Ravitsemus. Kansanterveys. Johanna Mäkelän haastattelu s. 4 Ehkäise tyypin 2 diabetes ruokavalinnoin s. 8 Maito ja painonhallinta s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ravitsemus. Kansanterveys. Johanna Mäkelän haastattelu s. 4 Ehkäise tyypin 2 diabetes ruokavalinnoin s. 8 Maito ja painonhallinta s."

Transkriptio

1 Ravitsemus 1 k a t s a u s 1 / Johanna Mäkelän haastattelu s. 4 Ehkäise tyypin 2 diabetes ruokavalinnoin s. 8 Maito ja painonhallinta s Kansanterveys

2 Ajankohtaista Ravitsemus vuosikerta Ravitsemuskatsaus on lehti ravitsemuksen, opetuksen ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sen voi tilata maksutta työpaikalle. Ravitsemuskatsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Toimituskunta Päätoimittaja Toimitussihteeri Tilaukset ja osoitteenmuutokset Toimituksen osoite Maito ja Terveys ry Emeritusprofessori Antti Aro MMM, FT Paula Hakala Professori Hannu Korhonen MMM Leena Packalén Professori Päivi Palojoki Dosentti Aila Rissanen ETM, FT Tuula Tuure ETM Tiina Soisalo THM Taina Luova Maito ja Terveys ry PL 77, Helsinki puh , fax Paino Forssa Print, 2012 Kun lehden sisältöä lainataan, lähde on mainittava. Emme julkaise kirjoitusten yhteydessä täydellisiä lähdeluetteloita. Ne saa tarvittaessa toimituksesta. ISSN-L ISSN R a v i t s e m u s k a t s a u s

3 Lukijalle Suomi on tehnyt uraa uurtavaa työtä monella ruokaan ja ravitsemukseen liittyvällä saralla. Tästä erinomaisina esimerkkeinä ovat kouluruokailu sekä vuosittainen väestötutkimus työikäisten elintavoista. Kouluruokailusta, sen kasvatustyöstä ja kansanterveydellisestä merkityksestä julkaistiin kesän korvalla uusi mielenkiintoinen kirja. Luin innolla, miten yhteistyöllä voidaan kehittää kouluruokailua ja sen arvostusta. Kirjasta kerrotaan lisää sivulla 24. Uusin aikuisväestöä koskeva elintapatutkimus julkaistiin kesäkuun loppupuolella. Sen mukaan terveelliset ruokatottumukset ja vapaa-ajan liikunta ovat ilahduttavasti yleistyneet. Perinteisesti lehden ykkösnumerossa julkaistaan myös paloja uusimmasta Ravintotaseesta sekä maidon käyttötietoja. Elintarvikkeiden kulutuksesta voit lukea sivuilta 13, 20 ja Luonnos uusiksi pohjoismaisiksi ravitsemussuosituksiksi esiteltiin Pohjoismaisessa ravitsemuskongressissa Reykjavikissa kesäkuun alussa. Ensitietoja siitä löytyy sivulta 6. Suomen suvessa olemme etuoikeutettuja nauttimaan suomalaisesta ruokakulttuurista parhaimmillaan. Tiesitkö, mikä on ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän keittiön aarre? Sen ja muita asioita tuoreesta professorista voit lukea henkilöhaastattelusta lehden sähköisestä versiosta. Sieltä löytyy myös kaikki tämän lehden jutut kuvitettuina. Sähköinen lehti löytyy osoitteesta fi Ravitsemuskatsaus-linkin takaa. Käypä katsomassa! Hyvää ja aurinkoista kesäaikaa! Tiina Soisalo R a v i t s e m u s k a t s a u s

4 Ajankohtaista Maku ja nautinto nousevat terveellisyyden rinnalle on hallinnut ruokakeskustelua varmaankin Ravitsemus upeiden saavutustensa vuoksi. Ajatellaan vaikka Pohjois-Karjala -projektia tai kouluruokailujärjestelmäämme. Terveellisyys toki kiinnostaa, mutta se ei suinkaan ole ruoan ainoa ulottuvuus. Nyt ruokaan liitetään myös nautinto, sosiaalinen kanssakäyminen, yhteisöllisyys. Eri ulottuvuudet täydentävät toisiaan, Helsingin yliopiston tuore ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä muistuttaa. On pakko syödä joka päivä elääkseen. Ruokailu on elämänalue, joka kantaa monia merkityksiä. Ruokakeskustelu koskettaa kaikkia, ja siitä on jokaisella näkemyksiä. Vanha sanonta saa uuden muodon: Olet sitä mitä syöt, mutta myös mitä et syö. Moderni elämä on valintojen tekemistä. Yksilöllisiä valintoja on mahdollista toteuttaa. Valitsematta jättäminenkin on aktiivinen teko. Nyt ruoka nähdään myös kulttuurina. Senhän pitäisi olla itsestään selvää. Ajatellaan vaikka sanaa agriculture. Se on maan muokkauksen tai viljelyn taitoa ja tiedettä. Mitä muuta ruoan tuotanto siis on kuin kulttuuria?, Johanna Mäkelä naurahtaa. Suomalainen ruokakulttuuri on sitä, mitä ja miten Suomessa syödään. Ruoka on osa kansallista identiteettiä. Olemme oikeutetusti ylpeitä raaka-aineistamme, vaikkapa marjoista ja järvikaloista. Hyvä esimerkki ovat myös yrtit. Niiden runsas käyttö ei ole perinteistä keittotaitoamme. Mutta nyt niiden arvo on oivallettu ja huomattu, että viileä valoisa kesämme on yrttimarkkinoilla kilpailuvaltti. Makua ja aromia on. Ruoan maku on löydetty uudelleen Lähiruokakeskustelu osoittaa ruokailuun ja syömiseen liittyvät laajat kokonaisuudet. Paikallisen ruuan ja alkuperän korostaminen on globaali ilmiö ja nyt sillä on nostetta myös Suomessa. Lähiruokaan liitetään paikallinen talous ja hyvinvointi, mutta samalla etsitään myös suomalaisen ruuan vientimahdollisuuksia. Lähiruokakeskustelun myötä on löytynyt uudelleen ruuan maku. Ruuan alkuperä koetaan myös maun alkuperänä. Oivalletaan, että tuotantotavalla, lajikkeilla ja kasvuympäristöllä on todella vaikutusta raaka-aineiden makuun, Johanna Mäkelä toivottaa maun renessanssin tervetulleeksi. Ympäristökysymykset, tuotannon ja kulutuksen kestävyys tukevat paikallista ruokakulttuuria. Johanna Mäkelä on tyytyväinen siihen, että MMM:n tuoreessa selvityksessä lähiruoka määritellään nimenomaan paikallisruuaksi. Siinä tulee mukaan aluetalous ja alueiden ominaispiirteet korostuvat. Mihin muuten hukkasimme ruokakulttuurimme alueelliset erilaisuudet? Ruokakulttuuri voimaannuttaa Johanna Mäkelä liittää ruokakulttuuri-innostukseen myös tuottajien ja kuluttajien välisen suhteen uudelleenrakentamisen. Hän uskoo, että erilaiset lähiruoka- ja ruokakulttuurihankkeet parantavat tuottajan taloudellista hyötyä, mutta myös voimaannuttavat häntä. Alkutuottaja saa suoraan palautetta loppukäyttäjältä, eivätkä toiveet ja tarpeet huku pitkään ketjuun. Paikallisen ruuan arvostus tuo mukanaan uudenlai- 4 R a v i t s e m u s k a t s a u s

5 sia sopimuksia tuottajan ja kuluttajan välille. Ruohonjuuritason toiminta vilkastuu. Se lisää kuluttajien omaa aktiivisuutta, ja parantaa ymmärrystä ruuantuotannon kokonaisuudesta. Kuluttajille muodostuu tietoisempi suhde ruokaan, mikä on hyvä asia. Kaikkia eivät ruokapiirit, viljelypalstat tai maatilapuodit kuitenkaan kiinnosta. Ruokajärjestelmien eri vaihtoehdot esiintyvätkin todennäköisesti rinnakkain toisiaan täydentäen, Johanna Mäkelä arvelee. Kulttuuria tekemisen ja toiminnan kautta Vahva ruokakulttuuri tuo mukanaan monen tason toimintaa ja tekemistä. Nerokas idea ovat esimerkiksi ravintolapäivät. Niissä ihmiset tarjoavat oman keittiönsä ja keittotaitonsa hedelmiä päiväksi pystytetyissä ravintoloissa. Ja kaupunkilaiset haluavat jopa sinnikkäästi jonottaen päästä maistelemaan. Ei meillä ruokakulttuuri ihan hukassa voi olla, kun tällaisia tempauksia saadaan aikaan. Kaupungin isät saavat olla kiitollisia, kun asukkaat luovat uudenlaista viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä kaupungin kaduille ja pihoille. Arkikulttuuri kunniaan Johanna Mäkelän mukaan on tärkeää, ettei ruokakulttuuria mielletä vain eliitin korkeakulttuuriksi. Jos ruokakulttuuria katsotaan liian ylevien silmälasien läpi, arkikulttuuri saattaa jäädä huomaamatta. Se on kuitenkin ruokakulttuurin ylläpitäjä ja eteenpäin vievä voima. Usein joutuu hämmästymään, kuinka uutta ruoanvalmistus monille ihmisille nykyään on. Siksi kotitalousopetus on aivan välttämätöntä. Kun osaa laittaa ruokaa, osaa myös vaatia raaka-aineilta ja valmisruualta laatua. Johanna Mäkelä painottaa ruuanvalmistuksessa myös käden muistia. Tekemisen kautta syntyy käsitys hyvästä ruuasta. Sitä on sanallisesti paljon vaikeampi selittää. Ruuanvalmistustaitojen avulla voidaan myös ehkäistä uusavuttomuutta, parantaa elämänhallintaa ja voimaannuttaa syrjäytymisvaarassa olevia. Ruokakulttuuri ei ole samaa kuin perinneruoka. Me tarvitsemme toki ymmärryksen menneisyydestä, mutta teemme siitä aikaan sopivan tulkinnan. Perinnettä on lupa varioida. Silti siitä tunnistaa esikuvansa. Tutkijat tarvitsevat toisiaan Johanna Mäkelä toivoo ruokakulttuurin ja ravitsemuksen asiantuntijoiden välille hedelmällistä vuorovaikutusta. Ruokakulttuurin ymmärtäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta. Ravitsemuksen asiantuntijalle taas on hyötyä ruokakulttuurista, jonka avulla voi yrittää ymmärtää, miten ihmiset tekevät valintoja. Hän toivoo, että voi omalla työllään tuoda ihmisille tiedostavamman suhteen ruokaan ja parantaa ymmärrystä syömiseen liittyvien asioiden suhteista. Ravitsemuskasvatukseen hän toivoo entistä rennompaa otetta ja korostaisi yhdessä tekemisen hauskuutta. Kirjoittaja: Leena Packalen R a v i t s e m u s k a t s a u s

6 a j a n k o h t a i s t a Suomalaiset saavat riittävästi seleeniä Ensitietoja tulevista ravitsemussuosituksista Seleenityöryhmän raportin mukaan suomalaisten seleeninsaanti on riittävää. Hyvä saanti perustuu seleenilannoitukseen, jonka ansiosta kotimaiset rehut ja elintarvikkeet sisältävät sopivasti seleeniä. Lannoitusta tarvitaan, koska maaperässämme on vain vähän kasveille käyttökelpoista liukoista seleeniä. Raportin tulosten perusteella seleenilannoitus on tehokas, turvallinen ja edullinen keino turvata seleeninsaanti. Maito ja liha ovat tärkeimmät lähteet Väestön keskimääräinen seleeninsaanti on Suomessa n. 0,08 mg/vrk/10 MJ, mikä vastaa ravitsemussuosituksia. Tärkeimmät seleenin lähteet ovat maito ja liha, joista saadaan noin 70 % päivittäisestä seleenistä. Seerumin seleenipitoisuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 1,4 µmol/l, mikä on enemmän kuin muualla Euroopassa. Seleeni on ravitsemuksellisesti tärkeä hivenaine. Sitä tarvitaan kasvuun ja lisääntymiseen sekä ylläpitämään sydämen ja lihasten terveyttä. Tunnetuin seleenin puutteesta joh- tuva sairaus on kotieläinten lihasrappeuma. Seleenin lisääminen lannoitteisiin aloitettiin vuonna 1984, kun tutkimuksissa oli todettu, että ihmisten ja kotieläinten seleeninsaanti on Suomessa liian vähäistä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koordinoima seleenityöryhmä seuraa seleenilannoituksen vaikutusta maaperän, ympäristön, rehujen, elintarvikkeiden ja ihmisen veren ja seerumin seleenipitoisuuksiin. Näytteitä on otettu systemaattisesti vuodesta Lähde: MTT:n tiedote Seleenityöryhmän raportti on luettavissa www-osoitteessa: pdf/mttraportti35.pdf Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset korostavat ruokavalion kokonaisuutta. Yksittäisten ravintoaineiden sijaan painotetaan ruokavaliota, jossa on runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa sekä pehmeitä rasvoja. Ne ovat tärkeitä, kun halutaan edistää terveyttä ja ehkäistä kroonisia sairauksia. Luonnos uusiksi pohjoismaisiksi ravitsemussuosituksiksi esiteltiin 10. Pohjoismaisessa ravitsemuskongressissa Reykjavikissa Luonnos on syntynyt perusteellisen tieteellisen arvioinnin tuloksena ja käy vielä läpi avoimen lausuntokierroksen ennen lopullista julkistusta. Suomen kansalliset ravitsemussuositukset päivitetään pohjoismaisten suositusten pohjalta vuonna Niissä otetaan huomioon suomalaisten ravitsemus- ja terveystilanne. Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tiedote Lisätietoja: 6 R a v i t s e m u s k a t s a u s

7 Tavoitteeksi hyvä olo ei painonpudotus Valtaosa suomalaisista haluaisi laihtua. Painonhallinta on mielissä jatkuvana mielentilana. Syömisen, juomisen ja painon kontrollointi on kuitenkin osoittautunut tehottomaksi menetelmäksi. Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla (KULUMA) -hankkeen tulosten mukaan näyttääkin siltä, että kontrollointipyrkimys pikemminkin estää kuin edistää painonhallinnan onnistumista. Kun huomio kiinnittyy vain ravinnon määrään ja laatuun, muut painoon vaikuttavat tekijät, kuten uni, liikunta ja säännöllinen elämänrytmi, voivat jäädä huomiotta. Tarvitaan lisää joustavuutta Psykologisen joustavuuden harjoittelusta voisi olla apua. Se lisää rohkeutta rikkoa rajoja ja aikaisempia tapoja. Se auttaa voittamaan tilanteessa aktivoituvan tunteen, kun esimerkiksi tarjonta tai seura houkuttaa syömään liikaa. Joustavuutta voidaan lisätä hyväksymis- ja omistautumisteorian (HOT) menetelmin. Painonhallinnan onnistumista auttaa myös, jos sen motiivi liittyy kuluttajalle tärkeisiin asioihin (Taulukko 1). Hyvinvointipolulla vähemmän houkutuksia Kuluttajat yhdistävät painonhallinnan ja terveellisen syömisen. Tuotteiden energia- ja rasvamääriin osataan kiinnittää huomiota, mutta kuluttajien tarkkailu ruokakaupassa todisti, että pakkausmerkintöihin tutustutaan harvoin. Vähän jalostettuja tuotteita pidettiin sopivimpina painonhallintaan. Kevyttuotteet koettiin jopa epäterveellisiksi. Hinta, nautinto, syömisen kontrollointi ja syömiseen liittyvät tunteet ohjaavat valintoja. Myös ruokaan liittyvät uskomukset näkyvät valinnoissa. Taulukko 1. Painonhallintaan motivoivia tekijöitä Terveys Kyky olla aktiivinen Parempi itseluotamus Parempi mieliala Ulkonäkö Koko perheen hyvinvointi Ison marketin tavarapaljous ei tue laihduttajaa. Vaihtoehtoja ja houkutuksia on liikaa. Hankkeessa on ideoitu ratkaisuksi kauppoihin hyvinvointipolkuja, joita kulkemalla hyvinvointia edistävät valinnat ovat helpompia. Myös pakkausmerkintöjä selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla voidaan helpottaa terveyttä edistäviä valintoja. TL Lähteet: Hanketiedote Itä-Suomen yliopisto ja Teuvo Kantasen esitys Elintarvikepäivillä Lue hankkeesta lisää Teuvo Kantanen, Anja Lapveteläinen (toim): Kuluttajat painonhallinnan markkinoilla loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto, pub/urn_isbn_ / Mari Niva: Painonhallinta oikeaa syömistä vai sopusointuista oloa? Ravitsemuskatsaus 1/2011 R a v i t s e m u s k a t s a u s

8 a j a n k o h t a i s t a Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä ruokavalinnoin Tutkimusten mukaan diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien puhkeamista ennustavat parhaiten kehon painoindeksi (BMI), ruokavalion tyydyttyneen rasvan määrä sekä vähäinen liikunta. Suomessa toteutettu diabeteksen ehkäisyohjelma osoitti, että ruokavalion ja liikunnan avulla voidaan vähentää diabeteksen riskiä jopa 58 prosenttia. Elintapamuutokset myös pysyivät pitkään. Laihtuminen korjaa sokeriarvoja Lihavilla jo kahdeksan prosentin painon pudotus korjaa sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Suotuisat muutokset johtuvat siitä, että laihtuminen lisää huomattavasti maksan ja muiden kudosten insuliiniherkkyyttä ja vähentää maksan rasvaisuutta. Tärkeintä laihtumisessa on energian määrän vähentäminen. Se on olennaisempaa kuin ruokavalion laadulliset muutokset. Diabeteksen ehkäisyn kannalta ruokavalion laadullakin on oma merkityksensä. Huomio pehmeän rasvan saantiin Ancel Keys löysi tyydyttyneiden rasvahappojen saannin ja sydän- ja verisuonitautien välisen yhteyden 1950-luvulla. Niistä ajoista lähtien on neuvottu vähentämään ruokavalion rasvan kokonaismäärää ja tyydyttyneiden rasvahappojen määrää. Uudemman tutkimustiedon perusteella tämä ei riitä. Ruokavaliossa pitää myös olla riittävästi tyydyttymättömiä rasvahappoja. Ruokavalion suuri P/S-suhde on hyvä merkki, mutta yksinkertaisesti tyydyttymättömiäkin rasvahappoja tarvitaan. Omega-6 sarjan rasvahapot vähentävät diabetesriskiä. Vaikutus on itsenäinen, kehon painoindeksistä riippumaton. Sen sijaan omega-3-sarjan rasvahapoilla ei ole vaikutusta sokeriaineenvaihduntaan. Tyydyttyneet rasvahapot ennustavat myös diabetesriskiä. Niiden saanti vähentää insuliiniherkkyyttä, joten neuvo rajoittaa tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävien elintarvikkeiden käyttöä sopii myös tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Tutkimusta jopa elintarvikkeilla Ravintoainetutkimuksista on siirrytty selvittämään elintarvikkeiden ja erilaisten ruokakulttuurien vaikutuksia diabeteksen kehittymiseen. Runsaskuituiset viljatuotteet, pähkinät, kasviöljyt ja ns. Välimeren ruokavalio suojaavat diabetekselta. Yhdysvalloissa on saatu viitteitä siitä, että runsas punaisen lihan määrä ruokavaliossa sen sijaan voisi lisätä riskiä. Välimeren ruokavalio parantaa metabolista oireyhtymää ja vähentää insuliiniresistenssiä. Sen elintarvikevalinnat luovat kokonaisuuden, jossa on länsimaista ruokavaliota enemmän alhaisen glykeemisen indeksin saavia elintarvikkeita ja runsaammin täysjyväviljaa, kuituja, vihanneksia ja hedelmiä, kasviöljyä ja kalaa. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä on siinä pienempi kuin yleensä länsimaisessa ruokavaliossa. Kotoiset tuotteet käyvät yhtä hyvin Koska tutut elintarvikkeet ma- 8 R a v i t s e m u s k a t s a u s

9 daltavat kynnystä muuttaa ruokavaliota, on hyvä, että Välimeren ruokavalion tapaan ruokavalion voi koota myös Pohjolalle tyypillisistä ruoka-aineista. Tanskassa tutkittiin, miten näin valittu pohjoismainen ruokavalio näkyi kuuden viikon jälkeen terveysmittareissa. Kokeeseen osallistuneet saivat maksutta kaiken ruuan ja saivat syödä sitä rajoituksitta. Laihtumista ei tavoiteltu. Koehenkilöt kuitenkin laihtuivat. Paino putosi keskimäärin kolme kiloa eli neljä prosenttia. Ruokavalinnat pienensivät myös seerumin kokonaiskolesterolin määrää ja huonon kolesterolin määrää sekä verenpainearvoja ja insuliinin määrää. Kun koetta jatkettiin vielä kuukauden ajan, muutokset jatkuivat. Laihtuminen pienensi entisestään myös insuliinin määrää. Kerro ruokavaliosta vastasairastuneelle Itämeren ruokavalio Useimmilla tyypin 2 diabeetikoilla ruokavalio on kaukana suosituksista. On viitteitä siitä, että vastasairastuneilla diabeetikoilla yksin suosituksenmukaisilla ruokavaliomuutoksilla voidaan pysäyttää diabeteksen kehittyminen vuodessa. Ruotsin vuonna 2011 uudistetuissa diabetessuosituksissa kaikille diabeetikoille suositeltavia elintarvikkeita ovat hedelmät ja vihannekset, palkokasvit, kala, täysjyväviljatuotteet, maapähkinät ja muut pähkinät, alkoholi sekä kahvi. Muiden juomien, kuten maidon, erityiseduista diabeetikoille, ei ole tutkimustietoa. Vihanneksia, juureksia ja palkokasveja tulisi olla ruokavaliossa vähintään 250 grammaa päivittäin. Niiden lisäksi tulisi syödä hedelmiä ja marjoja. Kahvin määräksi suositellaan yli kahta kuppia päivässä. Viikkotason ohjeistus annetaan kalasta ja pähkinöistä. Kalaa olisi hyvä syödä useammin kuin kerran viikossa. Viikon mittaan voi syödä viisi annosta (á 30 g) pähkinöitä. TL Lähde: Uppsalan yliopiston apulaisprofessori Ulf Riséruksen esitys Dietary Components of a Healthy Nordic Diet: Prevention of Insulin Resistance and Cardiometabolic diseases Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen seminaarissa Lue aiheesta myös väitöskirjaosiossa s. 27. Näin pohjoismaalainen toteuttaa Välimeren ruokavaliota kotoisin raaka-ainein: KASVIKSET: omena, päärynä, luumu, mustikka, puolukka, kaali, punajuuri jne TÄYSJYVÄVILJA: enimmäkseen ruista ja kauraa, vähän vehnää RASVA: rypsiöljy KALA: silli, lohi, makrilli LIHA: kana, kalkkuna ja riista, vähän punaista lihaa MAITO: maito, vähärasvainen juusto, vähän juustoa R a v i t s e m u s k a t s a u s

10 Ikäryhmät Imetyssuositus toteutuu harvoin Väestöryhmien väliset erot imetyksessä ovat suuria Alle neljän kuukauden ikäisten täysimetys ja pitkä imetys ovat hieman yleistyneet, mutta muutoin imetyssuositus jää toteutumatta valtaosalla suomalaislapsista. Vanhempien koulutustaso, tupakointi ja äidin ikä vaikuttavat paljon imetyksen kestoon. Tiedot ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä tehdystä selvityksestä Imeväisikäisten ruokinta Suomessa Vastaava seuranta toteutetaan viiden vuoden välein. Neuvolaterveydenhoitajat haastattelivat lapsen vanhempia neuvolakäynnin yhteydessä. Tutkimukseen osallistui yli 5000 perhettä ja 800 terveydenhoitajaa. Tukea tarvitsevat äidit on tunnistettu Väestöryhmien väliset erot imetyksessä ovat suuria eivätkä voimavarat jakaannu tasaisesti. Erityisesti nuoret, vähän koulutetut ja yksinhuoltajaäidit tarvitsevat tukea imetykseen. Selvityksen mukaan näihin ryhmiin kuuluvat naiset imettivät lyhyemmän aikaa kuin muut. Myös perheen esikoisilla sekä ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla imetys jäi muita lyhyemmäksi. Synnytyssairaaloissa tulee myös kiinnittää huomiota imetyksen käynnistymiseen ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla. Yhtenäinen ohjaus äitiysneuvolassa, synnytyssairaalassa ja lastenneuvolassa sekä lähipiirin tuki edistävät imetystä. Lisäksi tarvitaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä lisää koulutusta imetyksen ohjauksessa. Synnytyssairaalassa annetaan lisämaitoa Seitsemän kymmenestä vastasyntyneestä oli saanut synnytyssairaalassa lisämaitoa. Luovutetun äidinmaidon ja tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen antaminen oli lähes yhtä yleistä. Aikaisempien tutkimusten mukaan erityisesti tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen antaminen synnytyssairaalassa ilman selvää lääketieteellistä syytä on yhteydessä imetyksen lyhyempään kestoon. Lisämaidon antamisen perusteet tulisikin synnytyssairaaloissa yhtenäistää. TL Lähde: THL:n tiedote Lisätietoja: Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen T, Virtanen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportteja 8/2012. Imetyssuositus: Lapsi saa vain rintamaitoa 6 kuukauden ikään asti, jos hän on terve ja syntynyt normaalipainoisena (=täysimetys). Lisäruokaa voidaan antaa 4 kuukauden iästä alkaen lapsen kasvun ja kehityksen mukaan. Imetystä jatketaan yhden vuoden ikään asti tai pidempäänkin. Imetyksestä hyötyvät sekä lapsi että äiti Lapsen edut: Äidinmaito on helposti sulavaa ja turvallista ravintoa lapselle. Sen ravintoaineet ovat hyvin imeytyvässä muodossa ja suojaavat lasta monilta taudeilta muun muassa korvatulehduksilta ja ripulitaudeilta. Imetyksellä on myös edullinen vaikutus lapsen suoliston bakteerikantaan. Äidin edut: Imettävän äidin riski sairastua rintasyöpään ja munasarjasyöpään pienenevät. Imetys suojaa äitiä myös verenpainetaudilta ja diabetekselta. 10 R a v i t s e m u s k a t s a u s

11 Säännöllinen ateriarytmi tärkeää lapselle Hyvät ohjeet ovat yksinkertaisia. Yksi niistä on Syö joka päivä aamupala, lounas ja päivällinen. Se suojaa lihomiselta. Asia on todettu nyt myös lapsilla. Kuopiolaisessa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa havaittiin, että kaikkien kolmen pääaterian syöminen päivittäin pienentää ylipainon ja lihavuuden riskiä ekaluokkalaisilla lapsilla. Tavoitteeksi kolme pääateriaa ja parempia välipaloja Säännöllinen syöminen ei Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen mukaan toteudu kaikilla ekaluokkalaisilla. Alle puolet lapsista syö päivittäin kaikki kolme pääateriaa. Lapsilla pääaterioiden ravintoainepitoisuus on selvästi parempi kuin välipalojen. Välipaloista lapset saavat erityisen runsaasti sokeria: kaksi kolmasosaa päivittäisestä sokerinsaannista tulee välipaloista. Pääaterioiden suosiminen ylimääräisten välipalojen sijaan riittäisikin parantamaan lasten ruokavalion laatua huomattavasti. Lapsellakin voi olla tunnepitoinen suhde ruokaan Ruoka sisältää myös aistinautinnon eikä syöminen aina ole vain nälän tyydyttämistä. Terveelliseen ruokavalioon kuuluu ruoan laadun ja määrän lisäksi myös terveyttä edistävä suhtautuminen syömiseen. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa jo koulunsa aloittavilla lapsilla havaittiin syömiskäyttäytymiseen liittyviä ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä ylipainoon ja kehon rasvapitoisuuteen. Esimerkiksi nopea syöminen, tunnesyöminen ja heikko kylläisyyden tunteen tunnistaminen lisäävät ylipainon riskiä lapsilla. Lasten ylipainon ehkäisyssä ja hoidossa on hyvä huomioida myös syömiskäyttäytymiseen liittyvät tekijät. PANIC-tutkimus seuraa lapsia aikuisikään asti Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen (Physical Activity and Nutrition in Children Study, The PANIC Study) osallistuu 512 vuosina Kuopiossa koulunsa aloittanutta lasta perheineen. Lasten terveyttä ja elintapoja selvitettiin laajasti tutkimuksen alussa ja kahden vuoden seurannassa. Tutkittavien lasten seuranta jatkuu aikuisikään asti. Lasten ruokavaliota selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja syömiskäyttäytymistä vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella. Ruokavalion vaikutuksia sydänterveyttä kuvaavien riskitekijöiden kasautumiseen tutkitaan parhaillaan, ja tuloksia julkaistaan myöhemmin. Lähde: Tutkija Aino-Maija Elorannan esitys Diet, body composition and glucose and lipid metabolism in children - the PANIC Study Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen kevätseminaarissa R a v i t s e m u s k a t s a u s

12 i k ä r y h m ä t Armeija marssii vatsallaan, rajajääkäri taistelumuonilla Taistelumuonien energian riittävyyttä ja niiden käytettävyyttä selvitettiin Mikkelin ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä vuonna Rajavartiolaitoksen 138 varusmiestä vastasi sähköiseen kyselyyn taistelumuonien mausta, valikoimasta ja käytettävyydestä. Erikoisrajajääkärikomppanian taisteluharjoituksessa 14 varusmieheltä mitattiin vuorokauden ajalta energiankulutus Firstbeat-sykemittarilla. Lisäksi 20 varusmiesten kouluttajaa vastasi taistelumuonapussien käytettävyyttä koskevaan kyselyyn. Kouluttajien tehtäviin kuuluu mm. taistelumuonapussien tilaaminen harjoituksiin. Energian riittävyys kyseenalainen Puolustusvoimien ravitsemussuosituksen mukaan varuskunta- ja kenttämuonituksessa päivän keskimääräinen energiasisältö on kcal. Leirien ja sotaharjoitusten ruokalistasuunnittelussa otetaan huomioon harjoitusten fyysinen rasittavuus ja olosuhteet. Erikoisrajajääkärikomppanian varusmiehille ei järjestetä kenttäkeitinmuonitusta taisteluharjoituksiin, vaan he valmistavat itse ruokansa trangialla tai muilla valmistustavoilla varuskunnasta mukaan otetuista taistelumuonapakkauksista. Tutkimushetkellä käytössä olleiden taistelumuonapussien energiasisältö oli keskimäärin 4056 kcal (vaihteluväli kcal). Vuorokauden ateriapakkauksen paino vaihtelee 1,1 2,0 kg välillä. Pääosin kuivamuonaa sisältävät ovat kevyimpiä ja enemmän säilykkeitä sisältävät painavimpia. Puolet varusmiehistä jättää osan taistelumuonista aina pois pakatessaan reppua taisteluharjoitukseen. Syinä ovat komponenttien maku, paino, tilavuus ja valmistuksen hitaus. Taisteluharjoituksessa tehtyjen mittausten perusteella energian kulutus oli keskimäärin 5665 kcal vuorokaudessa (vaihteluväli kcal). Viiden vuorokauden harjoituksen aikana energiavajetta syntyy keskimäärin 3000 kcal. Tulosten perusteella käytössä olleiden taistelumuonapussien energiasisältö oli riittämätön kulutukseen nähden. Kolme neljäsosaa vastaajista piti kuitenkin energiamäärää yleensä riittävänä. Talviharjoituksessa vain puolet pitää energiaa riittävänä. Lähes puolet varusmiehistä ilmoitti ottavansa harjoituksiin mukaan omia eväitä: makeisia, leipää, leikkeleitä, kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Käytettävyyden ongelmat tiedostettu Valtaosa varusmiehistä kokee taistelumuonien valmistuksen helpoksi erityisesti lämminkuppituotteiden, pastaruokien ja hernekeiton. Kuitenkin säilykkeiden jäätyminen talvella ja ajan puute ruoanvalmistukseen taisteluharjoitusten lomassa koetaan ongelmana. Kouluttajat arvioivat taistelumuonapussit liian painaviksi. Kirjoittajat: lehtori Eliisa Kotro ja restonomiopiskelija Päivi Kansonen Mikkelin ammattikorkeakoulu. Päivi Kansonen työskentelee Rajavartiolaitoksessa, Kaakkois-Suomen Rajavartiostossa ravitsemispäällikkönä. 12 R a v i t s e m u s k a t s a u s

13 Yhä useampi aikuinen syö terveellisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kartoittaa joka kevät aikuisten suomalaisten elintapoja. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus on tehty vuodesta 1978, joten siitä saadaan tietoa elintapojen kehittymisestä ja terveyskasvatuksen ja -politiikan onnistumisesta. Kysely selvittää terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä sekä elintavoista tupakointia, ruokatottumuksia, alkoholin käyttöä ja liikuntaa sekä ylipainon yleisyyttä. Vuonna 2011 postikyselyyn vastasi lähes kolmetuhatta vuotiasta suomalaista. Ruokatottumukset pähkinänkuoressa Terveelliset ruokatottumukset ovat yleistyneet kaikissa koulutusryhmissä. Kasvisten päivittäinen käyttö on yleistynyt tutkimusten alkuajoista lähtien, mutta siinä on vielä lisäämisen varaa. Rasvaton maito on pysynyt sekä miesten että naisten yleisimmin käyttämänä maitona. Leipäviipaleiden määrä on vähentynyt koko 2000-luvun. Leipä voidellaan yleisimmin kasvirasvalevitteellä tai marga- riinilla. Rasvakeskustelu on lisännyt voin ja rasvalevitteen (voi-kasviöljyseos) käytön yleisyyttä hieman, mutta takavuosiin verrattuna vain marginaalisesti. Ylipainoisuus yleistä Taulukko 1. Eräiden hyvien elintapojen yleisyys Itse ilmoitettujen pituus- ja painotietojen perusteella 60 prosenttia miehistä ja 44 prosenttia naisista ylittää painoindeksin arvon 25 eli he ovat ylipainoisia. Ylipanoisten osuus on hieman suurentunut edellisestä vuodesta, mikä on ollut trendinä pitkään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puskan mukaan suomalaisia lihottavat miedot alkoholijuomat. Myönteinen asia on, että entistä useampi aikuinen harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan. TL Lisätietoja: Tiedote Elintapa Miehet Naiset Syön tuoreita kasviksia päivittäin. 32 % 51 % Juon päivittäin rasvatonta maitoa 35 % 42 % Levitän leivälle kasvirasvalevitettä 60 % 60 % tai margariinia En tupakoi 78 % 85 % En ole käyttänyt viimeksi kuluneen 12 % 15 % vuoden aikana alkoholijuomia Liikun vapaa-aikanani vähintään puoli 51 % 56 % tuntia ainakin kolme kertaa viikossa Taulukko 2. Päivittäin juotujen maitolasillisten määrä Maitolasillisia Miehet Naiset 3 tai enemmän 35 % 21 % % 38 % Ei yhtään 32 % 21 % R a v i t s e m u s k a t s a u s

14 i k ä r y h m ä t Tiedonjyviä ikääntyneiden lihavuudesta ja laihduttamisesta Lihavuus yleistyy ikääntyvässä väestössä samaa tahtia kuin nuoremmissakin ikäryhmissä. Suomessa vuotiaista noin kolmannes on lihavia (BMI 30 kg/m 2 ). Lihavuuteen liittyy monia terveydellisiä ongelmia, joista tavallisimpia ovat tyypin 2 diabetes, sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, nivelrikko ja uniapnea. Lihavuus lisää myös muistisairauksien vaaraa ja vaikeuttaa liikkumista ja päivittäisistä toimista selviytymistä. Onko lihavuudesta haittaa ikääntyneille samalla tavoin kuin nuoremmille? Annemarie Kosterin (apulaisprofessori, Maastrichtin yliopisto, Hollanti) mukaan vastaus ei ole yksiselitteinen. Lihavuuden haittoja arvioitaessa tulee ottaa huomioon lihavuuden tyyppi eli se, mihin ylimääräinen rasvakudos on kehossa kertynyt. Lisäksi on huomioitava ikääntyneen terveydentila, lihaskunto ja fyysinen aktiivisuus. Merkitystä on myös sillä, kuinka pitkän ajan ikääntynyt on ollut liikapainoinen. Pitkä vyö, lyhyt elämä Suuri vyötärönympärys on yhteydessä kuolleisuuteen, vaikka henkilö olisi normaalipainoinen. Erityisesti vatsaonteloon ja sisäelinten ympärille kertynyt rasva lisää metabolisten sairauksien vaaraa. Osa lihavista ikääntyneistä pysyy kuitenkin metabolialtaan terveinä. Tutkimusten mukaan heillä on mm. vähemmän sisäelinten ympärille ja maksaan kertynyttä rasvaa, mutta enemmän reisiin kertynyttä ihonalaista rasvaa (ns. päärynälihavuus ) kuin omenalihavilla. Myös sydänsairauksiin kuoleman riski on heillä pienempi kuin muilla vatsakkailla ikääntyneillä. Tavoitteeksi hyvä kunto Ikääntymisen myötä sekä lihasmassa että lihasvoima vähenevät. Lihavuus yhdistyneenä heikkoon lihasvoimaan ennustaa terveydentilan huononemista. Suurin liikkumisongelmien ja kuoleman vaara on ikääntyneillä, jotka ovat sekä lihavia että liikkuvat vähiten. Fyysisellä aktiivisuudella on monia myönteisiä vaikutuksia ikääntyneen terveyteen ja hyvinvointiin riippumatta siitä, onko hänellä liikapainoa vai ei. Kosterin mukaan liikunnan tärkeyttä ikääntyneille kuvastaa se, että on parempi olla hyväkuntoinen ja lihava kuin huonokuntoinen ja laiha. Lievä ylipaino OK Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen nosti esiin ikääntyneisiin liittyvän ns. lihavuusparadoksin. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkimusten mukaan yli 70-vuotiailla liikapaino ja myös lieväasteinen lihavuus saattavat suojata ennenaikaisen kuoleman riskiltä. Lieväasteisesti lihavat näyttäisivät elävän pisimpään. Sekä alipainoisilla että erittäin lihavilla on suurin kuoleman riski. Lihavuusparadoksiin löytyy monia selityksiä. Yksi niistä on se, että monet jo keski-ikäisenä lihavat ovat menehtyneet ennenaikaisesti erilaisiin sairauksiin saavuttamatta pitkää ikää. Toisaalta lihavuuteen liittyviä liitännäissairauksia, kuten diabetesta, kyetään nykyisin hoitamaan melko hyvin. 14 R a v i t s e m u s k a t s a u s

15 Malttia laihdutukseen Terveystieteiden tohtori Sari Stenholm valotti ikääntyneiden laihduttamista liikunnan näkökulmasta. Laihdutuksen tulisi toteutua erittäin maltillista vauhtia ja ammattilaisten ohjauksessa, sillä runsas nopea painonlasku voi aiheuttaa suurempia terveydellisiä haittoja kuin itse lihavuus. Laihdutusohjauksen tulee sisältää ruokavalioneuvontaa, jossa kannustetaan syömään monipuolisesti ja varmistetaan proteiinien riittävä saanti. Erittäin niukkaenergiaisten laihdutusvalmisteiden (ENE-valmisteet) käyttöä ei suositella ikääntyneille. Liikunnalla on keskeinen rooli lihavien ikääntyneiden painonhallinnassa. Ohjauksessa tulee motivoida ikääntyviä liikuntaan, joka sisältää myös voimaharjoittelua. Kuntosaliharjoittelu, kotivoimistelu sekä vesiliikunta sopivat lähes kaikille ikääntyneille, joilla on runsaasti ylipainoa. Laihdutukseen kuuluvan liikunnan keskeisenä tavoitteena on säilyttää lihasvoima ja lihasten toimintakyky mahdollisimman hyvinä. Lihasmassa ja luusto eivät saisi kärsiä laihduttamisesta, koska hyvä lihaskunto ehkäisee kaatumisia ja murtumia sekä parantaa veren sokeritasapainoa. Ennen laihduttamista on tärkeää kartoittaa ikääntyneen terveydentila ja mahdollinen lääkitys. Lihavalla puutostila? FT Merja Suominen nosti esiin sen, että lihava ikääntynyt vaikuttaa usein ulkoisesti hyvin ravitulta, mutta voi silti kärsiä joidenkin ravintoaineiden puutoksesta. Sen vuoksi erityisesti proteiinin ja muidenkin ravintoaineiden riittävä saanti on syytä varmistaa ennen mahdollista laihduttamista ja liikuntaan aktivointia. Muutoin niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Ikääntyneet, joilla on sarkopeniaa eli ikääntymiseen liittyvää lihaskatoa, pystyvät hyödyntämään ravinnon proteiinin lihasten rakennusaineeksi heikommin kuin heitä nuoremmat. Sen vuoksi sarkopeniapotilaille suositellaan tavanomaista suurempaa proteiinimäärää, jopa 1-1,5 g/kg/vrk. Tähän voi olla vaikea päästä pelkästään ruokavalion avulla. Ruokavaliota täydennetään tarpeen mukaan proteiinilla rikastetuilla elintarvikkeilla tai proteiinivalmisteilla. Suominen esitteli myös Muistiasiantuntijat ry:n käynnistämän tutkimuksen, jonka kohderyhmä koostuu Alzheimerin tautia sairastavista ikääntyneistä (ikä yli 65 v.) ja heidän puolisoistaan. Tutkimus kestää vuoden. Sen tavoitteena on selvittää, voidaanko tehostetulla ravitsemushoidolla vaikuttaa ikääntyneiden ravitsemustilaan, fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin. Alustavien tulosten mukaan proteiinin saanti oli tutkittavilla suositeltua vähäisempää. Lähde: Suomen Lihavuustutkijat ry:n seminaari Helsingissä : Obesity in old age - focus on fitness instead of weight Kirjoittaja: Dosentti, FT, johtava tutkija Paula Hakala Kelan tutkimusosasto R a v i t s e m u s k a t s a u s

16 i k ä r y h m ä t Ikääntyneiden tarpeet ja toiveet tietoon Seniori-Sapuska -projekti yrittää löytää viisastenkiven, miten ikääntyvien kuluttajien tarpeet ja toiveet voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon elintarvikkeita ja ateriapalveluja kehitettäessä. Ikääntyvien määrä kasvaa kaikissa maissa. Heillä on myös entistä enemmän rahaa käyttää itselleen sopiviin palveluihin. VTT:llä projektia vetävät erikoistutkijat Raija-Liisa Heiniö ja Janne Sallinen. Projekti alkoi viime vuonna ja jatkuu vuoteen Se toteutetaan yhteistyössä Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Muotoilun ja Median Palvelukeskuksen DF Oy:n kanssa. Mukana on myös yrityksiä, jotka edustavat elintarvike- ja pakkausteollisuutta, ruokapalveluja ja markkinatutkimusta. Seniorikansalaisia tutkitaan paljon myös muissa Euroopan maissa, ja tutkijat tekevät yhteistyötä. Seniorien tarpeet ja mieltymykset kiinnostavat kansainvälisesti. Kolme isoa tavoitetta Ikääntyessä ruokahalu pienenee, mutta ravintoaineiden tarve kasvaa. Pienestä annoksesta pitäisi saada runsaasti ravintoaineita. Nykyisin ateriapalvelujen annoskoko koetaan liian isoksi. Tämän ratkaisu on yksi hankkeen tavoitteista. Hankkeen taustalla ovat vuonna 2010 julkaistut Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Toinen tavoite liittyy ruuan aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen mukaan vain joka neljäs ateriapalvelun asiakas kertoo saavansa mieleistään ruokaa vähintään muutamia kertoja viikossa. Hankkeessa selvitetään, minkälainen ateria herättää ruokahalua. Kolmas selvitettävä asia on, minkälainen pakkaus on hyvä senioreille. Sen pitäisi olla helposti tunnistettava ja avattava. Pakkaustekstit pitäisi pystyä lukemaan. Tutkimuksessa mielipiteensä pääsevät sanomaan sekä nykyiset yli 65-vuotiaat että tulevaisuuden seniorit, jotka ovat iältään nyt vuotiaita. Toiveidenmukaisia esimerkkiaterioita Haastattelujen perusteella VTT:llä kehitetään muutama prototyyppiateria, esimerkiksi keitto ja peruna-liharuoka, jotka koostetaan ikääntyneiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Raija-Liisa Heiniö listaa, mitä prototyyppiaterioissa otetaan huomioon: oikeanlainen annoskoko, helppokäyttöinen pakkaus, iäkkäiden tarpeen mukainen ravintosisältö ja toivotut ruuan aistinvaraiset ominaisuudet. Ruoan maku on aistinvaraisista ominaisuuksista tärkein, mutta myös lämpötilan ja rakenteen pitää olla sopiva, hän korostaa. TL Lähde Raija-Liisa Heiniön esitys Elintarviketieteiden seuran seminaarissa Seniorit elintarvikkeiden kuluttajina Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaita on Suomessa yli Heitä on nykyisin 17 prosenttia väestöstä, mutta osuuden arvioidaan kasvavan 27 prosenttiin vuonna R a v i t s e m u s k a t s a u s

17 Maito Lisää pituutta maidolla Hollantilaiset ovat pitkiä. Runsasta maidon käyttöä on arveltu ainakin osasyyksi pituuteen. Maitovalmisteiden käyttö voisi selittää myös, miksi 1970-luvun lopulla syntyneet hollantilaiset pojat ovat 5,6 cm pidempiä kuin samanikäiset yhdysvaltalaiset pojat. Toisin oli 1900-luvun alussa. Silloin amerikkalaiset sotilaat olivat 2 cm pidempiä kuin hollantilaiset. Vuosina Hollannissa maitoa kului 191 kg asukasta kohden vuodessa ja 2000-luvun alussakin vielä yli 110 kg. Sata vuotta aiemmin maidon kulutus oli vain 83 kg asukasta kohden vuodessa. Yhdysvalloissa maidon kulutuksen käyrä on ollut päinvastainen. Vielä 1900-luvun alkupuolella maidon käyttö oli noin 130 kg asukasta kohden vuodessa, mutta 1950-luvulta lähtien se on pienentynyt noin sataan kiloon. Pituusero syntyy jo isolla maitolasillisella Maidon kulutustilastojen ja pituuden välinen positiivinen yhteys ei välttämättä kerro syyseuraus -suhteesta. Sitä selvittääkseen hollantilainen sosiaalihistorijoitsija Hans de Beer kävi systemaattisesti läpi, mitä kokeellisia tutkimuksia aiheesta on tehty 1900-luvun alusta meidän päiviimme asti. Hyvin toteutettuja tutkimuksia löytyi 12. Ne oli tehty Euroopassa, USA:ssa, Kiinassa, Indonesiassa, Pohjois-Vietnamissa, Intiassa ja Keniassa. Lapset olivat iältään 3 13-vuotiaita, ja tutkimukset kestivät 3 24 kuukautta. Tutkimusten analyysin perusteella voidaan sanoa, että 2,45 dl maitoa päivittäin nautittuna näyttäisi lisäävän pituutta 0,4 cm vuodessa. Pituuden lisäys voi olla tätäkin suurempi, jos lapsi on lähtötilanteessa aliravittu tai teini-ikäinen. Maidon vaikutus on lineaarinen Meta-analyysissä ei ollut mukana vuonna 2009 julkaistua laajaa yhdysvaltalaisselvitystä, joka toi lisätietoa tätäkin suurempien maitomäärien vaikutuksesta. Sen mukaan yli 7,5 maitodesilitran juominen päivässä lisäsi esipuberteetti-ikäisten tyttöjen pituuskasvua 0,28 cm seuraavan vuoden aikana verrattuan samanikäisiin tyttöihin, jotka joivat maitoa alle 2,5 dl päivässä. Kahdeksan vuoden seuranta-aikana runsaammin maitoa juoneet tytöt olivat kasvaneet 2,3 cm pidemmiksi kuin vähän maitoa juoneet. Täyttä varmuutta ei ole siitä, mikä maidossa selittää pituuden lisäyksen. Maidon proteiineja on pisimpään veikattu selittäjäksi, mutta syyt ovat moninaisemmat. Proteiinien, peptidien ja aminohappojen lisäksi vaikutusta voi olla kasvutekijöillä ja kivennäisaineilla. TL Mikä maidossa olevat yhdisteet lisäävät kasvua? 1. bioaktiiviset peptidit, joita on sekä hera- että kaseiiniproteiinissa 2. aminohapot: leusiini, isoleusiini ja valiini lisäävät insuliinin eritystä 3. lehmänmaidossa oleva insuliininkaltainen kasvutekijä IGF-1 4. kalsium ja muut maidon kivennäisaineet, jotka vaikuttavat luun kokoon ja tiheyteen Lähde: de Beer. Dairy products and physical stature: A systematic review and meta-analysis of controlled trials. Econ. Hum. Biol Jul;10(3): doi: /j.ehb Epub 2011 Aug 17. R a v i t s e m u s k a t s a u s

18 m a i t o Maitovalmisteista apua painonhallintaan Maitovalmisteiden, kuten maidon, juuston ja jogurtin, sisällyttäminen laihdutusruokavalioon auttaa pääsemään eroon ylimääräisestä rasvakudoksesta nopeammin kuin pelkkä energian saannin rajoittaminen. Kohtuullinen maitomäärä riittää Tiedelehdessä International Journal of Obesity julkaistun katsauksen mukaan maitovalmisteita sisältävä laihdutusruokavalio pudottaa painoa ja vähentää rasvakudoksen määrää enemmän kuin laihdutusruokavalio, jossa maitovalmisteita ei korosteta. Ero näkyy, kun maitovalmisteita syödään 3 4 annosta päivässä. Katsaus perustui 14 tutkimuksen meta-analyysiin. Siinä mukana olleiden tutkimusten minimikesto oli puoli vuotta. Maitovalmisteiden käyttäjillä kalsiumin saanti oli mg/päivä ja vertailuryhmässä mg. Proteiinin saanti oli molemmissa ryhmissä sama, mutta rasvan määrää ei kontrolloitu. Analyysi kattoi yhteensä 883 iältään vuotiasta henkilöä. Maitovalmisteiden käyttö sai aikaan keskimäärin yli puoli kiloa suuremman painonlaskun kuin tavanomainen, energian saantia rajoittava laihdutusruokavalio. Maitovalmisteita sisältäneellä laihdutusruokavaliolla paino putosi 1,3 kg enemmän, rasvan määrä väheni 1,1 kg enemmän ja vyötärönympärys kapeni lähes 2,5 cm pienemmäksi kuin energian saantia rajoittaneella ruokavaliolla, jossa ei ollut maitovalmisteita. Maitovalmisteet näyttävät myös säilyttävän lihasmassaa laihdutuksen aikana. Maidon koostumus selittänee vaikutuksen Jos maitovalmisteiden nauttimista lisätään ilman samanaikaista ruokavalion energiamäärän rajoittamista, ei luvassa ole parempaa laihdutustulosta. Paino ei toisaalta myöskään lähde nousemaan, vaikka energian saannin voisi kuvitella tässä tapauksessa lisääntyvän. Mekanismit, joilla maitovalmisteet laihdutusta tehostavat, eivät ole tutkijoiden tiedossa, mutta he arvelevat maidon tärkeiden ravintoaineiden, mm. kalsiumin, proteiinin tai tiettyjen rasvahappojen, kuten konjugoidun linolihapon (CLA) tai keskipitkien rasvahappojen, olevan vaikutusten takana. Maitovalmisteet saattavat tutkijoiden mukaan myös vaikuttaa ruokahalun säätelyyn. Tutkimustulokset maitovalmisteiden vaikutuksesta painonhallintaan ovat olleet osittain ristiriitaisia. Uusi kontrolloitu systemaattinen katsaus osoittaa kuitenkin, että osana vähäenergiaista ruokavaliota maitovalmisteet tuovat selvän lisähyödyn painonhallintaan. Lähde: Abargouei AS, Janghorbani M, Salehi-Marzijarani M, Esmaillzadeh A. Effect of dairy consumption on weight and body composition in adults: a systematic review and metaanalysis of randomized controlled clinical trials. Int J Obes Jan 17. doi: /ijo Kirjoittaja: ETM, FT, kehityspäällikkö Tuula Tuure Valio Oy, Tutkimus ja tuotekehitys 1 annos maitovalmisteita tarkoittaa esimerkiksi 2 2,5 dl maitoa tai piimää, pikarillista jogurttia tai paria juustoviipaletta. 18 R a v i t s e m u s k a t s a u s

19 Maidosta löytyi painonhallintaa edistävä molekyyli Maitoa käyttävät kaikki asemasta riippumatta Maidosta on onnistuttu eristämään molekyyli, nikotiiniamidiribosidi (=NR), josta voi olla apua esimerkiksi painonhallinnassa, diabeteksen ehkäisyssä ja lihaskunnon parantamisessa. Molekyylin tiedetään vaikuttavan epäsuorasti soluissa olevien mitokondrioiden toimintaan. Ne toimivat solujen voimalaitoksina. Nikotiiniamidiribosidia on luonnostaan monissa muissakin tavallisissa elintarvikkeissa, mutta sitä on eristetty vasta maidosta. Sen määrää maidossa ei osata vielä mitata, joten ei myöskään voida sanoa, mikä maitomäärä vaikuttaa. Molekyylin löysi sveitsiläissuomalainen tutkimusryhmä. Ryhmän jäsen, FT Eija Pirinen, toivoo, että NR:stä olisi hyötyä tulevaisuudessa ihmisille terveyden edistämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä sellaisten sairauksien hoitoon, joihin liittyy mitokondrioiden toiminnan häiriöitä. Suurillakaan annoksilla ei tutkimuksessa havaittu sivuvaikutuksia, sillä solut näyttävät hyödyntävän vain niille tarpeellisen määrän. Tutkimus toteutettiin Lausannen teknillisessä instituutis- sa (École Polytechnique Fédérale de Lausanne, EPFL) ja yhteistyökumppaneihin kuului Itä- Suomen yliopiston A.I. Virtanen -instituutti. Lähde: UEF Viestintä Lisätietoja: Cantó C, Houtkooper RH, Pirinen E ym. The NAD + Precursor Nicotinamide Riboside Enhances Oxidative Metabolism and Protects against High-Fat Diet-Induced Obesity. Cell Metabolism 2012;15: Korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat käyttävät muita ryhmiä enemmän kasviksia, kalaa ja ruuanlaitossa margariinia tai kasviöljyä. Eri sosioekonomisten ryhmien välillä ei ollut eroa maidon käytössä. Kaiken kaikkiaan suositeltujen elintarvikkeiden käyttö yleistyi kaikilla sosioekonomisilla ryhmillä 2000-luvulla, joten ryhmien väliset erot säilyivät. Naisten ruokavaliossa suositusten mukaisia elintarvikkeita on yleensä enemmän kuin miehillä, mutta miehet syövät kalaa ja levittävät leivälle kasvimargariinia useammin kuin naiset. Tiedot ovat peräisin tutkimuksesta, jossa oli mukana yli 7000 Helsingin kaupungin työntekijää. Se seurasi seitsemän suositellut elintarvikkeen käyttöä kyselyin 2000-luvun alussa ja uudelleen vuonna Lähde: Seiluri T, Lahelma E ja Lallukka T. Changes in socioeconomic differences in food habits over time. Public Health Nutr 2011 Nov;14(11): R a v i t s e m u s k a t s a u s

20 m a i t o Miehethän juovat maitoa vai juovatko? Maito on kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria ja kuuluu itsestään selvänä osana monen suomalaisen ruokavalioon. Keväällä 2012 teetetyn Maitotuotteiden käyttö -tutkimuksen mukaan maitoa käyttää tavalla tai toisella lähes 90 % yli 15-vuotiaista suomalaisista. Heistä kaksi kolmasosaa käyttää maitoa juomana. Perinteisesti miehiä on pidetty naisia ahkerampina maidon juojina. Maitotuotteiden käyttö -tutkimuksen mukaan miehet joivatkin maitoa hieman naisia useammin: miehistä 68 % ja naisista 60 % ilmoitti käyttävänsä maitoa päivittäin tai lähes päivittäin. Finravinto tutkimuksen mukaan miehet kuluttavat naisia enemmän maitoa myös määrällisesti: miesten keskimääräinen päivittäinen maidon (rasvaa alle 2 %) käyttömäärä oli noin 2,7 dl, kun naisten vastaava luku oli 1,8 dl. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa? Miesten maidon käytössä on kuitenkin selkeitä ikäryhmien välisiä eroja (Kuva 1.) Maitotuotteiden käyttö tutkimuksen mukaan nuoret, alle 35-vuotiaat miehet ovat maidon suurkuluttajia. Heistä viisi kuudesta, 83 %, käyttää maitoa päivittäin tai lähes päivittäin. Vanhemmissa ikäryhmissä päivittäin maitoa käyttäviä miehiä on vähemmän: vuotiaista 62 % ja yli 55-vuotiaista miehistä vain hieman yli puolet, 54 %. Naisilla maidon käytön ikäryhmittäiset erot ovat pienempiä kuin miehillä (Kuva 1.) Kaikkien miesten maidon käyttö ei yllä suosituksiin Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa nestemäistä maitoa ja Miehet Naiset 90 % 68 % 45 % 23 % 0 % maitovalmisteita suositellaan käytettäväksi noin puoli litraa päivässä, ja ruokavaliota täydennetään 2-3 viipaleella juustoa. Yli 45-vuotiaiden suomalaismiesten maitovalmisteiden käyttömäärät eivät yllä suositukseen. (Taulukko 1.) Miesten suosikki näyttää olevan rasvaton maito. Maidon käyttö tutkimuksen mukaan 43 % miehistä käyttää tavallisesti rasvatonta maitoa. Kevytmaitoa käyttää pääsääntöisesti 29 % miehistä. Luomumaidon käyttä- Kuva 1. Maitoa päivittäin tai lähes päivittäin käyttävien osuudet (%) ikäryhmittäin jaoteltuna Taulukko 1. Yli 45-vuotiaiden suomalaismiesten päivittäinen maitovalmisteiden käyttö Maitovalmiste vuotiaat vuotiaat Maito, rasvaa alle 2 %. 2,7 dl 2,3 dl Juusto 28 g 24 g Jogurtti 44 g 42 g Lähde: Finravinto tutkimus 15-35v 35-44v 45-54v 55v+ 20 R a v i t s e m u s k a t s a u s

21 jiä on varsin vähän (miehistä 6 %), mutta sen käyttö on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Olen tottunut käyttämään Maitotuotteiden käyttö tutkimuksen mukaan miesten tärkeimmät maidon käytön syyt ovat tottumus ja maku. Maitoa käytetään myös, koska se on terveellistä. Maidon terveellisenä pitämisessa näkyy myös ikäryhmien välisiä eroja: nuorimmat miehet pitävät maitoa terveellisenä vanhempia miehiä useammin vuotiaista miehistä 79 % ja yli 55-vuotiaista miehistä 75 % pitävät maitoa terveellisenä tai melko terveellisenä, kun alle 35-vuotiaista miehistä tätä mieltä on lähes 90 %. Lähteet: Maitotuotteiden käyttö tutkimus. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Finravinto tutkimus. Kansanterveyslaitos Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kirjoittaja: ETM, ravitsemusasiantuntija Saila Paavola Maito ja Terveys ry Kovat kundit juovat. Maitoa Maito ja Terveys ry:llä on meneillään kampanja, jonka tavoitteena on lisätä keskiikäisten miesten tietoa maidosta ja maitovalmisteista osana tasapainoista, aikuiselle miehelle suositeltavaa ruokavaliota. Tavoitteena on myös vahvistaa mielikuvaa, että maito on aikuiselle miehelle terveellinen ruokajuoma. Hankkeen verkkosivuille on koottu tietoa aikuisen miehen ravitsemuksesta, maidosta ja terveydestä. Siellä voi myös testata omat elintapansa. Sanoman välittämiseksi miehille on tehty myös esite ja testikortti sekä juliste, joita esimerkiksi työterveyshuolto voi käyttää. Tekstit on kirjoittanut miehiä puhuttelevalla tyylillä ravitsemusasiantuntija Patrik Borg. Kampanja toteutetaan vuosina Se on osin maa- ja metsätalousministeriön rahoittama. Lue lisää: Materiaalitiedustelut: maitojaterveys.fi Jussi Pihlajamäki ravitsemustieteen professoriksi Lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri, sisätautiopin dosentti Jussi Pihlajamäki aloitti Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen professorina kesäkuun alussa. Hän on hoitanut virkaa määräaikaisena syksystä 2010 alkaen professori Helena Gyllingin jäätyä eläkkeelle. Jussi Pihlajamäki syntyi vuonna Hän suoritti lääketieteen opinnot Saarbruckenin ja Kuopion yliopistoissa. Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1995, väitteli vuonna 1999 ja suoritti erikoislääkärin tutkinnon vuonna Dosentiksi hänet nimitettiin jo edellisenä vuonna. Pihlajamäen keskeisiä tutkimuskohteita ovat lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen genetiikka, geenien ja ravitsemuksen vuorovaikutus sekä laihdutusleikkausten vaikutus aineenvaihduntaan erityisesti maksassa. Hän on toiminut vuoden 2011 lopulta lähtien myös Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen ravitsemuksen yksikön ja lihavuuspoliklinikan ylilääkärinä. Lähde: R a v i t s e m u s k a t s a u s

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Dieetit ja painonhallinta Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus Pohdittavaa Parantavatko ne elintapoja ja auttavat pysyvään laihtumiseen assosioituvia elintapoja? Pysyvää painonhallintaa

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemushoito kotikäynneillä Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimus ALKUMITTAUKSET Ruokapäiväkirjat RANDOMOINTI INTERVENTIORYHMÄ 50 pariskuntaa

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Gradun tekijä: Laura Sormunen, LitK & ETM Gradun ohjaajat: Anu Turpeinen, dos, ETT Merja Suominen, ETT Kuka

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain

Välimeren tyyliin pohjoismaisittain Technopolis: Business Breakfast, 30.1.2014 Välimeren tyyliin pohjoismaisittain Marjukka Kolehmainen FT, dosentti Itä-Suomen yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kliininen

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot