Dominanssi on ymmärretty väärin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dominanssi on ymmärretty väärin"

Transkriptio

1 Kuva: Juha Kemppainen Dominanssi on ymmärretty väärin Toim. huom: Eläinten laumamekanismeja on käsitelty monissa luennoissa viime aikoina. Niinpä nyt on sopiva aika raivata lehdetä tila tälle, mielestäni ajatuksia herättävälle ja kiinnostavalle artikkelille Tekstinkirjoittaja ruotsalainen Per Jensen on kotieläinetologian professori. Artikkeli on aikaisemmin julkaistu Hundsport- ja HundMagazinet lehdissä Ruotsissa, sekä Suomessa Mäyräkoiramme lehdessä. Tekstin on suomentanut Silja Linko-Lindh. Kursseilla opetetaan, miten omaa hallintakykyä, dominanssia harjoitetaan, jotta koira saadaan putoamaan perheen arvojärjestyksessä. Dominanssin sanotaan olevan onnistuneen koulutuksen edellytys. On ehkä paikallaan tarkastella dominanssin etologista taustaa ja arvioida käsitettä kriittisesti, jotta ymmärtäisimme sen todellisen olemuksen koiranpidossa. Vuonna 1922 norjalainen psykologi Torleif Schelderup-Ebbe julkaisi tieteellisen artikkelin, jossa hän selosti havaintojaan kanalaumassa ilmenevästä aggressiivisesta käyttäytymisestä. Hän oli huomannut, että tilanteessa, jossa ravintoa oli rajallisesti saatavissa, kanat eivät suinkaan nokkineet toisiaan sattumanvaraisesti. Sen sijaan yksi kana nokki kaikkia muita ja sai siten haluamansa määrän ruokaa. Toinen nokki kaikkia muita paitsi ensimmäistä ja niin edelleen aina lauman alimpaan kanaan, joka ei nokkinut ketään mutta jota kaikki muut höykyttivät. Scheldrup-Ebbe nimitti ilmiötä "nokkimisjärjestykseksi". Dominanssi käsitteen historiaa Scheldrup-Ebben artikkeli käynnisti lumivyörymäisen määrän tutkimuksia laumassa elävien eläinten sosiaalisesta organisaatiosta. Nokkimisjärjestys ilmeni monilla eri lajeilla, sekä linnuilla että imettäväisillä. Nautaeläimet, sudet, lampaat ja porsaat, jopa lähimmät sukulaisemme apinat osoittautuivat elävän kanojen kaltaisessa yhteisössä. Koska "nokkimisjärjestys" käsitteenä tarkoitti lintujen tapaa osoittaa aggressiivisuutta, ryhdyttiin sen sijaan puhumaan arvojärjestyksestä tai hierarkiasta. Arvojärjestyksessä ylimpiä eläimiä kutsuttiin dominanteiksi, hallitseviksi, ja yksilöitä heidän alapuolellaan subdominanteiksi, alistuviksi. Eri eläinlajien arvojärjestyksistä julkaistiin 1930-, 40- ja 50-luvuilla suunnaton määrä tutkimuksia. Useat arvostetut etologit ovat sitä mieltä, että

2 havaittu arvojärjestys oli yksi tärkeimmistä laumaelämää ohjaavista tekijöistä, ehkä myös ihmisten kohdalla. Mutta 1960-luvun alussa näkemys kyseenalaistettiin. Yksi tärkeä tosiasia oli jäänyt huomiotta: kaikki tutkimukset olivat kohdistuneet vankeudessa eläviin eläimiin tai eläimiin, joiden resurssit olivat jotenkin rajoitettuja. Dominanssi käsitteen arvostelua Eläinmaailman arvojärjestyksen merkitystä ryhdyttiin arvostelemaan sen jälkeen, kun joukko apinoiden kenttätutkimuksia käynnistyi 1950-luvun lopussa. Amerikkalainen etologi Thelma Rowell kirjoitti 1963 tieteellisessä artikkelissa havainneensa, että villinä elävien reesusapinoiden arvojärjestyksestä oli vain vähän merkkejä. Verratessaan vapaana luonnossa ja eläintarhoissa eläviä apinoita hän totesi, että vankeus johtaa kehittyneeseen hierarkiaan, kun taas vapaana elävillä sellaista on tuskin havaittavissa. Rowell totesi edelleen, että arvojärjestystä eivät suinkaan pönkittäneet lauman hallitsevat yksilöt vaan sen tekivät lauman alistuvat yksilöt välttelemällä aktiivisesti dominantteja yksilöitä. Rowell meni niin pitkälle, että hän myöhemmässä artikkelissaan leimasi tiukan hierarkian sairauden oireeksi, merkiksi siitä että lauma ei elä luonnollisessa tasapainossa. Hän perusteli väitettään sillä tosiasialla, että vankeudessa eläneiden apinalaumojen kuolleiden yksilöiden ruumiinavauksissa saatettiin havaita pitkäaikaisen stressin aiheuttamia elimistön sairaalloisia muutoksia, esim. suurentuneita lisämunuaisia, vatsahaavan kaltaisia muutoksia, jne. Rowellin vanavedessä julkaistiin useita kriittisiä selontekoja. Sen lisäksi, että arvojärjestystä oli yksipuolisesti tutkittu vain vankeudessa elävien eläinten osalta, myös dominanssin käsite oli huonosti määritelty. Ilmeiset kehäpäätelmät olivat tavallisia. Esimerkiksi tutkittaessa sitä, mikä vaikutti rajallisen ravintomäärän jakoon laumassa, dominantiksi määriteltiin se eläin, jolla oli etuoikeus ruokaan. Johtopäätökseksi saatiin, että hallitsevat yksilöt syövät enemmän kuin alistuvat, mikä nyt ei ole mikään yllätys. Niinpä käsitteet arvojärjestyksestä Alistuvien yksilöiden suhde hallitseviin muistuttaa enemmän rakkautta ja kiintymystä kuin pelokasta alistumista. Kuva: Birgitta Vuorela Kuva: Pekka Mäenpää

3 ja dominanssista vapisivat perustuksiltaan. Oliko kaikki tulosta puutteellista tutkimusmenetelmistä? oliko havainto laumojen arvojärjestyksistä enemmänkin heijastumaa ihmisen kyvystä laskea kuin todellinen biologinen ilmiö? Mitä dominassi on? Vanhojen teorioiden määritelmiä ja näkemyksiä on syytä tarkentaa luvun alussa ehdotettiin, että dominanssin käsite rajattaisiin merkitsemään "etuoikeutta" - etuoikeutta rajalliseen ravintoon tai veteen tai etuoikeutta seksikumppaniin. Tämän päivän etologit yrittävät käyttää käsitettä juuri tässä rajatussa merkityksessä. Se tarkoittaa, että dominanssilla on merkitystä vain sillä hetkellä, kun resurssit ovat rajalliset. Näin selittyy se, että arvojärjestystä ilmenee lähinnä vankeudessa elävillä eläimillä - niiden ravinnon, tilan, lepopaikkojen, veden, itse asiassa aivan kaiken olemassaololle olennaisen määrä on rajoitettu. Luonnontilassa on usein kaikkea yllin kyllin, varsinkin märehtijöille ja kaikkiruokaisille. Dominanssiin sotketaan usein käsite "johtajuus". Varsin tuoreet tutkimukset ovat vahvistaneet Rewellin vanhan havainnon, että lauman arvojärjestystä resurssien vähetessä pitävät yllä alistuvat yksilöt. Aktiivisesti "hallitseva" käyttäytyminen on siten ilmeisesti varsin harvinaista. Unohdettuja laumamekanismeja Koska resursseiltaan rajallisen ja vankeudessa elämän lauman hallitsevuus/ alistuvuussuhteita on jokseenkin yksinkertaista tarkkailla, laumadynamiikan muut tekijät ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Arvojärjestys on karkottavatekijä - sen avulla yksilöt pidetään niin etäällä toisistaan, ettei aggressioita tarvitse syntyä. Jotta eläimet ylipäätään voisivat elää laumassa, siihen on oltava merkittävästi puoleensavetäviä tekijöitä. Niitä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän, vaikka kiinnostus on viime vuosina kasvanut. Selvityksissä on ilmennyt, että useimpia eläinryhmiä ei suinkaan leimaa aggressiivisuus vaan suhteet, joita voisi kuvailla ystävällisiksi tai jopa rakastaviksi. Eläimet lepäävät tiiviisti yhdessä ja lämmittävät toisiaan, ne tekevät yhteistyötä metsästäessään ja välttyäkseen kuolemanvaaralta, ne saavat toisiltaan informaatiota lähestyvistä vaaroista ja siitä, mistä ravintoa on saatavissa. Kuva: Tommi Muukkonen 10

4 Tunnettu susitutkija David Mech kirjoittaa, että hänen tutkimissaan luonnonvaraisissa ja villeissä susilaumoissa yksilöiden välisiä suhteita ei leimaa selkeä hallitseminen / alistuminen. Sen sijaan suhteet ovat ystävällisiä, jopa helliä. Menchin mukaan alistuvien yksilöiden suhde hallitseviin muistuttaa enemmän rakkautta ja kiintymystä kuin pelokasta alistumista. Dominanssiin sotketaan usein käsite "johtajuus". Etologisissa yhteyksissä laumanjohtaja tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, joka "johtaa lauman liikkumista". Eri yksilöt voivat olla laumanjohtajia eri yhteyksissä, ja johtajuudella ei välttämättä ole mitään tekemistä dominanssin kanssa. Johtaja ei myöskään välttämättä ole sama eläin, joka päättää, mitä lauma kulloinkin tekee. Toiset yksilöt saattavat ottaa kontrolloijan roolin - johtajan tarkoituksena on voi esimerkiksi olla lauman vieminen juomapaikalle, mutta jos kontrolloija matkan varrella haluaa lauman lepäävän, lauma tekee kuten kontrolloija tahtoo. Kontrolloijan ja dominanssin yhteyttä ei periaatteessa ole lainkaan tutkittu. Täysin selvää on, että dominanssi on vain yksi osa niistä monista dynaamisista järjestelmistä, jotka säätelevät eläinten laumaelämää. Mahdollisesti dominanssi on järjestelmä joka alkaa toimia vasta ja vain silloin, kun lauman tasapaino on jotenkin uhattuna. Dominassi ja koiran koulutus Omistajan ja koiran suhteessa on viime aikoina keskitytty dominanssiin - ihminen on koiran pomo - missä mielestäni piilee parikin vaaraa. Kaiken edelläolevan perusteella pitäisi olla ilmeistä, että etologiassa dominanssilla on käsitteenä hyvin rajallinen merkitys, eikä dominanssi todennäköisesti ole koiran koulutuksessa lainkaan olennaista. Toinen vaara on, että dominanssilla on inhimillinen ja siten helposti väärinymmärrettävä merkitys. Ihmisten keskuudessa sominatti, hallitseva ihminen on aggressiivinen, joka huolehtii omista tarpeistaan muiden kustannuksella. Sen sijaan eläinmaailmassa hallitsevuus rakentuu alistuvien yksilöiden välttelevästä käytöksestä. Murinaa ei pidä tulkita ilmaukseksi "luulen hallitsevani sinua" vaan viestiksi "olen peloissani, en luota sinuun". Ei ole olemassa tutkimuksia, jotka tukisivat ajatusta, että oppiminen sujuu helpommin, jos kouluttaja on koiraansa kohtaan hallitseva. pikemminkin on mahdollista, että oppiminen käy vaikeammaksi, koska omistajan aktiivisesti hallitseva ali aggressiivinen käyttäytyminen voi horjuttaa luottamusta kouluttajaan ja tekee koirasta epävarman. Myöskään väitteelle, että makuupaikkaansa, ruokakuppiaan tai puruluutaan vahtiva tai omistajalleen muriseva koira olisi epäselvien hallisemissuhteiden uhri, ei ole minkäänlaisia asiaperusteita. Kuten sanottu dominanssi tarkoittaa "etuoikeutta" tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset. Ei sen enempää eikä vähempää. Koska tuskin on mahdollista, että koiraperheissä ihminen ja koira joutuisivat keskenään kilpailemaan teollisista koiranruokapapanoista, ei nähdäkseni ole myöskään mahdollista käyttää dominanssi käsitettä koiranpidossa tai koulutuksessa. Millainen suhteemme koiraan tulisi olla? Koska dominanssi monissa koirapiireissä on piintynyt käsite, jota käytetään selittämään koiraomistajille yksinkertaisesti, miten koiraan pitäisi suhtautua, luulen että vaihtoehtoiset termit ovat tarpeen. Englantilaisen ongelmakoirakonsultin Roger Mugfordin tapaan haluaisin ehdottaa, että keskittyisimme sanaan "luottamus". Monissa tilanteissa, joita kuvataan riittämättömän dominanssin tulokseksi, on uskoakseni itse asiassa kysymys siitä, että koira ei luota ihmiseensä. Ruokakuppiaan murisemalla puolustava tai makuupaikkaansa vahtiva koira ei todennäköisesti luota siihen, että sen isäntä ja emäntä kunnioittavat koiran oikeuksia. Jos ihminen tässä tilanteessa ryhtyy vahvistamaan omaa dominanssiaan, on riskinä luottamuksen mureneminen entisestään. Murinaa ei pidä tulkita ilmaukseksi "luulen hallitsevani sinua" vaan viestiksi "olen peloissani, en luota sinuun". Koiran tuntema luottamus on oletettavasti edellytys sille, että se ylipäätään pystyy oppimaan eri tottelevaisuuden osa-alueita. Rangaistus ja oikaiseminen saattavat tuhota luottamuksen. Tottelevaisuuskoulutuksessa ei ole pelkästään kyse oppimisesta - koira haluaa kyllä oppia, mutta oppimisella ei tietääkseni ole mitään tekemistä sen kanssa, että kouluttajan pitäisi esiintyä hallitsevasti. Edellä oleva ei sinällään sulje pois oikaisemista osana koulutusta ja kasvatusta, mutta se miten koiraa koulutetaan tehokkaasti ja kuitenkin luottamus säilyttäen, on ihan oma lukunsa. Toivon, että koirapiireissä voitaisiin hylätä väärin ymmärretty dominanssin käsite. Jos sen sijaan keskittyisimme luomaan luottamukselliset suhteet koiriin, olisi mahdollista, että tulevaisuuden koiranpitoa leimaisivat rakkaus, huolenpito ja kunnioitus sitä eläinlajia kohtaan, jonka hyvinvoinnin ihminen on ottanut vastuulleen. Per Jensen 11

5 Uusia ylituomareita Juha Ronkainen Kajaani Kerhon jäsen vuodesta 1992 Helmikuun vuosikokouksen yhteydessä kerhon hallitus suositteli ylituomarioikeuksien myöntämistä kolmelle henkilölle. Yksi tuomariopintonsa menestyksellä päättäneistä on Juha Ronkainen Kajaanista. (Kaksi muuta: Ari Mäkelä ja Harri Huhtala esittelyssä tulevissa numeroissa). Metsästys ja koirat ovat aina olleet oleellinen osa Juha Ronkaisen elämää. Kokemusta erilaisista metsästyskoirista on vuosien aikana kertynyt. Kanakoirametsästyksen ohella Juha viihtyy hyvin hirvijahdissa ja tälläkin hetkellä hän omistaa yhdessä isänsä kanssa nuoren hirvikoiran. Eikä siinä vielä kaikki. - Ketun ajokoirametsästys lumen tultua maahan vie lähes kaikki vapaapäivät syystalvella, toteaa Juha. Isältä pojalle Lapsuuskodissa oli suomenajokoiria ja isän kintereillä Juha oppi kulkemaan lintu- ja jänismetsällä. Ensimmäinen oma koira oli englanninspringerspanieli. Vaikka se tuli kennelistä, jossa metsästysominaisuuksiin ei juuri kiinnitetty huomiota, siitä kehittyi kelpo jahtikaveri. Ensimmäisen seisovan koiran hankinta tuli ajankohtaiseksi luvun alussa. - Onneksi tuolloin metsästäjät opastivat ja sain hankittua Ilkka ja Tuula Arkiomaalta ensimmäisen englanninsetterini, joka lahjoiltaan varmasti täytti kaikki englantilaisen tulisen kanakoiran luokkavaatimukset. Valitettavasti kokemattomuuttani pilasin koiran mahdollisuudet menestyä kokeissa, muistelee Juha. Tällä hetkellä Ronkaisten perheeseen kuuluu kaksi englanninsetteriä. Kuusivuotias englanninsetterinarttu Östmoens Aino ja 2-vuotias englanninsetterinarttu Örnevatten s Tiira. Metsästys- perinne näyttää siirtyvän hyväksi havaittuun malliin sukupolvelta toiselle. Tiira on Juhan ja poikansa Altti-Jussin yhteisomistuksessa. Ainon kilpailu- ja jalostusura tyssäsi lonkkadysplasiaan, mutta metsästyskoirana se on verraton, kertoo Juha. - Tiiraa koulutan nyt tulevaa metsästys- ja koeuraa varten, aika näyttää 24 mitä tuleman pitää. Luonnon rauhaa tuntureilta Juha viihtyy kanakoirametsästyksen merkeissä kaikissa maastoissa. Kotimetsät Kainuussa ovat tietysti mieluinen paikka, mutta aivan erityisesti veri vetää tuntureille. - Tunturit ovat olleet minulle aina Kuva: Ilkka Nykänen

6 ehdoton ykkösjuttu sen vuoksi, että siellä meillä Suomessa on ainoat metsästysalueet joita ihminen ei ole omilla toimillaan voinut pilata niiden metsätaloudellisen arvottomuuden tähden. Kahvivedetkin saa pannuunsa kirkkaammista puroista. Kilpailukokemuksia muistellessa ajatus vaeltaa kenttäkokeisiin. Juha osallistui kultamaljaan ensimmäisen setterinsä kanssa vuonna Tuomari toteamus on jäänyt ikuisesti mieleen: "Poika sinullahan on todellinen urheilukoira!" Lintujakin löytyi joka erässä ja iltapäivän lintutyöllä mentiin finaaliin. Oppilaita oltiin, niin koira kuin isäntäkin. Tuomarikokemusta ketunajokokeista Juha on jo 10 vuoden ajan toiminut ketunajokokeiden tuomarina. Vaikka kokemusta metsästyskoiran arvioinnista kilpailumielessä onkin, pointtereiden ja settereiden vauhdikkaan työskentelyn arvostelu tuo tullessaan uudet, erilaiset haasteet. - Varsinkin parihaussa nopeiden koirien kanssa koe-erän aikana tilanteet muuttuvat nopeasti ja tuomarin huomiokyky on jatkuvasti koetuksella. Voittajaluokissa kilpailuasetelma nostaa nuo vaatimukset vielä korkeampaan luokkaan. Metsäkokeiden hankalimmat paikat tulevatkin sitten maaston tuomasta haasteellisuudesta kokeen kaikilla osa-alueilla, ynnää Juha uuden toimensa vaatimuksia. Erityistä huomiota Juha toivoisi kiinnitettävän turvalliseen aseenkäsittelyyn kokeissa. Tuomarin määräyksiä ja ohjeita kokeen aikana on syytä noudattaa tarkasti. - Riittävällä harjoittelulla ampumaradalla, aseen käsittelyyn ja ammuntaan tulee suoritusvarmuutta ja sitä kautta toivottavasti parempia koetuloksia myös kokeissa, muistuttaa Juha. Parhaimmillaan laji näyttäytyy Juhalle silloin kun käsissä on erinomainen luokkakoira jolla voi metsästää tyylistä tinkimättä metsässä sekä laajoilla peltoaukeilla ja tunturissa. Koirien ohella harrastuksen vetovoimaa lisäävät samanhenkiset ihmiset. - Yksi parhaista asioista harrastuksessa ovat yhteiset jahtiretket hyvien ystävien kanssa. teksti: Birgitta Vuorela Jos osoitteesi muuttuu Osoitteenmuutostiedot eivät päivity yhdistyksiin automaattisesti. Siis jos vakituinen osoitteesi muuttuu, ilmoita siitä mahdollisimman pian jäsensihteerillemme Camillalle (yhteystiedot sivulla 1). Tee ilmoitus kirjallisesti, niin se uudet tiedot kirjautuvat varmasti oikein. Ilmoituksen voi tehdä kortilla, sähköpostilla tai vaikka tekstiviestillä. Ekipage-lehden toimitukseen ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksesta erikseen, sillä lehden postitus tapahtuu jäsensihteerin painoon toimittamien listojen perusteella. Jos Ekipage-lehti jää tulematta, varmista ensin että olet maksanut jäsenmaksusi ja käänny sitten jäsensihteerin puoleen. 25

7 Kanakoiraurheilun etiikka Erik E. Anttinen Tämä kerhomme kunniapuheenjohtaja Erik Anttisen kirjoitus on julkaistu aikaisemmin KKK-HHS ry:n vuosikirjassa 1992 sekä 100- vuotis juhlakirjassa. Juttu on yhteenveto kirjoittajan vuonna 1991 syysillanvietossa pitämästä alustuksesta. (toim. huom.) Kreikan sana éthika tarkoittaa oppia tavoista. Etiikka on siis moraali-filosofiaa, joka suppeassa merkityksessä on ottanut tutkimuksen kohteeksi hyvän ja pahan, oikean ja väärän, hyveellisyyden ja paheellisuuden ihmisen käyttäytymisessä. Laajemmassa merkityksessä koskee etiikka inhimillisiä arvoja yleensä, eli kaikkea sitä, mitä me ihmiset haluamme kunnioittaa ja arvostaa. Hyvän teon takana on siis oltava myös hyvä tahto, jotta tuo teko olisi eettisesti oikea. On hyvin selvää, että kanakoiraurheilua pohdittaessa olisi myös paneuduttava metsästyksen etiikkaan yleensä ja kanakoiralla metsästämiseen erityisesti. Tuo ensiksi mainittu ei kuitenkaan ole alustukseni polttopisteessä nyt ja sen vuoksi jätän asian vain eräitten ajatusten esittämiseen, vaikka perinpohjainen käsittely olisi nyt juuri tärkeätä metsästyslain uudistuksen ja luonnonsuojelullistenkin näkökohtien vuoksi. Tällä kertaa keskityn pohtimaan keskustelun pohjaksi ihmisen ja koiran välisen suhteen etiikkaa, kanakoiralla metsästämisen ja käyttökokeiden etiikkaa sekä kanakoirajalostuksen etiikkaa. Mutta ensin metsästykseen. Moni sen vastustaja esittää kysymyksiä. Voiko metsästyksellä olla eettinen perusta tai edes jotain eettisyyttä tänään, jolloin metsästys ei enää ole elämämme tai toimeentulomme kannalta tärkeätä? Onko eettistä tappaa viihteen, huvin vuoksi? Onko halumme metsästää vieläkin vietinomaista barbariaa? Vai ammummeko lintuja siksi, että niiden liha oikein valmistettuna on herkullista, nautinnollista ja onko tämä mitenkään eettisesti perusteltua? Entä sitten pihvinsyönti, broilerinlihalla herkuttelu, hanhenmaksalla nautiskelu, jatkuvasti läpi elämänsä navetan pilttuisiin kytkettyjen lehmien maidon juonti tai joulukinkun vesikielellä odottelu? Ovatko nuo eettisesti oikeutettuja? Eivätkö nekin edellytä tappamista ja kärsimyksen tuottamista eläimille? Ihminenhän elää terveenä, ehkä terveempänä, jos syö vain kalaa, joka sekin on ennen syöntiä tapettava. Ja jotkuthan elävät kasvikunnan tuotteilla ja varsin hyvin elävätkin. Uskallan kuitenkin väittää, että enemmistö metsästyksen eettisistä vastustajista todella nauttivat saadessaan silloin tällöin panna suuhunsa rapeaksi indonesialaisittain paistetun kanankoiven, palan hyvin saunassa palvattua kinkkua tai muutaman viipaleen kalkkunan rintaa. Puhumattakaan lenkkimakkarasta! Kaksinaismoraalia on siis hyvin paljon tälläkin alueella kuten kaikilla moraaliin, siveysoppiin liittyvillä alueilla. Minusta näistä kysymyksistä olisi nykyisin keskusteltava enemmän, jotta metsästäjät, luonnonsuojelijat, lainlaatijat ja ns. yleinen mielipide saataisiin vähemmän kaksinaismoraalisille linjoille. On myös muistettava missä määrin maanviljelyskemia, metsänhoito, liikenne ja ympäristön yleinen saastuminen aiheuttavat eläimille kärsimyksiä ja tappavat niitä. Jotakin myönteistä on myös esiintuotava. On todettava, että metsästyskoirien harrastajat ovat yli 100 vuoden ajan tässä maassa olleet riistanhoitajia ja luonnonsuojelijoita. Erityisesti kanakoiraharrastajat ovat uranuurtajina aloittaneet peltokanalintujen ruokinta- ja istutustoiminnan viime vuosisadalla ja jatkaneet sitä monilla alueilla eri puolilla Suomea tähän saakka. Mikä tahansa metsästys ei kuitenkaan ole eettisesti hyväksyttävissä. Kyllä metsästyksen on aina tapahduttava luonnon ehdoilla, sen tasapainon sallimissa puitteissa, riistaa niin elävänä kuin kuolleenakin kunnioittaen ja kaikkea tarpeetonta sille tuotettua kärsimystä välttäen. Kanakoirametsästys on, kuten perho-onginta kalastuksessa, eniten tuollaisia arvoja kunnioittavaa ja taiteen sääntöjen mukaan toteutettuna vaikeinta sekä saaliiksi kohdennetulle eniten elämän mahdollisuuksia tarjoavaa. Erik Anttisella on pitkä kokemus lajin parissa. Kuva on Kerhon 100-vuotisjuhlakirjasta Allez! Avance! Apporte! Sata vuotta englantilaisten kanakoirien historiaa. Kirjaan kuva on saatu SKL:n arkistosta. Meneillään on kenttäkoe luvun lopulla. Tuomarina Erik Anttinen ja kilpailijana Birger Jaatinen. 28

8 Ihmisen ja kanakoiran vuorovaikutuksen etiikka En puutu tässä yhteydessä koiran pidon yleisesti katsottuihin hyviin tapoihin. Koirahan meidän oloissamme on yleensä perheenjäsen, lauman jäsen, ja sen kohtelun täytyy luonnollisesti olla vastaavasti koiran perusolemusta ja asemaa arvostavaa. Kanakoiran, eritoten herkän ja temperamentikkaan englantilaisen kanakoiran, pidossa ja kohtelussa on kuitenkin tärkeitä eettisiä erityispiirteitä. Sille asetettavat vaatimukset, koulutukselliset, toiminnalliset ja kanakoirametsästyksen perinteisen kulttuurin edellyttämät, ovat todella suuret kuten jo edellä lyhyesti viitattiin. Pennunotosta päätettäessä on emännän tai isännän tehtävä itselleen ja myös läheisilleen selväksi mistä on ja mistä lähimmän vuoden aikana tulee olemaan kysymys. Keskinäisten neuvottelujen on johdettava yhteiseen päätökseen ja edessä olevien tulevaisuuden näkymien yhteiseen hyväksyntään. Kun pentu otetaan, on sen myös saatava toteuttaa monisatavuotisen jalostustyön sen henkiseen rakenteeseen kiinnittämiä toimintoja yhdessä keskeisimmän ihmisensä kanssa. Ihminen-koira-suhteen on kehityttävä terveelle, luottavaiselle perustalle ilman väärää riippuvuutta, pelkoa, pakkoa tai välinpitämättömyyttä. Molemmat kiintyvät toisiinsa luoden yhtäältä hyvän pohjan oikeassa järjestyksessä asteittain etenevälle opetukselle ja saadun opin omaksumiselle ja toisaalta eteen tulevien vaikeuksien ja ilmaantuvien ongelmien, tapahtuneiden virheidenkin kestämiselle. On tärkeätä nähdä, että koiran onnistuminen on lähes 80 % riippuvainen sen lähiympäristön sosiaalisesta laadusta ja ennen kaikkea sen suhteesta lähi-ihmiseensä. Loput 20 % määräytyy sen omista perintötekijöistä. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä vähemmän minun on tarvinnut käyttää koulutuksessa kovuutta, ja rangaistuksia, jotka tuottavat kipua pyrin todella täysin välttämään. Minusta on eettisesti tuomittavaa esittää sellaisia piiskausnäytelmiä tai käyttää sellaisia tuskallisia voimakeinoja, jotka vielä vuotta sitten löivät leimansa monen nuoren koiran kamariopetukselle ja kenttä- sekä lintutyön koulutukselle. Kyllä siinä olisi eläinsuojelutoimenpiteille ollut sijaa. On tärkeätä nähdä, että koiran onnistuminen on lähes 80 % riippuvainen sen lähiympäristön sosiaalisesta laadusta Väärä on myös ylikouluttaminen, jatkuva oppilaan prässääminen. Pennun on saatava elää lapsuuttaan ja nuoren nuoruuttaan. Leikki on lapsen työtä ja sen on saatava purkaa energiaansa kulloisenkin kehitystason mukaisin keinoin. Ympäri vuoden on kanakoiran saatava liikuntaa, joka sopivan ruokavalion turvin pitää sen kunnon korkealla ja tyydyttää sen myötäsyntyisiä metsästyksellisiä tarpeita. Kehitysikäistä koiraa ei saa koskaan ylirasittaa, liiaksi kuormittaa. Harjoitus on lopetettava silloin kun se parhaalta maistuu. Koiran tärkein ihminen on sille samalla laumanjohtaja. Opetustilanteessa ja jonkinlaisen rangaistuksen tullessa tarpeelliseksi voi hän käyttää juuri tuota asemaansa hyväksi. Keinot ovat samanlaisia, joilla emo hallitsee pentuaan, vanhempi nuorempaansa, johtaja laumansa muita jäseniä. Äänensävyn muutos, vihainen murahdus, niskasta ravistaminen riittävät yleensä hyvin. Noinhan muotoutuu laumankin etiikka, käskyvallan hierarkia sen yhteiselon ja - toiminnon kypsyessä. Eettisesti oikea metsästys kanakoiralla toteuttaa oikeaoppisen koulutuksen hedelmänä omaksuttuja käyttäytymistapoja niin ihmisen kuin koirankin taholla. Tässä on minusta koko kanakoiraurheilun sydänkysymys. Kun koira toimii oikein ja minä toimin oikein on koko prosessi kaikkein hienointa ja nautinnollisinta. Kun metsästystoverin haku, tyyli, vauhti ja kestävyys ovat kaikki kunnossa, kun linnunotto ja käsittely sujuu taiteen sääntöjen mukaisesti, kun nouto on täydellinen ja kokonaistoiminnan onnistumisen sinettinä noiden ruskeitten silmien katse lämmin ja kiitollinen - silloin on harvinainen onni omanani. Omaa itsearvostusta kohottaa tuo onnistuminen paljon ja valikoivan laukauksen onnistuminen yhtä paljon kuin sekin, ettei juuri nyt haluakkaan pudottaa lintua. Tunnustan myös itse avoimesti metsästäväni jossakin määrin myös siksi, että pidän riistalinnusta myös paistettuna enkä vain koiran opetuksen eräänä välikappaleena ja tavoitteena. Mutta saaliin määrä ei saa koskaan olla itsetarkoitus eikä kohtuuton. Tärkein on tapa, jolla se saadaan. Haluaisinkin kääntää vanhan ohjeemme, jonka mukaan kanakoirien käyttökokeen tulee kaikissa mahdollisissa suhteissa muistuttaa käytännön metsästystä, päälaelleen. Haluaisin sanoa: "Metsästä kanakoirallasi aina ja kaikissa suhteissa ikään kuin olisit kokeissa tuomarin tarkkojen silmien alla." Jos siten teet niin koirasikin pysyy parhaiten kunnossa. Näin metsästäessäsi et myöskään saalista liikaa etkä ole vaaraksi luonnon tasapainolle. 29

9 Kanakoirakokeiden etiikka Tässä vaiheessa onkin ajankohtaista tarkastella kokeiden etiikkaa. Siihenhän sisältyy monia jo edellä esiin tulleita asioita. käyttökokeiden tehtävänä on luonnollisesti palvella jalostusta, eli seuloa esiin metsästyksellisesti, tyylillisesti ja opetuksellisesti parhaat yksilöt kanakoiriemme joukosta. Kokeiden tehtävänä on myös ylläpitää, kehittää ja laajentaa kanakoirilla metsästämisen kulttuuria, näyttää asian harrastajille miten kaiken tulisi parhaimmillaan tapahtua ja myös millä tavoin koiran toiminnan eri vaiheissa saattaa esiintyä virheitä tai puutteellisuuksia. Kaikkea edellä sanottua toteuttaessaan muodostaa koetoiminta myös tärkeän foorumin, jossa me tapaamme toisiamme, voimme vaihtaa ajatuksiamme, saada ystäviä ja viihtyä. Kokeiden onnistuminen edellä kuvatuissa suhteissa edellyttää eräitä tärkeitä asioita, jotka liittyvät yhtäältä tuomaritoiminnan ja toisaalta osallistujien toiminnan käyttäytymisen etiikkaan. Kaikenhan on tapahduttava "fair play"-hengen mukaisesti. Tuomari pyrkii oikeudenmukaiseen ratkaisuun jokaisen koiran kohdalla. Tehtävä on vaativa ja hyvin moniulotteinen edellyttäessään paneutumista kaikkeen mitä kokeessa koiran ja ohjaajan välillä tapahtuu. Näön on oltava tarkka ja näkökentän laaja, pään on oltava selvä ja jalkojenkin kunnossa. Tarkoitan todella sitä, että tuomarin on huolehdittava siitä, että hän kaikissa suhteissa on koepäivänä henkisesti ja ruumiillisesti kykenevä tehtäväänsä. Vanha ystäväni Carl Pacius kehotti huomispäivän tuomareita menemään vuoteeseen aina ennen klo Se oli oikein. Tuomarius merkitsee myös valmistautumista etukäteen, paneutumista sääntöihin, ohjeisiin ja kertaamalla mielessään kaikki kanakoirille ja ohjaajille asetettavat kardinaalivaatimukset. Onhan tuomarin ensiksikin nähtävä koiran työskentelyn ja sen sekä ohjaajan välisen yhteistyön hyvät puolet ja sitten puutteet, analysoitava niiden merkitys ja harkiten koottava kokonaiskuva, synteesi, johon arvostelu ja lopputulos perustuvat. Hönshundssektionen'issa aikoinaan keskeisesti vaikuttanut kuuluisa setterimies Harald Brunou, oikeusneuvos, korosti usein, että oikeudenmukainen tuomio voi aina myös olla rakentava ja parempaan kannustava. Oikeudenmukaisuus sisältää myös tasapuolisen harkinnan koirien välisestä arvojärjestyksestä ilman että rotu, ohjaajan persoona tai muut itse asiaan kuulumattomat seikat pääsevät horjuttamaan lopputulosta. Hyviin tapoihin kuuluu myös se, ettei tuomarin kokeen kuluessa tekemiä ratkaisuja tai kokeen päätyttyä antamaa tuomiota arvostella. Korrektisuusnäkökohdat on aina näissä tilanteissa niin koemaastossa kuin sivustakatselijoidenkin piirissä otettava huomioon. Valitettavasti näyttää vielä tänäänkin "suurin viisaus" siitä mitä "todella tapahtui" löytyvän peltotieltä käsin autosta koetta seuranneiden puheista. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö heränneistä tulkintaerimielisyyksistä voitaisi aikanaan keskustella sellaisissa yhteyksissä, joissa pyritään näkemyksiä kirkastamaan, arvosteluperiaatteita kehittämään ja koesäännöksiä uudistamaan. Ohjaajien keskinäinen "fair play" on myös ehdottoman tärkeä asia. Kilpailun on oltava reilua, rehellistä ja toinen toistansa kunnioittavaa kaikissa suhteissa. On opittava häviämään ja on myös opittava voittamaan. Kummassakin näyttää meille ihmisille tarjoutuvan vaikeuksia. Yleisperiaate siitä, että tuomari on aina oikeassa, on hyvä. Tiedämme toki, että jokainen meistä tuomareista tekee joskus myös virheitä, mutta tuskinpa tietoisesti ja tarkoituksellisesti. Jokaisella meistä on kilpailijoina myös Akilleen kantapäämme, mutta oppikaamme suojaamaan niitä ja olemaan katkeroitumatta, "sillä joka leikistä suuttuu sitä tikulla silmään." Erittäin tärkeätä ja etiikkaan kuuluvaa on myös se, että kokeet sujuvat maanviljelijöiden työtä kunnioittaen, sitä missään suhteessa häiritsemättä ja kaikkia hyviä tapoja noudattaen. Heidän kiireinen ja raskas aikansa sattuu meidän koekautemme ajaksi. He korjaavat silloin satoaan ja hoitavat omistamaansa maata. Me olemme siellä vapaa-aikaamme viettämässä, harrastuksemme parissa ja heidän myötämielisyytensä ansiosta. Täällä Suomessa me vielä toistaiseksi kannamme asetta käyttökokeissamme koiramme ohjaajina ja ammumme itse joko ilmaan tai pudottaaksemme linnun. Käytämme myös tuomarin harkinnan mukaan puolueetonta ampujaa. Aina on tuolloin muistettava aseen käsittelyssä varovaisuus ja huolellisuus samoin kuin myös korrektisuus. Asetta on kannettava oikealla tavoin, se ladataan vasta seisonnalle saavuttaessa ja laukauksen on oltava tarkoin harkittu ja muille kuin korkeintaan kohteena olevalle linnulle vaaraa tai häiriötä tuottamaton. Ja lopuksi: Koe-etiikkaan kuuluu myös se, että en lähde osallistumaan luokkakokeeseen ennen kuin koirani on oppinut noudattamaan perusvaatimuksiamme. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että se seisoo ja että se on jo harjoituksissa osoittanut palkitsemisen arvoisia lintutöitä. Me emme voi lähteä siitä, että esim. avoimeen luokkaan On opittava häviämään ja on myös opittava voittamaan. Kummassakin näyttää meille ihmisille tarjoutuvan vaikeuksia. 30

10 tullaan harjoittelemaan perusasioita koska se ei ole harjoitustilaisuus ja koska koiramme siellä voi edesottamuksillaan vakavasti estää esim. parinsa onnistumisen tuossa kokeessa. Tämän vuoksi lintutöitä harjoiteltava muualla ja muualla olisi koira myös totutettava parihakuun. Kaikkihan me toisaalta tiedämme, että hyvinkin harjoituksissa selvinnyt koira juuri koetilanteessa voi tehdä mitä virheitä tahansa ja että juuri se kuuluu tämän pelin henkeen aina huippuyksilöitä myöten voittajaluokissakin. Jalostustyö eli kasvattajan etiikka Meitä edeltäneet kasvattajapolvet ovat luovuttaneet käsiimme korvaamattoman arvokkaan perinnön: Englantilaisen kanakoiran. Varsinkin Pohjoismaissa on näiden viiden rodun metsästykselliset ja rakenteelliset ominaisuudet osattu kehittää ja säilyttää korkealla tasolla. Metsästyspointteri ja setteri soveltuu hyvin riista - ja maastoolosuhteisiimme ja se on yleensä ulkomuodoltaan kaunis, luonteeltaan hyvä ja kotikoirana varsin onnistunut. Perintöainekseltaan pohjoismainen kanakoiramme on ilmeisesti varsin tasainen, mutta jalostustuloksena kapeaalainen. Suhteellisen pienimääräisenä roturyhmänä on englantilaisissa kanakoirissamme yhtäältä suurta tarvetta perinnöllisen pohjan rikastuttamiseen ja laajentamiseen puutteiden täydentämiseksi ja heikkojen ominaisuuksien karsimiseksi. Toisaalta on "kaikkeen uuteen" syytä suhtautua hyvin tarkoin ja harkiten ja valikoiden. Kuka osaa löytää kultaisen keskitien? Olemmeko Skyllan ja Karybdiksen välissä? Vastaus ei sinänsä kuulu tämän esityksen piiriin ja edellyttää mahdollisimman selkeän, rotukohtaisesti sovitun ja yhteisesti seuratun jalostuksen tavoiteohjelman kypsyttelyn ja edelleen kehittelyn. Eräs eettisestikin välttämätön tehtävä on jokaisella kasvattajan ohdakkeiselle polulle lähtevällä edessään: itsetuntemuksen kehittäminen ja oman kritiikkinsä kasvattaminen siten, että oppii olemaan rehellinen itseään kohtaan. Yksityisen kasvattajan eettisenä johtotähtenä on kuitenkin oltava tahto ylläpitää rodun kaikki hyvät ominaisuudet ja mahdollisuuksien mukaan kehittää sekä rikastuttaa niitä omalla työllään. Tämän tulee koskea niin psyykkisiä kuin rakenteellisia rodunomaisia jalostustavoitteita, joiden yhteisvaikutuksesta vain voi syntyä tulisen tyylikäs, hyvähermoinen ja helposti opetusta vastaanottava, ulkomuodoltaan jalo ja rakenteeltaan voimakas, erinomainen metsästyskoira. Eräs eettisestikin välttämätön tehtävä on jokaisella kasvattajan ohdakkeiselle polulle lähtevällä edessään: itsetuntemuksen kehittäminen ja oman kritiikkinsä kasvattaminen siten, että oppii olemaan rehellinen itseään kohtaan. Vain siten asianomainen on rehellinen myös muita kohtaan. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että me kasvattajina osaisimme ensin itsellemme ja sitten muille vastata tärkeisiin kysymyksiin: "Onko minun koirani todella niin hyvä, että siitä on syytä koko rodun tämänhetkistä tasoa ajatellen ottaa pennut?" "Olenko selvittänyt itselleni koiran perintötekijöihin todennäköisesti liittyvät hyvät ja huonot ominaisuudet tai sen erityiset ansiot ja selvät puutteet?" "Miksi haluan nyt ottaa nartustani pennut ja onko tiedossani niille sijoituspaikat?" "Eikö ole niin, ettei urostani ole aiheellista enää neljättä kertaa käyttää astutukseen?" "Missä määrin rahan ansaitseminen on todellisuudessa pentujen ottoni päällimmäisenä kannustimena?" Näitä kysymyksiä on toki muitakin. Tarkoitukseni on vain todeta, että rehellinen ja ns. objektiivinen vastaus näihin on aina kasvatustoiminnalle voitto ja että jalostustyö on useimmiten horjahtanut epäjalostukseksi silloin kun rahansaanti on tullut ratkaisevaksi motiiviksi. Kasvattajan tehtävät eivät pääty silloin kun pennut 7-8 viikon ikäisinä on onnellisesti luovutettu sellaisille omistajille, jotka tulevat niitä käyttämään metsästyskoirina ja myös sopimuksen mukaan tuovat ne kokeisiin ja näyttelyihin. Tämänkin jälkeen on kasvattajan seurattava pentujen kehitystä itse ja luotava kuva siitä mikä työn tulos on todella ollut. Hänellä on myös eettistä vastuuta siitä onko hänen kasvattamiinsa yksilöihin puhjennut perinnöllisiksi katsottavia sairauksia tai kehityshäiriöitä. Erityistä vastuuta hänen on kannettava pennun tullessa ensikertalaisen tai vielä kanakoira-asioista puutteellisen kokemuksen omaavan henkilön omistukseen ja koulutettavaksi. Tällöin on juuri kasvattajan tehtävä opastaa omistajaa ja ohjata häntä tiedon ja käytännön kokemuksen lähteille siten, että oikea polku harrastuksella avautuisi. Nuoria kanakoiraihmisiä me tarvitsemme jatkuvasti riveihimme ja työtämme jatkamaan. Erityisesti kasvattajien, mutta myös kaikkien kokeneiden kanakoiraharrastajien, tuli näitä nuoria kannustaa ja tukea tietojen, taitojen ja oikeiden asenteiden löytämisessä. Heillehän me vuorostamme englantilaisen kanakoiran jätämme ja toivon mukaan ainakin yhtä tasokkaana kuin mitä me sen aikoinaan saimme. 31

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille EETTISIÄ OHJEITA metsästäjille 2 3 Metsästyksen juuret juontavat syvälle kansamme historiaan. Metsästyskulttuurimme vanhojen ja kunnioitettujen arvojen sekä toimintatapojen vaaliminen kuuluu jokaiselle

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestö Suomen Beaglejärjestö

Suomen Ajokoirajärjestö Suomen Beaglejärjestö Suomen Ajokoirajärjestö Suomen Beaglejärjestö Jatkokoulutus 2016 Ajotaito Taustaa Ajokoesäännössä ajon pituutta arvostetaan Ajon laadusta riippumatta koira saa ajoajasta noin 0,3 pistettä / minuutti On

Lisätiedot

Millainen on Sinun Jumalasi?

Millainen on Sinun Jumalasi? Millainen on Sinun Jumalasi? Mielikuvat ja todellisuus Mikko Summala 12.01.2014 Johdanto Vuoden vaihde ja uuden vuoden alku on aina hyvää aikaa katsoa tarkemmin elämäämme, arvoida kulunutta vuotta sekä

Lisätiedot

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran hermostollinen kehitys Koira on hitaasti kehittyvä eläinlaji syntyy avuttomana riippuvainen emon antamasta

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 13.2.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Muut toimijat Pelaajat Muut toimijat Kunnioita

Lisätiedot

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00. DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeen tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-)

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) LUENTORUNKO, KUOPIO LIITE SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) - HARJOITTELUN RAKENTEESTA - TOTEUTTAMISESTA - OHEISHARJOITTELU

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Suomen Jääkiekkoliitto 1

Suomen Jääkiekkoliitto 1 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 1 KUNNIOITA PELIÄ MATKALLA KOHTI REILUMPAA URHEILUA 4.3.2014 Suomen Jääkiekkoliitto 2 Kunnioitamme toisiamme kaikki voittavat Pelaajat Muut toimijat Muut toimijat Kyse on

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ruoveden Pirkat 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - D tytöt - c-tytöt - D-pojat - d-pojat - c-pojat - D-pojat - f-tytöt - d-pojat - f-tytöt - D-tytöt

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari

Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta Merja Pihlajasaari Vapaaehtoistoiminta rajat - väkivalta 21.10.2015 Merja Pihlajasaari 22.2.2016 Puhutaan itsetunnosta ja rajoista Vapaaehtoinen toimii henkilökohtaisen tiedon, elämänkokemuksensa ja vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 9 39 11 11 Olen motivoitunut lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.mu ukkonen@gen.fi

Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.mu ukkonen@gen.fi RAKKAUS Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.mu ukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Avoimenluokan Pokaali

Avoimenluokan Pokaali Avoimenluokan Pokaali 1. Avoimenluokan Pokaali on OEK:n kanakoirajaoston kiertopalkinto, josta kilpailevat vuosittain kerhon jäsenten omistamat koirat. 2. Palkinnosta kilpaillaan vain OEK:n järjestämissä

Lisätiedot

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934

Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Pekka Ervastin avauspuhe Ruusu-Ristin vuosikokouksessa 1934 Lausun teidät kaikki tervetulleiksi Ruusu-Ristin vuosikokoukseen. Olemme nyt saapuneet kaikki viettämään neljättätoista vuosikokousta ja toinen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: %

Kehnosti: 1 0 % % % % Hyvin: % Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot Postitse jäse1 Sähköpostin1 Savon Vasa1 Yhdistyksen i1 Kuulumalla W1 Postitse jäsenkirjeellä 11.8 % Sähköpostin kautta jäsenkirjeellä tai tiedotteella 1 % Savon

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Kurssin yhteydessä käytännön harjoittelua maastossa tai erillinen maastokortintäyttöharjoitus

Kurssin yhteydessä käytännön harjoittelua maastossa tai erillinen maastokortintäyttöharjoitus Hirvenhaukkukoe Kurssin ohjelma ja koulutus Harjoitusarvostelut Kurssin yhteydessä käytännön harjoittelua maastossa tai erillinen maastokortintäyttöharjoitus Kokelasharjoittelut vähintään kahdessa kokeessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot