KOTOUTTAMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTOUTTAMISOHJELMA 2004 -"

Transkriptio

1 KOTOUTTAMISOHJELMA

2 JOHDANTO 3 1. MAAHANMUUTTAJAT KONTIOLAHDELLA Monikulttuurinen Kontiolahti - nykytilanne Uusien pakolaisten vastaanotto Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kustannukset ja saatavat korvaukset 8 2. KOTOUTTAMISOHJELMA Yleistä Lainsäädäntö Mitä kotouttaminen on ja kotouttamisen tavoitteet Kotoutumissuunnitelmat VISIO KONTIOLAHDEN KUNNAN TOIMIALAKOHTAISET SUUNNITELMAT Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalityö Päivähoito ja esiopetus Terveydenhuolto Asumispalvelut Koulutus Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Liikuntapalvelut JÄRJESTÖT TYÖVOIMAPALVELUT Työvoimatoimisto Rinnasteiset toimenpiteet: KONTIOLAHDEN TYÖLLISTÄMISTOIMET Maahanmuuttajien työllisyystilanne Kontiolahden kunnan työllistämistoimet Kontiolahden yrittäjät ja muut työnantajat KANSANELÄKELAITOS Yleistä Kotoutumistuki Maahanmuuttajien erityistuki TE-KESKUS SEURANTA 24 Maahanmuuttajiin liittyvää sanastoa ja käsitteitä: 25 2

3 JOHDANTO Kontiolahden kunta teki ensimmäisen kerran sopimuksen Pohjois-Karjalan lääninhallituksen kanssa 30 pakolaisen vastaanottamisesta kuntaan vv ja uusi sopimuksen vv Kontiolahden kuntaan tuli vuoden 1991 lopulla noin 10 somaliperhettä, vuonna 1993 Kosovon albaaneja kolme perhettä, jotka muuttivat myöhemmin Etelä-Suomeen, vuonna 1996 tulivat kuntaan ensimmäiset bosnialaiset kiintiöpakolaiset n. 30, joista suurin osa on muuttanut Etelä-Suomeen. Vuoden 1998 alussa tehtiin uusi päätös ja jatkettiin pakolaisten vastaanottamisesta tehtyä sopimusta Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa kolmeksi vuodeksi. Sopimuksen mukaan Kontiolahden kunnalla oli valmiudet vastaanottaa 35 pakolaisena tulevaa asukasta. Huhtikuussa 2001 tehtiin uusi sopimus pakolaisten vastaanottamisesta Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa, sopimuksessa ei ole sovittu vuosittaisista kiintiöistä ja se on toistaiseksi voimassa. Kontiolahden kunnan kotouttamisohjelma on hyväksytty kotouttamislain tultua voimaan Lakia maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta laajennettiin siten, että siinä säädetään myös etnisen syrjinnän ja rasismin ehkäisemisestä osana tehokasta kotouttamispolitiikkaa. Kotouttamisohjelman päivittämiseksi Kontiolahden perusturvalautakunta nimesi työryhmän Perusturvalautakunta nimesi työryhmään perusturvalautakunnan edustajaksi ja puheenjohtajaksi Eila Arvelin ja työryhmän koollekutsujaksi sosiaalityön päällikkö Leena Korhosen. Vapaaaikalautakunta nimesi työryhmään edustajakseen Seppo Itälän ja koulutuslautakunnan edustajana työryhmässä olivat maahanmuuttajien opettajat Kaisa Kajo ja Tuomo Paulasto. KELA:n Kontiolahden toimipisteestä työryhmässä oli vakuutussihteeri Pirkko-Leena Räty-Ryynänen ja Joensuun seudun työvoimatoimistosta Kontiolahden toimipaikasta työvoimaneuvoja Kaija Turunen. Lisäksi työryhmä pyysi maahanmuuttajien edustajaksi ryhmään Galina Härkösen. Kunnanhallitus nimesi edustajakseen työryhmään Matti Mäntysen. Työryhmä järjesti maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien asioissa työtä tekeville kuulemistilaisuuden kotouttamisasioista. Työryhmä pyysi lisäksi lausunnot maaliskuussa 2004 kotouttamisohjelmaluonnoksesta kunnan eri hallintokunnilta, järjestöiltä ja yhteistyökumppaneilta (liite 1). Nyt päivitetyssä Kontiolahden kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa on lyhyesti esitetty, mitkä ovat eri tahojen tavoitteet, toimenpiteet, voimavarat ja yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja etnisen tasa-arvon sekä hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi. On ilmeistä, että pelkästään viranomaistoimenpiteillä 3

4 maahanmuuttajat eivät tänne kotoudu, vaan siihen tarvitaan vuorovaikutusta tavallisten kontiolahtelaisten kanssa. Tässä kaikkein tärkeimmässä tehtävässä järjestöjen, seurakuntien ja koko kolmannen sektorin panos on ratkaiseva. Palvelujen tarjonnan järjestäminen riippuu myös siitä mistä maasta ko. henkilöt ovat, tarpeet ovat erilaisia eri kulttuureissa. Kotouttamisohjelman liitteenä on lisäksi lista Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa toimivista projekteista (liite 2) sekä kaaviot maahanmuuttaja-asioita Suomessa hoitavasta hallinnosta (liitteet 3-4). 1. MAAHANMUUTTAJAT KONTIOLAHDELLA 1.1. Monikulttuurinen Kontiolahti - nykytilanne Lokakuussa 2003 Kontiolahdella asui 70 ulkomaalaista (kansalaisuuksia 22) ja arvion mukaan pakolaistaustaista väestöä kunnassa tuolloin oli noin 15 henkeä. Vuoden 2003 aikana työvoimatoimiston tiedon mukaan noin 30 ulkomaalaista henkilöä oli työvoimapalvelujen piirissä. Maahanmuuttajatyönhakijat ovat olleet halukkaita lähtemään kursseille ja harjoittelupaikkoihin. Maahanmuuttajilta ei ole tullut työvoimatoimistoon palautetta negatiivisesta suhtautumisesta työpaikoilla samoin kuin yrityksistä ei ole tullut kielteistä palautetta. Työvoimatoimisto näkee vaikeutena sen, että maahanmuuttajien suomen kieli on usein vähäistä, mikä vaikeuttaa työllistymistä. Kontiolahden koulutoimessa maahanmuuttajille järjestettyä opetusta on ollut paljon useammalle lapselle ja nuorelle kuin varsinaisen kotouttamisen piirissä on ollut henkilöitä. Kontiolahden Vastaanottokeskuksen Kämpin ja Lukkarilan ryhmä- ja perheryhmäkodin lapset ja nuoret käyvät Ahokkalan koulua ja Kontiolahden koulua sekä muutamat Kuuselan koulua ja Kontiolahden lukiota. Esiopetuksessa maahanmuuttajalapset käyvät Paiholan päiväkodissa. Vuodesta 1996 alkaen Kontiolahden koulussa on ollut 87 oppilaista 23 eri maasta, suurimpina ryhminä Somaliasta, Sierra Leonesta, Kosovosta, Irakista ja Angolasta tulleet. Oppilailla on ollut 24 eri äidinkieltä. Opetuksen ja varsinkin suomen kielen opetuksen järjestäminen on tärkeä osa suomalaiseen elämään ja kulttuuriin sopeutumisessa ja myöhemmin kotoutumisessa. Kontaktit koulun ulkopuolella ja suomen kielen käyttö edesauttavat suomen kielen nopeampaa oppimista. Vuonna 2003 Kontiolahden koululla oli kaksi valmistavaa ryhmää ja yksi erityinen perusopetusryhmä, mutta maahanmuuttajia ei ollut integroituina yleisopetukseen. Ahokkalan koulussa on vakinainen maahanmuuttajaopettajan virka, mutta Kontiolahden koululla ei ole vakituista maahanmuuttajien opettajaa, mikä vaikeuttaa maahanmuuttajien opetuksen suunnittelua ja järjestelyjä. Ryhmissä on aina useista eri maista, kulttuuri- ja kieliympäristöistä tulevia, joten opetusta on eriytettävä jokaisen oppilaan 4

5 henkilökohtaisen tason mukaan. Lukiossa oli vuonna 2003 muutamia maahanmuuttajaopiskelijoita. Yläkoululla osalla maahanmuuttajanuorilla on vaikeuksia oppimisessa, koska heillä on vähän koulutusta, he ovat käyneet alempia luokkia. Myös omalla äidinkielellä lukeminen ja kirjoittaminen voi olla puutteellista. Joitakin oppiaineita ei ole opiskeltu lainkaan. Osalle oppilaille voi olla vaikeuksia päästä kontakteihin kontiolahtelaisten nuorten kanssa. Kaikille nuorille ei myöskään saada järjestettyä ystäväperheitä, joiden kautta nuoret pääsisivät paremmin sisälle suomalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon. Nuorilla ystävien ja tekemisen puute heijastuu myös koulun käyntiin. Nuoria ja ohjaajia Lukkarilan ryhmä- ja perheryhmäkodissa Kontiolahti on ollut 1990-luvun alusta lähtien mukana luomassa monikulttuurista kuntaa. Vuonna 1992 Kontiolahden kunta perusti Kontiolahden Vastaanottokeskus Oy:n. Vastaanottokeskuksella on kaksi toimipistettä: Kämpin vastaanottokeskus ja Lukkarilan ryhmä- ja perheryhmäkoti. Vastaanottokeskuksessa oli aluksi 300 paikkaa, tällä hetkellä vastaanottokeskuksessa on paikkoja 150 turvapaikan hakijalle. Vastaanotettavien pakolaisten määrä on vaihdellut. Vuonna 1998 aloitti Lukkarilan ryhmä- ja perheryhmäkoti, joka on tarkoitettu alaikäisille ilman vanhempia maahan saapuville turvapaikanhakijoille, paikkoja on Lukkarilassa 16 ja tilapäisesti 5

6 paikkamäärä vuonna 2004 on 24. Lukkarilan paikkamäärä palautetaan 16 - paikkaiseksi. Lisäksi perustetaan kaksi 8 -paikkaista nuorten tukiasumisyksikköä. Kontiolahden vastaanottokeskus on järjestänyt avointen ovien päiviä, puutarhajuhlia jne, jonne on kutsuttu kontiolahtelaisia sekä Joensuun ympäristön alueella asuvia. Vastaanottokeskus ja Paiholan kylä ovat tehneet yhteistyötä mm. erilaisissa projekteissa. Lukkarilassa asuvat nuoret ohjataan harrastuksien piiriin esim. pelaavat jalkapalloa. Harrastus tutustuttaa maahanmuuttajanuoria muihin nuoriin niin, että ystävyyssuhteet jatkuisivat harrastuksen ulkopuolellakin. Kansainvälistyvä liiketoiminta samoin lisääntyvä matkailu ja kommunikaatiovälineet edistävät liikkuvuutta ja kontakteja yli maiden rajojen. Kontiolahden kunnan alueella mm. Perloksen teollisuus tähtää suurelta osin kansainvälisille markkinoille. Kontiolahden kunnalla on myös monia ystävyyskuntia (Vepsä Venäjällä, Fladso Tanskassa ja Hoforss Ruotsissa), joiden kanssa tapahtuva kulttuurin vuorovaikutus on omiaan lisäämään erilaisia verkostoja ja käytännön yhteistyöprojekteja. Kontiolahden kunnan luottamushenkilöelinten ja henkilöstön toiminnan yhdeksi eettiseksi arvoksi on valittu suvaitsevaisuus. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman yhtenä yleistavoitteena on monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen. Kontiolahden ev.lut. seurakunta on työllistänyt maahanmuuttajia ja on ollut järjestämässä yhteisiä tilaisuuksia. Alueella toimivat järjestöt järjestävät erilaista toimintaa, johon myös maahanmuuttajilla on mahdollisuus osallistua. Liikuntajärjestöistä mm. Kajastus jääkiekossa ja luistelussa, Lehmon Pallo jalkapallossa sekä Kontiolahden Urheilijat ampumahiihdossa ovat kohdistaneet erityistoimia maahanmuuttajille ja he ovat palkanneet maahanmuuttajia. Lehmon Pallolla on ollut Pallo on yhteinen suvaitsevaisuusprojekti, jossa on tavoitteena tutustuttaa nuoria toisiinsa myös harrastuksen piirissä niin, että ystävyyssuhteet jatkuisivat myös harrastuksen ulkopuolella. Pohjois-Karjalan Marttapiirillä on oma MAMU -ohjelma. Martoilla on ollut ruokakursseja yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Martat ovat aktiivisesti pyytäneet maahanmuuttajia omiin tilaisuuksiinsa esim. perehdyttämään oman kulttuurinsa käsitöihin. Kontiolahden Kotiseutuyhdistyksellä on ollut ESR-rahoittama projekti. Kontiolahti - seura on kutsunut nuoria maahanmuuttajaoppilaita ja yläkoulun muita oppilaita kotiseutukeskukseen, jossa heitä on perehdytetty suomalaisiin perinteisiin ja tapoihin. 6

7 Työväen Sivistysliitto ja Kontiolahden Työväenyhdistys järjestävät vuosittain Kulttuurit kohtaavat -viikonlopputapahtuman Kontiolahdessa, jossa on monenlaista yhteistä tekemistä maahanmuuttajille ja kontiolahtelaisille. Järjestöistä mm. SPR:n Savo-Karjalan piiri osallistuu aktiivisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen mm. osallistumalla Joensuun yliopiston hallinnoimaan PÄTEVÄ- Maahanmuttajat työelämään -projektiin yhteiskumppanina ajalla Tavoitteena on tutustuttaa PÄTEVÄ-koulutuksiin osallistuvia opiskelijoita suomalaiseen järjestötoimintaan, esitellä osallistumismahdollisuuksia ja vapaaehtoistoiminnan paikkoja. Kurssilaisten kansalaistaitoja on edistetty mm. ensiapukoulutuksilla. Maahanmuuttajien tukihenkilökoulutuksessa tavoitteena on löytää uusia vapaaehtoisia tukihenkilöitä maahanmuuttajille, järjestää vapaaehtoisille tarvittava koulutus ja tuki toimintaan. Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on tutustuttaa maahanmuuttajia suomalaiseen arkeen, perhe-elämään ja sitä kautta kulttuuriin. Tukihenkilö voi tarvittaessa toimia apuna erilaisissa asioiden hoitoon liittyvissä tilanteissa. Piirin ja paikallisosastojen toimesta järjestetään vuosittain kansainvälisen suvaitsevaisuuspäivän tapahtuman, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Kontiolahdessa SPR:n Ystävän kammari on toiminut tapaamispaikkana maahanmuuttajilla. Liikkumisen riemua 7

8 1.2. Uusien pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten maahanmuuttoa säätelevät kansainväliset sopimukset ja niiden kanssa yhteneväinen Suomen lainsäädäntö. Hallitusmuodossa taatut perusoikeudet ulottuvat myös ulkomaan kansalaisiin. Hallitusmuodon 5 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Valtionhallinnon lähtökohtana on, että maahanmuuttajien palvelut järjestetään pääosin normaalipalveluina, joten jokainen hallinnonala vastaa oman toimialansa osalta myös maahanmuuttajien palveluista. Kunnat ovat maahanmuuttajien vastaanotossa keskeisessä asemassa, koska jokainen Suomessa asuva henkilö on jonkin kunnan jäsen. Kiintiöpakolaisia sijoitetaan kuntiin suoraan heidän saavuttuaan Suomeen. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu palvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien kotoutumisessa. Kontiolahden kunta on tehnyt TE-keskuksen kanssa sopimuksen, jossa kunta on sitoutunut vastaanottamaan pakolaisia tai myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä sekä perheenyhdistämisohjelman kautta haettavia omaisia. Kunkin pakolaiserän vastaanottamisesta ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneen kuntapaikasta neuvotellaan aina etukäteen TE-keskuksen ja kunnan edustajan kanssa. Vuoden 2003 aikana kunnassa oli seitsemän turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä, joille osoitettiin kotikunnaksi Kontiolahti. Valtion korvauksen piiriin kuuluvia asui Kontiolahdella vuoden 2003 lopussa viisi henkilöä, joista kaksi on aikuista ja kolme lasta. Paluumuuttajia on tullut kuntaan myös jonkin verran viime vuosina lähinnä Ruotsista ja Inkeristä. Päävastuu kuntaan tulevien maahanmuuttajien vastaanotosta, perustoimeentulon turvaamisesta ja kotouttamisen alkuvaiheesta on kunnan sosiaali- ja asuntoviranomaisilla sekä työvoimaviranomaisilla Pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kustannukset ja saatavat korvaukset Valtio korvaa kunnille pakolaisten vastaanotosta aiheutuvat kustannukset kolmelta vuodelta. Lisäsi valtio korvaa kunnalle tietyt erityiskustannukset kuten tulkkipalvelut, lastensuojelun toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja vamman tai sairauden aiheuttamat kustannukset TE-keskuksen kanssa tehdyn erillisen sopimuksen mukaan (enintään kymmeneltä vuodelta). Vastaanottokeskuksessa turvapaikkapäätöstä odottavien pakolaisten saamat korvaukset määräytyvät omien, erillisten ohjeiden mukaisesti. 8

9 Sosiaalitoimi on vuosittain varannut pakolaistoiminnalle omat määrärahat lakisääteisiin sosiaalihuollon kustannuksiin. 2. KOTOUTTAMISOHJELMA 2.1. Yleistä Kontaktit maahanmuuttajiin ja suomalaisiin ovat vasta ensimmäinen askel kansainvälistymisprosessia. Aito kansainvälistyminen tarkoittaa myös yksilön halua kohdata avoimesti erilaisista kulttuuritaustoista tulevat ihmiset. Kulttuurien väliset konfliktit ovat myös mahdollisia, joten etnisten suhteiden edistämistä tulisi tiedotuksella ym. toiminnalla edistää. Suomi on ollut moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna varsin yksikulttuurinen maa ja aito kansainvälisyyteen sekä monikulttuurisuuteen kasvu edellyttääkin tietoista erilaisuuteen sopeutumista käytännön toimissa ja arjessa. Yksi käytännön arjessa toimimisen suurimpia haasteita onkin tehokkaan ja monipuolisen kotouttamisen edistäminen Lainsäädäntö Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan (493/1999) ja tuli voimaan Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikan vastaanotosta annetun lain muuttamisesta (118/2002). Maahanmuuttopolitiikkaa toteutetaan kolmitasoisesti: 1. valtakunnallinen kotouttamispolitiikka 2. kunnallinen kotouttamisohjema, sekä 3. yksilö- ja perhekohtaiset kotoutumissunnitelmat. Lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnanvapautta. Kunnilla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisessa. Työvoima- ja elinkeinokeskus osoittaa pakolaisen kuntaan, joka on tehnyt Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten kustannusten korvaamisesta. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut tai sitoutuu laatimaan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Ohjelma sisältää suunnitelman toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamiseksi. 9

10 2.3. Mitä kotouttaminen on ja kotouttamisen tavoitteet Laissa kotouttamisella tarkoitetaan maahanmuuttajien yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuria säilyttäen. Kotoutuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa, jolloin muutosta tapahtuu sekä maahanmuuttajassa että yhteiskunnassa. Kotouttamisohjelma on väline, jolla maahanmuuttajien ja paikallistason vuorovaikutus käynnistetään. Ohjelman painopisteenä on tarvittavien valmiuksien antamien elämään suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla on kuitenkin turvattava maahanmuuttajille mahdollisuudet harjoittaa ja ylläpitää omaa kulttuuriaan, uskontoaan ja elämänkatsomustaan. Yleisiä kotouttamiseen liittyviä tavoitteita ovat: 1. maahanmuuttajat saavat tarvittavan kielitaidon 2. täydentävää peruskoulutusta järjestetään sitä tarvitseville 3. maahanmuuttajat saavat perustiedot suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta 4. maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutuksen kehittäminen 5. maahanmuuttajien osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien parantaminen 6. etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Kotouttamisessa harjoitellaan arkipäivän askareita. 10

11 Yleiset tavoitteet on voitava muuttaa käytännön toimenpiteiksi, jotta lopullinen tavoite, maahanmuuttajien taloudellinen ja sosiaalinen selviytyminen voisi toteutua. Näitä toimenpiteitä ovat mm. * työvoimaviranomaisten toimenpiteet * sosiaali- ja terveyspalvelut * asumispalvelut * tulkkipalvelut * lasten ja nuorten tukeminen Suunnitelmat näistä toimenpiteistä on esitetty jäljempänä toimialakohtaisissa suunnitelmissa. Integraatioprosessissa maahanmuuttaja joutuu määrittämään uudelleen oman identiteettinsä ja paikkansa ja tehtävänsä yhteiskunnassa ja omassa yhteisössään. Perusedellytysten antaminen maahanmuuttajille on kotoutumisprosessin ensimmäinen vaihe. Sen on arvioitu kestävän pari vuotta. Seuraava vaihe voi alkaa kun maahanmuuttaja itse pystyy jälleen jäsentämään elämäntilannettaan - kun hän ei enää ole riippuvainen ulkopuolisesta ohjauksesta. Hän on ikään kuin saanut toimintakykyisyytensä takaisin, hänellä on omat toiveensa ja hän tunnistaa itse omat mahdollisuutensa. Tässä vaiheessa korostuu maahanmuuttajan oma osuus henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa. Lopullisena tavoitteena on maahanmuuttajan itsenäinen suoriutuminen: hän pystyy osallistumaan suomalaisen yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen elämään tasavertaisesti säilyttäen oman kulttuurinsa Kotoutumissuunnitelmat Kotouttamislain mukaan maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja työvoimatoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Tämä suunnitelma on maahanmuuttajan ja viranomaisen yhteinen sopimus toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä selviytymiseen. Suunnitelmassa sovitaan esim. kielen opiskelusta, koulutukseen ja työhön hakeutumisesta ja tarvittavista tukitoimista. Kun suunnitelma on tehty, on maahanmuuttaja osaltaan itse vastuussa kotoutumisestaan. Kunnan ja muiden viranomaisten on huolehdittava kotoutumista edistävien mahdollisuuksien luomisesta ja suunnitelman seurannasta. Laki koskee niitä maahanmuuttajia, jotka ovat tulleet maahan jälkeen. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta hänen 11

12 ensimmäisen kotikuntansa väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen tarve on kestänyt viisi kuukautta. Kotoutumissuunnitelmissa alkutyö tehdään sosiaali- tai työvoimatoimistossa, jossa muutenkin kerätään perustiedot maahanmuuttajista. Useissa tapauksissa suunnitelman tekeminen edellyttää neuvotteluja eri tahojen kanssa. Kun suunnitelman tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu on sovittu, maahanmuuttaja ja asianomaiset työntekijät allekirjoittavat sopimuksen. Jos maahanmuuttaja ei noudata sopimusta, hän voi menettää määräajaksi työmarkkinatuen. Myös toimeentulotuen määrää voidaan tällöin alentaa. 3. VISIO Kontiolahden kunnassa maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa ja muutenkin edistetään etnisiä suhteita ja tasa-arvoisuutta niin, että maahanmuuttajat kiinnittyvät yhteisön jäseniksi säilyttäen oman kulttuurinsa. He saavat tarvitsevansa palvelut ja ovat aktiivisia toimijoita kuntalaisina. 4. KONTIOLAHDEN KUNNAN TOIMIALAKOHTAISET SUUNNITELMAT 4.1. Keskushallinto Keskushallinnon tehtävänä on huomioida maahanmuuttaja-asiat esim. talousarvion valmistelussa. Keskushallinnolla on kotouttamisohjelman ja sen toteutumisen seurannan päävastuu. Keskushallinnon tulee käynnistää eri palvelujen esitteiden kääntämisen keskeisille maahanmuuttajien käyttämille kielille Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaalityö Sosiaali- ja työvoimatoimiston asiakkaaksi tuleville ulkomaalaisille tehdään maahantulohaastattelut, selvitetään suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja terveydenhuoltoon liittyvät perusasiat ja opastetaan heille kuuluvien etuuksien hakemisessa, pankkitilien avaamisessa ja passihakemusten tekemisessä sekä opastetaan terveydenhuoltopalvelujen käytössä. Rekisteröinnit suoritetaan rekisteritoimistossa. Sosiaalitoimistossa hoidetaan maahanmuuttajien toimeentulo-, 12

13 lastensuojeluasiat, vammaispalvelu sekä vanhustenhuolto kokonaisvaltaisesti koko asiakkuuden ajan. Sosiaalitoimisto huolehtii myös kotoutumissuunnitelmien teosta yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaviranomaisen kanssa. Vastaanottovaiheessa uudet tulijat opastetaan päiväkoteihin, peruskouluun ja suomen kielen kursseille. Lisäksi opastetaan muiden kunnan palvelujen käytössä, bussilla kulkemisessa, kaupassa asioimisessa jne. Vastaanottovaiheen työn tavoitteena on ehkäistä maahanmuuttajien syrjäytymistä ja edistää heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää monien eri tahojen yhteistyötä. Sosiaalitoimisto huolehtii yhteydenpidosta eri viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa, tiedottaa maahanmuuttajille niiden tarjoamista palveluista ja opastaa käyttämään kyseisiä palveluja. Maahanmuuttajien sosiaalityö painottuu toimeentuloasioiden ja niiden yhteydessä koko elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Maahanmuuttajien yhteisöön integroitumista ja syrjäytymistä ehkäisevää työhön tullaan jatkossa paneutumaan varsinkin ilman vanhempiaan turvapaikan hakijoiksi tulleiden nuorten kohdalla niin, että sosiaalityön perhetyöntekijä on alkuvaiheessa Lukkarilasta omaan asuntoon muuttavien nuorten tukena. Itsenäistyvien nuorten perehdyttämisessä suomalaiseen yhteiskuntaan käytetään apuna Päivi-projektissa kehitettyä Ikkunat auki - Pakolaisnuoren käsikirjaa. Nuoren tukena on myös tukirinki, jossa ovat mukana edustajat koulusta, Lukkarilasta, mahdollisesta ystäväperheestä ja sosiaalitoimistosta. Perheitä sekä lapsia ja nuoria ohjataan käyttämään tarpeen mukaan perheneuvolapalveluja. Koulutuksessa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä huomioidaan maahanmuuttaja-asiat Päivähoito ja esiopetus Turvapaikanhakijoina tulleiden perheiden lasten päivähoito ja esiopetus järjestetään pääsääntöisesti Paiholan päiväkodissa yhteistyössä Kontiolahden vastaanottokeskuksen kanssa. Kunnassa asuvien maahanmuuttajaperheiden lasten päivähoito järjestetään samoin kuin suomalaisten lasten, lähellä kotia olevassa kokotai osapäiväisessä lapsiryhmässä. Eri tutkimukset osoittavat, että lapsi, joka on elänyt sodan runtelemassa maassa, kokee suurta epäjärjestystä sisimmässään. Juuri näillä lapsilla on suurempi tarve kuin muilla saada raameja elämäänsä osallistumalla johonkin järjestettyyn toimintaan. Lapset voivat osallistua myös liikuntakerhoihin, seurakunnan kerhoihin ja musiikkileikkikoulun toimintoihin. 13

14 Maahanmuuttajalapset ovat lähtöisin monista eri lähtökohdista, joten heidän tilanteensa ovat erilaisia ja ne on otettava huomioon suunnitelmia tehtäessä. Päivähoidon on aina lähdettävä niiden lasten tarpeista, jotka ovat hoidossa huomioiden perheen oma kulttuuri ja eettiset arvot. Päivähoito edistää etnistä tasa-arvoa ja estää syrjäytymistä tarjoamalla maahanmuuttajalapsille mahdollisuuden osallistua suunniteltuun toimintaan oman ikäistensä lasten kanssa. Päivähoito tukee lapsen terveen identiteetin muodostumista ja luo maahanmuuttajalapselle tasavertaisia kouluvalmiuksia. Päivähoidon henkilöstö tukee perheiden vanhemmuutta ja samalla tarjoaa maahanmuuttajaperheille tilaisuuksia kohdata suomalaisia lapsiperheitä ja toimii siten perheiden kotoutumisen tukijana Terveydenhuolto Maahanmuuttajille on oikeus kunnallisiin ja julkisiin terveyspalveluihin samassa laajuudessa ja samoin periaattein kuin kantaväestölläkin. Alkuvaiheessa maahanmuuttajilla ei usein ole riittävästi tietoa suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä eikä terveyspalvelujen saatavuudesta. He tarvitsevat alkuvaiheessa opastusta ja ohjausta terveyspalvelujen oikeasta, joustavasta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Kontiolahden terveyskeskus huolehtii pakolaisille tehtävästä terveystarkastuksesta, johon kuuluu terveydenhoitajan haastattelu, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä lääkärintarkastus. Tarvittaessa annetaan terveyskasvatusta ja valistusta esim. tartuntatautien ehkäisemiseksi. Myös rokotusohjelman ajantasalle saattamisesta huolehditaan. Tarvittaessa tehdään TE-keskuksen kanssa sopimus erityiskustannusten korvaamisesta vammaisten tai pitkäaikaissairaiden osalta. Kontiolahden terveyskeskus tarjoaa pakolaisille normaalit terveyskeskustasoiset lääkärin- ja sairaanhoitajan vastaanottopalvelut. Kontiolahden terveyskeskuksesta tarjotaan lasten- ja äitiysneuvolapalvelut ja kotisairaanhoitopalvelut sekä hammaslääkäripalvelut, laboratorio ja röntgenpalvelut. Tärkeää on myös taata maahanmuuttajille psykiatristen sairaanhoidon palvelut, koska useat maahanmuuttajat tulevat varsin vaikeista olosuhteista Asumispalvelut Asunnon järjestäminen hoidetaan ensisijaisesti kunnan asuntotoimiston toimesta. Asunnot sijaitsevat pääasiassa kunnan vuokra-asunnoissa. Sosiaalitoimisto auttaa vuokrasopimuksen tekemisessä ja muissa asumiseen liittyvissä käytännön järjestelyissä. Kontiolahdessa tarvittaisiin pieniä vuokra-asuntoja maahanmuuttajien asuntotarpeeseen. 14

15 4.4. Koulutus Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuvalle oppivelvolliselle maahanmuuttajalle perusopetusta. Opetus tapahtuu joko yleisopetuksen ryhmässä tai mikäli oppilaita on vähintään neljä, valmistavan vaiheen opetuksena. Valmistavan vaiheen opetuksen laajuus vastaa noin puolen vuoden oppimäärää, jolta valtio korvaa kunnalle koituvat kulut jälkikäteen perusopetuksen yksikköhinnan suuruisena. Useille oppilaille puolen vuoden oppimäärä on liian lyhyt, joten tarvittaessa valmistava opetus kestää yhden lukuvuoden. Tämän jälkeen oppilas siirtyy joko yleisopetuksen ryhmään tai maahanmuuttajien omaan pienopetusryhmään. Valmistavassa opetuksessa tavoitteena on suomen kielen alkeiden oppimisen lisäksi oppilaiden tasapainoisen kehityksen ja kotoutumisen edistäminen suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet peruskouluopetukseen tai jatkoopintoihin siirtymiseen. Valmistavassa opetuksessa ei opeteta uskontoa. Opiskelu on kotoutumista. 15

16 Oppilaat, jotka ovat jo käyneet valmentavan opetuksen, voivat siirtyä integroituna yleisopetuksen ryhmiin tai jatkavaan maahanmuuttajien pienopetusryhmään. Oppilas siirtyy maahanmuuttajien pienopetusryhmään, jos opiskelu tavallisessa yleisopetuksen ryhmässä ei vielä ole mahdollista suomen kielen heikon tason tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi. Usein maahanmuuttajien aikaisempi koulutausta on lyhyt ja puutteellinen. Oppilaan siirtyessä maahanmuuttajien pienopetusryhmään, tehdään moniammatillinen kartoitus oppilaan kokonaistilanteesta. Tämän kartoituksen perusteella oppilaalle tehdään määräaikainen erityisopetuspäätös yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Yleisopetuksen opetussuunnitelmaa (Y) noudattavan erityisopetus (E) toteutetaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määritellyllä tavalla (EHY). Opetuksen järjestämisestä keskustellaan huoltajan kanssa. Maahanmuuttajien tukiopetus ja oman äidinkielen opetus järjestetään opetushallituksen ohjeiden mukaisesti soveltuvin osin. Tarkemmin opetusjärjestelyistä on mainittu kunnan maahanmuuttajaopetuksen opetussuunnitelmassa 2000, jota päivitetään vuoden 2004 aikana. Etnisten suhteiden ja syrjimättömyyden edistämiseksi tulee järjestää mm. opettajille koulutusta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajaoppilaille vapaavalintaisia opintoja yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Koulu omalta osaltaan voi edistää myös ystäväperheiden hankkimista maahanmuuttajaoppilaille niin, että ystäväperheissä olisi myös samaa koulua käyviä nuoria. Kontiolahden kansalaisopiston kurssit ovat avoimia kaikille. Kansalaisopisto järjestää yhdessä kotouttamistoiminnassa olevien yhteistyökumppaneiden kanssa kursseja maahanmuuttajille, mutta myös yhteisiä, maahanmuuttajille ja muille kuntalaisille suunnattuja kursseja, kotouttamisen ja etnisten suhteiden edistämiseksi. Käytännössä on tullut esille myös, että muille kuin oppivelvollisille on tarvetta perusopetukseen. Työryhmä esittää, että Kontiolahden kunta päättää järjestää perusopetusta myös yli 18 -vuotiaille Kulttuuri- ja nuorisopalvelut Kulttuuri- ja nuorisopalvelut tarjoavat luontevia kohtaamispaikkoja valtaväestölle ja eri etnisille ryhmille. Kulttuuri- ja nuorisopalvelut ovat kaikille avoimia. Kulttuurien kohtaamista palvelee myös se, että kulttuuritapahtumien esiintyjissä on myös ulkomaalaisia. Nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä jo maahanmuuttajien valmentavien luokkien kanssa ja erityistarpeita otetaan huomioon. Kulttuuri- ja nuorisopalveluissa on ollut kesätyöntekijöinä maahanmuuttajia. 16

17 Kansainvälisiä nuorisovaihtoja järjestämällä pyritään edistämään tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Nuorisotilat ja -tapahtumat sekä - kerhot ovat rasismivapaita, eikä niissä hyväksytä rasismia tai siihen viittaavaa käytöstä. Lyhytkursseja voidaan järjestää tiettyjen etnisten teemojen ympärille, ja niihin pyritään saamaan maahanmuuttajataustainen opettaja. Työvoiman rekrytoinnissa kaikki hakijat otetaan samalla tavalla huomioon. Harrastustoimintaa 4.6. Liikuntapalvelut Kaikki kunnan ja seurojen liikuntapaikat ovat tasavertaisesti kaikille avoimia. Urheiluseurojen tarjoamat ohjatut palvelut ovat myös kaikille maahanmuuttajille tarkoitettuja. Seuroissa on käytössä SLU:n (Suomen Liikunta ja Urheilu) ohjeet suvaitsevaisuudesta. Urheiluseuroille järjestetään tiedotusta ja koulutusta hyvien etnisten suhteiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Liikuntapalveluihin uusia työntekijöitä rekrytoidessa ja mm. kesällä leiri- ja uimaopettajia palkattaessa pyritään työllistämään myös maahanmuuttajia. 5. JÄRJESTÖT Työryhmä kannustaa järjestöjä palkkaamaan maahanmuuttajia mm. työllistämistukien kautta niin, että maahanmuuttajat voisivat integroitua työelämään. Lisäksi vapaaehtoistoimijoita tarvittaisiin lisää mm. ystäväperhe- ja tukihenkilötoimintaan. 17

18 Toivotaan, että järjestöt olisivat omalta osaltaan aktiivisesti kutsumassa maahanmuuttajia mukaan omaan toimintaansa, esim. urheiluseurat jatkavat aktiivisesti toimintaansa maahanmuuttajien kanssa. 6. TYÖVOIMAPALVELUT 6.1. Työvoimatoimisto Työvoimatoimisto on kunnan lisäksi toinen kotouttamislain toteuttaja. Kotouttamisohjelmalla on seuraavat tavoitteet työvoimatoimiston kannalta: * Parantaa maahanmuuttajan valmiuksia päästä työmarkkinoille tai koulutukseen * Auttaa maahanmuuttajaa saamaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä * Pyrkiä estämään syrjäytymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä * Pyrkiä vaikuttamaan maahanmuuttajien tilanteeseen, ettei hän olisi jatkuvasti riippuvainen ulkopuolisesta ohjauksesta Kun maahanmuuttaja on tullut työnhakijaksi laaditaan hänen kanssaan kotoutumissuunnitelma viiden kuukauden sisällä, suunnitelma kestää vuoden ajan kerrallaan. Pisimmillään suunnitelma kestää kolme vuotta. Suunnitelma voi sisältää seuraavia toimenpiteitä: Maahanmuuttajakoulutus: * suomen kielen sekä työ- ja yhteiskuntatietouden koulutus, ammatillinen koulutus Muu työvoimapoliittinen koulutus: * ohjataan hakeutumaan myös suomenkielisille ammatillisille kursseille Ohjaaminen muuhun ammatilliseen koulutukseen: * yhteistyö ammatinvalinnanohjaajan ja tietopalvelun kanssa Työharjoittelu ja työelämävalmennus työpaikoilla: * työmarkkinatuki kotoutumistukena, jonka KELA maksaa Avoimista työpaikoista tiedottaminen: * avustetaan maahanmuuttajaa työnantajayhteyksissä 18

19 Työllistämistuki: * tuki enintään kuudeksi kuukaudeksi * yhdistelmätukeen oikeutetuille 1 vuosi + 1 vuosi Oppisopimuskoulutus: * yhteistyö oppisopimustoimiston, työnantajien ja työnhakijan kanssa * työvoimatoimisto päättää harkinnan mukaan työllistämistuesta ESR-ohjelmat: * tiivis yhteistyö tulevien hankkeiden kanssa Virkailijayhteistyö: * osallistutaan erilaisiin yhteistyöryhmiin, seminaareihin ja kokouksiin * tiedotuksen ja neuvottelun kautta minimoidaan maahanmuuttajien työllistämistä estäviä ongelmia Rinnasteiset toimenpiteet: Rinnasteinen toimenpide voi olla esimerkiksi työharjoittelu, työelämävalmennus tai työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Kotouttamisasetuksessa mainitut edellytykset: * Toimenpiteeseen sisältyy suomen tai ruotsin kielen oppimismahdollisuus. * Toimenpide edistää ja parantaa maahanmuuttajan työmarkkinoille ja koulutukseen pääsyn edellytyksiä. * Toimenpidekokonaisuus on luonteeltaan jatkuva. Päätöksen toimenpidekohtaisesta rinnastamisesta tekee työvoimatoimisto osana maahanmuuttajan henkilökohtaista kotoutumissuunnitelmaa. Muut rinnastettavien toimenpiteiden yleiset edellytykset: * Toimenpiteille voidaan määritellä alkamis- ja päättymispäivämäärä. * Toimenpiteen sisältöä ja tuloksia voidaan arvioida. Työvoimatoimisto voi käyttää soveltuvin osin arvioinnin kriteerinä samoja perusteita kuin työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa ja työvoimapoliittisessa työharjoittelussa ja työelämävalmennuksessa. Rinnastettavien toimenpiteiden lisäedellytykset: * Toimenpiteen tai osatoimenpiteistä koostuvan kokonaisuuden tulee olla jatkuvaluonteista ja riittävän pitkäkestoista. * Toimenpiteen rinnastamisesta on sovittava työvoimatoimiston kanssa ennen toimenpiteen aloittamista. Toimenpiteen tavoitteista ja sisällöstä on samalla esitettävä selvitys. 19

20 Rinnastettava toimenpide voidaan koota eri osatoimenpiteistä ja se voi sisältää esim. * suomen kielen opetusta tarpeen mukaan * luku- ja kirjoitustaidon opetusta * puuttuvia peruskouluvalmiuksia täydentäviä opintoja peruskouluiän ylittäneille * jatko-opintokelpoisuutta parantavia opintoja peruskouluiän ylittäneille * yhteiskuntatietoa * atk:n opiskelua * työharjoittelua, työelämävalmennusta * muita kohtuulliseksi katsottavia kotoutumista tukevia toimenpiteitä, esim. osallistuminen vapaaehtoistoimintaan tai kansalaisjärjestötoimintaan. Kunta ja työvoimatoimisto sopivat yhteistyökäytännöistä osoitettaessa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä maahanmuuttajille. 7. KONTIOLAHDEN TYÖLLISTÄMISTOIMET Työvoimatoimisto tarjoaa maahanmuuttajille kaikkia samoja palveluja kuin suomalaisillekin. Maahanmuuttaja voi ilmoittautua työvoimatoimiston asiakkaaksi sen jälkeen kun hänelle on myönnetty oleskelulupa ja työlupa. Ulkomaalainen, joka on turvapaikanhakijana oleskellut Suomessa kolme kuukautta, saa tehdä työtä ilman työlupaa (ulkomaalaislain 25 :n 5 mom.). Työnantajan tulee varmistua työntekooikeudesta turvapaikanhakijan esittämällä todistuksella, jonka turvapaikanhakijalle antaa vastaanottokeskus. Maahanmuuttajalle, kuten muillekin työnhakija-asiakkaille, tehdään määräaikaisia haastatteluja ja työnhakusuunnitelmia. Polku työelämään etenee yleensä työvoimatoimiston palvelujen kuvauksen mukaisesti (aikaisempi kohta) Maahanmuuttajien työllisyystilanne Kontiolahden työvoimatoimistossa oli vuoden 2003 lopussa yhdeksää eri kansallisuutta edustavia ulkomaalaisia työnhakijoina, yhteensä 23 henkilöä. Työttöminä heistä oli 39,1 %. Pohjois-Karjalassa ulkomaalaisten työttömyysprosentti oli 54,4 % ja koko maassa 53,5 %. Vaikeasti sijoitettavia, syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ovat ne maahanmuuttaja, jotka eivät ole oppineet suomen kieltä tai muutoin eivät ole sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Iäkkäämpien maahanmuuttajien tilanne on erityisen ongelmallinen, koska edes tukityöllistämisellä ei ole helppoa löytää työtä. 20

21 7.2. Kontiolahden kunnan työllistämistoimet Kontiolahden kunta toteuttaa oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kohdalla samanlaista järjestelmää kuin muiden kontiolahtelaisten työttömien työllistämisessä. Työtehtäviä on kunnan eri työpisteissä ja eri toimialojen mukaisesti. Työllistäminen tapahtuu työvoimatoimistosta työhönosoituksella. Henkilön työosaaminen ja kielitaito ovat ratkaisevia tekijöitä työhön sijoittumisessa. Kontiolahden kunta on työllistänyt maahanmuuttajia mm. kouluihin koulunkäyntiavustajiksi. Vastaanottokeskus työllistää useita maahanmuuttajia. Kontiolahden kunnan työllistämisohjelman ja määrärahat hyväksyy kunnanvaltuusto vuosittain. Kunnan johtoryhmä vahvistaa vuosittain päätulosalueittain kiintiöt työllistettävistä. Kunkin päätulosalueen johtoryhmä jakaa työllistettävien määrät työyksiköille. Päätöksen työllistetyn valinnasta tekee työyksikön esimies. Nuoret maahanmuuttajat, joilla on kuntapaikka, voivat työllistyä kunnan kautta kesätöihin Kontiolahden yrittäjät ja muut työnantajat Kontiolahden yrittäjät ja yhdistykset ovat ottaneet nuoria maahanmuuttajia työharjoitteluun ja omalta osaltaan edistäneet nuorien tutustumista suomalaiseen työelämään ja näin ennaltaehkäisseet syrjäytymistä. Työryhmä suosittaa yrityksiä, virastoja, seurakuntaa ja muita työnantajia rohkeasti ottamaan maahanmuuttajia työharjoitteluun sekä työllistämään maahanmuuttajia. 8. KANSANELÄKELAITOS 8.1. Yleistä Maahanmuuttajalla, jonka kotikunta on Suomessa, on samanlaiset oikeudet kaikkiin niihin sosiaaliturvaetuuksiin, joita maassa jatkuvasti asuneella on, mm. oikeus sairaanhoitokorvauksiin, lapsilisiin ja yleiseen asumistukeen. Kela pyrkii asiakaspalvelussaan tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen Kotoutumistuki Kela maksaa kotouttamissuunnitelman ajalta myönnettävää työmarkkinatukea, jota kutsutaan kotouttamistueksi. Se on tarkoitettu nimenomaan kotouttamissuunnitelman toteuttamisen aikaiseksi tueksi. Kela saa asiasta sitovan lausunnon työvoimatoimistolta. 21

22 Kotouttamistuki ei sinänsä ole etuuslaji, sitä ei voi saada yksinomaan taloudellisen tuen tarpeen perusteella. Se laajentaa työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä työvoimaviranomaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi siten, että maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumistukeen kunnan ja maahanmuuttajan itsensä järjestämien työvoimapoliittisiin rinnastettavien toimenpiteiden aikana. Toisaalta kotoutumistuki kaventaa työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä siten, että tuen saamisen edellytyksenä on aina kotoutumissuunnitelman aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen. Työmarkkinatukea voidaan tarvittaessa täydentää toimeentulotukilain mukaisella toimeentulotuella, jota haetaan sosiaalitoimistosta. Työvoimatoimisto antaa lausunnon kotoutumistuen maksamisesta työmarkkinatuen sijasta rajatun kolmen vuoden aikana. Jos henkilö ei täytä työmarkkinatukilain mukaan määräytyvän työmarkkinatuen edellytyksiä, sosiaalitoimisto voi myöntää hänelle toimeentulotukea kotoutumistukena. Kelasta ei automaattisesti toimiteta tietoja sosiaaliviranomaisille kotoutumistuen saajista. Tuen saamisen edellytyksinä on, että hakijalla on taloudellisen tuen tarvetta. Tarveharkinta määritellään siten kuin työmarkkinatukilaissa on säädetty. Kuten työmarkkinatuessa ei myöskään kotoutumistuessa sovelleta tarveharkintaa silloin, kun hakija osallistuu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden ajalta maksetaan normaalisti ylläpito- ja majoistuskorvausta sekä ulkomaan päivärahaa. Tuen saaminen edellyttää myös kotoutumissuunnitelman noudattamista. Tuki myönnetään kerralla enintään yhdeksi vuodeksi. Kela hoitaa viran puolesta toimenpiteet tuen edelleen jatkamiseksi vuodelle eteenpäin sen jälkeen kun työvoimatoimisto on lähettänyt sitovan lausunnon tuen jatkamiseksi. Tuen saajalla on ilmoitusvelvollisuus perhesuhteissaan ja taloudellisessa tilanteessaan tapahtuneissa muutoksissa. Tukeen sovelletaan työmarkkinatukilain normaaleja karenssiaikoja ja työssäolovelvoiteaikoja. Kotoutumistukeen on samalla tavalla oikeus hakea muutosta kuin työmarkkinatuesta annetussa laissa on säädetty Maahanmuuttajien erityistuki Laki maahanmuuttajien erityistuesta tuli voimaan (1192/2002) ja sitä täydentävä asetus (194/2003). Maahanmuuttajien erityistuki on uusi taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan täysimääräisen kansaneläkkeen tasoinen toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle 22

23 maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa. Inkerinsuomalaiset ovat suurin ryhmä, jota uudistus koskee. Tuen saamisen edellytyksenä on vähintään 65 vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Lisäksi edellytetään, että maahanmuuttaja on asunut Suomessa vähintään viiden vuoden yhdenjaksoisen ajan ennen erityistuen alkamista ja hän on taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Työkyvyttömyys määritellään samoin kuin kansaneläkkeessä ja sitä varten tarvitaan lääkärinlausunto. 9. TE-KESKUS Kotouttamislain toimeenpano kuuluu työvoimaviranomaisille ja kunnille. Maahanmuuttajien kotouttamisen yleinen kehittäminen, suunnittelu, ohjaus ja seuranta sekä yhteensovittaminen kuuluvat työministeriölle. Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosaston tehtävänä on maahanmuuttajien kotouttamisen alueellinen ohjaus, seuranta ja yhteensovittaminen sekä yhteistyö kuntien, työvoimatoimistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Työvoimaosaston tehtäviä maahanmuuttoon liittyvissä asioissa ovat myös,. maahanmuuttajien työvoimapalvelut ja työlupa-asiat, maahanmuuttajien vastaanotto, etnisen tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistäminen, EU-hankkeet sekä taloushallinnon tehtävät. Kuntayhteistyössä keskeisiä tehtäviä ovat kotouttamisohjelmia ja rinnastettvia toimenpiteitä koskevat sopimus- ja muut asiat sekä sopimukset pakolaisten vastaanotosta ja kustannusten korvaamisesta. Vastaanottokeskuksen ylläpitoa ja kustannusten korvaamista koskevat asiat kuuluvat myös työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtäviin. Työvoimatoimisto huolehtii työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. Työvoimaosasto ostaa mm- tarvittavan koulutuksen työvoimatoimiston esityksestä. 23

24 10. SEURANTA Ohjelman perustavoite on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja edistäminen sekä etnisten suhteiden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet nyt hyväksytyssä kotouttamisohjelmassa ovat : 1. Tavoite: Maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen parantaminen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäiseminen. Toimenpiteet: - Yläkoulun maahanmuuttajaopetuksen jatkaminen ja maahanmuuttajaopettajan viran perustaminen yläkouluun. - Kunta, yritykset, järjestöt ja muut työnantajat työllistävät maahanmuuttajia. 2. Tavoite: Maahanmuuttajille sosiaalisia kontakteja kontiolahtelaisiin ja maahanmuuttajat integroituvat yhteisöön. Toimenpiteet: - Järjestöt suuntaavat aktiivisesti toimintaa maahanmuuttajille. 3. Tavoite: Päivähoidon ja koulujen henkilökunnalla on monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajaasioista tietoa ja tuntemusta. Toimenpiteet: - Päivähoitohenkilöstö ja koulujen henkilökunnalle järjestetään koulutusta monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttaja-asioista. 4. Tavoite: Maahanmuuttajilla on tasavertaisesti mahdollisuus käyttää kunnan palveluja saamalla tietoa omalla kielellään kunnan palveluista. Toimenpiteet: - Eri palvelujen esitteet käännetään keskushallinnon toimesta keskeisille maahanmuuttajien käyttämille kielille. 5. Tavoite: Maahanmuuttajille on riittävästi asuntoja. Toimenpiteet: - Asuntotarve huomioidaan kunnan asunto-ohjelmassa. 24

25 Näiden tavoitteiden saavuttamista on tarpeen seurata jatkuvasti. Kunnan sosiaalitoimisto ja työvoimatoimisto pitävät säännöllisesti yhteyttä maahanmuuttajille tehtävien suunnitelmien osalta. Samassa yhteydessä seurataan osaltaan myös ohjelman toteutumista. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät saavat heiltä palautetta suoraan, mutta myös organisoitua palautetietoa tarvitaan. Kontiolahdella järjestetään vuosittain maahanmuuttaja-asioista keskustelutilaisuus joulukuun ensimmäisellä viikolla, jonka koollekutsuja on maahanmuuttajien sosiaalityöstä vastaava. TE-keskus seuraa viran puolesta palvelutasoa eräiltä osin. Kotouttamisohjelman toteutumisen seurannasta päävastuu on kunnanhallituksen alaisella työryhmällä, johon kuuluvat kunnanhallituksen edustaja, perusturva-, koulutus- ja vapaa-aikalautakuntien puheenjohtajat, sosiaalityön päällikkö, sivistysjohtaja, Kelan edustaja, työvoimatoimiston edustaja ja vastaanottokeskuksen nimeämä edustaja. Kotouttamisohjelmaa päivittävä työryhmä esittää, että jatkossa selvitetään JYTYkuntien yhteistyönä maahanmuuttaja-asioiden kehittämistä. Selvitetään esim. halukkuutta ja mahdollisuuksia JYTY-kuntien yhteiselle maahanmuuttajakoordinaattorille ja yhteisen tukipisteen perustamista Joensuun seudulle. Maahanmuuttajiin liittyvää sanastoa ja käsitteitä: Ulkomaalainen = Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi siis olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva, esim. turisti, liikemies tai pitkäaikaisessa tarkoituksessa maahan muuttanut esim. siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija. Siirtolainen = henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaisia eivät ole esim. opiskelijat tai turistit. Maahanmuuttaja = yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä Pakolainen = henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseeen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta (YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskevan yleisopimuksen mukaan) 25

26 Kiintiöpakolainen = henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Turvapaikanhakija = henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Ulkosuomalainen = Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperltään suomalainen henkilö, joka pitää itseään suomalaisena. Paluumuuttaja = ulkosuomalainen, joka on pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen (esim. Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset mm. inkeriläiset jne.). Paluumuuttajana pakolainen UNHCR tukee pakolaisten paluumuuttoa, jos olosuhteet kotimaassa ovat muuttuneet siten, että sinne on mahdollisuus palata ja paon syyt poistuneet. Kotouttamislakia (493/1999) sovelletaan Suomeen muuttaneeseen henkilöön, joka on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Laki koskee kaikkia Suomeen pysyvästi ulkomailta muuttaneita, mikäli he ovat kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarpeessa. Kotouttamislakiin tuli muutokset (118/2002), jolloin sillä säädetään myös etnistä syrjintää ja rasismin ehkäisemistä osana tehokasta kotouttamispolitiikkaa. Kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttamisella tarkoitetaan viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja. Kotoutumistuki on maahanmuuttajan kotoutumisen aikana perustoimeentulon turvaava laki, joka muodostuu työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. 26

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Lappi kodiksi seminaari 5.10.2016 Jorma Pietiläinen Pudasjärven kuntasuunnitelma:

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Kunnanhallitus 29 01.02.2016 Kunnanhallitus 66 21.03.2016 Kunnanvaltuusto 15 05.04.2016 Perusturvalautakunta 46 11.05.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Khall

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU 9.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu

Tilannekatsaus maahanmuuton asioista. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu Tilannekatsaus maahanmuuton asioista Pohjois-Karjalan ELY-keskus Reijo Vesakoivu 1 Turvapaikanhakijatilanne Koko maassa V. 2015 32478 turvapaikanhakijaa V. 2016 1697 (1.1. 23.2.) Irak 61%, Afganistan 17%,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP)

Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) Yhteistyösopimus 1 (9) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPAL- VELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Perusturvalautakunta 89 28.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 280 09.11.2009 Joutsan kunnanhallitus 143 28.06.2010 Joutsan kunnanhallitus 13 10.01.2011 JOUTSAN SEUDUN KOTOUTTAMISOHJELMAN 2010 HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot