Tilinpäätös HSY:n hallitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2013. HSY:n hallitus 21.3.2014"

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2013 HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (09) Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY

3 Sisällys 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Toimintaympäristö Toiminta tilikaudella Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristövastuu Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloksen muodostuminen toimialoittain Toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja -menot Rahoitusasema ja sen muutokset Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän toteutumisvertailut Strategisten tavoitteiden toteutuminen Strategisten hankkeiden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase

4 2.3 Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Suoritteet Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelma Tase Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tukipalvelujen toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tilinpäätöslaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja merkinnät 84 4

5 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus HSY:n neljäs toimintavuosi päättyi positiivisesti, kaiken muun lisäksi myös taloudellisesta näkökulmasta. Tilikauden tulos jäi ensimmäistä kertaa ylijäämäiseksi, vaikka sekä vesi- että jätehuollossa volyymit jäivät ennakoitua pienemmiksi. Tulosta tarkastellessa täytyy kuitenkin pitää katse tulevaisuudessa, sillä tulevina vuosina edessä on mittavan investointiohjelman toteuttaminen ja sen rahoitus. Pitkäjänteisellä taksapolitiikalla, tuottavuuden parantamisella sekä investointiohjelman kriittisellä tarkastelulla hillitään velkaantumista ja tulevien vuosien taksakorotuspaineita. Syksyllä tehdyn henkilöstötutkimuksen tulokset osoittavat myös positiiviseen suuntaan tulosten parannuttua kautta linjan. Kokonaisuutena työhyvinvointi on hyvällä tasolla. HSY:läiset ovat sitoutuneita omaan työhönsä. Työntekijöiden osaaminen on hyvällä tasolla, tietoja ja osaamista myös jaetaan muille. Kehittämistä löytyi eniten siinä, kuinka HSY toimii organisaationa ja työnantajana sekä muutosprosessiin. Edellisen kyselyn tapaan tulosten perusteella laaditaan kehittämissuunnitelmat, joiden keskeiset toimenpiteet viedään tuloskortteihin ja toimenpiteiden toteuttamista seurataan HSY:n johtoryhmässä. Aiempina vuosina on jääty jälkeen suunnitellusta investointiohjelmasta. Vuonna 2013 investoinneissa oli aiempaa kovempi vauhti päällä, vaikka joitakin hankkeita viivästyi ja siirtyi eteenpäin. Vuoden aikana HSY rakensi uutta vesihuoltoverkostoa 105 km ja saneerasi vanhaa 31 km. Pitkäkosken uuden alavesisäiliön rakennustyöt jatkuivat. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia kasvattavan 9. puhdistuslinjan rakennustekniset työt valmistuivat ja jatkuvat laiteasennuksilla. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu käynnistyivät ja puhdistamon ympäristölupahakemus jätettiin vuoden lopussa. Jätehuollossa biojätteen kompostointilaitoksen uudistaminen eteni suunnitellusti. Mädätyslaitoksen urakoitsija valittiin syksyllä ja sopimuksen mukaiset rakennustyöt alkoivat loppuvuodesta. Ruskeasantaan rakennettavan uuden Sorttiaseman rakennustyöt ovat viivästyneet, mutta työt päästäneen aloittamaan keväällä Ämmässuolla varauduttiin vuonna 2014 käyttöönotettavan Vantaan Energian jätevoimalan aiheuttamiin toiminnallisiin muutoksiin. Voimalan tuottaman tuhkan ja kuonan keskeiset käsittelyalueet valmistuivat. Energiahyödynnettävän sekajätteen paalaustoiminta käynnistettiin. HSY käynnisti vuoden alussa ekoteollisuuspuisto -hankkeen, jonka tavoitteena on yhdessä alan yritysten kanssa kehittää Ämmässuon alueelle monipuolinen ja resurssitehokas ekoteollisuuspuisto. Visiona on, että alueella toimii materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa voidaan jalostaa kaupunkien ja yritysten sivuvirtoja ja yhdyskuntajätettä kiertotalouden tarpeisiin. Alueen korkealaatuinen infrastruktuuri ja vireillä oleva kaavoitus mahdollistavat monipuolisen yritysverkoston hakeutumisen alueelle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, Helsingin seudun asukkaille puhtaasti parempaa arkea tehden. Raimo Inkinen toimitusjohtaja 5

6 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat. Hallitus Varsinaiset jäsenet Enroth Matti (KOK/Helsinki), puheenjohtaja Jääskeläinen Markku J. (SDP/Vantaa) Kauppinen Sirpa (Vihr/Vantaa) Koulumies Terhi (KOK/Helsinki) Krabbe Johanna (KOK/Helsinki) Kuikka Essi (Vihr/Helsinki) Kuusisto Kari (KOK/Espoo) Lahti Timo (Vihr/Espoo) Portin Anders (RKP/Espoo) Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen) saakka Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen) alkaen Sademies Olli (PS/Helsinki) Tyystjärvi Kati (Vas/Vantaa) Vainikka Mirka (SDP/Helsinki) Vuorela Antti (SDP/Helsinki) Henkilökohtaiset varajäsenet Härkönen Teppo (KOK/Helsinki) Hako Jukka (SDP/Vantaa) Vauhkonen Jouni (Vihr/Vantaa) Pekkala Maria (KOK/Helsinki) Mehtonen Katri (KOK/Helsinki) Koppanen Anna (Vihr/Helsinki) Vahervuori Hilkka (KOK/Espoo) Saramäki Kaarina (Vihr/Espoo) Sjövall Mikael (RKP/Helsinki) Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen) saakka Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen) alkaen Kukkonen Jarno (PS/Espoo) Väätäinen Eero (Vas/Vantaa) Nurminen Pentti (SDP/Helsinki) Laakkonen Miriikka (SDP/Helsinki) Asiantuntijajäsenet Pajunen Jussi, Helsinki Mäkelä Jukka, Espoo Lipponen Martti, Vantaa Widèn Torsten, Kauniainen Tarkastuslautakunta Varsinaiset jäsenet Merjola-Repo Nina (KOK/Vantaa), puheenjohtaja Kivelä Marianne (KOK/Kauniainen) Ruuth Minna (KOK/Helsinki) Näre Sari (Vihr/Helsinki), varapuheenjohtaja Pietikäinen Jarkko (Vihr/Vantaa) Turunen Aarno (SDP/Espoo) Vahtera Pauli (Ps/Vantaa) Henkilökohtaiset varajäsenet Luomaranta Ritva-Liisa (KOK/Espoo) Eklund Pertti (KOK/Kauniainen) Toveri Maarit (KOK/Helsinki) Vainionpää Antti (Vihr/Helsinki) Matikka Marjo (Vihr/Espoo) Paunio Pekka (SDP/Helsinki) Vuorinen Timo (PS/Vantaa) 6

7 HSY:n yhtymäkokous valitsi hallituksen jäsenet ja nimesi hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan alkaen kaudelle Yhtymäkokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikauden aikana on ollut JHTT-yhteisö PwC Julkistarkastus Oy. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi JHTT, KHT Outi Koskinen. HSY:n organisaatio 2013 Muutokset organisaatiossa 2013 Asiakaspalvelut -yksikkö aloitti toimintansa alkaen. Yksikkö sisältää asiakaspalvelun kehittämisen, asiakaspalvelukeskuksen sekä laskutuksen ja perinnän. Samassa yhteydessä lakkautettiin vesihuollon liiketoiminnan tuki -osasto, josta asiakaspalveluhenkilöstö siirtyi uuteen asiakaspalveluyksikköön, verkkoosaston liittymispalveluihin sekä toimialajohtajan alaisuuteen perustettuun vesihuollon toimialan hallinto-, laki-, kehittämis- ja taloussuunnittelutehtävistä vastaavaan talous- ja hallintoyksikköön. Jätehuollon laskutuksen ja perinnän tehtävät henkilöstöineen siirtyvät asiakaspalveluyksikköön lähtien. Ilmastoinfon toiminta siirtyi HSY:n ja jäsenkuntien välisellä sopimuksella HSY:n hoidettavaksi lähtien. Vuoden 2013 ajan Ilmastoinfo on toiminut seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen yhteydessä, vuodesta 2014 alkaen se liitetään osaksi neuvontaa. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu viestinnän ja neuvonnan uudelleen organisointia. HSY:n neuvonta aloittaa toimintansa alkaen osana viestintäyksikköä. Muutoksella saadaan viestintä ja neuvonta toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Näin neuvonnan osaaminen kehittyy monitoimialaiseksi, resurssit saadaan tasapainoon ja toiminta kokonaisuutena tehokkaaksi. 7

8 1.1.3 Toimintaympäristö Valtionvarainministeriön joulukuisen suhdannekatsauksen mukaan talouskasvu on viriämässä euroalueella. Suomessa näkymät ovat vielä heikot talouden supistuttua toista vuotta peräkkäin. Vuodelle 2014 kuitenkin ennakoidaan talouden maltillista 0,8 % kasvua. Helsingin seudulla tuotannon trendi kääntyi syksyn 2013 aikana lievään nousuun, mutta erot toimialojen välillä ovat suuria. Vuoden 2013 osalta inflaatio jäänee 1,5 % tasolle, joskin erot hyödykkeiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi öljyn ja muiden energiahyödykkeiden hinnat ovat jääneet edellisvuoden tasolle, jopa alle. Palveluissa työvoimakustannusten kasvu lisäsi kustannuspaineita. Ansiotasoindeksi nousi kaksi prosenttia ja sopimuspalkat 1,4 prosenttia. Rakennuskustannusten vuosikasvu pieneni läpi vuoden. Rahoitusmarkkinoilla sekä pitkät että lyhyet korot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina koko vuoden. Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä on jatkanut laskuaan. Rakentaminen supistui 3 prosenttia. Asuntotuotannossa painopiste oli edelleen vapaarahoitteisessa tuotannossa. Yleinen talouden epävarmuus sekä pankkien kiristynyt luotonanto kuitenkin heikensivät kysyntää. Rakentamisen supistuminen pysähtynee seuraavan vuoden aikana, mutta ei käänny vielä kasvuun. Pääkaupunkiseudulla asuntotuotannon ja muun rakentamisen edellytykset paranevat, kun suuret projektialueet Kalasatama, Jätkäsaari ja Kruunuvuoren ranta etenevät Helsingissä. Espoossa on käynnissä mm. Suurpellon sekä Vantaalla Leinelän ja Marja-Vantaan rakentaminen. Pääkaupunkiseudun muuttoliike on jatkunut vilkkaana. Kireä asuntotilanne, asumisen kalleus ja edullisten omakotitalotonttien puute houkuttelevat väkeä muuttamaan aluetta ympäröivälle työssäkäyntialueelle. Alueen muuttotappio muun seudun suhteen on kuitenkin supistunut. Pääkaupunkiseudun asukasmäärä jatkoi kasvamistaan. Vuonna 2013 Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan asukasluku kasvoi asukkaalla (+1,5 %). Väestörekisterikeskuksen mukaan jäsenkuntien alueella asui vuoden lopussa yhteensä asukasta. Suomen hallitus valmistelee hallitusohjelman mukaisesti koko maan kattavaa kuntauudistusta. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Heinäkuussa 2013 voimaan tullut kuntarakennelaki velvoittaa selvittämään kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistelemaan selvityksen pohjalta mahdollisen kuntien yhdistymisesityksen. Hallitus on linjannut kuntauudistuksen jatkovalmistelua metropolialueen osalta siten, että alueella tarvitaan sekä kuntarakenteen muutoksia että jonkin tyyppistä metropolihallintoa. Kuntarakennelain mukaisesti sekä Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti että kahdeksan Keski-Uudenmaan kuntaa on käynnistänyt selvitystyön. Lisäksi valtioneuvosto valmistelee erityistä rakenneselvitystä HSY-kaupunkien sekä Kirkkonummen, Keravan, Sipoon ja Tuusulan muodostamalla alueella. Lokakuun alussa valtionvarainministeriö asetti oman työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä pääkaupunkiseudun metropolihallinnosta. Työryhmä valmistelee ehdotukset mm. metropolihallinnon rahoituksen ja päätöksenteon järjestämisestä, metropolihallinnon tehtävistä sekä aluerajauksista. Hallitus päättää uudistuksista työryhmän työn päätyttyä syksyllä Vesihuoltolainsäädännön muutokset etenivät vuoden aikana siten, että hallitus jätti eduskunnalle esityksen (HE 218/2013), jossa se esittää useita muutoksia vesihuoltolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tavoitteena on varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten talousvesi- ja viemäröintipalvelujen saatavuus sekä estää taajamatulvien syntyminen. Uudet säädökset velvoittavat vesihuoltolaitosten kartoittamaan toimintaansa liittyvät riskit ja varautumaan häiriötilanteisiin. Taloudenpito ja maksujen käyttö korjausinvestointeihin saatetaan nykyistä läpinäkyvämmäksi. Esityksessä täsmennetään myös kunnan tehtäviä taajamien hulevesien hallinnassa. Muutosten on tarkoitus astua voimaan HSY:n kannalta uudistetut säädökset edellyttävät muutoksia HSY:n sopimus- ja toimitusehtoihin, joita valmistellaan yhteistyössä vesilaitosyhdistyksen kanssa. 8

9 1.1.4 Toiminta tilikaudella HSY tuotti vuonna 2013 vesi- ja jätehuoltopalveluja yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle ja yrityksille. Talousvettä tuotettiin ja jätevettä puhdistettiin myös toiminta-alueen ulkopuolisille vesihuoltolaitoksille sekä hoidettiin jätehuoltopalvelut sopimusperusteisesti Kirkkonummen kunnalle. Seutuja ympäristötietoja tuotettiin pääkaupunkiseudulle ja osin laajemmalle, Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. VESIHUOLTO Veden tuotanto lievässä laskussa Vuonna 2013 talousvettä tuotettiin Vanhankaupungin, Pitkäkosken ja Dämmanin vedenpuhdistamoilla yhteensä 90,1 milj. m 3, joka oli 2,0 % vähemmän vuoteen 2012 verrattuna. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista ja se täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet. Veden pumppauksen trendi oli lievästi laskeva koko vuoden 2013 ajan. miljoonaa m3 Tuotettu ja laskutettu vesimäärä ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Veden tuotanto 91,2 94,1 93,4 91,1 Laskutettu vedenmyynti 72,5 73,2 71,9 72,3 Laskutetun veden määrä oli 72,3 milj. m 3, josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,2 milj. m 3 ja alueen ulkopuolelle 1,1 milj. m 3. Laskutettu vedenmyynti kasvoi 0,6 % edellisvuodesta. Laskutetut vesimäärät eivät ole suoraan suhteessa tuotetun veden määrään johtuen vesimittareiden luennan viiveistä ja laskutuksen rytmeistä. Laskutetun veden määrä seuraa tuotetun vedenmäärän trendiä viiveellä. Jätevesien määrät tavanomaisella tasolla Käsiteltäväksi tulevan jäteveden määrät koostuvat vedenkäytöstä syntyvästä jätevedestä sekä vuotovedestä ja sekaviemärialueen hulevesistä. Vuotovesien määrä riippuu voimakkaasti sademääristä. Vuonna 2013 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 131,4 milj. m 3, joka oli 13,7 % vähemmän vuoteen 2012 verrattuna, jolloin runsaat sateet ja runsaslumisen talven sulamiskausi kasvattivat jätevesien määrää tavanomaista enemmän. Käsiteltävistä jätevesistä 118,0 milj. m 3 oli HSY:n toiminta-alueelta, 13,6 milj. m 3 alueen ulkopuolelta. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupaehtojen mukaiset tavoitteet sekä HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulos oli vuonna 2013 OCP-indeksillä mitattuna laitoksen historian paras. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2013 laitosohituksia. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen fosforin osalta oli 31,5 tonnia (tavoite 40 tonnia) ja typen osalta 947,9 tonnia (tavoite tonnia). 9

10 Käsitelty jätevesimäärä ,0 140,0 120,0 miljoonaa m3 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Käsitelty jätevesimäärä 125,5 139,2 152,3 131,4 Puhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua. Biokaasun tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla kaasusta tuotettiin ennätyksellisen paljon sähköä ja sähköntuotannon omavaraisuusaste nousi 69 %:iin. Sähkön tuotannon tehostuminen on seurausta vuosien investoinneista sähköntuotannon tehostamiseksi. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu siirtyi Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Toisena sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi. Lietteen jatkojalostus sujui suunnitellusti ja multatuotteilla oli hyvä kysyntä. Multaa ja maanparannuskompostia myytiin yhteensä noin m 3, joka oli tuotantosuunnitelmassa arvioitu taso ja 10 % enemmän kuin vuonna Vesihuoltoverkostoa laajennettiin, ylläpidettiin verkoston kuntoa ja investoitiin laitoksiin Vesihuoltoverkosto (km) Verkostoa yhteensä Uutta verkostoa rakennettu v Vanhaa verkostoa saneerattu v Vesijohdot Jäte- ja sekavesiviemärit Hulevesiviemärit Yhteensä Vuonna 2013 korjattiin äkillisiä vesijohtojen putkirikkoja 267 kpl ja viemäritukoksia 95 kpl. Kulutuskeskeytysaika oli noin 7,5 minuuttia/asukas. Sekä katujohtovuotoja että tukoksia oli vuoden aikana enemmän kuin edellisinä vuosina. Kulutuskeskeytysaika kuitenkin pieneni selvästi edellisvuodesta sen takia, että vuonna 2012 Tikkurilassa oli putkirikko, jolla oli huomattavan laaja vaikutus vedenjakelujärjestelmään ja joka siten nosti kulutuskeskeytysaikaa. Vesihuollon investointeja jatkettiin investointiohjelman mukaisesti. Uutta vesihuoltoverkostoa rakennettiin yhteensä 105 km. Keskeisiä uudisrakennuskohteita olivat Helsingissä Myllypuron voimalaitosalue, Jätkäsaari, Honkasuo, Kalasatama, Viilarintie, Munkkiniemenranta ja Koirasaarentie, Espoossa Lillhemtintie, Suviniityntie, Saunalahdenkatu, Mestarinkatu, Maakauppiaantie, Espoonlahden keskus, Bassenkylä ja Rykmentinmäki, Kauniaisissa Alppikuja ja Sansinpelto sekä Vantaalla Kaivoksela, Nikinmäki ja Kivistö runkolinjoineen. Vuoden 2013 toteutuneista verkostosaneeraushankkeista merkittävin oli Helsingin Tapaninkylässä Santerlantien suurikokoisen kokoojaviemärin sujutus urakkasummaltaan 4,5 milj. euroa. Alueellisessa verkostosaneeraushankkeista merkittävin oli Helsingin Munkkiniemi, jossa vesijohtoja saneerattiin sementtilaastivuorauksella 3 km ja aukikaivamalla johtolinjoja yhteensä 1,5 km. Suurin osa verkostosaneeraushankkeista jouduttiin hankkeiden tyypistä johtuen toteuttamaan aukikaivamalla, mikä on 10

11 huomattavasti nk. menetelmäsaneerausta kalliimpi toteutustapa. Menetelmäsaneerausta pyritään kuitenkin käyttämään kaikissa niissä kohteissa, joissa se on teknisesti mahdollista. Länsi-Espoon runkovesijohtohanke on pääosin edennyt aikataulun mukaisesti. Leppävaaran alittavan 1,5 km pituisen vesihuoltotunnelin rakentaminen käynnistyi. Tunnelin louhinta on viivästynyt ennakoitua heikkolaatuisemman kallion vuoksi, mutta tunnelin rakennustöiden ennakoidaan valmistuvan urakkasopimuksen mukaisesti. Maa-asenteista runkojohtolinjaa oli vuodenvaihteeseen mennessä rakennettu yhteensä 4,4 km. Verkostoylivuotoja vähentävän Merikannontien viemäritunnelin rakennustyöt valmistuivat ja tunneli otettiin käyttöön. Helsingin ydinkeskustan ja Keski-Pasilan viemäröintiä turvaavan Mäntymäki- Vallila viemäritunnelin rakennustyöt käynnistyivät. Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksen korkeapainepumppaamon peruskorjausurakka valmistui. Pitkäkosken alavesisäiliön rakennustyöt jatkuivat ja allasrakenteet valmistuivat. Myös siirtoputkilinjat saatiin pääosin valmiiksi ja vesitiiviyskokeet käynnistyivät. Alavesisäiliö saadaan vaiheittain käyttöön kevään 2014 aikana. Viikinmäen puhdistuskapasiteetin kasvattamiseen liittyvän 9. linjan käyttöönottohanke käynnistyi vuoden 2013 alussa ja rakennustekniset työt saatiin pääosin valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Hanke jatkuu laiteasennuksilla ja se valmistuu kesällä Viikinmäen uusi biokaasumoottori otettiin käyttöön. Sekä Viikinmäen että Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla toteutettiin energiatehokkuusohjelman mukaisia investointeja. Jätevedenpumppaamoiden kaukokäytön ala-asemia uusittiin yhteensä 114 kpl. Blominmäen jätevedenpuhdistamon pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu käynnistettiin. Puhdistamoalueella tehtiin tarkentavia maaperätutkimuksia ja kalliokairauksia, ja puhdistamon teknisiä ratkaisuja täsmennettiin. Ympäristölupaa varten laadittiin useita laajoja selvityksiä mm. alueen pohjavesistä ja puhdistamon ympäristölupahakemus jätettiin vuoden lopussa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Blominmäen asemakaavaehdotus käsiteltiin Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa, joka puolsi sen hyväksymistä. Osayleiskaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset olivat vuoden lopussa edelleen ratkaisematta JÄTEHUOLTO Lasin ja metallin kiinteistökohtainen keräys aloitettiin HSY käynnisti kiinteistökohtaisen lasin ja metallin keräyksen marraskuussa Keräysastiat jaettiin asiakaskiinteistölle. Vuoden 2014 alusta astui voimaan jätehuoltomääräys, jonka mukaan kaikki vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöt ovat velvollisia liittymään lasin ja metallin keräykseen. Jätehuollon noin asiakaskiinteistöllä tehtiin vuonna 2013 yhteensä noin 7,1 miljoonaa jäteasiatyhjennystä ja kuljetettiin jätteitä yhteensä tonnia, joka on 0,7 % enemmän kuin vuonna Kuljetettujen jätteiden määrän kasvu selittyy osin seudun asukasmäärien kasvulla, osin uuden tarkemman laskentamenetelmän käyttöönotolla. Kuljetetuista jätteistä tonnia oli sekajätettä, tonnia biojätettä ja muuta jätettä tonnia. Sekajätteen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna Biojätteen määrä kasvoi vuoteen 2012 verrattuna tonnia ja muun jätteen määrä 627 tonnia. Vuoden aikana kilpailutettiin 7 jätteenkuljetuksen urakka-aluetta, josta keväällä 3 biojätteen urakka-aluetta Helsingin keskustassa ja syksyllä 4 sekajätteen urakka-aluetta Espoossa. Kilpailutuksen myötä kuljetusurakoiden hinnat laskivat kilpailutetuilla alueilla Espoossa 15,7 % ja Helsingissä 10,2 %. 11

12 Kuljetettu jätemäärä Tonnia Kuljetettu jätemäärä Jätevoimalan käyttöönottoon valmistauduttiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa valmistauduttiin vuonna 2014 käyttöönotettavan Vantaan Energian jätevoimalan aiheuttamiin merkittäviin toiminnallisiin muutoksiin. Alueella valmistuivat keskeiset tuhkan ja kuonan käsittelyalueet. Lisäksi valmisteltiin tuhkien ja kuonien käsittelyyn liittyvät hankintasopimukset. Sekajätteen paalaus käynnistyi keväällä ja vuoden aikana paalattiin yhteensä tonnia energiahyödynnettävää sekajätettä. Ämmässuolla käynnistettiin alueen pitkäaikaiseen kehittämiseen tähtäävä ekoteollisuuspuisto -hanke, jonka tavoitteena on löytää alan yksityisten toimijoiden kanssa parhaat edellytykset alueen kehittämiselle. Hankkeen tiimoilta pidettiin ensimmäinen yritystyöpaja syksyllä 2013, joka järjestettiin yhteisyössä SITRA:n kanssa ja siihen osallistui noin 30 yritystä. Jätteenkäsittelykeskukseen ohjautuvan jätemäärän arviointi on vaikeutunut viime vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2012 hyödynnettävää asfalttijätettä vastaanotettiin yli tonnia mutta vuonna 2013 määrä jäi alle tonniin. Sekajätteen osalta vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden alhaisempi määrä johti selvästi talousarviota alhaisempaan kertymään. Vastaavasti biojätemäärät nousivat selvästi talousarviota korkeammalle tasolle, lähinnä markkinoilla olleesta käsittelykapasiteettivajeesta johtuen. Pilaantuneiden maiden käsittelymäärät jäivät selvästi talousarviota alhaisemmalle tasolle. Syynä tälle on yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuva rakentamisen väheneminen sekä massojen ohjautuminen yksityiseen käsittelyyn. Hyödynnettäviä jätteitä vastaanotettiin Ämmässuolla selkeästi arvioitua enemmän. Kasvu on aiheutunut pääasiassa siitä, että alueen kenttärakenteissa on käytetty hyödynnettävää betonijätettä aikaisempaa enemmän. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa käsiteltäväksi vastaanotettujen jätteiden ja maa-ainesten yhteismäärä pieneni vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna. Jätteitä ja maa-aineksia vastaanotettiin yhteensä tonnia, joka on 7,5 % vähemmän kuin vuonna Vastaanotetuista jätteistä tonnia oli sekajätettä, tonnia biojätettä, tonnia hyödynnettävää rakennusjätettä ja tonnia maa-aineksia. Vastaanotetusta seka- ja biojätteen määrästä noin 82 % kerättiin HSY:n kilpailuttaman jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilta asiakaskiinteistöiltä. 12

13 Käsitelty jätemäärä yhteensä Tonnia Käsitelty jätemäärä yhteensä Tonnia Käsitelty sekajäte Käsitelty sekajäte Tonnia Käsitelty biojäte Käsitelty biojäte Käsitellyt maa-ainekset Muut käsitellyt jätteet Tonnia Käsitellyt maaainekset Tonnia Muut käsitellyt jätteet Vuoden 2013 aikana jätteenkäsittelyssä investoitiin erityisesti biojätteen lisäkapasiteetin rakentamiseen. Sillä valmistaudutaan käsittelemään biojäte sekä mädättämällä että kompostoimalla. Investoinnit mahdollistavat biojätteestä saatavan uusiutuvan energian hyödyntämisen sekä käsittelylaitosten käytettävyyden parantamisen. Mädätykseen siirtymiseen valmistaudutaan nykyisen kompostointilaitoksen saneerauksella siten, että se soveltuu uuden mädätyslaitoksen valmistuttua mädätteen mahdollisimman haitattomaan kompostointiin. Mädätyslaitoksen urakoitsija valittiin syyskuussa ja sopimuksen mukaiset rakennustyöt käynnistettiin loppuvuodesta. Laitos otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2015 alussa. Sorttiasemien asiakasmäärät kasvavat edelleen Kivikon, Konalan ja Ämmässuon Sorttiasemilla sekä Munkinmäen jäteasemalla kävi tammi-joulukuussa yhteensä asiakasta. Asiakasmäärät kasvoivat edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 4,7 %. Käynneistä 46,7 % oli Kivikossa, 34,4 % Konalassa, 12,4 % Ämmässuolla ja 6,5 % Munkinmäessä. 13

14 Maksavien asiakkaiden osuus oli yhteensä 69 % ja ilmaisasiakkaiden osuus 31 %. Asiakasmäärien kasvusta johtuen Sortti-asemat olivat erityisesti keväällä ajoittain ruuhkautuneita. Ruuhkaisuus helpottaa tulevaisuudessa varsinkin Kivikossa, kun Vantaan Ruskeasantaan rakennettava Sorttiasema valmistuu Sorttiasemien asiakasmäärät Asiakaskäyntiä Sorttiasemien asiakasmäärät Ruskeasannan Sorttiaseman tontin pohjan vahvistamiseksi rakennettu painopenger valmistui keväällä Seurantamittausten mukaan tontin maaperä on odotettua heikompaa, joten painopenkereen vaikutusaikaa on pidennetty. Varsinaisiin rakennustöihin päästäneen keväällä 2014, jolloin asema valmistuu vuonna Kirkkonummen uuden Sorttiaseman hankesuunnittelu käynnistettiin loppuvuodesta. Sen rakentaminen alkanee vuoden 2016 aikana. Kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin. Vuonna 2013 rakennettiin ja uudistettiin 8 alueellista kierrätyspistettä. Kierrätyspisteitä on rakennettu yhteensä 127 kpl. Vuoden 2013 aikana HSY on osallistunut useiden jätelain nojalla annettujen säännösten valmisteluun, kuten ympäristöministeriön valmistelemaan pakkausjäteasetukseen sekä jätelain muutoksen valmisteluun. HSY on pakkausasetusta koskevassa lausunnossaan suhtautunut kriittisesti asetusluonnokseen, joka jättää pakkausjätteiden jätehuollon vastuunjaon epäselväksi. Aluepalvelut -yksikkö, joka vastaa mm. Sortti-asematoiminnoista ja alueellisista kierrätyspisteistä, vastaanotti erilliskerättyä jätettä tonnia, 4,0 % edellistä vuotta enemmän. Huhti-toukokuussa HSY:n kiertävät keräysautot keräsivät koteihin kertyneitä vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä metalliromua pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella lähes 300 pysähdyspaikalla. Yhteensä kiertävillä keräysautoilla kerättiin jätettä noin 420 tonnia (sisältyy erilliskerättyyn jätemäärään), josta yli puolet oli sähkölaiteromua. 14

15 SEUTU- JA YMPÄRISTÖTIETO Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin 11 mittausasemalla. Seurantaa jatkettiin seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Mittausasemilla seurattiin tärkeimpien kaupunki-ilman epäpuhtauksien sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia. Laskelmien ja mittausten tueksi Pasilassa ylläpidettiin omaa säähavaintoasemaa. Lisäksi HSY huolehti ilmanlaadun seurannasta muualla Uudellamaalla, jossa ilmanlaatua mitattiin kahdella mittausasemalla. Ilmanlaatutiedot toimitettiin reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja ilmanlaatuportaaliin. Lisäksi ilmanlaadusta tiedotettiin arkipäivisin eri medioissa ja Twitterissä sekä huonosta ilmanlaadusta hälyttävän tekstiviestipalvelun kautta. Ilmanlaadun merkityksestä ja sen huomioon ottamisesta suunnittelussa järjestettiin useita sidosryhmille suunnattuja koulutus- ja työpajatilaisuuksia kaupunkien tarpeiden mukaisesti sekä laadittiin malli ilmanlaadun huomioon ottamiseksi kaupunkisuunnittelussa. Ilmastotyö Työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi tehdään yhdessä HSY:n jäsenkuntien kanssa. HSY seuraa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n toteutumista laskemalla ja raportoimalla seudun kasvihuonekaasupäästöt, kokoamalla hillintää kuvaavat avain- ja muut indikaattorit sekä julkaisemalla vuosittain katsauksen esimerkilliseen ilmastotyöhön seudulla. HSY järjestää vuosittain ilmastoseminaarin, joka tavoittaa sidosryhmät ja yhteistyötahot kattavasti. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaan on koottu seudullisia lähtökohtia ja linjauksia sekä lyhyemmän aikavälin ( ) toimenpidelinjauksia, joiden avulla pääkaupunkiseudun kaupungit, kuntayhtymät ja muut seudulliset toimijat voivat varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Vuonna 2013 Ilmastoinfo siirtyi kaupungeilta osaksi HSY:n toimintaa. Ilmastoinfo toteutti toimintasuunnitelman mukaiset hankkeet kaupunkilaisten ja organisaatioiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Pk-yrityksille suunnatun Ekokompassi-palvelun levittämistä jatkettiin. Seudun kehityksen seurantaa palvelevia paikkatietoja tuotettiin ja jalostettiin Seudullisen paikkatietopalvelun tietopohjana toimivaa Seudullista perusrekisteriä ylläpidettiin suunnitellusti. HSY julkaisi keskeiset suunnittelua palvelevat paikkatiedot sisältävän SeutuCD 13 -aineistokokoelman ja jatkoi tietojen avaamista kaikkien vapaasti hyödynnettäväksi. HSY:n paikkatietoseminaari järjestettiin maaliskuussa ja lisäksi HSY toimialojen, HSL:n ja muiden sidosryhmien asiantuntijoille on järjestetty koulutustilaisuuksia ja työpajoja, joissa on koulutettu seudullisen perusrekisterin käyttäjiä ja esitelty HSY:n tietotuotteita. Lisäksi HSY koordinoi kaupunkien kanssa yhteisen seudullisen ortoilmakuvan yhteishankinnan. Yritys- ja toimipaikkatiedoista koottiin laaja Helsingin seudun yritysraportti. HSY vastaa maankäytön asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantaraporttien kokoamisesta ja seurantatiedon tuottamisesta yhteistyössä Uudenmaan liiton, HSL:n, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. HSY kokosi laajan seurantaraportin keväällä ja katsauksen syksyllä. Seuranta pohjautuu aiesopimussihteeristön hyväksymään seurantasuunnitelmaan. Lisäksi HSY on tuottanut toimintaympäristötietoa aiesopimukseen sisältyvää seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa varten. 15

16 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti HSY:n tulos pysyy ylijäämäisenä ja kasvaa koko suunnitelmakauden ajan. Vuosikate paranee vuoden 2013 tilinpäätöksen 83,5 miljoonasta eurosta vuoden 2016 lopun ennakoituun 100,7 miljoonaan. Kasvava tulorahoitus ei kuitenkaan riitä edelleenkään kattamaan kuntayhtymän investointeja ja lainojen lyhennyksiä, jonka vuoksi velkaantuminen jatkuu. Tulorahoituksella katetaan suunnitelmakauden lopulla noin 61 % pääomamenoista (investoinnit ja lainojen lyhennykset). Vuosien aikana uutta ulkopuolista lainaa jouduttaneen nostamaan yli 200 miljoonaa euroa. Tämä näkyy myös rahoitusmenojen kasvuna. Pysyvien vastaavien keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot viiden vuoden tarkastelujaksolla ( ) ovat 86,8 miljoonaa euroa vuodessa, kun keskimääräiset poistonalaiset investoinnit ovat vastaavalla aikavälillä 124,2 miljoonaa euroa vuodessa. Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu normaalille noin 100 miljoonan euron tasolle vuosikymmenen loppupuolella, jolloin myös vuosittain kasvava poistotaso ylittää investointien määrän. HSY:n ja konsernin toiminnassa suurimmat muutokset koskevat jätehuollon toimialaa. Keväällä 2014 otetaan käyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimala. Jätteiden energiahyödyntäminen ja kaatopaikkaloppusijoituksen huomattava väheneminen muuttuvat merkittävästi jätteenkäsittelyä ja jätehuollon kulurakennetta. Palvelujen ostojen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 16 miljoonaa euroa, toisaalta jäteverokulut ja jätteenkuljetusmaksut pienentyvät. Kokonaisuutena muutokset eivät vaikuta tulosta heikentävästi. Pääosa HSY:n jätehuollon toiminnasta on lakisääteistä toimintaa. Laki kuntalain muuttamisesta edellyttää HSY:n jätehuollon niiden tehtävien yhtiöittämistä, joissa HSY toimii kilpailutilanteessa markkinoilla (Kuntalaki 2 a ). Selvitystyö yhtiöittämisen vaatimista toimenpiteistä ja järjestelyistä on käynnissä. Alustavan tavoiteaikataulun mukaan HSY:n hallitus päättäisi mahdollisesta yhtiöittämisestä kesällä Tämän jälkeen varsinaiset yhtiöittämistoimenpiteet voitaisiin käynnistää siten, että yhtiö perustettaisiin vuoden 2014 loppuun mennessä. Nykyisten konserniyhteisöjen taloudessa tai toiminnassa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. 16

17 1.1.6 Henkilöstö Yksikkö Palkat Sivukulut Palkat yhteensä Henkilöstö Henkilöstö Muutos Vesihuolto ,0 htv 448,3 htv -32,3 htv Jätehuolto ,0 htv 131,2 htv +0,8 htv Seutu- ja ympäristötieto ,8 htv 37,1 htv +4,7 htv Tukipalvelut ,6 htv 72,6 htv -9,0 htv Asiakaspalvelu ,5 htv - +29,5 htv Ohjaus ja kehittäminen ,0 htv 49,0 htv -4,0 htv Johto, - palkat - luottamushlöt, palkkiot ,4 htv 1,4 htv 0,0 htv Yhteensä ,3 htv 739,6 htv -10,3 htv Henkilötyövuosien kehittyminen Toteutunut Henkilöstösuunnitelma /2008 1/ / / / /2013 Työtyytyväisyys kasvoi edellisestä vuodesta Vuoden 2013 aikana toteutettiin syksyllä 2012 tehdyn henkilöstökyselyn tulosten perusteella laadittua toimenpideohjelmaa. Syksyllä 2013 henkilöstökysely uusittiin ja tuloksista raportoitiin marraskuussa. Työtyytyväisyyden yleisarvosana parani edellisestä vuodesta ollen 3,44 (2012: 3,29). Tulosten perusteella laaditaan kehittämissuunnitelmat, josta keskeiset toimenpiteet viedään vuoden 2014 tuloskortteihin. Toimenpiteiden etenemistä seurataan väliarvioinneissa. Seuraava henkilöstökysely toteutetaan Henkilöstöprosessien kehittämistä jatkettiin. Vuoden 2013 keskeinen hanke oli uusi HR-järjestelmä, jonka käyttöönottoa valmisteltiin. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 puolella. Sen avulla parannetaan tuottavuutta automatisoimalla henkilöstöprosessien aiemmin käsityönä tehtyjä työvaiheita, tarjotaan itsepalveluratkaisuja työntekijöille ja helpotetaan johtamista ja esimiestyötä parantamalla suunnitelmallisuutta ja tietojen saatavuutta. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja henkilöstötilastot tilikaudelta 2013 esitetään tilinpäätökseen erillisenä liitteenä sisältyvässä henkilöstökertomuksessa. 17

18 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit HSY:n toimintaan, erityisesti vesihuollon toimialaan, liittyy poikkeuksellisen suuri vahinkoriski. Putkistoissa paineistettuna virtaava vesi sekä jätevesi muodostavat erityisen riskin kosteusvaurioille tai biologiselle päästölle verkoston rikkoontuessa. Lisäksi paineenalaisena virtaava vesi voi putken rikkoontuessa aiheuttaa mekaanisesti vaurioita. Viemärin tukkeutuminen tai pumppaamon toimintahäiriö voi aiheuttaa jäteveden virtaamisen maastoon tai vesistöön (viemäriylivuoto). Vastaavasti puhdistamolla tapahtuvassa häiriö- tai vikaantumistilanteessa puhdistamatonta tai vajaasti puhdistettua jätevettä joudutaan laskemaan purkuvesistöön (puhdistamoylivuoto). Vesihuoltolaitostoimintaan liittyviä riskejä ei ole mahdollista kokonaan eliminoida, toiminnassa keskitytään vahinkotapahtumien määrän ja niiden seurausten minimointiin. Riskien vähentäminen huomioidaan suunnitteluvaiheesta alkaen: Putkiverkot toteutetaan siten, että mahdollinen vuoto ohjautuu ensisijaisesti maastoon tai vesistöön rakennetun tilan sijasta, kriittiset kohdat vahvistetaan, erityisen arassa tai riskipitoisessa ympäristössä putket varustetaan suojarakenteilla ja putkistojen reittejä suunniteltaessa otetaan huomioon muu infrastruktuuri. Verkkojen kunnon seuranta erilaisin menetelmin ja saneeraustoimenpiteiden oikea kohdentaminen estää osaltaan verkon osien ikääntymisestä aiheutuvia riskejä. Toiminnalliset riskit Merkittävimmät toiminnalliset riskit ovat henkilöstöriskejä, mm. avainresurssien pitkät poissaolot kriittisissä toiminnoissa. Joissakin tehtävissä henkilöstön saatavuutta heikentää työvoiman niukka tarjonta ja kilpailu yksityisen sektorin kanssa. Hiljaisen tiedon ja osaamisen siirto uusille työntekijöille on haasteellista. Henkilövahinkojen osalta erityisesti kaivantotyöt ovat riskialtis alue. Henkilöstöriskejä vähennetään mm. varmistamalla resurssien riittävyys päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen siten, että resurssit vastaavat tarvetta ja suunnitelmia. Lisäksi riskejä vähentävät ammattitaitoinen johtaminen, muutosten hallitut läpiviennit, henkilöstön suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen sekä palkkatason ja muiden työsuhde-etujen pitäminen asianmukaisella tasolla. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota tapaturmien estämiseksi. Riskikartoituksessa esille nousivat myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit, merkittävimpinä yhdestä järjestelmätoimittajasta täysin riippuvat tietojärjestelmät ja/tai hyvin ohuet resurssit toimittajan tai oman organisaation palveluksessa. Muita riskejä ovat mm. IT-laitteiden, -järjestelmien ja yhteyksien ajoittaiset toimintahäiriöt. Riskejä voidaan vähentää välttämällä räätälöityjä järjestelmiä, varaamalla riittävästi ITresursseja järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä minimoimalla sopimuksin henkilöriskejä toimittajilla. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät mm. taloudellisten suhdanteiden vaihteluun, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat HSY:n tuloihin erityisesti jätehuollon toimialalla. Lainasalkussa tai korkojohdannaisissa on olemassa korkoriski, jota vähennetään noudattamalla varovaista korkosuojauspolitiikkaa. Muita riskejä sisältyy sekä myyntilaskutukseen sekä ostolaskujen käsittely- ja maksuprosessin toimintaan. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa

19 1.1.8 Ympäristövastuu HSY:n yhtenä strategisena päämääränä on toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Toiminnan kulmakivenä on jatkuva parantaminen. HSY sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Energian kulutus ja tuotanto Vesihuollon laitokset ovat HSY:n suurimpia energian käyttäjiä. Sähkönkulutus erityisesti jätevedenpuhdistamoilla ja -pumppaamoissa on huomattavaa. HSY:n energiankulutus on noin 200 GWh, josta sähkön osuus on noin 64 % ja lämmön 35 % (1). Oman energiankulutuksen lisäksi jäte- ja kemikaalikuljetukset, palvelusopimusurakoitsijoiden työkoneet ja muut ulkoistetut toiminnot kuluttavat energiaa noin 36 GWh. Suuresta energiankulutuksestaan huolimatta HSY on samalla yksi tärkeimmistä pääkaupunkiseudun uusiutuvan energian tuottajista. Tuotanto perustuu pääasiassa biokaasun hyödyntämiseen ja tehokkaisiin lämmön talteenottojärjestelmiin jätevedenpuhdistamoilla. Sähköä ja lämpöä tuotettiin uusiutuvista energialähteistä yhteensä 189 Gwh, joka on 94 % HSY:n energiankulutuksesta. Sähköä myytiin valtakunnan verkkoon 88 Gwh (1). HSY:llä on mahdollisuus saavuttaa energiaomavaraisuus jo ennen tavoitevuotta Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma energiatuotanto saatiin nostettua uuteen ennätykseensä (27 GWh) ja laitoksen energiaomavaraisuusaste nousi 69 %:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottama biokaasu myytiin vuonna 2013 kokonaisuudessaan Gasumille liikennepolttoainekäyttöön ja sen kautta kaasun hyödyntämisaste nousi 100 %:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon osalta solmittiin Fortumin kanssa sopimus puhdistetun jäteveden hukkalämmön hyödyntämisestä Espoon kaukolämpötuotannossa. HSY liittyi kuntien energiatehokkuussopimukseen ja tavoitteena on yhteensä 17 GWh:n eli noin 9 % energiansäästö vuoteen 2017 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tavoite saavutetaan merkittävillä investoinneilla sekä jalkauttamalla energiatehokkuus koko organisaation läpileikkaavaksi tavoitteeksi lukuisilla toimenpiteillä. HSY on sitoutunut neuvottelemaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen jatkosta vuosille HSY:n kasvihuonekaasupäästöt ovat hiilidioksidiksi laskettuna tonnia. Suurimmat päästöt syntyvät kaatopaikan (51 %) ja jätevedenpuhdistuksen (32 %) prosesseista, kompostoinnista (9 %) ja ostosähköstä (6 %). Ulkoistetut toiminnot, mukaan lukien muualle ohjattu lietteen ja biojätteen käsittely, aiheuttavat noin tonnin lisäpäästöt (1). Itämeri HSY suhtautuu vakavasti Itämeren suojeluun. Itämerihaasteen toimenpideohjelma HSY:ssä koostuu meren kuormitukseen vaikuttavista toimista, joissa ympäristön tilaa parannetaan jätevedenpuhdistusta ja viemäriverkostoa koskevin hankkein. HSY kehittää Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkostoa rakentamalla tunneliyhteyden Meilahden ja Rajasaaren viemäritunnelien välille, joka vähentää rankoilla sateilla tapahtuvia sekaviemärin ylivuotoja Rajasaaren edustalla. Vuonna 2013 aloitettiin rakennustyöt Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laajentamiseksi. Vuonna 2014 valmistuva uusi biologinen puhdistuslinja lisää laitoksen käsittelykapasiteettia noin 12 %. 1 Esitetyt luvut vuodelta 2012; vuoden 2013 luvut valmistuvat osittain vasta tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. 19

20 Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Itämereen pieneni. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus Suomenlahteen oli 21 tonnia (-20 % vuodesta 2012). Typpikuormitus oli 357 tonnia (-40 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon fosforin kuormitus mereen oli 11 tonnia (-8 %) ja typen 597 tonnia (-7 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Jätteenkäsittelykeskuksen vesistövaikutusten tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvo ylitti kerran raja-arvon 50 µg/m3 (lukema oli 71 µg/m3). Mikäli ylityksiä on vuodessa enemmän kuin 35 kpl, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 17 kpl. Vuonna 2013 tehtiin yksi ympäristönsuojelulain 62 :n mukainen poikkeamailmoitus jätteenkäsittelykeskuksen likaisten vesien tasausaltaan pohja-asfaltin vauriosta. Vaurio ei aiheuttanut päästöjä ympäristöön. Jätteenkäsittely muuttuu Vantaan Energian jätevoimalan käynnistyessä keväällä Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä vähenee oleellisesti ja painopiste siirtyy materiaalien jalostukseen ja hyötykäyttöön. Tilanteeseen vaikuttaa myös 2016 voimaan tuleva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Uuden tilanteen myötä on syntynyt visio materiaalien kierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymästä (ekoteollisuuspuisto), jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n kanssa. Kierrätys ja materiaalitehokkuus HSY on aloittanut lasin ja metallin erilliskeräyksen kaikilla vähintään 20 asunnon kiinteistöillä. Kartongin keräyksen vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä HSY aloittaa vuonna HSY:n tavoitteena on kierrätysmahdollisuuksien parantaminen myös kierrätyspisteitä lisäämällä. HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2013 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella on tällä hetkellä yhteensä 127 kierrätyspistettä. Valmistelussa oleva pakkausasetus nykymuodossaan tosin saattaa vaarantaa jo nyt saavutetun palvelutason kierrätyspisteiden osalta. Sorttiasemaverkosto laajenee Vantaalle Ruskeasannan Sortti-aseman valmistuessa vuonna EAKR-rahoitteisen Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja jätteen määrän vähentämiseksi, hyötykäytön tehostamiseksi sekä ympäristötietouden ja osaamisen lisäämiseksi. Oppilaitoksille, isännöitsijöille, julkishallinnolle ja kotitalouksille tuotettiin uusia toimintamalleja sekä neuvonnan aineistoja. HSY:n kehittämä Petra-jätevertailu vakiintui käyttöön Turun ja Lahden seuduilla ja yhteistyötä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa jatketaan. Vastuullisuusraportointi HSY:n ensimmäinen vastuullisuusraportti 'Ympäristövastuullista metropolia rakentamassa' julkaistiin kesäkuun alussa Raportoinnissa noudatetaan Global Reporting Initiative (GRI) ohjeistoa. Kestävän kehityksen näkökulmista on tässä vaiheessa painotettu ympäristöä. 20

21 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä HSY:n hallintosäännön 24 :n mukaan hallitus on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yleistenperiaatteiden vahvistamisesta omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisessa. Edelleen hallintosäännön 26 :n mukaan ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Hallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, perusteet ja menettelyt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että kuntayhtymän toiminta on tehokasta ja kuntayhtymän strategian mukaista, talouden ja toiminnan raportointi on luotettavaa ja toiminta on lakien ja säädösten mukaista. Hallituksen velvollisuutena on arvioida, seurata ja valvoa riskien arvioinnin ja hallinnon menettelyjen toimivuutta. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmää. Kaikkien johtavassa tai esimiesasemassa olevien tulee omalla vastuualueellaan järjestää sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintoihin ja prosesseihin hallituksen ohjeistamalla tavalla ja valvoa sen tehokkuutta. Kuntalakiin tehdyn muutoksen (325/2012) mukaisesti HSY:n hallintosääntöön on lisätty tarpeelliset määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Muutettu hallintosääntö tulee voimaan lähtien. Tarkastuslautakunta ja sisäinen tarkastaja valmistelevat erikseen yhtymäkokoukselle keväällä 2014 kuntalain muutoksen edellyttämän esityksen HSY:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, riskienhallinta, valvontatoimet, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. Valvontaympäristö Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi HSY:ssä on laadittu toimintaohje, jonka hallitus hyväksyi maaliskuussa Ohjetta tarkistetaan ja päivitetään vuosittain. Toimintaohjeessa kuvataan valvontaympäristö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt kohdealueittain. Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessit on määritelty ja tavoitteiden asettaminen perustuu HSY:n strategiaan. HSY:ssä on käynnissä strategian päivittäminen ja uudistaminen aikavälille Uusi strategia tullaan esittämään HSY:n hallituksen hyväksyttäväksi keväällä Talouden hoitoa ohjeistetaan taloussäännöllä ja hankintojen tekemistä hankintaohjeella. Henkilöstöjohtamisen ja yhteistyön periaatteet on määritelty. Valvontaympäristöä on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on nyt vakiintunut. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. 21

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE)

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) Hallitus 112 17.10.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 397/02.020.200/2014 Hallitus 112 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen,

Lisätiedot

Vuosikertomus 2013. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto

Vuosikertomus 2013. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto 1 Vuosikertomus 2013 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto isältö Toimitusjohtajan katsaus Puhtaasti parempaa arkea Vesihuolto Jätehuolto Seutu-

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 25.08.2014 Sivu 1 / 1 2853/02.02.00/2014 49 Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa EFSI seminaari 17.9.2015 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 17.9.2015 HSY:n investointihankkeista HSY:llä on suuri investointitarve erityisesti

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014. HSY:n hallitus 20.3.2015

Tilinpäätös 2014. HSY:n hallitus 20.3.2015 Tilinpäätös 2014 HSY:n hallitus 20.3.2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän TILINPÄÄTÖS 2012 1 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 3 1.1.2 HSY:n

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän TILINPÄÄTÖS 2012 1 Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 3 1.1.2 HSY:n

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTO MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 19.3.2014 20.3.2014 HSY strategia 2020 Hallitus 28.2.2014 Visio 2020 Strategiset päämäärät (vaikutukset) Mahdollistajat Vastuulliset, tehokkaat ja

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian päätuotteina ovat sähkö ja kaukolämpö 2013 Liikevaihto 379 M Liikevoitto 38 M Asiakkaita n.110.000

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.

Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. 1 (8) HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ SAMKOMMUNEN HELSINGFORSREGIONENS MILJÖTJÄNSTER PERUSSOPIMUS Allekirjoittaneet kaupungit ovat sopineet pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Jätehuollon talousmalli 2015-2024

Jätehuollon talousmalli 2015-2024 Jätehuollon talousmalli 215-224 Jätehuollon talousmallinnuksen lähtökohdat 1/2 Lähtökohtana TTS -vuosi 216 Vantaan jätevoimalan vaikutukset mukana TTS:ssä Tulossa olevat toiminnalliset muutokset mukana

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun

Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Jätevedet Elintavat vaikuttavat laatuun Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY Jätevedenpuhdistus/HSY vesihuollon toimiala Jätevedenpuhdistus HSY:ssä 2 Jätevedenpuhd istus/hsy Jätevettä syntyy

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Vuosikertomus 2014. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto

Vuosikertomus 2014. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto 1 Vuosikertomus 2014 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto isältö Toimitusjohtajan katsaus 4 HSY pääkaupunkiseudun palveluksessa 7 Vesihuolto

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Jätevesien vesistöriskin hallinta

Jätevesien vesistöriskin hallinta 19.10.2012 1 Jätevesien vesistöriskin hallinta Vantaan II tulvaseminaari Tulvariskialueiden monimuotoinen maankäyttö Tommi Fred 19.10.2012 Jätevesien viemäröintijärjestelmä pääkaupunkiseudulla Tommi Fred,

Lisätiedot

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet

Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011

Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Paikallinen ilmastoprofiili LCLIP Susanna Kankaanpää HSY Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työkalut BaltCICA työpaja 21.1.2011 Sisältö Mihin LCLIP iä tarvittiin - Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Vuosikertomus 2012. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto

Vuosikertomus 2012. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto 1 Vuosikertomus 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jätehuolto vesihuolto seutu- ja ympäristötieto isältö Toimitusjohtajan katsaus HSY on mukana yli miljoonan ihmisen arjessa Vesihuolto

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013

Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit. HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Paikkatiedot & Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit HSL-HSY Paikkatietopäivä 5.12.2013 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n seurantaa Kehitetty yhteistyössä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen

12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen 12 Jätteiden määrät, varastointi ja hyödyntäminen Suomenojan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus 213. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014

Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Maakuntahallitus 17 10.03.2014 Maakuntahallitus 46 05.05.2014 Maakuntavaltuusto 10 10.06.2014 Uudenmaan liiton tilinpäätös 2013; tilinpäätöksen hyväksyminen 69/00.00.03.00/2014 MHS 10.03.2014 17 Kuntalain

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Heinolan kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Kaupunginhallitutuksen käsittely xx.xx.2014 Kaupunginvaltuuston käsittely xx.xx.2014 Voimaantulo 1.1.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot