Keskustelun herättämiä ajatuksia ja yrityksiä vastata

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskustelun herättämiä ajatuksia ja yrityksiä vastata"

Transkriptio

1 Heikki Poroila Keskustelun herättämiä ajatuksia ja yrityksiä vastata * Internetin valvonta ja suhtautuminen pornografiaan (useat keskustelijat valmiita erittäin voimakkaaseen pornografian ennakkosensuuriin). Kirjani Luurangot portinvartijan kaapissa kirjoittamisen eräs tärkeä motiivi oli monen kollegan puheista kuultava jyrkkä ristiriita yleisen sananvapauden kannattamisen ja erityisesti pornografian jyrkän ennakkosensurointihalun välillä. Kuten lienette itsekin havainneet omasta keskustelustanne, tämä asetelma on ennallaan. Jostain syystä juuri pornografia on aihepiiri, jossa muuten moniarvoiset ja eettisesti varovaiset kirjastotyöntekijät ovat valmiita jyrkkiinkin ennakkosensoristisiin toimiin (mm. nettipäätteiden suodattimet) sekä asiakkaiden suoraviivaiseen holhoamiseen (nettipäätteille avattujen pornokuvien sanktiointi). Huomiotani kiinnitti keskustelussanne se, että monelle on jonkinlainen itsestäänselvyys, että kirjaston henkilökuntaan kuuluvalla on sekä oikeus että velvollisuus estää asiakkaita pääsemästä tai joutumasta sopimattoman aineiston piiriin. Tämä itsestäänselvyys näkyy parhaiten siinä, ettei kysytä itseltä tai muilta, mistä tällainen valta olisi peräisin tai miten sopimaton voidaan määritellä. Nämä ovat kuitenkin kaiken ennakkosensoristisen toiminnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. Suomessakin lainsäädäntö on kirjoitettu siten, ettei kellään ole oikeutta ennakkosensuuriin kuvaohjelmia lukuun ottamatta (ja tämäkin käytäntö on vahvasti kyseenalaistettu ja ilmeisesti romuttumassa). Jälkikäteen tapahtuvan (klassisen) sensuurin oikeus on puolestaan jätetty selkeästi oikeusistuimille, jotka tapauskohtaisesti päättävät, onko jokin levitetty viesti ollut Suomen lain näkökulmasta kielletty. Korostan vielä sitä, ettei joidenkin asioiden määritteleminen laittomaksi anna tavalliselle kansalaiselle sensoristista päätäntävaltaa sen määrittelyssä, mikä viesti täyttää laittomuuden tunnusmerkit. Meillä on kunnianloukkausta, jumalanpilkkaa ja kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevia säädöksiä, mutta ne eivät ole kenelle tahansa annettuja valtaoikeuksia vaan oikeusistuinten työskentelyn pohjaksi laadittuja säädöksiä. Jos ja kun kirjastossa työskentelevä ihminen päättää, että jokin viesti tai sisältö on sopimaton, hän ottaa itselleen yksiselitteisesti oikeuslaitokselle kuuluvaa valtaa. Toimimalla tällaisen sopimaton -koodin pohjalta käytännössä esimerkiksi aineistonvalinnassa tämä henkilö syyllistyy lainsäädännössä kiellettyyn ennakkosensuuriin. Hiukan kärjistäen voidaan siis todeta, että omista arvosyistään pornografisen viestin kirjaston kokoelmasta torjuva on se, joka toimii laittomasti. Pornografiaan ja muihin sopimattomaksi jonkun arvioimiin asioihin liittyy usein ns. lastensuojeluperustelu (muita perusteluja ei juurikaan esitetä, vaikka ehkä pitäisi). Kuvaohjelmia on tarkastettu ja niille on lätkäisty K-rajoja lastensuojelun merkeissä, mutta meillä ei ole lainsäädäntöä, joka antaisi kirjaston henkilökunnalle oikeuden puuttua siihen, mitä viestejä myöskään alle 18-vuotiaat saavat ottaa vastaan. Hyvä tarkoitus ei tee omavaltaisuutta lailliseksi. Kaiken edellä sanotun lähinnä laillisuuteen liittyvän lisäksi tässä on koko ajan läsnä ambivalentti suhtautuminen sananvapauteen. Ihminen, joka arvioi internetissä olevan pornografian vakavaksi ongelmaksi kirjastossa, joutuu myöntämään vastustavansa sananvapautta käytännössä, vaikka sitä ehkä teoriassa kannattaakin. Tässä tilanteessa kuulee usein ajatuksen siitä, ettei sananvapauskaan tarkoita, että ihan mikä tahansa pitää sallia.

2 Ajatus on sinänsä totta. Sananvapauteen liittyy aina vastuu. Mutta se vastuu on sananvapauden käyttäjällä, ei vastaanottajalla. Pornografia ei ole Suomessa laitonta, miksi siihen liittyvien viestien lähettämistä tai vastaanottamista pitäisi tai saisi kirjastossa rajoittaa tai kokonaan estää, kuten todennäköisesti aika moni alalla toimiva ihminen ajattelee. Sananvapaus ei voi olla ehdollista siten, että sen piirissä ovat vain minun mielestäni hyvät ja oikeat asiat. Jos ilmaisun ja vastaanoton vapaus on vain minun valitsemillani näkökannoilla, vallitsee tosiasiassa erittäin jyrkkä sananvapautta vastustava ajattelutapa. Moni kirjastoalan eettisiä periaatteita pohtiva näyttää unohtavan, etteivät periaatteet voi olla subjektiivisesti joustavia eli taipua aina sen mukaan, mitä itse kukin pitää oikeana tai hyvänä. Kirjaston tyyppisessä viestien keräämiseen, säilyttämiseen ja levittämiseen keskittyneessä palvelulaitoksessa on aivan erityisen välttämätöntä pitää huolta siitä, etteivät palvelun periaatteet muotoudu käytännössä ylintä valtaa käyttävien portinvartijoiden henkilökohtaisten näkemysten mukaan. Juuri sen estämiseksi tarvitaan yhteisiä periaatteita, joista ei tingitä. * Yhteisön, kirjaston, ammattilaisen arvot (kohta 3) Kysymys arvoista ja niiden tunnistamisesta on eettisen pohdinnan keskiössä, aina. Suhtautuminen arvoihin on monimutkaista ja vaikeaa, enkä pidä omaa onnistumistani mitenkään selviönä. Pari täsmennystä haluan kuitenkin tähän lähinnä teesin nro 3 sanamuotoihin liittyvään keskusteluun lisätä. Vaatimus arvoneutraaliuden tavoittelusta kirjastossa on näennäisesti ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että kirjastojenkin toimintaan heijastuvat yhteisön arvot ja niissä tapahtuvat muutokset. Itse tarkoitan tällä vaikuttamisella ja heijastumisella sekä lainsäädäntöä että yleisön tarpeissa ilmeneviä arvovalintoja. Hyvin yksinkertaisesti tällainen yhteisön arvojen heijastuminen voi näkyä siinä, että tietyissä osissa Suomea kirjastoon hankitaan erittäin runsaasti Kalle Päätalon tuotantoa, jossain toisessa osassa Suomea koetaan Päätaloa tärkeämmäksi Kari Hotakainen tai Kjell Westö. Pyrin teesissä 3 kuitenkin painottamaan sitä, että arvoneutraalius on eettisesti tärkeä tavoite ja periaate. Päätalon tai Hotakaisen painottaminen ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa. Mutta jos kirjasto kieltäytyisi ottamasta jompaakumpaa kokoelmiin, olisi selvästi luovuttu neutraalista suhtautumisesta. Vastaavalla tavalla alistuminen jonkin yhteiskunnallisen, uskonnollisen tai muun ideologian sensoristisiin vaatimuksiin olisi neutraaliudesta luopumista. Sellaiseen voidaan toki joutua, jos vaatimusten takana on tarpeeksi raaka väkivaltakoneisto. Alistuminen sensoristisiin valintaperiaatteisiin merkitsee silti aina luopumista arvoneutraaliudesta ja siinä mielessä tarkoittaa eettistä lipeämistä. Moni on ollut sitä mieltä, ettei kirjasto voi olla arvoneutraali, aina on toiminnan pohjalla jotain arvoja. Tämä on mielestäni sinänsä aivan oikea päätelmä, kaikki yhteiskunnalliset palvelut nojautuvat joihinkin arvoihin. Suomessa julkisten kirjastojen voidaan arvioida nojautuvan kansalaisten perusoikeuksien kunnioittamisen arvoon, yksilön itsemääräämisoikeuden arvoon, sananvapauden arvoon jne. Teesillä 3 en kuitenkaan ole puhunut arvoista tällä tasolla, vaan käytännön ratkaisujen ohjaajana. Rajanveto on toki vaikeaa. Palvelupolitiikka on aina arvosidonnaista; IT-edistyneiden kirjastopalveluihin satsaaminen on selvä arvovalinta, jossa IT-harrastusta pidetään tukemisen arvoisena suhteessa joihinkin muihin asioihin. Arvoneutraaliuden tärkeiden ilmenemisalue on kuitenkin kirjaston kokoelmatyössä ja siihen liittyvissä toiminnoissa (kuten näyttelyissä), joiden avulla tuotetaan pääosa kirjaston palveluista. * 10 kultaisen säännön ehdottomuuden logiikka

3 Kirjoitin eettisen säännöstön kokonaisuudeksi, en ruotsinlaivan noutopöydäksi, josta voi mielensä mukaan napsia tämän tai tuon kohdan. Tästä syystä siinä on mukana joitakuita kiusannut ehdoton loppukaneetti siitä, että säännöstö on hyväksyttävä kokonaisuutena tai sitten ei ollenkaan. Halusin tällä korostaa sitä, että eettisesti kestävä ammattilaisuus rakentuu johdonmukaisuudesta, jollaista itse olen tavoitellut. Käytännön elämässä jotkin asiat tietenkin korostuvat, mutta olen edelleen sitä mieltä, että periaatteistoni on sisäisesti sen verran johdonmukainen, että sen osittainen hyväksyminen vesittää lopputuloksen. Etiikan alueella ei kuitenkaan kannata harrastaa tyhjää uhoamista. On selvää, että pääosin johdonmukainen on parempi kuin vain vähän johdonmukainen. Täydellisyyden tavoittelu voi olla hyvä lähtökohta, mutta käytännössä joudutaan aina tyytymään vähempään. * Sananvapaus ja sen rajat Kun sananvapauskäsitystäni on pidetty ehdottomana ja epäilty, etten näe tai halua nähdä sananvapauteen väistämättä liittyviä rajoituksia, lienee syytä ihan lyhyesti käsitellä tätä sensuurin vastapoolia käsitteiden tasolla. En ajattele, että sananvapaus on rajoittamaton vapauden laji, vaikka pidänkin sitä ihmisen perusoikeuksiin kuuluvana. Mitään vapauden lajia ei voi käytännössä pitää rajoittamattomana, vaikka kaikkein perustavalaatuisimmat, kuten ihmisen oikeus elää, sellaisilta vaikuttavat. On aina mahdollista keksiä tilanteita, joissa tärkeimpiäkin vapauksia on perusteltua rajoittaa (jos voidaan pelastaa tuhat ihmistä tuhoutumiselta, eikö ole eettisesti perusteltua uhrata yhden ihmisen henki?). Sananvapaus on yhteiskunnallinen ilmiö, jota ainakin itse tarkastelen välineenä, en niinkään itseisarvona. Sananvapaus on monen yksilöiden ja yhteisön kannalta tärkeiden hyvien asioiden edistämisen väline. Sitä voidaan toki käyttää myös päinvastaisiin tarkoituksiin, mutta sananvapauden tärkeyttä korostavat ihmiset yleensä ajattelevat, että tämä hinta kannattaa maksaa, niin arvokasta sananvapaus on. Mutta sananvapaus ei ole ainoa vapaus eikä ainoa tärkeä asia. Absoluuttista sananvapautta ei ole missään eikä kellään, joten olennaista onkin kysyä, mikä sitä milloinkin rajoittaa. Itse ajattelen, että sananvapautta ei saa käyttää tavalla, joka rajoittaa jonkun toisen sananvapautta tai muita perusoikeuksia. Myös Suomen lainsäädännössä on sananvapauteen liittyviä rajoituksia, vaikka itse periaate on kirjattu perustuslakiin. Sananvapautta ei esimerkiksi ole sallittua käyttää toista ihmistä loukkaavalla tavalla (tätä yksinkertaista asiaa eivät monetkaan anonyymit verkkokirjoittajat tiedä tai halua hyväksyä). Lakiin on myös kirjattu joitakin viestien lajeja, joihin sananvapaus ei ulotu ja jotka siten on jätetty sen ulkopuolelle. Viestit, jotka kuvina voidaan tulkita eläin-, väkivalta- tai lapsipornografiaksi, ovat tällaisia, samoin kansanryhmää vastaan kiihottaminen sekä näistä todennäköisesti kiistanalaisimmin uskonrauhan häiritseminen. Näittenkin viestien osalta sananvapaus on voimassa siihen asti, kunnes oikeus toteaa viestin laittomaksi. Ennalta ei Suomen lakien mukaan ole sallittua rajoittaa kenenkään tai minkään viestin ilmaisemista. Itselleni on tärkeintä sananvapauteen liittyvän vastuun hyväksyminen. Sananvapaus on subjektiivinen vapaus, mutta ei avoin valtakirja mihin tahansa. Joistakin sananvapauden käytön muodoista seuraa oikeudellisia toimenpiteitä, joistakin muista seuraa ehkä vain mielipahaa ja muita ikäviä tuntemuksia. Vapaus ilman vastuuta on mielivaltaa, myös sananvapaudessa. Pidän myös tärkeänä ymmärtää ero yksilön ja kirjaston kaltaisen julkisen palvelun välillä. Sananvapaus on yksilön vapautta, jota yhteiskunta joko tukee tai rajoittaa. Kirjasto ei tuota sananvapautta, koska kirjastot eivät juuri tuota viestejä. Kirjasto kuitenkin voi käytännössä tukea

4 tai rajoittaa kansalaisten sananvapauden ilmentymistä olosuhteissa, joissa toisilla on mm. taloudellisista ja muista valtasyistä muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa sananvapauttaan. Ison päivälehden päätoimittajan sananvapaus on käytännössä suurempi kuin Maija ja Matti Meikäläisen, jotka eivät omista joukkotiedotusvälineitä. Ei voida määritellä, mihin asti kirjaston täytyy tukea sananvapautta. Järkevämpää on kysyä, miksi kirjaston missään tilanteessa, joka ei suoraan seuraa lain määräyksistä, tulisi saada rajoittaa sananvapautta. Oma vastaukseni on ollut, ettei kirjastolla tule olla tällaista oikeutta. Kaikki eivät ole asiasta samaa mieltä, joten siitä on syytä keskustella enemmän. Tällöin on varmaan tärkeä määritellä sellaisia tilanteita, joissa jonkun mielestä kirjasto on sekä oikeutettu että ehkä myös velvoitettu rajoittamaan sananvapautta. * Kasvattamisesta ja kasvamisen tukemisesta Olen tätä aihetta käsitellyt jo joissakin suorissa keskustelukommenteissa, mutta koska asia selvästi vaivaa ja tiedän muista yhteyksistä mm. Vesa Suomisen olevan tai ainakin olleen kanssani hiukan eri linjoilla, täsmennän lyhyesti, mitä tarkoitan. Kirjasto osallistuu ja sen täytyy mielestäni osallistua siihen prosessiin, jossa ihmiset kasvavat lapsesta täysivaltaisiksi ja toivon mukaan täysipäisiksi kansalaisiksi. Teesini nro 9 pyrkii vain muistuttamaan siitä, ettemme voi osallistua tähän prosessiin tavoitteellisesti ja arvoja määritellen vaan roolimme on ihmisten omia valintoja tukeva. Teesi on pohjimmiltaan hyvin käytännöllinen ei kannata tähdätä sellaiseen, mihin ei ole kuitenkaan sen paremmin koulutusta kuin resurssejakaan, mutta sillä on myös vakava periaatteellinen puolensa, jonka voi kiteyttää kysymykseen siitä, mistä ne kirjaston kasvatusperiaatteet, -tavoitteet ja -arvot tulevat, jos meillä on myös kasvatuksen tehtävä ja velvoite. Kukaan ei ole mielestäni pystynyt perustelemaan kirjaston kasvatustehtävää siten, että siihen sisältyisi vastaus myös tähän arvojen ja tavoitteiden määrittelyyn. Uskonkin, että olemme jokseenkin yhtä mieltä itse tavoitteesta siitä että kansalaiset saavat mahdollisimman hyvää kasvatusta ja tukea kasvamisessa mutta ymmärrämme sanat kasvatus ja kasvattaminen semanttisesti eri tavoilla. Eettisten teesien tasolla kysymys on viime kädessä siitä, ettei meillä ole oikeutusta aktiiviseen kasvatustehtävään, koska meillä ei ole yleisesti ja yhteisesti hyväksyttyä kasvatusroolia yhteiskunnan kokonaisjärjestelmässä. Kirjastolaki voisi sisältää kohdan, jossa kirjastoille annetaan selkeä tehtävä opetusjärjestelmän rinnalla toimimisesta. Tällaista kohtaa ei kuitenkaan ole. Sitä väärinkäsitystä, että tarkoittaisin kasvattamisella yleistä järjestyksenpitoa kirjastossa, en tullut etukäteen edes ajatelleeksi. Kirjasto toki näyttää hyvää esimerkkiä kaikenikäisille kansalaisille muut huomioon ottavasta käyttäytymisestä, mutta häiriköintiin puuttuminen ei mielestäni ole sama asia kuin kasvattaminen. Ei-häiriköinti on tietenkin tavallaan arvo sekin, mutta kuuluu yleissivistykseen ja kirjastoille jää lähinnä asian valvominen ja puuttuminen tarvittaessa, ei itse asian opettaminen kovakalloisille kansalaisille. * Kommenttikohtaisia kommentteja Seuraavissa kommentin kommenteissa olen pyrkinyt lähinnä selventämään ja täsmentämään, en niinkään käymään jatkokeskustelua (kun tämä ei ole sellainen foorumi). Jos joku katsoo kommenttini vaativan jatkoa, se kyllä sopii minulle. Jätin nimet pois, koska vaikka siteeraan suoraan, tällaisessa opiskeluympäristössä ei ehkä kuitenkaan loukata kenenkään tekijänoikeutta

5 onko työntekijä yhteisen edun nimissä vastuussa siitä jos sopimatonta tai jopa laitonta aineistoa (lapsiporno tms) levitetään kirjaston koneiden avulla? HP: Kirjasto ei ole vastuussa siitä, mitä ihmiset mahdollisesti kirjastonkin koneiden avulla tekevät. Mukavaahan rikosten ennaltaehkäisy olisi, mutta käytännössä se on aika mahdotonta. Pitäisi ainakin hyvin tarkasti tietää, mikä on rikollista, mikä ei. Se ei ole helppoa oikeudessakaan. Internet tuo tullessaan muitakin ongelmia, ja minusta Poroilan näkemykset ovat hieman eettisesti välinpitämättömiä tässä asiassa. HP: Olen tarkastellut asioita ammattietiikan näkökulmasta, en internetin mahdollisten ongelmien ratkaisemisen tehtävän kannalta. En ole sitä mieltä, etteikö julkiseen verkkoon ja sen sisältöihin liittyisi mitään ongelmia. Olen vaan ollut sitä mieltä, ettei kirjasto ole se paikka, jossa näitä ongelmia voidaan tai edes pitää ratkoa. Meillä ei ole siihen valtuutusta eikä keinoja. Onko tässä teidän mielestänne ristiriita Poroilan teeseissä 7 ja 10? Kohdassa 7 puhutaan selvästi siitä, ettei kirjastolla ole vastuuta Internetistä, mutta kohdassa 10 on lause: Kirjaston rooli sanan- ja informaation vapauden turvaajana toteutuu monella eri tavalla, ja kirjastoalan ammattilaisen on kannettava vastuunsa kaikissa tapauksissa, oli sitten kyse aineistonvalinnasta, näyttelytoiminnasta tai verkkopalveluiden tarjoamisesta. Olenko vain lukihäiriöinen? HP: Minusta tässä ei ole ristiriitaa, koska teesissä 7 kysymys on siitä, ettei internetin sisältö ole kirjaston aineistonvalinnan piirissä eli siitä ei voi eikä siksi pidä tehdä eettistä velvollisuutta. Teesissä 10 puolestaan on kysymys siitä, että verkko on nykyään tärkeä osa ilmaisunvapauden toteutumista ja siksi myös verkkosisältöihin täytyy kirjastossa päästä. Tässä vastuu liittyy siis verkon tarjoamiseen, ei vastuunkantoon verkon sisällöistä. Tämä on minusta vakava eettinenkin ongelma, johon sinulla oli valtavan hyvä ehdotus, tosin en siihen osaa ottaa kantaa kun en ymmärrä teknologiasta niin paljon, mutta internetin valvominen on yksinkertaisesti aivan mahdotonta ja sen käyttöä ei voi rajoittaa, mutta kyllä tätä tiettyä laitonta materiaalia pitäisi voida rajoittaa jotenkin. Poistin yksi päivä ison pillun kuvan ja siitäkin kävi asiakas kertomassa. Kuva näkyi koko aulassa, lasten ja nuorten osasto mm on siinä ihan vieressä. Minusta Poroila ei käsittele tätä ongelmaa riittävän hyvin. HP: Pornografia ei ole Suomessa laitonta, vaikka se voi sisältölajina olla monen mielestä vastenmielistä. Minusta moottoriurheilu on vastenmielistä, mutta kun se ei ole laitonta, minulla ei ole eettistä oikeutta sen kirjastoharrastamisen rajoittamiseen. Miksi laillisen pornografian käyttöä pitäisi voida rajoittaa? Poroila korostaa sananvapautta teesissään 10, ja on oikeassa siinä, että arvoperustainen ennakkosensuuri voi myös uhata sanan- ja mielipiteen ilmaisun vapautta. Eikö meillä silti ole samanaikaisesti velvollisuus esimerkiksi suojella esimerkiksi lapsia ja nuoria tietynlaiselta aineistolta? HP: Haluamme suojella lapsia, mutta meillä ei ole yksimielisyyttä siitä, miltä kaikelta heitä pitäisi suojella ja mitkä menetelmät ovat parhaita. Jos kirjaston työntekijä ottaa itselleen vallan päättää, miltä kaikelta muiden lapsia on syytä suojella, eikö hän silloin ota lapsen vanhemmille kuuluvaa valtaa itselleen? Itse pidän väkivaltakulttuuria paljon suurempana uhkana lasten tasapainoiselle kehitykselle kuin satunnaista pornografisten kuvien näkemistä. Molemmat aihepiirit kiinnostavat lapsia ja nuoria. Voimmeko me päättää, mistä lapset saavat olla kiinnostuneita?

6 Historioitsijana - ja sosiaaliliberaalina vasemmistolaisena sellaisena - olen sitä mieltä, että perusteltuja kantoja täytyy huomioida kirjastoissa vaikka ne olisivat ajoittain iljettävän tuntuisiakin. Toisaalta kansankiihotuksen kohdalla täytyy olla kriittinen ja tässä tapauksessa onkin mietittävä missä menee sopivien rasististen/ennakkoluuloisten "perusteltujen mielipiteiden" kipukynnys. Voimme herkästi lähteä leikkimään tulella, joten varovaisuutta ja suurta harkintaa on käytettävä. HP: Kaikkia sananvapauden rajoituksia voidaan perustella varovaisuudella. Suomalainen lainsäädäntö kuitenkin lähtee siitä, että vasta jälkikäteen oikeudessa arvioidaan, ylittyikö kiihotuskynnys vai ei. Ajatus siitä, että kirjastolaitos ryhtyisi tältä osin ennakoimaan oikeuden päätöksiä, on ainakin itselleni vieras ja vaikea perustella. Ihmettelen sitä, että teesissä oli kaupallisesta viestinnästä. Voiko siis kirjastossa esittää kaupallista mainontaa? Poroilan teesin mielestä se olisi sallittua. Minusta se ei kuulu sinne. Kirjastossa voi olla esitteitä tapahtumista, näyttelyitä etc. Onko jossakin kirjastossa kaupallisia mainoksia? En ole ainakaan kiinnittänyt asiaan huomiota. HP: En ole ihan varma, mihin teesien kohtaan tässä viitataan, mutta teesissä 8 olen esittänyt, että kirjastossa tapahtuvan kaupallisen viestinnän torjumiseen löytyy käytännöllisiä syitä, vaikka itse asiaan suhtauduttaisiin neutraalisti. Samalla periaatteella tiedän monien kirjastojen torjuneen yksiselitteisesti poliittiset tilaisuudet, kun sama mahdollisuus pitäisi tarjota sitten kaikille muillekin poliittisille ryhmille. Nämä ovat varmaan aika pitkälle käytännöllisiä kysymyksiä, mutta voivat tietysti hyvin jyrkkinä rajoituksina muuttua myös eettisiksi ongelmiksi. Kuinka kirjaston kokoelmista vastaava kirjastonhoitaja voi pyrkiä objektiivisesti arvioimaan yhteisön tilannetta, kuten teesissä 2 esitetään? En edes ymmärrä, kuinka laajaan alueeseen (maantieteellisesti, kulttuurisesti) termillä "yhteisö" tässä viitataan. HP: Olen itse ajatellut yhteisöllä sitä ihmisten joukkoa, joka kirjastoa käyttää ja joiden näkemyksellä on päättäjille ja ammattilaisille käytännössä merkitystä. Kunnallisessa kirjastossa ei paljon kuntarajojen yli tarvitse asioista murehtia. Objektiivisuus tässä yhteydessä tarkoittaa mielestäni sitä, ettei tarkastella asioita minkään ryhmittymän näkökulmasta, vaan ajatellaan kirjaston käyttäjiä paikallisten eturyhmien ulkopuolelta. Poroila puolustaa kreikankielisten kirjojen hankkimista kirjastoon mutta millä tavoin tämä on suhteessa yhteisön tilanteeseen: hankitaanko pieneen maakuntakirjastoon kreikankielistä kirjallisuutta, jos yhteisössä asuu yksikin kreikankieltä taitava vai joka tapauksessa, vaikka ei asuisi ketään? En lainkaan ymmärrä tätä esimerkkiä, sillä yhteisön tilanteen ja kreikankielisen kirjan hankkimisen yhteyttä ei millään tavoin perustella. Teesi sanoo vain, että kreikankielistä kirjallisuutta on hankittava, koska joku saattaa joskus sitä tarvita. Tällä perusteella mikään kirjahankinta ei ole toista tärkeämpi tai huonompi, koska aina voi olla joku joka tarvitsee mitä tahansa kirjaa. HP: Tässä kreikankielinen kirjallisuus vain edusti kaikkia sellaisia tarpeita, joita yhteisössä voi esiintyä, vaikkei niitä esiintyisi valitsijan ajatusmaailmassa. Teesin 2 päätarkoitus on muistuttaa kirjastoalan ammattilaisia nöyryydestä asiakkaiden tarpeiden edessä. Kirjasto ja sen kokoelma ovat käyttäjiä, eivät kirjastoa hoitavia varten. En myöskään ymmärrä missä suhteessa arvovapaus ja yhteisön tilanne ovat. Tuleeko kirjastonhoitajan valita vain sellaista kirjallisuutta, joka vastaa niitä arvoja, joita yhteisö pitää tärkeinä vai päinvastoin myös sellaista kirjallisuutta, joka tarjoaa yhteisölle vaihtoehtoisiakin näkemyksiä ja avartaa heidän näköpiiriään. Mitä Poroila siis varsinaisesti tarkoittaa sisällön merkityksellisyydellä, yhteisön arvojen mukaista aineistoa vai myös sille vaihtoehtoista ja sitä täydentävää? HP: Teesin tavoitteena on korostaa sitä, että valintoja tehdään todellisille ihmisille, ei millekään keskiarvoille. Jos kirjaston käyttäjäkunnassa luetaan mielellään Kalle Päätaloa, koska hänen kirjoillaan on merkitystä lukijakunnalle, ei ole valitsijan tehtävä ruveta muuttamaan näitä kirjaston käyttäjiä postmodernin ranskalaisen kirjallisuuden harrastajiksi. Toisaalta valitsijan ei tule olettaa, että yhteisössä on merkitystä vain Kalle Päätalolla ja sen takia kokoelmaan on syy-

7 tä valita paljon muutakin, joka voi olla toisella tavalla merkityksellistä. Kaiken kaikkiaan olisi selvempää, jos näiden eettisten periaatteiden taustalla oleva arvomaailma tehtäisiin näkyväksi. Poroilan ehdotukset kirjastoalan eettisiksi periaatteiksi nimittäin perustuvat sananvapautta, tasapuolisuutta ja tasa-arvoa puolustaville (länsimaisille) arvoille. Voivatko eettiset periaatteet ja mitkään valinnat koskaan olla täysin arvovapaita? HP: Kaikissa eettisissä valinnoissa on kysymys pohjimmiltaan arvoista, se on kiistatonta. Myös näissä 10 teesissä on kysymys sitoutumisesta tiettyihin hyvin yleisiin arvoihin samalla kun pyrkimyksenä on tulkita sitä, miten nämä arvot näkyvät käytännön toimissa. Puheeni arvoneutraaliudesta liittyvät ennen muuta siihen, ettei ole yksittäisen portinvartijan (tavallisimmin aineistonvalitsijan) tehtävä täsmentää arvoja suuntaan tai toiseen. Kysymys on siis yhteiskunnallisesti määrittyvistä perusarvoista (meillä lähinnä perustuslakiin kirjatut periaatteet), joiden pohjalta kunnioitetaan yksilön oikeutta rakentaa oma maailmankuvansa ja arvomaailmansa ilman kirjaston puolelta tulevaa ohjailua. Arvoneutraali ei ole sama asia kuin arvovapaa. Omasta mielestäni kirjasto kyllä voisi hieman nostaa korkeakulttuuria heppoisemman materiaalin kustannuksella. Poroilan esimerkissä laki kieltää tietyn alalajin pornofilmit. Ei kai kirjaston kuitenkaan pidä ruveta lainaamaan niitä sallittuja? Onhan näitä filmejä vuokralla muuallakin. Poroilan säännössä 6 sanotaan, että kirjastoammattilainen ei voi määritellä, mikä sisältö on sopimatonta. Mielestäni tässä tapauksessa voi. Kysymyksessä ei ole mitenkään sensuuri, vaan se mitä yhteiskunnan on tarpeen kustantaa kansalaisille ja mikä on ostettava itse. HP: Perustelu onhan näitä muualtakin saatavana tai ostettava itse soveltuvat molemmat mihin tahansa ei-loppuunmyytyyn kirjastoaineistoon. Miksi juuri laillisen pornografian kohdalla muu saatavuus tai oston mahdollisuus olisivat kestävä peruste torjua niiden kirjastohankinta? Kun itse määritellään sopimaton ; joudutaan hyvin nopeasti kehäpäätelmään, jonka mukaan ei ole tarvetta hankkia kirjastoon sopimatonta aineistoa, koska sopimattoman aineiston hankkiminen kirjastoon ei ole tarpeellista. Mielestäni olisi tärkeätä jossain vaiheessa vastata kysymykseen, millä perusteella jokin sisältö olisi sopimatonta. Tämän kysymyksen esittää asiakas, jota kyseinen sisältö sattuu kiinnostamaan. Itsekin ehkä kannattaisin jonkunlaista sensurointia, mielestäni porno ja esim. pomminrakennusohjeet eivät kuulu kirjastoon. Internet yhteys alkaa olla joka mökissä, niissä voi sitten tutkia noita sivustoja. HP: Eikö kuitenkin pornon ja pomminrakennusohjeiden näin huoleton rinnastaminen johda siihen, että sanan porno tilalla voi olla ihan mitä tahansa muutakin, minkä jälkeen sananvapaudesta puhuminen alkaa olla turhaa? Toisaalta Internetin sensurointi aikuisilta ihmisiltä olisi aika radikaalia muuten vapaassa maassa. Kirjastossa avoin paikka tietokoneille estänee pahimmat pervoilut. HP: Ennen muuta myös internetin ennakkosensurointi on perustuslain vastaista. Suomi on vapaa maa vain, jos perustuslain säädöksiin suhtaudutaan vakavasti. Olen itse huomannut, etteivät monetkaan esimerkiksi pornografian ennakkosensurointiin halukkaat tunne lainsäädäntöä vaan olettavat, että tämä tai tuo itselle epämieluisa asia voidaan laillisesti kieltää. Ihan näin helppoa se ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Itsekin lähinnä ajattelen niitä keskenkasvuisia, joita kirjaston koneilla näkyy eniten hengailevan. Minusta heillä ei tarvitsisi olla pääsyä kaikille nettisivustoille. HP: Mitä itse asiassa tarkoitamme ilmaisulla ei tarvitsisi olla pääsyä? Mihin julkisen kirjaston työntekijä voi perustaa tällaisen näkemyksen? Mikä oikeuttaa virkailijan päättämään, kenellä on tarvis päästä tämän tai tuon sisällön luo? Sananvapauslainsäädäntömme (perustuslaki) mukaan tällaista oikeutta ei ole kenelläkään.

8 Vähän ihmetytti Poroilan perustelu kasvatuksesta pidättäytymiseen (9. periaate), muuten niin ylevässä pamfletissa Eikö kirjastojen ole hyvä tai edes sallittua sitten tehdä muuta kuin mitä kirjastolaissa on niiden tehtäväksi määritelty? Kirjastot kuolevat, jos ne piiloutuvat virkamiesten kirjoittamien lakipykälien taakse, eivätkä tarjoa yleisölle mitään muuta kuin sen, mikä niiltä kirjastolaissa on velvoitettu. Miksi Poroila on tällaisen pamfletin edes kirjoittanut, jos kirjastoalan eettiset periaatteet löytyvät kirjastolaista? HP: Kirjastoalan eettiset periaatteet eivät löydy kirjastolaista, mutta sieltä löytyvät ne tehtävät, joita varten yhteiskunta on kirjastolaitoksen perustanut ja sitä taloudellisesti pitää yllä. Tarkoitukseni oli muistuttaa siitä, että julkisen kirjaston tehtävien määrittely tavalla, joka poikkeaa laissa ilmaistusta, synnyttää ainakin eettisen, ehkä myös käytännöllisen ristiriidan. Ei tarvitse ajatella, että kirjastolain tehtäväkuvaus on täydellinen, eikä sitä voi kehittää. Mutta jos tehtäviä kuitenkin halutaan laajentaa alueelle, joka meillä on selkeästi määritelty opetuslaitoksen tehtäväksi, täytyy mielestäni kysyä, millä oikeutuksella laajennus tehdään. En ole itse lainkaan kasvatusvastainen, mutta näen aktiivisen (sisällöllisen) kasvattajan roolin olevan ristiriidassa sekä arvoneutraalin kokoelmatyön että kansalaisten itsemääräämisoikeuden kanssa. Aktiivisesta kasvattamisroolista pidättäytyminen ei mitenkään estä kirjastoa kehittämästä niitä palveluita, joita varten se on perustettu. Emme odota, että koululaitos laajentaa tehtäväkuvaansa pelastuslaitoksen reviirille, miksi näin ei olisi luontevaa myös kirjastolaitoksen puolella? Myös vaatimus arvoneutraaliudesta on mahdoton, koska valitsijat ovat ihmisiä. Väitän, että kukaan ei pysty tekemään aineistovalintaa jättäen omat arvonsa valinnan ajaksi narikkaan. Vaikka aineistovalitsija ei tietoisesti suosisi tai syrjisi mitään aineistoja omien arvojensa perusteella, omat arvot vaikuttavat vähintään alitajuisesti hankalissa valintatilanteissa. HP: Kun en tiedä kommentoijan työkokemusta, tyydyn toteamaan lyhyesti, että arvoneutraalius on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Järkevin asenne lienee mahdollisimman hyvä pyrkimys, sillä alitajuisiin arvovalintoihin on ymmärrettävästi vaikea puuttua. Tiedän kuitenkin omasta kokemuksesta, että myös tätä omaa pimeää puolta voi tarkkailla ja sen vaikutusta arvioida. Jos jonkin sisällön kohdalla tulee voimakas syrjimisen halu, voi omia motiivejaan pohtia ja katsoa, löytyykö halulle julkisuuden kestäviä perusteluja vai ei. Ollaan kohtalaisen turvallisilla vesillä, jos jonkin sisällön valitsematta jättämisen voi kenelle tahansa kysyjälle perustella julkisesti. Jos ratkaisussa on mukana henkilökohtaisia arvostuksia, niihin voidaan tällöin kiinnittää huomiota. tasapuolisuuden nimissä kirjasto ei myöskään voi toimillaan edistää tiettyjä ajatuksia, näkemyksiä tai esitystapoja. Mielestäni kirjaston ei tule tasapuolisuuden nimissä lainkaan sekaantua esim. päivänpolitiikkaan tai uskonnollisiin aatteisiin. Tällaisia asioita ajetaan toisilla foorumeilla. HP: Tässä on mielestäni aika hyvin määritelty arvoneutraaliuden yksi peruste eli tasapuolisuuden vaatimus. Jos kirjaston kokoelmatyö on subjektiivisesti arvosidonnaista eli heijastelee suoraan portinvartijoiden henkilökohtaisia arvoja, on äärimmäisen vaikeaa tuottaa kansalaisille tasapuolisia sisältöpalveluita. Lieväkin joidenkin arvojen suosiminen muiden kustannuksella johtaa helposti tilanteeseen, jossa julkinen kirjasto on enemmän yksien kuin toisten palvelua. Kohta 10 Kirjasto on ajatusten, mielipiteiden ja näkemysten vapaata esittämistä ja välittämistä edistävä yhteiskunnallinen palvelu. Ajatus on hyvä ja kannatettava, mutta en asiaa ihan sisäistä. Mielestäni kirjasto ei ole myöskään Hyde Park mielipiteiden ja näkemysten esittämiselle ja keskustelulle on tarjolla parempia ja toimivampia foorumeita, kuten internet tai sanomalehtien yleisönosastot. HP: Tässä on taas vähän semanttista väljyyttä minun puoleltani ja olisi pitänyt ilmaista asia täsmällisemmin. Lauseeni tarkoitus ei ole vaatia, että kirjastot toimisivat sananvapauden julistamisen foorumeina vaan sananvapautta dokumenttien kautta edistävänä palveluna. Voihan kirjasto jossain määrin tukea myös elävän keskustelun mahdollisuuksia, mutta pääpaino on historiallisista syistä fyysisissä dokumenteissa, nykyään myös verkkodokumenteissa.

9 Mutta on kuitenkin asiallista ja vastuullista tiettyjä asioita sensuroida tai estää näkymästä, kuten internetin pornotarjontaa kirjaston koneilta, vaikka se voi olla teknisesti vaikeasti toteutettavaa. Niiden sisältö ei kuulu kirjaston tarjoaman palveluun, vaikka sananvapauden nimissä se pitäisikin sallia. Miksi ihmeessä, koska siinä kyse ei ole vapaasta tietoon tai informaatioon pääsystä vaan puhtaasta aikuisviihteestä? HP: Asiallista ja vastuullista ovat melko väljiä ennakkosensuurin perusteluja. Miksi puhdas aikuisviihde ei kuulu kirjaston palveluihin? Missä niin on päätetty tai kuka näin on päättänyt? Jätämmekö päätösvallan jokaiselle portinvartijalle henkilökohtaisesti? Jos emme, mihin auktoriteettiin nojaudumme? Minä en ainakaan ymmärrä, miten asiallinen tai vastuullinen määriteltäisiin yhteisesti auktorisoidulla tavalla. Tuo Poroilan loppukaneetti periaatteet on hyväksyttävä kokonaan tai niitä ei ole hyväksyttävä ollenkaan kuulostaa niin ehdottomalta ja jyrkältä, että tulee sellainen tunne, että oliko tämä kirjoitus joku vitsi vai mitä ihmettä? Tuntuu, että Poroila ei luota kirjastoihmisiin. HP: Sen lisäksi, että viittaan tätä asiaa koskevaan yleiseen kommenttiini tuolla alkupäässä, joudun valitettavasti myöntämään, että en todellakaan luota kirjastoihmisiin. Yli 30 vuoden työkokemuksesta tiedän, että olemme ammattilaisinakin kaikki taipuvaisia eettiseen horjahteluun, koska eettinen johdonmukaisuus on intuitiivisesti mielihalujensa perässä kulkevalle ihmiselle erittäin vaikeata. Voimme olla yhtä mieltä siitä, että rehellisyys on tärkeä arvo, mutta silti sopivassa tilanteessa, jossa ei ole kiinnijäämisen riskiä, toimimme hyvin herkästi epärehellisesti oman edun vuoksi. Kirjastoalan ammattilaisten työkulttuureissa on paljon myönteistä, mutta esimerkiksi sananvapaus on monelle erittäin suhteellinen käsite, josta ollaan valmiita luopumaan esimerkiksi omien arvojen puolustamiseksi. Kirjoitin tuon pamflettini juuri sen takia, etten pidä ammattikuntaamme riittävän johdonmukaisena eettisissä ratkaisuissa. Kirjasto toimii tärkeänä maksuttoman yhteisöllisen informaation välityspaikkana (esitteet, näyttelyt, tietokannat). Eikö kirjastolla todellakaan ole kovin paljon valinnanvapautta tai -oikeutta siihen, mitä maksutonta yhteisöllistä informaatiota kirjaston tiloissa välitetään? HP: Erottaisin tässä periaatteellisen ja käytännöllisen puolen. Ilmoitustaulujen tila on rajallinen, joten ihan senkin takia välityspalveluita on pakko kontrolloida. Ei niitä esitepinojakaan voi määrättömästi kirjaston tiloihin ottaa. Kokonaan toinen asia sitten on, jos torjunnan perusteena käytetään viestien sisältöä. Jos viesti torjutaan ilman laillista perustetta vain siksi, ettei portinvartija pidä viestin sisällöstä, eettinen ongelma on valmiina. Itse pidän tärkeänä sitä, että mitä tahansa rajoituksia kirjastoilla onkin, niiden on oltava julkisia ja julkisesti perusteltavissa. Sen lisäksi voimme miettiä yleisökasvatuksen merkitystä. Millainen rooli kirjastolla on informaatiotulvassa? Mitä keinoa kirjasto voi tarjota asiakkaalleen, joka haluaa oppia, miten erottaa tutkimustieto ja disinformaatio, kun kokoelma ei tarjoa siihen vastausta? Miten kirjasto on mukana kasvatustyössä, jossa lapset ja nuoret oppivat näitä taitoja? Entä miten kirjasto on mukana aikuisille suunnatussa tiedonhankinnan koulutuksessa? Oma kirjastoni tarjoaa tasaisesti ja ilmaiseksi koulutusta Internetin käyttöön ja tiedonhankintaan. Kutsun sitä aikuiskasvatukseksi. Sen sijaan kirjasto, jolla on avoimesti kommunikoituja arvoja, voi hyvin kasvattaa lapsia, nuoria ja aikuisia saavuttamaan ajankohtaisia taitoja ja tietoa. HP: Tässä on hyviä pointteja siitä, miten monipuolinen kirjaston tukirooli voi olla. Silti olen edelleen sillä kannalla, ettei verkonkäytön koulutuksen tarjoaminen ole sitä kasvattamista, jota itse olen tarkoittanut. Ehkä olisi pitänyt käyttää ilmaisua arvokasvattaminen, sillä totta kai kirjasto voi olla minkä tahansa taidon oppimisen näyttämönä ongelmitta. Mutta kirjasto, joka kasvattaisi käyttäjiään esimerkiksi islamilaisen oikeuskäytännön tai rikollisjärjestön lojaalisuussääntöjen omaksumiseen, herättäisi todennäköisesti melkoista vastarintaa. Samaan vastarintaan olisi aihetta myös siinä tapauksessa, että kirjasto yrittäisi kasvattaa käyttäjistään

10 uskonnollisia tai uskonnottomia, militaristeja tai pasifisteja, hevin kuuntelijoita tai oopperan rakastajia. Vielä harjoitteluasteella olevana kirjastolaisena oivalsin Poroilan kirjaa ja hänen kultaisia sääntöjään lukiessani, miten paljon nöyryyttä hyvänä kirjastoalan työntekijänä oleminen vaatii. Minun on osattava arvostaa tai ainakin hyväksyä muiden näkemyksiä, minä en ole työssäni sivistämässä ketään, minä en ole aina oikeassa. HP: Tässä on erittäin arvokas havainto ja huomio. Vaikka en taida käyttää termiä nöyryys noissa teeseissä, on se kyllä aina ollut itselleni tärkeä käsite (ei siis nöyristely, vaan oman rajallisuuden ja subjektiivisuuden tunnustaminen). Monet eettiset ongelmat syntyvät siitä, ettei todellisuuden moninaisuutta osata tai haluta kohdata riittävällä nöyryydellä. Yleensä siinä auttaa aika ja työkokemus, mutta ei kyllä aina. Olen ollut reilun vuoden kirjastossa töissä ja olen törmännyt usein tilanteisiin, jotka liittyvät sensuuriin. Olemme esimerkiksi pohtineet työyhteisössämme, voiko ekaluokkalaiselle lainata aikuisten väkivaltaisia ja pornahtavia sarjakuvia. Joskus taas vanhemmat ovat tulleet moittimaan meitä siitä, kun olemme lainanneet kymmenvuotiaalle tytölle Stephenie Meyerin Houkutus- kirjan. Kuuluuko vastuu näissä tapauksissa vanhemmille vai kirjaston henkilökunnalle? HP: Kysymys vastuusta esimerkiksi lasten kanssa toimittaessa on monimutkainen, mutta asiaa voi purkaa esimerkiksi miettimällä, olisiko itse valmis jättämään kokonaisvastuun omasta lapsestaan yksittäisille kirjaston työntekijöille. Itse en olisi siihen valmis, minusta päävastuu on lapsen vanhemmilla. Haluan kyllä, että henkilökunta puuttuu häiriköintiin ja lasten välisiin nujakointeihin, mutta en haluaisi, että henkilökunta ilman lapseni aloitetta rupeaa ohjaamaan hänen valintojaan tai päättämään hänen puolestaan, mikä on sopivaa tai sopimatonta. Mutta epäilemättä on myös sellaisia vanhempia, jotka jättäisivät päävastuun vaikkapa kirjastolle. Aina on kuitenkin kysyttävä, onko meillä kykyä ja resursseja tuon vastuun todelliseen kantamiseen. Minusta meillä ei ole kumpaakaan. Onko mahdollista, että yksittäinen kirjasto joskus joutuisikin kohtaamaan jälkikäteisen sanktion (täydellisen) ennakkosensuurin puutteen takia? Takaako se, ettei Internetpalvelu kuulu kirjaston aineistonvalinnan piiriin kirjastolle koskemattomuuden, jos jonkun elämä vahingoittuu valvomattoman aineiston vaikutusten takia? HP: Perustuslakimme mukaan kirjastolla ei ole oikeutta ennakkosensuurin muuten kuin täsmällisesti määritellyissä tilanteissa (K-elokuvat ja pelit). Kun ei ole oikeutta, ei ole myöskään velvollisuutta. Jonkun kirjaston asiakkaan elämän vahingoittuminen internetin sisällön takia ei mielestäni mitenkään poikkea siitä, että jonkun ihmisen elämä voi pysyvästi muuttua kirjastosta lainatun kirjan lukemisen seurauksena. On mahdotonta varmistaa, ettei kenenkään elämä muutu kielteisellä tavalla johonkin sisältöön tutustumisen takia. On mahdotonta jo määritellä, mikä olisi kielteistä seurausta, vahingoittumisesta nyt puhumattakaan. Jos kirjastolaitos ei halua toimia mielivaltaisena ajatuspoliisina, sillä ei ole käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin toimia Suomen lain pohjalta. Poroilan tekstissä korostetaan sitä, että kirjaston aineistovalinnoissa tulisi rajoittavina tekijöinä käyttää vain ja ainoastaan lain yksiselitteisiä määräyksiä. Sehän tarkoittaisi, että kirjastoammattilaisten tulisi hyvin tarkkaan tuntea lakia ja varsinkin sen rajoituksia. Kirjastoväen tulisi siis myös jatkuvasti seurata uusia ja muutettuja lakeja, jotta nämä rajoitukset voitaisiin ottaa valinnoissa huomioon ja tarvittaessa muuttaa valintakriteereitä. HP: Pidän itse kohtuullisena vaatimuksena, että kirjastoissa tunnetaan se lainsäädännön osa, joka säätelee sananvapautta, tekijänoikeutta ja kirjastojen toimintaa. Todellisuudessa näitä seurattavia ja tunnettavia lain osa-alueita ei ole niin hirveän paljon, kysymys on lähinnä asenteista ja siitä, miten laintuntemus järjestetään ja pidetään yllä. Asian kääntöpuolena on tietenkin se, ettei kirjastoalan ammattilaisilla saisi olla vääriä käsityksiä siitä, mitä laeissa edellytetään tai sallitaan. Aika pitkälle pärjätään, kun tunnetaan ja ymmärretään perustuslaki, tekijänoikeuslain

11 tietyt osa-alueet, laki kuvaohjelmien ikärajoista sekä laittomiksi määriteltyjä sisältöjä koskevat säädökset. Vaikka olenkin kirjastossa työssä, olen vasta harjoittelija alalla. Kirjaston tekijänoikeusloukkauksista tiedän sen verran, mitä esimieheni on puhunut. Hän oli jollain aihetta käsittelevällä kurssilla ja siellä oli kerrottu, että kirjastoissa ei saisi lukea yleisölle ääneen mitään kirjaa kokonaisuudessaan maksamatta tekijänoikeusmaksuja. Tätä lakia rikotaan kuitenkin ainakin satutunneilla, jolloin lapsille luetaan kokonaisia kuvakirjoja. Oikeasti kirjasta saisi lukea vain pätkän ilmaiseksi. Tämä on mielestäni aika hassua. HP: En ole ruvennut systemaattisesti kommentoimaan näitä tekijänoikeuskysymyksiä, jotka eivät sinänsä liity varsinaiseen aiheeseen. Kommentista kuitenkin näkyy selkeästi se, kuinka hennolla pohjalla lakitietous kirjastoissa on. Esimerkiksi tämä kirjojen lukeminen ei ole korvaus- vaan lupakysymys, tietyissä tilanteissa julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa. Tekijänoikeuslaki on moniltakin osin arkijärjen kannalta hassu, mutta kirjastoalan ammattilaisten täytyisi tietysti tuntea määräykset niiden arkihassuuden määrästä riippumatta, jotta asiakkaita voidaan palvella laillisesti ja samalla maksimaalisesti.

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta

Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta ehdotuksesta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: eero.paukku@mintc.fi Helsinki 7.11.2005 Lausunto yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisiointioikeuksien käyttämistä koskevasta

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista?

?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? ?Lasten suojelu erotettava HitBackin markkinoinnista? 15.2.2005 11:50 Timo Poropudas timo.poropudas@sanoma.fi Lasten suojelusta, esto-ohjelmista ja sensuurista noussut julkinen keskustelu jatkuu kiivaana.

Lisätiedot

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin?

Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Mitä on plagiointi? Milloin syyllistyy plagiointiin? Plagioinnilla tarkoitetaan toisen henkilön tekstin tai ajatuksen esittämistä omassa kirjallisessa työssään siten, ettei ilmaista lähdettä eli sitä mistä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä palvelua käyttävät? Miten palvelu

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin

LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin SIVU 1 LinkedIn MIKÄ SE ON? MITEN JA MIKSI SITÄ KÄYTETÄÄN? Materiaalit osoitteessa: www.liiketoiminta.info/linkedin Sähköinen Liiketoiminta Suomi Oy SIVU 2 Päivän ohjelma Mikä on LinkedIn palvelu? Ketkä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15

SISÄLLYS I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 7 I KOMMENTAARI 1 JOHDANTO 15 2 VIHAPUHE SUOMEN RIKOSOIKEUDESSA 19 2.1 Vihapuheen sääntelyn perusta 19 2.2 Vihapuheen määritelmä 21 2.3 Rangaistava vihapuhe 23 2.4 Vihapuhe ja sananvapaus 24 2.4.1 Sananvapaus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja

Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja Tuula Haavisto 17.4.2015 Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 22.4.2015 Kirjastopalvelujen kysyntä on

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta

Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Dialogisuuden tasoja tieteellisen kirjoittamisen kurssilta Tommi Nieminen Dialogues of appropriation projekti Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto AFinLAn syysymposiumi 12. 13. marraskuuta 2009, Tampereen

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012

Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa. Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Vuorovaikutus koulun työyhteisössä ja oppilaiden vanhempien kanssa Hannele Cantell ja Ria Kataja Educa Helsinki 27.1.2012 Mihin työaika hupenee? Mikä opettajan työssä stressaa? Miten ratkoa hankalia tilanteita?

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot