Opas perhekuntoutuksen asiakasperheille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas perhekuntoutuksen asiakasperheille"

Transkriptio

1 PALVELUOPAS Opas perhekuntoutuksen asiakasperheille Sirkka Kosunen ja Päivi Aaltonen (toim.)

2

3 MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Opas perhekuntoutuksen asiakasperheille Sirkka Kosunen ja Päivi Aaltonen (toim.) Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

4 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Puhelin (02) Kuvat: Pekka Lyytinen ja Virpi Talvitie Taitto: Riitta Lestinen Kirjapaino: Painotalo Painola, 2015 ISBN (nid.) ISBN (pdf) Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

5 Sisällysluettelo Lukijalle Kuntoutusta ohjaavaa lainsäädäntöä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki omaishoidon tuesta Lastensuojelulaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Kansanterveyslaki Terveydenhuoltolaki Erikoissairaanhoitolaki Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista Laki vammaisetuuksista Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Kuntoutukseen liittyvät suunnitelmat Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Erityishuolto-ohjelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Asiakassuunnitelma Kunnan palvelut Sosiaalitoimen palvelut Terveydenhuollon palvelut Päivähoidon palvelut Sivistystoimen palvelut Kelan palvelut vammaisille lapsille ja nuorille Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Terapiat lääkinnällisenä kuntoutuksena Harkinnanvarainen kuntoutus Vammaistuet Kuntoutusraha Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

6 4.6. Apuvälineet Matkakorvaukset Erityishoitoraha Nuoren kuntoutusraha Ammatillinen kuntoutus Työkyvyttömyyseläke Potilasvahinko Liikennevahinko Vakuutuskuntoutuskeskus (VKK r.y.) Vakuutusyhtiöt Edunvalvonta Mistä apua, jos pulmia palveluissa? Järjestöt perheiden tukena...40 Hyödyllisiä linkkejä Lähteet 4 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

7 Lukijalle Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön tarkoituksena on edistää sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa sekä kehittää perhekuntoutuksen palveluja ja niihin soveltuvia työmenetelmiä. Palveluohjausosaamista on kehitetty työyhteisössä ja erityisesti palveluohjauksen kehittämisryhmässä. Säätiössä toteutettavan palveluohjauksen tavoitteena on osana perhekuntoutusprosessia yhdessä vanhempien kanssa selvittää perheen tilannetta ja palveluiden tarvetta sekä kokonaisvaltaisesti vahvistaa vanhempien voimavaroja ja elämänhallinnan tunnetta. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa yhteiskunnan etuuksista ja palveluista. Palveluohjaus perustuu perheen tarpeeseen, on asiakaslähtöistä, tavoitteellista sekä perheiden arkiympäristön ja kuntoutuksen toimintaympäristön huomioivaa. Palvelujen tulisi muodostua perheelle ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. arkoituksenmukaiset, riittävät ja oikein kohdennetut palvelut tukevat kuntoutujan ja hänen perheensä kokonaisvaltaista kuntoutumista. Palveluohjausta toteutetaan ryhmämuotoisesti vanhempainryhmissä, jolloin pääpaino on tiedon jakamisessa ja kokemusten vaihdossa. Perhekohtaisissa tapaamisissa keskitytään palvelutarpeen kartoittamiseen ja perheen yksilölliseen tukemiseen. Palveluohjaajalla on tietämystä eri palveluista ja niitä ohjaavasta lainsäädännöstä. Hän voi osallistua sovitusti kuntoutujaa koskeviin verkostotapaamisiin. Palveluopas on tarkoitettu helpottamaan perhekuntoutuksen asiakasperheiden palveluihin ohjautumista. Oppaan alussa kuvataan lyhyesti kuntoutusta ja perheiden palveluita ohjaavaa lainsäädäntöä sekä kuntoutukseen liittyviä suunnitelmia. Sen jälkeen esitellään kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestämät tuet ja palvelut sekä liikennevahinkoihin liittyvät palvelut. Oppaan lopussa kerrotaan muutoksenhakumenettelyistä sekä esitellään järjestöjen mahdollisuuksia toimia perheiden tukena. Toivomme oppaan helpottavan perheiden asiointia palveluissa! Säätiön palveluohjaajat Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 5

8 1. Kuntoutusta ohjaavaa lainsäädäntöä Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallankäytön kulmakivi. Se sisältää säännökset mm. yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. EU-lainsäädäntö ohjaa osaltaan Suomen lainsäädäntöä Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi. Laki koskee sekä viranomaisten että yksityisten järjestämää sosiaalihuoltoa. Lain mukaan asiakas on otettava huomioon, kun tehdään asiakkaaseen liittyviä päätöksiä. Tukea ja palveluja järjestettäessä on selvitettävä asiakkaan tarpeet, mielipiteet ja kokemukset. Asiakasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. ajantasa/2000/ Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja. Suomalaisen sosiaalihuollon pääperiaatteena ovat sosiaalisten ongelmien ehkäisy, väestön sosiaalisen turvallisuuden lisääminen sekä ihmisten omatoimisuuden ja itsenäisyyden lisääminen. ajantasa/2014/ Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Lakia vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista kutsutaan tavallisesti vammaispalvelulaiksi. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia haittoja ja esteitä. Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Vammaispalvelulakia sovelletaan tilanteessa, jolloin sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita. 6 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

9 Vaikeavammaisuuden määrittely tapahtuu aina yksilöllisesti ja siinä huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne. ajantasa/1987/ Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Lakia kehitysvammaisten erityishuollosta kutsutaan yleisesti kehitysvammalaiksi. Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Kehitysvammalain mukaiset palvelut eivät edellytä vaikeavammaisuutta. Erityishuoltona annetut palvelut ovat statukseltaan ns. subjektiivisia oikeuksia. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. ajantasa/1977/ Parhaillaan on valmisteilla vammaispalvelu- ja kehitysvammalain yhteensovittaminen. Tavoitteena on yhteinen erityislaki, joka turvaisi vammaisille henkilöille yhdenvertaiset palvelut Laki omaishoidon tuesta Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon tuki on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta kunnassa. Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa siihen resursseja. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta säännösten sallimissa rajoissa. ajantasa/2005/ Lastensuojelulaki Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. ajantasa/2007/ Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 7

10 1.7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan potilaslaiksi. Sen tarkoituksena on selkiyttää ja yhtenäistää potilaan hoitoa ja kohtelua koskevien periaatteiden soveltamista, parantaa oikeusturvaa sekä potilaiden ja terveydenhuollon henkilöstön välisiä suhteita. Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Hoito järjestetään potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioittaen. Potilaan yksilölliset tarpeet, äidinkieli ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Potilaita hoidettaessa huomioidaan myös omaiset. ajantasa/1992/ Kansanterveyslaki Kansanterveyslaissa määrätään kunnan tehtävistä kansanterveystyön järjestämiseksi. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan laissa yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistäminen. Laissa säädetään kunnan tehtäviksi mm. ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää yleisiä terveystarkastuksia, järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito sekä ensiavun antaminen, ylläpitää kunnan alueen oppilaitosten opiskelijoiden terveydenhoitoa, huolehtia sairaankuljetuksista sekä ylläpitää hammashuoltoa ja kouluterveydenhuoltoa. Kansanterveystyö kunnassa voi olla järjestetty joko kuntayhtymän tai oman terveyslautakunnan huolehtimana. ajantasa/1972/ Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveydenhuoltolain myötä kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Potilas tai asiakas voi valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Lisäksi potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteu- 8 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

11 tuksessa korostetaan. Terveyskeskusten asiakkaat voivat saada tavanomaisimpia erikoissairaanhoidon palveluja myös omasta terveyskeskuksestaan. Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut. Potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiakkaana. Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä. Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuksien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Erikoissairaanhoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta. ajantasa/2010/ Erikoissairaanhoitolaki Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lainsäädännössä lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Kunta vastaa siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen lainmukaisen erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein. ajantasa/1989/ Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista Lain tarkoituksena on järjestää ja korvata kuntoutusta sekä turvata kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista aiheutuvat kustannukset tämän lain mukaisesti. ajantasa/2005/ Laki vammaisetuuksista Tämän lain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. Vammaisetuuksia ovat mm. alle 16-vuotiaan, 16 vuotta Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 9

12 täyttäneen ja eläkettä saavan vammaistuki. Vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi. Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. ajantasa/2007/ Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Tämän lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista, sekä turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto. alkup/1999/ Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

13 2. Kuntoutukseen liittyvät suunnitelmat Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista yhteistyötä. Erilaisten suunnitelmien avulla pyritään turvaamaan lapsen ja perheen pitkäjänteinen ja riittävä tuki eri elämänvaiheissa. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, nuorelle ja hänen perheelleen laaditaan vuosittain useita eri suunnitelmia. Näitä voivat olla palvelusuunnitelma, erityishuolto-ohjelma, lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma, päivähoidon kuntoutussuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS esiopetukseen tai opetukseen, oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten, opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma KHOPS, omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakassuunnitelma. Kaikkia näitä suunnitelmia ohjaa lainsäädäntö ja vastuu niiden laatimisesta on kunnan sosiaali-, terveys- tai sivistystoimella. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä perheen kanssa, jolloin saadaan vanhempien ja lapsen ääni kuuluviin. Seuraavassa esitetään lyhyesti joidenkin keskeisimpien suunnitelmien sisältöä Kuntoutussuunnitelma Kela järjestää vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta pääasiassa vaikeavammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle ja nuorelle. Kuntoutus perustuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa ja sen tekemiseen osallistuu moniammatillinen hoitotiimi sekä kuntoutuja ja vanhemmat tai huoltajat. Sitä tehtäessä voi hyödyntää Kelan kuntoutussuunnitelmalomaketta. B-lääkärinlausuntoa voidaan käyttää myös kuntoutussuunnitelmana, mikäli siitä käy ilmi vastaavat tiedot. Suunnitelma tehdään 1 3 vuodeksi kerrallaan ja se suositellaan tarkistettavaksi vuosittain. Lapsen kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava erityisesti, miten hän suoriutuu päivittäisissä toiminnoissa suhteessa ikätoverien kehitykseen. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 11

14 Kuntoutussuunnitelma sisältää kuvauksen kuntoutujan elämäntilanteesta ja voimavaroista kuntoutuksen tavoitteet sairautta tai vammaa koskevat tiedot ja arvion ennusteesta kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kuvauksen (ICF) kuntoutujan muun aktiivisen toiminnan kuvauksen aikaisemmin toteutetun kuntoutuksen ja sen tulokset suositukset terapioihin ja kuntoutukseen käytettyjen arviointimenetelmien tulokset viitearvoineen. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittavat tiedot kuntoutusmuoto, kuntoutuksen ajoitus, kesto ja toteutustapa lasten terapioihin liittyvät omaisen tai läheisen ohjauskäynnit lähiverkoston osallistuminen toteutusympäristö ja tarve sen vaihtelulle terapian jaksottaminen ja vuorottelu toisen terapian kanssa mahdollinen toteuttajataho, palveluntuottaja seurannan järjestäminen seuraavan suunnitelman laatimisajankohta yhteyshenkilön tiedot Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelma laaditaan kunnan sosiaalihuollossa. Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästään. Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivästystä. Suunnitelmaan kirjataan vammaispalvelulain nojalla saatavat palvelut, niiden sisältö, järjestämistapa ja määrä. Se pitää tarkistaa 1 3 vuoden välein Erityishuolto-ohjelma Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Erityishuoltoohjelmaan kirjataan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelman tarkoitus on turvata kehitysvammaisen henkilön oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutuminen. Erityistyishuolto-ohjelma on laadittava yhdessä asianomaisen henkilön itsensä, hänen edunvalvojansa tai muun huoltajan sekä sosiaalilautakunnan kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) tehdään lapselle päivähoidossa yhdessä päivähoitohenkilöstön sekä vanhempien kanssa. Siihen kootaan mm. tietoja lapsen tavoista, opituista asioista, kehittämiskohteista. Se auttaa lapsen kehityksen seuraamisessa. Vanhemmat osallistuvat suunnitelman tekoon yhteistyössä päivähoidon henkilöstön kanssa. 12 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

15 Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman tavoitteena on myös lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomiointi Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty hallintolain mukainen erityisen tuen päätös, tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) päätöksen toimeenpanoa varten. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ja seuranta on ensisijaisesti oppilaan opetuksesta vastaavan erityisopettajan ja luokanopettajan/aineenopettajan vastuulla. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS on joustava ja sitä tulee muuttaa, jos oppilaan tuen tarve tai opetuksen tavoitteet muuttuvat. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Yksilöllisistä oppimääristä on tehtävä merkintä todistukseen Asiakassuunnitelma Sosiaalihuollon asiakkuuden alussa on asiakkaalle tehtävä palvelutarpeen arvio. Arviointi on aloitettava viipymättä. Se tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arviointi toimii asiakassuunnitelman pohjana. Asiakassuunnitelman tekemisestä vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava yhteistyössä lapsen ja huoltajan tai tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan kanssa. Asiakassuunnitelma laaditaan, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta (esimerkiksi vähäiset tukitoimet). Asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve sekä olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan. Suunnitelma sisältää kuvauksen palveluista ja tukitoimista, joilla tuen tarpeeseen pyritään vaikuttamaan. Suunnitelmasta selviää arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmaan kirjataan lisäksi asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä sekä sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset. Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on pyrittävä löytämään tukemisen ja auttamisen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat saavansa apua. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 13

16 3. Kunnan palvelut Kuntien tulee tarjota asukkailleen riittävät peruspalvelut, kuten sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palvelut Sosiaalitoimen palvelut Esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, kehitysvammalaki, vammaispalvelulaki ja lastensuojelulaki velvoittavat kunnat järjestämään erilaisia tukitoimia perheille. Kunnan sosiaalityöntekijältä perhe saa ohjausta liittyen kyseisten lakien palveluihin ja tukimuotoihin. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkaat ovat oikeutettuja hyvään palveluun ja kohteluun sekä saamaan tietoja oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Asiakaslaki korostaa asiakkaan mielipiteen ja toivomuksien huomioimista. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluja (ks. kuvio 1, s. 15) on pyrittävä järjestämään peruspalveluiden yhteydessä (esimerkiksi perhetyö neuvolan kautta). Tavoitteena on, että perheet saavat tukea (esimerkiksi kotipalvelu, tukiperhe ja perhetyö) yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Myös lastensuojelulaki korostaa sitä, että perheelle on tarjottava tarpeellista apua riittävän varhain. Jos henkilö tarvitsee sosiaalihuoltoa, hänet on ohjattava hakemaan palveluja tai otettava hänen luvallaan yhteys sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos suostumusta ei saada, yhteys sosiaalihuoltoon on kuitenkin otettava, kun henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta terveydestään tai kun on kyse lapsen edusta. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulaissa 25 ja 25 c :ssä. Ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus on mm. päivähoidolla, opetustoimella, terveydenhuollolla, kuntoutuksella, poliisilla, Kelalla ja rikosseuraamusvirastolla. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun vireille tullutta asiaa ryhdytään selvittämään tai kun henkilölle annetaan sosiaalipalveluja. Asiakkuus päättyy kun palveluille ei ole enää tarvetta. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä. Erityistä tukea tarvitseva lapsi on 1. lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi tai 2. lapsi, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan 14 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

17 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden, päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi. Erityistä tukea tarvitsevalla lapselle on laadittava asiakassuunnitelma, ja hänellä on oikeus tavata omaa työntekijää. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös on kiireellisissä tapauksissa toimeenpantava viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa viimeistään 3 kuukauden kuluessa asian vireilletulosta ellei viivästymiselle ole erityistä perustetta. Sosiaalipalveluja järjestetään tuen tarpeen pohjalta. Kuvio 1. Sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun asiakkuus on tarpeen jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja 1. perhepalvelut eivät riitä ja tarvitaan lastensuojelun mukaisia tukitoimia tai 2. perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluja ei haluta ottaa vastaan, minkä vuoksi tarvitaan lastensuojelun osaamista. Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta, kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen tai avunpyynnön. Kun lastensuojeluilmoitus tai avunpyyntö on vastaanotettu, on sosiaalityöntekijän arvioitava kiireellisen lastensuojelun tarve. Ratkaisu siitä, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, tulee tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa ilmoituksen vastaan- Muut asiakkaiden tarpeisiiin vastaavat ja hyvinvointia lisäävät palvelut Kotipalvelu, kotihoito Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus Muun lainsäädännön mukaiset sosiaalipalvelut Valvotut ja tuetut tapaamiset Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Sosiaalinen kuntoutus Kasvatus- ja perheneuvonta Liikkumista tukevat palvelut Asumis- ja laitospalvelut Päihde- ja mielenterveystyö Perhetyö Lähde: Sosiaali- ja tervyesministeriö Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 15

18 ottamisesta tai muusta lastensuojeluasian vireille tulosta. Sen kuluessa lapselle ja hänen huoltajalleen on myös saatettava tiedoksi se, että lastensuojeluilmoitus on vastaanotettu ja kerrottava tästä seuraavat toimenpiteet. Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lastensuojeluasia tulee vireille. Muilla toimijoilla on pyynnöstä velvollisuus osallistua palvelutarpeen arviointiin. Selvityksen perusteella arvioidaan lapsen tai perheen palvelujen ja tukitoimien tarve. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat aina huoltajien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumukseen perustuvia. Jos lapsen ja perheen tarvitsema tuki voidaan antaa yleisten sosiaalipalveluiden kautta, ei lastensuojelun asiakkuutta tarvita. Lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä lastensuojelutarpeen arvioinnin aikana. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lapsen asiassa ryhdytään välittömiin kiireellisiin lastensuojelutoimiin tai lapselle myönnetään muita vain lastensuojelun asiakkaille tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia. Vain lastensuojeluasiakkaille tarkoitettuja tukitoimia ovat lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki tehostettu perhetyö perhekuntoutus lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Lastensuojelun asiakkaalle voidaan kuitenkin myöntää myös kaikkia muita sosiaalihuoltolaissa mainittuja palveluja. Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset palvelut ja tukitoimet Vammaispalvelulailla edistetään vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Jos sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut järjestetään vammaispalvelulain ja asetuksen mukaan. Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa ei ole ikärajaa. Vaikeavammaisuus määritellään vammaismaispalvelulaissa aina tapauskohtaisesti suhteessa haettavaan palveluun. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet voivat olla joko subjektiivisia tai määrärahasidonnaisia etuuksia. Subjektiivinen oikeus perustuu suoraan lakiin ja laissa on säädetty edellytykset edun saamiselle. Etuus on tällöin myönnettävä jokaiselle, joka täyttää edellytykset haettavaan palveluun. Kunnalla ei siis ole harkintavaltaa subjektiivisen edun suhteen. Vammaispalveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne. Sosiaalitoimen on ryhdyttävä vammaispalvelujen tarpeen selvittämiseen seitsemäntenä 16 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

19 arkipäivänä siitä, kun yhteydenotto on tapahtunut. Tarvittavat palvelut kirjataan palvelusuunnitelmaan, joka on laadittava ilman viivästystä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan 1 3 vuoden välein. Henkilökohtainen apu Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista. Henkilökohtainen apu mahdollistaa yksilön omista lähtökohdista tapahtuvat elämänvalinnat, itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden yhteiskunnan eri toimintoihin. Järjestämistavan tulee tukea ja edistää vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä edesauttaa vaikeavammaista henkilöä tekemään samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Kunnalla on henkilökohtaisen avun järjestämisvelvollisuus ja apu on maksuton sosiaalipalvelu. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu mm. avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun järjestämistapaa päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammainen henkilö pystyy määrittelemään avun tarpeensa ja toteutustavan. Alaikäisten kohdalla voidaan osin tukeutua myös omaisten ja läheisten asiantuntemukseen, mutta avun järjestämisen ja päivittäisen toteuttamisen ei tule perustua pelkästään toisen henkilön esittämiin näkemyksiin. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää kolmella tavalla Työnantajamallissa, jossa vaikeavammainen henkilö toimii itse työnantajana, kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen) sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Kunta voi antaa myös vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 17

20 Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestää palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Kuljetuspalvelu Henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää joukkoliikennevälineitä, on mahdollisuus saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajapalveluja. Palvelun tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti selvitysten perusteella. Huomiota kiinnitetään vammaisen henkilön omaan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön ja selvitetään esimerkiksi missä palvelut tai harrastukset ovat saatavilla. Lapsilla ei useinkaan ole kyse fyysisistä vammoista vaan kuljetuspalvelujen tarve voi johtua esimerkiksi hahmotusvaikeuksista, vaarantajun puuttumisesta, käytöshäiriöistä tai pelkotiloista, jolloin he eivät pysty käyttämään joukkoliikennevälineitä. Kunta määrittelee kuinka pitkälle kuljetuspalvelut voivat ulottua. Usein on rajana oma kunta tai lähikunnat. Kuljetuspalveluilla lisätään lapsen tai nuoren omatoimisuusja itsenäistymistaitoja sekä ehkäistään syrjäytymistä. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle tarvittaessa kuljetuspalveluihin liittyvät saattajapalvelut. Saattajapalvelun sisältöä ei ole määritelty tarkemmin lainsäädännössä. Saattajapalvelun voidaan katsoa tarkoitettavan välittömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Saattajapalvelusta ei voida periä maksua. Saattajapalvelun tarkoituksena on mahdollistaa kuljetuspalvelujen käyttö. Kuljetuspalveluna voidaan myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja virkistysmatkaa kuukaudessa. Kunta korvaa asiakkaalle kuljetuspalveluista aiheutuneet kustannukset jälkikäteen tai järjestämällä matkan taksikorttia tai taksiseteleitä käyttäen. Kunnan on korvattava omavastuuosuuden (kuljetuspalveluista määrättävän asiakasmaksun) ylittävältä osin kuljetuspalveluista vammaiselle henkilölle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. 18 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

21 Tulkkipalvelu vammaisille Kuntien järjestettäväksi kuuluu viittomakielen opetus sekä puhetta tukevan tai ohjaavan kommunikaatiotavan opetus omaisille ja läheisille. Muut tulkkauspalvelut kuuluvat Kelalle. Esimerkiksi kuntoutukseen osallistuvalla vieraskielisellä kuntoutujalla on oikeus tulkin käyttöön. Kela huolehtii tulkin järjestämisestä ja korvaa tulkkauksesta aiheutuneet kustannukset. Tulkin tarve on kirjattava kuntoutussuunnitelmaan tai B-lausuntoon. Asunnon muutostyöt Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan välttämättömät asunnon muutostyöt silloin, kun liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa on sairauden tai vamman vuoksi kohtuuttoman vaikeaa. Korvattavia asunnon muutostöitä voivat olla mm. ovien levennykset, portaiden rampit sekä pesu- ja WC-tilat. Kun rakennetaan uutta asuntoa, muutostöiksi katsotaan myös ne menot, jotka aiheutuvat vakioasunnon muuttamisesta vammaiselle sopivaksi. Muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Korjausavustusta haetaan sosiaalitoimelta ja hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto. Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet Muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voi saada korvausta vammaispalvelulain perusteella. Asuntoon kuuluvilla välineillä ja laitteilla on tarkoitus helpottaa vaikeavammaisen itsenäistä suoriutumista. Asuntoon kuuluvina välineinä ja laitteina voidaan korvata esimerkiksi erilaiset turvahälytysjärjestelmät ja kuulovammaisten ovikello ja hälyttimet. Palveluasuminen Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Myös lapsella on mahdollisuus palveluasumiseen ja se voidaan järjestää kotona. Vammaispalvelulain mukaiset määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on määrärahasidonnaisia palveluja tai tukitoimia, joita järjestetään kunnan vuosittain varaamien määrärahojen edellyttämässä ja mahdollistamassa laajuudessa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 19

22 Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat koneet ja laitteet Korvausta koneiden ja laitteiden hankintaan myönnetään sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa. Perheellä on mahdollisuus hakea tukiperhettä tai tukihenkilöä lapselle. Tukihenkilöä ja tukiperhettä voi hakea myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Sopeutumisvalmennus on tarkoitettu tueksi ja avuksi vammaiselle ja hänen perheelleen. Se voi olla neuvontaa tai käytännöllistä ohjausta esimerkiksi asumisessa. Myös tukiviittomien opetusta voidaan pitää sopeutumisvalmennuksena. Ylimääräisiin vaatetuskustannuksiin voi hakea taloudellista avustusta kotikunnalta kun vamma tai pitkäaikainen sairaus aiheuttaa vaatteiden huomattavasti suurempaa kulumista tai likaantumista tai estää valmisvaatteiden ja jalkineiden käyttöä. Jos vammainen henkilö ei saa tukea erityisravintokustannuksiin Kelasta, hänelle voidaan harkinnan mukaan maksaa sitä vammaispalvelulain mukaisena tukena kotikunnasta. Tuen myöntämistä varten tarvitaan lääkärintodistus. Kehitysvammalain mukaiset palvelut Kehitysvammaiset henkilöt voivat saada palveluja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain eli kehitysvammalain perusteella. Kehitysvammalain mukaisia palveluja saa henkilö, jonka henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammalain mukaiset palvelut eivät aina edellytä vaikeavammaisuutta. Erityishuoltona annetuissa palveluissa kunnalla on erityinen järjestämisvastuu. Kehitysvammalakia sovelletaan, kun kehitysvammainen henkilö ei voi muiden lakien perusteella saada tarvitsemiaan palveluja. Lakia sovelletaan myös, kun vammaispalvelulain perusteella järjestetyt palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä, sopivia tai palvelu on asiakkaalle edullisempaa kuin vammaispalvelulain mukainen palvelu. Erityishuollon tarkoituksena on auttaa henkilöä suoriutumaan päivittäisistä toiminnoista, tukea hänen toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Erityishuoltoon kuuluvia palveluita voivat olla tutkimus terveydenhuolto tarpeellinen ohjaus kuntoutus 20 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

23 toiminnallinen valmennus muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen yksilöllinen hoito ja muu huolenpito. Erityishuollon palveluja tarvitsevalle henkilölle on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Se sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamistavasta sekä seuraavasta erityishuolto-ohjelman tarkistuksesta. Monet erityishuoltona toteutettavat palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Omaishoidontuki sosiaalipalveluna Vanhemmilla on mahdollisuus hakea omaishoidontukea, kun lapsen hoito on sitovaa ja vaativaa. Omaishoidontuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaista omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidontuki on kokonaisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja/tai omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidontukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta kirjallisesti. Hakemukseen kannattaa liittää viimeisin kuntoutussuunnitelma, jossa lääkäri on suositellut omaishoidontukea. Omaishoidontuen hakemiseen liittyy kotikäynti, jolloin vanhemmat ja sosiaalityöntekijä yhdessä arvioivat hoidon sitovuutta suhteessa lapsen ikään ja kehitystasoon. Tuesta tehdään sopimus kunnan ja omaishoitajan välille. Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka avulla varmistetaan omaishoidon toteuttaminen. Omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Kunnan on huolehdittava hoitajan vapaan järjestämisestä. Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä. Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Sitä haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Viimesijaisuus edellyttää hakijan selvitystä siitä, ettei hän voi saada toimeentuloaan esimerkiksi ansiotyöllä, yritystoiminnalla tai muista tuloista tai varoista. Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Samassa osoitteessa asuva avio- tai avopari ja huollettavat lapset kuuluvat samaan perheeseen, joten myös perheenjäsenten tulo- ja menotiedot tarvitaan hakemukseen. Hakemuksen perusteella käsittelijä tekee laskelman ja siihen perustuvan toimeentulotukipäätöksen. Hakemukset käsitellään viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 21

24 hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti sille kuukaudelle, jolloin hakemus on saapunut. Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on valmisteilla. Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta (mm. ravinto, vaatteet, terveydenhuolto, lehtitilaukset ja harrastukset), täydentävästä toimeentulotuesta (päivähoitomaksut, erityistarpeista ja -oloista aiheutuvat menot) ja ehkäisevästä toimeentulotuesta (omatoimisen suoriutumisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen). Perusosan suuruus vaihtelee perhekoon ja huollettavien lasten iän mukaan. Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan kohtuullisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesimaksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin. Toimeentulotukea myönnettäessä on otettava huomioon perheen taloudellisen aseman lisäksi perheen avohuollon lastensuojelullinen tarve. Kun lastensuojelun tarve oleellisilta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta tai puutteellisista asumisoloista, tai kun mainitut seikat ovat esteenä lapsen kuntoutumiselle, on kunnan järjestettävä riittävä taloudellinen tuki ja korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tarvetta vastaavalla tavalla toimeentulonormien estämättä. Päätettäessä toimeentulotuen myöntämisestä voidaan eräissä tapauksissa samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään myöhemmin takaisin Terveydenhuollon palvelut Kuntalaisten perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa tai -asemissa. Pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen ja hänen perheensä tulee saada samat terveyttä edistävät ja ehkäisevät palvelut kuin muidenkin lasten. Perusterveydenhuollon tehtävänä on omalta osaltaan selvittää, mitä lapsen sairaus tai vamma perheen elämälle ja selviytymiselle merkitsee, ja minkälaista tukea ja palveluja perhe tarvitsee lapsen kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Kunnat vastaavat asukkaidensa erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Erikoissairaanhoitoa varten maa on jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin ja jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää ja tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueensa väestölle. Erikoissairaanhoitoa varten pitää olla lääkärin lähete, ellei kysymys ole kiireellisestä hoidosta. Kuviossa 2 (s. 23) on kuvattu sairaanhoidon porrastus lapsen kuntoutuksessa Päivähoidon palvelut Vanhemmilla on vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Päivähoitoon siirtyminen on tärkeimpiä muutosvaiheita pienen lapsen elämässä. Päivähoitoa voidaan tarvita vanhempien työssäkäynnin, opiskelun tai lapsen kehityksen tukemisen vuoksi. Päivähoito voidaan 22 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

25 Kuvio 2. Sairaanhoidon porrastus lapsen kuntoutuksessa Huoli lapsen kehityksestä vanhemmat päiväkoti/ koulu neuvola sosiaalitoimi Lähete perusterveydenhuoltoon Perusterveydenhuolto Tutkimukset lääkäri psykologi sairaanhoitaja fysio-/toimintaterapeutti Tarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon tai perheneuvolaan Perheneuvola kuntoutustutkimus diagnosointi kuntoutussuunnitelma ja sen vuosittainen päivitys terapia- ja kuntoutussuositukset C-lausunto vammaistuen hakemista varten sosiaalinen tuki perheterapeuttinen tuki verkostoyhteistyö kotikunnan kanssa Lähete erikoissairaanhoitoon Erikoissairaanhoito kuntoutustutkimus diagnosointi kuntoutussuunnitelma ja sen vuosittainen päivitys terapia- ja kuntoutussuositukset C-lausunto vammaistuen hakemista varten sosiaalinen tuki verkostoyhteistyö kotikunnan kanssa järjestää kunnallisena perhepäivähoitona tai päiväkotihoitona. Päivähoidon muodon valintaan vaikuttavat mm. vanhempien toiveet, paikkakunnan mahdollisuudet, lapsen ikä ja kehitystaso sekä mahdollisesti lapsen vammaisuuden piirteet. Perhepäivähoitajan voi saada myös lapsen omaan kotiin, jos lapsi on monivammainen tai infektioaltis. Oman paikkakunnan päivähoidon vaihtoehdoista kannattaa tiedustella päivähoidosta vastaavilta henkilöiltä tai päiväkodin henkilökunnalta jo hyvissä ajoin ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa. Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 23

26 Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona vanhemmilla on mahdollisuus valita yksityinen päivähoito joko yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Yksityistä päivähoitopaikkaa haetaan suoraan halutusta hoitopaikasta. Palveluntuottaja päättää sekä lasten valinnasta että päivähoitomaksuista. Jos lapsi on yksityisessä päivähoidossa, maksetaan palveluntuottajille vanhempien anomana yksityisen hoidon tukea. Lisäksi tukeen voi kuulua myös kunnan omin perustein määrittelemä kuntalisä. Lakisääteisestä yksityisen hoidon tuesta saa lisätietoja Kelan sivuilta (www.kela.fi). Palveluseteli on uusi tapa tukea kuntalaisia yksityisten päiväkotien palvelujen käytössä. Jos perhe hakee palveluseteliä, he eivät voi samanaikaisesti saada Kelan myöntämää yksityisen hoidon tukea. Palvelusetelien saaminen on kuntakohtaista. Erityistä tukea tarvitseva lapsi päivähoidossa Pääsääntöisesti erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevan lapsen päivähoito voidaan järjestää ns. tavallisissa ryhmissä. Tarvittavat tukitoimet järjestetään lapsen tarpeiden mukaan. Lapsi voi olla useamman lapsen paikalla, jolloin ryhmäkoko on pienempi, lapsella voi olla avustaja tai ryhmässä voi olla ylimääräinen työntekijä. Päivähoidon henkilökunta saa ohjausta ja koulutusta muilta ammattiryhmiltä esimerkiksi kuntoutusohjaajilta, terapeuteilta ja kuntoutustyöryhmiltä. Lapsen aloitettua päivähoidossa laaditaan yhteistyössä päivähoidon kanssa varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Suunnitelmia laadittaessa on hyvä olla mukana vanhempien lisäksi lasta kuntouttavat tahot. Eri osapuolten kesken sovitaan keskinäisestä työnjaosta ja yhteisistä toimintalinjoista ja kirjataan ne suunnitelmaan. Suunnitelmassa selvitetään, miten lapsen orastavien valmiuksien kehittymistä voidaan tukea. Kun lapsi on saanut diagnoosin, hänelle usein suositellaan päivähoitoa osana kokonaiskuntoutusta. Päivähoidosta katsotaan tällöin olevan selkeää hyötyä lapsen kuntoutukselle ja perheen jaksamiselle. Kuntoutuksellisista syistä päivähoitoa tarvitsevan lapsen päivähoitohakemukseen tulee lisätä kuntoutuksesta vastaavan lääkärin suositus kuntouttavasta päivähoidosta. Kuntoutuksellisten syiden taustalla voi olla erilaisia asioita, kuten kehitysvamma, kielelliseen kehitykseen liittyvät pulmat tai neurologinen häiriö. Erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsella on etusija päivähoitopaikkoja haettaessa. Osa kunnista on tehnyt linjauksen, jossa määritellään selkeästi oikeus maksuttomaan kuntouttavaan päivähoitoon tietyin kriteerein ja tietylle viikkotuntimäärälle Sivistystoimen palvelut Perusopetus Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus 24 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

27 alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisuus jatkuu sen lukuvuoden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, voidaan tehdä päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta (=pidennetty oppioikeus). Pidennetty oppivelvollisuus alkaa pääsääntöisesti 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas. Jos lapsi tarvitsee sairaalaopetusta, hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioonottaen on mahdollista. Vammaisilla ja muilla erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä eräissä tapauksissa myös kuntoutuspalvelut. Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Oppilaan arvioinnista ja sen eri muodoista tulee tiedottaa niin oppilaille kuin huoltajallekin lukuvuoden alussa. Mikäli opetuksessa ja arvioinnissa on tehty yksilöllistettyjä päätöksiä, ne on kirjattu HOJKS:an ja ne näkyvät myös perusopetuksen kirjausjärjestelmässä (esim. Wilma). Esiopetus Esiopetuksella tarkoitetaan kuusivuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Tavoitteena on myös, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan, niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Perusopetuslain mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksesta vastaavat kunnat, joiden on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle lapselle. Vanhemmat saavat tietoa esiopetuksesta oman kuntansa sosiaali- tai sivistystoimesta. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppilaalle annettava tuki peruskoulussa rakentuu kolmiportaisesti. (ks. kuvio 3, s. 26) Oppilas voi olla kerrallaan vain yhdellä tuen tasolla. Tukea annetaan niin Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 25

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä

Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä Neuvolapalvelut lähemmäksi perhettä 20.10.2015 Erityisasiantuntija Virva Juurikkala / STM 2.4.2015 Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET

9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö

Lisätiedot