Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä?"

Transkriptio

1 S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 2 3 / pertti KORTENIEMI, PEKKA BORG Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä? Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, Helsinki puhelin: (09) , (09) (automaatti) faksi: (09) Internet:

2 Pertti Korteniemi, Pekka Borg. Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä?. Helsinki sivua, hinta 17. Kirjoittajat ja Stakes Taitto: Raili Silius ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Stakes, Helsinki 2008 Valopaino Oy Helsinki 2008

3 Esipuhe Nyt julkaistava Pertti Korteniemen ja Pekka Borgin kirjoittama julkaisu Kohti näyttöön perustuvaa ammatillista käytäntöä? on tulos pitkästä ja sitkeästä arviointityön kehittämisestä, joka on ollut käynnissä jo useita vuosia Helsingin sosiaalivirastossa. Lisää tietoa tästä työstä löytyy internetsivujen kautta. Stakesin FinSoc -ryhmä on ollut mukana kehittämistyössä toteuttaen esimerkiksi pitkiä arviointikoulutuksia eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Korteniemi ja Borg osallistuivat Hyvinvointipalvelujen arvioinnin PD-ohjelmaan, jonka käytännön toteuttajana toimi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus vuosina Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa toteutettuun Hyvinvointipalvelujen Diploma -koulutukseen Korteniemi ja Borg osallistuivat ryhmäkouluttajina. FinSoc -ryhmän hankkimien asiantuntijalausuntojen innoittamana päätimme tarjota julkaisulle laajan lukijajoukon tavoittavan julkaisukanavan eli Stakesin Työpapereita -sarjan. Sarjan julkaisut ovat saatavissa myös Stakesin nettisivuilta (http://www.stakes.fi/fi/julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm). Toivomme sosiaalihuollon, sosiaalipalvelujen ja sosiaalialan arvioinnista kiinnostuneiden alan ammattilaisten ja miksei myös aiheesta kiinnostuneiden asiakkaiden löytävän reittejä kansainväliseen keskusteluun julkaisun kautta. Kesäkuussa 2008 FinSoc-ryhmä 3

4 Sisällys I Johdanto II Näyttöön perustuvien käytäntöjen määrittelyä ja käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Mitä on näyttöön perustuva käytäntö Mihin näyttöön perustuvaa käytäntöä tarvitaan Sosiaalipalvelujen kehittämisestä nousevat tarpeet New Public Managementista ja muusta yhteiskuntakehityksestä nousevat tarpeet Näyttöön perustuvien käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Näyttöön perustuviin käytäntöihin kohdistuvaa kritiikkiä III Näyttöön perustuvien käytäntöjen erilaiset toteuttamismallit IV Näyttö, tiedon eri tyypit ja näytön tuottaminen tutkimusten avulla Näyttö Tiedon eri tyypit Arviointitutkimuksen suhde näyttöön perustuviin käytäntöihin Arviointimallit ja niiden suhde näyttöön Näytön hierarkiasta Tutkimusmenetelmät ja -mallit Satunnaistetut koeasetelmat ja sosiaalipalvelut Todellisissa olosuhteissa tapahtuva vaikuttavuuden arviointi Laadullinen tutkimus Prosessitutkimus Systemaattiset tutkimuskatsaukset Systemaattisten tutkimuskatsausten erilaiset lähtökohdat Laadulliset tutkimuskatsaukset Realistiset tutkimuskatsaukset Kun näyttöä ei tarvita

5 V Näyttöön perustuvan asiakastyön edistäminen Näyttöön perustuva toiminta Näyttöön perustuvan käytännön istuttaminen arkipäivän työhön Tiedon luotettavuus ja luotettavuustyö VI Suomen tilanteen arviointia Sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta saatavat tiedot Suomessa Paikallista vai yleistettävää tietoa vaikuttavuudesta Tutkimustulosten siirrettävyys on empiirisen näytön kysymys Realistisen arviointitutkimuksen näkökulma siirrettävyysproblematiikkaan Onko Suomessa saatavissa luotettavia tietoja sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta VII Johtopäätökset Uudet mahdollisuudet vaikuttavuustiedon tuottamiseen Lähteet

6 I Johdanto Suomessa on jo pitkään haluttu perustaa sosiaalipalvelujen tuottaminen aikaisempaa vankemmalle tietopohjalle. On keskusteltu siitä, millaiseen tietoon nykyinen toiminta perustuu sekä millaisin toimenpitein ja menetelmin tietopohja saataisiin vahvistumaan. Tarkoituksena on ollut kartuttaa ja vahvistaa tietopohjaa siten, että sitä voitaisiin hyödyntää sekä arkityössä että ammatillisuuden ja palvelujen kehittämisessä. Tietopohjan vahvistamisessa on keskeiseksi kysymykseksi noussut, miten saadaan tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. On jouduttu pohtimaan myös sitä, mikä on sosiaalipalvelujen ja käytännön suhde tutkimustietoon ja muuhun tietoon. Samoin on keskusteltu siitä, miten luotettavia tietoja sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta on ylipäätänsä mahdollista saada. On katsottu, että tarvitaan uudenlaisia tapoja tuottaa ja käyttää tietoa. Yhtenä vastauksena on tarjottu tutkimukselliseen näyttöön perustuvan käytännön kehittämistä. Helsingin sosiaaliviraston strategisiin tavoitteisiin sisältyy keskeisenä sosiaalitoimen asiakas- ja palvelukohtaisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta ja vaikuttavuuden arviointitiedon hyödyntäminen. Tavoitteena on, että arvioiva tieto työstä ja työn vaikuttavuudesta ohjaa toimintaa, sen kehittämistä ja johtamista. Myös hallitusohjelmassa vaikuttavuustiedon hyödyntäminen sosiaalipalvelujen kehittämisessä on asetettu tärkeälle sijalle. Samoin idea näyttöön perustuvista käytännöistä ja niiden käyttöönotosta myös sosiaalipalveluissa on saanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän. Toistaiseksi Suomessa kuitenkin puhutaan paljon enemmän sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta kuin tuotetaan tietoa vaikuttavuudesta, hyödynnetään vaikuttavuustietoa käytännön työssä tai tehdään itse vaikuttavuuteen liittyvää seurantaa asiakastyössä. Sosiologian professori Pekka Sulkunen puhuu vaikuttavuusretoriikasta ja on siinä osittain oikeassa. Miksi vaikuttavuuden arviointiin liittyy toistaiseksi enemmän puhetta kuin tekoja? Yhtenä lähtökohtana raportin tekemiselle on ollut tunnustaa se, että vaikuttavuuden arviointiin ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseen liittyvien asioiden toteuttaminen on vaikea ja haasteellinen tehtävä. Tästä syystä tarvitaan perusteellista paneutumista asiaan. Tarvitaan myös ennakkoluulottomuutta, koska vaikuttavuuden tarkasteluun liittyy usein yksipuolisia näkemyksiä ja näkökulmia sekä paljon myös tietämättömyyttä. Kaikki polut on tutkittava. Toisaalta sosiaalipalveluissa ja erityisesti sosiaalityössä vallitsee usein vailla näyttöä oleva usko omien ideoiden hyödyllisyyteen. Aina ei muisteta sitä, että kaikilla hyvillä ajatuksilla ei ole toivottuja vaikutuksia. Raportin tavoitteena on selvittää tutkimusluonteisesti, millaisia reaalisia mahdollisuuksia on tuottaa ja hyödyntää vaikuttavuustietoa. Vaikka näyttöön perustuviin käytäntöihin suhtauduttaisiin kriittisesti, vaikuttavuuskeskustelua on hyödyllistä jäsentää näyttöön perustuvien käytäntöjen näkökulmasta, koska siitä lähtökohdasta on tehty runsaasti sosiaalipalvelujen vaikuttavuuteen liittyvää systemaattista tutkimusta. Sen puitteissa on kartoitettu perusteellisesti menetelmiä ja mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää vaikuttavuustiedon tuottamisessa. Lisäksi näyttöperus- 7

7 teisten palvelujen kehittämisen yhteydessä on selvitetty systemaattisesti tiedon siirrettävyyteen liittyviä ongelmia sekä tehty paljon tutkimusta ja saatu käytännön kokemuksia vaikuttavuustiedon hyödyntämisestä käytännön työssä. Näyttöön perustuvat käytännöt eivät ole suinkaan sama asia kuin luonnontieteellinen lähestymistapa ja satunnaistetut koeasetelmat. Raportissa tuodaan esiin, miten monenlainen tieto voi vahvistaa tietopohjaa sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta. Näytöksi voidaan hyväksyä myös laadullisten tutkimusten tulokset, asiakastyöntekijöiden kokemustieto, hyvin monenlaisten todellisiin olosuhteisiin soveltuvien kvantitatiivisten arviointimenetelmien, laadullisten tutkimuskatsausten, realistiseen arviointiin perustuvien tutkimuskatsausten jne. tuottama tieto. Tämän raportin tarkoitus ei ole kuitenkaan ryhtyä perustelemaan näyttöön perustuvien käytäntöjen paremmuutta suhteessa joihinkin toisenlaisiin arviointimalleihin ja tiedontuottamistapoihin. Jos vaikuttavuuden arviointia ja tämän arviointitiedon hyödyntämistä pidetään tärkeänä sosiaalipalvelujen kehittämisen näkökulmasta, niin miten edetä? Mitkä tekijät edistävät ja mitkä ehkäisevät vaikuttavuustiedon tuottamista ja sen hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä ja käytännön työssä? Näyttöön perustuvien käytäntöjen yhteydessä tuotetun tutkimustiedon ja muun tiedon lisäksi raportissa on hyödynnetty laajasti myös muuta arviointikirjallisuutta ja -tutkimusta. Raportissa selvitetään sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arvioinnin tilannetta ja mahdollisuuksia Suomessa ja Helsingissä. Katsaus luodaan koko Suomen tilanteeseen, koska se mitä Helsingissä tehdään tai on mahdollista tehdä, on riippuvainen myös Suomen tilanteesta. Vaikka lähtöoletuksena on, että vaikuttavuustietoon perustuvaa toimintaa ja toiminnan kehittämistä pitää edistää, pohditaan myös sitä, kuinka merkittäviä asioita arviointi ja vaikuttavuuden arviointi ovat hyvinvointivaltion ja sosiaalipalvelujen kehittämisen näkökulmasta. Raportissa on selvitetty, mitä toimenpiteitä tarvitaan Suomessa ja Helsingissä, jotta sosiaalipalvelujen tietoperustan vahvistamispyrkimyksissä tapahtuisi edistystä. Vaikuttavuuden arvioinnissa on kysymys hyvin monitahoisesta asiasta palapelistä, jossa palikat on saatava sopimaan kohdalleen. Luotettavien vaikuttavuustietojen tuottaminen on vaativa tehtävä. Yhtälailla vaativaa on synnyttää vaikuttavuuden arvioinnille myönteistä kulttuuria ja saada eri intressiryhmät (mm. asiakastyöntekijät, työyhteisöt, organisaatioiden eri tasoilla oleva johto, palvelujen järjestäjät ja tuottajat, arvioinnin asiantuntijat jne.) puhaltamaan yhteen hiileen vaikuttavuustietojen tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Siinä kaikkien osallisten panos on välttämätöntä ja tarvitaan paljon yhteistyötä ja uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä. Vaikuttavuuden arviointia pitää pystyä hyödyntämään toiminnan kehittämisessä, muuten sitä ei kannata tehdä. Hyödyntämistä voidaan tehostaa, kun otetaan huomioon myös näyttöön perustuvien käytäntöjen tuottama monipuolinen tieto. Jos ei alun perin oteta mukaan laajempaa kontekstia, se vaikuttaa suoraan hyödynnettävyyteen. 8

8 II Näyttöön perustuvien käytäntöjen määrittelyä ja käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Ennen kuin lähdetään pohtimaan, mitä on näyttöön perustuva käytäntö, on lyhyesti todettava, mitä näytöllä tarkoitetaan. Näyttö on tietoa tai todiste, jota käytetään osoittamaan jonkin hypoteesin tai väitteen totuudellisuutta. Tieteessä näyttö on kuitenkin aina luonteeltaan tilapäistä kunnes toinen näyttö kumoaa sen tai täsmentää sitä. Näyttö ei ole pelkkiä faktoja, vaan siihen sisältyy aina tulkintaa. Keskustelua käydään paljon siitä, mikä on riittävä näyttö ja millä tavoin sitä voi hankkia. Näyttöä voi olla monenlaista, niin laadulliseen kuin määrälliseen tutkimukseen perustuvaa, työntekijöiden tai asiakkaiden kokemuksesta nousevaa ym. Tarkemmin näyttökysymystä on käsitelty luvussa IV. 1 Mitä on näyttöön perustuva käytäntö Näyttöön perustuvasta käytännöstä on esitetty lukuisia määritelmiä, mutta melko yksimielisesti on hyväksytty David Sackettin määritelmän ydin: Näyttöön perustuva käytäntö on parhaan mahdollisen tiedon vastuuntuntoista ja kriittistä käyttöä yksilöllisissä asiakastapauksissa (Shaw 2005). Nordic Campbell Collaborationin määritelmän ajatus on sama: Näyttöön perustuva toimintapolitiikka ja käytäntö on parhaan olemassa olevan tiedon perusteellista, täsmällistä ja kriittistä käyttämistä silloin kun tehdään ihmisten hyvinvointia koskevia ratkaisuja. 1 Määritelmien oleellisina osina on, että 1. Tieto erilaisten työmenetelmien ja interventioiden vaikutuksista on olemassa tai tuotetaan. Tähän sisältyy luottamus siihen, että erilaisten interventioiden vaikutuksista voi saada näyttöä. 2. Asiakastyössä ja yleisemminkin asukkaiden hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja tehtäessä perehdytään käytettävissä olevaan tietoon ja hyödynnetään ratkaisua tehtäessä parasta mahdollista näyttöä. Näytön kriittinen käyttö merkitsee sitä, että tiedon laatua arvioidaan, ja että sitä ei käytetä mekaanisesti vaan konkreettisesti sovelletaan asiakkaan tai tilanteen mukaan. Geraldine Macdonaldin (2000, 123) mukaan näyttöön perustuva käytäntö edustaa läpinäkyvää ja vastuullista tapaa lähestyä päätöksentekoa, ja se perustuu parhaaseen mahdolliseen näyttöön 1. 9

9 erillisten työmenetelmien ja interventioiden vaikutuksista yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen hyvinvointiin. Eileen Gambrill (2004, 7) katsoo näyttöön perustuva käytännön edellyttävän, että haetaan tutkimustietoa ja arviointituloksia, jotka liittyvät kuhunkin käsillä olevaan työmenetelmään, asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin tai ratkaistavana olevaan ongelmaan. Myös käytettävän tutkimustiedon validius pitää arvioida (mm. vaikutusten eroavuus ja suuruus suhteessa johonkin toiseen menetelmään ja menetelmän sopivuus kyseiseen tilanteeseen). Leonard Gibbsin (Mullen ym. 2005) määritelmässä näyttöön perustuvan sosiaalityön lähtökohtana ovat asiakkaiden saamat hyödyt. Työntekijän näkökulmasta kysymys on elinikäisestä oppimisesta, toisin sanoen jatkuvasti etsitään ja yritetään löytää parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuva vastaus asiakkaiden ongelmiin. Kun tutkiva työote yhdistetään sosiaalityöhön, puhutaan empiiriseen näyttöön perustuvasta sosiaalityöstä (esim. tapauskohtainen arviointi). Myös David Pollion (2006, 225) määritelmässä nähdään työntekijä omaa näyttöä luovana ammattilaisena eikä vain muiden tuottaman näytön hyödyntäjänä. Siinä luotetaan ammattilaisen kykyyn arvioida kriittisesti omaa työtään ja hyväksytään laaja-alaisesti monentyyppinen tieto näytöksi: [...] näyttöä on kaikki systemaattisesti kerätty informaatio, joka on relevanttia käytännön informoimisen kannalta. Siten näyttö sisältää kvantitatiivisen datan kuten satunnaistetut kliiniset kokeet ja myös laadulliset menetelmät (kuten narratiivit, tapaustutkimukset ja fokusryhmät). Tämä määritelmä sisältää lisäksi työntekijän keräämän aineiston, tapauskohtaisen arvioinnin ja henkilökohtaisen ammattikäytännön kokemusten kriittisen arvioinnin. Jane Gilgun (2005) katsoo, että näyttöön perustuva käytäntö sosiaalipalveluissa lepää neljän pilarin varassa: 1) tutkimus ja teoria 2) käytännön viisaus, eli mitä on opittu asiakastyössä ja profession arvot 3) työntekijän persoonallisuus, arvot ja ideologia 4) asiakkaiden asiakkuustilanteisiin tuomat asiat Kaikki näyttö on väliaikaista. Aina on oltava valmiina ottamaan vastaan uutta tietoa, joka voi kumota aikaisimmissa tutkimuksissa saadut, näyttöön perustuvat tulokset. Tämän pitää olla myös yksi keskeinen periaate näyttöön perustuvissa käytännöissä. Jatkuvasti pitää yrittää löytää uusia ja parempia menetelmiä ja karsia tutkimuksiin perustuvien tulosten vinoutumia ja mustia aukkoja. Jos esim. tutkimuksiin tukeutuen löydetään uusia menetelmiä, jotka osoittautuvat aikaisempaa vaikuttavammiksi, turvallisemmiksi ja täsmällisemmiksi, silloin vanhoista käytännöistä pitää luopua. (Gilgun 2005.) Tutkimuksiin perustuva näyttö joidenkin menetelmien vaikuttavuudesta tuo uutta tietoa asiakastyöntekijöille, mutta ei korvaa heidän asiantuntemustaan. Käytännön työntekijä on viime kädessä se, joka päättää miten tutkimusten tuloksia sovelletaan yksittäisissä asiakastapauksissa. Myös asiakkaiden arvot pitää ottaa huomioon, kun tutkimustuloksia hyödynnetään. (Gilgun 2005.) Yleensä näyttöön perustuvissa käytännöissä tunnustetaan tutkimusnäytön rajoitukset, vaikka samanaikaisesti korostetaan sitä, että saatavissa olevien tutkimustulosten käyttäminen on hyödyllistä. Tutkimusnäyttö saattaa olla ristiriitaista, kiistanalaista ja vaikeasti sovellettavissa yksittäisiin asiakastapauksiin. (Gilgun 2005.) On olemassa erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on näyttöä käytännön toimivuudesta, minkälaisin menetelmin näyttöä voidaan saada ja kenen arvio painaa siinä, mikä on yleistettävissä olevaa näyttöä ja siirrettävissä olevaa käytäntöä, millä tavoin tietoa voidaan siirtää eteenpäin jne. 10

10 Yhteenveto: Mitä on näyttöön perustuva käytäntö? Se on parhaimman olemassa olevan tiedon kriittistä käyttämistä, kun tehdään ihmisten hyvinvointia koskevia ratkaisuja. Näyttöön perustuvalla käytännöllä on kaksi oleellista puolta: 1. on olemassa vaikuttavaksi osoitettuja työmenetelmiä ja interventioita 2. hyödynnetään ja sovelletaan kriittisesti parasta saatavilla olevaa tietoa vaikuttavista työmenetelmistä ja interventioista, ottaen huomioon asiakkaan näkemykset ja arvot Näyttöä voidaan saada monin tavoin, niin määrällistä kuin laadullisista tutkimuksista tai työntekijän ja asiakkaan käytännössä karttuneista opeista. Työntekijä ei ole vain valmiin tiedon hyödyntäjä vaan myös näyttötiedon tuottaja. Näyttö hyväksi havaitusta käytännöstä ei ole ikuista. Jos saadaan uutta vakuuttavampaa näyttöä, pitää olla valmis luopumaan vanhoista käytännöistä 2 Mihin näyttöön perustuvaa käytäntöä tarvitaan 2.1 Sosiaalipalvelujen kehittämisestä nousevat tarpeet Edward Mullenin ym. (2005) mukaan näyttöön perustuvia käytäntöjä tarvitaan erityisesti sosiaalityössä mm. seuraavista syistä: Yksittäisten asiakkaiden hoitoa ja kuntoutusta koskevien päätösten laatu paranee Se kehittää taitoja, joita tarvitaan, kun kerätään tietoja ja arvioidaan kriittisesti asiakkaiden kertomuksia, oireita jne. Asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä kanssakäymisessä osataan ottaa paremmin esille asiakkaan arvot ja odotukset Taidot ja osaaminen löytää, arvioida ja käyttää tieteellisen tutkimuksen tuloksia näyttönä ja perusteluna tehdyille toimenpiteille lisääntyvät Se tarjoaa mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen Se osoittaa aukkoja olemassa olevissa tiedoissa, mikä voi johtaa myös uusien tutkimusten tekemiseen Se tarjoaa yhteisen tieteiden välisen kielen käytännön toimijoille. New Public Managementista ja muusta yhteiskuntakehityksestä nousevat tarpeet Gambrill (2006) tuo esiin näyttöön perustuvien käytäntöjen eettistä merkitystä. Työntekijän eettinen velvoite asiakkaita kohtaan on toimia parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ja pyrkiä asiakkaan kanssa tietoon perustuvaan yhteisymmärrykseen. Siihen liittyy myös käytäntöjen, toimintapolitiikoiden ja tulosten näkyväksi tekeminen. Peter Marshin ja Mike Fisherin (2005) mukaan asiakkailla on oikeus saada parhaaseen näyttöön perustuvaa palvelua, sillä sosiaalialan ammattilaisten ratkaisut vaikuttavat välittömästi asiakkaan elämänolosuhteisiin ja mahdollisuuksiin. Ratkaisuilla voi myös olla pitkälle tulevaisuu- 11

11 teen yltäviä vaikutuksia. Erityisesti pakkoon perustuvia päätöksiä tehtäessä on tärkeätä varmistaa, että toimitaan parhaan mahdollisen tiedon mukaisesti. Heidän mukaan kansalaisilla pitää olla myös mahdollisuus osallistua keskusteluihin sosiaalipalveluista. Julkisesti saatavilla oleva tieto parhaasta näytöstä mahdollistaa osallistumisen palvelujen kehittämiseen. Marsh ja Fisher (2005) toteavat, että hyvä näyttö voi haastaa perustavaa laatua olevia oletuksia sosiaalihuollon toiminnasta. Se voi johtaa huomattaviin toimintapolitiikan muutoksiin, mikä voi parantaa asiakkaiden saamaa palvelua. Harold Briggs ja Tina Rzepnici (2004, xiii) katsovat, että jos työntekijät eivät dokumentoi interventioprosessiaan käyttämällä reliaabeleita ja valideja arviointimenetelmiä, heillä ei ole aineistoa, joka antaisi tietoa tehdyistä päätöksistä ja interventioista ja niiden suhteesta tuloksiin. Jos dokumentointi puuttuu, ei kerry myöskään tietopohjaa, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. On mahdotonta tietää, mitkä menetelmät ja interventioryppäät auttavat asiakkaita ja mitkä eivät. Jos työntekijät eivät tiedä eivätkä pysty osoittamaan, mikä auttaa heidän asiakkaitaan, he eivät voi toistaa mahdollisesti oikeaan osuneita toimenpiteitä uusien asiakkaiden kohdalla. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että lastensuojelussa siirryttäisiin vähitellen näyttöön perustuviin käytäntöihin: Omassa työssämme ja näyttöön perustuvissa käytännöissä meidän pitää kysyä sekä mikä toimii ja kuinka toteuttaa se että mikä ei toimi ja kuinka lopettaa sellainen tekeminen, joka ei toimi. Erityisen tärkeää näiden molempien kysymysten esittäminen on lastensuojelussa jo varhaisessa lapsuudessa. Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus näyttöön perustuviin työmenetelmiin ja interventioihin. (Hellen Roberts 2005.) 2.2 New Public Managementista ja muusta yhteiskuntakehityksestä nousevat tarpeet Näyttöön perustuvien sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön tarvetta on perusteltu mm. niillä muutoksilla, joita on tapahtunut professioiden (ammatillinen toiminta) ja poliittisen järjestelmän välisissä suhteissa. Osaksi näitä muutoksia voidaan kuvata uusmanagerialismin (new public management) ja tietoyhteiskunnan asettamilla vaatimuksilla. New public management (NPM) tarkoittaa taloudellisuuteen ja tehokkuuteen perustuvan ajattelutavan tuomista professioiden harjoittamiseen. Yhteiskunnan ja politiikkojen taholta ammatinharjoittajilta vaaditaan tietynlaista tilivelvollisuutta ja tulosvastuullisuutta. Tässä merkityksessä tilivelvollisuus on talouteen ja tehokkuuteen viittaava käsite ja edellyttää ulkoista kontrollia ja mittaamista. (ks. esim. Peter Sommerfeld 2005, 7 26.) Tietoyhteiskunnassa monimutkaistuvat ongelmat vaativat yhä perusteellisempaa tietoa. Ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös uudenlaisia tapoja tuottaa ja käyttää tietoa. Tieto tarjoaa toiminnalle sekä legitiimisyyttä että ratkaisua monimutkaistuviin ongelmiin. Näyttöön perustuvalle sosiaalityölle on tilaus, koska myös poliittisen järjestelmän asettamat vaatimukset edellyttävät näyttöön ja tietoon perustuvaa käytäntöä. Ei ole kysymys vain poliittisen legitimiteetin tuottamisesta ja poliittisen kontrollin tuomisesta ammatin harjoittamiseen vaan myös mahdollisuuksien tarjoamisesta sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön profession uudenlaiselle kehittymiselle. (Sommerfeld 2005, 7 26.) Näyttöön perustuvia sosiaalipalveluja ja sosiaalityötä tarvitaan myös toiminnan näkyväksi tekemisessä. Pystytään osoittamaan, että esim. sosiaalityö on professio (ammatillinen toiminta), joka vaatii korkean koulutustason ja jonka harjoittamisella on tieteellinen perusta. Sosiaalityöntekijöillä tulisi olla myös valtaa määrittää, millaisissa olosuhteissa ja millä edellytyksillä työtä tehdään. Näyttöön perustuva työ voisi edistää sellaisten työskentelyolosuhteiden syntymistä, joissa mahdollisuudet vaikuttavan sosiaalityön tekemiseen paranevat. (Sommerfeld 2005, 7 26.) 12

12 Hanne Foss Hansen ja Olaf Rieper (2006) näkevät näyttöön perustuvan politiikan ja käytännön leviämisen liittyvän useisiin yhteiskunnallisiin kehitystendensseihin. Ensinnäkin löytyy liittymäkohtia siihen retoriikkaan, jossa puhutaan julkisten palvelujen modernisaatiosta ja vaikuttavuudesta. Tässä suhteessa näyttöön perustuvien käytäntöjen voidaan katsoa olevan osa sitä kehitystrendiä, joka liittyy NPM:n leviämiseen läntiseen maailmaan. NPM-ajattelu on vaikuttanut yhteiskuntien kehitykseen n. 20 vuoden ajan. Samalla voidaan nähdä, että näyttöön perustuva politiikka on lisännyt uusia ulottuvuuksia uusmanagerialismiin lähinnä tiedon hallinnan ja tuottamisen muodossa. Sommerfeld (2005) katsoo, että taloudellisen rationaalisuuden vaatimus sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön harjoittamisessa on toteutettava profession omilla ehdoilla. Kolikon toinen puoli on se, että taloudesta tulevat paineet korostavat profession tärkeyttä ja synnyttävät tarpeen sellaisen (näyttöön perustuvan) professionaalisen tiedon tuottamiseen, joka voi toimia vastapainona pelkästään taloudellisista ja manageriaalisista intresseistä tuotetulle tiedolle. Mikään muu ei lisää poliittisen järjestelmän legitimiteettiä yhtä paljon, kuin jos voidaan näyttöön perustuen osoittaa ongelmaratkaisukyvyn paranemista ja vaikuttavuuden lisääntymistä. Mikko Mäntysaaren (2007) mukaan näyttöön perustuvien käytäntöjen suhde NPM:ään ei ole yksinkertainen. Esim. Yhdysvalloissa sosiaalipalveluihin liittyvä arviointitutkimus on aloitettu paljon aikaisemmin, kun uusmanagerialismista ei tiedetty vielä mitään. Maakohtaisesti tarkasteltuna on helppo nähdä, että arviointitutkimus ja managerialismi eivät käy käsi kädessä. Suomessa on Mäntysaaren mukaan kaiketi sattumaa, että suurin piirtein samanaikaisesti on alettu puhua arvioinnista ja NPM:stä. Suomen tilanteesta voidaan todeta, että sosiaalipalveluissa ollaan näyttöön perustuvien käytäntöjen suhteen vielä lapsen kengissä, eikä tässäkään mielessä voida vetää suoraa yhteyttä uusmanagerialismin ja näyttöön perustuvien käytäntöjen välille. Tosin tieteellisiin näyttöihin perustuva politiikka ja toimintakäytäntöjen kehittäminen on vain yksi mutta voimistuva pyrkimys vaikuttavuusyhteiskunnassa. (Marketta Rajavaara 2007, 28.) Kaiken kaikkiaan idea näyttöön perustuvista käytännöistä ja niiden käyttöönotosta myös sosiaalipalveluissa on kuitenkin saanut kansainvälisesti laajan hyväksynnän (Foss Hansen ja Rieper 2006). 3 Näyttöön perustuvien käytäntöjen nykytilanne sosiaalipalveluissa Ajatus systemaattisten tutkimuskatsausten hyödyntämisestä sosiaalipalvelujen kehittämisessä omaksuttiin Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa vuoden 1990 paikkeilla. Foss Hansenin ja Rieperin (2006) mukaan kaikkein merkittävimmät organisaatiot sosiaalipalvelujen näyttöön perustuviin käytäntöihin liittyen ovat Campbell-yhteisö (The Campbell Collaboration) ja SCIE (Social Care Institute for Excellence). SCIE toimii Isossa-Britanniassa ja perustettiin vuonna Campbellyhteisö on perustettu Yhdysvalloissa vuosina Nordic Campbell aloitti toimintansa Kööpenhaminassa vuonna Muita tärkeitä instituutiota ovat IMS (Institutet för utveckling av metoder i socialt arbete) Ruotsissa, Isossa-Britanniassa toimivat Eppi-keskus (The Evidence for Policy and Practice Information and Coordinating Centre) ja Evidence Network ja RiP (Research in practice). Myös vuonna 1997 perustettu Stakesin sosiaalipalvelujen arviointiyksikkö FinSoc kuuluu näiden instituutioiden joukkoon. Suomeksi näistä ulkomaisten arviointi-instituutioiden strategioista ja aikaansaannoksista saa parhaan kuvan Juha Koiviston (2005) tekemästä katsauksesta. Näyttöön perustuvien käytäntöjen toteuttamiseen sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä on tähän mennessä panostettu ehkä eniten Iso-Britanniassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa näyttöön 13

13 perustuvien käytäntöjen kehittämisessä sosiaalityössä ollaan vasta alkutaipaleella, vaikka joillakin sosiaalityön alueilla tähän asiaan on panostettu suhteellisen paljon. (Gilgun 2005.) Yhdysvalloissa mielenterveyspuolen sosiaalityössä on edetty pisimmälle näyttöön perustuvissa käytännöissä (Bellamy jne. 2006). Iso-Britannia Isossa-Britannissa SCIE on merkittävin organisaatio näyttöön perustuvien käytäntöjen edistämisessä. SCIEN:n, Social Care Institute for Excellencen (www.scie.org.uk) tehtävänä on kehittää ja parantaa modernissa hyvinvointivaltiossa tuotettavia sosiaalipalveluja luomalla tehokkaita tapoja ja menetelmiä tiedon hyödyntämiseen (Kim Rutter 2006). SCIE on toiminut vuodesta 2001 lähtien tarkoituksenaan edistää hyviä käytäntöjä sosiaalipalveluissa (Lesley Grayson 2006). Instituutin työ keskittyy sosiaalihuoltoa ja sen käytäntöjä koskevan tiedon keräämiseen, arviointiin ja systematisointiin sekä tiedon levittämiseen sosiaalialan työntekijöille ja sosiaalipalvelujen käyttäjille. Instituutti määrittelee päätehtävikseen kerätä ja systematisoida sosiaalihuoltoa koskevaa tietoa laatia käyttämään oppaita systematisoidun tiedon pohjalta edesauttaa käytännön oppaiden käyttöä sosiaalityössä. (Koivisto 2005, 57.) SCIE:n tuottamia palveluja ja julkaisuja ovat mm. systemaattiset tietokatsaukset, oppaat, resurssioppaat ja tutkimusesittelyt. Oppaat antavat suosituksia jollakin sosiaalihuollon aihealueella ja nostavat esiin käytäntöjen keskeisiä kohtia. Toimintaoppaat kattavat yksittäisen toimijan ja tiimin käytäntöjä sekä organisatorisia järjestelyjä. Käytännön oppaita on syksyyn 2006 mennessä julkaistu kolme. Resurssioppaat rakentuvat samoille periaatteille kuin käytännön oppaat. Ne ohjaavat oppaan käyttäjää tiettyä sosiaalihuollon toiminta-aluetta koskevan tiedon pariin. (Grayson 2006 ja Koivisto 2005.) Vuoden 2006 alussa tehdyssä arvioinnissa nimetään kolme aluetta, joissa SCIE:n on katsottu onnistuneen erittäin hyvin. Ensimmäinen asia on SCIE:n osallistava ja eri yhteistyökumppaneiden ja -tahojen näkemykset huomioon ottava työskentelytapa. Yhteistyökumppaneita on monenlaisia aina yliopistoista asiakastyöntekijöihin. Osallistava yhteistyö on tärkeää, koska systemaattiset tietokatsaukset, käytännöt oppaat tai muut näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämiseen tarkoitetut tuotteet ja palvelut eivät vielä takaa, että sosiaalipalveluissa otettaisiin laajalti käyttöön näyttöön perustuvia käytäntöjä. (Grayson 2006.) Toinen menestystekijä SCIE:n toiminnassa on hyvin monenlaisten tiedon tyyppien ja tietolähteiden käyttäminen näytön tuottamisessa. Tällainen laajakatseinen suhtautuminen tietoon ja tietolähteisiin näkyy SCIE:n kaikessa tutkimustoiminnassa ja julkaisuissa. Toisaalta tuotetun tiedon luotettavuutta pidetään kuitenkin erittäin tärkeänä asiana. (Grayson 2006.) Kolmas tärkeä onnistumisalue on SCIE:n internetsivut (Social Care Online), joille on vapaa pääsy. Sivut korvasivat SCIEn ylläpitämän sosiaalipalvelujen elektronisen kirjaston vuonna Internetpalvelut ovat käyttäjäystävällisiä ja tarjoavat palveluja sekä tutkijoille että asiakastyöntekijöille. (Grayson 2006.) Huolimatta kaikesta siitä, mitä SCIE on tehnyt näyttöön perustuvien käytäntöjen edistämiseksi, suurimmat haasteet ovat vielä edessä. Vielä löytyy käytännön työntekijöitä ja myös päättävässä asemassa olevia, jotka tietävät hyvin vähän SCIE:n toiminnasta ja sen palveluista. Mm. verkkosivuja pitäisi edelleen kehittää, jotta pystyttäisiin tarjoamaan käytännönläheisiä menetelmiä ja työkaluja työntekijöille. Tarvitaan lisää kanavia (mm. aikakauslehdet) myös yleisemmän tason tiedon levittämiseen siitä, millaisia tuotteita ja palveluja SCIE tarjoaa. (Grayson 2006.) Hyvin toimivat verkkosivut ja tiedon levittämisen lisääminen eivät kuitenkaan riitä. Näyttöön perustuvien käytäntöjen omaksuminen vaatii suuren kulttuurisen muutoksen. Tässä suhteessa Isossa-Britanniassakin on vielä pitkä matka kuljettavana. Vaikka sosiaalipalveluissa tiedetään 14

14 parhaan mahdollisen tiedon käytön hyödyllisyys, asian hyväksymisestä ja kannattamisesta on vielä pitkä matka käytännön toimintaan. (Grayson 2006.) Yhdysvallat Yhdysvalloissa sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä näyttöön perustuvien käytäntöjen toteuttamisen edellä kävijä on mielenterveyspuolen sosiaalityö. Monet mielenterveystyössä toimivat sosiaalityöntekijät ovat todenneet näyttöön perustuvan työmallin tuottavan mm. seuraavia hyötyjä: Työn suunnitelmallisuus lisääntyy. Tiedot ja taidot lisääntyvät. Vaikuttavuus lisääntyy. Työyksikkötasolla tapahtuu tietojen integroitumista ja osaaminen lisääntyy. Näyttöön perustuvat käytännöt eivät tuota ongelmia nykyiselle klinikkakäytännölle eivätkä ole ristiriidassa ammatillisten arvojen ja professionaalisen konsensuksen kanssa. (Bellamy ym ) Toisaalta vaikka tietoa näyttöön perustuvista työmenetelmistä ja interventioista olisi käytettävissä, tätä tietoa ei usein hyödynnetä mielenterveyspuolenkaan sosiaalityössä. Mielenterveyspalveluihin liittyvässä sosiaalityössä näyttöön perustuvan tiedon hyödyntämiseen ja levittämiseen vaikuttavien asioiden tutkimukseen on kuitenkin panostettu Yhdysvalloissa viime vuosina suhteellisen paljon. (Bellamy ym ) Bellamyn ym. (2006) mukaan on vaikea ymmärtää sellaisia argumentteja, että parhaaseen mahdolliseen tietoon ja tutkimuksiin perustuva sosiaalityö olisi ristiriidassa vaikuttavien asiakastulosten ja sosiaalityön ammatillisten arvojen kanssa. Tällaisia väitteitä kuitenkin edelleen esitetään. Bellamy ym. (2006) haastattelivat erityisesti mielenterveystyöhön liittyvään sosiaalityöhön perehtyneitä tutkijoita ja kyselivät heidän näkemyksiään näyttöön perustuvista käytännöistä ja niiden levittämiseen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltavista viisi oli sosiaalityön professoreita. Haastateltavat katsoivat, että käytettyjen työmenetelmien ja interventioiden tulisi pohjautua tutkimusnäyttöön. On olemassa riski, että sosiaalityötä aletaan pitää ja osaksi jo pidetäänkin toisen luokan kansalaisena suhteessa niihin professioihin, jotka ovat paljon halukkaampia perustamaan työnsä tutkimusnäytölle. Haastateltujen kesken vallitsi suurin yksimielisyys niistä tekijöistä, jotka estävät näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämistä ja käyttöönottoa. Asian edistämiseksi on käytetty liian vähän resursseja, palvelujen tuottajia ja työntekijöitä on koulutettu liian vähän, tutkimustulosten hyödyntämiseen ja käytettävyyteen asiakastyössä ei ole panostettu riittävästi, yliopistoissa tapahtuva koulutus on näyttöön perustuvien käytäntöjen osalta ollut riittämätöntä. Haastateltavat myös katsoivat, että jos sosiaalityössä ei pyritä vastaamaan näyttöön perustuvien käytäntöjen asettamiin haasteisiin, uhkana ovat asiakkaiden menetykset muille sektoreille ja professioille. Haastateltavilla oli erilaisia näkemyksiä näyttöön perustuvien käytäntöjen tulevaisuudesta sosiaalityössä. Arveltiin, että resursseja tullaan lisäämään eri muodoissa aiheeseen liittyvää koulutusta lisätään yliopistoissa laadullisten tutkimusmenetelmien käyttö lisääntyy menetelmät tutkimustulosten hyödyntämiseen asiakastyössä kehittyvät ja laadukkaat tutkimukset, joiden perusteella löydetään näyttöön perustuvia työmenetelmiä ja interventioita, lisääntyvät. 15

15 Kaikkein ratkaisevimpana asiana näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöön oton kannalta pidettiin sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön profession omaa halua ja tahtoa kehittää työkäytäntöjään. Allan Rubin ja Daniella Parrish (2007) tekivät Yhdysvalloissa kyselytutkimuksen, jossa arvioitiin sosiaalityön opettamiseen osallistuneiden yliopisto-opettajien perehtyneisyyttä näyttöön perustuviin käytäntöihin ja näiden käytäntöjen opettamista eri yliopistoissa. Vaikka 73 % vastaajista suhtautui myönteisesti näyttöön perustuviin käytäntöihin, vastaajien välillä oli eroja esim. siinä, mitä kukin tarkoitti näyttöön perustuvilla käytännöillä. Samoin näytön riittävyydestä oli erilaisia näkemyksiä. Tärkeimpänä johtopäätöksenä oli, että tarvitaan koulutusta ja muita toimenpiteitä jotta yliopistojen opettajien näkemykset näyttöön perustuvista käytännöistä lähenisivät toisiaan ja näkemykset näytön riittävyydestä asiakastyön päätöksentekotilanteessa ja menetelmien näyttöön perustuvuudesta tulisivat yhdenmukaisemmiksi. Kun näyttöön perustuvasta käytännöstä kirjoitetaan, puhutaan ja luennoidaan paljon, syntyy helposti harhaluulo, että tällainen lähestymistapa on laajasti käytössä sosiaalityössä. On kuitenkin huomattava, että nämä opit eivät ole toistaiseksi siirtyneet juurikaan käytäntöön. Yhdysvalloissa opiskellaan joissakin yliopistoissa näyttöön perustuviin menetelmiin perustuvaa sosiaalityötä, mutta ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että näyttöön perustuvan sosiaalityön käytäntöjä olisi missään käytössä ainakaan merkittävässä määrin (Mullen ym ) Mullenin ym. (2004) mukaan Yhdysvalloissa on vähäisessä määrin käytössä seuraavia näyttöön perustuvan sosiaalityön elementtejä: tutkimustiedon systemaattista hyödyntämistä työssä (harvoin) standardisoitujen arviointien (tilannearvioiden) käyttöä (harvoin) tapauskohtaisen arvioinnin käyttöä asiakastulosten seurantaan ja arviointiin (erittäin harvoin) Yleensä ei myöskään tiedetä, mitä näyttöön perustuvan sosiaalityön oppaat ja käsikirjat ovat ja harvoin luetaan tutkimuksia, joilla on kosketuspintaa omaan työhön. Mullenin ym. (emt.) tilannekatsaus koski vuotta 2004 tai sitä aikaisempaa tilannetta. Yhdysvalloissa kuitenkin panostetaan jatkuvasti yhä enemmän näyttöön perustuvien käytäntöjen toteuttamiseen sosiaalipalveluissa. 4 Näyttöön perustuviin käytäntöihin kohdistuvaa kritiikkiä Saadaanko tutkimuksilla riittävän luotettavaa tietoa Ian Shaw n (2005) mukaan monet näyttöön perustuvien käytäntöjen kannattajat luottavat liiaksi tieteen voimaan inhimillisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Pidetään liian itsestään selvänä, että arviointitieto antaa täsmälleen oikean kuvan todellisesta maailmasta. Tämä saattaa johtaa dogmaattiseen asennoitumiseen esimerkiksi suhteessa olemassa oleviin sosiaalipalvelujen käytäntöihin. Isossa-Britanniassa Martin Hammersley (2005) on ehkä eniten esillä ollut näyttöön perustuvien käytäntöjen kriitikko. Hänen mukaansa näyttöön perustuvan liikkeen kannattajat lähtevät siitä, että sosiaalipalvelujen, sosiaalisten ohjelmien, sosiaalityön jne. käytäntöjen pitäisi perustua tutkimuksiin pohjautuvalle näytölle erilaisten palvelujen, työmenetelmien ja interventioiden 16

16 vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Näyttöön perustuvissa käytännöissä lähtökohtana olisivat systemaattiset kirjallisuuskatsaukset, jotka olisivat synteesejä kaikista relevanteista, tietyt metodologiset kriteerit täyttävistä tutkimuksista. Hammersley (2005) katsoo, että näyttöön perustuviin käytäntöihin liittyy mm. seuraavia sosiaalitieteiden peruskysymyksiä: Mikä on tutkimuksiin perustuvan näytön rooli verrattuna muihin tiedon lähteisiin kuten henkilökohtaiset kokemukset ja professioon perustuvat käytännöt? Mikä on näytön rooli päätöksenteossa? Miten tutkimusnäytön riittävyys pitäisi määritellä kirjallisuuskatsauksissa? Kuinka tutkimusten metodologinen hyvyys määritellään? Kuinka voidaan tehdä synteesi eri tutkimusten tuloksista? Erityisesti Hammersley on kritisoinut liiallista luottamusta satunnaistettujen koeasetelmien avulla saatuihin tutkimustuloksiin ja Eppi-Centerin edustamiin näkemyksiin ja politiikkaan. Eppi-Centeriä edustava tutkija Ann Oakley (2006) on vastannut Hammerleyn kritiikkiin mm. seuraavasti: Satunnaistettujen koeasetelmien ainoa erikoisuus on satunnaistamisen käyttäminen, jotta saataisiin sosiaalisilta ja muilta ominaisuuksiltaan samankaltaisia vertailuryhmiä. Nykyään satunnaistetut koeasetelmat ovat esim. kasvatustieteissä usein vain osa kokonaistutkimusta: mm. prosesseihin ja kontekstitekijöihin kiinnitetään paljon enemmän huomiota kuin aikaisemmin. Tutkimusasetelmaan saattaa kuulua myös kvalitatiivisten menetelmien käyttö. Eppi-Centeristä löytyy esimerkkejä tutkimuskatsauksista, joissa lähinnä kasvatustieteen alaan kuuluvia tutkimuksia on luokiteltu näytön painavuuden perusteella. Arviot perustuvat siihen, miten hyvin tutkimuksissa on pystytty täyttämään erilaiset metodologiset vaatimukset ja hyville käytännöille asetetut arviointikriteerit käytettyjen metodien laadun suhteen. Näissä arvioinneissa ei satunnaistetuille koeasetelmille eikä suuriin otoksiin perustuville tutkimuksille ole annettu mitään erityisasemaa. Arviointeihin on otettu mukaan hyvin monenlaisiin asetelmiin perustuvia tutkimuksia. Oakley (2006.) Eettinen päättely näyttöön perustuvien käytäntöjen korvaajana Mel Gray ja Catherine McDonald (2006) arvioivat näyttöön perustuvan käytännön rajoja. Se ei heidän mukaan kykene tuottamaan sosiaalityön käytännön monimuotoisuudesta sellaista näyttöä, jonka pohjalta työntekijä voisi valita, mitä toimenpiteitä tai menetelmiä käyttää. Muun muassa Gambrill painottaa näyttöperustaisissa käytännöissä enemmän toimintatavan kuin tutkimuksen merkitystä. Hän korostaa sitä, että moraalinen velvoite asiakkaita kohtaan on toimia parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Myös Gray ja McDonald arvostavat näyttöön perustuvien käytäntöjen eettisiä pyrkimyksiä. He kuitenkin arvostelevat Gambrillia perusteettomasta vastakkainasettelusta, kun hän asettaa näyttöön perustuvien käytäntöjen vastakohdaksi irrationaalisen, auktoriteettiin pohjautuvan käytännön. Gray ja McDonald (2006) esittävät teoreettisesti liian kapea-alaisen näyttöön perustuvan käytännön tilalle eettistä päättelyä. Vaikka eettinen päättely ei anna varmoja vastauksia siihen, mikä on oikea tai väärä ratkaisu, tarkoittaa se systemaattista moraalisten ongelmien pohdintaa ja perusteltuja rationaalisia ratkaisuja. Eettiseen päättelyyn kuuluu perusteltujen valintojen tekeminen vaihtoehtojen välillä. Se ei ole toimintaa intuitioiden perusteella vaan kriittistä ajattelua. Näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuus Mullenin ym. (2005) ja Gilgunin (2005) mukaan näyttöön perustuvien menetelmien lähtökohtana on se, että nämä menetelmät tuottavat parempia tuloksia kuin muut menetelmät. Ongelma on siinä, että näyttöön perustuvien menetelmienkään vaikuttavuudesta ei saada täysin varmaa näyttöä 17

17 eli ei pystytä osoittamaan, että näyttöön perustuva menetelmä tuottaisi paremmat tulokset kuin tavanomaiset tai jotkut vaihtoehtoiset käytännöt. Näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuutta on erittäin vaikea tutkia. Niinpä jää aina vähän epävarmaksi se, tuottavatko näyttöön perustuviin käytäntöihin sijoitetut rahat oletetut vaikutukset. Näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuus liittyy myös kysymykseen siitä, mikä arvo tieteelliselle näytölle hyvinvointipolitiikassa annetaan. Onko rehellisempää puhua siitä, mikä on hyvää ja oikein sen sijaan, että mietittäisiin, mikä on vaikuttavaa ja tehokasta? (Katariina Warpenius 2006, 160.) Mullen ym. (2005) katsovat, että väite näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuuden vaikeasta osoittamisesta pitää paikkansa. Näyttöön perustuvia käytäntöjä voidaan kuitenkin Mullenin ym. mukaan puolustaa seuraavasti: Väittämällä näyttöön perustuvien käytäntöjen vaikuttavuuden vaikeasta osoittamisesta ei ole käytännöllistä merkitystä, koska väite on liian yleisellä tasolla. On järkevämpää käyttää lähestymistapaa, joka on itsekriittinen, pyrkii pohjautumaan luotettavaan näyttöön, edellyttää menetelmän soveltuvuuden arviointia ja ottaa näytön lisäksi huomioon asiakkaiden arvot ja mielipiteet sekä työntekijöiden ammatillisen kokemuksen ja tietämyksen kuin toimintamallia, joissa nämä edellä mainitut asiat eivät toteudu. Suureen kysymykseen (näyttöön perustuvien menetelmien paremmuus suhteessa muihin menetelmiin) ei pidä odottaa vastausta, koska se ei ole testattavissa. Vastaus tulee kuitenkin osaksi tieteellisestä menetelmästä itsestään: näyttöön perustuva lähestymistapa antaa mahdollisuuden testata ja vertailla erilaisten vaihtoehtoisten menetelmien ja interventioiden vaikuttavuutta (toisiaan vastaan). Kun esimerkiksi sosiaalityöntekijät tai heidän tiiminsä alkavat hallita näyttöön perustuvan sosiaalityön prosessia, vaikuttavuutta voidaan alkaa mitata tulosmittareilla. Kun vaikuttavuustiedon tuottaminen yhdistetään käytännön työn tekemiseen, voidaan löytää vastauksia näyttöön perustuvien menetelmien vaikuttavuudesta. Vaihtoehtoinen toimintatapa, jossa ei edes yritetä testata erilaisten vaihtoehtoisten menetelmien vaikuttavuutta, on epäeettinen ja epäammatillinen. Kriitikot usein väittävät, että näyttöperustainen käytäntö olettaa tuottavansa varmuudella oikeata tietoa. Gambrill (2006) torjuu väitteen ja korostaa päätöksentekoon aina liittyvää epävarmuutta ja vinoutuneisuuden riskiä. Hänen mukaan näyttöön perustuva käytäntö pyrkii antamaan työntekijöille ja asiakkaille tietoa ja taitoa toimia rehellisesti ja kykyä kriittisesti arvioida tutkimuksia. Yleiset tekijät ja pienet erot erilaisten menetelmien vaikuttavuudessa Yleiset tekijät, joista englanniksi käytetään termiä the dodo bird verdict liittyvät mihinkä tahansa asiakastyöhön ja erityisesti asiakkaiden ja työntekijöiden väliseen suhteeseen. Yleiset tekijät saattavat huomattavastikin vaikuttaa hoitotuloksiin, ja niitä voidaan verrata spesifeihin tekijöihin, jotka liittyvät erityisiin menetelmiin, hoitomalleihin, terapiamenetelmiin. Menetelmänä voi olla esimerkiksi kognitiivinen terapia. Yleiset tekijät saattavat vaikuttaa hoitotuloksiin muun muassa seuraavista syistä: asiakkaan odotukset, kun asiakas tulee palvelun piiriin, odotukset saattavat olla korkealla ja vaikuttaa tuloksiin asiakkaan mahdollisuus keskustella ongelmistaan, tunteistaan ym. ammattihenkilöstön kanssa oppimiskokemukset ja uuden oppiminen omatoimisuuden ja oman elämänhallinnan lisääntyminen. (William Reid ym ) 18

18 Usein oletetaan, että nämä ns. yleiset tekijät ovat suurin muutosvoima esimerkiksi psykoterapiassa. (Reid ym. 2004) Tämä saattaa olla yksi syy siihen, että erilaiset psykoterapian menetelmät tuottavat samanlaisia tuloksia (Mikael Leiman 2004). Näiden ns. yleisten tekijöiden vaikutus koskee psykoterapian lisäksi usein myös muita menetelmiä (interventioita). Esim. Project matchtutkimuksessa verrattiin suhteellisen laajalla aineistolla erilaisia päihdehuollon menetelmiä (Project Match Research Group 1997). Eroja eri menetelmien tuloksellisuudesta ei juurikaan saatu (William Miller 1998). Kun puhutaan yleisten tekijöiden vaikutuksista, unohdetaan usein, että yleisten tekijöiden vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksissa verrataan yleensä erilaisia professionaalisia käytäntöjä toisiinsa. Tulosten kannalta ratkaisevinta saattaa olla se, onko kysymys professionaalisesta toiminnasta, muunlaisesta asiakkaiden auttamisen ja kuntouttamiseen pyrkivästä toiminnasta tai hoitamatta jättämisestä. Esimerkiksi päihdehuollossa on pystytty osoittamaan, että professionaalinen hoito tuottaa parempia tuloksia kuin hoitamatta jättäminen (Pekka Saarnio 2004). Sosiaalityössä ja sosiaalipalveluissa on pystytty löytämään selviä vaikuttavuuseroja myös eri menetelmien välillä. Muun muassa Reid ym. (2004) ovat tutkimuksissaan havainneet, että menetelmän vertailussa toinen toimi paremmin kuin toinen. Syy tähän voi olla se, että yleisillä tekijöillä ei ole yhtä suurta merkitystä sosiaalityössä kuin psykoterapiassa. Yleisten tekijöiden merkitys vahvistuu intensiivisessä terapeuttisessa suhteessa. Sosiaalityössä menetelmät saattavat olla erilaisia. Sama koskee asiakkaiden ongelmia ja odotuksia. Reidin ym. (2004) tutkimusten mukaan yleisten tekijöiden vaikutus ei ollut sosiaalityössä ja muissa sosiaalipalveluissa niin voimakas, että se olisi tuhonnut muiden tekijöiden vaikutuksen. Yleisten tekijöiden vaikutusta sosiaalityössä ei kuitenkaan haluta kiistää. Esimerkiksi suuri osa sosiaalitoimistotyyppisestä sosiaalityöstä on sellaista, että se ei perustu tiettyyn yhdenmukaisesti toteutettavaan menetelmään vaan työntekijä ja asiakas luovat tilannekohtaisesta tarpeesta lähtien interventiot. Tämänlaisessa sosiaalityössä vuorovaikutussuhteen laadulla ja yleisillä tekijöillä saattaa olla suurikin merkitys. Toisaalta vuorovaikutussuhteen laatu ei ole sama asia kuin yleisten tekijöiden merkitys. Sosiaalityöntekijän ja asiakkaan luottamuksellinen suhde on todennäköisesti usein perusedellytys sille, että asiakkaan tilanteessa tapahtuu positiivisia muutoksia juuri sosiaalityön ansiosta. Hyvän ja luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen aikaansaaminen kuuluu sosiaalityön ammatilliseen osaamiseen. Työntekijän persoonallisuus on vain yksi edellytys riittävän hyvän vuorovaikutussuhteen aikaansaamisessa. Laaja yhteiskunnallinen konteksti Antti Malmivaaran (2004) mukaan kaikki tutkimustieto, mukaan lukien satunnaistettujen kokeiden tuottama tieto, on vaikeasti yleistettävissä asioissa, jotka riippuvat myös laajemmasta toimintaympäristöstä, kuten työllisyystilanteesta, sosiaaliturvajärjestelmästä tai muista yhteiskunnan rakenteellisista tekijöistä. Monialaisten kuntoutustoimenpiteiden prosessien ja vaikutusmekanismien tutkiminen edellyttävät omaa tutkimusmetodologiaa. Asiakkaan oman motivaation ja sitoutumisen merkitystä kuntoutuksesta hyötymisessä voidaan selvittää sekä satunnaistetulla vertailuasetelmalla (hoidon vaikuttavuutta muovaavien tekijöiden analyysi) että laadullisella tutkimuksella (mm. kuntoutujan kokemus kuntoutusprosessista). Myös mm. päihdehuollon vaikuttavuuden arviointia koskevissa tutkimuksissa on luotettavien tutkimustulosten aikaansaamiseksi monesti otettava huomioon laaja yhteiskunnallinen konteksti kuten yleiset terveydelliset ja sosiaaliset kysymykset, talous ja työllisyys sekä myös paikallinen ja kulttuurinen konteksti. Resurssit Sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä toiminta ja käytetyt menetelmät eivät perustu ainoastaan asiakkaiden tarpeisiin vaan myös käytettävissä oleviin resursseihin. Myös muut toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset saattavat olla merkittäviä. Resursseista päättävät yleensä poliitikot. 19

19 Muutokset käytettävissä olevissa resursseissa ja muissa olosuhteissa asettavat rajoituksia näyttöön perustuvien käytäntöjen soveltamiselle. (ks. esim. Molly Magill 2006) Ei liian suuria lupauksia Roberts (2005) on itse näyttöön perustuvien käytäntöjen kannattaja, ja hän tekee myös työtä näiden käytäntöjen levittämiseksi. Hän kuitenkin varoittaa liian suurten lupausten antamisesta: Niiden, jotka ovat suosittelemassa näyttöön perustuvia käytäntöjä palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta vastaaville tahoille ja käytännön asiakastyössä oleville, ei pidä tarjota yksinkertaisia tapoja monimutkaisten ongelmien ratkaisumalleiksi. Palvelujen tuottajien ja asiakastyötä tekevien kanssa tarvitaan paljon yhteistyötä. Usein asiakastyössä olevat, palvelujen tuottajat ja myös asiakkaat tunnistavat paremmin kuin tutkijat sen, että joidenkin palvelujen, työmenetelmien tai interventioiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta ei ole minkäänlaista näyttöä. Joskus tämä saattaa johtua siitä, että oikeita kysymyksiä ei osata asettaa. Yleisesti sosiaalipalvelut sisältävät paljon toimintaa, jonka vaikutuksia tai vaikuttavuutta ei ole tutkittu. Pitää kuitenkin muistaa, että palvelu saattaa olla vaikuttava vaikka palvelun vaikutuksista ei ole tutkittua tietoa tai näyttöä. Näitä kahta asiaa ei pidä sekoittaa toisiinsa. 20

20 III Näyttöön perustuvien käytäntöjen erilaiset toteuttamismallit Tina Olsson (2006) on rakentanut kolme näyttöön perustuvien käytäntöjen mallia ohjelmateorian muotoon. Kaksi näistä malleista perustuu kirjallisuudesta löytyviin, eniten käytettyihin näyttöön perustuvien käytäntöjen määritelmiin. Yksi malli perustuu Ruotsissa toteutettavaan ohjelmaan, jonka tarkoituksena on tukea tiedon kehittymistä sosiaalipalveluissa. Mallien ja ohjelmateorioiden avulla on ollut tarkoitus löytää vastaus seuraavaan kolmeen kysymykseen: Mitä ovat näyttöön perustuvat käytännöt ja ovatko kolme esiteltävää malli homogeenisia? Millaisiin mekanismeihin näyttöön perustuvat käytännöt perustuvat ja kuinka odotetut tulokset on mahdollista saavuttaa? Voidaanko ohjelmateorian avulla lisätä ymmärrystä näyttöön perustuvien käytäntöjen toimivuudesta? Kirjallisuudessa näyttöön perustuva käytäntö saa erilaisen merkityksen riippuen osittain siitä, millaisesta toimintamuodosta, palveluista, substanssista jne. on kyse. Toinen määrittelyyn vaikuttava asia on se, mistä näkökulmasta tarkastellaan käsitteitä näyttö ja käytäntö. Kirjallisuudesta löytyy kaksi pääsuuntausta näyttöön perustuvien käytäntöjen määrittelyssä ja kuvaamisessa. Ensimmäisessä mallissa on kysymys näytön suhteesta spesifeihin interventioihin, työmenetelmiin ja toimintapolitiikkaan. Kysymys on siitä, kuinka paljon tutkimuksista löydetään näyttöä esimerkiksi näiden työmenetelmien toimivuudesta. Toisessa mallissa korostuu professionaalinen päätöksenteko ja se missä määrin olemassa olevaa tutkimustietoa hyödynnetään tässä päätöksenteossa. (Olsson 2006.) Mallissa 1 (kuvio 1) menetelmien tai interventioiden toimivuudesta hankitaan tietoa erilaisilla tutkimuksilla (mm. satunnaistetuilla koeasetelmilla) ja tämän seurauksena voidaan osoittaa jotkut työmenetelmät ja interventiot vaikuttaviksi. Tällä tavalla ymmärrettynä näyttöön perustuvia interventiota ja työmenetelmiä pidetään täysin eri luokkaan kuuluvina kuin menetelmiä, joilta puuttuu empiirinen näyttö vaikuttavuudesta. Ensisijainen kiinnostuksen kohde on interventio, työmenetelmä (esim. palveluohjaus) jne. Interventio joko on tai sitten ei ole näyttöön perustuva. Kun näyttöön perustuva interventio tai työmenetelmä otetaan käyttöön, pitää kehitettyä mallia tai työmenetelmän perustana olevaa ohjelmateoriaa noudattaa tarkasti. (Olsson 2006.) Olsonin (2006) esittelemässä toisessa mallissa (Kuvio 2) korostuu professionaalinen päätöksenteko ja se, missä määrin ja miten kriittisesti siinä hyödynnetään tutkittua tietoa vaikuttavista työmenetelmistä ja interventioista. Mallissa haetaan tutkimustietoa ja arviointituloksia, joilla on yhteys kuhunkin käsillä olevaan työmenetelmään, asiakkaan tilanteeseen, tarpeisiin ja arvoihin tai ratkaistavana olevaan ongelmaan. Nyt kysymys ei ole ensisijaisesti tutkimusten tekemisestä vaan tutkimustiedon hyödyntämisestä asiakkaita koskevassa päätöksenteossa. Kysymys on paikallisen ja ammatillisen asiantuntemuksen, asiakkaiden tarpeiden ja arvojen sekä parhaan mahdollisen käytettävissä olevan 21

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arviointi

Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arviointi Kehittämispäivä Aki Heiskanen 30.11.2007 Arviointi on toimintakulttuuri Toimintakulttuuri lepää vahvasti tiedepohjaisten ammatillisten käytäntöjen ja ammatillisen etiikan varassa

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa

Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto 20. toukokuuta 2014 1 / 14 Tutkimus ja kehittäminen pitkä historia Tutkimus ja kehittäminen: Kun sosiaalihuollon linjaa

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja

Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Lastensuojelun Praksis työseminaari 29.1.2010 05.02.2010 Hanna Heinonen 1 Kehittämistyön traditio sosiaalityössä Kehittämistyön taustalla 1980-luvulla: pula henkilöstöstä,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio

Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Ohjelmateoria, arviointikriteeri(t), mittarit, mittaaminen ja arvio Miten malleista päästään arvioimaan sosiaalityön vaikuttavuutta? 29.3.2007 Kerttu Vesterinen Vaikuttavuuden arvioinnin malli Peter Dahler-Larsen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Laadun strategiat. Mikko Mäntysaari

Laadun strategiat. Mikko Mäntysaari Laadun strategiat Mikko Mäntysaari Luennon sisältöä Millaisia strategioita laadun hallitsemiseksi voidaan käyttää ja on käytetty. Eversin typologia TQM:n malleja Laatustandardien asettaminen AdalbertEversin

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää

Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Tehokas valvonta osana toimivaa sote-järjestelmää Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Sosiaalineuvos Hanna Ahonen Ylilääkäri Riitta Aejmelaeus Valvira.fi,

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen

TIETO LISÄÄ TAITOA. ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi. Anu Räisänen TIETO LISÄÄ TAITOA ARVIOINTIIN PERUSTUVA JOHTAMINEN Oppimistulosten arviointi 24.9.2013 TULOSTEN, VAIKUTUSTEN & VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINNIN TARVE Miksi näppituntuma ei riitä? Kansalaisten oikeuksien turvaaminen

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi

Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely. Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi Arvokasvatus urheilujärjestöissä ja -seuroissa: Uuden tutkimusprojektin ensiaskeleet ja esittely Lauri Keskinen lokesk[ät] utu.fi 24.11. TUL:n Seurapäivät Aluksi: seurahengestä ja kasvatuksesta Seurahenki

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot