Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelma

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelma v

2 Sisällys 1. Suomessa asuvat ulkomaalaiset Lainsäädäntö ja sopimukset Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/ Yhdenvertaisuuslaki Kustannusten korvaaminen Viranomaisten tehtävät paikallistasolla Maahanmuuttoon liittyvien käsitteiden määrittely Kirkkonummen maahanmuuttajaväestö Kirkkonummi pakolaisten vastaanottajana Kunta palveluiden järjestäjänä Sivistystoimen palvelut Opetustoimi Kirkkonummen kansalaisopisto, Medborgarinstitutet i Kyrkslätt Päivähoito Päivähoidon puheterapia Varhaiskasvatuksen psykologi Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Kirjasto Perusturvan palvelut Aikuissosiaalityö, maahanmuuttajien parissa tehtävä sosiaalityö Lapsi- ja perhesosiaalityö (lastensuojelu) Lapsioikeudelliset asiat Lapsiperheiden kotipalvelu Velkaneuvonta Työllistymisyksikkö Toimari Mielenterveyspalvelut Päihdehuolto Vammaispalvelu Fysioterapia, puheterapia ja toimintaterapia Terveyssosiaalityön palvelut Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Terveysneuvontapalvelu Suun terveydenhuolto Ikäihmisten palvelut Kirkkonummella toimivat seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt Kirkkonummen evankelis-luterilainen seurakunta Kyrkslätts svenska församling- Kirkkonummen ruotsalainen seurakunta Kirkkonummen helluntaiseurakunta Pokrovan veljestö ry Palveluiden kattavuus ja kehittämistoimenpiteet... 32

3 3 Johdanto Kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Kirkkonummen ensimmäinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelma tehtiin v Toimintaympäristö on ehtinyt 14 vuoden aikana muuttua huomattavasti. Kirkkonummen väestö on kasvanut 2000-luvulla n asukkaan verran vuodessa. Väestöstä on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia n. 3.1 %. He ovat työn tai avioliiton perusteella kuntaan tulleita, pakolaisia, EU-kansalaisia tai paluumuuttajia. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin voimakkaasti. Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategian visio 2016 on lähes sopiva myös maahanmuuttajatyön visioiksi. Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. Uuden kotoutumisohjelman ytimessä ovat työllisyys, osallisuus, kotouttaminen ja kotoutuminen. Ohjelmassa painotetaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä palveluiden kehittämiseksi maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi. Työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan (Laki kotoutumisen edistämisestä 2010, 32 ) Kirkkonummella perustettiin keväällä 2011 poikkihallinnollinen työryhmä valmistelemaan kunnan kotouttamisohjelmaa. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto. Ryhmän jäsenet olivat:

4 4 - Anna-Lotta Aaltonen, vs. osastonhoitaja, terveyspalvelut - Pia Hosio, diakoni, Kirkkonummen suomalainen seurakunta - Jaana Himilä, Kansaneläkelaitos - Anna Lyytikäinen, rehtori, kansalaisopisto - Antti Manninen, työvoimaneuvoja, Espoon työ- ja elinkeinotoimisto - Jukka Pietinen, opetustoimen päällikkö - Ulla Railio, johtaja, Työllistymisyksikkö Toimari - Seppo Savikuja, nuorisotoimenjohtaja - Sauli Soini, sosiaaliohjaaja, sosiaalipalvelut - Johanna Stenqvist, vs. johtava ylilääkäri, terveyspalvelut - Vera Mustonen-Valtonen, vs. sosiaalityöntekijä, sosiaalipalvelut, alkaen sosiaalityöntekijä Kirsi Vuori-Tuompo - Elina Utriainen, päiväkodin johtaja, Finnsbackan päiväkoti Työryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa: 19.4, 4.8., ja Työryhmän kokouksissa oli kaksi asiantuntija-alustusta: maahanmuuttajatyön koordinaattori Börje Mattson Raaseporin kaupungista ja yksikön päällikkö Maria Suominen Espoon työvoimapalveluista. 1. Suomessa asuvat ulkomaalaiset Kokonaisvastuu maahanmuuttopolitiikan toteuttamisesta sekä ulkomaalais- ja kansalaisuuslain kehittämisestä kuuluu sisäasiainministeriölle. Maahanmuuttopolitiikkaa koskevat linjaukset ja päätökset valmistellaan yhteistyössä muiden maahanmuuttoasioita hoitavien viranomaisten kuten työministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa. Sisäasiainministeriöllä on ulkomaalaishallinnossa keskeinen asema maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen sekä kansainväliseen suojeluun liittyvissä asioissa. Ulkomaalais- ja kansalaisuuslainsäädännön kehittäminen ja näihin liittyvä politiikan valmistelu kuuluu sisäasiainministeriölle. Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosasto vastaa maahanmuuttoa, pakolaisuutta ja turvapaikkaa sekä Suomen kansalaisuutta koskevista asioista. Se tukee poliittista päätöksentekoa huolehtimalla säädösvalmistelusta ja hoitamalla kansainvälisiä suhteita Euroopan

5 5 unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Ulkomaalaisosasto osallistuu niihin EU:n komiteoihin ja työryhmiin, joissa valmistellaan ja kehitetään EU:n yhteistä lainsäädäntöä ja politiikkaa maahanmuuttoasioissa. Ulkomaalaisosaston ohjauksessa toimiva ulkomaalaisvirasto ratkaisee yksittäisten ulkomaalaisten oleskelulupa-asiat ja turvapaikkahakemukset, päättää Suomen kansalaisuuden myöntämisestä sekä ulkomaalaisen käännyttämisestä tai karkottamisesta. Lisäksi Ulkomaalaisvirasto kerää tilastotietoa ulkomaalaisista tilastokeskuksen ja väestörekisterikeskuksen ohella. Sisäasiainhallinnonalalla maahanmuuttoasioita hoitavat myös rajavartiolaitos sekä poliisi. Työministeriön vastuulla ovat maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen, turvapaikanhakijoiden vastaanotto sekä ulkomaisen työvoiman käyttö. Ulkoasiainministeriö vastaa viisumipolitiikasta. Suomen ulkomaan edustustot myöntävät viisumeita ja vastaanottavat kansalaisuusilmoituksia sekä oleskelulupahakemuksia. 2. Lainsäädäntö ja sopimukset Ulkomaalaislaki ja Suomen solmimat kansainväliset sopimukset säätelevät ulkomaalaisten maahantuloa, oleskelu- ja työluvan myöntämistä sekä maasta lähtöä. Tärkeimmät Suomea sitovat sopimukset ovat ihmisoikeuksien julistus, YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus ja sen lisäpöytäkirja vuodelta Maahanmuuttajalta edellytetään oleskelulupa ja turvapaikanhakijalta rekisteröitymistä turvapaikanhakuprosessiin, jonka hallinnointi kuuluu sisäasiainministeriölle. Maahanmuuttajien oikeudet suomalaisen yhteiskunnan palveluihin ja etuuksiin määräytyvät myönnetyn oleskeluluvan perusteella. Keskeisiä lakeja oikeuksien kannalta ovat laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, kotikuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö, erityisesti sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki. Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja jossain määrin myös paluumuuttajat kuuluvat siihen maahanmuuttajaväestöön, joka on edellä mainittujen lakien lisäksi myös erityislainsää-

6 6 dännön ja valtioneuvoston päätösten piirissä. Kunnan jokainen viranomainen vastaa kuitenkin omalla toimialallaan myös heidän palveluistaan Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/ Uusi kotoutumislaki tuli voimaan Kotoutumislain tavoitteena on tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Uudella lailla halutaan erityisesti parantaa kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta. Suomeen muuttavalla on mahdollisuus kotoutumispalveluihin ja neuvontaan. Oleskeluluvan myöntämisen tai oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä jokaiselle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viime vuosina tapahtuneisiin muutoksiin. Aikaisemmin lain lähtökohtana olivat pakolaisina ja paluumuuttajina Suomeen saapuvat henkilöt, mutta nykyisin Suomeen muutetaan monista eri syistä ja uudessa kotoutumislaissa huomioidaan kaiken ikäiset ja taustaiset muuttajat. Kotoutumispolitiikassa painottuvat jatkossa erityisesti toimenpiteet, joilla tuetaan perheiden, lasten ja nuorten kotoutumista. Aikuisten kohdalla tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Ohjausta avoimille työmarkkinoille parannetaan kotoutumisen alkuvaiheen palveluilla, kuten selvittävällä ja kaikille tarjolla olevalla alkukartoituksella sekä siihen perustuvalla kotoutumissuunnitelmalla ja koulutuksella. Alkukartoituksessa arvioidaan henkilön työllistymis-, opiskelu- ja muita kotoutumisvalmiuksia sekä muiden kotoutumista edistävien toimien tarpeita. Henkilö ohjataan tämän jälkeen toimenpiteisiin tarvelähtöisesti. Kotoutumisasiat siirtyivät alkaen sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) astui voimaan 20. päivänä tammikuuta vuonna Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysy-

7 7 mys on mm. työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta tai koulutuksen saamisesta. Lakia sovelletaan myös etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on: sosiaali- ja terveyspalveluista; sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista taikka yleisesti saatavilla olevien asuntojen, muun irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjoamisesta yleisölle lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvia oikeustoimia. Yhdenvertaisuuslain 4 mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. 3. Kustannusten korvaaminen Kotoutumislain 45 :n mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun henkilön kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 -vuotta täyttäneen henkilön osalta korvaus on euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta euroa vuodessa. 7 -vuotta täyttäneen henkilön korvausta maksetaan 7 -vuotissyntymäpäivää seuraavasta päivästä alkaen ja alle 7 -vuotiaan korvausta maksetaan sen vuorokauden loppuun, jona henkilö täyttää 7 -vuotta. Laskennallisia korvauksia tulisi käyttää lähtökohtaisesti kunnan kotouttamisohjelmassa mainittuihin kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Laskennallisella korvauksella voidaan kattaa kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja. Laskennallista korvausta maksetaan kiintiöpakolaisista neljän vuoden ajan ja muille pakolaisille kolmen vuoden ajan siitä päivämäärästä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa

8 8 asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään. Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan, eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain (201/194) mukaista kotikuntaa, korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa. Laskennallista korvausta ei voida maksaa pidemmältä ajalta, vaikka korvausten piiriin kuuluvan henkilön kotoutumisaika viranomaisten toimesta jatkuisikin em. aikaa pidemmälle. 4. Viranomaisten tehtävät paikallistasolla Uuden kotoutumislain mukaan eri viranomaisilla on omat tehtävänsä kotoutumisen tukemisessa. Kunnan tehtävänä (30 ) on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunnan on huolehdittava, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille ja että ne järjestetään tarvetta vastaavasti. Kunnan on niin ikään huolehdittava oman henkilöstön kotouttamisen osaamisen kehittämisestä. Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä (40 ) on vastata työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille. Te-toimisto huolehtii, että palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja heillä on velvoite monialaiseen yhteistyöhön kotoutumista edistettäessä (31 ) (kunta, TE -toimisto, poliisi, järjestöt ja yhteisöt). 5. Maahanmuuttoon liittyvien käsitteiden määrittely Humanitaarinen maahanmuuttaja Kiintiöpakolainen tai henkilö, joka on saanut oleskeluluvan Suomeen turvapaikkaprosessin kautta. Myös edellä mainittujen ryhmien perheenjäsenet, joille on myönnetty perheenyhdistämisen kautta oleskelulupa, kuuluvat ryhmään. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa.

9 9 Kotoutuminen Maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain mukaan kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttaminen Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain mukaan kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Maahanmuuttaja Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Maahanmuuttajataustainen Maahanmuuttajataustaisella tarkoitetaan tässä ohjelmassa henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla ja jonka vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Monikulttuurisuus Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo. Muunkielinen Henkilö, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieltä. Paluumuuttaja Tässä ohjelmassa paluumuuttajalla tarkoitetaan entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevia henkilöitä, kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka saa kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hän on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa siksi, että hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen rotunsa, kansallisuutensa, uskon-

10 10 tonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen perusteella tai hän on saanut oleskeluluvan humanitaaristen syiden takia.. Positiivinen erityiskohtelu Yhdenvertaisuuslain mukaan positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Toisen sukupolven maahanmuuttaja Suomessa syntynyt maahanmuuttajien lapsi. Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. 6. Kirkkonummen maahanmuuttajaväestö Kirkkonummella asui asukasta, joista muun kuin Suomen kansalaisuuden omaavia oli Suurimmat kansalaisuusryhmät on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muissa kansalaisuusryhmissä on 20 tai sitä vähemmän henkilöitä. Kaikkiaan Kirkkonummella asuu muita kuin Suomen kansalaisia yhteensä 81 eri kansallisuusryhmästä. Viro 695 Venäjä 163 Britannia 64 Ruotsi 63 Saksa 42 Kiina 38 Irak 36 Thaimaa 32 Yhdysvallat (USA) 29 Serbia ja Montenegro 28 Puola 24

11 11 7. Kirkkonummi pakolaisten vastaanottajana Kotoutumisen edistämisestä annettu laki 1386/2010 tuli voimaan Laki sisältää säännökset korvauksista, joita valtio voi maksaa kunnille kotoutumislain nojalla. Korvauksia maksetaan kunnalle kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa mainituista henkilöistä valtion talousarvion rajoissa. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotoutumislain 32 :ssä tarkoitetun kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt lain 41 :n mukaisen kuntaan osoittamista ja kotoutumisen edistämistä koskevan sopimuksen ELY -keskuksen kanssa. ELY-keskus on esittänyt, että Kirkkonummen kunta ottaisi vastaan 15 pakolaista vuosittain. Määrä on sama, mikä edellisessä 1993 vuodelta peräisin olevassa sopimuksessa on kirjattu vastaanotettavien pakolaisten määräksi. Vuoden 1993 sopimuksen mukaan kunta varautuu järjestämään vastaanoton vuosittain noin 15 pakolaiselle. Varautumissuunnitelma tarkistetaan vuosittain kunnan ja lääninhallituksen kesken kunnan talousarvion yhteydessä tai tarpeen vaatiessa. Aiempaa pakolaisten vastaanottosopimusta ei ole täysin noudatettu kunnassa vaan edellinen sopimuksen mukainen pakolaisryhmä vastaanotettiin vuonna Sen jälkeen kuntaan on muuttanut omaehtoisesti pakolaistaustan omaavia henkilöitä. Pakolaisten vastaanottaminen ei ole yksinomaan sosiaali- terveydenhuoltoa koskettava asia vaan se tuottaa palveluntarpeita ja kustannuksia myös muiden hallinnon aloille. Kirkkonummella on tällä hetkellä hyvin vähän pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat pääosin työn tai avioliiton myötä kuntaan muuttaneita. Pakolaisten vastaanottaminen edellyttää ensisijaisesti asennemuutosta. Kunnan henkilöstölle tarvitaan lisää maahanmuutto-osaamista ja kunnassa tulee olla varattuna pakolaisryhmälle soveltuvat asunnot. 8. Kunta palveluiden järjestäjänä Kunnan tärkein tehtävä on tuottaa palveluja kaikille asukkailleen, niin suomalaissyntyisille kuin maahanmuuttajataustaisillekin. Kuntalaisten erityistarpeet saattavat olla hyvin monenlaisia ja niiden huomioiminen on haasteellista. Maahanmuuttajien osalta saatetaan koros-

12 12 taa liikaa erityistarpeita ja ajatella, että kaikkeen tarvitaan erityispalveluita. Pitkällä tähtäimellä se ei ole kestävää vaan tavoitteena on palveluiden valtavirtaistaminen. Tämän kotouttamisohjelman tavoitteena on kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin, myönteisten etnisten suhteiden ja yhteisöllisyyden edistäminen. Kirkkonummen kunta haluaa kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen itsestään, toisistaan ja ympäristöstään huolehtimisessa sekä huolehtia kunnan palveluiden hyvästä laadusta. Maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten hyvinvointi liittyy läheisesti heidän sosioekonomisen asemansa kohentamiseen, minkä kannalta kaikkein keskeisimpiä asioita ovat työllisyys ja koulutus. Kunnan eri palvelut esitellään ja kappaleen lopuksi on koottu eri palveluiden keskeiset kehittämisehdotukset. Huono-osaisuuden periytyminen maahanmuuttajien lapsille voi johtaa etnisen hierarkian syntymiseen kuntalaisten välille ja johtaa kunnan tasapainoisen kehityksen vaarantumiseen. Vaikka maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten sosioekonomisen aseman kohentamiseen liittyviä toimia on vaikea määritellä yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi, on kehityksen seuraaminen tärkeää. Seurantamittarina voidaan käyttää muunkielisten toimeentulotukea saavien osuutta kaikista kuntalaisista. Maahanmuuttajien palveluista puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota erityispalveluihin, jotka on suunnattu vain maahanmuuttajille. Varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa normaalipalveluiden piiriin siirtymistä tukevat erityispalvelut, kuten kielikoulutus ja maahanmuuttajille suunnatut neuvontapalvelut, ovat tärkeitä. Maahanmuuttajien väestöosuuden kasvaessa julkisten palveluiden suurin haaste on huolehtia peruspalveluiden valmiuksista tuottaa laadukkaita palveluita kaikille kuntalaisille. Joissakin tilanteissa maahanmuuttajaryhmien lähtökohdat oman hyvinvointinsa turvaamisessa voivat olla muuta väestöä heikommat, mikä edellyttää positiivista erityiskohtelua kuntalaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi. Maahanmuuttajien äänestysprosentit ovat huomattavasti valtaväestöä alhaisemmat ja he ovat selvästi aliedustettuina kunnallisten päätöksentekijöiden joukossa. Maahanmuuttajat myös vastaavat muuta väestöä passiivisemmin erityisesti kirjallisiin kyselytutkimuksiin ja palautekyselyihin. Koska maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten näkemykset eivät aina välity erilaisten vaikutuskanavien kautta osaksi päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä, on asiakaslähtöisyydestä huolehdittaessa syytä kiinnittää huomiota siihen, miten palve-

13 13 luita koskevat päätökset vaikuttavat heihin. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet täytyy turvata myös asukastoiminnassa ja asuinalueiden kehittämiseen sekä lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen liittyen. Koska maahanmuuttajaperheiltä saattaa puuttua kaikkien perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeät sosiaaliset verkostot, liittyy kysymys perheiden tukemisesta yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyden tukeminen on hyvä esimerkki tavoitteesta, jonka edistämisessä kaivataan verkostomaista työskentelyä yhteistyökumppaneiden kesken. Kunta ei voi yksin ratkaista kaikkia kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Yhteisöllisyyden ja perheiden tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kirkkonummen seurakunnat tai kirkkonummelaiset järjestöt saattavat yhteen valtaväestöön kuuluvia kummiperheitä ja ystäviä kaipaavia maahanmuuttajaperheitä. Myös Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnalla on samat tavoitteet Sivistystoimen palvelut Jossain palveluissa, kuten päivähoidossa, kouluissa ja kansalaisopistossa, ollaan jo hyvin pitkällä muutoksen kohtaamisessa. Maahanmuuttajanaisten asemaan ja kotoutumiseen liittyy monia erityiskysymyksiä. Monet maahanmuuttajanaiset hoitavat lapsiaan kotona ja ovat näin ollen työttömille maahanmuuttajille suunnattujen kotoutumiskoulutusten kohderyhmän ulkopuolella Opetustoimi Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien osuus perusopetuksen oppilaista on kasvussa. Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, mutta samalla huomioidaan oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Opetuksen tulee myös

14 14 tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yleensä ulkomailta tuleva lapsi sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Hänen on mahdollista saada suomen opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi toisena kielenä), mikäli se on tarpeen. Maahanmuuttajille voidaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella suomenkieliset koulut järjestävät mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Lisäksi tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan omalla äidinkielellä. Oppilaalla on oikeus saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä. Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille, joiden suomen kielen taito ja / tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen, voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu suomenkielistä opetustointa varten Tämän opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Mikäli valmistavaa opetusta järjestetään, sen kesto vaihtelee oppilaan tarpeesta riippuen puolesta vuodesta vuoteen tai sen ylikin. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäja-

15 15 ko edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Kirkkonummella asuvista maahanmuuttajista yli 95% opiskelee suomenkielisissä kouluissa. Kirkkonummen suomenkielisessä opetustoimessa annetaan valmistavaa opetusta vuotiaille maahanmuuttajataustaisille oppilaille Kirkonkylän koulussa (keskustan alue) ja Nissnikun koulussa (Masalan alue). Veikkolan alueella asuvien maahanmuuttajataustaisten opetus on keskitetty Nissnikun kouluun. Tarvittaessa valmistavan opetuksen oppilaille myönnetään hakemuksesta ilmainen koulukyyditys noudattamalla kunnan koulukuljetusperiaatteita. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa määritellään opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi. Opinto-ohjelma voi olla osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen ohjaustoiminta opiskelun tukena ja erilaiset oppimisympäristöt oppimisen tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus yhteistyö perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilaan arviointi ja todistukset Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 5). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa.

16 16 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden omaa äidinkieltä ylläpitävää opetusta annetaan Kirkkonummen kunnan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti seuraavissa kielissä: albanian kieli englannin kieli saksan kieli venäjän kieli viron kieli Maahanmuuttajataustaisille oppilaille annetaan kaikissa kouluissa tarpeen mukaan suomi toisena kielenä opetusta opetussuunnitelman mukaisesti. Heille tarjotaan myös mahdollisuus aktiiviseen harrastustoimintaan koulujen kerhotoiminnan kautta. Toisen asteen nuorten lukio-opetus on tarkoitettu myös maahanmuuttajille, jolloin heitä koskee samat oppilaaksiottoperiaatteet kuin kantaväestöäkin. Aikuislukio tarjoaa aikuisille maahanmuuttajille mahdollisuuden suorittaa erillisiä aineopintoja, joista yksi tärkeimmistä on suomi toisena kielenä. Aikuisilla maahanmuuttajilla on myös mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto aikuislukion kautta voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti Kirkkonummen kansalaisopisto, Medborgarinstitutet i Kyrkslätt Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää Suomen kielen koulutusta erityisryhminä maahanmuuttajataustaisille henkilöille. 10 vuoden aikana on järjestetty aluksi työvoimapoliittisena koulutuksena, sittemmin opetushallituksen rahoittamana koulutuksena seuraavia kurssikokonaisuuksia: Maahanmuuttajana Suomessa/ Finnish for Immigrants, taitotaso A1-B3, päiväkurssi, nonstop periaatteena; Suomea iltapäivällä A1 intensiivinen suomen kielen kurssi nuorille; Opi kirjoittamaan suomeksi B1; Suomea maahanmuuttajille iltakurssit A1-A2, normaaleja vapaan sivistystyön kursseja; Lapsen kielireppu A1, yhteistyössä seurakunnan kanssa, kotona olevalle kouluikäisen lapsen vanhemmalle; kielikummitoiminta

17 17 Kuluvana lukuvuonna järjestetään kokeilevat integroivat liikunnan kurssit yhdessä maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja kantaväestölle; kurssien vaikuttavuusarviointi tehdään alkuvuonna Päiväkursseilla on mukana liikunta ja kädentaitojen osuudet yhteistyössä työ- ja toimintakeskus Toimarin kanssa Espoon työvoimapoliittinen suomen kielen koulutus on alkanut vetää aiempaa huomattavasti paremmin. Tämä antaa haasteen koko kansalaisopiston suomen kielen koulutuksen kehittämiselle. Toinen haaste on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrän merkittävä kasvu Kirkkonummella. Kansalaisopistossa valmistaudutaan kohtaamaan maahanmuuttajataustaiset henkilöt kohderyhmittäin Kirkkonummella muiden kohderyhmien tavoin. Päiväkoulutuksen luonnetta muutetaan Startti-kurssin muotoon; se keskittyy suomen kilen alkuopetukseen ja nonstop tyyppiseen koulutukseen. Iltapäiväkurssit on tarkoitettu intensiiviseen opiskeluun lähinnä nuorille. Kotona olevat pienten lasten vanhemmat on yksi tärkeä kohderyhmä. Suomen kielen iltakursseja kehitetään edelleen ja pitkälle edenneiden keskustelukurssi aloitetaan. Tavoitteena on myös integroida maahanmuuttajataustaisia entistä enemmän kansalaisopiston muille kursseille. Ruotsin kielen koulutukselle on vähäistä tarvetta; siinä tehdään yhteistyötä Arbiksen kanssa. Kansalaisopisto toimii edelleen vahvasti yhteistyöverkoissa; kotoutumistyö, työvoimatoimisto, Toimari, koulut ja päivähoito, neuvola, seurakunta, kolmas sektori (esim. liikuntajärjestöt ja Martta-järjestö). Tiedotuksen kulkua pitää edelleen tehostaa. Kunta ei ole rahoittanut maahanmuuttajien koulutusta Kirkkonummen kansalaisopistossa, vaan rahoitus on tullut opetushallituksen kautta. Mikäli tämä rahoitus jää pois, suomen kielen opetuksen määrää joudutaan vähentämään kansalaisopistossa. Pitäisi pohtia, mikä on kotoutumistyön osuus rahoituksessa; sitä kautta olemme saaneet rahoitusta materiaalikuluihin. Tilaaja-tuottaja mallin mukaisen koulutuksen järjestämistä tulisi pohtia Päivähoito Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalinen hyvinvointi sekä kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin ovat varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen tärkeitä tehtäviä hoidon, kasvatuksen ja oppimisen lisäksi. Henkilöstön monikulttuuriset

18 18 yhteistyötaidot ja erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi ammatillista osaamista. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen lähtökohtana ovat lasten ja perheiden tarpeet sekä keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö, jossa tuetaan lasta ja hänen perhettään, sekä kunnioitetaan perheen arvoja ja uskontoa. Päivähoitopaikka järjestetään kaikille lapsille lähipäiväkotiperiaatteen mukaisesti kodin läheltä. Mikäli yksikössä on useampia saman kulttuuritaustan omaavia ja samaa kieltä puhuvia lapsia, lapset voivat käyttää hoidon aikana luontevasti omaa äidinkieltään ja samanaikaisesti oppia myös suomea tai ruotsia. Päivähoitoon palkataan mahdollisuuksien mukaan myös monikielistä ja kulttuurista hoito- ja kasvatushenkilöstöä, joka parhaimmillaan tukee lapsen oman äidinkielen ja identiteetin kehittymistä. Monikielinen ja -kulttuurinen henkilöstö toimii osaltaan luontevasti kulttuuritulkkina muun henkilöstön ja vanhempien välillä. Lasten, heidän perheidensä ja monikielisten- ja kulttuuristen työntekijöiden kulttuuri näkyy päivähoidon arjessa mm. eri kielinä, tapoina, tavaroina, lauluina, makuina ja tarinoina. Vanhemmat vastaavat lapsen äidinkielen ja kulttuurin opettamisesta. On tärkeätä korostaa äidinkielen merkitystä suhteessa muiden kielten oppimiseen sekä sen tärkeyttä perheen yhteisenä tunnekielenä. Lapsen omaa identiteettiä tuetaan siten, että hänen omalle kielelleen ja kulttuurilleen annetaan tilaa päivähoidossa. Lapsen omaa kulttuuria tuetaan mm. järjestämällä kansainvälisiä teemapäiviä juhlineen ja pukuineen sekä yhteisiä monikulttuurisia vanhempainiltoja sekä esiopetusikäisille oman äidinkielen ylläpitävää opetusta. Varhaiskasvatushenkilöstö perehtyy yksikkönsä monikielisten ja kulttuuristen lasten ja perheiden kulttuureihin ja tapoihin. Kulttuurien ja tapojen arvostus näkyy arkipäiväisessä kommunikaatiossa ja oppimisympäristön järjestämisessä sekä opetusmateriaalien valinnassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on käännetty eri kielille. Suunnitelmaan kirjataan vanhempien kanssa sovitut toimenpiteet lapsen oman äidinkielen tukemiseksi sekä suomi toisena kielenä suunnitelma.

19 19 Yhteistyössä perheiden kanssa ja yhteisen kielen puuttuessa, tiedon välittäminen, päivittäisten asioiden hoitaminen ja hoito- ja kasvatuskeskustelut edellyttävät usein tulkin käyttöä. Suomi toisena kielenä (S2-opetus) varhaiskasvatuksessa on maahanmuuttajataustaiselle lapselle annettavaa suomenkielen säännöllistä opetusta tavoitteena toimiva kaksikielisyys tai monikielisyys. Opetus on tarkoitettu lapsille, joiden suomenkieli ei ole kaikilla osaalueilla syntyperäisen kielenkäyttäjän tasolla. Opetus on tarkoitettu myös paluumuuttajaperheiden lapsille ja adoptoiduille lapsille. Varhaiskasvatuksessa S2-opetuksen tulee perustua tietoon siitä, miten lapsi oppii, mitkä taidot ovat tuloillaan ja minkä oppimisesta hän eniten hyötyy Päivähoidon puheterapia Puheterapeutin tehtäviin kuuluu puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Puheterapeutti toimii yhteistyössä vanhempien, päivähoidon, terveydenhuollon ja muiden kuntouttavien tahojen kanssa tarvittavien tukitoimien suunnittelemisessa ja toteutuksessa. Puheterapia tapahtuu vastaanottokäynteinä, mutta puheterapeutti osallistuu tarvittaessa lapsen asioissa käytäviin neuvotteluihin mm. päiväkodilla. Kirkkonummella kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset kuuluvat päivähoidon puheterapian piiriin. Yksityisessä päivähoidossa olevat lapset saavat tarvitsemansa puheterapiapalvelun perusturvan puheterapeuteilta Varhaiskasvatuksen psykologi Varhaiskasvatuksen psykologi tukee perheitä ja päivähoidon henkilöstöä lapsen kehitykseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Hän osallistuu lapsen asioissa käytäviin neuvotteluihin ja suunnittelee tukitoimia yhdessä perheen, päivähoidon henkilöstön ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Lisäksi psykologi tekee tarvittaessa psykologisia perustutkimuksia. Psykologin työtehtäviin kuuluvat myös vanhempien tapaamiset ja tuen, ohjauksen ja neuvonnan antaminen lapsen kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Lapsen kognitiiviseen kehitykseen tai psyykkisiin ongelmiin liittyvissä asioissa vanhemmat tai lelto voivat olla yhteydessä varhaiskasvatuksen psykologiin.

20 Nuorisopalvelut Kirkkonummen kunnan nuorisopalvelut toteuttavat alueellista nuorisotoimintaa kuudessa eri nuorisotilassa: Finnsbackan nuorisotalossa, Gesterbyn nuorisotalossa, Kantivikin nuorisotilassa, Laajakallion nuorisotilassa, Masalan monitoimitalon nuorisotiloissa, sekä Veikkolan nuorisotilassa. Nuorten iltoja, junnuklubeja, tapahtumia ja konsertteja järjestetään nuorisotiloissa eri puolilla kuntaa arkisin ja viikonloppuisin. Maahanmuuttajanuoret ovat jo vuosien ajan olleet eräs tärkeä nuorisotilojen kävijäryhmä erityisesti Finnsbackan ja Gesterbyn nuorisotaloissa. Nuorisotoimella on palkattuna maahanmuuttajataustainen nuoriso-ohjaaja, joka on tärkeässä roolissa maahanmuuttajanuorten kotouttamisessa Kirkkonummelle Kulttuuripalvelut Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimessa on laadittu selkokielinen paikallishistorian esitelmä kuvakoosteineen monikulttuuristen ryhmien perehdyttämiseen. Aineistoa on käytetty suomenkielen kurssien yhteydessä myös yhdistettynä museovierailuihin. Palaute kuulijoilta on ollut erittäin hyvää. Oma historia ja kulttuuri ovat osa yksilön identiteettiä asuinpaikasta riippumatta. Samankaltaisuudet oman historian kanssa esim. vanhassa maanviljelyskulttuurissa tai Porkkalan evakoiden kohtaloissa ovat herättäneet kiinnostusta. Työllistymisyksikkö Toimarin kanssa yhteistyö on ollut jatkuvaa. Mahdollisuuksien mukaan on tarjottu työkokeilupaikkoja eri kulttuureista tulleille henkilöille. Työkokeilussa olleet henkilöt ovat mm. kääntäneet paikallishistoriaan liittyviä esitteitä omalle kielelleen ja ovat siten voineet tutustuttaa omaa kieliryhmäänsä Kirkkonummen historiaan. Työkokeiluissa on myös tarjottu mahdollisuuksia myös suomenkielen taidon vahvistamiseen ja ATKosaamisen kehittämiseen Kirjasto Kirkkonummen kirjasto on kaikille kuntalaisille avoin julkinen tila, jossa eri ryhmien jäsenten on mahdollista kohdata toisiaan. Kirjasto tarjoaa maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille erinomaisen portin suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat löytävät kirjastosta

21 21 monipuolisia kielenoppimisen materiaaleja. Kirkkonummen kirjaston käytössä on myös Helsingin kaupunginkirjaston yhteydessä toimivan Monikielisen kirjaston kokoelmat, joista voidaan veloituksetta tilata aineistoja maahanmuuttajien omalla äidinkielellä. Kirkkonummella Monikielisen kirjaston aineistoja on toimitettu mm. päiväkodeille. Kirjasto on tehnyt yhteistyötä myös Kansalaisopiston kanssa. Suomea maahanmuuttajille -kurssien osallistujat ovat käyneet tutustumassa kirjastoon ja sen palveluihin Perusturvan palvelut Aikuissosiaalityö, maahanmuuttajien parissa tehtävä sosiaalityö Maahanmuuttajien sosiaalityöntekijä kuuluu aikuissosiaalityön tiimiin. Maahanmuuttajatyön sosiaalityöntekijän asiakkaana ovat kaikki Kirkkonummen alle 3 vuotta maassa olleet asiakkaat. Tämän jälkeen maahanmuuttajat saavat palvelua kuten muutkin kuntalaiset. Maahanmuuttajatyön sosiaalityöntekijän työtehtävät ovat seuraavat: - ohjaus ja neuvonta kaikille maahanmuuttajataustaisille sosiaalipalveluiden asiakkaille - uusien asiakkaiden alkukartoitus - alkuinformaatio perusturvan palveluista ja kunnan muista palveluista - kotoutumissuunnitelmien teko työvoiman ulkopuolella oleville - prosessikuvaukset eri ryhmille: pakolainen, paluumuuttaja, eu-kansalainen - valtionkorvausten anominen - yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, tiedottaminen esimerkiksi tulkkipalveluista Maahanmuuttajien sosiaalityöntekijän tehtävä on verkostotyötä. Asiakastyön lisäksi hän tekee yhteistyöstä seuraavien tahojen kanssa: maahanmuuttajien omat verkostot, terveyspalvelut, työvoimatoimisto, maistraatti, poliisi, asuntotoimisto, Kela, päiväkoti, koulut, aikuisopetus, muut sosiaalipalvelut ja työllistymisyksikkö Toimari Lapsi- ja perhesosiaalityö (lastensuojelu) Kirkkonummen kunnan lastensuojelu on jaettu kolmeen tiimiin: alkuarviointi, avohuolto ja sijais- ja jälkihuolto. Alkuarvioinnissa tehdään lastensuojelutarpeen selvityksiä. Avohuollon tukitoimenpiteitä ovat esimerkiksi perhetyö, tukihenkilö tai tukiperhe, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, lasten lomatoiminta, päivähoito tai väliaikainen perhe- tai laitoshoito.

22 22 Sijais- ja jälkihuollon yksikkö vastaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen järjestämisestä. Lisäksi tehtäväkenttää ovat laitoshoidossa olleet, jälkihuoltovelvoitteen piirissä olevat lapset ja nuoret. Kaikki tiimit tekevät lausuntoja huolto- ja tapaamisoikeusasioihin, lastensuojelun päivystystä, kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Lastensuojelun palvelut kuuluvat kaikille kuntalaisille. Tulkkia käytetään tarvittaessa. Kunnassa työskentelee maahanmuuttajatyön sosiaalityöntekijä, joka on tarvittaessa työparina maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävässä työssä. Työskentelyssä kunnioitetaan perheiden omaa kulttuuria ja tapoja, mutta työskentelyä ohjaavat laki, asetukset ja suomalaisen yhteiskunnan normit Lapsioikeudelliset asiat Lastenvalvojan tehtävänä on isyyden selvittäminen, lapsen huoltajuuteen, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät sopimukset. Lisäksi lastenvalvojien tehtävänä on perheasioiden sovittelu. Lastenvalvojan toimisto on kunnantalon 2. kerroksessa, osoitteessa Ervastintie Lapsiperheiden kotipalvelu Kotipalvelun perhetyö on lapsiperheille suunnattua kunnallista maksullista palvelua. He auttavat perhettä päivittäisissä töissä, esim. lastenhoidossa ja ruuanlaitossa. Heidän työnsä on asiakaslähtöistä perheen kokonaisvaltaista tukemista. Perhetyöntekijän voi tilata kotiin auttamaan perhettä senhetkisessä avuntarpeessa. Lähtökohtana ovat perheen omat voimavarat ja niiden hyödyntäminen. Kotipalveluun voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun vanhempi tai lapsi on tilapäisesti sairaana, silloin kun perheessä on useita lapsia ja tarve käydä neuvola/lääkärikäynnillä, synnytyksen jälkeen, jos tunnet uupumusta tai tarvitset apua ja tukea monilapsisen perheen arjen pyörityksessä Velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvojat auttavat velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista. Velkaneuvojat auttavat neuvotte-

23 23 luissa velkojien kanssa sekä maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä. He tekevät tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja auttavat maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa Työllistymisyksikkö Toimari Työllistymisyksikkö Toimarissa on vuodesta 2002 ollut joitakin maahanmuuttaja-asiakkaita. Kyseessä on maahanmuuttajat, jotka ovat olleet Suomessa jo pitkään. Suomenkielentaito on kaikilla ollut heikko ja asiakkaat ovatkin Toimarissa keskittyneet kielitaidon parantamiseen. Työelämään ja/tai koulutukseen aktivoituminen on ollut heikkoa. Kansalaisopiston kielikoulutusten työharjoittelut on muutamana vuotena pidetty Toimarissa.puolen vuoden mittaisen koulutuksen aikana 3 x 3 pvää. Muutamia koulutuksessa olleita maahanmuuttajia on rekrytoitu kuntouttavaan työtoimintaan. Toimari on ollut seurakunnan kanssa yhteistyössä kehittämässä naisten kerhoa Masalaan liittyy seurakuntien yhteisvastuuhankkeeseen, joka toteutettiin vuosina Mielenterveyspalvelut Perheneuvola Palvelut ovat suunnattu perheille, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia tai joihin odotetaan lasta. Perheneuvola tarjoaa neuvontaa, tukea ja terapeuttista työskentelyä perheenjäsenten keskinäisiin suhteisiin, perhe-elämään, vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvolan työntekijät tarjoavat myös konsultaatioapua lasten ja perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja ja perheneuvojia. Työryhmään kuuluu konsultoiva lastenpsykiatri, joka on paikalla 3-4 päivänä kuukaudessa. Nuorten hyvinvointiasema Nuorten hyvinvointiasema tarjoaa matalankynnyksen mielenterveyspalvelua vuotiaille nuorille. Hyvinvointiasema antaa tukea ja ohjausta nuorten elämänhallintaan, jossa tuetaan nuoren yhteiskuntaan kiinnittymistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Hyvinvointiasemalla työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi sekä sosiaaliohjaaja. Työs-

24 24 kentelyssä painottuu vahvasti verkostotyö kunnan muiden toimijoiden kuten koulujen, terveyskeskuksen, aikuis- ja lastensuojelun sosiaalityön sekä päihdepalvelujen kanssa. Palveluissa on mahdollisuus tulkin käyttöön. Aikuisten mielenterveyspalvelut Psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin vastaanotolle tullaan lääkärin tai muun asiantuntijan lähetteellä masennus-, ahdistus- ja paniikkioireiden vuoksi sekä eri elämäntilannekriiseissä. Vastaanotolla on mahdollisuus tilannekartoitukseen, lääkehoidon seurantaan, tarvittaessa 5-10 käynnin hoitojaksoon ja jatkohoidon ohjaukseen. Toimintamuotoina ovat elämäntilannetta ja ongelmia jäsentävät kartoituskäynnit, hoidolliset yksilökeskustelut, tehtävät sekä ryhmätoiminta. Palveluissa on mahdollisuus tulkin käyttöön. Ankkuri mielenterveyskuntoutujien päiväkeskus Ankkuri on matalankynnyksen päivätomintaa, johon ei tarvita lähetettä. Päiväkeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille mielekäs päivä monipuolisen toiminnan kautta. Päivätoiminta muodostuu mm. yhteisistä ruoanlaittohetkistä, erilaisista ryhmistä ja retkistä. Asiakasta tuetaan kotona selviytymisessä, arjenhallinnan vaikeuksissa Ankkurin ulkopuolella ja lääkehoidon toteutuksessa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma. Henkilökuntaan kuuluu yksi psykiatrinen sairaanhoitaja ja lähihoitajia Päihdehuolto Päivystys tapahtuu A-klinikalla, jonne tullaan ilman lähetettä. Päivystyksessä suoritetaan hoidon tarpeen arvio. Lääkäri on paikalla keskiviikkoisin. Asiakkaat ohjautuvat A-klinikan työntekijän arvioinnin perusteella. Lääkäri ei ota päivystysasiakkaita. Alkoholin avokatkaisu tarkoittaa lääkäriltä saadun ohjeen mukaista lääkitystä ja asiakkaan sitoutumista katkaisuun. Laitoskatkaisu on aina avokuntoutuksen tukitoimenpide. Ohjaus on A-klinikan arvioinnin kautta. Käytetään pääosin Nissnikun kuntoutuskeskusta. A-klinikan hoitomuotona käytetään psykososiaalista tukea, jolloin asiakkaalle varataan hoidollisia keskusteluaikoja ja yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Akunpunktiohoito auttaa vieroitusoireisiin, rauhattomuuteen ja särkyihin. Käytetään yleensä hoidollisen keskustelun tukena, mutta myös yksittäisenä hoitomuotona.

25 25 Nissnikun kuntoutuskeskus on 11 - paikkainen päihdehuollon yksikkö täysi-ikäisille päihderiippuvaisille henkilöille. Palveluita ovat katkaisu- ja vieroitushoito sekä kuntoutuspalvelut. Katkaisuhoitoa annetaan alkoholiriippuvaisille. Katkaisuhoitoon hakeudutaan A-klinikan, terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta. Yksittäisiä vieroitushoitoja annetaan huumeidenkäyttäjille. Laitoskuntoutusta annetaan pääosin alkoholiriippuvaisille. Kuntoutuksen kesto määritellään yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yksittäisiä kuntoutusjaksoja annetaan räätälöidysti myös huumeidenkäyttäjille Vammaispalvelu Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta erityisiä ja pitkäaikaisia vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vammaispalvelujen tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle kuntalaiselle hyvä, mielekäs ja muihin kuntalaisiin nähden tasa-arvoinen elämä. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. Erityishuollon palvelut ovat toissijaisia, kuntien normaalipalveluja täydentäviä. Kirkkonummen kunta tuottaa työtoimintaa aikuisille kehitysvammaisille Kirkkonummen työkeskuksessa sekä ostaa erityispalveluita Eteva ja Kårkulla kuntayhtymiltä sekä Rinnekoti-säätiöltä Fysioterapia, puheterapia ja toimintaterapia Perusturvan puheterapeuttien puoleen voi kääntyä: erilaisten kommunikaation ongelmien (kielen, puheen ja äänen ongelmat), vauva- ja leikki-iän kehityspulmien sekä erityisten oppimisvaikeuksien ja neurokognitiivisten vaikeuksien takia omasta aloitteesta, lähetteellä tai asiantuntijasuosituksesta. Perusturvan puheterapeutit työskentelevät neuvolaikäisten lasten (kotihoidossa tai yksityisessä päivähoidossa olevat 0-6-vuotiaat), kouluikäisten lasten ja nuorten sekä aikuisten ja

26 26 osastopotilaiden sekä heidän perheidensä ja omaistensa kanssa. (Päivähoidon puheterapeuttien vastuulla ovat kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6v lapset.) Perusturvan puheterapeutit konsultoivat, kouluttavat ja antavat konsultatiivista työnohjausta yhteistyötahoille (mm. yksityinen päivähoito, koulu). Fysioterapiaan voi hakeutua toimintakyvyn häiriytyessä kivun, sairauden tai vamman takia sekä lasten kehitysviiveissä ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisyssä. Toiminta painottuu arvioon, ohjaukseen, seurantaan ja ryhmätoimintaan. Vammojen ja leikkausten jälkitiloissa sekä muissa vaikeissa toimintahäiriöissä edellytetään terveyskeskus- tai sairaalalääkärin arviota ja lähetettä. Kiireellisissä tapauksissa ensikontakti pyritään järjestämään kahden viikon sisään, ei päivystystä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluilla tuetaan kotoutuvien liikunta-, toiminta- ja kommunikointikykyä, selviytymistä arjessa sekä kotona että kotiympäristössä. Toimintaterapiassa tutkitaan, arvioidaan ja tehdään suunnitelma lasten toimintakyvyn parantamiseksi. Aikuispalveluita antava toimintaterapeutti tekee asunnonmuutostyöarvioita vaikeavammaisille, terapiaa sekä hoitaa apuvälinepalveluita Terveyssosiaalityön palvelut Terveyssosiaalityössä tuetaan ja vahvistetaan sosiaalista toimintakykyä, avustetaan asiakasta tarvittaessa, annetaan tietoa elämänhallinnasta ja osallistutaan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan. Terveyssosiaalityössä tehdään laitospalveluiden pitkäaikaispäätöksiä Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut palvelevat kaikkia kirkkonummelaisia lapsiperheitä. Palveluiden käyttö on vapaa-ehtoista mutta poisjäävien tuen tarve selvitetään. Äitiysneuvolatoiminta tavoittaa käytännössä kaikki lapsiperheet jo ennen lapsen syntymää. Äitiyshuollossa asioivalle maahanmuuttajaperheelle on tehty hoitoketju yhdessä erikoissai-