Hannu Häkäsen broilerkasvattamotoiminnan laajentamista ja lihasikalatoiminnan jatkamista koskeva ympäristölupahakemus, Vehmaa

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 50/2010/3 Dnro ESAVI/436/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Hannu Häkäsen broilerkasvattamotoiminnan laajentamista ja lihasikalatoiminnan jatkamista koskeva ympäristölupahakemus, Vehmaa Hannu Häkänen Tuppurlantie Vehmaa Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ASIAN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakemus koskee broilerkasvattamon toiminnan laajentamista sekä lihasikalan toiminnan jatkamista. Toiminta sijaitsee Vehmaan kunnan Isoalhon kylässä kiinteistöllä Vähäalho ja Tuppurlan kylässä kiinteistöllä Tuppuri osoitteissa Tuppurlantie 20 ja 64, Vehmaa. Toiminnan toimialatunnus on lihasikojen kasvatuksen osalta ja broilerien tuotannon osalta (TOL 2008). Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 3 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 a) perusteella. Lihasioille tarkoitetun eläinsuojan toiminta ja sekä olemassa olevan että suunnitteilla olevan broilereille tarkoitetun eläinsuojan toiminta muodostavat sellaisen ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitetun ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 teknisen ja toiminnallisen yhteyden, että niiden ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 31 :n 3 momentin mukaan eri toimintojen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, jos yhdenkin toiminnan lupa-asia kuuluu sen toimivaltaan. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Lounais-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Hannu Häkäselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan Nro 121 YLO, joka koskee broilerin kasvattamon perustamista ja olemassa olevan 820 lihasian sikalan toiminnan jatkamista Vehmaan kunnan Tuppurlan kylässä kiinteistöllä Tuppuri RN:o 1:3. Päätös on voimassa toistaiseksi. Päätös korvasi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Hannu Häkäselle myöntämän ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan Nro 104 YLO, joka koski olemassa olevaa lihasikapaikan eläinsuojan toimintaa. Vehmassalon kuntayhtymä on myöntänyt Hannu Häkäselle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan , joka koskee kalkkunan kalkkunakasvattamon laajentamista kalkkunan kasvattamoksi Vehmaan kunnan Vahilaisten kylässä tilalla Markkula RN:o 1:22. Tilan etäisyys lihasikalasta ja broilerkasvattamosta on 5 km eikä se kuulu samaan kokonaisuuteen, jota nyt annettava päätös koskee. Luvan hakija on tehnyt maanvuokrasopimuksen Elina Häkäsen kanssa. Sopimus koskee tilaa Vähäalho RN:o 1:8 Vehmaan kunnan Vähäalhon kylässä, pinta-ala 1,90 ha. Sopimus on voimassa, kunnes tilalla suoritetaan sukupolvenvaihdos tai enintään vuoden 2015 loppuun asti. Luvan hakija on tehnyt suulliset maanvuokrasopimukset henkilöiden AA, BB, CC ja DD kanssa. Sopimukset koskevat yhteensä 8,88 ha peltoalaa. Vuokratut pellot sijaitsevat Vehmaan kunnan Isoalhon ja Tuppurlan sekä Vahilaisen kylissä. Suulliset sopimukset ovat voimassa toistaiseksi. Luvan hakija on tehnyt kananlannan luovutusta ja kuiviketurpeen vastaanottamista koskevan sopimuksen Biolan Oy:n/Bio-Humus Oy:n kanssa. Sopimus koskee kuiviketurpeen (arvioitu määrä 400 m³/v) toimittamista hakijan tilalle ja broilerkasvattamon lannan (arvioitu määrä 700 m³/v) luovuttamista. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi

3 3 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Valtioneuvoston vahvistamassa Varsinais-Suomen seutukaava 1:ssa sikala ja broilerkasvattamot sijaitsevat maa- ja metsätalousalueeksi merkityllä alueella. Varsinais-Suomen maakuntakaavaa ollaan laatimassa kokonaismaakuntakaavana ja se tulee korvaamaan alueelle aiemmin vahvistetut seutukaavat. Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Maaperä Vesiolosuhteet Tilakeskus, olemassa oleva sikala ja broilerkasvattamo sijaitsevat tilalla Tuppuri RN:o 1:5 Vehmaan kunnan Tuppurlan kylässä. Suunnitteilla oleva broilerkasvattamon laajennus tulee sijaitsemaan olemassa olevan broilerkasvattamon vieressä tilan Vähäalho RN:o 1:8 puolella Vehmaan kunnan Isoalhon kylässä. Broilerkasvattamojen lähiympäristö on metsää. Sikalan ympäristö on peltoa ja metsää. Olemassa olevan ja suunnitteilla olevan broilerkasvattamon luona maaperä on kallioista metsämaata. Sikalan lietesäiliö on louhittu kallioon. Sikala ja broilerkasvattamot sijaitsevat Saaristomeren rannikkoalueen (82.000) valuma-alueella. Olemassa olevan broilerkasvattamon länsipuolella noin 50 metrin päässä sijaitsee pieni lampi, jonka rannalla on luvan hakijan oma mökki. Sikalan lietesäiliön (1 200 m 3 ) luoteispuolella kulkee oja. Sikalan ja broilerkasvattamojen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Broilerkasvattamoja varten on olemassa olevan broilerkasvattamon eteläpäätyyn rakennettu porakaivo ja toinen porakaivo broilerkasvattamon lämpökeskuksen lähettyville. Porakaivojen syvyydet ovat 120 metriä ja 114 metriä. Asuinrakennuksen ja sikalan vesi otetaan sikalan länsiseinustalla sijaitsevasta porakaivosta, joka on 80 metriä syvä. Lähimmän naapurin talousvesikaivo sijaitsee tilalla Päivärinta RN:o 1:2 asuinrakennuksen vieressä.

4 4 Lähimmät häiriintyvät kohteet LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Samassa pihapiirissä sikalan kanssa sijaitsee hakijan oma asuinrakennus. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee sikalan ja broilerkasvattamojen alueen välissä noin 300 metrin päässä kummankin eläinsuojan alueesta. Broilerkasvattamon lähettyvillä sijaitsevan Vähäalhon tilan asuinrakennus ei tarkastushetkellä ollut asuttu. Eläinsuojien lähettyvillä ei sijaitse Natura alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Luvan hakijan tilalla Tuppuri RN:o 1:5 on 820 lihasian sikala ja broilerin broilerkasvattamo. Lisäksi tilalla on kolme hevosta. Lupaa haetaan olemassa olevan lihasikalatoiminnan jatkamiselle ja broilerkasvattamotoiminnan laajentamiselle enintään broilerin broilerkasvattamotoiminnaksi. Lisäksi tilalla on varaus 280 lisälihasikapaikalle. Olemassa olevan broilerkasvattamon toiminta on aloitettu Nykyisen broilerkasvattamon viereen tilalle Vähäalho RN:o 1:8 tullaan rakentamaan enintään broilerin broilerkasvattamo. Rakennettava broilerkasvattamo tulee sijaitsemaan noin 13 metrin päässä olemassa olevasta broilerkasvattamosta samansuuntaisesti kuin olemassa oleva kasvattamo. Uusi broilerkasvattamo tulee olemaan identtinen vuonna 2009 valmistuneen broilerkasvattamon kanssa. Laajennettu broilerkasvattamotoiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2011 alussa. Broilerkasvattamon yhteyteen tulee myös kuolleiden eläinten polttolaitos. Sikala Vakiintunut lihasikamäärä tilalla on 820 lihasikaa. Tämän lisäksi tilalla on varaus 280 lisälihasikapaikalle. Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla lihasikamäärän lisäämistä. Lisälihasikapaikat 280 lihasialle sijaitsevat vanhassa sikalarakennuksessa, joka on tyhjillään. Sikalassa on kaksi osastoa ja se on osastoittain kertatäytteinen. Vuodessa kasvatetaan kummallakin osastolla kaksi kasvatuserää eli noin lihasikaa. Luvan hakijan suorittaman Vahti-raportoinnin mukaan vuonna 2009 tilalla oli 600 lihasikaa. Tarkastushetkellä tilalla oli 410 lihasikaa. Broilerkasvattamot Broilereita kasvatetaan untuvikoista vrk:n ikäisiksi teurasbroilereiksi. Kasvatettavien broilereiden lukumäärä riippuu sopimuskumppanin asettamasta broilereiden tavoitekoosta. Nykyisellään broilerit toimitetaan sopimuskumppanille gramman painoisina, jolloin rakennet-

5 5 Ruokinta ja kuivikkeet Veden hankinta tavassa broilerkasvattamossa tulee kerralla olemaan noin broileria. Kasvatuseriä on noin 5 6 vuodessa riippuen markkinatilanteesta. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvatusalusta poistetaan kasvattamosta. Kasvattamo kuivapuhdistetaan, pestään kuumavesipesurilla ja desinfioidaan jokaisen kasvatuserän jälkeen. Olemassa olevassa broilerkasvattamossa on nykyisellään broileria. Tarkastushetkellä olemassa olevaan broilerkasvattamoon saapui uuden kasvatuserän untuvikot. Hevoset Tarkastushetkellä tilalla oli laitumella neljä hevosta, joista kolme oli tilan omia ja yksi oli hoidossa tilalla. Sikala Sikojen ruokinta tapahtuu liemiruokintamenetelmällä. Siat ruokitaan pääasiassa omalla viljalla. Lisäksi käytetään täysrehua. Sikala toimii lietelantamenetelmällä. Broilerkasvattamot Broilerien ruokinta tapahtuu pääasiassa viljalla. Lisäksi käytetään täysrehua. Broilerkasvattamoissa on täyskuivikepohja, jossa kuivikkeena käytetään etupäässä turvetta. Kuivikkeena voidaan käyttää myös lastua. Talli Myös tallissa käytetään purukuiviketta. Sikalassa käytettävä vesi otetaan sikalan vieressä sijaitsevasta porakaivosta. Sikalassa käytetään vettä litraa/osasto/päivä. Lisäksi vettä käytetään pesuun litraa/osasto/kasvatuserä. Broilerkasvattamoissa käytettävä vesi otetaan broilerkasvattamon vieressä sijaitsevista porakaivoista. Broilerkasvattamoissa käytetään vettä juomavetenä litraa/halli/kasvatuserä ja pesuvetenä litraa/halli/kasvatuserä. Polttoaine- ja öljysäiliöt ja muut kemikaalit Sikalan ja asuinrakennuksen lämmitys tapahtuu kevyellä polttoöljyllä. Broilerkasvattamot lämmitetään turpeen- tai puupelletin poltolla. Broilerkasvattamon lämpökeskus sijaitsee erillisessä rakennuksessa olemassa olevan broilerkasvattamon vieressä. Varajärjestelmänä on öljykattila. Lämpökeskuksen vieressä on litran säiliö kevyttä polttoöljyä.

6 6 Lannanlevitysalat Eläinten polttolaitoksen litran kevyen polttoöljyn säiliö sijoitetaan samaan konttiin polttolaitoksen kanssa. Tilalle on suunnitteilla rakentaa tuulimylly vuoden 2010 aikana ja hyödyntää siitä saatavaa energiaa. Lisäksi luvan hakijalla on 2 x litran polttoainesäiliöt kevyttä polttoöljyä sikalan ja kuivurin luona ja litran farmarisäiliö kevyttä polttoöljyä. Säiliöt on varustettu laponestolaitteilla. Yhteensä kevyttä polttoöljyä arvioidaan käytettävän tilalla noin litraa/vuosi kuivurissa, koneissa ja lämmityksessä. Tilalla varastoidaan muita öljytuotteita noin 800 litraa konehallissa ns. öljybaarissa. Öljybaarin vieressä säilytetään imeytyspurua. Broilerkasvattamossa käytettävät pesu- ja desinfiointiaineet säilytetään varageneraattorin kanssa sähköhuoneessa. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat Vehmaan kunnassa. Osa pelloista sijaitsee Taivassalon kunnan rajalla ja osa lähellä Uudenkaupungin kaupungin rajaa. Lannan levitykseen käytettävien peltojen maaperä on hiekkaa tai liejusavimaata. Lannan levitykseen käytettävissä olevat pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kolme peltoa sijaitsee meren rannan lähettyvillä ja yksi pelto rajoittuu rajaojaan. Muut pellot eivät sijaitse vesistöjen lähettyvillä. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Sikala Sikalarakennus on rakennettu vuonna 1975, mutta sitä on korjattu sen jälkeen kaksi kertaa. Sikalarakennuksen toisessa päässä on alipaineilmastointi. Ruokintamenetelmänä on liemiruokinta. Broilerkasvattamot Olemassa oleva broilerkasvattamo on rakennettu vuonna 2009 ja sen toiminta on nykyaikaista ja pitkälle tietokoneohjattua. Rakennuksessa on alipaineilmastointi, jossa poisto- ja korvausilmahormit sijaitsevat katon päällä. Korvausilmaputkiin on asennettu lintuverkot ja poistoilmaputkiin villilintupiikit. Broilerin lantaa toimitetaan teolliseen jatkojalostukseen. Lisäksi haittaeläimiä torjutaan. Suunnitteilla oleva broilerkasvattamo tulee olemaan identtinen vuonna 2009 rakennetun kasvattamon kanssa.

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Broilerkasvattamoista syntyy pesuvesiä laajennuksen jälkeen maksimituotantomäärällä yhteensä noin litraa/halli/pesukerta x 2 hallia x 6 pesukertaa/vuosi = 60 m³/vuosi. Toistaiseksi olemassa olevan broilerkasvattamon pesuvedet on imetty lattiakaivosta imutankilla ja tyhjennetty lietesäiliöön. Vuoden 2010 aikana on suunnitteilla rakentaa olemassa olevan broilerkasvattamon pesuvesille 16 m 3 :n umpinainen terässäiliö, josta vedet tyhjennetään peltoon. Suunnitteilla olevan broilerkasvattamon rakentamisen myötä terässäiliö tulee jäämään pieneksi, jolloin on suunnitteilla rakentaa pesuvesille lietesäiliötyyppinen betonirakenteinen säiliö. Olemassa olevan broilerkasvattamon WC-vesille ja sosiaalitilojen pesuvesille on oma 5 m³:n umpisäiliö. Umpisäiliö on tyhjennetty pellolle. Suunnitteilla olevan broilerkasvattamon osalta luvan hakija miettii käymälävaihtoehtoja. Sikalan pesuvesiä syntyy vuodessa maksimituotantomäärällä litraa/osasto/kasvatuserä x 2 osastoa x 2 kasvatuserää = litraa ja ne johdetaan lietelantalaan. Sikalan sosiaalitilan vesi- WC ei ole ollut toiminnassa. WC:n ollessa toiminnassa käymälävedet on johdettu lietelantalaan. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lietelanta asianmukaisessa lantalassa. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Lannan varastointi Sikalan vieressä on viljasiilo ja kaksi erillistä 30 m 3 :n siiloa jauhetulle viljalle. Lisäksi sikalan vieressä on säiliö heralle ja toinen säiliö ohravalkuaisrehulle, mutta ne eivät olleet tarkastushetkellä käytössä. Tiivisterehusiilo kg sijaitsee sikalarakennuksen sisällä. Broilerkasvattamon edustalla oli yhteensä kuusi 36 m 3 :n siiloa viljalle ja täysrehulle. Rehusiilojen alue ja hallien edustan lastauspää oli asfaltoitu. Luvan hakijan mukaan on suunnitelmissa asfaltoida myöhemmin lisää aluetta. Kuivikkeita ei varastoida tilalla. Lietelanta Sikalassa toimii 820 lihasikapaikkaa lietelantamenetelmällä. Tilalla syntyy lietelantaa laskennallisesti seuraavasti: 820 lihasikaa x 12/12 x 2,0 m 3 /a = m 3 /a

8 8 Lisäksi luvan hakijan mukaan lietesäiliöön johdettavia sikalan pesuvesiä syntyy 12 m 3 /a. Lietelannan varastointitilavuutta tarvitaan yhteensä m 3 /a + 12 m 3 + kattamattomiin lietelantasäiliöihin kertyvät sadevedet. Luvan hakijan suorittaman Vahti-raportoinnin mukaan vuonna 2009 toiminnasta syntyi lietelantaa 797 tonnia. Lietelannan varastointitilavuutta tilalla on yhteensä m 3. Tähän tilavuuteen on laskettu myös lietekuilujen tilavuudet. Lietelanta varastoidaan sikalan yhteydessä sijaitsevassa kiinteällä katteella katetussa m 3 :n lietesäiliössä. Lisäksi käytettävissä on kattamattomat noin m 3 :n ja noin 200 m 3 :n lietesäiliö, joka sijaitsee vanhan sikalarakennuksen takana. Sikalan lietekuilujen tilavuudet ovat yhteensä noin 50 m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Tarkastushetkellä käytössä oleva katettu m 3 :n lietesäiliö on osittain alatäyttöinen ja sen kate on puuta, huopaa ja peltiä. Kahta muuta vanhempaa lietesäiliötä, jotka eivät olleet tarkastushetkellä käytössä, ei täytetä altapäin. Kaikkien lietesäiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia. Kuivikelanta Sekä olemassa olevassa että suunnitteilla olevassa broilerikasvattamoissa on täyskuivikepohja. Broilerikasvattamon laajennuksen jälkeen kuivikelantaa syntyy broilerkasvattamoissa laskennallisesti seuraavasti: broileria x 12/12 x 0,015 m 3 /a = m 3 /a Mikäli broilerin kuivikelanta varastoidaan tilalla, kuivikelannan varastointitilavuutta tarvitaan yhteensä 1800 m 3 + mahdolliseen kattamattomaan lantalaan kertyvän sadeveden määrä. Luvan hakijan suorittaman Vahti raportoinnin mukaan vuonna 2009 kuivikelantaa syntyi 465 tonnia. Sikalan vieressä sijaitsevan katetun kuivalantalan tilavuus on m 3. Tämä lantala on hakijan mukaan suunniteltu lietelannan imeyttämiseen turpeeseen, mutta lantala ei tarkastushetkellä ollut käytössä. Kuivalantalan pinta-ala on 519 m 2. Kuivalantala reunat ovat 2 metriä korkeat ja ajoluiskan korkeus on 25 cm. Lantala on katettu peltikatteella ja sen seinä ja pohja on rakennettu betonista. Kuormauslaatan pohjamateriaali on betoni. Kuivalantalaa ei käytetä broilerinlannan varastointiin. Lannanvarastointitilavuus sekä olemassa olevan että suunnitteilla olevan broilerkasvattamon täyskuivikepohjassa on yhteensä (3 200 m 2 x 0,03 m) x 2 = 192 m 3. Broilerkasvattamojen täyskuivikepohjan lattia sekä reunat ovat betonista ja reunojen korkeus on 380 cm. Kuivikkeen paksuus on noin 3 cm. Kuivitetun alueen pinta-ala olemassa olevassa broilerkasvattamossa on m 2 ja suunnitteilla olevassa broilerkasvattamossa m 2.

9 9 Lannan käsittely ja levitys Eläinsuoja on lämpöeristetty. Kunkin broilerierän kasvatuksen päätyttyä kuivikepohja tyhjennetään, jolloin kuivikepohjan tyhjennyksiä tapahtuu 5 6 kertaa vuodessa. Kuivikepohja tyhjennetään joko suoraan kuorma-auton lavalle ja toimitetaan Biolan Oy:lle jatkojalostettavaksi tai sitä voidaan luvan hakijan mukaan joko varastoida 5 km:n päässä sijaitsevan kalkkunakasvattamon pinta-alaltaan 864 m m 2 = 345 m 2 kokoisessa avolantalassa (tilavuus 345 m 2 x 3 m = m 3 ) tai levittää suoraan peltoon. Mikäli jatkossa kaikkia broilerin lantaa ei toimiteta Biolan Oy:lle, luvan hakija kertoi harkitsevansa erillisen lantalan rakentamista myös broilerkasvattamojen läheisyyteen. Lisäksi tilalla syntyy hevosen kuivikelantaa laskennallisesti seuraavasti: 3 hevosta x 6/12 x 12,0 m 3 /a = 18 m 3 /a Hevosia laidunnetaan vuosittain 6 kk ja hevoset ovat tuolloin yöt ulkona. Hevosen kuivikelannan varastointitilavuutta tarvitaan tällöin 18 m 3 + kattamattomaan lantalaan kertyvän sadeveden määrä. Hevosen lantaa varastoidaan tallin kuivikepohjassa sekä tallin ulkopuolella sijaitsevassa lantavarastossa. Laskennallisesti tarvittavat lannanlevitysalat perustuen suosituksiin eläinten enimmäismääristä peltohehtaaria kohden ovat seuraavat: Tarvittava lannanlevitysala 820 lihasian eläinmäärällä on: 820 lihasikaa/9 lihasikaa/ha = 91,1 ha Tarvittava lannanlevitysala 3 hevosen eläinmäärällä on: 3 hevosta/2 hevosta/ha = 1,5 ha Mikäli broilerin kuivikelantaa levitetään pellolle, tarvittava lannanlevitysala broilerin eläinmäärällä on: broileria/270 broileria/ha = 444,4 ha Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on luvan hakijalla yhteensä 111,73 ha. Tästä määrästä on omaa peltoa noin 102,9 ha ja vuokrattua peltoa noin 8,8 ha. Samoja peltoja käytetään lisäksi 5 km:n päässä sijaitsevasta kalkkunankasvattamosta syntyvän lannan levitykseen. Kalkkunakasvattamon tarvitsema laskennallinen lannanlevitystarve on 265 ha. Luvan hakijalla on suunnitelmissa uusia sopimus Biolan Oy:n kanssa siten, että sopimus koskisi noin m 3 lantamäärän toimittamista jatkojalostettavaksi vuosittain. Lisäksi toiminnanharjoittaja aikoo tarvittaessa myöhemmässä vaiheessa esittää lannan levityssopimuksia kattaakseen mahdollista puuttuvaa lannan levitykseen käytettävää peltoalaa. Broilerin kuivalantaa ei tarvitse kompostoida tai muulla tavoin käsitellä ennen peltoon levittämistä. Mikäli broilerkasvattamon tyhjennyksen yh-

10 10 teydessä lanta viedään pellolle, kuivikelantaa voidaan luvan hakijan mukaan varastoida pellolla, kunnes sää on sopiva lannan levitykseen. Tavallisesti kuivalannan levitys suoritetaan muutaman päivän (maksimissaan viikon) sisällä lannan pellolle tuonnista. Lanta levitetään kuivalannanlevittimellä (keskipakoislevitin) keväällä ennen kevytmuokkausta ja syksyllä ennen kyntöä. Lietelanta levitetään pellolle pintalevitysmenetelmällä etupäässä keväällä, mutta lantaa levitetään myös syksyllä. Myös hevosen lanta levitetään peltoon. Luvan hakijan mukaan lannan levitykseen käytettävillä pelloilla ei ole suoja-alueita, joille lantaa ei voisi levittää. Päästöt ilmaan Hajuhaittoja aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto sekä lannan käsittely. Sikalan toisen päädyn ilmanvaihto toimii koneellisella alipaineilmastoinnilla, jossa poistohormit sijaitsevat katon päällä ja korvausilma otetaan räystäiden alta. Toisessa päädyssä on tasapaineilmastointi, jossa sekä poisto- että korvausilmahormit sijaitsevat katon päällä. Broilerkasvattamossa on alipaineilmastointi, jossa poisto- ja korvaushormit sijaitsevat katon päällä. Lisäksi rakennuksen päädyissä sijaitsevat jättipuhaltimet. Suunnitteilla olevaan broilerkasvattamoon tulee vastaavanlainen ilmastointi. Broilerkasvattamojen ilmastointi säädetään siten, että täyskuivikepohja pysyy kuivana. Vahti-raportoinnin mukaan vuonna 2009 toiminnasta aiheutui laskennallisesti ammoniakkipäästöjä 10,22 tonnia. Luvan hakijan mukaan kuolleiden eläinten polttolaitoksen päästöt aiheutuvat lähinnä öljypolttimen päästöistä. Polttolaitoksen piippu tulee olemaan noin 4 metriä korkea. Polttolaitoksesta aiheutuvat hajupäästöt muistuttavat luvan hakijan mukaan lähinnä grillistä aiheutuvia hajuja. Päästöjen ehkäisy Hakijan vähentää sikalan toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja muun muassa varastoimalla lietelantaa katetussa lietesäiliössä. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Sekä sikalalle että broilerkasvattamoille johtava Tuppurlantie on sorapintainen yksityistie. Myös Ukkilantie, joka johtaa Tuppurlantielle on sorapintainen. Raskasliikenne kulkee Turppurlantieltä Ukkiläntietä pitkin pääasiassa etelään ja sitä kautta yleisille teille. Melua syntyy muun muassa toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä.

11 11 Broilerkasvattamojen liikenne Tilan kaikki linnut tuodaan untuvikkoina kerralla noin 6 kertaa vuodessa. Ne noudetaan tuontipäivästä noin 38 vuorokauden kuluttua kaikki saman päivän kuluessa, jolloin broilerikasvattamo tyhjennetään. Tyhjennyksen yhteydessä tilalta viedään broilereita ja broilerin lantaa sekä tilalle tuodaan kuivikkeita ja untuvikkoja. Rehuauto tuo tilalle broilerinrehua noin 2 3 kertaa viikossa. Sikalan liikenne Sikoja tuodaan tilalle noin 2 kertaa vuodessa. Ne tuodaan kaikki kerralla. Siat noudetaan noin 3,5 4 kuukauden kuluttua tuontipäivästä muutaman viikon sisällä. Rehuauto tuo tilalle sianrehua noin kerran kuukaudessa. Lietelanta levitetään pellolle keväällä ja syksyllä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Luvan hakijan suorittaman Vahti raportoinnin ja luvan hakijalta saatujen tietojen mukaan vuonna 2009 kuolleiden eläinten määrä oli seuraava: Kuolleet eläimet Määrä/vuosi Käsittelypaikka Lihasikoja 2 tonnia Oma polttouuni (MEPU) Broilereita (Broilerin kasvatus aloitettu vasta ) Oma polttouuni (MEPU) Tilalla syntyy seuraavia jätteitä lietelannan ja poistettavan kuivikepohjan lisäksi: Jäte Määrä/a Säilytyspaikka Toimituspaikka Kuolleet siat kg Viedään polttolaitokselle etukauhalla Pienet siat poltetaan tilalla, yli 50 kg siat haudataan Kuolleet broilerit Levitetään pellolle lannan mukana Kunnallinen jätehuolto noutaa 1 krt/2 vko Toimitetaan itse ongelmajätteiden keräyspisteisiin Eläinten poltosta syntynyt tuhka Talousjätteet Ongelmajätteet kg Viedään polttolaitokselle ämpärissä 3 m 3 Säilytysastiassa polttolaitoksella Kalkkunatilan jäteastia Loisteputket 30 kpl, akut 5 kpl, jäteöljy 400 l Poltetaan tilalla Metalliromu Pieniä määriä Toimitetaan metallinkeräykseen

12 12 Kuolleiden eläinten käsittely ja polttaminen Luvan hakijalla on eläinraatojen polttolaitos MEPU 90 kg kalkkunakasvattamon yhteydessä. Broilerkasvattamojen yhteyteen on tarkoitus hankkia uusi polttolaitos MEPU 180 kg. Sekä uudelle että vanhalle polttolaitokselle on saatu sivutuoteasetuksen mukainen hyväksyntä paikalliselta kunnaneläinlääkäriltä. Kuolleita eläimiä ei luvan hakijan mukaan säilytetä tilalla. Eläimiä poltetaan tarvittaessa. Untuvikkoja poltetaan noin 2 kertaa viikossa ja ennen teurastusikää olevia broilereita lähes päivittäin. Broilereiden kuolleisuus on keskimäärin 4 %. Kaikki tilalla kuolleet broilerit poltetaan. Kuolleet broilerit viedään ämpärillä tarvittaessa kerran päivässä kalkkunakasvattamolla sijaitsevalle polttolaitokselle. Jatkossa kuolleet broilerit viedään ämpärillä broilerkasvattamojen vieressä sijaitsevaan uuteen polttolaitokseen. Lisäksi tilalla kuolleet pienemmät siat poltetaan. Ne tuodaan traktorin etukauhalla polttolaitokselle. Suuret siat (yli 50 kg) haudataan maahan omalla kaivurilla, jolloin hautaaminen onnistuu myös talvella. Mikäli uuteen polttolaitokseen saa kätevästi syötettyä isommankin sian, voi jatkossa olla mahdollista polttaa myös isommat siat. Uusi polttolaitos tulee sijaitsemaan broilerkasvattamojen vieressä. Uudessa polttolaitoksessa polttouuni tulee olemaan teräspeltisessä kontissa. Myös litran öljysäiliö tulee sijaitsemaan kontissa. Olemassa oleva polttolaitos kalkkunankasvattamolla kuluttaa noin litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. Kuolleet eläimet syötetään keraamiseen polttouuniin kokonaisina. Eläimet poltetaan sellaisenaan. Uunissa on ns. munakello, josta säädetään polttoaika, noin 3 tuntia. Polton jälkeen uuni jäähtyy noin 45 min. Uunin vieressä on tuhka-astia, jossa poltosta syntynyt tuhka säilytetään. Tuhka sekoitetaan lannan joukkoon ja levitetään pellolle. Polttoprosessissa tai kuolleiden eläinten käsittelyssä ei synny nesteistä tai pesuvesiä. Teräspeltinen kontti, jossa uuni sijaitsee, voidaan harjata puhtaaksi roskista. Luvan hakijan mukaan broilerkasvattamojen edusta on tarkoitus asfaltoida polttolaitokselle asti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakijan arvion mukaan toiminnan riskejä ovat eläintaudit, eläinaktivistit, luonnonvoimat (myrskyt ja tulvat) sekä lakko (rehutehtaat, teurastamo). Broilerkasvattamojen ovet pidetään lukittuina. Vuonna 2009 valmistuneessa broilerikasvattamossa on vikahälytysjärjestelmä lämmön, sähkön, rehun, veden, ja ilmastoinnin osalta. Lisäksi käytössä on varageneraattorijärjestelmä (110 kw). Lämpökeskus sijaitsee eri rakennuksessa broilerkasvattamon vieressä muun muassa paloturvallisuuden vuoksi. Sikalan osalta piharakennuksen katolle syttyy lamppu, mikäli ruokintajärjestelmässä on häiriö.

13 13 VALVONTA JA TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Sikala Sikalan osalta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa sikojen terveydentila ja lääkitykset. Broilerkasvattamo Broilerkasvattamossa pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään muun muassa rehu- ja vesitiedot, lämpötila, kuolleiden eläinten määrä ja muut tapahtumat. Sopimustuotanto edellyttää luvan hakijan mukaan kaivoveden laadun tutkimista kerran vuodessa. Lupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Vehmaan kunnan ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta sanomalehdessä Vakka-Suomen Sanomat. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Alueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Vehmaan kunnanhallitukselta, Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Vehmaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut saapuneessa lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Lannan levitys Pellot, joille sian lietelanta ja kalkkunanlanta hakemuksen mukaan levitetään, sijaitsevat Puttaanjoen valuma-alueella ja kahdella pienemmällä valuma-alueella (82V061 ja 82V057). Lietelannan levityksen on todettu

14 14 vaikuttavan merkittävästi ainakin Puttaanjoen tilaan. Vakka-Suomi on kotieläintalouden keskittymäaluetta ja samalla lannan ylituotantoaluetta. Vehmaalla kotieläinten lanta sisältää keskimäärin 26 kg kokonaisfosforia ja noin 110 kg kokonaistyppeä kunnassa olevaa peltohehtaaria kohden. Lisäksi suuri osa peltomaasta on fosforipitoisuuden osalta jo kahdessa korkeimmassa luokassa ("korkea" tai "arveluttavan korkea"), mikä asettaa rajoituksia lannan levitykselle. Ympäristölupahakemuksessa todetaan, että broilerinlanta toimitetaan Biolan Oy:lle. Kotieläintilalla tulisi olla kuitenkin lannan käsittely- ja varastointisuunnitelma sellaista pitempiaikaistakin tilannetta varten, jolloin Biolan Oy ei jostain syystä ota lantaa vastaan. Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 on esitetty Vakka-Suomen osa-alueen maataloudelle tavoitteeksi vähentää vesiin joutuvaa fosforikuormitusta 15 % ja typpikuormitusta 45 % luvun alkupuolen kuormitustasoon verrattuna. Vesiensuojelullisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää rajoittaa lannoitusta korkean fosforiluvun pelloilla ja varmistaa, ettei ympäristötuen karjanlantapoikkeuksia sovelleta näillä pelloilla. Karjanlannasta peräisin olevaa fosforia voidaan maatalouden ympäristötuen säännösten mukaisesti käyttää ainoana lannoitteena 15 kg/ha maan korkeaan fosforiluokkaan asti. Keinolannoitefosforia ei korkeaan fosforiluokkaan kuuluvalle viljapellolle saa levittää lainkaan. Viljelijän hallintaan tulevilla uusilla lohkoilla, joilta viljelijä ei vielä ole teettänyt viljavuustutkimusta, fosforilannoitus tehdään viljavuusluokan "tyydyttävä" mukaan. Ympäristönäkökohtien kannalta lannoitustason pitäisi tuolloin olla fosforiluokkien "korkea" tai "arveluttavan korkea" mukainen. Lisäksi lannan syyslevitystä on syytä rajoittaa vesistöön rajautuvilla peltolohkoilla. Kuolleiden eläinten hautaaminen Tilalla pidetystä tarkastuksesta on laadittu muistio, jonka mukaan suuret siat (yli 50 kg) haudataan maahan omalla kaivurilla, jolloin hautaaminen onnistuu myös talvella. Jatkossa on ehkä mahdollista polttaa isommat siat tilalla. Kuolleiden sikojen hautaaminen ei ole tässä tapauksessa mahdollista, koska tila ei sijaitse ns. syrjäisellä alueella. Vehmaan kunnanhallituksen saapunut lausunto: Kunnanhallituksella ei ole huomauttamista lupahakemuksesta. Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan saapunut lausunto: Toiminnan laajentuessa tilalla tulee olla riittävästi lannan levitykseen käytettävissä olevaa pinta-alaa. Vaihtoehtoisesti tulee tehdä sopimus

15 15 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine lannan vastaanottamisesta lannan hyödyntäjän (esimerkiksi Biolan Oy) kanssa. Lannan varastointi ja patterointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurustolle. Polttolaitoksen tulee olla hyväksytty eläinjätteen käsittelyä varten. Öljyn varastointi tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu päästöjä maaperään tai vesistöön. Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon saapunut lausunto: Tilalla on kaksi kappaletta pienpolttolaitoksia, jotka ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola on hyväksynyt sivutuoteasetuksen säädösten perusteella raatojen polttoon tilalla. Isompia sikoja ei voi kokonaisena polttaa näissä laitoksissa ja ne on toimitettava raatojenkeräilyyn. Keräilyalueella itsestään kuolleiden sikojen hautaaminen ei ole sallittua ja tilaa on ohjeistettu asiassa. Muilta osin hakemukseen ei ole ympäristöterveydenhuollon säädösten perusteella huomautettavaa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto varasi päivätyllä kirjeellään luvan hakijalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Luvan hakija on todennut saapuneessa vastineessa seuraavaa: Biolanin kanssa tullaan tekemään uusi nykyistä 700 m 3 suurempi toimitussopimus. Lannanlevitysalaa tullaan laajentamaan nykyisestä tekemällä lannanlevityssopimukset ulkopuolisten viljelijöiden kanssa. Tilalle on hankittu lisämaata; Iso-Alho alle kymmenen vuotta sitten ja Kierikkala kolme vuotta sitten (ei karjatiloja, fosfori korkeintaan tyydyttävä). Välilannoitteiden osuus on tilalla pienenevä. Fosforipitoisia lannoitteita ei ole ostettu vuosiin. Yli 50 kiloa painavat siat tullaan toimittamaan jatkossa raatokeräilyyn eläinlääkäri Kaisa Nivolan antamien ohjeistusten perusteella.

16 16 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Hannu Häkäselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilerkasvattamotoiminnan laajentamiseen ja olemassa olevan lihasikalatoiminnan jatkamiseen Vehmaan kunnan Isoalhon kylässä kiinteistöllä Vähäalho RN:o 1:8 ja Tuppurlan kylässä kiinteistöllä Tuppuri RN:o 1:5 eläinsuojissa, jotka ovat tarkoitettu yhteensä enintään broilerille ja 820 lihasialle jäljempänä esitettävin lupamääräyksin. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantavarastojen sekä sikalan osalta myös lantakouru- ja siilorakenteiden ja lannan kuormausalustojen on estettävä lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen salaojiin, ojiin tai maaperään. 2. Sikalan toiminnassa syntyvä lietelanta, pesuvedet ja muut jätevedet on johdettava tiiviiseen altapäin täytettävään säiliöön, kuten lietelantasäiliöön taikka umpikaivoon. 3. Olemassa olevan ja rakennettavan broilerkasvattamon toiminnassa syntyvä lanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä lannan varastointitiloissa. Kuivalantalaan kertyvät nesteet on koottava ja tarvittaessa siirrettävä lietelantasäiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin. 4. Eläinsuojien vesikäymälävesiä ei saa johtaa lietelantasäiliöön. Vedet on käsiteltävä vastaavasti kuin mitä vaaditaan valtioneuvoston asetuksessa talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 542/2003. Olemassa olevien eläinsuojien vesikäymälävesien käsittely on toteutettava näiden vaatimusten mukaisesti mennessä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on vähintään kolme kuukautta ennen toteuttamista toimitettava tiedoksi selvitykset siitä, miten vesikäymälävesien käsittely eläinsuojissa järjestetään. Päästöt ilmaan 5. Lietelantasäiliö on katettava vähintään kelluvalla katteella. Lietesäiliöitä on täytettävä, tyhjennettävä ja sekoitettava siten, ettei lannan pinnalla

17 17 olevaa katetta tarpeettomasti sekoiteta. Katemateriaalia on lisättävä tarvittaessa. 6. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, että lannan levityksestä ei aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 7. Eläinsuojakiinteistöillä tapahtuva eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely ja varastointi sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen 8. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljy ja akut, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Vehmaan kunnan jätehuoltomääräyksiä. 9. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet siat ja broilerit, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely, tai poltettava kokonaisena kiinteistölle Vähäalho RN:o 1:8 rakennettavassa polttolaitoksessa lupamääräysten mukaisesti. Kuolleiden eläinten hautaaminen on kielletty. 10. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi tai polttamisen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla kauemmin kuin kuolleiden eläinten noutamiseen liittyvän yleisen keräilyauton normaali odotusaika on, varastointi on tehtävä tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. 11. Eläinjätteen polttamiseen tarkoitettu polttolaitos on hyväksyttävä toimivaltaisella viranomaisella (paikallinen kunnaneläinlääkäri). Polttolaitoksen suunnittelu, varustus, rakentaminen ja käyttö on tehtävä em. viranomaisen hyväksymällä tavalla. Polttolaitos on sijoitettava hakemuksen mukaisesti broilerikasvattamojen läheisyyteen ja riittävän etäälle asu-

18 18 tuksesta ja yleisessä käytössä olevista tiestä niin, ettei siitä aiheudu haittaa tai häiriötä. 12. Kiinteistöllä saa polttaa toiminnassa syntyvän, normaalia kuolleisuutta vastaavan määrän em. eläinjätettä kokonaisina raatoina, kun ne poltetaan tätä tarkoitusta varten hyväksytyssä polttolaitteistossa. Kuolleet eläimet on aina, kun se on käytännössä mahdollista, syötettävä uuniin suoraan ilman käsittelyä. Polttolaitoksessa voidaan polttaa poikkeuksellisesti vähäisiä määriä toiminnanharjoittajan muualta tuotuja vastaavia eläinraatoja, jos siihen on saatu sivutuoteasetusta valvovalta toimivaltaiselta viranomaiselta hyväksyntä. Polttouunia saa käyttää vain eläinraatojen polttamiseen. 13. Eläinjätteen polttamisesta saatava tuhka voidaan levittää maanparannusaineena toiminnanharjoittajan omistamille pelloille alkaen. Ennen tätä päivämäärää tuhka on varastoitava asianmukaisesti tai toimitettava asianmukaiseen käsittelylaitokseen. Tuotantoeläimiä ei saa ruokkia laidunkasvillisuudella tai antaa laiduntaa sellaisella alueella, johon tuhkaa on levitetty, ellei tuhkanlevityksestä ole kulunut vähintään 21 vuorokautta. Tuhkan kuljetuksen ja välivarastoinnin on tapahduttava siten, että estetään tuhkan joutuminen ympäristöön (esimerkiksi suljetuissa säiliöissä). Varastointi 14. Broilerkasvattamon toiminnassa muodostuva poistettu kuivikepohja on varastoitava tiivisrakenteisessa lannan varastointitilassa. Varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä puhtaalla kuivikkeella. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella broilermäärällä vähintään m 3 kuivalantalatilavuutta ja 60 m 3 pesuvesisäiliötilavuutta. Poikkeaminen 12 kuukauden varastointitilan tilavuudesta on mahdollista, mikäli lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan myönnetyn luvan perusteella tai lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle valtioneuvoston asetuksen (931/2000) maataloudesta peräisin olevan nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta mukaisella tavalla varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi. Broilerikasvattamojen välittömään läheisyyteen voidaan rakentaa uutta varastointitilaa kasvattamoista poistettavalle kuivikepohjalle 12 kuukauden tarvetta varten. Tällaista varastointitilaa on tehtävä vähintään vuoden kuluttua uuden kasvattamon käyttöönotosta vähintään määrä, joka vastaa yhden kasvattamorakennuksen kuivikepohjan kertavaihtoa. Selvitys rakennettavien lantavarastojen sijainnista ja rakenteista on toimitettava vähintään kolme kuukautta ennen toteuttamista tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

19 Sikalan toiminnassa syntyvälle lietelannalle, pesuvedelle ja muille jätevesille on oltava käytettävissä niin paljon lannan säilytystilaa, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta eli luvan mukaisella lihasikamäärällä vähintään m 3 lietelantalatilavuutta. Lisäksi kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasosta. 16. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Polttoaine- ja öljysäiliöt on sijoitettava tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliöt on varustettava vuodot keräävällä tiivisaltaalla ja ne on varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja jakelusäiliöiden osalta myös laponestolla. Säiliöt on katettava siten, ettei vuotoaltaaseen kerry vettä tai lunta. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. Olemassa olevia polttoainesäiliöitä koskien vaatimukset on toteutettava mennessä. 17. Lannan varastointitilojen täytöt ja tyhjennykset on suoritettava aina valvotusti siten, ettei lantaa joudu vahingossa ympäristöön. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 18. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon on tehtävä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden, laitteiden ja kuljetuskaluston on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Kuormauspaikalla on oltava aina riittävästi saatavilla imeytysmateriaalia, kuten turvetta. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Eläinsuojakiinteistöjen liikennöintialueiden on oltava pinnoiltaan sellaisia, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. 19. Polttolaitosalueen epäpuhtaille hulevesille taikka vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille on oltava varastokapasiteettia. Varastokapasiteetin on oltava riittävä, jotta tällaiset vedet voidaan tarvittaessa tutkia ja käsitellä ennen niiden poistamista. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä viipymättä talteen.

20 20 Eläinsuojien toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet ennakoitavien onnettomuus- tai häiriötilanteiden varalta. Muun muassa tulipalojen varalta on sammutusvesien ohjaaminen ja käsittely suunniteltava niin, ettei ympäristölle aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Tätä varten on laadittava suunnitelma ennen broilerkasvattamon laajentamista. Suunnitelma tulee liittää vuosikertomukseen ja päivittää tarpeen mukaan. 21. Eläinjätteen polttolaitoksen osalta on toiminnanharjoittajan häiriön tapahtuessa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja 22. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään eläinmäärään nähden riittävästi lannan levitykseen soveltuvaa peltoa siten, että lantaa ei levitetä fosforiluvultaan korkeille pelloille. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäislihasikamäärälle levityspeltoa vähintään 91,1 hehtaaria ja enimmäisbroilermäärälle levityspeltoa vähintään 444,4 hehtaaria. Lannan levitykseen käytettävän peltolohkon viljavuustutkimus ei saa olla 5 vuotta vanhempi. Tarvittavasta lannanlevitysalasta saa vähentää muualle luovutettavan tai muutoin hyödynnettävän lannan määrää vastaavan peltoalan. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra- ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot/kopiot tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan haltijan on tiedotettava mahdollisille lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Lisäksi, mikäli lantaa luovutetaan tai muutoin hyödynnetään muualla, on toiminnanharjoittajan tehtävä lannan käsittely- ja varastointisuunnitelma sellaisia pitkäaikaisia tilanteita varten, jolloin eläinsuojien lantaa ei voida toimittaa olemassa olevan käytännön mukaisesti merkittävässä määrin suoraan muualle hyödynnettäväksi. Suunnitelma tulee liittää vuosikertomukseen ja päivittää tarpeen mukaan 23. Toiminnanharjoittajan on tehtävä lanta-analyysi sekä sianlietelannan että broilerin kuivikelannan ravinnesisällön selvittämiseksi. Lantojen ravinnesisältö on selvitettävä ennen toiminnan laajentamista ja sen jälkeen vähintään 5 vuoden välein.

21 Lanta tulee levittää siten, että se ei pääse huuhtoutumaan vesistöön. Lantaa ei saa levittää viittä metriä lähemmäksi vesistöä. Jos lannanlevitykseen tarkoitettuja lohkoja on alueella, joka voi keväällä jäädä tulvien alle, ei tällä alueella sijaitseville lohkoille saa levittää lantaa välisenä aikana. 25. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä lannalla. Lantaa ei saa levittää luokitelluilla pohjavesialueilla sellaiselle peltoalueelle, jonka etäisyys pohjaveden ottamosta on alle 300 metriä tai jolta lähtevä oja kulkee lähempänä kuin 300 metrin päässä pohjaveden ottamosta. Lannan syyslevitys luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille on kielletty. 26. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Lannan tai virtsan muusta kuin sijoituslevityksestä on pyrittävä etukäteen ilmoittamaan naapurikiinteistön asukkaille, mikäli lantaa on tarpeen levittää lähempänä kuin 100 m asuinkiinteistöstä. 27. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset Tarkkailu 28. Mikäli tilalle rakennetaan pienpuhdistamo, on jäteveden puhdistusta, jätevesien määrää ja laatua on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti. Seurantaa ja tarkkailua varten on laadittava tarkkailuohjelma. Asiantuntijan laatima tarkkailuohjelma on toimitettava jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen pienpuhdistamon toiminnan alkamista. Kirjanpito- ja raportointimääräykset 29. Eläinsuojien toiminnasta, polttolaitoksen toiminnasta, lannan varastoinnista ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä päiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä 30. esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot

22 22 (kuten toiminta-ajat, vastaanotetut jätteet, suoritetut huollot, ja häiriötilanteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 30. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vehmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä vuotuinen tuotantomäärä (kpl/vuosi, kg/vuosi) tiedot lantamääristä, lannanlevitysaloista ja muista lannan toimituskohteista jäljennökset uusista tai muutetuista lannan vastaanottosopimuksista tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot toiminnassa muodostuneista muista tavanomaisista jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista, varastointipaikoista, hyödyntämisestä ja edelleen toimittamisista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista yhteenveto polttolaitoksen toiminnasta yhteenveto mahdollisen pienpuhdistamon toiminnasta: tiedot tulevan ja lähtevän jäteveden määrästä ja laadusta, pienpuhdistamolta poisviedyistä lietteistä, niiden määristä sekä vientikohteesta sekä tiedot jätevedenpuhdistamon tarkkailuista arvioidut tai lasketut tiedot ammoniakkipäästöistä suunnitelma onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle lannan käsittely- ja varastointisuunnitelma sellaisia pitkäaikaisia tilanteita varten, jolloin eläinsuojien lantaa ei voida toimittaa olemassa olevan käytännön mukaisesti merkittävässä määrin suoraan muualle hyödynnettäväksi yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista sekä onnettomuustilanteista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset 31. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

23 23 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei ennalta arvioiden aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Asiassa on otettu soveltuvin osin huomioon myös Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, joka perustuu lakiin vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Eläinsuojat ja lantavarastot sijaitsevat haja-asutusalueella. Eläinsuojakiinteistöt peltoalueineen eivät sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Rakennettavan broilerkasvattamon etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 270 metriä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Tilakeskuksessa on sikalan toimintaa varten sikalarakennus, lietelantasäiliöt, kuivalantala ja varastointitiloja. Lisäksi tilalla on broilerkasvattamo. Tilalle aiotaan rakentaa toinen broilerkasvattamo sekä eläinjätteen polttolaitos. Ympäristöterveydenhuollon johtaja on hyväksynyt eläinjätteen polttolaitoksen sivutuoteasetuksen säädösten perusteella raatojen polttoon tilalla.

24 24 Eläinsuojien toiminnasta syntyvä lietelanta ja kuivikelanta sekä pesuvedet varastoidaan asianmukaisesti. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Jatkossa pääosa kuolleista eläimistä poltetaan tilalle sijoitettavassa asianmukaisessa eläinjätteen polttolaitoksessa ja isot siat toimitetaan raatojen keräilyyn. Muut jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojien toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1., 2., 3., 14., 15., 17., 18. ja 19. Lanta sekä eläinsuojien jäte- ja pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräykset 1., 2., 3., 14., 15., 17., 18. ja 20. Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (YSL 11, VNA 931/2000) Määräykset Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen ( ) mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. Vesikäymälävesiä ei muun muassa hygieniasyiden vuoksi saa johtaa lietelantasäiliöön. Vesikäymälävedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista luontoon. Ne on käsiteltävä vastaavasti kuin määrätään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003). Riittävät selvitykset eläinsuojan vesikäymälävesien käsittelystä on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen tiedoksi ja tarkastettavaksi. (VNA 542/2003) Määräykset Lietelantasäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella kohtuuttomien hajuhaittojen välttämiseksi. Lietelantakerroksen päälle on asennettava katteeksi vähintään 10 cm:n paksuinen kerros kevytsoraa tai eristysteholtaan vähintään vastaava kate. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tar-

25 25 peen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. (YSL 6, 43, NaapL 17 ) Määräys 8. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 9 :n mukaan jätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että jätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. (YSL 43, 45, JL 3, 6, 9, 15, 17, JA 3, 3a, YMA 1129/2001) Määräykset Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä EY:n sivutuoteasetuksessa (EY/1774/2002). (YSL 43, 45, JL 6 ) Määräykset Siat ja broilerit kuuluvat EY:n sivutuoteasetuksen (EY/1774/2002) luokkaan 2. Tällaiset sivutuotteet on sivutuoteasetuksen 5 artiklan toisen kohdan alakohdan a) mukaan hävitettävä suoraan jätteenä polttamalla ne 12 artiklan mukaisesti hyväksytyssä polttolaitoksessa. Ympäristöluvassa on annettu polttolaitoksen sijaintia ja eläinraatojen syntyperää koskevia määräyksiä, jolla varmistetaan, että polttolaitos on tässä suhteessa hakemuksen mukainen. Määräykset poltto-olosuhteista ja muista yksityiskohdista annetaan sivutuoteasetuksen mukaisessa hyväksynnässä. Sivutuoteasetuksen IV liitteen toisen luvun kohdan 6. mukaan eläinten sivutuotteet olisi aina, kun se on käytännössä mahdollista, syötettävä uuniin suoraan ilman suoraa käsittelyä. Sivutuoteasetuksen 22 artiklan mukaan sellaisten eläimistä saatavien eloperäisten lannoitteiden ja maanparannusaineiden, jotka ovat muuta kuin lantaa, levittäminen laidunalueelle on kiellettyä. EY:n asetus uudeksi sivutuoteasetukseksi ja sivutuoteasetuksen EY/1774/2002 kumoamiseksi (EY/1069/2009) astuu voimaan , jonka jälkeen tuhkan levittäminen toiminnanharjoittajan omille pelloille on mahdollista lupaehtojen mukaisesti 11 artiklan nojalla. Sivutuoteasetuksen liitteen IV kohdan 11 mukaan kuivan pölymäisen polttojätteen kuljetuksen ja välivarastoinnin on tapahduttava siten, että estetään kyseisen jätteen joutuminen ympäristöön (esimerkiksi suljetuissa säiliöissä). (EY/1774/2002, EY/1069/2009)

26 26 Määräykset 14. ja 15. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Lupahakemuksessa esitetty lannan varastointitilavuus ei vastaa luvan mukaisen maksimieläinmäärän laskennallista tarvetta. Hakijan on vuosittain osoitettava valvontaviranomaiselle varastointitilavuuden riittävyys tilalla olevalle kasvavalle eläinmäärälle ottaen huomioon sopimukset lannan hyödyntämisestä tilan ulkopuolella. Jos tilalle rakennetaan uutta lannan varastointitilaa, on siitä pääsääntöisesti tehtävä lupamuutoshakemus varsinkin, jos varastointi sijoittuu kauemmas eläinsuojasta ja voi aiheuttaa sellaista haittaa, jota aiemmissa lupahakemuksissa ei ole otettu huomioon. Nyt käsiteltävässä lupahakemuksessa ei ole selkeästi haettu uutta lannan varastointitilaa. Koska tilan olemassa oleva varastointimäärä ei vastaa lannan laskennallista tilatarvetta, on aluehallintovirasto mahdollistanut luvassa riittävän kuivalantamäärän rakentamismahdollisuuden broilerikasvattamojen välittömään läheisyyteen. Jos varastot halutaan tehdä muualle, on varastoista tehtävä muutoslupahakemus. Lisäksi on lähinnä varovaisuusperiaatteen ja poikkeustilanteiden vuoksi edellytetty näin suurelta eläinsuojayksiköltä lannan lähivarastointitilaa, johon voidaan nopeasti tarvittaessa tyhjentää yhden rakennuksen koko kuivikepohja. (VNA 931/2000) Määräys 16. Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. (JL 6, YSL 43, 45, NaapL 17 ) Määräys 17. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (VNA 931/2000) Määräys 19. Sivutuoteasetuksen liitteen IV seitsemännen kohdan mukaan poltto- tai rinnakkaispolttolaitokset ja niissä eläinten sivutuotteiden varastointiin käytettävät alueet on suunniteltava siten, että maaperään, pintavesiin ja pohjavesiin joutuvat epäpuhtauksien luvattomat ja häiriöpäästöt ehkäistään asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä annettujen säännösten mukaisesti. Varastokapasiteettia on oltava myös polttolaitosalueen

27 27 epäpuhtaille hulevesille taikka vuodoista tai palonsammutustoimista peräisin oleville epäpuhtaille vesille. Edelleen samaisen asetuksen liitteessä IV kohdassa kahdeksan todetaan, että varastokapasiteetin on oltava riittävä, jotta tällaiset vedet voidaan tarvittaessa tutkia ja käsitellä ennen niiden poistamista. (EY/1774/2002) Määräys 20. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (YSL 43, 62, YSA 30 ) Määräys 21. Sivutuoteasetuksen liitteen IV kohdan 16 mukaan häiriön tapahtuessa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintaa tai keskeytettävä se mahdollisimman nopeasti, kunnes tavanomainen toiminta voi jatkua. (EY/1774/2002) Määräys 22. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari yhdeksää lihasikaa, 270 broileria tai kahta hevosta kohden. Vaatimus perustuu kotieläinten vuoden aikana lannassa erittämän typen ja fosforin keskimääräisiin määriin ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan ottaen huomioon viljeltävä kasvi, maaperä ja saavutettu keskimääräinen satotaso. Laskennallisesti hakemuksen mukainen käytettävissä oleva peltoala ei ole riittävä esitetylle eläinten enimmäismäärälle. Lisäksi pelloille levitetään lantaa myös hakijan kalkkunatilalta. Näistä syistä on joka vuosi esitettävä tiedot lannan levitykseen käytettävästä tosiasiallisesta peltoalasta. Lietteen levityksestä ei ympäristölupamenettelyssä pääsääntöisesti tarvitse vaatia seikkaperäisiä selvityksiä, koska lannan levitys ei eläinsuoja-alueiden ulkopuolella ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kysymys on ennen kaikkea lietelannan levitystä koskevasta valvontaasiasta siinä vaiheessa, kun eläinsuojan toiminta on täydessä käynnissä. Lupapäätöksellä ei lyödä pysyvästi lukkoon hakemuksessa esitettyjä levitykseen käytettäviä peltolohkoja, vaan hakija voi muuttaa niitä, kunhan peltojen yhteispinta-ala kuitenkin aina täyttää eläinluvun perusteella vaaditun kokonaislevitysalan ottaen huomioon muulla tavoin hyödynnetyn lannan. Mahdollisille lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan

28 28 haltija on kuitenkin vastuussa laitoksensa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Tähän perustuu luvan haltijan velvollisuus tiedottaa mahdollisille lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. Koska tilan lannan käsittely perustuu suuressa määrin muualla tapahtuvaan hyödyntämiseen ja toiminnanharjoittajan omilla pelloilla käytetään myös kalkkunatilalla syntyvää lantaa, on vaadittu lannan käsittely- ja varastointisuunnitelmaa muutostilanteita varten. (YSL 43 ) Määräys 23. Lannan ravinnesisältö on tunnettava, jotta lannan sisältämät ravinteet voidaan ottaa huomioon lannoitussuunnitelmissa ja siten ehkäistä myös vesien pilaantumista. (VNA 931/2000) Määräys 24. Määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). (VNA 931/2000) Määräys 25. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Lantaa ei saa levittää siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annetaan lannan levityspaikkaa koskeva suositus talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden läheisyydessä. (YSL 8, VNA 931/2000) Määräys 26. Määräyksellä pyritään torjumaan eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta haittaa naapureille. (NaapL 17 ) Määräys 27. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat ja käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan olennaisesta vähentää toiminnasta aiheutuvia päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia. (YSL 4, 5, YSA 37 ) Määräys 28. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. (YSL 46 )

29 29 Määräykset Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (sivutuoteasetus). Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Määräys 31. Toiminnan lopettamisen jälkeen eläinsuojien toiminta-alueet on viipymättä kunnostettava siten, ettei niistä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tätä varten on tehtävä suunnitelma hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelma on esitettävä lupaviranomaiselle. (YSL 43, 90, JL 6, NaapL 17 ) Muutoin ympäristönsuojelulain 81 :n mukaan ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristönsuojelulain 22 :n mukaisina valvontaviranomaisina toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Tässä tapauksessa valvontaviranomainen on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 9., 11. ja

30 30 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Mikäli tämän päätöksen mukaisia töitä jatketaan jälkeen, on luvan saajan toimitettava mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnoissa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Tämä päätös korvaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän päätöksen 121 YLO, joka koskee broilerin kasvattamon perustamista ja olemassa olevan 820 lihasian sikalan toiminnan jatkamista. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 6, 7, 8, 11, 19, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 90, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 11, 14, 16, 18, 19, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 7, 9, 15, 17, 19, 20, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

31 31 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (EY/1774/2002) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen EY/1774/2002 kumoamisesta (EY/1069/2009) Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista liitteen mukaan toiminnan olennaista muuttamista (ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti) koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritään taulukon mukainen maksu. Valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista liitteen mukaan ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Jos jonkin toiminnan toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, maksu on 50 prosenttia asianomaisen viranomaisen muutoin vastaavan asian käsittelystä perimästä maksusta. Valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) aluehallintoviraston maksuista liitteen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään broilerille, ympäristöluvan käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan maksutaulukon ( ) mukaan eläinsuojaa koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään broilerille,

32 32 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN osalta lupamaksua on peritty euroa ja eläinsuojan, joka on tarkoitettu lihasioille, osalta 605 euroa. Päätös Hannu Häkänen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Uudenkaupungin kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta Vehmaan kunta Uudenkaupungin kaupungin ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sähköisesti Suomen ympäristökeskus, sähköisesti Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdissä Päätöksestä kuulutetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Vehmaan kunnan ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Vakka-Suomen Sanomissa. (YSL 54 )

33 33 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet 1) Sijaintikartta 2) Valitusosoitus Harri Majander Hanna Pohjakallio Asian on ratkaissut yli-insinööri Harri Majander ja esitellyt ylitarkastaja Hanna Pohjakallio. HPo/sl

34 Sijaintikartta Liite 1