Voimaa & Taloudellisuutta työkoneeseesi. Laatu-Diesel MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA TURBOKORJAAMO. Valitse laadukas TAITTO-OVI! Puh.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimaa & Taloudellisuutta työkoneeseesi. Laatu-Diesel MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA TURBOKORJAAMO. Valitse laadukas TAITTO-OVI! Puh."

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 1 LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! VAATIVAAN LAADUKKAAT KÄYTTÖÖN! VARAVOIMAKONEET LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! Lokakuu 2/2015 Valitse laadukas TAITTO-OVI! SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: SUORAAN SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai MAAHANTUOJALTA: gsm tai MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat. Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu C 48 Puh Helsinki Voimaa & Taloudellisuutta työkoneeseesi Työnäytöksiä ulko-alueella! Messuosastomme U501. Tervetuloa! TURBOK ORJ AAM O Laatu-Diesel TURBOKORJAAMO , Laatu-Diesel Puh Kyötikkäläntie 207, Kangasala BILKE OY, Nikkarintie 2, Varkaus Puh , (017)

2 2 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Viljavuustutkimukset Meiltä! Kaikki maanviljelijöiden tarvitsemat analyysit! -Viljavuustutkimukset -Multavuuden määritys hehkutushäviönä -Sulfaattimaa-analyysit -Kasvianalyysit -Viljojen laatutestit Uutuus! Viljojen proteiinianalyysi! osastolla B310 Kotimainen asiantunteva palvelu! Katso pätevyysalue Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, NÄRPIÖ & Olemme mukana KoneAgria messuilla osastonumero D-halli, paikka 404 Tapaamme KoneAgrianäyttelyssä KOMPLEKSI- LANNOITTEILLA SÄÄSTÖÄ JA PAREMPAA LAATUA runsas sato pienemmin panoksin parempi valkuaisen laatu rehussa maittavaa rehua -> suurempi syönti lisää maitotuotosta ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä vähäisempää edistää vilkasta maaperän pieneliötoimintaa soveltuvat kaikille kasveille ja erityisen hyvin nurmen lannoitukseen N-xt-lannoitteet voidaan levittää tavallisella kasvinsuojeluruiskulla käyttämällä lannoitesuuttimia. KYSY LISÄÄ ALUE-EDUSTAJALTASI: Vilomix Finland Oy puh

3 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 3 Tulevaisuuden viljely vaatii yhteistyötä useiden tahojen kanssa Hortilab Oy on suomalaisessa omistuksessa oleva yksityinen osakeyhtiö, joka suorittaa kemiallisia analyysejä maatalous- ja puutarhasektorin viljelijöille sekä tutkimuslaitoksille, testauslaboratorioille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille. Hortilabin analyysipalvelu ja useimmat analyysimenetelmät ovat FINAS:in (Finnish Accreditation Service) akkreditoimia, T187. Tämä takaa asiakkaille analyysituloksia, joiden oikeellisuus on kansainvälisen, laboratorioille tarkoitetun standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukaisia. Hortilabissa asiakas on keskiössä, kun otetaan huomioon laatu, talous, ympäristö/ekologia ja etiikka/moraali. Kymmenien vuosien kokemuksella, erittäin pätevän henkilökunnan ja huippumodernin laitekannan ansiosta Hortilab on alallaan yksi maamme johtavista laboratorioista, Hortilabin toimitusjohtaja Filip Högnabba luonnehtii yrityksen toimintaa. Viljavuustutkimukset viljelysuunnittelun perusta Kattavasti toteutettu ja mahdllisimman uusi viljavuustutkimus antaa hyvät tiedot lohkojen lannoitus- ja kalkitustarpeista. Viljavuustutkimus vaaditaan myös ympäristökorvausta varten ja silloin tutkimuksen on oltava vähintään perustutkimus, jossa määritetään maalaji, multavuus, happamuus, johtoluku, Hortilab Oy Tutkimukset viljelmien parhaaksi Kasvien viljely muuttuu ajan myötä, samalla viljelyksille asetetaan uusia kovempia vaatimuksia. Suurimman vaatimuksen asettaa kuitenkin viljelijä itselleen, kun tämä yrittää noudattaa kaikkia ulkomaailman direktiivejä sekä samalla elää omien ihanteidensa mukaisesti ympäristön huomioonottavana laatuviljelijänä. vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Högnabba kertoo, että Hortilab tekee myös hivenravinnetutkimukset. Tutkimuksen kautta nähdään, mitä hivenravinteita maaperästä puuttuu. Suuressa osassa Suomen pelloista on havaittu hivenravinteiden puutetta, erityisesti mangaanista. Hortilabissa tutkituista näytteistä kolmessa neljäsosassa mangaanitulos on viljavuusluokassa huono, huononlainen tai välttävä. Myös kuparin, sinkin ja boorin puute on yleinen. Boorin riittävä taso on tärkeää erityisesti perunan sekä öljyja erikoiskasvien viljelyssä. Sadon laadun varmistamiseksi viljavuustutkimuksen yhteydessä kannattaa aina tehdä kattava hivenravinnemääritys. Kun tiedetään pellossa olevat ravinteet ja niiden puutteet, on näitä puutteita helpompi lähteä korjaamaan. Helpottaakseen analyysitilauksen tekemistä Hortilab tarjoaa viljelijöille valmiita viljavuustutkimuspaketteja eri viljelykasveille. Paketteja löytyy viljalle, nurmelle, perunalle, öljykasveille, avomaavihanneksille, sokerijuurikkaalle, luomuviljelylle, marjoille ja kotipuutarhoille. Multavuus vaikuttaa peltojen viljavuuteen Peltojen viljavuuteen vaikuttaa elonperäisen aineksen määrä. Viljavuustutkimukseen kuuluu aistinvarainen multavuusmääritys. Tänä vuonna uutena analyysinä Hortilab tarjoaa multavuuden määrityksen hehkutushäviönä. Tämän analyysin Susanna Liljedal ja Helena Boij tarkistamassa AQ2 spektrofotometrin analyysituloksia. AQ2 spektrofotometrillä analysoidaan fosfaatti maanäytteistä ja kloridi vesinäytteistä tuloksena saadaan orgaanisen aineen pitoisuus prosentteina, joka suoraan kertoo, mihin multavuusluokkaan näyte kuuluu. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän mukaan eri kasvien typpilannoitus määräytyy muokkauskerroksen multavuuden perusteella. Typpilannoitusta voi lisätä rajoitetusti saavutetun satotason perusteella. Kasvianalyysi viljavuustutkimuksen tueksi -Maa-analyysien lisäksi Hortilab tekee myös kasvianalyyseja. Kasvianalyysien avulla voidaan kasvukauden aikana seurata ravinnetilaa itse kasvissa, eli tarvitaanko mahdollista lisälannoitusta. Yksi tärkeistä hivenravinteista, josta usein on puute, on mangaani, jota lisätään usein kasvun orasvaiheessa. Kun kasvi voi hyvin, sadon määrä ja laatu paranee, Högnabba selvittää. -Alkukesästä tehtävän kasvianalyysin kautta voidaan tilannetta vielä korjata jossain määrin esimerkiksi lehtilannoitteilla. Käytännössä kasvista otetaan noin grammaa painava, edustava näyte, joka lähetetään tuoreena meille. Analysoimme laboratoriossamme ne ravinteet, jotka kasvi on ottanut maasta, ja saamme selville mitä ravinteita kasvi maasta hyödyntää ja mitä mahdollisesti tarvittaisiin lisää, Högnabba esittelee. Kasvianalyysi kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos kasvin ulkonäön perusteella epäillään ravinnepuutetta. Mutta on hyvä muistaa että pienet ravinnepuutteet eivät aina näy kasvustossa, mutta vaikuttavat silti heikentävästi sadon määrään ja laatuun. Edustava maanäyte ja kattavat analyysit antavat hyvät tiedot lohkojen lannoitus- sekä kalkitustarpeista ja hyvän perustan viljelysuunnittelulle. -Erilaiset puutostilat näkyvät mm. siinä, että kasvi kasvaa huonosti. Esimerkiksi vaaleat kuolleet raidat kaurassa voivat johtua siitä, ettei kasvi saa riittävästi mangaania. Toksiinit vaikeuttavat viljan rehu- ja elintarvikekäyttöä, mutta myös käyttöä kylvösiemeneksi -Jo parin vuoden ajan olemme tehneet riippumattomana laboratoriona myös DON-analyysejä, Högnabba mainitsee. Sateinen kasvukausi ja kostea sadonkorjuukausi luovat Fusarium-sienille otolliset olosuhteet muodostaa hometoksiineja. Homeiden tuottamista toksiineista deoksinivalenoli (DON) on yleisin ja tutkituin hometoksiini. Ne heikentävät sadon laatua ja aiheuttavat terveydellisen haitan lisäksi merkittäviä taloudellisia tappioita. Hometoksiinin lisäksi Hortilab tekee muita viljojen laatutestejä, kuten itävyys, 1000 siemenen paino, hehtolitrapaino ja kosteus. Uutuutena tästä syksystä lähtien analysoimme myös viljojen proteiinipitoisuudet, kertoo Högnabba. Taloudellis-ekologinen kumppani -Puhutaan, että viljelijöiden ravinteet menevät vesistöihin. Tätä varten on olemassa säännöksiä, joita on otettava huomioon. Viljavuustutkimuksen avulla saadaan selville mitä pelloissa jo on ja mitä sinne ei tarvitse lisätä. Olisi hyvä, että kaikki lannoitukset tehtäisiin kestävällä pohjalla, eikä peltoon lisätä ylimääräistä lisäravinnetta. Samalla säästetään, koska näin vältytään turhalta lannoitukselta. Tutkimuspalveluidemme käyttäminen on taloudellis-ekologinen ratkaisu ja samalla saadaan varmistettua viljan laatu, painottaa Högnabba. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä tehdyt näytteenotot, joissa näytteet otetaan kolmen vuoden välein. Ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteena on edistää ympäristön kannalta kestävää lannoitteiden käyttöä vähentämällä ravinnekuormitusta pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan. Valumavesien hallinta tehostaa vesiensuojelua ja vähentää valumavesien happamuutta. Ravinteet saadaan paremmin käyttöön ja niiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Ympäristökorvausta voi saada, jos pelloille on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Korvausta maksetaan vain, jos kyseessä on turve- tai multamaa tai hapan sulfaattimaa. Turve- ja multamaat on todettava viljavuustutkimuksen perusteella. Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Hortilabin tarjoamalla sulfaattimaa-analyysillä voidaan selvittää, onko kyseessä hapan sulfaattimaa. Hortilab toteuttaa kattavasti myös muita analyysipalveluita. Erityisesti kasvihuonepuoli muodostaa tärkeän osan analyysipalveluista. Suurin osa on kasvualustasta tehtäviä puristenesteanalyysejä. -Saman kasvityypin sisällä on eri lajikkeita, jotka ottavat ravinteita vastaan hieman eri tavalla. Tämän huomiointi on tärkeää, toteaa Filip Högnabba. Lähteet ja lisätiedot: Maa- ja metsätalousministeriön asetus 327/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/ ja Maaseutu.fi

4 4 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Tervetuloa Koneagriaan tutustumaan Tervetuloa osastolle Koneagriaan D 300tutust Huippulaatua myllytykseen Huippulaatua myllytykseen Minimoi myllyty Minimoi myllytys Big Dutchma Tervetuloa Koneagriaan tutust Huippulaatua myllytykseen Minimoi myllytyskulut Minimoi myllytyskulut Minimoi myllytyskulut Big Dutchmannin uutta hienojauhatustekniikkaa vasaramyllyllä edullisesti. niikkaa vasar Big Dutchman kulut niikkaa saatu vasar m tekniikalla, Big Dutchman jo vasten, kulut saatu vaan m Myllyn tekniikalla, rootto jo siivikolla, vasten, vaan joll syntyy Myllyn rootto suuri p siivikolla, joll syntyy suuri p tekniikkaa v Big Dutchma myllytyskulu jauhatustek suoraan seu kovapalateri Big Dutchmanin uudella myllyllä on myllytyskulut saatu minimoitua uudella jauhatustekniikalla, jossa ei myllytetä suoraan seulaa vasten, vaan kovapalateriä vasten. Big Dutchman ja Howema-m Big Dutchman ja Howema-myllyjen maahantuonti, markkinointi ja huolto: Suomen Big Dutchman Karjati ja Howema- Big Dutchman ja Howema-m Suomen K Marjamäentie 44 Suomen Karjati Marjamäentie 47, 2 Marjamäentie 44 Suomen Karjatilatarvike Oy Marjamäentie 44, Ollila

5 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 5 Siipikarjatuotteet kuluttajien suosiossa, mutta tuottajien talous tiukalla Suomen siipikarjatuotannossa rakennemuutos on edennyt suurin harppauksin. Tilojen lukumäärä on enemmän kuin puolittunut EU-jäsenyysaikana, mutta eläinmäärät kasvavat. Siipikarjatalous on keskittynyt läntiseen Suomeen, mutta Itä- Suomessakin on paikallisesti merkittävää kananmunien ja siipikarjanlihan tuotantoa. Kanalat uudistuneet Lukuisat siipikarjatilat ovat viime vuosina lopettaneet tuotantonsa, mutta monet ovat myös laajentaneet ja uusineet tuotantotekniikkansa. Vanhamuotoiset häkkikanalat kiellettiin EU:ssa 2012 alusta; nykyaikaisissa ns. virikehäkeissä kanoilla on enemmän tilaa ja pesät, orret sekä kuopsutuspaikka käytettävissään. Suomessa ala toteutti tuotantotapamuutoksen ajoissa ja täydellisesti, näin asiat eivät sujuneet läheskään kaikissa EU-maissa. Häkkituotannon osuus munantuotannosta oli 2005 lähes 90 %, % ja nykyisin n. 63 %. Lattiakanaloiden osuus on kymmenessä vuodessa noussut kymmenesosasta kolmannekseen tuotantomääristä. Myös luomumunien tuotanto on kasvanut ja on nyt viisi prosenttia tuotannosta. Kananmunatilojen määrä on nyt n. 340 (kevään tukihakutilastot), kun se vielä ennen häkkimuutosta 2011 oli vajaat 500. Tilojen keskimääräinen kanamäärä (yli 100 kanan kanalat) on kasvanut vuoden 2011 runsaasta 7 000:sta nykyiseen :een, munivien kanojen vuotuinen kokonaismäärä 3,4:stä 3,7 miljoonaan. Kananmunia tuotettiin viime vuonna lähes 68 miljoonaa kiloa ja kulutettiin n. 60 milj. kg. Asukasta kohti kananmunia kulutettiin viime vuonna 11 kg; määrä on noussut kilon verran muutamassa vuodessa. Suurin osa kananmunista tuotetaan Länsi-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan alle 6 % munijakanakannasta on Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois- Karjalan alueella. Paikallisesti merkittävää munantuotantoa on Itä-Suomessakin. Esimerkiksi Juvan seudulle on syntynyt monta modernia kanalaa entisiin kalkkunankasvattamoihin. Kaupan kananmunien tuotantotavan voi tarkistaa munaan leimatusta tuottajakoodista, siitä voi jäljittää myös tuotantotilan (piirros). Munat leimataan hyväksytyissä munapakkaamoissa laatu- ja painoluokittelun yhteydessä. Pohjois-Suomessa ja Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa myynnissä voi olla myös leimaamattomia munia, siellä tuottaja voi toimittaa vähittäiskauppaan rajoitetun määrän munia ilman luokittelupakkoa. Alueella sijaitsevat laitoshyväksytyt munapakkaamot ovat maatilojen perustamia, Tuottajakoodin leimaus A-luokan muniin 3FI tuottajakoodi maatunnus tuotantotapa 0 = luonnonmukainen tuotanto 1 = ulkokanalat 2 = lattiakanalat 3 = häkkikanalat (Dir. 2002/4/EY) Suurin osa lattiakanoista on nykyisin ns. kerroslattiakanaloissa, joissa ritilätasot lisäävät lintujen käytettävissä olevaa pinta-alaa. Tasoilla on ruokinta- ja juomalaitteita, orsia ja munintapesät. ns. isot keskuspakkaamot ovat keskittyneet Länsi-Suomeen. Broileritarjontaan tullut vaihtoehtoja Broilerinlihan tuotanto ylitti Suomessa sadan miljoonan kilon rajan vuonna Kasvatus on suurimmaksi osaksi kahden ison lihatalon, Atrian ja HKScanin, säätelemää sopimustuotantoa, joka on keskittynyt läntiseen Suomeen, teurastuspaikkakuntien Seinäjoki, Eura, Kangasala ympäristöön. Broileritiloja on noin 230, joista nelisenkymmentä emopolven kasvattajia tai munittajia. Myös broileritilojen määrä on pienentynyt ja keskikoko kasvanut. Valkoisen lihan lisääntyvä kulutus tuo alalle edelleen kasvuodotuksia. Viime vuonna suomalaiset söivät 18,5 kiloa broilerinlihaa. Vuonna 2014 käynnistyi myös luomubroilerin tuotanto, kun Luomu Invest Oy sai tuotantoketjunsa hautomo, kolme kasvatustilaa ja teurastamo pyörimään. Hidaskasvuisen lintuaineksen siitosmunat tuodaan Tanskasta. Luomubroilerin hinnasta tulee kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna, mikä johtuu lähes kaksinkertaisesta kasvatusajasta, isommasta tilavaatimuksesta kasvattamossa, ulkoilun järjestämisestä sekä luonnonmukaisesti tuotetusta rehusta. Myös luomubroileri tuotetaan Länsi-Suomessa. Siipikarjaliiton vetämällä hankkeella pyritään saamaan Suomeen myös luomubroilerin emotuotanto; tämä olisi tärkeää etenkin siipikarjatautien ehkäisyn kannalta. Vaihtoehdoksi muulle broileritarjonnalle tuli viime vuonna kauppoihin myös Huttulan Kukon lanseeraama Naapurin Maalaiskana, jota on markkinoitu hitaammin ja täysin kotimaisella rehulla kasvatetuksi. Varsinaissuomalaisen maatalousyrittäjäpariskunnan perustama yhtiö myytiin toukokuussa suurelle pohjoismaiselle siipikarjayhtiölle Scandi Standardille. Kalkkunan ja erikoislintujen tuotantoa myös Itä-Suomessa Kalkkunantuotanto laajeni Suomessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa huomattaviin mittoihin, huippu eli yli 14 miljoonaa kiloa saavutettiin vuonna Kannattavuusongelmat ovat sittemmin supistaneet tuotantoa. Itä-Suomessa 19 kalkkunatilaa joutui lopettamaan Juvalla teurastaneen Järvi-Suomen Portin lopetettua sopimustuotannon vuonna Atrian ja HKScanin omistama Länsi-Kalkkuna Oy teurastaa enimmäkseen Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueen muutamalla kymmenellä sopimustuotantotilalla kasvatetut kalkkunat Säkylässä. Kalkkuna on kuitenkin palaamassa myös Itä-Suomeen. Länsi-Kalkkunan tuottajarinkiin on liitetty muutama vuoteen 2007 asti kalkkunoita kasvattanut eteläsavolaistila. Lisäksi Iisalmessa on pitkään toiminut huomattava yksityinen kalkkunan- ja muiden erikoislintujen (ankka, sorsa) tuotanto- ja teurastustila. Mikkelissä sijaitsevalla hanhifarmilla puolestaan tuotetaan ja tuotteistetaan suurin osa suomalaisesta hanhenlihasta. Puhdasta suomalaista ruokaa, mutta mihin hintaan Kananmunien kulutuksen kotimaisuusaste on n. 92 %. Kaupassa tuontimunia ei näy, tiukkojen salmonellattomuusvaatimustemme vuoksi niitä voisi tuoda vain Ruotsista ja Tanskasta, ja noissa maissa hintataso on selvästi korkeampi kuin meillä. Munavalmisteisiin elintarviketeollisuudelle halpaa raaka-ainetta sen sijaan tuodaan; salmonellariski eliminoidaan kuumennuskäsittelyllä. Kotimainen broileri joutuu jo enemmän kilpailemaan tuonnin kanssa, varsinkin suurkeittiöpuolella, ja kotimaisuusaste on 87 %:n luokkaa. Kalkkunan kulutuksesta lähes 40 % on tuontitavaraa. Vaikka siipikarjatuotteiden tuotanto on viime vuosina kasvanut, niistä saadun kokonaistuoton pieneneminen kuvaa tuottajahintojen laskua. Vaikein tilanne on kananmunantuotannossa, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapainon säilyttäminen on hankalampaa kuin täysin sopimuksiin perustuvassa siipikarjanlihantuotannossa. Eläinten terveys ja hyvinvointi Siipikarjaliiton toiminnan painopisteenä Sekä kanojen että broilerien pitotapoja ja -olosuhteita säädellään vuosina 2011 (broileri) ja 2012 (kanat) voimaan tullein EU-pohjaisin säädöksin, joita Suomessa noudatetaan tiukasti. Tänä keväänä munituskanojen, broilerien ja kalkkunoiden pitäjille oli ensimmäistä kertaa tarjolla hyvinvointikorvaus, johon tuottajat ovatkin laajalti sitoutuneet. Se kannustaa esimerkiksi tarjoamaan lihalinnuillekin orsia (kuva broilereista orsilla) ja kaikelle siipikarjalle jyviä rehun seassa sekä erilaisia virike-esineitä viihdykkeeksi. Siipikarjaliitto on osallistunut toimenpiteiden suunnitteluun ja neuvontaan, ja on mukana myös Neuvo2020 -järjestelmässä. Erinomainen eläinterveys on suomalaisen siipikarjatuotannon vahvuus. Esimerkiksi salmonellavalvonta koskee kaikenkokoisia kanaloita, joista munia myydään tai luovutetaan suoraan kuluttajille, ei pelkästään munapakkaamojen tuottajatiloja. Suomessa salmonellatutkimus kattaa kaikki salmonellatyypit, kun EU:ssa riittäisi kahden ihmisillä yleisimmän serotyypin selvittäminen. Siipikarjaliitolla on Kanava-salmonellavalvontapalvelu, josta voi tilata näytteenotto- ja postitustarvikkeet, ja tulokset kirjautuvat internetsivustolle, jonka muitakin palveluja pääsee käyttämään omilla tunnuksilla. Viime vuonna ei tuotantosiipikarjalla todettu Suomessa yhtään salmonellatartuntaa. Siipikarjaliitto tekee yhteistyötä viranomaisten ja alan organisaatioiden kanssa siipikarjan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, tärkeimmät yhteistyökumppanit tässä ovat Evira ja Eläinten terveys ETT ry. Siipikarjan eläinaines ostetaan Suomeen kansainvälisiltä jalostusyhtiöiltä, ja ETT ry ohjeistaa tuonnit eläintautiriskien välttämiseksi. Myös harrastesiipikarjan hankintaa ulkomailta harkitsevien on tärkeää selvittää tuontivaatimukset ETT:n kautta. ETT:n koordinoimissa asiantuntijaryhmissä laaditaan ja päivitetään myös ohjeistoja tautien torjuntaan tiloilla ja mm. eri siipikarjaryhmien hyvinvointitavoitteita. Siipikarjanlihan terveellisyys on tunnustettu uusituissa suomalaisissa ravintosuosituksissa. Ja kananmunien kolesteroliin liitetystä verensokerin noususta saatiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta hiljan päinvastaista tietoa: kananmunien syönti voi vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Kananmuna sisältää monia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Ruokavaliokokonaisuus on nykykäsityksen mukaan tärkeämpi kuin yksittäiset ravintoaineet. Siipikarjaa kannattaa sisällyttää siihen kokonaisuuteen. Suomen Siipikarjaliitto ry on valtakunnallinen siipikarja-alan keskusjärjestö, jonka toimisto sijaitsee Jokioisilla Lounais- Hämeessä. Siipikarjaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Suomen Siipikarja -lehteä. Agr. Päivi Heikkilä, Suomen Siipikarjaliitto ry.

6 6 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA KESTO-oviverho Suojaa kylmyydeltä, pölyltä, melulta, vedolta ja kosteudelta Maataloudessa Teollisuudessa Kaupoissa, varastoissa KESTO-oviverho säilyttää joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. KESTO-oviverho on erittäin käyttökelpoinen avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa, lypsyasemilla sekä rehutilojen ajo-ovissa. KESTO-oviverho eristää ja suojaa tehokkaasti kylmyydeltä ja vedolta. lisätä ruokintajärjestelmän automaatiotasoa elmään tai lisää uusia komponentteja tarvitiseen ruokinnan tehostamiseen ja automatisoinntaa ruokintatarkkuutta merkittävästi ja lisää Turvallinen, läpinäkyvä Kestävä, joustava, venymätön Pakkasenkesto -40 C Helppo asentaa KESTO-oviverho eristää ja suojaa kylmyydeltä, vedolta, kosteudelta sekä ilman epäpuhtauksilta. KESTO-oviverhon läpinäkyvyys tekee liikkumisesta kulkuaukoissa turvallisen. KESTO-oviverholla voi toteuttaa tuotantotilojen melu- ja pölyhaittaa tuottavien koneiden eristämisen. KESTO-oviverholla voi myös suojata herkät laitteet työympäristön läheisyydessä olevilta riskitekijöiltä. KESTO-oviverho soveltuu mainiosti myös tuotantotilojen jakamiseen. KESTO-oviverho soveltuu mainiosti kauppaliikkeiden, varastojen ja hallien lastauslaitureiden kulkuaukoihin. Suoraan maahantuojan varastosta: Hallipussi 3, Pieksämäki Puh. (015) , fax (015) UV-suojattua PVC-muovia DeLaval VMS Vahvistettu polyesteriverkolla Suomalainen laatutuote PS. Meiltä myös kuljetinhihnat klapikoneisiin, Ei ylläpidä palamista ruokinta-automaatteihin ja teollisuuteen, ym. Paljon enemmän kuin lypsyrobo Tee säästöjä ruokinnalla Tervetuloa tutustumaan mikserin ominaisuuksiin Kone Agriassa! VSM -mikserin käyttäjäkokemuksia: Erityisen hyvä pyöröpaalien käsittelyominaisuudet! Toiminnaltaan luotettava ja vähän huoltotoimia vaativa. Helppo ja luotettava systeemi - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit helposti Lehmät lypsävät enemmän ja lypsyrobotillani on parempi lehmäliikenne. NYT kiinteät VSM- ja traktorikäyttöiset VM-mikserit Optisteel-säiliöllä - Optisteel-ruuvi kaupan päälle! Lue lisää: Lisäksi ohittamaton vaihtotarjous vain KoneAgriassa Osastolla D202 Tarjoukset voimassa mennessä tehdyille tilauksille. Kiinteä pystyruuvisekoitin nielee paalit vaivatta Maa-ja Metsätalousmaailma KONEAGRIA ruokintateema 257 x 180mm.indd :20:28

7 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 7 oin- DeLaval toimittaa täydelliset lypsyrobottipihatot DeLavalin laitteiden ja tarvikkeiden avulla DeLaval VMS lypsetään, ruokitaan ja hoidetaan lypsyeläimiä joka päivä maailmanlaajuisesti yli sadassa maassa ja tapaa yli maidontuottajaa päivittäin heidän tiloillaan. De- Lavalin tuotteisiin Paljon uskoo myös maitotilallinen enemmän kuin lypsyr Markku Vehkoja, jonka lypsyrobottipihaton DeLaval toimitti noin viisi vuotta sitten. Tilalla on käytössä DeLavalin koko repertuaari, johon kuuluvat mm. lypsyrobotti, apemikseri, mattoruokkija, karjaharjat sekä lannapoistolaitteet. -Tätä voisi kuvailla periaatteessa DeLavalin navetaksi. tuntemus ruokintaan ja moneen DeLavallilla on lisäksi hyvä Hankintapäätöksen ratkaisi muuhunkin asiaan. DeLavalin tarjoama kokonaisuus. Kaikki Vehkojan tilalla on yhteensä ä ruokinnalla laitteet toimivat 65 lehmää, joista on lypsyssä yhdessä saumattomasti, kuten kerrallaan noin 57 eläintä. myös huoltopuoli. On tärkeää -Tulevaisuudessa ajatuksena että sama huoltomies pystyy on hankkia toinen lypsyrobotti, huoltamaan kaikki navetan mikäli maitolitran hinta alkaa laitteet yhdellä kertaa. Minulla nousemaan. Tämän hetkinen oli aiemmin parsinavetta, jonka hinnoittelu ei motivoi investointeihin, Vehkoja toteaa. kautta DeLaval oli jo ennestään tuttu tuotemerkki. Tätä kautta äkokemuksia: painottaa. Vehkoja myöntää, ettei hänellä ole kokemusta muista tuotemerkeistä, mutta samalla hän alleviivaa DeLavalin osalta kokonaisuutta, joka on kaikilta osin toimiva. -DeLavalin huoltoverkosto on laaja ja toimiva, joten huollon saa tarvittaessa nopeasti. DeLavalin robotilla on 24/7-päivystys ja huoltomies on paikalla kahden tunnin sisällä hälytyksestä. maan myös huoltomiehet olivat mikserin tuttuja. Toimiva huolto on meidän järjestelmän Tuotto sidoksissa ominaisuuksiin Kone Agriassa! toiminnassa todella tärkeä osaalue, mikäli tuotantokoneisiin Vehkojan mukaan DeLavalin toimivuuteen tulisi jotain häiriötä, Vehkoja lypsyrobotin käyttö on yksinkertaista. Vehkojan tilalla on käytössä kapea ruokintapöytä sekä mattoruokkija. Kokonaisuuden suunnittelu on tärkeässä roolissa, koska robotin on mahduttava liikkumaan. -Jos jokin osa-alue toimii huonosti, se vaikuttaa koko navetan toimintaan. Automaattiruokintaan lähdettiin siitä syystä, että saisimme lehmät liikkumaan. Toimivuuden kannalta on tärkeää, että homma pelaa kaikilta osin, eikä VMS lypsyrobotin äärellä. Vasemmalta Markku ja Marjo Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja siihen tulisi pitkiä katkoksia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se näkyy heti myös tuotoksessa. Tässä on ajatelvata koko ajan kokonaisuutta, Vehkoja mainitsee. äsittelyominaisuudet! hän huoltotoimia vaativa. - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit helposti lypsyrobotillani on parempi SM- ja set VM-mikserit llä vi elaval.fi/ruokinta DeLaval-apemikserillä saadaan huonompikin rehu hyötykäyttöön -DeLaval-apemikseri on tätä päivää, koska sillä pystytään Lisäksi ohittamaton vaihtotarjous vain KoneAgriassa Osastolla D202 tekemään lypsyssä oleville, ummessaoleville ja nuorelle karjalle oma seoksensa. Apetuotannossa voidaan hyödyntää monenlaisia rehuja sekä olkia ja tehdä parempaa ruokaa. Mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä mahdollistavat sen, että säästetty tila voidaan käyttää johonkin muuhun. Mielestäni DeLavalin apemikseri on helppo ja toimintavarma laite. Olemme saaneet Mikserin ääressä. Vasemmalta Marjo ja Markku Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja sen avulla myös tuotannonlisäystä, Vehkoja toteaa. Maidontuotanto hyvällä tasolla DeLavalin laitemyyjä Rauno Saukko kertoo, että DeLavalin kokonaistoimitus on maitoyrittäjälle rakennusvaiheessa hyvä ja hinta/laatusuhteeltaan paras ratkaisu. Suunnittelu, kaupanteko, järjestelmien yhteensovittaminen ja toimitukset ovat kaikki yhden toimijan takana. Tämä helpottaa projektin läpivientiä ratkaisevasti, näin kävi myös Vehkojan tilalla. -Kun kaikki navetan laitteet tulevat samasta firmasta, on myös järjestelmän ja laitteiston huolto helppoa huoltomiehet pystyvät tekemään kaikki tarvittavat työtehtävät samalla kertaa. Saukko kertoo, että Vehkojan tilan lehmäkohtaiset maitotuotot ovat noin 36 kiloa ja vuorokauden maitomäärät noin 2050 kiloa. -Tilan eläinkohtainen maitomäärä on hyvällä tasolla. Siellä on menty jo monta vuotta 2000 kilon molemmin puolin päivätuotoksissa. Tilan keskilehmäluku lypsyssä on ollut lehmän nurkilla. Kokonaisuus määrittää aina sen, miten lehmät lypsävät. Kun automaatti jakaa appeen useita kertoja päivässä, aina puhtaana ja tuoreena, on sillä iso merkitys tuotokseen. Vehkojan navetta on myös äärettömän siisti. Siisteys ja koneista huolehtiminen ovat perusjuttuja, jotka osaltaan mahdollistavat tämän kaltaiset hyvät tuotokset. Uudet DeLaval-apemikserit -Laitteistomme ovat edelleen kehittyneet. Vehkojalla oleva järjestelmä on edelleenkin todella hyvä ja toimiva, mutta tuotekehittelyn ansiosta nykyiset laitteemme ovat vieläkin laadukkaampia. Niitä on kehitetty kuuntelemalla asiakkaitamme. Yksi esimerkki tästä on uusi apemikserimme, jossa on käytetty uutta, Optisteelteräslaatua. Optisteel on jopa 250 kertaa enemmän korroosiota kestävää ja kolme kertaa enemmän märkäkulutusta kestävää, kuin tavallinen ST52- teräs. Optisteelin murtolujuus ja kovuus ovat parempia kuin ruostumattomalla teräksellä. Toinen iso tekijä on apemikserin ruuvin muoto, joka on uusissa miksereissä enemmän kolmiotyyppinen. Uusi muoto nopeuttaa sekoitusta huomattavan paljon. Kaikissa laitteissamme tuotekehitys on mennyt eteenpäin, joten varmuus ja laatu paranevat aina vain, Saukko mainitsee loppuun.

8 8 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Humuspehtoorin maanparannusaineilla saat parempia satoja pelloitasi luonnollisesti Otetaan kourallinen puukuituja, hyppysellinen ravinteita ja hitunen osaamista. Näin syntyy innovatiivinen tapa hyödyntää metsäteollisuuden puhtaat puukuidut pelloilla maanparannusaineina. Maan kasvukyky paranee, satojen laatu ja määrä paranevat. Pellon humus palaa ja maa tulee eläväksi. Pellon ravinnepäästöt vähenevät ja peltoon sitoutuu hiilidioksidia. Nämä asiat ovat vuosien kemiallisen viljelyn tuloksena usein unohtuneet. Humuspehtoori Oy on kehittänyt 1980-luvulta lähtien metsäteollisuuden puukuiduista maanparannusaineita. Kompostoinnista yhtiöllä on kokemusta aina 70-luvulta lähtien. Pitkien kokeilujen tuloksena Humuspehtoori on todennut, että puukuiduilla ja lannoilla maan biologinen toiminta paranee ja viljelyn tuottavuus nousee. Humuspehtoori Oy:llä on ympäristölupa sekä Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. -Monet asiakkaistamme ovat tuotteiden esittelyn jälkeen todenneet, että tämähän on niin kuin ennen vanhaan, kertoo Humuspehtoorin tuore vetäjä Suvi Matsinen. Puukuitua ja kompostoitua lantaa -Vastaanotamme metsäteollisuuden sivuvirtana syntyviä puukuituja ja maataloudesta syntyviä lantoja, kuten siipikarjan ja hevosen lantaa. Lannat kompostoidaan ja niistä tehdään maanparannus- ja lannoiteaineita yhdessä näiden puukuitujen kanssa. Kyseessä on alunperin isäni Reino Mantsisen kehittämä liikeidea, Suvi Mantsinen kertoo. Reino Mantsinen teki aiemmin urakointia kuntapuolella, jossa hän kiersi kompostoimassa yhdyskuntalietettä itserakentamallaan kompostinsekoittimella kaupunkien ja kuntien kentillä. Hän järjesti kohteisiin kompostoinnin tukiaineeksi kuorta ja lantaa, että kompostit voisivat paremmin. Samalla tutuiksi tulivat metsätehtaat sekä sahat. -Tehtailta saadaan hoidettua ns. nollakuitu pois, koska se on märkää, siinä ei ole ravinteita ja se on hankala polttaa. Tämä oli aikoinaan aikamoinen ongelma paperitehtaille, joka ratkesi tätä kautta. Ensimmäiset kokeet tehtiin vuosien 1997 ja 2000 välillä ja siitä liikeidea sitten syntyi, Suvi Matsinen toteaa. Suurin osa tuotteista luomuhyväksyttyjä Humuspehtoorilla on parikymmentä eri tuotetta, joista suurin osa on luomuhyväksyttyjä. Tuotteisiin kuuluvat myös pelkät kompostoidut lannat, kuten hevosen ja broilerin lannat sekä näiden seokset. Valikoimaan kuuluu myös Humuspehtoorilta peltoosi puukuiduista pysyvää humusta. Humuksella parannetaan peltosi vesitaloutta, pieneliötoimintaa, kasvukykyä, terveyttä sekä ravinteidenpidätyskykyä! Pehtoorin Broilerhyvällä ravinteet edullisemmin kuin kemiallisilla lannoitteilla. Ostamalla 1 t Broilerhyvää hintaan 30 /t + rahti saat ravinteita 105 arvoisesti laskettuna kemiallisten hinnalla. Tuotteista suurin osa on luomuhyväksyttyjä. Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Puh luomutuhka sekä lantojen ja metsäteollisuuden puukuitujen seokset. -Seosten myynti on ollut tänä vuonna todella huono uuden nitraattiasetuksen vuoksi, joka rajoittaa tuotteiden käyttöä erittäin ratkaisevasti tällä hetkellä. Käyttöä rajoittavat asetetut kokonaistyppirajat. Aikaisemmin nitraattiasetukset koskivat pelkkiä lantoja, joten meidän tuotteet, eli orgaaniset lannoitevalmisteet, olivat sen ulkopuolella, Mantsinen kertoo. Puukuitu vapauttaa typpeä hitaammin -Jos lannassa on vaikka 10 kiloa liukasta typpeä ja kun se sekoitetaan puukuidun kanssa 1:1, luulisi että typen liukoinen määrä puolittuisi. Kun siitä otetaan kahden viikon päästä näyte, on typen määrä vain noin kymmenesosa siitä. Tämä johtuu siitä, että osa typestä on sitoutunut puukuituun kokonaistyppimuotoon ja vapautuu siitä vähitellen maatuessaan. Tätä ei voida näin ollen laskea sen vuoden lannoitetypeksi, koska se ei ole vielä ensimmäisenä vuonna kasvin käytettävissä. Kaikki tietävät että puukuitu hajoaa hitaasti. Orgaanisista lannoitevalmisteista, jotka sisältävät lantaa, otetaan kokonaistyppi huomioon, jolloin kokonaistypen raja on 170 kiloa vuodessa. Tällöin liukoisen typen määrä meidän tuotteissa voi jäädä alle 20 kilon. Jos pistetään pelloille 20 kiloa liukoista typpeä, ei sillä määrällä kasva mikään, ei edes heinä. Tässä on ihan selvä ongelma edessä, Mantsinen esittelee. Peltomaa on viljelijän pankkitili -Pelto antaa satoa sen mukaan, kuinka sitä on hoidettu. Hyvä maa antaa hyvän sadon. Jos peltoa viljellään kemiallisesti, maaperä köyhtyy. Kemiallisilla lannoitteilla pellon orgaaninen massa vähenee, jolloin jäljelle jää vain kivennäisaine, joka ei pidätä vettä tai ravinteita, eikä siinä ole myöskään pieneliötoimintaa. Kun pellossa ei ole madoille, bakteereille ja sienille ruokaa, häiriintyy pellon orgaaninen toiminta ja satojen määrät pienentyvät. Kun pellossa ei ole pieneliötoimintaa, tulee pelto riskialttiimmaksi myös taudeille ja taudinaiheuttajille. Ihan samalla tavalla kuin ihmisenkin kanssa, jos ihmisellä ei ole vastustuskykyä, on ihminen hyvä koti erilaisille taudinaiheuttajille, Matsinen painottaa. Maanparannusaineilla ratkaisu peltoon kuin peltoon -Jos viljelijällä on huonot peltomaat, jotka ovat esimerkiksi savisia tai hiekkaisia, ne voidaan hoitaa sellaiseen kuntoon, että viljelijällä voi valita mitä hän viljelee. Enää ei tarvitsekaan viljellä pelkkää rehukauraa tai käyttää paljon peltopinta-alaa. Kun mietitään sukupolvenvaihdosta sekä tilan suuntaa, kannattaa miettiä olemassa olevan peltoalan kasvukunnon hoitoa ja kuinka sitä voidaan nostaa. Kannattaa hoitaa mieluummin omat pellon kuntoon, kuin ostaa naapurin pellot kalliilla rahalla. Maa on kallista, eikä sitä synny juurikaan lisää, joten satotasoa kannattaa nostaa jo olemassa olevilla pelloilla. Huonosta savisesta maasta saadaan erikoiskasviviljelyyn soveltuva pelto. Peltomaata pystytään parantamaan maanparannusaineillamme merkittävästi, Mantsinen lupaa. Puukuitu takaa pysyvän humuksen Ruohovartisista kasveista ei tule peltoon lingniiniä joka takaisi pellolle pysyvän humuksen. Puukuidulla saadaan luotua peltoon pysyvä humustaso. Mantsinen kertoo, että Ruohovartinen kasvi nostaa maan orgaanista tasoa nurmenviljelyyn muutamaksi vuodeksi. Peltoon syntyy pieneliötoiminta, jolloin bakteerit ja madot lisääntyvät ja kuluttavat orgaanisen massan, jonka jälkeen orgaanisen aineksen taso tippuu merkittävästi. Puulla peltoon saadaan luotua pysyvä humustaso. -Tämän päivän pelloilla oleva humus on peräisin ajalta, jolloin pellot vielä kasvoivat metsää. Kun pelloilla on viljelty kemiallisesti, tulee vain kasvin tarvitsemat ravinteet, mutta kulutettu orgaaninen aines ei tule takaisin. Kemialliset lannoitteet tuovat sadon takaisin, mutta eivät auta maata palauttamaan humuspitoisuuttaan. Kemialliset lannoitteet ovat mahdollistaneet viimeiset vuotta hyvän sadon, mutta lopulta ne kuitenkin heikentävät maan kasvukuntoa. Kemiallisilla lannoitteilla lannoitettu pelto ei ole myöskään pieneliöille, sienille ja bakteereille, hyvä kasvupaikka. On tutkittu, etteivät sienet pidä kemiallisesta rakeesta. Sienirihmasto on olellinen asia maassa ja muuttaa siellä ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Tämän vuoksi pellon pieneliötoiminnasta kannattaa JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA

9 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 9 pitää huolta, Mantsinen painottaa. Luomulannoite on yhtä tehokas kuin kemiallinen -Luomulannoite ei tarkoita, että kyseessä olisi heikkotehoisempi lannoite. Kun maa on kaikilta osin paremmassa kasvukunnossa, se voi paremmin vesitaloudellisesti ja se myös pidättää ravinteita, jolloin viljelijä voi vähentää lannoitemääriä. Multava pelto on mm. suuri typpivarasto. Kun maa on hyvässä kunnossa, ja vaikka käyttääkin kemiallista lannoitetta, voidaan niiden määriä vähentää merkittävästi, Mantsinen mainitsee. Humusköyhä maa päästää ravinteet läpi -Kun hiekkaiseen maahan valutetaan ravinteita ja vettä, eivät ne pysähdy minnekään, vaan ne ovat heti ensimmäisessä ojassa. Ellei kasvi ole ottamassa ravinteita kiinni, ravinteet valuvat suoraan vesistöihin. Orgaanisen aineksen lisäämisellä peltoon voidaan pienentää ravinnehuuhtoutumia ja suojella sitä kautta vesistöjä. Viljelymaan kunnolla on merkitystä satomääriin -Tässä puhutaan tietyllä tapaa asennekysymyksestä. Monesti on helpompaa ja halvempaa tehdä asiat kemiallisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla. Ostetaan uusia koneita ja yritetään saada niillä pellot parempaan kuntoon. Esimerkiksi Yara kehittää uusia tuotteita, kun huomataan että jokin hivenaine alkaa katoamaan pellosta. Jos tulee uusi kasvitauti, kehitetään uusi ruiskutettava myrkky tai homeenestoaine. Ratkaisut haetaan keinotekoisesti, vaikka koko tätä ketjua voitaisiin hoitaa pitämällä maaperä kunnossa. Samalla vältyttäisiin väkilannoitteiden ja myrkkyjen käytöltä. Lyhytaikaiset ratkaisut löytyvät liian helposti maanmuokkauksesta, lannoitteesta tai myrkystä. Maalla on oma puskurointikyky ja jos se on matala, on satokin huono, Mantsinen painottaa. Parempia satoja -Erikoiskasvinviljelyssä on todettu, että esimerkiksi kaalinkerät hyötyvät meidän Rikkiviisas-lannoitteesta. Kasvien soluseinät ovat vahvempia, jolloin kerä on painavampi, tiiviimpi ja kestää paremmin käsittelyä. Tässä yksi konkreettinen esimerkki siitä, miksi maanparannusaineitamme kannattaa käyttää, Mantsinen painottaa. Ajatuksia glyfosaatin käytöstä pelloilla -Jos minun näkemystä kysyy, niin kyllä kyseessä on hyvin todennäköisesti suuri tutkimaton ongelma. Jos lukee Roundupin (glyfosaatti) kehittäjän ja valmistajan, Monsanton, käyttöturvallisuustiedotetta, siellä lukee, ettei Monsanto ota mitään vastuuta tuotteesta tai sen soveltuvuudesta viljelykäyttöön, eikä mistään mahdollisista tuotteen aiheuttamista ympäristöongelmista. Monsanto pesee siinä kätensä ihan täysin. Monsanton käyttöturvallisuustiedote löytyy internetistä, missä siihen on mahdollista käydä tutustumassa. On aika huolestuttavaa jos aineen valmistaja pesee itsensä täysin ulos vastuista, Mantsinen ihmettelee. Mantsinen kertoo, että glyfosaatin käyttöön pellolla liittyy mm. sellainen ongelma, että se kilpailee maahiukkasen pinnalla fostorin kanssa samasta kiinnittymispaikasta. -Jos pellolla on paljon glyfosaattia, maahiukkasten pinnat ovat todennäköisesti kyllästettyjä glyfosaatilla, jolloin fosforilla ei ole kiinnittymispaikkaa. Pellot joilla käytetään paljon glyfosaattia, ovat todennäköisesti suurempia fosforin huuhtoutumapeltoja. Sienet jotka rapauttaisivat fosforia kasvien käyttöön, ne eivät pärjää glyfosaatille. Myöskään glyfosaatin vaikutuksia ihmisiin ja sen kertymistä ympäristöön ei ole tutkittu Suomen kylmissä oloissa. On väitetty että glyfosaatti hajoaisi, mutta todellisuudessa se huuhtoutuu vesistöhin, ja siitä edelleen kaloihin. Siitä miten glyfosaatti käyttäytyy koko ravintoketjussa, ei ole tehty tutkimuksia Suomen oloissa, Mantsinen painottaa. Mantsisen mukaan on jo epäilty, että glyfosaatti voisi olla yksi keliakian aiheuttajista, syy 2-tyypin diabetekseen sekä moniin syöpiin. -Tämä voi olla asian paisuttelua, mutta kun asiaa ei ole tutkittu, olisi glyfosaatin käyttöön suhtauduttava suurella varauksella. Yhdyskuntalietteen käyttö ravintokasvien viljelyssä kyseenalaista -Yhdyskuntalietteet on toinen suuri arpa, eli kuinka hormonit, antibiootit ja muut lääkeaineet siirtyvät niistä viljaan, rehuun ja edelleen karjalle. Tätäkään ei ole juurikaan tutkittu. Näkisin että yhdyskuntalietteen käyttäminen energiaviljelyssä on järkevämpää kuin ruokaviljelyssä. Meillä ei ole lainkaan peltoviljelytuotteita, ruokapelloille, jotka sisältäisivät yhdyskuntalietettä. Emme myöskään tingi siitä, Mantsinen toteaa. Humuspehtoorilla on saatavilla bioenergian kasvatukseen ja viherrakentamien puolelle, inframullaksi, yhdyskuntalietekompostia. -Yhdyskuntalietteessä on aika paljon raskametalleja, joten ne kertyvät maahan. Yhdyskuntalietettä tulee paljon ja niillä alueilla joita sitä syntyy, sitä myös käytetään paljon. Tätä kautta raskasmetallit kertyvät peltoihin. Pellon varoaika ruokatuotantoon on viisi vuotta, joka kertoo jotain yhdyskuntalietteen turvallisuudesta. Kuinka esimerkiksi hormonit katoavat lietteestä ja minne ne päätyvät, ei siitä ole tehty mielestäni mitään tutkimuksia, Mantsinen kyseenalaistaa. Humuspehtoorin tuotteilla kasvutakuu -Takaamme että tuottemme soveltuvat siihen käyttötarkoitukseen kuin luvataankin. Tuotteistamme on tutkittu mm. raskasmetallit, taudinaiheuttajat ja rikkaruohot, joten niitä ei ole ja tuotteet ovat kompostoituja sekä puhtaita. Metsäteollisuuden puukuiduissa on hyvin vähän raskasmetalleja, verrattuna yhdyskuntalietteeseen, Mantsinen toteaa. Humuspehtoori tekee viljelijän peltojen viljavuusanalyysien, tulevan kasvin ja sen tarpeiden mukaan lohkokohtaiset laskelmat, mikä tuotteista ja millainen käsittely olisi sopivin. Maanparannusprosessi on muutaman vuoden investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Tärkeintä laskelmissa on tuntea puukuitujen käyttäytyminen maanperän hoidossa. Joillakin tuotteilla on kalkitseva vaikutus ja toisilla on hyvä hiven- ja sivuravinnepitoisuus. Humuspehtoorin tuotteet ovat puhtaita ja valvottuja. Hygieenisyys ja ravinnetasot tutkitaan säännöllisellä näytteenotolla Viljavuuspalvelussa. Humuspehtoorin lannoitetuotteet ja mallit soveltuvat hyvin myös tehoviljelyyn, kunhan viljelijällä on kiinnostusta peltojensa hoitamiseen ja satojen parantamiseen. -Pehtoorin broilerhyvä on erittäin vahva lannoite. Se tulee broiler-kasvattamoilta. Kun broilereita syötetään paljon, että ne kasvaisivat nopeasti, on lannassa paljon hivenaineita. Lanta sisältää kaiken tarvittavan, jolloin pellon hivenaineet saadaan nostettua hyvälle tasolle. Mediassa puhutaan paljon ravinteiden kierrättämisestä ja lannankierrosta, että lantaa pitäisi käyttää enemmän. Tämä ei ole näkynyt käytännöntasolla ainakaan toistaiseksi, sitä on päinvastoin vaikeutettu. Olemme yrittäneet vaikuttaa päättäjiin ja kertoa viestiä, että nyt tulisi oikeasti tehdä jotain muuta kuin vain puhua, Suvi Mantsinen toteaa loppuun. HAE TUETULLE LOMALLE! Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle! VUODEN 2016 LOMAESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Loma-ajankohdat löydät myös kotisivuiltamme! Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää! Tutustu lomiin ja täytä sähköinen hakemus sivuilta tai tilaa esite p ,

10 10 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Lihakeskusliitto liha-alan yrittäjien asialla Lihakeskusliitto ry toimii yksityisen liha-alan talous- ja elinkeinopoliittisena edunvalvojana, ja sen jäsenet edustavat monipuolisesti koko lihaalaa. - Meillä on jäseninä teurastamoja, liha-alan vienti- ja tuontiyrityksiä, lihanjalostamoja ja valmisruokatehtaita. Jäsenyritykset ovat kooltaan yhdenhengen yrityksistä aina isompiin usean sadan hengen yrityksiin. Tärkein antimme on ehdottomasti yhteisöllisyys: kuka yrittäjää voi ymmärtää paremmin kuin toinen yrittäjä, pohtii Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela. Hannuksela on aloittanut Lihakeskusliiton toimitusjohtajana keväällä 2015 edeltäjänsä Veli Saarenheimon jäädessä eläkkeelle. Lihakeskusliitto on Hannukselalle tuttu yhteisö hän työskenteli aikaisemmin Lihakeskusliiton julkaiseman töitä koko liha-alan hyväksi. Tarjoamme jäsenillemme uutisointia alan asioista, lainsäädäntöosaamista sekä hyvät yhteytemme EU-tasolla, Hannuksela kertoo. Suunnitteilla on myös uusia tuulia esimerkiksi maakuntapäivien muodossa. Maakuntapäivän ohjelmassa on katsaus alan ajankohtaisiin asioihin, ja alan yrittäjät saavat tilaisuuden keskustella toistensa kanssa. - Meillä oli jo ensimmäiset maakuntapäivät Porissa ja Kuopiossa, ja ne osoittautuivat erittäin tervetulleiksi tilaisuuksiksi. Vuonna 1935 perustettu suomalaista perheyrityspohjaista liha-alaa edustava Lihakeskusliitto juhli 80-vuotispäiväänsä 11. syyskuuta Helsingissä. Lihakeskusliitolla on hyvät suhteet muiden Euroopan maiden liha-alan järjestöihin. Kuvassa marraskuussa Suomessa vierailleen Belgian lihaliiton tapaamisen satoa: Delavinn myynti- ja vientijohtaja Guy Vandenberghe ja Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela juttelevat yhteistyömahdollisuuksista. Teksti: Ninnu Perälä Lihan imago puhutti keväällä Pasilassa. Markkinointi- ja mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen sekä Saarioinen Oy:n tuoteryhmäjohtaja ja Lihateollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Marja Joutsen pohtivat minkälainen imago lihalla ja lihansyönnillä Suomessa on. Mukana mietinnöissä oli myös suomalaista liharuokakulttuuria edistävän Lihatiedotuksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen sekä Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela. Lihalehden toimituspäällikkönä, ja samalla tutustui laajasti liiton jäsenistöön ja alan toimijoihin. Lihalehti on lihateollisuuden ammattilehti, joka kattaa koko lihaketjun ja sen toimintaympäristön. Lehti on arvostettu vaikuttaja kotimaassa ja myös kansainvälisesti. - Lihalehti tarjoaa ajantasaista tietoa ja liitto puolestaan kokoaa yhteen alalla toimijat. Yrittäjien asema ja samalla lihan menekin kasvu ovat minulle sydämen asioita. Teemme! Fakta: 80 vuotta liha-alan yrittäjien asialla Lihakeskusliitto on perustettu Samana vuonna perustettiin Lihalehden edeltäjä Liha- ja karjakauppias. LKL-yhteisöön kuuluvat myös LKL-Kustannus Oy, joka kustantaa Lihalehteä sekä Lihakeskusliiton Ammatinedistämissäätiö. Lihakeskusliiton jäsenistö koostuu lihanjalostusta, teurastusta, leikkaamotoimintaa ja tukkukauppaa harjoittavista yrityksistä sekä maakunnallisista lihakauppiasyhdistyksistä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 600 miljoonaa euroa. Lihakeskusliiton jäsenmaksu perustuu liikevaihtoon pienemmille yrityksille se on vain joitakin satoja euroja vuodessa. Lihakeskusliiton 80-vuotisjuhlat juhlittiin Scandic Hotelli Grand Marinassa Katajanokalla. Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivina. Vapolta myös: - palaturvetta - haketta - pellettiä Kysy lisää! Vapon kuiviketurpeen hyödyt: Mahtava imuvoima; vähemmän työtä, vähemmän lantaa Mieluinen makuualusta Sitoo ammoniakkia ja ravinteita poistaa hajua Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä Vähentää kärpäsiä Kompostoituu nopeasti Myynti: Vapo tilauskeskus puh / tel Myynti: Vapo myyntipalvelu puh / tel I I Puheluiden hinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min Puheluiden hinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min

11 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 11 Loma piristää, virkistää ja antaa voimavaroja arjessa jaksamiseen Lähteä lomalle, irtautua arjesta, päästä valmiiseen ruokapöytään, levätä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus palautua ja kerätä voimia, olla lomalla. Virkistyminen on osa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tuetut lomat ovat oiva tapa lomailla yksin tai perheen kanssa. Ne ovat tarkoitettuja kaikille suomalaisille, jotka eivät pysty lomailemaan omilla varoillaan. Raha-automaattiyhdistys tukee lomatoiminnan järjestämistä Viisi lomajärjestöä järjestää Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella tuettuja lomia eri puolilla Suomea. Lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. Lomakohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea. Lomajaksojen ohjelma ja kohderyhmä vaihtelee kattaen kaikki ikäryhmät. Lomalle haetaan lomanjärjestäjän omalla hakemuksella. Lomajärjestäjä myöntää lomatuen ja lomailija maksaa omavastuun ja matkat. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset muokkaavat myös lomamuotoja -Moni suomalainen ei pysty järjestämään omatoimisesti kodin ulkopuolista lomaa. Taustalta löytyy usein köyhyyttä, yksinäisyyttä sekä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja Airi Tella toteaa. -Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää tuettuja lomia eri puolilla Suomea olevissa lomakohteissa. Lomat on tarkoitettu kaiken ikäisille Sosiaalisen lomatoiminnan juuret ulottuvat 1939 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin. Lomalain voimaantulon jälkeen työnantaja- ja työntekijäjärjestöt perustivat lomajärjestöjä tukemaan lomanvieton mahdollisuuksia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry perustettiin Maalaisliiton Naiset ry: n aloitteesta vuonna MTLH:n tavoitteena on tukea lomalaista itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita. MTLH järjestää kaksi kolmasosaa lomista yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. MTLH:n toiminnan painopisteinä ovat erityisesti lapsiperheet ja omaishoitajat. Lomia järjestetään myös työikäisille, yrittäjille, eläkeläisille ja erilaisille potilas- ja eläkeläisryhmille. -Nyt voimassa olevien sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää rasittuneiden ja virkistystä kaipaavien henkilöiden terveys- ja lomahuollon järjestämistä, tiedotus-, valistustoimintaa ja varainkeruuta. Järjestö on viimeisten vuosikymmenten aikana keskittynyt lomatoiminnan järjestämiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja Airi Tella Tella kertoo. ja kaikenlaisille perheille. Tuetut lomat ovat taloudellisesti tuettuja, mikä mahdollistaa lomailun myös heille, joilla siihen muuten ei olisi varaa. Tuen saamiseen vaikuttavat erityisesti taloudelliset syyt, mutta hakemuksessa on syytä viitata myös terveydellisiin ja sosiaalisiin perusteisiin. Tuen tarve kannattaa perustella huolellisesti, Tella opastaa. Nykyajan yhteiskunnassa on yhä enemmän ja enemmän elämää kuormittavia tekijöitä. Vaativan arjen katkaisu on varmasti hyödyllistä kenelle tahansa. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja sosiaalipoliittisen lainsäädännön kehittyminen ovat muokanneet myös Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomamuotoja. - Järjestötyön ketteryys mahdollistaa sen, että pystymme muokkaamaan lomatarjontaa yhteiskunnallistenkin muutosten mukaisesti. Esimerkiksi lapsiperheet ja nuoret pienyrittäjäperheet hakeutuvat entistä enemmän tuetuille lomille. Viime jouluksi järjestimme 25 lisälomaryhmää, koska pari- ja perhesuhteet ovat usein koetuksella esimerkiksi juhlapyhien aikaan, Tella mainitsee. Erilaisia lomakohteita jokaisen ulottuvilla -Lomakohteita ovat erilaiset kylpylät, hotellit, kuntoutuskeskukset ja urheiluopistot. Lomat ovat useimmiten viiden vuorokauden mittaisia, ohjelmallisia ja täysihoidon sisältäviä lomajaksoja. Lomalta periltään omavastuuosuus, mutta suurin osa kustannuksista katetaan raha-automaattiavustuksella. Monipuoliseen ja laajaan toimintaamme saamme avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä, joka on hyvä yhteistyökumppani, Airi Tella painottaa. Lapsiperheet hakevat lomalta yhteistä aikaa ja tekemistä -Syyt hakea tuetulle lomalle ovat moninaiset Esimerkiksi lapsiperheet tarvitsevat lomaa hyvin erilaisista syistä. Lapsiperheissä voi olla monia kuormittavia tekijöitä, minkä vuoksi vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia järjestää lapsille esimerkiksi lomamatkoja. Taloudellisten syiden lisäksi voimavarojen puute on osalla perheistä saattanut estää lomailun itsenäisesti aikaisemmin. Tuettu loma voi tällaisessa tilanteessa antaa lapsiperheille mukavia lomakokemuksia, joista jää elinikäinen muisto, Tella kertoo. - Tuetuilla lomilla virkistymisen lisäksi vertaistuella on erittäin suuri merkitys. Lomille osallistuville järjestetään mahdollisuuksia keskustella toisten, samankaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Tuetuille lomille haetaan myös päästäkseen irti tavallisesta arjesta, vaihtaakseen maisemaa sekä päästäkseen rentoutumaan oikealle lomalle. Pelkästään tavallisen arjen katkaisu riittää antamaan voimaa arkeen. Lisäksi loman runsaan aktiviteettitarjonnan myötä osa lomailijoista saa jopa uusia harrastusideoita. Loma tukee jaksamista kiireettömyydellään ja tarjoamalla mahdollisuuden rentoutua. -Toiminnallemme leimallista on, että suurin osin erityisryhmille tarjottavista lomista. tulee meidän kautta. Ne tuovat oman haasteensa, mutta sitä kautta saamme myös runsaasti uusia, hyviä kehitysideoita, Tella toteaa. Asiakkaiden tarpeet vaikuttaneet ratkaisevasti myös lomamuotojen kehittymiseen - Rahoittaja kannustaa entistä enemmän erilaisia asiakasryhmiä palvelevien lomien järjestämiseen. Kohderyhmiä on nyt useita ja yhteistyökumppaneita lukuisia. Kilpailuitamme lomapaikat määrävälein ja palveluntuottajia on tällä hetkellä noin 35 lomapaikkaa. Viime vuonna lomalle hakijoita oli ja tukea myönnettiin hengelle. Uusia lomalaisia oli viime vuonna yli puolet, noin henkilöä. - Asiakkailtamme saamamme positiivinen ja kehittävä palaute kannustaa ja motivoi meitä lomatoiminnan jatkuvaan kehittämiseen asiakkaamme parhaaksi. Teemme parhaillaan perheloma-tutkimusta, jossa selvitämme lomakokemusten vaikutusta perheiden elämään. Tutkimuksen tuloksia voimme hyödyntää myös jatkossa, Airi Tella mainitsee. Pekka Pukka Ky SUUR- SÄKKEJÄ AMMATTITAITOISTA VIISUMIPALVELUA! KAIKKI VIISUMITYYPIT Ryhmä-, kerta-, vuosi-, 2-vuoden ja 3-vuoden viisumit. Vuoden viisumit... alk vuoden viisumit... alk vuoden viisumit... alk.350 Passi-ja viisumikuvat meiltä asiakkaille ilmaiseksi, sähköinen passikuvan Venäjän lähetys. Viisumit: Vuosi-, kerta- ja ryhmäviisumit myös postitse TILAA NETISSÄ: toimitettuna. Valamon risteilyt 2014, liput ja varaukset. Rantakatu 26 B, 2 krs, Joensuu p HELPOTA LAMPAIDEN RUOKINTAA Pyöröpaalihäkit Ruokintarakenteet (säädettävät) sekä vinoetuaidat Kysy myös muita ruokintavaihtoehtoja Väkirehukourut muovi / metalli Juomakupit, lämmitettävät kylmäpihattoihin ja uimurikupit lämpimiin tiloihin + suojakaaret. Nämä juomakupit sopivat myös naudoille ja hevosille Karsina-aidat, sekä uutuus karitsointikarsinat Laidunkatokset KEVYT- ja KYNTÖMUOKKAREIDEN sekä KULTIVAATTORIEN VARAOSAT RETRONIK KY Raija , Reino OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, Sastamala HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh Hotellivaraukset ja -maksut Venäjän Karjalaan 2014 Tilaa viisumi netissä: Järnefeltintie 8, Tohmajärvi Puh , s-posti: faksi: Järnefeltintie 8, Tohmajärvi Puh ,

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT

LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUSIIPIKARJA NYKYTILA JA MARKKINAT LUOMUKANANMUNIEN TUOTANTO PIENKANALASSA HY/RURALIA-INSTITUUTTI 28.11.2013 Ulla Holma Luonnonmukainen kotieläintuotanto Luonnonmukaisesti viljellyn maatilan tuotantotapa

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.

Kananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11. Kananmunatuotannon luvat Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.2013 Munien alkutuotanto Kananmunien tuotanto on elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma

Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma Asiakastieto kehitystyön raaka-aineeksi Tekes Vesi-ohjelma (KSH) Perustietoa yhdistyksestä riippumaton kansalaisjärjestö (KSH) perustettu v. 2002 jäseniä lähes 400 yritysjäseniä 18 liikevaihto n. 350 000,

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet www.novarbo.fi tatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuiv Luonnonmukainen lannoiteperhe

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU

2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU 2014 SYKSY LOKAKUU JOULUKUU ELÄMYKSIÄ TUETULTA TÄYSIHOITOLOMALTA HAE TUETULLE TÄYSIHOITOLOMALLE Lomatuki myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomatuki myönnetään korkeintaan

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Jokainen tila on erilainen

Jokainen tila on erilainen Jokainen tila on erilainen Tutkitusti sopiva Aseta ruokinnan palaset paikoilleen! Farmarin Sopiva täydentää puuttuvan palan tilasi ruokinnassa. energia kivennäis- AINEET Hyödynnä säilörehu- ja vilja-analyyseista

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Puhtaamman Itämeren puolesta!

Puhtaamman Itämeren puolesta! Puhtaamman Itämeren puolesta! Maatalouden vesiensuojelu Lähes 80 % Suomessa syödystä ruoasta tuotetaan kotimaassa. Kotimaisen ruoan kasvattavat suomalaiset maanviljelijät, jotka tekevät työtään maata ja

Lisätiedot