MIKAEL.. PENTIKAINEN. Luottamus. Kustannusosakeyhtiö Otava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKAEL.. PENTIKAINEN. Luottamus. Kustannusosakeyhtiö Otava"

Transkriptio

1 Ilmainen lukunäyte

2 MIKAEL.. PENTIKAINEN Luottamus Kustannusosakeyhtiö Otava

3 Median mahti Tuolla kauempana lehtimiesparvella istuu neljäs valtiomahti, jolla on vaikutusvaltaa enemmän kuin kaikilla kolmella yhteensä. Edmund Burke Mediavalta on kuin mielisairaan diktatuuria, ennalta arvaamatonta ja sattumanvaraista. Christopher Wegelius Tilaa saa sellainen, jolla on jokaiseen monimutkaiseen asiaan yksinkertainen, selkeä ja hauska vastaus, joka on väärä. Erkki Liikanen 3

4 Median tehtävä on vahtia vallanpitäjiä ja sitä kautta vahvistaa luottamusta yhteiskuntaa kohtaan. Ihmiset voivat luottaa järjestelmään, kun tietävät, että sitä vahditaan vapaasti ja he voivat itsekin median kautta nostaa esiin epäkohtia sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Demokratia tarvitsee vahvan ja itsenäisen julkisen sanan. Valta korruptoi, jos sillä ei ole vahtijaansa se korruptoi myös mediaa itseään. Sana media sisältää kaikki tiedotusvälineet. Naseva sana kätkee kirjavan toimijajoukon, vakavaa lehdistöä, pieniä radioita, valtavia globaaleja verkkopalveluita, Yleisradion palvelun ja kapean yleisön harrastelehtiä. Mediatoimijoilla on erilaisia lähtökohtia, arvoja ja resursseja, siksi mediasta puhuttaessa kannattaa välttää yleistyksiä. Luottamus mediaan vallan vahtina vaatii paljon ennen kaikkea medialta itseltään. Pitää olla luotettava, löytää merkityksellisiä aiheita, kaivaa epäkohtia ja lai- 4

5 minlyöntejä, esittää oikeita kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia tavalla, joka luo luottamusta. Ilman oikeita kysymyksiä saadaan harvoin hyviä vastauksia. Media ei ole pystynyt hoitamaan tehtäväänsä kovin hyvin, esimerkiksi Kansan Arvot tutkimuksen mukaan myös Suomessa luottamus mediaan on heikko. Noin puolet vastaajista sanoo, ettei luota mediaan kovin paljon ja vain neljännes luottaa erittäin tai melko paljon. Tiedebarometri 2013:n mukaan 42 prosenttia tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta mediaa kohtaan. Suomessa tehdään kuitenkin paljon laadukasta ja eettisesti kestävää journalismia. Monet muistavat vuosikymmenien takaa median itsesensuurin, joka johti ulkopoliittiseen aristeluun ja yksipuoliseen kirjoitteluun. Risto Uimonen on luonnehtinut aikaa kunniattomaksi ja poliittisen journalismin ja poliittisen eliitin kyyristelyn pohjanoteeraukseksi. Itsesensuuri levisi Uimosen mukaan ulkopolitiikasta myös sisäpolitiikan puolelle. Onko tänä päivänä samanlaista itsesensuuria? En sellaista tunnista. Vallan pitäjät saavat ansionsa mu- 5

6 kaan, joskus enemmänkin. Journalistit ovat olleet itsesensuurin kauden jälkeen kriittisiä poliitikkoja kohtaan. Poliitikot saivat kovaa kohtelua viimeksi vaalirahajupakassa. Viime vuosina erityisen kriittisesti on käsitelty talouselämän johtajia. Aiheina ovat olleet palkitseminen, hyvä veli -verkostot, veroparatiisit sekä ylipäänsä talouden ja yritysten heikko kehitys. Kaikkialle kriittisyys ei kuitenkaan ulotu. Uusi itsesensuuri on tullut toimituksiin. Sen on tuonut tulevan pelko, jota aiheuttavat toimialan murros ja mediayhtiöiden heikentynyt talous sekä niiden tuoma irtisanomisten uhka. Moni pelkää työpaikkansa puolesta ja on kadottanut rohkeutta, jota laadukas journalismi edellyttää. Vahvan talouden tuoma riippumattomuus on heikentynyt. Tämä on johtanut arkailuun, joka koskee eniten uutisointia oman yhtiön, sen isojen asiakkaiden ja tärkeimpien sidosryhmien asioista. Moneen toimitukseen on hiipinyt uusi uutiskriteeri: oman median ja omistaja yhtiön asian edistäminen journalismin keinoin. Se ei näy usein, mutta näkyy liian usein. Se ei koske kaikkia, mutta koskee monia. Joskus siihen liittyy kilpailijan tarkoituksellinen lyöminen ja vähättely. 6

7 Toimitusten on pidettävä puolensa, jotta riippumattoman journalismin edellytykset säilyvät. Vapauden ja riippumattomuuden siivet eivät koskaan kasva takaisin, kun ne kerran oma-aloitteisesti menettää, Janne Virkkunen kirjoittaa kirjassaan Päivälehden mies. Toivottavasti esimerkiksi käsitys siitä, ettei toimitus voisi toimia kaikissa mediataloissa täysin itsenäisesti, puhtain journalistisin perustein, on väärä. Kolmen merkittävän julkaisun Nykypäivä, Demokraatti ja Helsingin Sanomat päätoimittajien lähes perustelemattomat potkut syövät koko median uskottavuutta, Kari Väisänen kirjoittaa pamfletissaan. Hampaaton journalismi edes omissa asioissa ei ole kenenkään etu vähiten omistajan, koska se syö uskottavuutta. Lukijan, katsojan ja kuulijan kannattaa seurata, miten kukin media käsittelee omia asioitaan. Ei ole tavatonta, että omia asioita käsittelevistä jutuista puuttuu journalistin kriittisyys. Siksi olisi tärkeää kertoa jutuissa, milloin niissä käsitellään omaan yhtiöön liittyviä asioita. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Suomen Tietotoimisto tekevät näin kiitettävän johdonmukaisesti. 7

8 Oman yhtiön asiaan liittyvä vaikuttaminen lehtitalojen sisällä on yleensä hienovaraista. Se voi tapahtua sitomalla toimitusten johtoa palkitsemismallein ja johtamisjärjestelyin tukemaan sisällöllisesti yhtiön asiaa. Se voi tapahtua johdon ja omistajien välillä hyvinkin suorasukaisen palautteen kautta. Palaute olikin ajoittain hyvin suoraviivaista ja jyrkkää, Virkkunen muistelee Aatos Erkon ripityksiä. Palaute myös omistajilta toimituksiin on tärkeä asia, valtaosa siitä on suotavaa ja rakentavaa sekä vuoropuhelu välttämätöntä myös mediatalon sisällä. Palaute muuttuu painostukseksi, jos toimituksen johto kokee asemansa uhatuksi ja siihen liittyy edes peitelty viesti sitoa jonkun asema sisältöön. Sellainen rapauttaa riippumattomuuden kulttuuria ja luo pelkoa. Vallanvahdin roolin vuoksi mediaa kutsutaan neljänneksi valtiomahdiksi. Sanonnan taustalla on paroni Montesquieun ( ) kirjassaan Lakien henki esittelemä vallan kolmijako-oppi, jonka mukaisesti on lainsäädäntövalta eli lakeja säätävä parlamentti, toimeenpanovalta eli hallitus ja sen johtama virkakoneis- 8

9 to sekä tuomiovalta eli tuomioistuimet, ja nämä toimivat itsenäisesti. Kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallinto muotoa. Brittipoliitikko Edmund Burken ( ) kerrotaan sanoneen, että on kolme valtiomahtia, mutta tuolla kauempana lehtimiesten parvella istuu neljäs valtiomahti, jolla on vaikutusvaltaa enemmän kuin kaikilla kolmella yhteensä. Yhteiskunnan tasapainoinen kehitys vaatii eri mahtien tasapainoa ja vallan vahtia. Vakavan median keskeinen tehtävä on valvoa valtaa muita valtio mahteja, myös yrityksiä ja järjestöjä, jotka ovat merkittäviä vallan käyttäjiä. Tämän vuoksi median ja muiden välillä on jännite. Median pitää vahtia myös itseään. Median toiminta kasvaa sananvapaudesta, joka on ihmisoikeus. Suomessa sananvapaus on kirjattu perustuslakiin nauttimaan sen suojaa: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus on kirjattu samassa hengessä myös EU:n perusoikeuskirjaan: Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä 9

10 oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Lehdistönvapaus kumpuaa sananvapaudesta. Se on sanan vapauden käyttämistä tiedotusvälineissä. Lehdistönvapaus on tiedotusvälineiden vapautta sensuurista sekä valtion ja esivallan painostuksesta. Lehdistönvapaus on kansanvaltaisen järjestelmän kulmakivi, ja siksi kirjattu monen maan perustuslakiin. Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys, vaikka se Suomessa siltä tuntuu. Suomi on ollut pitkään kärkisijoilla lehdistönvapaustilastoissa, mikä on hieno asia. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailussa Suomi on lehdistönvapaudessa kärkimaa ennen Hollantia ja Norjaa. Lehdistönvapaudessa seitsemän heikointa ovat Kiina, Iran, Somalia, Syyria, Turkmenistan, Pohjois-Korea ja Eritrea. Maanosista vahvin lehdistönvapaus on Euroopassa ja heikoin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suomen ykkössijoituksesta huolimatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti tulkin- 10

11 nut sananvapautta Suomen oikeusistuimia rohkeammin. EIT on painottanut journalistien erityis tehtäviä ja hyväksynyt, että toimittaja julkistaa asioita myös poleemisesti ja provokatiivisesti. Se on EIT:n mukaan osa yhteiskunnallista valvontatehtävää. Suomessa unohtuu helposti, että maailman väestöstä vain runsaat 15 prosenttia elää vapaissa maissa, ja että toimittajan ammatissa on vaaransa. Toimittajia on kuollut työtehtävissä 2000-luvulla reilusti yli tuhat. Vuonna 2012 toimittajia kuoli työtilanteissa Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) mukaan 132, mikä on eniten sitten vuoden 1997, johon IPI:n tilasto ulottuu. Toimittajia istuu jatkuvasti vankiloissa työnsä ja mielipiteidensä vuoksi. Suurin toimittaja vankila on Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Turkki. Sen kaltereiden takana on erityisesti journalisteja, jotka ovat arvostelleet hallitusta kurdikysymyksen hoitamisesta. On hyvä muistaa myös vapaan median ja hyvinvoinnin suhde. Itsenäisissä ja demokraattisissa maissa, joissa on suhteellisen vapaa lehdistö, ei ole koskaan ollut merkittävää nälänhätää, talousnobelisti Amartaya Sen on todennut. 11

12 Ruotsalaiseritrealainen toimittaja Dawit Isaak, ikätoverini ja kollegani, rakasti maataan ja journalismia niin paljon, että muutti Ruotsista Eritreaan tekemään lehteä. Isaak suututti Eritrean vallanpitäjät, jotka laittoivat hänet vankilaan ilman oikeudenkäyntiä New Yorkin terrori-iskujen jälkimainingeissa, jolloin maailmaa ei kiinnostanut, mitä Eritreassa tapahtuu. Isaak on ollut tätä kirjoittaessa vankilassa yli kaksitoista vuotta eikä kukaan Eritrean hallinnon ulkopuolella edes oma perhe, vaimo ja kolme lasta tiedä, onko hän elossa. Isaak sai vuonna 2011 maailman sanomalehtien sananvapauspalkinnon, Kultaisen kynän. Hetki oli koskettava. Palkinnon nouti Isaakin veli siinä toivossa, että hän voi vielä joku päivä ojentaa sen vapaalle veljelleen. Lehdistönvapaus antaa toimituksille valtaa ja vallan mukana vastuun. Suomessa median vapautta ja itsenäisyyttä korostaa sananvapauslaki, joka antaa vastaavalle toimittajalle yksiselitteisen oikeuden päättää sisällöstä. Lain 4. pykälässä todetaan: Vastaavan toimit- 12

13 tajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää aikakautisen julkaisun, verkko julkaisun tai ohjelman sisällöstä sekä huolehtia hänelle tässä laissa säädetyistä muista tehtävistä. Päätoimittajan päätösvalta ja vastuu koskee myös mainontaa. Päätoimittajien vahva asema on perua itsenäisyyden ajan alusta. Sillä haluttiin välttää mielivalta, johon Venäjän viran omaiset syyllistyivät sortokausien aikana. Silloin sisältöjä sensurointiin ja lehtiä lakkautettiin. Esimerkiksi Päivälehti lakkautettiin ainiaaksi heinäkuussa Muutamia päiviä myöhemmin Päivälehden tukijat perustivat Helsingin Sanomat. Toimitusten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta korostetaan myös Journalistin ohjeissa, sen alkukappaleissa: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulko puolisille. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen 13

14 ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. Sananvapauslain ja Journalistin ohjeiden selkänoja on päätoimittajille vahva. Lehtiyhtiön omistaja, hallitus tai toimitusjohtaja ei voi tulla lakia rikkomatta määräämään sisällöstä. Myöskään toimitus ei voi kävellä päätoimittajansa yli. Omistaja voi kuitenkin vaikuttaa vaihtamalla päätoimittajan, jos tämä ei toimi hänen haluamallaan tavalla ja linjalla. Olen eri tehtävissäni muun muassa STT:n päätoimittajana ja Sanomalehtien liiton puheenjohtajana kiertänyt paljon lehtitaloja ja keskustellut yhtiöiden toimitusjohtajien ja päätoimittajien kanssa. Usein mediatalossa toimitusjohtajan ja päätoimittajan välillä on jännite. Se voi liittyä päätoimittajan vahvaan asemaan, mutta myös resurssikeskusteluun tai siihen, miten media käsittelee yhtiön suuria asiakkaita. Viime aikoina jännitteet ovat kasvaneet talous- 14

15 ongelmien vuoksi. Samalla on nähtävissä, että mediatalojen sisäisessä valtatasapainossa punnus on kallistunut talousjohdon suuntaan toimitusten johdon kustannuksella. Moni päätoimittaja on tämän todennut. Moni talousjohdon edustaja myös tekee tämän selväksi omille sidosryhmilleen. Esimerkiksi Sanoman hallituksessa tai ylimmässä johdossa ei ole enää journalisteja. Kun itse olin konsernin johtoryhmässä , johtoon ja hallitukseen kuului journalisteja. Esimerkiksi Hufvudstadsbladetia julkaiseva KSF Media kulkee toiseen suuntaan: se kertoi etsivänsä yhtiön johtoon henkilöä, joka hallitsee sekä journalismin että liikkeenjohdon. On tärkeää, että lehtiyhtiön talousjohto ja omistajat ymmärtävät journalistisen integriteetin merkityksen. Se on uskottavuuden ydin. Monen median uskottavuus on jo nyt valmiiksi heikko, eikä sitä pidä enempää heikentää. Osa mediayhtiöiden johdosta ymmärtää tämän oikein hyvin, ja myös toimii sen mukaisesti. 15

16 Media voi käyttää valtaansa vähemmän vastuullisesti. Lehdistönvapaus on loistava demokratian turva, mutta voi pervertoitua, Maija-Riitta Ollila varoittaa. Mikä tahansa voidaan haluttaessa naamioida demokratian puolustamiseksi: sanotaan, että meillä on kansalaisina oikeus tietää kaikki mahdollinen poliitikoista ja näköjään myös muista julkisen tehtävän hoitajista. Tämä ajatus on perusteltavissa huterasti, jos ollenkaan, hän kirjoittaa. Ollilan mielestä lehdistönvapautta hyödyntäen murennetaan kansalaisten oikeuksia. Oikeusjuttuja mediaa vastaan nostetaan harvoin, ja vaikka kantaja ne voittaisi, maine on mennyt kohun alku metreillä eikä korjaannu, vaikka oikeus vapauttaisi epäilyistä. Lehdistönvapautta tulee käyttää epädemokraattisia hallintoja vastaan, ei yksittäisten ihmisten rusentamiseen, Ollila edellyttää. Ollilan mielestä suuretkin mediat kuten Helsingin Sanomat ja Yleis radio saattavat Suomen oloissa käyttäytyä kuin Liisa ihmemaassa -sadun kuninkaalliset, jotka kirkuvat pää poikki aina kun jonkun alamaisen käytös heitä ärsyttää. En tunnista pää poikki -kirkumisia johtamistani toimituksista, vaikka aina ei 16

17 ole onnistuttu. On tulkittu väärin, liioiteltu ja julkaistu virheellisiä tietoja. Täydellistä juttua, lehteä tai uutislähetystä ei ole ilmestynyt. Silti voi todeta, että Suomessa media käyttää vapauttaan pääosin vastuullisesti. Tämä johtuu toimivasta itsesäätelyjärjestelmästä ja vahvasta toimituskulttuurista, joka tosin uhkaa uuden median ja säästöjen paineessa rapautua. Suomessa ja monessa muussakin maassa media säätelee itse toimintaansa lainsäädäntöä tiukemmin. Suomessa itsesäätelyelin on Julkisen sanan neuvosto (JSN), jonka periaatteet on kirjattu Journalistin ohjeisiin. JSN:n toimintaan ovat sitoutuneet alan merkittävät toimijat. JSN:lle voi kannella kuka tahansa, ja sen päätökset otetaan mediassa yleensä vakavasti. JSN voi tarttua virheisiin, joihin lain koura ei välttämättä ulotu. Viime aikoina on nähtävillä merkkejä siitä, että isotkin toimijat vähättelevät JSN:n langettavia ratkaisuja varsinkin, jos ne koskevat omaa toimintaa. Itsesäätelyn kritiikki omassa asiassa on vastoin itsesäätelyn henkeä. Itsesäätely perustuu siihen, että siihen sitoutuneet kunnioittavat sen päätöksiä. 17

18 Median valta on asioiden nostamisen, esillä pitämisen, kommentoimisen ja unohtamisen valtaa. Se on myös epäkohtiin tarttumisen, puheenaiheiden valinnan ja vaikutelmien luomisen valtaa ja portinvartijan valtaa. Median valta perustuu siihen, että se vaikuttaa kansalaisiin sekä heidän valintoihinsa ja mielipiteisiinsä. Median vallankäyttöä ohjaa usein sentimentalismi, ajatus, jonka mukaan raskaimmin kärsineen näkemys on vilpittömin, kuten Matti Apunen on sanonut. Pieni ihminen on mediassa yleensä oikeassa. Siksi media etsii mieluummin kärsimystä kuin kokonaiskuvaa. Siksi vaikka pa rikoksen uhriksi joutuneesta ihmisestä tulee hetkeksi kriminaalipolitiikan asiantuntija, jonka mielipidettä ei aseteta kriittiseen vastavaloon, Apunen on todennut. Median vallasta kertoo myös yhteiskunnan mediallistuminen, kuten Risto Uimonen luonnehtii. Moni olennainen asia tapahtuu tiedotusvälineissä, joko suorina lähetyksinä televisiossa, radiossa ja netissä tai niin, että tapahtuneet kerrotaan toimittajille välitettäväksi niin pian kuin mahdollista viimeistään aamun lehdissä. Sotiakin pyritään käymään mediassa, televi- 18

19 siossa ja verkossa. Näkyvyys on tärkeää, kun taistellaan tuesta ja sympatiasta. Mediallistumisessa on kysymys osin siitä, että tehdyt ratkaisut tulevat näkyviksi vasta, kun niistä tulee tieto kansalaisille ja kansalaiskeskustelu voi alkaa. Risto Uimonen arvioi 2009 ilmestyneessä kirjassaan, että journalistit olivat vaikutusvaltansa huipulla, ja sieltä ei voi enää nousta ylöspäin. Journalistit todella saattoivat olla valtansa huipulla joitakin vuosia sitten. Sen jälkeen he ovat tulleet alaspäin, ja tulevat yhä. Valtaa vie sosiaalinen media, mutta myös monen viestimen uskottavuuden rapautuminen, jota on vauhdittanut kävijämääriin keskittyvä verkkojournalismi. Kuka hän on -otsikointi sekä epätarkat, kiireessä tehdyt siteeraukset syövät luottamusta. Alkuperäisen jutun mahdolliset virheet ja vinoutumat kertautuvat, kun juttu leviää eri puolille. Tällainen syö alan uskottavuutta ja suuren yleisön luottamusta. Vika ei ole verkon vaan tavan, jolla juttuja sinne tehdään. Median murros muuttaa mediavallan luonnetta ja painopisteitä. Aiemmin mahti saattoi perustua uutisten kertomisen lisäksi toimittajien ja haastateltavien 19

20 oivalluksiin ja näkökulmiin. Tänään media vaikuttaa ennen muuta läpi vuorokauden pyörivän nopean tiedonvälityksen luoman asialistan sekä herättämiensä mielikuvien ja tunnetilojen kautta. Oivaltavan journalismin rooli ei ole vähentynyt, mutta sen varaan on entistä vaikeampi rakentaa liiketoimintaa. Siitä on tullut vientituote, joka on helppo kopioida omaan palveluun maksamatta mitään. Ja vaikka valtaa on, se on rajallista. Media on esimerkiksi pitänyt vuosikausia esillä yritysten palkitsemista ja johtajien palkkojen nousua. Tällä ei ole ollut kuitenkaan sanottavaa merkitystä ennen viime aikoja, jolloin jotkut johtajat ovat itse alkaneet vaatia malttia kollegoiltaan, jotta yritysjohto olisi uskottava puhumaan palkkamaltin puolesta. Toimittaja ei seuraa vallanpitäjiä vain katsomosta, vaikka hänen pitäisi pysyä raportoimiensa kiistojen ulkopuolella. Journalistista tulee helposti osapuoli, kun hän kaivaa tietoja, kirjoittaa näkökulmia ja luo mielikuvia. Poliittisissa skandaaleissa asioiden hallinta siirtyy politiikan eliitiltä tiedotusvälineille ja poliitikko jää yk- 20

21 sin riepoteltavaksi, entinen kansanedustaja Arja Alho, yksi mediakohun kohde, toteaa väitöskirjassaan. Vaikka toimittajasta tulee usein toimija, salaliittoteorioihin ei kannata uskoa. En ole sellaisiin törmännyt, vaikka toimittajat pitävät yhteyttä keskenään. Varsinkin kilpailevien medioiden toimittajilla on jatkuva uutiskilpailu. Useimpia toimittajia pitää liikkeessä uutisnälkä. Presidentti Mauno Koivisto puhui 1980-luvulla sopuli-ilmiöstä, jolla tarkoitetaan toimittajien keskittymistä samaan aiheeseen yhtä aikaa. Se perustuu median dynamiikkaan ja uutiskilpailuun eikä salaliittoihin; kun on kuuma aihe, jokainen haluaa siitä lisää uutisia ja näkökulmia, ja silloin moni muu aihe jää katveeseen. Siksi hyvä toimitus etsii sopuli-ilmiön keskellä muita hyviä aiheita. Niiden äärelle saa yleensä käydä rauhassa. Sopuli-ilmiön on avannut tarkasti Le Monde Diplomatiquen päätoimittaja Ignacio Ramonet kirjassaan Median tyrannia: Mitä enemmän tiedotusvälineet puhuvat jostakin asiasta, sitä enemmän ne ovat kollektiivisesti vakuuttuneita siitä, että tuo aihe on korvaa- 21

22 mattoman tärkeä ja että sille on uhrattava enemmän aikaa, voimavaroja ja journalisteja. Tiedotusvälineet stimuloivat itseään tällä tavoin, kiihottavat toisiaan, koettavat ylittää itsensä ja toinen toisensa, ja kulkeutuvat kohti hallitsematonta uutisointia eräänlaisessa pahoinvointiin saakka päihdyttävässä, pyörryttävässä syöksykierteessä. 22

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 14.10.2010 Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, 00530 Helsinki puhelin 09 771 2510 s-posti toimisto@sosiaalitieto.fi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta

Lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: aleksandra.partanen@mintc.fi Helsinki 20.8.2007 Lausunto uuden mekanismin luomisesta seuraamaan sananvapautta Viite: LVM:n lausuntopyyntö

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 'Avoimuus, julkisuusperiaate, ihmisoikeudet'

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Tallilehti Kavionkopse nro. 1

Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Tallilehti Kavionkopse nro. 1 Sisällys: A osa Tallin säännöt. B osa Haluatko hoitajaksi? Kuvia tallin hevosista. C osa Hevosaiheisia tehtäviä ja kysymyksiä (hoitajille ja henkilökunnan jäsenille). D osa

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Brändityöryhmä Brändityöryhmä Kaarina Johansson, liiton varapj., pj. Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö Marianne Lind, liiton hallituksen jäsen, Hiidenseudun Omaish.

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila

SISÄLTÖMARKKINOINTI. Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI Viestintää uusissa vaatteissa vai markkinointia vanhoissa vaatteissa? @MinnaPerila SISÄLTÖMARKKINOINTI JA NATIIVIMAINONTA OVAT NYT IN. MIKSI? Digitaalinen maailma antaa uusia reviirejä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten.

Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. Graafinen ohjeisto LOGOT Logosta käytetään ensisijaisesti symboliversiota. Ilman symbolia olevaa logoa on käytettävä harkiten. x x x x x x SUOJA-ALUE Logon ympärille jätettävä ihanteellinen minimialue

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Sosiaalinen media työelämässä

Sosiaalinen media työelämässä Sosiaalinen media työelämässä 6.6.2014 Sosiaalinen media Yhtä selkeää määritelmää ei ole olemassa Kuka tahansa voi tuottaa sisältöä, muokata sitä, kommentoida, jakaa eteenpäin Sisältöä voi ainoastaan valvoa

Lisätiedot

Maailmalla rytisee ja pankkivastainen ilmapiiri kasvaa Miltä FK:n ääni kuulostaa?

Maailmalla rytisee ja pankkivastainen ilmapiiri kasvaa Miltä FK:n ääni kuulostaa? Maailmalla rytisee ja pankkivastainen ilmapiiri kasvaa Miltä FK:n ääni kuulostaa? FK:n finanssifoorumi 22.4.2013 Viestintäjohtaja Carina Geber Teir Onko kriisiherkkyytemme kunnossa? Mitkä ovat tässä hetkessä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

FORUM MIKKELI XXI MEDIA TIEDON VÄLITTÄJÄNÄ

FORUM MIKKELI XXI MEDIA TIEDON VÄLITTÄJÄNÄ FORUM MIKKELI XXI MEDIA TIEDON VÄLITTÄJÄNÄ MEDIA Media on monikko sanasta medium, joka tarkoittaa väliainetta, välittäjää tai keinoa, välinettä. Media tarkoittaa viestintäkanavia tai viestin välittäjiä.

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Eutanasia, arvokeskustelu ja media Satu Lipponen, Erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Suomen Syöpäyhdistys 050 563 4558, satu.lipponen@cancer.

Eutanasia, arvokeskustelu ja media Satu Lipponen, Erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Suomen Syöpäyhdistys 050 563 4558, satu.lipponen@cancer. Eutanasia, arvokeskustelu ja media, Erityisasiantuntija, toimituspäällikkö Suomen Syöpäyhdistys 050 563 4558, satu.lipponen@cancer.fi @Lipponen5 Eutanasia-keskustelu mediassa Miksi eutanasia on median

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Viisi otetta media ubiikista. Ville Kumpu Risto Kunelius Ubiikki uutismediassa Tampereen yliopisto

Viisi otetta media ubiikista. Ville Kumpu Risto Kunelius Ubiikki uutismediassa Tampereen yliopisto Viisi otetta media ubiikista Ville Kumpu Risto Kunelius Ubiikki uutismediassa Tampereen yliopisto Kysymys ja oletuksia KYSYMYS Miten hyvin (suomalainen) media esittää ubiikkiyhteiskunnan / ubiikkimurroksen

Lisätiedot

lääketieteessä seminaari 28.3.2012

lääketieteessä seminaari 28.3.2012 Avoimuus Lisää tähän otsikko ja sidonnaisuudet lääketieteessä seminaari 28.3.2012 PK-johtaja Pentti Mäkinen Miksi sidonnaisuudet ovat ongelma Päätöksenteon riippumattomuuden ja puolueettomuuden turvaaminen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

MEDIASTA. katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh

MEDIASTA. katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh MEDIASTA katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh KÄSITTEITÄ MEDIOITUMINEN MEDIAVALTA MEDIALUKUTAITO SOSIAALINEN MEDIA medioituminen... tarkoitetaan prosessia, jossa media yhtäältä itsenäistyy

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

MENNYT MAAILMA Yhteiskuntahistorian oppikirja. (Amazon & Google, 2030)

MENNYT MAAILMA Yhteiskuntahistorian oppikirja. (Amazon & Google, 2030) MENNYT MAAILMA Yhteiskuntahistorian oppikirja (Amazon & Google, 2030) 1. Paperista siirryttiin bitteihin Takavuosina suomalaisen media-alan keskeisiä toimijoita olivat suuret instituutiot, kuten Yleisradio

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Valion viestinnässä

Sosiaalinen media Valion viestinnässä Sosiaalinen media Valion viestinnässä Pia Kontunen, viestintäjohtaja 28.3.2011 Sosiaalinen media uudistaa liiketoimintaa Esityksen sisältö Pia Kontunen Minkälainen yritys on Valio ja mitä se haluaa viestiä?

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen

MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA. Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen MEDIAN KOHTAAMISIA SIJAISHUOLLOSSA Salattavuus ja läpinäkyvyys Arja Ahonen Argumentaatio perustelu Argumentaatiossa kohtaa lukija, kirjoittaja ja tekstin kohde Media-argumentaatiossa Perustellaan omia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Haaparannan kaupungin laatupanostus

Haaparannan kaupungin laatupanostus Haaparannan kaupungin laatupanostus Tarkoitus: Poliittisesti ohjatussa organisaatiossa on erittäin tärkeää että kommunikaatio, keskustelu ja vaikutusmahdollisuudet myös vaalien välissä toimivat. Kansalaiskeskustelun

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values

Code Eettiset of ohjeemme. It s all about values Code Eettiset of ohjeemme Conduct It s all about values JOHDANTO Eettisten ohjeidemme perustana ovat Nordzuckerin arvot, jotka ovat yrityskulttuurimme kulmakivi. Arvot ohjaavat toimintaamme pulmatilanteissa,

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot