Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti"

Transkriptio

1 MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 23/2000 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti

2

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 23/2000 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2000

4 ISBN ISSN Oy Edita Ab Pikapaino, Annankatu 44 Helsinki 2000

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Harri Peltola VTT Yhdyskuntatekniikka & Juha Tapio VTT Yhdyskuntatekniikka (toim.) Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja AKE, LVM, TIEL Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Tiivistelmä Työn tavoitteena oli laatia ehdotus tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitevuosi on Ohjelmaa laadittaessa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on luonnostellut turvallisuuden vision: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee suunnata siten, että vuoden 2025 paikkeilla tieliikenteessä ei ylitetä noin 100 kuoleman vuosimäärää. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämistarpeita selvitettiin 14 osaprojektissa, jotka liittyivät liikenneturvallisuustyön ja -tutkimuksen organisointiin sekä turvallisuustavoitteisiin ja -visioihin niin Suomessa kuin muissa maissakin, tiedon keruuseen ja levittämiseen internetin avulla, kansalaisten turvallisuuskäsityksiin ja turvallisuustoimenpiteiden toteutuksen kehittämiseen. Lisäksi kartoitettiin tärkeimpiä tutkimuskohteita niin perinteisillä aihealueilla (tienkäyttäjät, ajoneuvot, infrastruktuuri ja telematiikka) kuin kartoittamalla case -selvityksenä osa-alueita joilla arvioitiin olevan erityistä merkitystä liikenneturvallisuuden suotuisalle kehitykselle (taajamien turvallisuus, ammattiliikenne, julkinen liikenne ja kevyt liikenne). Pääasiallisina tietolähteinä käytettiin kirjallisuutta, asiantuntijahaastatteluja ja seminaareja. Raportti sisältää ehdotukset merkittävistä tutkimus- ja kehittämistarpeista eri alueilla sekä suosituksen ohjelman toteuttamisperiaatteista, rahoituksesta, hallinnasta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Työn tuloksena julkaistiin 14 osaraporttia sekä tämä yhteenvetoraportti. Raportit on saatavissa työn Internet-sivuilta: Erityisellä tutkimusohjelmalla on yksittäisiin tutkimushankkeisiin verrattuna useita etuja. Tutkimusohjelma mm. lisää pitkäjänteisyyttä tutkimusaiheiden valintaan ja sen myötä kehittyy uusia tutkimusmenetelmiä, koordinointi tehostuu ja saadaan synergiaetuja, ohjelma lisää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tutkimusorganisaatioiden välillä, sen avulla saadaan uusia, innovatiivisia tutkijoita turvallisuuden tutkimustoimintaan sekä mahdollisuus tieteenalan kehittämiseen systemaattisen arvioinnin lisäämisellä. Lisäksi turvallisuus saa ansaitsemansa huomion julkisuudessa ja päätöksenteossa. Avainsanat (asiasanat) Liikenneturvallisuus, Tutkimus- ja kehittämisohjelma, Pitkä aikaväli Muut tiedot Seurantaryhmän puheenjohtaja Hallitusneuvos Jarmo Hirsto, LVM Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 23/2000 Kokonaissivumäärä 153 Kieli suomi Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Harri Peltola & Juha Tapio (eds.) VTT Communities and Infrastructure Type of publication Research report Assigned by AKE, MinTC, Finnra Date when body appointed Name of the publication Proposal for a long term research and development programme for traffic safety Abstract The aim of the study was to make a proposal for a long term R&D programme for road traffic safety. The target year of the programme is During the work, the Advisory Board of Traffic Safety drafted a vision: The road traffic system must be so planned that nobody needs to die or be seriously injured in traffic. Long term research and development work should be so directed that around the year 2025 there will be fewer than 100 fatalities per year. Long term R&D needs were reviewed in 14 subprojects which were related to: i) the organisation of traffic safety work and research as well as safety goals and visions in Finland and other countries with a good safety record, ii) gathering and distributing information via the Internet, iii) citizens conceptions about traffic safety, and iv) enhancing the implementation of safety measures. Additionally, the most important research subjects were also reviewed in traditional areas (road users, vehicles, infrastructure, and telematics) and as case studies in the fields evaluated to be important for a positive safety development (safety in built-up areas, professional drivers, public transport, and slow modes). The main sources of information were literature, expert interviews, and seminars. The report includes proposals concerning the most important R&D needs in different fields as well as recommendations for their implementation principles, funding, management, and international co-operation. In addition to this report, 14 subreports were published. They can be downloaded from the web-site: A specific R&D programme has several advantages in comparison with separate research projects. In a programme, the research topics will be selected applying a longer time span which will result in better coordination, synergy benefits, and new research methodologies. Co-operation and the exchange of information between research organisations are improved. Programmes will attract new, innovative researchers which will allow traffic safety research to develop also through increased, systematic assessment of the work. Additionally, traffic safety will receive the attention it deserves both in public debate and in decision-making. Keywords Traffic safety, R&D programme, research and development programme, long term Miscellaneous Steering group was chaired by Ministerial Counsellor Jarmo Hirsto Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications B 23/2000 Pages, total 153 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ALKUSANAT Keväällä 1999 liikenne- ja viestintäministeriö yhteistyössä Ajoneuvohallintokeskuksen, Tielaitoksen sekä VTT Yhdyskuntatekniikan kanssa käynnisti liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) laatimisen. Työn koordinoinnista vastasi VTT Yhdyskuntatekniikka. Muita työn osakokonaisuuksista vastanneita organisaatioita olivat Oulun ja Turun yliopistot sekä Tampereen Viatek. Työn tavoitteena oli laatia ehdotus tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitevuosi on Ohjelma sisältää ehdotukset merkittävistä tutkimus- ja kehittämistarpeista eri alueilla sekä suosituksia ohjelman toteuttamisperiaatteista, rahoituksesta ja hallinnasta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Työn tuloksena julkaistiin 14 osaraporttia sekä tämä yhteenvetoraportti. Osaraportit tekijöineen sekä heidän panoksensa yhteenvetoraportin laatimiseen on esitetty luvussa 1.3. Raportit kokonaisuudessaan ovat saatavissa työn Internet-sivuilta: Työn projektiryhmään kuuluivat seuraavat edustajat työn tilaajaorganisaatioista: Jarmo Hirsto ja Anneli Tanttu liikenne- ja viestintäministeriöstä, Ove Knekt Ajoneuvohallintokeskuksesta sekä Saara Toivonen Tielaitoksesta. VTT Yhdyskuntatekniikasta projektiryhmään kuuluivat Matti Roine (toukokuuhun 2000 asti), Harri Peltola (elokuusta 1999 alkaen) sekä Juha Tapio. Edellä mainittujen lisäksi työn suunnitteluun osallistui merkittävällä panoksella David Zaidel. Työtä ja sen edistymistä esiteltiin sen eri vaiheissa laajasta sidosryhmästä koostuvalle seurantaryhmälle, joka kokoontui työn kuluessa neljä kertaa. Haluan kiittää kaikkia tutkimuksen tekemiseen monin eri tavoin osallistuneita organisaatioita ja henkilöitä. Helsingissä, marraskuussa 2000 Jarmo Hirsto Hallitusneuvos 5

8

9 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Tausta Tavoitteet Osaraportit ja työn tekijät KUVAUS OHJELMAN LAATIMISESTA LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Liikennejärjestelmän nykytila ja kehityssuunnat Tieverkko Väestön, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutokset Liikkumisen kehitys Onnettomuuskehitys Yleinen onnettomuuskehitys Onnettomuusriskit Talvikauden onnettomuudet Liikenneturvallisuustyö Organisointi Asenteet ja mielipiteet liikenneturvallisuuden parantamisessa Liikenneturvallisuuden parantamisen esteet Liikenneturvallisuuden tavoitteet Liikenneturvallisuustavoitteet muissa maissa Kansalliset tavoitteet LIIKENNETURVALLISUUDEN VISIO LIIKENNETURVALLISUUDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA Lähestymistapa ja rakenne Strateginen tutkimus Liikenneturvallisuuspolitiikka Liikkumiseen vaikuttaminen Tietojärjestelmät Liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutuksen kehittäminen Operatiivinen tutkimus Ihmiseen vaikuttaminen Ajoneuvot Infrastruktuuri Liikennetelematiikka Erityiskohteet Taajamien turvallisuus

10 5.4.2 Ammattiliikenne Julkinen liikenne Kevyt liikenne T&K -ohjelman yhteenveto TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisen hyödyt Hallinta ja koordinointi Aikataulu ja rahoitus Tulosten hyödyntäminen Kansainvälinen yhteistyö Liite A: Hankekortit Liite B: Lista kaikista T&K-hankeideoista 8

11 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Määrätietoisen liikenneturvallisuustyön ansiosta liikenneonnettomuuksien määrä on Suomessa 1970-luvun alusta alkaen noudattanut pääosin laskevaa trendiä. Alan asiantuntijoiden esittämien arvioiden mukaan jatkossa liikenneturvallisuuden suotuisa kehitys ja asetettujen turvallisuustavoitteiden (Valtioneuvoston periaatepäätökset 1993 ja 1997) saavuttaminen tulee kuitenkin olemaan entistä vaikeampaa. Tieliikenteen puolella halvimmat rakenteelliset toimet uskotaan jo otetun käyttöön, eikä valvonnan ja valistuksen alueellakaan ole näköpiirissä erityisen tehokkaiden toimenpiteiden toteutumista. Jatkuvasti niukkenevat taloudelliset resurssit edellyttävätkin toiminnan tehostamista ja resurssien tarkempaa kohdentamista sekä jo olemassa olevan tietotaidon laajamittaisempaa hyödyntämistä. Kuten yleensäkin yhteiskunnassamme, liikenneturvallisuusasioiden parissa työskentelevissä organisaatioissa lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on korostunut viime vuosina. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa pitkäjänteisen tutkimuksen resurssit ovat aikaisempaakin pienemmät. Jopa korkeakoulumaailmassa innovatiivinen perustutkimus on jäänyt lyhyen aikavälin ongelmia selvittelevän tilaustutkimuksen jalkoihin. Tässä tilanteessa liikenneturvallisuustyön edelleen tehostaminen ja suotuisan onnettomuuskehityksen varmistaminen edellyttää paitsi niukkojen voimavarojen entistä tarkempaa kohdentamista myös entistä pidemmän aikavälin ongelmien ja haasteiden kartoittamista. On tarpeellista kehittää liikenneturvallisuuden kansallinen pitkän tähtäimen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Erityisen tutkimusohjelman avulla on mahdollista saada synergiaetuja eri tieteenalojen osaajien yhteistyöstä. Ohjelman muodostamisella voidaan myös kehittää pitkäjänteisempää tutkimusta ja tukea alaan liittyvää systemaattista teoriankehitystä, joka on omiaan houkuttelemaan alalle kyvykkäitä ja innovatiivisia tutkijoita. 1.2 Tavoitteet Ohjelman yleisenä päämääränä on liikenneturvallisuuteen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön suuntaaminen siten, että kansalliset tavoitteet liikenneturvallisuuden osalta voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa. 9

12 Työn tuloksena syntyvä tutkimus- ja kehitysohjelman tulisi sisältää suosituksia liikenneturvallisuustutkimuksen kohdentamiseksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeille osa-alueille. Lisäksi pyrkimyksenä on löytää kokonaan uusia liikenneturvallisuuden kannalta merkittäviä tutkimus- ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on myös esittää kuinka Suomessa tämän työn kuluessa esille noussut, eettisistä arvoista lähtevä turvallisen liikkumisen vaatimus voidaan pitkällä tähtäyksellä ottaa huomioon tehtävän liikenneturvallisuustyön ja -tutkimuksen suuntaamisessa. Pitkäjänteisen turvallisuustutkimuksen tärkeiden aihealueiden kartoituksen lisäksi pyrkimyksenä on vauhdittaa ja pontevoittaa liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaa, lisätä verkostoitumista valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä löytää kokonaan uusia osapuolia ja osaajia alan kehitystoiminnan piiriin. 1.3 Osaraportit ja työn tekijät Liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisohjelma osaprojekteineen on tehty alkusanoissa kuvatun projektiryhmän valvonnassa. Tämän loppuraportin kokosivat Harri Peltola ja Juha Tapio. Heidän lisäkseen sen eri osien kirjoittamisesta vastasivat seuraavat henkilöt: Raportin luvut: Virpi Britschgi ja Veli-Pekka Kallberg ja Petteri Katajisto Kimmo Koski Risto Kulmala 5.1 ja Lars Leden Mikko Lehtonen Tapani Mäkinen Tuuli Järvi-Nykänen 3.1, 3.2, ja Pirkko Rämä ja Jukka Räsänen 3.3.1, ja Ulla Suutari Raportit kokonaisuudessaan on saatavissa työn Internet-sivuilta: 10

13 Työn osaraportit tekijöineen ovat seuraavat: Osaraportti numero Raportin nimi Tekijät 1) VTT YKI:n tutkimusraportin nro 1 Katsaus eräiden maiden liikenneturvallisuusvisioihin, -suunnitelmiin ja tutkimusstrategioihin 2 Liikennejärjestelmää kuvaavat tunnusluvut ja muut kansalliset erityispiirteet David Zaidel Petteri Katajisto Tuuli Järvi-Nykänen Jukka Räsänen Virpi Britschgi Visiot, skenaariot ja politiikat Matti Roine Liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisohjelman kotisivu Juha Tapio Infrastruktuuri Juha Tapio Susanna Ranta 6 Kuljettajiin vaikuttaminen Tapani Mäkinen Kati Hernetkoski Esko Keskinen Mika Hatakka Ajoneuvot Juha Tapio Liikennetelematiikka ja turvallisuus tärkeimmät tutkimushankkeet 9 Kansalaisten mielipide liikkumisesta ja turvallisuudesta Risto Kulmala Anna Schirokoff Pirkko Rämä Anne Vehmas Christel Kautiala Hanna Vaahtera Liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamisen kehittäminen Veli-Pekka Kallberg Taajamien turvallisuus Kari Rauhala Kimmo Koski 12 Ammattiliikenteen turvallisuuden kehittäminen Ulla Suutari Antti Permala Kaupunkiliikenteen turvallisuuden parantaminen joukkoliikenteen turvallisuutta kehittämällä ja kulkutapaosuutta kasvattamalla Mikko Lehtonen Jukka Räsänen Virpi Britschgi Tuuli Järvi-Nykänen Promoting safe walking and cycling Per Gårder Lars Leden 568 1) Ensin mainittu osaprojektin vastuuhenkilö Itsenäisiä työn osakokonaisuuksia tekivät VTT:n lisäksi Oulun yliopisto (osaraporttiin 7 liittyen) ja Turun yliopisto (osaraporttiin 6 liittyen) sekä Tampereen Viatek (osaraporttiin 9 liittyen). 11

14 2 KUVAUS OHJELMAN LAATIMISESTA Tutkimus- ja kehittämisohjelman laatimisen osatehtävät on esitetty kuvassa 1. Työ käynnistettiin järjestämällä työn ohjaus- sekä seurantaryhmät ja kiinnittämällä eri osatehtäviin mahdollisuuksien mukaan parhaita asiantuntijoita eri organisaatioista (kuvassa 1 kohta Suunnitteluorganisaation luominen). Pääperiaatteena pidettiin että jokaiseen osatehtävään osallistui joku VTT:n työntekijä, jotta voitiin varmistaa tiedon nopea ja esteetön kulku projektin sisällä. Muita organisaatioita kiinnitettiin mukaan työhön niiden asiantuntemuksen ja kiinnostuksen mukaan. Työ käynnistettiin analysoimalla liikenneturvallisuustutkimuksen nykytilaa turvallisuudeltaan edistyneissä maissa (Alankomaat, Ruotsi, Ranska, Iso-Britannia sekä EU-tutkimus). Erityistä huomiota kiinnitettiin olemassa oleviin turvallisuusvisioihin, turvallisuussuunnitelmiin ja alan tutkimusohjelmiin (kuvassa 1 kohta 1). Samanaikaisesti käynnistettiin myös Kansallisten erityispiirteiden selvittäminen (kuvassa 1 kohta 2). Siinä pyrittiin tunnistamaan Suomen liikennejärjestelmälle ominaiset liikkumiseen ja liikenneturvallisuuteen vaikuttavat erityispiirteet. Selvitystyön yhteydessä laadittiin interaktiivinen WEB-sivu, jolla projektin aikana syntyneitä ajatuksia ja ideoita esiteltiin asiantuntijoille ja sidosryhmille (kuvassa 1 kohta 4). Sivuja hyödynnettiin myös tekemällä liikenneturvallisuuteen liittyviä kyselyjä ja keräämällä palautetta tehtyihin ehdotuksiin ja yleisemminkin tiedon jakelukanavana seurantaryhmän, johtoryhmän ja työtä tekevien työryhmien jäsenille. Näille sivuille laitetaan työn valmistuttua myös osaprojektien raportit kokonaisuudessaan. Tutkimusohjelman taustatiedoksi kartoitettiin olemassa olevien selvitysten perusteella myös yleistä suhtautumista liikenneturvallisuuden parantamiseen ja toiminnassa käytettyihin keinoihin (kuvassa 1 kohta 9). Niinikään selvitettiin miten turvallisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamista voitaisiin edistää (kuvassa 1 kohta 10) Edellä esitettyjen kohtien pohjalta selvitettiin visioiden asemaa liikenneturvallisuustyössä sekä tarvetta omaksua eettisiä arvoja korostava lähestymistapa liikennejärjestelmätasolla (kuvassa 1 kohta). Tutkimus- ja kehittämistarpeita selvitettiin toisaalta perinteisten osa-alueiden pohjalta (kuvassa 1 kohdat 5 8) että kartoittamalla case-selvityksenä osa-alueita joilla arvioitiin olevan erityistä merkitystä liikenneturvallisuuden suotuisalle kehitykselle (kuvassa 1 kohdat 11 14). Tämä yhteenvetoraportti on kaikkien edellä mainittujen osavaiheiden lopputuotos, jossa pyritään kokoamaan yhteen, esittelemään ja analysoimaan muiden osioiden tulokset. 12

15 Suunnitteluorganisaation Suunnitteluorganisaation luominen, luominen, yhteydenpito, yhteydenpito, projektikoordinaatio projektikoordinaatio Katsaus nykytilaan Kansalliset erityispiirteet erityispiirteet Tiedotus, sidosryhmien mielipiteet 9a. 9a. Yleinen mielipide 10a. 10a. Toteuttamisen ke- kemisehittäminen 3. Liikenneturvallisuustyön tavoitetila eettisiä arvoja korostavan lähestymistavan pohjalta TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTARVE (alustavat aihealueet) 5. Infrastruktuuri 6. Kuljettajat 7. Ajoneuvot 8. Liikenteen hallinta 9b.Yleinen mielipide 10b.Toteuttamisen kehittäminen 11. Taajamien turvallisuus 12. Ammattiliikenne 13. Julkinen liikenne 14. Kevyt liikenne Liikenneturvallisuuden Liikenneturvallisuuden tutkimustutkimusja ja kehittämisohjelma kehittämisohjelma Liikenneturvallisuuden Liikenneturvallisuuden pitkän pitkän tähtäimen tähtäimen tavoitetila tavoitetila Kuvaus Kuvaus ohjelman ohjelman laatimisesta laatimisesta Merkittävät Merkittävät T&K T&K -alueet -alueet Ohjelman Ohjelman toteutus, toteutus, rahoitus, rahoitus, hallinta hallinta Osaamisen Osaamisen kehittäminen kehittäminen Kansainväliset Kansainväliset yhteydet yhteydet Kuva 1. Tutkimus- ja kehittämisohjelman laatimisen osatehtävät. Kuvan numerot viittaavat kyseisestä työvaiheesta tehtyyn osaraportin numeroon (katso luku 1.3). 13

16 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Liikennejärjestelmän nykytila ja kehityssuunnat Tieverkko Suomen tie- ja katuverkon kokonaispituus on noin km. Yleisiä teitä on km ja tästä runsas km päällystettyä. Valaistuja tieosia on km. Moottori- tai moottoriliikenneteitä oli v vajaa 700 km. Katuja arvioidaan olevan km. Jatkossa tieverkon kehittämisen painopiste siirtyy yhä enemmän tavalliselle päätieverkolle. Rautateiden tasoristeysten muuntaminen eritasoiksi jatkuu edelleen Väestön, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutokset Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan 0,3 0,6 % vuodessa. Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan edelleen, mutta keskittyvän aluerakenteellisesti Uudellemaalle (Tilastokeskus). Jo v neljäsosa suomalaisista asui Uudellamaalla ja yli 60 % Etelä-Suomessa. Väestön keskittymistä kaupunkeihin ja erityisesti muutamiin voimakkaan kasvun keskuksiin esiintyy tosin kaikkialla maassa, mutta muualla se ei johda asukasluvun kasvuun läänitasolla. Keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja pientaloasumisen ihannointi tai edullisemman asunnon tavoittelu hajottaa yhdyskuntarakennetta ja johtaa henkilöauton käytön lisääntymiseen matkojen pidentyessä. Tämä ilmiö on nähtävissä sekä lähiöasumisessa että etenkin ruuhkautuvien keskusten kehyskuntien kasvuna. Väestön ikärakenne muuttuu eliniän pidetessä sekä syntyvyyden muutosten ja muuttoliikkeiden vaikutuksesta. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana muutokset ovat olleet vähäisiä, lasten määrä on vähentynyt ja iäkkäiden lisääntynyt vain pari prosenttiyksikköä koko jakson aikana luvun lopulla syntyneiden ns. suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään 2010-luvulla muutos on kuitenkin varsin merkittävä. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan jo yli neljäsosa väestöstä osuuden ollessa nyt 15 % (Tilastokeskus). Miehillä ajokortin omistus on jo lähes saavuttanut kyllästymispisteensä, mutta naisilla ajokortin omistus on vielä kasvussa. Ajokorttien määrän edelleen lisääntyessä myös autoistuminen jatkuu etenkin naisten ja ikääntyvien osalta. Toisaalta väestön asennemuutokset ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkiminen saattavat vähentää henkilöauton käyttöä etenkin suuremmissa kaupungeissa, missä joukkoliikenne pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen vaihtoehdon. 14

17 3.1.3 Liikkumisen kehitys Vuosina tehtyjen henkilöliikennetutkimuksien mukaan suomalaiset tekevät päivässä keskimäärin 3 matkaa ja käyttävät niihin yhteensä n. 70 minuuttia. Tämä matkojen lukumäärä ja niihin kotimaassa käytetty aika ei juuri ole muuttunut vuosien mittaan, mutta päivittäinen matkasuorite ja täten myös nopeus on autoistumisen myötä kasvanut vuotiaiden matkojen yhteispituus oli vuonna 1992 keskimäärin 51 kilometriä päivässä (Tielaitos 1993). Uusimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan alle 15-vuotiaat liikkuivat keskimäärin n. 30 km vuorokaudessa, vuotiaat 54 km/vrk ja yli 65-vuotiaat 18 km/vrk (Liikenneministeriö 1999a). Vuoden 1992 tutkimuksen (Tielaitos 1993) mukaan henkilöautoa pääasiallisesti käyttävien päivittäinen matkasuorite oli yli kaksinkertainen verrattuna sellaisiin henkilöihin, jotka käyttävät muita kulkutapoja, 61 km/vrk ja 27 km/vrk vastaavasti. Elinkeinoelämän muutokset ja tuotantorakenteen erikoistuminen lisäävät erityisesti kansainvälistä liikennettä, sekä henkilöliikennettä että tavarakuljetuksia, mutta ne lisäävät myös pitkämatkaista kotimaanliikennettä. Teknologiakehitys tulee vaikuttamaan ihmisten liikkumiskäyttäytymiseen ja -valintoihin, sillä ennakkoon tai matkan aikana saatavissa olevan informaation avulla voidaan välttää epämiellyttäväksi koettua liikkumista (Tapio, 1999). Myös perherakenteen muutokset vaikuttavat liikkumiseen. Nykytrendin mukaisesti perheen elinkaari lyhenee ja uusperheiden määrä kasvaa. Tämä johtaa perhemuotojen moninaistumiseen. Perhekäsitys saattaa tällöin myös väljetä ja perheenjäsenet yksilöllistyvät perheen sisällä. Liikkumisessa tämä lisännee perheenjäsenten henkilökohtaisen, toisistaan erillisen liikkumisen määrää (Kiiskilä, 1999). 3.2 Onnettomuuskehitys Yleinen onnettomuuskehitys Kuolemaan ja henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä sekä näissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat merkittävästi vähentyneet vuosien välisenä aikana autokannan ja liikennesuoritteen kasvusta huolimatta. Viime vuosina kuolleiden määrän lasku on pysähtynyt runsaaseen 400 henkeen vuodessa (kuva 2). Näistä taajamissa sattuneissa onnettomuuksissa kuolee noin neljäsosa. Samoin onnettomuuksissa, joissa osallisena on ollut alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisia, on kuollut runsas sata ihmistä vuosittain. Loukkaantuneiden määrän kehitys vuosina on ollut samansuuntainen kuolleiden määrän kehityksen kanssa, mutta lasku vuoden 1990 huipusta ei ole 15

18 ollut yhtä voimakasta kuin kuolleiden osalla (kuva 3). Onnettomuuksien seurausten vakavuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet turvallisuustoimenpiteet tieympäristössä sekä ajoneuvojen turvalaitteet. Kuolleita kaikki 800 yleisillä teillä taajamissa Vuosi Kuva 2. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Liikenneturva 2000, Tielaitos. Loukkaantuneita kaikki yleisillä teillä taajamissa Vuosi Kuva 3. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Liikenneturva 2000, Tielaitos.(1970-luvulla eri tilastointiperusteet) Suoritteen kasvun painottuminen ylempitasoiselle verkolle johtaa osaltaan keskimääräisen henkilövahinko-onnettomuusasteen alenemiseen, mutta onnettomuustiheyden kasvuun. Myös kuolemanriski on suurempien nopeuksien vuoksi suurempi ylempitasoisella verkolla kuin alempitasoisella 2-ajorataisia teitä lukuun ottamatta (Tielaitos 1999a). 16

19 Kasvavilla kaupunkiseuduilla pitenevät työmatkat johtavat henkilöauto-onnettomuuksien lisääntymiseen, mutta myös kaupunkiliikenteelle tyypillisten jalankulkuonnettomuuksien ja reuna-alueiden polkupyöräonnettomuuksien määrät kasvavat Onnettomuusriskit Tieliikenneonnettomuuksissa ja 1990-luvuilla kuolleiden henkilöiden ikäjakauma on pysynyt hyvin vakaana noudattaen väestön ikärakenteen muutosta eli muutokset kuolleiden määrissä ovat kohdistunut tasaisesti niin lapsiin, nuoriin, aktiiviväestöön kuin iäkkäisiinkin (kuva 4). Kuolleita v v v v Jakso Kuva 4. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ikäryhmittäin , kuolleita vuodessa keskimäärin 4 5 vuoden jaksoissa. Lähde: Liikenneturva Alle 15-vuotiaiden riski kuolla liikenneonnettomuudessa on huomattavasti pienempi kuin vanhempien koululaisten ja ns. aktiiviväestön sekä suhteessa väkilukuun että suhteessa heidän osuuteensa liikennesuoritteesta (kuva 5 ja taulukko 1). Yli 65-vuotiaiden riski kuolla suhteessa väkilukuun taas on lähes kaksinkertainen aktiiviväestöön verrattuna. Kun otetaan huomioon heidän vähäinen keskimääräinen liikennesuoritteensa, riski on yli viisinkertainen aktiiviväestöön nähden. Ikääntyneiden väestöosuuden kasvu tulee näkymään myös sairaskohtauksista aiheutuvien onnettomuuksien lisääntymisenä. Kuolonkolareiden riskiä lisäävät monimutkaistuva liikenneympäristö ja kiireinen liikenteen rytmi. 17

20 kuolleista % v. alle 15 v. yli 65 v. suoritteesta % alle 15 v v. yli 65 v. väestöstä % alle 15 v v. yli 65 v. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Eri ikäryhmien osuus väestöstä, matkasuoritteesta ja liikenneonnettomuuksissa kuolleista 1990-luvun lopulla Taulukko 1. Ikäryhmien osuus väestöstä, matkasuoritteesta ja liikenneonnettomuuksissa kuolleista sekä suhteellinen riski kuolla iän ja suoritteen mukaan luvun lopulla Ikäryhmä Osuus väestöstä % Osuus suoritteesta % Osuus kuolleista % Suhteellinen riski ikään nähden Suhteellinen riski suoritteeseen nähden 0 14 v v v Tienkäyttäjäryhmittäin tarkasteltuna vuosien v aikana tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista henkilöstä (keskimäärin 421 henkeä vuodessa) suurin osa, 56 % oli liikkeellä henkilöautolla. Henkilöauton kuljettajia kuoli kaksinkertainen määrä matkustajiin nähden. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä oli kuolleista lähes yhtä paljon, jalankulkijoiden osuus oli 16 % ja polkupyöräilijöiden 14 % kaikista kuolleista. Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden osuus oli yhteensä 7 %, samoin kuin muiden tienkäyttäjien. Jalankulkijoiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus on vuosien mittaan vähentynyt henkilöautolla liikkuvien osuuden kasvaessa. Jos lasketaan onnettomuusriski eri kulkutapojen osuuksien mukaan henkilöiden keskimääräisestä päivittäisestä matkasuoritteesta ja otetaan henkilöauton kuljettaja vertailuhenkilöksi havaitaan, että henkilöauton matkustajan riski kuolla on yhtä suuri kuin kuljettajan. Vastaavasti jalankulku, pyöräily ja moottoripyöräily ovat noin seitsenkertaisesti ja mopolla liikkuminen yli kaksikymmenkertaisesti niin vaarallisia kuin henkilöautolla liikkuminen. Joukkoliikennevälineessä matkusta- 18

21 van kuolemisriski on lähes olematon ja näin joukkoliikennettä käyttävän riski muodostuukin pääosin liityntämatkan ja mahdollisten vaihtojen riskialttiudesta (Järvi-Nykänen et al 2000). Onnettomuustyypin mukaan tarkasteltaessa viimeisten viiden vuoden aikana eniten on kuollut kohtaamisonnettomuuksissa ja lähes yhtä paljon yksittäisonnettomuuksissa, runsas neljäsosa kummassakin. Näissä yksittäisonnettomuuksissa yli puolessa päihdyttävillä aineilla on ollut osansa. Noin 10 % on kuollut risteämisonnettomuuksissa ja jalankulkuonnettomuuksissa suojateiden ulkopuolella. Myös näissä jalankulkuonnettomuuksissa päihteillä on ollut merkittävä osa. Jalankulkuonnettomuuksissa suojateillä on kuollut n. 5 %. Vajaa 5 % on kuollut niin ohitusonnettomuuksissa kuin peräänajoissa (Liikenneturva). Raskaan liikenteen vakavat onnettomuudet ovat lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana. Liikenteen riskeistä on olemassa runsaasti tietoja, mutta ne ovat hajallaan eri raporteissa. Lisätietoja riskeistä löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä: Tieliikenneonnettomuudet Tilastokeskus, Liikenneturva. Helsinki Raportti liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista moottoriajoneuvoissa kuolleiden onnettomuuksista vuonna Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki Liikennekäyttäytymisen seuranta Kalle Parkkari. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 87/2000. Helsinki Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet v Arja Holopainen. Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki Liikennekäyttäytyminen pääkaupunkiseudulla YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2000:11. Helsinki Uusien tietyyppien turvallisuustarkastelu. Harri Peltola, Susanna Ranta. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 34/2000. Helsinki Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki Kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet, tammi-joulukuu. Ennakkokatsaus tutkijalautakuntien tutkimista tieliikenteessä kuolleiden onnettomuuksista. Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki

22 Liikenneturvallisuus yleisillä teillä v Keskeisimpiä onnettomuusjakautumia tietyypeittäin. Tielaitos. Helsinki Liikennetilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. Helsinki Talvikauden onnettomuudet Talvikautena marras-helmikuussa sekä liikennekuolemia että loukkaantumisia tapahtui keskimäärin kuukaudessa n. 10 % vähemmän kuin vuodessa keskimäärin, mutta myös liikennesuorite 1 talvella oli 10 % alhaisempi kuin keskimäärin vuodessa. Erityisen vaikeat keliolosuhteet talvella eivät tämän perusteella näytä lisäävän henkilövahinko-onnettomuuksia. Osaltaan tätä voi selittää jalankulun ja etenkin pyöräilyn vähäisempi suorite talvella, talvirajoitusten mukaiset alemmat nopeudet, talvella autoilevien kuljettajien parempi ajotaito ja talvikäytössä olevan kaluston parempi laatu (Järvi-Nykänen et al 2000). 3.3 Liikenneturvallisuustyö Organisointi Liikenneturvallisuustyöhön liittyvät organisaatiot ja intressiryhmät (kuva 6) muodostavat monitahoisen kentän, jossa tulosvastuu ja käytettävissä olevat resurssit sekä asiaa ja tavoitteita koskeva kiinnostus eivät aina kohtaa. Käytännössä esimerkiksi kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat yksittäisten hankepäätösten kohdalla merkittävässä roolissa, mutta heidän on vaikeampi osallistua tavoitteiden ja suuntaviivojen asettamiseen. Kaaviosta paljastuu myös, että hajanainen kenttä tekee mahdottomaksi suoran linjaorganisaation mukaisen toiminnan ja vaikeuttaa palautteen saamista. Sektoreitten (esimerkiksi liikennesuunnittelu, kaavoitus ja ympäristönsuojelu) välillä tarvitaan vähintään keskusteluyhteys. Yhteistyön järjestäminen on hyvin tärkeässä osassa, jos tavoitteet halutaan saavuttaa ja liikenneturvallisuus ottaa huomioon eri suunnittelutasoilla. 1 Suoritteen kausivaihtelu laskettu päätieverkon KVL:n mukaan v

23 EDUSKUNTA LIIKENNEVALIOKUNTA VALTIONEUVOSTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ TIELAITOS TIEPIIRIT LIIKENNETURVALLISUUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA YMPÄRISTÖ- KESKUKSET LÄÄNINHALLITUKSET MAAKUNTIEN LIITOT KUNNAT VALTUUSTO VIRANHALTIJAT HALLITUS LAUTAKUNNAT VIRANHALTIJAT KANSALAISET/ ASUKKAAT/ ELINKEINOELÄMÄ Kuva 6. Suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen osallistuvien organisaatioiden hierarkia sekä linjaorganisaationa että vaakatasoisessa yhteistyössä Tiepiirien ja kuntien välillä yhteistyö toimii usein henkilökohtaisten suhteitten ja keskustelujen kautta. Näin kokonaistilanne on eri osapuolilla selvillä jo esimerkiksi suunnitteluvaihetta aloitettaessa. Käytännössä kuntatasoinen tavoitteiden asettelu, päätöksenteko ja turvallisuusasioiden huomioon ottaminen suunnittelutyössä riippuu pitkälti yksittäisistä suunnittelijoista ja päätöksentekijöistä. Myös virallisesti toisiinsa kytkeytyvissä ketjuissa esiintyy linkkejä, joiden välillä tiedonkulun varmistaminen vaatii erityistä paneutumista. Tielaitoksen sisällä tiedonkulkua pyritään aktiivisesti parantamaan keskushallinnosta tiepiireihin ja päinvastoin. Kuntapuolella vastaavaa linjaorganisaatiota ja keskushallintoa ei ole sen enempää liikenneturvallisuustyölle kuin muullekaan liikennesuunnittelulle. Ympäristöministeriö, sisäministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö sekä Tielaitos ja Liikenneturva pyrkivät kuitenkin yhteistyössä tukemaan myös kunnallisen liikenneturvallisuustyön ja -ajattelun kehittämistä. 21

24 3.3.2 Asenteet ja mielipiteet liikenneturvallisuuden parantamisessa Liikenneturvallisuustyön toimintaympäristöön vaikuttavat paitsi organisaatio myös asenteet liikenneturvallisuuteen. Arvostukset ja asenteet vaikuttavat yhtenä tekijänä siihen, minkälaisen painoarvon liikenneturvallisuus saa ratkaisuissa. Asenteilla tarkoitetaan ihmisen oppimisen tuloksena syntyvää pysyvän luonteista suhtautumista johonkin asiaan. Asenne on looginen kokonaisuus, johon sisältyy sekä kognitioita (esimerkiksi havainto kaahaavasta autoilijasta), arvostavia elementtejä ( en pidä tuosta kuljettajasta ) että käyttäytymisen suunta ( lausun sapekkaita huomautuksia kuljettajasta ja suunnittelen toimia estääkseni ohittamisen sulkuviivan kohdalla) (Uutela, 1988). Kaikki liikenteessä tehtävät toimenpiteet kuten liikennetiedotus, -kasvatus, lainsäädäntö ja ympäristön muuttaminen vaikuttavat ihmisen arvostuksiin, kokemuksiin ja tietoihin eli asenteisiin, jotka määräävät toimintaa. Toiminnan muutokset puolestaan voivat vaikuttaa onnettomuuksien määrään. Asenteiden ja käyttäytymisen välillä on kaksisuuntainen vuorovaikutus: myös käyttäytymisen muutos vaikuttaa asenteisiin (esimerkkinä tällaisesta vaikutuksesta on mainittu hidasteiden rakentaminen ja suhtautumisen muuttuminen ylinopeuteen taajamassa). Asenteet kehittyvät vähitellen kokemusten, kaiken oppimisen ja vuorovaikutuksen tuloksena. Tämän vuoksi on epärealistista uskotella, että lyhytkestoisilla kampanjoilla voitaisiin merkittävästi muuttaa ihmisen koko hänen siihenastiseen historiaansa pohjautuvaa käyttäytymistä (Saharinen, 2000). Päätöksentekijöitä haastateltaessa on todettu asennekasvatuksen lisäämisvaatimusten ilmaisevan joskus pikemminkin neuvottomuutta tai jopa haluttomuutta tehokkaampiin turvallisuutta edistäviin toimiin (Koltzow, 1990). Asennetutkimuksen ongelmana on ollut vaikeus todentaa myönteisten asenteiden ja toivotun käyttäytymisen sekä liikenneturvallisuuden välistä yhteyttä (esimerkiksi Assum, Mitland ja Opdal, 1993). Perustellun toiminnan teoria (the theory of reasoned action, Ajzen ja Fishbein, 1980) korostaa subjektiivisen normin merkitystä asenteiden muodostumisessa. Subjektiivisella normilla tarkoitetaan käsitystä jonkin teon suotavuudesta toisten mielestä (esimerkiksi toisten tienkäyttäjien tai oman perheen oletettu mielipide) sekä motivaatiota toimia odotusten suuntaisesti. Muita modernille asenneteorialle tyypillisiä piirteitä ovat kohdekäyttäytymisen määrittely tarkasti (ei suhtautuminen turvalliseen käyttäytymiseen yleensä vaan esimerkiksi lievään ylinopeuteen taajamassa) sekä asenteen tutkiminen intentioiden eli toiminta-aikeiden avulla. Tältä pohjalta tehdyillä asennemittareilla on aikaisempaa paremmin pystytty ennustamaan käyttäytymistä (Ajzen ja Fishbein, 1980). Teoriaa on arvioitu sovelletun menestyksellisesti (Elvik, Salusjärvi ja Syvänen, 1993) Ruotsin liikenneturvallisuustutkimuksessa. 22

25 Päätöksentekijöiden ja päätösten valmistelijoiden asenteet ja arvot ovat tärkeitä, koska vain osa liikenteeseen liittyvästä suunnittelutehtävistä ja toimenpiteistä on sellaisia, joissa pääasiasiallisena motiivina on liikenneturvallisuudesta huolehtiminen. Monissa hankkeissa liikenneturvallisuuden paraneminen tai huononeminen on toteutettavan toimenpiteen osa- tai jopa sivuvaikutus. Tämän vuoksi liikenneturvallisuuden kannalta on merkityksellistä, minkälaiset liikenteeseen liittyvät yleiset arvot, liikenneturvallisuuteen liittyvät arvot ja asenteet päätöksentekijöillä on: kuinka tietoisia liikenneturvallisuusvaikutuksista ollaan ja kuinka halukkaita ja taitavia ollaan huolehtimaan eri tavoitteiden painottamisesta ja erityisesti liikenneturvallisuudesta. Päätöksentekijät ovat myös tavallisia tienkäyttäjiä ja heidän henkilökohtaisilla kokemuksillaan on merkitystä Liikenneturvallisuuden parantamisen esteet Liikenneturvallisuuden parantaminen voi olla hidasta ja hankalaa sellaistenkin toimenpiteiden kohdalla, jotka tiedetään tehokkaiksi ja kokonaisvaikutuksiltaan yhteiskunnan kannalta edullisiksi. Toteutuksen esteet voivat liittyä esimerkiksi (LINTU-osaraportti 10): liikenneturvallisuuden puutteellisen arvostukseen ja vähäiseen yhteiskunnalliseen markkinointiin toimenpiteen vaikutuksia koskevan tiedon puutteisiin, ristiriitaisuuksiin tai vaikeaan tulkittavuuteen tiedotusvälineissä esiintyviin virheellisiin tietoihin turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä haluttomuuteen tinkiä liikkumisen vapaudesta moottoriajoneuvoliikenteen sujuvuuden suureen painoarvoon liikennesuunnittelussa tiedotusvälineissä esitettävien mielipiteiden suureen painoarvoon päätöksenteossa rahallisten tai muiden voimavarojen niukkuuteen yksittäisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen tavoitteita, vastuuta ja valtuuksia koskeviin epäselvyyksiin ja muihin liikenneturvallisuustyön organisaatiota koskeviin asioihin Siitä, miten paljon ja minkälaiset seikat todellisuudessa estävät ja hidastavat liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutusta, ei ole selkeää kuvaa. Toimenpiteiden toteutusta haittaavilla tekijöillä voidaan kuitenkin olettaa olevan suuri vaikutus liikenneturvallisuuden kehitykseen. Historia tuntee tapauksia, joissa tehokkaaksi tiedetyn toimenpiteen toteutuksen viivästyminen useilla vuosilla tai vuosikymmenillä on merkinnyt jopa satojen ihmishenkien menetystä ja loukkaantumisten määrään vielä suurempaa vaikutusta (maanteiden yleiset nopeusrajoitukset, turvavyön käyttöpakko, taajamien nopeusrajoitusten alentaminen 50 km/h:sta, kohtaamisonnettomuudet estävien keskikaiteiden rakentaminen yksiajorataisille teille). 23

26 Tehokkaiden ja kokonaisvaikutuksiltaan edullisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutuksen viivästyminen tai kokonaan toteuttamatta jättäminen on resurssien tuhlausta, josta koituu yhteiskunnalle merkittäviä menetyksiä aineellisten vaurioiden, loukkaantumisten ja liikennekuolemien muodossa. Asia on siihen nähden jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Aiheeseen palataan luvussa 5.2.4, jossa esitellään mahdollisia, liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutuksen edistämiseen tähtääviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. 3.4 Liikenneturvallisuuden tavoitteet Liikenneturvallisuustavoitteet muissa maissa Liikenneturvallisuuden visiot, joissa asetetaan pitkän tähtäimen tavoitteeksi vakavien henkilövahinkojen, eli kuolemien ja vakavien vammautumisten poistaminen ovat nousseet esille 1990-luvun aikana. Alankomaissa on ollut jo 1990-luvun alusta käytössä Kestävä Turvallisuus -niminen visio, joka sisältää liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten nollatavoitteen, vaikkakaan sitä ei ole ilmaistu aivan suoraan. Ruotsissa on 1990-luvun puolivälistä asti ollut liikenneturvallisuustyön pitkän tähtäimen ohjenuorana nollavisio, jota ollaan nyt ottamassa käyttöön myös Norjassa. Myös Tanska on ottanut huhtikuussa 2000 käyttöön oman versionsa nollavisiosta. Tanskalaisen vision nimi on "Jokainen liikennekuolema on yksi liikaa". (LINTU-osaraportti 1) Pitkän aikavälin visioiden lisäksi kaikki edellä mainitut maat ovat asettaneet myös numeroina ilmaistuja välitavoitteita tiellä kohti vision mukaista lopputulosta. Esimerkiksi Ruotsissa asetettu tavoite enintään 250 liikennekuolemasta vuonna 2007 tarkoittaa vaatimusta kuolemien vähentämisestä puoleen 10 vuoden aikana. Kansalaista kohden laskettuna tämä tavoite merkitsee tiukempaa turvallisuustasoa kuin Suomen vastaavat tavoitteet. Näissäkin maissa turvallisuus on kuitenkin edelleenkin vain yksi niistä vaatimuksista, joita liikennejärjestelmälle on asetettu. Muita vaatimuksia ovat mm. taloudellinen tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja alueellisen kehityksen tukeminen. Turvallisuutta on kuitenkin nostettu aiempaa enemmän ja selvemmin esiin luomalla sille oma visio, jolle on annettu nimi. Tämä on osoitus siitä, että jo saavutettu turvallisuustaso on katsottu riittämättömäksi ja turvallisuuden asemaa liikennepolitiikassa on haluttu vahvistaa. Mainittujen esimerkkimaiden tavoitteille ja lähestymistavoille on yhteistä se, että liikenneonnettomuuksia ei enää pidetä hyvän liikkuvuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamisen välttämättöminä ei-toivottuina sivuvaikutuksina, joita vähentämään on palkattu erityiset liikenneturvallisuustyöntekijät, jotka yrittävät 24

27 parantaa turvallisuutta ns. turvallisuustoimenpitein. Esimerkkimaiden visiot asettavat selkeästi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen siten, ettei se aiheuta vakavia terveyden menetyksiä, mitä voidaan pitää ainoana loogisena pitkän tähtäimen tavoitteena liikenneturvallisuudelle. Näissä lähestymistavoissa liikenneturvallisuutta ei ole erotettu erilliseksi osaksi liikennepolitiikkaa ja -suunnittelua, vaan se on yhdistetty kaikkeen toimintaan jo alusta lähtien. Tämä merkitsee sitä, että käytännössä on otettava käyttöön uusia mekanismeja turvallisuuteen vaikuttamiseksi. Liikennejärjestelmän suunnittelun laatu on varmistettava, turvallisuustavoitteille on saatava laaja kannatus ja hyväksyntä kaikkien toimijoiden keskuudessa, päätöksentekoon on saatava sisällytettyä turvallisuusnäkökulma ym. Lähtökohdaksi otetaan ihminen, jonka normaaliin toimintaan kuuluu myös virheen mahdollisuus. Liikennejärjestelmän suunnittelulla on huolehdittava siitä, etteivät nämä virheet johda kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Visioiden ja tavoitteiden pohjalta on luotu toimintasuunnitelmia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Visio on lisännyt johdonmukaisuutta ja muuttanut painopistettä jonkin verran. Esimerkiksi ennaltaehkäisevät toimet, jotka liittyvät liikenteen synnyn ja turvattomuuden perussyihin ovat saaneet lisää painoarvoa. Uusia päätöksiä, joita visioiden vaikutuksesta on syntynyt, ovat mm. kuljetusten ja työmatkojen laadunvarmistukseen liittyvät päätökset niin valtion kuin yksityisissäkin yrityksissä ja laitoksissa Kansalliset tavoitteet Liikkumisen laatuun ja turvallisuuteen pyritään etsimään uusia keinoja liikennemuotojen turvallisuusohjelmia uusittaessa. Liikenteen toimintalinjat vuoteen 2020 (Liikenneministeriö 1997) hyväksyttiin vuoden 1997 lopulla, ja toimintalinjojen toteuttamiseksi valmistui raportti Suomen liikennejärjestelmä 2020 (Liikenneministeriö 1998). Pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta laadittiin muun muassa väylänpidon tavoitteet lähivuosille ja avattiin keskustelu henkilöliikenteen tavoitteista. Väylänpidolla edistetään turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä jatketaan kaikissa liikennemuodoissa, ja Liikenneturvallisuussuunnitelma (Liikenneministeriö 33/96) mukaisia toimia toteutetaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteenasettelussa tieliikenteestä mainitaan erikseen, että jatketaan suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä ministeriön johdolla. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä koordinoi liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta. Vuoden 2000 kuluessa valmistuu liikenne- ja viestintäministeriön ja liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatima valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille , ja samanaikaisesti kehitetään 25

28 pitempiaikainen liikenneturvallisuusvisio pitkän tähtäimen tavoitteiden tueksi Ruotsin 0-vision hengessä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Päätös sisälsi 27 toimenpidekohtaa koskien liikenneturvallisuustyön osa-alueita. Kokonaisuutena periaatepäätöksen toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Neuvottelukunta on kuitenkin halunnut korostaa niitä toimia, joiden osalta toiminta on ollut lähes päinvastaista kuin mitä periaatepäätöksessä edellytetään. Tällaisia asioita ovat liikennekasvatuksen aseman heikentyminen kouluissa, poliisin liikennevalvonnan jatkuva vähentyminen resurssien vähäisyyden ja poliisin töiden priorisoinnin vuoksi sekä liikennejuopumukseen vaikuttamisen tehottomuus alkoholin vapautuessa sekä huumeiden ja alkoholin käytön ja sekakäytön lisääntyessä. Konkreettisina turvallisuustavoitteina maaliikenteeseen liittyen esitetään vuoden 2000 talousarvioesityksessä (Valtioneuvosto 1999): Tieliikenteessä supistetaan kuolleiden määrä nykyisestä 400:sta henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2005 mennessä. Erillisistä keinoista ei ole mainintaa. Ajoneuvohallintokeskuksen osalta mainitaan vaikuttavuustavoitteina, että uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 4,7 ja että teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on alle 20 %. Rautatieliikenteessä tavoitteena on nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle vuoteen 2002 mennessä. Keinoina ovat kulunvalvontalaitteiston rakentaminen meneillään olevan ohjelman mukaisesti ja tasoristeysten vähentäminen. 26

29 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN VISIO Useissa maissa on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua siitä, mikä tulisi asettaa turvallisuustyön visioksi päämääräksi, johon pitkällä aikavälillä pyritään. Etenkin maissa, joissa liikenneturvallisuuden taso jo nykyään on keskimääräistä parempi, on päädytty ajatukseen, jonka mukaan ainoa eettisesti perusteltavissa oleva visio perustuu ajatukseen siitä, ettei kenenkään liikennesääntöjä noudattavan tulisi kuolla tai edes vakavasti loukkaantua liikenteessä. Yleensä tähän visioon sisällytetään myös ajatus siitä, että edes tienkäyttäjien tekemät inhimilliset virheet eivät saa johtaa kenenkään kuolemaan (esimerkiksi Ruotsin nollavisio). Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on syksyn 2000 aikana viimeistelemässä suositusta vuosien Liikenneturvallisuussuunnitelmalle. Vaikka suunnitelmaa ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, neuvottelukunnasta saatujen luonnosten perusteella pitkän aikavälin tutkimusohjelman toteutus voidaan perustaa visioon: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee suunnata siten, että vuoden 2025 paikkeilla tieliikenteessä ei ylitetä noin 100 kuoleman vuosimäärää. Ylläkuvatun kaltaisesta liikenteestä voisi perustellusti käyttää nimitystä INHI- MILLINEN LIIKENNE. Keskeinen ajatus Inhimillisessä liikenteessä on, että se ottaa huomioon ihmisen tarpeet. Ihmisen pitää pystyä tyydyttämään keskeiset tarpeensa, joihin väistämättä sisältyy liikkumistarpeita, mutta muiden tarpeiden tyydyttäminen ei saa johtaa keskeisen tarpeen, turvallisuuden laiminlyöntiin tai uhrauksiin. Liikennepolitiikka on jatkuvaa resurssien tasapainottelua eri tavoitteiden välillä. On mahdotonta ajatella, että yksi tavoitealue voisi sanella ratkaisut, mutta tavoitteiden välisiä painotuksia voidaan tarkistaa ei tosin pelkillä hallinnollisilla päätöksillä, vaan vaikuttamalla poliitikkojen, viranhaltijoitten ja kansalaisten mielipiteisiin ja asenteisiin. Ongelmaksi nousee usein se, että eri tavoitteet asetetaan osin tunteisiin perustuen vastakkain. Politiikan tekemisen tueksi pitäisi kyetä näkemään, että eri tavoitteet (kuten yhteiskuntatalous, sujuvuus, ympäristönsuojelu ja liikenneturvallisuus) voivat myös tukea toisiaan. Liikenneturvallisuuden visio INHIMILLINEN LIIKENNE antaa uutta tehoa liikennepolitiikalle, jos se sisäistetään kaikilla päätöksenteko- ja suunnittelutasoilla. Liikenneministeriön ja muiden alan toimijoiden tulee miettiä miten liikkumistar- 27

30 peet turvataan riittävän tasokkaasti uhraamatta ihmisten henkiä ja terveyttä. Tielaitoksen kunnossapitotyö, suunnittelunormit ja yhteistyö eri tahojen kanssa hanke- ja järjestelmätasolla ei saa olla ristiriidassa liikenneturvallisuustavoitteiden kanssa. Vastuuta on kyettävä osoittamaan (ja saavutuksia mittaamaan) myös kunnalliselle päätöksenteolle, poliisin toiminnalle ja eduskunnalle. Liikenneturvallisuustyö ei saa olla vain liikenneturvallisuusinsinöörien oma asia. Liikenneturvallisuuspolitiikan tutkiminen irrallisena ilmiönä ei johda uuteen ajatteluun eikä nykyisten toimintatapojen muuttamiseen. Liikennepolitiikkaa on tutkittava kokonaisuutena, jossa turvallisuuskysymykset otetaan huomioon kaikkien muiden tavoitteiden kanssa. Kaikki tavoitealueparit on käytävä läpi synergian löytämiseksi. Kun liikenne- ja viestintäministeriö saa yleistavoitteensa tarkistettua ja uuden vision kuvattua, voidaan käynnistää joukko tutkimuksia, joissa käydään läpi tavoitepareja tai -ryhmiä, tarkoituksena etsiä sellaisia toimenpiteitä, joilla kyetään edistämään yhtä aikaa useampien tavoitteiden saavuttamista. Tällaiset toimenpidejoukot mahdollistavat liikenneturvallisuuden parantamisen luonnollisena osana muuta liikennejärjestelmän kehittämistä. 28

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat. 5. Hyväksyminen ja seuranta Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelmat 5. Hyväksyminen ja seuranta 1.9.2015 Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0

Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso Lähde. Tavoite 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 A. Onnettomuuksien päämittarit Mittari nro Mittari Lähtötaso vuosi Lähtötaso 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde 1 Kuolleiden määrä (henkilöä / vuosi) 5,4 4,7 4,1 3,4 2,7 2,0 1,4 0,7 0 ka 2008-2012

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Turvallisuuden tila tieliikenteessä

Turvallisuuden tila tieliikenteessä Turvallisuuden tila tieliikenteessä Liikenneturvallisuuspäivät 13.2.213 Anders Granfelt Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Esityksen sisältö Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi Historia Organisaatio

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturvan liikenneturvallisuustyö Antero Lammi Koulutuspäällikkö Liikenneturva liikenneturvallisuuden puolestapuhuja Olemme liikenneturvallisuusalan keskusjärjestö ja huolehdimme meille laissa osoitetuista

Lisätiedot

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R

Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R Liikenneturvallisuuden periaatepäätöksen toteutuminen 2006-2007 Harri Peltola, Juha Luoma ja Niina Sihvola Tutkimusraportti : VTT-R-11216-07 1 Mitä tavoiteltiin? Selvitetään kuinka paljon eri vastuutahot

Lisätiedot

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät » 2007 2013,. ENPI CBC project Cross-Border Road Traffic Safety SE653 " SE653 Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät 13.-14.2.2013 Paikka: Hotelli Radisson Blu Royal, Aika: 13.-14.2.2013 Kielet: venäjä,

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT TAVOITTEET JA PAINOTUKSET 25.11.2016 Rauman seudun kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET (SEUDULLISET) 28.12.2016

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Visiot, skenaariot ja politiikat

Visiot, skenaariot ja politiikat VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti 557/2000 Visiot, skenaariot ja politiikat LINTU-projektin osaraportti 3 Matti Roine VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2000 Visiot, skenaariot ja politiikat

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Turvallisuuden tila tieliikenteessä

Turvallisuuden tila tieliikenteessä Turvallisuuden tila tieliikenteessä Anders Granfelt 24.9.2012 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Henkilöautoilun kysyntään vaikuttavia tekijöitä Lähde: Pöllänen M. 2012 (Väylät ja liikenne 2012) 5.10.2012

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

TURVALLISUUS. Arja Toola

TURVALLISUUS. Arja Toola TURVALLISUUS Arja Toola 3.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää liikenne-turvallisuutta kehittämällä siihen liittyviä toimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja. Hanke käsittää eri

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot II.7 Liikennerikokset 145 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Taulukko 24 Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1995 2003 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET

LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET LOHJAN KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2016 TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET Lohjan kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma 2016 VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET 2.1.2017 VISIO TURVALLISESTA LIIKKUMISESTA

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSIA

PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSIA Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma PÄÄTTÄJÄKYSELYN TULOKSIA Mitä kysyttiin ja keneltä? Jakelussa kuntien kunnanjohtajat ja hallituksen ja valtuuston jäsenet Selvitettiin päätöksentekijöiltä

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely. Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen

ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely. Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen ONNETTOMUUKSIEN TARKASTELUTYÖKALU, ONHA hankkeen esittely Harri Peltola, Riikka Rajamäki, Mikko Virkkunen Hanke on toteutettu Turvallinen liikenne 2025 tutkimusohjelmassa. Ohjelman nykyisiä jäseniä ovat:

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET ELY-seminaari Kalle Parkkari LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KOULUIKÄISTEN ONNETTOMUUDET 2000 2013 10.6.2015 ELY-seminaari Kalle Parkkari Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa selvitetään Mitä tapahtui (Kuvaus ja

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

KANSALAISET, PÄÄTTÄJÄT, LIIKENNETURVALLISUUS JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI

KANSALAISET, PÄÄTTÄJÄT, LIIKENNETURVALLISUUS JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KANSALAISET, PÄÄTTÄJÄT, LIIKENNETURVALLISUUS JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Kati Hernetkoski, Esko Keskinen, Mika Hatakka ja Ville Pitkänen Turun yliopisto Psykologian laitos Poliittinen historia, Eduskuntatutkimuksen

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

KANSALAISET, PÄÄTTÄJÄT, LIIKENNETURVALLISUUS JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI

KANSALAISET, PÄÄTTÄJÄT, LIIKENNETURVALLISUUS JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KANSALAISET, PÄÄTTÄJÄT, LIIKENNETURVALLISUUS JA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI Kati Hernetkoski, Esko Keskinen, Mika Hatakka ja Ville Pitkänen Turun yliopisto Psykologian laitos Poliittinen historia, Eduskuntatutkimuksen

Lisätiedot

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola

Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Valtatien 12 parantaminen välillä Tillola - Keltti, Iitti ja Kouvola Tiesuunnitelman tarkistaminen Yleisötilaisuus 5.11.2014 Kymen Paviljonki 5.11.2014 1 Hankkeen taustaa Valtatien 12 tieosuudelle on laadittu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Mopoilu ja liikenneraittius

Mopoilu ja liikenneraittius Mopoilu ja liikenneraittius Parannamme liikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisen käyttäytymiseen 2 Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet:

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi HANKKEEN KUVAUS Suunnittelualue Suunnittelualueena olevat Keski-Karjalan kunnat Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi sijaitsevat Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT

RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT RAUMAN SEUDUN KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ONNETTOMUUSTARKASTELUT 15.6.2016 KALVOSARJAN SISÄLTÖ 1. Tilastokeskuksen/poliisin tilastot Onnettomuuskehitys ja uhrit Onnettomuusluokat ja -tyypit

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus s Joensuun kaupunki Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joensuun liikenneturvallisuussuunnitelma Joensuussa käynnistettiin huhtikuussa koko kaupunkia koskevan liikenneturvallisuussuunnitelman

Lisätiedot