Tilinpäätös HSY:n hallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2013. HSY:n hallitus 21.3.2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (09) Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Sisällys 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Toimintaympäristö Toiminta tilikaudella Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristövastuu Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloksen muodostuminen toimialoittain Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Rahoitusasema ja sen muutokset Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän toteutumisvertailut Strategisten tavoitteiden toteutuminen Strategisten hankkeiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase

4 2.3 Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tukipalvelujen toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja merkinnät 84 4

5 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus HSY:n neljäs toimintavuosi päättyi positiivisesti, kaiken muun lisäksi myös taloudellisesta näkökulmasta. Tilikauden tulos jäi ensimmäistä kertaa ylijäämäiseksi, vaikka sekä vesi- että jätehuollossa volyymit jäivät ennakoitua pienemmiksi. Tulosta tarkastellessa täytyy kuitenkin pitää katse tulevaisuudessa, sillä tulevina vuosina edessä on mittavan investointiohjelman toteuttaminen ja sen rahoitus. Pitkäjänteisellä taksapolitiikalla, tuottavuuden parantamisella sekä investointiohjelman kriittisellä tarkastelulla hillitään velkaantumista ja tulevien vuosien taksakorotuspaineita. Syksyllä tehdyn henkilöstötutkimuksen tulokset osoittavat myös positiiviseen suuntaan tulosten parannuttua kautta linjan. Kokonaisuutena työhyvinvointi on hyvällä tasolla. HSY:läiset ovat sitoutuneita omaan työhönsä. Työntekijöiden osaaminen on hyvällä tasolla, tietoja ja osaamista myös jaetaan muille. Kehittämistä löytyi eniten siinä, kuinka HSY toimii organisaationa ja työnantajana sekä muutosprosessiin. Edellisen kyselyn tapaan tulosten perusteella laaditaan kehittämissuunnitelmat, joiden keskeiset toimenpiteet viedään tuloskortteihin ja toimenpiteiden toteuttamista seurataan HSY:n johtoryhmässä. Aiempina vuosina on jääty jälkeen suunnitellusta investointiohjelmasta. Vuonna 2013 investoinneissa oli aiempaa kovempi vauhti päällä, vaikka joitakin hankkeita viivästyi ja siirtyi eteenpäin. Vuoden aikana HSY rakensi uutta vesihuoltoverkostoa 105 km ja saneerasi vanhaa 31 km. Pitkäkosken uuden alavesisäiliön rakennustyöt jatkuivat. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia kasvattavan 9. puhdistuslinjan rakennustekniset työt valmistuivat ja jatkuvat laiteasennuksilla. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu käynnistyivät ja puhdistamon ympäristölupahakemus jätettiin vuoden lopussa. Jätehuollossa biojätteen kompostointilaitoksen uudistaminen eteni suunnitellusti. Mädätyslaitoksen urakoitsija valittiin syksyllä ja sopimuksen mukaiset rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta. Ruskeasantaan rakennettavan uuden Sorttiaseman rakennustyöt ovat viivästyneet, mutta työt päästäneen aloittamaan keväällä Ämmässuolla varauduttiin vuonna 2014 käyttöönotettavan Vantaan Energian jätevoimalan aiheuttamiin toiminnallisiin muutoksiin. Voimalan tuottaman tuhkan ja kuonan keskeiset käsittelyalueet valmistuivat. Energiahyödynnettävän sekajätteen paalaustoiminta käynnistettiin. HSY käynnisti vuoden alussa ekoteollisuuspuisto -hankkeen, jonka tavoitteena on yhdessä alan yritysten kanssa kehittää Ämmässuon alueelle monipuolinen ja resurssitehokas ekoteollisuuspuisto. Visiona on, että alueella toimii materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa voidaan jalostaa kaupunkien ja yritysten sivuvirtoja ja yhdyskuntajätettä kiertotalouden tarpeisiin. Alueen korkealaatuinen infrastruktuuri ja vireillä oleva kaavoitus mahdollistavat monipuolisen yritysverkoston hakeutumisen alueelle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Helsingin seudun asukkaille puhtaasti parempaa arkea tehden. Raimo Inkinen toimitusjohtaja 5

6 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat. Hallitus Varsinaiset jäsenet Enroth Matti (KOK/Helsinki), puheenjohtaja Jääskeläinen Markku J. (SDP/Vantaa) Kauppinen Sirpa (Vihr/Vantaa) Koulumies Terhi (KOK/Helsinki) Krabbe Johanna (KOK/Helsinki) Kuikka Essi (Vihr/Helsinki) Kuusisto Kari (KOK/Espoo) Lahti Timo (Vihr/Espoo) Portin Anders (RKP/Espoo) Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen) saakka Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen) alkaen Sademies Olli (PS/Helsinki) Tyystjärvi Kati (Vas/Vantaa) Vainikka Mirka (SDP/Helsinki) Vuorela Antti (SDP/Helsinki) Henkilökohtaiset varajäsenet Härkönen Teppo (KOK/Helsinki) Hako Jukka (SDP/Vantaa) Vauhkonen Jouni (Vihr/Vantaa) Pekkala Maria (KOK/Helsinki) Mehtonen Katri (KOK/Helsinki) Koppanen Anna (Vihr/Helsinki) Vahervuori Hilkka (KOK/Espoo) Saramäki Kaarina (Vihr/Espoo) Sjövall Mikael (RKP/Helsinki) Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen) saakka Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen) alkaen Kukkonen Jarno (PS/Espoo) Väätäinen Eero (Vas/Vantaa) Nurminen Pentti (SDP/Helsinki) Laakkonen Miriikka (SDP/Helsinki) Asiantuntijajäsenet Pajunen Jussi, Helsinki Mäkelä Jukka, Espoo Lipponen Martti, Vantaa Widèn Torsten, Kauniainen Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet Merjola-Repo Nina (KOK/Vantaa), puheenjohtaja Kivelä Marianne (KOK/Kauniainen) Ruuth Minna (KOK/Helsinki) Näre Sari (Vihr/Helsinki), varapuheenjohtaja Pietikäinen Jarkko (Vihr/Vantaa) Turunen Aarno (SDP/Espoo) Vahtera Pauli (Ps/Vantaa) Henkilökohtaiset varajäsenet Luomaranta Ritva-Liisa (KOK/Espoo) Eklund Pertti (KOK/Kauniainen) Toveri Maarit (KOK/Helsinki) Vainionpää Antti (Vihr/Helsinki) Matikka Marjo (Vihr/Espoo) Paunio Pekka (SDP/Helsinki) Vuorinen Timo (PS/Vantaa) 6

7 HSY:n yhtymäkokous valitsi hallituksen jäsenet ja nimesi hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan alkaen kaudelle Yhtymäkokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikauden aikana on ollut JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi JHTT, KHT Outi Koskinen. HSY:n organisaatio 2013 Muutokset organisaatiossa 2013 Asiakaspalvelut -yksikkö aloitti toimintansa alkaen. Yksikkö sisältää asiakaspalvelun kehittämisen, asiakaspalvelukeskuksen sekä laskutuksen ja perinnän. Samassa yhteydessä lakkautettiin vesihuollon liiketoiminnan tuki -osasto, josta asiakaspalveluhenkilöstö siirtyi uuteen asiakaspalveluyksikköön, verkkoosaston liittymispalveluihin sekä toimialajohtajan alaisuuteen perustettuun vesihuollon toimialan hallinto-, laki-, kehittämis- ja taloussuunnittelutehtävistä vastaavaan talous- ja hallintoyksikköön. Jätehuollon laskutuksen ja perinnän tehtävät henkilöstöineen siirtyvät asiakaspalveluyksikköön lähtien. Ilmastoinfon toiminta siirtyi HSY:n ja jäsenkuntien välisellä sopimuksella HSY:n hoidettavaksi lähtien. Vuoden 2013 ajan Ilmastoinfo on toiminut seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen se liitetään osaksi neuvontaa. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu viestinnän ja neuvonnan uudelleen organisointia. HSY:n neuvonta aloittaa toimintansa alkaen osana viestintäyksikköä. Muutoksella saadaan viestintä ja neuvonta toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Näin neuvonnan osaaminen kehittyy monitoimialaiseksi, resurssit saadaan tasapainoon ja toiminta kokonaisuutena tehokkaaksi. 7

8 1.1.3 Toimintaympäristö Valtionvarainministeriön joulukuisen suhdannekatsauksen mukaan talouskasvu on viriämässä euroalueella. Suomessa näkymät ovat vielä heikot talouden supistuttua toista vuotta peräkkäin. Vuodelle 2014 kuitenkin ennakoidaan talouden maltillista 0,8 % kasvua. Helsingin seudulla tuotannon trendi kääntyi syksyn 2013 aikana lievään nousuun, mutta erot toimialojen välillä ovat suuria. Vuoden 2013 osalta inflaatio jäänee 1,5 % tasolle, joskin erot hyödykkeiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi öljyn ja muiden energiahyödykkeiden hinnat ovat jääneet edellisvuoden tasolle, jopa alle. Palveluissa työvoimakustannusten kasvu lisäsi kustannuspaineita. Ansiotasoindeksi nousi kaksi prosenttia ja sopimuspalkat 1,4 prosenttia. Rakennuskustannusten vuosikasvu pieneni läpi vuoden. Rahoitusmarkkinoilla sekä pitkät että lyhyet korot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina koko vuoden. Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä on jatkanut laskuaan. Rakentaminen supistui 3 prosenttia. Asuntotuotannossa painopiste oli edelleen vapaarahoitteisessa tuotannossa. Yleinen talouden epävarmuus sekä pankkien kiristynyt luotonanto kuitenkin heikensivät kysyntää. Rakentamisen supistuminen pysähtynee seuraavan vuoden aikana, mutta ei käänny vielä kasvuun. Pääkaupunkiseudulla asuntotuotannon ja muun rakentamisen edellytykset paranevat, kun suuret projektialueet Kalasatama, Jätkäsaari ja Kruunuvuoren ranta etenevät Helsingissä. Espoossa on käynnissä mm. Suurpellon sekä Vantaalla Leinelän ja Marja-Vantaan rakentaminen. Pääkaupunkiseudun muuttoliike on jatkunut vilkkaana. Kireä asuntotilanne, asumisen kalleus ja edullisten omakotitalotonttien puute houkuttelevat väkeä muuttamaan aluetta ympäröivälle työssäkäyntialueelle. Alueen muuttotappio muun seudun suhteen on kuitenkin supistunut. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä jatkoi kasvamistaan. Vuonna 2013 Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan asukasluku kasvoi asukkaalla (+1,5 %). Väestörekisterikeskuksen mukaan jäsenkuntien alueella asui vuoden lopussa yhteensä asukasta. Suomen hallitus valmistelee hallitusohjelman mukaisesti koko maan kattavaa kuntauudistusta. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Heinäkuussa 2013 voimaan tullut kuntarakennelaki velvoittaa selvittämään kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistelemaan selvityksen pohjalta mahdollisen kuntien yhdistymisesityksen. Hallitus on linjannut kuntauudistuksen jatkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Kuntarakennelain mukaisesti sekä Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti että kahdeksan Keski-Uudenmaan kuntaa on käynnistänyt selvitystyön. Lisäksi valtioneuvosto valmistelee erityistä rakenneselvitystä HSY-kaupunkien sekä Kirkkonummen, Keravan, Sipoon ja Tuusulan muodostamalla alueella. Lokakuun alussa valtionvarainministeriö asetti oman työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä pääkaupunkiseudun metropolihallinnosta. Työryhmä valmistelee ehdotukset mm. metropolihallinnon rahoituksen ja päätöksenteon järjestämisestä, metropolihallinnon tehtävistä sekä aluerajauksista. Hallitus päättää uudistuksista työryhmän työn päätyttyä syksyllä Vesihuoltolainsäädännön muutokset etenivät vuoden aikana siten, että hallitus jätti eduskunnalle esityksen (HE 218/2013), jossa se esittää useita muutoksia vesihuoltolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tavoitteena on varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten talousvesi- ja viemäröintipalvelujen saatavuus sekä estää taajamatulvien syntyminen. Uudet säädökset velvoittavat vesihuoltolaitosten kartoittamaan toimintaansa liittyvät riskit ja varautumaan häiriötilanteisiin. Taloudenpito ja maksujen käyttö korjausinvestointeihin saatetaan nykyistä läpinäkyvämmäksi. Esityksessä täsmennetään myös kunnan tehtäviä taajamien hulevesien hallinnassa. Muutosten on tarkoitus astua voimaan HSY:n kannalta uudistetut säädökset edellyttävät muutoksia HSY:n sopimus- ja toimitusehtoihin, joita valmistellaan yhteistyössä vesilaitosyhdistyksen kanssa. 8

9 1.1.4 Toiminta tilikaudella HSY tuotti vuonna 2013 vesi- ja jätehuoltopalveluja yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle ja yrityksille. Talousvettä tuotettiin ja jätevettä puhdistettiin myös toiminta-alueen ulkopuolisille vesihuoltolaitoksille sekä hoidettiin jätehuoltopalvelut sopimusperusteisesti Kirkkonummen kunnalle. Seutuja ympäristötietoja tuotettiin pääkaupunkiseudulle ja osin laajemmalle, Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. VESIHUOLTO Veden tuotanto lievässä laskussa Vuonna 2013 talousvettä tuotettiin Vanhankaupungin, Pitkäkosken ja Dämmanin vedenpuhdistamoilla yhteensä 90,1 milj. m 3, joka oli 2,0 % vähemmän vuoteen 2012 verrattuna. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista ja se täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet. Veden pumppauksen trendi oli lievästi laskeva koko vuoden 2013 ajan. miljoonaa m3 Tuotettu ja laskutettu vesimäärä ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Veden tuotanto 91,2 94,1 93,4 91,1 Laskutettu vedenmyynti 72,5 73,2 71,9 72,3 Laskutetun veden määrä oli 72,3 milj. m 3, josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,2 milj. m 3 ja alueen ulkopuolelle 1,1 milj. m 3. Laskutettu vedenmyynti kasvoi 0,6 % edellisvuodesta. Laskutetut vesimäärät eivät ole suoraan suhteessa tuotetun veden määrään johtuen vesimittareiden luennan viiveistä ja laskutuksen rytmeistä. Laskutetun veden määrä seuraa tuotetun vedenmäärän trendiä viiveellä. Jätevesien määrät tavanomaisella tasolla Käsiteltäväksi tulevan jäteveden määrät koostuvat vedenkäytöstä syntyvästä jätevedestä sekä vuotovedestä ja sekaviemärialueen hulevesistä. Vuotovesien määrä riippuu voimakkaasti sademääristä. Vuonna 2013 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 131,4 milj. m 3, joka oli 13,7 % vähemmän vuoteen 2012 verrattuna, jolloin runsaat sateet ja runsaslumisen talven sulamiskausi kasvattivat jätevesien määrää tavanomaista enemmän. Käsiteltävistä jätevesistä 118,0 milj. m 3 oli HSY:n toiminta-alueelta, 13,6 milj. m 3 alueen ulkopuolelta. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupaehtojen mukaiset tavoitteet sekä HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulos oli vuonna 2013 OCP-indeksillä mitattuna laitoksen historian paras. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2013 laitosohituksia. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen fosforin osalta oli 31,5 tonnia (tavoite 40 tonnia) ja typen osalta 947,9 tonnia (tavoite tonnia). 9

10 Käsitelty jätevesimäärä ,0 140,0 120,0 miljoonaa m3 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Käsitelty jätevesimäärä 125,5 139,2 152,3 131,4 Puhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua. Biokaasun tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla kaasusta tuotettiin ennätyksellisen paljon sähköä ja sähköntuotannon omavaraisuusaste nousi 69 %:iin. Sähkön tuotannon tehostuminen on seurausta vuosien investoinneista sähköntuotannon tehostamiseksi. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu siirtyi Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Toisena sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi. Lietteen jatkojalostus sujui suunnitellusti ja multatuotteilla oli hyvä kysyntä. Multaa ja maanparannuskompostia myytiin yhteensä noin m 3, joka oli tuotantosuunnitelmassa arvioitu taso ja 10 % enemmän kuin vuonna Vesihuoltoverkostoa laajennettiin, ylläpidettiin verkoston kuntoa ja investoitiin laitoksiin Vesihuoltoverkosto (km) Verkostoa yhteensä Uutta verkostoa rakennettu v Vanhaa verkostoa saneerattu v Vesijohdot Jäte- ja sekavesiviemärit Hulevesiviemärit Yhteensä Vuonna 2013 korjattiin äkillisiä vesijohtojen putkirikkoja 267 kpl ja viemäritukoksia 95 kpl. Kulutuskeskeytysaika oli noin 7,5 minuuttia/asukas. Sekä katujohtovuotoja että tukoksia oli vuoden aikana enemmän kuin edellisinä vuosina. Kulutuskeskeytysaika kuitenkin pieneni selvästi edellisvuodesta sen takia, että vuonna 2012 Tikkurilassa oli putkirikko, jolla oli huomattavan laaja vaikutus vedenjakelujärjestelmään ja joka siten nosti kulutuskeskeytysaikaa. Vesihuollon investointeja jatkettiin investointiohjelman mukaisesti. Uutta vesihuoltoverkostoa rakennettiin yhteensä 105 km. Keskeisiä uudisrakennuskohteita olivat Helsingissä Myllypuron voimalaitosalue, Jätkäsaari, Honkasuo, Kalasatama, Viilarintie, Munkkiniemenranta ja Koirasaarentie, Espoossa Lillhemtintie, Suviniityntie, Saunalahdenkatu, Mestarinkatu, Maakauppiaantie, Espoonlahden keskus, Bassenkylä ja Rykmentinmäki, Kauniaisissa Alppikuja ja Sansinpelto sekä Vantaalla Kaivoksela, Nikinmäki ja Kivistö runkolinjoineen. Vuoden 2013 toteutuneista verkostosaneeraushankkeista merkittävin oli Helsingin Tapaninkylässä Santerlantien suurikokoisen kokoojaviemärin sujutus urakkasummaltaan 4,5 milj. euroa. Alueellisessa verkostosaneeraushankkeista merkittävin oli Helsingin Munkkiniemi, jossa vesijohtoja saneerattiin sementtilaastivuorauksella 3 km ja aukikaivamalla johtolinjoja yhteensä 1,5 km. Suurin osa verkostosaneeraushankkeista jouduttiin hankkeiden tyypistä johtuen toteuttamaan aukikaivamalla, mikä on 10

11 huomattavasti nk. menetelmäsaneerausta kalliimpi toteutustapa. Menetelmäsaneerausta pyritään kuitenkin käyttämään kaikissa niissä kohteissa, joissa se on teknisesti mahdollista. Länsi-Espoon runkovesijohtohanke on pääosin edennyt aikataulun mukaisesti. Leppävaaran alittavan 1,5 km pituisen vesihuoltotunnelin rakentaminen käynnistyi. Tunnelin louhinta on viivästynyt ennakoitua heikkolaatuisemman kallion vuoksi, mutta tunnelin rakennustöiden ennakoidaan valmistuvan urakkasopimuksen mukaisesti. Maa-asenteista runkojohtolinjaa oli vuodenvaihteeseen mennessä rakennettu yhteensä 4,4 km. Verkostoylivuotoja vähentävän Merikannontien viemäritunnelin rakennustyöt valmistuivat ja tunneli otettiin käyttöön. Helsingin ydinkeskustan ja Keski-Pasilan viemäröintiä turvaavan Mäntymäki- Vallila viemäritunnelin rakennustyöt käynnistyivät. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen korkeapainepumppaamon peruskorjausurakka valmistui. Pitkäkosken alavesisäiliön rakennustyöt jatkuivat ja allasrakenteet valmistuivat. Myös siirtoputkilinjat saatiin pääosin valmiiksi ja vesitiiviyskokeet käynnistyivät. Alavesisäiliö saadaan vaiheittain käyttöön kevään 2014 aikana. Viikinmäen puhdistuskapasiteetin kasvattamiseen liittyvän 9. linjan käyttöönottohanke käynnistyi vuoden 2013 alussa ja rakennustekniset työt saatiin pääosin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Hanke jatkuu laiteasennuksilla ja se valmistuu kesällä Viikinmäen uusi biokaasumoottori otettiin käyttöön. Sekä Viikinmäen että Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla toteutettiin energiatehokkuusohjelman mukaisia investointeja. Jätevedenpumppaamoiden kaukokäytön ala-asemia uusittiin yhteensä 114 kpl. Blominmäen jätevedenpuhdistamon pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu käynnistettiin. Puhdistamoalueella tehtiin tarkentavia maaperätutkimuksia ja kalliokairauksia, ja puhdistamon teknisiä ratkaisuja täsmennettiin. Ympäristölupaa varten laadittiin useita laajoja selvityksiä mm. alueen pohjavesistä ja puhdistamon ympäristölupahakemus jätettiin vuoden lopussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Blominmäen asemakaavaehdotus käsiteltiin Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa, joka puolsi sen hyväksymistä. Osayleiskaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset olivat vuoden lopussa edelleen ratkaisematta JÄTEHUOLTO Lasin ja metallin kiinteistökohtainen keräys aloitettiin HSY käynnisti kiinteistökohtaisen lasin ja metallin keräyksen marraskuussa Keräysastiat jaettiin asiakaskiinteistölle. Vuoden 2014 alusta astui voimaan jätehuoltomääräys, jonka mukaan kaikki vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöt ovat velvollisia liittymään lasin ja metallin keräykseen. Jätehuollon noin asiakaskiinteistöllä tehtiin vuonna 2013 yhteensä noin 7,1 miljoonaa jäteasiatyhjennystä ja kuljetettiin jätteitä yhteensä tonnia, joka on 0,7 % enemmän kuin vuonna Kuljetettujen jätteiden määrän kasvu selittyy osin seudun asukasmäärien kasvulla, osin uuden tarkemman laskentamenetelmän käyttöönotolla. Kuljetetuista jätteistä tonnia oli sekajätettä, tonnia biojätettä ja muuta jätettä tonnia. Sekajätteen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna Biojätteen määrä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna tonnia ja muun jätteen määrä 627 tonnia. Vuoden aikana kilpailutettiin 7 jätteenkuljetuksen urakka-aluetta, josta keväällä 3 biojätteen urakka-aluetta Helsingin keskustassa ja syksyllä 4 sekajätteen urakka-aluetta Espoossa. Kilpailutuksen myötä kuljetusurakoiden hinnat laskivat kilpailutetuilla alueilla Espoossa 15,7 % ja Helsingissä 10,2 %. 11

12 Kuljetettu jätemäärä Tonnia Kuljetettu jätemäärä Jätevoimalan käyttöönottoon valmistauduttiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistauduttiin vuonna 2014 käyttöönotettavan Vantaan Energian jätevoimalan aiheuttamiin merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin. Alueella valmistuivat keskeiset tuhkan ja kuonan käsittelyalueet. Lisäksi valmisteltiin tuhkien ja kuonien käsittelyyn liittyvät hankintasopimukset. Sekajätteen paalaus käynnistyi keväällä ja vuoden aikana paalattiin yhteensä tonnia energiahyödynnettävää sekajätettä. Ämmässuolla käynnistettiin alueen pitkäaikaiseen kehittämiseen tähtäävä ekoteollisuuspuisto -hanke, jonka tavoitteena on löytää alan yksityisten toimijoiden kanssa parhaat edellytykset alueen kehittämiselle. Hankkeen tiimoilta pidettiin ensimmäinen yritystyöpaja syksyllä 2013, joka järjestettiin yhteisyössä SITRA:n kanssa ja siihen osallistui noin 30 yritystä. Jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvan jätemäärän arviointi on vaikeutunut viime vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2012 hyödynnettävää asfalttijätettä vastaanotettiin yli tonnia mutta vuonna 2013 määrä jäi alle tonniin. Sekajätteen osalta vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden alhaisempi määrä johti selvästi talousarviota alhaisempaan kertymään. Vastaavasti biojätemäärät nousivat selvästi talousarviota korkeammalle tasolle, lähinnä markkinoilla olleesta käsittelykapasiteettivajeesta johtuen. Pilaantuneiden maiden käsittelymäärät jäivät selvästi talousarviota alhaisemmalle tasolle. Syynä tälle on yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuva rakentamisen väheneminen sekä massojen ohjautuminen yksityiseen käsittelyyn. Hyödynnettäviä jätteitä vastaanotettiin Ämmässuolla selkeästi arvioitua enemmän. Kasvu on aiheutunut pääasiassa siitä, että alueen kenttärakenteissa on käytetty hyödynnettävää betonijätettä aikaisempaa enemmän. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltäväksi vastaanotettujen jätteiden ja maa-ainesten yhteismäärä pieneni vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna. Jätteitä ja maa-aineksia vastaanotettiin yhteensä tonnia, joka on 7,5 % vähemmän kuin vuonna Vastaanotetuista jätteistä tonnia oli sekajätettä, tonnia biojätettä, tonnia hyödynnettävää rakennusjätettä ja tonnia maa-aineksia. Vastaanotetusta seka- ja biojätteen määrästä noin 82 % kerättiin HSY:n kilpailuttaman jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilta asiakaskiinteistöiltä. 12

13 Käsitelty jätemäärä yhteensä Tonnia Käsitelty jätemäärä yhteensä Tonnia Käsitelty sekajäte Käsitelty sekajäte Tonnia Käsitelty biojäte Käsitelty biojäte Käsitellyt maa-ainekset Muut käsitellyt jätteet Tonnia Käsitellyt maaainekset Tonnia Muut käsitellyt jätteet Vuoden 2013 aikana jätteenkäsittelyssä investoitiin erityisesti biojätteen lisäkapasiteetin rakentamiseen. Sillä valmistaudutaan käsittelemään biojäte sekä mädättämällä että kompostoimalla. Investoinnit mahdollistavat biojätteestä saatavan uusiutuvan energian hyödyntämisen sekä käsittelylaitosten käytettävyyden parantamisen. Mädätykseen siirtymiseen valmistaudutaan nykyisen kompostointilaitoksen saneerauksella siten, että se soveltuu uuden mädätyslaitoksen valmistuttua mädätteen mahdollisimman haitattomaan kompostointiin. Mädätyslaitoksen urakoitsija valittiin syyskuussa ja sopimuksen mukaiset rakennustyöt käynnistettiin loppuvuodesta. Laitos otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2015 alussa. Sorttiasemien asiakasmäärät kasvavat edelleen Kivikon, Konalan ja Ämmässuon Sorttiasemilla sekä Munkinmäen jäteasemalla kävi tammi-joulukuussa yhteensä asiakasta. Asiakasmäärät kasvoivat edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 4,7 %. Käynneistä 46,7 % oli Kivikossa, 34,4 % Konalassa, 12,4 % Ämmässuolla ja 6,5 % Munkinmäessä. 13

14 Maksavien asiakkaiden osuus oli yhteensä 69 % ja ilmaisasiakkaiden osuus 31 %. Asiakasmäärien kasvusta johtuen Sortti-asemat olivat erityisesti keväällä ajoittain ruuhkautuneita. Ruuhkaisuus helpottaa tulevaisuudessa varsinkin Kivikossa, kun Vantaan Ruskeasantaan rakennettava Sorttiasema valmistuu Sorttiasemien asiakasmäärät Asiakaskäyntiä Sorttiasemien asiakasmäärät Ruskeasannan Sorttiaseman tontin pohjan vahvistamiseksi rakennettu painopenger valmistui keväällä Seurantamittausten mukaan tontin maaperä on odotettua heikompaa, joten painopenkereen vaikutusaikaa on pidennetty. Varsinaisiin rakennustöihin päästäneen keväällä 2014, jolloin asema valmistuu vuonna Kirkkonummen uuden Sorttiaseman hankesuunnittelu käynnistettiin loppuvuodesta. Sen rakentaminen alkanee vuoden 2016 aikana. Kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin. Vuonna 2013 rakennettiin ja uudistettiin 8 alueellista kierrätyspistettä. Kierrätyspisteitä on rakennettu yhteensä 127 kpl. Vuoden 2013 aikana HSY on osallistunut useiden jätelain nojalla annettujen säännösten valmisteluun, kuten ympäristöministeriön valmistelemaan pakkausjäteasetukseen sekä jätelain muutoksen valmisteluun. HSY on pakkausasetusta koskevassa lausunnossaan suhtautunut kriittisesti asetusluonnokseen, joka jättää pakkausjätteiden jätehuollon vastuunjaon epäselväksi. Aluepalvelut -yksikkö, joka vastaa mm. Sortti-asematoiminnoista ja alueellisista kierrätyspisteistä, vastaanotti erilliskerättyä jätettä tonnia, 4,0 % edellistä vuotta enemmän. Huhti-toukokuussa HSY:n kiertävät keräysautot keräsivät koteihin kertyneitä vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä metalliromua pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella lähes 300 pysähdyspaikalla. Yhteensä kiertävillä keräysautoilla kerättiin jätettä noin 420 tonnia (sisältyy erilliskerättyyn jätemäärään), josta yli puolet oli sähkölaiteromua. 14

15 SEUTU- JA YMPÄRISTÖTIETO Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin 11 mittausasemalla. Seurantaa jatkettiin seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Mittausasemilla seurattiin tärkeimpien kaupunki-ilman epäpuhtauksien sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia. Laskelmien ja mittausten tueksi Pasilassa ylläpidettiin omaa säähavaintoasemaa. Lisäksi HSY huolehti ilmanlaadun seurannasta muualla Uudellamaalla, jossa ilmanlaatua mitattiin kahdella mittausasemalla. Ilmanlaatutiedot toimitettiin reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja ilmanlaatuportaaliin. Lisäksi ilmanlaadusta tiedotettiin arkipäivisin eri medioissa ja Twitterissä sekä huonosta ilmanlaadusta hälyttävän tekstiviestipalvelun kautta. Ilmanlaadun merkityksestä ja sen huomioon ottamisesta suunnittelussa järjestettiin useita sidosryhmille suunnattuja koulutus- ja työpajatilaisuuksia kaupunkien tarpeiden mukaisesti sekä laadittiin malli ilmanlaadun huomioon ottamiseksi kaupunkisuunnittelussa. Ilmastotyö Työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi tehdään yhdessä HSY:n jäsenkuntien kanssa. HSY seuraa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n toteutumista laskemalla ja raportoimalla seudun kasvihuonekaasupäästöt, kokoamalla hillintää kuvaavat avain- ja muut indikaattorit sekä julkaisemalla vuosittain katsauksen esimerkilliseen ilmastotyöhön seudulla. HSY järjestää vuosittain ilmastoseminaarin, joka tavoittaa sidosryhmät ja yhteistyötahot kattavasti. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaan on koottu seudullisia lähtökohtia ja linjauksia sekä lyhyemmän aikavälin ( ) toimenpidelinjauksia, joiden avulla pääkaupunkiseudun kaupungit, kuntayhtymät ja muut seudulliset toimijat voivat varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Vuonna 2013 Ilmastoinfo siirtyi kaupungeilta osaksi HSY:n toimintaa. Ilmastoinfo toteutti toimintasuunnitelman mukaiset hankkeet kaupunkilaisten ja organisaatioiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Pk-yrityksille suunnatun Ekokompassi-palvelun levittämistä jatkettiin. Seudun kehityksen seurantaa palvelevia paikkatietoja tuotettiin ja jalostettiin Seudullisen paikkatietopalvelun tietopohjana toimivaa Seudullista perusrekisteriä ylläpidettiin suunnitellusti. HSY julkaisi keskeiset suunnittelua palvelevat paikkatiedot sisältävän SeutuCD 13 -aineistokokoelman ja jatkoi tietojen avaamista kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi. HSY:n paikkatietoseminaari järjestettiin maaliskuussa ja lisäksi HSY toimialojen, HSL:n ja muiden sidosryhmien asiantuntijoille on järjestetty koulutustilaisuuksia ja työpajoja, joissa on koulutettu seudullisen perusrekisterin käyttäjiä ja esitelty HSY:n tietotuotteita. Lisäksi HSY koordinoi kaupunkien kanssa yhteisen seudullisen ortoilmakuvan yhteishankinnan. Yritys- ja toimipaikkatiedoista koottiin laaja Helsingin seudun yritysraportti. HSY vastaa maankäytön asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantaraporttien kokoamisesta ja seurantatiedon tuottamisesta yhteistyössä Uudenmaan liiton, HSL:n, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. HSY kokosi laajan seurantaraportin keväällä ja katsauksen syksyllä. Seuranta pohjautuu aiesopimussihteeristön hyväksymään seurantasuunnitelmaan. Lisäksi HSY on tuottanut toimintaympäristötietoa aiesopimukseen sisältyvää seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa varten. 15

16 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti HSY:n tulos pysyy ylijäämäisenä ja kasvaa koko suunnitelmakauden ajan. Vuosikate paranee vuoden 2013 tilinpäätöksen 83,5 miljoonasta eurosta vuoden 2016 lopun ennakoituun 100,7 miljoonaan. Kasvava tulorahoitus ei kuitenkaan riitä edelleenkään kattamaan kuntayhtymän investointeja ja lainojen lyhennyksiä, jonka vuoksi velkaantuminen jatkuu. Tulorahoituksella katetaan suunnitelmakauden lopulla noin 61 % pääomamenoista (investoinnit ja lainojen lyhennykset). Vuosien aikana uutta ulkopuolista lainaa jouduttaneen nostamaan yli 200 miljoonaa euroa. Tämä näkyy myös rahoitusmenojen kasvuna. Pysyvien vastaavien keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot viiden vuoden tarkastelujaksolla ( ) ovat 86,8 miljoonaa euroa vuodessa, kun keskimääräiset poistonalaiset investoinnit ovat vastaavalla aikavälillä 124,2 miljoonaa euroa vuodessa. Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu normaalille noin 100 miljoonan euron tasolle vuosikymmenen loppupuolella, jolloin myös vuosittain kasvava poistotaso ylittää investointien määrän. HSY:n ja konsernin toiminnassa suurimmat muutokset koskevat jätehuollon toimialaa. Keväällä 2014 otetaan käyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimala. Jätteiden energiahyödyntäminen ja kaatopaikkaloppusijoituksen huomattava väheneminen muuttuvat merkittävästi jätteenkäsittelyä ja jätehuollon kulurakennetta. Palvelujen ostojen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 16 miljoonaa euroa, toisaalta jäteverokulut ja jätteenkuljetusmaksut pienentyvät. Kokonaisuutena muutokset eivät vaikuta tulosta heikentävästi. Pääosa HSY:n jätehuollon toiminnasta on lakisääteistä toimintaa. Laki kuntalain muuttamisesta edellyttää HSY:n jätehuollon niiden tehtävien yhtiöittämistä, joissa HSY toimii kilpailutilanteessa markkinoilla (Kuntalaki 2 a ). Selvitystyö yhtiöittämisen vaatimista toimenpiteistä ja järjestelyistä on käynnissä. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan HSY:n hallitus päättäisi mahdollisesta yhtiöittämisestä kesällä Tämän jälkeen varsinaiset yhtiöittämistoimenpiteet voitaisiin käynnistää siten, että yhtiö perustettaisiin vuoden 2014 loppuun mennessä. Nykyisten konserniyhteisöjen taloudessa tai toiminnassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. 16

17 1.1.6 Henkilöstö Yksikkö Palkat Sivukulut Palkat yhteensä Henkilöstö Henkilöstö Muutos Vesihuolto ,0 htv 448,3 htv -32,3 htv Jätehuolto ,0 htv 131,2 htv +0,8 htv Seutu- ja ympäristötieto ,8 htv 37,1 htv +4,7 htv Tukipalvelut ,6 htv 72,6 htv -9,0 htv Asiakaspalvelu ,5 htv - +29,5 htv Ohjaus ja kehittäminen ,0 htv 49,0 htv -4,0 htv Johto, - palkat - luottamushlöt, palkkiot ,4 htv 1,4 htv 0,0 htv Yhteensä ,3 htv 739,6 htv -10,3 htv Henkilötyövuosien kehittyminen Toteutunut Henkilöstösuunnitelma /2008 1/ / / / /2013 Työtyytyväisyys kasvoi edellisestä vuodesta Vuoden 2013 aikana toteutettiin syksyllä 2012 tehdyn henkilöstökyselyn tulosten perusteella laadittua toimenpideohjelmaa. Syksyllä 2013 henkilöstökysely uusittiin ja tuloksista raportoitiin marraskuussa. Työtyytyväisyyden yleisarvosana parani edellisestä vuodesta ollen 3,44 (2012: 3,29). Tulosten perusteella laaditaan kehittämissuunnitelmat, josta keskeiset toimenpiteet viedään vuoden 2014 tuloskortteihin. Toimenpiteiden etenemistä seurataan väliarvioinneissa. Seuraava henkilöstökysely toteutetaan Henkilöstöprosessien kehittämistä jatkettiin. Vuoden 2013 keskeinen hanke oli uusi HR-järjestelmä, jonka käyttöönottoa valmisteltiin. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 puolella. Sen avulla parannetaan tuottavuutta automatisoimalla henkilöstöprosessien aiemmin käsityönä tehtyjä työvaiheita, tarjotaan itsepalveluratkaisuja työntekijöille ja helpotetaan johtamista ja esimiestyötä parantamalla suunnitelmallisuutta ja tietojen saatavuutta. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja henkilöstötilastot tilikaudelta 2013 esitetään tilinpäätökseen erillisenä liitteenä sisältyvässä henkilöstökertomuksessa. 17

18 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit HSY:n toimintaan, erityisesti vesihuollon toimialaan, liittyy poikkeuksellisen suuri vahinkoriski. Putkistoissa paineistettuna virtaava vesi sekä jätevesi muodostavat erityisen riskin kosteusvaurioille tai biologiselle päästölle verkoston rikkoontuessa. Lisäksi paineenalaisena virtaava vesi voi putken rikkoontuessa aiheuttaa mekaanisesti vaurioita. Viemärin tukkeutuminen tai pumppaamon toimintahäiriö voi aiheuttaa jäteveden virtaamisen maastoon tai vesistöön (viemäriylivuoto). Vastaavasti puhdistamolla tapahtuvassa häiriö- tai vikaantumistilanteessa puhdistamatonta tai vajaasti puhdistettua jätevettä joudutaan laskemaan purkuvesistöön (puhdistamoylivuoto). Vesihuoltolaitostoimintaan liittyviä riskejä ei ole mahdollista kokonaan eliminoida, toiminnassa keskitytään vahinkotapahtumien määrän ja niiden seurausten minimointiin. Riskien vähentäminen huomioidaan suunnitteluvaiheesta alkaen: Putkiverkot toteutetaan siten, että mahdollinen vuoto ohjautuu ensisijaisesti maastoon tai vesistöön rakennetun tilan sijasta, kriittiset kohdat vahvistetaan, erityisen arassa tai riskipitoisessa ympäristössä putket varustetaan suojarakenteilla ja putkistojen reittejä suunniteltaessa otetaan huomioon muu infrastruktuuri. Verkkojen kunnon seuranta erilaisin menetelmin ja saneeraustoimenpiteiden oikea kohdentaminen estää osaltaan verkon osien ikääntymisestä aiheutuvia riskejä. Toiminnalliset riskit Merkittävimmät toiminnalliset riskit ovat henkilöstöriskejä, mm. avainresurssien pitkät poissaolot kriittisissä toiminnoissa. Joissakin tehtävissä henkilöstön saatavuutta heikentää työvoiman niukka tarjonta ja kilpailu yksityisen sektorin kanssa. Hiljaisen tiedon ja osaamisen siirto uusille työntekijöille on haasteellista. Henkilövahinkojen osalta erityisesti kaivantotyöt ovat riskialtis alue. Henkilöstöriskejä vähennetään mm. varmistamalla resurssien riittävyys päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen siten, että resurssit vastaavat tarvetta ja suunnitelmia. Lisäksi riskejä vähentävät ammattitaitoinen johtaminen, muutosten hallitut läpiviennit, henkilöstön suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen sekä palkkatason ja muiden työsuhde-etujen pitäminen asianmukaisella tasolla. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota tapaturmien estämiseksi. Riskikartoituksessa esille nousivat myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit, merkittävimpinä yhdestä järjestelmätoimittajasta täysin riippuvat tietojärjestelmät ja/tai hyvin ohuet resurssit toimittajan tai oman organisaation palveluksessa. Muita riskejä ovat mm. IT-laitteiden, -järjestelmien ja yhteyksien ajoittaiset toimintahäiriöt. Riskejä voidaan vähentää välttämällä räätälöityjä järjestelmiä, varaamalla riittävästi ITresursseja järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä minimoimalla sopimuksin henkilöriskejä toimittajilla. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät mm. taloudellisten suhdanteiden vaihteluun, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat HSY:n tuloihin erityisesti jätehuollon toimialalla. Lainasalkussa tai korkojohdannaisissa on olemassa korkoriski, jota vähennetään noudattamalla varovaista korkosuojauspolitiikkaa. Muita riskejä sisältyy sekä myyntilaskutukseen sekä ostolaskujen käsittely- ja maksuprosessin toimintaan. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa

19 1.1.8 Ympäristövastuu HSY:n yhtenä strategisena päämääränä on toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Toiminnan kulmakivenä on jatkuva parantaminen. HSY sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Energian kulutus ja tuotanto Vesihuollon laitokset ovat HSY:n suurimpia energian käyttäjiä. Sähkönkulutus erityisesti jätevedenpuhdistamoilla ja -pumppaamoissa on huomattavaa. HSY:n energiankulutus on noin 200 GWh, josta sähkön osuus on noin 64 % ja lämmön 35 % (1). Oman energiankulutuksen lisäksi jäte- ja kemikaalikuljetukset, palvelusopimusurakoitsijoiden työkoneet ja muut ulkoistetut toiminnot kuluttavat energiaa noin 36 GWh. Suuresta energiankulutuksestaan huolimatta HSY on samalla yksi tärkeimmistä pääkaupunkiseudun uusiutuvan energian tuottajista. Tuotanto perustuu pääasiassa biokaasun hyödyntämiseen ja tehokkaisiin lämmön talteenottojärjestelmiin jätevedenpuhdistamoilla. Sähköä ja lämpöä tuotettiin uusiutuvista energialähteistä yhteensä 189 Gwh, joka on 94 % HSY:n energiankulutuksesta. Sähköä myytiin valtakunnan verkkoon 88 Gwh (1). HSY:llä on mahdollisuus saavuttaa energiaomavaraisuus jo ennen tavoitevuotta Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma energiatuotanto saatiin nostettua uuteen ennätykseensä (27 GWh) ja laitoksen energiaomavaraisuusaste nousi 69 %:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottama biokaasu myytiin vuonna 2013 kokonaisuudessaan Gasumille liikennepolttoainekäyttöön ja sen kautta kaasun hyödyntämisaste nousi 100 %:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon osalta solmittiin Fortumin kanssa sopimus puhdistetun jäteveden hukkalämmön hyödyntämisestä Espoon kaukolämpötuotannossa. HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen ja tavoitteena on yhteensä 17 GWh:n eli noin 9 % energiansäästö vuoteen 2017 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tavoite saavutetaan merkittävillä investoinneilla sekä jalkauttamalla energiatehokkuus koko organisaation läpileikkaavaksi tavoitteeksi lukuisilla toimenpiteillä. HSY on sitoutunut neuvottelemaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen jatkosta vuosille HSY:n kasvihuonekaasupäästöt ovat hiilidioksidiksi laskettuna tonnia. Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan (51 %) ja jätevedenpuhdistuksen (32 %) prosesseista, kompostoinnista (9 %) ja ostosähköstä (6 %). Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttavat noin tonnin lisäpäästöt (1). Itämeri HSY suhtautuu vakavasti Itämeren suojeluun. Itämerihaasteen toimenpideohjelma HSY:ssä koostuu meren kuormitukseen vaikuttavista toimista, joissa ympäristön tilaa parannetaan jätevedenpuhdistusta ja viemäriverkostoa koskevin hankkein. HSY kehittää Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkostoa rakentamalla tunneliyhteyden Meilahden ja Rajasaaren viemäritunnelien välille, joka vähentää rankoilla sateilla tapahtuvia sekaviemärin ylivuotoja Rajasaaren edustalla. Vuonna 2013 aloitettiin rakennustyöt Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laajentamiseksi. Vuonna 2014 valmistuva uusi biologinen puhdistuslinja lisää laitoksen käsittelykapasiteettia noin 12 %. 1 Esitetyt luvut vuodelta 2012; vuoden 2013 luvut valmistuvat osittain vasta tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. 19

20 Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Itämereen pieneni. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus Suomenlahteen oli 21 tonnia (-20 % vuodesta 2012). Typpikuormitus oli 357 tonnia (-40 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon fosforin kuormitus mereen oli 11 tonnia (-8 %) ja typen 597 tonnia (-7 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Jätteenkäsittelykeskuksen vesistövaikutusten tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo ylitti kerran raja-arvon 50 µg/m3 (lukema oli 71 µg/m3). Mikäli ylityksiä on vuodessa enemmän kuin 35 kpl, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 17 kpl. Vuonna 2013 tehtiin yksi ympäristönsuojelulain 62 :n mukainen poikkeamailmoitus jätteenkäsittelykeskuksen likaisten vesien tasausaltaan pohja-asfaltin vauriosta. Vaurio ei aiheuttanut päästöjä ympäristöön. Jätteenkäsittely muuttuu Vantaan Energian jätevoimalan käynnistyessä keväällä Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä vähenee oleellisesti ja painopiste siirtyy materiaalien jalostukseen ja hyötykäyttöön. Tilanteeseen vaikuttaa myös 2016 voimaan tuleva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Uuden tilanteen myötä on syntynyt visio materiaalien kierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymästä (ekoteollisuuspuisto), jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n kanssa. Kierrätys ja materiaalitehokkuus HSY on aloittanut lasin ja metallin erilliskeräyksen kaikilla vähintään 20 asunnon kiinteistöillä. Kartongin keräyksen vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä HSY aloittaa vuonna HSY:n tavoitteena on kierrätysmahdollisuuksien parantaminen myös kierrätyspisteitä lisäämällä. HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2013 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella on tällä hetkellä yhteensä 127 kierrätyspistettä. Valmistelussa oleva pakkausasetus nykymuodossaan tosin saattaa vaarantaa jo nyt saavutetun palvelutason kierrätyspisteiden osalta. Sorttiasemaverkosto laajenee Vantaalle Ruskeasannan Sortti-aseman valmistuessa vuonna EAKR-rahoitteisen Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja jätteen määrän vähentämiseksi, hyötykäytön tehostamiseksi sekä ympäristötietouden ja osaamisen lisäämiseksi. Oppilaitoksille, isännöitsijöille, julkishallinnolle ja kotitalouksille tuotettiin uusia toimintamalleja sekä neuvonnan aineistoja. HSY:n kehittämä Petra-jätevertailu vakiintui käyttöön Turun ja Lahden seuduilla ja yhteistyötä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa jatketaan. Vastuullisuusraportointi HSY:n ensimmäinen vastuullisuusraportti 'Ympäristövastuullista metropolia rakentamassa' julkaistiin kesäkuun alussa Raportoinnissa noudatetaan Global Reporting Initiative (GRI) ohjeistoa. Kestävän kehityksen näkökulmista on tässä vaiheessa painotettu ympäristöä. 20

21 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä HSY:n hallintosäännön 24 :n mukaan hallitus on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yleistenperiaatteiden vahvistamisesta omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisessa. Edelleen hallintosäännön 26 :n mukaan ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, perusteet ja menettelyt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että kuntayhtymän toiminta on tehokasta ja kuntayhtymän strategian mukaista, talouden ja toiminnan raportointi on luotettavaa ja toiminta on lakien ja säädösten mukaista. Hallituksen velvollisuutena on arvioida, seurata ja valvoa riskien arvioinnin ja hallinnon menettelyjen toimivuutta. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmää. Kaikkien johtavassa tai esimiesasemassa olevien tulee omalla vastuualueellaan järjestää sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintoihin ja prosesseihin hallituksen ohjeistamalla tavalla ja valvoa sen tehokkuutta. Kuntalakiin tehdyn muutoksen (325/2012) mukaisesti HSY:n hallintosääntöön on lisätty tarpeelliset määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Muutettu hallintosääntö tulee voimaan lähtien. Tarkastuslautakunta ja sisäinen tarkastaja valmistelevat erikseen yhtymäkokoukselle keväällä 2014 kuntalain muutoksen edellyttämän esityksen HSY:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, riskienhallinta, valvontatoimet, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. Valvontaympäristö Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi HSY:ssä on laadittu toimintaohje, jonka hallitus hyväksyi maaliskuussa Ohjetta tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Toimintaohjeessa kuvataan valvontaympäristö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt kohdealueittain. Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessit on määritelty ja tavoitteiden asettaminen perustuu HSY:n strategiaan. HSY:ssä on käynnissä strategian päivittäminen ja uudistaminen aikavälille Uusi strategia tullaan esittämään HSY:n hallituksen hyväksyttäväksi keväällä Talouden hoitoa ohjeistetaan taloussäännöllä ja hankintojen tekemistä hankintaohjeella. Henkilöstöjohtamisen ja yhteistyön periaatteet on määritelty. Valvontaympäristöä on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on nyt vakiintunut. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. 21

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE)

VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) Hallitus 28 20.03.2015 VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 1087/00.01.013.0133/2015 Hallitus 28 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3063/02.02.00/2015 38 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2016-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio,

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

5. Eriytetyt tilinpäätökset

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Vesihuoltolaitos: kirjanpidollisesti eritytetty taseyksikkö Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos on laskennallisesti kunnan toiminnasta eriytetty taseyksikkö. Toiminnasta

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75

Espoon kaupunki Pöytäkirja 75 08.12.2014 Sivu 1 / 1 1857/00.04.01/2014 75 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ylimääräinen yhtymäkokous 19.12.2014 kokousedustajan määrääminen ja toimiohjeen antaminen Valmistelijat

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus

PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-YMPÄRISTÖPALVELUT tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 30.9.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen PKS neuvottelukunta päätti 12.2.2008, että pääkaupunkiseudun kaupunkien nykyiset vesi- ja viemärilaitostoiminnot

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän TILINPÄÄTÖS 2012 1 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 3 1.1.2 HSY:n

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri

Kuntalain muutoskuulumisia. Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain muutoskuulumisia Valtuuston tietoisku Kaupunginsihteeri Jouni Majuri Kuntalain kokonaisuudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi

Laskutusjakso 3 kuukautta, paitsi suurkuluttajille 1 kuukausi 1 12.4.2016 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 31.3.2016 A. Talous Käyttötalous 1 000 Tot 3/2015 TA 2016 Tot 3/2016 % ta:sta Muutos 15-16 Muutos % Tuotot 3 479 15 478 3 601 23,3 122 3,4 Kulut -1 435-7 581-1 628 21,5-193

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Liite 4 ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN TALOUSARVIO

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka (1. krs)

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka (1. krs) KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 20.3.2015 1 KOKOUSAIKA Torstai 26.3.2015 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka (1. krs) 9 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Åbo stad Sammanträdets datum Ärende nr 1 5045-2014 (045) Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Sammandrag: Turun

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA 2017 2019 817/13.130/2016 KH 10.10.2016 312 Valmistelu ja lisätiedustelut: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 0405141133, jari.kettunen@porvoo.fi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot