MIKAEL.. PENTIKAINEN. Luottamus. Kustannusosakeyhtiö Otava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKAEL.. PENTIKAINEN. Luottamus. Kustannusosakeyhtiö Otava"

Transkriptio

1 Ilmainen lukunäyte

2 MIKAEL.. PENTIKAINEN Luottamus Kustannusosakeyhtiö Otava

3 Median mahti Tuolla kauempana lehtimiesparvella istuu neljäs valtiomahti, jolla on vaikutusvaltaa enemmän kuin kaikilla kolmella yhteensä. Edmund Burke Mediavalta on kuin mielisairaan diktatuuria, ennalta arvaamatonta ja sattumanvaraista. Christopher Wegelius Tilaa saa sellainen, jolla on jokaiseen monimutkaiseen asiaan yksinkertainen, selkeä ja hauska vastaus, joka on väärä. Erkki Liikanen 3

4 Median tehtävä on vahtia vallanpitäjiä ja sitä kautta vahvistaa luottamusta yhteiskuntaa kohtaan. Ihmiset voivat luottaa järjestelmään, kun tietävät, että sitä vahditaan vapaasti ja he voivat itsekin median kautta nostaa esiin epäkohtia sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Demokratia tarvitsee vahvan ja itsenäisen julkisen sanan. Valta korruptoi, jos sillä ei ole vahtijaansa se korruptoi myös mediaa itseään. Sana media sisältää kaikki tiedotusvälineet. Naseva sana kätkee kirjavan toimijajoukon, vakavaa lehdistöä, pieniä radioita, valtavia globaaleja verkkopalveluita, Yleisradion palvelun ja kapean yleisön harrastelehtiä. Mediatoimijoilla on erilaisia lähtökohtia, arvoja ja resursseja, siksi mediasta puhuttaessa kannattaa välttää yleistyksiä. Luottamus mediaan vallan vahtina vaatii paljon ennen kaikkea medialta itseltään. Pitää olla luotettava, löytää merkityksellisiä aiheita, kaivaa epäkohtia ja lai- 4

5 minlyöntejä, esittää oikeita kysymyksiä ja hakea niihin vastauksia tavalla, joka luo luottamusta. Ilman oikeita kysymyksiä saadaan harvoin hyviä vastauksia. Media ei ole pystynyt hoitamaan tehtäväänsä kovin hyvin, esimerkiksi Kansan Arvot tutkimuksen mukaan myös Suomessa luottamus mediaan on heikko. Noin puolet vastaajista sanoo, ettei luota mediaan kovin paljon ja vain neljännes luottaa erittäin tai melko paljon. Tiedebarometri 2013:n mukaan 42 prosenttia tuntee hyvin tai melko suurta luottamusta mediaa kohtaan. Suomessa tehdään kuitenkin paljon laadukasta ja eettisesti kestävää journalismia. Monet muistavat vuosikymmenien takaa median itsesensuurin, joka johti ulkopoliittiseen aristeluun ja yksipuoliseen kirjoitteluun. Risto Uimonen on luonnehtinut aikaa kunniattomaksi ja poliittisen journalismin ja poliittisen eliitin kyyristelyn pohjanoteeraukseksi. Itsesensuuri levisi Uimosen mukaan ulkopolitiikasta myös sisäpolitiikan puolelle. Onko tänä päivänä samanlaista itsesensuuria? En sellaista tunnista. Vallan pitäjät saavat ansionsa mu- 5

6 kaan, joskus enemmänkin. Journalistit ovat olleet itsesensuurin kauden jälkeen kriittisiä poliitikkoja kohtaan. Poliitikot saivat kovaa kohtelua viimeksi vaalirahajupakassa. Viime vuosina erityisen kriittisesti on käsitelty talouselämän johtajia. Aiheina ovat olleet palkitseminen, hyvä veli -verkostot, veroparatiisit sekä ylipäänsä talouden ja yritysten heikko kehitys. Kaikkialle kriittisyys ei kuitenkaan ulotu. Uusi itsesensuuri on tullut toimituksiin. Sen on tuonut tulevan pelko, jota aiheuttavat toimialan murros ja mediayhtiöiden heikentynyt talous sekä niiden tuoma irtisanomisten uhka. Moni pelkää työpaikkansa puolesta ja on kadottanut rohkeutta, jota laadukas journalismi edellyttää. Vahvan talouden tuoma riippumattomuus on heikentynyt. Tämä on johtanut arkailuun, joka koskee eniten uutisointia oman yhtiön, sen isojen asiakkaiden ja tärkeimpien sidosryhmien asioista. Moneen toimitukseen on hiipinyt uusi uutiskriteeri: oman median ja omistaja yhtiön asian edistäminen journalismin keinoin. Se ei näy usein, mutta näkyy liian usein. Se ei koske kaikkia, mutta koskee monia. Joskus siihen liittyy kilpailijan tarkoituksellinen lyöminen ja vähättely. 6

7 Toimitusten on pidettävä puolensa, jotta riippumattoman journalismin edellytykset säilyvät. Vapauden ja riippumattomuuden siivet eivät koskaan kasva takaisin, kun ne kerran oma-aloitteisesti menettää, Janne Virkkunen kirjoittaa kirjassaan Päivälehden mies. Toivottavasti esimerkiksi käsitys siitä, ettei toimitus voisi toimia kaikissa mediataloissa täysin itsenäisesti, puhtain journalistisin perustein, on väärä. Kolmen merkittävän julkaisun Nykypäivä, Demokraatti ja Helsingin Sanomat päätoimittajien lähes perustelemattomat potkut syövät koko median uskottavuutta, Kari Väisänen kirjoittaa pamfletissaan. Hampaaton journalismi edes omissa asioissa ei ole kenenkään etu vähiten omistajan, koska se syö uskottavuutta. Lukijan, katsojan ja kuulijan kannattaa seurata, miten kukin media käsittelee omia asioitaan. Ei ole tavatonta, että omia asioita käsittelevistä jutuista puuttuu journalistin kriittisyys. Siksi olisi tärkeää kertoa jutuissa, milloin niissä käsitellään omaan yhtiöön liittyviä asioita. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Suomen Tietotoimisto tekevät näin kiitettävän johdonmukaisesti. 7

8 Oman yhtiön asiaan liittyvä vaikuttaminen lehtitalojen sisällä on yleensä hienovaraista. Se voi tapahtua sitomalla toimitusten johtoa palkitsemismallein ja johtamisjärjestelyin tukemaan sisällöllisesti yhtiön asiaa. Se voi tapahtua johdon ja omistajien välillä hyvinkin suorasukaisen palautteen kautta. Palaute olikin ajoittain hyvin suoraviivaista ja jyrkkää, Virkkunen muistelee Aatos Erkon ripityksiä. Palaute myös omistajilta toimituksiin on tärkeä asia, valtaosa siitä on suotavaa ja rakentavaa sekä vuoropuhelu välttämätöntä myös mediatalon sisällä. Palaute muuttuu painostukseksi, jos toimituksen johto kokee asemansa uhatuksi ja siihen liittyy edes peitelty viesti sitoa jonkun asema sisältöön. Sellainen rapauttaa riippumattomuuden kulttuuria ja luo pelkoa. Vallanvahdin roolin vuoksi mediaa kutsutaan neljänneksi valtiomahdiksi. Sanonnan taustalla on paroni Montesquieun ( ) kirjassaan Lakien henki esittelemä vallan kolmijako-oppi, jonka mukaisesti on lainsäädäntövalta eli lakeja säätävä parlamentti, toimeenpanovalta eli hallitus ja sen johtama virkakoneis- 8

9 to sekä tuomiovalta eli tuomioistuimet, ja nämä toimivat itsenäisesti. Kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallinto muotoa. Brittipoliitikko Edmund Burken ( ) kerrotaan sanoneen, että on kolme valtiomahtia, mutta tuolla kauempana lehtimiesten parvella istuu neljäs valtiomahti, jolla on vaikutusvaltaa enemmän kuin kaikilla kolmella yhteensä. Yhteiskunnan tasapainoinen kehitys vaatii eri mahtien tasapainoa ja vallan vahtia. Vakavan median keskeinen tehtävä on valvoa valtaa muita valtio mahteja, myös yrityksiä ja järjestöjä, jotka ovat merkittäviä vallan käyttäjiä. Tämän vuoksi median ja muiden välillä on jännite. Median pitää vahtia myös itseään. Median toiminta kasvaa sananvapaudesta, joka on ihmisoikeus. Suomessa sananvapaus on kirjattu perustuslakiin nauttimaan sen suojaa: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus on kirjattu samassa hengessä myös EU:n perusoikeuskirjaan: Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä 9

10 oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Lehdistönvapaus kumpuaa sananvapaudesta. Se on sanan vapauden käyttämistä tiedotusvälineissä. Lehdistönvapaus on tiedotusvälineiden vapautta sensuurista sekä valtion ja esivallan painostuksesta. Lehdistönvapaus on kansanvaltaisen järjestelmän kulmakivi, ja siksi kirjattu monen maan perustuslakiin. Sananvapaus ei ole itsestäänselvyys, vaikka se Suomessa siltä tuntuu. Suomi on ollut pitkään kärkisijoilla lehdistönvapaustilastoissa, mikä on hieno asia. Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailussa Suomi on lehdistönvapaudessa kärkimaa ennen Hollantia ja Norjaa. Lehdistönvapaudessa seitsemän heikointa ovat Kiina, Iran, Somalia, Syyria, Turkmenistan, Pohjois-Korea ja Eritrea. Maanosista vahvin lehdistönvapaus on Euroopassa ja heikoin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Suomen ykkössijoituksesta huolimatta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on toistuvasti tulkin- 10

11 nut sananvapautta Suomen oikeusistuimia rohkeammin. EIT on painottanut journalistien erityis tehtäviä ja hyväksynyt, että toimittaja julkistaa asioita myös poleemisesti ja provokatiivisesti. Se on EIT:n mukaan osa yhteiskunnallista valvontatehtävää. Suomessa unohtuu helposti, että maailman väestöstä vain runsaat 15 prosenttia elää vapaissa maissa, ja että toimittajan ammatissa on vaaransa. Toimittajia on kuollut työtehtävissä 2000-luvulla reilusti yli tuhat. Vuonna 2012 toimittajia kuoli työtilanteissa Kansainvälisen lehdistöinstituutin (IPI) mukaan 132, mikä on eniten sitten vuoden 1997, johon IPI:n tilasto ulottuu. Toimittajia istuu jatkuvasti vankiloissa työnsä ja mielipiteidensä vuoksi. Suurin toimittaja vankila on Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Turkki. Sen kaltereiden takana on erityisesti journalisteja, jotka ovat arvostelleet hallitusta kurdikysymyksen hoitamisesta. On hyvä muistaa myös vapaan median ja hyvinvoinnin suhde. Itsenäisissä ja demokraattisissa maissa, joissa on suhteellisen vapaa lehdistö, ei ole koskaan ollut merkittävää nälänhätää, talousnobelisti Amartaya Sen on todennut. 11

12 Ruotsalaiseritrealainen toimittaja Dawit Isaak, ikätoverini ja kollegani, rakasti maataan ja journalismia niin paljon, että muutti Ruotsista Eritreaan tekemään lehteä. Isaak suututti Eritrean vallanpitäjät, jotka laittoivat hänet vankilaan ilman oikeudenkäyntiä New Yorkin terrori-iskujen jälkimainingeissa, jolloin maailmaa ei kiinnostanut, mitä Eritreassa tapahtuu. Isaak on ollut tätä kirjoittaessa vankilassa yli kaksitoista vuotta eikä kukaan Eritrean hallinnon ulkopuolella edes oma perhe, vaimo ja kolme lasta tiedä, onko hän elossa. Isaak sai vuonna 2011 maailman sanomalehtien sananvapauspalkinnon, Kultaisen kynän. Hetki oli koskettava. Palkinnon nouti Isaakin veli siinä toivossa, että hän voi vielä joku päivä ojentaa sen vapaalle veljelleen. Lehdistönvapaus antaa toimituksille valtaa ja vallan mukana vastuun. Suomessa median vapautta ja itsenäisyyttä korostaa sananvapauslaki, joka antaa vastaavalle toimittajalle yksiselitteisen oikeuden päättää sisällöstä. Lain 4. pykälässä todetaan: Vastaavan toimit- 12

13 tajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä, päättää aikakautisen julkaisun, verkko julkaisun tai ohjelman sisällöstä sekä huolehtia hänelle tässä laissa säädetyistä muista tehtävistä. Päätoimittajan päätösvalta ja vastuu koskee myös mainontaa. Päätoimittajien vahva asema on perua itsenäisyyden ajan alusta. Sillä haluttiin välttää mielivalta, johon Venäjän viran omaiset syyllistyivät sortokausien aikana. Silloin sisältöjä sensurointiin ja lehtiä lakkautettiin. Esimerkiksi Päivälehti lakkautettiin ainiaaksi heinäkuussa Muutamia päiviä myöhemmin Päivälehden tukijat perustivat Helsingin Sanomat. Toimitusten itsenäisyyttä ja riippumattomuutta korostetaan myös Journalistin ohjeissa, sen alkukappaleissa: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulko puolisille. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen 13

14 ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan. Sananvapauslain ja Journalistin ohjeiden selkänoja on päätoimittajille vahva. Lehtiyhtiön omistaja, hallitus tai toimitusjohtaja ei voi tulla lakia rikkomatta määräämään sisällöstä. Myöskään toimitus ei voi kävellä päätoimittajansa yli. Omistaja voi kuitenkin vaikuttaa vaihtamalla päätoimittajan, jos tämä ei toimi hänen haluamallaan tavalla ja linjalla. Olen eri tehtävissäni muun muassa STT:n päätoimittajana ja Sanomalehtien liiton puheenjohtajana kiertänyt paljon lehtitaloja ja keskustellut yhtiöiden toimitusjohtajien ja päätoimittajien kanssa. Usein mediatalossa toimitusjohtajan ja päätoimittajan välillä on jännite. Se voi liittyä päätoimittajan vahvaan asemaan, mutta myös resurssikeskusteluun tai siihen, miten media käsittelee yhtiön suuria asiakkaita. Viime aikoina jännitteet ovat kasvaneet talous- 14

15 ongelmien vuoksi. Samalla on nähtävissä, että mediatalojen sisäisessä valtatasapainossa punnus on kallistunut talousjohdon suuntaan toimitusten johdon kustannuksella. Moni päätoimittaja on tämän todennut. Moni talousjohdon edustaja myös tekee tämän selväksi omille sidosryhmilleen. Esimerkiksi Sanoman hallituksessa tai ylimmässä johdossa ei ole enää journalisteja. Kun itse olin konsernin johtoryhmässä , johtoon ja hallitukseen kuului journalisteja. Esimerkiksi Hufvudstadsbladetia julkaiseva KSF Media kulkee toiseen suuntaan: se kertoi etsivänsä yhtiön johtoon henkilöä, joka hallitsee sekä journalismin että liikkeenjohdon. On tärkeää, että lehtiyhtiön talousjohto ja omistajat ymmärtävät journalistisen integriteetin merkityksen. Se on uskottavuuden ydin. Monen median uskottavuus on jo nyt valmiiksi heikko, eikä sitä pidä enempää heikentää. Osa mediayhtiöiden johdosta ymmärtää tämän oikein hyvin, ja myös toimii sen mukaisesti. 15

16 Media voi käyttää valtaansa vähemmän vastuullisesti. Lehdistönvapaus on loistava demokratian turva, mutta voi pervertoitua, Maija-Riitta Ollila varoittaa. Mikä tahansa voidaan haluttaessa naamioida demokratian puolustamiseksi: sanotaan, että meillä on kansalaisina oikeus tietää kaikki mahdollinen poliitikoista ja näköjään myös muista julkisen tehtävän hoitajista. Tämä ajatus on perusteltavissa huterasti, jos ollenkaan, hän kirjoittaa. Ollilan mielestä lehdistönvapautta hyödyntäen murennetaan kansalaisten oikeuksia. Oikeusjuttuja mediaa vastaan nostetaan harvoin, ja vaikka kantaja ne voittaisi, maine on mennyt kohun alku metreillä eikä korjaannu, vaikka oikeus vapauttaisi epäilyistä. Lehdistönvapautta tulee käyttää epädemokraattisia hallintoja vastaan, ei yksittäisten ihmisten rusentamiseen, Ollila edellyttää. Ollilan mielestä suuretkin mediat kuten Helsingin Sanomat ja Yleis radio saattavat Suomen oloissa käyttäytyä kuin Liisa ihmemaassa -sadun kuninkaalliset, jotka kirkuvat pää poikki aina kun jonkun alamaisen käytös heitä ärsyttää. En tunnista pää poikki -kirkumisia johtamistani toimituksista, vaikka aina ei 16

17 ole onnistuttu. On tulkittu väärin, liioiteltu ja julkaistu virheellisiä tietoja. Täydellistä juttua, lehteä tai uutislähetystä ei ole ilmestynyt. Silti voi todeta, että Suomessa media käyttää vapauttaan pääosin vastuullisesti. Tämä johtuu toimivasta itsesäätelyjärjestelmästä ja vahvasta toimituskulttuurista, joka tosin uhkaa uuden median ja säästöjen paineessa rapautua. Suomessa ja monessa muussakin maassa media säätelee itse toimintaansa lainsäädäntöä tiukemmin. Suomessa itsesäätelyelin on Julkisen sanan neuvosto (JSN), jonka periaatteet on kirjattu Journalistin ohjeisiin. JSN:n toimintaan ovat sitoutuneet alan merkittävät toimijat. JSN:lle voi kannella kuka tahansa, ja sen päätökset otetaan mediassa yleensä vakavasti. JSN voi tarttua virheisiin, joihin lain koura ei välttämättä ulotu. Viime aikoina on nähtävillä merkkejä siitä, että isotkin toimijat vähättelevät JSN:n langettavia ratkaisuja varsinkin, jos ne koskevat omaa toimintaa. Itsesäätelyn kritiikki omassa asiassa on vastoin itsesäätelyn henkeä. Itsesäätely perustuu siihen, että siihen sitoutuneet kunnioittavat sen päätöksiä. 17

18 Median valta on asioiden nostamisen, esillä pitämisen, kommentoimisen ja unohtamisen valtaa. Se on myös epäkohtiin tarttumisen, puheenaiheiden valinnan ja vaikutelmien luomisen valtaa ja portinvartijan valtaa. Median valta perustuu siihen, että se vaikuttaa kansalaisiin sekä heidän valintoihinsa ja mielipiteisiinsä. Median vallankäyttöä ohjaa usein sentimentalismi, ajatus, jonka mukaan raskaimmin kärsineen näkemys on vilpittömin, kuten Matti Apunen on sanonut. Pieni ihminen on mediassa yleensä oikeassa. Siksi media etsii mieluummin kärsimystä kuin kokonaiskuvaa. Siksi vaikka pa rikoksen uhriksi joutuneesta ihmisestä tulee hetkeksi kriminaalipolitiikan asiantuntija, jonka mielipidettä ei aseteta kriittiseen vastavaloon, Apunen on todennut. Median vallasta kertoo myös yhteiskunnan mediallistuminen, kuten Risto Uimonen luonnehtii. Moni olennainen asia tapahtuu tiedotusvälineissä, joko suorina lähetyksinä televisiossa, radiossa ja netissä tai niin, että tapahtuneet kerrotaan toimittajille välitettäväksi niin pian kuin mahdollista viimeistään aamun lehdissä. Sotiakin pyritään käymään mediassa, televi- 18

19 siossa ja verkossa. Näkyvyys on tärkeää, kun taistellaan tuesta ja sympatiasta. Mediallistumisessa on kysymys osin siitä, että tehdyt ratkaisut tulevat näkyviksi vasta, kun niistä tulee tieto kansalaisille ja kansalaiskeskustelu voi alkaa. Risto Uimonen arvioi 2009 ilmestyneessä kirjassaan, että journalistit olivat vaikutusvaltansa huipulla, ja sieltä ei voi enää nousta ylöspäin. Journalistit todella saattoivat olla valtansa huipulla joitakin vuosia sitten. Sen jälkeen he ovat tulleet alaspäin, ja tulevat yhä. Valtaa vie sosiaalinen media, mutta myös monen viestimen uskottavuuden rapautuminen, jota on vauhdittanut kävijämääriin keskittyvä verkkojournalismi. Kuka hän on -otsikointi sekä epätarkat, kiireessä tehdyt siteeraukset syövät luottamusta. Alkuperäisen jutun mahdolliset virheet ja vinoutumat kertautuvat, kun juttu leviää eri puolille. Tällainen syö alan uskottavuutta ja suuren yleisön luottamusta. Vika ei ole verkon vaan tavan, jolla juttuja sinne tehdään. Median murros muuttaa mediavallan luonnetta ja painopisteitä. Aiemmin mahti saattoi perustua uutisten kertomisen lisäksi toimittajien ja haastateltavien 19

20 oivalluksiin ja näkökulmiin. Tänään media vaikuttaa ennen muuta läpi vuorokauden pyörivän nopean tiedonvälityksen luoman asialistan sekä herättämiensä mielikuvien ja tunnetilojen kautta. Oivaltavan journalismin rooli ei ole vähentynyt, mutta sen varaan on entistä vaikeampi rakentaa liiketoimintaa. Siitä on tullut vientituote, joka on helppo kopioida omaan palveluun maksamatta mitään. Ja vaikka valtaa on, se on rajallista. Media on esimerkiksi pitänyt vuosikausia esillä yritysten palkitsemista ja johtajien palkkojen nousua. Tällä ei ole ollut kuitenkaan sanottavaa merkitystä ennen viime aikoja, jolloin jotkut johtajat ovat itse alkaneet vaatia malttia kollegoiltaan, jotta yritysjohto olisi uskottava puhumaan palkkamaltin puolesta. Toimittaja ei seuraa vallanpitäjiä vain katsomosta, vaikka hänen pitäisi pysyä raportoimiensa kiistojen ulkopuolella. Journalistista tulee helposti osapuoli, kun hän kaivaa tietoja, kirjoittaa näkökulmia ja luo mielikuvia. Poliittisissa skandaaleissa asioiden hallinta siirtyy politiikan eliitiltä tiedotusvälineille ja poliitikko jää yk- 20

21 sin riepoteltavaksi, entinen kansanedustaja Arja Alho, yksi mediakohun kohde, toteaa väitöskirjassaan. Vaikka toimittajasta tulee usein toimija, salaliittoteorioihin ei kannata uskoa. En ole sellaisiin törmännyt, vaikka toimittajat pitävät yhteyttä keskenään. Varsinkin kilpailevien medioiden toimittajilla on jatkuva uutiskilpailu. Useimpia toimittajia pitää liikkeessä uutisnälkä. Presidentti Mauno Koivisto puhui 1980-luvulla sopuli-ilmiöstä, jolla tarkoitetaan toimittajien keskittymistä samaan aiheeseen yhtä aikaa. Se perustuu median dynamiikkaan ja uutiskilpailuun eikä salaliittoihin; kun on kuuma aihe, jokainen haluaa siitä lisää uutisia ja näkökulmia, ja silloin moni muu aihe jää katveeseen. Siksi hyvä toimitus etsii sopuli-ilmiön keskellä muita hyviä aiheita. Niiden äärelle saa yleensä käydä rauhassa. Sopuli-ilmiön on avannut tarkasti Le Monde Diplomatiquen päätoimittaja Ignacio Ramonet kirjassaan Median tyrannia: Mitä enemmän tiedotusvälineet puhuvat jostakin asiasta, sitä enemmän ne ovat kollektiivisesti vakuuttuneita siitä, että tuo aihe on korvaa- 21

22 mattoman tärkeä ja että sille on uhrattava enemmän aikaa, voimavaroja ja journalisteja. Tiedotusvälineet stimuloivat itseään tällä tavoin, kiihottavat toisiaan, koettavat ylittää itsensä ja toinen toisensa, ja kulkeutuvat kohti hallitsematonta uutisointia eräänlaisessa pahoinvointiin saakka päihdyttävässä, pyörryttävässä syöksykierteessä. 22

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo

Median sääntely ja sananvapaus. Anna Alatalo Median sääntely ja sananvapaus Anna Alatalo Median toiminnan rajat Median toimintaan vaikuttavien yhteiskunnallisten ehtojen yhteensovittaminen toteutuu median yhteiskunnallisena sääntelynä eli regulaationa.

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus

Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Kansalaisyhteiskunta ja julkisuus Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Luento 6.11.2008 Salli.Hakala@Helsinki.fi Laki - modernin järjestyksen kivijalka Demokraattisen oikeusvaltion näkökulmasta keskeisiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Median tehtävät ja rooli kriisitilanteissa. Kriisityön päivät Riikka Venäläinen

Median tehtävät ja rooli kriisitilanteissa. Kriisityön päivät Riikka Venäläinen Median tehtävät ja rooli kriisitilanteissa Kriisityön päivät 8.4.2016 Riikka Venäläinen Uutismedian perustehtävät pysyvät myös kriisien keskellä Tiedon välittäjä: tavoite sama kuin viranomaisviestijöillä:

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen

LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI. Alma Media -esittely osakesäästäjille Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen LEHTITALOSTA DIGIAJAN PALVELU- YRITYKSEKSI Alma Media -esittely osakesäästäjille 8.12.2016 Helsinki Talous- ja rahoitusjohtaja Juha Nuutinen 1 Alma Media tänään: kestävää mediaa ja digitaalisia palveluita

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

MTS tiedusteluseminaari Tiedustelulainsäädäntö journalistisesta näkökulmasta

MTS tiedusteluseminaari Tiedustelulainsäädäntö journalistisesta näkökulmasta MTS tiedusteluseminaari Tiedustelulainsäädäntö journalistisesta näkökulmasta Helsinki 21.9.2016 jussi.salokangas@journalistiliitto.fi 1 Tiedustelulainsäädäntö Tiedustelulainsäädännössä periaatteellinen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille

Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille PETÄJÄVESI Tutkimuksen vastauksista muodostuu todistus kunnan päättäjille Teppo Sirniö kunnanjohtaja Petäjävesi MIELIKUVAT Kansalaisten mielipiteet perustuvat mielikuviin MISTÄ MIELIKUVAT SYNTYVÄT? MIELIKUVAN

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA

YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA YHTEISKUNTAOPPI PERUSOPETUKSESSA Katsaus 16.12 2009 OPH Tom Gullberg, akademilektor i historiens och samhällslärans didaktik (Åbo Akademi i Vasa) 16.12.2009 Åbo Akademi - Strandgatan 2-65101 Vasa 1 Yhteiskuntaoppi

Lisätiedot

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen? Päivi Kivelä, Sininauhaliitto, Jyväskylän toimipiste paivi.kivela@sininauha.fi ptkivela@gmail.com 050 5958829 Aiheeseen liittyviä Sininauha-julkaisuja:

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 3: SANANVAPAUS Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion sisällöt Sananvapaus oikeutena Sananvapauden rajat ja rajoittaminen Sotapropagandan kielto Kiihottaminen

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Vanhat sanomalehdet ja tekijänoikeus Satu Kangas

Vanhat sanomalehdet ja tekijänoikeus Satu Kangas Vanhat sanomalehdet ja tekijänoikeus Satu Kangas 29.9.2016 Lähtötilanne: mission impossible Tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa saa käyttää, jos sopii käytöstä aineiston kaikkien oikeudenhaltijoiden kanssa

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN

SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja Leaderin vähättelyn keinot 1/2

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

ZA4814. Flash Eurobarometer 235 (The Rights of the Child) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4814. Flash Eurobarometer 235 (The Rights of the Child) Country Specific Questionnaire Finland ZA4814 Flash Eurobarometer 235 (The Rights of the Child) Country Specific Questionnaire Finland Flash 235 - Template Flash Eurobarometer The youth and their rights D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN]

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM

Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitusta koskeva lainsäädäntöuudistus Maaseutuoikeuden seuran kevätseminaari 27.4.2016 hallitusneuvos Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi ja hoitaa valtion omistamaa maa-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta

Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista. Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Kunnanjohtajan lyhyt koonti hyvän hallinnon periaatteista Helmikuun 2013 luottamushenkilökoulutuksesta Hyvän hallinnon periaatteet YHDENVERTAISUUSPERIAATE Tasapuolinen kohtelu ei tasapäistävä! Viranomainen

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut yt es iv ut Nä 38 4 Hallitustyöskentely 39 4 HALLITUSTYÖSKENTELY 4.1 Hallituksen toimintaperiaatteet Hallituksen työskentelytavoista sopiminen Hallitustyöskentelyllä tarkoitetaan taloyhtiön hallituksen

Lisätiedot