Uudisrakennus paraatipaikalle Agrologikoulutus laatuyksiköksi. Aikuiskoulutuksesta tietoa yhdeltä luukulta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudisrakennus paraatipaikalle Agrologikoulutus laatuyksiköksi. Aikuiskoulutuksesta tietoa yhdeltä luukulta"

Transkriptio

1 sidosryhmälehti Savonia, Koulutuksen laatuyksikkö Uudisrakennus paraatipaikalle Agrologikoulutus laatuyksiköksi Savonia ja Pohjois-Karjala yhteistyöhön Savonia sitoutuu kestävään kehitykseen Aikuiskoulutuksesta tietoa yhdeltä luukulta

2 Hyvät lukijat! Jouni Vornanen Mukavia lukuhetkiä savonialaisten seurassa. Savonian Sanomat ilmestyy nyt suurempana painoksen kuin aikaisemmin. Tähän syksyyn on kasaantunut suuria asiakokonaisuuksia, jotka koskettavat myös yhteistyökumppaneitamme. Korkeakoulukentässä on meneillään raju rakennemuutos. Erilaisia liittoumia syntyy ympäri Suomea. Syyskuun alkupuolella allekirjoitettiin Savonian ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulujen yhteistyösopimus. Taustalle on opetusministeriön linjaukset, joissa korkeakouluilta odotetaan muun muassa selkeämpää profilointia. Yhteistyö on parempi ratkaisu kuin verinen kilpailu. Kuopion yliopiston kanssa on meneillään korkeakoulukonsortio. Yhteistyö kiteytyy aika pitkälle Savilahteen rakennettavalle kampukselle. Kampusvision mukaan Savonian uudisrakentaminen ensivaiheessa kohdistuu Snellmania- ja Studentiarakennusten väliselle alueella. Tämä epäilemättä vahvistaa kampusalueen vetovoimaisuutta. Rehtori Veli-Matti Tolppi pohtii omassa kirjoitukseen yrittäjyyttä. Aihe on tärkeä koko eurooppalaisessa keskustelussa. Akateeminen yrittäjä on edelleenkin melko harvinainen. Vaikka Savonian opiskelijat pyrkivät yrittäjyyteen kohtuullisen kiitettävästi, töitä yrittäjyyden edistämiseksi on Savoniassakin tehtävä hartiavoimin. Kestävä kehitys on ollut vahvasti pinnalla julkisessa keskustelussa. Savoniakin on sitoutunut kestävään kehitykseen. Nuori ihminen valmistumisen jälkeen on työelämässä yli 30 vuotta ja tässä kohtaa korkeakoulun rooli asennekasvatuksessa on keskeinen. Hallintoremontti alkaa olla loppusuoralla. Virtaviivainen hallinto merkitsee myös sitä, että vuorovaikutus yhteistyökumppaneiden kanssa on sujuvaa. Näistä aiheista tarkemmin sisäsivuilla. Mukavia lukuhetkiä savonialaisten seurassa. Savonian Sanomat on sidosryhmälehti päätoimittaja: Jouni Vornanen toimituskunta: Päivi Diov, Pauli Seppänen, Juha Asikainen, Maija Välijärvi julkaisija: Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 6, Kuopio palaute: painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Sisältö Yrittäjyys Koulutuksen Haasteena 3 Savonian uudisrakennus paraatipaikalle 4 PERUSKAURAA JA RISKISTI BISNESTÄ 5 Paasivuori Advisory Board ryhmään 6 Toiminnan parantaminen tähtäimessä Savonia-amk ja Pohjois-Karjalan amk sinetöivät yhteistyönsä 7 Kaivattuja tietoja kentälle Savonia-amk:n biokaasulaitoksella 8 Opinnot loppuun ammattikorkeakoulussa 9 Terveysalan Kuopion yksikkö menestyi laatukilpailussa 10 LaatuSavo -hankkeelle euroa Savonia jakoi tunnustuksia 11 Savonia sitoutuu kestävään kehitykseen OPISKELU SHANGHAISSA 13 Savonia-amk uudistumisen ja kestävän laadun tiellä 14 Savonian hallintoremontti loppusuoralla Carolus Magnus keräsi tekniikan osaajat 15 ADCOESP - OPETUSMATERIAALIA KV- YHTEISTYÖNÄ 16 Savonian vuoden 2008 aikuisopiskelijan tunnustuspalkinnot 17 Ensimmäiset kipuun erikoistuneet hoitajat valmistuivat 18 Sorkkakongressi keräsi kehuja 19 Aikuiskoulutuksesta tietoa yhdeltä luukulta 20 Savonia tulessa Uusia julkaisuja 21 Opiskelijat VALTASIVAT kauppakadun 22 Yrittäjyys Koulutuksen Haasteena Miten suomalainen koulutus pärjää kansainvälisessä kilpailussa? Kohtaako koulutus ja työelämän tarpeet? Millaista opiskelijaa korkeakoulu ymmärtää? Kykeneekö korkeakoulu kouluttamaan yrittäjiä? Näihin kaikkiin kysymyksiin tulisi koulutuksen vastata, mutta erityisesti yrittäjyyden vahvistaminen on yksi suurimmista haasteista. Suomi tarvitsee kehittyviä ja menestyviä pk-yrityksiä. Tutkimusten valossa näyttää kuitenkin sille, että uusissa yrityksissä on melko vähän innovatiivisuutta ja kasvuhakuisuutta. Suomalaiset yritykset eivät myöskään ole kansainvälistyneet samassa vauhdissa kilpailijamaiden yritysten kanssa. Kansainvälistenkin selvitysten mukaan akateemisten yrittäjien määrä on Suomessa alhaisella tasolla. Akateemiset ovat perinteisesti siirtyneet julkiselle sektorille tai suuryritysten palvelukseen. Osasyy on varmasti myös koulutuksen luonteella, joka ei tarpeeksi korosta yrittäjyyskasvatusta. Esimerkiksi vuonna 2007 Savonian opiskelijoilta kysyttiin, kuinka moni aikoo yrittäjäksi tai jatkaa yrittäjänä koulutuksen päätyessä. Luku oli 3 prosenttia. Vaikka se on vähän valtakunnan keskiarvon yläpuolella, luku on ehdottomasti liian pieni. Savonia-ammattikorkeakoulu on suuri organisaatio, jossa on edustettuina lähes kaikki maakunnan ammattialat. Tästä syystä on tärkeää, että myös koulutuksen järjestäjä pyrkii hallinnollisesti mahdollisimman suureen tehokkuuteen, joka tukee alueen elinkeinoelämän kehittymistä. Verkostoituminen työelämän kanssa Vuoden vaihteessa viisi Savonian tulosaluetta sulautetaan kolmeksi osaamisalueeksi. Ne ovat teknologia- ja ympäristöosaaminen, hyvinvointiosaaminen, liiketoiminta- ja kulttuuriosaaminen. Organisaatiouudistuksessa on huomioitu alueen tarpeita perustamalla osaamiskeskittymiä. Niitä on viisi: turvallinen elämä, energia ja ympäristö, yrittäjyys ja innovaatiot, teollinen muotoilu ja hyvinvointituotteet ja palvelut. Osaamiskeskittymät kokoavat tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin. Osaamisalueet ovat verkostoituneet työelämän kanssa ja niiden tulisi tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Meillä on jo nyt hyviä kokemuksia koul u t u s a l o j e n y h t e i s t y ö s - tä. Esimerkiksi konetekniikan osasto alkaa valmistamaa moottoripyöriä. Nyt moottori on testipenkissä, mutta vajaan vuoden yrittäjyydestä on pääosin positiivinen. Opiskelijat näkevät yrittäjyyden kiinnostavana, haasteellisena ja itsenäisenä tehtävänä. Yrittäjyyttä pidetään myös arvostettuna yhteiskunnassamme. Tutkimustulosten mukaan opiskelijoilla näyttää olevan samoja ominaisuuksia, jotka ovat tyypillisiä myös yrittäjille: usko itseensä, usko selviytymiseen, usko pärjäämiseen ja suoriutumisen tarve. Tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat kiinnostuneita opiskelemaan yrittäjyyteen liittyviä asioita. Tähän löytyi selkeästi kaksi syytä, aikomus tulevaisuudessa ryhtyä yrittäjäksi tai sitten he pitivät yrittäjyyteen liittyviä asioita tarpeellisena ja yleissivistävänä. Tehty tutkimus johti myös käytännön toimenpiteisiin. Tänä syksynä aloittaneeseen toiseen niin sanottuun ytiimiin haki 40 opiskelijaa, joista tiimiin valittiin 25. Valinnassa painotettiin muun muassa yrittäjyys- ja opiskeluvalmiuksia. Ensimmäisellä tiimillä on viisi eri aloilla toimivaa kummiyritystä. Yh- kuluttua Savonia Chopper näkee päivän valon. Projektissa liitetään opetukseen todellinen tuote. Insinööriopintoja sovelletaan siten, että teoriaopetuksesta osoitetaan suora yhteys käytäntöön ja moottoripyörän kehittämiseen. Prosessissa on mukana muotoilun ja liiketalouden opiskelijoita. Muotoilua tarvitaan näyttävän tuotteen aikaansaamiseksi ja liiketalouden opiskelijoille suunnitellaan markkinointitehtäviä. Joitakin projektin osa-alueita pyritään saamaan myös Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoille. Yrittäjyysasenteet Tärkeää on, että Savoniaa kehitetään mahdollisimman hyvään tuloskuntoon, mutta vielä tärkeämpää on tietää mitä nuoret itse ajattelevat. Savonian yliopettaja Hilkka Lassila selvitti reilu vuosi sitten opiskelijoiden yrittäjyysasenteita. Kuva yrittäjistä teistyötä on tehty myös Savon Yritsena ja täjien kanssa. Lähivuosina strategiteistyötä tavoitteena on laajentaa tiimi useammalle koulutusalalle ja aidosti koko ammattikorkeakoulun yrittäjyyskasvatusta tukevaksi oppimisympäristöksi. Kun asenteet yrittäjyydelle ovat pääosin positiivisia, se on hyvä lähtökohta jalostaa nuoria tulevaisuuden yrittäjiksi. Veli-Matti Tolppi rehtori Savonia-ammattikorkeakoulu ]

3 Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen myhäili tyytyväisenä Savonian uudisrakennus paraatipaikalle ensimmäisen vaiheen uudisrakennusta esitetään Kuopion yliopiston Snellmania- ja Studentiarakennusten väliselle alueella eli nykyiselle parkkialueelle. Kuopion yliopiston ja Savonian toimesta on valmistunut suunnitelma Kuopion kampusalueen kehittämisestä. Konsulttina toimineen Pöyry Evata Oy:n laatima kampusvisioraportti esiteltiin maanantaina (22.9.). Molempien korkeakoulujen rehtorit näkevät uudisrakennukselle paljon mahdollisuuksia. Kuopion yliopiston rehtorin Matti Uusituvan mielestä se on Yliopistorannan ykköspaikka. Se ei ole tarkoitettu parkkialueeksi. Uudisrakennus täydentää nykyistä kampuskokonaisuutta ja korostaa toisaalta kampuksen rakennuskokonaisuuksien ja Savilahden luonnon läheisyyttä. Korkeaa teknologiaa ja osaamista lähellä luontoa. Samoilla linjoilla on Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi. Hän uskoo kampuksen olevan kokoava voima erityisesti yhteisille tukipalveluille esimerkiksi ruokalalle, kirjastolle tai vaikkapa opintoasioiden toimistolle. Tolppi näkee, että kampuksella on myös imagollinen merkitys opiskelijaystävällisenä kaupunkina. Kuopiota on jatkuvasti moitittu siitä, että kaupungille ei ole opiskelijakaupungin imagoa. Esiin on nostettu muun muassa opiskelija-asumisen hajanaisuus ja niiden etäisyys oppilaitoksista. Uudisrakennusten myötä tähän tulee huima parannus. Korkeakoulujen yhteisen näkemyksen mukaan Savilahden rannalla sijaitsevaa kampusaluetta kehitetään voimakkaasti lähivuosina. Alueesta kampusvision rohkeudelle ja ennakkoluulottomuudelle. halutaan muodostaa vetovoimainen innovaatioympäristö opiskelijoille, henkilökunnalle, yrityksille ja kaupunginosan asukkaille. Kampukselle kaavaillaan myös uusia palveluja ja asuinrakennuksia. Kuopio yliopisto ja Savonia uskovat kampusalueen olevan tulevaisuudessa eräs Euroopan johtavista terveyden, ympäristötieteiden, hyvinvointiosaamisen, teknologian, matkailu- ja liiketalouden osaamiskeskittymistä. Ensimmäisessä vaiheessa Savilahden alueelle siirtyisi Savonia Business tulosalueen yksiköt. Toisessa vaiheessa rakentaminen sijoitettaisiin Snellmanian Bioteknian puoleiseen sivuun ja kolmannessa vaiheessa Melanian taakse. Kampuksen kehittämissuunnitelmat ovat osa konsortiohanketta, joka käynnistyi vuonna Agrologikoulutus LAATUYKSIKÖKSI teemalla PERUSKAURAA JA RISKISTI BISNESTÄ Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma sai marraskuun puolessa välissä merkittävän tunnustuksen. Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) valitsi Iisalmen yksikön agrologikoulutusohjelman yhdeksi viidestä laatuyksiköstä koko maassa. Arviointineuvosto sai yhteensä 20 kirjallista esitystä koulutuksen laatuyksiköksi eri ammattikorkeakouluista. Tulosaluejohtaja Mervi Vidgrenin mukaan yrittäjyysosaamisen kehittäminen maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa sai laatuyksikkötunnustuksen, koska koulutusohjelma osoitti edelläkävijyyttä sekä koulutuksen pedagogisissa ratkaisuissa että myös laajan tutkimus- ja kehittämistoiminnan integroitumisessa opetukseen. Iisalmen yksikön kannalta tämä merkitsee sitä, että olemme tehneet oikeansuuntaista kehittämistyötä pitkäjänteisesti. Saimme vuonna sosionomikoulutuksen laatuyksikkötunnustuksen ja lienemme Suomen ainoa yksikkö, jossa kahdella koulutusohjelmalla on laatuyksikköstatus. Laatupäällikkö Riitta Paasivuoren mielestä koulutusohjelma on oiva esimerkki siitä, kuinka vahvasti Savonia-ammattikorkeakoulu on oman alueensa kehittämistyössä mukana. Maaseudun kehittäminen on Iisalmen vahvuuksia, jossa on osattu ja uskallettu hyödyntää monialaisen yksikön osaamista. Minusta tämä palkinto ja tunnustus ei tullut pelkästään Savonialle vaan koko yhteistyöverkostolle Iisalmessa, jonka kanssa alueen kehittämistyötä tehdään. Opiskelijoiden aktiivisuus ja henkilöstön ammattitaito on avainasemassa yhteistyössä. Rehtori Veli-Matti Tolppi muistuttaa, että Savonian kannalta on hyvä, että korkeakoulu saa tunnustusta myös koulutusosaamisesta, koska Savonian vahvuuksia on tutkimusja kehitystyö. Laatuyksikköstatus ei synny hetkessä, vaan se vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä organisaatiomme sisällä, mutta myös sidosryhmiemme kesken. Aluepoliittisesti on hyvä, että tunnustuksia tulee myös isojen kasvukeskusten ulkopuolelle. Opiskelijat olivat keskeisessä roolissa laatuyksikköarvioinnissa ja -näytössä. Hyvä meininki ja rento fiilis säilyivät myös haastatteluun mentäessä, kuvassa vasemmalta agrologi (AMK) - opiskelijat Tomi Pylkkänen, Kaisa Finnilä, Tuomas Kajan, Minna Mustonen, Janne Pietikäinen ja Tuovi Huttunen. teksti Jouni Vornanen kuvat Juha Asikainen teksti Jouni Vornanen kuva Marja Kopeli [ 4 Savonian sanomat sidosryhmälehti 5 ]

4 Paasivuori Advisory Board ryhmään Laatupäällikkö Riitta Paasivuoren mielestä ryhmään kutsuminen on tunnustusta pitkäjänteisestä organisaatioiden kilpailukyvyn hyväksi tehdystä työstä. Savonian laatupäällikkö Riitta Paasivuori on kutsuttu Suomen laatukeskuksen Advisory Board ryhmään. Siihen on kutsuttu viisitoista asiantuntijaa eri toimialoilta: yrityksistä, valtion hallinnosta ja julkisorganisaatioista. Ryhmän tehtävänä on miettiä muun muassa kilpailukyvyn kasvattamiseen ja muutosten edistämisen ajassa liikkuvia teemoja. Riitta Paasivuorelle kutsu ryhmään merkitsee tunnustusta pitkäjänteisestä työstä organisaatioiden kilpailukyvyn ja erinomaisuuden eteen tehdystä työstä. Tätä työtä hän on tehnyt 20 vuotta eri rooleissa. on voinut seurata eri rooleissa suomalaisten organisaatioiden kasvua ja kehitystä. Hän kuitenkin nimeää kiinnostavimmat kohteet vuosien Savonialle tämä on selkeä referenssi varrelta. siitä, että käyttämämme laadun työvälineet ja menettelyt uusin omin tavoin ovat osoittautuneet onnistuneiksi ratkaisuiksi. Tapamme Brändien rakentaminen ja kehittäminen on ollut ehken kaikkein mielenkiintoisinta ja toisaalta haasteellisinta. hyödyntää laatuun liittyviä kansallisia Toisaalta laatutoiminnan ja kansainvälisiä malleja on herättänyt mielenkiintoa. perustan luominen uudistuvissa organisaatioissa on innostanut miettimään uutta ja vaihtoehtoisinta toimintatapaa Paasivuori toteaa, että hän on ollut ja malleja. etuoikeutetussa asemassa kun teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen näkökulma Pentti Heinonen EQA-Konsultit Oy Toiminnan parantaminen tähtäimessä EFQM toiminnan jatkuvan parantamisen viitekehyksenä ja Savonia-ammattikorkeakoulu Itselläni on ollut mahdollisuus olla mista ja yhteistyöhenkeä. mukana Savoniassa 2000-luvun alusta valmentajana ja speaking EFQM viitekehys toimii Savoniassa partnerina sekä seurata kehitystä EFQM viitekehyksen käytössä ja toiminnan muutoksen ohjaamisen ja toi- minnan johtamisen työkaluna, parantamisessa. Kokemuk- jossa on otettu huomioon muun seni mukaan seuraavia pohtimisen arvoisia ja yleisiä huomioon otettavia asioita on tullut esille EFQM viitekehystä käytettäessä: muassa ISO-järjestelmän vaatimukset. Toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat suorituskyvyn mittaamisesta saatavaan tietoon ja tuloskortti mittaristo on pitkään olut oppilaitoksen Viitekehys checking-listana antaa käytössä. organisaatiolle hyvät mahdollisuudet omien painopisteiden Organisaatiolle on tärkeää, että ja erikoispiirteiden esille tuomiseen. Savonian isohkot organisaatiomuutokset ovat tehneet merkittäviä mittareita ei ole lii- kaa. Parisenkymmentä avainmittaria voitaneen pitää ylärajana, jolloin viitekehyksen soveltamistyöstä tuloskorttiin tulee valituksi vain erittäin haastavan. Se on vaatinut sellaiset mittarit, joilla todella on oppilaitoksen johdolta määrätietoista merkitystä organisaation menestymiselle otetta ja kokonaislaadusta vastaavilta ammattitaitoista ja ennakkoluulotonta otetta. Tehtyjen itsearviointien ja joissa pitää onnistua. Hy- vistä tuloksista on myös palkittava koko henkilöstöä. ja toiminnan parantavistä misehdotusten läpivienti ja turhan byrokratian välttäminen edellyttää myös muulta henkilöstöltä sitoutu- Savonia on luonut oman prosessitoimen mallin, jolla on vaikutusta myös organisaatiorakenteisiin. Prosessijohtaminen tai johtaminen prosessien avulla on yleensä erittäin haastavaa. Tavoitteenahan on yhteistyön edistäminen organisaation eri toimialojen ja yksiköiden välillä sekä osaoptimoinnin välttäminen. Prosessiorganisaatioon siirtyminen ja siihen liittyvä toiminnan muutos, mikäli se nähdään tarpeelliseksi, vie kokemuksieni mukaan vuosia. Yllättävän suureksi haasteeksi eri organisaatioissa on osoittanut tietotekniikka ja sen hajanaisten järjestelmien integrointi kokonaisuuteen. Mielestäni Savonia-ammattikorkeakoulu on rohkealla ja peräänantamattomalla toiminnallaan osannut ottaa EFQM viitekehyksestä käyttöönsä ne oikeat asiat, jotka sen toiminnan jatkuvassa parantamisessa ovat oleellisimmat. EFQM viitekehys on auttanut muodostamaan kokonaisnäkemyksen organisaation toiminnasta ja helpottaa samalla esimiesten ja muun henkilöstön sitouttamista organisaation toimintaan. Viitekehys helpottaa toiminnan objektiivista arviointia ja synnyttää paljon parantamisehdotuksia. Parhaimmillaan EFQM viitekehys on organisaation johtamistoiminnan arvioinnin ja jatkuvan parantamisen strateginen työkalu, jonka avulla pystytään läpimenoaikoja lyhentämään tuotteiden tai palvelujen laadusta tinkimättä. Kun toimintatapoja näin systemaattisesti kehitetään tulevia muutoksia ei tarvitse ottaa henkilöstön selkänahasta eikä muutenkaan kovempaa juoksemalla. EFQM, joka tulee sanoista the European Foundation for Quality management on vuonna 1988 perustettu jäsenyyspohjainen voittoa tavoittelematon säätiö, jonka tehtävänä on tukea erinomaisuuden kehitystä Euroopassa. EQA-Konsultit Oy:n toimitusjohtaja, varatuomari Pentti Heinonen on toiminut yli 30 vuotta elinkeinoelämän ja teollisuuden sekä julkishallinnon palveluksessa ja opettanut henkilöstöjohtamista Helsingin teknillisessä yliopistossa. Yhteistyösopimuksen allekirjoittivat (vas.) Pohjois-Karjalan rehtori Vesa Saarikoski, Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Eskelinen, Savonian kuntayhtymän puheenjohtaja Jaakko Kekoni ja Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi. Savonia-amk ja Pohjois-Karjalan amk sinetöivät yhteistyönsä ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteistyösopimus allekirjoitettiin Kuopion kaupungintalolla. Korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä on hahmottumassa vahva akseli, Itä-Suomen korkeakoulualue. Sopimuksen tavoitteena on tehdä korkeakoulujen rakenteellinen yhteistyömalli. Siinä nostetaan korkeakoulujen toiminnan laatua ja lisätään niiden vaikuttavuutta. Yhteistyö selkeyttää muun muassa keskinäistä työnjakoa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun rehtorin Vesa Saarikosken mukaan sopimuksen taustalla on Suomen hallitus ja opetusministeriö, jotka edellyttävät korkeakouluilta profiloitumista ja omien vahvuuksien tunnistamista. Haaste on melkoinen sellaisille alueellisille ja monialaisille ammattikorkeakouluille kuten Pohjois-Karjalalle ja Savonialle. Silti työnjaon selkeyttäminen merkitsee kummassakin ammattikorkeakoulussa joitain valintoja pahimpien päällekkäisyyksien purkamiseksi. Kysymys on siis juuri vahvuuksien ja profiilien etsimisestä siten, että yhteistyön myötä ne täydentävät toisiaan mahdollisimman paljon. Siksi työnjaon toinen puoli on yhteistyö. Yhteistyömallin uskotaan palvelevan entistä tehokkaammin kumpaakin ammattikorkeakoulua, niiden toiminta alueita ja yhteyksiä elinkeino- ja työelämään. Savonian rehtori Veli-Matti Tolppi uskoo synergian voimaan. Hänen mielestään vanhan laskutoimituksen mukaan = 3, joka toteutuu tässä yhteistyössä. Kysymys on siis resurssien vahventamisesta että niiden kohdentamisesta. Meillä on monia toisiamme täydentäviä osaamisalueita, joita yhdessä kehittäen ja osaamistamme alueemme parhaaksi tarjoten syntyy parempi lopputulos kuin esimerkiksi keskenään kilpailemalla. Lisäksi sopivalla työnjaolla on mahdollista keskittyä omiin vahvuuksiin ja saada aikaan tätä kautta parempaa vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulut laativat yhteisen vision ja kehittämisstrategian tavoitesopimuskaudelle Muita toimenpiteitä ovat muun muassa yhteisten käytäntöjen luominen hallitustyöskentelyyn, innovaatioympäristöjen luominen yhteisille vahvuusalueille ja kansainvälisen toiminnan kehittäminen. Yhteistyön perustana on laaja selvitystyö tulevaisuuden haasteista: Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyöselvitys. Tavoitteiden toteuttamista ohjaa strategiaryhmä, johon kuuluvat kaksi ylläpitäjän edustajaa kummastakin ammattikorkeakoulusta sekä rehtorit. Puheenjohtaja tulee strategiaryhmästä tai tarvittaessa ulkopuolelta. teksti Jouni Vornanen kuva Kuopion kaupungin viestintäpalvelu/ Hannu Miettinen [ 6 Savonian sanomat sidosryhmälehti 7 ]

5 Mitä on biokaasu? Kaivattuja tietoja kentälle Savonia-amk:n biokaasulaitoksella Pohjois-Savo on voimakasta maatalousaluetta. Pelkästään nautatiloja on maakunnassa reilut parituhatta. Öljyn ja sähkön kallistumisen sekä lannan levitykseen liittyvien ympäristövaatimusten kiristymisen myötä mielenkiinto biokaasutekniikkaa kohtaan on lisääntynyt. Tästä huolimatta Pohjois-Savossa ei ole tällä hetkellä käytössä yhtään maatilatason biokaasulaitosta maakunnan ainoa biokaasulaitos sijaitsee Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla Kuopiossa. luotsaamien MaLLa hankkeiden aikana selvisi, että biokaasulaitosten toimivuus ja käyttökokemusten puute paikallisissa olosuhteissa ovat maatalousyrittäjien keskuudessa kannattavuuden ohella merkittävimpiä investointia jarruttavia kysymyksiä. Puolueettomalle kokemusperäiselle tiedolle on siis kysyntää. Kaivattuja käyttökokemuksia ja tietoa biokaasulaitoksen toimivuudesta paikallisissa olosuhteissa saadaan pian Savonia-amk:n tulevan investoinnin myötä. Savonia-amk:n Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksiköllä on käynnissä investointihanke, jossa hankitaan siirrettävä ja monipuolinen pilotkokoluokan biokaasulaitos. Biokaasulaitteistolla on tarkoitus mm. tutkia erilaisten jakeiden mädätysprosessia ja biokaasuntuottoa sekä prosessinhallintaa. Biokaasulaitteiston avulla saadaan käyttökelpoista tietoa mm. erilaisten ainesten biokaasuntuotosta ja prosessien vakaudesta helpottamaan esim. maatalousyrittäjien biokaasulaitosinvestointipäätöksiä. Laitteistoa voidaan käyttää erilaisissa tutkimuskohteissa ja siirtää helposti esim. maatilalta seuraavaan kohteeseen. Laitteisto voidaan siirtää käytännössä minne vain, oli kyseessä sitten maatila tai vaikkapa elintarvikkeiden jatkojalostuslaitos. Siirrettävä biokaasulaitos tulee palvelemaan erilaisia tutkimus- ja koulutustarpeita ja hyödynsaajina tulevat olemaan mm. luonnonvara-alan opiskelijat, jätehuoltoyhtiöt, tuotantolaitokset, maatalousyrittäjät sekä tutkimusorganisaatiot. Tällä hetkellä laitteistosta on käynnissä tarjouspyyntömenettely. Laitteisto otetaan käyttöön kesällä 2009, jolloin sen ensimmäinen sijoituspaikka on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Maaningan yksikkö. Savonia-amk on tehnyt jo joitakin vuosia yhteistyötä MTT:n kanssa biokaasuasioiden parissa. MTT:n Maaningan yksikköön (MTT Halola) rakennetaan uusi tutkimus- -Ympäristöystävällinen, uusiutuva energianlähde -Koostuu pääasiassa metaanista (n. 60 %) ja hiilidioksidista -Biokaasua syntyy mikrobien hajottaessa eloperäistä ainetta hapettomissa olosuhteissa -Raaka-aineita mm. karjanlanta, biojätteet, kasvimassa sekä jätevesilietteet -Voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi -Biokaasulla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä, sillä 1 m3 metaania = 10 kwh =1 litra kevyttä polttoöljyä. Yhdellä kuutiometrillä biokaasua voidaan tuottaa siis n. 6 kwh energiaa. navetta, jonka viereen nousee myös Pohjois-Savon ensimmäinen maatilaluokan biokaasulaitos. Navetta biokaasulaitoksineen valmistuu vuoden 2009 alkupuolella. Savonia-amk:n siirrettävää biokaasulaitteistoa hyödynnetään MTT: n biokaasututkimushankkeessa sekä käytetään yhdessä MTT:n maatilamittakaavan biokaasulaitoksen kanssa. Maaningalla siirrettävä biokaasulaitos tulee olemaan 2-3 vuotta, jonka jälkeen se voidaan siirtää uuteen kohteeseen. Lisätietoja: Toni Taavitsainen, p Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Vasemmalla lehtori Mirja Halonen ja yliopettaja Airi Laitinen pohtivat keskeytymisen syitä Savonia-ammattikorkeakoulussa. Julkaisua voit tiedustella julkaisutoiminnasta, yhteystiedot löydät sivulta 21. OpinNot loppuun ammattikorkeakoulussa Ammattikorkeakoulujen ongelmana ovat olleet korkeat keskeyttämisprosentit. Vuonna 2005 esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa oli 6640 opiskelijaa, joista keskeytti 14 prosenttia. Yliopettaja Airi Laitinen ja lehtori Mirja Halonen tutkivat, mistä korkeat keskeyttämisprosentit johtuvat. Nuorten tärkeimmät keskeyttämisen syyt olivat vaikea elämäntilanne, muutto toiselle paikkakunnalle, opettajien ammattitaitoon, opetuksen laatuun ja sisältöön vaikuttavat tekijät sekä väärä alan valinta. Airi Laitisen mukaan ammattikorkeakouluun hakevalla on usein väärä tai puutteellinen mielikuva koulutusohjelmasta. Esimerkiksi fysioterapeutiksi aikova kuulee tiedotusvälineistä, että huippu-urheilijoiden taustajoukoissa toimii fysioterapeutteja, mutta hän ei tiedä, että käytännössä fysioterapeutti tekee paljon työtä hyvin huonokuntoisten ja vanhojen ihmisten parissa. -Näitä on kuitenkin oikaistava hakijalle ja hakijalle annettava totuudenmukaista ja selkeää tietoa alasta ja sen opiskelusta. Annetut lupaukset on myös pidettävä. Korkeisiin keskeyttämisprosentteihin on Savoniassa myös reagoitu. Mirja Halonen kertoo, että vuonna 2007 ja 2008 koulutettiin systemaattisesti ohjaushenkilöstöä ja opiskelijatuutoreita. Koulutuksen tavoitteena oli muun muassa lisätä opiskelijan ohjaukseen osallistuvien opettajien ja opiskelijoiden osaamista. - Koko talon opettajakoulutukseen osallistui 50 opettajaa kaikilta tulosalueilta. Koulutuksen kehittämistehtävä liittyi kunkin tulosalueen ohjaajan työkalujen kehittämiseen tai opiskelijan ohjaukseen muun muassa opintoihin sitouttamiseen, opintoihin perehdyttämiseen ja opettajatuutorien työvälineisiin. Opiskelijahallintajärjestelmää on parannettu siten, että esimeriksi opintojenohjaaja pystyy entistä paremmin seuraamaan opiskelijan opintojen etenemistä reaaliaikaisesti ja tarvittaessa puuttumaan jos ongelmia esiintyy. Myös alakohtaisia selvityksiä on tehty ja palautejärjestelmiä kehitetty. On muistettava, että keskeyttämisten syyt ovat usein henkilökohtaisia, joihin korkeakoulu ei voi vaikuttaa. Vai olisiko näissäkin tapauksissa keskustelulla ja ohjauksella jotain tehtävissä, pohdiskelevat tutkijat? Selvityksen mukaan opetuksen monimuotoisuutta ja valinnaisuutta on lisättävä, esimerkiksi luokkakeskeisestä opetuksesta on tarvittaessa luovuttava ja verkko-opetusta vastaavasti lisättävä. Joustavuuden merkitys korostuu erityisesti aikuiskoulutuksessa, jossa opiskelu tapahtuu työn ohessa. teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen teksti Jukka Markkanen kuva Toni Taavitsainen [ 8 Savonian sanomat sidosryhmälehti 9 ]

6 Terveysalan Kuopion yksikkö menestyi laatukilpailussa Savonia jakoi tunnustuksia teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen Terveysalan Kuopion yksikkö menestyi hyvin Suomen laatupalkinto -kilpailussa. Arvioinnissa 400 pistettä tai enemmän saavuttaneet palkitaan Recognised for Excellence tunnustuksella. Terveysala jäi niukasti tunnustuksen ulkopuolelle pisteillä Palauteraportissa todetaan muun muassa, että laadun kehittämisessä terveysalalla on pitkät perinteet, ja henkilökunta on johdon tuella omaksunut arvioinnin ja parantamisen keskeisiksi työtavoikseen. Henkilökunta osaa soveltaa näitä toimintatapoja, ja siksi terveysala on vetovoimainen opiskelupaikka. Tulosaluejohtaja Sirkka Lappalaisen mielestä hyvä pistemäärä on osoitus, että terveysalalla on tehty oikeita asioita oikeaan aikaan. Pitkäjänteinen kehitystyö on näkyvissä ja osoitettavissa muille pohdiskelee Lappalainen. Ennakoiva, asiantuntijuutta vahvistava toimintatapamme toimii kivijalkana myös tulevissa haasteissa. Menestys kilpailussa on osoitus Savonian prosessiohjauksen toimivuudesta ja toiminnan yhtenäisyydestä. Kehittämällä tulosohjausta mittareiden avulla olemme voittajia jo seuraavalla kierroksella. Laatupäällikkö Riitta Paasivuoren mielestä laatupalkintokilpailut ovat varsin hyviä kehittämisen välineitä. Kilpailuun kuuluvan arviointiprosessin ja ulkoisen arvioinnin avulla saadaan esille laadukkaan toiminnan näyttöjä, jotka muuten eivät tulisi näkyviksi. Saadun palautteen perusteella voidaan lähteä kohdistamaan parannustoimenpiteitä juuri niihin kohtiin, jotka ovat merkityksellisiä toiminnan laadun kannalta. Laatutyön eteen ponnistelevilla henkilöille tämä on positiivinen palaute ja samalla kiitos vuosia kestäneestä kehitystyöstä. Rehtori Veli-Matti Tolppi korostaa menestyksen merkitsevän objektiivista palautetta pitkäjänteisestä kehitystyöstä. Kyseessähän on koko Savonian tulosten ja toiminnan näkymisestä Terveysalan Kuopion yksikössä. Menestys antaa uskoa, että olemme oikealla tiellä kohti erinomaista ammattikorkeakoulua. Tulemme me. Savonialle laatupalkinnon saaminen vie arvioni mukaan vielä kolme vuotta. hakemaan palkintoa jatkossakin, ensin pienemmillä kokonaisuuksilla ja myöhemmin koko toiminnallem- teksti Jouni Vornanen kuva Tiina Hyttinen Terveysalan Kuopion yksikön väki iloitsi hyvin sujuneen arvioinnin jälkeen. Opiskelijakunta valitsi vuoden opettajaksi toisen polven kauppaopettajan lehtori Heikki Likitalon. Savonia-ammattikorkeakoulu avasi lukuvuoden maanantaina (15.9.) Tekniikan Kuopion yksikössä. Ohjelmassa oli musiikkia, puheita ja tunnustuksien myöntämisiä. Rehtori Veli-Matti Tolppi otti esille puheessaan yrittäjyyden merkityksen. Tolppi kantoi erityisesti huolta nuorista yrittäjistä. Esimerkiksi vuonna 2007 Savonian opiskelijoista 3 prosenttia aikoo yrittäjiksi tai jatkaa yrittäjänä koulutuksen päättyessä. Vaikka se on vähän valtakunnan keskiarvon yläpuolella, luku on ehdottomasti liian pieni. Lujabetoni oy:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Isotalo pohdiskeli korkeakoulutuksen hallintoa ja ylläpitoa. Savonia sitoutuu Ammattikorkeakoulun tulee kuitenkin harkita tulevaa omistustaan. Onko kunnallinen päätöksentekomalli osoittautunut tehokkaaksi? Kunnat omistajina voivat sijoittaa varoja ammattikorkeakouluun hyvinkin rajallisesti. Olisiko esimerkiksi osakeyhtiömalli parempi? Tunnustuksen erinomaisesta toiminnasta sai verkko-opetuksen koordinaatioryhmä. Se on jakanut omaa asiantuntemustaan itäsuomalaisissa ja valtakunnallisissa verkko-opetuksen kehittämisryhmissä. Toimintamalleja on esitelty myös kansainvälisillä foorumeilla. Vuoden tunnustuksen sai koulutussihteeri Sirpa Hietala. Perusteluissa sanotaan muun muassa, että hän on yhteistyökykyinen ja innovatiivinen. Hänellä on kuitenkin kriittinen kehittämisote työhönsä. Tasa-arvon edistämisen kannustuspalkinto meni tulosaluejohtaja Mervi Vidgrenille. Johtamistyössään hän on onnistunut hiomaan monista koulutusaloista eheän työja opiskeluympäristön. Samalla Vidgren on edistänyt erilaisten yhteistyömahdollisuuksien kehittymistä. Opiskelijakunta nimesi vuoden 2008 opettajaksi lehtori Heikki Likitalon Savonia Businessista. Perusteluissa todetaan muun muassa, että hän osaa innostaa ja kannustaa opiskelijoita. Heikki Likitalo jatkaa kauppaopetuksen kunnioitettavia perinteitä. Hän on kauppaopettaja toisessa polvessa. Isä Pentti oli kolme vuosikymmentä kauppamatematiikan ja tavaraopin lehtori samassa talossa. kestävään kehitykseen rehtori Veli-Matti Tolppi painottaa johtajien vastuuta kestävän kehityksen jalkauttamisessa. LaatuSavo -hankkeelle euroa LaatuSavo, Pohjois-Savon matkailukeskusten laadullinen kehittäminen on saanut rahoituksen. Hankkeessa keskitytään Pohjois-Savon merkittävimpien matkailukohteiden: Tahkon, Runnin, Vesileppiksen, Metsäkartanon ja Lohimaan kokonaislaadun kehittämiseen. Laatu- ja ympäristöajattelusta luodaan yrityksille apuväline ja kilpailukeino, jossa saadaan apua niin yritysten perustoimintoihin, arvoihin ja hyvinvointiin. Samalla luodaan matkailukeskusten käyttöön sopiva majoituspalvelujen laatuluokitus, joka palvelee sekä matkanjärjestäjiä että asiakkaita. laatu-, liiketoiminta-, johtamis- ja yrittäjyysosaamisen sekä hyvinvointi- Hankkeen päätavoitteena on muun muassa kohottaa laatua ja toimintatapoja, ja ympäristöosaamisen ke- hittäminen parantaa yritysten kilpailuhittäminenkykyä, lisätä asiakastyytyväisyyttä, luoda uusia matkailukokonaisuuksia ja edistää sesonkityöntekijöiden Koska esimerkiksi työntekijöiden motivaation vaikutus on nähtävissä suoraan palvelun laadussa, on hyvinvointijohtamisesta ympärivuotista työllistymistä, kertoo tavoitteena projektipäällikkö Tiina Kuosmanen Savoniasta saada matkailukeskuksille strategisesti merkittävä kilpailutekijä, tähdentää Kuosmanen. Hankkeessa hyödynnetään koko Hankkeen aikana luodaan yritysverkosto, tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusosaamista sekä ulkopuolisia asiantuntijoita. jossa benchmarking-toiminta muodostuu keskeiseksi oppimisym- Päätavoitteina ovat päristöksi. Tuotekehittelyssä huo- matkailukohteiden henkilöstön mioidaan hyvinvointimatkailuun liittyvät kokonaisuudet. Matkailukeskuksien majoituspalvelut luokitellaan matkailukeskusten edellyttämien kriteerien perusteella, jossa huomioidaan olemassa olevat laatuluokitukset. LaatuSavo on Pohjois-Savon liiton rahoittama ESR-hanke. Hanke kestää vuoden 2010 loppuun saakka. Nilsiän ja Juankosken kaupunki, Leppävirran, Rautavaaran ja Tervon kunnat ja Ylä-Savon kehitys Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulu vastaavat kuntarahoituksesta ja alueiden yritykset yritysosuuksista. teksti Jouni Vornanen Savonia-ammattikorkeakoulu antaa oman panoksensa paremman huomisen puolesta. Keväällä Savonian hallitus nuiji pöytään kestävän kehityksen toimenpideohjelman vuosille Nykyinen trendi ei voi enää jatkua. Viime vuosien muun muassa ympäristökatastrofit ja ilmastonlämpeneminen ovat herättäneet laajaa huomiota. Kysymys on pitkälle siitä, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville. Rehtori Veli-Matti Tolppi näkee, että myös Savonian tulee sitoutua kaikilla tavoin kestävän kehityksen edistämiseen niin politiikan, ohjauksen kuin käytännön tasoille. Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja vuodessa noin 100 tonnia per asukas. Se on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin ja moninkertaisesti maapallon keskiarvoon verrattuna. Tolppi uskoo, että Savonia pystyy suurena kouluttajana vaikuttamaan tuleviin kuluttajiin. Meiltä valmistuu vuosittain yli 1000 amk-tutkinnon ja ylemmän tutkinnon suorittajaa. Kun jokaisen valmistuneen ennakoidaan työskentelevän tulevalla työurallaan keskimäärin 35 vuotta, tämä tarkoittaa todella merkittävää yhteiskunnallista vaikutusta. Tolppi peräänkuuluttaa myös asennemuutosta. Esimerkiksi kokopuinen keittiökaapisto kestää monta kertaa pitempään kuin vastaava lastulevystä valmistettu, mutta haluaako kukaan kokata samassa keittiössä 50 vuotta? - Kestävä kehitys on yksi strategisista painopisteistämme ja koskee jokaista henkilökuntaan kuuluvaa. Meillä johtajilla on selvä vastuu tämän asian maastouttamisessa talomme jokaiselle henkilölle ja opiskelijalle. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä kestävän kehityksen edistämisessä. Esimerkiksi opetusministeriö on asettanut työryhmän, joka on ottanut tavoitteeksi, että kaikessa koulutuksessa otetaan huomioon kestävän kehityksen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen ulottuvuus. teksti Jouni Vornanen [ 10 Savonian sanomat sidosryhmälehti 11 ]

7 Jenni Koivisto, Martta Rasinkangas, Tiina Korhonen, Milla Mononen, Mervi Martikainen, Maiju Savolainen & Aino Rummukainen: OPISKELU SHANGHAISSA Opiskelijat kannustavat lähtemään vaihtoon vieraaseen kulttuuriin, sillä uudet kokemukset avartavat enemmän kuin oppikirjat. Lähdimme kolmeksi kuukaudeksi vaihtoon Shanghaihin keväällä 2008 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun järjestämän vaihto-ohjelman kautta. Meidän yliopistoomme Shanghai Normal Universityyn tuli Suomesta yhteensä 20 opiskelijaa. Kolme kuukautta kului yllättävän nopeasti ja kauemminkin olisimme viihtyneet matkan päällä. Nähtävää olisi riittänyt toisellekin kolmelle kuukaudelle, mutta otimme kaiken irti ajastamme hauskaa pitäen. Opiskelimme Kiinan kulttuuria, kieltä, turismia, historiaa ja majoituspalvelua ja opetus tapahtui englanniksi. Harmiksemme kaikki tunnit olivat kuitenkin vain meidän suomalaisten kesken eikä paikallisiin opiskelijoihin tullut helposti tutustuttua kouluajalla. Tunteja meillä oli muutamana päivänä viikossa eli paljon vähemmän kuin Suomessa. Kurssimme olivat kokonaisuudessaan kiinnostavia ja tarpeellisia tutustuaksemme Kiinaan ja ymmärtääksemme, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla. Vapaa-ajalla koetut asiat syvensivät tunneilla oppimiamme asioita. Etenkin kiinan kielen kurssi oli todella tarpeen ja tunteja olisi voinut olla enemmänkin, sillä käytännön tilanteissa oli hyvä osata perusfraaseja, koska paikalliset eivät puhuneet juurikaan englantia. Kampus oli suuri ja viihtyisä ja sieltä löytyi useita edullisia ruokapaikkoja ja kioskeja. Urheilukentällä pystyi pelaamaan korista, jalkapalloa ja lenkkeilemään. Kampusalueelta löytyi kansainvälisille opiskelijoille vastavalmistunut klubitalo, josta löytyi tietokoneita internetyhteyksin, lukutiloja, oleskelutiloja ja pieni kuntosali. Hotellimme Shanghai International Center For Educational Exchange oli kahden tähden hotelli noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä kampuksesta. Huoneet olivat viihtyisiä, mutta pienehköjä ja säilytystilaa oli vähän. Kahden hengen huoneissa oli oma kylpyhuone, tv ja internet-mahdollisuus, joka tosin toimi satunnaisesti eikä useille nettisivuille päässyt ollenkaan Kiinan sensuurin takia. Huoneet olivat kylmiä alkukeväästä, sillä lämmitys toimi vaihtelevasti. Suomesta tuodut lämpimät vaatteet tulivat todella tarpeeseen ja yöllä pysyimme lämpimänä kahden peiton avuin. Onneksi huhtikuussa ilmat alkoivat jo lämmetä ja aurinko paistaa. Ongelmatilanteissa pystyimme aina kysymään apua hotellin henkilökunnalta, joka tosin ymmärsi avuntarpeemme vaihtelevalla menestyksellä kielimuurin vuoksi. Elekieli oli siis tarpeen! Vapaa-aikamme kului kaupunkiin tutustuen. Nähtävyyksiä riitti koko ajalle ja ostoksilla olimme lähes joka päivä, joten tinkaaminen paikalliseen tyyliin tuli tutuksi. Metrolla oli todella kätevää liikkua ympäri kaupunkia, vaikka ruuhka-aikaan olikin vaikeuksia mahtua kyytiin ja päästä oikealla asemalla ulos. Alussa myös paikallisten uteliaisuus meitä länsimaalaisia kohtaan oli melko hämmentävää. Tuijottamiseen, osoitteluun ja valokuvien räpsimiseen tottui kuitenkin melko nopeasti. Ruoka paikallisissa ravintoloissa oli todella edullista ja parilla eurolla sai jo hyvän aterian. Yllättäen Shanghailainen ruoka oli todella erilaista verrattuna Suomessa saatavaan kiinalaiseen ruokaan, joka on pääasiassa kantonilaisesta keittiöstä. Paikallinen ruoka oli imelää, vähäsuolaista, hapanta ja usein tulista. Kokeilimme paikallisia pieniä ravintoloita rohkeasti vaikkemme aina välttämättä tienneet mitä söimme. Myös katukeittiö osoittautui kokeilemisen arvoiseksi, vaikka haju ei usein ollutkaan kovin houkutteleva. Myytävä ruoka oli yleensä tikuissa, joissa oli esimerkiksi kanaa, mereneläviä ja sieniä, mutta myös makeita herkkuja oli saatavilla, kuten mansikoita ja hedelmäpaloja sokerikuorrutettuna. Matkailun opiskelijoina meitä kiinnosti luonnollisesti myös reissaaminen muualla Kiinassa, mille onneksi jäikin hyvin aikaa. Kiina on kuitenkin niin suuri maa, että matkakohteiden valinnanvaikeus yllätti. Itse kävimme Pekingissä, Huangshan-vuorella, Hainanin saarella ja lähikaupungeissa Hangzhoussa ja Suzhoussa. Pekingissä tutustuimme tärkeimpiin nähtävyyksiin, kuten Kiellettyyn kaupunkiin ja Kiinan muuriin, joka oli todella vaikuttava ja suositeltava kohde. Muuten Peking oli mielestämme hieman tylsä kaupunki Shanghain vilskeeseen tottuneille. Huangshan on yksi Kiinan pyhistä vuorista ja se olikin näkemisen arvoinen, sillä maisemat olivat huikeat ja kokemus ikimuistoinen. Hangzhou ja Suzhou ovat kuuluisia pikkukaupunkeja Shanghain lähellä, jonne teimme päivän reissut edullisesti junalla. Kaupungeissa saimme nähdä luontoa ja olla hetken poissa Shanghain melusta. Hainan on puolestaan venäläisten ja kiinalaisten suosima tyypillinen rantakohde Etelä-Kiinassa, missä aurinkoa ja rantaa riitti. Suosittelemme ehdottomasti vaihtoon lähtöä hieman kauemmaksikin, sillä täysin vieraaseen kulttuuriin tutustuminen on todella avartava kokemus. Jokapäiväinen elämä paikallisten ihmisten keskellä opettaa kuitenkin enemmän kuin mitkään oppikirjat. [ 12 Savonian sanomat sidosryhmälehti 13 ]

8 Savoniassa on vahva laatuvuosi takana. Johtoryhmä haastaa yhteistyökumppanit antamaan palautetta toiminnan laadusta, jotta Savonia kehittyy entistä paremmaksi ja kilpailukykyisemmäksi. Savonia-ammattikorkeakoulu uudistumisen ja kestävän laadun tiellä Vuosi 2008 on ollut Savonia-ammattikorkeakoululle muutosten ja uudistusten tekemisen vuosi ja Savonia-ammattikorkeakoulu on hypännyt ketterän kehittämisen tielle. Olemme kehittäneet tuloksista viestimistä hen liittyvistä kehittämis- ja uudistamistarpeista. samalla vahva laatuvuosi. Onnistumisista ja tiedottamista. Olemme sa- Muuttuva toimintaympäristö on olemme saaneet nauttia. Olemme saaneet myös kehittämis- ja parantamisideoita niin asiakaspalautteiden kuin arviointiraporttien muodossa. Vuosi 2009 tulee jatkumaan muutos- ja uudistusvuotena. malla pyrkineet parantamaan monisuuntaista vuoropuhelua. Toivomme, että asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme antaisivat entistä rohkeammin palautetta toiminnastamme. Vain tällä tavoin saamme tietoa toimintamme laadusta ja sii- haastanut meidät ja laadukkuuteen tähtäävän toimintamme. Kestävän laatutyön pohjaksi on valittu perinteisen kokonaisvaltaisen ajattelun rinnalle uutta näkemystä. Laatutyössä tarkastellaan asiakastyytyväisyyden, erinomaisen toiminnan, kilpailukentän tuntemuksen lisäksi teksti Riitta Paasivuori kuva Tiina Hyttinen muutoksen tekemisen nopeutta. Tulethan tutustumaan www-sivuillemme (http://portal.savonia.fi/ amk/esittely/ toiminnanohjaus) ja sieltä löytyvään tietoon ammattikorkeakoulumme toiminnasta ja laadusta. Anna palautetta ja kerro näkemyksesi. Tule kehittämään kanssamme Savonia-ammattikorkeakoulua entistä paremmaksi ja kilpailukyisemmäksi. Carolus Magnus keräsi tekniikan osaajat Carlus Magnus-verkosto kokosi tekniikan osaajia ympäri Eurooppaa. Verkostossa on mukana 39 korkeakoulua. Savonian hallintoremontti loppusuoralla rehtori Veli-Matti Tolppi on tyytyväinen mies. Talossa on meneillään organisaatiouudistus, joka on suurin mitä ammattikorkeakoulun historiassa on koskaan tapahtunut. Remontti koskettaa opiskelijoita, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Hallintoa on virtaviivaistettu ja tehostettu. Vuoden vaihteessa tulosalueita on vähennetty viidestä kolmeen. Ennen tukipalveluita on tuotettu hajautetusti, mutta nyt ne järjestetään keskitetysti. Tolppi korostaa, että viime kädessä mittavat muutokset tapahtuvat Pohjois-Savon parhaaksi. Vaikka hallintouudistuksen lähtökohtana olivat toimintojen yhtenäistäminen ja kustannussäästöt, pitää muistaa, että teemme työtä alueemme parhaaksi. Siten tässäkin muutoksessa tavoitteemme on, että voimme palvella Pohjois-Savon elinkeino-, työ- ja kulttuurielämää. Savoniaa on arvosteltu siitä, että isoon organisaatioon on vaikea ottaa yhteyttä, koska on epäselvää kuka vastaa mistäkin. Tähän Tolppi lupaa parannusta jatkossa. Uskon yhteydenoton helpottuvan vastuuhenkiöiden kautta erityisesti niissä tapauksissa, kun asiakas ottaa meihin yhteyttä ensimmäistä kertaa. Toisaalta haluamme myös saada enemmän resursseja opetukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön, josta alueen elinkeinoelämä tietysti hyötyy. Organisaatiouudistuksessa on huomioitu alueen tarpeita perustamalla osaamiskeskittymiä. Osaamiskeskittymiä on viisi: turvallinen elämä, energia ja ympäristö, yrittäjyys ja innovaatiot, teollinen muotoilu ja hyvinvointituotteet ja palvelut. Profiloimme omaa toimintaamme keskittymällä ja panostamalla niin opetuksessa kuin tutkimus- ja kehitystyössäkin tiettyihin painopistealueisiin eli osaamiskeskittymiin. Osaamiskeskittymät perustuvat vahvuuksiimme ja uskomme valintojemme olevan merkittäviä myös Pohjois-Savon toimijoiden kehittymiselle. Vaikka Tolppi myhäilee työn tuloksille, hän myöntää, että vasta tulevat vuodet näyttävät, kuinka organisaatiouudistus on onnistunut. teksti Jouni Vornanen tekniikan Kuopion yksikkö isännöi kesäkuussa Carolus Magnusverkoston kokousta. Verkoston tavoitteena on monipuolinen tekniikan alan yhteistyö. Carolus Magnus on kattava asiantuntijaverkosto, joka sisältää muun muassa opettaja- ja opiskelijavaihtoa. Yhdistävänä tekijä on kuitenkin yhteinen kiinnostus tekniikan kehittämiseen. Verkosto on koko Euroopan kattava ja siinä on mukana 39 korkeakoulua. Laaja verkosto toimii sateenvarjona erilaisille kehitys- ja vaihto-ohjelmille. Yliopettaja Arto Toppisella on hyviä kokemuksia verkostosta. Eräs esimerkki yhteistyöstä on parhaillaan Savoniassa menossa oleva kaksiviikkoinen Summer School 2008, jonka opettajat saatiin verkoston avulla. Kurssilla opiskellaan langattomien sensoriverkkojen käyttöä ympäristön mittaamiseen. Toppisen mukaan Carolus Magnus -verkostossa toimii myös NEPTU- NE projekti, jossa tänä vuonna on käynnistetty neljä hanketta. Kuopion kokouksen aikana esiteltiin suunnitelmat uusista NEPTUNE ja Wireless Environment Sensing and Control EU:n ICT-ohjelman hankkeesta, johon toivotaan mahdollisimman sen, sillä verkoston asiantuntijoista voidaan etsiä sopivia tai kiinnostavia kumppaneita. Erityisesti suomalaisia jäseniä halutaan erilaisiin monen verkoston jäsenen koulutusjärjestelmien, koska yhsen, osallistuvan. teiseurooppalainen Bolognan prosessi on meillä pitkällä. Carolus Magnus-verkosto on mahdollistanut usean opiskelija- ja opettajavaihdon ERASMUS -ohjelman puitteissa. Verkosto on tuottanut Kansainvälisen koulutuksen merkitys on kasvanut koko ajan. Kattava verkosto mahdollistaa sellaistenkin myös tieteellisiä julkaisuja, joiden tekniikan alan intensiivikurssien arvioitsijana on Savoniankin edustaja. järjestämisen, jotka pureutuvat kapeisiin, mutta tärkeisiin tulevaisuuden aloihin. Carolus Magnus mahdollistaa erilaisten hankeideoiden käynnistämi- teksti Jouni Vornanen kuva Hannu Hoffren [ 14 Savonian sanomat sidosryhmälehti 15 ]

9 ADCOESP - BUSINESS ENGLANNIN OPETUSMA- TERIAALIA KANSAINVÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Kansainvälisyys on Varkauden kampuksella hyvin moniulotteinen käsite ja toteutuu myös käytännössä monella tasolla. Yhtenä konkreettisena osoituksena kansainvälisestä toiminnasta on EU-rahoitteinen yhteistyöhanke, jossa Varkauden kampuksen tekniikan ja liiketalouden englanninkielen opettajat ovat olleet mukana. Kyseessä on Leonardo da Vinci projekti: All Dimensional Foreign Language Instruction: A Constructivist ESP Perspective (ADCOESP), jonka tavoitteena on tuottaa englannin kielen oppimateriaalia oppikirjamuodossa liike-elämän englantiin ja kulttuurisiin näkökulmiin. Savonian lisäksi hankkeessa on mukana kieliasiantuntijoita Ankarasta, Turkista, Brandenburgista, Saksasta ja West Bohemiasta Pilsenistä, Tsekistä. Varkautelaiset projektissa toimijat ja materiaalintuottajat ovat tekniikan kieltenopettajat Satu Huusari ja Irene Hyrkstedt, liiketalouden puolelta mukana on Eeva Ahtiainen. Projektin koordinaattorina Varkaudessa toimii Tuula Linnas. Hanke alkoi lokakuussa 2006 ja päättyy syksyllä Englanninkielen opetukseen ja opiskeluun on toki jo ennestään tarjolla valtavat määrät erilaisia ja hyvinkin korkeatasoisia materiaaleja, mutta ADCOESP -projektissa tuotettu materiaali eroaa kuitenkin kahdella tavalla perinteisistä oppikirjoista. Varsinainen oppikirja tulee ainoastaan opettajan materiaaliksi ja hän päättää, mitkä osat on tarpeellista jakaa opiskelijoille. Materiaalia voi siis käyttää joustavasti tukemaan mitä tahansa muuta jo käytössä olevaa materiaalia, mutta sitä voi käyttää myös itsenäisenä opintokokonaisuutena. Sen punaisena lankana toimii ajatus kuvitteellisesta yrityksestä, jonka opiskelijat perustavat kurssin aluksi. Kurssin aikana harjoitellaan sellaisia viestintätilanteita, joita yrityksen toiminnassa tulee vastaan. Näitä ovat esimerkiksi liikeidean suunnitteluun, yrityksen markkinointiin, työntekijöiden rekrytoimiseen ja kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen liittyvät tilanteet. Hankkeessa mukana oleminen ja työskenteleminen on ollut monipuolista ja innostavaa, aika-ajoin jopa kiihkeää. Hanketyöskentelyn ainoa arvo ei olekaan varsinainen lopputuote vaan myös hankkeesta saadut kokemukset, monipuolinen oppiminen ja tietysti myös kansainväliset kontaktit sekä henkilö- että yliopistotasolla. Kieltenopettajat Irene Hyrkstedt, Satu Huusari ja Eeva Ahtiainen kuvaavat projektia ja siihen osallistumista hienona tilaisuutena kehittää omaa ammattitaitoa ja tehdä yhteistyötä oman alansa asiantuntijoiden kanssa. Projektin myötä olemme saaneet upean näkökulman kielten opetuksen menetelmiin ja oppimateriaaleihin muissa maissa sekä hyvää käytännön harjoitusta kulttuurienvälisestä viestinnästä esimerkiksi neuvottelutilanteissa. On ilo todeta, että suomalaisilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla on erinomaiset valmiudet itsenäiseen työskentelyyn, jossa vaaditaan esimerkiksi tiedonhankinta- ja tiedonvalintataitoja. Voimme olla ylpeitä myös suomalaisten opiskelijoiden kieli- ja viestintäosaamisesta. Emme häviä eurooppalaisessa vertailussa, tiivistää Satu Huusari. ADECOESP -kielihanketta koordinoi turkkilainen Gazi Üniversitesi, Gazi Eðitim Fakültesi Ankarasta. Hankkeen yhteistyö alkoi aika erikoisissa olosuhteissa. Tuula Linnas ja turkkilaisen yliopiston vararehtorin juuttuivat hetkeksi samaan hissiin Tampere-talossa kansainvälisessä kontaktiseminaarissa. Hississä syntyi keskustelua ja ajatus yhteistyöstä, joka sitten myöhemmin jatkui sähköposteilla. Yleensä tällaiset ideat etenevät hyvin hitaasti konkreettiseksi hankkeeksi, joten kun yhteistyötarjous tuli, olin jopa hiukan yllättynyt nopeasta toiminnasta, tii- Prof. Cemal Çakır, Tuula Linnas ja Prof. İskender H. Sarıgöz luontoon tutustumassa Varkauden kampusrakennuksen takana. teksti Tuula Linnas kuva Kemal Sinan Özmen vistää Linnas. Savonia ammattikorkeakoulun Varkauden yksikölle ADCOESP -hanke sopii hyvin, koska business englantia opetetaan niin liiketalouden kun tekniikan puolella. Hankkeessa työskentelevät opettajat Eeva Ahtiainen, Irene Hyrkstedt ja Satu Huusari ovat kehittäneet uutta oppimismateriaalia EU-rahoituksella. Uuden, konstruktivistisen opetusmateriaalin nimeksi on valittu SIMPLY BUSINESS ENGLISH, joka tulee levitykseen syys-lokakuussa. Hankkeeseen on liittynyt luontevana osana myös projektikokouksia ulkomailla. Näistä ensimmäinen järjestettiin Ankarassa ja seuraavat Brandenburgissa ja Pilsenissä. Viime toukokuussa olikin sitten vuorossa kokous Varkaudessa. Kokouksiin on osallistunut yleensä 2-3 henkeä jokaisesta hankkeen partnerioppilaitoksesta, Turkista, Suomesta, Saksasta (FH Brandenburg) ja Tsekistä ( University of West Bohemia in Pilsen), mutta Varkauden kokoukseen turkkilaisia kollegoja osallistui kuusi. Heitä kiinnosti projektikokouksen ohella suomalainen koulutus, suomalaisuus ja Suomen maantieteellinen sijainti. Varkauden kokous olikin tiivistahtinen, kun mukaan haluttiin saada myös vapaa-ajan aktiviteetteja. Mekaanisen Musiikin museossa käynti oli muistorikas ja erityisesti turkkilaiset tunsivat olonsa kotoiseksi Iskender Kebab ravintolassa. Projektin viimeinen kokous ja tulosten levityskonferenssi järjestetään Ankarassa Konferenssissa projektipartnereiden edustajat pitävät alustuksen jostakin projektin erityisalueesta. Savonian osuuden hoitavat Satu Huusari ja Irene Hyrkstedt aiheenaan Intercultural Awareness in Language Learning Case: ADCOESP. Koordinaattori Tuula Linnaksen mielestä kaikki kansainväliset projektit ovat työn rikkauksia, ja jos katsoo nykyhetken trendejä, niin hankkeissa opettajien rooli on väistymässä ja opiskelijoiden ja tutkijoiden rooli on korostumassa. Kaikki kansainvälinen yhteistyö on myös opiskelijoille rikkaus. Varkauden kampuksella on hyvät mahdollisuudet kotikansainvälistymiseen niin vieraskielisen koulutuksen, ulkomaalaisten opiskelijoiden kuin projektienkin myötä. Koko maailmassa kansainvälisyys kasvaa ja tämä hanke edistää opiskelijoiden business english taitoja ja eri kulttuurien ymmärtämystä. Varkaudessa ensimmäinen EU-rahoitteinen kansainvälinen hanke aloitettiin vuonna 1995 ja sen jälkeen niitä on ollut tasaiseen tahtiin n. 2-3 käynnissä kerrallaan. Riitta Mustonen (kesk.) vastaanotti vuoden aikuisopiskelijakunniakirjansa erikoistumisopiskelijaryhmänsä kanssa, ryhmän vastuuopettaja lehtori Katrina Hyvönen (vas.). Savonian vuoden 2008 aikuisopiskelijan tunnustuspalkinnot Iisalmessa Iisalmen yksikössä vuoden 2008 aikuisopiskelijoiksi on valittu amk-agrologiopiskelija Tuovi Huttunen sekä erikoistumisopiskelija Riitta Mustonen. Monipuolinen kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen kuvaa molempia tittelin saajaa. Tuovi Huttunen on kotoisin Vieremältä, hän toiminut maatalousyrittäjänä vuodesta 1989 lähtien, jolloin lukion päätyttyä ryhtyi jatkamaan isänsä viitoittamaa tietä ravivalmentajana. Maatila, jonka tuotantosuuntana on ollut hevostalous vuodesta 1982, siirtyi hänen vastuulleen vuonna 1989, isän Altti Huttusen kuoltua. Tilalla on ravivalmennustoimintaa, kasvatustoimintaa ja hevosen täysihoitopalveluita. Nykyisin Tuovi pyörittää yritystä avopuolisonsa Kari Rahkosen kanssa. Perheeseen kuuluu lisäksi 8-vuotias tytär Iida. Tuovi Huttunen toimii aikuisopettajana Ylä-Savon ammattiopistolla Hingunniemessä. Opetusaineita ovat hevostalousaineet (mm. kaikki raviaineet, hevosen terveydenhoito, ruokinta, työsuojelu, anatomia ja fysiologia, laiduntalous, hevostalous ja yritystoiminta). Opetustyön lisäksi hän suunnittelee koulutuksia ja toimii vastuukouluttajana Hevostenvalmentajan ammattitutkinnossa. Lisäksi hän järjestää ja vetää aikuisille suunnattuja lyhytkursseja (esim. kengityksen peruskurssi). Tuovi Huttunen on käynyt peruskoulun ja lukion Vieremällä. Ravivalmentajaksi hän on valmistunut 1998 Ypäjältä. Lisäksi hän suorittanut näyttömestaritutkinnon 2005 Hämeen ammattikorkeakoulussa, hevostalouden erikoistumisopinnot Savonissa 2006 sekä ammatillisen opettajankoulutuksen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Riitta Mustonen on valmistunut ylioppilaaksi 1982 Juankosken lukiosta. Lukion jälkeen hän kävi Kylälahden kristillisen kansanopiston ja samalla mietti tulevaa alaani ja suoritin kasvatustieteen aprobaturin Joensuun yliopiston alaisuudessa. Lastenhoitajaksi hän valmistui 1985 Mikkelin sairaanhoito-oppilaitoksesta. Sen jälkeen hän toimi sairaanhoitajan virassa Mikkelin keskussairaalassa, kunnes 1988 aloitti terveydenhoitajan opinnot ja valmistui 1992 Kuopion sairaanhoitooppilaitoksesta. Tuovi Huttunen on aktiivinen aikuisopiskelija ja kouluttaja luku meni perhettä perustaessa ja töissä terveydenhoitajan eri tehtävissä Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymässä. Vuonna 1997 Riitta sai vakituisen toimen kouluterveydenhoitajana samalla työnantajalla ja v tehtävääni tuli lisää osa Vuorelan alueen lastenneuvolaa. Helmikuussa 2008 Riitta Mustonen aloitti avohoidon osastonhoitajan viransijaisuuden ja jatkaa tehtävässä ainakin toukokuun loppuun Vuonna 2008 aloitin Savonia ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikössä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja johtamisen erikoistumisopinnot, jotka ovat erittäin paljon tukeneet minua nykyisessä tehtävässäni, Riitta Mustonen toteaa. Riitta Mustonen on toiminut aktiivisesti myös alansa järjestötyössä: Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistyksessä hallituksessa v aluksi varajäsenenä ja loput kuusi vuotta sihteerinä. teksti ja kuvat Pirjo Suhonen [ 16 Savonian sanomat sidosryhmälehti 17 ]

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi

Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä Rehtori Veli-Matti Tolppi Savonia-ammattikorkeakoulun rakenne, organisaatio ja johtamisjärjestelmä 15.10.2008 Rehtori Veli-Matti Tolppi päivitetty 29.3.2011 Yhtymähallituksen käsittely 12.4.2011 Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin

Yhdessä tehtyä. katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Yhdessä tehtyä katsaus Keski-Suomen Opin ovi -hankkeen toimintaan ja tuloksiin Eeva Mäkinen, projektipäällikkö, Jyväskylän aikuisopisto Sinikka Hakkarainen, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM)

CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) CIMON HALLINNOIMA AIKUISKOULUTUS 2007-2012 Selvitystyö Tutkija Jenni Pätäri (KM) jenni.patari @vsy.fi 16.4.2013 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT Tarkastelukohde CIMOn hallinnoima aikuiskoulutus yli ohjelmarajojen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen!

Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! Kansallinen StarT-hanke 2016 2018 Startti Suomen hyvään tulevaisuuteen! StarTin keskiössä ovat Taitavat lapset ja nuoret Suomen Tulevaisuuden Tekijät Jokainen voi olla Tähti www.luma.fi/start Päätavoitteena

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot