestä nousevat tarpeet New Public Managementista ja muusta yhteiskuntakehityksestä nousevat tarpeet Näyttöön perustuvien käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Näyttöön perustuviin käytäntöihin kohdistuvaa kritiikkiä III Näyttöön perustuvien käytäntöjen erilaiset toteuttamismallit IV Näyttö, tiedon eri tyypit ja näytön tuottaminen tutkimusten avulla Näyttö Tiedon eri tyypit Arviointitutkimuksen suhde näyttöön perustuviin käytäntöihin Arviointimallit ja niiden suhde näyttöön Näytön hierarkiasta Tutkimusmenetelmät ja -mallit Satunnaistetut koeasetelmat ja sosiaalipalvelut Todellisissa olosuhteissa tapahtuva vaikuttavuuden arviointi Laadullinen tutkimus Prosessitutkimus Systemaattiset tutkimuskatsaukset Systemaattisten tutkimuskatsausten erilaiset lähtökohdat Laadulliset tutkimuskatsaukset Realistiset tutkimuskatsaukset Kun näyttöä ei tarvita

5 V Näyttöön perustuvan asiakastyön edistäminen Näyttöön perustuva toiminta Näyttöön perustuvan käytännön istuttaminen arkipäivän työhön Tiedon luotettavuus ja luotettavuustyö VI Suomen tilanteen arviointia Sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta saatavat tiedot Suomessa Paikallista vai yleistettävää tietoa vaikuttavuudesta Tutkimustulosten siirrettävyys on empiirisen näytön kysymys Realistisen arviointitutkimuksen näkökulma siirrettävyysproblematiikkaan Onko Suomessa saatavissa luotettavia tietoja sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta VII Johtopäätökset Uudet mahdollisuudet vaikuttavuustiedon tuottamiseen Lähteet

6 I Johdanto Suomessa on jo pitkään haluttu perustaa sosiaalipalvelujen tuottaminen aikaisempaa vankemmalle tietopohjalle. On keskusteltu siitä, millaiseen tietoon nykyinen toiminta perustuu sekä millaisin toimenpitein ja menetelmin tietopohja saataisiin vahvistumaan. Tarkoituksena on ollut kartuttaa ja vahvistaa tietopohjaa siten, että sitä voitaisiin hyödyntää sekä arkityössä että ammatillisuuden ja palvelujen kehittämisessä. Tietopohjan vahvistamisessa on keskeiseksi kysymykseksi noussut, miten saadaan tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. On jouduttu pohtimaan myös sitä, mikä on sosiaalipalvelujen ja käytännön suhde tutkimustietoon ja muuhun tietoon. Samoin on keskusteltu siitä, miten luotettavia tietoja sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta on ylipäätänsä mahdollista saada. On katsottu, että tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa ja käyttää tietoa. Yhtenä vastauksena on tarjottu tutkimukselliseen näyttöön perustuvan käytännön kehittämistä. Helsingin sosiaaliviraston strategisiin tavoitteisiin sisältyy keskeisenä sosiaalitoimen asiakas- ja palvelukohtaisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta ja vaikuttavuuden arviointitiedon hyödyntäminen. Tavoitteena on, että arvioiva tieto työstä ja työn vaikuttavuudesta ohjaa toimintaa, sen kehittämistä ja johtamista. Myös hallitusohjelmassa vaikuttavuustiedon hyödyntäminen sosiaalipalvelujen kehittämisessä on asetettu tärkeälle sijalle. Samoin idea näyttöön perustuvista käytännöistä ja niiden käyttöönotosta myös sosiaalipalveluissa on saanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän. Toistaiseksi Suomessa kuitenkin puhutaan paljon enemmän sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta kuin tuotetaan tietoa vaikuttavuudesta, hyödynnetään vaikuttavuustietoa käytännön työssä tai tehdään itse vaikuttavuuteen liittyvää seurantaa asiakastyössä. Sosiologian professori Pekka Sulkunen puhuu vaikuttavuusretoriikasta ja on siinä osittain oikeassa. Miksi vaikuttavuuden arviointiin liittyy toistaiseksi enemmän puhetta kuin tekoja? Yhtenä lähtökohtana raportin tekemiselle on ollut tunnustaa se, että vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen liittyvien asioiden toteuttaminen on vaikea ja haasteellinen tehtävä. Tästä syystä tarvitaan perusteellista paneutumista asiaan. Tarvitaan myös ennakkoluulottomuutta, koska vaikuttavuuden tarkasteluun liittyy usein yksipuolisia näkemyksiä ja näkökulmia sekä paljon myös tietämättömyyttä. Kaikki polut on tutkittava. Toisaalta sosiaalipalveluissa ja erityisesti sosiaalityössä vallitsee usein vailla näyttöä oleva usko omien ideoiden hyödyllisyyteen. Aina ei muisteta sitä, että kaikilla hyvillä ajatuksilla ei ole toivottuja vaikutuksia. Raportin tavoitteena on selvittää tutkimusluonteisesti, millaisia reaalisia mahdollisuuksia on tuottaa ja hyödyntää vaikuttavuustietoa. Vaikka näyttöön perustuviin käytäntöihin suhtauduttaisiin kriittisesti, vaikuttavuuskeskustelua on hyödyllistä jäsentää näyttöön perustuvien käytäntöjen näkökulmasta, koska siitä lähtökohdasta on tehty runsaasti sosiaalipalvelujen vaikuttavuuteen liittyvää systemaattista tutkimusta. Sen puitteissa on kartoitettu perusteellisesti menetelmiä ja mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Lisäksi näyttöperus- 7

7 teisten palvelujen kehittämisen yhteydessä on selvitetty systemaattisesti tiedon siirrettävyyteen liittyviä ongelmia sekä tehty paljon tutkimusta ja saatu käytännön kokemuksia vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä käytännön työssä. Näyttöön perustuvat käytännöt eivät ole suinkaan sama asia kuin luonnontieteellinen lähestymistapa ja satunnaistetut koeasetelmat. Raportissa tuodaan esiin, miten monenlainen tieto voi vahvistaa tietopohjaa sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta. Näytöksi voidaan hyväksyä myös laadullisten tutkimusten tulokset, asiakastyöntekijöiden kokemustieto, hyvin monenlaisten todellisiin olosuhteisiin soveltuvien kvantitatiivisten arviointimenetelmien, laadullisten tutkimuskatsausten, realistiseen arviointiin perustuvien tutkimuskatsausten jne. tuottama tieto. Tämän raportin tarkoitus ei ole kuitenkaan ryhtyä perustelemaan näyttöön perustuvien käytäntöjen paremmuutta suhteessa joihinkin toisenlaisiin arviointimalleihin ja tiedontuottamistapoihin. Jos vaikuttavuuden arviointia ja tämän arviointitiedon hyödyntämistä pidetään tärkeänä sosiaalipalvelujen kehittämisen näkökulmasta, niin miten edetä? Mitkä tekijät edistävät ja mitkä ehkäisevät vaikuttavuustiedon tuottamista ja sen hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä ja käytännön työssä? Näyttöön perustuvien käytäntöjen yhteydessä tuotetun tutkimustiedon ja muun tiedon lisäksi raportissa on hyödynnetty laajasti myös muuta arviointikirjallisuutta ja -tutkimusta. Raportissa selvitetään sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin tilannetta ja mahdollisuuksia Suomessa ja Helsingissä. Katsaus luodaan koko Suomen tilanteeseen, koska se mitä Helsingissä tehdään tai on mahdollista tehdä, on riippuvainen myös Suomen tilanteesta. Vaikka lähtöoletuksena on, että vaikuttavuustietoon perustuvaa toimintaa ja toiminnan kehittämistä pitää edistää, pohditaan myös sitä, kuinka merkittäviä asioita arviointi ja vaikuttavuuden arviointi ovat hyvinvointivaltion ja sosiaalipalvelujen kehittämisen näkökulmasta. Raportissa on selvitetty, mitä toimenpiteitä tarvitaan Suomessa ja Helsingissä, jotta sosiaalipalvelujen tietoperustan vahvistamispyrkimyksissä tapahtuisi edistystä. Vaikuttavuuden arvioinnissa on kysymys hyvin monitahoisesta asiasta palapelistä, jossa palikat on saatava sopimaan kohdalleen. Luotettavien vaikuttavuustietojen tuottaminen on vaativa tehtävä. Yhtälailla vaativaa on synnyttää vaikuttavuuden arvioinnille myönteistä kulttuuria ja saada eri intressiryhmät (mm. asiakastyöntekijät, työyhteisöt, organisaatioiden eri tasoilla oleva johto, palvelujen järjestäjät ja tuottajat, arvioinnin asiantuntijat jne.) puhaltamaan yhteen hiileen vaikuttavuustietojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Siinä kaikkien osallisten panos on välttämätöntä ja tarvitaan paljon yhteistyötä ja uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä. Vaikuttavuuden arviointia pitää pystyä hyödyntämään toiminnan kehittämisessä, muuten sitä ei kannata tehdä. Hyödyntämistä voidaan tehostaa, kun otetaan huomioon myös näyttöön perustuvien käytäntöjen tuottama monipuolinen tieto. Jos ei alun perin oteta mukaan laajempaa kontekstia, se vaikuttaa suoraan hyödynnettävyyteen. 8

8 II Näyttöön perustuvien käytäntöjen määrittelyä ja käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Ennen kuin lähdetään pohtimaan, mitä on näyttöön perustuva käytäntö, on lyhyesti todettava, mitä näytöllä tarkoitetaan. Näyttö on tietoa tai todiste, jota käytetään osoittamaan jonkin hypoteesin tai väitteen totuudellisuutta. Tieteessä näyttö on kuitenkin aina luonteeltaan tilapäistä kunnes toinen näyttö kumoaa sen tai täsmentää sitä. Näyttö ei ole pelkkiä faktoja, vaan siihen sisältyy aina tulkintaa. Keskustelua käydään paljon siitä, mikä on riittävä näyttö ja millä tavoin sitä voi hankkia. Näyttöä voi olla monenlaista, niin laadulliseen kuin määrälliseen tutkimukseen perustuvaa, työntekijöiden tai asiakkaiden kokemuksesta nousevaa ym. Tarkemmin näyttökysymystä on käsitelty luvussa IV. 1 Mitä on näyttöön perustuva käytäntö Näyttöön perustuvasta käytännöstä on esitetty lukuisia määritelmiä, mutta melko yksimielisesti on hyväksytty David Sackettin määritelmän ydin: Näyttöön perustuva käytäntö on parhaan mahdollisen tiedon vastuuntuntoista ja kriittistä käyttöä yksilöllisissä asiakastapauksissa (Shaw 2005). Nordic Campbell Collaborationin määritelmän ajatus on sama: Näyttöön perustuva toimintapolitiikka ja käytäntö on parhaan olemassa olevan tiedon perusteellista, täsmällistä ja kriittistä käyttämistä silloin kun tehdään ihmisten hyvinvointia koskevia ratkaisuja. 1 Määritelmien oleellisina osina on, että 1. Tieto erilaisten työmenetelmien ja interventioiden vaikutuksista on olemassa tai tuotetaan. Tähän sisältyy luottamus siihen, että erilaisten interventioiden vaikutuksista voi saada näyttöä. 2. Asiakastyössä ja yleisemminkin asukkaiden hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja tehtäessä perehdytään käytettävissä olevaan tietoon ja hyödynnetään ratkaisua tehtäessä parasta mahdollista näyttöä. Näytön kriittinen käyttö merkitsee sitä, että tiedon laatua arvioidaan, ja että sitä ei käytetä mekaanisesti vaan konkreettisesti sovelletaan asiakkaan tai tilanteen mukaan. Geraldine Macdonaldin (2000, 123) mukaan näyttöön perustuva käytäntö edustaa läpinäkyvää ja vastuullista tapaa lähestyä päätöksentekoa, ja se perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön 1. 9

9 erillisten työmenetelmien ja interventioiden vaikutuksista yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointiin. Eileen Gambrill (2004, 7) katsoo näyttöön perustuva käytännön edellyttävän, että haetaan tutkimustietoa ja arviointituloksia, jotka liittyvät kuhunkin käsillä olevaan työmenetelmään, asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin tai ratkaistavana olevaan ongelmaan. Myös käytettävän tutkimustiedon validius pitää arvioida (mm. vaikutusten eroavuus ja suuruus suhteessa johonkin toiseen menetelmään ja menetelmän sopivuus kyseiseen tilanteeseen). Leonard Gibbsin (Mullen ym. 2005) määritelmässä näyttöön perustuvan sosiaalityön lähtökohtana ovat asiakkaiden saamat hyödyt. Työntekijän näkökulmasta kysymys on elinikäisestä oppimisesta, toisin sanoen jatkuvasti etsitään ja yritetään löytää parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuva vastaus asiakkaiden ongelmiin. Kun tutkiva työote yhdistetään sosiaalityöhön, puhutaan empiiriseen näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä (esim. tapauskohtainen arviointi). Myös David Pollion (2006, 225) määritelmässä nähdään työntekijä omaa näyttöä luovana ammattilaisena eikä vain muiden tuottaman näytön hyödyntäjänä. Siinä luotetaan ammattilaisen kykyyn arvioida kriittisesti omaa työtään ja hyväksytään laaja-alaisesti monentyyppinen tieto näytöksi: [...] näyttöä on kaikki systemaattisesti kerätty informaatio, joka on relevanttia käytännön informoimisen kannalta. Siten näyttö sisältää kvantitatiivisen datan kuten satunnaistetut kliiniset kokeet ja myös laadulliset menetelmät (kuten narratiivit, tapaustutkimukset ja fokusryhmät). Tämä määritelmä sisältää lisäksi työntekijän keräämän aineiston, tapauskohtaisen arvioinnin ja henkilökohtaisen ammattikäytännön kokemusten kriittisen arvioinnin. Jane Gilgun (2005) katsoo, että näyttöön perustuva käytäntö sosiaalipalveluissa lepää neljän pilarin varassa: 1) tutkimus ja teoria 2) käytännön viisaus, eli mitä on opittu asiakastyössä ja profession arvot 3) työntekijän persoonallisuus, arvot ja ideologia 4) asiakkaiden asiakkuustilanteisiin tuomat asiat Kaikki näyttö on väliaikaista. Aina on oltava valmiina ottamaan vastaan uutta tietoa, joka voi kumota aikaisimmissa tutkimuksissa saadut, näyttöön perustuvat tulokset. Tämän pitää olla myös yksi keskeinen periaate näyttöön perustuvissa käytännöissä. Jatkuvasti pitää yrittää löytää uusia ja parempia menetelmiä ja karsia tutkimuksiin perustuvien tulosten vinoutumia ja mustia aukkoja. Jos esim. tutkimuksiin tukeutuen löydetään uusia menetelmiä, jotka osoittautuvat aikaisempaa vaikuttavammiksi, turvallisemmiksi ja täsmällisemmiksi, silloin vanhoista käytännöistä pitää luopua. (Gilgun 2005.) Tutkimuksiin perustuva näyttö joidenkin menetelmien vaikuttavuudesta tuo uutta tietoa asiakastyöntekijöille, mutta ei korvaa heidän asiantuntemustaan. Käytännön työntekijä on viime kädessä se, joka päättää miten tutkimusten tuloksia sovelletaan yksittäisissä asiakastapauksissa. Myös asiakkaiden arvot pitää ottaa huomioon, kun tutkimustuloksia hyödynnetään. (Gilgun 2005.) Yleensä näyttöön perustuvissa käytännöissä tunnustetaan tutkimusnäytön rajoitukset, vaikka samanaikaisesti korostetaan sitä, että saatavissa olevien tutkimustulosten käyttäminen on hyödyllistä. Tutkimusnäyttö saattaa olla ristiriitaista, kiistanalaista ja vaikeasti sovellettavissa yksittäisiin asiakastapauksiin. (Gilgun 2005.) On olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on näyttöä käytännön toimivuudesta, minkälaisin menetelmin näyttöä voidaan saada ja kenen arvio painaa siinä, mikä on yleistettävissä olevaa näyttöä ja siirrettävissä olevaa käytäntöä, millä tavoin tietoa voidaan siirtää eteenpäin jne. 10

10 Yhteenveto: Mitä on näyttöön perustuva käytäntö? Se on parhaimman olemassa olevan tiedon kriittistä käyttämistä, kun tehdään ihmisten hyvinvointia koskevia ratkaisuja. Näyttöön perustuvalla käytännöllä on kaksi oleellista puolta: 1. on olemassa vaikuttavaksi osoitettuja työmenetelmiä ja interventioita 2. hyödynnetään ja sovelletaan kriittisesti parasta saatavilla olevaa tietoa vaikuttavista työmenetelmistä ja interventioista, ottaen huomioon asiakkaan näkemykset ja arvot Näyttöä voidaan saada monin tavoin, niin määrällistä kuin laadullisista tutkimuksista tai työntekijän ja asiakkaan käytännössä karttuneista opeista. Työntekijä ei ole vain valmiin tiedon hyödyntäjä vaan myös näyttötiedon tuottaja. Näyttö hyväksi havaitusta käytännöstä ei ole ikuista. Jos saadaan uutta vakuuttavampaa näyttöä, pitää olla valmis luopumaan vanhoista käytännöistä 2 Mihin näyttöön perustuvaa käytäntöä tarvitaan 2.1 Sosiaalipalvelujen kehittämisestä nousevat tarpeet Edward Mullenin ym. (2005) mukaan näyttöön perustuvia käytäntöjä tarvitaan erityisesti sosiaalityössä mm. seuraavista syistä: Yksittäisten asiakkaiden hoitoa ja kuntoutusta koskevien päätösten laatu paranee Se kehittää taitoja, joita tarvitaan, kun kerätään tietoja ja arvioidaan kriittisesti asiakkaiden kertomuksia, oireita jne. Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä kanssakäymisessä osataan ottaa paremmin esille asiakkaan arvot ja odotukset Taidot ja osaaminen löytää, arvioida ja käyttää tieteellisen tutkimuksen tuloksia näyttönä ja perusteluna tehdyille toimenpiteille lisääntyvät Se tarjoaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen Se osoittaa aukkoja olemassa olevissa tiedoissa, mikä voi johtaa myös uusien tutkimusten tekemiseen Se tarjoaa yhteisen tieteiden välisen kielen käytännön toimijoille. New Public Managementista ja muusta yhteiskuntakehityksestä nousevat tarpeet Gambrill (2006) tuo esiin näyttöön perustuvien käytäntöjen eettistä merkitystä. Työntekijän eettinen velvoite asiakkaita kohtaan on toimia parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja pyrkiä asiakkaan kanssa tietoon perustuvaan yhteisymmärrykseen. Siihen liittyy myös käytäntöjen, toimintapolitiikoiden ja tulosten näkyväksi tekeminen. Peter Marshin ja Mike Fisherin (2005) mukaan asiakkailla on oikeus saada parhaaseen näyttöön perustuvaa palvelua, sillä sosiaalialan ammattilaisten ratkaisut vaikuttavat välittömästi asiakkaan elämänolosuhteisiin ja mahdollisuuksiin. Ratkaisuilla voi myös olla pitkälle tulevaisuu- 11

11 teen yltäviä vaikutuksia. Erityisesti pakkoon perustuvia päätöksiä tehtäessä on tärkeätä varmistaa, että toimitaan parhaan mahdollisen tiedon mukaisesti. Heidän mukaan kansalaisilla pitää olla myös mahdollisuus osallistua keskusteluihin sosiaalipalveluista. Julkisesti saatavilla oleva tieto parhaasta näytöstä mahdollistaa osallistumisen palvelujen kehittämiseen. Marsh ja Fisher (2005) toteavat, että hyvä näyttö voi haastaa perustavaa laatua olevia oletuksia sosiaalihuollon toiminnasta. Se voi johtaa huomattaviin toimintapolitiikan muutoksiin, mikä voi parantaa asiakkaiden saamaa palvelua. Harold Briggs ja Tina Rzepnici (2004, xiii) katsovat, että jos työntekijät eivät dokumentoi interventioprosessiaan käyttämällä reliaabeleita ja valideja arviointimenetelmiä, heillä ei ole aineistoa, joka antaisi tietoa tehdyistä päätöksistä ja interventioista ja niiden suhteesta tuloksiin. Jos dokumentointi puuttuu, ei kerry myöskään tietopohjaa, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. On mahdotonta tietää, mitkä menetelmät ja interventioryppäät auttavat asiakkaita ja mitkä eivät. Jos työntekijät eivät tiedä eivätkä pysty osoittamaan, mikä auttaa heidän asiakkaitaan, he eivät voi toistaa mahdollisesti oikeaan osuneita toimenpiteitä uusien asiakkaiden kohdalla. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että lastensuojelussa siirryttäisiin vähitellen näyttöön perustuviin käytäntöihin: Omassa työssämme ja näyttöön perustuvissa käytännöissä meidän pitää kysyä sekä mikä toimii ja kuinka toteuttaa se että mikä ei toimi ja kuinka lopettaa sellainen tekeminen, joka ei toimi. Erityisen tärkeää näiden molempien kysymysten esittäminen on lastensuojelussa jo varhaisessa lapsuudessa. Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus näyttöön perustuviin työmenetelmiin ja interventioihin. (Hellen Roberts 2005.) 2.2 New Public Managementista ja muusta yhteiskuntakehityksestä nousevat tarpeet Näyttöön perustuvien sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön tarvetta on perusteltu mm. niillä muutoksilla, joita on tapahtunut professioiden (ammatillinen toiminta) ja poliittisen järjestelmän välisissä suhteissa. Osaksi näitä muutoksia voidaan kuvata uusmanagerialismin (new public management) ja tietoyhteiskunnan asettamilla vaatimuksilla. New public management (NPM) tarkoittaa taloudellisuuteen ja tehokkuuteen perustuvan ajattelutavan tuomista professioiden harjoittamiseen. Yhteiskunnan ja politiikkojen taholta ammatinharjoittajilta vaaditaan tietynlaista tilivelvollisuutta ja tulosvastuullisuutta. Tässä merkityksessä tilivelvollisuus on talouteen ja tehokkuuteen viittaava käsite ja edellyttää ulkoista kontrollia ja mittaamista. (ks. esim. Peter Sommerfeld 2005, 7 26.) Tietoyhteiskunnassa monimutkaistuvat ongelmat vaativat yhä perusteellisempaa tietoa. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös uudenlaisia tapoja tuottaa ja käyttää tietoa. Tieto tarjoaa toiminnalle sekä legitiimisyyttä että ratkaisua monimutkaistuviin ongelmiin. Näyttöön perustuvalle sosiaalityölle on tilaus, koska myös poliittisen järjestelmän asettamat vaatimukset edellyttävät näyttöön ja tietoon perustuvaa käytäntöä. Ei ole kysymys vain poliittisen legitimiteetin tuottamisesta ja poliittisen kontrollin tuomisesta ammatin harjoittamiseen vaan myös mahdollisuuksien tarjoamisesta sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön profession uudenlaiselle kehittymiselle. (Sommerfeld 2005, 7 26.) Näyttöön perustuvia sosiaalipalveluja ja sosiaalityötä tarvitaan myös toiminnan näkyväksi tekemisessä. Pystytään osoittamaan, että esim. sosiaalityö on professio (ammatillinen toiminta), joka vaatii korkean koulutustason ja jonka harjoittamisella on tieteellinen perusta. Sosiaalityöntekijöillä tulisi olla myös valtaa määrittää, millaisissa olosuhteissa ja millä edellytyksillä työtä tehdään. Näyttöön perustuva työ voisi edistää sellaisten työskentelyolosuhteiden syntymistä, joissa mahdollisuudet vaikuttavan sosiaalityön tekemiseen paranevat. (Sommerfeld 2005, 7 26.) 12

12 Hanne Foss Hansen ja Olaf Rieper (2006) näkevät näyttöön perustuvan politiikan ja käytännön leviämisen liittyvän useisiin yhteiskunnallisiin kehitystendensseihin. Ensinnäkin löytyy liittymäkohtia siihen retoriikkaan, jossa puhutaan julkisten palvelujen modernisaatiosta ja vaikuttavuudesta. Tässä suhteessa näyttöön perustuvien käytäntöjen voidaan katsoa olevan osa sitä kehitystrendiä, joka liittyy NPM:n leviämiseen läntiseen maailmaan. NPM-ajattelu on vaikuttanut yhteiskuntien kehitykseen n. 20 vuoden ajan. Samalla voidaan nähdä, että näyttöön perustuva politiikka on lisännyt uusia ulottuvuuksia uusmanagerialismiin lähinnä tiedon hallinnan ja tuottamisen muodossa. Sommerfeld (2005) katsoo, että taloudellisen rationaalisuuden vaatimus sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön harjoittamisessa on toteutettava profession omilla ehdoilla. Kolikon toinen puoli on se, että taloudesta tulevat paineet korostavat profession tärkeyttä ja synnyttävät tarpeen sellaisen (näyttöön perustuvan) professionaalisen tiedon tuottamiseen, joka voi toimia vastapainona pelkästään taloudellisista ja manageriaalisista intresseistä tuotetulle tiedolle. Mikään muu ei lisää poliittisen järjestelmän legitimiteettiä yhtä paljon, kuin jos voidaan näyttöön perustuen osoittaa ongelmaratkaisukyvyn paranemista ja vaikuttavuuden lisääntymistä. Mikko Mäntysaaren (2007) mukaan näyttöön perustuvien käytäntöjen suhde NPM:ään ei ole yksinkertainen. Esim. Yhdysvalloissa sosiaalipalveluihin liittyvä arviointitutkimus on aloitettu paljon aikaisemmin, kun uusmanagerialismista ei tiedetty vielä mitään. Maakohtaisesti tarkasteltuna on helppo nähdä, että arviointitutkimus ja managerialismi eivät käy käsi kädessä. Suomessa on Mäntysaaren mukaan kaiketi sattumaa, että suurin piirtein samanaikaisesti on alettu puhua arvioinnista ja NPM:stä. Suomen tilanteesta voidaan todeta, että sosiaalipalveluissa ollaan näyttöön perustuvien käytäntöjen suhteen vielä lapsen kengissä, eikä tässäkään mielessä voida vetää suoraa yhteyttä uusmanagerialismin ja näyttöön perustuvien käytäntöjen välille. Tosin tieteellisiin näyttöihin perustuva politiikka ja toimintakäytäntöjen kehittäminen on vain yksi mutta voimistuva pyrkimys vaikuttavuusyhteiskunnassa. (Marketta Rajavaara 2007, 28.) Kaiken kaikkiaan idea näyttöön perustuvista käytännöistä ja niiden käyttöönotosta myös sosiaalipalveluissa on kuitenkin saanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän (Foss Hansen ja Rieper 2006). 3 Näyttöön perustuvien käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Ajatus systemaattisten tutkimuskatsausten hyödyntämisestä sosiaalipalvelujen kehittämisessä omaksuttiin Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa vuoden 1990 paikkeilla. Foss Hansenin ja Rieperin (2006) mukaan kaikkein merkittävimmät organisaatiot sosiaalipalvelujen näyttöön perustuviin käytäntöihin liittyen ovat Campbell-yhteisö (The Campbell Collaboration) ja SCIE (Social Care Institute for Excellence). SCIE toimii Isossa-Britanniassa ja perustettiin vuonna Campbellyhteisö on perustettu Yhdysvalloissa vuosina Nordic Campbell aloitti toimintansa Kööpenhaminassa vuonna Muita tärkeitä instituutiota ovat IMS (Institutet för utveckling av metoder i socialt arbete) Ruotsissa, Isossa-Britanniassa toimivat Eppi-keskus (The Evidence for Policy and Practice Information and Coordinating Centre) ja Evidence Network ja RiP (Research in practice). Myös vuonna 1997 perustettu Stakesin sosiaalipalvelujen arviointiyksikkö FinSoc kuuluu näiden instituutioiden joukkoon. Suomeksi näistä ulkomaisten arviointi-instituutioiden strategioista ja aikaansaannoksista saa parhaan kuvan Juha Koiviston (2005) tekemästä katsauksesta. Näyttöön perustuvien käytäntöjen toteuttamiseen sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä on tähän mennessä panostettu ehkä eniten Iso-Britanniassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa näyttöön 13

13 perustuvien käytäntöjen kehittämisessä sosiaalityössä ollaan vasta alkutaipaleella, vaikka joillakin sosiaalityön alueilla tähän asiaan on panostettu suhteellisen paljon. (Gilgun 2005.) Yhdysvalloissa mielenterveyspuolen sosiaalityössä on edetty pisimmälle näyttöön perustuvissa käytännöissä (Bellamy jne. 2006). Iso-Britannia Isossa-Britannissa SCIE on merkittävin organisaatio näyttöön perustuvien käytäntöjen edistämisessä. SCIEN:n, Social Care Institute for Excellencen (www.scie.org.uk) tehtävänä on kehittää ja parantaa modernissa hyvinvointivaltiossa tuotettavia sosiaalipalveluja luomalla tehokkaita tapoja ja menetelmiä tiedon hyödyntämiseen (Kim Rutter 2006). SCIE on toiminut vuodesta 2001 lähtien tarkoituksenaan edistää hyviä käytäntöjä sosiaalipalveluissa (Lesley Grayson 2006). Instituutin työ keskittyy sosiaalihuoltoa ja sen käytäntöjä koskevan tiedon keräämiseen, arviointiin ja systematisointiin sekä tiedon levittämiseen sosiaalialan työntekijöille ja sosiaalipalvelujen käyttäjille. Instituutti määrittelee päätehtävikseen kerätä ja systematisoida sosiaalihuoltoa koskevaa tietoa laatia käyttämään oppaita systematisoidun tiedon pohjalta edesauttaa käytännön oppaiden käyttöä sosiaalityössä. (Koivisto 2005, 57.) SCIE:n tuottamia palveluja ja julkaisuja ovat mm. systemaattiset tietokatsaukset, oppaat, resurssioppaat ja tutkimusesittelyt. Oppaat antavat suosituksia jollakin sosiaalihuollon aihealueella ja nostavat esiin käytäntöjen keskeisiä kohtia. Toimintaoppaat kattavat yksittäisen toimijan ja tiimin käytäntöjä sekä organisatorisia järjestelyjä. Käytännön oppaita on syksyyn 2006 mennessä julkaistu kolme. Resurssioppaat rakentuvat samoille periaatteille kuin käytännön oppaat. Ne ohjaavat oppaan käyttäjää tiettyä sosiaalihuollon toiminta-aluetta koskevan tiedon pariin. (Grayson 2006 ja Koivisto 2005.) Vuoden 2006 alussa tehdyssä arvioinnissa nimetään kolme aluetta, joissa SCIE:n on katsottu onnistuneen erittäin hyvin. Ensimmäinen asia on SCIE:n osallistava ja eri yhteistyökumppaneiden ja -tahojen näkemykset huomioon ottava työskentelytapa. Yhteistyökumppaneita on monenlaisia aina yliopistoista asiakastyöntekijöihin. Osallistava yhteistyö on tärkeää, koska systemaattiset tietokatsaukset, käytännöt oppaat tai muut näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämiseen tarkoitetut tuotteet ja palvelut eivät vielä takaa, että sosiaalipalveluissa otettaisiin laajalti käyttöön näyttöön perustuvia käytäntöjä. (Grayson 2006.) Toinen menestystekijä SCIE:n toiminnassa on hyvin monenlaisten tiedon tyyppien ja tietolähteiden käyttäminen näytön tuottamisessa. Tällainen laajakatseinen suhtautuminen tietoon ja tietolähteisiin näkyy SCIE:n kaikessa tutkimustoiminnassa ja julkaisuissa. Toisaalta tuotetun tiedon luotettavuutta pidetään kuitenkin erittäin tärkeänä asiana. (Grayson 2006.) Kolmas tärkeä onnistumisalue on SCIE:n internetsivut (Social Care Online), joille on vapaa pääsy. Sivut korvasivat SCIEn ylläpitämän sosiaalipalvelujen elektronisen kirjaston vuonna Internetpalvelut ovat käyttäjäystävällisiä ja tarjoavat palveluja sekä tutkijoille että asiakastyöntekijöille. (Grayson 2006.) Huolimatta kaikesta siitä, mitä SCIE on tehnyt näyttöön perustuvien käytäntöjen edistämiseksi, suurimmat haasteet ovat vielä edessä. Vielä löytyy käytännön työntekijöitä ja myös päättävässä asemassa olevia, jotka tietävät hyvin vähän SCIE:n toiminnasta ja sen palveluista. Mm. verkkosivuja pitäisi edelleen kehittää, jotta pystyttäisiin tarjoamaan käytännönläheisiä menetelmiä ja työkaluja työntekijöille. Tarvitaan lisää kanavia (mm. aikakauslehdet) myös yleisemmän tason tiedon levittämiseen siitä, millaisia tuotteita ja palveluja SCIE tarjoaa. (Grayson 2006.) Hyvin toimivat verkkosivut ja tiedon levittämisen lisääminen eivät kuitenkaan riitä. Näyttöön perustuvien käytäntöjen omaksuminen vaatii suuren kulttuurisen muutoksen. Tässä suhteessa Isossa-Britanniassakin on vielä pitkä matka kuljettavana. Vaikka sosiaalipalveluissa tiedetään 14

14 parhaan mahdollisen tiedon käytön hyödyllisyys, asian hyväksymisestä ja kannattamisesta on vielä pitkä matka käytännön toimintaan. (Grayson 2006.) Yhdysvallat Yhdysvalloissa sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä näyttöön perustuvien käytäntöjen toteuttamisen edellä kävijä on mielenterveyspuolen sosiaalityö. Monet mielenterveystyössä toimivat sosiaalityöntekijät ovat todenneet näyttöön perustuvan työmallin tuottavan mm. seuraavia hyötyjä: Työn suunnitelmallisuus lisääntyy. Tiedot ja taidot lisääntyvät. Vaikuttavuus lisääntyy. Työyksikkötasolla tapahtuu tietojen integroitumista ja osaaminen lisääntyy. Näyttöön perustuvat käytännöt eivät tuota ongelmia nykyiselle klinikkakäytännölle eivätkä ole ristiriidassa ammatillisten arvojen ja professionaalisen konsensuksen kanssa. (Bellamy ym ) Toisaalta vaikka tietoa näyttöön perustuvista työmenetelmistä ja interventioista olisi käytettävissä, tätä tietoa ei usein hyödynnetä mielenterveyspuolenkaan sosiaalityössä. Mielenterveyspalveluihin liittyvässä sosiaalityössä näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämiseen ja levittämiseen vaikuttavien asioiden tutkimukseen on kuitenkin panostettu Yhdysvalloissa viime vuosina suhteellisen paljon. (Bellamy ym ) Bellamyn ym. (2006) mukaan on vaikea ymmärtää sellaisia argumentteja, että parhaaseen mahdolliseen tietoon ja tutkimuksiin perustuva sosiaalityö olisi ristiriidassa vaikuttavien asiakastulosten ja sosiaalityön ammatillisten arvojen kanssa. Tällaisia väitteitä kuitenkin edelleen esitetään. Bellamy ym. (2006) haastattelivat erityisesti mielenterveystyöhön liittyvään sosiaalityöhön perehtyneitä tutkijoita ja kyselivät heidän näkemyksiään näyttöön perustuvista käytännöistä ja niiden levittämiseen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltavista viisi oli sosiaalityön professoreita. Haastateltavat katsoivat, että käytettyjen työmenetelmien ja interventioiden tulisi pohjautua tutkimusnäyttöön. On olemassa riski, että sosiaalityötä aletaan pitää ja osaksi jo pidetäänkin toisen luokan kansalaisena suhteessa niihin professioihin, jotka ovat paljon halukkaampia perustamaan työnsä tutkimusnäytölle. Haastateltujen kesken vallitsi suurin yksimielisyys niistä tekijöistä, jotka estävät näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämistä ja käyttöönottoa. Asian edistämiseksi on käytetty liian vähän resursseja, palvelujen tuottajia ja työntekijöitä on koulutettu liian vähän, tutkimustulosten hyödyntämiseen ja käytettävyyteen asiakastyössä ei ole panostettu riittävästi, yliopistoissa tapahtuva koulutus on näyttöön perustuvien käytäntöjen osalta ollut riittämätöntä. Haastateltavat myös katsoivat, että jos sosiaalityössä ei pyritä vastaamaan näyttöön perustuvien käytäntöjen asettamiin haasteisiin, uhkana ovat asiakkaiden menetykset muille sektoreille ja professioille. Haastateltavilla oli erilaisia näkemyksiä näyttöön perustuvien käytäntöjen tulevaisuudesta sosiaalityössä. Arveltiin, että resursseja tullaan lisäämään eri muodoissa aiheeseen liittyvää koulutusta lisätään yliopistoissa laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö lisääntyy menetelmät tutkimustulosten hyödyntämiseen asiakastyössä kehittyvät ja laadukkaat tutkimukset, joiden perusteella löydetään näyttöön perustuvia työmenetelmiä ja interventioita, lisääntyvät. 15

15 Kaikkein ratkaisevimpana asiana näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöön oton kannalta pidettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön profession omaa halua ja tahtoa kehittää työkäytäntöjään. Allan Rubin ja Daniella Parrish (2007) tekivät Yhdysvalloissa kyselytutkimuksen, jossa arvioitiin sosiaalityön opettamiseen osallistuneiden yliopisto-opettajien perehtyneisyyttä näyttöön perustuviin käytäntöihin ja näiden käytäntöjen opettamista eri yliopistoissa. Vaikka 73 % vastaajista suhtautui myönteisesti näyttöön perustuviin käytäntöihin, vastaajien välillä oli eroja esim. siinä, mitä kukin tarkoitti näyttöön perustuvilla käytännöillä. Samoin näytön riittävyydestä oli erilaisia näkemyksiä. Tärkeimpänä johtopäätöksenä oli, että tarvitaan koulutusta ja muita toimenpiteitä jotta yliopistojen opettajien näkemykset näyttöön perustuvista käytännöistä lähenisivät toisiaan ja näkemykset näytön riittävyydestä asiakastyön päätöksentekotilanteessa ja menetelmien näyttöön perustuvuudesta tulisivat yhdenmukaisemmiksi. Kun näyttöön perustuvasta käytännöstä kirjoitetaan, puhutaan ja luennoidaan paljon, syntyy helposti harhaluulo, että tällainen lähestymistapa on laajasti käytössä sosiaalityössä. On kuitenkin huomattava, että nämä opit eivät ole toistaiseksi siirtyneet juurikaan käytäntöön. Yhdysvalloissa opiskellaan joissakin yliopistoissa näyttöön perustuviin menetelmiin perustuvaa sosiaalityötä, mutta ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että näyttöön perustuvan sosiaalityön käytäntöjä olisi missään käytössä ainakaan merkittävässä määrin (Mullen ym ) Mullenin ym. (2004) mukaan Yhdysvalloissa on vähäisessä määrin käytössä seuraavia näyttöön perustuvan sosiaalityön elementtejä: tutkimustiedon systemaattista hyödyntämistä työssä (harvoin) standardisoitujen arviointien (tilannearvioiden) käyttöä (harvoin) tapauskohtaisen arvioinnin käyttöä asiakastulosten seurantaan ja arviointiin (erittäin harvoin) Yleensä ei myöskään tiedetä, mitä näyttöön perustuvan sosiaalityön oppaat ja käsikirjat ovat ja harvoin luetaan tutkimuksia, joilla on kosketuspintaa omaan työhön. Mullenin ym. (emt.) tilannekatsaus koski vuotta 2004 tai sitä aikaisempaa tilannetta. Yhdysvalloissa kuitenkin panostetaan jatkuvasti yhä enemmän näyttöön perustuvien käytäntöjen toteuttamiseen sosiaalipalveluissa. 4 Näyttöön perustuviin käytäntöihin kohdistuvaa kritiikkiä Saadaanko tutkimuksilla riittävän luotettavaa tietoa Ian Shaw n (2005) mukaan monet näyttöön perustuvien käytäntöjen kannattajat luottavat liiaksi tieteen voimaan inhimillisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Pidetään liian itsestään selvänä, että arviointitieto antaa täsmälleen oikean kuvan todellisesta maailmasta. Tämä saattaa johtaa dogmaattiseen asennoitumiseen esimerkiksi suhteessa olemassa oleviin sosiaalipalvelujen käytäntöihin. Isossa-Britanniassa Martin Hammersley (2005) on ehkä eniten esillä ollut näyttöön perustuvien käytäntöjen kriitikko. Hänen mukaansa näyttöön perustuvan liikkeen kannattajat lähtevät siitä, että sosiaalipalvelujen, sosiaalisten ohjelmien, sosiaalityön jne. käytäntöjen pitäisi perustua tutkimuksiin pohjautuvalle näytölle erilaisten palvelujen, työmenetelmien ja interventioiden 16

16 vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Näyttöön perustuvissa käytännöissä lähtökohtana olisivat systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, jotka olisivat synteesejä kaikista relevanteista, tietyt metodologiset kriteerit täyttävistä tutkimuksista. Hammersley (2005) katsoo, että näyttöön perustuviin käytäntöihin liittyy mm. seuraavia sosiaalitieteiden peruskysymyksiä: Mikä on tutkimuksiin perustuvan näytön rooli verrattuna muihin tiedon lähteisiin kuten henkilökohtaiset kokemukset ja professioon perustuvat käytännöt? Mikä on näytön rooli päätöksenteossa? Miten tutkimusnäytön riittävyys pitäisi määritellä kirjallisuuskatsauksissa? Kuinka tutkimusten metodologinen hyvyys määritellään? Kuinka voidaan tehdä synteesi eri tutkimusten tuloksista? Erityisesti Hammersley on kritisoinut liiallista luottamusta satunnaistettujen koeasetelmien avulla saatuihin tutkimustuloksiin ja Eppi-Centerin edustamiin näkemyksiin ja politiikkaan. Eppi-Centeriä edustava tutkija Ann Oakley (2006) on vastannut Hammerleyn kritiikkiin mm. seuraavasti: Satunnaistettujen koeasetelmien ainoa erikoisuus on satunnaistamisen käyttäminen, jotta saataisiin sosiaalisilta ja muilta ominaisuuksiltaan samankaltaisia vertailuryhmiä. Nykyään satunnaistetut koeasetelmat ovat esim. kasvatustieteissä usein vain osa kokonaistutkimusta: mm. prosesseihin ja kontekstitekijöihin kiinnitetään paljon enemmän huomiota kuin aikaisemmin. Tutkimusasetelmaan saattaa kuulua myös kvalitatiivisten menetelmien käyttö. Eppi-Centeristä löytyy esimerkkejä tutkimuskatsauksista, joissa lähinnä kasvatustieteen alaan kuuluvia tutkimuksia on luokiteltu näytön painavuuden perusteella. Arviot perustuvat siihen, miten hyvin tutkimuksissa on pystytty täyttämään erilaiset metodologiset vaatimukset ja hyville käytännöille asetetut arviointikriteerit käytettyjen metodien laadun suhteen. Näissä arvioinneissa ei satunnaistetuille koeasetelmille eikä suuriin otoksiin perustuville tutkimuksille ole annettu mitään erityisasemaa. Arviointeihin on otettu mukaan hyvin monenlaisiin asetelmiin perustuvia tutkimuksia. Oakley (2006.) Eettinen päättely näyttöön perustuvien käytäntöjen korvaajana Mel Gray ja Catherine McDonald (2006) arvioivat näyttöön perustuvan käytännön rajoja. Se ei heidän mukaan kykene tuottamaan sosiaalityön käytännön monimuotoisuudesta sellaista näyttöä, jonka pohjalta työntekijä voisi valita, mitä toimenpiteitä tai menetelmiä käyttää. Muun muassa Gambrill painottaa näyttöperustaisissa käytännöissä enemmän toimintatavan kuin tutkimuksen merkitystä. Hän korostaa sitä, että moraalinen velvoite asiakkaita kohtaan on toimia parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Myös Gray ja McDonald arvostavat näyttöön perustuvien käytäntöjen eettisiä pyrkimyksiä. He kuitenkin arvostelevat Gambrillia perusteettomasta vastakkainasettelusta, kun hän asettaa näyttöön perustuvien käytäntöjen vastakohdaksi irrationaalisen, auktoriteettiin pohjautuvan käytännön. Gray ja McDonald (2006) esittävät teoreettisesti liian kapea-alaisen näyttöön perustuvan käytännön tilalle eettistä päättelyä. Vaikka eettinen päättely ei anna varmoja vastauksia siihen, mikä on oikea tai väärä ratkaisu, tarkoittaa se systemaattista moraalisten ongelmien pohdintaa ja perusteltuja rationaalisia ratkaisuja. Eettiseen päättelyyn kuuluu perusteltujen valintojen tekeminen vaihtoehtojen välillä. Se ei ole toimintaa intuitioiden perusteella vaan kriittistä ajattelua. Näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuus Mullenin ym. (2005) ja Gilgunin (2005) mukaan näyttöön perustuvien menetelmien lähtökohtana on se, että nämä menetelmät tuottavat parempia tuloksia kuin muut menetelmät. Ongelma on siinä, että näyttöön perustuvien menetelmienkään vaikuttavuudesta ei saada täysin varmaa näyttöä 17

17 eli ei pystytä osoittamaan, että näyttöön perustuva menetelmä tuottaisi paremmat tulokset kuin tavanomaiset tai jotkut vaihtoehtoiset käytännöt. Näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuutta on erittäin vaikea tutkia. Niinpä jää aina vähän epävarmaksi se, tuottavatko näyttöön perustuviin käytäntöihin sijoitetut rahat oletetut vaikutukset. Näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuus liittyy myös kysymykseen siitä, mikä arvo tieteelliselle näytölle hyvinvointipolitiikassa annetaan. Onko rehellisempää puhua siitä, mikä on hyvää ja oikein sen sijaan, että mietittäisiin, mikä on vaikuttavaa ja tehokasta? (Katariina Warpenius 2006, 160.) Mullen ym. (2005) katsovat, että väite näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuuden vaikeasta osoittamisesta pitää paikkansa. Näyttöön perustuvia käytäntöjä voidaan kuitenkin Mullenin ym. mukaan puolustaa seuraavasti: Väittämällä näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuuden vaikeasta osoittamisesta ei ole käytännöllistä merkitystä, koska väite on liian yleisellä tasolla. On järkevämpää käyttää lähestymistapaa, joka on itsekriittinen, pyrkii pohjautumaan luotettavaan näyttöön, edellyttää menetelmän soveltuvuuden arviointia ja ottaa näytön lisäksi huomioon asiakkaiden arvot ja mielipiteet sekä työntekijöiden ammatillisen kokemuksen ja tietämyksen kuin toimintamallia, joissa nämä edellä mainitut asiat eivät toteudu. Suureen kysymykseen (näyttöön perustuvien menetelmien paremmuus suhteessa muihin menetelmiin) ei pidä odottaa vastausta, koska se ei ole testattavissa. Vastaus tulee kuitenkin osaksi tieteellisestä menetelmästä itsestään: näyttöön perustuva lähestymistapa antaa mahdollisuuden testata ja vertailla erilaisten vaihtoehtoisten menetelmien ja interventioiden vaikuttavuutta (toisiaan vastaan). Kun esimerkiksi sosiaalityöntekijät tai heidän tiiminsä alkavat hallita näyttöön perustuvan sosiaalityön prosessia, vaikuttavuutta voidaan alkaa mitata tulosmittareilla. Kun vaikuttavuustiedon tuottaminen yhdistetään käytännön työn tekemiseen, voidaan löytää vastauksia näyttöön perustuvien menetelmien vaikuttavuudesta. Vaihtoehtoinen toimintatapa, jossa ei edes yritetä testata erilaisten vaihtoehtoisten menetelmien vaikuttavuutta, on epäeettinen ja epäammatillinen. Kriitikot usein väittävät, että näyttöperustainen käytäntö olettaa tuottavansa varmuudella oikeata tietoa. Gambrill (2006) torjuu väitteen ja korostaa päätöksentekoon aina liittyvää epävarmuutta ja vinoutuneisuuden riskiä. Hänen mukaan näyttöön perustuva käytäntö pyrkii antamaan työntekijöille ja asiakkaille tietoa ja taitoa toimia rehellisesti ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia. Yleiset tekijät ja pienet erot erilaisten menetelmien vaikuttavuudessa Yleiset tekijät, joista englanniksi käytetään termiä the dodo bird verdict liittyvät mihinkä tahansa asiakastyöhön ja erityisesti asiakkaiden ja työntekijöiden väliseen suhteeseen. Yleiset tekijät saattavat huomattavastikin vaikuttaa hoitotuloksiin, ja niitä voidaan verrata spesifeihin tekijöihin, jotka liittyvät erityisiin menetelmiin, hoitomalleihin, terapiamenetelmiin. Menetelmänä voi olla esimerkiksi kognitiivinen terapia. Yleiset tekijät saattavat vaikuttaa hoitotuloksiin muun muassa seuraavista syistä: asiakkaan odotukset, kun asiakas tulee palvelun piiriin, odotukset saattavat olla korkealla ja vaikuttaa tuloksiin asiakkaan mahdollisuus keskustella ongelmistaan, tunteistaan ym. ammattihenkilöstön kanssa oppimiskokemukset ja uuden oppiminen omatoimisuuden ja oman elämänhallinnan lisääntyminen. (William Reid ym ) 18

18 Usein oletetaan, että nämä ns. yleiset tekijät ovat suurin muutosvoima esimerkiksi psykoterapiassa. (Reid ym. 2004) Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että erilaiset psykoterapian menetelmät tuottavat samanlaisia tuloksia (Mikael Leiman 2004). Näiden ns. yleisten tekijöiden vaikutus koskee psykoterapian lisäksi usein myös muita menetelmiä (interventioita). Esim. Project matchtutkimuksessa verrattiin suhteellisen laajalla aineistolla erilaisia päihdehuollon menetelmiä (Project Match Research Group 1997). Eroja eri menetelmien tuloksellisuudesta ei juurikaan saatu (William Miller 1998). Kun puhutaan yleisten tekijöiden vaikutuksista, unohdetaan usein, että yleisten tekijöiden vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa verrataan yleensä erilaisia professionaalisia käytäntöjä toisiinsa. Tulosten kannalta ratkaisevinta saattaa olla se, onko kysymys professionaalisesta toiminnasta, muunlaisesta asiakkaiden auttamisen ja kuntouttamiseen pyrkivästä toiminnasta tai hoitamatta jättämisestä. Esimerkiksi päihdehuollossa on pystytty osoittamaan, että professionaalinen hoito tuottaa parempia tuloksia kuin hoitamatta jättäminen (Pekka Saarnio 2004). Sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa on pystytty löytämään selviä vaikuttavuuseroja myös eri menetelmien välillä. Muun muassa Reid ym. (2004) ovat tutkimuksissaan havainneet, että menetelmän vertailussa toinen toimi paremmin kuin toinen. Syy tähän voi olla se, että yleisillä tekijöillä ei ole yhtä suurta merkitystä sosiaalityössä kuin psykoterapiassa. Yleisten tekijöiden merkitys vahvistuu intensiivisessä terapeuttisessa suhteessa. Sosiaalityössä menetelmät saattavat olla erilaisia. Sama koskee asiakkaiden ongelmia ja odotuksia. Reidin ym. (2004) tutkimusten mukaan yleisten tekijöiden vaikutus ei ollut sosiaalityössä ja muissa sosiaalipalveluissa niin voimakas, että se olisi tuhonnut muiden tekijöiden vaikutuksen. Yleisten tekijöiden vaikutusta sosiaalityössä ei kuitenkaan haluta kiistää. Esimerkiksi suuri osa sosiaalitoimistotyyppisestä sosiaalityöstä on sellaista, että se ei perustu tiettyyn yhdenmukaisesti toteutettavaan menetelmään vaan työntekijä ja asiakas luovat tilannekohtaisesta tarpeesta lähtien interventiot. Tämänlaisessa sosiaalityössä vuorovaikutussuhteen laadulla ja yleisillä tekijöillä saattaa olla suurikin merkitys. Toisaalta vuorovaikutussuhteen laatu ei ole sama asia kuin yleisten tekijöiden merkitys. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan luottamuksellinen suhde on todennäköisesti usein perusedellytys sille, että asiakkaan tilanteessa tapahtuu positiivisia muutoksia juuri sosiaalityön ansiosta. Hyvän ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen aikaansaaminen kuuluu sosiaalityön ammatilliseen osaamiseen. Työntekijän persoonallisuus on vain yksi edellytys riittävän hyvän vuorovaikutussuhteen aikaansaamisessa. Laaja yhteiskunnallinen konteksti Antti Malmivaaran (2004) mukaan kaikki tutkimustieto, mukaan lukien satunnaistettujen kokeiden tuottama tieto, on vaikeasti yleistettävissä asioissa, jotka riippuvat myös laajemmasta toimintaympäristöstä, kuten työllisyystilanteesta, sosiaaliturvajärjestelmästä tai muista yhteiskunnan rakenteellisista tekijöistä. Monialaisten kuntoutustoimenpiteiden prosessien ja vaikutusmekanismien tutkiminen edellyttävät omaa tutkimusmetodologiaa. Asiakkaan oman motivaation ja sitoutumisen merkitystä kuntoutuksesta hyötymisessä voidaan selvittää sekä satunnaistetulla vertailuasetelmalla (hoidon vaikuttavuutta muovaavien tekijöiden analyysi) että laadullisella tutkimuksella (mm. kuntoutujan kokemus kuntoutusprosessista). Myös mm. päihdehuollon vaikuttavuuden arviointia koskevissa tutkimuksissa on luotettavien tutkimustulosten aikaansaamiseksi monesti otettava huomioon laaja yhteiskunnallinen konteksti kuten yleiset terveydelliset ja sosiaaliset kysymykset, talous ja työllisyys sekä myös paikallinen ja kulttuurinen konteksti. Resurssit Sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä toiminta ja käytetyt menetelmät eivät perustu ainoastaan asiakkaiden tarpeisiin vaan myös käytettävissä oleviin resursseihin. Myös muut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset saattavat olla merkittäviä. Resursseista päättävät yleensä poliitikot. 19

19 Muutokset käytettävissä olevissa resursseissa ja muissa olosuhteissa asettavat rajoituksia näyttöön perustuvien käytäntöjen soveltamiselle. (ks. esim. Molly Magill 2006) Ei liian suuria lupauksia Roberts (2005) on itse näyttöön perustuvien käytäntöjen kannattaja, ja hän tekee myös työtä näiden käytäntöjen levittämiseksi. Hän kuitenkin varoittaa liian suurten lupausten antamisesta: Niiden, jotka ovat suosittelemassa näyttöön perustuvia käytäntöjä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastaaville tahoille ja käytännön asiakastyössä oleville, ei pidä tarjota yksinkertaisia tapoja monimutkaisten ongelmien ratkaisumalleiksi. Palvelujen tuottajien ja asiakastyötä tekevien kanssa tarvitaan paljon yhteistyötä. Usein asiakastyössä olevat, palvelujen tuottajat ja myös asiakkaat tunnistavat paremmin kuin tutkijat sen, että joidenkin palvelujen, työmenetelmien tai interventioiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Joskus tämä saattaa johtua siitä, että oikeita kysymyksiä ei osata asettaa. Yleisesti sosiaalipalvelut sisältävät paljon toimintaa, jonka vaikutuksia tai vaikuttavuutta ei ole tutkittu. Pitää kuitenkin muistaa, että palvelu saattaa olla vaikuttava vaikka palvelun vaikutuksista ei ole tutkittua tietoa tai näyttöä. Näitä kahta asiaa ei pidä sekoittaa toisiinsa. 20

20 III Näyttöön perustuvien käytäntöjen erilaiset toteuttamismallit Tina Olsson (2006) on rakentanut kolme näyttöön perustuvien käytäntöjen mallia ohjelmateorian muotoon. Kaksi näistä malleista perustuu kirjallisuudesta löytyviin, eniten käytettyihin näyttöön perustuvien käytäntöjen määritelmiin. Yksi malli perustuu Ruotsissa toteutettavaan ohjelmaan, jonka tarkoituksena on tukea tiedon kehittymistä sosiaalipalveluissa. Mallien ja ohjelmateorioiden avulla on ollut tarkoitus löytää vastaus seuraavaan kolmeen kysymykseen: Mitä ovat näyttöön perustuvat käytännöt ja ovatko kolme esiteltävää malli homogeenisia? Millaisiin mekanismeihin näyttöön perustuvat käytännöt perustuvat ja kuinka odotetut tulokset on mahdollista saavuttaa? Voidaanko ohjelmateorian avulla lisätä ymmärrystä näyttöön perustuvien käytäntöjen toimivuudesta? Kirjallisuudessa näyttöön perustuva käytäntö saa erilaisen merkityksen riippuen osittain siitä, millaisesta toimintamuodosta, palveluista, substanssista jne. on kyse. Toinen määrittelyyn vaikuttava asia on se, mistä näkökulmasta tarkastellaan käsitteitä näyttö ja käytäntö. Kirjallisuudesta löytyy kaksi pääsuuntausta näyttöön perustuvien käytäntöjen määrittelyssä ja kuvaamisessa. Ensimmäisessä mallissa on kysymys näytön suhteesta spesifeihin interventioihin, työmenetelmiin ja toimintapolitiikkaan. Kysymys on siitä, kuinka paljon tutkimuksista löydetään näyttöä esimerkiksi näiden työmenetelmien toimivuudesta. Toisessa mallissa korostuu professionaalinen päätöksenteko ja se missä määrin olemassa olevaa tutkimustietoa hyödynnetään tässä päätöksenteossa. (Olsson 2006.) Mallissa 1 (kuvio 1) menetelmien tai interventioiden toimivuudesta hankitaan tietoa erilaisilla tutkimuksilla (mm. satunnaistetuilla koeasetelmilla) ja tämän seurauksena voidaan osoittaa jotkut työmenetelmät ja interventiot vaikuttaviksi. Tällä tavalla ymmärrettynä näyttöön perustuvia interventiota ja työmenetelmiä pidetään täysin eri luokkaan kuuluvina kuin menetelmiä, joilta puuttuu empiirinen näyttö vaikuttavuudesta. Ensisijainen kiinnostuksen kohde on interventio, työmenetelmä (esim. palveluohjaus) jne. Interventio joko on tai sitten ei ole näyttöön perustuva. Kun näyttöön perustuva interventio tai työmenetelmä otetaan käyttöön, pitää kehitettyä mallia tai työmenetelmän perustana olevaa ohjelmateoriaa noudattaa tarkasti. (Olsson 2006.) Olsonin (2006) esittelemässä toisessa mallissa (Kuvio 2) korostuu professionaalinen päätöksenteko ja se, missä määrin ja miten kriittisesti siinä hyödynnetään tutkittua tietoa vaikuttavista työmenetelmistä ja interventioista. Mallissa haetaan tutkimustietoa ja arviointituloksia, joilla on yhteys kuhunkin käsillä olevaan työmenetelmään, asiakkaan tilanteeseen, tarpeisiin ja arvoihin tai ratkaistavana olevaan ongelmaan. Nyt kysymys ei ole ensisijaisesti tutkimusten tekemisestä vaan tutkimustiedon hyödyntämisestä asiakkaita koskevassa päätöksenteossa. Kysymys on paikallisen ja ammatillisen asiantuntemuksen, asiakkaiden tarpeiden ja arvojen sekä parhaan mahdollisen käytettävissä olevan 21

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta

Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Arviointivallan demokratisoituminen kuka, mitä ja missä? Arviointifoorumi 5.6.2013 Ville Valovirta Alustuksen teemoja Mitä arviointivallan demokratisoituminen tarkoittaa? Mitä merkityksiä sillä on, että

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?

Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Lastensuojelun Praksis työseminaari 29.1.2010 05.02.2010 Hanna Heinonen 1 Kehittämistyön traditio sosiaalityössä Kehittämistyön taustalla 1980-luvulla: pula henkilöstöstä,

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida? Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Työnohjaus sosiaalityössä. Synnöve Karvinen Niinikoski, Ulla-Maija Rantalaiho, Jari Salonen

Työnohjaus sosiaalityössä. Synnöve Karvinen Niinikoski, Ulla-Maija Rantalaiho, Jari Salonen Työnohjaus sosiaalityössä Synnöve Karvinen Niinikoski, Ulla-Maija Rantalaiho, Jari Salonen Työnohjauksen hyvät käytännöt Kehittävän työnohjauksen ydinprosessit Ohjauksen käytännön järjestelyt Työnohjauksen

Lisätiedot

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön kehitysvaiheista: käytännön näkökulma Heikki Waris instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari 09.09.2011 YM Aulikki Kananoja INSTITUUTTI

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 8.6.2012 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus Ohjausryhmä 6.11.2006 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 2006-2008 Kehittämisyksikön tavoitteena on

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN SOSIAALITYÖSSÄ

NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN SOSIAALITYÖSSÄ NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN KÄYTÄNTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN SOSIAALITYÖSSÄ TOIMINTATUTKIMUS: Toimeentulotukiasiakkaana olevan opiskelijan tukeminen opinnoissa tai opintoihin JUSSI BJÖRNINEN Tampereen yliopisto Yhteiskunta-

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä

Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

AVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

AVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa AVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen Pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 22.5.2013 FinSoc 1 Osa I: Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot