Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelma"

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotoutumisohjelma v

2 Sisällys 1. Suomessa asuvat ulkomaalaiset Lainsäädäntö ja sopimukset Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/ Yhdenvertaisuuslaki Kustannusten korvaaminen Viranomaisten tehtävät paikallistasolla Maahanmuuttoon liittyvien käsitteiden määrittely Kirkkonummen maahanmuuttajaväestö Kirkkonummi pakolaisten vastaanottajana Kunta palveluiden järjestäjänä Sivistystoimen palvelut Opetustoimi Kirkkonummen kansalaisopisto, Medborgarinstitutet i Kyrkslätt Päivähoito Päivähoidon puheterapia Varhaiskasvatuksen psykologi Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Kirjasto Perusturvan palvelut Aikuissosiaalityö, maahanmuuttajien parissa tehtävä sosiaalityö Lapsi- ja perhesosiaalityö (lastensuojelu) Lapsioikeudelliset asiat Lapsiperheiden kotipalvelu Velkaneuvonta Työllistymisyksikkö Toimari Mielenterveyspalvelut Päihdehuolto Vammaispalvelu Fysioterapia, puheterapia ja toimintaterapia Terveyssosiaalityön palvelut Neuvolatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Terveysneuvontapalvelu Suun terveydenhuolto Ikäihmisten palvelut Kirkkonummella toimivat seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt Kirkkonummen evankelis-luterilainen seurakunta Kyrkslätts svenska församling- Kirkkonummen ruotsalainen seurakunta Kirkkonummen helluntaiseurakunta Pokrovan veljestö ry Palveluiden kattavuus ja kehittämistoimenpiteet... 32

3 3 Johdanto Kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Kirkkonummen ensimmäinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelma tehtiin v Toimintaympäristö on ehtinyt 14 vuoden aikana muuttua huomattavasti. Kirkkonummen väestö on kasvanut 2000-luvulla n asukkaan verran vuodessa. Väestöstä on tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisia n. 3.1 %. He ovat työn tai avioliiton perusteella kuntaan tulleita, pakolaisia, EU-kansalaisia tai paluumuuttajia. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja erilaisten maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin voimakkaasti. Kirkkonummen kunta- ja palvelustrategian visio 2016 on lähes sopiva myös maahanmuuttajatyön visioiksi. Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. Uuden kotoutumisohjelman ytimessä ovat työllisyys, osallisuus, kotouttaminen ja kotoutuminen. Ohjelmassa painotetaan eri viranomaisten välistä yhteistyötä palveluiden kehittämiseksi maahanmuuttajien tarpeita vastaaviksi. Työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan (Laki kotoutumisen edistämisestä 2010, 32 ) Kirkkonummella perustettiin keväällä 2011 poikkihallinnollinen työryhmä valmistelemaan kunnan kotouttamisohjelmaa. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto. Ryhmän jäsenet olivat:

4 4 - Anna-Lotta Aaltonen, vs. osastonhoitaja, terveyspalvelut - Pia Hosio, diakoni, Kirkkonummen suomalainen seurakunta - Jaana Himilä, Kansaneläkelaitos - Anna Lyytikäinen, rehtori, kansalaisopisto - Antti Manninen, työvoimaneuvoja, Espoon työ- ja elinkeinotoimisto - Jukka Pietinen, opetustoimen päällikkö - Ulla Railio, johtaja, Työllistymisyksikkö Toimari - Seppo Savikuja, nuorisotoimenjohtaja - Sauli Soini, sosiaaliohjaaja, sosiaalipalvelut - Johanna Stenqvist, vs. johtava ylilääkäri, terveyspalvelut - Vera Mustonen-Valtonen, vs. sosiaalityöntekijä, sosiaalipalvelut, alkaen sosiaalityöntekijä Kirsi Vuori-Tuompo - Elina Utriainen, päiväkodin johtaja, Finnsbackan päiväkoti Työryhmä kokoontui yhteensä 4 kertaa: 19.4, 4.8., ja Työryhmän kokouksissa oli kaksi asiantuntija-alustusta: maahanmuuttajatyön koordinaattori Börje Mattson Raaseporin kaupungista ja yksikön päällikkö Maria Suominen Espoon työvoimapalveluista. 1. Suomessa asuvat ulkomaalaiset Kokonaisvastuu maahanmuuttopolitiikan toteuttamisesta sekä ulkomaalais- ja kansalaisuuslain kehittämisestä kuuluu sisäasiainministeriölle. Maahanmuuttopolitiikkaa koskevat linjaukset ja päätökset valmistellaan yhteistyössä muiden maahanmuuttoasioita hoitavien viranomaisten kuten työministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa. Sisäasiainministeriöllä on ulkomaalaishallinnossa keskeinen asema maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistamiseen sekä kansainväliseen suojeluun liittyvissä asioissa. Ulkomaalais- ja kansalaisuuslainsäädännön kehittäminen ja näihin liittyvä politiikan valmistelu kuuluu sisäasiainministeriölle. Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosasto vastaa maahanmuuttoa, pakolaisuutta ja turvapaikkaa sekä Suomen kansalaisuutta koskevista asioista. Se tukee poliittista päätöksentekoa huolehtimalla säädösvalmistelusta ja hoitamalla kansainvälisiä suhteita Euroopan

5 5 unionissa ja kansainvälisissä järjestöissä. Ulkomaalaisosasto osallistuu niihin EU:n komiteoihin ja työryhmiin, joissa valmistellaan ja kehitetään EU:n yhteistä lainsäädäntöä ja politiikkaa maahanmuuttoasioissa. Ulkomaalaisosaston ohjauksessa toimiva ulkomaalaisvirasto ratkaisee yksittäisten ulkomaalaisten oleskelulupa-asiat ja turvapaikkahakemukset, päättää Suomen kansalaisuuden myöntämisestä sekä ulkomaalaisen käännyttämisestä tai karkottamisesta. Lisäksi Ulkomaalaisvirasto kerää tilastotietoa ulkomaalaisista tilastokeskuksen ja väestörekisterikeskuksen ohella. Sisäasiainhallinnonalalla maahanmuuttoasioita hoitavat myös rajavartiolaitos sekä poliisi. Työministeriön vastuulla ovat maahanmuuttajien yhteiskuntaan kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen, turvapaikanhakijoiden vastaanotto sekä ulkomaisen työvoiman käyttö. Ulkoasiainministeriö vastaa viisumipolitiikasta. Suomen ulkomaan edustustot myöntävät viisumeita ja vastaanottavat kansalaisuusilmoituksia sekä oleskelulupahakemuksia. 2. Lainsäädäntö ja sopimukset Ulkomaalaislaki ja Suomen solmimat kansainväliset sopimukset säätelevät ulkomaalaisten maahantuloa, oleskelu- ja työluvan myöntämistä sekä maasta lähtöä. Tärkeimmät Suomea sitovat sopimukset ovat ihmisoikeuksien julistus, YK:n vuoden 1951 pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus ja sen lisäpöytäkirja vuodelta Maahanmuuttajalta edellytetään oleskelulupa ja turvapaikanhakijalta rekisteröitymistä turvapaikanhakuprosessiin, jonka hallinnointi kuuluu sisäasiainministeriölle. Maahanmuuttajien oikeudet suomalaisen yhteiskunnan palveluihin ja etuuksiin määräytyvät myönnetyn oleskeluluvan perusteella. Keskeisiä lakeja oikeuksien kannalta ovat laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, kotikuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö, erityisesti sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki. Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja jossain määrin myös paluumuuttajat kuuluvat siihen maahanmuuttajaväestöön, joka on edellä mainittujen lakien lisäksi myös erityislainsää-

6 6 dännön ja valtioneuvoston päätösten piirissä. Kunnan jokainen viranomainen vastaa kuitenkin omalla toimialallaan myös heidän palveluistaan Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/ Uusi kotoutumislaki tuli voimaan Kotoutumislain tavoitteena on tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Uudella lailla halutaan erityisesti parantaa kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta. Suomeen muuttavalla on mahdollisuus kotoutumispalveluihin ja neuvontaan. Oleskeluluvan myöntämisen tai oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä jokaiselle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viime vuosina tapahtuneisiin muutoksiin. Aikaisemmin lain lähtökohtana olivat pakolaisina ja paluumuuttajina Suomeen saapuvat henkilöt, mutta nykyisin Suomeen muutetaan monista eri syistä ja uudessa kotoutumislaissa huomioidaan kaiken ikäiset ja taustaiset muuttajat. Kotoutumispolitiikassa painottuvat jatkossa erityisesti toimenpiteet, joilla tuetaan perheiden, lasten ja nuorten kotoutumista. Aikuisten kohdalla tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Ohjausta avoimille työmarkkinoille parannetaan kotoutumisen alkuvaiheen palveluilla, kuten selvittävällä ja kaikille tarjolla olevalla alkukartoituksella sekä siihen perustuvalla kotoutumissuunnitelmalla ja koulutuksella. Alkukartoituksessa arvioidaan henkilön työllistymis-, opiskelu- ja muita kotoutumisvalmiuksia sekä muiden kotoutumista edistävien toimien tarpeita. Henkilö ohjataan tämän jälkeen toimenpiteisiin tarvelähtöisesti. Kotoutumisasiat siirtyivät alkaen sisäasiainministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) astui voimaan 20. päivänä tammikuuta vuonna Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysy-

7 7 mys on mm. työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta tai koulutuksen saamisesta. Lakia sovelletaan myös etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on: sosiaali- ja terveyspalveluista; sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista taikka yleisesti saatavilla olevien asuntojen, muun irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjoamisesta yleisölle lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvia oikeustoimia. Yhdenvertaisuuslain 4 mukaan viranomaisilla on velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. 3. Kustannusten korvaaminen Kotoutumislain 45 :n mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun henkilön kuntaan osoittamisesta, ohjauksesta, neuvonnasta ja muusta kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä. Korvausten piiriin kuuluvan 7 -vuotta täyttäneen henkilön osalta korvaus on euroa vuodessa ja alle 7-vuotiaan henkilön osalta euroa vuodessa. 7 -vuotta täyttäneen henkilön korvausta maksetaan 7 -vuotissyntymäpäivää seuraavasta päivästä alkaen ja alle 7 -vuotiaan korvausta maksetaan sen vuorokauden loppuun, jona henkilö täyttää 7 -vuotta. Laskennallisia korvauksia tulisi käyttää lähtökohtaisesti kunnan kotouttamisohjelmassa mainittuihin kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Laskennallisella korvauksella voidaan kattaa kotoutumista tukevaa toimintaa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa sekä osallisuutta edistäviä palveluja. Laskennallista korvausta maksetaan kiintiöpakolaisista neljän vuoden ajan ja muille pakolaisille kolmen vuoden ajan siitä päivämäärästä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa

8 8 asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään. Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan, eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain (201/194) mukaista kotikuntaa, korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa. Laskennallista korvausta ei voida maksaa pidemmältä ajalta, vaikka korvausten piiriin kuuluvan henkilön kotoutumisaika viranomaisten toimesta jatkuisikin em. aikaa pidemmälle. 4. Viranomaisten tehtävät paikallistasolla Uuden kotoutumislain mukaan eri viranomaisilla on omat tehtävänsä kotoutumisen tukemisessa. Kunnan tehtävänä (30 ) on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta. Kunnan on huolehdittava, että kunnan palvelut soveltuvat maahanmuuttajille ja että ne järjestetään tarvetta vastaavasti. Kunnan on niin ikään huolehdittava oman henkilöstön kotouttamisen osaamisen kehittämisestä. Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävänä (40 ) on vastata työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille. Te-toimisto huolehtii, että palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja heillä on velvoite monialaiseen yhteistyöhön kotoutumista edistettäessä (31 ) (kunta, TE -toimisto, poliisi, järjestöt ja yhteisöt). 5. Maahanmuuttoon liittyvien käsitteiden määrittely Humanitaarinen maahanmuuttaja Kiintiöpakolainen tai henkilö, joka on saanut oleskeluluvan Suomeen turvapaikkaprosessin kautta. Myös edellä mainittujen ryhmien perheenjäsenet, joille on myönnetty perheenyhdistämisen kautta oleskelulupa, kuuluvat ryhmään. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa.

9 9 Kotoutuminen Maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain mukaan kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Kotouttaminen Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain mukaan kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä, voimavaroja ja palveluja sekä maahanmuuttajien tarpeiden huomioon ottamista muita yhteiskunnan palveluja ja toimenpiteitä suunniteltaessa ja järjestettäessä. Maahanmuuttaja Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Maahanmuuttajataustainen Maahanmuuttajataustaisella tarkoitetaan tässä ohjelmassa henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla ja jonka vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Monikulttuurisuus Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo. Muunkielinen Henkilö, joka puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamen kieltä. Paluumuuttaja Tässä ohjelmassa paluumuuttajalla tarkoitetaan entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevia henkilöitä, kuten inkerinsuomalaisia, joilla on suomalainen syntyperä. Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka saa kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hän on joutunut jättämään kotinsa ja kotimaansa siksi, että hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen rotunsa, kansallisuutensa, uskon-

10 10 tonsa, yhteiskuntaryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen perusteella tai hän on saanut oleskeluluvan humanitaaristen syiden takia.. Positiivinen erityiskohtelu Yhdenvertaisuuslain mukaan positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Toisen sukupolven maahanmuuttaja Suomessa syntynyt maahanmuuttajien lapsi. Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka. Turvapaikanhakija ei siis vielä ole pakolainen. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella. 6. Kirkkonummen maahanmuuttajaväestö Kirkkonummella asui asukasta, joista muun kuin Suomen kansalaisuuden omaavia oli Suurimmat kansalaisuusryhmät on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muissa kansalaisuusryhmissä on 20 tai sitä vähemmän henkilöitä. Kaikkiaan Kirkkonummella asuu muita kuin Suomen kansalaisia yhteensä 81 eri kansallisuusryhmästä. Viro 695 Venäjä 163 Britannia 64 Ruotsi 63 Saksa 42 Kiina 38 Irak 36 Thaimaa 32 Yhdysvallat (USA) 29 Serbia ja Montenegro 28 Puola 24

11 11 7. Kirkkonummi pakolaisten vastaanottajana Kotoutumisen edistämisestä annettu laki 1386/2010 tuli voimaan Laki sisältää säännökset korvauksista, joita valtio voi maksaa kunnille kotoutumislain nojalla. Korvauksia maksetaan kunnalle kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa mainituista henkilöistä valtion talousarvion rajoissa. Kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunta on laatinut kotoutumislain 32 :ssä tarkoitetun kunnan kotouttamisohjelman ja tehnyt lain 41 :n mukaisen kuntaan osoittamista ja kotoutumisen edistämistä koskevan sopimuksen ELY -keskuksen kanssa. ELY-keskus on esittänyt, että Kirkkonummen kunta ottaisi vastaan 15 pakolaista vuosittain. Määrä on sama, mikä edellisessä 1993 vuodelta peräisin olevassa sopimuksessa on kirjattu vastaanotettavien pakolaisten määräksi. Vuoden 1993 sopimuksen mukaan kunta varautuu järjestämään vastaanoton vuosittain noin 15 pakolaiselle. Varautumissuunnitelma tarkistetaan vuosittain kunnan ja lääninhallituksen kesken kunnan talousarvion yhteydessä tai tarpeen vaatiessa. Aiempaa pakolaisten vastaanottosopimusta ei ole täysin noudatettu kunnassa vaan edellinen sopimuksen mukainen pakolaisryhmä vastaanotettiin vuonna Sen jälkeen kuntaan on muuttanut omaehtoisesti pakolaistaustan omaavia henkilöitä. Pakolaisten vastaanottaminen ei ole yksinomaan sosiaali- terveydenhuoltoa koskettava asia vaan se tuottaa palveluntarpeita ja kustannuksia myös muiden hallinnon aloille. Kirkkonummella on tällä hetkellä hyvin vähän pakolaistaustaisia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat pääosin työn tai avioliiton myötä kuntaan muuttaneita. Pakolaisten vastaanottaminen edellyttää ensisijaisesti asennemuutosta. Kunnan henkilöstölle tarvitaan lisää maahanmuutto-osaamista ja kunnassa tulee olla varattuna pakolaisryhmälle soveltuvat asunnot. 8. Kunta palveluiden järjestäjänä Kunnan tärkein tehtävä on tuottaa palveluja kaikille asukkailleen, niin suomalaissyntyisille kuin maahanmuuttajataustaisillekin. Kuntalaisten erityistarpeet saattavat olla hyvin monenlaisia ja niiden huomioiminen on haasteellista. Maahanmuuttajien osalta saatetaan koros-

12 12 taa liikaa erityistarpeita ja ajatella, että kaikkeen tarvitaan erityispalveluita. Pitkällä tähtäimellä se ei ole kestävää vaan tavoitteena on palveluiden valtavirtaistaminen. Tämän kotouttamisohjelman tavoitteena on kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin, myönteisten etnisten suhteiden ja yhteisöllisyyden edistäminen. Kirkkonummen kunta haluaa kannustaa kuntalaisia omatoimisuuteen itsestään, toisistaan ja ympäristöstään huolehtimisessa sekä huolehtia kunnan palveluiden hyvästä laadusta. Maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten hyvinvointi liittyy läheisesti heidän sosioekonomisen asemansa kohentamiseen, minkä kannalta kaikkein keskeisimpiä asioita ovat työllisyys ja koulutus. Kunnan eri palvelut esitellään ja kappaleen lopuksi on koottu eri palveluiden keskeiset kehittämisehdotukset. Huono-osaisuuden periytyminen maahanmuuttajien lapsille voi johtaa etnisen hierarkian syntymiseen kuntalaisten välille ja johtaa kunnan tasapainoisen kehityksen vaarantumiseen. Vaikka maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten sosioekonomisen aseman kohentamiseen liittyviä toimia on vaikea määritellä yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi, on kehityksen seuraaminen tärkeää. Seurantamittarina voidaan käyttää muunkielisten toimeentulotukea saavien osuutta kaikista kuntalaisista. Maahanmuuttajien palveluista puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota erityispalveluihin, jotka on suunnattu vain maahanmuuttajille. Varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa normaalipalveluiden piiriin siirtymistä tukevat erityispalvelut, kuten kielikoulutus ja maahanmuuttajille suunnatut neuvontapalvelut, ovat tärkeitä. Maahanmuuttajien väestöosuuden kasvaessa julkisten palveluiden suurin haaste on huolehtia peruspalveluiden valmiuksista tuottaa laadukkaita palveluita kaikille kuntalaisille. Joissakin tilanteissa maahanmuuttajaryhmien lähtökohdat oman hyvinvointinsa turvaamisessa voivat olla muuta väestöä heikommat, mikä edellyttää positiivista erityiskohtelua kuntalaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi. Maahanmuuttajien äänestysprosentit ovat huomattavasti valtaväestöä alhaisemmat ja he ovat selvästi aliedustettuina kunnallisten päätöksentekijöiden joukossa. Maahanmuuttajat myös vastaavat muuta väestöä passiivisemmin erityisesti kirjallisiin kyselytutkimuksiin ja palautekyselyihin. Koska maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten näkemykset eivät aina välity erilaisten vaikutuskanavien kautta osaksi päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä, on asiakaslähtöisyydestä huolehdittaessa syytä kiinnittää huomiota siihen, miten palve-

13 13 luita koskevat päätökset vaikuttavat heihin. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet täytyy turvata myös asukastoiminnassa ja asuinalueiden kehittämiseen sekä lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen liittyen. Koska maahanmuuttajaperheiltä saattaa puuttua kaikkien perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeät sosiaaliset verkostot, liittyy kysymys perheiden tukemisesta yhteisöllisyyteen. Yhteisöllisyyden tukeminen on hyvä esimerkki tavoitteesta, jonka edistämisessä kaivataan verkostomaista työskentelyä yhteistyökumppaneiden kesken. Kunta ei voi yksin ratkaista kaikkia kotoutumiseen liittyviä kysymyksiä. Yhteisöllisyyden ja perheiden tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Kirkkonummen seurakunnat tai kirkkonummelaiset järjestöt saattavat yhteen valtaväestöön kuuluvia kummiperheitä ja ystäviä kaipaavia maahanmuuttajaperheitä. Myös Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnalla on samat tavoitteet Sivistystoimen palvelut Jossain palveluissa, kuten päivähoidossa, kouluissa ja kansalaisopistossa, ollaan jo hyvin pitkällä muutoksen kohtaamisessa. Maahanmuuttajanaisten asemaan ja kotoutumiseen liittyy monia erityiskysymyksiä. Monet maahanmuuttajanaiset hoitavat lapsiaan kotona ja ovat näin ollen työttömille maahanmuuttajille suunnattujen kotoutumiskoulutusten kohderyhmän ulkopuolella Opetustoimi Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien osuus perusopetuksen oppilaista on kasvussa. Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, mutta samalla huomioidaan oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Opetuksen tulee myös

14 14 tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Yleensä ulkomailta tuleva lapsi sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Hänen on mahdollista saada suomen opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan (suomi toisena kielenä), mikäli se on tarpeen. Maahanmuuttajille voidaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Suomen kielen ja oppilaan äidinkielen opetuksen ohella suomenkieliset koulut järjestävät mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Lisäksi tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan omalla äidinkielellä. Oppilaalla on oikeus saada myös oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä. Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille, joiden suomen kielen taito ja / tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen, voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu suomenkielistä opetustointa varten Tämän opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Mikäli valmistavaa opetusta järjestetään, sen kesto vaihtelee oppilaan tarpeesta riippuen puolesta vuodesta vuoteen tai sen ylikin. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus työpäivinä opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Valmistavaa opetusta voidaan järjestää myös yhdelle oppilaalle. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäja-

15 15 ko edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan esi- tai perusopetukseen, oppilaan ikätasoa vastaaviin suomen- tai ruotsinkielisiin opetusryhmiin oman opinto-ohjelman mukaan oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla. Kirkkonummella asuvista maahanmuuttajista yli 95% opiskelee suomenkielisissä kouluissa. Kirkkonummen suomenkielisessä opetustoimessa annetaan valmistavaa opetusta vuotiaille maahanmuuttajataustaisille oppilaille Kirkonkylän koulussa (keskustan alue) ja Nissnikun koulussa (Masalan alue). Veikkolan alueella asuvien maahanmuuttajataustaisten opetus on keskitetty Nissnikun kouluun. Tarvittaessa valmistavan opetuksen oppilaille myönnetään hakemuksesta ilmainen koulukyyditys noudattamalla kunnan koulukuljetusperiaatteita. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmassa määritellään opetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt periaatteet oppilaan oman opinto-ohjelman laatimiseksi. Opinto-ohjelma voi olla osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen ohjaustoiminta opiskelun tukena ja erilaiset oppimisympäristöt oppimisen tukena erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus yhteistyö perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilaan arviointi ja todistukset Oppilaan oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää äidinkielen hallintaa, kulttuuritaustan tuntemusta ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Oman äidinkielen hyvä hallinta luo edellytyksiä myös suomen/ ruotsin kielen oppimiselle ja tällä kielellä tapahtuvalle muulle oppimisille. Oppilaille järjestetään opetusta mahdollisuuksien mukaan. Opetus noudattaa soveltuvin osin Opetushallituksen suositusta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi (1/011/2001, liite 5). Oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja sen säilymistä tuetaan myös eri tavoin yhteistyössä perheen kanssa.

16 16 Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden omaa äidinkieltä ylläpitävää opetusta annetaan Kirkkonummen kunnan suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti seuraavissa kielissä: albanian kieli englannin kieli saksan kieli venäjän kieli viron kieli Maahanmuuttajataustaisille oppilaille annetaan kaikissa kouluissa tarpeen mukaan suomi toisena kielenä opetusta opetussuunnitelman mukaisesti. Heille tarjotaan myös mahdollisuus aktiiviseen harrastustoimintaan koulujen kerhotoiminnan kautta. Toisen asteen nuorten lukio-opetus on tarkoitettu myös maahanmuuttajille, jolloin heitä koskee samat oppilaaksiottoperiaatteet kuin kantaväestöäkin. Aikuislukio tarjoaa aikuisille maahanmuuttajille mahdollisuuden suorittaa erillisiä aineopintoja, joista yksi tärkeimmistä on suomi toisena kielenä. Aikuisilla maahanmuuttajilla on myös mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto aikuislukion kautta voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti Kirkkonummen kansalaisopisto, Medborgarinstitutet i Kyrkslätt Kirkkonummen kansalaisopisto järjestää Suomen kielen koulutusta erityisryhminä maahanmuuttajataustaisille henkilöille. 10 vuoden aikana on järjestetty aluksi työvoimapoliittisena koulutuksena, sittemmin opetushallituksen rahoittamana koulutuksena seuraavia kurssikokonaisuuksia: Maahanmuuttajana Suomessa/ Finnish for Immigrants, taitotaso A1-B3, päiväkurssi, nonstop periaatteena; Suomea iltapäivällä A1 intensiivinen suomen kielen kurssi nuorille; Opi kirjoittamaan suomeksi B1; Suomea maahanmuuttajille iltakurssit A1-A2, normaaleja vapaan sivistystyön kursseja; Lapsen kielireppu A1, yhteistyössä seurakunnan kanssa, kotona olevalle kouluikäisen lapsen vanhemmalle; kielikummitoiminta

17 17 Kuluvana lukuvuonna järjestetään kokeilevat integroivat liikunnan kurssit yhdessä maahanmuuttajataustaisille henkilöille ja kantaväestölle; kurssien vaikuttavuusarviointi tehdään alkuvuonna Päiväkursseilla on mukana liikunta ja kädentaitojen osuudet yhteistyössä työ- ja toimintakeskus Toimarin kanssa Espoon työvoimapoliittinen suomen kielen koulutus on alkanut vetää aiempaa huomattavasti paremmin. Tämä antaa haasteen koko kansalaisopiston suomen kielen koulutuksen kehittämiselle. Toinen haaste on maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrän merkittävä kasvu Kirkkonummella. Kansalaisopistossa valmistaudutaan kohtaamaan maahanmuuttajataustaiset henkilöt kohderyhmittäin Kirkkonummella muiden kohderyhmien tavoin. Päiväkoulutuksen luonnetta muutetaan Startti-kurssin muotoon; se keskittyy suomen kilen alkuopetukseen ja nonstop tyyppiseen koulutukseen. Iltapäiväkurssit on tarkoitettu intensiiviseen opiskeluun lähinnä nuorille. Kotona olevat pienten lasten vanhemmat on yksi tärkeä kohderyhmä. Suomen kielen iltakursseja kehitetään edelleen ja pitkälle edenneiden keskustelukurssi aloitetaan. Tavoitteena on myös integroida maahanmuuttajataustaisia entistä enemmän kansalaisopiston muille kursseille. Ruotsin kielen koulutukselle on vähäistä tarvetta; siinä tehdään yhteistyötä Arbiksen kanssa. Kansalaisopisto toimii edelleen vahvasti yhteistyöverkoissa; kotoutumistyö, työvoimatoimisto, Toimari, koulut ja päivähoito, neuvola, seurakunta, kolmas sektori (esim. liikuntajärjestöt ja Martta-järjestö). Tiedotuksen kulkua pitää edelleen tehostaa. Kunta ei ole rahoittanut maahanmuuttajien koulutusta Kirkkonummen kansalaisopistossa, vaan rahoitus on tullut opetushallituksen kautta. Mikäli tämä rahoitus jää pois, suomen kielen opetuksen määrää joudutaan vähentämään kansalaisopistossa. Pitäisi pohtia, mikä on kotoutumistyön osuus rahoituksessa; sitä kautta olemme saaneet rahoitusta materiaalikuluihin. Tilaaja-tuottaja mallin mukaisen koulutuksen järjestämistä tulisi pohtia Päivähoito Maahanmuuttajataustaisten lasten sosiaalinen hyvinvointi sekä kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin ovat varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen tärkeitä tehtäviä hoidon, kasvatuksen ja oppimisen lisäksi. Henkilöstön monikulttuuriset

18 18 yhteistyötaidot ja erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi ammatillista osaamista. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen lähtökohtana ovat lasten ja perheiden tarpeet sekä keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen perustuva kodin ja päivähoidon välinen yhteistyö, jossa tuetaan lasta ja hänen perhettään, sekä kunnioitetaan perheen arvoja ja uskontoa. Päivähoitopaikka järjestetään kaikille lapsille lähipäiväkotiperiaatteen mukaisesti kodin läheltä. Mikäli yksikössä on useampia saman kulttuuritaustan omaavia ja samaa kieltä puhuvia lapsia, lapset voivat käyttää hoidon aikana luontevasti omaa äidinkieltään ja samanaikaisesti oppia myös suomea tai ruotsia. Päivähoitoon palkataan mahdollisuuksien mukaan myös monikielistä ja kulttuurista hoito- ja kasvatushenkilöstöä, joka parhaimmillaan tukee lapsen oman äidinkielen ja identiteetin kehittymistä. Monikielinen ja -kulttuurinen henkilöstö toimii osaltaan luontevasti kulttuuritulkkina muun henkilöstön ja vanhempien välillä. Lasten, heidän perheidensä ja monikielisten- ja kulttuuristen työntekijöiden kulttuuri näkyy päivähoidon arjessa mm. eri kielinä, tapoina, tavaroina, lauluina, makuina ja tarinoina. Vanhemmat vastaavat lapsen äidinkielen ja kulttuurin opettamisesta. On tärkeätä korostaa äidinkielen merkitystä suhteessa muiden kielten oppimiseen sekä sen tärkeyttä perheen yhteisenä tunnekielenä. Lapsen omaa identiteettiä tuetaan siten, että hänen omalle kielelleen ja kulttuurilleen annetaan tilaa päivähoidossa. Lapsen omaa kulttuuria tuetaan mm. järjestämällä kansainvälisiä teemapäiviä juhlineen ja pukuineen sekä yhteisiä monikulttuurisia vanhempainiltoja sekä esiopetusikäisille oman äidinkielen ylläpitävää opetusta. Varhaiskasvatushenkilöstö perehtyy yksikkönsä monikielisten ja kulttuuristen lasten ja perheiden kulttuureihin ja tapoihin. Kulttuurien ja tapojen arvostus näkyy arkipäiväisessä kommunikaatiossa ja oppimisympäristön järjestämisessä sekä opetusmateriaalien valinnassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on käännetty eri kielille. Suunnitelmaan kirjataan vanhempien kanssa sovitut toimenpiteet lapsen oman äidinkielen tukemiseksi sekä suomi toisena kielenä suunnitelma.

19 19 Yhteistyössä perheiden kanssa ja yhteisen kielen puuttuessa, tiedon välittäminen, päivittäisten asioiden hoitaminen ja hoito- ja kasvatuskeskustelut edellyttävät usein tulkin käyttöä. Suomi toisena kielenä (S2-opetus) varhaiskasvatuksessa on maahanmuuttajataustaiselle lapselle annettavaa suomenkielen säännöllistä opetusta tavoitteena toimiva kaksikielisyys tai monikielisyys. Opetus on tarkoitettu lapsille, joiden suomenkieli ei ole kaikilla osaalueilla syntyperäisen kielenkäyttäjän tasolla. Opetus on tarkoitettu myös paluumuuttajaperheiden lapsille ja adoptoiduille lapsille. Varhaiskasvatuksessa S2-opetuksen tulee perustua tietoon siitä, miten lapsi oppii, mitkä taidot ovat tuloillaan ja minkä oppimisesta hän eniten hyötyy Päivähoidon puheterapia Puheterapeutin tehtäviin kuuluu puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Puheterapeutti toimii yhteistyössä vanhempien, päivähoidon, terveydenhuollon ja muiden kuntouttavien tahojen kanssa tarvittavien tukitoimien suunnittelemisessa ja toteutuksessa. Puheterapia tapahtuu vastaanottokäynteinä, mutta puheterapeutti osallistuu tarvittaessa lapsen asioissa käytäviin neuvotteluihin mm. päiväkodilla. Kirkkonummella kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset kuuluvat päivähoidon puheterapian piiriin. Yksityisessä päivähoidossa olevat lapset saavat tarvitsemansa puheterapiapalvelun perusturvan puheterapeuteilta Varhaiskasvatuksen psykologi Varhaiskasvatuksen psykologi tukee perheitä ja päivähoidon henkilöstöä lapsen kehitykseen, oppimiseen, käyttäytymiseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Hän osallistuu lapsen asioissa käytäviin neuvotteluihin ja suunnittelee tukitoimia yhdessä perheen, päivähoidon henkilöstön ja muiden erityistyöntekijöiden kanssa. Lisäksi psykologi tekee tarvittaessa psykologisia perustutkimuksia. Psykologin työtehtäviin kuuluvat myös vanhempien tapaamiset ja tuen, ohjauksen ja neuvonnan antaminen lapsen kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa. Lapsen kognitiiviseen kehitykseen tai psyykkisiin ongelmiin liittyvissä asioissa vanhemmat tai lelto voivat olla yhteydessä varhaiskasvatuksen psykologiin.

20 Nuorisopalvelut Kirkkonummen kunnan nuorisopalvelut toteuttavat alueellista nuorisotoimintaa kuudessa eri nuorisotilassa: Finnsbackan nuorisotalossa, Gesterbyn nuorisotalossa, Kantivikin nuorisotilassa, Laajakallion nuorisotilassa, Masalan monitoimitalon nuorisotiloissa, sekä Veikkolan nuorisotilassa. Nuorten iltoja, junnuklubeja, tapahtumia ja konsertteja järjestetään nuorisotiloissa eri puolilla kuntaa arkisin ja viikonloppuisin. Maahanmuuttajanuoret ovat jo vuosien ajan olleet eräs tärkeä nuorisotilojen kävijäryhmä erityisesti Finnsbackan ja Gesterbyn nuorisotaloissa. Nuorisotoimella on palkattuna maahanmuuttajataustainen nuoriso-ohjaaja, joka on tärkeässä roolissa maahanmuuttajanuorten kotouttamisessa Kirkkonummelle Kulttuuripalvelut Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimessa on laadittu selkokielinen paikallishistorian esitelmä kuvakoosteineen monikulttuuristen ryhmien perehdyttämiseen. Aineistoa on käytetty suomenkielen kurssien yhteydessä myös yhdistettynä museovierailuihin. Palaute kuulijoilta on ollut erittäin hyvää. Oma historia ja kulttuuri ovat osa yksilön identiteettiä asuinpaikasta riippumatta. Samankaltaisuudet oman historian kanssa esim. vanhassa maanviljelyskulttuurissa tai Porkkalan evakoiden kohtaloissa ovat herättäneet kiinnostusta. Työllistymisyksikkö Toimarin kanssa yhteistyö on ollut jatkuvaa. Mahdollisuuksien mukaan on tarjottu työkokeilupaikkoja eri kulttuureista tulleille henkilöille. Työkokeilussa olleet henkilöt ovat mm. kääntäneet paikallishistoriaan liittyviä esitteitä omalle kielelleen ja ovat siten voineet tutustuttaa omaa kieliryhmäänsä Kirkkonummen historiaan. Työkokeiluissa on myös tarjottu mahdollisuuksia myös suomenkielen taidon vahvistamiseen ja ATKosaamisen kehittämiseen Kirjasto Kirkkonummen kirjasto on kaikille kuntalaisille avoin julkinen tila, jossa eri ryhmien jäsenten on mahdollista kohdata toisiaan. Kirjasto tarjoaa maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille erinomaisen portin suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajat löytävät kirjastosta

21 21 monipuolisia kielenoppimisen materiaaleja. Kirkkonummen kirjaston käytössä on myös Helsingin kaupunginkirjaston yhteydessä toimivan Monikielisen kirjaston kokoelmat, joista voidaan veloituksetta tilata aineistoja maahanmuuttajien omalla äidinkielellä. Kirkkonummella Monikielisen kirjaston aineistoja on toimitettu mm. päiväkodeille. Kirjasto on tehnyt yhteistyötä myös Kansalaisopiston kanssa. Suomea maahanmuuttajille -kurssien osallistujat ovat käyneet tutustumassa kirjastoon ja sen palveluihin Perusturvan palvelut Aikuissosiaalityö, maahanmuuttajien parissa tehtävä sosiaalityö Maahanmuuttajien sosiaalityöntekijä kuuluu aikuissosiaalityön tiimiin. Maahanmuuttajatyön sosiaalityöntekijän asiakkaana ovat kaikki Kirkkonummen alle 3 vuotta maassa olleet asiakkaat. Tämän jälkeen maahanmuuttajat saavat palvelua kuten muutkin kuntalaiset. Maahanmuuttajatyön sosiaalityöntekijän työtehtävät ovat seuraavat: - ohjaus ja neuvonta kaikille maahanmuuttajataustaisille sosiaalipalveluiden asiakkaille - uusien asiakkaiden alkukartoitus - alkuinformaatio perusturvan palveluista ja kunnan muista palveluista - kotoutumissuunnitelmien teko työvoiman ulkopuolella oleville - prosessikuvaukset eri ryhmille: pakolainen, paluumuuttaja, eu-kansalainen - valtionkorvausten anominen - yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, tiedottaminen esimerkiksi tulkkipalveluista Maahanmuuttajien sosiaalityöntekijän tehtävä on verkostotyötä. Asiakastyön lisäksi hän tekee yhteistyöstä seuraavien tahojen kanssa: maahanmuuttajien omat verkostot, terveyspalvelut, työvoimatoimisto, maistraatti, poliisi, asuntotoimisto, Kela, päiväkoti, koulut, aikuisopetus, muut sosiaalipalvelut ja työllistymisyksikkö Toimari Lapsi- ja perhesosiaalityö (lastensuojelu) Kirkkonummen kunnan lastensuojelu on jaettu kolmeen tiimiin: alkuarviointi, avohuolto ja sijais- ja jälkihuolto. Alkuarvioinnissa tehdään lastensuojelutarpeen selvityksiä. Avohuollon tukitoimenpiteitä ovat esimerkiksi perhetyö, tukihenkilö tai tukiperhe, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, lasten lomatoiminta, päivähoito tai väliaikainen perhe- tai laitoshoito.

22 22 Sijais- ja jälkihuollon yksikkö vastaa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen järjestämisestä. Lisäksi tehtäväkenttää ovat laitoshoidossa olleet, jälkihuoltovelvoitteen piirissä olevat lapset ja nuoret. Kaikki tiimit tekevät lausuntoja huolto- ja tapaamisoikeusasioihin, lastensuojelun päivystystä, kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Lastensuojelun palvelut kuuluvat kaikille kuntalaisille. Tulkkia käytetään tarvittaessa. Kunnassa työskentelee maahanmuuttajatyön sosiaalityöntekijä, joka on tarvittaessa työparina maahanmuuttajaperheiden kanssa tehtävässä työssä. Työskentelyssä kunnioitetaan perheiden omaa kulttuuria ja tapoja, mutta työskentelyä ohjaavat laki, asetukset ja suomalaisen yhteiskunnan normit Lapsioikeudelliset asiat Lastenvalvojan tehtävänä on isyyden selvittäminen, lapsen huoltajuuteen, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät sopimukset. Lisäksi lastenvalvojien tehtävänä on perheasioiden sovittelu. Lastenvalvojan toimisto on kunnantalon 2. kerroksessa, osoitteessa Ervastintie Lapsiperheiden kotipalvelu Kotipalvelun perhetyö on lapsiperheille suunnattua kunnallista maksullista palvelua. He auttavat perhettä päivittäisissä töissä, esim. lastenhoidossa ja ruuanlaitossa. Heidän työnsä on asiakaslähtöistä perheen kokonaisvaltaista tukemista. Perhetyöntekijän voi tilata kotiin auttamaan perhettä senhetkisessä avuntarpeessa. Lähtökohtana ovat perheen omat voimavarat ja niiden hyödyntäminen. Kotipalveluun voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun vanhempi tai lapsi on tilapäisesti sairaana, silloin kun perheessä on useita lapsia ja tarve käydä neuvola/lääkärikäynnillä, synnytyksen jälkeen, jos tunnet uupumusta tai tarvitset apua ja tukea monilapsisen perheen arjen pyörityksessä Velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvojat auttavat velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista. Velkaneuvojat auttavat neuvotte-

23 23 luissa velkojien kanssa sekä maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä. He tekevät tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja auttavat maksuohjelman laatimisessa ja tarkistamisessa Työllistymisyksikkö Toimari Työllistymisyksikkö Toimarissa on vuodesta 2002 ollut joitakin maahanmuuttaja-asiakkaita. Kyseessä on maahanmuuttajat, jotka ovat olleet Suomessa jo pitkään. Suomenkielentaito on kaikilla ollut heikko ja asiakkaat ovatkin Toimarissa keskittyneet kielitaidon parantamiseen. Työelämään ja/tai koulutukseen aktivoituminen on ollut heikkoa. Kansalaisopiston kielikoulutusten työharjoittelut on muutamana vuotena pidetty Toimarissa.puolen vuoden mittaisen koulutuksen aikana 3 x 3 pvää. Muutamia koulutuksessa olleita maahanmuuttajia on rekrytoitu kuntouttavaan työtoimintaan. Toimari on ollut seurakunnan kanssa yhteistyössä kehittämässä naisten kerhoa Masalaan liittyy seurakuntien yhteisvastuuhankkeeseen, joka toteutettiin vuosina Mielenterveyspalvelut Perheneuvola Palvelut ovat suunnattu perheille, joissa on alle 13-vuotiaita lapsia tai joihin odotetaan lasta. Perheneuvola tarjoaa neuvontaa, tukea ja terapeuttista työskentelyä perheenjäsenten keskinäisiin suhteisiin, perhe-elämään, vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvolan työntekijät tarjoavat myös konsultaatioapua lasten ja perheiden kanssa työskenteleville työntekijöille. Perheneuvolassa työskentelee psykologeja ja perheneuvojia. Työryhmään kuuluu konsultoiva lastenpsykiatri, joka on paikalla 3-4 päivänä kuukaudessa. Nuorten hyvinvointiasema Nuorten hyvinvointiasema tarjoaa matalankynnyksen mielenterveyspalvelua vuotiaille nuorille. Hyvinvointiasema antaa tukea ja ohjausta nuorten elämänhallintaan, jossa tuetaan nuoren yhteiskuntaan kiinnittymistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Hyvinvointiasemalla työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologi sekä sosiaaliohjaaja. Työs-

24 24 kentelyssä painottuu vahvasti verkostotyö kunnan muiden toimijoiden kuten koulujen, terveyskeskuksen, aikuis- ja lastensuojelun sosiaalityön sekä päihdepalvelujen kanssa. Palveluissa on mahdollisuus tulkin käyttöön. Aikuisten mielenterveyspalvelut Psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin vastaanotolle tullaan lääkärin tai muun asiantuntijan lähetteellä masennus-, ahdistus- ja paniikkioireiden vuoksi sekä eri elämäntilannekriiseissä. Vastaanotolla on mahdollisuus tilannekartoitukseen, lääkehoidon seurantaan, tarvittaessa 5-10 käynnin hoitojaksoon ja jatkohoidon ohjaukseen. Toimintamuotoina ovat elämäntilannetta ja ongelmia jäsentävät kartoituskäynnit, hoidolliset yksilökeskustelut, tehtävät sekä ryhmätoiminta. Palveluissa on mahdollisuus tulkin käyttöön. Ankkuri mielenterveyskuntoutujien päiväkeskus Ankkuri on matalankynnyksen päivätomintaa, johon ei tarvita lähetettä. Päiväkeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille mielekäs päivä monipuolisen toiminnan kautta. Päivätoiminta muodostuu mm. yhteisistä ruoanlaittohetkistä, erilaisista ryhmistä ja retkistä. Asiakasta tuetaan kotona selviytymisessä, arjenhallinnan vaikeuksissa Ankkurin ulkopuolella ja lääkehoidon toteutuksessa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma. Henkilökuntaan kuuluu yksi psykiatrinen sairaanhoitaja ja lähihoitajia Päihdehuolto Päivystys tapahtuu A-klinikalla, jonne tullaan ilman lähetettä. Päivystyksessä suoritetaan hoidon tarpeen arvio. Lääkäri on paikalla keskiviikkoisin. Asiakkaat ohjautuvat A-klinikan työntekijän arvioinnin perusteella. Lääkäri ei ota päivystysasiakkaita. Alkoholin avokatkaisu tarkoittaa lääkäriltä saadun ohjeen mukaista lääkitystä ja asiakkaan sitoutumista katkaisuun. Laitoskatkaisu on aina avokuntoutuksen tukitoimenpide. Ohjaus on A-klinikan arvioinnin kautta. Käytetään pääosin Nissnikun kuntoutuskeskusta. A-klinikan hoitomuotona käytetään psykososiaalista tukea, jolloin asiakkaalle varataan hoidollisia keskusteluaikoja ja yhdessä asiakkaan kanssa laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma. Akunpunktiohoito auttaa vieroitusoireisiin, rauhattomuuteen ja särkyihin. Käytetään yleensä hoidollisen keskustelun tukena, mutta myös yksittäisenä hoitomuotona.

25 25 Nissnikun kuntoutuskeskus on 11 - paikkainen päihdehuollon yksikkö täysi-ikäisille päihderiippuvaisille henkilöille. Palveluita ovat katkaisu- ja vieroitushoito sekä kuntoutuspalvelut. Katkaisuhoitoa annetaan alkoholiriippuvaisille. Katkaisuhoitoon hakeudutaan A-klinikan, terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta. Yksittäisiä vieroitushoitoja annetaan huumeidenkäyttäjille. Laitoskuntoutusta annetaan pääosin alkoholiriippuvaisille. Kuntoutuksen kesto määritellään yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Yksittäisiä kuntoutusjaksoja annetaan räätälöidysti myös huumeidenkäyttäjille Vammaispalvelu Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta erityisiä ja pitkäaikaisia vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vammaispalvelujen tavoitteena on mahdollistaa vammaiselle kuntalaiselle hyvä, mielekäs ja muihin kuntalaisiin nähden tasa-arvoinen elämä. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. Erityishuollon palvelut ovat toissijaisia, kuntien normaalipalveluja täydentäviä. Kirkkonummen kunta tuottaa työtoimintaa aikuisille kehitysvammaisille Kirkkonummen työkeskuksessa sekä ostaa erityispalveluita Eteva ja Kårkulla kuntayhtymiltä sekä Rinnekoti-säätiöltä Fysioterapia, puheterapia ja toimintaterapia Perusturvan puheterapeuttien puoleen voi kääntyä: erilaisten kommunikaation ongelmien (kielen, puheen ja äänen ongelmat), vauva- ja leikki-iän kehityspulmien sekä erityisten oppimisvaikeuksien ja neurokognitiivisten vaikeuksien takia omasta aloitteesta, lähetteellä tai asiantuntijasuosituksesta. Perusturvan puheterapeutit työskentelevät neuvolaikäisten lasten (kotihoidossa tai yksityisessä päivähoidossa olevat 0-6-vuotiaat), kouluikäisten lasten ja nuorten sekä aikuisten ja

26 26 osastopotilaiden sekä heidän perheidensä ja omaistensa kanssa. (Päivähoidon puheterapeuttien vastuulla ovat kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6v lapset.) Perusturvan puheterapeutit konsultoivat, kouluttavat ja antavat konsultatiivista työnohjausta yhteistyötahoille (mm. yksityinen päivähoito, koulu). Fysioterapiaan voi hakeutua toimintakyvyn häiriytyessä kivun, sairauden tai vamman takia sekä lasten kehitysviiveissä ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisyssä. Toiminta painottuu arvioon, ohjaukseen, seurantaan ja ryhmätoimintaan. Vammojen ja leikkausten jälkitiloissa sekä muissa vaikeissa toimintahäiriöissä edellytetään terveyskeskus- tai sairaalalääkärin arviota ja lähetettä. Kiireellisissä tapauksissa ensikontakti pyritään järjestämään kahden viikon sisään, ei päivystystä. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluilla tuetaan kotoutuvien liikunta-, toiminta- ja kommunikointikykyä, selviytymistä arjessa sekä kotona että kotiympäristössä. Toimintaterapiassa tutkitaan, arvioidaan ja tehdään suunnitelma lasten toimintakyvyn parantamiseksi. Aikuispalveluita antava toimintaterapeutti tekee asunnonmuutostyöarvioita vaikeavammaisille, terapiaa sekä hoitaa apuvälinepalveluita Terveyssosiaalityön palvelut Terveyssosiaalityössä tuetaan ja vahvistetaan sosiaalista toimintakykyä, avustetaan asiakasta tarvittaessa, annetaan tietoa elämänhallinnasta ja osallistutaan hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan. Terveyssosiaalityössä tehdään laitospalveluiden pitkäaikaispäätöksiä Neuvolatoiminta Neuvolapalvelut palvelevat kaikkia kirkkonummelaisia lapsiperheitä. Palveluiden käyttö on vapaa-ehtoista mutta poisjäävien tuen tarve selvitetään. Äitiysneuvolatoiminta tavoittaa käytännössä kaikki lapsiperheet jo ennen lapsen syntymää. Äitiyshuollossa asioivalle maahanmuuttajaperheelle on tehty hoitoketju yhdessä erikoissai-

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELY/xxxx/2016 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Vaalan kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Kunnanhallitus 29 01.02.2016 Kunnanhallitus 66 21.03.2016 Kunnanvaltuusto 15 05.04.2016 Perusturvalautakunta 46 11.05.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä hyväksyminen Khall

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen

HE 49/11 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen HE 49/11 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kotoutumisen edistämisestä annettua lakia. Ehdotettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Perusturvalautakunnan päätös Liite 4 / Dnro 175/ /2011. Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma v.

Perusturvalautakunnan päätös Liite 4 / Dnro 175/ /2011. Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma v. Perusturvalautakunnan päätös 2.3.2017 Liite 4 / 2.3.2017 Dnro 175/05.11.00/2011 Kirkkonummen kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma v. 2017 2020 PTL 2.3.2017 Sisällys Johdanto... 3 1. Suomessa asuvat

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaaminen kunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje

Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaaminen kunnalle. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaisten kustannusten korvaaminen kunnalle Työ- ja elinkeinoministeriön ohje 29.10.2013 4.4.2016 Säädöspohja Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus 175 16.05.2016 Kaupunginhallitus 195 23.05.2016 Kaupunginvaltuusto 43 13.06.2016 Sopimus kuntaan osoittamisesta kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki Varsinais-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Laukaan kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN?

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 26.5.2016 Kuntapaikkojen tarve on suuri, jopa kriittinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa

ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa ELY-keskuksen rooli laajamittaisessa maahantulossa ja pakolaisten kuntiin sijoittamisessa 9.11.2015 Suomeen saapunut 27 070 turvapaikanhakijaa viime vuonna 3651 tulijaa Alaikäisenä yksin tulleita 2028

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimusmalli SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot