Keskustelun herättämiä ajatuksia ja yrityksiä vastata

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskustelun herättämiä ajatuksia ja yrityksiä vastata"

Transkriptio

1 Heikki Poroila Keskustelun herättämiä ajatuksia ja yrityksiä vastata * Internetin valvonta ja suhtautuminen pornografiaan (useat keskustelijat valmiita erittäin voimakkaaseen pornografian ennakkosensuuriin). Kirjani Luurangot portinvartijan kaapissa kirjoittamisen eräs tärkeä motiivi oli monen kollegan puheista kuultava jyrkkä ristiriita yleisen sananvapauden kannattamisen ja erityisesti pornografian jyrkän ennakkosensurointihalun välillä. Kuten lienette itsekin havainneet omasta keskustelustanne, tämä asetelma on ennallaan. Jostain syystä juuri pornografia on aihepiiri, jossa muuten moniarvoiset ja eettisesti varovaiset kirjastotyöntekijät ovat valmiita jyrkkiinkin ennakkosensoristisiin toimiin (mm. nettipäätteiden suodattimet) sekä asiakkaiden suoraviivaiseen holhoamiseen (nettipäätteille avattujen pornokuvien sanktiointi). Huomiotani kiinnitti keskustelussanne se, että monelle on jonkinlainen itsestäänselvyys, että kirjaston henkilökuntaan kuuluvalla on sekä oikeus että velvollisuus estää asiakkaita pääsemästä tai joutumasta sopimattoman aineiston piiriin. Tämä itsestäänselvyys näkyy parhaiten siinä, ettei kysytä itseltä tai muilta, mistä tällainen valta olisi peräisin tai miten sopimaton voidaan määritellä. Nämä ovat kuitenkin kaiken ennakkosensoristisen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. Suomessakin lainsäädäntö on kirjoitettu siten, ettei kellään ole oikeutta ennakkosensuuriin kuvaohjelmia lukuun ottamatta (ja tämäkin käytäntö on vahvasti kyseenalaistettu ja ilmeisesti romuttumassa). Jälkikäteen tapahtuvan (klassisen) sensuurin oikeus on puolestaan jätetty selkeästi oikeusistuimille, jotka tapauskohtaisesti päättävät, onko jokin levitetty viesti ollut Suomen lain näkökulmasta kielletty. Korostan vielä sitä, ettei joidenkin asioiden määritteleminen laittomaksi anna tavalliselle kansalaiselle sensoristista päätäntävaltaa sen määrittelyssä, mikä viesti täyttää laittomuuden tunnusmerkit. Meillä on kunnianloukkausta, jumalanpilkkaa ja kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevia säädöksiä, mutta ne eivät ole kenelle tahansa annettuja valtaoikeuksia vaan oikeusistuinten työskentelyn pohjaksi laadittuja säädöksiä. Jos ja kun kirjastossa työskentelevä ihminen päättää, että jokin viesti tai sisältö on sopimaton, hän ottaa itselleen yksiselitteisesti oikeuslaitokselle kuuluvaa valtaa. Toimimalla tällaisen sopimaton -koodin pohjalta käytännössä esimerkiksi aineistonvalinnassa tämä henkilö syyllistyy lainsäädännössä kiellettyyn ennakkosensuuriin. Hiukan kärjistäen voidaan siis todeta, että omista arvosyistään pornografisen viestin kirjaston kokoelmasta torjuva on se, joka toimii laittomasti. Pornografiaan ja muihin sopimattomaksi jonkun arvioimiin asioihin liittyy usein ns. lastensuojeluperustelu (muita perusteluja ei juurikaan esitetä, vaikka ehkä pitäisi). Kuvaohjelmia on tarkastettu ja niille on lätkäisty K-rajoja lastensuojelun merkeissä, mutta meillä ei ole lainsäädäntöä, joka antaisi kirjaston henkilökunnalle oikeuden puuttua siihen, mitä viestejä myöskään alle 18-vuotiaat saavat ottaa vastaan. Hyvä tarkoitus ei tee omavaltaisuutta lailliseksi. Kaiken edellä sanotun lähinnä laillisuuteen liittyvän lisäksi tässä on koko ajan läsnä ambivalentti suhtautuminen sananvapauteen. Ihminen, joka arvioi internetissä olevan pornografian vakavaksi ongelmaksi kirjastossa, joutuu myöntämään vastustavansa sananvapautta käytännössä, vaikka sitä ehkä teoriassa kannattaakin. Tässä tilanteessa kuulee usein ajatuksen siitä, ettei sananvapauskaan tarkoita, että ihan mikä tahansa pitää sallia.

2 Ajatus on sinänsä totta. Sananvapauteen liittyy aina vastuu. Mutta se vastuu on sananvapauden käyttäjällä, ei vastaanottajalla. Pornografia ei ole Suomessa laitonta, miksi siihen liittyvien viestien lähettämistä tai vastaanottamista pitäisi tai saisi kirjastossa rajoittaa tai kokonaan estää, kuten todennäköisesti aika moni alalla toimiva ihminen ajattelee. Sananvapaus ei voi olla ehdollista siten, että sen piirissä ovat vain minun mielestäni hyvät ja oikeat asiat. Jos ilmaisun ja vastaanoton vapaus on vain minun valitsemillani näkökannoilla, vallitsee tosiasiassa erittäin jyrkkä sananvapautta vastustava ajattelutapa. Moni kirjastoalan eettisiä periaatteita pohtiva näyttää unohtavan, etteivät periaatteet voi olla subjektiivisesti joustavia eli taipua aina sen mukaan, mitä itse kukin pitää oikeana tai hyvänä. Kirjaston tyyppisessä viestien keräämiseen, säilyttämiseen ja levittämiseen keskittyneessä palvelulaitoksessa on aivan erityisen välttämätöntä pitää huolta siitä, etteivät palvelun periaatteet muotoudu käytännössä ylintä valtaa käyttävien portinvartijoiden henkilökohtaisten näkemysten mukaan. Juuri sen estämiseksi tarvitaan yhteisiä periaatteita, joista ei tingitä. * Yhteisön, kirjaston, ammattilaisen arvot (kohta 3) Kysymys arvoista ja niiden tunnistamisesta on eettisen pohdinnan keskiössä, aina. Suhtautuminen arvoihin on monimutkaista ja vaikeaa, enkä pidä omaa onnistumistani mitenkään selviönä. Pari täsmennystä haluan kuitenkin tähän lähinnä teesin nro 3 sanamuotoihin liittyvään keskusteluun lisätä. Vaatimus arvoneutraaliuden tavoittelusta kirjastossa on näennäisesti ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että kirjastojenkin toimintaan heijastuvat yhteisön arvot ja niissä tapahtuvat muutokset. Itse tarkoitan tällä vaikuttamisella ja heijastumisella sekä lainsäädäntöä että yleisön tarpeissa ilmeneviä arvovalintoja. Hyvin yksinkertaisesti tällainen yhteisön arvojen heijastuminen voi näkyä siinä, että tietyissä osissa Suomea kirjastoon hankitaan erittäin runsaasti Kalle Päätalon tuotantoa, jossain toisessa osassa Suomea koetaan Päätaloa tärkeämmäksi Kari Hotakainen tai Kjell Westö. Pyrin teesissä 3 kuitenkin painottamaan sitä, että arvoneutraalius on eettisesti tärkeä tavoite ja periaate. Päätalon tai Hotakaisen painottaminen ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa. Mutta jos kirjasto kieltäytyisi ottamasta jompaakumpaa kokoelmiin, olisi selvästi luovuttu neutraalista suhtautumisesta. Vastaavalla tavalla alistuminen jonkin yhteiskunnallisen, uskonnollisen tai muun ideologian sensoristisiin vaatimuksiin olisi neutraaliudesta luopumista. Sellaiseen voidaan toki joutua, jos vaatimusten takana on tarpeeksi raaka väkivaltakoneisto. Alistuminen sensoristisiin valintaperiaatteisiin merkitsee silti aina luopumista arvoneutraaliudesta ja siinä mielessä tarkoittaa eettistä lipeämistä. Moni on ollut sitä mieltä, ettei kirjasto voi olla arvoneutraali, aina on toiminnan pohjalla jotain arvoja. Tämä on mielestäni sinänsä aivan oikea päätelmä, kaikki yhteiskunnalliset palvelut nojautuvat joihinkin arvoihin. Suomessa julkisten kirjastojen voidaan arvioida nojautuvan kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamisen arvoon, yksilön itsemääräämisoikeuden arvoon, sananvapauden arvoon jne. Teesillä 3 en kuitenkaan ole puhunut arvoista tällä tasolla, vaan käytännön ratkaisujen ohjaajana. Rajanveto on toki vaikeaa. Palvelupolitiikka on aina arvosidonnaista; IT-edistyneiden kirjastopalveluihin satsaaminen on selvä arvovalinta, jossa IT-harrastusta pidetään tukemisen arvoisena suhteessa joihinkin muihin asioihin. Arvoneutraaliuden tärkeiden ilmenemisalue on kuitenkin kirjaston kokoelmatyössä ja siihen liittyvissä toiminnoissa (kuten näyttelyissä), joiden avulla tuotetaan pääosa kirjaston palveluista. * 10 kultaisen säännön ehdottomuuden logiikka

3 Kirjoitin eettisen säännöstön kokonaisuudeksi, en ruotsinlaivan noutopöydäksi, josta voi mielensä mukaan napsia tämän tai tuon kohdan. Tästä syystä siinä on mukana joitakuita kiusannut ehdoton loppukaneetti siitä, että säännöstö on hyväksyttävä kokonaisuutena tai sitten ei ollenkaan. Halusin tällä korostaa sitä, että eettisesti kestävä ammattilaisuus rakentuu johdonmukaisuudesta, jollaista itse olen tavoitellut. Käytännön elämässä jotkin asiat tietenkin korostuvat, mutta olen edelleen sitä mieltä, että periaatteistoni on sisäisesti sen verran johdonmukainen, että sen osittainen hyväksyminen vesittää lopputuloksen. Etiikan alueella ei kuitenkaan kannata harrastaa tyhjää uhoamista. On selvää, että pääosin johdonmukainen on parempi kuin vain vähän johdonmukainen. Täydellisyyden tavoittelu voi olla hyvä lähtökohta, mutta käytännössä joudutaan aina tyytymään vähempään. * Sananvapaus ja sen rajat Kun sananvapauskäsitystäni on pidetty ehdottomana ja epäilty, etten näe tai halua nähdä sananvapauteen väistämättä liittyviä rajoituksia, lienee syytä ihan lyhyesti käsitellä tätä sensuurin vastapoolia käsitteiden tasolla. En ajattele, että sananvapaus on rajoittamaton vapauden laji, vaikka pidänkin sitä ihmisen perusoikeuksiin kuuluvana. Mitään vapauden lajia ei voi käytännössä pitää rajoittamattomana, vaikka kaikkein perustavalaatuisimmat, kuten ihmisen oikeus elää, sellaisilta vaikuttavat. On aina mahdollista keksiä tilanteita, joissa tärkeimpiäkin vapauksia on perusteltua rajoittaa (jos voidaan pelastaa tuhat ihmistä tuhoutumiselta, eikö ole eettisesti perusteltua uhrata yhden ihmisen henki?). Sananvapaus on yhteiskunnallinen ilmiö, jota ainakin itse tarkastelen välineenä, en niinkään itseisarvona. Sananvapaus on monen yksilöiden ja yhteisön kannalta tärkeiden hyvien asioiden edistämisen väline. Sitä voidaan toki käyttää myös päinvastaisiin tarkoituksiin, mutta sananvapauden tärkeyttä korostavat ihmiset yleensä ajattelevat, että tämä hinta kannattaa maksaa, niin arvokasta sananvapaus on. Mutta sananvapaus ei ole ainoa vapaus eikä ainoa tärkeä asia. Absoluuttista sananvapautta ei ole missään eikä kellään, joten olennaista onkin kysyä, mikä sitä milloinkin rajoittaa. Itse ajattelen, että sananvapautta ei saa käyttää tavalla, joka rajoittaa jonkun toisen sananvapautta tai muita perusoikeuksia. Myös Suomen lainsäädännössä on sananvapauteen liittyviä rajoituksia, vaikka itse periaate on kirjattu perustuslakiin. Sananvapautta ei esimerkiksi ole sallittua käyttää toista ihmistä loukkaavalla tavalla (tätä yksinkertaista asiaa eivät monetkaan anonyymit verkkokirjoittajat tiedä tai halua hyväksyä). Lakiin on myös kirjattu joitakin viestien lajeja, joihin sananvapaus ei ulotu ja jotka siten on jätetty sen ulkopuolelle. Viestit, jotka kuvina voidaan tulkita eläin-, väkivalta- tai lapsipornografiaksi, ovat tällaisia, samoin kansanryhmää vastaan kiihottaminen sekä näistä todennäköisesti kiistanalaisimmin uskonrauhan häiritseminen. Näittenkin viestien osalta sananvapaus on voimassa siihen asti, kunnes oikeus toteaa viestin laittomaksi. Ennalta ei Suomen lakien mukaan ole sallittua rajoittaa kenenkään tai minkään viestin ilmaisemista. Itselleni on tärkeintä sananvapauteen liittyvän vastuun hyväksyminen. Sananvapaus on subjektiivinen vapaus, mutta ei avoin valtakirja mihin tahansa. Joistakin sananvapauden käytön muodoista seuraa oikeudellisia toimenpiteitä, joistakin muista seuraa ehkä vain mielipahaa ja muita ikäviä tuntemuksia. Vapaus ilman vastuuta on mielivaltaa, myös sananvapaudessa. Pidän myös tärkeänä ymmärtää ero yksilön ja kirjaston kaltaisen julkisen palvelun välillä. Sananvapaus on yksilön vapautta, jota yhteiskunta joko tukee tai rajoittaa. Kirjasto ei tuota sananvapautta, koska kirjastot eivät juuri tuota viestejä. Kirjasto kuitenkin voi käytännössä tukea

4 tai rajoittaa kansalaisten sananvapauden ilmentymistä olosuhteissa, joissa toisilla on mm. taloudellisista ja muista valtasyistä muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa sananvapauttaan. Ison päivälehden päätoimittajan sananvapaus on käytännössä suurempi kuin Maija ja Matti Meikäläisen, jotka eivät omista joukkotiedotusvälineitä. Ei voida määritellä, mihin asti kirjaston täytyy tukea sananvapautta. Järkevämpää on kysyä, miksi kirjaston missään tilanteessa, joka ei suoraan seuraa lain määräyksistä, tulisi saada rajoittaa sananvapautta. Oma vastaukseni on ollut, ettei kirjastolla tule olla tällaista oikeutta. Kaikki eivät ole asiasta samaa mieltä, joten siitä on syytä keskustella enemmän. Tällöin on varmaan tärkeä määritellä sellaisia tilanteita, joissa jonkun mielestä kirjasto on sekä oikeutettu että ehkä myös velvoitettu rajoittamaan sananvapautta. * Kasvattamisesta ja kasvamisen tukemisesta Olen tätä aihetta käsitellyt jo joissakin suorissa keskustelukommenteissa, mutta koska asia selvästi vaivaa ja tiedän muista yhteyksistä mm. Vesa Suomisen olevan tai ainakin olleen kanssani hiukan eri linjoilla, täsmennän lyhyesti, mitä tarkoitan. Kirjasto osallistuu ja sen täytyy mielestäni osallistua siihen prosessiin, jossa ihmiset kasvavat lapsesta täysivaltaisiksi ja toivon mukaan täysipäisiksi kansalaisiksi. Teesini nro 9 pyrkii vain muistuttamaan siitä, ettemme voi osallistua tähän prosessiin tavoitteellisesti ja arvoja määritellen vaan roolimme on ihmisten omia valintoja tukeva. Teesi on pohjimmiltaan hyvin käytännöllinen ei kannata tähdätä sellaiseen, mihin ei ole kuitenkaan sen paremmin koulutusta kuin resurssejakaan, mutta sillä on myös vakava periaatteellinen puolensa, jonka voi kiteyttää kysymykseen siitä, mistä ne kirjaston kasvatusperiaatteet, -tavoitteet ja -arvot tulevat, jos meillä on myös kasvatuksen tehtävä ja velvoite. Kukaan ei ole mielestäni pystynyt perustelemaan kirjaston kasvatustehtävää siten, että siihen sisältyisi vastaus myös tähän arvojen ja tavoitteiden määrittelyyn. Uskonkin, että olemme jokseenkin yhtä mieltä itse tavoitteesta siitä että kansalaiset saavat mahdollisimman hyvää kasvatusta ja tukea kasvamisessa mutta ymmärrämme sanat kasvatus ja kasvattaminen semanttisesti eri tavoilla. Eettisten teesien tasolla kysymys on viime kädessä siitä, ettei meillä ole oikeutusta aktiiviseen kasvatustehtävään, koska meillä ei ole yleisesti ja yhteisesti hyväksyttyä kasvatusroolia yhteiskunnan kokonaisjärjestelmässä. Kirjastolaki voisi sisältää kohdan, jossa kirjastoille annetaan selkeä tehtävä opetusjärjestelmän rinnalla toimimisesta. Tällaista kohtaa ei kuitenkaan ole. Sitä väärinkäsitystä, että tarkoittaisin kasvattamisella yleistä järjestyksenpitoa kirjastossa, en tullut etukäteen edes ajatelleeksi. Kirjasto toki näyttää hyvää esimerkkiä kaikenikäisille kansalaisille muut huomioon ottavasta käyttäytymisestä, mutta häiriköintiin puuttuminen ei mielestäni ole sama asia kuin kasvattaminen. Ei-häiriköinti on tietenkin tavallaan arvo sekin, mutta kuuluu yleissivistykseen ja kirjastoille jää lähinnä asian valvominen ja puuttuminen tarvittaessa, ei itse asian opettaminen kovakalloisille kansalaisille. * Kommenttikohtaisia kommentteja Seuraavissa kommentin kommenteissa olen pyrkinyt lähinnä selventämään ja täsmentämään, en niinkään käymään jatkokeskustelua (kun tämä ei ole sellainen foorumi). Jos joku katsoo kommenttini vaativan jatkoa, se kyllä sopii minulle. Jätin nimet pois, koska vaikka siteeraan suoraan, tällaisessa opiskeluympäristössä ei ehkä kuitenkaan loukata kenenkään tekijänoikeutta

5 onko työntekijä yhteisen edun nimissä vastuussa siitä jos sopimatonta tai jopa laitonta aineistoa (lapsiporno tms) levitetään kirjaston koneiden avulla? HP: Kirjasto ei ole vastuussa siitä, mitä ihmiset mahdollisesti kirjastonkin koneiden avulla tekevät. Mukavaahan rikosten ennaltaehkäisy olisi, mutta käytännössä se on aika mahdotonta. Pitäisi ainakin hyvin tarkasti tietää, mikä on rikollista, mikä ei. Se ei ole helppoa oikeudessakaan. Internet tuo tullessaan muitakin ongelmia, ja minusta Poroilan näkemykset ovat hieman eettisesti välinpitämättömiä tässä asiassa. HP: Olen tarkastellut asioita ammattietiikan näkökulmasta, en internetin mahdollisten ongelmien ratkaisemisen tehtävän kannalta. En ole sitä mieltä, etteikö julkiseen verkkoon ja sen sisältöihin liittyisi mitään ongelmia. Olen vaan ollut sitä mieltä, ettei kirjasto ole se paikka, jossa näitä ongelmia voidaan tai edes pitää ratkoa. Meillä ei ole siihen valtuutusta eikä keinoja. Onko tässä teidän mielestänne ristiriita Poroilan teeseissä 7 ja 10? Kohdassa 7 puhutaan selvästi siitä, ettei kirjastolla ole vastuuta Internetistä, mutta kohdassa 10 on lause: Kirjaston rooli sanan- ja informaation vapauden turvaajana toteutuu monella eri tavalla, ja kirjastoalan ammattilaisen on kannettava vastuunsa kaikissa tapauksissa, oli sitten kyse aineistonvalinnasta, näyttelytoiminnasta tai verkkopalveluiden tarjoamisesta. Olenko vain lukihäiriöinen? HP: Minusta tässä ei ole ristiriitaa, koska teesissä 7 kysymys on siitä, ettei internetin sisältö ole kirjaston aineistonvalinnan piirissä eli siitä ei voi eikä siksi pidä tehdä eettistä velvollisuutta. Teesissä 10 puolestaan on kysymys siitä, että verkko on nykyään tärkeä osa ilmaisunvapauden toteutumista ja siksi myös verkkosisältöihin täytyy kirjastossa päästä. Tässä vastuu liittyy siis verkon tarjoamiseen, ei vastuunkantoon verkon sisällöistä. Tämä on minusta vakava eettinenkin ongelma, johon sinulla oli valtavan hyvä ehdotus, tosin en siihen osaa ottaa kantaa kun en ymmärrä teknologiasta niin paljon, mutta internetin valvominen on yksinkertaisesti aivan mahdotonta ja sen käyttöä ei voi rajoittaa, mutta kyllä tätä tiettyä laitonta materiaalia pitäisi voida rajoittaa jotenkin. Poistin yksi päivä ison pillun kuvan ja siitäkin kävi asiakas kertomassa. Kuva näkyi koko aulassa, lasten ja nuorten osasto mm on siinä ihan vieressä. Minusta Poroila ei käsittele tätä ongelmaa riittävän hyvin. HP: Pornografia ei ole Suomessa laitonta, vaikka se voi sisältölajina olla monen mielestä vastenmielistä. Minusta moottoriurheilu on vastenmielistä, mutta kun se ei ole laitonta, minulla ei ole eettistä oikeutta sen kirjastoharrastamisen rajoittamiseen. Miksi laillisen pornografian käyttöä pitäisi voida rajoittaa? Poroila korostaa sananvapautta teesissään 10, ja on oikeassa siinä, että arvoperustainen ennakkosensuuri voi myös uhata sanan- ja mielipiteen ilmaisun vapautta. Eikö meillä silti ole samanaikaisesti velvollisuus esimerkiksi suojella esimerkiksi lapsia ja nuoria tietynlaiselta aineistolta? HP: Haluamme suojella lapsia, mutta meillä ei ole yksimielisyyttä siitä, miltä kaikelta heitä pitäisi suojella ja mitkä menetelmät ovat parhaita. Jos kirjaston työntekijä ottaa itselleen vallan päättää, miltä kaikelta muiden lapsia on syytä suojella, eikö hän silloin ota lapsen vanhemmille kuuluvaa valtaa itselleen? Itse pidän väkivaltakulttuuria paljon suurempana uhkana lasten tasapainoiselle kehitykselle kuin satunnaista pornografisten kuvien näkemistä. Molemmat aihepiirit kiinnostavat lapsia ja nuoria. Voimmeko me päättää, mistä lapset saavat olla kiinnostuneita?

6 Historioitsijana - ja sosiaaliliberaalina vasemmistolaisena sellaisena - olen sitä mieltä, että perusteltuja kantoja täytyy huomioida kirjastoissa vaikka ne olisivat ajoittain iljettävän tuntuisiakin. Toisaalta kansankiihotuksen kohdalla täytyy olla kriittinen ja tässä tapauksessa onkin mietittävä missä menee sopivien rasististen/ennakkoluuloisten "perusteltujen mielipiteiden" kipukynnys. Voimme herkästi lähteä leikkimään tulella, joten varovaisuutta ja suurta harkintaa on käytettävä. HP: Kaikkia sananvapauden rajoituksia voidaan perustella varovaisuudella. Suomalainen lainsäädäntö kuitenkin lähtee siitä, että vasta jälkikäteen oikeudessa arvioidaan, ylittyikö kiihotuskynnys vai ei. Ajatus siitä, että kirjastolaitos ryhtyisi tältä osin ennakoimaan oikeuden päätöksiä, on ainakin itselleni vieras ja vaikea perustella. Ihmettelen sitä, että teesissä oli kaupallisesta viestinnästä. Voiko siis kirjastossa esittää kaupallista mainontaa? Poroilan teesin mielestä se olisi sallittua. Minusta se ei kuulu sinne. Kirjastossa voi olla esitteitä tapahtumista, näyttelyitä etc. Onko jossakin kirjastossa kaupallisia mainoksia? En ole ainakaan kiinnittänyt asiaan huomiota. HP: En ole ihan varma, mihin teesien kohtaan tässä viitataan, mutta teesissä 8 olen esittänyt, että kirjastossa tapahtuvan kaupallisen viestinnän torjumiseen löytyy käytännöllisiä syitä, vaikka itse asiaan suhtauduttaisiin neutraalisti. Samalla periaatteella tiedän monien kirjastojen torjuneen yksiselitteisesti poliittiset tilaisuudet, kun sama mahdollisuus pitäisi tarjota sitten kaikille muillekin poliittisille ryhmille. Nämä ovat varmaan aika pitkälle käytännöllisiä kysymyksiä, mutta voivat tietysti hyvin jyrkkinä rajoituksina muuttua myös eettisiksi ongelmiksi. Kuinka kirjaston kokoelmista vastaava kirjastonhoitaja voi pyrkiä objektiivisesti arvioimaan yhteisön tilannetta, kuten teesissä 2 esitetään? En edes ymmärrä, kuinka laajaan alueeseen (maantieteellisesti, kulttuurisesti) termillä "yhteisö" tässä viitataan. HP: Olen itse ajatellut yhteisöllä sitä ihmisten joukkoa, joka kirjastoa käyttää ja joiden näkemyksellä on päättäjille ja ammattilaisille käytännössä merkitystä. Kunnallisessa kirjastossa ei paljon kuntarajojen yli tarvitse asioista murehtia. Objektiivisuus tässä yhteydessä tarkoittaa mielestäni sitä, ettei tarkastella asioita minkään ryhmittymän näkökulmasta, vaan ajatellaan kirjaston käyttäjiä paikallisten eturyhmien ulkopuolelta. Poroila puolustaa kreikankielisten kirjojen hankkimista kirjastoon mutta millä tavoin tämä on suhteessa yhteisön tilanteeseen: hankitaanko pieneen maakuntakirjastoon kreikankielistä kirjallisuutta, jos yhteisössä asuu yksikin kreikankieltä taitava vai joka tapauksessa, vaikka ei asuisi ketään? En lainkaan ymmärrä tätä esimerkkiä, sillä yhteisön tilanteen ja kreikankielisen kirjan hankkimisen yhteyttä ei millään tavoin perustella. Teesi sanoo vain, että kreikankielistä kirjallisuutta on hankittava, koska joku saattaa joskus sitä tarvita. Tällä perusteella mikään kirjahankinta ei ole toista tärkeämpi tai huonompi, koska aina voi olla joku joka tarvitsee mitä tahansa kirjaa. HP: Tässä kreikankielinen kirjallisuus vain edusti kaikkia sellaisia tarpeita, joita yhteisössä voi esiintyä, vaikkei niitä esiintyisi valitsijan ajatusmaailmassa. Teesin 2 päätarkoitus on muistuttaa kirjastoalan ammattilaisia nöyryydestä asiakkaiden tarpeiden edessä. Kirjasto ja sen kokoelma ovat käyttäjiä, eivät kirjastoa hoitavia varten. En myöskään ymmärrä missä suhteessa arvovapaus ja yhteisön tilanne ovat. Tuleeko kirjastonhoitajan valita vain sellaista kirjallisuutta, joka vastaa niitä arvoja, joita yhteisö pitää tärkeinä vai päinvastoin myös sellaista kirjallisuutta, joka tarjoaa yhteisölle vaihtoehtoisiakin näkemyksiä ja avartaa heidän näköpiiriään. Mitä Poroila siis varsinaisesti tarkoittaa sisällön merkityksellisyydellä, yhteisön arvojen mukaista aineistoa vai myös sille vaihtoehtoista ja sitä täydentävää? HP: Teesin tavoitteena on korostaa sitä, että valintoja tehdään todellisille ihmisille, ei millekään keskiarvoille. Jos kirjaston käyttäjäkunnassa luetaan mielellään Kalle Päätaloa, koska hänen kirjoillaan on merkitystä lukijakunnalle, ei ole valitsijan tehtävä ruveta muuttamaan näitä kirjaston käyttäjiä postmodernin ranskalaisen kirjallisuuden harrastajiksi. Toisaalta valitsijan ei tule olettaa, että yhteisössä on merkitystä vain Kalle Päätalolla ja sen takia kokoelmaan on syy-

7 tä valita paljon muutakin, joka voi olla toisella tavalla merkityksellistä. Kaiken kaikkiaan olisi selvempää, jos näiden eettisten periaatteiden taustalla oleva arvomaailma tehtäisiin näkyväksi. Poroilan ehdotukset kirjastoalan eettisiksi periaatteiksi nimittäin perustuvat sananvapautta, tasapuolisuutta ja tasa-arvoa puolustaville (länsimaisille) arvoille. Voivatko eettiset periaatteet ja mitkään valinnat koskaan olla täysin arvovapaita? HP: Kaikissa eettisissä valinnoissa on kysymys pohjimmiltaan arvoista, se on kiistatonta. Myös näissä 10 teesissä on kysymys sitoutumisesta tiettyihin hyvin yleisiin arvoihin samalla kun pyrkimyksenä on tulkita sitä, miten nämä arvot näkyvät käytännön toimissa. Puheeni arvoneutraaliudesta liittyvät ennen muuta siihen, ettei ole yksittäisen portinvartijan (tavallisimmin aineistonvalitsijan) tehtävä täsmentää arvoja suuntaan tai toiseen. Kysymys on siis yhteiskunnallisesti määrittyvistä perusarvoista (meillä lähinnä perustuslakiin kirjatut periaatteet), joiden pohjalta kunnioitetaan yksilön oikeutta rakentaa oma maailmankuvansa ja arvomaailmansa ilman kirjaston puolelta tulevaa ohjailua. Arvoneutraali ei ole sama asia kuin arvovapaa. Omasta mielestäni kirjasto kyllä voisi hieman nostaa korkeakulttuuria heppoisemman materiaalin kustannuksella. Poroilan esimerkissä laki kieltää tietyn alalajin pornofilmit. Ei kai kirjaston kuitenkaan pidä ruveta lainaamaan niitä sallittuja? Onhan näitä filmejä vuokralla muuallakin. Poroilan säännössä 6 sanotaan, että kirjastoammattilainen ei voi määritellä, mikä sisältö on sopimatonta. Mielestäni tässä tapauksessa voi. Kysymyksessä ei ole mitenkään sensuuri, vaan se mitä yhteiskunnan on tarpeen kustantaa kansalaisille ja mikä on ostettava itse. HP: Perustelu onhan näitä muualtakin saatavana tai ostettava itse soveltuvat molemmat mihin tahansa ei-loppuunmyytyyn kirjastoaineistoon. Miksi juuri laillisen pornografian kohdalla muu saatavuus tai oston mahdollisuus olisivat kestävä peruste torjua niiden kirjastohankinta? Kun itse määritellään sopimaton ; joudutaan hyvin nopeasti kehäpäätelmään, jonka mukaan ei ole tarvetta hankkia kirjastoon sopimatonta aineistoa, koska sopimattoman aineiston hankkiminen kirjastoon ei ole tarpeellista. Mielestäni olisi tärkeätä jossain vaiheessa vastata kysymykseen, millä perusteella jokin sisältö olisi sopimatonta. Tämän kysymyksen esittää asiakas, jota kyseinen sisältö sattuu kiinnostamaan. Itsekin ehkä kannattaisin jonkunlaista sensurointia, mielestäni porno ja esim. pomminrakennusohjeet eivät kuulu kirjastoon. Internet yhteys alkaa olla joka mökissä, niissä voi sitten tutkia noita sivustoja. HP: Eikö kuitenkin pornon ja pomminrakennusohjeiden näin huoleton rinnastaminen johda siihen, että sanan porno tilalla voi olla ihan mitä tahansa muutakin, minkä jälkeen sananvapaudesta puhuminen alkaa olla turhaa? Toisaalta Internetin sensurointi aikuisilta ihmisiltä olisi aika radikaalia muuten vapaassa maassa. Kirjastossa avoin paikka tietokoneille estänee pahimmat pervoilut. HP: Ennen muuta myös internetin ennakkosensurointi on perustuslain vastaista. Suomi on vapaa maa vain, jos perustuslain säädöksiin suhtaudutaan vakavasti. Olen itse huomannut, etteivät monetkaan esimerkiksi pornografian ennakkosensurointiin halukkaat tunne lainsäädäntöä vaan olettavat, että tämä tai tuo itselle epämieluisa asia voidaan laillisesti kieltää. Ihan näin helppoa se ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Itsekin lähinnä ajattelen niitä keskenkasvuisia, joita kirjaston koneilla näkyy eniten hengailevan. Minusta heillä ei tarvitsisi olla pääsyä kaikille nettisivustoille. HP: Mitä itse asiassa tarkoitamme ilmaisulla ei tarvitsisi olla pääsyä? Mihin julkisen kirjaston työntekijä voi perustaa tällaisen näkemyksen? Mikä oikeuttaa virkailijan päättämään, kenellä on tarvis päästä tämän tai tuon sisällön luo? Sananvapauslainsäädäntömme (perustuslaki) mukaan tällaista oikeutta ei ole kenelläkään.

8 Vähän ihmetytti Poroilan perustelu kasvatuksesta pidättäytymiseen (9. periaate), muuten niin ylevässä pamfletissa Eikö kirjastojen ole hyvä tai edes sallittua sitten tehdä muuta kuin mitä kirjastolaissa on niiden tehtäväksi määritelty? Kirjastot kuolevat, jos ne piiloutuvat virkamiesten kirjoittamien lakipykälien taakse, eivätkä tarjoa yleisölle mitään muuta kuin sen, mikä niiltä kirjastolaissa on velvoitettu. Miksi Poroila on tällaisen pamfletin edes kirjoittanut, jos kirjastoalan eettiset periaatteet löytyvät kirjastolaista? HP: Kirjastoalan eettiset periaatteet eivät löydy kirjastolaista, mutta sieltä löytyvät ne tehtävät, joita varten yhteiskunta on kirjastolaitoksen perustanut ja sitä taloudellisesti pitää yllä. Tarkoitukseni oli muistuttaa siitä, että julkisen kirjaston tehtävien määrittely tavalla, joka poikkeaa laissa ilmaistusta, synnyttää ainakin eettisen, ehkä myös käytännöllisen ristiriidan. Ei tarvitse ajatella, että kirjastolain tehtäväkuvaus on täydellinen, eikä sitä voi kehittää. Mutta jos tehtäviä kuitenkin halutaan laajentaa alueelle, joka meillä on selkeästi määritelty opetuslaitoksen tehtäväksi, täytyy mielestäni kysyä, millä oikeutuksella laajennus tehdään. En ole itse lainkaan kasvatusvastainen, mutta näen aktiivisen (sisällöllisen) kasvattajan roolin olevan ristiriidassa sekä arvoneutraalin kokoelmatyön että kansalaisten itsemääräämisoikeuden kanssa. Aktiivisesta kasvattamisroolista pidättäytyminen ei mitenkään estä kirjastoa kehittämästä niitä palveluita, joita varten se on perustettu. Emme odota, että koululaitos laajentaa tehtäväkuvaansa pelastuslaitoksen reviirille, miksi näin ei olisi luontevaa myös kirjastolaitoksen puolella? Myös vaatimus arvoneutraaliudesta on mahdoton, koska valitsijat ovat ihmisiä. Väitän, että kukaan ei pysty tekemään aineistovalintaa jättäen omat arvonsa valinnan ajaksi narikkaan. Vaikka aineistovalitsija ei tietoisesti suosisi tai syrjisi mitään aineistoja omien arvojensa perusteella, omat arvot vaikuttavat vähintään alitajuisesti hankalissa valintatilanteissa. HP: Kun en tiedä kommentoijan työkokemusta, tyydyn toteamaan lyhyesti, että arvoneutraalius on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Järkevin asenne lienee mahdollisimman hyvä pyrkimys, sillä alitajuisiin arvovalintoihin on ymmärrettävästi vaikea puuttua. Tiedän kuitenkin omasta kokemuksesta, että myös tätä omaa pimeää puolta voi tarkkailla ja sen vaikutusta arvioida. Jos jonkin sisällön kohdalla tulee voimakas syrjimisen halu, voi omia motiivejaan pohtia ja katsoa, löytyykö halulle julkisuuden kestäviä perusteluja vai ei. Ollaan kohtalaisen turvallisilla vesillä, jos jonkin sisällön valitsematta jättämisen voi kenelle tahansa kysyjälle perustella julkisesti. Jos ratkaisussa on mukana henkilökohtaisia arvostuksia, niihin voidaan tällöin kiinnittää huomiota. tasapuolisuuden nimissä kirjasto ei myöskään voi toimillaan edistää tiettyjä ajatuksia, näkemyksiä tai esitystapoja. Mielestäni kirjaston ei tule tasapuolisuuden nimissä lainkaan sekaantua esim. päivänpolitiikkaan tai uskonnollisiin aatteisiin. Tällaisia asioita ajetaan toisilla foorumeilla. HP: Tässä on mielestäni aika hyvin määritelty arvoneutraaliuden yksi peruste eli tasapuolisuuden vaatimus. Jos kirjaston kokoelmatyö on subjektiivisesti arvosidonnaista eli heijastelee suoraan portinvartijoiden henkilökohtaisia arvoja, on äärimmäisen vaikeaa tuottaa kansalaisille tasapuolisia sisältöpalveluita. Lieväkin joidenkin arvojen suosiminen muiden kustannuksella johtaa helposti tilanteeseen, jossa julkinen kirjasto on enemmän yksien kuin toisten palvelua. Kohta 10 Kirjasto on ajatusten, mielipiteiden ja näkemysten vapaata esittämistä ja välittämistä edistävä yhteiskunnallinen palvelu. Ajatus on hyvä ja kannatettava, mutta en asiaa ihan sisäistä. Mielestäni kirjasto ei ole myöskään Hyde Park mielipiteiden ja näkemysten esittämiselle ja keskustelulle on tarjolla parempia ja toimivampia foorumeita, kuten internet tai sanomalehtien yleisönosastot. HP: Tässä on taas vähän semanttista väljyyttä minun puoleltani ja olisi pitänyt ilmaista asia täsmällisemmin. Lauseeni tarkoitus ei ole vaatia, että kirjastot toimisivat sananvapauden julistamisen foorumeina vaan sananvapautta dokumenttien kautta edistävänä palveluna. Voihan kirjasto jossain määrin tukea myös elävän keskustelun mahdollisuuksia, mutta pääpaino on historiallisista syistä fyysisissä dokumenteissa, nykyään myös verkkodokumenteissa.

9 Mutta on kuitenkin asiallista ja vastuullista tiettyjä asioita sensuroida tai estää näkymästä, kuten internetin pornotarjontaa kirjaston koneilta, vaikka se voi olla teknisesti vaikeasti toteutettavaa. Niiden sisältö ei kuulu kirjaston tarjoaman palveluun, vaikka sananvapauden nimissä se pitäisikin sallia. Miksi ihmeessä, koska siinä kyse ei ole vapaasta tietoon tai informaatioon pääsystä vaan puhtaasta aikuisviihteestä? HP: Asiallista ja vastuullista ovat melko väljiä ennakkosensuurin perusteluja. Miksi puhdas aikuisviihde ei kuulu kirjaston palveluihin? Missä niin on päätetty tai kuka näin on päättänyt? Jätämmekö päätösvallan jokaiselle portinvartijalle henkilökohtaisesti? Jos emme, mihin auktoriteettiin nojaudumme? Minä en ainakaan ymmärrä, miten asiallinen tai vastuullinen määriteltäisiin yhteisesti auktorisoidulla tavalla. Tuo Poroilan loppukaneetti periaatteet on hyväksyttävä kokonaan tai niitä ei ole hyväksyttävä ollenkaan kuulostaa niin ehdottomalta ja jyrkältä, että tulee sellainen tunne, että oliko tämä kirjoitus joku vitsi vai mitä ihmettä? Tuntuu, että Poroila ei luota kirjastoihmisiin. HP: Sen lisäksi, että viittaan tätä asiaa koskevaan yleiseen kommenttiini tuolla alkupäässä, joudun valitettavasti myöntämään, että en todellakaan luota kirjastoihmisiin. Yli 30 vuoden työkokemuksesta tiedän, että olemme ammattilaisinakin kaikki taipuvaisia eettiseen horjahteluun, koska eettinen johdonmukaisuus on intuitiivisesti mielihalujensa perässä kulkevalle ihmiselle erittäin vaikeata. Voimme olla yhtä mieltä siitä, että rehellisyys on tärkeä arvo, mutta silti sopivassa tilanteessa, jossa ei ole kiinnijäämisen riskiä, toimimme hyvin herkästi epärehellisesti oman edun vuoksi. Kirjastoalan ammattilaisten työkulttuureissa on paljon myönteistä, mutta esimerkiksi sananvapaus on monelle erittäin suhteellinen käsite, josta ollaan valmiita luopumaan esimerkiksi omien arvojen puolustamiseksi. Kirjoitin tuon pamflettini juuri sen takia, etten pidä ammattikuntaamme riittävän johdonmukaisena eettisissä ratkaisuissa. Kirjasto toimii tärkeänä maksuttoman yhteisöllisen informaation välityspaikkana (esitteet, näyttelyt, tietokannat). Eikö kirjastolla todellakaan ole kovin paljon valinnanvapautta tai -oikeutta siihen, mitä maksutonta yhteisöllistä informaatiota kirjaston tiloissa välitetään? HP: Erottaisin tässä periaatteellisen ja käytännöllisen puolen. Ilmoitustaulujen tila on rajallinen, joten ihan senkin takia välityspalveluita on pakko kontrolloida. Ei niitä esitepinojakaan voi määrättömästi kirjaston tiloihin ottaa. Kokonaan toinen asia sitten on, jos torjunnan perusteena käytetään viestien sisältöä. Jos viesti torjutaan ilman laillista perustetta vain siksi, ettei portinvartija pidä viestin sisällöstä, eettinen ongelma on valmiina. Itse pidän tärkeänä sitä, että mitä tahansa rajoituksia kirjastoilla onkin, niiden on oltava julkisia ja julkisesti perusteltavissa. Sen lisäksi voimme miettiä yleisökasvatuksen merkitystä. Millainen rooli kirjastolla on informaatiotulvassa? Mitä keinoa kirjasto voi tarjota asiakkaalleen, joka haluaa oppia, miten erottaa tutkimustieto ja disinformaatio, kun kokoelma ei tarjoa siihen vastausta? Miten kirjasto on mukana kasvatustyössä, jossa lapset ja nuoret oppivat näitä taitoja? Entä miten kirjasto on mukana aikuisille suunnatussa tiedonhankinnan koulutuksessa? Oma kirjastoni tarjoaa tasaisesti ja ilmaiseksi koulutusta Internetin käyttöön ja tiedonhankintaan. Kutsun sitä aikuiskasvatukseksi. Sen sijaan kirjasto, jolla on avoimesti kommunikoituja arvoja, voi hyvin kasvattaa lapsia, nuoria ja aikuisia saavuttamaan ajankohtaisia taitoja ja tietoa. HP: Tässä on hyviä pointteja siitä, miten monipuolinen kirjaston tukirooli voi olla. Silti olen edelleen sillä kannalla, ettei verkonkäytön koulutuksen tarjoaminen ole sitä kasvattamista, jota itse olen tarkoittanut. Ehkä olisi pitänyt käyttää ilmaisua arvokasvattaminen, sillä totta kai kirjasto voi olla minkä tahansa taidon oppimisen näyttämönä ongelmitta. Mutta kirjasto, joka kasvattaisi käyttäjiään esimerkiksi islamilaisen oikeuskäytännön tai rikollisjärjestön lojaalisuussääntöjen omaksumiseen, herättäisi todennäköisesti melkoista vastarintaa. Samaan vastarintaan olisi aihetta myös siinä tapauksessa, että kirjasto yrittäisi kasvattaa käyttäjistään

10 uskonnollisia tai uskonnottomia, militaristeja tai pasifisteja, hevin kuuntelijoita tai oopperan rakastajia. Vielä harjoitteluasteella olevana kirjastolaisena oivalsin Poroilan kirjaa ja hänen kultaisia sääntöjään lukiessani, miten paljon nöyryyttä hyvänä kirjastoalan työntekijänä oleminen vaatii. Minun on osattava arvostaa tai ainakin hyväksyä muiden näkemyksiä, minä en ole työssäni sivistämässä ketään, minä en ole aina oikeassa. HP: Tässä on erittäin arvokas havainto ja huomio. Vaikka en taida käyttää termiä nöyryys noissa teeseissä, on se kyllä aina ollut itselleni tärkeä käsite (ei siis nöyristely, vaan oman rajallisuuden ja subjektiivisuuden tunnustaminen). Monet eettiset ongelmat syntyvät siitä, ettei todellisuuden moninaisuutta osata tai haluta kohdata riittävällä nöyryydellä. Yleensä siinä auttaa aika ja työkokemus, mutta ei kyllä aina. Olen ollut reilun vuoden kirjastossa töissä ja olen törmännyt usein tilanteisiin, jotka liittyvät sensuuriin. Olemme esimerkiksi pohtineet työyhteisössämme, voiko ekaluokkalaiselle lainata aikuisten väkivaltaisia ja pornahtavia sarjakuvia. Joskus taas vanhemmat ovat tulleet moittimaan meitä siitä, kun olemme lainanneet kymmenvuotiaalle tytölle Stephenie Meyerin Houkutus- kirjan. Kuuluuko vastuu näissä tapauksissa vanhemmille vai kirjaston henkilökunnalle? HP: Kysymys vastuusta esimerkiksi lasten kanssa toimittaessa on monimutkainen, mutta asiaa voi purkaa esimerkiksi miettimällä, olisiko itse valmis jättämään kokonaisvastuun omasta lapsestaan yksittäisille kirjaston työntekijöille. Itse en olisi siihen valmis, minusta päävastuu on lapsen vanhemmilla. Haluan kyllä, että henkilökunta puuttuu häiriköintiin ja lasten välisiin nujakointeihin, mutta en haluaisi, että henkilökunta ilman lapseni aloitetta rupeaa ohjaamaan hänen valintojaan tai päättämään hänen puolestaan, mikä on sopivaa tai sopimatonta. Mutta epäilemättä on myös sellaisia vanhempia, jotka jättäisivät päävastuun vaikkapa kirjastolle. Aina on kuitenkin kysyttävä, onko meillä kykyä ja resursseja tuon vastuun todelliseen kantamiseen. Minusta meillä ei ole kumpaakaan. Onko mahdollista, että yksittäinen kirjasto joskus joutuisikin kohtaamaan jälkikäteisen sanktion (täydellisen) ennakkosensuurin puutteen takia? Takaako se, ettei Internetpalvelu kuulu kirjaston aineistonvalinnan piiriin kirjastolle koskemattomuuden, jos jonkun elämä vahingoittuu valvomattoman aineiston vaikutusten takia? HP: Perustuslakimme mukaan kirjastolla ei ole oikeutta ennakkosensuurin muuten kuin täsmällisesti määritellyissä tilanteissa (K-elokuvat ja pelit). Kun ei ole oikeutta, ei ole myöskään velvollisuutta. Jonkun kirjaston asiakkaan elämän vahingoittuminen internetin sisällön takia ei mielestäni mitenkään poikkea siitä, että jonkun ihmisen elämä voi pysyvästi muuttua kirjastosta lainatun kirjan lukemisen seurauksena. On mahdotonta varmistaa, ettei kenenkään elämä muutu kielteisellä tavalla johonkin sisältöön tutustumisen takia. On mahdotonta jo määritellä, mikä olisi kielteistä seurausta, vahingoittumisesta nyt puhumattakaan. Jos kirjastolaitos ei halua toimia mielivaltaisena ajatuspoliisina, sillä ei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin toimia Suomen lain pohjalta. Poroilan tekstissä korostetaan sitä, että kirjaston aineistovalinnoissa tulisi rajoittavina tekijöinä käyttää vain ja ainoastaan lain yksiselitteisiä määräyksiä. Sehän tarkoittaisi, että kirjastoammattilaisten tulisi hyvin tarkkaan tuntea lakia ja varsinkin sen rajoituksia. Kirjastoväen tulisi siis myös jatkuvasti seurata uusia ja muutettuja lakeja, jotta nämä rajoitukset voitaisiin ottaa valinnoissa huomioon ja tarvittaessa muuttaa valintakriteereitä. HP: Pidän itse kohtuullisena vaatimuksena, että kirjastoissa tunnetaan se lainsäädännön osa, joka säätelee sananvapautta, tekijänoikeutta ja kirjastojen toimintaa. Todellisuudessa näitä seurattavia ja tunnettavia lain osa-alueita ei ole niin hirveän paljon, kysymys on lähinnä asenteista ja siitä, miten laintuntemus järjestetään ja pidetään yllä. Asian kääntöpuolena on tietenkin se, ettei kirjastoalan ammattilaisilla saisi olla vääriä käsityksiä siitä, mitä laeissa edellytetään tai sallitaan. Aika pitkälle pärjätään, kun tunnetaan ja ymmärretään perustuslaki, tekijänoikeuslain

11 tietyt osa-alueet, laki kuvaohjelmien ikärajoista sekä laittomiksi määriteltyjä sisältöjä koskevat säädökset. Vaikka olenkin kirjastossa työssä, olen vasta harjoittelija alalla. Kirjaston tekijänoikeusloukkauksista tiedän sen verran, mitä esimieheni on puhunut. Hän oli jollain aihetta käsittelevällä kurssilla ja siellä oli kerrottu, että kirjastoissa ei saisi lukea yleisölle ääneen mitään kirjaa kokonaisuudessaan maksamatta tekijänoikeusmaksuja. Tätä lakia rikotaan kuitenkin ainakin satutunneilla, jolloin lapsille luetaan kokonaisia kuvakirjoja. Oikeasti kirjasta saisi lukea vain pätkän ilmaiseksi. Tämä on mielestäni aika hassua. HP: En ole ruvennut systemaattisesti kommentoimaan näitä tekijänoikeuskysymyksiä, jotka eivät sinänsä liity varsinaiseen aiheeseen. Kommentista kuitenkin näkyy selkeästi se, kuinka hennolla pohjalla lakitietous kirjastoissa on. Esimerkiksi tämä kirjojen lukeminen ei ole korvaus- vaan lupakysymys, tietyissä tilanteissa julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa. Tekijänoikeuslaki on moniltakin osin arkijärjen kannalta hassu, mutta kirjastoalan ammattilaisten täytyisi tietysti tuntea määräykset niiden arkihassuuden määrästä riippumatta, jotta asiakkaita voidaan palvella laillisesti ja samalla maksimaalisesti.

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt ja mahdolliset aukot?

Hyvät käytännöt ja mahdolliset aukot? Hyvät käytännöt ja mahdolliset aukot? Tiedon häviäminen Tietojen sekaantuminen Tietojen virheellisyys Luottamuksellisen/salaisen tiedon paljastuminen Tietoliikenteen häirintä (spämmi/virukset) Tiedon kopioituminen

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista?

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? ?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? 15.2.2005 11:50 Timo Poropudas timo.poropudas@sanoma.fi Lasten suojelusta, esto-ohjelmista ja sensuurista noussut julkinen keskustelu jatkuu kiivaana.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT

ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Väli-Suomessa 1.4.2013 ARVIOINNIN SUDENKUOPAT Broadhurst Karen & Munro Eileen (toim.) (2010) Suora ote KATSE LAPSEEN Lastensuojelutarpeen kiireellinen arviointi Oulun kaupungin lastensuojelussa ja sosiaalipäivystyksessä-raportista

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Petteri Erkintalo Kehitysjohtaja Klikkicom Oy 2011-09-27 2 1. Hakukoneiden pääsy sivustolle on estetty Hakukoneiden pääsyn sivustolle voi estää usein eri keinoin Yllättävän

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka

Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Politiikka Ti5313500 Tietoturvan Perusteet : Pekka Jäppinen 12. joulukuuta 2007 Pekka Jäppinen, Lappeenranta University of Technology: 12. joulukuuta 2007 Ohjeistus/säännöt henkilöstölle kuinka toimia Kertoo mitä

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta?

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? UEF/Viestintä 25.8.2011 2 Sisältö Vaikeus ja joitakin sen syitä Organisaatioiden fuusiot muutoksen ajureina Miksi tavoiteltu

Lisätiedot

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta?

Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 LÄÄKEALAN TOIMIJOIDEN VALVONTA Saako lääkkeitä turvallisesti verkosta? Sami Paaskoski, Liisa Näveri / Kirjoitettu 16.10.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Lääkkeiden verkkokauppa

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät 2.2.2017 Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Suomen Metsäkeskus Kritiikki? = Arvostelu (https://fi.wikipedia.org/wiki/arvostelu)

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot