Tuovi Hakulinen Annamari Savela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuovi Hakulinen Annamari Savela"

Transkriptio

1 Tuovi Hakulinen Annamari Savela Kuvapuhelin tulkkipalvelun tukena tulevaisuudessa - argumentoiva Delfoi-tutkimus kuvapuhelimen kokeilusta kuulovammaisten tulkkipalveluissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 6 ohjelma ESR Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 2

3 Saatesanat "Kuvapuhelin tulkkipalvelun tukena tulevaisuudessa - argumentoiva Delfoi-tutkimus kuvapuhelimen kokeilusta kuulovammaisten tulkkipalveluissa" -raportti on tuotettu hankkeessa "Työelämämuutosten ennakointi osana hyvinvointiklusteria Pohjois-Karjalassa". Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tavoite 6-ohjelman toimenpidekokonaisuudessa työmarkkinoiden muutosten ennakointi ja osaamisjärjestelmien kehittäminen (ESR ). Kaksivuotisessa kehittämis- ja tutkimushankkeessa tunnistettiin lupaavia sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioita sekä selvitettiin hyvinvointialan tulevaisuuden työelämämuutoksia ja osaamistarpeita. Lisäksi hankkeessa on kehitetty hyvinvointiklusterin toimijoiden alueellista ja valtakunnallista verkostoitumista. Pohjois-Karjalassa on kehitetty vuodesta 1995 alkaen kuvapuhelinta palvelutuotannon välineenä. Yhtenä kehittämisalueena on ollut kuulovammaisten kuvapuhelintulkkipalvelut. Kuvapuhelimen avulla on välitetty tulkkipalveluja kuulovammaisille perinteisten tulkkipalvelujen ohella. Raportissa on selvitetty Pohjois-Karjalassa asuvien ja eri puolelta Suomea olevien asiantuntijoiden näkemyksiä kuvapuhelintulkkipalveluista tulevaisuudessa. Raportin ovat laatineet TtT, tutkija Tuovi Hakulinen ja VTM, projektipäällikkö Annamari Savela Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Helsingissä marraskuussa 2000 Matti Pukkio johtaja ennakointiryhmän puheenjohtaja työministeriö 3

4 ESIPUHE Tämä tutkimus on osa ESR:n ja Työministeriön rahoittamaa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koordinoimaa hanketta Työelämämuutosten ennakointi osana hyvinvointiklusteria Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa tunnistettiin kuusi lupaavaa sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatiota Pohjois-Karjalassa, joista yhtenä on kuvapuhelintulkkipalvelut. Alueelliset erot tulkkipalvelujen saatavuudessa ja syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisiä ongelmia, joihin Kuurojen Liiton Etätulkkausprojektilla haettiinkin vastausta käynnistämällä perinteisten tulkkipalvelujen ohella kuvapuhelimen avulla välitetyt tulkkipalvelut pilottialueena Pohjois-Karjala. Valtakunnallisen tulkkipalveluselvityksen mukaan (Topo ym. 2000) tulevaisuudessa kaivataan edelleen ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin. Kuvapuhelin voi osaltaan olla yksi ratkaisu kyseisiin ongelmiin, josta syystä eri toimijoiden käyttökokemuksien ja asiantuntijoiden näkemysten tutkimista tarvitaan. Kiitämme projektipäällikkö, FT Osmo Kuusta tutkimuksen metodisesta ohjauksesta sekä johtaja, Markku Niemelää käsikirjoituksen kommentoinnista. Kuurojen Liiton tulkkisihteeri Riitta Vivolin-Karénia kiitämme siitä avusta, mitä hän on antanut meille kuulovammaisiin ja tulkkipalveluihin liittyvissä asioissa. Lämmin kiitos kuuluu kaikille asiantuntijoille, jotka osallistuivat haastatteluihin ja tutkimuksen eri kyselykierroksiin. Kyselylomakkeiden täyttäminen ja erityisesti argumentointi on vaatinut heiltä aikaa. Ilman näiden asiantuntijoiden paneutumista asiaan selvitystä ei olisi voitu tehdä. Joensuussa Tuovi Hakulinen Annamari Savela 4

5 TIIVISTELMÄ Tuovi Hakulinen & Annamari Savela (2000) Kuvapuhelin tulkkipalvelun tukena tulevaisuudessa - argumentoiva Delfoi-tutkimus kuvapuhelimen kokeilusta kuulovammaisten tulkkipalveluissa. Kuulovammaiset ovat olleet heille vammaispalvelulain mukaan kuuluvien palveluiden saannissa eriarvoisessa asemassa, koska kaikki kunnat eivät ole kyenneet kyseessä olevien erityispalveluja lain säätämässä mitassa heille tarjoamaan. Pohjois-Karjala on ollut pilottialueena mukana Kuurojen liiton Etätulkkaushankkeessa, jossa on kokeiltu kuvapuhelimen käyttöä kuulovammaisten tulkkipalveluissa. Kuvapuhelintulkkipalvelua voidaan pitää tuote- ja palveluinnovaationa, jonka tulevaisuuden mahdollisuuksia ennakoitiin hankkeessa Työelämämuutosten ennakointi osana hyvinvointiklusteria Pohjois-Karjalassa. Tämän Delfoi-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuvapuhelintulkkipalvelujen merkitystä kuulovammaisten tulkkipalvelujen saatavuuteen liittyviin ongelmiin. Tutkimuksessa laadittiin kahden haastattelun pohjalta kyselylomake, joka lähetettiin 32:lle panelistille eri puolelle Suomea. Kyselyssä haettiin mielekkäitä toimintavaihtoehtoja, näkökohtia ja niiden perusteluja seuraaviin ongelmiin: Millainen on kuvapuhelintulkkipalvelun tuotanto- ja jakeluverkosto? Miten kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään tulevaisuudessa? Miten kuvapuhelimen käyttö leviää tulevaisuudessa? Mitkä ovat kuvapuhelimen käytön leviämiseen liittyvät osaamistarpeet? Toisella kyselykierroksella asiantuntijoille annettiin tilaisuus kommentoida toistensa esittämiä perusteluja. Kuvapuhelintulkkipalvelujen tuotanto- ja jakeluverkoston todettiin laajaksi. Kaksikymmentä panelistia eri puolelta Suomea arvioi kuvapuhelintulkkipalvelujen täydentävän olemassa olevia tulkkipalveluja, joita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Näiden asiantuntijoiden mielestä kuntien tulee korvata tulkkipalvelut käyttäjien tarpeen mukaan, eikä tyytyä vammaispalvelulain minimiin. He pitivät saatavuuden ja tehokkuuden kannalta toimivana, että kuvapuhelimia järjestetään tulevaisuudessa niin yleisiin tiloihin kuin kuulovammaisten koteihin. Panelistien mielestä kuvapuhelin mahdollistaa uudenlaisen kommunikaatiokanavan kuulovammaisille, mutta sitä voitaneen käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi turvalliseen itsenäiseen kotona selviytymiseen. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan edustajien terveysteknologian osaamista tulee lisätä tulevaisuudessa. Avainsanat: Tulkkipalvelut, kuvapuhelin, kuulovammainen, Delfoi-tutkimus, tulevaisuus 5

6 ABSTRACT Tuovi Hakulinen & Annamari Savela (2000) Videophone as a support of interpreter services in the future an argument Delphi study on experimenting a videophone in the interpreter services of people with hearing impairment People with hearing impairment have had a unequal position in having the entitled services based to the Act on Services and Assistance for the Disabled, because all municipalities have not been able to offer these special services as they are required by the act. North Karelia has been a pilot area in the Distant Interpreter Services Project, which has experimented use of the videophone in the interpreter services of people with hearing impairment. The videophone interpreter service can be seen as a product and service innovation, the possibilities of which were anticipated in a project called Anticipation of Changes in Working Life as a Part of the Well-being Cluster in North Karelia. This Delphi study aimed at examining the meaning of videophone interpreter services in relation to problems of availability of these services. Based on two interviews, a questionnaire was drawn up and it was sent to 32 panellists in different parts of Finland. The questionnaire sought for meaningful alternatives, viewpoints and the reasons given for them from the perspective of the following problems: What is the production and distribution network of videophone interpreter services like? How the videophone interpreter services are organised in the future? How does the use of videophone expand in the future? What are the learning needs related to the expansion of use of the videophone? On the second round of investigation, the experts were allowed to comment on the grounds given by the other experts. The production and distribution network was considered as wide. Twenty panellists from the different parts of Finland saw that the videophone interpreter services reinforce the existing interpreter services, which are needed in the future as well. According to these experts, the municipalities should cover the costs of interpreter services based on the users needs and not to be content with the minimum requirements of the Act on Services and Assistance for the Disabled. In their opinion, it is a functional solution for availability and effectiveness that videophones are in the future installed both to public premises and homes of the people with hearing impairment. According to the panellists, the videophone is a brand new communication channel for the people with hearing impairment, but the system may be utilised in the future, for instance, as a means of independent and safe living at home. The experts say that health technologic know-how of the social and health care staff should be increased in the future. Keywords: Interpreter services, videophone, people with hearing impairment, argument Delphi study, the future 6

7 SISÄLLYS Saatesanat Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 JOHDANTO ETÄTULKKAUSKOKEILU TUOTE- JA PALVELUINNOVAATIOIDEN TUOTANTO- JA JAKELUVERKOSTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta Tutkimusmenetelmä Analyysi TULOKSET Kuvapuhelintulkkipalvelujen tuotanto- ja jakeluverkosto Tulkkipalveluongelmien ratkaisuun liittyvät toimintavaihtoehdot Kuvapuhelintulkkipalvelut tulkkipalvelujen täydentäjänä Kuvapuhelintulkkipalvelujen opastettu ja yksilöllinen käyttö Joustavat tavat järjestää kuvapuhelintulkkipalvelut Teknologian yleinen kehittyminen hyödyntää kuvapuhelintulkkipalveluja Kuvapuhelimen leviäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Kuvapuhelimen leviämisen edellyttämät osaamistarpeet YHTEENVETO Tulosten tarkastelua Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen luotettavuus LÄHTEET LIITTEET 7

8 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Tuote- ja palveluinnovaation tuotanto- ja jakeluverkosto...13 Kuvio 2. Toimintavaihtoehtojen painotetut keskiarvot panelistien (n=20) mukaan...23 Taulukko 1. Lähes kaikki Suomessa asuvat kuulovammaiset, joilla on tulkkipäätös, käyttävät kuvapuhelimeen perustuvia tulkkipalveluja. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 2. Kuvapuhelimia ja tulkkipalveluja on mahdollista käyttää kotien lisäksi myös julkisissa tiloissa kuten virastoissa. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 3. Tulkkipalvelujen kuvapuhelimeen perustuva välitys on keksitetty Suomessa. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 4. Kuvapuhelintulkkipalveluja välittävien tulkkipalvelukeskusten määrä vuosina 2005 ja Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä Taulukko 5. Seuraavan sukupolven mobiililaitteet mahdollistavat laadultaan viittomien käyttöön soveltuvan kuvan. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 6. Kuvapuhelimet tulevat yritysten kokouskäytännöissä vallitseviksi välineiksi matkustelun sijaan. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja

9 1 JOHDANTO Vaikeasti kuulovammaisten tulkkipalvelu tuli lakisääteisesti voimaan vuonna 1979 osaksi invalidihuoltolain mukaista lääkintähuoltoa. Tällä hetkellä tulkkipalvelu muodostaa osan vaikeavammaisille henkilöille vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vammaispalvelulain (1987) ja asetuksen (1987) mukaan vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille tai puhevammaisille henkilöille taataan subjektiivinen oikeus tulkkipalveluihin. Vaikeasti kuulo- tai puhevammaisten henkilöiden on oikeus saada tulkkausta vähintään 120 tuntia kalenterivuoden aikana ja vaikeasti kuulo- ja näkövammaisten henkilöiden 240 tuntia/vuosi. Täysimääräisesti laki tuli voimaan vuonna Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Järjestämisvastuu tulkkipalveluista on kunnilla ja tulkkipalvelut asetuksen säätämissä puitteissa ovat kuulovammaisille maksuttomia. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987.) Alueellisia kuulovammaisten tulkkikeskuksia toimii maassamme tällä hetkellä kaksikymmentäkolme. Osa kunnista käyttää tulkkikeskuksien palveluja, osa freelance - tulkkeja. Tulkkipalvelujen järjestämisessä on todettu ongelmia (mm. Kallas 2000, Topo ym. 2000). Tulkkeja ei ole riittävästi saatavilla koko Suomea tarkastellen, jolloin kuulovammaisten oikeus tulkkipalvelujen saamiseen ei toteudu. Erityisesti akuutteihin ja ennakoimattomiin tilanteisiin on vaikea saada tulkkia. Yhtenä ongelmana on tulkin tilaaminen pitkien matkojen päästä, ja tästä johtuvat alueelliset erot tulkkipalvelun saatavuudessa. Tulkkien koulutuksessa ja palkkauksessa on havaittu myös epäkohtia. (Topo ym ) Näistä tulkkipalvelujen järjestämisen ongelmista on tehty valituksia lääninhallituksiin, joista on tullut erilaisia päätöksiä. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että palvelut on järjestettävä, mutta sanktiot palvelujen riittämättömästä järjestämisestä ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Kuulovammaiset ovat heille vammaispalvelulain mukaan kuuluvien palveluiden saannissa maassamme eriarvoisessa asemassa, koska kaikki kunnat eivät edellä esitetyistä ongelmista johtuen kykene kyseessä olevia erityispalveluja lain säätämässä mitassa toteuttamaan. Lisäksi vammaispalveluasetuksen (1987) mukainen tulkkipalvelujen minimimäärä on lähes poikkeuksetta käytännössä vakiintunut maksimimääräksi. Tällöin tulkkipalvelun joustamattomista tuntimääristä ovat kärsineet erityisesti työssä käyvät sekä sosiaalisesti ja 9

10 yhteiskunnallisesti aktiiviset henkilöt. (Topo ym. 2000). Valtakunnallisesti pohditaan parhaillaan erityispalveluiden uudenlaisia kuntarajat ylittäviä palvelujen organisointitapoja. Raportissa käytetään käsitettä kuulovammainen tarkoittaen termillä kuuroja, kuuroutuneita, huonokuuloisia ja kuulonäkövammaisia. Kuuro henkilö on joko syntymästään kuuro tai hän on menettänyt kuulonsa varhaislapsuudessa ennen puheen oppimista ja hänen äidinkielenään on viittomakieli. Kuuroutunut on menettänyt kuulon puheen oppimisen jälkeen ja hän voi käyttää yhtenä kommunikaatiomuotona viittomakieltä. Huonokuuloinen kuulee puhetta kuulokojeella tai saa puheesta selvää huulioluvun avulla ja kommunikoi yleensä puheella. Henkilö voi kuulovamman ollessa vaikea-asteinen käyttää kommunikoinnin apuna muun muassa viittomakieltä. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Henkilöllä voi olla näön ja/tai kuulon jäänteitä, jolloin hänen yhtenä kommunikointimuotonaan voi olla viittomakieli. (Topo ym ) 10

11 2 ETÄTULKKAUSKOKEILU Valtakunnallisesti tavoitteena on saada tämänhetkiset tulkkipalveluresurssit tehokkaasti käyttöön. Tämän vuoksi käynnistyi Kuurojen Liiton Etätulkkauskokeilu tammikuussa 1998 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Tulkkipalveluissa kuvapuhelimen käytön pilottialueena on ollut Pohjois-Karjalan maakunta. Kriteerinä kokeilulle olivat pitkät välimatkat, korkea työttömyysprosentti (25 % - 30 %) kuulovammaisten keskuudessa. Hankkeen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy tekniikan avulla ja saada projektin myötä näyttöjä säästöistä. Tekniikan halvetessa kuvapuhelintulkkipalvelujen rahoittajatahoiksi on ajateltu kuntia. Vastaavanlainen projekti on menossa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Myös Pohjois-Suomessa keskitytään palvelujen kehittämiseen kuulovammaisille. Kyseisessä projektissa on mahdollista käyttää myös Joensuun etätulkkausta. Etätulkkauskokeilu on myös yksi osa Kuurojen Liiton Multimediaprojektia vuosille Multimedian avulla viittomakieliset kuulovammaiset kykenevät hoitamaan itsenäisesti asioitaan ja pitämään toisiinsa yhteyttä kuten kuulevat kansalaiset. Viittomakielisen liikkuvan kuvan välittämis- ja vastaanottamismahdollisuus tarjoaa uusia osallistumismahdollisuuksia kuulovammaisille. He voivat asioida omalla äidinkielellään ja entistä useammin myös kotoa kuvapuhelimella. Tämä auttaa myös kaukana keskuksista asuvia kuulovammaisia, jotka ovat olleet eriarvoisessa asemassa pitkistä välimatkoista johtuen. Suomeen perustettiin ensimmäinen tulkkikeskus vuonna 1984 Helsinkiin. Alkujaan Honkalammen kuntayhtymällä oli viides tulkkikeskus Suomessa, mikä käynnistyi keväällä (Topo ym ) Vuonna 1995 tulkkipalvelujen järjestäminen siirtyi kuntayhtymältä Honkalampi säätiölle. Suomessa pääosa tulkkikeskuksista toimii julkisen sektorin piirissä kuntien ylläpitäminä. Joensuun tulkkikeskus on poikkeava siten, että sen omistaa säätiö. Kaikki tulkkipalvelut Pohjois-Karjalassa lukuun ottamatta Nurmesta järjestetään Honkalampi säätiön kautta. Joensuussa toimivassa Honkalampi säätiön ylläpitämässä tulkkipalvelukeskuksessa on kaksi päätoimista tulkkia ja freelance -tulkkia. Etätulkkauskokeilussa on käytössä yksitoista kuvapuhelinta, joista kahdeksan on kuulovammaisten kodeissa ja kaksi Joensuun Teekoo-tuotteella, joka toimii sosiaalisena yrityksenä sekä yksi Joensuun tulkkipalvelukeskuksessa. Kokeiluun otettiin mukaan aktiivisesti kommunikoivat kuulovammaiset. Kokeilun aikana heille ei aiheudu kuluja, joten myös tietokoneet ovat olleet heille ilmaisia, koska ne ovat projektin omistamia lainakoneita. Jatkossa pyritään siihen, että kuulovammaiset itse maksaisivat tietokoneensa. Nyt kunnat ovat 11

12 maksaneet tulkkauksen ja tietoliikennekulut. Kuvapuhelin on laite, jonka avulla välitetään liikkuvaa kuvaa ja ääntä toiseen vastaavaan laitteeseen. Perusmuodossaan kuvapuhelin on mikrotietokone, johon lisätään kuvan käsittelyä varten video- ja ISDN-kortit sekä kamera ja ääntä varten äänikortti, mikrofoni ja kaiuttimet. Lisäksi tarvitaan kuvapuhelinohjelma sekä puhelinlinja, joka muutetaan digitaaliseksi ja varustetaan ISDN-verkkopäätteellä. Kuvapuhelin on viittomakieliselle kuulovammaiselle sama asia kuin tavallinen puhelin kuulevalle. Virastoasiat tai vaikka lääkärin ajanvaraus järjestyvät kätevästi, kun viesti välittyy etätulkkauksena tulkkikeskuksen kautta. Oman päätteen ruudussa kuulovammainen näkee sen henkilön, jonka kanssa keskustelee sekä näkee myös oman pienen kuvansa. Tulkki voi hoitaa jatkoyhteyden kuulevaan tavallisella puhelimella. Kuvapuhelimen avulla kuulovammainen voi ottaa yhteyden kuuleviin sukulaisiinsa samalla tavalla. Lisäksi kuulovammaiset voivat kuvapuhelimen avulla keskustella suoraan toisten kuulovammaisten kanssa. Kuvapuhelinta voidaan käyttää myös siten, että viranomainen soittaa tulkkikeskukseen, jos hänellä on asiaa kuulovammaiselle. Tulevaisuudessa kuvapuhelintulkkipalveluja voidaan käyttää etätyön ja opiskelun mahdollistajana. Vuonna 1999 kuvapuhelinta alettiin kokeilla Tampereella viittomakielen ja harvinaisten kielten tulkkipalvelun välittämiseen kuulovammaisille ja ulkomaalaisille osaprojektina Suomen Kuntaliiton Kuvapuhelin -hanketta. Tämä kuvapuhelinprojekti eroaa Joensuun projektista siten, ettei siinä kuvapuhelimia viedä kuulovammaisten koteihin, vaan verkotetaan viranomaisia kuten sairaalat ja tulkkikeskukset ja näin nopeutetaan ja helpotetaan tulkkipalvelujen käyttöä. (Viittoma- ja harvinaisten kielten tulkkipuhelin 1999). Lisäksi kuvapuhelinta kokeillaan Oulun seudulla muun muassa ikääntyvien ja vammaisten turvalliseen ja itsenäiseen kotona selviytymiseen (Huumo 2000). 12

13 3 TUOTE- JA PALVELUINNOVAATIOIDEN TUOTANTO- JA JAKELUVERKOSTO Hyvinvointialan innovaatio on hyvinvointialan tuote tai palvelukokonaisuus, jolla on kysyntää ja joka on monistettavissa. Innovaatio voidaan käsittää laajasti niin tekniikan parannuksina, parempina tuotantomenetelminä kuin uusina toimintatapoina (Koivisto & Koski 1998). Tyypillisiä kilpailuetua synnyttäviä innovaatioiden lähteitä ovat Porterin (1991) mukaan uusi tekniikka, asiakkaiden uudet tai muuttuvat tarpeet, uuden toimialasegmentin synty, muutokset panosten kustannuksissa tai saannissa ja valtiovallan säännösten muutokset. Sosiaali- ja terveysteknologian tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotanto- ja jakeluverkosto muodostuu Kuusen (1999) mukaan useasta eri tahosta (Kuvio 1). Partnerit Pohjois- Karjalan ulkopuolelta Käyttäjien edustajaorganisaatio Päävalmistaja Asiantunteva asiakas Loppukäyttäjä Partnerit Pohjois-Karjalasta Käytön opastaja Kuvio 1. Tuote- tai palveluinnovaation tuotanto- ja jakeluverkosto (mukaellen Kuusi 1999). Hyvinvointialan tuote tai palvelu edellyttää loppukäyttäjän näkökulmasta jotain välittäjää, esimerkiksi julkisen terveydenhuollon tukea (asiantunteva asiakas), tukea järjestöiltä (käyttäjien edustajaorganisaatio), omaisilta, kolmannelta sektorilta tms. (käytön opastaja). Näistä kaikista muodostuu tuotanto- ja jakeluverkoston kokonaisuus. Päävalmistajan ja loppukäyttäjän välissä hyvinvointialalla on asiantunteva asiakas. Tämä hyvinvointialalla on usein julkinen palvelujärjestelmä, joka säätelee lainsäädännöllisesti, miten tuote tai palvelu päätyy loppukäyttäjälle. On myös huomioitava, että samalla toimijalla voi olla useita eri rooleja verkostossa. 13

14 Päävalmistaja on tuote- tai palveluinnovaation suunnittelija ja valmistaja. Partnerit ovat paikallisia ja kansallisia tai kansainvälisiä yhteistyötahoja, jotka osallistuvat tavalla tai toisella tuote- tai palveluinnovaation tuotteistamiseen alihankkijoina, ohjelmiston kehittäjinä, huoltoja käyttötukena. Sosiaali- ja terveydenhuollossa innovaation kehittymisen ja leviämisen keskeisenä tahona on niin kutsuttu asiantunteva asiakas. Päävalmistajan ja loppukäyttäjän välissä hyvinvointialalla toimii asiantuntevana asiakkaana yleensä julkinen palvelujärjestelmä. Se säätelee lainsäädännöllisesti tai muuten luo edellytyksiä tai esteitä sille, miten tuote tai palvelu päätyy loppukäyttäjälle. Monessa tapauksessa julkinen sektori on myös tuotteen ostaja tai ainakin osittaisrahoittajan roolissa. (Kuusi 1999). Näin ollen julkisilla viranomaisilla on päätöksentekijöinä huomattava vaikutus sosiaali- terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon (Kivisaari ym. 1998, Kuusi 1999). Käyttäjien edustajaorganisaatioilla, esimerkiksi vammaisjärjestöillä on merkittävä rooli innovaation ja loppukäyttäjän kohtaamisessa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioiden käyttöön otossa loppukäyttäjät tarvitsevat usein opastusta ja tukea käytön opastajalta. (Kuusi 1999.) Tämä erottaakin sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatiot muiden alojen innovaatioista, joiden käyttöönotto ei vaadi samanlaista opastusta. Loppukäyttäjä on tuote- tai palveluinnovaation varsinainen käyttäjä esimerkiksi asiakas ja/ tai sosiaali- ja terveysalan henkilöstö. Innovaatioiden, kuten teknologian kehittämisen, perusajatuksena on tuottaa uusia ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Ilman asiakasta ei synny kannattavaa liiketoimintaa, eikä tuottaja tule markkinoille (Kivisaari ym. 1998). Innovaation kehitys ja leviäminen riippuu ratkaisevasti siitä, miten olennainen innovaatio on loppukäyttäjän kannalta (Kuusi 1999). Porterin (1991) kilpailukyvyn timanttimallista poiketen kilpailu on julkisen sektorin ohjaamalla sosiaali- ja terveysalalla vähäistä koskien sen tuote- ja palveluinnovaatioita. Kilpailun puutteen sanotaan johtuvan julkisen sektorin roolista edistää väestön tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. Toisaalta terveysmenojen kasvu ja julkisen talouden heikkeneminen ovat tuoneet tehokkuusvaatimuksen myös julkiselle sektorille. Julkisesta sektorista poiketen yksityisen sektorin toimintaa ohjaavat kysyntä ja kilpailu ja vastaavasti kolmannen sektorin toimintaa ohjaavat muut kuin taloudelliset arvot kuten humanitääriset arvot. (Södergård 1998.) 14

15 Innovaatioita ennakoivassa ja tulevaisuuden ongelmien ratkaisuja etsivässä tutkimuksessa voidaan hahmottaa etenemispolkuja tunnistetuille innovaatioille. Sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämisen näkökulmasta on tärkeää arvioida, minkälainen innovaation tuotanto- ja jakeluverkosto on tulevaisuudessa toimivin, laadukkain ja taloudellisin. 15

16 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuvapuhelintulkkipalvelujen merkitystä kuulovammaisten tulkkipalvelujen saatavuuteen liittyviin ongelmiin. Tutkimusongelmat olivat seuraavia: 1. Millainen on kuvapuhelintulkkipalvelun tuotanto- ja jakeluverkosto? 2. Miten kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään tulevaisuudessa? 3. Miten kuvapuhelimen käyttö leviää tulevaisuudessa? 4. Mitkä ovat kuvapuhelimen käytön leviämiseen liittyvät osaamistarpeet? 16

17 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Kohdejoukon valinta Asiantuntijoiksi eli panelisteiksi valittiin kolmekymmentäkaksi asiaan vihkiytynyttä henkilöä ja kriitikkoa sekä Itä-Suomesta että muualta Suomesta. Asiantuntijoiksi pyrittiin valitsemaan palvelukonseptin tuotanto- ja jakeluverkoston eri tahojen edustajia. Henkilö katsottiin asiantuntijaksi silloin, kun hän edusti jotain tahoa innovaation tuotanto- ja jakeluverkostosta. Haastateltaviksi valittiin kaksi asiaan vihkiytynyttä henkilöä. He molemmat olivat perehtyneet Kuurojen liiton etätulkkausprojektiin. Toinen haastateltavista asui Pohjois-Karjalassa ja toinen muualla Suomessa. Ensimmäisen kyselykierroksen kyselylomakkeet lähetettiin 32 asiantuntijalle eri puolelle Suomea. Heistä tutkimukseen osallistui kaksikymmentä asiantuntijaa (Liite 1), jotka asuivat Pohjois-Karjalassa (12), Pohjois-Savossa (2) ja Etelä- tai Länsi-Suomessa (6). Vastausprosentti oli Toisen kyselykierroksen lomake lähetettiin ensimmäiseen kyselykierrokseen osallistuneille, joista tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistui yksitoista henkilöä. 5.2 Tutkimusmenetelmä Ennakointina pidetään tulevaisuutta kohti rientävän nykyisyyden hallintaa menneen, nykyisen ja tulevaisuutta koskevan tiedon avulla (Turtiainen 1999). Kansankielessä ennakointi sekoitetaan usein ennustamiseen, vaikka ne sekä käsitteellisen että toiminnan tarkastelun kautta on syytä pitää toisistaan erillään. Ennakoinnissa sovelletaan monitieteellisiä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Vaikka tarkkoja ennusteita tulevaisuudesta ei ole tarkoitus eikä edes mahdollista laatia, voidaan tulevaisuutta jäsentävillä menetelmillä saada tulevaisuuden tekemiseen otetta niin, että toiminta perustuu arvojen ja tosiasioiden tiedostamiseen. Ennakoinnin avulla tunnistetaan vaihtoehtoja erilaisille tulevaisuuksille. (Mannermaa 1993, Linturi ym. 1998, Mannermaa 1999.) Ennakoinnin menetelmät ovat käytännössä samoja kuin muussakin tutkimuksessa. Useimpiin ennakointiprosesseihin liittyy seuraavia näkökulmia: ilmiön systemaattinen ja looginen tarkastelu, data, joka kuvaa tarkastelun kohdetta sekä määrällisesti että laadullisesti sekä asiantuntijaprosessointi, jossa syntetisoidaan ilmiöön liittyvä asiantuntemus, arvot ja käytettävissä oleva data. Ennakointi on myös arvosidonnaista eli prosessiin kytketään substanssiasiantuntijoiden lisäksi myös päättäjät ja edunvalvojat eli ennakointia toteuttava 17

18 verkosto. (Mäkelä 1999.) Ennakoinnit voidaan ryhmitellä lyhyen (0-2 vuotta), keskipitkän (2 12 vuotta) ja pitkän aikajänteen (yli 12 vuotta) menetelmiin (Mäkelä 1999, Ritsilä 1998). Käytännössä jokainen ennakointiprosessi on menetelmällisesti tavalla tai toisella ainutkertainen. Karkeasti jaoteltuna voidaan tehdä jako kolmeen eli systematiikkaa, dataa ja asiantuntijuutta painottaviin menetelmiin. Systeemiajatteluun pohjautuvia menetelmiä ovat erilaiset mallit kuten input-output-mallit, kaaosteorian sovellukset, herkkyys- ja riskianalyysit, elinkaari-, verkosto- ja klusterianalyysit. Esimerkiksi input-output-malleiksi voidaan nimittää kehittävää ja osallistuvaa työntutkimusta sekä kehittämisprojekteihin perustuvaa tulevaisuuden tekemistä. (Mäkelä 1999.) Datapohjaisuutta korostavia menetelmiä ovat muun muassa tulevaisuustaulukot eli vaihtoehtoisten tilojen määrittely muuttujatasolla, visiot eli vaihtoehtoisten tulevaisuustilojen määrittely ilmiötasolla sekä skenaariot, jotka ovat polkuja visioihin. Asiantuntijuutta painottavia menetelmiä ovat muun muassa Delfoi-menetelmä, aivoriihet, topten-menettely sekä tulevaisuusverstaat ja -studiot. (Mäkelä 1999.) Delfoi-menetelmässä kootaan asiantuntijapaneeli, joka arvioi esimerkiksi innovaatioiden mahdollisuuksia ja leviämisen esteitä. Asiantuntijoiden ei tarvitse olla alan akateemisen loppututkinnon suorittaneita, vaan asiasta kiinnostuneita ja asiaan perehtyneitä tavalla tai toisella (Ziglio 1996). Jotta selvitettävästä ongelmasta saataisiin mahdollisimman monipuolinen ja realistinen kuva, pyritään panelisteiksi valitsemaan henkilöitä, jotka asiantuntemuksellaan täydentävät toisiaan (Kuusi 2000a). Delfoi-menetelmässä pyrkimyksenä on esittää menneisyyden kehityslinjojen jatkumiseen perustuvia ennusteita tulevaisuudesta, jolloin asiantuntijat tarkastelevat tulevaisuutta vaihtoehtoisista näkökulmista käsin. Delfoitekniikkaan liittyy pyrkimys synteettiseen tietoon, jolloin tavoitteena on olennaisimman kiteyttäminen. Tällöin haetaan luotettavinta mahdollista mielipiteiden konsensusta asiantuntijaryhmässä. (Mannermaa 1991, Mannermaa 1993, Kaivo-oja & Kuusi 1997.) Nykyään konsensusta ei enää korosteta yhtä voimakkaasti, vaan huomio kiinnitetään myös poikkeaviin asiantuntijanäkemyksiin (Williams & Webb 1994, Turoff & Hiltz 1996, Kuusi 2000a) kuten tässä tutkimuksessa. Kuusen (2000a) mukaan vasta kun erimielisyydet on tunnistettu, on mahdollisuuksia aitoon erilaisia näkemyksiä kokoavaan synteesiin. Delfoitutkimukseen liittyy kolme piirrettä (Woudenberg 1991): vastaajien esiintyminen tunnistamattomina, iteraatio eli kaksi tai kolme vastaamiskierrosta ja toisten asiantuntijoiden vastauksia koskeva palaute, mitkä toteutuivat tässä tutkimuksessa. Tässä argumentoivassa Delfoi-tutkimuksessa haastateltiin alkuun kaksi asiantuntijaa (vrt. 18

19 Kuusi 1999, Kuusi 2000a), jotka olivat asiaan vihkiytyneitä. Ensiksi haastateltavia pyydettiin kuvailemaan kuvapuhelintulkkipalveluja. Tämän jälkeen heitä pyydettiin kertomaan palvelukonseptin tuotanto- ja palveluverkosta (Liite 2), miten tuote- tai palveluinnovaatio tuotetaan ja miten se välitetään loppukäyttäjälle. Tuotanto- ja palveluverkostokuvion läpikäynnin jälkeen haastatteluissa edettiin tuotteen tai palvelun elinkaareen ja volyymiin vuosina 2005 ja Haastateltavilta kysyttiin, missä vaiheessa konseptin osalta ollaan kyseisinä vuosina (Liite 3). Kyseessä oli keskipitkän ja pitkän aikajänteen ennakointi. S- käyrä tuotteen tai palvelun kehityksestä sisältää seuraavat vaiheet: aika ennen markkinoille tuloa, markkinoille lanseerausvaihe, varsinaisen kasvun vaihe sekä tasaantumisen vaihe (tietty tai korvaavan tuotteen vuoksi laskeva taso). Lisäksi yhtenä haastatteluteemana olivat innovaatioon liittyvät osaamistarpeet. Haastattelutilanteissa olivat mukana haastateltava ja kolme tutkijaa. Molemmat haastattelut kestivät kolme tuntia. Muistiinpanot kirjoitettiin haastattelutilanteissa ja jälkikäteen eri tutkijoiden tekemät muistiinpanot yhdisteltiin ja kirjoitettiin puhtaaksi. Haastattelujen pohjalta laadittiin kyselylomake (Liite 4). Tutkimuksen ensimmäisellä kyselykierroksella paikallisia ja valtakunnallisia asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan viittä eri toimintavaihtoehtoa esitetyn ongelman ratkaisemiseksi. Lomakkeessa oli 11 näkökohtaa toimintavaihtoehtoihin liittyen puolesta ja vastaan väitteineen (vrt. Kuusi 2000b), joiden tärkeyttä tiedusteltiin panelisteilta Likert-asteikolla 0-4 (merkityksetön - hyvin tärkeä). Asiantuntijoita pyydettiin perustelemaan arviointinsa jokaisen näkökohdan osalta. Ennakointinäkökulmasta lomakkeessa oli 6 ennakointikysymystä vuosille 2005 ja Lisäksi selvitettiin kuvapuhelimen leviämistä tulevaisuudessa ja sen käyttöön liittyviä osaamistarpeita (27 kpl) Likert-asteikolla 1-5 (täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä). Toinen kyselykierros tehtiin ajankohtana, jolloin ensimmäisen kyselyn tulokset oli analysoitu. Ensimmäiseen kyselykierrokseen osallistuneille postitettiin lomake, jossa kuhunkin näkökohtaan liittyen esitettiin vastaajien jakauma näkökohdan tärkeydestä ja näkökohtaan liittyvät kaikki argumentit. Vastaajia pyydettiin kommentoimaan toistensa argumentointia yhteentoista eri näkökohtaan ja tarvittaessa muuttamaan käsitystään näkökohdan tärkeydestä (vrt. Kuusi 2000 b). Liitteenä 7 esimerkki yhden näkökohdan ja sen argumenttien osalta. Pääosin panelistit eivät muuttaneet toisella kierroksella arvioitaan näkökohtien tärkeydestä, mutta lähes kaikki kommentoivat toisten esittämiä perusteluja. 19

20 5.3 Analyysi Laadullisten aineistojen analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Analyysiyksiköksi valittiin ajatuskokonaisuus ja analysoitiin myös piilossa olevia viestejä (Burns & Grove 1997, Kyngäs & Vanhanen 1999). Tutkimusaineistoa luettiin läpi useita kertoja. Ryhmittelyssä etsittiin argumenttien erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistettiin samaan kategoriaan ja annettiin kategorialle sen sisältöä mahdollisimman hyvin kuvaava nimi. Abstrahoinnissa alustavasti syntyneitä alakategorioita yhdisteltiin edelleen yläkategorioiksi ja nimettiin käsitteellisellä tasolla. Abstrahointia jatkettaessa muodostettiin yhdistävä kategoria, jonka avulla ilmaistiin yleiskäsitteiden avulla kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. (Marshall & Rossman 1995, Kyngäs & Vanhanen 1999.) Kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset analysoitiin kuvailevien tilastotieteen menetelmien avulla frekvensseinä ja painotettuna keskiarvona. 20

21 6 TULOKSET 6.1 Kuvapuhelintulkkipalvelujen tuotanto- ja jakeluverkosto Haastattelussa itäsuomalainen asiantuntija mainitsi kuvapuhelintulkkipalvelujen päävalmistajaksi pilottivaiheen valmistajan eli Honkalampisäätiön (Liite 2). Muualla Suomessa asuva asiantuntija mainitsi palvelujen tuottajana monta rinnakkaista tuottajaa esimerkiksi useita tulkkikeskuksia yhdessä (Liite 2). Kyselyssä palvelujen järjestäjätahoksi tulevaisuudessa mainittiin julkinen tai yksityinen sektori tai säätiöt ja osuuskunnat. Periaatteena nähtiin palvelujen toimivuus ja saatavuus. Näkökohtaa Tulkkikeskustoiminta on järjestettävä kuntien ostopalveluna julkiselta ja/tai kolmannelta sektorilta panelistit pitivät tärkeänä. Yleisesti palvelujen tarjoamista perusteltiin siten, että tulkkipalvelut pitää hankkia sieltä, mistä ne parhaiten saadaan. Mikäli julkinen sektori ei toimi, ovat myös yksityiset tulkkikeskukset, säätiöt ja osuuskunnat hyviä palveluiden tuottajia. "Kuntahan on aina järjestäjä. Suurimmalle osalle on aivan järkevää ostaa palvelu siihen tehtävään erikoistuneelta organisaatiolta; yksityiseltä tai julkiselta." Päävalmistajalle nimettiin useita eri partnereita eri puolella Suomea. Kuurojen liiton taustatyö ja rahoitus kuvapuhelintulkkipalvelujen pilottikokeilulle on ollut ratkaiseva ja tulevaisuudessa sen rooli korostuu palvelujen laadun ja määrän koordinoijana. Laite- ja ohjelmistovalmistajat toimivat myös keskeisinä päävalmistajan yhteistyökumppaneina. Keskeiseksi asiantuntevaksi asiakkaaksi nähtiin rahoittajatahon edustajana kunnat ja niiden sosiaalitoimi. Huomattava osa tulkkipalveluista liittyy sairauden tai terveyden hoitoon. Muina asiantuntevina asiakkaina pidettiin vakuutusyhtiöitä, seurakuntia ja poliisia, jotka virkatyönään asioivat kuulovammaisten kanssa. Asiantuntevaksi asiakkaaksi mainittiin myös kuuron kanssa asioivat opettajat ja eri puolilla maata toimivat tulkkikeskukset. "Tulkkipalveluille pitäisi löytää vammaispalvelulain ohella muitakin maksumiehiä kuin kunta - silloin kehittymistä voi tapahtua." Käyttäjien keskeisimmiksi edustajaorganisaatioiksi nimettiin Kuurojen liitto ja 21

22 Kuurosokeiden yhdistys sekä niiden aluetyöntekijät ja virkatulkit. Näiden tahojen odotettiin ajavan kuulovammaisten etuja. Näiltä tahoilta odotettiin apua esimerkiksi siihen, etteivät kuulovammaiset jää teknologian kehityksen jalkoihin. Loppukäyttäjänä pidettiin kuuroa henkilöä, joka käytti kuvapuhelintulkkipalveluja. Käyttäjän iällä ei katsottu olevan merkitystä käytön oppimiseen, kunhan käyttäjää oli perehdytetty yksilöllisesti ja riittävästi. Loppukäyttäjiksi nimettiin myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstö sekä muun muassa poliisit, jotka käyttävät kuvapuhelinta asioidessaan kuulovammaisten kanssa. Käytön opastajana pidettiin valmistusprosessin edustajia kuten laite- ja ohjelmistotuottajia, jotka perehdyttävät käytön opastajia ja käyttäjiä. Käytön opastuksen katsottiin olevan tärkeän kaikille käyttäjille. Teknologista osaamista kaivattiin sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja jo työssä toimiville, jolloin sosiaali- ja terveysalalla toimivat pystyvät toimimaan käytön opastajina ja myös käyttäjinä asioidessaan kuulovammaisten kanssa. 6.2 Tulkkipalveluongelmien ratkaisuun liittyvät toimintavaihtoehdot Tärkeimmäksi kuulovammaisten tulkkipalveluongelmien ratkaisuun liittyväksi toimintavaihtoehdoksi asiantuntijoiden arvioimana osoittautui kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestäminen täydentämään olemassa olevia tulkkipalveluja (Kuvio 2). Muualla Suomea asuvat panelistit pitivät tätä toimintatapaa tärkeämpänä kuin Itä-Suomessa asuvat asiantuntijat. Toiseksi tärkein tulkkipalvelujen saatavuuteen liittyvä toimintavaihtoehto oli kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestäminen julkisiin tiloihin. Kuvapuhelintulkkipalvelujen mahdollistaminen julkisissa tiloissa edistää kuulovammaisen tasa-arvoa kommunikoinnissa. Tätä toimintavaihtoehtoa osa Itä-Suomessa asuvista panelisteista piti vähemmän tärkeänä kuin muualla asuvat panelistit. Eräs asiaan vihkiytynyt itäsuomalainen henkilö toivoi yhdistelmää toimintamalleista siten, että julkisina palvelutiloina toimisivat kirjastot sekä mahdollisesti myös virastot. 22

23 Kolmanneksi tärkein toimintavaihtoehto liittyi kuvapuhelintulkkipalvelujen keskittämiseen. Tällöin palvelut voidaan tuottaa yhdestä tai joistakin toimipisteistä käsin koko maahan läpi vuorokauden. Etätulkkauspalvelujen keskittämistä pitivät tärkeämpänä muualla Suomea asuvat panelistit kuin itäsuomalaiset, jotka suhtautuivat asiaan kriittisemmin. Kriitikko Itä- Suomesta toivoi esimerkiksi 3-4 valtakunnallista ympäri vuorokauden kuvapuhelimella toimivaa etätulkkauspistettä. Kuvapuhelintulkkipalvelun toimintavaihtoehdot (painoarvot) Hyvin tärkeä Itä-Suomen raati Muun Suomen raati 2 Merkityksetön 1 T.1 T.2 T.3 T.4 T.5 Kuvio 2. Toimintavaihtoehtojen painotetut keskiarvot panelistien (n=20) mukaan. Toimintavaihtoehdot T.1 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään kuulovammaisten kotiin. Jokaiselle kuulovammaiselle kotiin kuvapuhelintulkkipalvelut mahdollistamat laitteet ohjelmineen, tietokone ja kamera sekä liittymä. T.2 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään julkisiin palvelutiloihin kuten virastoihin. Kuvapuhelintulkkipalvelujen tarjoaminen näissä paikoissa antaa kuulovammaisille mahdollisuuden hyödyntää yhteiskunnan palveluja tasaveroisesti kuulevien kanssa. T.3 Kuvapuhelintulkkipalveluja järjestetään avoimiin tiloihin kuten kansalaistaloihin. Tasokkaan ja toimivan yhteyden hinta on sen verran korkea, ettei onnistu joka kodin palveluna. T.4 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään keskitetysti. Tällöin palvelut voidaan tuottaa yhdestä tai joistakin toimipisteistä käsin koko maahan läpi vuorokauden. 23

24 T.5 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään täydentämään muita tulkkipalveluja. Nykyinen tulkkipalvelu säilytetään, jolloin kuvapuhelintulkkipalvelu täydentää nykyistä käytäntöä. Neljänneksi tärkeimmäksi toimintavaihtoehdoksi arvioitiin kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestäminen kuulovammaisen kotiin, jolloin jokaiselle kuulovammaiselle järjestetään kotiin kuvapuhelintulkkipalvelut mahdollistamat laitteet ohjelmineen, tietokone ja kamera sekä liittymä. Tätä toimintavaihtoehtoa tärkeämpänä pitivät edelleen muualla Suomea kuin Itä- Suomessa asuvat panelistit. Vähiten kannatusta sai toimintamalli, jonka mukaan kuvapuhelintulkkipalveluja järjestetään avoimiin tiloihin kuten kansalaistaloihin, koska tasokkaan yhteyden hinta on sen verran korkea, ettei se onnistu joka kodin palveluna. Myös tätä toimintavaihtoehtoa muualla Suomea asuvat panelistit pitivät tärkeämpänä kuin Itä-Suomessa asuvat huolimatta siitä, että Pohjois- Karjalassa on käyttökokemusta palvelujen järjestämisestä esimerkiksi erääseen sosiaaliseen yritykseen. 6.3 Kuvapuhelintulkkipalvelut tulkkipalvelujen täydentäjänä Asiaan vihkiytyneet panelistit pitivät tärkeänä näkökohtaa Suomessa on kuulovammaista, joista 4000 hyötyy kuvapuhelintulkkipalveluista. Kuvapuhelintulkkipalvelut antavat uusia mahdollisuuksia toteuttaa subjektiivista oikeutta. Näin kaikille kuulovammaisille taataan subjektiivinen oikeus tulkkipalveluihin. Ensimmäisellä kyselykierroksella keskeisimpänä perusteluna panelistit mainitsivat tasa-arvon mahdollistumisen. "Ei itse asiassa takaa oikeutta, vaan antaa mahdollisuuden sen toteuttamiseen. Riippumaton alueen tulkkitilanteesta." "On tärkeää, että kuurot ovat tasa-arvoisia kuulevien kanssa hoitaessaan asioita puhelimen välityksellä. Asioiden hoitaminen puhelimella suomen kielellä on hidasta ja hankalaa, koska se ei ole kuuron äidinkieli." Muita perusteluja olivat mahdollisuus erilaisiin viestintämuotoihin ja joustavuus palvelujen käytössä. Toisella kyselykierroksella korostui kuvapuhelintulkkipalvelujen rooli olemassa olevien tulkkipalvelujen täydentäjänä. 24

25 "Korostetaan mahdollisuutta erilaisiin viestintätilanteisiin, jolloin se täydentää muita tulkkipalveluja. Keskiöön nousee joustavuus - käyttötilanne ei ole niin aika- ja paikkasidonnainen." "Kuvapuhelin ei voi koskaan kokonaan korvata muita tulkkipalveluita, mutta se antaa mahdollisuuksia spontaanisiin ratkaisuihin, ex tempore -ideoiden toteuttamiseen." "Mahdollistaa myös äkilliset tilanteet." Panelistit perustelivat edellä mainittujen lisäksi kuvapuhelintulkkipalvelujen hyödyntävän myös muita vammaisryhmiä, muun muassa puhe- ja kehitysvammaisia. "Kehittämällä kuvapuhelinohjelmien kanssa yhteensopivia oheislaitteita, myös muut ryhmät esim. kuurosokeat hyötyvät kuvapuhelimista." "Kuvapuhelinpalveluista hyötyvät myös kuuroutuneet, jotka käyttävät viitottua puhetta puhumisen apuna." 6.4 Kuvapuhelintulkkipalvelujen opastettu ja yksilöllinen käyttö Näkökohtaa Kuvapuhelinpalveluista hyötyisi reilusti alle 4000 kuulovammaista, koska niitä käyttäisivät pääasiassa vain nuoret vastaajat pitivät pääosin merkityksettömänä. Käyttäjän iällä ei katsottu olevan merkitystä käyttöön. Perusteluksi esitettiin käyttäjän yksilöllinen opastus. "Käyttäjien yksilöllinen perehdyttäminen kotioloissa on tärkeää, näin asia tulee tutuksi, kun voi turvallisesti ilman muita tutustua ja opetella viittovan ohjaajan avustuksella. Iällä ei näin ollen ole mitään merkitystä." "Riittävä alkuopetus ja ajoittainen kertaus tarpeen samoin teknisen tuen saatavuus." Yleisesti vastaajat olivat sitä mieltä, etteivät eri projekteissa kuten Pohjois-Karjalan pilottiprojektista ja Ruotsin hankkeesta saadut kokemukset tukeneet edellä esitettyä väitettä. 25

26 Ennakointikysymykseen kuvapuhelintulkkipalvelujen käyttäjäkunnasta tulevaisuudessa (Taulukko 1) panelistit vastasivat seuraavasti: Taulukko 1. Lähes kaikki Suomessa asuvat kuulovammaiset, joilla on tulkkipäätös, käyttävät kuvapuhelimeen perustuvia tulkkipalveluja. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Vuonna 2005 Vuonna 2015 Vastaajien lukumäärä Vastaajien lukumäärä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Tulkkipalvelujen käyttäjien määrän uskottiin lisääntyvän tulevaisuudessa, eikä niiden käytön uskottu olevan jatkossakaan kiinni käyttäjän iästä. Sekä itäsuomalaiset panelistit että muualla Suomea asuvat suhtautuivat varovaisesti tämän väittämän toteutumiseen jo vuoden 2005 aikana (Liite 5). Panelistit pitivät hyvin tärkeänä näkökohtaa Osa kuulovammaisista käyttää tulkkipalveluja enemmän kuin mitä vammaispalvelulaki turvaa (enemmän kuin 120/240 tuntia/vuosi). Osa kunnista maksaa minimin ylittävän tason, osa ei. Kuntien tulee maksaa ylimenevä osa. Perusteluksi sanottiin, että lain asetus sanoo minimituntimäärän. Lain henki on tasa-arvoa tavoitteleva, eikä ole lain hengen mukaista kieltäytyä maksamasta minimin ylittävää tarvetta. Perusteluiksi sanottiin myös perusoikeuksien ja osallistumisen turvaaminen. "Subjektiivinen oikeus on yksilön kohdalla niin laaja tulkin käyttö, kuin se jokapäiväisessä elämässä vaatii: työ, opiskelu, vapaa-aika. Ei saa rajata. Se on vastoin ihmisoikeuksia!" "Mikäli kuuroilla olisi laajasti kuvapuhelimia käytössä, loisi se heidän välilleen aivan uuden kommunikaatiomahdollisuuden ihan tavalliseenkin yhteydenpitoon." Toisella kyselykierroksella eräs itäsuomalainen asiaan vihkiytynyt asiantuntija painotti sitä, että mitä enemmän palveluja tarjotaan, sitä enemmän niitä käytetään ja tällöin kustannukset 26

27 jopa lisääntyvät. Hänen mielestään tällä hetkellä Suomessa tyydytään vain murto-osaan tulkkipalveluissa ja onkin selvää, että kustannukset tulevat lähivuosina kasvamaan. Joidenkin itäsuomalaisten sekä asiaan vihkiytyneiden että kriitikkojen mielestä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa subjektiivisen oikeuden ylittäviä tuntimääriä ei pitäisi maksaa julkisin varoin, vaan taata, että tulkkipalvelua on saatavilla kaikille lain edellyttämä minimimäärä eli 120/240 tuntia vuodessa. Eräässä perustelussa mainittiin, että asia on periaatteellinen: "Kuntien kustannuksia ei tule lisätä, ennen kuin varmistetaan, että valtio osallistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen 1990-luvun alussa sovitulla osuudella." Tähän asiaan vihkiytynyt asiantuntija kommentoi toisella kyselykierroksella seuraavasti: "Miksi tulkkipalvelujen käyttäjien pitäisi tyynesti odottaa, saavatko kunnat ja valtio raha-asiansa tapeltua?" 6.5 Joustavat tavat järjestää kuvapuhelintulkkipalvelut Panelistit pitivät jokseenkin tärkeänä näkökohtaa Kuvapuhelintulkkipalveluiden tasokkaan yhteyden hinta on sen verran korkea, ettei se onnistu joka kodin palveluna. Tämän vuoksi kuvapuhelimia pitää olla julkisissa rakennuksissa erilaisissa palvelupisteissä, joita tulee olla useita tuhansia. Näin turvataan palvelujen saatavuus kaikille kuulovammaisille sekä julkisen viranomaisen esimerkiksi poliisin vastuu palvelujen tarjoamisesta myös viittomakielisille. Käyttöä julkisissa tiloissa perusteltiin kustannus- ja saatavuusnäkökulmasta. Julkisten tilojen ei kuitenkaan katsottu riittävän, vaan niiden lisäksi kuvapuhelimet toivottiin käyttäjien koteihin. "Jotta palvelu todella olisi kattavaa, tulisi laitteet saada kuulovammaisten koteihin." "Jos kuvapuhelinta ei voi käyttää kotoa käsin, ei kuvapuhelimen käyttö pelkästään julkisissa paikoissa tule olemaan suurta." 27

28 Ennakointikysymykseen kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestämisestä julkisissa tiloissa tulevaisuudessa (Taulukko 2) panelistit vastasivat seuraavasti: Taulukko 2. Kuvapuhelimia ja tulkkipalveluja on mahdollista käyttää kotien lisäksi myös julkisissa tiloissa kuten virastoissa. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Vuonna 2005 Vuonna 2015 Vastaajien lukumäärä Vastaajien lukumäärä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kuvapuhelimien käytön julkisissa tiloissa uskottiin lisääntyvän vuoteen 2015, mutta niiden ei katsottu lisääntyvän oleellisesti vielä vuoteen Itäsuomalaiset panelistit arvioivat muualla Suomea asuvia useammin, että kuvapuhelimia käytetään julkisissa tiloissa yleisemmin jo vuonna 2005 (Liite 5). Asiaan vihkiytynyt muualta Suomesta piti yhtenä toimintamallina mahdollisia siirrettäviä laitteita ja langattomia yhteyksiä. Kriitikko muualta Suomesta ehdotti, että virastoissa, terveyskeskuksissa jne. pitäisi olla siirrettävät kuvapuhelimet, laitteet, joista voisi olla yhteydessä kuvapuhelintulkkipalveluun. Asiaan vihkiytynyt Itä-Suomesta mainitsi toisella kyselykierroksella, että kiinteän, kotiin sidotun kuvapuhelimen elinaika voi jäädä lyhyeksi. Hänen mielestään elävän kuvan siirrossa kännyköissä ja kommunikaattoreissa ollaan jo pitkällä. Vastaajat pitivät tärkeänä näkökohtaa Yhteiskunnan pitää järjestää kaikille kuulovammaisille kuvatulkkipalvelut kotiin. Tasokkaan yhteyden hinta on tällä hetkellä korkea, mutta ei välttämättä tulevaisuudessa. Perusteluina laitteiden kotiin järjestämiselle pidettiin asiakkaan saamaa hyötyä. "Totta, palvelut pitää järjestää, mikäli ihminen hyötyy laitteista ja haluaa ne käyttöönsä." 28

29 Merkityksettömänä laitteiden kotiin järjestämisen arvioineet pitivät laitteiden tämän hetkistä hintaa liian korkeana, jotta ne olisivat yhteiskunnan kustantamina perusteltavissa. He olivat sitä mieltä, että mikäli hinnat laskevat, asiaa pitää harkita uudelleen. Panelistien mielestä kotiin järjestetty mahdollisuus kuvapuhelintulkkipalveluihin olisi asiakkaan kannalta helpoin järjestämistapa, mutta yhteiskunnan rahoittamana kustannus - vaikuttavuus näkökulmasta luultavasti ei riittävän tehokas. Eräs itäsuomalainen kriitikko oli sitä mieltä, että osa kuulovammaisista ei osaa käyttää tekniikkaa riittävän hyvin. "Hyvin suuri prosentti kuulovammaisista ei osaa käyttää "nohevasti" tekniikkaa. On esimerkiksi myönnetty mikroja, joissa on tekstipuhelinohjelma, jota ei kuitenkaan käytetä." Toisella kyselykierroksella tähän kommentoitiin, että kuulovammaiset oppivat tietokoneiden käytön jo koulussa kuten kuulevatkin. Eräs kriitikko muualta Suomesta perusteli kuvapuhelimen käyttöä avoimissa tiloissa monipuolisena käyttönä ja kustannusten säästönä. "Jos kuvapuhelinta käyttävät eri kansalaisryhmät yhteisissä pisteissä, siitä seuraa monipuolinen käyttö ja kustannusten säästö." Näkökulma Tehokkuuden kannalta tulkkipalvelujen tuotto koko maahan on mahdollista keskitetysti. Palvelut voidaan tuottaa yhdestä tulkkikeskuksesta käsin koko maahan läpi vuorokauden jakoi vastaajien mielipiteitä. Muualla asuvat pitivät keskittämistä tärkeämpänä kuin Itä-Suomessa asuvat. Itäsuomalaisten mielipiteet asiasta jakautuivat keskittämisen kannattajiin ja sitä vastaan oleviin. Kannattajat perustelivat keskittämistä tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta ja vastustajat palvelujen tason huononemisena. Tähän syynä pidettiin paikallistuntemuksen puutetta, asiakkaan tuntemattomuutta ja toiminnan ruuhkautumista. "Kuvapuhelintulkkipalvelu ja tulkkien välityspalvelu olisi tehokkainta hoitaa keskitetysti; se onko tarvetta ympäri vuorokauden päivystävälle tulkille edes valtakunnallisesti, on erikseen selvitettävä." "Yhden keskuksen malli voi johtaa ruuhkaantumiseen ja tiedon saaminen (onko saanut tulkin vai ei) voi kestää kauan." 29

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Heikkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jan Schugk 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja

Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta. ylikirjastonhoitaja Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston (yhteisestä) tulevaisuudesta Ari Muhonen ylikirjastonhoitaja 12.5.2011 2011 Kansalliskirjasto Vastaa toimialallaan kansallisen kulttuuriperinnön tallettamisesta,

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maskun kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tuula Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä. 4.

1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä. 4. 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Jouko Silvennoinen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi 5. Onko vastaaja kunta sosiaali-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Kiiskilä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Tampereen työparimalli

Tampereen työparimalli VAIKEASTI PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELU Tampereen työparimalli sosiaalityöntekijä Seija-Sisko Heikkilä 20.9.2007 Jyväskylä PUHEVAMMAISTEN TULKKIPALVELUA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Suomen perustuslaki 1999/731

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jonna Nieminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen

Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Opettajien yhteistyöllä kohti laadukkaampaa opetusta: TOP-hanke (Tietojenkäsittelyn Opetukseen Peer-review -käytäntö) Jouni Lappalainen Mieti valmiiksi: Yksi omaan opetukseen liittyvä issue : Opiskelijapalaute

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Leena Gunnar 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Silja Mäkelä 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Honkajoen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mauno Mäkiranta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen.

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi. Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Valtiovarainministeriö haastaa sinut mukaan AUTA-hankkeeseen. Julkisten palveluiden digitalisaatio etenee ja syvenee Ihmiset

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030

Sote-lähipalvelut Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030 Sote-lähipalvelut 2030 - Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030 Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muutoksessa ja palvelut ovat siirtymässä pois kunnilta maakunnille

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ

PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ TULEVAISUUSAJATTELUN PERUSTEITA TEORIAA JA KÄYTÄNTÖÄ Tampereen Kesäyliopiston ennakointiajokortti 11.9.2012 Petri Tapio Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tutkimusryhmä FIDEA www.fidea.fi Tulevaisuudentutkimuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Marttilan Kokoomuksen jäsenet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pasi Björk 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot