KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNANJOHTAJAN KATSAUS"

Transkriptio

1

2 Kunnanjohtajan katsaus KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUONNA 2010 TURVATAAN PALVELUT NYKYTASOLLA Vuoden 2010 Talousarviota voidaan luonnehtia maltilliseksi ja yhteiskunnan yleistä taloudellista linjaa toteuttavaksi. Ennakoidusta yli kahden prosentin väestönkasvusta huolimatta nettomenot kasvavat 3,0 %. Palvelut pyritään turvaamaan tasokkaina ja määrältään riittävinä. Haasteena tulevat olemaan taloustaantuman näkyvät haittavaikutukset eli lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisuhan alla olevien ongelmien lisääntyminen. Talousarvion lähtökohtana ovat lakisääteisten palvelujen turvaaminen kasvavalle väestölle. Tavoitteena on saada maltillisella menokasvulla ja rakenteellisilla muutoksilla aikaan pysyviä muutoksia toiminnassa siten, että palvelut voidaan turvata vähintään yhtä laadukkaina ja määrältään riittävinä myös tulevina vuosina. Vuoden 2010 talousarviossa on varauduttu pakollisten menolisäysten lisäksi turvaamaan palvelut kasvavalle ikäihmisten määrälle. Ikäihmisten hoiva turvataan lisäämällä kotipalvelua ja omaishoidon tukea. Ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää toimintaa tehostetaan. Ikäihmisten palveluiden palveluohjausta, neuvontaa ja tiedottamista kehitetään. Viime vuosina päivähoidon palveluihin on panostettu ja pääosa uusista päivähoitopaikoista on saatu lisäämällä kunnallista päiväkotihoitoa. Kempeleessä päivähoidon piirissä on miltei 60 % alle kouluikäisistä lapsista. Päivähoidon tarpeen ennakoidaan pysyvän vuoden 2009 tasolla eikä päivähoitopaikkoja ole varauduttu lisäämään heikkenevän työllisyystilanteen johdosta. Kunnan tavoitteena on tarjota vähintään 85 %:lle vanhemmista heidän toivomustensa mukainen päivähoitopaikka. Yhtenäinen perusopetus laajenee taajaman itäpuolelle. Ylikylän yhtenäiskoulun suunnittelua jatketaan. Varsinaisten lisätilojen rakentaminen 1. vaihe aloitetaan vuonna Pirilä-hanketta viedään eteenpäin. Ensi vuonna voidaan ostaa viidelle nuorelle työpajapalvelut Pirilässä toimivasta nuorten työpajasta. Myös kulttuurikasvatus- ja erityisnuorten taidekasvatustoiminta aloitetaan OSAO:n ns. konekoulun saneeratuissa tiloissa. Uusi nuorisotyöntekijän virka perustetaan. Työttömyystilanne on alkanut Kempeleessäkin näkyä toimeentulotuen hakijoiden kasvuna. Erityisesti nuorten ja miesten työttömyys on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Kuntouttavaa työtoimintaa lisätään ja alle 25-vuotiaita työllistetään aikaisempaa enemmän. Ns. Sihti-hankkeella pyritään ohjaamaan 25 pitkäaikaistyötöntä työvalmennukseen. Myös Kempeleessä ovat lastensuojelun kustannukset lähteneet jyrkkään kasvuun vaikkakin ovat meillä selvästi muuta maata alhaisemmalla tasolla. Vuonna 2005 laitos- ja perhehoidon kustannukset olivat 130 /0-20 vuotias, mutta 2009 kustannukset ovat miltei vuotaista kohti. Tavoitteena on, ettei kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä enää nousisi nykytasosta. Tähän tavoitteeseen pyritään siirtämällä painopistettä perhekoti- ja laitoshoidosta perhehoitoon. Sijaisperheitä tullaan rekrytoimaan lisää. 1

3 Kunnanjohtajan katsaus Terveyspalveluiden kasvavaan tarpeeseen pyritään vastaamaan myös ensi vuonna. Kunnan terveyspalveluiden käyttö Kempeleessä on korkeampaa kuin maassa keskimäärin ja yksityislääkäreiden palveluita ja yhteispäivystystä käytetään vähemmän. Tulevina vuosina terveyskeskuspalveluiden ongelmina ovat lainsäädännön haasteet sekä niukoiksi käyneet toimitilat. Ympäristöpalveluissa haasteena ovat ensi vuonna niukat resurssit, joilla pyritään hoitamaan kasvava palvelutarve. Myös tukipalveluissa toimintaa kehitetään ja tehostetaan. Kiitän kaikkia luottamushenkilöitä sekä virka- ja työsuhteisia henkilöitä aktiivisesta työstä Kempeleen kuntalaisten hyvin voinnin parhaaksi. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 2

4 Sisällysluettelo Sisältö KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 TALOUSARVION 2010 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 4 SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS... 4 KUNTATALOUS KIRISTYY... 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 8 TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE TALOUSARVION SITOVUUS TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS KEMPELEEN KUNNAN TALOUS TALOUSARVIO KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA TULOSLASKELMA HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE VEROTULOT VEROPROSENTIT VALTIONOSUUDET RAHOITUSLASKELMA TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUSOSA KANSALAISKUNTA PALVELUKUNTA Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Tukipalvelukeskus INVESTOINTIOSA KEMPELEEN KONSERNIN TYTÄR-YHTIÖT KEMPELEEN VESIHUOLTO OY KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO LIITTEET: ALUSTAVAT TUOTELUETTELOT 3

5 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys TALOUSARVION 2010 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmantalous ajautui vuoden 2008 lopulla syvään taantumaan. Globaalin taloustaantuman seurauksena elvytystoimet monessa maassa ovat olleet tasoltaan ennätyksellisiä ja hyvin laaja-alaisia. Lainarahalla elvyttäminen ja kasvavat velanhoitomenot ajavat monen maan julkisen sektorin suuriin rahoitusalijäämiin, joista selviytyminen vaatii lähivuosina kipeitä valintoja, kuten verojen kiristyksiä ja julkisten menojen leikkauksia. Ne jarruttavat talouskasvua etenkin teollistuneissa maissa. Maailmantalouden odotetaan alkavan toipua hitaasti vuoden 2010 aikana. SUOMEN KANSANTALOUDEN KEHITYS Keskeiset ennusteluvut Lähde: VM * 2008* 2009** 2010** muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 4,9 4,2 1,0-6,0 0,3 Työllisyysaste 68,9 69,9 70,6 67,8 66,1 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 9,0 10,5 Palkat ja palkkiot 4,8 5,9 6,8-3,0 1,0 Ansiotaso 2,9 3,4 5,6 4,2 3,0 Kuluttajahinnat 1,6 2,5 4,1 0,1 1,2 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 48,7 47,3 49,0 54,6 55,8 Valtion velka, % BKT:stä 35,3 31,2 29,4 36,9 43,9 Veroaste, % BKT:stä 43,4 42,9 43,0 41,6 41,0 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 3,9 5,2 4,4-2,7-4,5 Lyhyet korot 3,1 4,3 4,8 1,5 2,0 Pitkät korot 3,8 4,3 4,3 3,8 4,1 Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvaisena taloutena kärsinyt maailmankaupan supistumisesta. Vienti vähenee vuonna 2009 keskimäärin noin viidenneksen edellisvuodesta. Suomen kokonaistuotannon arvioidaan vähentyvän tänä vuonna noin 6 prosenttia. Vuonna 2010 bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan noin puoli prosenttia Heikentyneen työllisyystilanteen takia kotitalouksien yhteenlasketut käytettävissä olevat reaalitulot eivät tänä vuonna lisäänny palkkojen noususta ja valtion tuloveronkevennyksistä huolimatta. Lukumääräisesti suurimmalla osalla kotitalouksista reaaliset ansiotulot kuitenkin kasvavat tänä vuonna. Työpaikat vähenevät paitsi viennin supistumisen myös kotimaisen laskun seurauksena. Työttömyysaste on tänä vuonna keskimäärin 9 % ja vuonna 2010 noussee 10,5 prosenttiin. 4

6 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys Suomessa finanssipoliittinen elvytys on sekä tänä että ensi vuonna kokonaiskysyntää että kasvua tukevaa. Suomessa koko julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemisestä puolet aiheutuu kasvua tukevista toimista, ts. veronkevennyksistä ja menonlisäyksistä. Toinen puoli aiheutuu suhdanneherkkien verotulojen automaattisesta pienenemisestä ja toisaalta suhdanneherkkien julkisten menojen, kuten työttömyysmenojen kasvusta. Finanssipolitiikassa tarvitaan strategisia toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä. Kestävyyttä voidaan parantaa periaatteessa kolmella tavalla: rakenteellisilla uudistuksilla, veroja korottamalla tai menoja leikkaamalla. 5

7 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys KUNTATALOUS KIRISTYY Kuntatalouden puskurit talouden taantumaa varten ovat heikot Kuntatalouden ja erityisesti yhteisöverosta riippuvaisten kuntien tila kiristyi nopeasti vuonna 2009 yhteisöverotulojen romahdettua. Kuntien saamat yhteisöverotulot vähenevät kuluvana vuonna lähes noin viidenneksen, vaikka yhteisövero-osuuden tilapäinen 10 prosenttiyksikön korottaminen lieventää pudotusta. Kunnallisveropohja heikkenee loppuvuonna työllisyysnäkymien synkentyessä. Työssäkäyvien ansiotason nousu sekä taantuman ensi vaiheessa lomautukset, irtisanomisajan palkat ja ansiosidonnainen työttömyysturva lieventävät kunnallisveron laskua. Kunnallisverotulot supistuvat kuitenkin noin kaksi prosenttia. Kokonaisuutena kuntien verotulot supistuvat kuluvanan vuonna 2,5 %. Vuodesta 2010 on tulossa koko kuntakentälle erittäin vaikea, kun kunnallisveropohja pysyy heikkona työttömyyden lisääntyessä. Kunnallisverotulojen arvioidaan sekä veroratkaisujen että työttömyyden kasvun vuoksi vähenevän vielä 1,5 % vuoden 2009 tasolta. Veroperustemuutoksista johtuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Kuntakohtaisesti tämä lisäys ei vastaa vuoden 2010 veroperustemuutoksista aiheutuvia verotulomenetyksiä. Kokonaisuutena kuntien verotulojen ennakoidaan edelleen vähenevän noin kaksi prosenttia vuoden 2009 tasosta, vaikka yhteisövero-osuutta on korotettu ja kiinteistöveron ala- ja ylärajoja nostettu. Verotulokertymien nopea putoaminen merkitsee väistämättä kuntien vuosikatteiden heikkenemistä, kun kunnat eivät pysty hillitsemään menojen kasvua yhtä nopeasti. Kuntataloutta rasittaa nykyisten sopimuskorotusten aiheuttama ansiotason nousu, vaikka kansaneläkemaksun poistamisella on lievennetty kuntien menopaineita. Lisäksi kuntien maksamien työttömyyssidonnaisten mm. toimeentulotukimenojen ennakoidaan lisääntyvän. Kunnat joutuvat taloutensa tasapainottamiseksi hillitsemään niin käyttömenojen kasvua kuin investointejakin. Vuoden 2010 tasapainokehitys riippuu pitkälti kuntien veroprosentteihin ja menojen kasvuun hillintään liittyvistä päätöksistä sekä kunta-alan palkkaratkaisuista. Työvaltaisella kuntasektorilla seuraavan palkkasopimuksen ratkaisut vaikuttavat keskeisesti kustannuskehitykseen ja rahoitusasemaan. Kuntatalouden lähtötilanne taantumaan on pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta varsin heikko. Kuntatalous on pysynyt koko 2000 luvun rahoitusalijäämäisenä, kun käyttötalousmenojen kasvun lisäksi kuntien investoinnit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tämän seurauksena kuntien lainakanta on kasvanut nopeasti. Vaikeudet tulevat kohdistumaan erityisesti siihen suureen kuntajoukkoon, joka pitkään jatkuneen nopean talouskasvun jälkeen on alijäämäinen tai ainoastaan niukasti ylijäämäinen. Kuntataloutta uhkaa pysyvämpi alijäämäisyys ja velkakierteen jatkuminen, mikäli toimintoja ei kyetä tehostamaan ja menojen kasvua saada selvästi hidastumaan. 6

8 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Yleinen talouden kehitys Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelain) mukaisesti. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Tuottavuuden parantaminen Hallitus on linjannut Paras-uudistusta siten, että sen toteuttamista vauhditetaan korostaen palvelurakenteiden uudistamista kustannuskehityksen hillitsemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Politiikkariihessä velvoitettiin 20 suurinta kuntaa laatimaan palveluidensa kehittämiseksi tuottavuusohjelmat, joiden toimintaa arvioidaan ja niiden perusteella syntyneitä hyviä käytäntöjä sovelletaan myös muissa kunnissa. Valtio on käynnistänyt Kuntaliiton kanssa normitalkoiden valmistelua. Normitalkoissa kartoitetaan ja pyritään poistamaan tuottavuuden parantamista estäviä ja palvelurakenteiden jäykkyyttä ylläpitäviä normeja. Lisäksi politiikkariihessä linjattiin, että kunnille asetetaan tuottavuuden parantamista koskevat valtakunnalliset tavoitteet hyödyntäen kehitettäviä tuottavuus- ja kustannuslaskentamittareita. 7

9 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön kehitys TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS VÄESTÖN KEHITYS Väestömäärä on Kempeleessä kasvanut 2000 luvulla keskimäärin 360 asukkaalla vuodessa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan noin 2 %:n vuosivauhdilla. Tavoitteena on hallittu kasvu, noin 2 % vuosittain. Väestötavoite vuodelle 2012 on asukasta Kuvio. Kempeleen väestö vuosina sekä ennusteet vv. 2009, 2010, 2011 ja E E E E Vuosi Väestö Muutos, hlö Muutos, % , (ennuste)*) , (ennuste) , (ennuste) (ennuste) ,1 Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre. Syntyvyys on korkeaa. Muuttoliike tuo kuntaan nuoria lapsiperheitä. Mutta myös yli 64-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain tasaisesti ja vaikuttaa merkittävästi palveluiden kysyntään. 8

10 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön kehitys Kuvio: Kempeleen lapset ja nuoret vuosina E=ennuste E 2010 E 2011 E 2012 E Päivähoitoikäisten määrä on kasvanut keskimäärin 50 lapsella vuosittain 2000-luvulla. Suunnittelukaudella kasvu tasoittuu. Talousarviovuonna esikouluikäisten määrä on normaalivuotta suurempi. Päivähoidon kattavuus on ollut viime vuosina %. Kasvanut työttömyys hillinnee kysyntää ja vuoden 2009 tarpeen on arvioitu pysyvän vuoden 2010 tasolla. Peruskoulun alaluokkalaisten eli 7-12 vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti suunnitelmakaudella. Yläkouluikäisten sekä vuotiaiden määrät sen sijaan pysyvät vuoden 2009 tasolla 9

11 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön kehitys Kuvio. Kempeleen työikäinen väestö vuosina E 2009 E 2010 E 2011 E Kuvio. Kempeleen ikäihmisten määrän kehitys E 2010 E 2011 E 2012 E Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 181 henkilöllä suunnitelmakaudella vuotiaat on kunnan voimakkaimmin kasvava ikäryhmä, suunnittelukaudella lisäystä on 195 henkilöä. Kasvu heijastuu palvelutarpeeseen etenkin ikäihmisten palveluissa ja terveydenhuollossa. 10

12 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Väestön kehitys Kempeleen väestö tilasto-alueittain Ikäluokka Koko Sarkki- Haka- Honka- Ketolan- Niitty- Väärä- Juurus- Linna- Tunte- väestö Keskusta ranta maa nen Vihiluoto Ylikylä perä Sipola ranta Alakylä länperä suo kangas maton

13 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Taloudellinen toimintaympäristö TALOUDELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kempeleen työpaikkaomavaraisuus on vaihdellut kaudella siten, että se on korkeimmillaan ollut 88%. Viime vuosina omavaraisuusaste on pääasiassa laskenut mutta vuosina on ollut vähäistä nousua 75%:iin. Tuoreempaa tietoa ei ole saatavilla. Elinkeinorakenteessa painottuvat voimakkaasti teollisuuden työpaikat yhteiskunnallisten palvelujen ja kaupan lisäksi. Kunnan tavoitteena on ollut luoda edellytyksiä elinkeino-elämän kehittymiselle lähinnä kaavoitus- ja asuntopolitiikalla. Liikenneyhteyksien parantamiseen ja turvallisuuden kohentamiseen taajamassa on panostettu. Monipuolinen asunto-tarjonta on turvattu kaavoittamalla eri puolille taajamaa tontteja monen tyyppisille asunnoille ja tonttien luovutuksessa yrityksille ja kaavoitussopimuksissa on kiinnitetty huomiota toteutettavaan asuntotuotantoon. Rivi- ja kerrostalojen osuus asuntokannasta on Kempeleessä Oulun ympäristökunnista suurin. Myös vuokra-asuntojen osuus on korkea ja kunnan omalla kiinteistöyhtiöllä on lähes 500 hyvätasoista vuokra-asuntoa. Työpaikkojen lisäykselle on aiemmin asetettu tavoitteeksi 50 kpl/vuosi. Taloudellisen taantuman oloissa on tämäkin määrä vaikea saavuttaa mutta esim. Zatelliittihankkeella tavoitellaan yli 1000 työpaikan lisäystä alueelle sijoittuviin yrityksiin pitkällä tähtäimellä. Kunnan erinomaisen logistisen sijainnin hyödyntäminen on tärkeä toimintalinja myös jatkossa. Aloittaneiden yritysten määrä Kempeleessä on vuosittain 10-vuotiskaudella Lopettaneita yrityksiä on ollut myös runsaasti mutta yritysten kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut vuoden 2008 loppuun mennessä. Toimipaikkojen määrän/1000 asukasta kuntakohtaisessa vertailussa Kempele sijoittuu hyvin. Työllisyyden laskeva trendi on ollut huolestuttavaa viime vuosina taloudellisesta yleistilanteesta johtuen. Työttömyys on lisääntynyt ja syyskuun lopussa 2009 työttömänä oli Kempeleessä 765 henkeä eli 10,2% työvoimasta kun vastaava osuus vuosi sitten oli 7,4%. Pohjois-Pohjanmaan kuntien keskiarvo on ollut yli 11% kuluvana vuotena. Kuvio: Työttömyyden kehitys miehet 2007 naiset 2008 miehet 2008 naiset 2009 miehet 2009 naiset Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 12

14 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön kuvaus Kempele 2017 strategia pähkinänkuoressa KEMPELE 2017 STRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA ARVOT Luovuus Turvallisuus Kuntalaislähtöisyys Yhteisöllisyys KEMPELE 2017 STRATEGIA Meillä on yhteinen halu onnistua YHTEISÖLLINEN KEMPELE ELINVOIMAINEN KASVUKUNTA Strategiset päämäärät 2017 Kuntalaisten hyvinvointi Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Palveluiden joustavat järjestämistavat Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät 1. Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut 2. Palveluiden saatavuus 3. Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi 4. Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö 5. Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen 6. Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan 7. Myönteinen ja houkutteleva kuntakuva 8. Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja väylät 9. Koulutetun työvoiman saatavuus 10. Monipuolinen asuntotarjonta 11. Toimivat yrityspalvelut 12. Kaavoitukselliset edellytykset yritystoiminnalle 13. Riittävät vesivarannot ja kriisivalmius 14. Palveluiden järjestämis- ja tuotantotapojen uudistaminen 15. Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö 16. Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen 17. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen 18. Osaava henkilöstö 19. Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö 20. Menojen ja tulojen tasapaino 21. Palvelusopimusten laadinta 22. Tulopohjan turvaaminen 23. Kunnan väestönkasvun hallinta 13

15 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION RAKENNE Talousarvion tehtävät ja sisältö Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota (KuntaL 65.4 ). Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten syntyvä rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot voivat olla talousarviossa brutto- tai nettomääräisiä. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Kuntia koskee ns. alijäämän kattamisvelvollisuus. Talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Talousarvion osat ja niiden väliset yhteydet Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoituslaskelmaosa. Käyttötalous- ja investointiosat toimivat toiminnan ohjauksen välineinä, tuloslaskelma- ja rahoituslaskelma laaditaan kokonaistalouden näkökulmista. TALOUSARVION RAKENNE TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Käyttötalousosa + Toimintatulot* - Toimintamenot - TOIMINTAKATE + VEROTULOT + VALTIONOSUUDET - KORKOMENOT + VUOSIKATE - POISTOT TILIKAUDEN TULOS + VUOSIKATE - MAANMYYNTIVOITOT* TULORAHOITUS - LAINOJEN LYHENNYKSET - INVESTOINNIT + LAINOJEN LISÄYS 14

16 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion rakenne Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää käyttötalousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Käyttötalousosan rakenne Kempeleen uuden toimintamallin mukainen käyttötalousosan rakenne on seuraava: Kansalaiskunta Palvelukunta 1. Peruspalvelu -prosessi Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Vapaa aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 2. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi Tukipalvelukeskus Uuden toimintamallin myötä Kempeleessä siirrytään palvelukunnassa ja tukipalvelukeskuksessa nettomääräiseen budjetointiin. Nettoperiaatteella budjetoitaessa sitovaa on määrärahojen ja tuloarvioiden erotus. Palvelusopimukset Kempeleen kunnassa on siirrytty sopimusohjausmalliin, jossa kansalaiskunnan ja palvelukunnan välisillä palvelusopimuksilla sovitaan palvelun määrästä, laadusta, ja hinnasta. Palvelusopimukset ja vuoden aikana tehtävät muutokset hyväksyy kunnanhallitus. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenlasketut määrät sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille, joita ovat verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. Myös poistot sekä suunnitelmat tuloksenkäsittelyeristä esitetään talousarvion tuloslaskelmassa, vaikka ne eivät olekaan varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita. Investointiosa Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden menot kirjanpidossa aktivoidaan tasetilille. Investointimenoon varataan määräraha talousarviovuonna arvioidun käytön mukaisena. Jos hanke ajoittuu usealle eri vuodelle, talousarviossa esitetään myös hankkeen kokonaiskustannusarvio. Investointiosan tuloarvioina esitetään investointien rahoitusosuudet sekä käyttöomaisuuden myyntitulot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. 15

17 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUSARVION SITOVUUS Kunnanvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja kunnan viranhaltijoita. Talousarvion yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita ei ole tarkoitettu sitovaksi osaksi. Kansalaiskunnan, palvelukunnan ja tukipalvelukeskuksen vuositavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden. Kunnanhallitus Kunnanhallitusta sitoo kunnan toimintakate. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuuston asettama tilikauden tulostavoite toteutuu. Kansalaiskunta Kansalaiskunnalla on sitovaa toimintatulot ja toimintamenot. Palvelukunta ja tukipalvelukeskus Palvelutuotantojohtajia sitoo prosessin toimintakate ja tukipalvelujohtajaa tukipalvelukeskuksen toimintakate. Peruspalveluprosessi Peruspalveluprosessin alaprosessien toiminnan sisällöstä ja taloudesta päättää palvelutuotantojohtaja. Peruspalvelujen tuotantojohtaja päättää muutoksista alaprosessien välillä. Palvelutuotantojohtajan vastuulla olevaa alaprosessien määrärahaa ei voida korottaa ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessi ja tukipalvelukeskus Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtaja päättää muutoksista prosessin sisällä ja tukipalvelujohtaja päättää muutoksista tukipalvelukeskuksen sisällä. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin palvelutuotantojohtajan ja tukipalvelujohtajan vastuulla olevaa määrärahaa ei voida korottaa ellei korotukselle voida samassa yhteydessä osoittaa täysi kate. Investointiosa Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia Maa- ja vesialueiden, Muiden pitkävaikutteisten menojen, Kunnallistekniikan, Tietokoneohjelmien, Osakkeiden ja osuuksien määrärahat sekä Rakennusten ja Koneiden ja kaluston osalta menokohdittain. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat korko- ja rahoitusmenot sekä antolainasaamisten lisäykset. Pitkäaikaisten lainojen lisäys ei saa olla budjetoitua suurempi. Verotulojen, valtionosuuksien, korko- ja rahoitusmenojen, antolainasaamisten vähennysten sekä pitkäaikaisten saamisten vähennysten olennaisista poikkeamista on raportoitava valtuustolle. 16

18 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus SITO VUUD ET VA LTUUSTO O N KÄ Y TTÖ TA LO U SO SA TA LO U SA RV IO 2010 Bruttositovuus Kansalaiskunta To im in tatu lo t To im in tam e n o t N e ttositovuus Pe ruspalve luprose ssi To im in takate Y m päristön toim ivuus ja turvallisuus - prose ssi To im in takate Tukipalve luke skus To im in takate IN V ESTO IN TIO SA M aa- ja ve sialue e t Me n o t M uut pitkävaikutte ise t m e not Me n o t Kunnalliste kniikka Me n o t Tie tokone ohje lm istot Me n o t O sakke e t ja osuude t Me n o t Rake nnukse t Me n o t Te rve yske skus, pe ruskorjaus Työke skus Ylikylän koulun sane e raus Ylikylän yhte näiskoulun rake ntam ine n Pie ne t hankke e t Kone e t ja kalusto Me n o t Kirjasto, lainaustiskin uusim ine n Te rve yske skus, odotustilan kalusto Ham m ashoitola Työke skus, kalustam ine n Ylikylän koulun sane e raus, kalustam ine n Pe rhe tupa, kalustam ine n Liisankuja, kalustam ine n Sarkkirannan päiväkoti, kalustam ine n Kappale tavaranostin Jäänhoitokone Ke m pe le hallin jäänhoitokone

19 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion sitovuus TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toteumasta ja loppuvuoden ennusteesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa. Raporttien ajankohdat ovat 30.4., ja ja ne esitetään kunnanvaltuustolle kesäkuussa, syyskuussa ja seuraavan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä marraskuussa. Tilinpäätöstiedot esitetään toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Raportointivelvollisuus kohdistuu tavoitteiden ja taloudellisen tuloksen ja toteutumisen seurantaan. Konsernitaloudesta raportoidaan sekä laaditaan konsernitilinpäätös VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE 2010 Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan resurssijohtajalle valtuuden ottaa 7 milj. euroa tilapäislainaa. 18

20 Talousarvio 2010 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS K E M P E LE Tp Tp Tp Ta Tp TA ** 2010 As ukas luku Väes tön kas vu-% 3,0 1,9 0,9 0,8 2,4 2,1 Tuloveropros entti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 19,50 K iinteis töveropros entti yleinen kiinteis tövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 0,95 vakituinen as uinrakennus 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 0,40 m uut as uinrakennuks et 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 0,95 yleis hyödyllis et yhteis öt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verotulot Valtionos uudet Verorahoitus yhteens ä Muutos -% 6,6 7,6 9,0 4,0 2,3 3,5 /as ukas Toim intam enot Muutos -% 6,8 7,9 9,2 6,8 4,7 2,7 Toim intakate Muutos -% 7,3 7,6 8,8 9,1 6,3 2,8 /as ukas Vuos ikate /as ukas vuos ikate/pois tot-% 94,1 107,8 107,7 14,8 35,4 47,0 S um u-pois tot Tilikauden tulos Tulorahoitus Inves tointien tulorahoitus -% 94,0 38,1 38,6 11,7 39,6 29,3 P ääom am enojen tulorahoitus -% 73,5 33,6 35,6 7,9 23,6 20,5 Inves toinnit netto /as ukas Lainanhoitokulut K um ulatiivinen ylijääm ä Lainat kunta /as ukas Lainat kuntakons erni /as ukas

21 Talousarvio 2010 KEMPELEEN KUNNAN TALOUS euroa ** TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Muut rahoituserät, netto VUOSIKATE Vuosikate-poistot TULORAHOITUS Inv estoinnit, netto LAINAKANNAN MUUTOKSET Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on -60,7 milj. euroa, kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on 3,6 milj. euroa eli 6,3 %. Verotuloiksi arvioidaan 46,1 milj. euroa, ne ovat euroa eli 0,3 % pienemmät kuin vuonna Verotulot jäävät 1 milj. euroa arvioitua pienemmiksi. Kunnallisveron poikkeama on euroa (-0,9 %) ja yhteisöveron euroa (-27,2 %). Vuosikatteeksi arvioidaan 1,4 milj. euroa. Tilikauden tulos painuu 2,5 milj. euroa miinukselle. Investoinnit toteutuvat 2,6 milj. euroa arvioitua pienempänä. Lainamäärä on 19,6 milj. euroa eli 2,9 milj. euroa pienempi kuin talousarviossa. Vuosina toimintakatteen kasvu on ollut keskimäärin 7,9 % ja verorahoituksen 7,7 %. Muutos % ** Toimintakate 7,3 7,6 8,8 6,3 Verorahoitus 6,6 7,6 9,0 2,3 Toimintakate, /as 4,1 5,4 8,1 3,7 Verorahoitus, /as 3,4 5,5 8,3-0,1 Väestön kasv u 3,1 2,1 0,7 2,5 Peruspalvelujen hintaind. 3,3 3,5 5,3 3,0 20

22 1.000 Kempeleen kunta Talousarvio 2010 TALOUSARVIO 2010 Talousarvion alijäämä kasvattaa kunnan velkaa Kempeleen kunnan talousarvioesitys vuodelle 2010 on noin 1,3 milj. euroa alijäämäinen. Kunnan talous kääntyi alijäämäiseksi vuonna Alijäämä johtuu toimintakatteen verotuloja nopeammasta kasvusta. Toimintamenot ovat kasvaneet vuodesta 2005 verorahoitusta nopeammin. Vuonna 2009 taantuma alensi voimakkaasti etenkin yhteisöverotuloa. Verotulot vähenisivät edelleen vuonna 2010 ilman veroprosenttien korotusta. Ensi vuonna verotulojen kasvuksi arvioidaan 2,0 milj. euroa eli 4,2 %. ja toimintamenojen kasvuksi 2,0 milj. euroa eli 3 %: KUNNAN VEROTULOT, VALTIONOSUUDET JA TOIMINTAMENOT Muutos edellisvuoteen verrattuna, euroa % Verotulot Valtionosuudet Toimintamenot TULORAHOITUS Talousarviovuoden 0,2 milj. euron tulorahoitus ei riitä 4,2 milj. euron nettoinvestointien ja 2,6 milj. euron lainojen lyhennysten rahoittamiseen. Uutta lainaa joudutaan ottamaan 6,5 milj. euroa TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA Tp2009* Ta Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus 21

23 Talousarvio 2010 INVESTOINNIT Investointimenot ovat yhteensä 6,0 milj. euroa. Talonrakennushankkeisiin on osoitettu 2,9 milj. euroa. Vuonna 2010 rakennetaan työkeskus ja jatketaan Ylikylän koulun laajennuksen suunnittelua. Rakennushanke toteutetaan vuosina Ensi vuonna Ylikylän koululle saneerataan tilat 7. luokan oppilaille. Kunnallistekniikkaan on kohdennettu yhteensä 1,4 milj. euroa. Ramppien rakennussuunnitelmien laadintaa jatketaan kun lopullinen päätös asemakaavan valituksiin on saatu. Lopullinen rakentamispäätös tehdään Oulun seudun kauppapaikkaselvityksen valmistuttua, kun on mahdollista saada kokonaiskuva alueen kaavoittamisesta, toteuttamisesta ja ulkopuolisesta rahoituksesta. Lisäksi ramppien rakentaminen edellyttää asemakaavan muutoksen, alueen toteuttaminen yleiskaavan sekä asemakaavan muutoksia. LAINAT Vuoden 2010 lopussa kunnan velan määräksi arvioidaan 23,5 milj. euroa eli euroa /asukas. Velan määrä on 49 prosenttia talousarviovuoden verotuloista. Vuonna 2007 vastaava luku oli 28 prosenttia. Vuonna 2010 lainanhoitokustannukset ovat 3,5 milj. euroa, joka vastaa 1,7 tuloveroprosentin tuottoa. TALOUDEN TASAPAINOTUS TALOUSSUUNNITELMASSA Tilinpäätöksen 2008 mukaan Kempeleen kunnan taseen ylijäämä on 3,7 milj.. Kuluvan vuoden tilikausi ja talousarviovuosi 2010 muodostuvat alijäämäisiksi. Kirjanpidon alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämistä. Tämän hetkisten laskelmien mukaan vuoden 2010 taseen arvioidaan olevan vielä 0,6 milj. euroa ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvoitetta arvioidaan kuluvan vuoden taseen perusteella. Kempeleen kunnalle syntyy viimeistään vuonna 2011 velvoite laatia toimenpideohjelma talouden tasapainottamiseksi, jolloin kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Pitkällä aikavälillä kunnan on kyettävä tulorahoituksella rahoittamaan kaikki investoinnit, vaikka se väliaikaisesti ottaakin lainaa. 22

24 Talousarvio 2010 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT VUONNA 2010 Mistä eurot tulevat? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 % Satunnaiset tuotot 0 % Maan myyntitulot 2 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 4 % Lainanotto 8 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Valtionosuudet 21 % Verotulot 60 % Kunnan tulot ilman lainan ottoa ovat vuonna 2010 arviolta 73,0milj. euroa. Verorahoituksen osuus 65 milj. euroa, eli 89 % kunnan tuloista ja lainanoton tarve 6,5 milj. euroa. Mihin eurot käytetään? KEMPELEEN TALOUSARVION KOKONAISMENOT Investointimenot 8 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Rahoitusmenot 4 % Muut kulut 1 % Avustukset 5 % Henkilöstökulut 46 % Palvelujen ostot 32 % Vuoden 2010 talousarvioesityksen määrärahat ovat yhteensä 79,4 milj. euroa, josta toimintamenot ovat 70 milj. euroa ja investoinnit 6 milj. euroa ja rahoitusmenot 3,5 milj. euroa. 23

25 Talousarvio 2010 TULOSLASKELMA Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka toimintatulot riittävät palvelutoiminnan menoihin, lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Talousarviossa tehdään suunnitelmat tilikauden tuloksen käsittelystä tai talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää investointivaraukseen tai jättää tilikauden ylijäämäksi. Alijäämäinen tulos on katettava aikaisempien tilikausien ylijäämästä. Investointivaraus voidaan tehdä ylijäämäisestä tilikauden tuloksesta. Varauksella kunta rahoittaa etukäteen tulevien investoinnin suunnitelman mukaiset poistot. Investointivaraus tuloutetaan hankkeen valmistuttua. Investointivaraus muutetaan poistoerovaraukseksi, jota tuloutetaan sitä mukaan, kuin investoinnin hankintamenosta tehdään suunnitelman mukaisia poistoja. 24

26 Talousarvio 2010 TULO S LA S K E LM A ulk oinen Tilinpäätös Talous arvio Talous arvio Talousarvio M uutos % M uutos + m u u to k s e t 0 9 /1 0 e uroa T o im in ta tu lo t , M y y ntitulot , M ak s utulot , Tuet ja avus tuk s et , M uut tuotot , T o im in ta m e n o t , Henk ilös töm enot , P alvelujen os tot , A ineet, tarvik k eet , A vus tuk s et , M uut toim intam enot , T O IM INT AKAT E , V erotulot , V altionos uudet , Rahoitus tulot ja -m enot: , K ork otulot M uut rahoitus tulot , K ork om enot , M uut rahoitus m enot , V UO S IKAT E , P ois tot ja arvonalentum is et , S uun.m uk ais et pois tot , A rvonalentum is et S atunnais et erät 0 S atunnais et tuotot TILIKAUDEN TULO S , P ois toeron m uutos , V araus ten m uutos Rahas tojen m uutos T ilika u d e n yli-/a lijä ä m ä ,

27 Talousarvio 2010 U L K OIS E T T A+ M U U T O K S E T T ALO U S AR VIO M U U T O S M U U T O S % E U R O A 2009 / 2010 K AN S AL AIS K U N T A Tulo t ,4 M enot ,1 Netto ,2 P AL V E L U K U N T A P E R U S P AL V E L U P R OS E S S I P eru sp alvelu jo h to Tulo t ,0 M enot ,3 N e tto ,3 L asten ja n u o rten yh teisö llin en kasvu Tulot ,6 M enot ,4 Netto ,2 V ap aa-aika Tulo t ,1 M enot ,5 N e tto ,7 T erveys ja to im in takyky Tulo t ,6 M enot ,5 Netto ,6 S o siaalin en tu rvallisu u s Tulo t ,2 M enot ,5 Netto ,5 Ikään tyn eid en h o iva ja h u o len p ito Tulo t ,1 M enot ,5 Netto ,2 P E R U S P AL V E L U P R OS E S S I Tulot yhteensä ,3 M enot yhteensä ,7 Netto yhteensä ,0 YM P ÄR IS T ÖN T OIM IV U U S JA T U R V AL L IS U U S - P R OS E S S I Tulot ,8 M enot ,4 Netto ,9 T U K IP AL V E L U K E S K U S Tulo t ,8 M enot ,6 Netto ,9 K ÄYT T ÖT AL OU S OS A YH T E E N S Ä T u lo t ,7 M en o t ,0 N etto ,0 26

28 Talousarvio 2010 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintamenot ovat 70,0 milj. euroa. Ne kasvavat 2,0 milj. euroa eli 3 prosenttia. Talousarvion käyttötalousosa jakaantuu kansalaiskuntaan ja palvelukuntaan: KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan määrärahat lisääntyvät euroa eli 13,1 % vuoden 2009 tarkistetusta talousarviosta. Henkilöstömenojen kasvu on 19,1 % eli euroa ja palvelujen ostojen 6,6% eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 50,8 % ja palvelujen ostot 46,0 % kansalaiskunnan toimintamenoista. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessin määrärahat lisääntyvät 1,5 milj. euroa eli 2,7 %. Henkilöstömenojen kasvu on 3,9 % eli 1,1 milj. euroa ja palvelujen ostojen 2,1 % eli 0,4 milj. euroa. Henkilöstömenojen osuus on 52,2 % ja palvelujen ostot 38,3 % peruspalveluprosessin toimintamenoista. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin määrärahat nousevat euroa eli 4,4%. Henkilöstömenojen kasvu on 4,5 % eli euroa, palvelujen ostojen 1,6 % eli euroa ja aineiden ja tarvikkeiden 3,9 % eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 30,0 % ja palvelujen ostot 35,5 %, aineiden ja tarvikkeiden 30,9 %, ympäristöprosessin toimintamenoista. Tukipalvelukeskuksen määrärahat laskevat euroa eli 1,6 %. Henkilöstömenojen vähennys on 2,3 % eli euroa, palvelujen ostot 2,3 % eli euroa ja aineiden ja tarvikkeiden määrärahojen nousu 2,1 % eli euroa. Henkilöstömenojen osuus on 68,5 % ja palvelujen ostot 10,7 % tukipalvelukeskuksen toimintamenoista. TOIMINTATULOT Toimintatulot ovat 7,6 milj. euroa. Ne kasvavat euroa eli 2,7 %. KANSALAISKUNTA Kansalaiskunnan toimintatulojen kasvu on euroa eli 42,4 %. Tuet ja avustukset nousevat 31,7 % eli euroa ja myyntitulot 137,6 % eli euroa. PALVELUKUNTA Peruspalveluprosessin toimintatulojen kasvu on euroa eli 0,3 %. Myyntitulot laskevat 12,9 % eli euroa ja muut tuotot 5,4 % eli euroa. Maksutulojen kasvuksi on arvioitu 5,8 % eli euroa. Tulokohta tuet ja avustukset säilyvät ennallaan. Myyntitulojen osuus on 20,1 % ja maksutulojen osuus 64,1 % peruspalveluprosessin toimintatuloista. Ympäristön toimivuus ja turvallisuus prosessin tulot lisääntyvät euroa eli 3,8 %. Maksutulot vähenevät 41,1 % eli euroa ja muut tuotot kasvavat euroa eli 10,1 %. Maan myyntivoittaja on lisätty eurosta euroon eli 15,4 %. Tukipalvelukeskuksen tulot lisääntyvät euroa eli 22,8 %. Myyntitulot nousevat 29,3 % eli euroa. 27

29 Talousarvio 2010 TOIMINTAMENOT HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstömenoihin osoitetaan 36,3 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisvuodesta 1,4 milj. euroa eli 4,0 %. Luottamushenkilöt Luottamushenkilöiden palkkioihin on varattu euroa ja ne nousevat euroa eli 40,5 %. Henkilöstö Nykyiset kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella. Talousarvion raamissa palkkojen korotukseksi on varattu 2,5 %. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. Palkat Vuoden 2010 talousarviossa vakinaisten palkat (KUEL) palkat ovat yhteensä 19,3 milj. euroa, kasvu 6,1 % eli euroa ja vakinaisten VEL palkat 5,1 milj. euroa, kasvu 1,4 % eli euroa. Sijaisten palkkaukseen on varattu euroa, kasvu 4 % ja tilapäisten palkkoihin euroa, vähennystä 4,5 %. Muut henkilöstökulut Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu 1,25 % poistuu ensi vuoden alusta kokonaan. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut laskevat edellisestä vuodesta KuELmaksuissa 1,4 % ja VaEL maksuissa 1,6 %. Varhaiseläkemenoperusteiseksi maksuksi on ennustettu euroa, kasvu 24 % ja eläkemenoperusteiseksi ennakkomaksuksi euroa, kasvu 15,0 %. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhemaksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa joko työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai jotka alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. ASIAKASPALVELUJEN OSTOT Asiakaspalvelujen ostoon on varattu yhteensä 19,4 milj. euroa, kasvu 1,4 % eli euroa. Kuntayhtymien maksuosuuksiin on varattu 13.8 milj. euroa, lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on euroa eli 0,9 %. Menokohdalle palvelujen ostot muilta (esim. yksityiset palvelujen tuottajat) on osoitettu 5,3 milj. euroa, korotus euroa eli 1,8 %. 28

30 Talousarvio 2010 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET JA TARVIKKEET Muiden palvelujen ostot ovat yhteensä 5,9 milj. euroa, kasvu 5,1 % eli euroa. Asiantuntijapalveluihin on osoitettu euroa, kasvu 9,4 % eli euroa, terveyspalveluihin (esim. henkilöstön työterveydenhuolto) euroa, kasvu 40,5 % eli euroa ja kuljetuspalveluihin euroa, kasvu 11,0 % eli euroa. Muut yhteistoimintaosuudet (esim. seutuyhteistyö) ovat ensi vuonna 1,6 milj. euroa, määrärahoja on lisätty 2,5 % eli euroa. Alueiden kunnossapitopalvelujen määrärahat euroa laskevat euroa eli 3,3 %. Aineisiin ja tarvikkeisiin on osoitettu yhteensä 3,8 milj. euroa, kasvu 2,9 % eli euroa. Elintarvikemäärärahat nousevat 1,7 % eli euroa, hoitotarvikkeet 3,9 % eli euroa. Lämmitykseen, sähköön ja veteen on varattu 1,2 milj. euroa, määrärahat nousevat 3,9 % eli euroa. Kalustomäärärahat ovat euroa, kasvu 17,5 % eli euroa. Puhdistusaineisiin ja tarvikkeisiin on osoitetut määrärahat laskevat 10,4 % eli euroa. AVUSTUKSET KOTITALOUKSILLE VUOKRAT MUUT TOIMINTAKULUT Avustuksiin kotitalouksille on varattu 2,5 milj. euroa, ne vähenevät 3,8 % eli euroa. Vähennys selittyy elatustuen euron poistumisella. Lasten kotihoidontuen, yksityisen hoidon tuen ja omaishoidon tuen määrärahat pysyvät vuoden 2009 tasossa. Vammaisille annettaviin avustuksiin on varattu euroa, kasvu 5,9 % eli euroa. Toimeentulotukimenot ovat euroa, ne nousevat euroa eli 8 %. Vuokramenot ovat yhteensä euroa, ne vähenevät 3,2 % eli euroa. Rakennusten ja huoneistojen vuokriin varataan euroa eli 37,7 % vähemmän ja koneiden ja laitteiden vuokriin euroa eli 4,1 % enemmän kuin edellisvuonna. Määrärahavaraus on euroa ja se pysyy lähes edellisen vuoden tasossa. TOIMINTATULOT MYYNTITULOT Myyntitulot ovat yhteensä euroa ja ne pienenevät euroa eli 8,1 % Kotikuntakorvauksiksi ja jäsenkuntaosuuksiksi on arvioitu euroa, Tuloarvio pienenee edellisestä vuodesta yhteensä euroa eli 16,4 %. Korvauksiin kunnilta on otettu euroa, nousu 32,3 % eli euroa ja korvauksiin kuntayhtymiltä euroa, vähennys euroa eli 33,8 %. 29

31 Talousarvio 2010 MAKSUTULOT MUUT TUOTOT Sosiaalitoimen maksujen tuotto on 2, euroa ja ne nousevat 9,7 % eli euroa. Muut kodinhoitoapumaksut on arvioitu euroksi, nousu 86,5 % eli euroa sekä hoitopäivämaksut 1,554,000 euroksi, nousu 5,4 % ja muut sosiaalitoimen maksut euroksi, nousu 7,6 %. Yhdyskuntapalvelujen maksut ovat yhteensä euroa ja ne pienenevät 41,1 % eli euroa. Maan myyntivoitto ovat 1,5 milj. euroa ja ne nousevat 15,4 % eli euroa. TOIMINTAKATE Toimintakate on 62,4 milj. euroa. Se heikkenee edellisestä vuodesta -1,9 milj. euroa eli 3,0 %. Asukasta kohti laskettuna toimintakate on euroa, kasvu 0,9 prosenttia. Kansalaiskunnan toimintakatteen muutos on euroa eli 11,2 % ja palvelukunnan toimintakatteen muutos euroa eli 2,6 %. Peruspalveluprosessin toimintakatteen muutos on -1.5 milj. euroa eli 3,0 %. Toimintakatteen kasvu kohdistuu seuraavasti: Muutos Euroa % Peruspalvelujohto ,3 % Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ,2 % Vapaa-aika ,7 % Terveys ja toimintakyky ,6 % Sosiaalinen turvallisuus ,5 % Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito ,2 % Ympäristöpalvelujen toimintakate on heikentynyt euroa eli 4,9 % ja Tukipalvelukeskuksen parantunut euroa eli -1,9 %. 30

32 henkilöt henkilömäärä Kempeleen kunta Talousarvio 2010 HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Kempeleen kunnan henkilöstömäärä oli 950 henkilöä ja ajankohtaan verrattuna laskenut viidellä HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YDINPROSESSEITTAIN Kansalaiskunta Peruspalveluprosessi Ympäristön toimivuus ja turvallisuus Tukipalvelukeskus Vakinaiset Määäräaikaiset Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelusuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös lomilla tai muilla vapailla oleva henkilöstö. Vakituisessa palvelussuhteessa työskenteli 73,4 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 26,6 %. Kunta-alan henkilöstöstä 76 % työskentelee vakituisessa palvelusuhteessa ja 22 % määräaikaisessa palvelusuhteessa. Ikäjakauma alle hlöt HENKILÖSTÖMENOT Kempeleen kunnan henkilöstömenot ovat 36,3 milj. euroa. Määrärahat nousevat edellisvuodesta 1,4 milj. euroa eli 4,0 %. Talousarvion raamissa palkkojen korotukseksi on varattu 2,5 %. Palkkakustannusten kehitykseen vaikuttavat lisäksi paikalliset palkkaratkaisut sekä henkilöstömäärän ja rakenteen muutokset. 31

33 Talousarvio 2010 Palkkoje n ke hitys vuosina Ta Ta2010 V arsinaiste n kk - palkat Erilliskorvaukse t Sijaise t Tuntipalkat Työllisyysvaroin palkatut Tilapäise t Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kuluvana vuonna palkkoja korotettiin paikallisella 0,8 prosentin suuruisella järjestelyvaraerällä. Sen lisäksi toteutettiin 2,4 prosentin yleiskorotus. Sopimuskauden ) korotukset nostavat palkkoja vuoden 2009 loppuun mennessä keskimäärin 11,7 % lasketettuna korkoa korolle. Kustannusvaikutus vaihtelee kunnittain. ( Kunnallinen työmarkkinalaitos: Kunnalliset palkat ja henkilöstö, marraskuu 2009) Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella. Työvaltaisella kuntasektorilla palkkaratkaisujen taso vaikuttaa kustannuskehitykseen ja sitä kautta kuntatalouden rahoitusasemaan keskeisesti. Tulevalla palkkakierroksella ainoastaan erittäin maltillinen palkkaratkaisu riittää turvaamaan kuntatalouden lähivuosien vakaan kehityksen. Kunnan toimintamenoista yli puolet on henkilöstömenoja, joten tehokkaalla henkilöstöresurssien käytöllä voidaan hillitä käyttömenojen kasvua. Henkilöstömenojen suuren painon vuoksi kuntien toimenpiteet kohdistuvat väistämättä myös henkilöstöpolitiikkaan. 32

34 Talousarvio 2010 Eläköitymiset ammattialoittain vuosina Vakuutetut Eläkepoistuma, henk. Ammattiala yht. 1 Yleinen Tekninen Terveys Sosiaali Sivistys Yhteensä Uudet virat ja toimet Toimipaikka Nimike Täyttämisajankohta Palkkauskustannukset vuodessa Määräraha 2009 Lasten ja nuorten nuorisotyöntekijä yhteisöllinen kasvu Sosiaalinen turvallisuus sosiaalityöntekijä Terveys ja psykologi, (mt/koulut) toimintakyky Terveys ja fysioterapia osa-aika toimintakyky 50%, (kuntoutus, erityisryhmät) Erityisliikunnan kordinaattorin tehtävät Tilapalvelut kiinteistötyönjohtaja 09/ Tilapalvelut kiinteistönhoitaja 2012 Ympäristön kunnossapito maisemasuunnittelijan vakinaistaminen 2011 Talousarviossa on varattu määrärahat nuorisotyöntekijän ja kiinteistöhoitajan palkkaamista varten Henkilöstöstrategian painopisteet 2010 Kempeleen kunnan henkilöstöstrategisiksi painopisteeksi on nostettu yhdessä tekemisen toimintakulttuurin ja toimivan johtamisjärjestelmän vahvistaminen. Henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä pyritään kehittämään seuraavilla toimenpiteillä: 1. Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen a. Yhtenäisen rekrytointiprosessin määrittäminen b. Esimieskoulutuksen järjestäminen, esimiehen toimiminen valmentavana johtajana c. Esimiesinfojen sisältöjen ja laadun kehittäminen 2. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö a. Tehtävänimikkeiden ja kelpoisuusehtojen päivittäminen b. Työnvaativuuden arvioinnin aloittaminen henkilökohtaisten tehtäväkuvien päivittämisellä c. Kehityskeskustelujen käyminen, kattavuus 100 % 33

35 Talousarvio Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö a. Henkilöstön aktiivinen osallistuminen kehittämistoimintaan b. Työterveydenhuolto, yhteistoiminnan kehittäminen c. Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen, Varatusta määrärahasta kohdennetaan koeluonteisesti Tyky-seteleihin 20 % vuonna Kokeilua arvioidaan ja siitä raportoidaan resurssivaliokunnalle kesäkuussa ja marraskuussa. Valiokunta voi ohjata määrärahan käyttöä tarvittaessa uudelleen. Vuosikortti kunnan työntekijöille Zimmariin SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT/ HENKILÖ ** pvä/hlö 14,8 17,9 14,2 16, ,6 Ennuste vuoden 2009 sairauspoissaoloille on 14.6 pv/hlö. Vuonna 2008 luku oli 14 pv/hlö 34

36 Talousarvio 2010 VEROTULOT Kempeleen kunnan omilla verotuloilla rahoitetaan 60 % kunnan kokonaismenoista. Verotulojen arvioidaan vuonna 2010 olevan 48 milj. euroa, jossa on kasvua 4,2 % Ta 2009 Tp Osuus % Kunnallisvero ,0 Yhteisövero ,5 Kiinteistövero ,4 Yhteensä ,0 muutos-% 7,1 7,2 6,1-1,9-0,3 4,2 VEROPROSENTIT Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 19,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,95 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,27 0,27 0,40 muut asuinrakennukset 0,70 0,70 0,70 0,70 0,95 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kempeleessä tuloveroprosentin nostaminen lisää kertymää vajaalla 2,1 milj. eurolla. Kunnallisvero Luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Ansiotulojen kunnallisverot määrätään verotettavan tulon ja kunnan tuloveroprosentin perusteella. Pääomatuloista suoritetaan pelkästään valtionvero. Kuntien verotulojen kasvu on pysähtynyt vuonna 2009 veroperustemuutosten ja työttömyyden kasvun vuoksi. Vuonna 2010 kaikkien pienituloisimpien verotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää euroon. Lisäksi veroperusteita lievennetään ansiotason nousua ja palkansaajamaksuihin odotettavia korotuksia vastaavasti jotta työn verotus ei kiristyisi. Edellä mainittujen ratkaisujen seurauksena myös eläkkeensaajien verotusta kevennetään, jotta eläketulon verotus ei kiristy suhteessa samansuuruisen palkkatulon verotukseen. Kunnille aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan valtio-osuusjärjestelmän kautta. 35

37 Talousarvio ,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 KEMPELEEN TULOVEROPROSENTTI JA EFEKTIIVINEN VEROASTE ** Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste, % Efektiivinen veroaste kuvaa maksettavan kunnallisveron suhdetta ansiotuloihin. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on tänä vuonna 18,59 ja se nousee lähes 0,4 prosenttiyksikköä 18,98 prosenttiin. Veroprosentin noususta huolimatta keskimääräinen kunnallisverotus koko maassa kevenee hieman, sillä kunnallisverotuksessa tehtävät vähennykset keventävät verotaakkaa. Yhteisövero Kiinteistövero Kunnan yhteisövero-osuus perustuu kunnassa toimivien yhteisöjen maksamiin veroihin. Yhteisöveroprosentti on 26. Yksittäisen kunnan jako-osuus määräytyy suhteellisena osuutena kaikille kunnille jaettavasta yhteisöverosta, Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin verovuosilta tehtävistä yhteisöveron tilityksistä. Yksittäisen kunnan verovuoden 2010 jako-osuus määritellään kerralla lopulliseksi verovuosien 2007 ja 2008 jako-osuuksien keskiarvona. Kiinteistöveroa maksetaan kiinteistön, mm. asuinrakennusten, liike-, teollisuus- ja toimistotilojen sekä tonttien verotusarvojen perusteella kiinteistöjen sijaintikunnalle, Valtio asettaa kiinteistöveron ala- ja ylärajat. 36

38 euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2010 VALTIONOSUUDET VERORAHOITUS Kunnan valtionosuudeksi arvioidaan vuonna 2010 olevan 17 milj. euroa. Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta, kun nykyiset sektorikohtaiset valtionosuudet yhdistetään yhdeksi peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi valtionosuudeksi. Kunnan peruspalvelujen yleisen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin Lukioiden rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta vähennetään kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri omarahoitusosuus. Vuonna 2010 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,04, lukion 41,89 ja muun kulttuuritoimen valtionosuus prosentti 29,70. Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään entiseen tapaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Lisäksi kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. sekä valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen TOIMINTAKATTEEN SEKÄ VEROTULOJEN ETTÄ VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS Tp2009** Verotulot Valtionosuudet Toimintakate 37

39 euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2010 VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustulot ja menot. VUOSIKATE JA POISTOT Tp2009* Vuosikate Poistot Vuoden 2010 vuosikatetavoite on 1,7 milj. euroa. Se on 2,4 prosenttia toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien summasta. Vuosikatteella rahoitetaan 47,0 % poistoista. Asukasta kohti laskettuna vuosikate on 109 euroa. Viimeksi vuonna 2008 vuosikate riitti kattamaan poistot ja kirjanpito osoitti kumulatiivista ylijäämää 3,7 milj. euroa. RAHOITUSTULOT JA MENOT Korot Ta2009 Ta2010 Ts2011 Ts2012 Menot Tulot Nettomenot Korkomenoihin on arvioitu lainoista maksettavat ja tilikaudelle jaksotettavat korot. Tuloslaskelmassa on nähtävissä lainamäärän kasvusta johtuva korkomenojen nousu. Muu rahoitus Ta2009 Ta2010 Ts2011 Ts2012 Menot Tulot Nettotulot

40 Talousarvio 2010 POISTOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA Ta2009 Ta2010 Ts2011 Ts2012 Menot Investointimenot kirjataan kuluksi poistoina investoinnin taloudellisena käyttöaikana. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistojen määräksi arvioidaan 3,7 milj. euroa. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrästä 47,0 prosenttia. Korkean investointitason johdosta tulevina vuosina kasvavat myös poistot, joiden tarkoituksena on kattaa korvausinvestoinnit. TILIKAUDEN TULOS Tilikauden alijäämä Tilikauden tulos on euroa. Tämä vastaa lähes tuloveroprosentin tuottoa. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen alijäämäksi muodostuu -1,3 milj. euroa. Tilikauden tuloksen käsittelyerät, so. Poistoerän, Varauksen ja Rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita. Talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat. Aikaisempien vuosien positiivisista tilikauden tuloksista on tehty investointivarauksia Linnakangastaloa, Ylikylän koulua, Kokkokankaan päiväkotia, lukiota, Kempelehallia ja terveyskeskuksen laajennusta varten. Investointihankkeiden valmistuttua investointivaraukset on tuloutettu ja kirjattu poistoeroiksi. Poistoeroista kirjataan vähennyksiä sitä mukaan, kun hankintamenoista tehdään poistoja. Kunta on etukäteen rahoittanut euroa vuoden 2010 investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOSLASKELMA Taloussuunnitelman tuloslaskelma on laadittu pääasiassa siten, että vuoden 2010 talousarvioesitystä on tarkistettu väestöennusteen mukaisesti. 39

41 Talousarvio 2010 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatulot / Toimintamenot Tunnusluku osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden toimintamenoista katetaan maksuja myyntituloilla Ta 2009 Ta ,6 11,9 12,2 10,4 10,9 Verotuloilla ja valtionosuuksilla katetaan 89,1 % toimintamenoista. Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Tunnusluvun perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Edellytyksenä on, että poistojen määrä vastaa keskimääräistä vuotuista poistonalaisten investointien tasoa Ta 2009 Ta ,1 107,8 107,7 14,7 47,0, 52,2 36,3 Vuosikatteella rahoitetaan 47,0 % poistoista. Vuosikate /as Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä Ta 2009 Ta Vuosikate asukasta kohti heikkenee merkittävästi. 40

42 Talousarvio 2010 RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoitusosaan merkitään antolainauksen ja lainakannan muutokset. Toiminnan rahavirta saadaan kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty käyttötalousosaan teknisen osaston tuloiksi. Investointien rahavirta saadaan kun investointimenoista vähennetään valtionosuudet ja avustukset sekä maan myyntitulot RAHO IT US L AS K E L M A T ilinpäätös T alousarvio T alousarvion T alousarvio Talousarvio T o im in n a n ja in v e s to in tie n ra h a v irta muutokse t + muutokse t Toim innan rahavirta V uosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeden luovutustulot T o im in n an ja in vesto in tien rah avirta n etto Ra h o itu k s e n ra h a v irta Antolainaus Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys L ain akan n an m u u to kset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos V a ik u tu s m a k s u v a lm iu te e n Varsinaisen toiminnan tuloista ja menoista jää tulorahoitusta euroa investointien ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen Vuonna 2010 investointien rahoitustarve on 4,2 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään 2,6 milj. euroa. Uutta lainaa otetaan 6,5 milj. euroa. Pitkällä aikavälillä kunnan on kyettävä tulorahoituksella rahoittamaan kaikki investoinnit, vaikka se väliaikaisesti ottaakin lainaa. 41

43 euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2010 INVESTOINNIT VUODESTA Tp2009* Ta2010 Maa-alueet Rakennukset Muut pv menot Kunnallistekniikka Kalusto ja atk-ohjelmat Osakkeet ja osuudet Investointimenot ovat yhteensä 6 milj.. Ne lisääntyvät edellistä vuodesta 0,6 milj. euroa. INVESTOINNIT, VUOSIKATE JA POISTOT Tp2009** Ta Investointien omahankintameno Vuosikate Poistot 42

44 euroa Kempeleen kunta Talousarvio 2010 LAINAKANNAN MUUTOKSET Tp2009** Ta2010 Ts2011 Ts2012 Lain oje n lisäys Lain oje n väh e n n ys Lain at Lainat / asukas LAINANHOITOKUSTANNUKSET JA VEROPROSENTINTUOTTO Tp2009** Ta Lyhennykset Korot Veroprosentin tuotto Korkeasta investointitasosta ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen Kempeleen kunnan lainamäärä on lähes 20 prosentin kasvussa. Vuonna 2010 lainakanta kasvaa 23,5 milj. euroon, asukasta kohti /asukas. Lainanhoitokustannukset ovat 3,5 milj. euroa ja ne vastaavat 1,7 tuloveroprosentin tuottoa. KUNTAKONSERNIN LAINAKANTA Tp2009** Ta2010 Ts2011 Ts2012 K u n ta Tytäryh te isöt Lain at Lainat / asukas Kuntakonsernin lainakanta asukasta kohti on /asukas. 43

45 Talousarvio 2010 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan investointimenoja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu vuosikatteella Ta 2009 Ta ,0 38,1 38,6 11,7 29,3 19,6 9,3 Investointien omahankintamenoista 70,7 % jää rahoitettavaksi lainalla. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / ( Investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset ) Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä Ta 2009 Ta ,5 33,6 35,6 7,9 20,5 14,9 7,1 Vuosikate on 20,5 % investointien omahankintamenoista ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate =(vuosikate +korkokulut) /(korkokulut +lainanlyhennykset Ta 2009 Ta ,9 3,1 2,7 0,5 0,8 0,7 0,5 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Jos tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. 44

46 Talousarvio 2010 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TULO S LA S K E LM A ulk oinen ja s is äinen Tilinpäätös Talous arvio Talous arvion Talous arvio Talousarvio M uutos % m u u to k s e t + m u u to k s e t 0 9 /1 0 T o im in ta tu lo t , M y y ntitulot ,3 M ak s utulot ,4 Tuet ja avus tuk s et ,9 M uut tuotot ,1 T o im in ta m e n o t , Henk ilös töm enot ,0 P alvelujen os tot ,3 A ineet, tarvik k eet ,9 A vus tuk s et ,0 M uut toim intam enot ,3 T O IM INT AKAT E , V erotulot , V altionos uudet , Rahoitus tulot ja -m enot: , K ork otulot M uut rahoitus tulot , K ork om enot , M uut rahoitus m enot , V UO S IKAT E , P ois tot ja arvonalentum is et , S uun.m uk ais et pois tot , A rvonalentum is et S atunnais et erät 0 S atunnais et tuotot T IL IKAUDEN T ULO S , P ois toeron m uutos , V araus ten m uutos Rahas tojen m uutos 0 T ilika u d e n yli-/a lijä ä m ä , K unnan s is äis et palveluiden m y y nnit s is älty vät toim intatuloihin k ohtaan m y y ntitulot K unnan s is äis et palveluiden os tot s is älty vät toim intam enoihin k ohtaan palveluiden os tot 45

47 Käyttötalousosa KÄYTTÖTALOUSOSA T A+ M U U T O K S E T T ALO U S AR VIO M U U T O S TS TS ULK O IS E T JA S IS ÄIS E T / K AN S AL AIS K U N T A Tulo t , M en o t , Netto , P AL V E L U K U N T A P E R U S P AL V E L U P R OS E S S I P eru sp alvelu jo h to Tulot , M enot , Ne tto , L asten ja n u o rten yh teisö llin en kasvu Tulot , M enot , Netto , V ap aa-aika Tulo t , M enot , Netto , T erveys ja to im in takyky Tulot , M enot , Netto , S o siaalin en tu rvallisu u s Tulo t , M enot , Netto , Ikään tyn eid en h o iva ja h u o len p ito Tulo t , M enot , Netto , P E R U S P AL V E L U P R OS E S S I Tulot yhteensä , M enot yhteensä , N etto yh teen sä , YM P ÄR IS T ÖN T OIM IV U U S JA T U R V AL L IS U U S - P R OS E S S I Tulot , M enot , N e tto , T U K IP AL V E L U K E S K U S Tulot , M enot , N e tto , K ÄYT T ÖT AL OU S OS A YH T E E N S Ä Tulot , M enot , N etto ,

48 Käyttötalousosa Käyttötalouden kehitys Kunnan toimintamenot kasvavat vuonna ,0% vuoden 2009 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulojen lisäys on 2,6 %. Toimintakate kasvaa siten 3,1 %. Toimintakate vuonna 2010 on suunnilleen sama kuin alkuperäisessä vuoden 2009 talousarviossa (62,2 milj. ). Vuosina 2011 ja 2012 toimintamenojen ja tulojen arvioidaan kasvavan väestönkasvun tahdissa eli noin 2 %. Kansalaiskunta Kansalaiskunnan menokasvu on muita toimintoja suurempaa, 7,9 %. Henkilöstömenoja lisää vuoden 2008 lopulla tehdyt kokouspalkkioiden korotukset, joita ei ole budjetoitu myöskään vuodelle Varhe-maksut ja eläkemenoperusteiset maksut on budjetoitu keskitetysti kansalaiskunnan budjettiin. Ne kasvavat n eli 18 %. Myös työterveyshuollon menot lisääntyvät muita menoja voimakkaammin ( , 47 %). Kansalaiskunnan myyntitulot kasvavat kuntien yhteisen projektihenkilön palkasta muiden kuntien maksamien osuuksien seurauksena. Peruspalvelut Peruspalveluiden nettomenot kasvavat 2,8 %. Menojen arvioidaan kasvavan 2,6 % ja tulojen 0,5 %. Henkilöstömenoihin on varattu 1,1 milj. :n lisäykset (4 %). Palveluiden ostoihin on varauduttu 1,9 % suuremmalla summalla. Avustukset pienenevät johtuen elatusturvan siirtymisestä Kelalle lähtien. Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu alaprosessin nettomenot kasvavat 1,9 %. Merkittävin ja suhteellisesti suurin panostus on nuoritoimeen Pirilän toimitilojen avautumisen ja uuden nuorisotyöntekijän viran johdosta ( , 45 %). Vapaa-aika palveluiden nettomenot lisääntyvät 12,8 %. Kasvu johtuu henkilömenoista, jotka kasvavat 17 % vuoden 2009 tasosta. Syynä ovat sisäiset henkilöstösiirrot tukipalvelukeskuksesta. Lisäksi kulttuurituotantopäällikön kustannukset on budjetoitu koko vuodelle. Terveys ja toimintakyky alaprosessin nettomenot lisääntyvät 0,9 milj. (4,5 %) vuoden 2009 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palveluiden ostoihin on varattu noin 0,5 milj. enemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon osuus menoista on 58 % (12,6 milj. ). Erikoisairaanhoidon palveluihin on varattu enemmän kuin talousarviossa Tuloja arvioidaan kertyvän vähemmän kuin vuona Vuodeosaston hoitopäivien myyntiarviota on laskettu alaspäin vähentyneen kysynnän takia. Sosiaalinen turvallisuus alaprosessin nettomenot laskevat 2,6 % eli Elatusturvan siirto Kelalle selittää laskusta noin Lisäpanostusta on suunnattu toimeentulotukeen ja päihdepalveluihin. Vammaispalveluissa menojen arvioidaan supistuvan kun laitoshoidosta siirretään painopistettä keveämpiin palveluihin. Myös lastensuojelun laitoshoitoa ja perhekotihoitoa voidaan supistaa lisäämällä voimavaroja avohuollollisiin toimenpiteisiin. Ikääntyneiden palveluihin on lisätty resursseja kasvavan asiakaskunnan myötä. Toimintamenot kasvavat 7,7 % ja tulot 24 %. Yli 75-vuotaista kohden laskettuna menot kuitenkin laskevat eurosta euroon. Resursseja suunnataan säännöllisen kotihoidon ostopalveluihin, palveluasumiseen ja omaishoidon tukeen. Lisääntyvä asiakasmäärä lisää myös enemmän maksutuloja, joita arvioidaan kertyvän noin vuoden 2009 tasoa enemmän. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluissa toimintamenot kasvavat 4,3 %. Olemassa olevan henkilöstön lisäksi on varauduttu kiinteistötyönjohtajan palkkakustannukseen alkaen. Tuloja nostaa edellisvuotta suuremmat maanmyyntitulot (+10 %). Tukipalvelut Tukipalveluissa menot kasvavat 2,4 % ja tulot 4,4 %. Kun tarkastelu tehdään vain ulkoisista menoista ja tuloista (ilman sisäisiä eriä), menot supistuvat ja tulot lisääntyvät Vertailua vaikeuttaa henkilöstön siirrot muihin palvelukunnan toimintoihin. 47

49 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto KANSALAISKUNTA Konsernihallinto Toiminta ajatus Konsernihallinnon tehtävänä on vastata kunnan strategisesta johtamisesta, omistajaohjauksesta, demokraattisesta päätöksenteosta ja palveluiden järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Konsernihallintoon kuuluvat vaalit, valtuusto valiokuntineen, tarkastuslautakunta ja viranomaislautakunta sekä kunnanhallitus ja sen alaiset viranhaltijat, kehittämishankkeet ja yhteistoiminta. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2010 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys ei laske Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) KAPA-tutkimuksessa tyyväisyys palveluihin 7,7 asteikolla 4-10 Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Turvallinen ja ekologisesti hoidettu ympäristö Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Kempele on turvallinen asuin- ja työpaikka/ kevyen liikenteen turvallisuus parantunut Metsärinteen kaavaluonnos sisältää ekotontteja Asuntorakentaminen 98 %:sti kaavojen mukaista Kuntayhteisön voimavarat ovat käytössä, Aloitteiden käsittely max 3 kk Vierailu kunnan internet sivuilla lisääntyvät Tyytyväisyys tiedottamiseen ei laske Asukastyytyväisyyskysely Joukkoliikenteen käyttö Tonttivaranto ekorakentamiseen Kaavoituksella ohjaaminen Äänestysaktiivisuus (vaalivuosina) Aloitteet Tyytyväisyys tiedottamiseen KAPA-tutkimuksessa 62 % asukkaista on tyytyväisiä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuuteen Seutulipun käyttö vähentynyt Ei tontteja ekorakentamiseen Asuntorakentaminen kaavojen mukaista 95% Aloitteiden käsittely ei kaikilta osin täytä kuntalain vaatimuksia Keskimäärin 500 kävijää/pv KAPA- tutkimuksessa 73 % vastaajista piti tiedottamista hyvin hoidettuna 48

50 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Toimintaympäristö monipuoliselle ja menestyvälle yritystoiminnalle Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Myönteinen ja houkutteleva Kyselyjen tulokset ja vertailu muihin kuntakuva Oulun seudun kuntiin Vaihtoehtoiset liikennemuodot ja -väylät Monipuolinen asuntotarjonta Kempele on hyvä paikka elää, asua ja yrittää Tyytyväisyys liikenneoloihin ja - turvallisuuteen ei laske Hankkeet etenevät Metsärinteen kaavaan AO tontteja 160 kpl Vuokra-asuntojen määrä pysyy ennallaan Kuntalaistyytyväisyys Hankkeiden eteneminen Myytävien tonttien varanto erityyppiseen asuntorakentamiseen Vuokra-asuntojen määrä ja laatu Myytävien asuntojen ja myytävien tonttien saatavuus KAPA-tutkimuksessa 90% asukkaista tyytyväisiä asuntoalueensa turvallisuuteen ja 77% viihtyisyyteen Vain 35% yritystoiminnan edistämiseen KAPA-tutkimuksessa 80 % asukkaista tyytyväisiä autoilijoiden liikenneoloihin ja - turvallisuuteen Uusien liikennejärjestelyjen kaavoitustilanne kesken Omakotitontteja 1,5 vuoden tarpeisiin, muiden tonttien reservi riittävä Kunnalla 499 vuokraasuntoa Asuntojen ja tonttien saatavuus hyvä Toimivat yrityspalvelut Ratkaisun yrityspalveluiden järjestämisestä vuoden 2010 aikana Kontaktien lkm Uusien yritysten/työpaikkojen määrä/muutos Yrityspalvelukeskuksen kontaktien määrä yli 200 Uusien ja lopettaneiden yritysten erotus n. 30 kpl/v Maareservi ja yritystonttien rakennusoikeus pysyy vähintään nykytasolla Maareservi kaavoitusta varten, ha Yritystonttien määrä ja rakennusoikeus, k-m2 Maareservi 350 ha Yritystonttien rakennusoikeus km2 Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämis- Palveluiden järjestämistä Uudistusten eteneminen ja tuotantotapojen uudistaminen on linjattu palvelustrategiassa ja vaikutus palveluihin Yhteistoiminta-alueesta on tehty päätös Yhteistoiminta kolmannen sektorin kanssa on lisääntynyt Pirilähankkeen yhteydessä Yhteistyöhön seurakunnan kanssa on löytynyt uusia muotoja Yhteistoimintaaluetta suunnitellaan Oulun eteläisten kuntien kanssa Yhteistoimintaa kolmannen sektorin kanssa ideoidaan mm. Pirilä-hankkeen yhteydessä Yhteistyöhön seurakunnan kanssa haetaan uusia muotoja 49

51 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Tuotanto taloudellista ja tehokasta/ Toimintakate/asukas kasvu jää alle Oulun seudun keskiarvon Kustannuskehitys ja vertailu Toimintakaste 3855 /as (2009) Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Luottamushenkilöiden johtajuuden vahvistaminen Luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet ka. väh.3,5 Luottamushenkilöiden itsearviointi Yhteistyön toimivuus ka. väh. 3,5 Toimintamallin ohjausryhmän arviointi Ei arvioitu 2009 Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Strategiaan sitoutuminen ka. väh. 4 Tyytyväisyys esimiestoimintaan ei laske Arviointimalli käyttöön 2010 Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset Toimintamallin ohjausryhmän arviointi ka 3,51 (tammikuu 2009) Ei arvioitu Kehityskeskustelut käyty 100 %:sti Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Kehityskeskustelut käyty 70 %:sti Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa, nykytaso selvitetään Kehityskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Ei määritelty Osaava henkilöstö Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Yhtenäinen rekrytointiprosessi määritellään Tehtävänimike ja kelpoisuusehdot päivitetään Kehityssuunnitelmat sisällytetään kehityskeskusteluihin Työn vaativuuden arviointia aloitetaan Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö Kehityskeskustelut (kehittymissuunnitelmien laadinta) Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Yhtenäinen rekrytointiohjeistus puuttuu Tehtävänimikkeet ja kelpoisuusehdot osittain vanhentuneet Ei määritelty Vanhentuneet työnarvioinnit Valmentavan johtamisen koulutus kaikille esimiehille Ei määritelty Työterveyshuollon ja työsuojelun toimivuus: yhteistyön parantaminen Työterveyshuollon raportit Tyytyväisyys työterveyshuoltoon Tapaturmatilastot Työsuojelutarkastusten kehotukset minimiin Yhteistyössä puutteita Työ hyvinvointia edistävän toiminnan tukemine, Tyky seteli käyttöön Työpaikkaliikunnan pilottihanke Kuntosalien ja uimahallin käyttömaksujen kompensointi 50

52 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino 3,1 % /3,5 % 6,3 % / -2,3 % Enintään 1467 /as Talousarviota noudatetaan Toimintakatteen kasvu verrattuna verorahoituksen kasvuun Pääomamenojen tulorahoitusosuus 7,9 % Velkaantumisen taso 19,9% Talousarvion pitävyys 1246 / as Ongelmia talousarvion pitävyydessä Palvelusopimusten laadinta Seurantaraportti Palvelusopimukset vastaavat käytettävissä olevia resursseja Tulopohjan turvaaminen Työllisyys on valtakunnan keskiarvoa korkeampi Kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden taloussuunnitelmien pitävyys Palvelusopimusten pitävyys Yritysten ja työpaikkojen kehitys Työttömyys Ongelmia talousarvion pitävyydessä Vuonna 2009 sosiaalisen turvallisuuden alaprosessin ylikäyttö aiheuttanut tarkistuksia peruspalveluissa Koko maa 9,8 % Työttömyysaste 10,2% (syyskuu 2009) Kunnan väestönkasvun hallinta Verotulot/asukas valtakunnan keskiarvoa korkeammat /as Suunnitelmallinen ja hallittu väestönkasvu Väestömäärä , 330 as, 2,1 % Verotettavat tulot /asukas Toteutunut/tavoiteltu väestönmuutos /as Väestömäärä muutos 1,9 % Kehitysnäkymät Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Puitelaki edellyttää, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, olisi oltava vähintään noin asukasta. Oulun seudun kuntien yhteistoiminta-alueselvitys ei johtanut ratkaisuihin. Parhaillaan laaditaan yhteistoiminta-alueselvitystä Oulun seudun eteläisten kuntien yhteistyönä (Kempele, Hailuoto, Oulunsalo, Lumijoki, Liminka, Muhos ja Tyrnävä). Ratkaisut yhteistoiminnasta tehdään vuoden 2010 aikana. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja -projektit Kempeleen uuden toimintamallin sisäänajo: Sisäisen sopimusohjausmallin kehittäminen ja tuotteistamistyön jatkaminen ja valiokuntatyön jalostaminen. Sitran Kuntaohjelma on tarjonnut kaikille Suomen kunnille ja kuntayhtymille mahdollisuutta lähteä neuvottelemaan osallistumisesta vuonna 2010 perustettaviin kahteen palvelukeskukseen, joista toinen keskittyy tietotekniikkaan ja toinen talous- ja henkilöstöhallintoon. Sitra on saanut neuvottelusitoumukset 140 kunnalta ja 24 kuntayhtymältä. Kempele on mukana molempien palvelukeskusten esiselvityksessä. Palvelustrategia laaditaan vuonna Oulun kaupungin ja Oulunsalon kunnan kanssa toteutetaan yhteistyössä retkiluisteluhanke Kempeleenlahden jäällä helmi- maaliskuussa Oritkarin, Vihiluodon ja Varjakan välille aurataan kolmionmuotoinen n. 15 km pitkä rata, jonka varrelle tulee taukopaikkoja. Kempeleen kunta hakee avustusta JoMMa ry:ltä opasteisiin ja rakenteisiin, joita voidaan käyttää useana vuotena. Oulun 51

53 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto liikuntavirasto hallinnoi hanketta ja hoitaa radan kunnossapidon. Ympäristöstrategian valmistelu aloitetaan vuonna 2010 Luodaan edellytykset Zatelliitti-alueen suunnitelman tarkistamiselle: Taajaman osayleiskaava otetaan uuteen tarkasteluun laaditun vision pohjalta. Radan varteen sijoittuva palvelukeskus ja sen ympärille ryhmittyvä tehokas asuntorakentaminen muodostavat vision ytimen ja ratkaisua voidaan perustella saavutettavuuden parantumisella paikallisjunaliikenteellä, nopealla joukkoliikenteellä ja autoliikenteellä. Uusi eritasoliittymä ja poikittaisväylä Linnakankaalta moottoritien ja radan ali Eteläsuomentielle ovat välttämättömiä vision toteutumiselle. Osayleiskaavan muutos tulee olla linjassa seudullisen kauppapaikkaselvityksen tulosten kanssa. Mikäli Zatelliitin liittymää koskevasta asemakaavasta tehdyt valitukset hylätään hallinto-oikeudessa ja tiehallinto hyväksyy valtatien 4 yleissuunnitelman myös liittymän osalta rakentaminen voidaan aloittaa vuonna Toimenpiteet Käyttövarausmääraha on Oulun yliopiston rahastoon lahjoitetaan euroa. Valtuustolle hankitaan sähköinen puheenvuoropyyntö- ja äänestysjärjestelmä Paperittomaan kokoustyöskentelyyn siirtyminen aloitetaan hankkimalla kunnanhallitukselle kannettavat tietokoneet ja extranetin käyttö aloitetaan. Kuntaan muuttaville lähetetään tervetuloa Kempeleeseen kirje Valtuustolle järjestetään iltakouluja ja kyselytunteja Yhteistoiminta Oulun seutu Seudun uusi toimintamalli Oulun seudulle ollaan laatimassa uutta seudullista toimintamallia ja seutuvaltuuston asettama työryhmä saa työnsä valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Tämä vaikuttaa seudun tulevaan toimintaan jo vuonna Seudun yleiskaavan toteuttaminen Maankäytön toteuttamisohjelman laatimista jatketaan mutta seudullisen palveluverkkoselvityksen valmistuttua keväällä 2010 tullaan tarkastelemaan palvelujen sijoittamisen vaikutuksia asuntoalueiden rakentamisjärjestykseen sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen. Seudun yleiskaavan tarkistaminen käynnistetään mikäli kaupallinen palveluverkkoselvitys antaa siihen aihetta. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen järjestäminen tulee pohjautumaan EU:n palvelusopimusasetukseen ja uuteen henkilöliikennelakiin lähtien mutta siirtymäaikana seutulippujärjestelmä säilyy nykyisen kaltaisena. Siirtymäaika on kokonaisuudessaan 10 vuotta mutta ennen vuotta 2014 päättyvät liikenneluvat tulee korvata uuden järjestelmän mukaisilla käyttöoikeussopimuksilla, joista ei ole vielä päätöksiä. Seutuliikenteen osalta toimivaltaisena viranomaisena on lääninhallitus, myöhemmin ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Oulun seudulla valmistellaan mallia joukkoliikenteen järjestämisestä uuden lainsäädännön pohjalta. Tavoitteena on, että käyttöoikeussopimusten mukainen liikenne aloittaa vuoden 2014 syyskaudella. Yleiskaavan hankkeet Kaupallinen selvitys Seudulla on kerätty tietoja Oulun seudun päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä vuoteen Seuraavana vaiheena kaupallisessa selvityksessä on palveluverkon kehittämisvaihtoehtojen laatiminen ja niiden kaupallisten vaikutusten arviointi. Työohjelman mukaisesti arvioita työstetään edelleen vuoden 2010 alussa ja arviointiluonnos lähetetään lau- 52

54 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto sunnoille. Tavoitteena on palveluverkon tavoitetilan ja kaupan yksiköiden sijoittamisperiaatteiden suunnittelu sekä eri alueiden luonteen määrittäminen näiden pohjalta. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen on tarkoitus valmistua keväällä Ohjelmat ja hankkeet AKO -ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriön aluekeskusohjelmaan liittyvästä päätöksenteosta ja ohjelman hallinnoinnista on vastannut seutuorganisaatio. Aluekeskusohjelma loppuu ja tuohon mennessä saatetaan aluekeskusohjelman toimenpiteet loppuun ja hyväksytään loppuraportti. Aluekeskusohjelma rahoitetaan hankkeisiin varatuista resursseista. KOKO ohjelma (Koheesio- ja kilpailukykyohjelma) Oulun seutu on monipuolisena asukkaan yliopisto- ja korkeakoulukeskuksena yrityksineen, koulutus- ja tutkimus- sekä kehittämisorganisaatioineen Pohjois- Suomen aluekehittämistyön ydin. Keskus toimii aluekehittämisen moottorina, luo kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä sekä siirtää saavuttamaansa kasvua eri mekanismien avulla ympäröiville alueille. Oulun seutu ottaa osaa seuraavien valtakunnallisten verkostojen toimintaan: Hyvinvointiverkosto, Luovien alojen verkosto ja MAL (Maankäytön, asumisen ja liikenteen) yhteistyöverkosto. EAKR/seudun kuntien yhteiset hankkeet 1. Tulevaisuuden koulu ohjelma/ Verkko-oppiminen ja tulevaisuuden oppimisympäristöt 2. Oulu 15 kulttuurin kehittämisohjelma 3. TAITOyhteiskunta ohjelma/ Tietoyhteiskuntapalvelut 4. Soten sähköinen toimintatapa ja teknologia 5. TAITOyhteiskunta ohjelma/ PanOULUseutu EAKR; yrityskehitysyhtiöt 1. Oulun seudun hautomoverkosto 2. Internationa Marketing Approach for the Growth of Oulu Imago ESR / seudun kuntien yhteiset hankkeet 1. Oulun seudun välityömarkkinat toimintamalli ja toteutusvaihe 2. Tulevaisuuden koulu ohjelma/ Verkko-oppiminen ja tulevaisuuden oppimisympä-ristöt 3. Valmistamo Nuorten kulttuurin innovaatiot menestystekijänä Oulun seudulta 4. Valmistamo Nuorten kulttuuri luovan talouden kehittäjänä ESR / Yrityskehitys yhtiöt 1. Muutosvoima 2. RÄTY räätälöityä työvoimaa yritykseesi Seudun hankkeet (palvelustrategian toteuttaminen) Tukeva -hanke Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille (Tukeva) hanke on yhtenäinen pohjois-suomalainen lasten, nuorten, ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen hankekokonaisuus, jossa yhteisten kehittämiskohteiden ja tavoitteiden lisäksi asetetaan aluekohtaiset tavoitteet ja sovitaan toimenpiteet huomioiden esimerkiksi alueelliset erityispiirteet, aiemmin toteutettu kehittämistyö ja palvelurakenteiden erityisyys. Hankkeessa ovat mukana Oulun seutu, Kainuun maakunta ja Oulunkaaren seutukunta. Muut alueet voivat liittyä mukaan KASTE- ohjelman periaatteiden mukaisesti. Hanke muodostaa hyvinvoinninkokonaisuuden, jossa eri alueille on eri vahvuuksien mukaan määritelty osahankkeiden toteutusvastuu. Hankkeen kokonaiskoordinaatiosta ja hallinnoinnista vastaa Oulun seutu. Hankkeen rahoitus (hankekausi ) on haettu Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE- ohjelmasta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,5 mil.. 53

55 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Tulostavoitteet 2010 Oulun seudun osahankkeessa: - 14 uutta palveluprosessia mallinnettuna ja pilotoituna - asiakaspalaute pilotoiduista prosesseista kerätty ja analysoitu - pilotoidut ja hyviksi todetut toimintatavat viety seudun kuntien päätöksentekoon sekä koulutettu henkilöstölle -> yhteinen seudullinen malli lapsiperheiden palvelujen tuottamisessa valittujen prosessien osalta - tutkimus Oulun seudun lapsiperheiden tilasta toteutettu ja tulokset analysoitu päätöksen teon tueksi - TUKEVA -seminaareja/foorumeja järjestetty 2 kpl - TUKEVA:n jatkohanke ja sen myötä uudet pilotoinnit käynnistyneet syksyllä 2010 Seudun liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmätyötä ohjaa eri viranomaistahoista ja kuntien edustajista koostuva työryhmä. Yhteistyötä seudun teknisen tiimin ja seuturakennetiimin kanssa tiivistetään entisestään jotta tiedon kulku ja vuorovaikutus maankäytön suunnittelussa ja infrastruktuurin kehittämisessä toimii aukottomasti. Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimuksen toteutumista seurataan ja pyritään aktivoimaan sopimuksen osapuolia. Liikennejärjestelmätyöryhmä toimii liikenneasiantuntijana seudullisessa maankäytön suunnittelussa ja on aktiivisesti mukana seudun yleiskaavan toteuttamisohjelman laatimisessa. Vuonna 2010 työryhmän erityisenä tavoitteena on kevytliikenteen aseman edistäminen Oulun seudulla. Työryhmä pyrkii vaikuttamaan kuntakohtaisten kevyen liikenteen suunnitelmien laatimisen käynnistämiseksi. Oulun seudulla on tehty mittava liikennetutkimus. Sen tulokset saadaan vuoden 2010 alussa ja tietoja hyödynnetään seudun liikennemallin kehittämisessä. Tutkimusaineisto on riittävän laaja, jotta mallijärjestelmään voidaan sisällyttää kulkutavan valintaan liittyvät asiat ja siten käyttää sitä jatkossa myös kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen strategiseen ja operatiiviseen suunnitteluun. Vuoden 2010 aikana laadittavaan Oulun seudun liikennemalliin sisältyy mm. matkojen ryhmittely matkan tarkoituksen mukaan, liikennetuotosmallit, reitinvalinta sekä yhdistetyt määräpaikan ja kulkutavan valinnan mallit. Liikenneturvallisuustyötä ohjaa laaja eri viranomaistahoista ja Oulun seudun tiimien edustajista koostuva työryhmä, jonka tehtäviä ovat mm. liikenneturvallisuutta edistävien toimintamallien tuottaminen ja kuntien liikenneturvallisuustyön tukeminen sekä erilaisten liikenneturvallisuuskampanjojen ja tempausten ideointi ja toteuttaminen. Vuonna 2010 on tavoitteena jatkaa pyöräilykypärä- ja heijastinkampanjaa sekä järjestää Turvaa tenaville tapahtuma kuntien kanssa yhteistyössä ja tiedotuskampanja mopoilijoille Oulun seudun uusista SALLITTU MOPOILLE periaatteista. Seudulliset tekniset palvelut: rakennusvalvonta Seudun teknisten palveluiden toimintamallivaihto ehdot ovat olleet seudun kunnissa lausunnoilla. Näiden pohjalta on laadittu rakennusvalvonnasta seudullinen toteuttamisselvitys. Tavoitteena on, että kevään 2010 aikana päivitetään raportti ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Oulun seudun kuntien logistiikan kehittäminen Oulun kaupungin MPK toiminnan käynnistäminen seudullisena palveluna vuoden 2010 alkupuolella pilottina Kiimingin kanssa. Vuoden 2010 aikana käynnistetään seudullinen suunnitelma kuntien eri hallintokuntien kuljetusten hoitamiselle. Prosessiin liittyy myös kustannusten ja kuljetusten hoitamistavan seuranta ja toimintamallin suunnittelu. Hankeen tavoitteet yhdistyvät seudun hankintatoimen eli EPI hankkeen jatkokehittämiseen. Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden toteuttamissuunnitelma Oulun seudun virkistysalueverkoston toteuttaminen tukee toimivan ja viihtyisän ympäristön luomista. Seudulle vastikään valmistuneessa matkailun kehittämissuunnitelmassa (Master plan) VIVA-verkoston toteuttamista pidetään yhtenä tärkeimmistä toimenpiteistä tavoiteltaessa matkailun vision ja määrällisten tavoitteiden saavuttamista. Tämä edellyttää maanhankintaa, alueiden ja reittien kun- 54

56 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto nostamista ja ylläpitoa. Laadittavassa toteuttamissuunnitelmassa esitetään virkistysalueiden ja - reittien rakentamisaikataulu, kustannusarvio, vastuutahot ja rahoitus. Hailuodon ja Oulunsalon välisen liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittäminen Työssä arvioidaan liikenneyhteys- ja tuulivoimapuistovaihtoehtojen ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen laaditaan valittujen vaihtoehtojen mukaiset liikenneyhteyden ja tuulipuiston yleissuunnitelmat sekä alueen osayleiskaava, mikä luo maan-käytölliset edellytykset hankkeiden toteuttamiselle. Alakyläntien Punaisenladonkankaan jätteenkäsittelyalue Laadittavassa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa osoitetaan aluevaraus jätteenkäsittelyalueelle. Aluevarauksella halutaan turvata seudun jätehuollon toimintamahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Työhön liittyy myös valtatie 20:n ja valtatie 4:n välisen kehätieyhteyden tarkastelu. Oppilaanohjauksen hanke Opetusministeriön rahoittama Oulun seudun yhteinen Laadullisen oppilaanohjauksen hanke käynnistyi syksyllä Hankeen ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2009 syksyyn saakka. Hankkeelle haetaan rahoitusta Opetusministeriöltä toisen vaiheen toteutukseen. Laadullinen oppilaanohjaushanke II-vaiheen toimenpiteitä ja tulostavoitteita ovat mm. - otetaan käyttöön ohjaussuunnittelutyökalu, jota kehitettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana (selkiytetään ohjeistuksia koulujen ohjausyhteistyön järjestämisestä) - päivitetään kuntien oppilaanohjauksen toimintasuunnitelmia ja tarvittaessa järjestetään täydennyskoulutusta - kehitetään oppilaanohjauksen työmenetelmiä kunnan peruskouluissa (esim. pienryhmäopetuksen kehittäminen, oppimaan oppimisen ja opiskelumenetelmien ohjaus, henkilö-kohtaisen ohjauksen työtavat) - kehitetään opetustoimen ja työelämän yhteistyön toimintastrategiaa, tuetaan OpeTETin toteutusta ja kehitetään koulujen ja työelämän yhteistyöhön toimintatapoja - kehitetään perusopetuksen ohjauksen yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön kanssa - kehitetään perusopetuksen lisäopetusta sekä lisäopetuksen toimintamuotoja ja oppilaanohjausta - kehitetään kunnan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen siirtymävaiheen seurantajärjestelmää Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2010 on Oulun seudun nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämishanke, Seutu Nuti hanke Opetusministeriön rahoittama ( /vuodelle 2009) Oulun seudun nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää nuorten tieto- ja neuvontapalvelua Oulun seudulla siten, että kaikille seudun nuorille taattaisiin tasapuoliset, maksuttomat ja helposti saavutettavat, lähellä olevat, tieto- ja neuvontapalvelut nuoren yhteis-kunnallisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Hankkeessa keskitytään kehittämään nuorten tieto- ja neuvontapalveluille seutukunnallisia viestinnän välineitä sekä tarjoamaan seudun nuorisotyöntekijöille koulutusta nuorten tieto- ja neuvontatyöstä. Hankkeeseen haetaan vuodelle 2010 rahoitusta Opetusministeriöltä ajalle Hankkeen kustannukset yhteensä: Etsivän työn hanke Opetusministeriön rahoittamaa etsivää nuorisotyötä on toteutettu Oulun seudun kunnissa lukien. Hallitus on jättänyt syksyllä 2009 Eduskunnalle esityksen nuorisolain muuttamisesta muun muassa siten, että kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava nuorisotoimen viranomainen. Hankkeen ensisijaista kohderyhmää ovat vuotiaat työn, koulutuksen tai muun aktiivisen toiminnan ulkopuolella olevat Oulun seudun nuoret. Erityisen huomion kohteena ovat peruskoulun jälkeen ilman jatko-opiskelupaikkaa olevat nuoret sekä nuoret, jotka eivät aloita/keskeyttävät opinnot toisella asteella. Myös ennaltaehkäisevä työ oppilaitosten kanssa korostuu enenevissä määrin. Keskeisenä menetelmänä on yksilöohjaus, johon limittyy tarvittaessa verkostojen kokoaminen. 55

57 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto Vuoden 2010 kuluessa Oulun seudun etsivä nuorisotyö käynnistää Kempeleessä lasten- ja nuorten talossa ohjaus ja neuvontapalvelut Oulun eteläisen alueen kuntien nuorille. Ryhmätoimintojen osalta pilotoidaan käynnistämällä Pohjankartanon koulussa kymppi-luokkalaisista koottu ryhmä, joka kokoontuu koulupäivän aikana oppilaitoksen tiloissa. Tätä toimintaa on tarvittaessa mahdollisuus kokeilla myöhemmin muissakin kunnissa. Kuntien vastuuohjaajille järjestetään vuoden 2010 kuluessa ohjaustyöhön liittyen koulutusta 5 päivää sekä tarpeen mukaan muuta perehdytystä. Rahoitushankkeet Rahoitushankkeet kokonaisuus sisältää Pohjois-Pohjanmaan liitolle Oulun seudun osuuden European North toimiston kustannuksiin vuodelle 2010 ja maakunnan hyvinvointiohjelman koordinointiin liittyvät kustannukset. Lisäksi seudun ulkopuolisia tahoja rahoitetaan seuraavien rahoitushankkeiden osalta. 1. Bio energiahanke 2. Rehuviljan kehittäminen 3. Perunaverkko hanke 4. Taitajien tierna hanke 5. Kipinää Kylille Hankintayhteistyö Kempeleen kunta on mukana ns. EPI -hankkeessa (Pohjois-Suomen sähköinen hankintatoimen innovatiivinen kehittäminen ja organisointi). Hankkeen päätavoitteena on yhteisen, strategisen toimintamallin kehittäminen hankintatoimen organisoimiseksi sähköiseen ja verkostoituneeseen muotoon. Projektin tehtävät toteutetaan yhteistyössä Oulun seudun ja hankkeessa toimivien osapuolten kesken. Hankkeeseen liittyvää ostotilausjärjestelmää (= PM) pilotoidaan vuoden 2010 aikana toimistotarvikehankinnoissa. Maksuosuudet 2010 Yhteistyötaho 2009 maksuosuus, 2010 maksuosuus, Seudun kehittäminen Oulun seudun osaamiskeskus Yrityspalvelukeskus Seudun hankkeet Oulun seudun ympäristöliikelaitos Oulun seudun hankintayhteistyö Maaseutupalvelut, osto Tyrnävältä Joukkoliikenne (brutto) Suomen kuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Työmarkkinalaitos Zeppelinin yrittäjäyhdistys Jomma ry Kunnallisverotus Varhaiseläkemenoperusteiset maksut Eläkemenoperusteiset Kuel-maksut Terveyspalvelut (Medone Oy), brutto Yhteensä Maksuosuudet yhteistyötahoille kasvavat vuoteen 2009 verrattuna. 56

58 Käyttötalousosa Kansalaiskunta Konsernihallinto K AN S AL AIS K U N T A TULOS LA S K E LM A ULK O IS E T JA S IS Ä IS E T T alo u sarvio T alo u sarvio M u u to s% + m u u to kset 09/10 T o im in tatu lo t , M yyntitulot ,7 M aksutulot 0 0 Tuet ja avustukset ,7 M uut tuotot 0 0 T o im in tam en o t , Henkilöstöm enot ,1 P alvelujen ostot ,9 A ineet, tarvikkeet ,9 A vustukset ,1 M uut toim intam enot ,9 T OIM IN T AK AT E , P oistot T IL IK AU D E N T U L OS ,

59 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PALVELUKUNTA Peruspalvelut Kehitysnäkymiä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Puitelaki velvoittaa kunnat järjestämään keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko väestölle. Oulun seudun kuntien yhteistoiminta-alueselvitys ei johtanut ratkaisuihin. Parhaillaan laaditaan yhteistoimintaalueselvitystä Oulun seudun eteläisten kuntien yhteistyönä (Kempele, Hailuoto, Oulunsalo, Lumijoki, Liminka, Muhos ja Tyrnävä). Ratkaisut yhteistoiminnasta tehdään vuoden 2010 aikana. KASTE ohjelma (Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma): Kasteohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet vuosille Hyväksyttyjen painopisteiden mukaisesti kehittämistyöhön ohjataan rahoitusta. Päätavoitteina on lisätä kuntalaisten osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa samalla terveyseroja. Lisäksi tavoitellaan palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantumista sekä alueellisten erojen vähentymistä. Kunnat ja kuntayhtymät voivat saada valtionavustusta kehittämistoimintaan. Hyvinvointi ohjelma on osa valtioneuvoston asettamaa Sosiaalialan kehittämishanketta, jossa ennakoidaan muuttuvan toimintaympäristön asettamia haasteita ja esitetään toimenpidesuuntia niiden ratkaisemiseksi pitkällä aikajänteellä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma etenee seudun kunnissa ja seutuorganisaatiossa tehtyjen päätösten sekä hankerahoituksen mukaisesti. Kempeleen kunta on yhtenä hyvinvointisopimuksen osapuolena (valt päätös ) sitoutunut hyvinvointiohjelman toteuttamiseen. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATAn valmistelukomitean antamat linjaukset ovat vielä valtakunnan tasolla käsittelyn alla ja edellyttävät vielä yksityiskohtaista selvittelyä ja kustannusten laskentaa. Esitykset kattavat käytännössä lähes koko sosiaaliturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä yksinkertaistamista. Uusi asetus lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista ja opiskeluterveydenhuollosta asettaa uusia haasteita sekä toimintojen järjestämistavalle että henkilöstömitoitukselle. Uusi terveydenhuoltolaki tullee voimaan vuoden 2010 aikana. Lisäksi uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö on valmistelussa Näiden lakien ja säädösten muutosten vaikutukset kunnan palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kustannusvaikutuksineen ovat tässä vaiheessa vielä kokonaisuudessaan tarkentumatta. Vammaispalvelulain uudistus henkilökohtaisen avun laajentumisesta astuu voimaan ja laajenee vuoden 2011 alussa. Lakiesitys sisältää myös palvelutakuun laajenemisen vammaispalveluihin (7vrk). Vammaispalvelulain mukaisten puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta Kansaneläkelaitokselle Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) sisältää linjauksia palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi koskien mm. ikäihmisten palvelurakennetta. Suositus sisältää palvelurakenteelle myös valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2012 mennessä. Palvelusetelijärjestelmää koskeva uudistettu lainsäädäntö on astunut voimaan alkaen. Palvelusetelillä voidaan vahvistaa kuntalaisen oman valinnan mahdollisuutta palveluja valittaessa ja lisätä asiakkaan sähköisiä asiointimahdollisuuksia, mutta samalla tulee varmistaa, ettei palvelusetelin käyttöönotto aiheuta epätasa-arvoisuutta tai syrjäytymistä palveluiden piiristä. Oulun kaupunki on mukana Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeessa ja sitä kautta myös Kempeleen kunnan on mahdollista hyödyntää hankkeen tuloksia. 58

60 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PER USPA LVELUPR O SESSI TA TA TALO U SARV IO TS TS Pe ruspalve lujohto 2009 M U U TO S Tu lot Me n ot N e tto Laste n ja nuorte n yhte isölline n kasvu Tu lot Me n ot N e tto V apaa - aika Tu lot Me n ot N e tto Te rve ys ja toim intakyky Tu lot Me n ot N e tto Sosiaaline n turvallisuus Tu lot Me n ot N e tto Ikääntyne ide n hoiva ja huole npito Tu lot Me n ot N e tto Y hte e nsä tulot Y hte e nsä m e not Y hte e nsä ne tto

61 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi P E R U S P AL V E L U P R OS E S S I TULOS LA S K E LM A ULK O IS E T JA S IS Ä IS E T T alo u sarvio T alo u sarvio M u u to s% + m u u to kset 09/10 T o im in tatu lo t , M yyntitulot ,8 M aksutulot ,8 Tuet ja avustukset ,0 M uut tuotot ,4 T o im in tam en o t , Henkilöstöm enot ,9 P alvelujen ostot ,7 A ineet, tarvikkeet ,1 A vustukset ,1 M uut toim intam enot ,6 T OIM IN T AK AT E , P oistot , T IL IK AU D E N T U L OS ,

62 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi PERUSPALVELUJOHTO Toiminta-ajatus Peruspalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja sosiaalisten verkostojen kehittymistä sekä tukea elämän hallintaa elämän eri vaiheissa. Peruspalvelut muodostuvat viidestä alaprosessista (lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu, vapaa-aika, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus, ikääntyneiden hoiva ja huolenpito) ja peruspalvelujohdosta. Peruspalveluiden johto vastaa peruspalveluiden tuottamisesta, operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Keskeisimmät tehtävät liittyvät asiakasohjaukseen, palveluprosessien toimivuuteen ja laatuun, tuottavuuteen sekä henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarkemmat palveluille asetetut tavoitteet, kehitysnäkymät ja strategiset kehittämistoimenpiteet käyvät ilmi peruspalveluiden alaprosessien kohdista. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2010t Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin (kyselyt, asiakaspalaute) Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä Uuden asiakaspalautejärjestelmä luonti. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit. Palveluprosessien kuvausten kattavuus 50% Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Yhteistyöhankkeet Seurannan tulokset Arvioinnin tulokset Yhtenäinen välitön asiakaspalautejärjestelmä otettu käyttöön vuonna Kuntalaiset tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Prosessien kuvaaminen aloitettu (ikääntyneiden hoiva ja huolenpito, vapaaaika ja lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu) Hankeitta käynnistynyt vuonna 2009 mm. Soten sähköiset toimintatavat ja Oulun seudun sähköisen opetussuunnitelman kehittäminen (esops) Aktiivinen osallistuminen seudun tiimityöskentelyyn. Lisäksi yhteistoiminta-alue selvitys käynnissä. 61

63 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Moniammatillinen henkilöstö Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Useimmat virat ja työsuhteet täytetään niiden vapautuessa. Yhdessä tekemisen toimintakulttuuri ja toimiva johtamisjärjestelmä Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Viranhaltijoiden johtajuuden vahvistaminen Johtamistehtävissä innostavat ja pätevät johtajat. Tyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan arvosana: ka. > 3,5 Toiminnalliset ja taloudelliset vastuut ovat selkeät. Kehittämiskeskustelujen kattavuus 100% Työtyytyväisyyskyselyn esimiestoiminnan tulokset (alaprosesseittain tai/ja palvelualueittain sekä palveluyksiköittäin). Kehittämiskeskustelujen laatu ja kattavuus Mittausta ei ole tehty. Mittaus 2/2010 Mittausta ei ole tehty. Mittaus 2/2010 Osaava henkilöstö Vuorovaikutus ja tiedonkulku on avointa. Osaaminen vastaa toiminnan tarpeita. Kaikki rekrytoitavat tehtävät saadaan täytettyä kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöstöllä. Kehityskeskustelujen laatu ja kattavuus Työtyytyväisyyskyselyn tulokset Kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö. Mittausta ei ole tehty. Mittaus 2/ % Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö Työn tekemistä tukeva moniammatillinen työyhteisö. Kaikilla työntekijöillä ja viranhaltijoilla tehtäviä vastaava tehtävänkuva. Työn vaativuuden arvioinnin kattavuus Työn vaativuuden arviointi ja tehtävän kuvaukset tehty, mutta vaativat päivityksiä. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys. Talousarvion pitävyys Heinäkuun lopun tilanteen mukaan peruspalvelut pysyvät supistetussa talousarviossa ja pystyy kattamaan prosessin sisältä sosiaalisen turvallisuuden ylitykset. 62

64 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Kehitysnäkymät Taloustilanteen heikkenemisen seurauksena myös peruspalveluiden palveluihin kohdistuu erittäin kovia vaatimuksia niin talouden kuin palveluiden kysynnän kasvun myötä. Tulevaisuuden keskeisimmät haasteet liittyvät seuraaviin asiakokonaisuuksiin.. - Palveluiden suuntaamiseen ennaltaehkäiseviin ja avohoidollisiin palveluihin. - Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. - Lapsiperheiden tukimuotojen monipuolistamiseen ja lisäämiseen. - Sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. - Työllisyyspoliittisiin toimiin. - Kuntalaisten omaehtoisen terveyden edistämiseen ja siinä tukemiseen. - Palveluiden rahoituksen tasapainon ja saatavuuden turvaamiseen pidemmällä aikavälillä. - Peruspalveluiden toiminnan kehittämiseen asiakastarpeiden näkökulmasta ja niiden tarkasteluun yhtenä kokonaisuutena. - Palvelukäyttäjien käyttäjäkokemusten aktiivisempi keräämiseen ja niiden voimakkaampaan mukaan ottaminen palveluiden kehittämisessä. - Uudenlaisen osaamisen varmistamiseen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saamiseen. - Käytettävissä olevan palvelutarjonnan ymmärrettävyyden selkeyttämiseen kuntalaisille. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja -projektit Valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti peruspalveluilta edellytetään toimenpiteistä, joilla kuntalaislähtöisiä palveluita kehitettään ja palvelujen hintojen nousua hillitään sekä henkilöstön työhyvinvointia parannetaan. Vuonna 2009 aloitettuja toimenpiteitä ovat palvelujen uudistaminen, työprosessien ja toimintatapojen parantaminen, organisaatiorakenteen ja palveluverkon kehittäminen sekä uudistuvan teknologian hyödyntäminen. Vuonna 2009 aloitettuja hankkeita jatketaan sekä peruspalvelut uudistavat ja yhtenäistävät strategioitaan. Pääpainona vuonna 2010 on nykyisen koulustrategia ja varhaiskasvatussuunnitelma yhdistäminen lasten ja nuorten strategiaksi ja kulttuuri strategian päivittäminen sekä ikäihmisten strategian loppuun saattaminen. Projektit (mm.): - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin (Tukeva- hanke) tukeminen. Painopisteenä on avoimen päiväkotitoiminnan ja perhetuvan toiminta ja perusopetuksesta siirtyminen toiselle asteelle. - Asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen. Painopisteenä on käyttäjäkokemusten saaminen palveluiden kehittämistyöhön. - KYTKE -hanke (kodin ja asiakkaan yhdistäminen saumattomaan hoitoketjuun),jonka tavoitteena on mm. perusterveydenhuollon vahvistaminen, asiakkaat aktiivisiksi toimijoiksi sote:n kentässä. - Oulun seudun SoTen sähköiset toimintatavat ja sähköisen opetussuunnitelman kehittäminen (esops). - Pirilä toimintakeskuksen kehittäminen - Kokonaisvaltaisen muutosjohtajuusmallin soveltaminen Kempeleen kunnassa ja koko kuntaa koskevan palvelutoiminnan kehittäminen. (Tykes) 1) Prosessiorganisaation vahvistaminen 2) Palvelukulttuurin vahvistaminen ja palveluinnovaatioiden tuottaminen 3) Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kohentaminen 63

65 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Toimenpiteet Erilaiset kehittämishankkeet tähtäävät peruspalveluiden kehittämiseen, toimivuuteen, saatavuuteen, työhyvinvointiin ja kustannusvaikuttavuuteen. Näillä kaikilla toimilla peruspalvelut tukevat ja lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. P E R U S P AL V E L U JOH T O TULOS LA S K E LM A ULK O IS E T JA S IS Ä IS E T T alo u sarvio T alo u sarvio M u u to s% + m u u to kset 09/10 T o im in tatu lo t , M yyntitulo t 0 0 M aksutulot 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 M uut tuotot ,0 T o im in tam en o t , Henkilöstöm enot ,6 P alvelujen ostot ,8 A ineet, tarvikkeet ,6 A vustukset M uut toim intam enot ,0 T OIM IN T AK AT E , P oistot 0 0 T IL IK AU D E N T U L OS ,

66 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Toiminta-ajatus Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin tehtävänä on tarjota lakisääteiset varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut sekä riittävät koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja nuorisotyön palvelut. Varhaiskasvatus sekä Kempeleen koulu ja nuorisotyö tukevat ja ohjaavat lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja oppimista yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi, tulevaisuuden tekijäksi. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2010 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön palveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikeaaikaisesti/palveluiden saatavuus määritellään lasten ja nuorten yht. kasvun strategiassa Kuntalaisten tarpeita vastaavat päivähoitopalvelut vähintään 85 %:sti Päivähoito tukee perheitä kasvatustehtävässä/varhaiskasvatussuu nnitelmat tehdään kaikille kunn. päivähoidossa oleville lapsille. Kempeleen koulu tukee ja ohjaa lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi/ Opetusryhmien koko enintään nykyinen Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas ei laske Lapsiperheiden palveluita parannetaan ja palveluja monipuolistetaan/strategia valmis Tyytyväisyys palveluihin KAPA 2009 (asteikko 1-5) Varhaiskasvatus 4,04 Peruskoulu 4,06 Lukio 4,15 Nuorten harrastustoiminta 3,43 Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Saatu hoitopaikka/toivottu hoitopaikka, % Varhaiskasvatussuunnitelmien kattavuus % Koulujen opetusryhmien koko Opetukseen käytettävät tunnit/oppilas Kouluterveyskyselyn tulokset Tehdyt toimenpiteet Palveluiden saatavuudelle ei kaikilta osin asetettu tavoitteita TA % Tällä hetkellä ei arvioitu Ohjeelliset enimmäiskoot: - esiopetus lk lk lk 20 Opetustunnit - perusopetus 1-6 luokat 1,49h/opp - perusopetus 7-10 luokat 1,96h/opp Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun strategian valmistelu aikataulutettu ja käynnistetty. Työryhmät muodostettu 65

67 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Alle 25-vuotiaista alle 9 % joko koulutuksen tai työelämän ulkopuolella Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuoria alle 25-vuotiata työttömiä 113 (30.9) Yhteisöllisyyden ja osallistumisen vahvistaminen Yo-tutkinnon läpäisseitä opiskelijoita yli valtakunnan keskiarvon Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti kotikuntansa tapahtumiin Yo-kirjoitusten tulokset Kempele 98,8 % Koko maa 92,8 % Päiväkotien ja koulujen vanhempaintoimikuntien määrä Päiväkodeilla 5, kouluilla 5 Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Päiväkotien keskimääräinen käyttöaste nousee Moniammatillinen henkilöstö Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Yhteistyöhankkeet Keskimääräinen käyttöaste (perustuu päiväkirjamerkintöihin, lasten painokertoimiin sekä toimintayksikön paikkamääriin) Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun strategian valmistelun yhteydessä on aloiettu kuvaamaan palveluprosesseja. Asiakastietojärjestelmiä kehitetään seutukunnallisesti. Mukana Oulun seudun sähköisen opetussuunnitelman kehittämisessä (esops) ja Sotensähköiset palvelut hankkeessa (päivähoidon osalta). Useita seutukunnallisia kehittämishankkeita mm. TUKEVA, ERTU 72-99, vaihtelee eri päiväkodeissa Hyödynnetään moniammatillista osaamista tehtäviä vapautuessa Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Lokakuun seurannan mukaan supistettu toimintakate toteutuu 66

68 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kehitysnäkymät Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun alaprosessin keskeinen tavoite on varhaiskasvatuksen niveltäminen esiopetuksen kautta perusopetukseen ja edelleen perusopetuksen yhtenäisyydessä siten, että lapsen ja nuoren kasvun yhtenäinen hallittu jatkumo toteutuu kehittyvässä kumppanuudessa sosiaalisen turvallisuuden, terveyden ja toimintakyvyn sekä vapaa-ajan alaprosessien kanssa. Päivähoitoasetuksen mukaan lapselle on järjestettävä hoitopaikka, kun vanhemmat ovat jättäneet hakemuksensa viimeistään neljää kuukautta ennen hoidon alkua. Mikäli tarve johtuu vanhemman äkillisestä työllistymisestä tai opiskelupaikan saamisesta, on kunnalla aikaa paikan järjestämiseen kaksi viikkoa. Päivähoidossa olevien lasten määrä on lisääntynyt kahden viime vuoden aikana 90 lapsella. Päivähoidon piirissä olevien lasten osuus 0-6 -vuotiaiden ikäryhmästä on kasvanut 53 prosentista 58 prosenttiin. Pääosa uusista päivähoitopaikoista on saatu lisäämällä kunnallista päiväkotihoitoa. Väestöennusteen mukaan vuonna 2010 alle kouluikäisten määrä nousee 47 lapsella. Heikkenevän työllisyystilanteen vuoksi varhaiskasvatukseen ei ole arvioitu lisätarvetta. Päivähoitotarpeen arvioiminen on nykyisessä tilanteessa vaikeaa. Haasteena tulee olemaan syksyllä 2010 aloittavan esiopetusikäluokan kasvu 40 lapsella. Kuvio. Suunniteltu palvelun tarve/palveluiden piirissä olevat vuonna ; 5 % 460; 23 % 266; 13 % 634; 32 % 112; 6 % Päiväkotihoito (kunn.) Ryhmäperhepäivähoito (kunn.) Perhepäivähoito (kunn.) Yksityinen päivähoito Esiopetus Avoin varhaiskasvatus Tuettu kotihoito 110; 5 % 315; 16 % 67

69 Kempeleen kunta Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Päivähoidossa olevat lapset /2009 (omat + ostot yksityisiltä ja muilta kunnilta) vuotiaiden esiopetuksesta toteutetaan ensi vuonna 82 % varhaiskasvatuksen palveluna (219 oppilasta) ja 18 % opetuksen puolella (47 oppilasta). Suunnitelmakaudella esiopetus siirretään kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen palveluksi. Yhtenäinen perusopetus laajenee taajaman itäpuolelle. Ylikylän yhtenäiskoulun suunnittelua jatketaan. Nykyisten 5. luokkien n. 100 oppilasta jatkavat lukuvuodesta Ylikylän yhtenäiskoulussa 7. luokan ja siitä edelleen 8. ja 9. luokan. Varsinainen lisätilojen rakentamisen 1. vaihe toteutetaan v Perusopetusikäisten määrä kasvaa n. 40 oppilaalla kuluvasta lukuvuodesta lukuvuoteen Myös lukion opiskelijamäärä on kasvava. 68

70 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Kuvio. Oppilasmäärät Kempeleen kouluissa Oppilasmäärät Kempeleen kouluissa Lukio Yläaste EHA Erit.koulu/EHA Erit.koulu/mukautettu Santamäki Linnakangas Ylikylä Kirkonkylä Ketolanperä Strategiset kehittämistoimenpiteet ja -projektit Lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun strategia laaditaan valmiiksi ja käyttöönotettavaksi elokuusta 2010 alkaen. Varhaiskasvatus on mukana seutukunnallisessa TUKEVA - hankkeessa, jossa Kempeleen alle kouluikäisten kehittämiskohteena on kotona hoidettavien lasten varhaiskasvatuksen ja perheiden tuen palvelukokonaisuuden kehittäminen vastaamaan perheiden tarpeita. Toimintaa kehitetään moniammatillisesti yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Sähköisiä toimintatapoja kehitetään seudullisesti hankkeessa, jossa otetaan käyttöön perhepäivähoitajien netin kautta tapahtuva lasten läsnäolopäiväkirjan täyttö ja työajan seuranta. Toiminta aloitetaan halukkailla perhepäivähoitajilla kevään 2010 aikana. Oulun kaupungin ERTU -keskuksen kanssa kehitetään Kempeleen erityisen tuen keskusta. Perusopetus on mukana seutukunnallisessa TUKEVA-hankkeessa, jolla pyritään vaikuttamaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Pirilä-hanketta viedään eteenpäin. Hankkeessa on varauduttu viiden nuoren työpajatoiminnan palveluiden ostoon. Keväällä 2010 ratkaistaan osallistuminen seutulukiotoimintaan toteuttamisvaihtoehtoina seudullinen verkostolukio tai isäntäkuntamalli-perusteinen seutulukio. Toimenpiteet Varhaiskasvatuksessa pyritään vastaamaan lakisääteisesti päivähoidon tarpeeseen. Toimintamuotoina tulevat olemaan päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito, yksityinen päivähoito, esiopetus ja avoin päiväkotihoito. Lisäksi maksetaan lakisääteistä ja kunnallista yksityisenhoidon tukea yksityisille palveluntuottajilla ja perheiden palkkaamille työsuhteisille hoitajille. Lakisääteis- 69

71 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu tä kotihoidon tukea maksetaan alle kolme vuotiaista kotona hoidettavista lapsista ja kunnallista kotihoidontukea kotona hoidettavista alle kaksi vuotiaista lapsista. Päivähoidon sähköinen hakemus otetaan käyttöön kevään paikkojen haun yhteydessä Selvitetään esiopetuksen järjestäminen kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksessa alkaen. Opetukseen mahdollisesti tarvittavat henkilöstölisäykset katetaan ensisijaisesti tasapainottamalla koulujen keskinäisiä tuntiresursseja. Tieto- ja esitysteknisiä valmiuksia kehitetään painopistealueena Kirkonkylän koulu. Pirilä-hankkeen puitteissa aloitetaan kulttuurikasvatus- ja erityisnuorten taidekasvatustoiminta konekoulun tiloissa. Nuoriso-ohjaajan virka perustetaan vuonna L AS T E N JA N U OR T E N YH T E IS ÖL L IN E N K AS V U TULOS LA S K E LM A ULK O IS E T JA S IS Ä IS E T T alo u sarvio T alo u sarvio M u u to s% + m u u to kset 09/10 T o im in tatu lo t , M yyntitulot ,0 M aksutulot ,7 Tuet ja avustukset ,0 M uut tuotot ,2 T o im in tam en o t , Henkilöstöm enot ,0 P alvelujen ostot ,6 A ineet, tarvikkeet ,0 A vustukset ,0 M uut toim intam enot ,0 T OIM IN T AK AT E , P oistot , T IL IK AU D E N T U L OS ,

72 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Vapaa-aika Toiminta-ajatus Vapaa-ajan alaprosessi vastaa, että kuntalaisille tuotetaan riittävät ja laadukkaat vapaan sivistystyön, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ottaen huomioon kunnan väestön lapsi- ja nuorisovaltaisen ikärakenteen ja samalla huomioiden määrältään kasvavan ikääntyvän väestön palvelutarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää kuntalaisten elinikäistä oppimista sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua ja elämänhallintaa yhteistyössä muiden peruspalveluiden kanssa. Vapaa-ajan alaprosessiin kuuluvat kansalaisopisto-, kirjasto-. kulttuuri-, ja liikuntapalvelut. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2010 Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Tyytyväisyys palveluihin Tuetaan kuntalaisia omaehtoiseen vastuuseen hyvinvoinnistaan Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys vapaa-ajanpalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Peruspalvelut tarjoaa em. tavoitetta tukevia palveluja kaikille ikäryhmille/ Kolmas sektori yhteistyössä kunnan kanssa tukemassa kuntalaisten henkistä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia Liikuntakorttien lunastajien lkm Erityisliikuntaryhmien lkm KAPA 2009 (asteikko 1-5) Kirjasto 4,28 Kulttuuri 2,26 Kansalaisopisto 3,97 Nuorten harrastustoiminta 3,43 Urheilu- ja pelikentät 4,1 Sisäliikuntatilat 3,99 Uimahallit 4,31 Liikuntapasseja myönnetty 95 kpl Seniorikortteja myönnetty v alkaen 589 kpl, joista 77 kpl v Erityisliikuntaryhmiä: Liikunta 2 kpl, Zimmari 2 kpl Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit. Kuvattujen palveluprosessien yhteensovittaminen muiden peruspalveluiden kanssa. Palveluprosessien kuvausten kattavuus Palveluprosesseja ei ole kuvattu Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Asiakaspalvelujärjestelmiä kehitetään seutukunnallisesti 71

73 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa. Vuonna 2009 käynnistettyjen yhteistyöhankkeiden syventäminen Yhteistyöhankkeet Aloitettu syksyllä kiinteä kansalaisopistoja kulttuuriyhteistyö Oulunsalon kunnan kanssa. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Kehitysnäkymät Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Lokakuun seurannan mukaan supistettu toimintakate toteutuu Vuonna 2009 palveluiden korkeaksi mitattu laatutaso pyritään säilyttämään kirjasto- ja liikuntapalveluissa. Kansalaisopiston ja erityisesti kulttuuripalveluiden laatutasoa pyritään kohottamaan. Vapaa-ajan palveluiden haasteena on kasvavan ikääntyvien väestöryhmän saaminen entistä laajemmin mukaan palveluiden piiriin. Strategiset kehittämistoimenpiteet ja -projektit Oulun seudun yhteistyöhön osallistutaan kaikissa alaprosessin toiminnoissa. Läheisimpänä yhteistyökumppanina kansalaisopisto- ja kulttuuripalveluissa on Oulunsalon kulttuuri-instituutti. Syksyllä 2009 aloitettua palveluyhteistyötä kansalaisopisto- ja kulttuuripalveluissa syvennetään. Erityisryhmien liikuntatoimintaa edistetään osallistumalla Erityisliikuntaa kuntiin -hankkeeseen ja toteuttamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeen pohjalta laadittua toimintaohjelmaa. Kansalaisopisto- ja kulttuuripalvelut osallistuvat toimintakeskus Pirilä-hankkeen kehittämiseen. Kulttuuristrategian päivityksen käynnistäminen. Toimenpiteet Vapaa-ajan alaprosessin johtamista ja toimintaa kehitetään ja tarvittaessa muutetaan palvelutoiminnan kehittämishankkeen (Tykes) edetessä. Kotiseutumuseon toiminnallisuutta kehitetään. Kansalaisopiston maksut harmonisoidaan yhteisiksi Oulunsalon kansalaisopiston kanssa 72

74 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Vapaa-aika V AP AA - AIK A TULOS LA S K E LM A ULK O IS E T JA S IS Ä IS E T T alo u sarvio T alo u sarvio M u u to s% + m u u to kset 09/10 T o im in tatu lo t , M yyntitulot ,6 M aksutulot ,0 Tuet ja avustukset ,0 M uut tuotot ,0 T o im in tam en o t , Henkilöstöm enot ,6 P alvelujen ostot ,4 A ineet, tarvikkeet ,2 A vustukset ,0 M uut toim intam enot ,9 T OIM IN T AK AT E , P oistot ,4 T IL IK AU D E N T U L OS ,

75 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Terveys- ja toimintakyky Toiminta-ajatus Terveys- ja toimintakyky alaprosessin tehtävänä on omalta osaltaan kuntalaisten elämänhallinnan tukeminen, terveyden-, toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito järjestämällä laadukkaita terveydenhuoltopalveluja. Palveluihin kuuluvat äkillisten ja pitkäaikaissairauksien tutkiminen, hoito ja seuranta, terveydenhoito, neuvolatyö, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, laboratorio, röntgen, terveysseulonnat, lääkinnällinen kuntoutus ja lääkinnälliset apuvälineet, mielenterveystyö, päivystys, sairaankuljetus ja terveyskeskussairaala sekä erikoissairaanhoito. Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2010t Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Palveluiden saatavuus Kuntalaisten turvallisuus ja hyvinvointi Kuntalaisten ja asiakkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin säilyy vähintään nykyisellä tasolla Asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja se otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti, hoitotakuu toteutuu Väestön terveydentila kohentunut/ Ikävakioitu sairastavuusindeksi ei nouse Kansansairauksien summaindeksi lähemmäksi maan keskitasoa Lasten suun terveys paranee Tyytyväisyys palveluihin Lääkäripalvelut 4.09, tk-sairaala 3.75, neuvolat 4.13, hammaslääkäripalv KAPA 2009 (asteikko 1-5) Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Kansansairauksien summaindeksi Lasten suun terveys, DMFindeksi Uudet koko kunnan yhteiset palautelomakkeet otetaan käyttöön 12/2009 Hoitotakuu toteutuu mutta jatkossa esim. uuden neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen mukaisiin vaatimuksiin on haasteellista päästä kaikilla osa-alueilla. Lomien aikana palveluissa on jonoutumista. Ikävakioitu indeksi 98.7, PPSHP alue 114.3, koko maa 100. v (Kela, terveyspuntari; kuolleisuus, työkyvyttömyys eläkkeet, erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutetut) Summaindeksi 125.8, PPSHP alue 139.6, koko maa 100. (Kela, erityiskorvattavat lääkkeet diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, reuma, astma, verenpainetauti, sepelvaltimotauti) DMF-indeksi (=reikiintyneet, karieksen vuoksi poistetut ja paikatut hampaat) v kun 12-v ikäluokasta tarkastettu 78%. 74

76 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Laitoshoidossa olevien osuus yli 75v, tavoite 2-3 % Laitoshoidossa olevien osuus yli 75v Yhteensä 14 henkilöä joista 12 vähintään 75v (=2.4%). Tilanne vaihtelee viikoittain ja kuukausittain. Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Henkilöstövoimavarojen joustava käyttö Terveys ja toimintakyky alaprosessi on mukana lasten ja nuorten palveluiden prosessikuvauksissa Omien sisäisten hoitoprosessien ja ketjujen kuvaamista jatketaan Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Moniammatillinen henkilöstö Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Yhteistyöhankkeet Uusien rekrytointien määrä suhteessa vapautuviin tehtäviin Prosessien kuvaamista jatketaan. ESH, PTH hoitokriteerejä on hoitoketjukäsikirjassa. Asiakasryhmä tai diagnoosikohtaisia hoitopolkuja on terveydenhoidossa. Terveyskertomus Effica versioissa on pyritty pysymään mukana. Ollaan mukana seudullisissa hankkeissa. Yhteistoiminta-alueen selvittelyt meneillään Mukana seudullisissa hankkeissa. Virat ja työsuhteet on saatu täytettyä. Erityistyöntekijöiden sijaisuuksien täyttämisessä voi olla hankaluuksia. Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapainvoitetaso Talousarvion pitävyys, ta- 100% Kehitysnäkymät Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Lokakuun seurannan mukaan supistettu toimintakate toteutuu Hoitotakuulain mukaan kuntalaisille on taattava mahdollisuus tarpeellisiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tutkimuksiin sekä hoitoon. Puitelaki ja ehdotus uudeksi Terveydenhuoltolaiksi aiheuttavat yhteistoiminta alueselvittelyjä terveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalityön alueella. Terveydenhuoltolakiehdotus on lisäämässä kansalaisen valinnan mahdollisuuksia hankkia palveluja myös yli kuntarajojen. Valtioneuvosto on hyväksynyt uuden Asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Asetuksella määrättään tarkastuksien ajankohdat, määrät, sisältö ja syvennetään tarkastuksien sisältöä. V 2010 aikana jatketaan asetuksen mukaiseen toimintaan siirtymistä ja tässä tehdään yhteistyötä alueen muiden kuntien kanssa. Asetuksen mukaiseen laajennuttuun toimintaan on siirryttävä viimeistään v 2011 alusta alkaen, tähän tarvitaan jatkossa lisäresursointia koska tarkastuksien lukumäärä kasvaa ja sisältö syvenee joten niihin käytetään enemmän työaikaa. Kansallisen arkiston ja E-reseptin käyttöönotto valtakunnallisesti viivästyvät alkuperäisestä aikataulusta ainakin vuoteen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä siirryttiin v DRG- pohjaiseen kuntalaskutukseen (Diagnosis Related Groups), v DRG:n käyttö laajenee. Järjestelmän avulla potilaat ryhmitellään eri 75

77 Kempeleen kunta Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky luokkiin sairaalassa suoritettujen diagnoosiin liittyvien toimenpiteiden (tutkimus ja hoito) perusteella. Suurin osa erikoissairaanhoidon (ESH) hoitojaksoista ryhmittyy jatkossa tiettyyn DRG- luokkaan, ESH:sta siirtyy uusia potilasryhmiä perusterveydenhuollon (PTH) tutkittavaksi, jatkohoidettavaksi ja määräaikaiskontrolloitavaksi. Lisäksi osa tutkimusjaksoista korvataan lähetekonsultaatioina, jolloin hoitovastuu säilyy PTH:ssa. Nämä toimet lisäävät PTH:n käyttöä, vaatimustasoa ja kustannuksia mm. tutkimusten tarpeen kasvaessa. Toisaalta ESH:ssa on uusia vaativampia hoitoja toteutettavana, joten sieltä ei ole odotettavissa vastaavaa kustannussäästöä. Uusien potilas- ja sairausryhmien vaativammat hoidot on haasteellista järjestää pienissä PTH:n yksiköissä koska tarvittavaa erikoisosaamista on vaikea järjestää. Kuvio. Erikoissairaanhoito menot /vuosi ja menot /asukas vuosina Yhteensä, /asukas Palvelujen kysyntä kasvaa edelleen väestön ikääntymisestä mutta myös lasten ja perheiden tarpeiden lisääntymisestä ja monimutkaistumisesta johtuen. Terveyspalvelujen käyttö ja kattavuus ovat kunnassa korkeita. Palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä henkilöstön riittävyyden lisäksi on ongelmana kaikilla osa-alueilla niukoiksi jääneet terveydenhuollon toimintatilat. Kuvio. Sairastavuus (ikävakioitu) Kempeleessä , koko maa ,2 103, ,1 95, ,9 91,7 98, Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

78 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky Ikävakioitu sairastavuusindeksillä mitataan väestön terveydentilaa suhteessa koko maahan. Koko maan indeksi oli vuonna ja Kempeleen indeksi 98,7 eli hieman alhaisempi. Mittari perustuu kuolleisuustietoihin, työkyvyttömyys eläkkeisiin ja erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettujen määrään. Indeksi on ollut laskussa 2000-luvun alkupuolella, mutta kääntyi taas nousuun vuonna Strategiset kehittämistoimenpiteet ja projektit Ennaltaehkäisevä työtä jatketaan yhteistyössä koko peruspalvelujen ydinprosessin alueella. Valmistaudutaan uuden asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta mukaiseen toimintaa peruspalveluissa mutta myös yhdessä alueen kuntien kanssa, toiminta asetuksen mukaiseksi viimeistään vuoden 2011 alussa. Lääkärien ja hoitajien työtehtävien uudelleen arviointia ja mahdollinen uudelleen järjestelyä jatketaan sekä kehitetään uusien ESH:n siirtyvien potilasryhmien seurannan järjestämistä. Nämä yhdessä em. asetuksen neuvola ym. terveydenhuollosta kanssa tulevat jatkossa ehdottomasti vaatimaan myös uutta resursointia henkilöstöön jotta nämä palvelut saadaan toteutettua.. Kunta on mukana alueellisissa ja valtakunnallisissa Tukeva-hankkeessa sekä Kasteohjelman osana Pohjois-Pohjanmaalla on valmistelussa Kytke/Kytky-hanke, jossa on tavoitteena suunnitelman mukaan mm. kodin ja asiakkaan yhdistäminen so-ten saumattomaan palveluketjuun ja toimintaympäristöön. Toimenpiteet Terveys- ja toimintakyky alaprosessin tehtävänä PTH:n perustyöstä vastaaminen ja samalla ennaltaehkäisevän työotteen edelleen kehittäminen yhteistyössä muiden toimialojen kanssa ja yhteistoiminnan kehittäminen alueen kuntien sekä ESH:n kanssa. Lisäksi jatketaan kunnan peruspalveluprosessin yhteisten toimintojen kehittämistä. PTH:n toiminta jatkuu alueellisen väestövastuun pohjalta mutta valmisteilla oleva Terveydenhuoltolaki voi johtaa nykyiseen alueellisen väestövastuujärjestelmän muutokseen. Lisää määräraha on varattu Seulonta-asetuksen v 2006 mukaiseen laajennettuun äitiysneuvolan UÄ-seulontaan, raskaana olevalle on tarjottava kaksi mm. UÄ seulontaa. Määräraha veteraanien siivouspalveluihin. Oulun seudun yhteispäivystyksen (Osyp) yksikköhinnat ovat nousseet % ja siksi päivystykseen tähän on jouduttu varmaan lisää määrärahaa vaikka Kempeleen kuntalaiset käyttävät Osyp:ssa suhteessa vähiten koko Oulun seudulla. Röntgenille pyritään saamaan vuodelle 2010 uusi yhden vuoden sopimus erikoislääkärikonsultaatioista Oulun kanssa ja osa erikoistutkimuksista hankitaan muina ostoina, näiden palveluiden kokonaishinta tulee nousemaan. Seuturöntgen ei tällä hetkelle etene vaan Oulun kaupunki selvittää mahdollisuuksia yhdistyä Oys:n röntgenin kanssa v 2011 alusta. Terveyskeskussairaalan talousarviossa on varauduttu keskimäärin 4 hoitopäivän / vrk myymiselle alueen muille kunnille. 77

79 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Terveys- ja toimintakyky T E R V E YS JA T OIM IN T AK YK Y TULOS LA S K E LM A ULK O IS E T JA S IS Ä IS E T T alo u sarvio T alo u sarvio M u u to s% + m u u to kset 09/10 T o im in tatu lo t , M yyntitulot ,2 M aksutulot ,2 Tuet ja avustukset 0 0 M uut tuotot ,0 T o im in tam en o t , Henkilöstöm enot ,3 P alvelujen ostot ,9 A ineet, tarvikkeet ,1 A vustukse t 0 0 M uut toim intam enot ,9 T OIM IN T AK AT E , P oistot , T IL IK AU D E N T U L OS ,

80 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Sosiaalinen turvallisuus Toiminta-ajatus Sosiaalinen turvallisuus alaprosessin tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisten henkilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä ennaltaehkäisevää työtä painottaen. Alaprosessin palvelualueita ovat yleiset sosiaalipalvelut (sosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuolto, valtion- ja kunnan tukityöllistäminen, perheneuvola, talous- ja velkaneuvonta, edunvalvonta, sosiaalipäivystys), lastensuojelupalvelut sekä vammaispalvelut ja työtoiminta Strategiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tavoitetila 2010t Arviointikriteerit Nykytila Kuntalaislähtöiset laadukkaat palvelut Palveluiden saatavuus Kuntalaiset ja asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin Asiakas saa lakisääteisen tai tarpeelliseksi arvioidun palvelun oikea-aikaisesti Lastensuojelun toimenpitein kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä 0.5 % tai vähemmän 0-17 vuotiaista Toimeentulotukea hakevien18-25 vuotiaiden osuus 15 % tai vähemmän kaikista toimeentulotuen saajista Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee Tyytyväisyys palveluihin Vammaispalvelut 3,91, toimeentulotuki 2,76, perheneuvola 3,82, sosiaalityö 3,24 KAPA 2009 (asteikko 1-5) Pysyminen lakisääteisissä ja asetetuissa määräajoissa Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä Osuus kaikista toimeentulotuen saajista Yli vuoden työttömänä olleiden määrä Määräajoissa ei pysytä lastensuojelussa. Toimeentulotuessa ajoittain vaikeuksia. 0.5 % Toimeentulotuen hakijoista 30 % alle 25-vuotiaita 123 henkilöä Passiivitukea saavien määrä ei kasva Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vähenee Passiivitukea saavien lukumäärä Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 91 (1,7 % suurempi kuin 2008) 113 henkilöä Kuntalaisten tarpeita vastaavat vammais-, mielenterveys- ja päihdepalvelut Tyytyväisyys palveluihin Vammaispalveluihin tyytyväisiä 15 %, tyytymättömiä 2 % KAPA - tutkimukseen vastanneista 79

81 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Palveluiden joustavat järjestämistavat Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Palveluiden järjestämisja tuotantotapojen uudistaminen Palveluprosessien kuvausten kattavuus Asiakaslähtöiset, kuvatut ja arvioidut sekä tarvittaessa uudistetut palveluprosessit Sosiaalisen turvallisuuden prosessikuvaus käynnistetään Asiakaspalaute ohjaa palveluiden uudistamista Teknologian tehokas hyväksikäyttö palveluissa Uusien teknologisten ratkaisuiden käyttöönotto Palveluprosessien kuvausta ei ole aloitettu Seudullisessa soten sähköiset palvelut hankkeessa ollaan mukana Toimiva palveluyhteistyö naapurikuntien ja yritysten kanssa Yhteistyöhankkeet Yhteistoiminta-alueen selvittelyt meneillään. Mukana seudullisissa hankkeissa Hyvällä suunnittelulla turvattu palvelukyky ja elinvoimaisuus Kriittiset menestystekijät Tavoitetila 2010 Arviointikriteeri Nykytila Menojen ja tulojen tasapaino Talousarvion pitävyys Kehitysnäkymät Palveluprosessit ovat joustavia ja kustannustehokkaita Lokakuun seurannan mukaan supistettu toimintakate toteutuu. Vallitseva taloudellinen ja työllisyyden tilanteet vaikuttavat sosiaalipalvelujen kysyntään. Nuorisotyöttömyys on uhka, johon paneudutaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syyskuun 2009 lopussa Kempeleessä oli työttömiä työnhakijoita 10,2 % mikä on hiukan korkeampi kuin koko maan tilanne ( 9,8 %). Kaikista Kempeleen työttömistä työnhakijoista(765) alle 25-vuotiaita oli 15 % (113 hlöä). Nuorten työttömien lisääntynyt määrä näkyy myös alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen hakijoiden määrän kasvuna. Vuoden 2009 aikana toimeentulotuen hakijoista pahimmillaan 30 %:a oli nuoria. Huono työllisyystilanne lisännee sosiaalipalveluiden tarvetta vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattuna, sillä esimerkiksi lomautusten vaikutukset mm. toimeentulotuen asiakasmäärissä näkyvät noin puolen vuoden viiveellä. Työttömyys ja sitä kautta syntyvät taloudelliset heijastuvat erityisesti sosiaalityössä ja lastensuojelussa. 80

82 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Kuvio. Perustoimeentulotukimenot vuonna tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuvio. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Kempeleessä ja koko maassa ,1 16,4 15, ,1 13,8 13,8 13,5 13,8 13, , ,6 10 8,9 8,8 Koko maa 8 Kempele Tiedot: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

83 Käyttötalousosa Palvelukunta Peruspalveluprosessi Sosiaalinen turvallisuus Kuvio. Lastensuojelun käyttökustannukset (1000 ) Kempeleessä ja /0-20 vuotias Kempeleessä ja koko maassa Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset/kempele Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset/0-20- vuotias/kempele Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset/0-20-vuotias/koko maa ta 2010 ta 0 Tiedot: THL, sotkanet

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja

Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013 ennakkotietoja Tilinpäätös 2013, ennakkotietoja Talousarvio Muutokset Talousarvio Toteutuma** Poikkeama ja muutokset Toimintatuotot 9 879 218 10 097 10 960 863 Toimintakulut -81 672-1

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammitoukokuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 22.6.2015 Koko kunta - Toteumavertailu Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos 2016

Tammi-elokuun tulos 2016 Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016

TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 LOIMAAN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSKATSAUS TAMMIKUU 2016 Asukasluku tammikuussa 16466 (laskeva) Muuttotase kotimaassa 201 oli -72 henkeä Syntyvyystase 201 oli - 8 henkeä Nettomaahanmuutto 201 oli + 16

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI LOKAKUU 215 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-lokakuussa 215 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot