MIKAEL.. PENTIKAINEN. Luottamus. Kustannusosakeyhtiö Otava
|
|
- Kristiina Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmainen lukunäyte
2 MIKAEL.. PENTIKAINEN Luottamus Kustannusosakeyhtiö Otava
3 Median mahti Tuolla kauempana lehtimiesparvella istuu neljäs valtiomahti, jolla on vaikutusvaltaa enemmän kuin kaikilla kolmella yhteensä. Edmund Burke Mediavalta on kuin mielisairaan diktatuuria, ennalta arvaamatonta ja sattumanvaraista. Christopher Wegelius Tilaa saa sellainen, jolla on jokaiseen monimutkaiseen asiaan yksinkertainen, selkeä ja hauska vastaus, joka on väärä. Erkki Liikanen 3
4 Median tehtävä on vahtia vallanpitäjiä ja sitä kautta vahvistaa luottamusta yhteiskuntaa kohtaan. Ihmiset voivat luottaa järjestelmään, kun tietävät, että sitä vahditaan vapaasti ja he voivat itsekin median kautta nostaa esiin epäkohtia sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Demokratia tarvitsee vahvan ja itsenäisen julkisen sanan. Valta korruptoi, jos sillä ei ole vahtijaansa se korruptoi myös mediaa itseään. Sana media sisältää kaikki tiedotusvälineet. Naseva sana kätkee kirjavan toimijajoukon, vakavaa lehdistöä, pieniä radioita, valtavia globaaleja verkkopalveluita, Yleisradion palvelun ja kapean yleisön harrastelehtiä. Mediatoimijoilla on erilaisia lähtökohtia, arvoja ja resursseja, siksi mediasta puhuttaessa kannattaa välttää yleistyksiä. Luottamus mediaan vallan vahtina vaatii paljon ennen kaikkea medialta itseltään. Pitää olla luotettava, löytää merkityksellisiä aiheita, kaivaa epäkohtia ja lai- 4
5 minlyöntejä, esittää oikeita kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia tavalla, joka luo luottamusta. Ilman oikeita kysymyksiä saadaan harvoin hyviä vastauksia. Media ei ole pystynyt hoitamaan tehtäväänsä kovin hyvin, esimerkiksi Kansan Arvot tutkimuksen mukaan myös Suomessa luottamus mediaan on heikko. Noin puolet vastaajista sanoo, ettei luota mediaan kovin paljon ja vain neljännes luottaa erittäin tai melko paljon. Tiedebarometri 2013:n mukaan 42 prosenttia tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta mediaa kohtaan. Suomessa tehdään kuitenkin paljon laadukasta ja eettisesti kestävää journalismia. Monet muistavat vuosikymmenien takaa median itsesensuurin, joka johti ulkopoliittiseen aristeluun ja yksipuoliseen kirjoitteluun. Risto Uimonen on luonnehtinut aikaa kunniattomaksi ja poliittisen journalismin ja poliittisen eliitin kyyristelyn pohjanoteeraukseksi. Itsesensuuri levisi Uimosen mukaan ulkopolitiikasta myös sisäpolitiikan puolelle. Onko tänä päivänä samanlaista itsesensuuria? En sellaista tunnista. Vallan pitäjät saavat ansionsa mu- 5
6 kaan, joskus enemmänkin. Journalistit ovat olleet itsesensuurin kauden jälkeen kriittisiä poliitikkoja kohtaan. Poliitikot saivat kovaa kohtelua viimeksi vaalirahajupakassa. Viime vuosina erityisen kriittisesti on käsitelty talouselämän johtajia. Aiheina ovat olleet palkitseminen, hyvä veli -verkostot, veroparatiisit sekä ylipäänsä talouden ja yritysten heikko kehitys. Kaikkialle kriittisyys ei kuitenkaan ulotu. Uusi itsesensuuri on tullut toimituksiin. Sen on tuonut tulevan pelko, jota aiheuttavat toimialan murros ja mediayhtiöiden heikentynyt talous sekä niiden tuoma irtisanomisten uhka. Moni pelkää työpaikkansa puolesta ja on kadottanut rohkeutta, jota laadukas journalismi edellyttää. Vahvan talouden tuoma riippumattomuus on heikentynyt. Tämä on johtanut arkailuun, joka koskee eniten uutisointia oman yhtiön, sen isojen asiakkaiden ja tärkeimpien sidosryhmien asioista. Moneen toimitukseen on hiipinyt uusi uutiskriteeri: oman median ja omistaja yhtiön asian edistäminen journalismin keinoin. Se ei näy usein, mutta näkyy liian usein. Se ei koske kaikkia, mutta koskee monia. Joskus siihen liittyy kilpailijan tarkoituksellinen lyöminen ja vähättely. 6
7 Toimitusten on pidettävä puolensa, jotta riippumattoman journalismin edellytykset säilyvät. Vapauden ja riippumattomuuden siivet eivät koskaan kasva takaisin, kun ne kerran oma-aloitteisesti menettää, Janne Virkkunen kirjoittaa kirjassaan Päivälehden mies. Toivottavasti esimerkiksi käsitys siitä, ettei toimitus voisi toimia kaikissa mediataloissa täysin itsenäisesti, puhtain journalistisin perustein, on väärä. Kolmen merkittävän julkaisun Nykypäivä, Demokraatti ja Helsingin Sanomat päätoimittajien lähes perustelemattomat potkut syövät koko median uskottavuutta, Kari Väisänen kirjoittaa pamfletissaan. Hampaaton journalismi edes omissa asioissa ei ole kenenkään etu vähiten omistajan, koska se syö uskottavuutta. Lukijan, katsojan ja kuulijan kannattaa seurata, miten kukin media käsittelee omia asioitaan. Ei ole tavatonta, että omia asioita käsittelevistä jutuista puuttuu journalistin kriittisyys. Siksi olisi tärkeää kertoa jutuissa, milloin niissä käsitellään omaan yhtiöön liittyviä asioita. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Suomen Tietotoimisto tekevät näin kiitettävän johdonmukaisesti. 7
8 Oman yhtiön asiaan liittyvä vaikuttaminen lehtitalojen sisällä on yleensä hienovaraista. Se voi tapahtua sitomalla toimitusten johtoa palkitsemismallein ja johtamisjärjestelyin tukemaan sisällöllisesti yhtiön asiaa. Se voi tapahtua johdon ja omistajien välillä hyvinkin suorasukaisen palautteen kautta. Palaute olikin ajoittain hyvin suoraviivaista ja jyrkkää, Virkkunen muistelee Aatos Erkon ripityksiä. Palaute myös omistajilta toimituksiin on tärkeä asia, valtaosa siitä on suotavaa ja rakentavaa sekä vuoropuhelu välttämätöntä myös mediatalon sisällä. Palaute muuttuu painostukseksi, jos toimituksen johto kokee asemansa uhatuksi ja siihen liittyy edes peitelty viesti sitoa jonkun asema sisältöön. Sellainen rapauttaa riippumattomuuden kulttuuria ja luo pelkoa. Vallanvahdin roolin vuoksi mediaa kutsutaan neljänneksi valtiomahdiksi. Sanonnan taustalla on paroni Montesquieun ( ) kirjassaan Lakien henki esittelemä vallan kolmijako-oppi, jonka mukaisesti on lainsäädäntövalta eli lakeja säätävä parlamentti, toimeenpanovalta eli hallitus ja sen johtama virkakoneis- 8
9 to sekä tuomiovalta eli tuomioistuimet, ja nämä toimivat itsenäisesti. Kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallinto muotoa. Brittipoliitikko Edmund Burken ( ) kerrotaan sanoneen, että on kolme valtiomahtia, mutta tuolla kauempana lehtimiesten parvella istuu neljäs valtiomahti, jolla on vaikutusvaltaa enemmän kuin kaikilla kolmella yhteensä. Yhteiskunnan tasapainoinen kehitys vaatii eri mahtien tasapainoa ja vallan vahtia. Vakavan median keskeinen tehtävä on valvoa valtaa muita valtio mahteja, myös yrityksiä ja järjestöjä, jotka ovat merkittäviä vallan käyttäjiä. Tämän vuoksi median ja muiden välillä on jännite. Median pitää vahtia myös itseään. Median toiminta kasvaa sananvapaudesta, joka on ihmisoikeus. Suomessa sananvapaus on kirjattu perustuslakiin nauttimaan sen suojaa: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus on kirjattu samassa hengessä myös EU:n perusoikeuskirjaan: Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä 9
10 oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Lehdistönvapaus kumpuaa sananvapaudesta. Se on sanan vapauden käyttämistä tiedotusvälineissä. Lehdistönvapaus on tiedotusvälineiden vapautta sensuurista sekä valtion ja esivallan painostuksesta. Lehdistönvapaus on kansanvaltaisen järjestelmän kulmakivi, ja siksi kirjattu monen maan perustuslakiin. Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys, vaikka se Suomessa siltä tuntuu. Suomi on ollut pitkään kärkisijoilla lehdistönvapaustilastoissa, mikä on hieno asia. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailussa Suomi on lehdistönvapaudessa kärkimaa ennen Hollantia ja Norjaa. Lehdistönvapaudessa seitsemän heikointa ovat Kiina, Iran, Somalia, Syyria, Turkmenistan, Pohjois-Korea ja Eritrea. Maanosista vahvin lehdistönvapaus on Euroopassa ja heikoin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suomen ykkössijoituksesta huolimatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti tulkin- 10
11 nut sananvapautta Suomen oikeusistuimia rohkeammin. EIT on painottanut journalistien erityis tehtäviä ja hyväksynyt, että toimittaja julkistaa asioita myös poleemisesti ja provokatiivisesti. Se on EIT:n mukaan osa yhteiskunnallista valvontatehtävää. Suomessa unohtuu helposti, että maailman väestöstä vain runsaat 15 prosenttia elää vapaissa maissa, ja että toimittajan ammatissa on vaaransa. Toimittajia on kuollut työtehtävissä 2000-luvulla reilusti yli tuhat. Vuonna 2012 toimittajia kuoli työtilanteissa Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) mukaan 132, mikä on eniten sitten vuoden 1997, johon IPI:n tilasto ulottuu. Toimittajia istuu jatkuvasti vankiloissa työnsä ja mielipiteidensä vuoksi. Suurin toimittaja vankila on Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Turkki. Sen kaltereiden takana on erityisesti journalisteja, jotka ovat arvostelleet hallitusta kurdikysymyksen hoitamisesta. On hyvä muistaa myös vapaan median ja hyvinvoinnin suhde. Itsenäisissä ja demokraattisissa maissa, joissa on suhteellisen vapaa lehdistö, ei ole koskaan ollut merkittävää nälänhätää, talousnobelisti Amartaya Sen on todennut. 11
12 Ruotsalaiseritrealainen toimittaja Dawit Isaak, ikätoverini ja kollegani, rakasti maataan ja journalismia niin paljon, että muutti Ruotsista Eritreaan tekemään lehteä. Isaak suututti Eritrean vallanpitäjät, jotka laittoivat hänet vankilaan ilman oikeudenkäyntiä New Yorkin terrori-iskujen jälkimainingeissa, jolloin maailmaa ei kiinnostanut, mitä Eritreassa tapahtuu. Isaak on ollut tätä kirjoittaessa vankilassa yli kaksitoista vuotta eikä kukaan Eritrean hallinnon ulkopuolella edes oma perhe, vaimo ja kolme lasta tiedä, onko hän elossa. Isaak sai vuonna 2011 maailman sanomalehtien sananvapauspalkinnon, Kultaisen kynän. Hetki oli koskettava. Palkinnon nouti Isaakin veli siinä toivossa, että hän voi vielä joku päivä ojentaa sen vapaalle veljelleen. Lehdistönvapaus antaa toimituksille valtaa ja vallan mukana vastuun. Suomessa median vapautta ja itsenäisyyttä korostaa sananvapauslaki, joka antaa vastaavalle toimittajalle yksiselitteisen oikeuden päättää sisällöstä. Lain 4. pykälässä todetaan: Vastaavan toimit- 12
13 tajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää aikakautisen julkaisun, verkko julkaisun tai ohjelman sisällöstä sekä huolehtia hänelle tässä laissa säädetyistä muista tehtävistä. Päätoimittajan päätösvalta ja vastuu koskee myös mainontaa. Päätoimittajien vahva asema on perua itsenäisyyden ajan alusta. Sillä haluttiin välttää mielivalta, johon Venäjän viran omaiset syyllistyivät sortokausien aikana. Silloin sisältöjä sensurointiin ja lehtiä lakkautettiin. Esimerkiksi Päivälehti lakkautettiin ainiaaksi heinäkuussa Muutamia päiviä myöhemmin Päivälehden tukijat perustivat Helsingin Sanomat. Toimitusten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta korostetaan myös Journalistin ohjeissa, sen alkukappaleissa: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulko puolisille. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen 13
14 ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. Sananvapauslain ja Journalistin ohjeiden selkänoja on päätoimittajille vahva. Lehtiyhtiön omistaja, hallitus tai toimitusjohtaja ei voi tulla lakia rikkomatta määräämään sisällöstä. Myöskään toimitus ei voi kävellä päätoimittajansa yli. Omistaja voi kuitenkin vaikuttaa vaihtamalla päätoimittajan, jos tämä ei toimi hänen haluamallaan tavalla ja linjalla. Olen eri tehtävissäni muun muassa STT:n päätoimittajana ja Sanomalehtien liiton puheenjohtajana kiertänyt paljon lehtitaloja ja keskustellut yhtiöiden toimitusjohtajien ja päätoimittajien kanssa. Usein mediatalossa toimitusjohtajan ja päätoimittajan välillä on jännite. Se voi liittyä päätoimittajan vahvaan asemaan, mutta myös resurssikeskusteluun tai siihen, miten media käsittelee yhtiön suuria asiakkaita. Viime aikoina jännitteet ovat kasvaneet talous- 14
15 ongelmien vuoksi. Samalla on nähtävissä, että mediatalojen sisäisessä valtatasapainossa punnus on kallistunut talousjohdon suuntaan toimitusten johdon kustannuksella. Moni päätoimittaja on tämän todennut. Moni talousjohdon edustaja myös tekee tämän selväksi omille sidosryhmilleen. Esimerkiksi Sanoman hallituksessa tai ylimmässä johdossa ei ole enää journalisteja. Kun itse olin konsernin johtoryhmässä , johtoon ja hallitukseen kuului journalisteja. Esimerkiksi Hufvudstadsbladetia julkaiseva KSF Media kulkee toiseen suuntaan: se kertoi etsivänsä yhtiön johtoon henkilöä, joka hallitsee sekä journalismin että liikkeenjohdon. On tärkeää, että lehtiyhtiön talousjohto ja omistajat ymmärtävät journalistisen integriteetin merkityksen. Se on uskottavuuden ydin. Monen median uskottavuus on jo nyt valmiiksi heikko, eikä sitä pidä enempää heikentää. Osa mediayhtiöiden johdosta ymmärtää tämän oikein hyvin, ja myös toimii sen mukaisesti. 15
16 Media voi käyttää valtaansa vähemmän vastuullisesti. Lehdistönvapaus on loistava demokratian turva, mutta voi pervertoitua, Maija-Riitta Ollila varoittaa. Mikä tahansa voidaan haluttaessa naamioida demokratian puolustamiseksi: sanotaan, että meillä on kansalaisina oikeus tietää kaikki mahdollinen poliitikoista ja näköjään myös muista julkisen tehtävän hoitajista. Tämä ajatus on perusteltavissa huterasti, jos ollenkaan, hän kirjoittaa. Ollilan mielestä lehdistönvapautta hyödyntäen murennetaan kansalaisten oikeuksia. Oikeusjuttuja mediaa vastaan nostetaan harvoin, ja vaikka kantaja ne voittaisi, maine on mennyt kohun alku metreillä eikä korjaannu, vaikka oikeus vapauttaisi epäilyistä. Lehdistönvapautta tulee käyttää epädemokraattisia hallintoja vastaan, ei yksittäisten ihmisten rusentamiseen, Ollila edellyttää. Ollilan mielestä suuretkin mediat kuten Helsingin Sanomat ja Yleis radio saattavat Suomen oloissa käyttäytyä kuin Liisa ihmemaassa -sadun kuninkaalliset, jotka kirkuvat pää poikki aina kun jonkun alamaisen käytös heitä ärsyttää. En tunnista pää poikki -kirkumisia johtamistani toimituksista, vaikka aina ei 16
17 ole onnistuttu. On tulkittu väärin, liioiteltu ja julkaistu virheellisiä tietoja. Täydellistä juttua, lehteä tai uutislähetystä ei ole ilmestynyt. Silti voi todeta, että Suomessa media käyttää vapauttaan pääosin vastuullisesti. Tämä johtuu toimivasta itsesäätelyjärjestelmästä ja vahvasta toimituskulttuurista, joka tosin uhkaa uuden median ja säästöjen paineessa rapautua. Suomessa ja monessa muussakin maassa media säätelee itse toimintaansa lainsäädäntöä tiukemmin. Suomessa itsesäätelyelin on Julkisen sanan neuvosto (JSN), jonka periaatteet on kirjattu Journalistin ohjeisiin. JSN:n toimintaan ovat sitoutuneet alan merkittävät toimijat. JSN:lle voi kannella kuka tahansa, ja sen päätökset otetaan mediassa yleensä vakavasti. JSN voi tarttua virheisiin, joihin lain koura ei välttämättä ulotu. Viime aikoina on nähtävillä merkkejä siitä, että isotkin toimijat vähättelevät JSN:n langettavia ratkaisuja varsinkin, jos ne koskevat omaa toimintaa. Itsesäätelyn kritiikki omassa asiassa on vastoin itsesäätelyn henkeä. Itsesäätely perustuu siihen, että siihen sitoutuneet kunnioittavat sen päätöksiä. 17
18 Median valta on asioiden nostamisen, esillä pitämisen, kommentoimisen ja unohtamisen valtaa. Se on myös epäkohtiin tarttumisen, puheenaiheiden valinnan ja vaikutelmien luomisen valtaa ja portinvartijan valtaa. Median valta perustuu siihen, että se vaikuttaa kansalaisiin sekä heidän valintoihinsa ja mielipiteisiinsä. Median vallankäyttöä ohjaa usein sentimentalismi, ajatus, jonka mukaan raskaimmin kärsineen näkemys on vilpittömin, kuten Matti Apunen on sanonut. Pieni ihminen on mediassa yleensä oikeassa. Siksi media etsii mieluummin kärsimystä kuin kokonaiskuvaa. Siksi vaikka pa rikoksen uhriksi joutuneesta ihmisestä tulee hetkeksi kriminaalipolitiikan asiantuntija, jonka mielipidettä ei aseteta kriittiseen vastavaloon, Apunen on todennut. Median vallasta kertoo myös yhteiskunnan mediallistuminen, kuten Risto Uimonen luonnehtii. Moni olennainen asia tapahtuu tiedotusvälineissä, joko suorina lähetyksinä televisiossa, radiossa ja netissä tai niin, että tapahtuneet kerrotaan toimittajille välitettäväksi niin pian kuin mahdollista viimeistään aamun lehdissä. Sotiakin pyritään käymään mediassa, televi- 18
19 siossa ja verkossa. Näkyvyys on tärkeää, kun taistellaan tuesta ja sympatiasta. Mediallistumisessa on kysymys osin siitä, että tehdyt ratkaisut tulevat näkyviksi vasta, kun niistä tulee tieto kansalaisille ja kansalaiskeskustelu voi alkaa. Risto Uimonen arvioi 2009 ilmestyneessä kirjassaan, että journalistit olivat vaikutusvaltansa huipulla, ja sieltä ei voi enää nousta ylöspäin. Journalistit todella saattoivat olla valtansa huipulla joitakin vuosia sitten. Sen jälkeen he ovat tulleet alaspäin, ja tulevat yhä. Valtaa vie sosiaalinen media, mutta myös monen viestimen uskottavuuden rapautuminen, jota on vauhdittanut kävijämääriin keskittyvä verkkojournalismi. Kuka hän on -otsikointi sekä epätarkat, kiireessä tehdyt siteeraukset syövät luottamusta. Alkuperäisen jutun mahdolliset virheet ja vinoutumat kertautuvat, kun juttu leviää eri puolille. Tällainen syö alan uskottavuutta ja suuren yleisön luottamusta. Vika ei ole verkon vaan tavan, jolla juttuja sinne tehdään. Median murros muuttaa mediavallan luonnetta ja painopisteitä. Aiemmin mahti saattoi perustua uutisten kertomisen lisäksi toimittajien ja haastateltavien 19
20 oivalluksiin ja näkökulmiin. Tänään media vaikuttaa ennen muuta läpi vuorokauden pyörivän nopean tiedonvälityksen luoman asialistan sekä herättämiensä mielikuvien ja tunnetilojen kautta. Oivaltavan journalismin rooli ei ole vähentynyt, mutta sen varaan on entistä vaikeampi rakentaa liiketoimintaa. Siitä on tullut vientituote, joka on helppo kopioida omaan palveluun maksamatta mitään. Ja vaikka valtaa on, se on rajallista. Media on esimerkiksi pitänyt vuosikausia esillä yritysten palkitsemista ja johtajien palkkojen nousua. Tällä ei ole ollut kuitenkaan sanottavaa merkitystä ennen viime aikoja, jolloin jotkut johtajat ovat itse alkaneet vaatia malttia kollegoiltaan, jotta yritysjohto olisi uskottava puhumaan palkkamaltin puolesta. Toimittaja ei seuraa vallanpitäjiä vain katsomosta, vaikka hänen pitäisi pysyä raportoimiensa kiistojen ulkopuolella. Journalistista tulee helposti osapuoli, kun hän kaivaa tietoja, kirjoittaa näkökulmia ja luo mielikuvia. Poliittisissa skandaaleissa asioiden hallinta siirtyy politiikan eliitiltä tiedotusvälineille ja poliitikko jää yk- 20
21 sin riepoteltavaksi, entinen kansanedustaja Arja Alho, yksi mediakohun kohde, toteaa väitöskirjassaan. Vaikka toimittajasta tulee usein toimija, salaliittoteorioihin ei kannata uskoa. En ole sellaisiin törmännyt, vaikka toimittajat pitävät yhteyttä keskenään. Varsinkin kilpailevien medioiden toimittajilla on jatkuva uutiskilpailu. Useimpia toimittajia pitää liikkeessä uutisnälkä. Presidentti Mauno Koivisto puhui 1980-luvulla sopuli-ilmiöstä, jolla tarkoitetaan toimittajien keskittymistä samaan aiheeseen yhtä aikaa. Se perustuu median dynamiikkaan ja uutiskilpailuun eikä salaliittoihin; kun on kuuma aihe, jokainen haluaa siitä lisää uutisia ja näkökulmia, ja silloin moni muu aihe jää katveeseen. Siksi hyvä toimitus etsii sopuli-ilmiön keskellä muita hyviä aiheita. Niiden äärelle saa yleensä käydä rauhassa. Sopuli-ilmiön on avannut tarkasti Le Monde Diplomatiquen päätoimittaja Ignacio Ramonet kirjassaan Median tyrannia: Mitä enemmän tiedotusvälineet puhuvat jostakin asiasta, sitä enemmän ne ovat kollektiivisesti vakuuttuneita siitä, että tuo aihe on korvaa- 21
22 mattoman tärkeä ja että sille on uhrattava enemmän aikaa, voimavaroja ja journalisteja. Tiedotusvälineet stimuloivat itseään tällä tavoin, kiihottavat toisiaan, koettavat ylittää itsensä ja toinen toisensa, ja kulkeutuvat kohti hallitsematonta uutisointia eräänlaisessa pahoinvointiin saakka päihdyttävässä, pyörryttävässä syöksykierteessä. 22
Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?
Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMedian sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo
Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.
LisätiedotLauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää
LisätiedotESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies
ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta
Lisätiedot1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
LisätiedotLuottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää
Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu
LisätiedotERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva
MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotMitä kuuluu. politiikan journalismille?
Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen
LisätiedotMediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013
Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus
LisätiedotOSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.
OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotLapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi
LisätiedotFAKTABAARIEDU. Faktantarkistustaitoja opetuskäyttöön
FAKTABAARIEDU Faktantarkistustaitoja opetuskäyttöön Faktabaari on ainoa Suomessa toimiva faktantarkistaja. Toimimme osana kansalaisyhteiskunnan pyrkimystä puolustaa itseään. Tavoitteenamme on jatkuva faktantarkistustoiminta
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotTallilehti Kavionkopse nro. 1
Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa
LisätiedotÄäni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana
Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotMitä on yritysvastuu media-alalla?
Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?
LisätiedotKansalaisyhteiskunta ja julkisuus
Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä
LisätiedotPalveluverkkotyöryhmä. Viestintä
+ Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotTäältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011
Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien
LisätiedotMedian tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.
Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotMedian tehtävät ja rooli kriisitilanteissa. Kriisityön päivät Riikka Venäläinen
Median tehtävät ja rooli kriisitilanteissa Kriisityön päivät 8.4.2016 Riikka Venäläinen Uutismedian perustehtävät pysyvät myös kriisien keskellä Tiedon välittäjä: tavoite sama kuin viranomaisviestijöillä:
LisätiedotMITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?
EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun
LisätiedotItämeren itäpuolen media
Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan
Lisätiedot12671/17 msu/ma/pt 1 DGD 2C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. syyskuuta 2017 (OR. en) 12671/17 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 12112/17 Asia: Puheenjohtajavaltio Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto FREMP
LisätiedotHelsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta
Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 'Avoimuus, julkisuusperiaate, ihmisoikeudet'
Lisätiedotlehtipajaan! Oppilaan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja
LisätiedotAlma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus
Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotKIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi
KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
LisätiedotYHTEISKUNTAOPIN TAITAJA. uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
YHTEISKUNTAOPIN TAITAJA uusi sarja yläkoulun yhteiskuntaoppiin! Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotNäin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia
Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.
LisätiedotEpilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt
Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotSUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto
SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä
LisätiedotNimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)
Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli
LisätiedotLausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta
Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: aleksandra.partanen@mintc.fi Helsinki 20.8.2007 Lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta Viite: LVM:n lausuntopyyntö
LisätiedotMedian merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa
Median merkitys vastuullisen yritysimagon rakentamisessa Elintarvikepäivä 2004 4.5. Messukeskus Professori (vt.) Pekka Aula Helsingin yliopiston viestinnän laitos pekka.aula@helsinki.fi www.aula.fi Pekka
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotSanomalehtien Liitto
12.6.2019 Sanomalehtien Liitto Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa Terhi Hyvönen, Emilia Valtola & Kati Valta TIIVISTELMÄ Mediakasvatuksen tärkeys Kuinka tärkeänä näet mediakasvatuksen? Erittäin tärkeänä
LisätiedotLukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy
Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen
LisätiedotNäin kohtaat onnistuneesti median
Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotPERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti
PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi
LisätiedotLukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat
Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja
LisätiedotUusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012
Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0245/253. Tarkistus
20.3.2019 A8-0245/253 253 Kostadinka Kuneva, Stelios Kouloglou, Sofia Sakorafa, Dimitrios Papadimoulis Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Yhdenmukaistamisella, johon unionin lainsäädännöllä tähdätään,
LisätiedotTiedottaminen. Joukkueenjohtajakoulutus
Tiedottaminen Joukkueenjohtajakoulutus 2017 14.11.2017 1 Näkyvyys tiedotusvälineissä Innostaa mukaan uusia vapaaehtoisia ja lahjoittajia. Muokkaa ihmisten käsitystä Vapepasta: Vapepa on lähellä ja auttaa.
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0230/1. Tarkistus. Sophia in t Veld ALDE-ryhmän puolesta
27.3.2019 B8-0230/1 1 Johdanto-osan 19 viite ottaa huomioon kuulemiset ja näkemystenvaihdot työryhmässä (oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä), jonka yleisenä tehtävänä on tarkkailla oikeusvaltioperiaatteen
LisätiedotMTS tiedusteluseminaari Tiedustelulainsäädäntö journalistisesta näkökulmasta
MTS tiedusteluseminaari Tiedustelulainsäädäntö journalistisesta näkökulmasta Helsinki 21.9.2016 jussi.salokangas@journalistiliitto.fi 1 Tiedustelulainsäädäntö Tiedustelulainsäädännössä periaatteellinen
LisätiedotTelevälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja
Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotSISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila
SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotKansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta
JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä
Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.
LisätiedotKuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto
Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotSosiaalinen media ja työntekijä. Jaana Paanetoja OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti STTK-seminaari
Sosiaalinen media ja työntekijä Jaana Paanetoja OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti STTK-seminaari 21.9.2017 Mistä puhutaan? Mitä tietoja voi / saa jakaa? Mitä ei ehkä kannata julkaista? Virheellisen
LisätiedotTietosuojan perusteet
Tietosuojan perusteet Hei Tietosuoja on liiketoiminnallemme elintärkeä asia. Vuonna 2018 sovellettavaksi tuleva EU:n tietosuoja-asetus korostaa sen merkitystä entisestään. Siksi sinunkin on syytä tuntea
LisätiedotKuntapäättäjät ja media 2016
Kuntapäättäjät ja media Kantahämäläiset kuntapäättäjät ovat kriittisempiä paikalliseen ja maakunnalliseen mediaan kuin kollegansa muualla maassa, ja ovat hieman laiskempia somettajia Kantahämäläiset kuntapäättäjät
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotLogosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten.
Graafinen ohjeisto LOGOT Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. x x x x x x SUOJA-ALUE Logon ympärille jätettävä ihanteellinen minimialue
LisätiedotMe, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana
Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä
LisätiedotJournalismin muutos päättäjien näkökulmasta
Journalismin muutos päättäjien näkökulmasta Viestinnän tutkimuksen päivät, Tampere 13.2.2010 Risto Kunelius Elina Noppari Esa Reunanen Media vallan verkoissa -tutkimus Hoitajien palkkakiista, innovaatioyliopisto,
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotKRIISIVIESTINTÄ TAPAHTUMISSA TAPIO REINEKOSKI HYYN VIESTINTÄASIANTUNTIJA AALTO-YLIOPISTON VIESTINNÄN ERITYISASIANTUNTIJA 2017
KRIISIVIESTINTÄ TAPAHTUMISSA TAPIO REINEKOSKI HYYN VIESTINTÄASIANTUNTIJA 2015 17 AALTO-YLIOPISTON VIESTINNÄN ERITYISASIANTUNTIJA 2017 VIIKON PROJEKTI KAHDESSA TUNNISSA PARAS TILAISUUS TEHDÄ MAINETYÖTÄ
LisätiedotVinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:
Vinkkejä kirjoittamiseen Kultaiset säännöt: 1. Lue tehtävä huolellisesti. 2. Mieti, mitä kirjoitat (viesti, sähköposti, mielipide, valitus, anomus, hakemus, ilmoitus, tiedotus, luvan anominen, kutsu, kirje).
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotKANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012
KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social
LisätiedotYLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu
Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta
LisätiedotKANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI
KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS
LisätiedotErotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia
Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat
LisätiedotMEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen
MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia
Lisätiedot