Sisällys Kunnanjohtajan katsaus... 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 Kunnan luottamushenkilöorganisaatio...

Transkriptio

1 1 Sisällys Kunnanjohtajan katsaus... 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 Kunnan luottamushenkilöorganisaatio... 9 Kunnan henkilöstöorganisaatio Kunnan henkilöstö Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kokonaistalouteen liittyvät kuvaajat Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut Lempäälän Lämpö Oy Kiinteistö Oy Sirkkavuori Lempäälän Kehitys Oy Toteutumisvertailu Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Lempäälän Vesi-liikelaitos Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen Luettelot ja selvitykset Allekirjoitukset

2 2 Kunnanjohtajan katsaus Lempäälän kunnan kasvu jatkui myös vuonna Väkiluvun kasvu oli edelleen turhan suuri. Tähän asiaan paneuduttiin v valmistellussa uudessa kuntastrategiassa. Tärkeimmäksi keinoksi nostettiin maankäyttösopimuksista luopuminen uusilla asuntoalueilla. Tarkoitus on, että kaavoitus ohjataan kunnan omistamille maille. Tämä edellyttää maanhankinnan tehostamista. Toivottavasti nämä toimenpiteet riittävät, koska väkiluvun kasvusta johtuvat investointipaineet velkaannuttavat kuntaa kohtuuttomasti. Vuonna 2014 päätettiin käynnistää hyväksytyn strategian pohjalta laadittavan maapoliittisen ohjelman valmistelu. Tämä ohjelma valmistuu tulevana kesänä. Yhteistyö naapurikuntien kanssa sujui v edelleen positiivisesti. Maan hallituksen ajamaan kuntarakennehankkeeseen liittyen Tampereen seudulla tehtiin oma vapaaehtoinen yhteistyöselvitys. Työ oli haastava ja siihen meni kokonainen vuosi. Emeritus maaherra Rauno Saaren vetämä selvitystyö valmistui vuoden 2014 alussa. Siinä selvitettiin mahdollisen kuntaliitoksen lisäksi erilaisia yhteistyövaihtoehtoja. Tampereen seutukunnan kunnallisvaltuustot käsittelivät selvitystä pidettävissä kokouksissa. Selvitysmies esitti, että kunnat päättäisivät tehdä jatkoselvityksen suurta mielenkiintoa herättäneestä seutukaupunkivaihtoehdosta. Tähän ei oltu vielä valmiita, koska maaliskuun lopussa Valtioneuvosto julkisti suunnitelman sote-palveluiden järjestämisestä valtakunnassa. Tarkoitus oli, että kaikki sote-palvelut hoidetaan viiden todella suuren kuntayhtymän toimesta. Tämä yllättävä ratkaisu muutti tilanteen. Valtion tarkoituksena oli viime kevään aikana antaa sote-palveluiden järjestämislaki, jonka vaikutukset haluttiin tietää ennen mahdollisia jatkoselvityksiä seutukaupunkimallista. Tämä laki ei sitten tullut voimaan lainkaan. Se kaatui perustuslakiin liittyviin ongelmiin vaikka sillä oli myös opposition voimakas tuki. Nyt joudumme odottamaan uuden eduskunnan ja hallituksen toimenpiteitä asian suhteen. Lempäälän kannalta on valitettavaa, että uusikin esitys tullee tarkoittamaan sote-asioissa oman palvelutuotannon loppumista. Lempäälän keskustan kehittämisvision valmistelun jatkettiin koko viime vuosi. Sekin hanke on ollut erittäin haastava. Aikaisemmin laaditut aikataulutavoitteet eri vaiheille eivät ole oikein toteutuneet. Eteenpäin on kuitenkin päästy hyvässä yhteistyössä maanomistajien ja muutamien rakennusliikkeiden kanssa. Toivottavasti hanke etenee tänä vuonna myös konkreettisiin toimenpiteisiin. Tarkoitus on saada ainakin uuden kirjaston rakentamishanke varmistettua kuluvana vuonna. Toteutus olisi v Tähän liittyy myös kunnanviraston tilojen rakentaminen. Nämä on tarkoitus toteuttaa kiinteistöyhtiön pohjalta. Toiveena on, että nämä hankkeet edistävät muitakin uusia rakentamishankkeita ydinkeskustassa. Näiden vaatimien asemakaavojen valmistelu on jo käynnistynyt. Uskoisin, että ainakin yksi asemakaava saadaan hyväksymismenettelyyn asti v Lempäälän kunnan tilinpäätös vuodelta 2014 on melko huono. Vuosikate on vain n. 4,4 milj. euroa ja tilikausi noin 4,6 milj. euroa alijäämäinen. Tulos on huono myös verrattuna muihin Tampereen kehyskuntiin. Lempäälä joutuukin aloittamaan säästöohjelman valmistelun jo tänä keväänä. Toivon, että kunnan päättäjiltä löytyy pitkäjänteisyyttä myös tulevina vuosina. Tämä tarkoittaa tiukkaa taloudenpitoa jatkossakin. Velkaantumisen tahti on saatava paremmin hallintaan. Kunnan velkamäärä oli vuoden lopussa jo n. 66,0 milj. euroa eli 2968 euroa/asukas. Valtionosuussäännöstöä ollaan muuttamassa. Tässäkin uudistuksessa Lempäälä on menettäjä, joten siitäkään ei tule helpotusta kunnan talouteen. Vapaaehtoisilla lomilla saatiin v edelleen hieman säästöjä. Lomautuksiin ei enää menty. Toivottavasti niihin ei jouduta turvautumaan myöskään jatkossa.

3 3 Menojen kasvuvauhti oli yleisesti ottaen melko maltillinen. Tästä osoitan erityisen kiitoksen henkilöstölle. Ikävä kyllä verotulojen kehitys ei ollut kovin positiivinen. Verotulojen tuleva kehitys huolestuttaakin meitä kaikkia. Tuloveroprosentin nostolta tuskin vältytään. Valtiontalous on pahoissa ongelmissa, joten Lempäälä samoin kuin kaikki kunnat joutuu siis jatkamaan säästökuuria. Kuntien talouden kannalta on tärkeää, että kunta-alan palkkaratkaisut olisivat jatkossakin melko maltillisia. Kovasti täytyy toivoa, että valtio ei lisäisi jatkossa kuntien menotaakkaa uusilla velvoitteilla ja normeilla. Nämä lupaukset eivät näytä pitävän. Jos ei tule uusia velvoitteita, vanhoja kiristetään. Tarkoitus oli, että viime vuonna kuntien velvoitteita karsittaisiin selvästi. Nämä suunnitelmat jäivät toteutumatta. Uskon Lempäälän myönteisen kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Minun osaltani tämä on viimeinen kunnanjohtajan katsaus. Melkein neljännesvuosisata ehtii tulla täyteen tässä tehtävässä. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja kunnan sidosryhmiä yhteistyöstä ja arvokkaasta panoksestanne kuntamme kehittämisessä. Olli Viitasaari kunnanjohtaja

4 4 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kokonaistalouden tarkastelu Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus (joulukuu 2014) Ennuste pitää sisällään oletuksen hyvin maltillisesta kasvusta kuluvan vuoden neljännelle neljännekselle ja siten BKT:n vuosikasvuksi vuodelle 2014 ennustetaan 0,1 %. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja työttömyysaste nousee 8,6 %:iin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0.9 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,3 %. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu jatkunee edelleen myös ensi vuonna. Lokakuussa 2014 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kaikkiaan yli Julkinen talous on vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Alijäämä pienenee vuonna 2015 sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 % rajan. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Julkisen talouden tilanteen paranemisen välttämätön ehto on suotuisa reaalitalouden kehitys. Ennustetulla kasvu-uralla tilanne ei tule itsessään paranemaan. Suomen kohdalla rakenteellisten uudistusten voimaansaattamisella on kiire, jotta talouspoliittinen uskottavuus säilyy ja kasvupotentiaalia saadaan keskipitkällä aikavälillä nostettua. Tilastokeskus, BKT:n volyymin vuosimuutos (%), ennakkotieto maaliskuu 2015 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 % vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 %. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 %, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 %. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 %, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 %. Viennin volyymi väheni 0,4 % ja tuonnin volyymi 1,4 %.

5 5 Lempäälän taloudellinen tilanne vuonna 2014 Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kuntalain 68 mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia. Myös konsernitaseen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilinpäätöksen laatiminen tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, tilinpäätöksen antaminen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tilinpäätöksen saattaminen tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi on kunnanhallituksen tehtävä. Tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Yleistilanne Lempäälässä Lempäälän väkiluku oli vuodenvaihteessa (VRK, rekisteritilanne ). Väestönkasvu jatkui myös vuonna 2014 kaupunkiseudun nopeimpana, +393 asukasta (+1,8 %). Lempäälän työttömyysasteen vuosikeskiarvo nousi selvästi edellisvuoden 9,9 %:sta 10,7 %:iin. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella työttömyysasteen vuosikeskiarvo kohosi 13,1 %:sta 14,3 %:iin. Tuloslaskelma Toimintakate, joka muodostuu käyttötalouden tuottojen ja kulujen erotuksesta, ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla eli verorahoituksella. Toimintakate oli vuonna ,5 milj. heikentyen 4,5 milj. edellisvuodesta. Toisin sanoen käyttötalouden nettomenot kasvoivat +4,5 % kun muutostalousarvion mukainen kasvuarvio oli 3,2 %. Käyttötalouden toimintakulut olivat 129,5 milj. (+3,8 %). Kuluista euromääräisesti eniten kasvoivat palvelujen ostot 2,3 milj. (+4,9 %) ja henkilöstökulut 1,7 milj. (+2,8 %). Henkilöstökulujen kokonaismääräraha alittui 0,4 milj., mutta kaikki muut tuloslaskelman pääkuluerät ylittivät talousarvion. Palveluostot ylittivät talousarvion 1,6 milj., aine- ja tarvikemenot 0,2 milj., avustusmenot 0,3 milj. ja muut toimintakulut 0,4 milj.. Käyttötalouden toimintatuotot olivat likimain edellisvuoden tasolla eli 23,5 milj. (-0,5 %). Myyntituottoja kertyi 11,3 milj. (+1,2 %) ja maksutuottoja 6,6 milj. (+7,5 %). Tuloslaskelman tuet ja avustukset olivat 2,4 milj. (+1,6 %) ja muut toimintatuotot runsaat 3,1 milj. (-19,2 %). Muiden toimintatuottojen alenema edellisvuodesta selittyy taseen pysyvien vastaavien myyntivoittojen vähenemisellä. Vuoden 2014 tilinpäätökseen myyntivoittoja kirjattiin 0,8 milj. kun vastaavasti vuoden 2013 tilinpäätöksessä myyntivoittoja oli 1,7 milj.. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatearvio oli 6,8 milj.. Lokakuun muutostalousarvion jälkeen vuosikatearvio heikkeni lähinnä valtionosuustuloarvion alentamisen johdosta 0,7 milj.. Edellä todettujen talousarvion kuluylitysten ja kokonaisverotuloarvion alittumisen johdosta tilinpäätöksen 2014 vuosikate oli vain 4,4 milj. eli 196 /asukas.

6 6 Kunnallisverotulokertymä taantui kertomusvuonna vajaat 77,1 milj. :oon, eli kunnallisverotuotto laski edellisvuodesta 1,2 milj. (-1,5 %). Kunnallisverotuotto alitti myös talousarviossa ennakoidun tuloarvion vajaat 0,8 milj.. Kunnallisverojen alenemaa kompensoitui osittain sillä, että yhteisöveroa kertyi runsaat 3,3 milj. (+9,8 %) eli arvioitua enemmän. Kiinteistöverotuotto oli likimain talousarviossa ennakoidun suuruinen ja sitä kertyi vajaat 5,0 milj (+12,8 %). Valtionosuuksia kertyi 25,3 milj. eli 0,5 milj. (+2,1 %) edellisvuotta enemmän. Muutostalousarviolla valtionosuustuloarviota alennettiin 0,6 milj. ja alennettu arvio toteutui täysin. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvänä eränä Lempäälän kunnalta perittävä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus nousi vuonna 2014 vajaaseen 2,2 milj. :oon edellisvuoden vajaasta 1,7 milj. :sta. Poistot kasvoivat selvästi edellisvuodesta ja olivat vuonna 2014 noin 9,1 milj. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä poistojen määrä oli 7,9 milj.. Rahoituslaskelma ja tase Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Bruttoinvestoinnit olivat kertomusvuonna 22,9 milj.. Varsinaisen toiminnan ja investointien yhteenlaskettu negatiivinen rahavirta oli ennätysmäisen suuri 17,4 m. Hankeryhmittäiset investoinnit perusteluineen on esitetty toimintakertomuksen investointiosan yhteydessä. Rahoitustarpeen kattamiseksi kunta otti uutta lainaa 18,0 milj.. Lisäksi vuoden lopussa kunnan taseessa oli 2,0 milj. lyhytaikainen kuntatodistuslaina. Vanhojen lainojen lyhennykset olivat 7,8 milj., joten Lempäälä nettovelkaantui vuonna 2014 lähes 12,2 milj.. Kunnan velkamäärä vuoden lopussa oli 66,0 milj. eli 2968 /asukas kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 53,8 milj. ja 2462 /asukas. Myös koko kuntakonsernin velka kasvoi kertomusvuonna ollen vuoden lopussa 105,7 milj. eli 4756 /asukas kun vastaavat luvut vuotta aiemmin olivat 94,4 milj. ja 4321 /asukas. Kunnan vakavaraisuutta ja alijäämän sietokykyä kuvaava omavaraisuusaste heikkeni edelleen ollen 42,8 % (edellisvuonna 48,2 %). Samoin heikkeni myös suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku 63,9 % (edellisvuonna 54,9 %), joka kertoo, paljonko kunnan yhden vuoden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Omavaraisuusaste koko kuntakonsernissa oli 29,7 % (edellisvuonna 34,0 %) ja suhteellinen velkaantuneisuus 78,6 % (edellisvuonna 72,9 %). Lempäälän kunnan tilikauden 2014 alijäämä on vajaat 4,6 milj.. Kertomusvuotta aiempien tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä on taseessa vajaat 22,6 milj.. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä valtuustolle seuraavaa: * tuloutetaan taseessa olevaa poistoeroa ,98 : Sääksjärven yläaste ,64, Lempon kadut ,36, Jätevedenpuhdistamo ,98. * siirretään alijäämä ,43 taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-/alijäämä -tilille

7 7 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä (Kuntalaki 69 ) Valtion toimenpiteet Päättyvän hallituskauden rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita tuli vähentää niin, että kuntatalous vahvistuu miljardilla eurolla vuoden 2017 menoilla laskettuna. Toinen miljardin säästö oli määrä saada aikaan kuntien omilla toimilla - toiminnan tehostamisella ja veronkorotuksilla. Tavoitteet eivät ole toteutuneet. Eduskunta on vaalikautensa lopulla hyväksynyt hallituksen esityksen uudeksi kuntalaiksi. Lain 12 :ssä säädetään kuntatalousohjelmasta, joka korvaa aiemman peruspalveluohjelmamenettelyn, johon kuuluivat peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti. Peruspalveluohjelma laaditaan nykyään valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä neljäksi vuodeksi ja peruspalveluohjelman tiivistelmä on osa kehyspäätöstä. Peruspalvelubudjetti puolestaan laaditaan vuosittain valtion talousarvioesityksen yhteydessä ja se on osa talousarvioesityksen yleisperusteluita. Ehdotettu kuntatalousohjelma on osa EU-lainsäädännön edellyttämää uutta julkisen talouden ohjausjärjestelmää, jonka mukaan julkisen talouden suunnitelman tulee kattaa koko julkinen talous sisältäen kuntataloutta, valtiontaloutta, lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Suunnitelmassa asetetaan rahoitusaseman bruttokansantuoteosuutta koskeva tavoite koko julkiselle taloudelle sekä kullekin edellä mainitulle julkisen talouden osa-alueelle. Kuntasektorille asetetaan siten oma tavoitteensa. Julkisen talouden suunnitelmassa esitetään tarvittavat sektorikohtaiset yksilöidyt toimenpiteet asetettujen rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseksi. Näin ollen julkisen talouden suunnitelmassa tulee esittää yksilöidyt toimenpiteet, joilla kuntataloudessa saavutetaan rahoitusasematavoite. Pykälän 1 momentin mukaan valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä valmistellaan kuntatalousohjelma, joka puolestaan on osa edellä mainitun julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Kuntatalousohjelman sisällöstä säädetään 2 ja 3 momentissa. Pykälän 2 momentin mukaan kuntatalousohjelma kattaa ensinnäkin julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaan osaan sisältyvät asiat, kuten kuntatalouden rahoitusasematavoitteen ja yksilöidyt toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Nämä toimenpiteet voisivat koskea kuntien veropohjaa, valtionosuuksia, kuntien tehtäviä ja velvoitteita, maksutuloja ja toiminnan tehostamista. Julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevassa osassa asetetaan lisäksi kuntatalouden rahoitusasemalle euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle. Jatkossa kuntien tehtävistä säädettäessä valtion tulee siten arvioida tehtävien rahoitusta valtiontalouden kehysten lisäksi kuntatalouden kantokyvyn näkökulmasta. Pykälän 3 momentin mukaan kuntatalousohjelmassa arvioitaisiin kuntien toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja kuntien tehtävien muutokset sekä tehtäisiin arvio kuntatalouden kehityksestä. Kuntataloutta arvioitaisiin kokonaisuutena, osana julkista taloutta ja kuntaryhmittäin. Arvioinnissa eriteltäisiin kuntien lakisääteiset ja muut tehtävät sekä mahdollisuus tuottavuuden lisäämiseen. Nykyisestä peruspalveluohjelmasta poiketen kuntatalousohjelma kattaisi lakisääteisten tehtävien lisäksi kuntien itsehallintonsa nojalla itselleen ottamat tehtävät eli käytännössä koko kuntatalouden. Kuntatalousohjelma olisi nykyistä peruspalveluohjelmaa laajempi ja kokonaisvaltaisempi. Ohjelma antaa aikaisempaa paremmat edellytykset arvioida kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainoa sekä perustuslaissa turvatun rahoitusperiaatteen toteutumista. Kuntatalousohjelmalla myös vahvistettaisiin kuntapolitiikan kokonaisuuden hallintaa valtioneuvoston päätöksenteossa. Pykälän 4 momentin mukaan valtion talousarvioesityksen yhteydessä esitettäisiin nykyiseen tapaan arvio kuntatalouden kehityksestä sekä valtion talousarvion vaikutuksista kuntatalouteen. Pykälän 5 momentin mukaan ehdotetaan säädettäväksi kuntatalousohjelman valmisteluprosessista osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua. Prosessina kuntatalousohjelman laadinta vastaisi pitkälti nykyistä peruspalveluohjelman valmistelua osana valtion kehys- ja budjettimenettelyä. Ensimmäinen kuntatalousohjelma laadittaisiin siten hallituskaudeksi ja sitä tarkistettaisiin vuosittain julkisen talouden suunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Valtion talousarvioesitykseen otettaisiin nykyiseen tapaan vuosittain arvio kuntatalouden kehityksestä ja valtion talousarvion vaikutuksista kuntatalouteen. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä raportoidaan olennaiset muutokset suhteessa keväällä hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan.

8 8 Kuntatalousohjelman valmistelussa korostuu toisaalta eri ministeriöiden välinen yhteistyö kuntaasioissa sekä toisaalta valtion ja kuntasektorin välinen yhteistyö. Esityksen mukaan kuntatalousohjelman valmistelee valtiovarainministeriö ja valmisteluun osallistuvat sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tarvittaessa muut ministeriöt. Ministeriöt otettaisiin nykyistä laajemmin mukaan ohjelman valmisteluun. Nykyisen peruspalveluohjelman valmisteluun ovat valtiovarainministeriön johdolla osallistuneet pääasiassa sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kuntasektoria kuntatalousohjelman valmistelussa edustaa Suomen Kuntaliitto. Valmistelu kattaisi kuntatalousohjelman mukaan lukien siihen sisällytettävät julkisen talouden suunnitelman edellyttämät toimenpiteet sekä nykyiseen tapaan valtion talousarvioesityksen yhteydessä esitetyt arviot kuntatalouden kehityksestä sekä valtion talousarvioesityksen vaikutuksista kuntatalouteen. Lempäälän kunnan toimenpiteet Taloustavoitteiden saavuttamiseen ei ole nopeaa ratkaisua. Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien palveluvelvoitteiden vähenemiseen ja palvelujen rahoittamiseen liittyvä päätöksenteon epävarmuus, jo hyväksytyt valtionosuuksien leikkaukset sekä väestönkasvusta johtuva palvelukysynnän kasvu hidastavat kukin omalla tavallaan talouden tervehdyttämistä. Lisäksi peruspalvelujen järjestämiseen liittyviä investointeja ei voida merkittävästi lykätä tai karsia. Lempäälä joutuu rahoittamaan lähivuosien investoinneistaan liian suuren osan ottamalla lisää lainaa. Lempäälän uudessa kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi hillitä vuosittaista väestön nettokasvua noin 1,0 1,5 %:iin. Väestönkasvun hillintä tukee kunnan kokonaistalouden tervehdyttämistä, joka muutoinkin ilmenee kuntastrategian tavoiteasettelussa aiempia vuosia konkreettisemmin kuntapalvelujen järjestämiseen kytkettynä. Kuten tilinpäätöksen yleisperusteluistakin ilmenee, tulopohjan taantumisesta johtuen Lempäälän kuntatalouden epätasapaino on erityisen suuri vuosina Lisäksi useiden eri tehtäväalueiden käyttötalousbudjettien ylittyminen vuonna 2014 alensi talousarviossa ennakoitua vuosikatetta entisestään. Tilivuodelta 2014 kertyvä ja talousarviovuodelle 2015 ennakoitu alijäämä ovat mittaluokaltaan niin suuria, että Lempäälän kuntatalouden tasapainottaminen edellyttää kunnanvaltuustolta resurssien myöntäjänä ja lautakunnilta/valmistelijoilta palvelutoiminnan organisoijina huomattavasti vahvempaa sitoutumista palvelumenojen kasvun pysäyttämiseen. Lisäksi kunnan investointihankkeita joudutaan priorisoimaan vielä lisää, jotta kuntastrategiaa tukevat kehitysinvestoinnit ja välttämättömimmät peruspalveluinvestoinnit saadaan aikataulutettua ilman hallitsematonta lisävelkaantumista.

9 Kunnan luottamushenkilöorganisaatio 9

10 Kunnan henkilöstöorganisaatio 10

11 11 Kunnan henkilöstö Osana tilinpäätöksen 2014 valmistelua kunnanhallitus on hyväksynyt erillisen, laajan henkilöstökertomuksen. Toimintakertomuksessa esitetään kuitenkin kunnan toiminnan ja talouden kannalta olennaiset henkilöstötiedot. Tehtäväaluekohtainen henkilöstöselvitys on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Ennakonpidätyksen alaiset palkat Eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut Yhteensä Vuosilomapalkat ,7%* ,8%* Terveysperusteisten poissaolojen palkat, brutto ,7%* ,0%* Perhevapaiden palkat, brutto 327 0,68%* 399 0,81%* Palkallinen tilapäinen hoitovapaa 114 0,24%* 149 0,30%* Saadut KELA -korvaukset (sairaus, äitiys- ja isyysvapaat, ym.) Ost.p-vapaat ,46%* ,41%* *Prosenttiosuus ennakonpidätyksen alaisista palkoista Vakituinen henkilöstö sairauspäiviä yhteensä sairauspäiviä/hlö 13,8 14,3 14,6 14,5 12,6 15,5 13,2 sairastaneiden lkm sairastaneiden osuus % 75,60 % 73,60 % 71,40 % 71,60 % 70,40 % 73,00 % 73,41 %

12 12 Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Lempäälän kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kunnan organisaatiossa. Toimialajohtaja ja elinkeinojohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja vastuiden järjestämisestä omalla toimialallaan. Esimiehet vastaavat oman yksikkönsä sisäisestä tarkkailusta. Kuntakonsernin osalta sisäisen valvonnan ohjeisto sisällytetään soveltuvin osin konserniohjeeseen. Kunnanhallituksen hyväksymän Lempäälän kunnan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan sisäisen tarkastuksen palveluita voidaan ostaa ulkopuoliselta asiantuntijalta tai tehtäviä voidaan antaa toimeksi kunnan palveluksessa olevalle henkilölle. Kertomusvuoden aikana on vähäisessä määrin hankittu sisäiseen valvontaan liittyviä palveluja. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toimivuudesta koko kunnan tasolla sekä asettaa sen tavoitteet. Kunnanjohtajalla on riskienhallinnan toteuttamis- ja valvontavastuu. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa riskienhallinnasta. Tilivelvolliset Kunnanvaltuuston hyväksymän, vuoden 2013 alusta voimaan astuneen hallintosäännön päivityksen yhteydessä tarkennettiin Lempäälän kunnan tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden määrittelyä kuntalain edellyttämällä tavalla. Hallintosäännön mukaan tilivelvollisia ovat kaikkien kuntalain 17 1 momentin mukaisten toimielinten (kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat) jäsenet lukuun ottamatta valtuutetut. Toimiessaan jäsenenä muussa toimielimessä valtuutettu on tässä tehtävässään tilivelvollinen. Kunnanjohtaja, toimialajohtaja ja tehtäväalueen esimies ovat tilivelvollisia viranhaltijoita, joilla on kokonaisvastuu toimialansa tai tehtäväalueensa toiminnasta ja taloudesta. Lisäksi tilivelvollisia viranhaltijoita ovat toimielimessä esittelijänä toimivat viranhaltijat. Kuvaus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan seuranta- ja arviointitoimenpiteistä Toiminnan seurantaa ja itsearviointia ovat suorittaneet mm. kunnanjohtaja, toimialajohtajat, kunnan johtoryhmään kuuluva Lempäälän Kehitys Oy:n toimitusjohtaja ja tehtäväalueiden esimiehet. Pääsääntöisesti seuranta- ja arviointityö on tehty ilman erillistä arviointilomakkeistoa tai viitekehikkoa. Selontekoa koostettaessa apuna on käytetty yhdenmukaista ylimmän johdon itsearviointilomaketta. Henkilöstöhallinto järjestää säännöllisesti esimiesinfoja ajankohtaisasioista. Työsuojeluun liittyen kunnassa on kaksi työryhmää: työsuojelun kehittämistyöryhmä sekä sisäilmatyöryhmä. Työsuojelun kehittämistyöryhmä kehittää kuntatasoista ohjeistusta ja koulutusta sekä käsittelee riski- ja vaaratilannearviointeja. Sisäilmatyöryhmä käsittelee kaikki sisäilmaan liittyvät asiat ja pitää yllä tietoa tehdyistä toimista ja tiedottamisesta henkilöstölle ja kuntalaisille. Vuoden 2014 aikana Lempäälän kunnan työyksiköissä tehtiin useita AVI:n Terve ja toimiva työpaikka -tarkastuksia. Riskienhallintatyötä on tehty osa-alueittaisesti ilman hyväksyttyä kokonaisvaltaista riskienhallinnan toimeenpano-ohjelmaa. Kunnan ja liikevaihdoltaan merkittävimpien tytäryhtiöiden yhteinen riskienkartoitus on tehty vuonna Kartoituksen avulla kerätty materiaali palvelee koko kuntakonsernia riskienhallinnan jatkotyössä. Työsuojelun riskien arviointiprosessia on laajennettu ja monipuolistettu tehtäväalueilla osittain jo käyttöönotetun uuden raportointijärjestelmän myötä.

13 13 Kuntakonsernin vahinko- ja omaisuusvakuuttamisen kohteet on ajantasaistettu säännöllisesti kunkin kertomusvuoden alussa. Toimialat on ohjeistettu vakuutusturvan ajan tasalla pitoon liittyvissä kysymyksissä selvittämään kulloinenkin tilanne vakuutusyhtiön yhteyshenkilöiden kautta. Alla oleva kuvaus jälkikäteisvalvonnasta ja kehittämistoimista on muodostettu siten, että selonteko antaisi vastauksia olennaisimmista: talouden ja toiminnan seurantatoimista ja tarkistuksista hyvän hallintotavan ja johtamisen käytännöistä sisäisistä ja ulkoisista auditoinneista ja asiakastyytyväisyyskyselyistä toimintojen ja prosessien arvioinneista Seurantaa ja arviointia toimintoihin ja talouteen liittyvänä jälkikäteisvalvontana on tehty mm. seuraavien teemojen yhteydessä: kilpailutettujen hankintasopimusten noudattamisen seuranta KuHa Oy:n toimesta kunnanhallituksen ja lautakuntien/jaostojen toiminnan itsearviointi vuodelta 2014 tilivuodet käsittänyt ostolaskujen alv-tarkastus asiakastyytyväisyyskyselyjä useilla eri vastuualueilla sekä ulkoisille että sisäisille asiakkaille Sisäisen valvonnan toteuttamista on ohjattu toimintojen kehittämiseen liittyviin tarkasteluihin. Johtamiseen ja palvelutuotantoon liittyvinä kehitystoimenpiteinä on arvioitu ja toteutettu muun muassa seuraavia toimintoja ja prosesseja: työllisyyden ja nuorisotakuun hoitoon liittyvien palvelujen uudelleenjärjestely monialayhteistyönä sekä työllisyydenhoidon yhteistyöryhmän perustaminen sisäisten siirtojen prosessikuvaus on tehty vuonna 2014 työsuojeluorganisaation ja työsuojelun riskienarvioinnin uudistaminen maksettavien palkkojen ja palvelussuhteen ehtojen tarkistaminen tehtäväalueilla seudullisena vakioituna projektina toteutettu windows 7 -käyttöjärjestelmäpäivitys sosiaalisen median käyttöohjeistus varhaiskasvatuksen lääkehoitosuunnitelmien päivittäminen ja jalkauttaminen omaehtoinen koulujen oppimisympäristöjen turvallisuuden ja turvallisuustietouden kehittäminen uuden opiskelija- ja oppilashuoltolain edellyttämät kunta- ja koulukohtaiset suunnitelmat ja yhteneväiset toimintatavat oppilashuollon tehtäväjärjestelyt ja resurssien käytön tarkastelu uimarantojen, uimakoulujen ja liikunta- ja nuorisotapahtumien turvallisuussuunnitelmat kiinteistöpalveluiden uudelleenorganisoinnin valmistelu toimialarajat ylittävän palvelusuunnittelutyöryhmän työn vakiinnuttaminen Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit 1. kuntatalouden velkaantuminen ja toisaalta kunnan palvelukyvyn varmistaminen talouden tasapainottamistyössä ja toimintoja uudelleen arvioitaessa 2. osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen ja avainresurssien varmistaminen Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) 1. toimialojen arkiston järjestämisten, asiakirjojen kirjaamisprosessien ja sopimustenhallinnan epäyhtenäisyys 2. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan juurruttaminen osaksi kunnan johtamista ja hallintoa

14 14 Suunnitellut kehittämistoimet 1. sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintojen kokonaisjohtamisen parempi toteutus ja aikataulutus 2. sisäisen valvonnan ohjeen päivittäminen ja asiaan liittyvä jalkauttaminen toimialoille Kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Sisäinen valvonta tuottaa pääosin riittävän varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lakien ja hyvän hallintotavan noudattamisesta, varojen ja omaisuuden turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation riittävyydestä. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan kaikilta osin perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. Sisäisen valvonnan vastuuttamiseen, keskitetysti sovittujen ohjeistusten noudattamiseen ja koulutukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Konsernivalvonta Konserniyhteisöjen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Voimassa olevan konserniohjeen mukaan kunnanhallitus myös: valitsee edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, jollei ohjeiden antamista ole johtosäännöllä annettu kunnan muulle viranomaiselle antaa tilinpäätöksen yhteydessä kunnanvaltuustolle tiedot tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta seuraa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tekee tarvittaessa toimenpideehdotukset havaitsemistaan epäkohdista Kunnan voimassa oleva konserniohje on käsitelty ja hyväksytty konserniin kuuluvien yhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai niitä vastaavissa hallintoelimissä. Kunnan ja sen tytäryhtiöiden operatiivisen johdon yhteistoimintaa on lisätty mm. kunnanjohtajan ja yhtiöiden toimitusjohtajien välisiä kehityskeskustelukäytäntöjä parantamalla. Muilta osin konserniohjaus on pääasiassa perustunut tapauskohtaiseen harkintaan ja sen perusteella annettuun ohjeistukseen yhtiökokousedustajille ja yhtiön hallintoelimissä toimiville edustajille. Konsernitavoitteiden asettaminen tytäryhtiöiden toiminnalle toteutuu taloussuunnitelmakäsittelyn yhteydessä varsin suppeasti, minkä johdosta niiden toteutumisen arviointi tilinpäätöksen yhteydessä ei anna tällä hetkellä riittävää kuvaa tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta ja taloudellisesta asemasta tai riskienhallinnasta. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tai virheitä, mutta kunnan omistajapoliittisten tavoitteiden varmistamiseksi konserniohjausta ja -valvontaa kehitetään voimaan astuvan uuden kuntalain edellyttämässä laajuudessa.

15 15 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -8-7 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 18,2 19,0 Vuosikate / Poistot, % 48,0 111,6 Vuosikate, euroa / asukas Asukasluku

16 16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 7-65 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 19,7 33,5 Lainanhoitokate 0,6 1,2 Kassan riittävyys, pv 5,9 15,0 Asukasmäärä

17 17 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset III Rahoitusomaisuusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset* VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 18 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Liittymismaksut ja muut velat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 42,8 48,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63,9 54,9 Kertynyt yli-/alijäämä, ,0 22,6 Kertynyt yli-/alijäämä, / asukas Lainakanta , Lainakanta 31,12., /asukas Lainasaamiset, , Asukasmäärä

19 19 Kokonaistulot ja -menot TULOT milj. % milj. % Toiminta Toimintatuotot 23,5 15,1 23,7 14,7 Verotulot 85,4 54,9 85,7 53,3 Valtionosuudet 25,3 16,3 24,8 15,4 Korkotuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut rahoitustuotot 0,2 0,1 0,3 0,2 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 4,2 2,6 Tulorahoituksen korj.erät/ 0,0 0,0 -Pys.vastaavien hyödykkeiden -0,8-0,5-5,9-3,7 luovutusvoitot 0,0 0,0 Investoinnit 0,0 Rahoitusosuudet invest.menoihin 0,7 0,5 0,7 0,4 Pys. vastaavien hyöd.luovutustulot 1,1 0,7 7,9 4,9 Rahoitustoiminta 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 18,0 11,6 19,5 12,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 2,0 1,3 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 155,6 100,0 160,9 100,0 MENOT milj. % milj. % Toiminta Toimintakulut 129,5 80,5 124,7 82,1 - Valmistus omaan käyttöön -0,5-0,3-0,1 0,0 Korkokulut 1,1 0,7 1,1 0,7 Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset kulut 0,0 0,0 0,0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät/ 0,0 0,0 0,0 0,0 Pakollisten varausten muutos 0,0 0,0 0,0 Pys.vastaavien hyödykkeiden 0,0 0,0 0,0 0,0 luovutustappiot 0,0 Investoinnit Investointimenot 22,9 14,2 26,9 13,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,1 0,0 Pitkäaik. lainojen vähennys 7,8 4,9 6,9 4,1 Lyhytaik. lainojen vähennys 0,0 0,0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 160,9 100,0 159,6 100,0

20 20 Kokonaistalouteen liittyvät kuvaajat Vuosikate ja poistot milj. euroa

21 21 Vuosikate ja nettoinvestoinnit, milj. euroa Toimintatuotot / toimintakulut, %

22 22 Lainat, euroa / asukas Investointien tulorahoitus, %

23 23 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Omavaraisuusaste, %

24 24 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuinyhtiöt 4 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 1 Kuntyhtymät 5 Osakkuusyhtiöt 5* Yhteensä 11 *Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisön voitosta tai tappiosta.

25 25 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) -3-1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 0 Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

26 26 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 3-65 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -1-7 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 31,8 31,7 Lainanhoitokate 0,8 1,3 Rahavarat Kassan riittävyys 11 17

27 27 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut 1 59 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset* VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 0 1 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 29,7 34,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 78,6 72,9 Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

29 29 Lempäälän Lämpö Oy TOIMINTA-AJATUS Lempäälän Lämpö Oy yhteistyöverkostoineen kehittää ja tuottaa asiakkaidensa kiinteistöjen ja toiminnan hoitamiseen tarvitsemia palveluita kilpailukykyisesti ja kannattavasti. Palvelut pitävät sisällään maakaasun jakelua, kaukolämmön tuotantoa, kylmäenergian tuotantoa ja kiinteistönhoitopalveluja TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnallinen tavoite Mittari Tavoitetaso 1.Biopohjaisten energialähteiden käyttöönotto energian tuotannossa ja liikennekäytössä MWh /vuosi Lisätään biopohjaisen polttoaineiden tai energialähteiden käyttöä 2 % /vuosi vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 tasosta. 2.Kaukolämpöalueilla olevien merkittävien vanhojen kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöverkostoon. 3.Energian tehokas käyttö 4.Uusien rakennettavien alueiden huomioiminen yhteistyössä kaavoituksen kanssa. 5.Kattava valmiussuunnitelma ja riskien hallinta. 6.Omistajan tuottovaatimus ja toimintojen yhtenäistäminen. Uudet kaukolämpöasiakkaat /vuosi Kaukolämmön tuotannon ja jakelun hyötysuhde Kaukolämpö- tai maakaasuverkoston rakentaminen uusille alueille Omakäyttösähkön tuotanto ja lämmitystehon reservi. Seurataan jatkuvuudenhallinnan arvioinnin tasoa. Palvelujen tuottaminen, euromääräiset tuotot ja korvaukset. Kaikki kaukolämpöverkkojen vaikutusalueilla olevat kerros- ja rivitalot on liitetty kaukolämpöön 1/vuosi. Kaukolämmön kokonaishyötysuhde pysyy valtakunnallisella tasolla. Kaukolämpöön tai maakaasuun liittyminen mahdollista kerrostaloilla ja riittävän kokoisilla muilla kiinteistöillä Suurimpien kaukolämpölaitosten omakäyttösähkön tuotanto esim. kaasumoottorilla tai polttokennolla. Jatkuvuudenhallinnan työkalut ovat käytössä. Selvitetään kuntakonsernin kanssa toimintojen yhtenäistämistä ja energiantehokkuus toimenpiteitä. VASTAUKSET TAVOITTEISIIN 1. Sääksjärvellä biopolttoaineen käyttö on jatkunut Lempäälän Energia Oy:n toimesta. Polttoaineiden toimitukset ovat jatkuneet sopimusten mukaisesti. Biokaasun hankintaa selvitetään sertifikaatti tai kiinteäeräisenä kauppana. Liikennekäyttöön toimitettiin kaasua vuoden 2014 aikana kaikkiaan n. 100 MWh. (Omakotitalon keskimääräinen lämmitysenergiankulutus n. 20 MWh/a) Lempäälän keskustan alueen kaukolämpöverkkoon suunnitellun uuden lämpölaitoksen etenemisellä on suuria haasteita. Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavaan liittyen on tehty mm. lämpö-

30 30 keskuksen sijaintipaikaan liittyen valitus. Ahtialantien risteykseen liittyen tehdään tarvittaessa tarkempia suunnitelmia. 2. Kuljun alueella laajennettiin kaukolämpöverkkoa Myllykolun alueelle ja Linnajärventien alkuun. Lämpölaitos on sijoitettu Kemintien varteen. Asiakkaiden liittyminen verkkoon jatkuu vuoden 2015 aikana. 3. Tuotannon ja jakelun kokonaishyötysuhteet ovat valtakunnallisella tasolla ja Energiatehokkuussopimusta on noudatettu. Kaukolämmön tariffirakennetta tullaan tarkastelemaan kilpailukyvyn ja energiakäytön tasaamisen parantamiseksi. 4. Uudiskohteita on liittynyt kaukolämpöverkkoon. Lempäälän kunnan kaavoituksen kanssa jatketaan hyvää yhteistyötä ja pyritään mahdollisimman paljon ottamaan huomioon keskitettyjen energiajakeluverkkojen energiatehokkuuden edut. Yhteistyötä kunnan kanssa maan myyntiin liittyvissä asioissa parannetaan, jotta energiajakeluverkkojen mahdolliset liittyjät saataisiin paremmin huomioitua. 5. Uusissa lämpölaitoksissa on sähkön käyttö täysin varmistettu omakäyttösähkön osalta. Näin taataan toiminta myös sääolosuhteiden aiheuttaessa häiriöitä yleisessä sähkön siirtoverkossa. Kaukolämpöyhtiöiden varautumissuunnitteluohjelmaa viedään eteenpäin Energiateollisuuden projektilla. Huoltovarmuuskeskuksen Huovi-portaalin käyttöä jatketaan vuoden 2015 aikana. Biopolttoaineiden hankintaa jatketaan painottaen pitkäaikaisia vuosisopimuksia. Näin saadaan vakautta mahdollisiin polttoaineen kysynnän ja tuotannon vaihteluihin. Tarkoituksena on saada biopolttoaineista pääpolttoaine pitäen kuitenkin kaasutuotteet täysimääräisen käyttöreservinä - tällä taataan energian saatavuus. Laitoksien käyttöön ja töiden hallintaan liittyen jatketaan kunnossapito-ohjelman laajempaa käyttöä. Näin saadaan mahdolliset huoltotoimet paremmin kirjattua, aikataulutettua ja tehdyt työt dokumentoitua. 6. Yhteistyötä KOy Sirkkavuoren kanssa on jatkettu mm. hallintopalveluiden osalta. Kumppanuussopimuksien valmistelu on edennyt Lempäälän kiinteistöhuolto ja tekniikka Oy:n kanssa. Lempäälän Kehitys Oy:n kanssa etsitään yrityksille parhaita energiaratkaisuja mm. uudiskohteiden saamiseksi. Lempäälän kunnan kanssa ESCO hankkeet 2013 ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti. Hakkarin koulun ilmanvaihdon saneeraus ja Moision koulun kylmälaitteiden lämmöntalteenotto on tehty. Kyläkoulujen biopolttoaineisiin siirtymistä valmistellaan. SUORITTEET Liikevaihto liikevaihdon kasvuprosentti 11,3 % 15,3 % 1,8 % 5,9 % Käyttökate 11,9 % 9,3 % 5,6 % 9,1 % Liikevoitto Nettotulos Sijoitetun pääoman tuotto 7,8 % 0,5 % 0,4 % 0,9 % Omavaraisuusaste % 59,5 % 51,8 % 56,2 % 51,9 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 33,1 % 39,6 % 34,9 % 41,8 % Quick ratio 1,9 1,6 1,8 1,4 Kaukolämmön myynti GWh / v 50,9 56,9 51,1 53,4 Maakaasun myynti GWh / v 31,5 34,6 32,1 31,2 Kaukokylmän myynti GWh/a 1,7 1,6 1,7 1,8

31 31 Kiinteistö Oy Sirkkavuori TOIMINTA-AJATUS Kiinteistö Oy Sirkkavuori on Lempäälän kunnan omistama yhtiö, joka tarjoaa asuntoja ja asumispalveluja ja samalla edistää kunnan asuntopoliittisia tavoitteita ja vuokra-asumisen arvostusta TOIMINNALLISET TAVOITTEET Toiminnallinen tavoite Mittari Tavoitetaso 1.Maakalantie 14 uudiskohteen valmistuminen ja asuttaminen loppuvuoden 2013 aikana. Asukastyytyväisyys Nykyajan laatuvaatimukset Käyttöaste Asuntojonon lyheneminen, erityisesti pienten asuntojen kysyntään vastaaminen. Molemmat talot valmiina ja kaikissa huoneistoissa asukkaat vuoden 2013 lopussa. 2.Tiilimäen perusparannuksen loppuunsaattaminen vuonna Toimelantalon lisärakentamisen loppuunsaattaminen mennessä. 4.Hauralantie 36:n purkaminen 5.Laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma kaikista Sirkkavuoren kohteista 6.Henkilöstöresurssien pohtiminen yhteistyössä Lempäälän Lämmön kanssa Valmistuneet remontit Asukastyytyväisyys Asukkaiden vaihtuvuus Vuokrataso Valmistumisaste Käyttöönotto Asuntojen tyhjeneminen Korjausta/vuosi Henkilöstöresurssien lisääminen/vuosi Vuonna 1972 rakennetun talon saattaminen nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Sääksjärvelle vanhusten asuntoja entisten lisäksi 12 kpl, Toimelantalo palvelee alueen vanhuksia tarjoamalla mm ruoka- ja kuntosalipalveluita. Selvitys asuntojen purkamisesta ja tontin jatkokäytöstä Vuosikorjaussuunnitelma kohteittain Sijaistamisen järjestäminen 1. Maakalantie 14 kohde valmistui aikataulussaan. Asunnot on täytetty ja asukkaat ovat tyytyväisiä. Talojen pieniin asuntoihin kysyntää oli moninkertaisesti verrattuna tarjontaan. Vaikutus asuntojonoon on ollut vähäinen, hakijoita jonossa tällä hetkellä 150 hakijaruokakuntaa. Asunnonhakijoista 64 % on yhden henkilön ruokakuntia. 2. Pappilantie 1, Tiilimäki. Perusparannus on valmistunut, asukkaat ovat tyytyväisiä lopputulokseen ja kohonneeseen asumismukavuuteen (hissit, parvekelasit). Keskineliövuokra jäi alle Sirkkavuoren keskineliövuokran, ollen vuonna ,42 e/m2 (kaikki Sirkkavuoren kohteet10,42 e/m2). 3. As Oy Lempäälän Toimelantalon (Asuntotie 10) laajennusosa on valmistunut loppuvuodesta 2013 ja otettu käyttöön vaiheittain alkuvuoden 2014 aikana. Toiminnot ovat käynnistyneet suunnitellusti ja asukkaat ovat tyytyväisiä.