Tuovi Hakulinen Annamari Savela

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuovi Hakulinen Annamari Savela"

Transkriptio

1 Tuovi Hakulinen Annamari Savela Kuvapuhelin tulkkipalvelun tukena tulevaisuudessa - argumentoiva Delfoi-tutkimus kuvapuhelimen kokeilusta kuulovammaisten tulkkipalveluissa Euroopan sosiaalirahasto Tavoite 6 ohjelma ESR Tämä julkaisu on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella.

2 2

3 Saatesanat "Kuvapuhelin tulkkipalvelun tukena tulevaisuudessa - argumentoiva Delfoi-tutkimus kuvapuhelimen kokeilusta kuulovammaisten tulkkipalveluissa" -raportti on tuotettu hankkeessa "Työelämämuutosten ennakointi osana hyvinvointiklusteria Pohjois-Karjalassa". Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston tavoite 6-ohjelman toimenpidekokonaisuudessa työmarkkinoiden muutosten ennakointi ja osaamisjärjestelmien kehittäminen (ESR ). Kaksivuotisessa kehittämis- ja tutkimushankkeessa tunnistettiin lupaavia sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioita sekä selvitettiin hyvinvointialan tulevaisuuden työelämämuutoksia ja osaamistarpeita. Lisäksi hankkeessa on kehitetty hyvinvointiklusterin toimijoiden alueellista ja valtakunnallista verkostoitumista. Pohjois-Karjalassa on kehitetty vuodesta 1995 alkaen kuvapuhelinta palvelutuotannon välineenä. Yhtenä kehittämisalueena on ollut kuulovammaisten kuvapuhelintulkkipalvelut. Kuvapuhelimen avulla on välitetty tulkkipalveluja kuulovammaisille perinteisten tulkkipalvelujen ohella. Raportissa on selvitetty Pohjois-Karjalassa asuvien ja eri puolelta Suomea olevien asiantuntijoiden näkemyksiä kuvapuhelintulkkipalveluista tulevaisuudessa. Raportin ovat laatineet TtT, tutkija Tuovi Hakulinen ja VTM, projektipäällikkö Annamari Savela Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Helsingissä marraskuussa 2000 Matti Pukkio johtaja ennakointiryhmän puheenjohtaja työministeriö 3

4 ESIPUHE Tämä tutkimus on osa ESR:n ja Työministeriön rahoittamaa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koordinoimaa hanketta Työelämämuutosten ennakointi osana hyvinvointiklusteria Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa tunnistettiin kuusi lupaavaa sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatiota Pohjois-Karjalassa, joista yhtenä on kuvapuhelintulkkipalvelut. Alueelliset erot tulkkipalvelujen saatavuudessa ja syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisiä ongelmia, joihin Kuurojen Liiton Etätulkkausprojektilla haettiinkin vastausta käynnistämällä perinteisten tulkkipalvelujen ohella kuvapuhelimen avulla välitetyt tulkkipalvelut pilottialueena Pohjois-Karjala. Valtakunnallisen tulkkipalveluselvityksen mukaan (Topo ym. 2000) tulevaisuudessa kaivataan edelleen ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin. Kuvapuhelin voi osaltaan olla yksi ratkaisu kyseisiin ongelmiin, josta syystä eri toimijoiden käyttökokemuksien ja asiantuntijoiden näkemysten tutkimista tarvitaan. Kiitämme projektipäällikkö, FT Osmo Kuusta tutkimuksen metodisesta ohjauksesta sekä johtaja, Markku Niemelää käsikirjoituksen kommentoinnista. Kuurojen Liiton tulkkisihteeri Riitta Vivolin-Karénia kiitämme siitä avusta, mitä hän on antanut meille kuulovammaisiin ja tulkkipalveluihin liittyvissä asioissa. Lämmin kiitos kuuluu kaikille asiantuntijoille, jotka osallistuivat haastatteluihin ja tutkimuksen eri kyselykierroksiin. Kyselylomakkeiden täyttäminen ja erityisesti argumentointi on vaatinut heiltä aikaa. Ilman näiden asiantuntijoiden paneutumista asiaan selvitystä ei olisi voitu tehdä. Joensuussa Tuovi Hakulinen Annamari Savela 4

5 TIIVISTELMÄ Tuovi Hakulinen & Annamari Savela (2000) Kuvapuhelin tulkkipalvelun tukena tulevaisuudessa - argumentoiva Delfoi-tutkimus kuvapuhelimen kokeilusta kuulovammaisten tulkkipalveluissa. Kuulovammaiset ovat olleet heille vammaispalvelulain mukaan kuuluvien palveluiden saannissa eriarvoisessa asemassa, koska kaikki kunnat eivät ole kyenneet kyseessä olevien erityispalveluja lain säätämässä mitassa heille tarjoamaan. Pohjois-Karjala on ollut pilottialueena mukana Kuurojen liiton Etätulkkaushankkeessa, jossa on kokeiltu kuvapuhelimen käyttöä kuulovammaisten tulkkipalveluissa. Kuvapuhelintulkkipalvelua voidaan pitää tuote- ja palveluinnovaationa, jonka tulevaisuuden mahdollisuuksia ennakoitiin hankkeessa Työelämämuutosten ennakointi osana hyvinvointiklusteria Pohjois-Karjalassa. Tämän Delfoi-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuvapuhelintulkkipalvelujen merkitystä kuulovammaisten tulkkipalvelujen saatavuuteen liittyviin ongelmiin. Tutkimuksessa laadittiin kahden haastattelun pohjalta kyselylomake, joka lähetettiin 32:lle panelistille eri puolelle Suomea. Kyselyssä haettiin mielekkäitä toimintavaihtoehtoja, näkökohtia ja niiden perusteluja seuraaviin ongelmiin: Millainen on kuvapuhelintulkkipalvelun tuotanto- ja jakeluverkosto? Miten kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään tulevaisuudessa? Miten kuvapuhelimen käyttö leviää tulevaisuudessa? Mitkä ovat kuvapuhelimen käytön leviämiseen liittyvät osaamistarpeet? Toisella kyselykierroksella asiantuntijoille annettiin tilaisuus kommentoida toistensa esittämiä perusteluja. Kuvapuhelintulkkipalvelujen tuotanto- ja jakeluverkoston todettiin laajaksi. Kaksikymmentä panelistia eri puolelta Suomea arvioi kuvapuhelintulkkipalvelujen täydentävän olemassa olevia tulkkipalveluja, joita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Näiden asiantuntijoiden mielestä kuntien tulee korvata tulkkipalvelut käyttäjien tarpeen mukaan, eikä tyytyä vammaispalvelulain minimiin. He pitivät saatavuuden ja tehokkuuden kannalta toimivana, että kuvapuhelimia järjestetään tulevaisuudessa niin yleisiin tiloihin kuin kuulovammaisten koteihin. Panelistien mielestä kuvapuhelin mahdollistaa uudenlaisen kommunikaatiokanavan kuulovammaisille, mutta sitä voitaneen käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi turvalliseen itsenäiseen kotona selviytymiseen. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan edustajien terveysteknologian osaamista tulee lisätä tulevaisuudessa. Avainsanat: Tulkkipalvelut, kuvapuhelin, kuulovammainen, Delfoi-tutkimus, tulevaisuus 5

6 ABSTRACT Tuovi Hakulinen & Annamari Savela (2000) Videophone as a support of interpreter services in the future an argument Delphi study on experimenting a videophone in the interpreter services of people with hearing impairment People with hearing impairment have had a unequal position in having the entitled services based to the Act on Services and Assistance for the Disabled, because all municipalities have not been able to offer these special services as they are required by the act. North Karelia has been a pilot area in the Distant Interpreter Services Project, which has experimented use of the videophone in the interpreter services of people with hearing impairment. The videophone interpreter service can be seen as a product and service innovation, the possibilities of which were anticipated in a project called Anticipation of Changes in Working Life as a Part of the Well-being Cluster in North Karelia. This Delphi study aimed at examining the meaning of videophone interpreter services in relation to problems of availability of these services. Based on two interviews, a questionnaire was drawn up and it was sent to 32 panellists in different parts of Finland. The questionnaire sought for meaningful alternatives, viewpoints and the reasons given for them from the perspective of the following problems: What is the production and distribution network of videophone interpreter services like? How the videophone interpreter services are organised in the future? How does the use of videophone expand in the future? What are the learning needs related to the expansion of use of the videophone? On the second round of investigation, the experts were allowed to comment on the grounds given by the other experts. The production and distribution network was considered as wide. Twenty panellists from the different parts of Finland saw that the videophone interpreter services reinforce the existing interpreter services, which are needed in the future as well. According to these experts, the municipalities should cover the costs of interpreter services based on the users needs and not to be content with the minimum requirements of the Act on Services and Assistance for the Disabled. In their opinion, it is a functional solution for availability and effectiveness that videophones are in the future installed both to public premises and homes of the people with hearing impairment. According to the panellists, the videophone is a brand new communication channel for the people with hearing impairment, but the system may be utilised in the future, for instance, as a means of independent and safe living at home. The experts say that health technologic know-how of the social and health care staff should be increased in the future. Keywords: Interpreter services, videophone, people with hearing impairment, argument Delphi study, the future 6

7 SISÄLLYS Saatesanat Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 JOHDANTO ETÄTULKKAUSKOKEILU TUOTE- JA PALVELUINNOVAATIOIDEN TUOTANTO- JA JAKELUVERKOSTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kohdejoukon valinta Tutkimusmenetelmä Analyysi TULOKSET Kuvapuhelintulkkipalvelujen tuotanto- ja jakeluverkosto Tulkkipalveluongelmien ratkaisuun liittyvät toimintavaihtoehdot Kuvapuhelintulkkipalvelut tulkkipalvelujen täydentäjänä Kuvapuhelintulkkipalvelujen opastettu ja yksilöllinen käyttö Joustavat tavat järjestää kuvapuhelintulkkipalvelut Teknologian yleinen kehittyminen hyödyntää kuvapuhelintulkkipalveluja Kuvapuhelimen leviäminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Kuvapuhelimen leviämisen edellyttämät osaamistarpeet YHTEENVETO Tulosten tarkastelua Johtopäätökset ja suositukset Tutkimuksen luotettavuus LÄHTEET LIITTEET 7

8 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Tuote- ja palveluinnovaation tuotanto- ja jakeluverkosto...13 Kuvio 2. Toimintavaihtoehtojen painotetut keskiarvot panelistien (n=20) mukaan...23 Taulukko 1. Lähes kaikki Suomessa asuvat kuulovammaiset, joilla on tulkkipäätös, käyttävät kuvapuhelimeen perustuvia tulkkipalveluja. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 2. Kuvapuhelimia ja tulkkipalveluja on mahdollista käyttää kotien lisäksi myös julkisissa tiloissa kuten virastoissa. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 3. Tulkkipalvelujen kuvapuhelimeen perustuva välitys on keksitetty Suomessa. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 4. Kuvapuhelintulkkipalveluja välittävien tulkkipalvelukeskusten määrä vuosina 2005 ja Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä Taulukko 5. Seuraavan sukupolven mobiililaitteet mahdollistavat laadultaan viittomien käyttöön soveltuvan kuvan. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Taulukko 6. Kuvapuhelimet tulevat yritysten kokouskäytännöissä vallitseviksi välineiksi matkustelun sijaan. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja

9 1 JOHDANTO Vaikeasti kuulovammaisten tulkkipalvelu tuli lakisääteisesti voimaan vuonna 1979 osaksi invalidihuoltolain mukaista lääkintähuoltoa. Tällä hetkellä tulkkipalvelu muodostaa osan vaikeavammaisille henkilöille vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Vammaispalvelulain (1987) ja asetuksen (1987) mukaan vaikeasti kuulovammaisille, kuulo- ja näkövammaisille tai puhevammaisille henkilöille taataan subjektiivinen oikeus tulkkipalveluihin. Vaikeasti kuulo- tai puhevammaisten henkilöiden on oikeus saada tulkkausta vähintään 120 tuntia kalenterivuoden aikana ja vaikeasti kuulo- ja näkövammaisten henkilöiden 240 tuntia/vuosi. Täysimääräisesti laki tuli voimaan vuonna Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva tulkkaus. Järjestämisvastuu tulkkipalveluista on kunnilla ja tulkkipalvelut asetuksen säätämissä puitteissa ovat kuulovammaisille maksuttomia. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987.) Alueellisia kuulovammaisten tulkkikeskuksia toimii maassamme tällä hetkellä kaksikymmentäkolme. Osa kunnista käyttää tulkkikeskuksien palveluja, osa freelance - tulkkeja. Tulkkipalvelujen järjestämisessä on todettu ongelmia (mm. Kallas 2000, Topo ym. 2000). Tulkkeja ei ole riittävästi saatavilla koko Suomea tarkastellen, jolloin kuulovammaisten oikeus tulkkipalvelujen saamiseen ei toteudu. Erityisesti akuutteihin ja ennakoimattomiin tilanteisiin on vaikea saada tulkkia. Yhtenä ongelmana on tulkin tilaaminen pitkien matkojen päästä, ja tästä johtuvat alueelliset erot tulkkipalvelun saatavuudessa. Tulkkien koulutuksessa ja palkkauksessa on havaittu myös epäkohtia. (Topo ym ) Näistä tulkkipalvelujen järjestämisen ongelmista on tehty valituksia lääninhallituksiin, joista on tullut erilaisia päätöksiä. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että palvelut on järjestettävä, mutta sanktiot palvelujen riittämättömästä järjestämisestä ovat olleet kuitenkin vähäisiä. Kuulovammaiset ovat heille vammaispalvelulain mukaan kuuluvien palveluiden saannissa maassamme eriarvoisessa asemassa, koska kaikki kunnat eivät edellä esitetyistä ongelmista johtuen kykene kyseessä olevia erityispalveluja lain säätämässä mitassa toteuttamaan. Lisäksi vammaispalveluasetuksen (1987) mukainen tulkkipalvelujen minimimäärä on lähes poikkeuksetta käytännössä vakiintunut maksimimääräksi. Tällöin tulkkipalvelun joustamattomista tuntimääristä ovat kärsineet erityisesti työssä käyvät sekä sosiaalisesti ja 9

10 yhteiskunnallisesti aktiiviset henkilöt. (Topo ym. 2000). Valtakunnallisesti pohditaan parhaillaan erityispalveluiden uudenlaisia kuntarajat ylittäviä palvelujen organisointitapoja. Raportissa käytetään käsitettä kuulovammainen tarkoittaen termillä kuuroja, kuuroutuneita, huonokuuloisia ja kuulonäkövammaisia. Kuuro henkilö on joko syntymästään kuuro tai hän on menettänyt kuulonsa varhaislapsuudessa ennen puheen oppimista ja hänen äidinkielenään on viittomakieli. Kuuroutunut on menettänyt kuulon puheen oppimisen jälkeen ja hän voi käyttää yhtenä kommunikaatiomuotona viittomakieltä. Huonokuuloinen kuulee puhetta kuulokojeella tai saa puheesta selvää huulioluvun avulla ja kommunikoi yleensä puheella. Henkilö voi kuulovamman ollessa vaikea-asteinen käyttää kommunikoinnin apuna muun muassa viittomakieltä. Kuulonäkövammaisella henkilöllä on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Henkilöllä voi olla näön ja/tai kuulon jäänteitä, jolloin hänen yhtenä kommunikointimuotonaan voi olla viittomakieli. (Topo ym ) 10

11 2 ETÄTULKKAUSKOKEILU Valtakunnallisesti tavoitteena on saada tämänhetkiset tulkkipalveluresurssit tehokkaasti käyttöön. Tämän vuoksi käynnistyi Kuurojen Liiton Etätulkkauskokeilu tammikuussa 1998 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Tulkkipalveluissa kuvapuhelimen käytön pilottialueena on ollut Pohjois-Karjalan maakunta. Kriteerinä kokeilulle olivat pitkät välimatkat, korkea työttömyysprosentti (25 % - 30 %) kuulovammaisten keskuudessa. Hankkeen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy tekniikan avulla ja saada projektin myötä näyttöjä säästöistä. Tekniikan halvetessa kuvapuhelintulkkipalvelujen rahoittajatahoiksi on ajateltu kuntia. Vastaavanlainen projekti on menossa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Myös Pohjois-Suomessa keskitytään palvelujen kehittämiseen kuulovammaisille. Kyseisessä projektissa on mahdollista käyttää myös Joensuun etätulkkausta. Etätulkkauskokeilu on myös yksi osa Kuurojen Liiton Multimediaprojektia vuosille Multimedian avulla viittomakieliset kuulovammaiset kykenevät hoitamaan itsenäisesti asioitaan ja pitämään toisiinsa yhteyttä kuten kuulevat kansalaiset. Viittomakielisen liikkuvan kuvan välittämis- ja vastaanottamismahdollisuus tarjoaa uusia osallistumismahdollisuuksia kuulovammaisille. He voivat asioida omalla äidinkielellään ja entistä useammin myös kotoa kuvapuhelimella. Tämä auttaa myös kaukana keskuksista asuvia kuulovammaisia, jotka ovat olleet eriarvoisessa asemassa pitkistä välimatkoista johtuen. Suomeen perustettiin ensimmäinen tulkkikeskus vuonna 1984 Helsinkiin. Alkujaan Honkalammen kuntayhtymällä oli viides tulkkikeskus Suomessa, mikä käynnistyi keväällä (Topo ym ) Vuonna 1995 tulkkipalvelujen järjestäminen siirtyi kuntayhtymältä Honkalampi säätiölle. Suomessa pääosa tulkkikeskuksista toimii julkisen sektorin piirissä kuntien ylläpitäminä. Joensuun tulkkikeskus on poikkeava siten, että sen omistaa säätiö. Kaikki tulkkipalvelut Pohjois-Karjalassa lukuun ottamatta Nurmesta järjestetään Honkalampi säätiön kautta. Joensuussa toimivassa Honkalampi säätiön ylläpitämässä tulkkipalvelukeskuksessa on kaksi päätoimista tulkkia ja freelance -tulkkia. Etätulkkauskokeilussa on käytössä yksitoista kuvapuhelinta, joista kahdeksan on kuulovammaisten kodeissa ja kaksi Joensuun Teekoo-tuotteella, joka toimii sosiaalisena yrityksenä sekä yksi Joensuun tulkkipalvelukeskuksessa. Kokeiluun otettiin mukaan aktiivisesti kommunikoivat kuulovammaiset. Kokeilun aikana heille ei aiheudu kuluja, joten myös tietokoneet ovat olleet heille ilmaisia, koska ne ovat projektin omistamia lainakoneita. Jatkossa pyritään siihen, että kuulovammaiset itse maksaisivat tietokoneensa. Nyt kunnat ovat 11

12 maksaneet tulkkauksen ja tietoliikennekulut. Kuvapuhelin on laite, jonka avulla välitetään liikkuvaa kuvaa ja ääntä toiseen vastaavaan laitteeseen. Perusmuodossaan kuvapuhelin on mikrotietokone, johon lisätään kuvan käsittelyä varten video- ja ISDN-kortit sekä kamera ja ääntä varten äänikortti, mikrofoni ja kaiuttimet. Lisäksi tarvitaan kuvapuhelinohjelma sekä puhelinlinja, joka muutetaan digitaaliseksi ja varustetaan ISDN-verkkopäätteellä. Kuvapuhelin on viittomakieliselle kuulovammaiselle sama asia kuin tavallinen puhelin kuulevalle. Virastoasiat tai vaikka lääkärin ajanvaraus järjestyvät kätevästi, kun viesti välittyy etätulkkauksena tulkkikeskuksen kautta. Oman päätteen ruudussa kuulovammainen näkee sen henkilön, jonka kanssa keskustelee sekä näkee myös oman pienen kuvansa. Tulkki voi hoitaa jatkoyhteyden kuulevaan tavallisella puhelimella. Kuvapuhelimen avulla kuulovammainen voi ottaa yhteyden kuuleviin sukulaisiinsa samalla tavalla. Lisäksi kuulovammaiset voivat kuvapuhelimen avulla keskustella suoraan toisten kuulovammaisten kanssa. Kuvapuhelinta voidaan käyttää myös siten, että viranomainen soittaa tulkkikeskukseen, jos hänellä on asiaa kuulovammaiselle. Tulevaisuudessa kuvapuhelintulkkipalveluja voidaan käyttää etätyön ja opiskelun mahdollistajana. Vuonna 1999 kuvapuhelinta alettiin kokeilla Tampereella viittomakielen ja harvinaisten kielten tulkkipalvelun välittämiseen kuulovammaisille ja ulkomaalaisille osaprojektina Suomen Kuntaliiton Kuvapuhelin -hanketta. Tämä kuvapuhelinprojekti eroaa Joensuun projektista siten, ettei siinä kuvapuhelimia viedä kuulovammaisten koteihin, vaan verkotetaan viranomaisia kuten sairaalat ja tulkkikeskukset ja näin nopeutetaan ja helpotetaan tulkkipalvelujen käyttöä. (Viittoma- ja harvinaisten kielten tulkkipuhelin 1999). Lisäksi kuvapuhelinta kokeillaan Oulun seudulla muun muassa ikääntyvien ja vammaisten turvalliseen ja itsenäiseen kotona selviytymiseen (Huumo 2000). 12

13 3 TUOTE- JA PALVELUINNOVAATIOIDEN TUOTANTO- JA JAKELUVERKOSTO Hyvinvointialan innovaatio on hyvinvointialan tuote tai palvelukokonaisuus, jolla on kysyntää ja joka on monistettavissa. Innovaatio voidaan käsittää laajasti niin tekniikan parannuksina, parempina tuotantomenetelminä kuin uusina toimintatapoina (Koivisto & Koski 1998). Tyypillisiä kilpailuetua synnyttäviä innovaatioiden lähteitä ovat Porterin (1991) mukaan uusi tekniikka, asiakkaiden uudet tai muuttuvat tarpeet, uuden toimialasegmentin synty, muutokset panosten kustannuksissa tai saannissa ja valtiovallan säännösten muutokset. Sosiaali- ja terveysteknologian tuote- ja palveluinnovaatioiden tuotanto- ja jakeluverkosto muodostuu Kuusen (1999) mukaan useasta eri tahosta (Kuvio 1). Partnerit Pohjois- Karjalan ulkopuolelta Käyttäjien edustajaorganisaatio Päävalmistaja Asiantunteva asiakas Loppukäyttäjä Partnerit Pohjois-Karjalasta Käytön opastaja Kuvio 1. Tuote- tai palveluinnovaation tuotanto- ja jakeluverkosto (mukaellen Kuusi 1999). Hyvinvointialan tuote tai palvelu edellyttää loppukäyttäjän näkökulmasta jotain välittäjää, esimerkiksi julkisen terveydenhuollon tukea (asiantunteva asiakas), tukea järjestöiltä (käyttäjien edustajaorganisaatio), omaisilta, kolmannelta sektorilta tms. (käytön opastaja). Näistä kaikista muodostuu tuotanto- ja jakeluverkoston kokonaisuus. Päävalmistajan ja loppukäyttäjän välissä hyvinvointialalla on asiantunteva asiakas. Tämä hyvinvointialalla on usein julkinen palvelujärjestelmä, joka säätelee lainsäädännöllisesti, miten tuote tai palvelu päätyy loppukäyttäjälle. On myös huomioitava, että samalla toimijalla voi olla useita eri rooleja verkostossa. 13

14 Päävalmistaja on tuote- tai palveluinnovaation suunnittelija ja valmistaja. Partnerit ovat paikallisia ja kansallisia tai kansainvälisiä yhteistyötahoja, jotka osallistuvat tavalla tai toisella tuote- tai palveluinnovaation tuotteistamiseen alihankkijoina, ohjelmiston kehittäjinä, huoltoja käyttötukena. Sosiaali- ja terveydenhuollossa innovaation kehittymisen ja leviämisen keskeisenä tahona on niin kutsuttu asiantunteva asiakas. Päävalmistajan ja loppukäyttäjän välissä hyvinvointialalla toimii asiantuntevana asiakkaana yleensä julkinen palvelujärjestelmä. Se säätelee lainsäädännöllisesti tai muuten luo edellytyksiä tai esteitä sille, miten tuote tai palvelu päätyy loppukäyttäjälle. Monessa tapauksessa julkinen sektori on myös tuotteen ostaja tai ainakin osittaisrahoittajan roolissa. (Kuusi 1999). Näin ollen julkisilla viranomaisilla on päätöksentekijöinä huomattava vaikutus sosiaali- terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon (Kivisaari ym. 1998, Kuusi 1999). Käyttäjien edustajaorganisaatioilla, esimerkiksi vammaisjärjestöillä on merkittävä rooli innovaation ja loppukäyttäjän kohtaamisessa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioiden käyttöön otossa loppukäyttäjät tarvitsevat usein opastusta ja tukea käytön opastajalta. (Kuusi 1999.) Tämä erottaakin sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatiot muiden alojen innovaatioista, joiden käyttöönotto ei vaadi samanlaista opastusta. Loppukäyttäjä on tuote- tai palveluinnovaation varsinainen käyttäjä esimerkiksi asiakas ja/ tai sosiaali- ja terveysalan henkilöstö. Innovaatioiden, kuten teknologian kehittämisen, perusajatuksena on tuottaa uusia ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin. Ilman asiakasta ei synny kannattavaa liiketoimintaa, eikä tuottaja tule markkinoille (Kivisaari ym. 1998). Innovaation kehitys ja leviäminen riippuu ratkaisevasti siitä, miten olennainen innovaatio on loppukäyttäjän kannalta (Kuusi 1999). Porterin (1991) kilpailukyvyn timanttimallista poiketen kilpailu on julkisen sektorin ohjaamalla sosiaali- ja terveysalalla vähäistä koskien sen tuote- ja palveluinnovaatioita. Kilpailun puutteen sanotaan johtuvan julkisen sektorin roolista edistää väestön tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. Toisaalta terveysmenojen kasvu ja julkisen talouden heikkeneminen ovat tuoneet tehokkuusvaatimuksen myös julkiselle sektorille. Julkisesta sektorista poiketen yksityisen sektorin toimintaa ohjaavat kysyntä ja kilpailu ja vastaavasti kolmannen sektorin toimintaa ohjaavat muut kuin taloudelliset arvot kuten humanitääriset arvot. (Södergård 1998.) 14

15 Innovaatioita ennakoivassa ja tulevaisuuden ongelmien ratkaisuja etsivässä tutkimuksessa voidaan hahmottaa etenemispolkuja tunnistetuille innovaatioille. Sosiaali- ja terveysalan tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämisen näkökulmasta on tärkeää arvioida, minkälainen innovaation tuotanto- ja jakeluverkosto on tulevaisuudessa toimivin, laadukkain ja taloudellisin. 15

16 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuvapuhelintulkkipalvelujen merkitystä kuulovammaisten tulkkipalvelujen saatavuuteen liittyviin ongelmiin. Tutkimusongelmat olivat seuraavia: 1. Millainen on kuvapuhelintulkkipalvelun tuotanto- ja jakeluverkosto? 2. Miten kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään tulevaisuudessa? 3. Miten kuvapuhelimen käyttö leviää tulevaisuudessa? 4. Mitkä ovat kuvapuhelimen käytön leviämiseen liittyvät osaamistarpeet? 16

17 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Kohdejoukon valinta Asiantuntijoiksi eli panelisteiksi valittiin kolmekymmentäkaksi asiaan vihkiytynyttä henkilöä ja kriitikkoa sekä Itä-Suomesta että muualta Suomesta. Asiantuntijoiksi pyrittiin valitsemaan palvelukonseptin tuotanto- ja jakeluverkoston eri tahojen edustajia. Henkilö katsottiin asiantuntijaksi silloin, kun hän edusti jotain tahoa innovaation tuotanto- ja jakeluverkostosta. Haastateltaviksi valittiin kaksi asiaan vihkiytynyttä henkilöä. He molemmat olivat perehtyneet Kuurojen liiton etätulkkausprojektiin. Toinen haastateltavista asui Pohjois-Karjalassa ja toinen muualla Suomessa. Ensimmäisen kyselykierroksen kyselylomakkeet lähetettiin 32 asiantuntijalle eri puolelle Suomea. Heistä tutkimukseen osallistui kaksikymmentä asiantuntijaa (Liite 1), jotka asuivat Pohjois-Karjalassa (12), Pohjois-Savossa (2) ja Etelä- tai Länsi-Suomessa (6). Vastausprosentti oli Toisen kyselykierroksen lomake lähetettiin ensimmäiseen kyselykierrokseen osallistuneille, joista tutkimuksen toiseen vaiheeseen osallistui yksitoista henkilöä. 5.2 Tutkimusmenetelmä Ennakointina pidetään tulevaisuutta kohti rientävän nykyisyyden hallintaa menneen, nykyisen ja tulevaisuutta koskevan tiedon avulla (Turtiainen 1999). Kansankielessä ennakointi sekoitetaan usein ennustamiseen, vaikka ne sekä käsitteellisen että toiminnan tarkastelun kautta on syytä pitää toisistaan erillään. Ennakoinnissa sovelletaan monitieteellisiä tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Vaikka tarkkoja ennusteita tulevaisuudesta ei ole tarkoitus eikä edes mahdollista laatia, voidaan tulevaisuutta jäsentävillä menetelmillä saada tulevaisuuden tekemiseen otetta niin, että toiminta perustuu arvojen ja tosiasioiden tiedostamiseen. Ennakoinnin avulla tunnistetaan vaihtoehtoja erilaisille tulevaisuuksille. (Mannermaa 1993, Linturi ym. 1998, Mannermaa 1999.) Ennakoinnin menetelmät ovat käytännössä samoja kuin muussakin tutkimuksessa. Useimpiin ennakointiprosesseihin liittyy seuraavia näkökulmia: ilmiön systemaattinen ja looginen tarkastelu, data, joka kuvaa tarkastelun kohdetta sekä määrällisesti että laadullisesti sekä asiantuntijaprosessointi, jossa syntetisoidaan ilmiöön liittyvä asiantuntemus, arvot ja käytettävissä oleva data. Ennakointi on myös arvosidonnaista eli prosessiin kytketään substanssiasiantuntijoiden lisäksi myös päättäjät ja edunvalvojat eli ennakointia toteuttava 17

18 verkosto. (Mäkelä 1999.) Ennakoinnit voidaan ryhmitellä lyhyen (0-2 vuotta), keskipitkän (2 12 vuotta) ja pitkän aikajänteen (yli 12 vuotta) menetelmiin (Mäkelä 1999, Ritsilä 1998). Käytännössä jokainen ennakointiprosessi on menetelmällisesti tavalla tai toisella ainutkertainen. Karkeasti jaoteltuna voidaan tehdä jako kolmeen eli systematiikkaa, dataa ja asiantuntijuutta painottaviin menetelmiin. Systeemiajatteluun pohjautuvia menetelmiä ovat erilaiset mallit kuten input-output-mallit, kaaosteorian sovellukset, herkkyys- ja riskianalyysit, elinkaari-, verkosto- ja klusterianalyysit. Esimerkiksi input-output-malleiksi voidaan nimittää kehittävää ja osallistuvaa työntutkimusta sekä kehittämisprojekteihin perustuvaa tulevaisuuden tekemistä. (Mäkelä 1999.) Datapohjaisuutta korostavia menetelmiä ovat muun muassa tulevaisuustaulukot eli vaihtoehtoisten tilojen määrittely muuttujatasolla, visiot eli vaihtoehtoisten tulevaisuustilojen määrittely ilmiötasolla sekä skenaariot, jotka ovat polkuja visioihin. Asiantuntijuutta painottavia menetelmiä ovat muun muassa Delfoi-menetelmä, aivoriihet, topten-menettely sekä tulevaisuusverstaat ja -studiot. (Mäkelä 1999.) Delfoi-menetelmässä kootaan asiantuntijapaneeli, joka arvioi esimerkiksi innovaatioiden mahdollisuuksia ja leviämisen esteitä. Asiantuntijoiden ei tarvitse olla alan akateemisen loppututkinnon suorittaneita, vaan asiasta kiinnostuneita ja asiaan perehtyneitä tavalla tai toisella (Ziglio 1996). Jotta selvitettävästä ongelmasta saataisiin mahdollisimman monipuolinen ja realistinen kuva, pyritään panelisteiksi valitsemaan henkilöitä, jotka asiantuntemuksellaan täydentävät toisiaan (Kuusi 2000a). Delfoi-menetelmässä pyrkimyksenä on esittää menneisyyden kehityslinjojen jatkumiseen perustuvia ennusteita tulevaisuudesta, jolloin asiantuntijat tarkastelevat tulevaisuutta vaihtoehtoisista näkökulmista käsin. Delfoitekniikkaan liittyy pyrkimys synteettiseen tietoon, jolloin tavoitteena on olennaisimman kiteyttäminen. Tällöin haetaan luotettavinta mahdollista mielipiteiden konsensusta asiantuntijaryhmässä. (Mannermaa 1991, Mannermaa 1993, Kaivo-oja & Kuusi 1997.) Nykyään konsensusta ei enää korosteta yhtä voimakkaasti, vaan huomio kiinnitetään myös poikkeaviin asiantuntijanäkemyksiin (Williams & Webb 1994, Turoff & Hiltz 1996, Kuusi 2000a) kuten tässä tutkimuksessa. Kuusen (2000a) mukaan vasta kun erimielisyydet on tunnistettu, on mahdollisuuksia aitoon erilaisia näkemyksiä kokoavaan synteesiin. Delfoitutkimukseen liittyy kolme piirrettä (Woudenberg 1991): vastaajien esiintyminen tunnistamattomina, iteraatio eli kaksi tai kolme vastaamiskierrosta ja toisten asiantuntijoiden vastauksia koskeva palaute, mitkä toteutuivat tässä tutkimuksessa. Tässä argumentoivassa Delfoi-tutkimuksessa haastateltiin alkuun kaksi asiantuntijaa (vrt. 18

19 Kuusi 1999, Kuusi 2000a), jotka olivat asiaan vihkiytyneitä. Ensiksi haastateltavia pyydettiin kuvailemaan kuvapuhelintulkkipalveluja. Tämän jälkeen heitä pyydettiin kertomaan palvelukonseptin tuotanto- ja palveluverkosta (Liite 2), miten tuote- tai palveluinnovaatio tuotetaan ja miten se välitetään loppukäyttäjälle. Tuotanto- ja palveluverkostokuvion läpikäynnin jälkeen haastatteluissa edettiin tuotteen tai palvelun elinkaareen ja volyymiin vuosina 2005 ja Haastateltavilta kysyttiin, missä vaiheessa konseptin osalta ollaan kyseisinä vuosina (Liite 3). Kyseessä oli keskipitkän ja pitkän aikajänteen ennakointi. S- käyrä tuotteen tai palvelun kehityksestä sisältää seuraavat vaiheet: aika ennen markkinoille tuloa, markkinoille lanseerausvaihe, varsinaisen kasvun vaihe sekä tasaantumisen vaihe (tietty tai korvaavan tuotteen vuoksi laskeva taso). Lisäksi yhtenä haastatteluteemana olivat innovaatioon liittyvät osaamistarpeet. Haastattelutilanteissa olivat mukana haastateltava ja kolme tutkijaa. Molemmat haastattelut kestivät kolme tuntia. Muistiinpanot kirjoitettiin haastattelutilanteissa ja jälkikäteen eri tutkijoiden tekemät muistiinpanot yhdisteltiin ja kirjoitettiin puhtaaksi. Haastattelujen pohjalta laadittiin kyselylomake (Liite 4). Tutkimuksen ensimmäisellä kyselykierroksella paikallisia ja valtakunnallisia asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan viittä eri toimintavaihtoehtoa esitetyn ongelman ratkaisemiseksi. Lomakkeessa oli 11 näkökohtaa toimintavaihtoehtoihin liittyen puolesta ja vastaan väitteineen (vrt. Kuusi 2000b), joiden tärkeyttä tiedusteltiin panelisteilta Likert-asteikolla 0-4 (merkityksetön - hyvin tärkeä). Asiantuntijoita pyydettiin perustelemaan arviointinsa jokaisen näkökohdan osalta. Ennakointinäkökulmasta lomakkeessa oli 6 ennakointikysymystä vuosille 2005 ja Lisäksi selvitettiin kuvapuhelimen leviämistä tulevaisuudessa ja sen käyttöön liittyviä osaamistarpeita (27 kpl) Likert-asteikolla 1-5 (täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä). Toinen kyselykierros tehtiin ajankohtana, jolloin ensimmäisen kyselyn tulokset oli analysoitu. Ensimmäiseen kyselykierrokseen osallistuneille postitettiin lomake, jossa kuhunkin näkökohtaan liittyen esitettiin vastaajien jakauma näkökohdan tärkeydestä ja näkökohtaan liittyvät kaikki argumentit. Vastaajia pyydettiin kommentoimaan toistensa argumentointia yhteentoista eri näkökohtaan ja tarvittaessa muuttamaan käsitystään näkökohdan tärkeydestä (vrt. Kuusi 2000 b). Liitteenä 7 esimerkki yhden näkökohdan ja sen argumenttien osalta. Pääosin panelistit eivät muuttaneet toisella kierroksella arvioitaan näkökohtien tärkeydestä, mutta lähes kaikki kommentoivat toisten esittämiä perusteluja. 19

20 5.3 Analyysi Laadullisten aineistojen analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Analyysiyksiköksi valittiin ajatuskokonaisuus ja analysoitiin myös piilossa olevia viestejä (Burns & Grove 1997, Kyngäs & Vanhanen 1999). Tutkimusaineistoa luettiin läpi useita kertoja. Ryhmittelyssä etsittiin argumenttien erilaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistettiin samaan kategoriaan ja annettiin kategorialle sen sisältöä mahdollisimman hyvin kuvaava nimi. Abstrahoinnissa alustavasti syntyneitä alakategorioita yhdisteltiin edelleen yläkategorioiksi ja nimettiin käsitteellisellä tasolla. Abstrahointia jatkettaessa muodostettiin yhdistävä kategoria, jonka avulla ilmaistiin yleiskäsitteiden avulla kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. (Marshall & Rossman 1995, Kyngäs & Vanhanen 1999.) Kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset analysoitiin kuvailevien tilastotieteen menetelmien avulla frekvensseinä ja painotettuna keskiarvona. 20

21 6 TULOKSET 6.1 Kuvapuhelintulkkipalvelujen tuotanto- ja jakeluverkosto Haastattelussa itäsuomalainen asiantuntija mainitsi kuvapuhelintulkkipalvelujen päävalmistajaksi pilottivaiheen valmistajan eli Honkalampisäätiön (Liite 2). Muualla Suomessa asuva asiantuntija mainitsi palvelujen tuottajana monta rinnakkaista tuottajaa esimerkiksi useita tulkkikeskuksia yhdessä (Liite 2). Kyselyssä palvelujen järjestäjätahoksi tulevaisuudessa mainittiin julkinen tai yksityinen sektori tai säätiöt ja osuuskunnat. Periaatteena nähtiin palvelujen toimivuus ja saatavuus. Näkökohtaa Tulkkikeskustoiminta on järjestettävä kuntien ostopalveluna julkiselta ja/tai kolmannelta sektorilta panelistit pitivät tärkeänä. Yleisesti palvelujen tarjoamista perusteltiin siten, että tulkkipalvelut pitää hankkia sieltä, mistä ne parhaiten saadaan. Mikäli julkinen sektori ei toimi, ovat myös yksityiset tulkkikeskukset, säätiöt ja osuuskunnat hyviä palveluiden tuottajia. "Kuntahan on aina järjestäjä. Suurimmalle osalle on aivan järkevää ostaa palvelu siihen tehtävään erikoistuneelta organisaatiolta; yksityiseltä tai julkiselta." Päävalmistajalle nimettiin useita eri partnereita eri puolella Suomea. Kuurojen liiton taustatyö ja rahoitus kuvapuhelintulkkipalvelujen pilottikokeilulle on ollut ratkaiseva ja tulevaisuudessa sen rooli korostuu palvelujen laadun ja määrän koordinoijana. Laite- ja ohjelmistovalmistajat toimivat myös keskeisinä päävalmistajan yhteistyökumppaneina. Keskeiseksi asiantuntevaksi asiakkaaksi nähtiin rahoittajatahon edustajana kunnat ja niiden sosiaalitoimi. Huomattava osa tulkkipalveluista liittyy sairauden tai terveyden hoitoon. Muina asiantuntevina asiakkaina pidettiin vakuutusyhtiöitä, seurakuntia ja poliisia, jotka virkatyönään asioivat kuulovammaisten kanssa. Asiantuntevaksi asiakkaaksi mainittiin myös kuuron kanssa asioivat opettajat ja eri puolilla maata toimivat tulkkikeskukset. "Tulkkipalveluille pitäisi löytää vammaispalvelulain ohella muitakin maksumiehiä kuin kunta - silloin kehittymistä voi tapahtua." Käyttäjien keskeisimmiksi edustajaorganisaatioiksi nimettiin Kuurojen liitto ja 21

22 Kuurosokeiden yhdistys sekä niiden aluetyöntekijät ja virkatulkit. Näiden tahojen odotettiin ajavan kuulovammaisten etuja. Näiltä tahoilta odotettiin apua esimerkiksi siihen, etteivät kuulovammaiset jää teknologian kehityksen jalkoihin. Loppukäyttäjänä pidettiin kuuroa henkilöä, joka käytti kuvapuhelintulkkipalveluja. Käyttäjän iällä ei katsottu olevan merkitystä käytön oppimiseen, kunhan käyttäjää oli perehdytetty yksilöllisesti ja riittävästi. Loppukäyttäjiksi nimettiin myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstö sekä muun muassa poliisit, jotka käyttävät kuvapuhelinta asioidessaan kuulovammaisten kanssa. Käytön opastajana pidettiin valmistusprosessin edustajia kuten laite- ja ohjelmistotuottajia, jotka perehdyttävät käytön opastajia ja käyttäjiä. Käytön opastuksen katsottiin olevan tärkeän kaikille käyttäjille. Teknologista osaamista kaivattiin sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja jo työssä toimiville, jolloin sosiaali- ja terveysalalla toimivat pystyvät toimimaan käytön opastajina ja myös käyttäjinä asioidessaan kuulovammaisten kanssa. 6.2 Tulkkipalveluongelmien ratkaisuun liittyvät toimintavaihtoehdot Tärkeimmäksi kuulovammaisten tulkkipalveluongelmien ratkaisuun liittyväksi toimintavaihtoehdoksi asiantuntijoiden arvioimana osoittautui kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestäminen täydentämään olemassa olevia tulkkipalveluja (Kuvio 2). Muualla Suomea asuvat panelistit pitivät tätä toimintatapaa tärkeämpänä kuin Itä-Suomessa asuvat asiantuntijat. Toiseksi tärkein tulkkipalvelujen saatavuuteen liittyvä toimintavaihtoehto oli kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestäminen julkisiin tiloihin. Kuvapuhelintulkkipalvelujen mahdollistaminen julkisissa tiloissa edistää kuulovammaisen tasa-arvoa kommunikoinnissa. Tätä toimintavaihtoehtoa osa Itä-Suomessa asuvista panelisteista piti vähemmän tärkeänä kuin muualla asuvat panelistit. Eräs asiaan vihkiytynyt itäsuomalainen henkilö toivoi yhdistelmää toimintamalleista siten, että julkisina palvelutiloina toimisivat kirjastot sekä mahdollisesti myös virastot. 22

23 Kolmanneksi tärkein toimintavaihtoehto liittyi kuvapuhelintulkkipalvelujen keskittämiseen. Tällöin palvelut voidaan tuottaa yhdestä tai joistakin toimipisteistä käsin koko maahan läpi vuorokauden. Etätulkkauspalvelujen keskittämistä pitivät tärkeämpänä muualla Suomea asuvat panelistit kuin itäsuomalaiset, jotka suhtautuivat asiaan kriittisemmin. Kriitikko Itä- Suomesta toivoi esimerkiksi 3-4 valtakunnallista ympäri vuorokauden kuvapuhelimella toimivaa etätulkkauspistettä. Kuvapuhelintulkkipalvelun toimintavaihtoehdot (painoarvot) Hyvin tärkeä Itä-Suomen raati Muun Suomen raati 2 Merkityksetön 1 T.1 T.2 T.3 T.4 T.5 Kuvio 2. Toimintavaihtoehtojen painotetut keskiarvot panelistien (n=20) mukaan. Toimintavaihtoehdot T.1 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään kuulovammaisten kotiin. Jokaiselle kuulovammaiselle kotiin kuvapuhelintulkkipalvelut mahdollistamat laitteet ohjelmineen, tietokone ja kamera sekä liittymä. T.2 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään julkisiin palvelutiloihin kuten virastoihin. Kuvapuhelintulkkipalvelujen tarjoaminen näissä paikoissa antaa kuulovammaisille mahdollisuuden hyödyntää yhteiskunnan palveluja tasaveroisesti kuulevien kanssa. T.3 Kuvapuhelintulkkipalveluja järjestetään avoimiin tiloihin kuten kansalaistaloihin. Tasokkaan ja toimivan yhteyden hinta on sen verran korkea, ettei onnistu joka kodin palveluna. T.4 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään keskitetysti. Tällöin palvelut voidaan tuottaa yhdestä tai joistakin toimipisteistä käsin koko maahan läpi vuorokauden. 23

24 T.5 Kuvapuhelintulkkipalvelut järjestetään täydentämään muita tulkkipalveluja. Nykyinen tulkkipalvelu säilytetään, jolloin kuvapuhelintulkkipalvelu täydentää nykyistä käytäntöä. Neljänneksi tärkeimmäksi toimintavaihtoehdoksi arvioitiin kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestäminen kuulovammaisen kotiin, jolloin jokaiselle kuulovammaiselle järjestetään kotiin kuvapuhelintulkkipalvelut mahdollistamat laitteet ohjelmineen, tietokone ja kamera sekä liittymä. Tätä toimintavaihtoehtoa tärkeämpänä pitivät edelleen muualla Suomea kuin Itä- Suomessa asuvat panelistit. Vähiten kannatusta sai toimintamalli, jonka mukaan kuvapuhelintulkkipalveluja järjestetään avoimiin tiloihin kuten kansalaistaloihin, koska tasokkaan yhteyden hinta on sen verran korkea, ettei se onnistu joka kodin palveluna. Myös tätä toimintavaihtoehtoa muualla Suomea asuvat panelistit pitivät tärkeämpänä kuin Itä-Suomessa asuvat huolimatta siitä, että Pohjois- Karjalassa on käyttökokemusta palvelujen järjestämisestä esimerkiksi erääseen sosiaaliseen yritykseen. 6.3 Kuvapuhelintulkkipalvelut tulkkipalvelujen täydentäjänä Asiaan vihkiytyneet panelistit pitivät tärkeänä näkökohtaa Suomessa on kuulovammaista, joista 4000 hyötyy kuvapuhelintulkkipalveluista. Kuvapuhelintulkkipalvelut antavat uusia mahdollisuuksia toteuttaa subjektiivista oikeutta. Näin kaikille kuulovammaisille taataan subjektiivinen oikeus tulkkipalveluihin. Ensimmäisellä kyselykierroksella keskeisimpänä perusteluna panelistit mainitsivat tasa-arvon mahdollistumisen. "Ei itse asiassa takaa oikeutta, vaan antaa mahdollisuuden sen toteuttamiseen. Riippumaton alueen tulkkitilanteesta." "On tärkeää, että kuurot ovat tasa-arvoisia kuulevien kanssa hoitaessaan asioita puhelimen välityksellä. Asioiden hoitaminen puhelimella suomen kielellä on hidasta ja hankalaa, koska se ei ole kuuron äidinkieli." Muita perusteluja olivat mahdollisuus erilaisiin viestintämuotoihin ja joustavuus palvelujen käytössä. Toisella kyselykierroksella korostui kuvapuhelintulkkipalvelujen rooli olemassa olevien tulkkipalvelujen täydentäjänä. 24

25 "Korostetaan mahdollisuutta erilaisiin viestintätilanteisiin, jolloin se täydentää muita tulkkipalveluja. Keskiöön nousee joustavuus - käyttötilanne ei ole niin aika- ja paikkasidonnainen." "Kuvapuhelin ei voi koskaan kokonaan korvata muita tulkkipalveluita, mutta se antaa mahdollisuuksia spontaanisiin ratkaisuihin, ex tempore -ideoiden toteuttamiseen." "Mahdollistaa myös äkilliset tilanteet." Panelistit perustelivat edellä mainittujen lisäksi kuvapuhelintulkkipalvelujen hyödyntävän myös muita vammaisryhmiä, muun muassa puhe- ja kehitysvammaisia. "Kehittämällä kuvapuhelinohjelmien kanssa yhteensopivia oheislaitteita, myös muut ryhmät esim. kuurosokeat hyötyvät kuvapuhelimista." "Kuvapuhelinpalveluista hyötyvät myös kuuroutuneet, jotka käyttävät viitottua puhetta puhumisen apuna." 6.4 Kuvapuhelintulkkipalvelujen opastettu ja yksilöllinen käyttö Näkökohtaa Kuvapuhelinpalveluista hyötyisi reilusti alle 4000 kuulovammaista, koska niitä käyttäisivät pääasiassa vain nuoret vastaajat pitivät pääosin merkityksettömänä. Käyttäjän iällä ei katsottu olevan merkitystä käyttöön. Perusteluksi esitettiin käyttäjän yksilöllinen opastus. "Käyttäjien yksilöllinen perehdyttäminen kotioloissa on tärkeää, näin asia tulee tutuksi, kun voi turvallisesti ilman muita tutustua ja opetella viittovan ohjaajan avustuksella. Iällä ei näin ollen ole mitään merkitystä." "Riittävä alkuopetus ja ajoittainen kertaus tarpeen samoin teknisen tuen saatavuus." Yleisesti vastaajat olivat sitä mieltä, etteivät eri projekteissa kuten Pohjois-Karjalan pilottiprojektista ja Ruotsin hankkeesta saadut kokemukset tukeneet edellä esitettyä väitettä. 25

26 Ennakointikysymykseen kuvapuhelintulkkipalvelujen käyttäjäkunnasta tulevaisuudessa (Taulukko 1) panelistit vastasivat seuraavasti: Taulukko 1. Lähes kaikki Suomessa asuvat kuulovammaiset, joilla on tulkkipäätös, käyttävät kuvapuhelimeen perustuvia tulkkipalveluja. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Vuonna 2005 Vuonna 2015 Vastaajien lukumäärä Vastaajien lukumäärä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Tulkkipalvelujen käyttäjien määrän uskottiin lisääntyvän tulevaisuudessa, eikä niiden käytön uskottu olevan jatkossakaan kiinni käyttäjän iästä. Sekä itäsuomalaiset panelistit että muualla Suomea asuvat suhtautuivat varovaisesti tämän väittämän toteutumiseen jo vuoden 2005 aikana (Liite 5). Panelistit pitivät hyvin tärkeänä näkökohtaa Osa kuulovammaisista käyttää tulkkipalveluja enemmän kuin mitä vammaispalvelulaki turvaa (enemmän kuin 120/240 tuntia/vuosi). Osa kunnista maksaa minimin ylittävän tason, osa ei. Kuntien tulee maksaa ylimenevä osa. Perusteluksi sanottiin, että lain asetus sanoo minimituntimäärän. Lain henki on tasa-arvoa tavoitteleva, eikä ole lain hengen mukaista kieltäytyä maksamasta minimin ylittävää tarvetta. Perusteluiksi sanottiin myös perusoikeuksien ja osallistumisen turvaaminen. "Subjektiivinen oikeus on yksilön kohdalla niin laaja tulkin käyttö, kuin se jokapäiväisessä elämässä vaatii: työ, opiskelu, vapaa-aika. Ei saa rajata. Se on vastoin ihmisoikeuksia!" "Mikäli kuuroilla olisi laajasti kuvapuhelimia käytössä, loisi se heidän välilleen aivan uuden kommunikaatiomahdollisuuden ihan tavalliseenkin yhteydenpitoon." Toisella kyselykierroksella eräs itäsuomalainen asiaan vihkiytynyt asiantuntija painotti sitä, että mitä enemmän palveluja tarjotaan, sitä enemmän niitä käytetään ja tällöin kustannukset 26

27 jopa lisääntyvät. Hänen mielestään tällä hetkellä Suomessa tyydytään vain murto-osaan tulkkipalveluissa ja onkin selvää, että kustannukset tulevat lähivuosina kasvamaan. Joidenkin itäsuomalaisten sekä asiaan vihkiytyneiden että kriitikkojen mielestä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa subjektiivisen oikeuden ylittäviä tuntimääriä ei pitäisi maksaa julkisin varoin, vaan taata, että tulkkipalvelua on saatavilla kaikille lain edellyttämä minimimäärä eli 120/240 tuntia vuodessa. Eräässä perustelussa mainittiin, että asia on periaatteellinen: "Kuntien kustannuksia ei tule lisätä, ennen kuin varmistetaan, että valtio osallistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukseen 1990-luvun alussa sovitulla osuudella." Tähän asiaan vihkiytynyt asiantuntija kommentoi toisella kyselykierroksella seuraavasti: "Miksi tulkkipalvelujen käyttäjien pitäisi tyynesti odottaa, saavatko kunnat ja valtio raha-asiansa tapeltua?" 6.5 Joustavat tavat järjestää kuvapuhelintulkkipalvelut Panelistit pitivät jokseenkin tärkeänä näkökohtaa Kuvapuhelintulkkipalveluiden tasokkaan yhteyden hinta on sen verran korkea, ettei se onnistu joka kodin palveluna. Tämän vuoksi kuvapuhelimia pitää olla julkisissa rakennuksissa erilaisissa palvelupisteissä, joita tulee olla useita tuhansia. Näin turvataan palvelujen saatavuus kaikille kuulovammaisille sekä julkisen viranomaisen esimerkiksi poliisin vastuu palvelujen tarjoamisesta myös viittomakielisille. Käyttöä julkisissa tiloissa perusteltiin kustannus- ja saatavuusnäkökulmasta. Julkisten tilojen ei kuitenkaan katsottu riittävän, vaan niiden lisäksi kuvapuhelimet toivottiin käyttäjien koteihin. "Jotta palvelu todella olisi kattavaa, tulisi laitteet saada kuulovammaisten koteihin." "Jos kuvapuhelinta ei voi käyttää kotoa käsin, ei kuvapuhelimen käyttö pelkästään julkisissa paikoissa tule olemaan suurta." 27

28 Ennakointikysymykseen kuvapuhelintulkkipalvelujen järjestämisestä julkisissa tiloissa tulevaisuudessa (Taulukko 2) panelistit vastasivat seuraavasti: Taulukko 2. Kuvapuhelimia ja tulkkipalveluja on mahdollista käyttää kotien lisäksi myös julkisissa tiloissa kuten virastoissa. Vastaajien (n=20) käsitys ennakointiväittämästä vuosina 2005 ja Vuonna 2005 Vuonna 2015 Vastaajien lukumäärä Vastaajien lukumäärä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kuvapuhelimien käytön julkisissa tiloissa uskottiin lisääntyvän vuoteen 2015, mutta niiden ei katsottu lisääntyvän oleellisesti vielä vuoteen Itäsuomalaiset panelistit arvioivat muualla Suomea asuvia useammin, että kuvapuhelimia käytetään julkisissa tiloissa yleisemmin jo vuonna 2005 (Liite 5). Asiaan vihkiytynyt muualta Suomesta piti yhtenä toimintamallina mahdollisia siirrettäviä laitteita ja langattomia yhteyksiä. Kriitikko muualta Suomesta ehdotti, että virastoissa, terveyskeskuksissa jne. pitäisi olla siirrettävät kuvapuhelimet, laitteet, joista voisi olla yhteydessä kuvapuhelintulkkipalveluun. Asiaan vihkiytynyt Itä-Suomesta mainitsi toisella kyselykierroksella, että kiinteän, kotiin sidotun kuvapuhelimen elinaika voi jäädä lyhyeksi. Hänen mielestään elävän kuvan siirrossa kännyköissä ja kommunikaattoreissa ollaan jo pitkällä. Vastaajat pitivät tärkeänä näkökohtaa Yhteiskunnan pitää järjestää kaikille kuulovammaisille kuvatulkkipalvelut kotiin. Tasokkaan yhteyden hinta on tällä hetkellä korkea, mutta ei välttämättä tulevaisuudessa. Perusteluina laitteiden kotiin järjestämiselle pidettiin asiakkaan saamaa hyötyä. "Totta, palvelut pitää järjestää, mikäli ihminen hyötyy laitteista ja haluaa ne käyttöönsä." 28

29 Merkityksettömänä laitteiden kotiin järjestämisen arvioineet pitivät laitteiden tämän hetkistä hintaa liian korkeana, jotta ne olisivat yhteiskunnan kustantamina perusteltavissa. He olivat sitä mieltä, että mikäli hinnat laskevat, asiaa pitää harkita uudelleen. Panelistien mielestä kotiin järjestetty mahdollisuus kuvapuhelintulkkipalveluihin olisi asiakkaan kannalta helpoin järjestämistapa, mutta yhteiskunnan rahoittamana kustannus - vaikuttavuus näkökulmasta luultavasti ei riittävän tehokas. Eräs itäsuomalainen kriitikko oli sitä mieltä, että osa kuulovammaisista ei osaa käyttää tekniikkaa riittävän hyvin. "Hyvin suuri prosentti kuulovammaisista ei osaa käyttää "nohevasti" tekniikkaa. On esimerkiksi myönnetty mikroja, joissa on tekstipuhelinohjelma, jota ei kuitenkaan käytetä." Toisella kyselykierroksella tähän kommentoitiin, että kuulovammaiset oppivat tietokoneiden käytön jo koulussa kuten kuulevatkin. Eräs kriitikko muualta Suomesta perusteli kuvapuhelimen käyttöä avoimissa tiloissa monipuolisena käyttönä ja kustannusten säästönä. "Jos kuvapuhelinta käyttävät eri kansalaisryhmät yhteisissä pisteissä, siitä seuraa monipuolinen käyttö ja kustannusten säästö." Näkökulma Tehokkuuden kannalta tulkkipalvelujen tuotto koko maahan on mahdollista keskitetysti. Palvelut voidaan tuottaa yhdestä tulkkikeskuksesta käsin koko maahan läpi vuorokauden jakoi vastaajien mielipiteitä. Muualla asuvat pitivät keskittämistä tärkeämpänä kuin Itä-Suomessa asuvat. Itäsuomalaisten mielipiteet asiasta jakautuivat keskittämisen kannattajiin ja sitä vastaan oleviin. Kannattajat perustelivat keskittämistä tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta ja vastustajat palvelujen tason huononemisena. Tähän syynä pidettiin paikallistuntemuksen puutetta, asiakkaan tuntemattomuutta ja toiminnan ruuhkautumista. "Kuvapuhelintulkkipalvelu ja tulkkien välityspalvelu olisi tehokkainta hoitaa keskitetysti; se onko tarvetta ympäri vuorokauden päivystävälle tulkille edes valtakunnallisesti, on erikseen selvitettävä." "Yhden keskuksen malli voi johtaa ruuhkaantumiseen ja tiedon saaminen (onko saanut tulkin vai ei) voi kestää kauan." 29

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen

Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007. Kaisu Puttonen Keski-Suomen tulkkipalvelukartoitus 2007 Kaisu Puttonen Tulkkipalvelukartoitus Kartoitus tehty yhtstyössä Vammaisalan sosiaalityön ja erityisosaamisen kehittämishankkeen kanssa. Hankkeen yhtenä tavoitteena

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu

OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu OSUUSKUNTA VIESIMO Kiihtelysvaaran pitäjä Joensuu Hallituksen puheenjohtaja MATTI VÄISTÖ Kumppanuuspäivä 14.10.2015 TÄSTÄ LÄHDETTIIN Joensuun kaupunki, selvityshanke: Yhteiskunnallisen yrittämisen mahdollisuudet

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?

Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua? ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI

VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI KEVÄTTIEDOTE 2009 VERKOSTOYHTEISTYÖ YHTEISTYÖ ETÄTULKKI. FI hankkeen kanssa Punos-hankkeessa on testattu puhevammaisten sähköisiä kommunikointisovelluksia yhdessä kuvapuhelinsovellusten kanssa. Hanke on

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

-------- --~,.// ----...

-------- --~,.// ----... Digitaalisen viestinnän panostusalueet ~--- ( ' KAMU \ EP Kansallinen, Elektroninen multimedlaohjelma ) painoviestintä ~ ~ -------- --~,.// ----....~:::::::::::=::===--::--... Multimedian Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 Tehdään yhdessä Tukiliiton tulevaisuus - iltapäiväseminaari 8.5.2015 / Tampere Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025 YTT Juha Heikkala Muutos nyt!

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot