Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti"

Transkriptio

1 MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 23/2000 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti

2

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN MIETINTÖJÄ JA MUISTIOITA B 23/2000 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Yhteenvetoraportti Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2000

4 ISBN ISSN Oy Edita Ab Pikapaino, Annankatu 44 Helsinki 2000

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Harri Peltola VTT Yhdyskuntatekniikka & Juha Tapio VTT Yhdyskuntatekniikka (toim.) Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja AKE, LVM, TIEL Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma Tiivistelmä Työn tavoitteena oli laatia ehdotus tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitevuosi on Ohjelmaa laadittaessa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on luonnostellut turvallisuuden vision: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee suunnata siten, että vuoden 2025 paikkeilla tieliikenteessä ei ylitetä noin 100 kuoleman vuosimäärää. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämistarpeita selvitettiin 14 osaprojektissa, jotka liittyivät liikenneturvallisuustyön ja -tutkimuksen organisointiin sekä turvallisuustavoitteisiin ja -visioihin niin Suomessa kuin muissa maissakin, tiedon keruuseen ja levittämiseen internetin avulla, kansalaisten turvallisuuskäsityksiin ja turvallisuustoimenpiteiden toteutuksen kehittämiseen. Lisäksi kartoitettiin tärkeimpiä tutkimuskohteita niin perinteisillä aihealueilla (tienkäyttäjät, ajoneuvot, infrastruktuuri ja telematiikka) kuin kartoittamalla case -selvityksenä osa-alueita joilla arvioitiin olevan erityistä merkitystä liikenneturvallisuuden suotuisalle kehitykselle (taajamien turvallisuus, ammattiliikenne, julkinen liikenne ja kevyt liikenne). Pääasiallisina tietolähteinä käytettiin kirjallisuutta, asiantuntijahaastatteluja ja seminaareja. Raportti sisältää ehdotukset merkittävistä tutkimus- ja kehittämistarpeista eri alueilla sekä suosituksen ohjelman toteuttamisperiaatteista, rahoituksesta, hallinnasta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Työn tuloksena julkaistiin 14 osaraporttia sekä tämä yhteenvetoraportti. Raportit on saatavissa työn Internet-sivuilta: Erityisellä tutkimusohjelmalla on yksittäisiin tutkimushankkeisiin verrattuna useita etuja. Tutkimusohjelma mm. lisää pitkäjänteisyyttä tutkimusaiheiden valintaan ja sen myötä kehittyy uusia tutkimusmenetelmiä, koordinointi tehostuu ja saadaan synergiaetuja, ohjelma lisää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tutkimusorganisaatioiden välillä, sen avulla saadaan uusia, innovatiivisia tutkijoita turvallisuuden tutkimustoimintaan sekä mahdollisuus tieteenalan kehittämiseen systemaattisen arvioinnin lisäämisellä. Lisäksi turvallisuus saa ansaitsemansa huomion julkisuudessa ja päätöksenteossa. Avainsanat (asiasanat) Liikenneturvallisuus, Tutkimus- ja kehittämisohjelma, Pitkä aikaväli Muut tiedot Seurantaryhmän puheenjohtaja Hallitusneuvos Jarmo Hirsto, LVM Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 23/2000 Kokonaissivumäärä 153 Kieli suomi Jakaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body; name,chairman and secretary of the body) Harri Peltola & Juha Tapio (eds.) VTT Communities and Infrastructure Type of publication Research report Assigned by AKE, MinTC, Finnra Date when body appointed Name of the publication Proposal for a long term research and development programme for traffic safety Abstract The aim of the study was to make a proposal for a long term R&D programme for road traffic safety. The target year of the programme is During the work, the Advisory Board of Traffic Safety drafted a vision: The road traffic system must be so planned that nobody needs to die or be seriously injured in traffic. Long term research and development work should be so directed that around the year 2025 there will be fewer than 100 fatalities per year. Long term R&D needs were reviewed in 14 subprojects which were related to: i) the organisation of traffic safety work and research as well as safety goals and visions in Finland and other countries with a good safety record, ii) gathering and distributing information via the Internet, iii) citizens conceptions about traffic safety, and iv) enhancing the implementation of safety measures. Additionally, the most important research subjects were also reviewed in traditional areas (road users, vehicles, infrastructure, and telematics) and as case studies in the fields evaluated to be important for a positive safety development (safety in built-up areas, professional drivers, public transport, and slow modes). The main sources of information were literature, expert interviews, and seminars. The report includes proposals concerning the most important R&D needs in different fields as well as recommendations for their implementation principles, funding, management, and international co-operation. In addition to this report, 14 subreports were published. They can be downloaded from the web-site: A specific R&D programme has several advantages in comparison with separate research projects. In a programme, the research topics will be selected applying a longer time span which will result in better coordination, synergy benefits, and new research methodologies. Co-operation and the exchange of information between research organisations are improved. Programmes will attract new, innovative researchers which will allow traffic safety research to develop also through increased, systematic assessment of the work. Additionally, traffic safety will receive the attention it deserves both in public debate and in decision-making. Keywords Traffic safety, R&D programme, research and development programme, long term Miscellaneous Steering group was chaired by Ministerial Counsellor Jarmo Hirsto Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications B 23/2000 Pages, total 153 Language Finnish Distributed by Ministry of Transport and Communications ISSN Price ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ALKUSANAT Keväällä 1999 liikenne- ja viestintäministeriö yhteistyössä Ajoneuvohallintokeskuksen, Tielaitoksen sekä VTT Yhdyskuntatekniikan kanssa käynnisti liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) laatimisen. Työn koordinoinnista vastasi VTT Yhdyskuntatekniikka. Muita työn osakokonaisuuksista vastanneita organisaatioita olivat Oulun ja Turun yliopistot sekä Tampereen Viatek. Työn tavoitteena oli laatia ehdotus tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmaksi, jonka tavoitevuosi on Ohjelma sisältää ehdotukset merkittävistä tutkimus- ja kehittämistarpeista eri alueilla sekä suosituksia ohjelman toteuttamisperiaatteista, rahoituksesta ja hallinnasta ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Työn tuloksena julkaistiin 14 osaraporttia sekä tämä yhteenvetoraportti. Osaraportit tekijöineen sekä heidän panoksensa yhteenvetoraportin laatimiseen on esitetty luvussa 1.3. Raportit kokonaisuudessaan ovat saatavissa työn Internet-sivuilta: Työn projektiryhmään kuuluivat seuraavat edustajat työn tilaajaorganisaatioista: Jarmo Hirsto ja Anneli Tanttu liikenne- ja viestintäministeriöstä, Ove Knekt Ajoneuvohallintokeskuksesta sekä Saara Toivonen Tielaitoksesta. VTT Yhdyskuntatekniikasta projektiryhmään kuuluivat Matti Roine (toukokuuhun 2000 asti), Harri Peltola (elokuusta 1999 alkaen) sekä Juha Tapio. Edellä mainittujen lisäksi työn suunnitteluun osallistui merkittävällä panoksella David Zaidel. Työtä ja sen edistymistä esiteltiin sen eri vaiheissa laajasta sidosryhmästä koostuvalle seurantaryhmälle, joka kokoontui työn kuluessa neljä kertaa. Haluan kiittää kaikkia tutkimuksen tekemiseen monin eri tavoin osallistuneita organisaatioita ja henkilöitä. Helsingissä, marraskuussa 2000 Jarmo Hirsto Hallitusneuvos 5

8

9 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Tausta Tavoitteet Osaraportit ja työn tekijät KUVAUS OHJELMAN LAATIMISESTA LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Liikennejärjestelmän nykytila ja kehityssuunnat Tieverkko Väestön, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutokset Liikkumisen kehitys Onnettomuuskehitys Yleinen onnettomuuskehitys Onnettomuusriskit Talvikauden onnettomuudet Liikenneturvallisuustyö Organisointi Asenteet ja mielipiteet liikenneturvallisuuden parantamisessa Liikenneturvallisuuden parantamisen esteet Liikenneturvallisuuden tavoitteet Liikenneturvallisuustavoitteet muissa maissa Kansalliset tavoitteet LIIKENNETURVALLISUUDEN VISIO LIIKENNETURVALLISUUDEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMA Lähestymistapa ja rakenne Strateginen tutkimus Liikenneturvallisuuspolitiikka Liikkumiseen vaikuttaminen Tietojärjestelmät Liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutuksen kehittäminen Operatiivinen tutkimus Ihmiseen vaikuttaminen Ajoneuvot Infrastruktuuri Liikennetelematiikka Erityiskohteet Taajamien turvallisuus

10 5.4.2 Ammattiliikenne Julkinen liikenne Kevyt liikenne T&K -ohjelman yhteenveto TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisen hyödyt Hallinta ja koordinointi Aikataulu ja rahoitus Tulosten hyödyntäminen Kansainvälinen yhteistyö Liite A: Hankekortit Liite B: Lista kaikista T&K-hankeideoista 8

11 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Määrätietoisen liikenneturvallisuustyön ansiosta liikenneonnettomuuksien määrä on Suomessa 1970-luvun alusta alkaen noudattanut pääosin laskevaa trendiä. Alan asiantuntijoiden esittämien arvioiden mukaan jatkossa liikenneturvallisuuden suotuisa kehitys ja asetettujen turvallisuustavoitteiden (Valtioneuvoston periaatepäätökset 1993 ja 1997) saavuttaminen tulee kuitenkin olemaan entistä vaikeampaa. Tieliikenteen puolella halvimmat rakenteelliset toimet uskotaan jo otetun käyttöön, eikä valvonnan ja valistuksen alueellakaan ole näköpiirissä erityisen tehokkaiden toimenpiteiden toteutumista. Jatkuvasti niukkenevat taloudelliset resurssit edellyttävätkin toiminnan tehostamista ja resurssien tarkempaa kohdentamista sekä jo olemassa olevan tietotaidon laajamittaisempaa hyödyntämistä. Kuten yleensäkin yhteiskunnassamme, liikenneturvallisuusasioiden parissa työskentelevissä organisaatioissa lyhyen aikavälin tavoitteiden saavuttaminen on korostunut viime vuosina. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa pitkäjänteisen tutkimuksen resurssit ovat aikaisempaakin pienemmät. Jopa korkeakoulumaailmassa innovatiivinen perustutkimus on jäänyt lyhyen aikavälin ongelmia selvittelevän tilaustutkimuksen jalkoihin. Tässä tilanteessa liikenneturvallisuustyön edelleen tehostaminen ja suotuisan onnettomuuskehityksen varmistaminen edellyttää paitsi niukkojen voimavarojen entistä tarkempaa kohdentamista myös entistä pidemmän aikavälin ongelmien ja haasteiden kartoittamista. On tarpeellista kehittää liikenneturvallisuuden kansallinen pitkän tähtäimen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Erityisen tutkimusohjelman avulla on mahdollista saada synergiaetuja eri tieteenalojen osaajien yhteistyöstä. Ohjelman muodostamisella voidaan myös kehittää pitkäjänteisempää tutkimusta ja tukea alaan liittyvää systemaattista teoriankehitystä, joka on omiaan houkuttelemaan alalle kyvykkäitä ja innovatiivisia tutkijoita. 1.2 Tavoitteet Ohjelman yleisenä päämääränä on liikenneturvallisuuteen liittyvän tutkimus- ja kehitystyön suuntaaminen siten, että kansalliset tavoitteet liikenneturvallisuuden osalta voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa. 9

12 Työn tuloksena syntyvä tutkimus- ja kehitysohjelman tulisi sisältää suosituksia liikenneturvallisuustutkimuksen kohdentamiseksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeille osa-alueille. Lisäksi pyrkimyksenä on löytää kokonaan uusia liikenneturvallisuuden kannalta merkittäviä tutkimus- ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on myös esittää kuinka Suomessa tämän työn kuluessa esille noussut, eettisistä arvoista lähtevä turvallisen liikkumisen vaatimus voidaan pitkällä tähtäyksellä ottaa huomioon tehtävän liikenneturvallisuustyön ja -tutkimuksen suuntaamisessa. Pitkäjänteisen turvallisuustutkimuksen tärkeiden aihealueiden kartoituksen lisäksi pyrkimyksenä on vauhdittaa ja pontevoittaa liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehittämistoimintaa, lisätä verkostoitumista valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä löytää kokonaan uusia osapuolia ja osaajia alan kehitystoiminnan piiriin. 1.3 Osaraportit ja työn tekijät Liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisohjelma osaprojekteineen on tehty alkusanoissa kuvatun projektiryhmän valvonnassa. Tämän loppuraportin kokosivat Harri Peltola ja Juha Tapio. Heidän lisäkseen sen eri osien kirjoittamisesta vastasivat seuraavat henkilöt: Raportin luvut: Virpi Britschgi ja Veli-Pekka Kallberg ja Petteri Katajisto Kimmo Koski Risto Kulmala 5.1 ja Lars Leden Mikko Lehtonen Tapani Mäkinen Tuuli Järvi-Nykänen 3.1, 3.2, ja Pirkko Rämä ja Jukka Räsänen 3.3.1, ja Ulla Suutari Raportit kokonaisuudessaan on saatavissa työn Internet-sivuilta: 10

13 Työn osaraportit tekijöineen ovat seuraavat: Osaraportti numero Raportin nimi Tekijät 1) VTT YKI:n tutkimusraportin nro 1 Katsaus eräiden maiden liikenneturvallisuusvisioihin, -suunnitelmiin ja tutkimusstrategioihin 2 Liikennejärjestelmää kuvaavat tunnusluvut ja muut kansalliset erityispiirteet David Zaidel Petteri Katajisto Tuuli Järvi-Nykänen Jukka Räsänen Virpi Britschgi Visiot, skenaariot ja politiikat Matti Roine Liikenneturvallisuuden tutkimus- ja kehittämisohjelman kotisivu Juha Tapio Infrastruktuuri Juha Tapio Susanna Ranta 6 Kuljettajiin vaikuttaminen Tapani Mäkinen Kati Hernetkoski Esko Keskinen Mika Hatakka Ajoneuvot Juha Tapio Liikennetelematiikka ja turvallisuus tärkeimmät tutkimushankkeet 9 Kansalaisten mielipide liikkumisesta ja turvallisuudesta Risto Kulmala Anna Schirokoff Pirkko Rämä Anne Vehmas Christel Kautiala Hanna Vaahtera Liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamisen kehittäminen Veli-Pekka Kallberg Taajamien turvallisuus Kari Rauhala Kimmo Koski 12 Ammattiliikenteen turvallisuuden kehittäminen Ulla Suutari Antti Permala Kaupunkiliikenteen turvallisuuden parantaminen joukkoliikenteen turvallisuutta kehittämällä ja kulkutapaosuutta kasvattamalla Mikko Lehtonen Jukka Räsänen Virpi Britschgi Tuuli Järvi-Nykänen Promoting safe walking and cycling Per Gårder Lars Leden 568 1) Ensin mainittu osaprojektin vastuuhenkilö Itsenäisiä työn osakokonaisuuksia tekivät VTT:n lisäksi Oulun yliopisto (osaraporttiin 7 liittyen) ja Turun yliopisto (osaraporttiin 6 liittyen) sekä Tampereen Viatek (osaraporttiin 9 liittyen). 11

14 2 KUVAUS OHJELMAN LAATIMISESTA Tutkimus- ja kehittämisohjelman laatimisen osatehtävät on esitetty kuvassa 1. Työ käynnistettiin järjestämällä työn ohjaus- sekä seurantaryhmät ja kiinnittämällä eri osatehtäviin mahdollisuuksien mukaan parhaita asiantuntijoita eri organisaatioista (kuvassa 1 kohta Suunnitteluorganisaation luominen). Pääperiaatteena pidettiin että jokaiseen osatehtävään osallistui joku VTT:n työntekijä, jotta voitiin varmistaa tiedon nopea ja esteetön kulku projektin sisällä. Muita organisaatioita kiinnitettiin mukaan työhön niiden asiantuntemuksen ja kiinnostuksen mukaan. Työ käynnistettiin analysoimalla liikenneturvallisuustutkimuksen nykytilaa turvallisuudeltaan edistyneissä maissa (Alankomaat, Ruotsi, Ranska, Iso-Britannia sekä EU-tutkimus). Erityistä huomiota kiinnitettiin olemassa oleviin turvallisuusvisioihin, turvallisuussuunnitelmiin ja alan tutkimusohjelmiin (kuvassa 1 kohta 1). Samanaikaisesti käynnistettiin myös Kansallisten erityispiirteiden selvittäminen (kuvassa 1 kohta 2). Siinä pyrittiin tunnistamaan Suomen liikennejärjestelmälle ominaiset liikkumiseen ja liikenneturvallisuuteen vaikuttavat erityispiirteet. Selvitystyön yhteydessä laadittiin interaktiivinen WEB-sivu, jolla projektin aikana syntyneitä ajatuksia ja ideoita esiteltiin asiantuntijoille ja sidosryhmille (kuvassa 1 kohta 4). Sivuja hyödynnettiin myös tekemällä liikenneturvallisuuteen liittyviä kyselyjä ja keräämällä palautetta tehtyihin ehdotuksiin ja yleisemminkin tiedon jakelukanavana seurantaryhmän, johtoryhmän ja työtä tekevien työryhmien jäsenille. Näille sivuille laitetaan työn valmistuttua myös osaprojektien raportit kokonaisuudessaan. Tutkimusohjelman taustatiedoksi kartoitettiin olemassa olevien selvitysten perusteella myös yleistä suhtautumista liikenneturvallisuuden parantamiseen ja toiminnassa käytettyihin keinoihin (kuvassa 1 kohta 9). Niinikään selvitettiin miten turvallisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamista voitaisiin edistää (kuvassa 1 kohta 10) Edellä esitettyjen kohtien pohjalta selvitettiin visioiden asemaa liikenneturvallisuustyössä sekä tarvetta omaksua eettisiä arvoja korostava lähestymistapa liikennejärjestelmätasolla (kuvassa 1 kohta). Tutkimus- ja kehittämistarpeita selvitettiin toisaalta perinteisten osa-alueiden pohjalta (kuvassa 1 kohdat 5 8) että kartoittamalla case-selvityksenä osa-alueita joilla arvioitiin olevan erityistä merkitystä liikenneturvallisuuden suotuisalle kehitykselle (kuvassa 1 kohdat 11 14). Tämä yhteenvetoraportti on kaikkien edellä mainittujen osavaiheiden lopputuotos, jossa pyritään kokoamaan yhteen, esittelemään ja analysoimaan muiden osioiden tulokset. 12

15 Suunnitteluorganisaation Suunnitteluorganisaation luominen, luominen, yhteydenpito, yhteydenpito, projektikoordinaatio projektikoordinaatio Katsaus nykytilaan Kansalliset erityispiirteet erityispiirteet Tiedotus, sidosryhmien mielipiteet 9a. 9a. Yleinen mielipide 10a. 10a. Toteuttamisen ke- kemisehittäminen 3. Liikenneturvallisuustyön tavoitetila eettisiä arvoja korostavan lähestymistavan pohjalta TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTARVE (alustavat aihealueet) 5. Infrastruktuuri 6. Kuljettajat 7. Ajoneuvot 8. Liikenteen hallinta 9b.Yleinen mielipide 10b.Toteuttamisen kehittäminen 11. Taajamien turvallisuus 12. Ammattiliikenne 13. Julkinen liikenne 14. Kevyt liikenne Liikenneturvallisuuden Liikenneturvallisuuden tutkimustutkimusja ja kehittämisohjelma kehittämisohjelma Liikenneturvallisuuden Liikenneturvallisuuden pitkän pitkän tähtäimen tähtäimen tavoitetila tavoitetila Kuvaus Kuvaus ohjelman ohjelman laatimisesta laatimisesta Merkittävät Merkittävät T&K T&K -alueet -alueet Ohjelman Ohjelman toteutus, toteutus, rahoitus, rahoitus, hallinta hallinta Osaamisen Osaamisen kehittäminen kehittäminen Kansainväliset Kansainväliset yhteydet yhteydet Kuva 1. Tutkimus- ja kehittämisohjelman laatimisen osatehtävät. Kuvan numerot viittaavat kyseisestä työvaiheesta tehtyyn osaraportin numeroon (katso luku 1.3). 13

16 3 LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Liikennejärjestelmän nykytila ja kehityssuunnat Tieverkko Suomen tie- ja katuverkon kokonaispituus on noin km. Yleisiä teitä on km ja tästä runsas km päällystettyä. Valaistuja tieosia on km. Moottori- tai moottoriliikenneteitä oli v vajaa 700 km. Katuja arvioidaan olevan km. Jatkossa tieverkon kehittämisen painopiste siirtyy yhä enemmän tavalliselle päätieverkolle. Rautateiden tasoristeysten muuntaminen eritasoiksi jatkuu edelleen Väestön, alue- ja yhdyskuntarakenteen muutokset Suomen väkiluku on kasvanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan 0,3 0,6 % vuodessa. Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan edelleen, mutta keskittyvän aluerakenteellisesti Uudellemaalle (Tilastokeskus). Jo v neljäsosa suomalaisista asui Uudellamaalla ja yli 60 % Etelä-Suomessa. Väestön keskittymistä kaupunkeihin ja erityisesti muutamiin voimakkaan kasvun keskuksiin esiintyy tosin kaikkialla maassa, mutta muualla se ei johda asukasluvun kasvuun läänitasolla. Keskittyminen suuriin kaupunkeihin ja pientaloasumisen ihannointi tai edullisemman asunnon tavoittelu hajottaa yhdyskuntarakennetta ja johtaa henkilöauton käytön lisääntymiseen matkojen pidentyessä. Tämä ilmiö on nähtävissä sekä lähiöasumisessa että etenkin ruuhkautuvien keskusten kehyskuntien kasvuna. Väestön ikärakenne muuttuu eliniän pidetessä sekä syntyvyyden muutosten ja muuttoliikkeiden vaikutuksesta. Kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana muutokset ovat olleet vähäisiä, lasten määrä on vähentynyt ja iäkkäiden lisääntynyt vain pari prosenttiyksikköä koko jakson aikana luvun lopulla syntyneiden ns. suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään 2010-luvulla muutos on kuitenkin varsin merkittävä. Vuonna 2030 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan jo yli neljäsosa väestöstä osuuden ollessa nyt 15 % (Tilastokeskus). Miehillä ajokortin omistus on jo lähes saavuttanut kyllästymispisteensä, mutta naisilla ajokortin omistus on vielä kasvussa. Ajokorttien määrän edelleen lisääntyessä myös autoistuminen jatkuu etenkin naisten ja ikääntyvien osalta. Toisaalta väestön asennemuutokset ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkiminen saattavat vähentää henkilöauton käyttöä etenkin suuremmissa kaupungeissa, missä joukkoliikenne pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen vaihtoehdon. 14

17 3.1.3 Liikkumisen kehitys Vuosina tehtyjen henkilöliikennetutkimuksien mukaan suomalaiset tekevät päivässä keskimäärin 3 matkaa ja käyttävät niihin yhteensä n. 70 minuuttia. Tämä matkojen lukumäärä ja niihin kotimaassa käytetty aika ei juuri ole muuttunut vuosien mittaan, mutta päivittäinen matkasuorite ja täten myös nopeus on autoistumisen myötä kasvanut vuotiaiden matkojen yhteispituus oli vuonna 1992 keskimäärin 51 kilometriä päivässä (Tielaitos 1993). Uusimman henkilöliikennetutkimuksen mukaan alle 15-vuotiaat liikkuivat keskimäärin n. 30 km vuorokaudessa, vuotiaat 54 km/vrk ja yli 65-vuotiaat 18 km/vrk (Liikenneministeriö 1999a). Vuoden 1992 tutkimuksen (Tielaitos 1993) mukaan henkilöautoa pääasiallisesti käyttävien päivittäinen matkasuorite oli yli kaksinkertainen verrattuna sellaisiin henkilöihin, jotka käyttävät muita kulkutapoja, 61 km/vrk ja 27 km/vrk vastaavasti. Elinkeinoelämän muutokset ja tuotantorakenteen erikoistuminen lisäävät erityisesti kansainvälistä liikennettä, sekä henkilöliikennettä että tavarakuljetuksia, mutta ne lisäävät myös pitkämatkaista kotimaanliikennettä. Teknologiakehitys tulee vaikuttamaan ihmisten liikkumiskäyttäytymiseen ja -valintoihin, sillä ennakkoon tai matkan aikana saatavissa olevan informaation avulla voidaan välttää epämiellyttäväksi koettua liikkumista (Tapio, 1999). Myös perherakenteen muutokset vaikuttavat liikkumiseen. Nykytrendin mukaisesti perheen elinkaari lyhenee ja uusperheiden määrä kasvaa. Tämä johtaa perhemuotojen moninaistumiseen. Perhekäsitys saattaa tällöin myös väljetä ja perheenjäsenet yksilöllistyvät perheen sisällä. Liikkumisessa tämä lisännee perheenjäsenten henkilökohtaisen, toisistaan erillisen liikkumisen määrää (Kiiskilä, 1999). 3.2 Onnettomuuskehitys Yleinen onnettomuuskehitys Kuolemaan ja henkilövahinkoon johtaneiden tieliikenneonnettomuuksien määrä sekä näissä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat merkittävästi vähentyneet vuosien välisenä aikana autokannan ja liikennesuoritteen kasvusta huolimatta. Viime vuosina kuolleiden määrän lasku on pysähtynyt runsaaseen 400 henkeen vuodessa (kuva 2). Näistä taajamissa sattuneissa onnettomuuksissa kuolee noin neljäsosa. Samoin onnettomuuksissa, joissa osallisena on ollut alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisia, on kuollut runsas sata ihmistä vuosittain. Loukkaantuneiden määrän kehitys vuosina on ollut samansuuntainen kuolleiden määrän kehityksen kanssa, mutta lasku vuoden 1990 huipusta ei ole 15

18 ollut yhtä voimakasta kuin kuolleiden osalla (kuva 3). Onnettomuuksien seurausten vakavuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet turvallisuustoimenpiteet tieympäristössä sekä ajoneuvojen turvalaitteet. Kuolleita kaikki 800 yleisillä teillä taajamissa Vuosi Kuva 2. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Liikenneturva 2000, Tielaitos. Loukkaantuneita kaikki yleisillä teillä taajamissa Vuosi Kuva 3. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Liikenneturva 2000, Tielaitos.(1970-luvulla eri tilastointiperusteet) Suoritteen kasvun painottuminen ylempitasoiselle verkolle johtaa osaltaan keskimääräisen henkilövahinko-onnettomuusasteen alenemiseen, mutta onnettomuustiheyden kasvuun. Myös kuolemanriski on suurempien nopeuksien vuoksi suurempi ylempitasoisella verkolla kuin alempitasoisella 2-ajorataisia teitä lukuun ottamatta (Tielaitos 1999a). 16

19 Kasvavilla kaupunkiseuduilla pitenevät työmatkat johtavat henkilöauto-onnettomuuksien lisääntymiseen, mutta myös kaupunkiliikenteelle tyypillisten jalankulkuonnettomuuksien ja reuna-alueiden polkupyöräonnettomuuksien määrät kasvavat Onnettomuusriskit Tieliikenneonnettomuuksissa ja 1990-luvuilla kuolleiden henkilöiden ikäjakauma on pysynyt hyvin vakaana noudattaen väestön ikärakenteen muutosta eli muutokset kuolleiden määrissä ovat kohdistunut tasaisesti niin lapsiin, nuoriin, aktiiviväestöön kuin iäkkäisiinkin (kuva 4). Kuolleita v v v v Jakso Kuva 4. Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet ikäryhmittäin , kuolleita vuodessa keskimäärin 4 5 vuoden jaksoissa. Lähde: Liikenneturva Alle 15-vuotiaiden riski kuolla liikenneonnettomuudessa on huomattavasti pienempi kuin vanhempien koululaisten ja ns. aktiiviväestön sekä suhteessa väkilukuun että suhteessa heidän osuuteensa liikennesuoritteesta (kuva 5 ja taulukko 1). Yli 65-vuotiaiden riski kuolla suhteessa väkilukuun taas on lähes kaksinkertainen aktiiviväestöön verrattuna. Kun otetaan huomioon heidän vähäinen keskimääräinen liikennesuoritteensa, riski on yli viisinkertainen aktiiviväestöön nähden. Ikääntyneiden väestöosuuden kasvu tulee näkymään myös sairaskohtauksista aiheutuvien onnettomuuksien lisääntymisenä. Kuolonkolareiden riskiä lisäävät monimutkaistuva liikenneympäristö ja kiireinen liikenteen rytmi. 17

20 kuolleista % v. alle 15 v. yli 65 v. suoritteesta % alle 15 v v. yli 65 v. väestöstä % alle 15 v v. yli 65 v. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Eri ikäryhmien osuus väestöstä, matkasuoritteesta ja liikenneonnettomuuksissa kuolleista 1990-luvun lopulla Taulukko 1. Ikäryhmien osuus väestöstä, matkasuoritteesta ja liikenneonnettomuuksissa kuolleista sekä suhteellinen riski kuolla iän ja suoritteen mukaan luvun lopulla Ikäryhmä Osuus väestöstä % Osuus suoritteesta % Osuus kuolleista % Suhteellinen riski ikään nähden Suhteellinen riski suoritteeseen nähden 0 14 v v v Tienkäyttäjäryhmittäin tarkasteltuna vuosien v aikana tieliikenneonnettomuuksissa kuolleista henkilöstä (keskimäärin 421 henkeä vuodessa) suurin osa, 56 % oli liikkeellä henkilöautolla. Henkilöauton kuljettajia kuoli kaksinkertainen määrä matkustajiin nähden. Jalankulkijoita ja pyöräilijöitä oli kuolleista lähes yhtä paljon, jalankulkijoiden osuus oli 16 % ja polkupyöräilijöiden 14 % kaikista kuolleista. Moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden osuus oli yhteensä 7 %, samoin kuin muiden tienkäyttäjien. Jalankulkijoiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus on vuosien mittaan vähentynyt henkilöautolla liikkuvien osuuden kasvaessa. Jos lasketaan onnettomuusriski eri kulkutapojen osuuksien mukaan henkilöiden keskimääräisestä päivittäisestä matkasuoritteesta ja otetaan henkilöauton kuljettaja vertailuhenkilöksi havaitaan, että henkilöauton matkustajan riski kuolla on yhtä suuri kuin kuljettajan. Vastaavasti jalankulku, pyöräily ja moottoripyöräily ovat noin seitsenkertaisesti ja mopolla liikkuminen yli kaksikymmenkertaisesti niin vaarallisia kuin henkilöautolla liikkuminen. Joukkoliikennevälineessä matkusta- 18

21 van kuolemisriski on lähes olematon ja näin joukkoliikennettä käyttävän riski muodostuukin pääosin liityntämatkan ja mahdollisten vaihtojen riskialttiudesta (Järvi-Nykänen et al 2000). Onnettomuustyypin mukaan tarkasteltaessa viimeisten viiden vuoden aikana eniten on kuollut kohtaamisonnettomuuksissa ja lähes yhtä paljon yksittäisonnettomuuksissa, runsas neljäsosa kummassakin. Näissä yksittäisonnettomuuksissa yli puolessa päihdyttävillä aineilla on ollut osansa. Noin 10 % on kuollut risteämisonnettomuuksissa ja jalankulkuonnettomuuksissa suojateiden ulkopuolella. Myös näissä jalankulkuonnettomuuksissa päihteillä on ollut merkittävä osa. Jalankulkuonnettomuuksissa suojateillä on kuollut n. 5 %. Vajaa 5 % on kuollut niin ohitusonnettomuuksissa kuin peräänajoissa (Liikenneturva). Raskaan liikenteen vakavat onnettomuudet ovat lisääntyneet muutaman viime vuoden aikana. Liikenteen riskeistä on olemassa runsaasti tietoja, mutta ne ovat hajallaan eri raporteissa. Lisätietoja riskeistä löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä: Tieliikenneonnettomuudet Tilastokeskus, Liikenneturva. Helsinki Raportti liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista moottoriajoneuvoissa kuolleiden onnettomuuksista vuonna Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki Liikennekäyttäytymisen seuranta Kalle Parkkari. Liikenneturvan tutkimusmonisteita 87/2000. Helsinki Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet v Arja Holopainen. Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki Liikennekäyttäytyminen pääkaupunkiseudulla YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2000:11. Helsinki Uusien tietyyppien turvallisuustarkastelu. Harri Peltola, Susanna Ranta. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 34/2000. Helsinki Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki Kuolemaan johtaneet tieliikenneonnettomuudet, tammi-joulukuu. Ennakkokatsaus tutkijalautakuntien tutkimista tieliikenteessä kuolleiden onnettomuuksista. Liikennevakuutuskeskus, Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT). Helsinki

22 Liikenneturvallisuus yleisillä teillä v Keskeisimpiä onnettomuusjakautumia tietyypeittäin. Tielaitos. Helsinki Liikennetilastollinen vuosikirja Tilastokeskus. Helsinki Talvikauden onnettomuudet Talvikautena marras-helmikuussa sekä liikennekuolemia että loukkaantumisia tapahtui keskimäärin kuukaudessa n. 10 % vähemmän kuin vuodessa keskimäärin, mutta myös liikennesuorite 1 talvella oli 10 % alhaisempi kuin keskimäärin vuodessa. Erityisen vaikeat keliolosuhteet talvella eivät tämän perusteella näytä lisäävän henkilövahinko-onnettomuuksia. Osaltaan tätä voi selittää jalankulun ja etenkin pyöräilyn vähäisempi suorite talvella, talvirajoitusten mukaiset alemmat nopeudet, talvella autoilevien kuljettajien parempi ajotaito ja talvikäytössä olevan kaluston parempi laatu (Järvi-Nykänen et al 2000). 3.3 Liikenneturvallisuustyö Organisointi Liikenneturvallisuustyöhön liittyvät organisaatiot ja intressiryhmät (kuva 6) muodostavat monitahoisen kentän, jossa tulosvastuu ja käytettävissä olevat resurssit sekä asiaa ja tavoitteita koskeva kiinnostus eivät aina kohtaa. Käytännössä esimerkiksi kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat yksittäisten hankepäätösten kohdalla merkittävässä roolissa, mutta heidän on vaikeampi osallistua tavoitteiden ja suuntaviivojen asettamiseen. Kaaviosta paljastuu myös, että hajanainen kenttä tekee mahdottomaksi suoran linjaorganisaation mukaisen toiminnan ja vaikeuttaa palautteen saamista. Sektoreitten (esimerkiksi liikennesuunnittelu, kaavoitus ja ympäristönsuojelu) välillä tarvitaan vähintään keskusteluyhteys. Yhteistyön järjestäminen on hyvin tärkeässä osassa, jos tavoitteet halutaan saavuttaa ja liikenneturvallisuus ottaa huomioon eri suunnittelutasoilla. 1 Suoritteen kausivaihtelu laskettu päätieverkon KVL:n mukaan v

23 EDUSKUNTA LIIKENNEVALIOKUNTA VALTIONEUVOSTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ TIELAITOS TIEPIIRIT LIIKENNETURVALLISUUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA YMPÄRISTÖ- KESKUKSET LÄÄNINHALLITUKSET MAAKUNTIEN LIITOT KUNNAT VALTUUSTO VIRANHALTIJAT HALLITUS LAUTAKUNNAT VIRANHALTIJAT KANSALAISET/ ASUKKAAT/ ELINKEINOELÄMÄ Kuva 6. Suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen osallistuvien organisaatioiden hierarkia sekä linjaorganisaationa että vaakatasoisessa yhteistyössä Tiepiirien ja kuntien välillä yhteistyö toimii usein henkilökohtaisten suhteitten ja keskustelujen kautta. Näin kokonaistilanne on eri osapuolilla selvillä jo esimerkiksi suunnitteluvaihetta aloitettaessa. Käytännössä kuntatasoinen tavoitteiden asettelu, päätöksenteko ja turvallisuusasioiden huomioon ottaminen suunnittelutyössä riippuu pitkälti yksittäisistä suunnittelijoista ja päätöksentekijöistä. Myös virallisesti toisiinsa kytkeytyvissä ketjuissa esiintyy linkkejä, joiden välillä tiedonkulun varmistaminen vaatii erityistä paneutumista. Tielaitoksen sisällä tiedonkulkua pyritään aktiivisesti parantamaan keskushallinnosta tiepiireihin ja päinvastoin. Kuntapuolella vastaavaa linjaorganisaatiota ja keskushallintoa ei ole sen enempää liikenneturvallisuustyölle kuin muullekaan liikennesuunnittelulle. Ympäristöministeriö, sisäministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö sekä Tielaitos ja Liikenneturva pyrkivät kuitenkin yhteistyössä tukemaan myös kunnallisen liikenneturvallisuustyön ja -ajattelun kehittämistä. 21

24 3.3.2 Asenteet ja mielipiteet liikenneturvallisuuden parantamisessa Liikenneturvallisuustyön toimintaympäristöön vaikuttavat paitsi organisaatio myös asenteet liikenneturvallisuuteen. Arvostukset ja asenteet vaikuttavat yhtenä tekijänä siihen, minkälaisen painoarvon liikenneturvallisuus saa ratkaisuissa. Asenteilla tarkoitetaan ihmisen oppimisen tuloksena syntyvää pysyvän luonteista suhtautumista johonkin asiaan. Asenne on looginen kokonaisuus, johon sisältyy sekä kognitioita (esimerkiksi havainto kaahaavasta autoilijasta), arvostavia elementtejä ( en pidä tuosta kuljettajasta ) että käyttäytymisen suunta ( lausun sapekkaita huomautuksia kuljettajasta ja suunnittelen toimia estääkseni ohittamisen sulkuviivan kohdalla) (Uutela, 1988). Kaikki liikenteessä tehtävät toimenpiteet kuten liikennetiedotus, -kasvatus, lainsäädäntö ja ympäristön muuttaminen vaikuttavat ihmisen arvostuksiin, kokemuksiin ja tietoihin eli asenteisiin, jotka määräävät toimintaa. Toiminnan muutokset puolestaan voivat vaikuttaa onnettomuuksien määrään. Asenteiden ja käyttäytymisen välillä on kaksisuuntainen vuorovaikutus: myös käyttäytymisen muutos vaikuttaa asenteisiin (esimerkkinä tällaisesta vaikutuksesta on mainittu hidasteiden rakentaminen ja suhtautumisen muuttuminen ylinopeuteen taajamassa). Asenteet kehittyvät vähitellen kokemusten, kaiken oppimisen ja vuorovaikutuksen tuloksena. Tämän vuoksi on epärealistista uskotella, että lyhytkestoisilla kampanjoilla voitaisiin merkittävästi muuttaa ihmisen koko hänen siihenastiseen historiaansa pohjautuvaa käyttäytymistä (Saharinen, 2000). Päätöksentekijöitä haastateltaessa on todettu asennekasvatuksen lisäämisvaatimusten ilmaisevan joskus pikemminkin neuvottomuutta tai jopa haluttomuutta tehokkaampiin turvallisuutta edistäviin toimiin (Koltzow, 1990). Asennetutkimuksen ongelmana on ollut vaikeus todentaa myönteisten asenteiden ja toivotun käyttäytymisen sekä liikenneturvallisuuden välistä yhteyttä (esimerkiksi Assum, Mitland ja Opdal, 1993). Perustellun toiminnan teoria (the theory of reasoned action, Ajzen ja Fishbein, 1980) korostaa subjektiivisen normin merkitystä asenteiden muodostumisessa. Subjektiivisella normilla tarkoitetaan käsitystä jonkin teon suotavuudesta toisten mielestä (esimerkiksi toisten tienkäyttäjien tai oman perheen oletettu mielipide) sekä motivaatiota toimia odotusten suuntaisesti. Muita modernille asenneteorialle tyypillisiä piirteitä ovat kohdekäyttäytymisen määrittely tarkasti (ei suhtautuminen turvalliseen käyttäytymiseen yleensä vaan esimerkiksi lievään ylinopeuteen taajamassa) sekä asenteen tutkiminen intentioiden eli toiminta-aikeiden avulla. Tältä pohjalta tehdyillä asennemittareilla on aikaisempaa paremmin pystytty ennustamaan käyttäytymistä (Ajzen ja Fishbein, 1980). Teoriaa on arvioitu sovelletun menestyksellisesti (Elvik, Salusjärvi ja Syvänen, 1993) Ruotsin liikenneturvallisuustutkimuksessa. 22

25 Päätöksentekijöiden ja päätösten valmistelijoiden asenteet ja arvot ovat tärkeitä, koska vain osa liikenteeseen liittyvästä suunnittelutehtävistä ja toimenpiteistä on sellaisia, joissa pääasiasiallisena motiivina on liikenneturvallisuudesta huolehtiminen. Monissa hankkeissa liikenneturvallisuuden paraneminen tai huononeminen on toteutettavan toimenpiteen osa- tai jopa sivuvaikutus. Tämän vuoksi liikenneturvallisuuden kannalta on merkityksellistä, minkälaiset liikenteeseen liittyvät yleiset arvot, liikenneturvallisuuteen liittyvät arvot ja asenteet päätöksentekijöillä on: kuinka tietoisia liikenneturvallisuusvaikutuksista ollaan ja kuinka halukkaita ja taitavia ollaan huolehtimaan eri tavoitteiden painottamisesta ja erityisesti liikenneturvallisuudesta. Päätöksentekijät ovat myös tavallisia tienkäyttäjiä ja heidän henkilökohtaisilla kokemuksillaan on merkitystä Liikenneturvallisuuden parantamisen esteet Liikenneturvallisuuden parantaminen voi olla hidasta ja hankalaa sellaistenkin toimenpiteiden kohdalla, jotka tiedetään tehokkaiksi ja kokonaisvaikutuksiltaan yhteiskunnan kannalta edullisiksi. Toteutuksen esteet voivat liittyä esimerkiksi (LINTU-osaraportti 10): liikenneturvallisuuden puutteellisen arvostukseen ja vähäiseen yhteiskunnalliseen markkinointiin toimenpiteen vaikutuksia koskevan tiedon puutteisiin, ristiriitaisuuksiin tai vaikeaan tulkittavuuteen tiedotusvälineissä esiintyviin virheellisiin tietoihin turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä haluttomuuteen tinkiä liikkumisen vapaudesta moottoriajoneuvoliikenteen sujuvuuden suureen painoarvoon liikennesuunnittelussa tiedotusvälineissä esitettävien mielipiteiden suureen painoarvoon päätöksenteossa rahallisten tai muiden voimavarojen niukkuuteen yksittäisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen tavoitteita, vastuuta ja valtuuksia koskeviin epäselvyyksiin ja muihin liikenneturvallisuustyön organisaatiota koskeviin asioihin Siitä, miten paljon ja minkälaiset seikat todellisuudessa estävät ja hidastavat liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutusta, ei ole selkeää kuvaa. Toimenpiteiden toteutusta haittaavilla tekijöillä voidaan kuitenkin olettaa olevan suuri vaikutus liikenneturvallisuuden kehitykseen. Historia tuntee tapauksia, joissa tehokkaaksi tiedetyn toimenpiteen toteutuksen viivästyminen useilla vuosilla tai vuosikymmenillä on merkinnyt jopa satojen ihmishenkien menetystä ja loukkaantumisten määrään vielä suurempaa vaikutusta (maanteiden yleiset nopeusrajoitukset, turvavyön käyttöpakko, taajamien nopeusrajoitusten alentaminen 50 km/h:sta, kohtaamisonnettomuudet estävien keskikaiteiden rakentaminen yksiajorataisille teille). 23

26 Tehokkaiden ja kokonaisvaikutuksiltaan edullisten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutuksen viivästyminen tai kokonaan toteuttamatta jättäminen on resurssien tuhlausta, josta koituu yhteiskunnalle merkittäviä menetyksiä aineellisten vaurioiden, loukkaantumisten ja liikennekuolemien muodossa. Asia on siihen nähden jäänyt suhteellisen vähälle huomiolle. Aiheeseen palataan luvussa 5.2.4, jossa esitellään mahdollisia, liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteutuksen edistämiseen tähtääviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. 3.4 Liikenneturvallisuuden tavoitteet Liikenneturvallisuustavoitteet muissa maissa Liikenneturvallisuuden visiot, joissa asetetaan pitkän tähtäimen tavoitteeksi vakavien henkilövahinkojen, eli kuolemien ja vakavien vammautumisten poistaminen ovat nousseet esille 1990-luvun aikana. Alankomaissa on ollut jo 1990-luvun alusta käytössä Kestävä Turvallisuus -niminen visio, joka sisältää liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten nollatavoitteen, vaikkakaan sitä ei ole ilmaistu aivan suoraan. Ruotsissa on 1990-luvun puolivälistä asti ollut liikenneturvallisuustyön pitkän tähtäimen ohjenuorana nollavisio, jota ollaan nyt ottamassa käyttöön myös Norjassa. Myös Tanska on ottanut huhtikuussa 2000 käyttöön oman versionsa nollavisiosta. Tanskalaisen vision nimi on "Jokainen liikennekuolema on yksi liikaa". (LINTU-osaraportti 1) Pitkän aikavälin visioiden lisäksi kaikki edellä mainitut maat ovat asettaneet myös numeroina ilmaistuja välitavoitteita tiellä kohti vision mukaista lopputulosta. Esimerkiksi Ruotsissa asetettu tavoite enintään 250 liikennekuolemasta vuonna 2007 tarkoittaa vaatimusta kuolemien vähentämisestä puoleen 10 vuoden aikana. Kansalaista kohden laskettuna tämä tavoite merkitsee tiukempaa turvallisuustasoa kuin Suomen vastaavat tavoitteet. Näissäkin maissa turvallisuus on kuitenkin edelleenkin vain yksi niistä vaatimuksista, joita liikennejärjestelmälle on asetettu. Muita vaatimuksia ovat mm. taloudellinen tehokkuus, ympäristöystävällisyys ja alueellisen kehityksen tukeminen. Turvallisuutta on kuitenkin nostettu aiempaa enemmän ja selvemmin esiin luomalla sille oma visio, jolle on annettu nimi. Tämä on osoitus siitä, että jo saavutettu turvallisuustaso on katsottu riittämättömäksi ja turvallisuuden asemaa liikennepolitiikassa on haluttu vahvistaa. Mainittujen esimerkkimaiden tavoitteille ja lähestymistavoille on yhteistä se, että liikenneonnettomuuksia ei enää pidetä hyvän liikkuvuuden ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaamisen välttämättöminä ei-toivottuina sivuvaikutuksina, joita vähentämään on palkattu erityiset liikenneturvallisuustyöntekijät, jotka yrittävät 24

27 parantaa turvallisuutta ns. turvallisuustoimenpitein. Esimerkkimaiden visiot asettavat selkeästi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi ihmisten ja tavaroiden liikuttamisen siten, ettei se aiheuta vakavia terveyden menetyksiä, mitä voidaan pitää ainoana loogisena pitkän tähtäimen tavoitteena liikenneturvallisuudelle. Näissä lähestymistavoissa liikenneturvallisuutta ei ole erotettu erilliseksi osaksi liikennepolitiikkaa ja -suunnittelua, vaan se on yhdistetty kaikkeen toimintaan jo alusta lähtien. Tämä merkitsee sitä, että käytännössä on otettava käyttöön uusia mekanismeja turvallisuuteen vaikuttamiseksi. Liikennejärjestelmän suunnittelun laatu on varmistettava, turvallisuustavoitteille on saatava laaja kannatus ja hyväksyntä kaikkien toimijoiden keskuudessa, päätöksentekoon on saatava sisällytettyä turvallisuusnäkökulma ym. Lähtökohdaksi otetaan ihminen, jonka normaaliin toimintaan kuuluu myös virheen mahdollisuus. Liikennejärjestelmän suunnittelulla on huolehdittava siitä, etteivät nämä virheet johda kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Visioiden ja tavoitteiden pohjalta on luotu toimintasuunnitelmia liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Visio on lisännyt johdonmukaisuutta ja muuttanut painopistettä jonkin verran. Esimerkiksi ennaltaehkäisevät toimet, jotka liittyvät liikenteen synnyn ja turvattomuuden perussyihin ovat saaneet lisää painoarvoa. Uusia päätöksiä, joita visioiden vaikutuksesta on syntynyt, ovat mm. kuljetusten ja työmatkojen laadunvarmistukseen liittyvät päätökset niin valtion kuin yksityisissäkin yrityksissä ja laitoksissa Kansalliset tavoitteet Liikkumisen laatuun ja turvallisuuteen pyritään etsimään uusia keinoja liikennemuotojen turvallisuusohjelmia uusittaessa. Liikenteen toimintalinjat vuoteen 2020 (Liikenneministeriö 1997) hyväksyttiin vuoden 1997 lopulla, ja toimintalinjojen toteuttamiseksi valmistui raportti Suomen liikennejärjestelmä 2020 (Liikenneministeriö 1998). Pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta laadittiin muun muassa väylänpidon tavoitteet lähivuosille ja avattiin keskustelu henkilöliikenteen tavoitteista. Väylänpidolla edistetään turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista. Liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä jatketaan kaikissa liikennemuodoissa, ja Liikenneturvallisuussuunnitelma (Liikenneministeriö 33/96) mukaisia toimia toteutetaan. Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteenasettelussa tieliikenteestä mainitaan erikseen, että jatketaan suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä ministeriön johdolla. Hallinnonalojen välistä yhteistyötä koordinoi liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta. Vuoden 2000 kuluessa valmistuu liikenne- ja viestintäministeriön ja liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatima valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille , ja samanaikaisesti kehitetään 25

28 pitempiaikainen liikenneturvallisuusvisio pitkän tähtäimen tavoitteiden tueksi Ruotsin 0-vision hengessä. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Päätös sisälsi 27 toimenpidekohtaa koskien liikenneturvallisuustyön osa-alueita. Kokonaisuutena periaatepäätöksen toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Neuvottelukunta on kuitenkin halunnut korostaa niitä toimia, joiden osalta toiminta on ollut lähes päinvastaista kuin mitä periaatepäätöksessä edellytetään. Tällaisia asioita ovat liikennekasvatuksen aseman heikentyminen kouluissa, poliisin liikennevalvonnan jatkuva vähentyminen resurssien vähäisyyden ja poliisin töiden priorisoinnin vuoksi sekä liikennejuopumukseen vaikuttamisen tehottomuus alkoholin vapautuessa sekä huumeiden ja alkoholin käytön ja sekakäytön lisääntyessä. Konkreettisina turvallisuustavoitteina maaliikenteeseen liittyen esitetään vuoden 2000 talousarvioesityksessä (Valtioneuvosto 1999): Tieliikenteessä supistetaan kuolleiden määrä nykyisestä 400:sta henkilöstä alle 250 henkilöön vuoteen 2005 mennessä. Erillisistä keinoista ei ole mainintaa. Ajoneuvohallintokeskuksen osalta mainitaan vaikuttavuustavoitteina, että uusien kuljettajien riskikerroin alittaa arvon 4,7 ja että teknisten vikojen osuus riskitekijänä tai avaintapahtumana kuolemaan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa on alle 20 %. Rautatieliikenteessä tavoitteena on nostaa turvallisuus Euroopan maiden huipputasolle vuoteen 2002 mennessä. Keinoina ovat kulunvalvontalaitteiston rakentaminen meneillään olevan ohjelman mukaisesti ja tasoristeysten vähentäminen. 26

29 4 LIIKENNETURVALLISUUDEN VISIO Useissa maissa on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua siitä, mikä tulisi asettaa turvallisuustyön visioksi päämääräksi, johon pitkällä aikavälillä pyritään. Etenkin maissa, joissa liikenneturvallisuuden taso jo nykyään on keskimääräistä parempi, on päädytty ajatukseen, jonka mukaan ainoa eettisesti perusteltavissa oleva visio perustuu ajatukseen siitä, ettei kenenkään liikennesääntöjä noudattavan tulisi kuolla tai edes vakavasti loukkaantua liikenteessä. Yleensä tähän visioon sisällytetään myös ajatus siitä, että edes tienkäyttäjien tekemät inhimilliset virheet eivät saa johtaa kenenkään kuolemaan (esimerkiksi Ruotsin nollavisio). Liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta on syksyn 2000 aikana viimeistelemässä suositusta vuosien Liikenneturvallisuussuunnitelmalle. Vaikka suunnitelmaa ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, neuvottelukunnasta saatujen luonnosten perusteella pitkän aikavälin tutkimusohjelman toteutus voidaan perustaa visioon: Tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystoimintaa tulee suunnata siten, että vuoden 2025 paikkeilla tieliikenteessä ei ylitetä noin 100 kuoleman vuosimäärää. Ylläkuvatun kaltaisesta liikenteestä voisi perustellusti käyttää nimitystä INHI- MILLINEN LIIKENNE. Keskeinen ajatus Inhimillisessä liikenteessä on, että se ottaa huomioon ihmisen tarpeet. Ihmisen pitää pystyä tyydyttämään keskeiset tarpeensa, joihin väistämättä sisältyy liikkumistarpeita, mutta muiden tarpeiden tyydyttäminen ei saa johtaa keskeisen tarpeen, turvallisuuden laiminlyöntiin tai uhrauksiin. Liikennepolitiikka on jatkuvaa resurssien tasapainottelua eri tavoitteiden välillä. On mahdotonta ajatella, että yksi tavoitealue voisi sanella ratkaisut, mutta tavoitteiden välisiä painotuksia voidaan tarkistaa ei tosin pelkillä hallinnollisilla päätöksillä, vaan vaikuttamalla poliitikkojen, viranhaltijoitten ja kansalaisten mielipiteisiin ja asenteisiin. Ongelmaksi nousee usein se, että eri tavoitteet asetetaan osin tunteisiin perustuen vastakkain. Politiikan tekemisen tueksi pitäisi kyetä näkemään, että eri tavoitteet (kuten yhteiskuntatalous, sujuvuus, ympäristönsuojelu ja liikenneturvallisuus) voivat myös tukea toisiaan. Liikenneturvallisuuden visio INHIMILLINEN LIIKENNE antaa uutta tehoa liikennepolitiikalle, jos se sisäistetään kaikilla päätöksenteko- ja suunnittelutasoilla. Liikenneministeriön ja muiden alan toimijoiden tulee miettiä miten liikkumistar- 27

30 peet turvataan riittävän tasokkaasti uhraamatta ihmisten henkiä ja terveyttä. Tielaitoksen kunnossapitotyö, suunnittelunormit ja yhteistyö eri tahojen kanssa hanke- ja järjestelmätasolla ei saa olla ristiriidassa liikenneturvallisuustavoitteiden kanssa. Vastuuta on kyettävä osoittamaan (ja saavutuksia mittaamaan) myös kunnalliselle päätöksenteolle, poliisin toiminnalle ja eduskunnalle. Liikenneturvallisuustyö ei saa olla vain liikenneturvallisuusinsinöörien oma asia. Liikenneturvallisuuspolitiikan tutkiminen irrallisena ilmiönä ei johda uuteen ajatteluun eikä nykyisten toimintatapojen muuttamiseen. Liikennepolitiikkaa on tutkittava kokonaisuutena, jossa turvallisuuskysymykset otetaan huomioon kaikkien muiden tavoitteiden kanssa. Kaikki tavoitealueparit on käytävä läpi synergian löytämiseksi. Kun liikenne- ja viestintäministeriö saa yleistavoitteensa tarkistettua ja uuden vision kuvattua, voidaan käynnistää joukko tutkimuksia, joissa käydään läpi tavoitepareja tai -ryhmiä, tarkoituksena etsiä sellaisia toimenpiteitä, joilla kyetään edistämään yhtä aikaa useampien tavoitteiden saavuttamista. Tällaiset toimenpidejoukot mahdollistavat liikenneturvallisuuden parantamisen luonnollisena osana muuta liikennejärjestelmän kehittämistä. 28

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia

Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia HLJ 2011 Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia Sisällysluettelo Johdanto 4 Liikenneturvallisuuden nykytilanne 6 Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

LINTU tutkimusohjelman teesit

LINTU tutkimusohjelman teesit LINTU tutkimusohjelman teesit Tieliikenteen turvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU on liikenne- ja viestintäministeriön, Liikenneviraston ja Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA. Liikennejärjestelmää kuvaavat tunnusluvut ja muut kansalliset erityispiirteet

VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA. Liikennejärjestelmää kuvaavat tunnusluvut ja muut kansalliset erityispiirteet VTT YHDYSKUNTATEKNIIKKA Tutkimusraportti 556/2000 Liikennejärjestelmää kuvaavat tunnusluvut ja muut kansalliset erityispiirteet LINTU-projektin osaraportti 2 Tuuli Järvi-Nykänen, Jukka Räsänen & Virpi

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang

Salon liikenneturvallisuussuunnitelma. Liikenneseminaari 24.5.2011 Jaakko Klang Salon liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 Liikenneseminaari Jaakko Klang YLEISTÄ: Mikä on liikenneturvallisuussuunnitelma? Liikenne ja infrastruktuuri 2 SUOMI (nyk. Salo) 1972 muutos 2009 asukkaita Milj.

Lisätiedot

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA

ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA ONNETTOMUUSANALYYSI 1 TAUSTAA Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot

7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot 7.3 Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot II.A.7 Liikennerikokset 181 Taulukko Rattijuopumusonnettomuuksissa 1 kuolleet ja loukkaantuneet vuosina 1998 2007 Rattijuopumusonnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Tieliikenteessä menehtyi 224 ihmistä vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 tapahtui 5 294 henkilövahinkoon johtanutta

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT 18.5.2015 VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet Aineisto Raportin aineistona

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009

Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä. Esittelykalvosarja 28.12.2009 Liikenneturvallisuustyö Järvenpäässä Esittelykalvosarja 28.12.2009 Järvenpään kaupunki Liikenneturvallisuustyöryhmä 1 Kalvosarjan sisältö OSA I: Liikenneturvallisuustilanne Järvenpäässä Perustietoja liikenneturvallisuustilanteesta

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN LIIKENNEONNETTOMUUDET JA YHTEENVETO ONGELMISTA 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Tieliikenneonnettomuudet 1 Liikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio?

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTAJÄRJESTELMÄ Onko Suomi Euroopan ajoterveyslaboratorio? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposio Kalle Parkkari Sivu

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma SULKAVAN TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 2001-2010 JA 2006-2010 2 Savonlinnan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Sisältö 1 LIIKENNEONNETTOMUUDET 3 1.1.1

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 9.3.2006

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 9.3.2006 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TIELIIKENTEEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 9.3.2006 Yhteistyön tehostaminen Valtioneuvosto on toteuttanut suunnitelmallista ja tavoitteellista liikenneturvallisuustyötä

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013

Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013 KALVOSARJAN SISÄLTÖ Yhteenveto Onnettomuuskehitys, riskit ja vakavuus aluetasolla Onnettomuuksien osalliset ja osallisten

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)

Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) !"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014

Tieliikenneonnettomuustilasto 2014 Liikenne ja matkailu 205 Tieliikenneonnettomuustilasto 204 Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 229 ja loukkaantui vakavasti 59 ihmistä vuonna 204 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 204 tapahtui 5 24 henkilövahinkoon

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet:

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma Raportteja 120 2013 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma Juha Heltimo Mikko Lautala Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma JUHA HELTIMO MIKKO LAUTALA RAPORTTEJA

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö

Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Liikenneturvan selvityksiä 6/2014 Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Juha Valtonen Juha Valtonen Tieliikenteessä kuolleet polkupyöräilijät ja pyöräilykypärän käyttö Liikenneturvan

Lisätiedot