Voimaa & Taloudellisuutta työkoneeseesi. Laatu-Diesel MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA TURBOKORJAAMO. Valitse laadukas TAITTO-OVI! Puh.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Voimaa & Taloudellisuutta työkoneeseesi. Laatu-Diesel MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA TURBOKORJAAMO. Valitse laadukas TAITTO-OVI! Puh."

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 1 LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! VAATIVAAN LAADUKKAAT KÄYTTÖÖN! VARAVOIMAKONEET LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! LAADUKKAAT VARAVOIMAKONEET VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! Lokakuu 2/2015 Valitse laadukas TAITTO-OVI! SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: SUORAAN SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai gsm tai SUORAAN MAAHANTUOJALTA: gsm tai MAAHANTUOJALTA: gsm tai MAASEUTUYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Maatilat, ratsastustallit ja -koulut, maaseutumatkailuyritykset, lomitustyönantajat, puutarhat, taimistot, sienimöt, viherrakentajat. Työntekijöiden palkkaus- ja muissa työsuhdekysymyksissä asiantuntijanasi on Maaseudun Työnantajaliitto. Ota yhteyttä neuvontapalveluumme! MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA Annankatu C 48 Puh Helsinki Voimaa & Taloudellisuutta työkoneeseesi Työnäytöksiä ulko-alueella! Messuosastomme U501. Tervetuloa! TURBOK ORJ AAM O Laatu-Diesel TURBOKORJAAMO , Laatu-Diesel Puh Kyötikkäläntie 207, Kangasala BILKE OY, Nikkarintie 2, Varkaus Puh , (017)

2 2 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Viljavuustutkimukset Meiltä! Kaikki maanviljelijöiden tarvitsemat analyysit! -Viljavuustutkimukset -Multavuuden määritys hehkutushäviönä -Sulfaattimaa-analyysit -Kasvianalyysit -Viljojen laatutestit Uutuus! Viljojen proteiinianalyysi! osastolla B310 Kotimainen asiantunteva palvelu! Katso pätevyysalue Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, NÄRPIÖ & Olemme mukana KoneAgria messuilla osastonumero D-halli, paikka 404 Tapaamme KoneAgrianäyttelyssä KOMPLEKSI- LANNOITTEILLA SÄÄSTÖÄ JA PAREMPAA LAATUA runsas sato pienemmin panoksin parempi valkuaisen laatu rehussa maittavaa rehua -> suurempi syönti lisää maitotuotosta ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä vähäisempää edistää vilkasta maaperän pieneliötoimintaa soveltuvat kaikille kasveille ja erityisen hyvin nurmen lannoitukseen N-xt-lannoitteet voidaan levittää tavallisella kasvinsuojeluruiskulla käyttämällä lannoitesuuttimia. KYSY LISÄÄ ALUE-EDUSTAJALTASI: Vilomix Finland Oy puh

3 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 3 Tulevaisuuden viljely vaatii yhteistyötä useiden tahojen kanssa Hortilab Oy on suomalaisessa omistuksessa oleva yksityinen osakeyhtiö, joka suorittaa kemiallisia analyysejä maatalous- ja puutarhasektorin viljelijöille sekä tutkimuslaitoksille, testauslaboratorioille, teollisuudelle ja julkiselle sektorille. Hortilabin analyysipalvelu ja useimmat analyysimenetelmät ovat FINAS:in (Finnish Accreditation Service) akkreditoimia, T187. Tämä takaa asiakkaille analyysituloksia, joiden oikeellisuus on kansainvälisen, laboratorioille tarkoitetun standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 mukaisia. Hortilabissa asiakas on keskiössä, kun otetaan huomioon laatu, talous, ympäristö/ekologia ja etiikka/moraali. Kymmenien vuosien kokemuksella, erittäin pätevän henkilökunnan ja huippumodernin laitekannan ansiosta Hortilab on alallaan yksi maamme johtavista laboratorioista, Hortilabin toimitusjohtaja Filip Högnabba luonnehtii yrityksen toimintaa. Viljavuustutkimukset viljelysuunnittelun perusta Kattavasti toteutettu ja mahdllisimman uusi viljavuustutkimus antaa hyvät tiedot lohkojen lannoitus- ja kalkitustarpeista. Viljavuustutkimus vaaditaan myös ympäristökorvausta varten ja silloin tutkimuksen on oltava vähintään perustutkimus, jossa määritetään maalaji, multavuus, happamuus, johtoluku, Hortilab Oy Tutkimukset viljelmien parhaaksi Kasvien viljely muuttuu ajan myötä, samalla viljelyksille asetetaan uusia kovempia vaatimuksia. Suurimman vaatimuksen asettaa kuitenkin viljelijä itselleen, kun tämä yrittää noudattaa kaikkia ulkomaailman direktiivejä sekä samalla elää omien ihanteidensa mukaisesti ympäristön huomioonottavana laatuviljelijänä. vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Högnabba kertoo, että Hortilab tekee myös hivenravinnetutkimukset. Tutkimuksen kautta nähdään, mitä hivenravinteita maaperästä puuttuu. Suuressa osassa Suomen pelloista on havaittu hivenravinteiden puutetta, erityisesti mangaanista. Hortilabissa tutkituista näytteistä kolmessa neljäsosassa mangaanitulos on viljavuusluokassa huono, huononlainen tai välttävä. Myös kuparin, sinkin ja boorin puute on yleinen. Boorin riittävä taso on tärkeää erityisesti perunan sekä öljyja erikoiskasvien viljelyssä. Sadon laadun varmistamiseksi viljavuustutkimuksen yhteydessä kannattaa aina tehdä kattava hivenravinnemääritys. Kun tiedetään pellossa olevat ravinteet ja niiden puutteet, on näitä puutteita helpompi lähteä korjaamaan. Helpottaakseen analyysitilauksen tekemistä Hortilab tarjoaa viljelijöille valmiita viljavuustutkimuspaketteja eri viljelykasveille. Paketteja löytyy viljalle, nurmelle, perunalle, öljykasveille, avomaavihanneksille, sokerijuurikkaalle, luomuviljelylle, marjoille ja kotipuutarhoille. Multavuus vaikuttaa peltojen viljavuuteen Peltojen viljavuuteen vaikuttaa elonperäisen aineksen määrä. Viljavuustutkimukseen kuuluu aistinvarainen multavuusmääritys. Tänä vuonna uutena analyysinä Hortilab tarjoaa multavuuden määrityksen hehkutushäviönä. Tämän analyysin Susanna Liljedal ja Helena Boij tarkistamassa AQ2 spektrofotometrin analyysituloksia. AQ2 spektrofotometrillä analysoidaan fosfaatti maanäytteistä ja kloridi vesinäytteistä tuloksena saadaan orgaanisen aineen pitoisuus prosentteina, joka suoraan kertoo, mihin multavuusluokkaan näyte kuuluu. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän mukaan eri kasvien typpilannoitus määräytyy muokkauskerroksen multavuuden perusteella. Typpilannoitusta voi lisätä rajoitetusti saavutetun satotason perusteella. Kasvianalyysi viljavuustutkimuksen tueksi -Maa-analyysien lisäksi Hortilab tekee myös kasvianalyyseja. Kasvianalyysien avulla voidaan kasvukauden aikana seurata ravinnetilaa itse kasvissa, eli tarvitaanko mahdollista lisälannoitusta. Yksi tärkeistä hivenravinteista, josta usein on puute, on mangaani, jota lisätään usein kasvun orasvaiheessa. Kun kasvi voi hyvin, sadon määrä ja laatu paranee, Högnabba selvittää. -Alkukesästä tehtävän kasvianalyysin kautta voidaan tilannetta vielä korjata jossain määrin esimerkiksi lehtilannoitteilla. Käytännössä kasvista otetaan noin grammaa painava, edustava näyte, joka lähetetään tuoreena meille. Analysoimme laboratoriossamme ne ravinteet, jotka kasvi on ottanut maasta, ja saamme selville mitä ravinteita kasvi maasta hyödyntää ja mitä mahdollisesti tarvittaisiin lisää, Högnabba esittelee. Kasvianalyysi kannattaa tehdä erityisesti silloin, jos kasvin ulkonäön perusteella epäillään ravinnepuutetta. Mutta on hyvä muistaa että pienet ravinnepuutteet eivät aina näy kasvustossa, mutta vaikuttavat silti heikentävästi sadon määrään ja laatuun. Edustava maanäyte ja kattavat analyysit antavat hyvät tiedot lohkojen lannoitus- sekä kalkitustarpeista ja hyvän perustan viljelysuunnittelulle. -Erilaiset puutostilat näkyvät mm. siinä, että kasvi kasvaa huonosti. Esimerkiksi vaaleat kuolleet raidat kaurassa voivat johtua siitä, ettei kasvi saa riittävästi mangaania. Toksiinit vaikeuttavat viljan rehu- ja elintarvikekäyttöä, mutta myös käyttöä kylvösiemeneksi -Jo parin vuoden ajan olemme tehneet riippumattomana laboratoriona myös DON-analyysejä, Högnabba mainitsee. Sateinen kasvukausi ja kostea sadonkorjuukausi luovat Fusarium-sienille otolliset olosuhteet muodostaa hometoksiineja. Homeiden tuottamista toksiineista deoksinivalenoli (DON) on yleisin ja tutkituin hometoksiini. Ne heikentävät sadon laatua ja aiheuttavat terveydellisen haitan lisäksi merkittäviä taloudellisia tappioita. Hometoksiinin lisäksi Hortilab tekee muita viljojen laatutestejä, kuten itävyys, 1000 siemenen paino, hehtolitrapaino ja kosteus. Uutuutena tästä syksystä lähtien analysoimme myös viljojen proteiinipitoisuudet, kertoo Högnabba. Taloudellis-ekologinen kumppani -Puhutaan, että viljelijöiden ravinteet menevät vesistöihin. Tätä varten on olemassa säännöksiä, joita on otettava huomioon. Viljavuustutkimuksen avulla saadaan selville mitä pelloissa jo on ja mitä sinne ei tarvitse lisätä. Olisi hyvä, että kaikki lannoitukset tehtäisiin kestävällä pohjalla, eikä peltoon lisätä ylimääräistä lisäravinnetta. Samalla säästetään, koska näin vältytään turhalta lannoitukselta. Tutkimuspalveluidemme käyttäminen on taloudellis-ekologinen ratkaisu ja samalla saadaan varmistettua viljan laatu, painottaa Högnabba. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaan viljavuustutkimus saa olla enintään viisi vuotta vanha. Poikkeuksena ovat linjanäytemenetelmällä tehdyt näytteenotot, joissa näytteet otetaan kolmen vuoden välein. Ympäristökorvausjärjestelmän tavoitteena on edistää ympäristön kannalta kestävää lannoitteiden käyttöä vähentämällä ravinnekuormitusta pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan. Valumavesien hallinta tehostaa vesiensuojelua ja vähentää valumavesien happamuutta. Ravinteet saadaan paremmin käyttöön ja niiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Ympäristökorvausta voi saada, jos pelloille on rakennettu säätösalaojitus, säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätysjärjestelmä. Korvausta maksetaan vain, jos kyseessä on turve- tai multamaa tai hapan sulfaattimaa. Turve- ja multamaat on todettava viljavuustutkimuksen perusteella. Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Hortilabin tarjoamalla sulfaattimaa-analyysillä voidaan selvittää, onko kyseessä hapan sulfaattimaa. Hortilab toteuttaa kattavasti myös muita analyysipalveluita. Erityisesti kasvihuonepuoli muodostaa tärkeän osan analyysipalveluista. Suurin osa on kasvualustasta tehtäviä puristenesteanalyysejä. -Saman kasvityypin sisällä on eri lajikkeita, jotka ottavat ravinteita vastaan hieman eri tavalla. Tämän huomiointi on tärkeää, toteaa Filip Högnabba. Lähteet ja lisätiedot: Maa- ja metsätalousministeriön asetus 327/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2015/ ja Maaseutu.fi

4 4 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Tervetuloa Koneagriaan tutustumaan Tervetuloa osastolle Koneagriaan D 300tutust Huippulaatua myllytykseen Huippulaatua myllytykseen Minimoi myllyty Minimoi myllytys Big Dutchma Tervetuloa Koneagriaan tutust Huippulaatua myllytykseen Minimoi myllytyskulut Minimoi myllytyskulut Minimoi myllytyskulut Big Dutchmannin uutta hienojauhatustekniikkaa vasaramyllyllä edullisesti. niikkaa vasar Big Dutchman kulut niikkaa saatu vasar m tekniikalla, Big Dutchman jo vasten, kulut saatu vaan m Myllyn tekniikalla, rootto jo siivikolla, vasten, vaan joll syntyy Myllyn rootto suuri p siivikolla, joll syntyy suuri p tekniikkaa v Big Dutchma myllytyskulu jauhatustek suoraan seu kovapalateri Big Dutchmanin uudella myllyllä on myllytyskulut saatu minimoitua uudella jauhatustekniikalla, jossa ei myllytetä suoraan seulaa vasten, vaan kovapalateriä vasten. Big Dutchman ja Howema-m Big Dutchman ja Howema-myllyjen maahantuonti, markkinointi ja huolto: Suomen Big Dutchman Karjati ja Howema- Big Dutchman ja Howema-m Suomen K Marjamäentie 44 Suomen Karjati Marjamäentie 47, 2 Marjamäentie 44 Suomen Karjatilatarvike Oy Marjamäentie 44, Ollila

5 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 5 Siipikarjatuotteet kuluttajien suosiossa, mutta tuottajien talous tiukalla Suomen siipikarjatuotannossa rakennemuutos on edennyt suurin harppauksin. Tilojen lukumäärä on enemmän kuin puolittunut EU-jäsenyysaikana, mutta eläinmäärät kasvavat. Siipikarjatalous on keskittynyt läntiseen Suomeen, mutta Itä- Suomessakin on paikallisesti merkittävää kananmunien ja siipikarjanlihan tuotantoa. Kanalat uudistuneet Lukuisat siipikarjatilat ovat viime vuosina lopettaneet tuotantonsa, mutta monet ovat myös laajentaneet ja uusineet tuotantotekniikkansa. Vanhamuotoiset häkkikanalat kiellettiin EU:ssa 2012 alusta; nykyaikaisissa ns. virikehäkeissä kanoilla on enemmän tilaa ja pesät, orret sekä kuopsutuspaikka käytettävissään. Suomessa ala toteutti tuotantotapamuutoksen ajoissa ja täydellisesti, näin asiat eivät sujuneet läheskään kaikissa EU-maissa. Häkkituotannon osuus munantuotannosta oli 2005 lähes 90 %, % ja nykyisin n. 63 %. Lattiakanaloiden osuus on kymmenessä vuodessa noussut kymmenesosasta kolmannekseen tuotantomääristä. Myös luomumunien tuotanto on kasvanut ja on nyt viisi prosenttia tuotannosta. Kananmunatilojen määrä on nyt n. 340 (kevään tukihakutilastot), kun se vielä ennen häkkimuutosta 2011 oli vajaat 500. Tilojen keskimääräinen kanamäärä (yli 100 kanan kanalat) on kasvanut vuoden 2011 runsaasta 7 000:sta nykyiseen :een, munivien kanojen vuotuinen kokonaismäärä 3,4:stä 3,7 miljoonaan. Kananmunia tuotettiin viime vuonna lähes 68 miljoonaa kiloa ja kulutettiin n. 60 milj. kg. Asukasta kohti kananmunia kulutettiin viime vuonna 11 kg; määrä on noussut kilon verran muutamassa vuodessa. Suurin osa kananmunista tuotetaan Länsi-Suomessa. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan alle 6 % munijakanakannasta on Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois- Karjalan alueella. Paikallisesti merkittävää munantuotantoa on Itä-Suomessakin. Esimerkiksi Juvan seudulle on syntynyt monta modernia kanalaa entisiin kalkkunankasvattamoihin. Kaupan kananmunien tuotantotavan voi tarkistaa munaan leimatusta tuottajakoodista, siitä voi jäljittää myös tuotantotilan (piirros). Munat leimataan hyväksytyissä munapakkaamoissa laatu- ja painoluokittelun yhteydessä. Pohjois-Suomessa ja Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa myynnissä voi olla myös leimaamattomia munia, siellä tuottaja voi toimittaa vähittäiskauppaan rajoitetun määrän munia ilman luokittelupakkoa. Alueella sijaitsevat laitoshyväksytyt munapakkaamot ovat maatilojen perustamia, Tuottajakoodin leimaus A-luokan muniin 3FI tuottajakoodi maatunnus tuotantotapa 0 = luonnonmukainen tuotanto 1 = ulkokanalat 2 = lattiakanalat 3 = häkkikanalat (Dir. 2002/4/EY) Suurin osa lattiakanoista on nykyisin ns. kerroslattiakanaloissa, joissa ritilätasot lisäävät lintujen käytettävissä olevaa pinta-alaa. Tasoilla on ruokinta- ja juomalaitteita, orsia ja munintapesät. ns. isot keskuspakkaamot ovat keskittyneet Länsi-Suomeen. Broileritarjontaan tullut vaihtoehtoja Broilerinlihan tuotanto ylitti Suomessa sadan miljoonan kilon rajan vuonna Kasvatus on suurimmaksi osaksi kahden ison lihatalon, Atrian ja HKScanin, säätelemää sopimustuotantoa, joka on keskittynyt läntiseen Suomeen, teurastuspaikkakuntien Seinäjoki, Eura, Kangasala ympäristöön. Broileritiloja on noin 230, joista nelisenkymmentä emopolven kasvattajia tai munittajia. Myös broileritilojen määrä on pienentynyt ja keskikoko kasvanut. Valkoisen lihan lisääntyvä kulutus tuo alalle edelleen kasvuodotuksia. Viime vuonna suomalaiset söivät 18,5 kiloa broilerinlihaa. Vuonna 2014 käynnistyi myös luomubroilerin tuotanto, kun Luomu Invest Oy sai tuotantoketjunsa hautomo, kolme kasvatustilaa ja teurastamo pyörimään. Hidaskasvuisen lintuaineksen siitosmunat tuodaan Tanskasta. Luomubroilerin hinnasta tulee kolminkertainen tavanomaiseen verrattuna, mikä johtuu lähes kaksinkertaisesta kasvatusajasta, isommasta tilavaatimuksesta kasvattamossa, ulkoilun järjestämisestä sekä luonnonmukaisesti tuotetusta rehusta. Myös luomubroileri tuotetaan Länsi-Suomessa. Siipikarjaliiton vetämällä hankkeella pyritään saamaan Suomeen myös luomubroilerin emotuotanto; tämä olisi tärkeää etenkin siipikarjatautien ehkäisyn kannalta. Vaihtoehdoksi muulle broileritarjonnalle tuli viime vuonna kauppoihin myös Huttulan Kukon lanseeraama Naapurin Maalaiskana, jota on markkinoitu hitaammin ja täysin kotimaisella rehulla kasvatetuksi. Varsinaissuomalaisen maatalousyrittäjäpariskunnan perustama yhtiö myytiin toukokuussa suurelle pohjoismaiselle siipikarjayhtiölle Scandi Standardille. Kalkkunan ja erikoislintujen tuotantoa myös Itä-Suomessa Kalkkunantuotanto laajeni Suomessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa huomattaviin mittoihin, huippu eli yli 14 miljoonaa kiloa saavutettiin vuonna Kannattavuusongelmat ovat sittemmin supistaneet tuotantoa. Itä-Suomessa 19 kalkkunatilaa joutui lopettamaan Juvalla teurastaneen Järvi-Suomen Portin lopetettua sopimustuotannon vuonna Atrian ja HKScanin omistama Länsi-Kalkkuna Oy teurastaa enimmäkseen Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueen muutamalla kymmenellä sopimustuotantotilalla kasvatetut kalkkunat Säkylässä. Kalkkuna on kuitenkin palaamassa myös Itä-Suomeen. Länsi-Kalkkunan tuottajarinkiin on liitetty muutama vuoteen 2007 asti kalkkunoita kasvattanut eteläsavolaistila. Lisäksi Iisalmessa on pitkään toiminut huomattava yksityinen kalkkunan- ja muiden erikoislintujen (ankka, sorsa) tuotanto- ja teurastustila. Mikkelissä sijaitsevalla hanhifarmilla puolestaan tuotetaan ja tuotteistetaan suurin osa suomalaisesta hanhenlihasta. Puhdasta suomalaista ruokaa, mutta mihin hintaan Kananmunien kulutuksen kotimaisuusaste on n. 92 %. Kaupassa tuontimunia ei näy, tiukkojen salmonellattomuusvaatimustemme vuoksi niitä voisi tuoda vain Ruotsista ja Tanskasta, ja noissa maissa hintataso on selvästi korkeampi kuin meillä. Munavalmisteisiin elintarviketeollisuudelle halpaa raaka-ainetta sen sijaan tuodaan; salmonellariski eliminoidaan kuumennuskäsittelyllä. Kotimainen broileri joutuu jo enemmän kilpailemaan tuonnin kanssa, varsinkin suurkeittiöpuolella, ja kotimaisuusaste on 87 %:n luokkaa. Kalkkunan kulutuksesta lähes 40 % on tuontitavaraa. Vaikka siipikarjatuotteiden tuotanto on viime vuosina kasvanut, niistä saadun kokonaistuoton pieneneminen kuvaa tuottajahintojen laskua. Vaikein tilanne on kananmunantuotannossa, jossa tuotannon ja kulutuksen tasapainon säilyttäminen on hankalampaa kuin täysin sopimuksiin perustuvassa siipikarjanlihantuotannossa. Eläinten terveys ja hyvinvointi Siipikarjaliiton toiminnan painopisteenä Sekä kanojen että broilerien pitotapoja ja -olosuhteita säädellään vuosina 2011 (broileri) ja 2012 (kanat) voimaan tullein EU-pohjaisin säädöksin, joita Suomessa noudatetaan tiukasti. Tänä keväänä munituskanojen, broilerien ja kalkkunoiden pitäjille oli ensimmäistä kertaa tarjolla hyvinvointikorvaus, johon tuottajat ovatkin laajalti sitoutuneet. Se kannustaa esimerkiksi tarjoamaan lihalinnuillekin orsia (kuva broilereista orsilla) ja kaikelle siipikarjalle jyviä rehun seassa sekä erilaisia virike-esineitä viihdykkeeksi. Siipikarjaliitto on osallistunut toimenpiteiden suunnitteluun ja neuvontaan, ja on mukana myös Neuvo2020 -järjestelmässä. Erinomainen eläinterveys on suomalaisen siipikarjatuotannon vahvuus. Esimerkiksi salmonellavalvonta koskee kaikenkokoisia kanaloita, joista munia myydään tai luovutetaan suoraan kuluttajille, ei pelkästään munapakkaamojen tuottajatiloja. Suomessa salmonellatutkimus kattaa kaikki salmonellatyypit, kun EU:ssa riittäisi kahden ihmisillä yleisimmän serotyypin selvittäminen. Siipikarjaliitolla on Kanava-salmonellavalvontapalvelu, josta voi tilata näytteenotto- ja postitustarvikkeet, ja tulokset kirjautuvat internetsivustolle, jonka muitakin palveluja pääsee käyttämään omilla tunnuksilla. Viime vuonna ei tuotantosiipikarjalla todettu Suomessa yhtään salmonellatartuntaa. Siipikarjaliitto tekee yhteistyötä viranomaisten ja alan organisaatioiden kanssa siipikarjan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, tärkeimmät yhteistyökumppanit tässä ovat Evira ja Eläinten terveys ETT ry. Siipikarjan eläinaines ostetaan Suomeen kansainvälisiltä jalostusyhtiöiltä, ja ETT ry ohjeistaa tuonnit eläintautiriskien välttämiseksi. Myös harrastesiipikarjan hankintaa ulkomailta harkitsevien on tärkeää selvittää tuontivaatimukset ETT:n kautta. ETT:n koordinoimissa asiantuntijaryhmissä laaditaan ja päivitetään myös ohjeistoja tautien torjuntaan tiloilla ja mm. eri siipikarjaryhmien hyvinvointitavoitteita. Siipikarjanlihan terveellisyys on tunnustettu uusituissa suomalaisissa ravintosuosituksissa. Ja kananmunien kolesteroliin liitetystä verensokerin noususta saatiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta hiljan päinvastaista tietoa: kananmunien syönti voi vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Kananmuna sisältää monia terveydelle hyödyllisiä ravintoaineita. Ruokavaliokokonaisuus on nykykäsityksen mukaan tärkeämpi kuin yksittäiset ravintoaineet. Siipikarjaa kannattaa sisällyttää siihen kokonaisuuteen. Suomen Siipikarjaliitto ry on valtakunnallinen siipikarja-alan keskusjärjestö, jonka toimisto sijaitsee Jokioisilla Lounais- Hämeessä. Siipikarjaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Suomen Siipikarja -lehteä. Agr. Päivi Heikkilä, Suomen Siipikarjaliitto ry.

6 6 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA KESTO-oviverho Suojaa kylmyydeltä, pölyltä, melulta, vedolta ja kosteudelta Maataloudessa Teollisuudessa Kaupoissa, varastoissa KESTO-oviverho säilyttää joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa. KESTO-oviverho on erittäin käyttökelpoinen avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa, lypsyasemilla sekä rehutilojen ajo-ovissa. KESTO-oviverho eristää ja suojaa tehokkaasti kylmyydeltä ja vedolta. lisätä ruokintajärjestelmän automaatiotasoa elmään tai lisää uusia komponentteja tarvitiseen ruokinnan tehostamiseen ja automatisoinntaa ruokintatarkkuutta merkittävästi ja lisää Turvallinen, läpinäkyvä Kestävä, joustava, venymätön Pakkasenkesto -40 C Helppo asentaa KESTO-oviverho eristää ja suojaa kylmyydeltä, vedolta, kosteudelta sekä ilman epäpuhtauksilta. KESTO-oviverhon läpinäkyvyys tekee liikkumisesta kulkuaukoissa turvallisen. KESTO-oviverholla voi toteuttaa tuotantotilojen melu- ja pölyhaittaa tuottavien koneiden eristämisen. KESTO-oviverholla voi myös suojata herkät laitteet työympäristön läheisyydessä olevilta riskitekijöiltä. KESTO-oviverho soveltuu mainiosti myös tuotantotilojen jakamiseen. KESTO-oviverho soveltuu mainiosti kauppaliikkeiden, varastojen ja hallien lastauslaitureiden kulkuaukoihin. Suoraan maahantuojan varastosta: Hallipussi 3, Pieksämäki Puh. (015) , fax (015) UV-suojattua PVC-muovia DeLaval VMS Vahvistettu polyesteriverkolla Suomalainen laatutuote PS. Meiltä myös kuljetinhihnat klapikoneisiin, Ei ylläpidä palamista ruokinta-automaatteihin ja teollisuuteen, ym. Paljon enemmän kuin lypsyrobo Tee säästöjä ruokinnalla Tervetuloa tutustumaan mikserin ominaisuuksiin Kone Agriassa! VSM -mikserin käyttäjäkokemuksia: Erityisen hyvä pyöröpaalien käsittelyominaisuudet! Toiminnaltaan luotettava ja vähän huoltotoimia vaativa. Helppo ja luotettava systeemi - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit helposti Lehmät lypsävät enemmän ja lypsyrobotillani on parempi lehmäliikenne. NYT kiinteät VSM- ja traktorikäyttöiset VM-mikserit Optisteel-säiliöllä - Optisteel-ruuvi kaupan päälle! Lue lisää: Lisäksi ohittamaton vaihtotarjous vain KoneAgriassa Osastolla D202 Tarjoukset voimassa mennessä tehdyille tilauksille. Kiinteä pystyruuvisekoitin nielee paalit vaivatta Maa-ja Metsätalousmaailma KONEAGRIA ruokintateema 257 x 180mm.indd :20:28

7 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 7 oin- DeLaval toimittaa täydelliset lypsyrobottipihatot DeLavalin laitteiden ja tarvikkeiden avulla DeLaval VMS lypsetään, ruokitaan ja hoidetaan lypsyeläimiä joka päivä maailmanlaajuisesti yli sadassa maassa ja tapaa yli maidontuottajaa päivittäin heidän tiloillaan. De- Lavalin tuotteisiin Paljon uskoo myös maitotilallinen enemmän kuin lypsyr Markku Vehkoja, jonka lypsyrobottipihaton DeLaval toimitti noin viisi vuotta sitten. Tilalla on käytössä DeLavalin koko repertuaari, johon kuuluvat mm. lypsyrobotti, apemikseri, mattoruokkija, karjaharjat sekä lannapoistolaitteet. -Tätä voisi kuvailla periaatteessa DeLavalin navetaksi. tuntemus ruokintaan ja moneen DeLavallilla on lisäksi hyvä Hankintapäätöksen ratkaisi muuhunkin asiaan. DeLavalin tarjoama kokonaisuus. Kaikki Vehkojan tilalla on yhteensä ä ruokinnalla laitteet toimivat 65 lehmää, joista on lypsyssä yhdessä saumattomasti, kuten kerrallaan noin 57 eläintä. myös huoltopuoli. On tärkeää -Tulevaisuudessa ajatuksena että sama huoltomies pystyy on hankkia toinen lypsyrobotti, huoltamaan kaikki navetan mikäli maitolitran hinta alkaa laitteet yhdellä kertaa. Minulla nousemaan. Tämän hetkinen oli aiemmin parsinavetta, jonka hinnoittelu ei motivoi investointeihin, Vehkoja toteaa. kautta DeLaval oli jo ennestään tuttu tuotemerkki. Tätä kautta äkokemuksia: painottaa. Vehkoja myöntää, ettei hänellä ole kokemusta muista tuotemerkeistä, mutta samalla hän alleviivaa DeLavalin osalta kokonaisuutta, joka on kaikilta osin toimiva. -DeLavalin huoltoverkosto on laaja ja toimiva, joten huollon saa tarvittaessa nopeasti. DeLavalin robotilla on 24/7-päivystys ja huoltomies on paikalla kahden tunnin sisällä hälytyksestä. maan myös huoltomiehet olivat mikserin tuttuja. Toimiva huolto on meidän järjestelmän Tuotto sidoksissa ominaisuuksiin Kone Agriassa! toiminnassa todella tärkeä osaalue, mikäli tuotantokoneisiin Vehkojan mukaan DeLavalin toimivuuteen tulisi jotain häiriötä, Vehkoja lypsyrobotin käyttö on yksinkertaista. Vehkojan tilalla on käytössä kapea ruokintapöytä sekä mattoruokkija. Kokonaisuuden suunnittelu on tärkeässä roolissa, koska robotin on mahduttava liikkumaan. -Jos jokin osa-alue toimii huonosti, se vaikuttaa koko navetan toimintaan. Automaattiruokintaan lähdettiin siitä syystä, että saisimme lehmät liikkumaan. Toimivuuden kannalta on tärkeää, että homma pelaa kaikilta osin, eikä VMS lypsyrobotin äärellä. Vasemmalta Markku ja Marjo Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja siihen tulisi pitkiä katkoksia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja se näkyy heti myös tuotoksessa. Tässä on ajatelvata koko ajan kokonaisuutta, Vehkoja mainitsee. äsittelyominaisuudet! hän huoltotoimia vaativa. - käsittelee jäisetkin pyöröpaalit helposti lypsyrobotillani on parempi SM- ja set VM-mikserit llä vi elaval.fi/ruokinta DeLaval-apemikserillä saadaan huonompikin rehu hyötykäyttöön -DeLaval-apemikseri on tätä päivää, koska sillä pystytään Lisäksi ohittamaton vaihtotarjous vain KoneAgriassa Osastolla D202 tekemään lypsyssä oleville, ummessaoleville ja nuorelle karjalle oma seoksensa. Apetuotannossa voidaan hyödyntää monenlaisia rehuja sekä olkia ja tehdä parempaa ruokaa. Mattoruokkija ja kapea ruokintapöytä mahdollistavat sen, että säästetty tila voidaan käyttää johonkin muuhun. Mielestäni DeLavalin apemikseri on helppo ja toimintavarma laite. Olemme saaneet Mikserin ääressä. Vasemmalta Marjo ja Markku Vehkoja, DeLavalin myyntimies Rauno Saukko ja Mika Vehkoja sen avulla myös tuotannonlisäystä, Vehkoja toteaa. Maidontuotanto hyvällä tasolla DeLavalin laitemyyjä Rauno Saukko kertoo, että DeLavalin kokonaistoimitus on maitoyrittäjälle rakennusvaiheessa hyvä ja hinta/laatusuhteeltaan paras ratkaisu. Suunnittelu, kaupanteko, järjestelmien yhteensovittaminen ja toimitukset ovat kaikki yhden toimijan takana. Tämä helpottaa projektin läpivientiä ratkaisevasti, näin kävi myös Vehkojan tilalla. -Kun kaikki navetan laitteet tulevat samasta firmasta, on myös järjestelmän ja laitteiston huolto helppoa huoltomiehet pystyvät tekemään kaikki tarvittavat työtehtävät samalla kertaa. Saukko kertoo, että Vehkojan tilan lehmäkohtaiset maitotuotot ovat noin 36 kiloa ja vuorokauden maitomäärät noin 2050 kiloa. -Tilan eläinkohtainen maitomäärä on hyvällä tasolla. Siellä on menty jo monta vuotta 2000 kilon molemmin puolin päivätuotoksissa. Tilan keskilehmäluku lypsyssä on ollut lehmän nurkilla. Kokonaisuus määrittää aina sen, miten lehmät lypsävät. Kun automaatti jakaa appeen useita kertoja päivässä, aina puhtaana ja tuoreena, on sillä iso merkitys tuotokseen. Vehkojan navetta on myös äärettömän siisti. Siisteys ja koneista huolehtiminen ovat perusjuttuja, jotka osaltaan mahdollistavat tämän kaltaiset hyvät tuotokset. Uudet DeLaval-apemikserit -Laitteistomme ovat edelleen kehittyneet. Vehkojalla oleva järjestelmä on edelleenkin todella hyvä ja toimiva, mutta tuotekehittelyn ansiosta nykyiset laitteemme ovat vieläkin laadukkaampia. Niitä on kehitetty kuuntelemalla asiakkaitamme. Yksi esimerkki tästä on uusi apemikserimme, jossa on käytetty uutta, Optisteelteräslaatua. Optisteel on jopa 250 kertaa enemmän korroosiota kestävää ja kolme kertaa enemmän märkäkulutusta kestävää, kuin tavallinen ST52- teräs. Optisteelin murtolujuus ja kovuus ovat parempia kuin ruostumattomalla teräksellä. Toinen iso tekijä on apemikserin ruuvin muoto, joka on uusissa miksereissä enemmän kolmiotyyppinen. Uusi muoto nopeuttaa sekoitusta huomattavan paljon. Kaikissa laitteissamme tuotekehitys on mennyt eteenpäin, joten varmuus ja laatu paranevat aina vain, Saukko mainitsee loppuun.

8 8 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Humuspehtoorin maanparannusaineilla saat parempia satoja pelloitasi luonnollisesti Otetaan kourallinen puukuituja, hyppysellinen ravinteita ja hitunen osaamista. Näin syntyy innovatiivinen tapa hyödyntää metsäteollisuuden puhtaat puukuidut pelloilla maanparannusaineina. Maan kasvukyky paranee, satojen laatu ja määrä paranevat. Pellon humus palaa ja maa tulee eläväksi. Pellon ravinnepäästöt vähenevät ja peltoon sitoutuu hiilidioksidia. Nämä asiat ovat vuosien kemiallisen viljelyn tuloksena usein unohtuneet. Humuspehtoori Oy on kehittänyt 1980-luvulta lähtien metsäteollisuuden puukuiduista maanparannusaineita. Kompostoinnista yhtiöllä on kokemusta aina 70-luvulta lähtien. Pitkien kokeilujen tuloksena Humuspehtoori on todennut, että puukuiduilla ja lannoilla maan biologinen toiminta paranee ja viljelyn tuottavuus nousee. Humuspehtoori Oy:llä on ympäristölupa sekä Eviran myöntämä laitoshyväksyntä. -Monet asiakkaistamme ovat tuotteiden esittelyn jälkeen todenneet, että tämähän on niin kuin ennen vanhaan, kertoo Humuspehtoorin tuore vetäjä Suvi Matsinen. Puukuitua ja kompostoitua lantaa -Vastaanotamme metsäteollisuuden sivuvirtana syntyviä puukuituja ja maataloudesta syntyviä lantoja, kuten siipikarjan ja hevosen lantaa. Lannat kompostoidaan ja niistä tehdään maanparannus- ja lannoiteaineita yhdessä näiden puukuitujen kanssa. Kyseessä on alunperin isäni Reino Mantsisen kehittämä liikeidea, Suvi Mantsinen kertoo. Reino Mantsinen teki aiemmin urakointia kuntapuolella, jossa hän kiersi kompostoimassa yhdyskuntalietettä itserakentamallaan kompostinsekoittimella kaupunkien ja kuntien kentillä. Hän järjesti kohteisiin kompostoinnin tukiaineeksi kuorta ja lantaa, että kompostit voisivat paremmin. Samalla tutuiksi tulivat metsätehtaat sekä sahat. -Tehtailta saadaan hoidettua ns. nollakuitu pois, koska se on märkää, siinä ei ole ravinteita ja se on hankala polttaa. Tämä oli aikoinaan aikamoinen ongelma paperitehtaille, joka ratkesi tätä kautta. Ensimmäiset kokeet tehtiin vuosien 1997 ja 2000 välillä ja siitä liikeidea sitten syntyi, Suvi Matsinen toteaa. Suurin osa tuotteista luomuhyväksyttyjä Humuspehtoorilla on parikymmentä eri tuotetta, joista suurin osa on luomuhyväksyttyjä. Tuotteisiin kuuluvat myös pelkät kompostoidut lannat, kuten hevosen ja broilerin lannat sekä näiden seokset. Valikoimaan kuuluu myös Humuspehtoorilta peltoosi puukuiduista pysyvää humusta. Humuksella parannetaan peltosi vesitaloutta, pieneliötoimintaa, kasvukykyä, terveyttä sekä ravinteidenpidätyskykyä! Pehtoorin Broilerhyvällä ravinteet edullisemmin kuin kemiallisilla lannoitteilla. Ostamalla 1 t Broilerhyvää hintaan 30 /t + rahti saat ravinteita 105 arvoisesti laskettuna kemiallisten hinnalla. Tuotteista suurin osa on luomuhyväksyttyjä. Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Puh luomutuhka sekä lantojen ja metsäteollisuuden puukuitujen seokset. -Seosten myynti on ollut tänä vuonna todella huono uuden nitraattiasetuksen vuoksi, joka rajoittaa tuotteiden käyttöä erittäin ratkaisevasti tällä hetkellä. Käyttöä rajoittavat asetetut kokonaistyppirajat. Aikaisemmin nitraattiasetukset koskivat pelkkiä lantoja, joten meidän tuotteet, eli orgaaniset lannoitevalmisteet, olivat sen ulkopuolella, Mantsinen kertoo. Puukuitu vapauttaa typpeä hitaammin -Jos lannassa on vaikka 10 kiloa liukasta typpeä ja kun se sekoitetaan puukuidun kanssa 1:1, luulisi että typen liukoinen määrä puolittuisi. Kun siitä otetaan kahden viikon päästä näyte, on typen määrä vain noin kymmenesosa siitä. Tämä johtuu siitä, että osa typestä on sitoutunut puukuituun kokonaistyppimuotoon ja vapautuu siitä vähitellen maatuessaan. Tätä ei voida näin ollen laskea sen vuoden lannoitetypeksi, koska se ei ole vielä ensimmäisenä vuonna kasvin käytettävissä. Kaikki tietävät että puukuitu hajoaa hitaasti. Orgaanisista lannoitevalmisteista, jotka sisältävät lantaa, otetaan kokonaistyppi huomioon, jolloin kokonaistypen raja on 170 kiloa vuodessa. Tällöin liukoisen typen määrä meidän tuotteissa voi jäädä alle 20 kilon. Jos pistetään pelloille 20 kiloa liukoista typpeä, ei sillä määrällä kasva mikään, ei edes heinä. Tässä on ihan selvä ongelma edessä, Mantsinen esittelee. Peltomaa on viljelijän pankkitili -Pelto antaa satoa sen mukaan, kuinka sitä on hoidettu. Hyvä maa antaa hyvän sadon. Jos peltoa viljellään kemiallisesti, maaperä köyhtyy. Kemiallisilla lannoitteilla pellon orgaaninen massa vähenee, jolloin jäljelle jää vain kivennäisaine, joka ei pidätä vettä tai ravinteita, eikä siinä ole myöskään pieneliötoimintaa. Kun pellossa ei ole madoille, bakteereille ja sienille ruokaa, häiriintyy pellon orgaaninen toiminta ja satojen määrät pienentyvät. Kun pellossa ei ole pieneliötoimintaa, tulee pelto riskialttiimmaksi myös taudeille ja taudinaiheuttajille. Ihan samalla tavalla kuin ihmisenkin kanssa, jos ihmisellä ei ole vastustuskykyä, on ihminen hyvä koti erilaisille taudinaiheuttajille, Matsinen painottaa. Maanparannusaineilla ratkaisu peltoon kuin peltoon -Jos viljelijällä on huonot peltomaat, jotka ovat esimerkiksi savisia tai hiekkaisia, ne voidaan hoitaa sellaiseen kuntoon, että viljelijällä voi valita mitä hän viljelee. Enää ei tarvitsekaan viljellä pelkkää rehukauraa tai käyttää paljon peltopinta-alaa. Kun mietitään sukupolvenvaihdosta sekä tilan suuntaa, kannattaa miettiä olemassa olevan peltoalan kasvukunnon hoitoa ja kuinka sitä voidaan nostaa. Kannattaa hoitaa mieluummin omat pellon kuntoon, kuin ostaa naapurin pellot kalliilla rahalla. Maa on kallista, eikä sitä synny juurikaan lisää, joten satotasoa kannattaa nostaa jo olemassa olevilla pelloilla. Huonosta savisesta maasta saadaan erikoiskasviviljelyyn soveltuva pelto. Peltomaata pystytään parantamaan maanparannusaineillamme merkittävästi, Mantsinen lupaa. Puukuitu takaa pysyvän humuksen Ruohovartisista kasveista ei tule peltoon lingniiniä joka takaisi pellolle pysyvän humuksen. Puukuidulla saadaan luotua peltoon pysyvä humustaso. Mantsinen kertoo, että Ruohovartinen kasvi nostaa maan orgaanista tasoa nurmenviljelyyn muutamaksi vuodeksi. Peltoon syntyy pieneliötoiminta, jolloin bakteerit ja madot lisääntyvät ja kuluttavat orgaanisen massan, jonka jälkeen orgaanisen aineksen taso tippuu merkittävästi. Puulla peltoon saadaan luotua pysyvä humustaso. -Tämän päivän pelloilla oleva humus on peräisin ajalta, jolloin pellot vielä kasvoivat metsää. Kun pelloilla on viljelty kemiallisesti, tulee vain kasvin tarvitsemat ravinteet, mutta kulutettu orgaaninen aines ei tule takaisin. Kemialliset lannoitteet tuovat sadon takaisin, mutta eivät auta maata palauttamaan humuspitoisuuttaan. Kemialliset lannoitteet ovat mahdollistaneet viimeiset vuotta hyvän sadon, mutta lopulta ne kuitenkin heikentävät maan kasvukuntoa. Kemiallisilla lannoitteilla lannoitettu pelto ei ole myöskään pieneliöille, sienille ja bakteereille, hyvä kasvupaikka. On tutkittu, etteivät sienet pidä kemiallisesta rakeesta. Sienirihmasto on olellinen asia maassa ja muuttaa siellä ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Tämän vuoksi pellon pieneliötoiminnasta kannattaa JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA

9 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 9 pitää huolta, Mantsinen painottaa. Luomulannoite on yhtä tehokas kuin kemiallinen -Luomulannoite ei tarkoita, että kyseessä olisi heikkotehoisempi lannoite. Kun maa on kaikilta osin paremmassa kasvukunnossa, se voi paremmin vesitaloudellisesti ja se myös pidättää ravinteita, jolloin viljelijä voi vähentää lannoitemääriä. Multava pelto on mm. suuri typpivarasto. Kun maa on hyvässä kunnossa, ja vaikka käyttääkin kemiallista lannoitetta, voidaan niiden määriä vähentää merkittävästi, Mantsinen mainitsee. Humusköyhä maa päästää ravinteet läpi -Kun hiekkaiseen maahan valutetaan ravinteita ja vettä, eivät ne pysähdy minnekään, vaan ne ovat heti ensimmäisessä ojassa. Ellei kasvi ole ottamassa ravinteita kiinni, ravinteet valuvat suoraan vesistöihin. Orgaanisen aineksen lisäämisellä peltoon voidaan pienentää ravinnehuuhtoutumia ja suojella sitä kautta vesistöjä. Viljelymaan kunnolla on merkitystä satomääriin -Tässä puhutaan tietyllä tapaa asennekysymyksestä. Monesti on helpompaa ja halvempaa tehdä asiat kemiallisilla lannoitteilla ja torjunta-aineilla. Ostetaan uusia koneita ja yritetään saada niillä pellot parempaan kuntoon. Esimerkiksi Yara kehittää uusia tuotteita, kun huomataan että jokin hivenaine alkaa katoamaan pellosta. Jos tulee uusi kasvitauti, kehitetään uusi ruiskutettava myrkky tai homeenestoaine. Ratkaisut haetaan keinotekoisesti, vaikka koko tätä ketjua voitaisiin hoitaa pitämällä maaperä kunnossa. Samalla vältyttäisiin väkilannoitteiden ja myrkkyjen käytöltä. Lyhytaikaiset ratkaisut löytyvät liian helposti maanmuokkauksesta, lannoitteesta tai myrkystä. Maalla on oma puskurointikyky ja jos se on matala, on satokin huono, Mantsinen painottaa. Parempia satoja -Erikoiskasvinviljelyssä on todettu, että esimerkiksi kaalinkerät hyötyvät meidän Rikkiviisas-lannoitteesta. Kasvien soluseinät ovat vahvempia, jolloin kerä on painavampi, tiiviimpi ja kestää paremmin käsittelyä. Tässä yksi konkreettinen esimerkki siitä, miksi maanparannusaineitamme kannattaa käyttää, Mantsinen painottaa. Ajatuksia glyfosaatin käytöstä pelloilla -Jos minun näkemystä kysyy, niin kyllä kyseessä on hyvin todennäköisesti suuri tutkimaton ongelma. Jos lukee Roundupin (glyfosaatti) kehittäjän ja valmistajan, Monsanton, käyttöturvallisuustiedotetta, siellä lukee, ettei Monsanto ota mitään vastuuta tuotteesta tai sen soveltuvuudesta viljelykäyttöön, eikä mistään mahdollisista tuotteen aiheuttamista ympäristöongelmista. Monsanto pesee siinä kätensä ihan täysin. Monsanton käyttöturvallisuustiedote löytyy internetistä, missä siihen on mahdollista käydä tutustumassa. On aika huolestuttavaa jos aineen valmistaja pesee itsensä täysin ulos vastuista, Mantsinen ihmettelee. Mantsinen kertoo, että glyfosaatin käyttöön pellolla liittyy mm. sellainen ongelma, että se kilpailee maahiukkasen pinnalla fostorin kanssa samasta kiinnittymispaikasta. -Jos pellolla on paljon glyfosaattia, maahiukkasten pinnat ovat todennäköisesti kyllästettyjä glyfosaatilla, jolloin fosforilla ei ole kiinnittymispaikkaa. Pellot joilla käytetään paljon glyfosaattia, ovat todennäköisesti suurempia fosforin huuhtoutumapeltoja. Sienet jotka rapauttaisivat fosforia kasvien käyttöön, ne eivät pärjää glyfosaatille. Myöskään glyfosaatin vaikutuksia ihmisiin ja sen kertymistä ympäristöön ei ole tutkittu Suomen kylmissä oloissa. On väitetty että glyfosaatti hajoaisi, mutta todellisuudessa se huuhtoutuu vesistöhin, ja siitä edelleen kaloihin. Siitä miten glyfosaatti käyttäytyy koko ravintoketjussa, ei ole tehty tutkimuksia Suomen oloissa, Mantsinen painottaa. Mantsisen mukaan on jo epäilty, että glyfosaatti voisi olla yksi keliakian aiheuttajista, syy 2-tyypin diabetekseen sekä moniin syöpiin. -Tämä voi olla asian paisuttelua, mutta kun asiaa ei ole tutkittu, olisi glyfosaatin käyttöön suhtauduttava suurella varauksella. Yhdyskuntalietteen käyttö ravintokasvien viljelyssä kyseenalaista -Yhdyskuntalietteet on toinen suuri arpa, eli kuinka hormonit, antibiootit ja muut lääkeaineet siirtyvät niistä viljaan, rehuun ja edelleen karjalle. Tätäkään ei ole juurikaan tutkittu. Näkisin että yhdyskuntalietteen käyttäminen energiaviljelyssä on järkevämpää kuin ruokaviljelyssä. Meillä ei ole lainkaan peltoviljelytuotteita, ruokapelloille, jotka sisältäisivät yhdyskuntalietettä. Emme myöskään tingi siitä, Mantsinen toteaa. Humuspehtoorilla on saatavilla bioenergian kasvatukseen ja viherrakentamien puolelle, inframullaksi, yhdyskuntalietekompostia. -Yhdyskuntalietteessä on aika paljon raskametalleja, joten ne kertyvät maahan. Yhdyskuntalietettä tulee paljon ja niillä alueilla joita sitä syntyy, sitä myös käytetään paljon. Tätä kautta raskasmetallit kertyvät peltoihin. Pellon varoaika ruokatuotantoon on viisi vuotta, joka kertoo jotain yhdyskuntalietteen turvallisuudesta. Kuinka esimerkiksi hormonit katoavat lietteestä ja minne ne päätyvät, ei siitä ole tehty mielestäni mitään tutkimuksia, Mantsinen kyseenalaistaa. Humuspehtoorin tuotteilla kasvutakuu -Takaamme että tuottemme soveltuvat siihen käyttötarkoitukseen kuin luvataankin. Tuotteistamme on tutkittu mm. raskasmetallit, taudinaiheuttajat ja rikkaruohot, joten niitä ei ole ja tuotteet ovat kompostoituja sekä puhtaita. Metsäteollisuuden puukuiduissa on hyvin vähän raskasmetalleja, verrattuna yhdyskuntalietteeseen, Mantsinen toteaa. Humuspehtoori tekee viljelijän peltojen viljavuusanalyysien, tulevan kasvin ja sen tarpeiden mukaan lohkokohtaiset laskelmat, mikä tuotteista ja millainen käsittely olisi sopivin. Maanparannusprosessi on muutaman vuoden investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Tärkeintä laskelmissa on tuntea puukuitujen käyttäytyminen maanperän hoidossa. Joillakin tuotteilla on kalkitseva vaikutus ja toisilla on hyvä hiven- ja sivuravinnepitoisuus. Humuspehtoorin tuotteet ovat puhtaita ja valvottuja. Hygieenisyys ja ravinnetasot tutkitaan säännöllisellä näytteenotolla Viljavuuspalvelussa. Humuspehtoorin lannoitetuotteet ja mallit soveltuvat hyvin myös tehoviljelyyn, kunhan viljelijällä on kiinnostusta peltojensa hoitamiseen ja satojen parantamiseen. -Pehtoorin broilerhyvä on erittäin vahva lannoite. Se tulee broiler-kasvattamoilta. Kun broilereita syötetään paljon, että ne kasvaisivat nopeasti, on lannassa paljon hivenaineita. Lanta sisältää kaiken tarvittavan, jolloin pellon hivenaineet saadaan nostettua hyvälle tasolle. Mediassa puhutaan paljon ravinteiden kierrättämisestä ja lannankierrosta, että lantaa pitäisi käyttää enemmän. Tämä ei ole näkynyt käytännöntasolla ainakaan toistaiseksi, sitä on päinvastoin vaikeutettu. Olemme yrittäneet vaikuttaa päättäjiin ja kertoa viestiä, että nyt tulisi oikeasti tehdä jotain muuta kuin vain puhua, Suvi Mantsinen toteaa loppuun. HAE TUETULLE LOMALLE! Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle! VUODEN 2016 LOMAESITTEEMME ON ILMESTYNYT! Loma-ajankohdat löydät myös kotisivuiltamme! Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää! Tutustu lomiin ja täytä sähköinen hakemus sivuilta tai tilaa esite p ,

10 10 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA Lihakeskusliitto liha-alan yrittäjien asialla Lihakeskusliitto ry toimii yksityisen liha-alan talous- ja elinkeinopoliittisena edunvalvojana, ja sen jäsenet edustavat monipuolisesti koko lihaalaa. - Meillä on jäseninä teurastamoja, liha-alan vienti- ja tuontiyrityksiä, lihanjalostamoja ja valmisruokatehtaita. Jäsenyritykset ovat kooltaan yhdenhengen yrityksistä aina isompiin usean sadan hengen yrityksiin. Tärkein antimme on ehdottomasti yhteisöllisyys: kuka yrittäjää voi ymmärtää paremmin kuin toinen yrittäjä, pohtii Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela. Hannuksela on aloittanut Lihakeskusliiton toimitusjohtajana keväällä 2015 edeltäjänsä Veli Saarenheimon jäädessä eläkkeelle. Lihakeskusliitto on Hannukselalle tuttu yhteisö hän työskenteli aikaisemmin Lihakeskusliiton julkaiseman töitä koko liha-alan hyväksi. Tarjoamme jäsenillemme uutisointia alan asioista, lainsäädäntöosaamista sekä hyvät yhteytemme EU-tasolla, Hannuksela kertoo. Suunnitteilla on myös uusia tuulia esimerkiksi maakuntapäivien muodossa. Maakuntapäivän ohjelmassa on katsaus alan ajankohtaisiin asioihin, ja alan yrittäjät saavat tilaisuuden keskustella toistensa kanssa. - Meillä oli jo ensimmäiset maakuntapäivät Porissa ja Kuopiossa, ja ne osoittautuivat erittäin tervetulleiksi tilaisuuksiksi. Vuonna 1935 perustettu suomalaista perheyrityspohjaista liha-alaa edustava Lihakeskusliitto juhli 80-vuotispäiväänsä 11. syyskuuta Helsingissä. Lihakeskusliitolla on hyvät suhteet muiden Euroopan maiden liha-alan järjestöihin. Kuvassa marraskuussa Suomessa vierailleen Belgian lihaliiton tapaamisen satoa: Delavinn myynti- ja vientijohtaja Guy Vandenberghe ja Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela juttelevat yhteistyömahdollisuuksista. Teksti: Ninnu Perälä Lihan imago puhutti keväällä Pasilassa. Markkinointi- ja mainostoimisto Ida Framin toimitusjohtaja Panu Laaksonen sekä Saarioinen Oy:n tuoteryhmäjohtaja ja Lihateollisuusyhdistyksen puheenjohtaja Marja Joutsen pohtivat minkälainen imago lihalla ja lihansyönnillä Suomessa on. Mukana mietinnöissä oli myös suomalaista liharuokakulttuuria edistävän Lihatiedotuksen toiminnanjohtaja Riitta Stirkkinen sekä Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela. Lihalehden toimituspäällikkönä, ja samalla tutustui laajasti liiton jäsenistöön ja alan toimijoihin. Lihalehti on lihateollisuuden ammattilehti, joka kattaa koko lihaketjun ja sen toimintaympäristön. Lehti on arvostettu vaikuttaja kotimaassa ja myös kansainvälisesti. - Lihalehti tarjoaa ajantasaista tietoa ja liitto puolestaan kokoaa yhteen alalla toimijat. Yrittäjien asema ja samalla lihan menekin kasvu ovat minulle sydämen asioita. Teemme! Fakta: 80 vuotta liha-alan yrittäjien asialla Lihakeskusliitto on perustettu Samana vuonna perustettiin Lihalehden edeltäjä Liha- ja karjakauppias. LKL-yhteisöön kuuluvat myös LKL-Kustannus Oy, joka kustantaa Lihalehteä sekä Lihakeskusliiton Ammatinedistämissäätiö. Lihakeskusliiton jäsenistö koostuu lihanjalostusta, teurastusta, leikkaamotoimintaa ja tukkukauppaa harjoittavista yrityksistä sekä maakunnallisista lihakauppiasyhdistyksistä. Jäsenyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 600 miljoonaa euroa. Lihakeskusliiton jäsenmaksu perustuu liikevaihtoon pienemmille yrityksille se on vain joitakin satoja euroja vuodessa. Lihakeskusliiton 80-vuotisjuhlat juhlittiin Scandic Hotelli Grand Marinassa Katajanokalla. Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivina. Vapolta myös: - palaturvetta - haketta - pellettiä Kysy lisää! Vapon kuiviketurpeen hyödyt: Mahtava imuvoima; vähemmän työtä, vähemmän lantaa Mieluinen makuualusta Sitoo ammoniakkia ja ravinteita poistaa hajua Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä Vähentää kärpäsiä Kompostoituu nopeasti Myynti: Vapo tilauskeskus puh / tel Myynti: Vapo myyntipalvelu puh / tel I I Puheluiden hinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min Puheluiden hinnat: lankaliittymästä 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min

11 MAA- JA METSÄTALOUSMAAILMA 11 Loma piristää, virkistää ja antaa voimavaroja arjessa jaksamiseen Lähteä lomalle, irtautua arjesta, päästä valmiiseen ruokapöytään, levätä. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus palautua ja kerätä voimia, olla lomalla. Virkistyminen on osa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tuetut lomat ovat oiva tapa lomailla yksin tai perheen kanssa. Ne ovat tarkoitettuja kaikille suomalaisille, jotka eivät pysty lomailemaan omilla varoillaan. Raha-automaattiyhdistys tukee lomatoiminnan järjestämistä Viisi lomajärjestöä järjestää Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella tuettuja lomia eri puolilla Suomea. Lomat myönnetään sosiaalisin, terveydellisin tai taloudellisin perustein. Lomakohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea. Lomajaksojen ohjelma ja kohderyhmä vaihtelee kattaen kaikki ikäryhmät. Lomalle haetaan lomanjärjestäjän omalla hakemuksella. Lomajärjestäjä myöntää lomatuen ja lomailija maksaa omavastuun ja matkat. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset muokkaavat myös lomamuotoja -Moni suomalainen ei pysty järjestämään omatoimisesti kodin ulkopuolista lomaa. Taustalta löytyy usein köyhyyttä, yksinäisyyttä sekä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja Airi Tella toteaa. -Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää tuettuja lomia eri puolilla Suomea olevissa lomakohteissa. Lomat on tarkoitettu kaiken ikäisille Sosiaalisen lomatoiminnan juuret ulottuvat 1939 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin. Lomalain voimaantulon jälkeen työnantaja- ja työntekijäjärjestöt perustivat lomajärjestöjä tukemaan lomanvieton mahdollisuuksia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry perustettiin Maalaisliiton Naiset ry: n aloitteesta vuonna MTLH:n tavoitteena on tukea lomalaista itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita. MTLH järjestää kaksi kolmasosaa lomista yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. MTLH:n toiminnan painopisteinä ovat erityisesti lapsiperheet ja omaishoitajat. Lomia järjestetään myös työikäisille, yrittäjille, eläkeläisille ja erilaisille potilas- ja eläkeläisryhmille. -Nyt voimassa olevien sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää rasittuneiden ja virkistystä kaipaavien henkilöiden terveys- ja lomahuollon järjestämistä, tiedotus-, valistustoimintaa ja varainkeruuta. Järjestö on viimeisten vuosikymmenten aikana keskittynyt lomatoiminnan järjestämiseen ja yhteiseen vaikuttamiseen, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja Airi Tella Tella kertoo. ja kaikenlaisille perheille. Tuetut lomat ovat taloudellisesti tuettuja, mikä mahdollistaa lomailun myös heille, joilla siihen muuten ei olisi varaa. Tuen saamiseen vaikuttavat erityisesti taloudelliset syyt, mutta hakemuksessa on syytä viitata myös terveydellisiin ja sosiaalisiin perusteisiin. Tuen tarve kannattaa perustella huolellisesti, Tella opastaa. Nykyajan yhteiskunnassa on yhä enemmän ja enemmän elämää kuormittavia tekijöitä. Vaativan arjen katkaisu on varmasti hyödyllistä kenelle tahansa. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja sosiaalipoliittisen lainsäädännön kehittyminen ovat muokanneet myös Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomamuotoja. - Järjestötyön ketteryys mahdollistaa sen, että pystymme muokkaamaan lomatarjontaa yhteiskunnallistenkin muutosten mukaisesti. Esimerkiksi lapsiperheet ja nuoret pienyrittäjäperheet hakeutuvat entistä enemmän tuetuille lomille. Viime jouluksi järjestimme 25 lisälomaryhmää, koska pari- ja perhesuhteet ovat usein koetuksella esimerkiksi juhlapyhien aikaan, Tella mainitsee. Erilaisia lomakohteita jokaisen ulottuvilla -Lomakohteita ovat erilaiset kylpylät, hotellit, kuntoutuskeskukset ja urheiluopistot. Lomat ovat useimmiten viiden vuorokauden mittaisia, ohjelmallisia ja täysihoidon sisältäviä lomajaksoja. Lomalta periltään omavastuuosuus, mutta suurin osa kustannuksista katetaan raha-automaattiavustuksella. Monipuoliseen ja laajaan toimintaamme saamme avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä, joka on hyvä yhteistyökumppani, Airi Tella painottaa. Lapsiperheet hakevat lomalta yhteistä aikaa ja tekemistä -Syyt hakea tuetulle lomalle ovat moninaiset Esimerkiksi lapsiperheet tarvitsevat lomaa hyvin erilaisista syistä. Lapsiperheissä voi olla monia kuormittavia tekijöitä, minkä vuoksi vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia järjestää lapsille esimerkiksi lomamatkoja. Taloudellisten syiden lisäksi voimavarojen puute on osalla perheistä saattanut estää lomailun itsenäisesti aikaisemmin. Tuettu loma voi tällaisessa tilanteessa antaa lapsiperheille mukavia lomakokemuksia, joista jää elinikäinen muisto, Tella kertoo. - Tuetuilla lomilla virkistymisen lisäksi vertaistuella on erittäin suuri merkitys. Lomille osallistuville järjestetään mahdollisuuksia keskustella toisten, samankaltaisessa tilanteessa olevien henkilöiden kanssa. Tuetuille lomille haetaan myös päästäkseen irti tavallisesta arjesta, vaihtaakseen maisemaa sekä päästäkseen rentoutumaan oikealle lomalle. Pelkästään tavallisen arjen katkaisu riittää antamaan voimaa arkeen. Lisäksi loman runsaan aktiviteettitarjonnan myötä osa lomailijoista saa jopa uusia harrastusideoita. Loma tukee jaksamista kiireettömyydellään ja tarjoamalla mahdollisuuden rentoutua. -Toiminnallemme leimallista on, että suurin osin erityisryhmille tarjottavista lomista. tulee meidän kautta. Ne tuovat oman haasteensa, mutta sitä kautta saamme myös runsaasti uusia, hyviä kehitysideoita, Tella toteaa. Asiakkaiden tarpeet vaikuttaneet ratkaisevasti myös lomamuotojen kehittymiseen - Rahoittaja kannustaa entistä enemmän erilaisia asiakasryhmiä palvelevien lomien järjestämiseen. Kohderyhmiä on nyt useita ja yhteistyökumppaneita lukuisia. Kilpailuitamme lomapaikat määrävälein ja palveluntuottajia on tällä hetkellä noin 35 lomapaikkaa. Viime vuonna lomalle hakijoita oli ja tukea myönnettiin hengelle. Uusia lomalaisia oli viime vuonna yli puolet, noin henkilöä. - Asiakkailtamme saamamme positiivinen ja kehittävä palaute kannustaa ja motivoi meitä lomatoiminnan jatkuvaan kehittämiseen asiakkaamme parhaaksi. Teemme parhaillaan perheloma-tutkimusta, jossa selvitämme lomakokemusten vaikutusta perheiden elämään. Tutkimuksen tuloksia voimme hyödyntää myös jatkossa, Airi Tella mainitsee. Pekka Pukka Ky SUUR- SÄKKEJÄ AMMATTITAITOISTA VIISUMIPALVELUA! KAIKKI VIISUMITYYPIT Ryhmä-, kerta-, vuosi-, 2-vuoden ja 3-vuoden viisumit. Vuoden viisumit... alk vuoden viisumit... alk vuoden viisumit... alk.350 Passi-ja viisumikuvat meiltä asiakkaille ilmaiseksi, sähköinen passikuvan Venäjän lähetys. Viisumit: Vuosi-, kerta- ja ryhmäviisumit myös postitse TILAA NETISSÄ: toimitettuna. Valamon risteilyt 2014, liput ja varaukset. Rantakatu 26 B, 2 krs, Joensuu p HELPOTA LAMPAIDEN RUOKINTAA Pyöröpaalihäkit Ruokintarakenteet (säädettävät) sekä vinoetuaidat Kysy myös muita ruokintavaihtoehtoja Väkirehukourut muovi / metalli Juomakupit, lämmitettävät kylmäpihattoihin ja uimurikupit lämpimiin tiloihin + suojakaaret. Nämä juomakupit sopivat myös naudoille ja hevosille Karsina-aidat, sekä uutuus karitsointikarsinat Laidunkatokset KEVYT- ja KYNTÖMUOKKAREIDEN sekä KULTIVAATTORIEN VARAOSAT RETRONIK KY Raija , Reino OSTETAAN TEURASHEVOSIA Sastamalan Teurastamo Oy Mäkelänkatu 1, Sastamala HAUHON MYLLÄRIT OY Tilasekoitus edullinen ja vaivaton ratkaisu säästää rehukustannuksissa. Hauhon Myllärit jalostaa viljasi tilakohtaiseksi täysrehuksi. Myös luomurehuja. Puh Hotellivaraukset ja -maksut Venäjän Karjalaan 2014 Tilaa viisumi netissä: Järnefeltintie 8, Tohmajärvi Puh , s-posti: faksi: Järnefeltintie 8, Tohmajärvi Puh ,

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus Lannoituksen vähimmäisvaatimukset: Fosfori 325 kg/ha/5 vuotta ja puutarhataloudessa 560 kg/ha/5 vuotta Ennakointi (viljelykierto,

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

LUONNONHAITTA- KORVAUS

LUONNONHAITTA- KORVAUS TUKIKOULUTUS 2015 Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 26.1.2015 LUONNONHAITTA- KORVAUS 1 Ohjelmaperusteiset tuet Jatkossa vain yksi ohjelmaperusteinen tukikelpoisuus lohkoilla Tukikelpoiseen lohkoon voidaan

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä Jukka Rajala, Tuomas Mattila ja Ritva Mynttinen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Naantali 17.1.2017 Hyödyntämätöntä

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksesta 2016

Ympäristösitoumuksesta 2016 Ympäristösitoumuksesta 2016 Vain Mavin julkaisut ovat virallisia lähteitä Anne Soppa Satakunnan Ely-keskus 6.4. Huittinen kpl ha 3 4 Vuosi 2016 Ei uusia sitoumuksia v. 2016 Sitoutumattomalta viljelijältä

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus 9.8.2016 Kaasmarkku Yhteistyötä ja vuorovaikutusta RANKU-hanke, Finnamyl Oy, Nakkilan kunta, tärkkelysperunan viljelijät ja ProAgria

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN

KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN KALKKIA VEDENPUHDISTUKSEEN Vesi tärkein elintarvikkeemme SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena kalkki

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA KÄYTÄNTÖÖN 1.1.2014 C:\Users\Omistaja\Documents\Konsultointi\KASVINSUOJELUKOULUTUS\2012 Uusi koulutus\mmma_7_2012.pdf MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/2012

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS SIIPIKARJA 2016 Marjaana Spets V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Eläinten hyvinvointikorvaus EHK 1 vuosi 1.5.2015-31.12.2016 (poikkeus) Maksatusta vuodelle 2016 haetaan kevään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys 21.1.2016 Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 22.1.2016 Sivu 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Kiertotalous Ravinteiden kierrätyksestä

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin.

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen edistäminen Kuluttajajäseniä

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttämistuki Neuvo 2020-koulutus Syksy 2014 Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Kolme vaatimusta: Viljelyn monipuolistaminen Pysyvän

Lisätiedot

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Onnellisten kanojen munia vai luomumunia? Mikkeli 1.10.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY

LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY LUONNONMUKAINEN TUOTANTO ESIMERKIT/KASVINTUOTANTOTILAT AILI VUORENMAA MERJA LEHTINEN KESKI-SUOMEN ELY u 1 Esimerkkitila Lasse Luomu Kokonaispinta-ala 40 hehtaaria 35 hehtaaria peltoa 5 hehtaaria pellon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus

Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon toimijoilta

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus www.etela-suomensalaojakeskus.fi Peltomaan kunnon muodostuminen: 1. Toimiva ojitus - vastaa pellon

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset Järviruokoa järvestä peltoon 26.1.2017 Talviseminaari Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset 1 Ylimaakunnallinen kehittämishanke Keskeisimmät teemat 2015-2019 Ravinteiden kierron

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot

LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere. Merja Manninen. Luomujaosto. Luomutuotanto 2. Eläintuotannon ehdot LUOMUBROILERIPÄIVÄ Ahlman-instituutti, Tampere Merja Manninen merja.manninen@evira.fi Luomujaosto Luomutuotanto 2 Eläintuotannon ehdot Eviran ohje 18217/4 (ei suuria muutoksia, poistetaan lupien 5 ja 15

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot